Selvitysmiesraporttini on julkaistu

18.1.2017 · Aihe: sote, _ 

Sain tänään luovutetuksi selvitysraporttini “Sosiaali. ja terveysministeriön hallinnonalan laitosten tehtävät ja rakenteet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen tehtävien toteuttamiseksi” luovutetuksi STM:lle.

Itse mietinnön voi ladata tästä.

Selvityksessä esitetään 25 suositusta:

1.     Kehitetään käytäntöjä, jotka tuovat THL:n tutkimuksen lähemmäs päätöksentekoa niin, että tutkimus vaikuttaa elävämmin päätöksentekoon ja päätöksenteon ongelmat enemmän tutkimuksen suuntautumiseen. Keinoina voivat olla säännölliset tapaamiset ja seminaarit sekä THL:n edustajien osallistuminen tapauskohtaisesti ministeriön osastokokouksiin.

2.     Varmistetaan riittävä omarahoitus THL:n osallistumiseen kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, joista osa rahoituksesta tulee esimerkiksi WHO:lta tai EU:lta.

3.     Kootaan kansainvälinen toiminta STM:n hallinnonalalla yhteen kansainväliseen keskukseen.

4.     THL:n tulee panostaa sosiaalitieteiden ja taloustieteiden välimaastoon sijoittuvaan tutkimukseen. Yhteydenpitoa Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen tulee lisätä merkittävästi.

5.     THL:n tulee vahvistaa yhteyksiä akateemiseen tutkimukseen. Yhtenä keinona voisivat olla vakituiset tutkimusseminaarit, jotka olisivat avoimia alan akateemisille tutkijoille.

6.     Kovin yksityiskohtaisen tulosohjauksen sijasta STM:n tulisi voida toimia THL:ään päin paitsi kiinteänä rahoittajana myös ostajana. Vastaavasti THL:n tulee kehittää toimintatapojaan niin, että sillä on valmiudet vastata nopeisiinkin selvityspyyntöihin joko tutkimusta suuntaamalla tai laitoksen olemassa olevaa asiantuntemusta käyttäen.

7.     THL:n taloudellista itsenäisyyttä lisätään niin, että se voi toimia liikelaitoksen tavoin nykyisen juridisen statuksen puitteissa. Laitoksen maksullista toimintaa laajennetaan ja kykyä vastata tarvittaessa nopeasti lisääntyvään kysyntään parannetaan.

8.     Muutetaan THL-lakia niin, että THL voi myydä maksullisia konsultaatiopalveluja kunnille ja maakunnille.

9.     Perustetaan maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuslaitos Masote, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Laitos sijaitsee viidellä yliopistopaikkakunnalla Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa, mutta sillä on yksi valtakunnallinen johto. Helsingin toimipisteen tulee sijaita samoissa tiloissa THL:n kanssa.

10.  THL:n tulee panostaa huomattavasti maakuntien toiminnan auditointiin tavoitteena tuottaa tietoa maakuntien rahoituksen pohjaksi.

11.  Sote-huollon valinnanvapauteen liittyvien pelisääntöjen kehittämistä palveleva tutkimus järjestetään THL:ssä yhteistyössä VATT:n kanssa. Toisena vaihtoehtona on tämän tutkimuksen antaminen Masoten vastuulle.

12.  Valviran tai sen seuraajien vastuulle tulee seurata sote-keskusten toimintaa ja sitä, täyttyvätkö palvelulupaukset kaikkien asiakkaiden kohdalla.

13.  THL:n tulee tehostaa terveyden edistämistä koskevan tiedon tuottamista ja erityisesti sen jalkauttamista. Esitän, että toimista terveyden edistämisen tehostamiseksi tehdään jatkoselvitys.

14.  Sosiaalisten erojen tutkimuksessa painopistettä siirretään syy- ja seuraussuhteiden tutkimiseen ja interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseen.

15.  Pasi Moision esittämästä sosiaalipoliittisesta suunnittelumallista tehdään erillinen selvitys.

16.  Jo nyt kolmikantaisesti johdettu työterveyslaitos siirretään selkeämmin työmarkkinajärjestöjen vastuulle. Työturvallisuuskeskuksen toiminta yhdistetään työterveyslaitokseen.

17.  Fimea ja Valvira (tai sen työn jatkaja) siirretään uudestaan saman ministerin alaisuuteen.

18.  Mikäli valtioneuvoston yhteinen lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto toteutuu riittävän laajana, pääosa Valviran tehtävistä siirretään tähän virastoon. Nykyinen toiminnan päällekkäisyys AVIen kanssa puretaan niin, että nykyisten AVIen STM-virkamiesten toiminta alistetaan Valviran työn jatkajalle eli perustettavan viraston STM-toimialalle. AVIen kiinteä piirijako puretaan, jotta yksi henkilö voi tarvittaessa ottaa vastuun jostain erityisalasta koko maassa.

19.  Lääkinnälliset laitteet siirretään Valvirasta Fimeaan.

20.  Fimean päätoimipaikaksi tulee Helsinki. Laitos jatkaa monitoimipaikkaisena virastona. Lääkehoitojen arviointitoiminta jatkuu Kuopiossa samoin kuin muiden Kuopioon nyt siirtyneiden noin 60 henkilön työ.

21.  Kansallisen neurokeskuksen päätoimipiste sijoitetaan Kuopioon.

22.  Sote-tietojen avaaminen tutkimus- ja muuhun hyötykäyttöön toteutetaan valmistellun hallituksen esityksen mukaisesti.

23.  Laaditaan tietojen etäkäyttöympäristöä varten tietoturvallisen käytön pelisäännöt, joiden noudattamista valvotaan jälkikäteen niin, että kiinnijäämisriski tietojen epäasiallisesta käytöstä on sataprosenttinen. Tällaisen tutkimuskäytön osalta lupamenettely olisi selvästi nykyistä kevyempi.

24.  Varaudutaan uudistamaan lainsäädäntöä disruptiivisten innovaatioiden käyttöönottamiseksi terveydenhuollossa.

25.  Tehdään erillisselvitys tiedon ja konsultointipalvelujen hinnoitteluperiaatteista joko rajatusti STM:n toimialueella tai laajemmin koko julkisessa hallinnossa.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Selvitysmiesraporttini on julkaistu”

  1. olavi Heinonen kirjoitti 18.1.2017 kello 21:53

    Toivoisin Osmo, että että , vaikka selvitysmiestesi (eikö ollut naisia), että et käyttäisi lakimiesten kapulakieltä selvityksissä, jonka ovat laatineet kapulakielen ei niin kansanomaisia sanontoja käyttävät asiantuntijat. Erityisesti tämä sana “disruptiivisten” innovaatioiden käyttöön ottaminen terveydenhuollossa on sellaista. Lunttasin ja tietysti dis-etuliite on tuttu minulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle kirjoitti 18.1.2017 kello 22:31

    Kuuntelin uutisten pätkän. Muuten ihan asiaa, mutta mikset uskaltanut ehdottaa THL:n ja Valviran epäterveiden osien lakkauttamista? Putiikeissa on tärkeää osaamista, mutta myös kaikenlaisia yhteiskunnalle täysin hyödyttömiä köyhyys ja alkoholi “tutkijoita” yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Hyvä kirjoitti 18.1.2017 kello 22:39

    Näyttää harvinaisen selväjärkiseltä!

    (100% kiinnijääminen on mahdottomuus, mutta ei nyt nussita pilkkua tän enempää)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. R.Silfverberg kirjoitti 19.1.2017 kello 8:52

    Mitä muuten tapahtuu Pekka Puskalle kun hän nousee eduskuntaan Olli Rehnin jättäessä?

    Hänen kansanedustajaeläkkeensä jäädytetään, muut eläkkeet maksetaan kuten ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. PRNDL kirjoitti 19.1.2017 kello 9:10

    Tiedon tuottaminen ja jalkauttaminen ei auta jos poliittiset päätöksentekijät ovat päättäneet sulkea korvansa tieteelliseltä tiedolta (“kaiken maailman dosenteilta”) ja tekevät päätökset intuition, ideologian ja helppojen äänien ohjaamina…!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tero Tolonen kirjoitti 19.1.2017 kello 10:32

    Disruptiivisen innovaation voisi ehkä suomentaa uudenlaisia toimintatapoja luoviksi tuotteiksi. Alkuperäinen ajatus olisi ehkä markkinoita ravisteleva tuote, mikä sisältää myös hintakilpailun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. spottu kirjoitti 19.1.2017 kello 12:11

    olavi Heinonen: Erityisesti tämä sana “disruptiivisten” innovaatioiden käyttöön ottaminen terveydenhuollossa on sellaista.

    Disruptiivinen innovaatio ja disruptiivinen teknologia ovat Clayton M. Christensen:in lanseeraamia kekseliäitä populaarikäsitteitä joita toivottavasti ei edes yritetä kääntää virastosuomeksi. Kannattaa lukea The Innovator’s Dilemma jos käsitemaailma on tältä osin jäänyt vieraaksi.

    Varaudutaan uudistamaan lainsäädäntöä disruptiivisten innovaatioiden käyttöönottamiseksi terveydenhuollossa

    on kyllä hupaisa huomioiden että suomalainen laisäädäntö yhdessä korporativistisen hallinnon kanssa on kunnostautunut nimenomaan disruptiivisten innovaatioiden estämisessä. Parhaassa tapauksessa Osmon ehdotuksesta tulee peräti ponsi ennen sen vaikenemista kuoliaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville kirjoitti 19.1.2017 kello 12:28

    “14. Sosiaalisten erojen tutkimuksessa painopistettä siirretään syy- ja seuraussuhteiden tutkimiseen ja interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseen.”

    Ihan mielenkiinnosta, missä sosiaalisten erojen tutkimuksen painopiste tällä hetkellä on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Poju Antsalo kirjoitti 19.1.2017 kello 12:53

    Taisi jäädä tämä raportti täysin ministeri Bernerin autoilu-uudistusten varjoon…

    olavi Heinonen:
    Erityisesti tämä sana “disruptiivisten” innovaatioiden käyttöön ottaminen terveydenhuollossa on sellaista. Lunttasin ja tietysti dis-etuliite on tuttu minulle.

    Sivistys on toki tästä maasta lähtenyt populistien poisajamana, mutta jotkut yrittävät houkutella sitä takaisin. Toivottavasti uuden sanan oppiminen ei ollut kovin traumaattinen kokemus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. anonyymi kirjoitti 19.1.2017 kello 14:40

    Eikös disruptiot sosiaali- ja terveydenhuollossa ole huonoja asioita? Miksi niitä pitäisi edistää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. R.Silfverberg kirjoitti 19.1.2017 kello 14:49

    Osmo .Soininvaara??: Hänen kansanedustajaeläkkeensä jäädytetään, muut eläkkeet maksetaan kuten ennenkin.

    Siis mä kysyin että jatkaako Pekka Puska THL:n ylijohtajana kun ryhtyy kansanedustajaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2017 kello 17:04

    Pekka Puska on eläkkeellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jepu kirjoitti 19.1.2017 kello 14:50

    Hienoa, että sivystystä komentoijalta löytyy ja elintärkeät käsitteet ja kapulakieli on hyppysissä. Vielä kun olisi taito tehdä normaaleita asioita, kuten pedata sänky tai laittaa ruokaa, mutta kyllä tällä pääsee jo aika pitkälle.

    Poju Antsalo:
    Taisi jäädä tämä raportti täysin ministeri Bernerin autoilu-uudistusten varjoon…

    Sivistys on toki tästä maasta lähtenyt populistien poisajamana, mutta jotkut yrittävät houkutella sitä takaisin. Toivottavasti uuden sanan oppiminen ei ollut kovin traumaattinen kokemus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 19.1.2017 kello 15:33

    Ville:
    “14.Sosiaalisten erojen tutkimuksessa painopistettä siirretään syy- ja seuraussuhteiden tutkimiseen ja interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseen.”

    Ihan mielenkiinnosta, missä sosiaalisten erojen tutkimuksen painopiste tällä hetkellä on?

    Itse itselleni vastaten, vastauksia kysymykseeni löytyi vähemmän yllättäen itse raportista:
    “Ei riitä, että sosiaalista eriytymistä mitataan. Tarvitsemme tietoja syistä kehityksen takana. Tiedämme kyllä, että työttömyys on keskeisenä syynä köyhyyteen ja että työttömyys korreloi monen asian kanssa, mutta meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, miten syy- ja seuraussuhteet menevät. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kausaliteetin suunnasta tehdään silti usein vahvoja oletuksia. Taloustieteissä on viime aikoina edistytty huomattavasti kausaliteetin tutkimuksessa. Tätä tutkimusotetta tarvittaisiin myös sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa.”

    Kuinkahan merkittävä selittävä tekijä aikaisemman tutkimuksen heikkoudelle on poliittinen korrektius ja sosiaalitietessä hyvin tiukasti istuva relativistinen perinne? Jos vain osoitetaan korrelaatioita, mutta unohdetaan kausaliteetit, ei tarvitse ottaa kantaa esimerkiksi ihmisen vastuuseen omasta hyvinvoinnistaan. Vaikka fenomenologisella sosiaalitieteellä on ehkä annettavaa myös sosiaalipolitiikalle (en tunne alaa niin tarkasti, että osaisin sanoa varmasti), perinteinen tilastotieteeseen pohjautuva tutkimus lienee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta tehokkaampaa. Perustulokokeilu on hyvä alku, vaikka sen koeasetelma sössittiinkin pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tuukka Saarimaa kirjoitti 19.1.2017 kello 15:41

    Ville:
    “14.Sosiaalisten erojen tutkimuksessa painopistettä siirretään syy- ja seuraussuhteiden tutkimiseen ja interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseen.”

    Ihan mielenkiinnosta, missä sosiaalisten erojen tutkimuksen painopiste tällä hetkellä on?

    Korrelaatioiden, aikasarjojen ja kuvailevien tunnuslukujen raportoinnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Aika ajatella kirjoitti 19.1.2017 kello 20:31

    Suositus 14 on tervetullut. Korrelaatioista pitäisi päästä kausaatioon. Esimerkiksi hiljattain uutisoitiin tutkimuksesta (Erola ja kumpp.), jonka mukaan pienenä päivähoitoon menneet kouluttautuvat pisimmälle. Median läpäisi väärinymmärrys, jonka mukaan pitkälle kouluttautuminen olisi varhaisen päivähoidon ansiota. Tutkijat olivat kyllä havainneet korrelaation häviävän, jos huomioidaan lapsen vanhempien koulutus (jonka tiedetään vaikuttavan lapsen kouluttautumiseen monen tekijän kautta). Mutta tutkijat eivät halunneet huomioida tätä tutkimuksen johtopäätöksissä eikä medialle annetuissa haastatteluissa:

    “Päivähoito voi vähentää perhetaustan vaikutusta myöhempiin koulutusvalintoihin ja sitä kautta tulevaan yhteiskunnalliseen asemaan, sanoo professori Jani Erola Turun yliopistosta.” (MTV 17.11.2016)

    Suositus 23 vaikuttaa epärealistiselta, vaikka tavoite sinänsä on hyvä. Epäasiallisia keinoja tuskin voidaan erottaa sellaisista keinoista, joita on suotava käyttää aineiston analysoinnissa. Parempi on poistaa aineistosta piirteitä, jotka auttavat identifioimaan potilaita “helposti” ja tyytyä siihen, että tämän seurauksena aineistosta myös katoaa informaatiota, ei kuitenkaan välttämättä tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä informaatiota (vaikka tätä tuskin voidaan taata). Suositus 23 voi olla realistinen vain koskien joitakin hyvin standardisoituja, rutiininomaisia tapoja analysoida aineistoa; sellaisiin ei kuitenkaan pitäisi rajoittua, kun tutkitaan suuria aineistoja ja monimutkaisia ilmiöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.1.2017 kello 22:44

    Selvityksessä sanotaan, että on paljon hyvää tutkimusta, johon ehdotettu ratkaisu ei sovi. Ratitkaan eivät sovi koko Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Antti kirjoitti 19.1.2017 kello 20:59

    Ville:
    “14.Sosiaalisten erojen tutkimuksessa painopistettä siirretään syy- ja seuraussuhteiden tutkimiseen ja interventioiden vaikuttavuuden arvioimiseen.”

    Ihan mielenkiinnosta, missä sosiaalisten erojen tutkimuksen painopiste tällä hetkellä on?

    Tuukka Saarimaa: Korrelaatioiden, aikasarjojen ja kuvailevien tunnuslukujen raportoinnissa.

    Mitenköhän tämäkin käytännössä voidaan toteuttaa? Omalla sosiaalialan tutkimusalallani on kansainvälisesti viimeisen 20-30 vuoden aikana julkaistu vino pino määrällisiä tutkimuksia, mutta niistä vain noin viidessä pystytään tekemään kausaalisuutta koskevia päätelmiä. Interventioiden vaikuttavuuttakin on tutkittu, mutta mitään kovin vahvoja päätelmiä näissä tutkimuksissa ei juuri koskaan pystytä tekemään. Kokeellista asetelmaa hyödyntävien tutkimusten tekeminen on käytännöllisten ja eettisten syiden takia äärimmäisen vaikeaa.

    Olisi äärimmäisen hyödyllistä kuulla, miten taloustieteilijät näitä haasteita ratkovat, mikäli heillä tässä suhteessa on sosiaalitieteilijöitä paremmat menetelmät käytössään, kuten blogi-isäntä väittää. Itse olen elänyt luulossa, että kyse ei ole niinkään paljon sosiaalitieteilijöiden huonossa menetelmäosaamisessa tai asenteissa, vaan siinä, että taloustieteessä on helpompi rakentaa kokeellisia asetelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. OlliS kirjoitti 19.1.2017 kello 23:20

    Tuukka Saarimaa: Korrelaatioiden, aikasarjojen ja kuvailevien tunnuslukujen raportoinnissa.

    Jos kaikkien asiaan mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden (esim. biologinen perinnöllisyys) huomioiminen ei kiinnosta, kannattaa varmaan pysytelläkin edellämainitussa.

    Juuri oli HS:ssä juttu loppuunpalavista lastentarhanopettajista. Ovat jostain saaneet päähänsä, että heidän työpanoksestaan riippuu mille uralle lasten elämä lähtee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Aika ajatella kirjoitti 20.1.2017 kello 2:46

    Antti:
    Olisi äärimmäisen hyödyllistä kuulla, miten taloustieteilijät näitä haasteita ratkovat, mikäli heillä tässä suhteessa on sosiaalitieteilijöitä paremmat menetelmät käytössään, kuten blogi-isäntä väittää. Itse olen elänyt luulossa, että kyse ei ole niinkään paljon sosiaalitieteilijöiden huonossa menetelmäosaamisessa tai asenteissa, vaan siinä, että taloustieteessä on helpompi rakentaa kokeellisia asetelmia.

    Vuoden 2011 Turingin palkinto (tietojenkäsittelytieteen arvostetuin palkinto) myönnettiin yhdysvaltalaiselle Judea Pearlille, joka on tutkinut muun muassa kausaalisuuden mallintamista.

    “This work has overturned the long-held belief in statistics that causality can be determined only from controlled random trials – which are impossible in areas such as the biological and social sciences.”

    http://amturing.acm.org/award_winners/pearl_2658896.cfm

    Pearl on ymmärtääkseni sitä mieltä, että taloustieteilijät tekevät edelleenkin joitakin asioita väärin kausaalisuuden suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tuukka Saarimaa kirjoitti 20.1.2017 kello 12:24

    Taloustieteen menetelmistä löytyy lisää vaikkapa täältä: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.24.2.3

    Tai täältä: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jel.47.1.5

    Jälkimmäinen tosin taitaa olla maksumuurin takana.

    Angristillä ja Pischkellä on myös kaksi hyödyllistä oppikirjaa: Mastering Metrics sekä Mostly Harmless Econometrics. Jälkimmäinen on näistä vaativampi. Käytän sitä taloustieteen maisteriopintojen kurssikirjana, mutta sitä käytetään myös tohtoriopinnoissa.

    Tämä ei tietenkään tarkoita, että vain tällainen tutkimus on tärkeää, mutta olen Osmon kanssa samaa mieltä, että siihen pitäisi pyrkiä aiempaa enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Johanna Vendelin kirjoitti 20.1.2017 kello 12:38

    “7. THL:n taloudellista itsenäisyyttä lisätään niin, että se voi toimia liikelaitoksen tavoin nykyisen juridisen statuksen puitteissa. Laitoksen maksullista toimintaa laajennetaan ja kykyä vastata tarvittaessa nopeasti lisääntyvään kysyntään parannetaan.
    8. Muutetaan THL-lakia niin, että THL voi myydä maksullisia konsultaatiopalveluja kunnille ja maakunnille.”

    Johanna Vendelin: “7. THL:n taloudellista itsenäisyyttä lisätään niin, että se voi toimia liikelaitoksen tavoin nykyisen juridisen statuksen puitteissa. Laitoksen maksullista toimintaa laajennetaan ja kykyä vastata tarvittaessa nopeasti lisääntyvään kysyntään parannetaan.

    8. Muutetaan THL-lakia niin, että THL voi myydä maksullisia konsultaatiopalveluja kunnille ja maakunnille.”

    Työterveyslaitoksella fokuksen siirtäminen tutkimuslaitoksesta palvelulaitokseen toteutettiin vuonna 2016. Siinä yhteydessä kansainvälisesti kovatasoista kokeellista tutkimusta (pitkälti Eu:n, yksityisten säätiöiden ja muun kilpaillun projektirahoituksen turvin pyörivä tutkimus) tekevä tutkimusosasto lakkautettiin.Tämä sama lienee tavoite THL:n suhteen: minimoidaan oma (tai yhteistyöprojekteina tapahtuva) kokeellinen tutkimustyö. Asetetaan palveluista saatava kassavirta kilpaillun tutkimusrahoituksen edelle? Toisin sanoen, tuotetaan jatkossa vähemmän uutta yleishyödyllistä tutkimusta, mutta enemmän selvitystyötä ja palvelua tiettyjen asiakassektoreiden tarpeisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Olli Nylander kirjoitti 22.1.2017 kello 9:12

    Kirjoitin kaksi kommenttiblogia.Niissä olen nostanut esille asioita,joita ei erityisemmin näissä kommenteissa ole tullut esille. ks. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/maakuntien-omaa-sotetutkimuslaitosta.html ja http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/soininvaara-virastosiilojen-kimpussa.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. anonyymi kirjoitti 22.1.2017 kello 18:20

    Johanna Vendelin: Toisin sanoen, tuotetaan jatkossa vähemmän uutta yleishyödyllistä tutkimusta, mutta enemmän selvitystyötä ja palvelua tiettyjen asiakassektoreiden tarpeisiin?

    Samaa tehdään yliopistojen ja muiden julkisten laitostenkin osalta. Valtiosta tehdään uusliberalistisen ideologian mukaisesti alisteista talousjärjestelmälle ja sen toimijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. JS kirjoitti 24.1.2017 kello 15:22

    “Kansallisen neurokeskuksen päätoimipiste sijoitetaan Kuopioon”

    Ei nyt yritetä enää väkisin sijoittaa toimipisteitä kuopioon.
    Mieluummin Turkuun : )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Countryboy kirjoitti 26.1.2017 kello 20:42

    Miksi ei ehdotettu THL:n ja Työterveyslaitoksen yhdistämistä ? Tällöin TTL:n asema tulisi riippumattomammaksi kolmikannasta. Työterveyslaitoksella on toisin kuin THL:llä paljon maksullista palvelu ja koulutustoimintaa. Tiettävästi Tanskassa ja Norjassa vastaavat laitokset ovat itsenäisempiä (ja pienempiä). Ruotsissahan Arbetslivsinstitutet lakkautettiin noin 10 vuotta sitten. Sitä pidettiin tietääkseni liikaa Ruotsin demarien laitoksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus