Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?

13.12.2016 · Aihe: Kaupunkien voitto 

Kävin pitämässä yllä olevalla otsikolla key note -puheenvuoron Tekesin vuoden pääseminaarissa 100 lasissa – fiksut kaupungit. Palastelen esitykseni muutamaan osaan, koska pitkät tekstit eivät sovi blogiin. Voi olla, että tähän tulee vähän viivettä, koska olen tolkuttoman kiireinen STM:n selvitystehtäväni kanssa.

= = = =

Kaksi käsitystä kaupunkien tulevaisuudesta

Internetin piti jossain vaiheessa lopettaa kaupungit, koska tieto siirtyi rajoituksetta, eikä siksi mitään osaamiskeskittymiä tarvita. Kuitenkin 2000-luvulla kaupungistuminen on vain kiihtynyt. Siitä, miten tässä lopulta käy, on esitetty kaksi aivan vastakkaista näkemystä.

Edward Glaeser on kirjassaan Triumph of the City ennustanut, että voitto aluekisassa kuuluu suurille kaupungeille. Manuel Castells on sanonut, ettei alle viiden miljoonan asukkaan kaupunkien kannata ilmoittautua edes kisaan. (Sittemmin, kun hänet kutsuttiin Suomeen asiantuntijaksi, hän pudotti rajasta kohteliaasti pois kaksi nollaa.)

Vastikään Slushissa puhunut Karen Harris taas sanoi, että suurkaupunki on teollisuusyhteiskunnan tuote. Informaatioyhteiskunnassa on jo alkanut muutto pois kaupunkien keskustoista niiden laidoille tai pieniin kaupunkeihin. Uusi teknologia merkitsee, että pienissäkin sarjoissa voi tuottaa tehokkaasti. Siksi pienissäkin kaupungeissa tulee olemaan yhtä monipuolinen palvelutarjonta kuin suurissa. Suuret kaupungit tulevat tyhjenemään pieniin, koska asuminen on niissä paljon halvempaa. (?)

Tuo shakkianalyyseista tuttu kysymysmerkki kuvaa ihmetystäni tämän logiikasta. Jos suuret kaupungit tyhjenevät pieniin, asunnot suurissa kaupungeissa tulevat olemaan halpoja eivätkä kalliita, niin kuin ne ovat monissa kuihtuvissa aiemmin suurissakin kaupungeissa. Asumisen kalleus hidastaa suurien kaupunkien kasvua, mutta se ei pysty kääntämään niiden kasvua laskuksi. Detroitista väki kaikkoaa, mutta siellä ovat halpoja.

Ihmettelen sitäkin väitettä, että suurkaupunki palveli teollista yhteiskuntaa. Ei tehdas tarvitse ympärilleen kovin suurta kaupunkia, Myllykoski riitti hyvin paperitehtaalle. Väitetyt skaalaedut koskevat juuri osaamisintensiivisiä luovan luokan kaupunkeja.

Mutta Harrisin väite oli siis, että internet poistaa nämä skaalaedut myös luovan luokan keskuksilta ja lopettaa suurten kaupunkien kasvun.

Molemmat voivat olla oikeassa yhtä aikaa. Uskon, että Glaeser on oikeassa suurten kaupunkien menestyksestä, vaikka Harris olisi oikeassa siinä, ettei tiedon välitys enää vaadi lähekkäin asumista, ja meidän kaikkien on syytä toivoa, että myös Harris on oikeassa siinä, että myös pienillä kaupungeilla on hyvät mahdollisuudet menestyä.

Pienten kaupunkien suuri mahdollisuus

Riedlingen, Baijeri

Minusta on osoitettu, että luovan luokan tuottavuus on suurempi isoissa ja monipuolisissa keskuksissa, mutta skaalaedut eivät ole niin musertavia, ettei muille näkökohdille jäisi tilaa. Tiedon ja osaamisen kumuloituminen hidastuisi jonkin verran mutta ei ratkaisevasti, jos vaikkapa kulkutautien paluu tai rikollisuuden kasvu kääntäisi suurten kaupunkien kasvun laskuksi. Paljon suurempia tehokkuustappioita on olltu valmiita hyväksymään alueellisen tasapainon nimissä.

Olen pyöräillessäni Keski-Euroopassa nähnyt todella viehättäviä pikkukaupunkeja, joissa voisi hyvin kuvitella asuvansa. Ja aivan oikein, niissä asuu arkkitehtejä, taiteilijoita, kirjailijoita ja muita luovia ihmisiä niin kuin meilläkin asuu myös esimerkiksi Porvoossa.

Tulen myöhemmin tässä esityksessä sanomaan, että nyt on muotia pyrkiä asumaan kaupunkien keskustoissa, downtown -alueella. Kuopiolaisista keskustan ruutukaava-alueella asuu yli puolet kaupunkilaisista, mutta Helsingissä vain joka kuudes.

Mutta suomalaiset kaupungit eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sellaisia kuin tuossa yllä olevassa kuvassa oleva Riedlingen. Monet niistä on todella rumia. Minkä sota säästi, sen rauha tuhosi. On veikattu aivan väärää hevosta. Jos kaupungin keskustan arvokkain alue ei saisi olla Prisman parkkipaikka.

Tällä on suuri merkitys, koska nykyisin asumisen miellyttävyys – ja siis myös kaupunkikuvan esteettisyys – ovat tärkeä kilpailuvaltti. Telakkateollisuuden ja muiden teollisten työpaikkojen häviämisestä kärsivä Rauma olisi täysin tuhoon tuomittu, ellei se olisi ymmärtänyt säilyttää Wanhaa Raumaa.

Jatkuu . . .

 

Kommentit

25 Vastausta artikkeliin “Miltä näyttää tulevaisuuden fiksu kaupunki ja yhteiskunta?”

  1. Janne kirjoitti 13.12.2016 kello 22:47

    Tässä kirjoituksessa ollaan asian ytimessä.

    Koska esteettisyys on tärkeää, niin olisi mukavaa, jotta se otettaisiin mukaan myös kaupunkisuunnitteluun. Nykyään tuntuu, että ainoa tavoite on rakentaa halpoja asuntoja. Ne tulevat kuitenkin pitkässä juoksussa aika kalliiksi, koska rumienkin rakennusten käyttöikä tuppaa olemaan pitkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. GOLAJTTI kirjoitti 13.12.2016 kello 23:11

    Tässä tekstiä:
    http://www.learning-mind.com/why-smart-people-are-better-off-alone/

    -“paleoasuminen”:suuri osa ihmisistä tyytyväisempiä pienissä kaupungeissa, koska kivikauden geenit vieläkin
    -älykkäät ihmiset sopeutuvat paremmin suuriin kaupunkeihin eivätkä tarvi yhtä paljoa sosiaalisia kontakteja ollakseen tyytyväisiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. smokin' joe kirjoitti 14.12.2016 kello 7:51

    Jos suuret kaupungit tyhjenevät pieniin, pienistä tulee suuria ja päinvastoin. Mahtaakohan tällainen heiluriliike toteutua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 14.12.2016 kello 9:26

    Kaupunkien keskustoissa (downtown-alueella) asutaan mielellään koska sieltä löytyy kylä. Asemakaava on yleensä autoilua edeltävältä ajalta eli jalankulkijan mittakaavassa. Palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Suuremmissa eurooppalaisissa kaupungeissa julkinen liikenne on toimivinta juurikin keskustoissa.

    Keskustojen asuinalueilla ei ole tyypillisesti läpiajoa, eli äänimaisema ja visuaalinen dynamiikka on rauhallisempaa kuin liikenneyhteyksiltään vastaavilla keskustan ulkopuolisilla alueilla.

    Keskusta-alueet ovat segregoituneita ja homogeenisia, eli todennäköisyys törmätä sosiaalisiin ongelmiin kotirapussa ovat vähäiset. Vääränlaisia naapureita ei ole.

    Keskusta-asumisen suosio ei ole mitenkään erityisesti tämän hetken muoti-ilmiö, gentrifikaatio on jo tapahtunut suurimmassa osassa Euroopan suurkaupunkeja. Juuri tällä hetkellä eniten otsikoissa taitavat olla Lissabon ja Berliini, joissa ensiksi mainitun gentrifikaatiota on hidastanut syrjäisyys ja köyhyys, jälkimmäisen Itä-Saksa.

    Kaikkein viihtyisimmät keskusta-alueet ovat jo muuttuneet turismilla eläviksi teemapuistoiksi ja huvittelualueiksi. On jotenkin oireellista että ihmiset pakkautuvat menneinä vuosisatoina rakennettuun ympäristöön kun uutta yhtä hyvää ei enää osata luoda.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. R.Silfverberg kirjoitti 14.12.2016 kello 10:27

    Sanoisin että digitalisaatio sekä loitontaa että tiivistää kaupunkeja. Se antaa mahdollisuuden assosiaaleille sohvaperunoille ja toisaalta luonto tai puutarhaharrastajille asua kaukana kaupungin melskeestä mutta vastaavasti ne ihmiset jotka haluavat olla keskipisteessä, voivat mennä läppärin kanssa ravintolaan tai kahvilaan tekemään töitä. Jälkimmäinen on vähän ärsyttävä ilmiö sellaiselle joka on tottunut siihen että kahviloissa ja ravintolossa nautitaan siitä mitä siellä tarjotaan eikä maleksita tai tekeydytä tärkeäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TimoT kirjoitti 14.12.2016 kello 10:55

    OS: “Suuret kaupungit tulevat tyhjenemään pieniin, koska asuminen on niissä paljon halvempaa. ”
    Suomessa on vain yksi suurkaupunki mutta kymmeniä pikkupaupunkeja. Tuon yhden suurkaupungin muuttumien epäsuosituksi ei riitä kääntämmän näiden pikkukaupunkien asuntojen hintoja nousuun. Suurkaupungin kupla kyllä puhkeaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jaarituksii kirjoitti 14.12.2016 kello 11:47

    Ydinvoimalat tuottavat Raumalle paljon veroja ja kysyntää. Porvoo hyötyy Helsingin läheisyydestä. Tämä ei todista väitettäsi vääräksi, mutta mikä todistaa sen oikeaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. hare kirjoitti 14.12.2016 kello 12:21

    Tuossa valokuvan näkymässä (Riedlingen, Baijeri)
    on kaikki väärin jos uskomme “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmää.
    3-kerroksisia taloja; tilan tuhlausta. Pitää olla korkeampaa, paksumpaa, tiiviimpää, tehokkaampaa.
    Ei tuollaista ainakaan enää pidä rakentaa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2016 kello 15:10

    Rielingen on rakennettu paljon tehokkaammin kuin vaikkapa Myllypuro. Jos Helsinki olisi rakennettu tuolla tehokkuudella, sen sisään mahtuisi ainakin 1,5 miljoonaa asukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. spottu kirjoitti 14.12.2016 kello 12:22

    Janne: Koska esteettisyys on tärkeää, niin olisi mukavaa, jotta se otettaisiin mukaan myös kaupunkisuunnitteluun.

    Helsingissä pitäisi pikemminkin palata kaupunkisuunnitteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. anonyymi kirjoitti 14.12.2016 kello 12:49

    Tällä on suuri merkitys, koska nykyisin asumisen miellyttävyys – ja siis myös kaupunkikuvan esteettisyys – ovat tärkeä kilpailuvaltti.

    Tämä pitäisi tiivistäjien viimenkin huomata: Tiivis ei ole mukavaa. Mukava on mukavaa. Tiivis voi olla mukavaa ja kivaa, mutta se ei ole sitä automaattisesti. Tiivis voi myös olla ikävää slummia.

    Ainakin ne uudet tiiviit alueet, joita olen nähnyt eivät ole mukavia vaan tuntuvat ahtailta. Pihat ovat yksinkertaisesti liian pieniä tai vain ankeiksi suunniteltuja. (Liekö osaksi kyse siitä, että pihoista rakennetaan autoteitä?) Lisäksi tiiviisti asetettujen talojen suuret ikkunat ovat usein todella hankalasti suoraan vastakkain.

    Tiivistä kestäisi paremmin, jos se ei olisi karuja asfalttipihoja, piirteettömiä tai tylsiä perusgeometrisia kuvioita joko betonielementeistä tai teräksestä ja lasista. Missä on uusi Eira?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Leena kirjoitti 14.12.2016 kello 13:34

    Pääkaupunkiseudulle voitaisiin rakentaa viihtyisiä “pikkukaupunkeja”, mutta niin ei tehdä vaan uudet alueet ovat järjestään kerrostalolähiöitä. Tässä blogissa on ollut kuvia englantilaisista asuinalueista, joissa ei ole yhtään kerrostaloa, mutta silti on tehokasta rakentamista, kaunista ja kylämäistä ja talot rakennettu vieriviereen takapihat vastakkain. Voitaisiinko ottaa oppia?

    Espoossa on muuten vierekkäin pientalo-Laurinlahti ja kerrostalo-Kivenlahti. Yllätys, yllätys, molemmissa asumistiheys on sama!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. R.Silfverberg kirjoitti 14.12.2016 kello 15:46

    Suomen viehättävistä pikkukaupungeista täytyy kirjoittaa muutama sana: Ne ovat enemmän tai vähemmän eristyksessä ja väki mummoutuu.
    Siksi kai pikkukaupunkimme ovat säilyttäneet viehättävyytensä. Vain kesäisin on jotain eloa kun kesämökkkivieraat ja muut turistit tulevat. Suurimman osan vuodesta kadut ammottavat tyhjyyttään.

    Ne ovat hankalasti tavoitettavissa jos haluaa pendelöidä suurempaan kaupunkiin. Junayhteyksiä ei ole, viimeiset on lakkautettu yli 40 vuotta sitten. Bussiyhteydet ovat hitaat. Oma auto on ainoa mahdollinen tapa pendelöidä, ja ajomatkoista tulee pitkiä. Eli on paras hankkia työpaikka paikan päältä jos selaiseen haluaa muuuttaa, mutta töytä ei useimmiten vaan ole.

    Joillakin pikkukaupungeilla on jotain teollisuutta n 10 km säteellä keskustasta, ja osassa teollisuustuotantoa listään. Näin esim Uudessakaupungissa, Äänekoskella, Kemijärvellä,…? Monelle tarjotaan houkuttelevaa työtä mutta nämä ovat sellaista jota ei voi tehdä etänä ja pendelöinnin pitäisi tapahtua nyt suuremmasta keskuksesta pienempään jos työntekijät eivät halua muuttaa pikkukaupunkiin asumaan. Ja jos muuttaa, on aina olemassa riski että ne työt eivät jatku ikuisesti.

    Keski-Euroopan pikkukaupungeissa on se ero Suomeen että ne ovat yleensä kohtalaisen junamatkan päässä isommista kaupungeista, ja niihin on luonnostaan kehittynyt sellainen palvelurakenne joka vastaa meidän keskikokoisisa kaupunkeja. Tai sitten ne ovat pelkästään matkailun vuoksi olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Johannes kirjoitti 14.12.2016 kello 16:25

    Leena:
    Pääkaupunkiseudulle voitaisiin rakentaa viihtyisiä “pikkukaupunkeja”, mutta niin ei tehdä vaan uudet alueet ovat järjestään kerrostalolähiöitä. Tässä blogissa on ollut kuvia englantilaisista asuinalueista, joissa ei ole yhtään kerrostaloa, mutta silti on tehokasta rakentamista, kaunista ja kylämäistä ja talot rakennettu vieriviereen takapihat vastakkain. Voitaisiinko ottaa oppia?

    Espoossa on muuten vierekkäin pientalo-Laurinlahti ja kerrostalo-Kivenlahti. Yllätys, yllätys, molemmissa asumistiheys on sama!

    Mutta onko kumpikaan niin tehokkaasti rakennettu, että ne mukavalle kaupungille olennaiset palvelut syntyvät alueelle?

    Tiivistä ja matalaa/keskikorkeaa kyllä tarvittaisiin suomalaisiin kaupunkeihin lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hare kirjoitti 14.12.2016 kello 17:33

    Osmo Soininvaara:
    Rielingen on rakennettu paljon tehokkaammin kuin vaikkapa Myllypuro. Jos Helsinki olisi rakennettu tuolla tehokkuudella, sen sisään mahtuisi ainakin 1,5 miljoonaa asukasta.

    Kyllä.
    Kirjoitinkin siitä, kuinka tämä facebook-ryhmä arvioi rakentamista Helsingissä, aina liian vähän kerroksia. Ihanteena tuntuu olevan 12kerroksinen paksurunkoinen umpikortteli….
    Pienimittakaavaista elävää kaupunkia siellä ei käsitetä ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Erkki Niini kirjoitti 14.12.2016 kello 18:02

    Espoo on aika hyvä. On monikeskustainen. Asun pientalossa, ruokakauppaan 1km, ostariin 4km, lentokentälle 24km, palvelut ja viihde tulevat paljolti netistä. Käyn kyllä Helsigissä muutoman kerran vuodessa, enempään ei ole aihetta. Helsinki asuinpaikkana ei houkuttele, vaikka siellä lapsuuteni vietinkin. En minnekään korpeenkaan välittäisi muuttaa. No meitä on vaan erlaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. ze kirjoitti 14.12.2016 kello 21:21

    Hare: Kyllä.
    Kirjoitinkin siitä, kuinka tämä facebook-ryhmä arvioi rakentamista Helsingissä, aina liian vähän kerroksia. Ihanteena tuntuu olevan 12kerroksinen paksurunkoinen umpikortteli….
    Pienimittakaavaista elävää kaupunkia siellä ei käsitetä ollenkaan.

    Mistähän tällainen käsitys on syntynyt? Luen kyseistä facebook-ryhmää suhteellisen aktiivisesti enkä koskaan muista nähneeni siellä puhuttavan 12-kerroksisista umpikortteleista. Korttelitehokkuus 3 on ihan mahdollinen 6-kerroksisilla taloilla, kuten esimerkiksi Etu-Töölössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jjr kirjoitti 14.12.2016 kello 23:33

    Veikkaisinpa että tuosta Riedlingenin viihtyisyydestä ollaan kaupunkisuunnittelulautakunnassakin melko yksimielisiä. Silti Helsingin rakentaminen on enimmäkseen ollut YIT:n standardielementtikuutiota, lasiseinää ja tuulisia kiviaukioita. Palkittu arkkitehtuuri on jotain Viikinmäen tyylistä harmaata lentokonehangaaria parkkiaavikkoineen.
    Miksei kaupunkisuunnttelulautakunnassa suunnitella parempaa kaupunkia? Viihtyisyyden ja suunnittelijoiden oman edun välillä ei ole tarpeeksi tiivistä takaisinkytkentää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ulla kirjoitti 15.12.2016 kello 9:23

    Osmo Soininvaara:
    Rielingen on rakennettu paljon tehokkaammin kuin vaikkapa Myllypuro. Jos Helsinki olisi rakennettu tuolla tehokkuudella, sen sisään mahtuisi ainakin 1,5 miljoonaa asukasta.

    Tämä on niin totta, ja tuntuu helposti unohtuvan. Asuimme pari vuotta saksalaisessa “pikkukaupungissa” (~130 000 asukasta), ja asuinympäristön miellyttävyys ja käytännöllisyys laittoi ajattelemaan. Periaatteessa lähiömäisestä ympäristöstä löytyy paljon lähipalveluita (kauppoja, leipomoita, ravintoloita jne.). Talot ovat pääasiassa noin kolmikerroksisia rivi-/omakotitaloja, mutta yhdessä talossa asuu usein monta ruokakuntaa (esim. me asuimme erittäin viihtyisässä “ullakkoasunnossa”, vuokranantajamme poikansa kanssa kahdessa välikerroksessa, ja kaksi eläkeläistä alakerroksessa), luulen että tämä vaikuttaa huomattavasti myös tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrään. Lisäksi asuinkadut ovat suomalaisen mittapuun mukaan erittäin kapeita ja jalkakäytävät kapeita tai olemattomia. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä ajonopeudet ovat erittäin alhaisia (ja kevyttä liikennettä kunnioitetaan), erityisesti kun kadunvarsipysäköinnin vuoksi vain yksi auto saattaa mahtua kerrallaan suuntaansa. Tämä käytäntö myös tehokkaasti ohjaa autoliikenteen pois asuinkaduilta.
    Eli Keski-Eurooppalaisittain kaunis on usein myös tiivis ja tehokas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. JY kirjoitti 15.12.2016 kello 10:57

    jjr:
    Veikkaisinpa että tuosta Riedlingenin viihtyisyydestä ollaan kaupunkisuunnittelulautakunnassakin melko yksimielisiä.

    Google Earthin perusteella Riedlingen näyttää olevan omakotitalomattoa, jolla on tuollainen pieni vanha keskusta. Ratikkaa ei tavita ja segrekaatiosta ei tarvitse kantaa huolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Perikato kirjoitti 15.12.2016 kello 22:57

    En halua kokonaan kiistää Osmon ajatuksia, koska niissä on myös paljon perää. Minusta kuitenkin näyttää, että kaupunikuvaan estteettisyydestä vedetään vähän iian suoria linjoja taloudelliseen tuottavuuteen. Kovimpien urbanismihehkuttajien argumenttien taustalla tuntuu olevan jonkinlainen laiskan ajattelun Gehl-Florida-Glaeser-hybridi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. oh kirjoitti 16.12.2016 kello 12:14

    Pari vuotta sitten “Helsinki Alert” kiteytti hyvin luonnonympäristön ja vihreyden elintärkeyden kaikilla asuinalueilla myös kaupungeissa. Onkin traagista, että juuri vihreät kaikista puolueista ovat aktiivisesti mahdollistamassa Tampereella kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja kaupunkilaisille elintärkeän Eteläpuiston kaavoittamisen tornitaloiksi. Ei ole ekologista sekään, että jatkossa puistoon kävelyn sijaan autoilemaan mökeille periferiaterapiaan nostureita ja maansiirtokoneita pakoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Esa kirjoitti 16.12.2016 kello 12:18

    hare:
    Tuossa valokuvan näkymässä (Riedlingen, Baijeri)
    on kaikki väärin jos uskomme “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmää.
    3-kerroksisia taloja; tilan tuhlausta. Pitää olla korkeampaa, paksumpaa, tiiviimpää, tehokkaampaa.
    Ei tuollaista ainakaan enää pidä rakentaa ?

    Itse asiassa tuo kuva on juurikin LKH-ryhmän tavoitteen mukainen. Tiivistä, ihmisen kokousta korttelia kävelykadun varrella. Ei yksittäisiä laatikoita haulikolla ammuttuna lähiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Liian vanha kirjoitti 16.12.2016 kello 12:56

    Esa: Itse asiassa tuo kuva on juurikin LKH-ryhmän tavoitteen mukainen. Tiivistä, ihmisen kokousta korttelia kävelykadun varrella. Ei yksittäisiä laatikoita haulikolla ammuttuna lähiössä.

    Australia on rakennettu puhtaalta pöydältä. Niinpä yli 90 % asuu viidessä kaupungissa.

    Mutta ei missään 20 m2 tai pienemmissä kanikopeissa vaan omakotitaloissa

    Silti etäisyydet eivät ole pitkiä ja suurin osa matkoista tehdään julkisilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 16.12.2016 kello 13:24

    Osmo Soininvaara:
    Rielingen on rakennettu paljon tehokkaammin kuin vaikkapa Myllypuro. Jos Helsinki olisi rakennettu tuolla tehokkuudella, sen sisään mahtuisi ainakin 1,5 miljoonaa asukasta.

    Sattumanvaraisia vertauksia. Vierailin juuri Stuttgardissa

    Sen pinta-ala on n 204 km2 ja asukkaita 590000.

    Helsingin vastaavat luvut 215 km2 (maa-alue) ja asukkaita n 635000.

    Ei se moderni Saksakaan ole kovin tiheään asuttu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus