Selvitysmiesraporttini on julkaistu

26 vastausta artikkeliin “Selvitysmiesraporttini on julkaistu”

1. Toivoisin Osmo, että että , vaik­ka selvi­tys­mi­este­si (eikö ollut naisia), että et käyt­täisi lakimi­esten kapu­lakieltä selvi­tyk­sis­sä, jon­ka ovat laati­neet kapu­lakie­len ei niin kansanomaisia sanon­to­ja käyt­tävät asiantun­ti­jat. Eri­tyis­es­ti tämä sana “dis­rup­ti­ivis­ten” inno­vaa­tioiden käyt­töön otta­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on sel­l­aista. Lunt­tasin ja tietysti dis-etuli­ite on tut­tu minulle.

   Vastaa

2. Kuun­telin uutis­ten pätkän. Muuten ihan asi­aa, mut­ta mik­set uskaltanut ehdot­taa THL:n ja Valvi­ran epäter­vei­den osien lakkaut­tamista? Puti­ikeis­sa on tärkeää osaamista, mut­ta myös kaiken­laisia yhteiskun­nalle täysin hyödyt­tömiä köy­hyys ja alko­holi “tutk­i­joi­ta” yms.

   Vastaa

3. Näyt­tää harv­inaisen selväjärkiseltä! 

   (100% kiin­ni­jäämi­nen on mah­dot­to­muus, mut­ta ei nyt nus­si­ta pilkkua tän enempää)

   Vastaa

4. Mitä muuten tapah­tuu Pekka Puskalle kun hän nousee eduskun­taan Olli Rehnin jättäessä?

   Hänen kansane­dus­ta­jaeläk­keen­sä jäädytetään, muut eläk­keet mak­se­taan kuten ennenkin.

   Vastaa

5. Tiedon tuot­ta­mi­nen ja jalka­ut­ta­mi­nen ei auta jos poli­it­tiset päätök­sen­tek­i­jät ovat päät­täneet sulkea kor­vansa tieteel­liseltä tiedol­ta (“kaiken maail­man dosen­teil­ta”) ja tekevät päätök­set intu­ition, ide­olo­gian ja help­po­jen äänien ohjaamina…!

   Vastaa

6. Dis­rup­ti­ivisen inno­vaa­tion voisi ehkä suo­men­taa uuden­laisia toim­intat­apo­ja luoviksi tuot­teik­si. Alku­peräi­nen aja­tus olisi ehkä markki­noi­ta rav­is­tel­e­va tuote, mikä sisältää myös hintakilpailun

   Vastaa

7. olavi Heinonen: Eri­tyis­es­ti tämä sana “dis­rup­ti­ivis­ten” inno­vaa­tioiden käyt­töön otta­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on sellaista. 

   Dis­rup­ti­ivi­nen inno­vaa­tio ja dis­rup­ti­ivi­nen teknolo­gia ovat Clay­ton M. Chris­tensen:in lanseer­aamia kek­seliäitä pop­u­laarikäsit­teitä joi­ta toiv­ot­tavasti ei edes yritetä kään­tää viras­to­suomek­si. Kan­nat­taa lukea The Inno­va­tor’s Dilem­ma jos käsitemaail­ma on tältä osin jäänyt vieraaksi.

   Varaudu­taan uud­is­ta­maan lain­säädän­töä dis­rup­ti­ivis­ten inno­vaa­tioiden käyt­töönot­tamisek­si terveydenhuollossa

   on kyl­lä hupaisa huomioiden että suo­ma­lainen laisäädän­tö yhdessä kor­po­ra­tivis­tisen hallinnon kanssa on kun­nos­tau­tunut nimeno­maan dis­rup­ti­ivis­ten inno­vaa­tioiden estämisessä. Parhaas­sa tapauk­ses­sa Osmon ehdo­tuk­ses­ta tulee peräti pon­si ennen sen vaiken­e­mista kuoliaaksi.

   Vastaa

8. “14. Sosi­aal­is­ten ero­jen tutkimuk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­retään syy- ja seu­raus­suhtei­den tutkimiseen ja inter­ven­tioiden vaikut­tavu­u­den arvioimiseen.”

   Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mis­sä sosi­aal­is­ten ero­jen tutkimuk­sen pain­opiste täl­lä het­kel­lä on?

   Vastaa

9. Taisi jäädä tämä raport­ti täysin min­is­teri Berner­in autoilu-uud­is­tusten varjoon…

   olavi Heinonen:
   Eri­tyis­es­ti tämä sana “dis­rup­ti­ivis­ten” inno­vaa­tioiden käyt­töön otta­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on sel­l­aista. Lunt­tasin ja tietysti dis-etuli­ite on tut­tu minulle. 

   Sivistys on toki tästä maas­ta läht­enyt pop­ulistien poisa­ja­mana, mut­ta jotkut yrit­tävät houkutel­la sitä takaisin. Toiv­ot­tavasti uuden sanan oppimi­nen ei ollut kovin trau­maat­ti­nen kokemus.

   Vastaa

10. Eikös dis­rup­tiot sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­los­sa ole huono­ja asioi­ta? Mik­si niitä pitäisi edistää?

    Vastaa

11. Osmo .Soin­in­vaara??: Hänen kansane­dus­ta­jaeläk­keen­sä jäädytetään, muut eläk­keet mak­se­taan kuten ennenkin.

    Siis mä kysyin että jatkaako Pekka Pus­ka THL:n yli­jo­hta­jana kun ryhtyy kansanedustajaksi?

    Vastaa

    1. Pekka Pus­ka on eläkkeellä.

       Vastaa

12. Hienoa, että sivystys­tä komen­toi­jal­ta löy­tyy ja elin­tärkeät käsit­teet ja kapu­lakieli on hyp­p­y­sis­sä. Vielä kun olisi taito tehdä nor­maalei­ta asioi­ta, kuten peda­ta sänky tai lait­taa ruokaa, mut­ta kyl­lä täl­lä pääsee jo aika pitkälle.

    Poju Antsa­lo:
    Taisi jäädä tämä raport­ti täysin min­is­teri Berner­in autoilu-uud­is­tusten varjoon…

    Sivistys on toki tästä maas­ta läht­enyt pop­ulistien poisa­ja­mana, mut­ta jotkut yrit­tävät houkutel­la sitä takaisin. Toiv­ot­tavasti uuden sanan oppimi­nen ei ollut kovin trau­maat­ti­nen kokemus.

    Vastaa

13. Ville:
    “14.Sosiaalisten ero­jen tutkimuk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­retään syy- ja seu­raus­suhtei­den tutkimiseen ja inter­ven­tioiden vaikut­tavu­u­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mis­sä sosi­aal­is­ten ero­jen tutkimuk­sen pain­opiste täl­lä het­kel­lä on?

    Itse itsel­leni vas­tat­en, vas­tauk­sia kysymyk­seeni löy­tyi vähem­män yllät­täen itse raportista:
    “Ei riitä, että sosi­aal­ista eriy­tymistä mitataan. Tarvit­semme tieto­ja syistä kehi­tyk­sen takana. Tiedämme kyl­lä, että työt­tömyys on keskeisenä syynä köy­hyy­teen ja että työt­tömyys kor­reloi mon­en asian kanssa, mut­ta meil­lä ei ole luotet­tavaa tietoa siitä, miten syy- ja seu­raus­suh­teet menevät. Yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa kausali­teetin suun­nas­ta tehdään silti usein vahvo­ja ole­tuk­sia. Talousti­eteis­sä on viime aikoina edis­tyt­ty huo­mat­tavasti kausali­teetin tutkimuk­ses­sa. Tätä tutkimu­sotet­ta tarvit­taisi­in myös sosi­aalipoli­it­tises­sa tutkimuksessa.”

    Kuinka­han merkit­tävä selit­tävä tek­i­jä aikaisem­man tutkimuk­sen heikkoudelle on poli­it­ti­nen kor­rek­tius ja sosi­aal­i­ti­etessä hyvin tiukasti istu­va rel­a­tivisti­nen perinne? Jos vain osoite­taan kor­re­laa­tioi­ta, mut­ta uno­hde­taan kausali­teetit, ei tarvitse ottaa kan­taa esimerkik­si ihmisen vas­tu­useen omas­ta hyv­in­voin­nistaan. Vaik­ka fenom­e­nol­o­gisel­la sosi­aal­i­ti­eteel­lä on ehkä annet­tavaa myös sosi­aalipoli­ti­ikalle (en tunne alaa niin tarkasti, että osaisin sanoa var­masti), per­in­teinen tilas­toti­eteeseen poh­jau­tu­va tutkimus lie­nee yhteiskun­nal­lisen vaikut­tavu­u­den kannal­ta tehokkaam­paa. Perus­tu­lokokeilu on hyvä alku, vaik­ka sen koeasetel­ma sös­sit­ti­inkin pahasti.

    Vastaa

14. Ville:
    “14.Sosiaalisten ero­jen tutkimuk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­retään syy- ja seu­raus­suhtei­den tutkimiseen ja inter­ven­tioiden vaikut­tavu­u­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mis­sä sosi­aal­is­ten ero­jen tutkimuk­sen pain­opiste täl­lä het­kel­lä on?

    Kor­re­laa­tioiden, aikasar­jo­jen ja kuvaile­vien tun­nus­luku­jen raportoinnissa.

    Vastaa

15. Suosi­tus 14 on ter­ve­tul­lut. Kor­re­laa­tioista pitäisi päästä kausaa­tioon. Esimerkik­si hil­jat­tain uuti­soiti­in tutkimuk­ses­ta (Ero­la ja kumpp.), jon­ka mukaan pienenä päivähoitoon men­neet koulut­tau­tu­vat pisim­mälle. Medi­an läpäisi väärinymmär­rys, jon­ka mukaan pitkälle koulut­tau­tu­mi­nen olisi varhaisen päivähoidon ansio­ta. Tutk­i­jat oli­vat kyl­lä havain­neet kor­re­laa­tion häviävän, jos huomioidaan lapsen van­hempi­en koulu­tus (jon­ka tiede­tään vaikut­ta­van lapsen koulut­tau­tu­miseen mon­en tek­i­jän kaut­ta). Mut­ta tutk­i­jat eivät halun­neet huomioi­da tätä tutkimuk­sen johtopäätök­sis­sä eikä medi­alle anne­tuis­sa haastatteluissa:

    “Päivähoito voi vähen­tää per­hetaus­tan vaiku­tus­ta myöhempi­in koulu­tus­val­in­toi­hin ja sitä kaut­ta tule­vaan yhteiskun­nal­liseen ase­maan, sanoo pro­fes­sori Jani Ero­la Turun yliopis­tos­ta.” (MTV 17.11.2016)

    Suosi­tus 23 vaikut­taa epäre­al­is­tiselta, vaik­ka tavoite sinän­sä on hyvä. Epäasial­lisia keino­ja tuskin voidaan erot­taa sel­l­ai­sista keinoista, joi­ta on suo­ta­va käyt­tää aineis­ton analysoin­nis­sa. Parem­pi on pois­taa aineis­tos­ta piirteitä, jot­ka aut­ta­vat iden­ti­fioimaan poti­lai­ta “hel­posti” ja tyy­tyä siihen, että tämän seu­rauk­se­na aineis­tos­ta myös katoaa infor­maa­tio­ta, ei kuitenkaan vält­tämät­tä tutkimuskysymyk­sen kannal­ta keskeistä infor­maa­tio­ta (vaik­ka tätä tuskin voidaan taa­ta). Suosi­tus 23 voi olla real­isti­nen vain koskien joitakin hyvin stan­dard­is­oitu­ja, ruti­ini­no­maisia tapo­ja analysoi­da aineis­toa; sel­l­aisi­in ei kuitenkaan pitäisi rajoit­tua, kun tutk­i­taan suuria aineis­to­ja ja mon­imutkaisia ilmiöitä.

    Vastaa

    1. Selvi­tyk­sessä san­o­taan, että on paljon hyvää tutkimus­ta, johon ehdotet­tu ratkaisu ei sovi. Ratitkaan eivät sovi koko Suomeen.

       Vastaa

16. Ville:
    “14.Sosiaalisten ero­jen tutkimuk­ses­sa pain­opis­tet­tä siir­retään syy- ja seu­raus­suhtei­den tutkimiseen ja inter­ven­tioiden vaikut­tavu­u­den arvioimiseen.”

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mis­sä sosi­aal­is­ten ero­jen tutkimuk­sen pain­opiste täl­lä het­kel­lä on?

    Tuuk­ka Saari­maa: Kor­re­laa­tioiden, aikasar­jo­jen ja kuvaile­vien tun­nus­luku­jen raportoinnissa.

    Mitenköhän tämäkin käytän­nössä voidaan toteut­taa? Oma­l­la sosi­aalialan tutkimusalal­lani on kan­sain­välis­es­ti viimeisen 20–30 vuo­den aikana julka­istu vino pino määräl­lisiä tutkimuk­sia, mut­ta niistä vain noin viidessä pystytään tekemään kausaal­isu­ut­ta koske­via päätelmiä. Inter­ven­tioiden vaikut­tavu­ut­takin on tutkit­tu, mut­ta mitään kovin vahvo­ja päätelmiä näis­sä tutkimuk­sis­sa ei juuri koskaan pystytä tekemään. Kokeel­lista asetel­maa hyö­dyn­tävien tutkimusten tekem­i­nen on käytän­nöl­lis­ten ja eet­tis­ten syi­den takia äärim­mäisen vaikeaa. 

    Olisi äärim­mäisen hyödyl­listä kuul­la, miten talousti­eteil­i­jät näitä haastei­ta ratko­vat, mikäli heil­lä tässä suh­teessa on sosi­aal­i­ti­eteil­i­jöitä parem­mat menetelmät käytössään, kuten blo­gi-isän­tä väit­tää. Itse olen elänyt luu­los­sa, että kyse ei ole niinkään paljon sosi­aal­i­ti­eteil­i­jöi­den huonos­sa menetelmäosaamises­sa tai asen­teis­sa, vaan siinä, että talousti­eteessä on helpom­pi rak­en­taa kokeel­lisia asetelmia.

    Vastaa

17. Tuuk­ka Saari­maa: Kor­re­laa­tioiden, aikasar­jo­jen ja kuvaile­vien tun­nus­luku­jen raportoinnissa.

    Jos kaikkien asi­aan mah­dol­lis­es­ti vaikut­tavien tek­i­jöi­den (esim. biologi­nen perin­nöl­lisyys) huomioimi­nen ei kiin­nos­ta, kan­nat­taa var­maan pysytel­läkin edellämainitussa.

    Juuri oli HS:ssä jut­tu lop­pu­un­palav­ista las­ten­tarhanopet­ta­jista. Ovat jostain saa­neet päähän­sä, että hei­dän työ­panok­ses­taan riip­puu mille uralle las­ten elämä lähtee.

    Vastaa

18. Antti:
    Olisi äärim­mäisen hyödyl­listä kuul­la, miten talousti­eteil­i­jät näitä haastei­ta ratko­vat, mikäli heil­lä tässä suh­teessa on sosi­aal­i­ti­eteil­i­jöitä parem­mat menetelmät käytössään, kuten blo­gi-isän­tä väit­tää. Itse olen elänyt luu­los­sa, että kyse ei ole niinkään paljon sosi­aal­i­ti­eteil­i­jöi­den huonos­sa menetelmäosaamises­sa tai asen­teis­sa, vaan siinä, että talousti­eteessä on helpom­pi rak­en­taa kokeel­lisia asetelmia.

    Vuo­den 2011 Turingin palk­in­to (tieto­jenkäsit­te­lyti­eteen arvoste­tu­in palk­in­to) myön­net­ti­in yhdys­val­ta­laiselle Judea Pearlille, joka on tutk­in­ut muun muas­sa kausaal­isu­u­den mallintamista.

    “This work has over­turned the long-held belief in sta­tis­tics that causal­i­ty can be deter­mined only from con­trolled ran­dom tri­als – which are impos­si­ble in areas such as the bio­log­i­cal and social sciences.”

    http://amturing.acm.org/award_winners/pearl_2658896.cfm

    Pearl on ymmärtääk­seni sitä mieltä, että talousti­eteil­i­jät tekevät edelleenkin joitakin asioi­ta väärin kausaal­isu­u­den suhteen.

    Vastaa

19. Talousti­eteen menetelmistä löy­tyy lisää vaikka­pa täältä: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.24.2.3

    Tai täältä: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jel.47.1.5

    Jälkim­mäi­nen tosin taitaa olla mak­sumuurin takana. 

    Angris­til­lä ja Pis­chkel­lä on myös kak­si hyödyl­listä oppikir­jaa: Mas­ter­ing Met­rics sekä Most­ly Harm­less Econo­met­rics. Jälkim­mäi­nen on näistä vaa­ti­vampi. Käytän sitä talousti­eteen mais­te­ri­opin­to­jen kurssikir­jana, mut­ta sitä käytetään myös tohtoriopinnoissa.

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta, että vain täl­lainen tutkimus on tärkeää, mut­ta olen Osmon kanssa samaa mieltä, että siihen pitäisi pyrk­iä aiem­paa enemmän.

    Vastaa

20. “7. THL:n taloudel­lista itsenäisyyt­tä lisätään niin, että se voi toimia liike­laitok­sen tavoin nykyisen juridis­en statuk­sen puit­teis­sa. Laitok­sen mak­sullista toim­intaa laa­jen­netaan ja kykyä vas­ta­ta tarvit­taes­sa nopeasti lisään­tyvään kysyn­tään parannetaan.
    8. Muute­taan THL-lakia niin, että THL voi myy­dä mak­sullisia kon­sul­taa­tiopalvelu­ja kun­nille ja maakunnille.”

    Johan­na Vendelin: “7. THL:n taloudel­lista itsenäisyyt­tä lisätään niin, että se voi toimia liike­laitok­sen tavoin nykyisen juridis­en statuk­sen puit­teis­sa. Laitok­sen mak­sullista toim­intaa laa­jen­netaan ja kykyä vas­ta­ta tarvit­taes­sa nopeasti lisään­tyvään kysyn­tään parannetaan.

    8. Muute­taan THL-lakia niin, että THL voi myy­dä mak­sullisia kon­sul­taa­tiopalvelu­ja kun­nille ja maakunnille.”

    Työter­veyslaitok­sel­la fokuk­sen siirtämi­nen tutkimus­laitok­ses­ta palvelu­laitok­seen toteutet­ti­in vuon­na 2016. Siinä yhtey­dessä kan­sain­välis­es­ti kovata­soista kokeel­lista tutkimus­ta (pitkälti Eu:n, yksi­ty­is­ten säätiöi­den ja muun kil­pail­lun pro­jek­ti­ra­hoituk­sen turvin pyörivä tutkimus) tekevä tutkimu­sosas­to lakkautettiin.Tämä sama lie­nee tavoite THL:n suh­teen: min­i­moidaan oma (tai yhteistyöpro­jek­teina tapah­tu­va) kokeelli­nen tutkimustyö. Asete­taan palveluista saata­va kas­savir­ta kil­pail­lun tutkimus­ra­hoituk­sen edelle? Toisin sanoen, tuote­taan jatkos­sa vähem­män uut­ta yleishyödyl­listä tutkimus­ta, mut­ta enem­män selvi­tystyötä ja palvelua tiet­ty­jen asi­akassek­tor­ei­den tarpeisiin?

    Vastaa

21. Kir­joitin kak­si kommenttiblogia.Niissä olen nos­tanut esille asioita,joita ei eri­tyisem­min näis­sä kom­menteis­sa ole tul­lut esille. ks. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/maakuntien-omaa-sotetutkimuslaitosta.html ja http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/soininvaara-virastosiilojen-kimpussa.html

    Vastaa

22. Johan­na Vendelin: Toisin sanoen, tuote­taan jatkos­sa vähem­män uut­ta yleishyödyl­listä tutkimus­ta, mut­ta enem­män selvi­tystyötä ja palvelua tiet­ty­jen asi­akassek­tor­ei­den tarpeisiin? 

    Samaa tehdään yliopis­to­jen ja muiden julk­isten laitostenkin osalta. Val­tios­ta tehdään uus­lib­er­al­is­tisen ide­olo­gian mukaises­ti alis­teista talousjär­jestelmälle ja sen toimijoille.

    Vastaa

23. “Kansal­lisen neu­rokeskuk­sen pää­toimip­iste sijoite­taan Kuopioon”

    Ei nyt yritetä enää väk­isin sijoit­taa toimip­is­teitä kuopioon.
    Mielu­um­min Turkuun : )

    Vastaa

24. Mik­si ei ehdotet­tu THL:n ja Työter­veyslaitok­sen yhdis­tämistä ? Täl­löin TTL:n ase­ma tulisi riip­pumat­tomam­mak­si kolmikan­nas­ta. Työter­veyslaitok­sel­la on toisin kuin THL:llä paljon mak­sullista palvelu ja koulu­tus­toim­intaa. Tiet­tävästi Tan­skas­sa ja Nor­jas­sa vas­taa­vat laitok­set ovat itsenäisem­piä (ja pienem­piä). Ruot­sis­sa­han Arbet­slivsin­sti­tutet lakkautet­ti­in noin 10 vuot­ta sit­ten. Sitä pidet­ti­in tietääk­seni liikaa Ruotsin demarien laitoksena.

    Vastaa