Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.12.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta pitää ylimääräisen kok­ouk­sen, jon­ka varsi­nainen syy on Bauhausin poikkeamis­lu­pa­hake­mus Vallilas­sa. Listal­la on kuitenkin toinenkin tärkeä asia, nimit­täin asuinker­rostalo­jen huoneistokokosääntely.

Bauhausin poikkeamis­lu­pa­hake­mus VR:n Konepaja-alueella

VR:n konepa­ja-alueel­la suo­jel­tu­ja makasi­ine­ja on ajatel­tu erään­laisek­si Vallilan Kaapelite­htaak­si, ja sel­l­aista on asukkaille lupail­tu asun­to­ja myytäessä. Nyt sinne kaavail­laan poikkeamis­lu­val­la Bauhausin hehtaar­i­hal­lia (vähän yli 10 000 k‑m2)

Aloite­taan myön­tei­sistä asioista. Minus­ta olisi hyvä, että Bauhausin kaltainen myymälä tulisi Helsin­gin joukkoli­iken­nekaupun­gin alueelle. Voisi­vatko ne harki­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta, jos­sa on vaikea löytää metro­radan vier­essä ole­valle alueelle ylipään­sä mitään järkevää käyttöä?

En halua täl­laista katunäkymään Teollisuuskadulle

Olisi erit­täin ikävää, jos upeasti käyn­ti­in läht­enyt kult­tuurikei­das Konepa­ja-alueel­la näin tuhot­taisi­in. Har­mi vain, että alue ei ole kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, joten kaupun­ki on tässä vähän kädetön.

Asukkaat ovat valit­ta­neet myös lisään­tyvästä autoli­iken­teestä, eivätkä ihan turhaan. Tavaraa tuo­daan paikalle 12 metrin kuor­ma-autoil­la ja viedään pois henkilö- ja pakoet­ti­au­toil­la ja peräkärryillä.

Poikkeamis­lu­van ehdois­sa san­o­taan, ettei ratikkali­iken­net­tä saisi häir­itä. Tässä ei ole mukana katupi­ir­rus­tus­ta, joten emme tiedä, onko tämä silkkaa hurskastelua. Joka tapauk­ses­sa ajo parkki­hal­li­in on suun­nitel­tu Tra­verssiku­jal­ta, joka nyt on ratikkakatu­na. En ymmär­rä, miten muuten sinne pääsee kuin kisko­ja pitkin. Pysäköin­tipaikko­ja on 350. Jos hal­li­in pyyrkii 400 autoil­i­jaa, ne 50 jäävät siihen kiskoille ehkä pitkäk­sikin aikaa. Suun­nitel­ma vaatisi toden­näköis­es­ti sitä, että ratik­ka ohjat­taisi­in muu­ta kaut­ta. Mak­saisi paljon ja heiken­täisi palvelutasoa.

Teol­lisu­uskadun ilmeelle ei myöskään tek­isi hyvää se, että siinä on pitkä pätkä katuku­vaa hal­lit­se­vaa pysäköin­ti­hallin seinää. Teol­lisu­uskadus­ta on tule­vaisu­ut­ta ajatellen paljon kun­ni­an­hi­moi­sem­pia suunnitelmia.

Ja sitä pait­si. Tämän kokoisia asioi­ta ei voi ratkaista poikkeamishake­muk­sel­la. Tämä on aivan itses­tään selvästi kaa­va-asia. Eikä tätä voi myöskään ratkaista ilman liiken­nesu­un­nitel­maa. Min­ua todel­la kiin­nos­taa tietää.

 

Asuin­huoneis­to­jen pinta-alasäännntely

Muual­la kuin kaupun­gin omis­ta­mal­la maal­la tulee omis­tusasun­to­tuotan­nos­sa nou­dat­taa seu­raavaa kaavamääräys­tä. Tämä ei koske insti­tu­tion­aal­isia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.

”( AL‑, AK- jne.) ton­teil­la asun­to­jen huoneis­toalas­ta vähin­tään 50 % tulee toteut­taa asun­toina, jois­sa on keittiön/keittotilan lisäk­si kolme asuin­huonet­ta tai enem­män. Näi­den asun­to­jen keskip­in­ta-alan tulee olla vähin­tään 80 h‑m².”

Tämä on melko hyvä näin, mut­ta yhdestä asi­as­ta olen vah­vasti eri mieltä. En pidä tuo­ta 80 neliön keskip­in­ta-alaa perustel­tuna. Sitä puol­letaan sil­lä, että tulisi myös isom­pia perheasuntoja.

Suurem­pi ris­ki minus­ta on, että rak­en­ta­ja kuit­taa tämän vaa­timuk­sen rak­en­ta­mal­la muu­ta­man ylisu­uren asun­non. Näin onb nimit­täin oikeasti tapah­tunut, vaik­ka en kyl­lä ymmär­rä, mitä taloudel­lista järkeä siinä on. Näin tapah­tui aikanaan, kun kaikkien asun­to­jen keskikoko oli 75 neliötä. Sil­loin voiti­in tietysti rak­en­taa yksi miniyk­siö enem­män, jos kah­den 80 neliön asun­non sijaan raken­net­ti­in yksi 160 neliön asunto.

En ollut aikanaan täysin syytän tuo­hon 75 neliön keskikokoon. Sen piti kuitenkin tarkoit­taa koko kaupunkia keskimäärin. Jos­sain byrokra­t­ian rat­tais­sa, taisi olla kaupunginkan­si­las­ta, siitä tehti­in kuitenkin tont­tiko­htainen, mikä on aivan eri asia.

Sen, tarvi­taanko jos­sain kolmio­ta suurem­pia asun­to­ja, jät­täisin markki­noille, samal­la kun puo­lus­tan voimakkaasti sitä, että kaupunki­in on raken­net­ta­va myös per­hea­sun­to­ja – siis vähin­tään kolmioi­ta. Lap­siper­hei­den tukem­i­nen raaoil­la asun­tomarkki­noil­la on ollut aina asun­topoli­ti­ikan ytimessä, ja niin sen tulee olla nytkin.

Pien­asun­to­jen kysyn­tä tulee jatkos­sa vähen­emään, kun nuorten ikälu­okat pienenevät ja kun Viros­ta ei tule enää nuo­ria miehiä Helsin­gin asuntomarkkinoille.

Helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista 80 % on yhden tai kah­den hen­gen talouk­sia. Näistä kuitenkin puo­let on entis­ten lap­siper­heitä, jois­sa van­hene­va pariskun­ta (tai les­ki) on jäänyt asumaan entiseen per­hea­sun­toon. Meitä ei saa siir­re­tyk­si yksiöön mitenkään – ei ainakaan, kun on tehty vero­tuk­sel­la mah­dot­tomak­si muut­taa asun­to­var­al­lisu­ut­ta lisäeläkkeeksi.

Minä siis halu­aisin pois­taa tuon vaa­timuk­sen 80 neliön keskikoos­ta per­hea­sun­to­jen osalta. Jos raken­nus­li­ik­keet alka­vat keskit­tyä 60 neliön kolmioi­hin, niitä tulee vas­taavasti enemmän.

Huo­mat­takoon, ettei tässä säädel­lä enää pien­asun­to­jen keskikokoa lainkaan. Peri­aat­teessa saa siis tehdä vaik­ka 20 neliön yksiöitä loput.

Hissi Kata­janokalle Wella­m­on taloon 

Viras­to vas­tusti tätä aikanaan, mut­ta lau­takun­ta oli eri mieltä ja palaut­ti. Nyt se on tul­lut takain, mut­ta todel­la tiukoin ehdoin.

Poikkeamis­lu­val­la Hotel­li Bule­var­di 28:n taloon

Tässä talos­sa on aikanaan ollut muun muas­sa Vaku­u­tusy­htiöi­den tiedotuskeskus.

 

Val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävää raken­net­tua ympäristöä.

Elin jo toivos­sa, että olisi kyse pois­tavas­ta saneer­auk­ses­ta, kos­ka minus­ta tämä 50-luvun nauhaikku­naru­milus sotii räikeästi Bule­vardin muuten hieno­ja raken­nuk­sia vas­taan, mut­ta olin väärässä. Museovi­ras­to ei ole luokitel­lut tätä julk­i­sivua ain­oas­taan raken­nushis­to­ri­al­lis­es­ti merkit­täväk­si vaan jopa val­takun­nal­lis­es­ti merkittäväksi.

Lausun­nois­sa naa­pu­ri­ton­til­la ole­va kil­pail­e­va hotel­liyrit­täjä sanoo, ettei olisi niin välik­si saa­da lisää hotel­li­tar­jon­taa. Täl­laisia lausun­to­ja emme voi ottaa huomioon.

55 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.12.2016”

  1. Olisi kiin­nos­tavaa tietää, kuin­ka moni yhden hen­gen talouk­sista on oikeasti eron­nei­ta, joil­la lapset kuitenkin esim. joka toinen viikko. Lapset voivat olla kir­joil­la vain yhdessä paikas­sa, jol­loin toinen van­hem­mista las­ke­taan yksineläjäk­si, vaik­ka per­hea­sun­non tarve on yhtä suuri. (Ärsyt­tää, kun kolmioista puhutaan per­hea­sun­toina — ovat vas­ta “pikku­per­hea­sun­to­ja”, vain kak­si makuuhuonetta.)

  2. Se mitä vielä jäin ihmettelemään, on se, että miten KSV:stä tulee noin ilmeis­es­ti menet­te­lyn (poikkeamislupa)rajat ylit­tävä päätös­esi­tys? Eikö virkami­estyöhön kuu­luisi asian toteaminen?

  3. Lap­siper­heelle keskus­ta-asun­to on har­voin puo­lik­sikaan yhtä tärkeä kuin samaan tilaan yksiöi­hin mah­tuville kolmelle sinkulle. Tai kol­ma­sosak­sikaan. On tuh­laus­ta ja moraalis­es­ti väärin ostaa se lap­siper­he keskus­taan raha­palk­in­toon ver­rat­taval­la kaa­van tuot­ta­mal­la alen­nuk­sel­la noiden sinkku­jen kustannuksella.

  4. Onko tuo VRn ja Bauhausin suun­nitel­ma tehty ihan tosis­saan? Siis oletet­tu että menisi läpi? Vai onko tässä jotain muu­ta mitä nyt ei papereista selviä? Vaikut­taa todel­la surkeasti valmis­tel­lul­ta suun­nitel­mal­ta. Bauhaus olisi hyvä lisä rautakaup­po­jen tar­jon­taan, mut­ta tuo sijain­ti ja etenkin noin huonoil­la suun­nitelmil­la vaikut­taa lähin­nä vitsiltä.

  5. Tosi­aankin ihme­tyt­tää KSV:n tulk­in­ta, että tuol­laisen muu­tok­sen voisi viedä läpi poikkeamishake­muk­sel­la. Esit­te­lytek­stistä löy­tyy vielä täl­lainen lause: “Kokoon­panohallin maan­ta­sok­er­rokseen tulee myymäläti­laa, mut­ta sähköju­na­hal­li­in esitet­ty pysäköin­ti­ta­lo ilman liiketilo­ja ei ole yleiskaa­van tavoit­tei­den, eikä Teol­lisu­uskadun kehit­tämis­tavoit­tei­den mukainen.”

    Kun yht­enä lais­sa annet­tuna ehtona poikkeamis­lu­valle on, että se ei saa han­kaloit­taa kaa­van toteut­tamista, niin tuon lauseen­han pitäisi suo­raan ker­toa että tätä ei voi ratkaista poikkeamisluvalla.

    Sikäli ei kyl­lä yllätä, kos­ka poikkeamis­lu­pia tun­nu­taan hake­van ja myön­tävän kun­nis­sa yleis­es­ti aika löysästi. Ainakin vuon­na 2015 tilanne oli, että yleen­sä kaavaval­i­tuk­sista meni läpi noin 10%, mut­ta poikkeamis­lu­vista tehdy­istä val­i­tuk­sista noin 60%. Ja ylivoimais­es­ti yleisim­pänä luvan kumoamisen syynä oli, että asi­at ovat olleet sel­l­aisia, joista pitäisi päät­tää uudel­la kaaval­la eikä poikkeamis­lu­val­la. Ker­too aika hyvin, että poikkeamis­lu­van tarkoi­tus­ta hel­posti venytetään liikaa.

  6. Mitähän val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävää tuos­sa tusi­na­julk­i­sivus­sa on? Se, että se on raken­net­tu jo 50-luvul­la, eikä vas­ta 60-luvun lop­ul­la, jol­loin tuol­laisia tehti­in joka taloon?

    Ei tuo ole katas­tro­faalisen ruma, mut­ta ihmette­len kyl­lä, mik­si museovi­ras­to halu­aa jatku­vasti tahra­ta mainet­taan suo­jele­mal­la raken­nuk­sia, jot­ka eivät ole kenenkään maal­likon tai kenenkään raken­nusalan ammat­ti­laisen mielestä mitenkään eri­ty­is­laa­tu­isia, ja samal­la oikeasti onnis­tuneen van­han raken­nus­perin­nön hävit­tämi­nen sal­li­taan, kos­ka se on aikakaudelleen tyyp­il­listä (mikä sit­ten taas betonilähiöis­sä on suojeluperuste).

  7. “Pien­asun­to­jen kysyn­tä tulee jatkos­sa vähen­emään, kun nuorten ikälu­okat pienenevät ja kun Viros­ta ei tule enää nuo­ria miehiä Helsin­gin asuntomarkkinoille.”

    Onko tämän arvion taakse jotain kät­tä pidem­pää? Tilas­toa tai tutkimusta?

    Varsin yli­malkaiselta tun­tuu. Pien­asun­to­jen kysyn­tään vaikut­ta­vat muutkin syyt kuin viro­laiset rak­sadu­u­nar­it ja pienenevät ikälu­okat. Esim: maalaiset, jot­ka ostaa kaupunkiyk­siön oop­perail­to­ja varten, intialaiset jot­ka tule­vat parik­si vuodek­si koodaaamaan.

    Ylipään­sä asi­aa kan­nat­taa tarkastel­la ennem­min niin miten tar­jon­nan muu­tos vaikut­taa kysyn­tään kuin tois­in­päin: mis­sä on halpo­ja yksiöitä, sinne on helpom­pi houkutel­la työvoimaa.

    Tukhol­mas­sa ja mon­es­sa muus­sa metrop­o­lis­sa yri­tyk­set kär­sivät, kun eivät löy­dä työn­tek­i­jöilleen asun­to­ja. Minus­ta nimeno­maan mei­dän pitäisi rak­en­taa mah­dol­lisim­man paljon halpo­ja yksiöitä. Jopa ikku­nat­to­mia koppe­ja. Kaupunk­i­no­ma­dit käyvät koton­aan vain nukku­mas­sa, aivan turhaa hei­dän on mak­saa asioista, joi­ta eivät käytä

  8. Hylätkää vaan Bauhausin tulo, mut­ta pieni varoi­tus: Miltähän se sit­ten ulospäin näyt­tää, kun jon­ain päivänä paikalla on S tai K‑ryhmän kauppa?

    Toinen kysymys: Tietääkö kukaan mis­tä Museovi­ras­ton suun­na­ton viha ihmiskun­taa kohden kumpuaa?

  9. Helsin­gin laidoil­la on myös koko joukko kaupungi­nosia, jois­sa yksiöi­den ja kak­sioiden rak­en­t­a­mi­nen monipuolis­taisi asun­to­tar­jon­taa ja nopeut­taisi per­hea­sun­to­jen ja pien­talo­jen kier­toa. Vaikka­pa radan­var­res­sa Malmil­ta pohjoiseen on paljon tiivistämisen varaa väljästi raken­ne­tu­il­la ton­teil­la, hiipuvil­la ostareil­la ja entisil­lä tehdasalueil­la ja pulaa itsenäistyville nuo­rille tai per­hea­sun­nos­ta pienem­pään muut­taville senior­eille sopivista asun­noista. Pien­asun­toi­hin keskit­tyvä täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen etenkin asemien, ostarien ja muiden keskusten tun­tu­mas­sa elävöit­täisi van­ho­ja lähiöitä ja toisi kysyn­tää palveluille.

  10. Museovi­ras­toa kuten EU:ta voi toki syyt­tää mon­en­lais­es­ta. Ehkä toisaan kan­nat­taisi otsikko enem­män lukea lausuntoa.

    Helsin­gin ja muun Suomen ongel­ma on, että omaperäisiä, raken­ntu­aslaa edis­täviä ja his­to­ri­al­lik­si muut­tuvia uusia raken­nuk­sia tehdään todel­la har­voin ja vielä harvem­min ole­mas­saole­vien talo­jen joukkoon. Sen sijaan Pris­ma-KKKK pel­tisenää syn­tyy reip­paasti ja muu­ta ele­ment­tite­htaiden stan­daroidun ele­ment­tio­hjel­man mukaista tus­natavara on paljion ja kaikkialla.

    Mitäs Helsin­gin keskus­taan on satu aikaan? Kampin Kir­nu-kap­peli, onko muuta?

    Tuo bauhaus-veturi­hal­li on aika karu veto. Tek­i­jälle Suomen arkkite­htu­uri­palk­in­to! Tätä on tääl­lä tyyli.

  11. Mitäs jos annet­taisi­in markki­noiden eli kysyn­nän päät­tää minkäkokoisia omis­tusasun­to­ja raken­netaan? Vaik­ka muu­ta­man vuo­den ajan. Samal­la voisi kokeil­la esteet­tömyys­vaa­timuk­sien poistamista.

    Veikkaan­pa, että lop­putu­lok­se­na oli­si­vat toimi­vam­mat asun­tomarkki­nat sekä alhaisem­mat vuokrat ja hin­nat eri­tyis­es­ti pienem­mis­sä asun­nois­sa. Eli saisimme helpo­tus­ta juuri pahim­paaan pul­lonkaulaan ja vaikka­pa asun­to­ja pienem­pi­palkkaisille palvelu­alo­jen työntekijöille.

  12. bule­vardin talon joutaisi kyl­lä purkaa pois. olen sitä kadun toiselta puolen usein kat­sel­lut eikä siitä oikein mil­lään kau­nis­tus­ta kadulle saa. museovi­ras­to ei liene kuin yksi lausun­nonan­t­ja sen vataa pitäisi mielestäni rajoit­taa jot­ta kehi­tys­tä ei turhaan jarruteltaisi.
    jos talo saneer­ataan paljon hotel­lia mielu­um­min näk­isin sen asuin­talona. yksi hotel­li kort­telis­sa riit­tää. elävä asuinkeskus­ta olisi mielestäni parem­pi ratkaisu.

  13. Teol­lisu­uskadun ilmeestä puheen ollen, ei se Bauhausin pitkä pätkä pysäköin­ti­hallin seinää olisi niin ympäristöön kuu­lumat­toma­l­ta näyt­tänyt kun muis­taa että siitä tien toiselta puolelta alkaa mon­ta sataa metriä pitkä YITn monot­o­ni­nen punatiiliseinä.

    Mut­ta joo eihän Bauhaus mikään hyvä vai­h­toe­hto sille paikalle ole, vaik­ka Veturitiestä/Teollisuuskadusta parhaan mukaan motaria tehdäänkin. Vähän vaan epäilen että nyt se raken­nus ja tila jää tyhjilleen rän­sistymään, kun eihän mil­lään hip­steri-kirp­putor­eil­la ole sel­l­aisia resursse­ja mitä van­han kiin­teistön remp­paamiseen tarvit­taisi­in. Kaupungillakaan ei ole varaa ostel­la täl­laisia, ja en tiedä pystyykö kukaan muu siihen mitään kehittää.

    Käy niin kuin sen Hämeen­tie 39 raken­nuk­sen Teol­lisu­uskadun päässä.

  14. Joo, Bauhaus olisi kiva, mut­ta eikös sen voisi aivan hyvin tuu­ta­ta Redin/Triplan/Gigahertsin yhtey­teen? Nyky­is­in­hän Ruo­ho­lahdessa on jo kat­tavahko rautakaup­pa ja pienem­piä kaupunki­laisi­in tarpeisi­in vas­taavia löy­tyy vähän joka puolelta, jopa aivan Konepa­jan vierestä.

  15. Eikö tuolle Museovi­ras­tolle voisi määrätä jonkin kiin­tiön, että saa­vat suo­jel­la esim. kolme raken­nus­ta vuodessa koko maan tasolla?

    Jou­tu­isi­vat vähän miettimäänkin.

  16. JTS:
    Museovi­ras­toa kuten EU:ta voi toki syyt­tää mon­en­lais­es­ta. Ehkä toisaan kan­nat­taisi otsikko enem­män lukea lausuntoa.

    Helsin­gin ja muun Suomen ongel­ma on, että omaperäisiä, raken­ntu­aslaa edis­täviä­ja his­to­ri­al­lik­si muut­tuvia uusia raken­nuk­sia tehdään todel­la har­voin ja vielä harvem­min ole­mas­saole­vien talo­jen joukkoon. Sen sijaan Pris­ma-KKKK pel­tisenää syn­tyy reip­paasti ja muu­ta ele­ment­tite­htaiden stan­daroidun ele­ment­tio­hjel­man mukaista tus­natavara on paljion ja kaikkialla.

    Mitäs Helsin­gin keskus­taan on satu aikaan? Kampin Kir­nu-kap­peli, onko muuta?

    Tuo bauhaus-veturi­hal­li on aika karu veto. Tek­i­jälle Suomen arkkite­htu­uri­palk­in­to! Tätä on tääl­lä tyyli. 

    Tuon Bule­vardin raken­nuk­sen kohdal­la rel­e­vant­tia lie­nee juuri se, että rak­en­tami­saikaan 1952 talo ei ollut tusi­na-arkkite­htu­uria, vaan tyyli menet­ti arvon­sa kun sitä tehtailti­in suh­teet­toman paljon 60-luvun raken­nus­bu­umis­sa. Raken­nuk­sen esteti­ik­ka ei vält­tämät­tä täysin avaudu min­ullekaan, mut­ta mielum­min näk­isin säi­lytet­ty­inä juuri nämä edel­läkävi­jät kuin myöhem­min raken­netut jäljit­telijät. Toisi­naan tyylin “mie­lenki­in­toisu­us” on myös tärkeäm­pää kuin “kauneus”

    Museovi­ras­ton puo­lus­tuk­sek­si pitää heit­tää vas­takysymys siitä, onko museoin­nin tehtävä vain säi­lyt­tää kau­ni­ita asioi­ta vai tal­tioi­da his­to­ri­aa jälkipolville siten että se muut­tuu näille ymmärrettäväksi.

  17. Tuo­mas L.: Tuon Bule­vardin raken­nuk­sen kohdal­la rel­e­vant­tia lie­nee juuri se, että rak­en­tami­saikaan 1952 talo ei ollut tusi­na-arkkite­htu­uria, vaan tyyli menet­ti arvon­sa kun sitä tehtailti­in suh­teet­toman paljon 60-luvun rakennusbuumissa.

    Tai sit­ten raken­nuk­sen herät­tämä mie­lenki­in­to rak­en­tamisvuote­naan perus­tui sen uutu­usar­voon joka ei jak­sanut kan­taa kun huo­mat­ti­in että valit­tu tie johti vain taiteel­liseen umpikujaan.

    Jos tyyli menet­täisi arvon­sa tehtailun ja kopi­oin­nin takia, puret­taisi­in Helsingis­sä nyt arvot­tom­i­na lop­utkin Jugend-talot joi­ta raken­net­ti­in aikanaan suh­teessa todel­la paljon.

  18. Vallilas­sa on käyn­nis­sä huvit­ta­va nim­by-kuplan voiman­näytös. Ovat sinän­sä ihan ymmär­ret­täväl­lä asial­la, mut­ta oikeasti. Kirp­puto­ria ja kult­tuuria kun kyseessä ei ole kaupun­gin omis­ta­ma kohde, jos­sa muut veron­mak­sa­jat ilomielin (?) kus­tan­ta­isi­vat paikallis­ten hienot ja totaalisen tuot­ta­mat­tomat harrastukset.

    Tuos­sa jo yllä ounastelti­in, että siihen tulee sit­ten Bauhausin tilalle ruokakaup­pa. Kysymys vain kuu­luu miten pahasti talo ehtii rappeu­tua ennen sitä. Ilman kun­nol­la mak­savaa vuokralaista ei omis­ta­jal­la juurikaan ole intres­siä panos­taa tilaan. Ennus­tan, että kun sitä vajaakäyt­töä ja rappeu­tu­mista on tarpeek­si pitkään kat­sot­tu, saadaan lop­ul­ta aikaan taloudel­lis­es­ti järkevä vaihtoehto.

  19. Eikö konepa­ja­hal­lia voisi myy­dä HKL:lle raitio­vaunu­jen säi­ly­tyk­seen? Nyt joudu­taan Jok­e­ria ja Laa­jasa­lon raitioteitä varten rak­en­ta­maan uuudet hal­lit. Pasi­lan konepa­jas­sa ainakin pari pilt­tuu­ta on ollut vuokral­la Bobardier-yhtiölle HKL:n nyky­is­ten Var­i­o­tram raitio­vaunu­jen sopimusko­r­jauk­sia varten. Mik­sei isom­poi osa hal­lista voisi toimia raitio­vaunuvarikkona ja sit­ten pienem­pi osa kult­tuuri- ja ajanvietekäytössä.

  20. JTS:
    Tuo bauhaus-veturi­hal­li on aika karu veto. Tek­i­jälle Suomen arkkite­htu­uri­palk­in­to! Tätä on tääl­lä tyyli. 

    Käypäs vilkaise­mas­sa mil­lainen seinä siinä on nykyään.…

    https://goo.gl/maps/JUiiwna8Rk62

  21. Bauhausin torp­paamises­sa näkee kun­nan kaavoitus­mo­nop­o­lin keskeisen ongel­man. Että on van­ha, suo­jeltavak­si kat­sot­tu raken­nus, jolle ei ole käyt­töä, ei ainakaan sel­l­aista, jos­ta kukaan mak­saisi mitään järkevää.

    Omis­ta­ja kek­sii tuot­tavaa käyt­töä, bis­nek­sen, jol­la olisi ver­rat­tain vähän negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, mut­ta syn­tyy hip­pi­en kansan­li­ike, kos­ka oma puoli-ilmainen hiekkalaatikko on uhat­tuna ja poli­itikot kun­tavaalien pelos­sa jänistävät, kehoit­ta­vat kiiteistön­o­mis­ta­jaa luop­umaan koko suunnitelmasta.

    Sama hom­ma kuin kiel­los­sa muut­taa kan­takaupun­gin alueen toim­i­tilo­ja asun­noik­si. Turhaa ja tarpee­ton­ta säätelyä.

  22. spot­tu: Tai sit­ten raken­nuk­sen herät­tämä mie­lenki­in­to rak­en­tamisvuote­naan perus­tui sen uutu­usar­voon joka ei jak­sanut kan­taa kun huo­mat­ti­in että valit­tu tie johti vain taiteel­liseen umpikujaan.

    Mihin ihmeen umpiku­jaan? Seu­rauk­se­na­han oli esteet­tis­es­ti silmiähivelevää pelk­istet­tyä ja ratio­nal­is­tista kaupunkiku­vaa, jon­ka hienoudet avau­tu­vat usein vas­ta oival­luk­sen kautta.

    Jos tyyli menet­täisi arvon­sa tehtailun ja kopi­oin­nin takia, puret­taisi­in Helsingis­sä nyt arvot­tom­i­na lop­utkin Jugend-talot joi­ta raken­net­ti­in aikanaan suh­teessa todel­la paljon.

    No, kyl­lä kansa ihailee suuresti myös muo­visia käkikel­lo­ja ja kiinas­sa tehtail­tu­ja koris­te­lau­ta­sia, mut­ta ei se tee kitschistä taidetta.

  23. Lund­vistin Julle: Omis­ta­ja kek­sii tuot­tavaa käyt­töä, bis­nek­sen, jol­la olisi ver­rat­tain vähän negati­ivisia ulkoisvaikutuksia

    Ratikoiden hait­taami­nen ei olisi vähäi­nen vaiku­tus, jos nyt esite­tyn suun­nitel­man mukaan men­nään. Liikenne toki voidaan var­masti ratkaista ainakin vähän parem­min vaik­ka Bauhaus hyväksyttäisiinkin.

  24. Mikko H: Ratikoiden hait­taami­nen ei olisi vähäi­nen vaiku­tus, jos nyt esite­tyn suun­nitel­man mukaan men­nään. Liikenne toki voidaan var­masti ratkaista ainakin vähän parem­min vaik­ka Bauhaus hyväksyttäisiinkin.

    Aivan tot­ta. Siis sekä se, että suun­nitel­ma on raitio­vaunu­jen kannal­ta ongel­malli­nen, tai mitä sitä kiertelemään: kestämät­tömän huono, ja että asia on ratkot­tavis­sa suh­teel­lisen hel­posti ja halvalla.

    Myös tuon Teol­lisu­uskadun var­ren parkki­hallin näen ongel­mana, mut­ta se ratkeaa ihan vain sil­lä, että kaupun­ki kaavoit­taa hal­lien uuden ja ruman osan paikalle paljon ker­rosneliöitä asumiseen ja toim­i­ti­lak­si. Pysäköin­ti ratkeaa siinä sivus­sa niin, että se tulee maan alle.

    Rauta­va kaavoitus­dik­tatu­urin johtomiehenä on kuitenkin jo päät­tänyt, ettei VR:n kan­na­ta enää jatkaa raken­nusten ja alueen suun­nit­telmista rautakau­pan käyttöön.

    1. Myös tuon Teol­lisu­uskadun var­ren parkki­hallin näen ongel­mana, mut­ta se ratkeaa ihan vain sil­lä, että kaupun­ki kaavoit­taa hal­lien uuden ja ruman osan paikalle paljon ker­rosneliöitä asumiseen ja toim­i­ti­lak­si. Pysäköin­ti ratkeaa siinä sivus­sa niin, että se tulee maan alle.

      Tuon asuin­talon kel­larik­er­ros menisi kokon­aan sen talon pakol­lisille autopaikoille. Johonkin tarvit­taisi­in vielä ne Baugh­ausin autopaikat.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Tuon asuin­talon kel­larik­er­ros menisi kokon­aan sen talon pakol­lisille autopaikoille. Johonkin tarvit­taisi­in vielä ne Baugh­ausin autopaikat.

    Se on poli­it­ti­nen päätös, että kenelle autopaikko­ja tässä kaupungis­sa tarvi­taan ja raken­netaan. Normia pystytään kiertämään nyky­isinkin. Ilmeisin vai­h­toe­hto on soit­taa esim. HOAS:lle ja kysyä, kiinos­taako rak­en­taa opiske­li­ja-asun­to­ja. Ei tarvit­taisi autopaikkoja.

    Noin yleisem­min vihreät voisi­vat ainaisen mus­su­tuk­sen sijaan yrit­tää tehdä normille jotain. Se ei ole laki ja lake­jakin muutetaan.

    Sun jut­tu­jaskin kun tästä blo­gista lukee, niin tun­tuu että nor­mi on ihan kiva, kos­ka jos ei muuten, niin sitä voi syyt­tää kaikesta ja sil­lä voi haukkua mui­ta puolueita.

    Ns. autopaikkanormiko­rt­ti.

    1. Noin yleisem­min vihreät voisi­vat ainaisen mus­su­tuk­sen sijaan yrit­tää tehdä normille jotain. Se ei ole laki ja lake­jakin muutetaan.

      Tuo on nyt aivan kohtu­u­ton syyte. Me olemme yrit­täneet vas­tus­taa tätä normia aina ja kaikkial­la, mut­ta val­tu­us­tossa tehdään päätök­sen enem­mistön kan­nan mukaan.

  26. R.Silfverberg:
    Eikö konepa­ja­hal­lia voisi myy­dä HKL:lle raitio­vaunu­jen säi­ly­tyk­seen? Nyt joudu­taan Jok­e­ria ja Laa­jasa­lon raitioteitä varten rak­en­ta­maan uuudet hallit. 

    Tämän edesaut­tamisek­si, saisiko­han museovi­ras­tol­ta tai kaupung­in­muse­ol­ta lausun­non, jos­sa todet­taisi­in, että hal­li on tärkeä osa konepa­ja-alueen ker­roksel­lista his­to­ri­aa ja ain­ut­laa­tu­inen esimerk­ki oman aikansa rautatieli­iken­teen konepa­ja­hal­li­rak­en­tamista ja sen tulisi säi­lyä alku­peräisen kaltaises­sa käytössä 😉

  27. Peter:
    Vallilas­sa on käyn­nis­sä huvit­ta­va nim­by-kuplan voiman­näytös. Ovat sinän­sä ihan ymmär­ret­täväl­lä asial­la, mut­ta oikeasti. Kirp­puto­ria ja kult­tuuria kun kyseessä ei ole kaupun­gin omis­ta­ma kohde, jos­sa muut veron­mak­sa­jat ilomielin (?) kus­tan­ta­isi­vat paikallis­ten hienot ja totaalisen tuot­ta­mat­tomat harrastukset.

    Tuos­sa jo yllä ounastelti­in, että siihen tulee sit­ten Bauhausin tilalle ruokakaup­pa. Kysymys vain kuu­luu miten pahasti talo ehtii rappeu­tua ennen sitä. Ilman kun­nol­la mak­savaa vuokralaista ei omis­ta­jal­la juurikaan ole intres­siä panos­taa tilaan. Ennus­tan, että kun sitä vajaakäyt­töä ja rappeu­tu­mista on tarpeek­si pitkään kat­sot­tu, saadaan lop­ul­ta aikaan taloudel­lis­es­ti järkevä vaihtoehto.

    En minä (Alp­pi­las­sa asu­vana, eli myön­nän auli­isti että tässä on oma lehmä ojas­sa) halu­aisi tuo­ta nim­by­i­lyä allekir­joit­taa. Eihän siihen pelkkää hip­ste­rien kirp­putori-kult­tuurikeskus­ta halu­ta, vaan monipuolisia palvelu­ja ml. ruokakaup­pa/-kaup­po­ja, kahvila/ravintola, tilo­ja käsi­työläisille ja muille pienyrit­täjille, ja vaik­ka se Bauhauskin mut­ta kan­takaupunki­in tuu­nattuna ver­siona joka ei vaa­di rek­ka- ja henkilöau­toral­lia tienool­la jos­sa jo nyt kär­sitään läpiajoliikenteestä.

    Kukaan, tai ei ainakaan kaik­ki, ei ole halu­a­mas­sa kieltää kau­pal­lista tuot­tavaa toim­intaa tuol­la, enem­män ihmiset ovat huolis­saan ain­ut­laa­tuisen alueen ilmeen ja luon­teen peru­ut­ta­mat­tomas­ta pilaamis­es­ta (vrt.VR:n makasi­init Töölönlahdella).

  28. Osmo Soin­in­vaara: Tuo on nyt aivan kohtu­u­ton syyte. Me olemme yrit­täneet vas­tus­taa tätä normia aina ja kaikkial­la, mut­ta val­tu­us­tossa tehdään päätök­sen enem­mistön kan­nan mukaan.

    Poli­ti­ik­ka ei ole vas­tus­tamista tai kan­nat­tamista, vaan kau­pan­tekoa. Vihreät ovat käyneet kaup­paa mon­es­ta muus­ta asi­as­ta, mut­ta autopaikkanor­mi ei ole niis­sä pöy­dis­sä ollut ja on aika vaikea vält­tyä ajatuk­selta, ettei se ole ollut, kos­ka a) moni asia, ml. nim­i­tyk­set, ovat puolueelle tärkeämpiä, b) puolueen iden­ti­teetille keskeinen autosaatanan vas­tus­t­a­mi­nen kävisi vaikeak­si, jos ei olisi autosaatanaa, jota vastustaa.

    Raken­nus­te­ol­lisu­us lob­baa enem­män autopaikkanormia vas­taan kuin vihreät. Jos ja kun normista luovutaan/normia merkit­tävästi väl­jen­netään, se ei tule ole­maan vihrei­den ansio­ta, vaan näil­lä näkymin kokoomuk­sen päätös. 

    Kat­so­taan.

  29. Lund­vistin Julle:
    Raken­nus­te­ol­lisu­us lob­baa enem­män autopaikkanormia vas­taan kuin vihreät. Jos ja kun normista luovutaan/normia merkit­tävästi väl­jen­netään, se ei tule ole­maan vihrei­den ansio­ta, vaan näil­lä näkymin kokoomuk­sen päätös. 

    Saas nähdä, mut­ta jos niin ihmeel­lis­es­ti käy, että Vihreät on Helsingis­sä kun­nal­lis­vaalien jäl­keen suurin puolue, niin luulen, että autopaikkanor­mi kumo­taan kohtu­ullisen äkkiä. Se on osoit­tau­tunut han­kalak­si kumo­ta, kos­ka aika suuri osa puolueista kamp­pailee sen ihmis­ryh­män äänistä, jot­ka parkki­normista hyö­tyvät (tai kuvit­tel­e­vat hyötyvänsä).

    Sanois­in, että yleiskaa­va on sen mit­takaa­van saavu­tus, että parkki­normin kumoamisen viivästymi­nen muu­ta­mal­la vuodel­la ei ole siitä kum­moinenkaan hinta.

  30. Anna: En minä (Alp­pi­las­sa asu­vana, eli myön­nän auli­isti että tässä on oma lehmä ojas­sa) halu­aisi tuo­ta nim­by­i­lyä allekir­joit­taa. Eihän siihen pelkkää hip­ste­rien kirp­putori-kult­tuurikeskus­ta halu­ta, vaan monipuolisia palvelu­ja ml. ruokakaup­pa/-kaup­po­ja, kahvila/ravintola, tilo­ja käsi­työläisille ja muille pienyrit­täjille, ja vaik­ka se Bauhauskin mut­ta kan­takaupunki­in tuu­nattuna ver­siona joka ei vaa­di rek­ka- ja henkilöau­toral­lia tienool­la jos­sa jo nyt kär­sitään läpiajoliikenteestä.

    Kukaan, tai ei ainakaan kaik­ki, ei ole halu­a­mas­sa kieltää kau­pal­lista tuot­tavaa toim­intaa tuol­la, enem­män ihmiset ovat huolis­saan ain­ut­laa­tuisen alueen ilmeen ja luon­teen peru­ut­ta­mat­tomas­ta pilaamis­es­ta (vrt.VR:n makasi­init Töölönlahdella).

    Kaiken­laista on aina kiva toivoa ja kuten kir­joitinkin, se on täysin ymmär­ret­tävää. Sama jut­tu kun arkkite­hti­toimis­to­jen havain­neku­vien kanssa. Aina on kesä (tai mielet­tömän kau­nis syyspäivä) ja ihmisiä vilisee tor­eil­la ja turuil­la ja istuskelee teras­sikahvilois­sa filosofi­aa lukien. Mut­ta sit­ten iskee totu­us ja se onkin se, että ihmiset eivät halua hen­gail­la tuulises­sa ja rän­täisessä paikas­sa, jos­sa ei ole terasse­ja eikä kahviloi­ta kun se ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa toim­intaa juuri siinä paikassa.

    Olisi­han se tosi kiva, jos siihen saisi hienon kaup­pa­hallin, jos­sa käsi­työläiset takoisi­vat ovenkahvo­ja ja puhal­telisi­vat lasia ja pienkaup­pa kukois­taisi. Mut­ta kun sel­l­aiset kaup­pa­hal­lit eivät yleen­sä ihan hirveästi kukoista eikä niitä oikein kukaan muu halua ylläpitää kuin kaupun­ki. Kyseessä on 10 000 m²:n hal­li keskeisel­lä paikalla. Sel­l­aisen saami­nen kau­pal­lis­es­ti järkevään käyt­töön on hyvin vaikeaa.

  31. Tapio Pel­to­nen: Mitähän val­takun­nal­lis­es­ti merkit­tävää tuos­sa tusi­na­julk­i­sivus­sa on? Se, että se on raken­net­tu jo 50-luvul­la, eikä vas­ta 60-luvun lop­ul­la, jol­loin tuol­laisia tehti­in joka taloon? 

    No, kyl­lä tuo ainakin huo­mat­tavasti miel­lyt­tävämpi on kuin makkarat­a­lo tai nykyrak­en­t­a­mi­nen. Siinä mielessä edes jos­sain määrin pis­teet kotiin.

  32. Soin­in­vaara:
    Voisi­vatko ne harki­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta, jos­sa on vaikea löytää metro­radan vier­essä ole­valle alueelle ylipään­sä mitään järkevää käyttöä? 

    Mihin perus­tuu väite, ettei Hert­toniemen metro­radan vier­essä ole­va alue ole järkevässä käytössä. Kyseessähän on myyn­nil­lä mitat­tuna Suomen toisek­si suurin kau­pan ja palvelu­jen keskit­tymä, jon­ka myyn­nin ylit­tää vain Helsin­gin keskusta.

    Alueel­la myy­dään ja huol­letaan vuodessa auto­ja melkein mil­jardil­la eurol­la. Ver­tailuko­htana esimerkik­si Itäkeskuk­ses­sa käy­dään kaup­paa noin 600–700 miljoon­al­la jos City­mar­ket ja Pris­ma huomioidaan. Itäkeskuskin kyl­lä on aika laa­jalle levinnyt.

    Ja jos tuol­la Hert­toniemen alueel­la kat­se­lee ympärilleen huo­maa, että uudet autokau­pat ovat use­ampik­er­roksia rakennuksia.

  33. bar­tol­mai: “Pien­asun­to­jen kysyn­tä tulee jatkos­sa vähen­emään, kun nuorten ikälu­okat pienenevät ja kun Viros­ta ei tule enää nuo­ria miehiä Helsin­gin asuntomarkkinoille.”
    Onko tämän arvion taakse jotain kät­tä pidem­pää? Tilas­toa tai tutkimusta?

    Itsekin kuulisin kanssa mielel­läni mihin arvio perustuu.

    Itse mutu­il­isin päin vas­toin siihen suun­taan, että jos­sain vai­heessa tulem­ma saavut­ta­maan tilanteen jos­sa aiwan kaik­ki täysi-ikäiset asu­vat yksin kos­ka parisuh­teessa elämi­nen nyt vaan on niin kovin, kovin vaiki­aa ja vaival­loista kun täy­tyy alis­tua johonkin ihmeen kom­pro­mis­sei­hin, rakkau­den ja välit­tämisen yleis­si­tovu­u­teen ja ylipäätään myön­ny­tyk­si­in sen sijaan, että voisi läpi elämän vain mul­ti­häs­lätä (tai tyyp­il­lisem­min mul­ti­sluibail­la) pro­jek­tilu­on­tois­es­ti oman pään­sä mukaan äd hokki­na sohval­la läp­päri tukev­asti sylis­sä, kokis kouras­sa ja likaiset kalsar­it jalas­sa Gears of War:ia tai änhooäl­lää ammatik­seen pelat­en (tai jotain ihan yhtä yhteiskun­nal­lis­es­ti kri­it­tistä tehtävää suorittaen).

    Inter­neteistä voi tila­ta mamun tai opiske­li­jatyt­tösen piiko­maan ker­ta viikkoon (lähin­nä tuo­maan lisää jaf­faa ja kiikut­ta­maan lat­tial­la loju­vat tyhjät limp­par­it takaisin siwaan). Selän­pe­sus­ta ja muus­ta inhimil­lis­es­tä läm­möstä joutuu luon­nol­lis­es­ti mak­samaan vähän extraa, mut­ta klopäl­li kil­pailu­jut­ska pitää huolen siitä, että nämäkin tak­sat pysyvät kaiken aikaa riit­tävän “kan­nus­tavina” eli luo­van luokan saatavil­la 24/7.

    Skid­it — jos niitä kukaan enää viit­sii edes duu­na­ta — hoide­taan ns. perus­tuot­ta­mat­toman luokan kohdal­la edullis­es­ti val­tion automa­ti­soiduis­sa kas­vat­ta­moissa jos­sa pleikkarin ohjain tip­puu nap­pia paina­mal­la suo­raan kouraan, Pekka Puskan hyväksymää vel­liä saa lipit­tää suo­raan puu­tarhaletkun suus­ta ja tarpeetkin voi tehdä suo­raan lat­tialle jos­ta val­u­vat automaat­tisu­ut­timien toimes­ta putkia pitkin keräysas­ti­aan jos­ta robokuor­muri käy dump­paa­mas­sa Ämmäs­suolle ja/tai poltettavaksi.

    Nykyiset broi­lerinkas­vat­ta­jat siir­tyvät siis suju­vasti kas­va­tuskon­sul­teik­si. Avain­sanana tehokkuus.

    Rikkaiden nap­er­oiden kas­vat­ta­moiden ero on lähin­nä siinä, että aina löy­tyy uusim­mat pelit ja vehkeet, koulut­ta­jat ja hoita­jat ovat oikei­ta ihmisiä eivätkä pelkästään konei­ta tai vir­tu­aal­i­hah­mo­ja (koulu­tusvideotkin haavaadin juip­pi­en laa­timia ja lisen­soitu­ja eikä “las­taan” siis tarvitse altistaa ilmais­ten perus­tu­bet­ta­jien mutu­iluille mikä siis normi­arkea julkisel­la puolel­la) ja uloskin pääsee tarvit­taes­sa viet­tämään laji­tyyp­il­listä käyt­täy­tymistä — mitä ikinä se sit­ten siinä vai­heessa onkaan. Niin, ja fai­ja tai mut­si (ei kuitenkaan molem­mat kos­ka yhteishuolta­ju­us on krim­i­nal­isoitu luon­not­tomana) — tai kuka nyt onkaan rek­isteri­in merkit­ty viral­lisek­si huolta­jak­si — lupaa tul­la joka joulu käymään (mut­ta ei tietenkään tule mis­tä van­hem­mat asuk­it aina jak­sa­vat nälviä jun­numpia kos­ka ovat niin “saa­terin höynäytet­täviä” että saa­vat hävetä hei­dänkin puoles­ta silmät päästään).

    Alalu­okas­sa yhä piilevä van­hem­musti­etoisu­us juu­ri­taan pois määräti­etois­es­ti “kan­nus­taval­la” työpoli­ti­ikalla jol­loin aikaa tapaamiseen ei ole vaik­ka halu­ja löy­ty­isikin kos­ka aina on olta­va häly­tys­valmi­udessa jos luo­val­ta luokalta uhkaa Pep­si Hyper­Ven­ti­la­tion­Max tai luo­mu wc-paperi lop­pua… tai jos kyseisen luokan edus­ta­ja vain sat­tuisi kaipaa­maan jut­tuseu­raa (= hän puhuu, sinä nyökyt­telet) yön pikku­tun­neille kos­ka sil­loin ihmi­nen saat­taa hel­posti alkaa kokea epämääräisiä alaku­loisu­u­den ja yksinäisyy­den tun­tei­ta vaik­ka per­son­al physi­cian­in määräämään lääk­i­tyk­sen pitäisikin kyseiset tun­te­muk­set suo­dat­taa tyystin pois omas­ta kokemusmaailmasta…

    Tokikin tähän oma aikansa menee kun muu­tosvas­taisu­ut­ta on nykyään niin tavat­toman paljon ilmas­sa, että en voi vielä ensi jouluk­si luva­ta per­heetön­tä per­he­juh­laa. Voin vain luot­taa ihmisi­in (ja luotankin), että eiköhän se sieltä tule kun on tullakseen.

    Not­ta veri meri fakin ris­tusmes­sua vaan joka ton­tulle tupaan ja tapoohin kah­tomat­ta. Taas on pian vuosi lusit­tu ilman vaku­ut­tavia henkilöko­htaisia näyt­töjä kansan­tuot­teen mak­si­moin­niksi. Aion jatkaa samaan malli­in myös tulev­ina vuosi­na. Luvatkaa tekin — suurin piirtein ain­oa uuden vuo­den lupaus jota ei tarvitse perua. 🙂

  34. Osmo Soin­in­vaara: Tuo on nyt aivan kohtu­u­ton syyte. Me olemme yrit­täneet vas­tus­taa tätä normia aina ja kaikkial­la, mut­ta val­tu­us­tossa tehdään päätök­sen enem­mistön kan­nan mukaan.

    Jos asia on näin, niin kan­nat­taako ihan joka asi­as­sa vedo­ta normi­in? Tuo­ta itkua täl­lä pal­stal­la on jatkunut vuodes­ta toiseen.

    Ein­steinin sanomak­si on laitet­tu seu­raa­va: type­r­yyt­tä on tois­taa samaa asi­aa, samoil­la para­me­treil­la yhä uud­estaan odot­taen, että lop­putu­los muuttuisi.

  35. newyork­ista: Jos asia on näin, niin kan­nat­taako ihan joka asi­as­sa vedo­ta normi­in? Tuo­ta itkua täl­lä pal­stal­la on jatkunut vuodes­ta toiseen.

    Ein­steinin sanomak­si on laitet­tu seu­raa­va: type­r­yyt­tä on tois­taa samaa asi­aa, samoil­la para­me­treil­la yhä uud­estaan odot­taen, että lop­putu­los muuttuisi.

    Kan­nat­taa tois­taa, kos­ka demokra­ti­as­sa para­me­tre­jä voi muut­taa. Seu­raa­van ker­ran autop­uolueen tuki mitataan kevään kun­nal­lis­vaaleis­sa. Yleiskaa­va, sen tavoit­teet ja toteu­tuk­ses­sa käytet­tävät suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet ovat Helsingis­sä var­masti keskeinen vaaliteema.

  36. Pet­teri: Mihin perus­tuu väite, ettei Hert­toniemen metro­radan vier­essä ole­va alue ole järkevässä käytössä.

    Ase­man vier­essä on ollut parin kort­telin ver­ran tyhjänä joutomaana ainakin parikym­men­tä vuot­ta. Kaavoitus toki on meneil­lään ja suun­nitelmis­sa aika tiivistä.

  37. Osmo, mik­si uskot, että poli­itikko tai virkamies tietäisi ton­tin omis­ta­jaa parem­min, mitä ton­tille kan­nat­taa rakentaa?

  38. newyork­ista: Jos asia on näin, niin kan­nat­taako ihan joka asi­as­sa vedo­ta normi­in? Tuo­ta itkua täl­lä pal­stal­la on jatkunut vuodes­ta toiseen.

    Ein­steinin sanomak­si on laitet­tu seu­raa­va: type­r­yyt­tä on tois­taa samaa asi­aa, samoil­la para­me­treil­la yhä uud­estaan odot­taen, että lop­putu­los muuttuisi. 

    Ei Helsinkiä paran­neta normeil­la. Normien purku sen sijaan aut­taa takuuvarmasti.

    Paikoi­tus­normikin saa men­nä, kun­han samal­la estetään gryn­deri­rak­en­t­a­mi­nen, jol­la on Suomes­sa onnek­si lyhyt, mut­ta valitet­tavasti sitäkin tuhoisampi historia.

    Gryn­deri tehtävä on lain mukaan mak­si­moi­da oma voit­ton­sa. Gryn­der­il­lä on etur­i­s­tiri­itaa asukkaan kanssa. Yksi tapa mak­si­moi­da voit­to­ja on rak­en­taa liian vähän autopaikkoja.

  39. Kalle: Gryn­deri tehtävä on lain mukaan mak­si­moi­da oma voit­ton­sa. Gryn­der­il­lä on etur­i­s­tiri­itaa asukkaan kanssa. Yksi tapa mak­si­moi­da voit­to­ja on rak­en­taa liian vähän autopaikkoja.

    Gryn­der­il­lä ei oikeas­t­aan ole etur­i­s­tiri­itaa asukkaan kanssa. Esim. jos tehdään hal­val­la ja laadus­ta tin­kien, voidaan joutua tekemään kor­jaustöitä mon­een ker­taan, ja se vas­ta mak­saa. Jos voit­to­ja mak­si­moidaan, autopaikko­ja raken­netaan opti­maa­li­nen määrä (tai var­muu­den vuok­si vähän enem­män). Niin autopaikko­jen kuin asuin­neliöi­den osalta olisi ihan ter­ve tilanne, jos kaikkea kaa­van mah­dol­lis­ta­maa raken­nu­soikeut­ta ei aina käytettäisi.

    1. Niin autopaikko­jen kuin asuin­neliöi­den osalta olisi ihan ter­ve tilanne, jos kaikkea kaa­van mah­dol­lis­ta­maa raken­nu­soikeut­ta ei aina käytettäisi.

      Helsingis­sä asuin­talo­jen kaa­vat mah­dol­lis­ta­vat rajat­tomasti autopaikko­ja. Autopaikkanor­mi on min­imi­nor­mi, siis niin mon­ta autopaikkaa on vähin­tään raken­net­ta­va, enem­män saa rak­en­taa, mut­ta kukaan ei rakenna.

  40. Panin merkille tämän kohdan OS:n aloituksesta

    “Aloite­taan myön­tei­sistä asioista. Minus­ta olisi hyvä, että Bauhausin kaltainen myymälä tulisi Helsin­gin joukkoli­iken­nekaupun­gin alueelle. Voisi­vatko ne harki­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta, jos­sa on vaikea löytää metro­radan vier­essä ole­valle alueelle ylipään­sä mitään järkevää käyttöä?”

    Oikean tun­tu­inen näkökohta.

    Sit­ten muistin, että yksi Bauhaus sijait­see Suomeno­jal­la, jonne Kamp­ista pääsee lin­ja-autol­la n. 15 min­uutis­sa. Metron lop­ulli­nen valmis­tu­mi­nen piden­tää mat­ka-aikaa. Ruo­ho­lahdessa on — tai oli- suuri K‑rauta. Samoin Herttoniemessä.

    Punavuores­sa on keskikoinen rautakaup­pa Punavuoren Rauta. Har­mit­telin ker­ran siel­lä asioidessani hin­to­ja. “Täm­män kympin ritilän saisi Kehä III:n var­res­ta vitosel­la.” Kipak­ka vas­taus: “Hae sit­ten sieltä Kehä III:lta.”

    Het­ken mietit­tyäni totesin myyjän ole­van oike­as­sa-. Asioiden luon­teen vuok­si myymälän hin­nat ovat korkem­mat kuin kaupun­gin ulkop­uolel­la. Sitä pait­si ostin vain pien­tä puutelis­taaan kuu­lu­vaa tarviket­ta tähän Kaartinkaupun­gin toimis­ton remont­tin. Isot pänikät olin ostanut Kirkkon­u­memn Värisilmästä.

  41. Tapio Pel­to­nen:Se on osoit­tau­tunut han­kalak­si kumo­ta, kos­ka aika suuri osa puolueista kamp­pailee sen ihmis­ryh­män äänistä, jot­ka parkki­normista hyö­tyvät (tai kuvit­tel­e­vat hyötyvänsä). 

    Parkki­nor­mi on siitä kätevä että aiheut­ta­ja mak­saa. Joskus osan mak­saa myös auto­ton naa­puri, mut­ta hyö­tyä siitä tulee hänellekin kun autoille on paik­ka ja kävelemään pääsee turvallisesti.

    Nor­mitet­tu­jen parkkipaikko­jen hyö­ty on nimeno­maan siinä että autoille on osoitet­tu ja lunastet­tu erilli­nen tila jos­sa niitä säi­lytetään. Ne eivät ole pitkin pyöräteitä, puis­to­ja ja jalka­käytäviä. kaik­ki voittavat.

    Tarvit­see vain kat­sel­la ympärilleen uusis­sä lähiöis­sä jois­sa parkkipaikko­jen määrää on rajoitet­tu. Etenkin vuokrat­alo­jen läheisyy­dessä pyöräti­et ja aukiot ovat käytössä ilmaisi­na pysäköin­tipaikkoina. Ilman esteitä, ilman mak­sua, ilman sanktiota.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä Helsingis­sä toimii pysäköin­nin valvona. Pysäköidä saa mihin halu­aa, mut­ta se mak­saa 40 – 60 €. 

    Onko kukaan joskus näh­nyt pysäköin­nin­valvo­jia kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la? Ja sakot­taako kukaan oikeasti koskaan kevyen liiken­teen väylälle pysäköiviä?

    Kata­janokan per­spek­ti­ivistä on var­masti kaik­ki toki kun­nos­sa. Tai tilas­to­ja katsomalla.

  43. Gia­r­diniera:Ja sakot­taako kukaan oikeasti koskaan kevyen liiken­teen väylälle pysäköiviä?

    Tämä kiin­nos­taisi. Nyt, kun en enää asu Helsingis­sä, voin tode­ta, että Helsingis­sä on pahin ongel­ma Suomes­sa jalka­käytäville ja pyöräteille pysäköin­nin ja pysäyt­tämisen suh­teen. Eikä siihen rehellisyy­den nimis­sä oikeas­t­aan puututa.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä asuin­talo­jen kaa­vat mah­dol­lis­ta­vat rajat­tomasti autopaikkoja. 

    Kos­ka kaa­va rajoit­taa maan pääl­lä ole­van raken­nuk­sen kokoa riip­pumat­ta siitä, mis­sä käytössä neliö- ja kuu­tiometrit ovat, rajat­tomat autopaikat tarkoit­taisi, että maan alle saisi rak­en­taa miten paljon tahansa? Ei kai asia ihan noin ole?

    1. Kyl­lä maan alle sdaa rak­en­taa autopaikko­ja kuin­ka paljon tahansa. Eloku­vateat­terin tai jäähallin suh­teen ollaan vähän tiukempia.

  45. Kysymys.

    Kuin­ka paljon Bauhaus-tyyp­pinen rautakaup­pa tarvit­see parkkipaikko­ja? Ole siis käynyt Suomeno­jal­la eikä ainakaan silmämäärin näh­nyt niitä kauheasti. Mut­ta enpä ole laskenutkaan, ja silmäarvio on huono mittari..

    Tuli tähän kone­hal­li­in mitä tahansa kau­pal­lista toim­intaa, niin sekä asi­akas- että tavar­ali­iken­net­tä se tarvit­see. Toisaal­ta rautakaup­po­ja tarvi­taan kan­takaupungis­sa, joa­pa suuria. Se voi vähen­tää muu­ta tavaran­toim­i­tus­li­iken­net­tä työmaille??

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä Helsingis­sä… pysäköidä saa mihin haluaa… 

    Tämä on kyl­lä huo­mat­tu. Eri asia kan­nat­taako vihreän kun­nal­lispoli­itikon niin kauheasti kehuskel­la sillä.

    Muual­la Euroopas­sa ei saa pysäköidä mihin halu­aa. Sitä oikeasti valvotaan ja tarvit­taes­sa se estetään. 

    Helsin­gin pysäköin­nin­valvon­ta keskit­tyy laput­ta­maan auto­ja joiden pysäköin­ti­ai­ka muuten lail­lisel­la paikalla on men­nyt muu­ta­mal­la min­uu­til­la yli. Tarkoituk­sel­lisen jalka­käytäväpysäköin­nin suh­teen se on täysin hampaaton.

  47. Sib­bo San Sebas­t­ian: Tämä on kyl­lä huo­mat­tu. Eri asia kan­nat­taako vihreän kun­nal­lispoli­itikon niin kauheasti kehuskel­la sillä.

    Muual­la Euroopas­sa ei saa pysäköidä mihin halu­aa. Sitä oikeasti valvotaan ja tarvit­taes­sa se estetään. 

    Helsin­gin pysäköin­nin­valvon­ta keskit­tyy laput­ta­maan auto­ja joiden pysäköin­ti­ai­ka muuten lail­lisel­la paikalla on men­nyt muu­ta­mal­la min­uu­til­la yli. Tarkoituk­sel­lisen jalka­käytäväpysäköin­nin suh­teen se on täysin hampaaton.

    No sama kos­kee luva­ton­ta pyöräi­lyä jalka­käytävil­lä ja päin punaista ajoa. Eihän siihenkään puu­tu­ta mil­lään lailla.

  48. Jalankulk­i­ja: No sama kos­kee luva­ton­ta pyöräi­lyä jalka­käytävil­lä ja päin punaista ajoa. Eihän siihenkään puu­tu­ta mil­lään lailla.

    Pysäköi­tyjä ajoneu­vo­ja on huo­mat­tavasti helpom­pi valvoa kuin liikku­via, eikä kun­nal­lisel­la pysäköin­nin­valvon­nal­la ole nat­so­ja puut­tua muuhunn rikollisuuteen.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä Helsingis­sä toimii pysäköin­nin valvona. Pysäköidä saa mihin halu­aa, mut­ta se mak­saa 40 – 60 €. 

    Tämä toimii myös niin, että kun hin­ta on sama, ei tarvitse nähdä vaivaa park­keer­atak­seen auton kadun reunaan, vaan sen voi jät­tää keskelle katua…

  50. Kiitos asun­to­jen pin­ta-alasään­te­lyn pöy­dällepa­noe­hdo­tuk­ses­ta. Asi­as­sa on sel­l­aisi­akin puo­lia, joi­ta ei ole vält­tämät­tä osat­tu ottaa huomioon. Kuten esimerkik­si van­ha taloy­htiö oma­l­la ton­til­laan, joka halu­aa rahoit­taa vaikka­pa putkiremp­paansa täy­den­nys­rak­en­tamisel­la. Ton­tille ehkä saisi luon­tev­asti sovitet­tua pienen hissil­lisen lisäraken­nuk­sen. Per­hea­sun­to­vaa­timus täl­laises­sa tilanteessa saat­taa tap­paa han­kkeen talouden ja raskaat poikkarimenet­te­lyt taas uuvut­ta­vat muutenkin takkuises­sa taloy­htiön päätöksenteossa.

Vastaa käyttäjälle Antero Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.