Ara-asunnoista asumistukeen

9.12.2016 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Kuvitelkaamme, että Helsingin asuntokurjuutta yritettäisiin korjata korotetulla asumistuella, joka olisi 300 euroa kuussa tavanomaista asumistukea suurempi. Koska rahaa ei riitä kaikille, sen piiriin otettaisiin vuosittain tuhat kotitaloutta, joiden valintaperusteita ei julkistettaisi. Oikeus korotettuun tukeen säilyisi, vaikka tulot nousisivat.

Ara-asunnot toimivat juuri näin. Tuki on Helsingin oloissa huomattavan suuri, sen piiriin pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asuntoon säilyy, vaikka tulot nousevat. Asunto on välttämättömyys, jonka sivistynyt yhteiskunta turvaa niillekin, jotka eivät pysty sitä itse rahoittamaan. Vähävaraisia on tuettava raaoilla asuntomarkkinoilla, mutta ovatko Ara-asunnot oikea keino?
Vaihtoehtona erillisille pienituloisten asuintaloille on tuen maksaminen asumistukena. Ara-asuntoihin liittyy monia ongelmia, mutta pahin on se, ettei niitä riitä kaikille. Asumistukea kaikki saavat yhtäläisin perustein.

Ara-asuntojen tielle on lähdetty ehkä siksi, että budjettikäytäntömme mukaan on helpompi luopua tuloista kuin lisätä menoja. Ara-politikka näyttää halvemmalta kuin asumistuen käyttö, mutta ei se sitä ole – erityisesti ei ole, koska Ara-asunnoissa asuu ylituloisia, jotka eivät asumistukea saisi.

Asumistuen ongelmana on pidetty tuen valumista vuokriin. Kaikki tavat auttaa vähävaraisia asuntomarkkinoilla nostavat asuntojen markkinahintoja ja -vuokria – myös se, että asuntokannasta varataan osa Ara-asunnoiksi. Jos muuta halutaan, ainoa ratkaisu on, etteivät vähävaraiset asu lainkaan tai että heidät häädettäisiin muuttotappioalueille.

Asumistuki valuisi vuokriin, jos tuki olisi sitä suurempi, mitä korkeampaa vuokraa maksaa. Helsingissä asumistuki ei riipu vuokran korkeudesta, koska esimerkiksi yksinäisellä ihmisellä korkein huomioon otettava vuokra on 508 euroa kuussa. Niin halvalla ei saa mitään. Korkeimmillaan asumistuki korvaa hyväksytystä vuokrasta 80%.

Keskustelussa sotkeutuvat keskenään asumistuki ja toimeentulotuki. Toimeentulotuki korvaa Helsingissä yksinäisen henkilön asumismenot kokonaan 675 euroon saakka. Tämä sotkee vuokramarkkinat niin perusteellisesti, ettei asumistuelle edes jää mitään sotkettavaa.
Toimeentulotuki on myös syynä siihen, että rakennusala vaatii oikeutta rakentaa miniyksiöitä. Sijoittajan kannattaa hankkia mahdollisimman pieniä asuntoja, koska sama 675 €/kk maksetaan kaikenkokoisista asunnoista. Tämä hulluus ei toivottavasti jatku pitkään. Vaatimuksiin pienten kanakoppien kaavoittamisesta ei pidä suostua

Helsingin sosiaalilautakunta on ollut hieman naiivi nostaessaan hyväksyttävien asumismenojen ylärajaa melkein vuosittain. Kun normia on nostettu, vuokrat ovat nousseet lisää, päätyen aina vähän toimeentulotuen hyväksymän maksimivuokran yläpuolelle. Vuokralaiset eivät ole hyötyneet maksimivuokran nostamisesta, mutta sijoittajat kiittävät. Pienipalkkaiset, jotka eivät saa toimeentulotukea, ovat kärsineet tästä kohtuuttomasti.

Tehdyn virheen purkaminen on vaikeata, koska toisinpäin tämä ei toimi. Jos toimeentulotuessa laskettaisiin asumismenojen ylärajaa, kestäisi kauan, ennen kuin markkinavuokrat alentuvat. Siinä välissäkin pitäisi elää.

Minä nostaisin toimeentulotuen perusosaa Helsingissä 50 eurolla ja laskisin maksimivuokraa yhtä paljon ja jäisin odottamaan, mitä tapahtuu.

Valtion asumistukimenot ovat kasvaneet nopeasti. Tämä johtuu paljolti vuokralla asumisen yleistymisestä. Valtiolla tämä näkyy paitsi menoina myös tuloina, koska vuokratulosta joku maksaa veroa toisin kuin omistusasunnossa asumisesta. Valtiontalouden kannalta vuokralla asuminen on omistusasumista tuottoisempaa. Olisi parempi siirtyä erillisistä pienituloisille tarkoitetuista vuokrataloista sekoitettuun asumiseen, jossa kansaa ei jaettaisi tulotason perusteella eri taloihin, vaan pienituloisten asumista tuettaisiin asumistuella.

Kuvitelkaamme, että Ara-asuntoja ei olisi, vaan ihmiset asuisivat sekoittuneesti tulotasosta riippumatta ja että vaikkapa Björn Wahlroos esittäisi, että köyhät pitäisi siirtää omiin taloihinsa häiritsemästä muiden elämää ja laskemasta näiden asuntojen arvoa. Mikä älämölö siitä nousisi! Kun olemme tähän erotteluun tottuneet, emme näe siinä mitään vikaa.

On vaadittu, että ylituloiset häädettäisiin Ara-asunnoista, jotta tilaa saataisiin pienituloisille. Tässä on kaksi ongelmaa. Syntyisi todella paha kannustinloukku, koska jossain olisi raja, jonka ylittäminen eurollakin johtaisi ison taloudellisen edun menettämiseen loppuelämäksi. Ihmisiä pidetään todella lyhytnäköisinä ja laskutaidottomina, jos kuvitellaan, että tästä päästäisiin sillä, että häätö tulisi vasta muutaman vuoden päästä tulorajan rikkoutumisesta.

Toiseksi ei ole hyvä voimistaa segregaatiota varaamalla Ara-asunnot käytännössä työttömille.
Miksi Ara-vuokria ei sidottaisi tuloihin? Tulojen noustessa vuokra nousisi hitaasti kohti markkinavuokraa. Ketään ei häädettäisi eikä kukaan saisi perusteetonta tukea.

Lopullisesti asuntokurjuus ei ratkea kuin asuntoja rakentamalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta on kaavoittanut tänä vuonna asuntoja 18 000 ihmiselle, mutta pelkään, ettei kaupunki päästä tontteja markkinoille, koska sillä ei ole rahaa rahoittaa kasvun vaatimia investointeja.
Siinä on toinen ongelma ratkottavana.

Kommentit

91 Vastausta artikkeliin “Ara-asunnoista asumistukeen”

  1. Krtek kirjoitti 9.12.2016 kello 12:47

    Miten olisi määräaikainen asumisoikeus (esim. 5 vuotta), jonka loputtua sitä voi hakea uudelleen, jos on yhä tukea tarvitsevassa tilanteessa ja asuu asunnossa itse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sam Hardwick kirjoitti 9.12.2016 kello 13:42

    Jos muuta halutaan, ainoa ratkaisu on, etteivät vähävaraiset asu lainkaan tai että heidät häädettäisiin muuttotappioalueille.

    En tähän mennessä ole ymmärtänyt, että miksi tämä mahdollisuus on niin kauhistuttava vähävaraisten kohdalla, kun mikä tahansa redistributistinen ratkaisu loogisesti johtaa jonkun muun häätämiseen Helsingistä.

    Tämä ei käsittääkseni olekaan se oikea syy, vaikka siihen jostain syystä aina palataan. Oikea syy on sosiaalisen suunnittelun halu pitää köyhiä varakkaiden näköpiirissä. Edellisten eduksi, jälkimmäisten sivistykseksi tai jotain muuta sellaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2016 kello 13:51

    Segregaatio ARA-kannassa on jyrkempää kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asutokannassa – siis ARA-kannassa köyhimät asuvat köyhimmillä asunalueilla todennäköisemmin kuin vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville kirjoitti 9.12.2016 kello 14:53

    Segregaatiosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vain tahdonvastaista eriytymistä, joka kurjistaa subjektiivisesti. Osa sosio-spatiaalisesta segregaatiosta tapahtuu kuitenkin myös omasta halusta – näinhän ne kalliit, “hyvät” asuinalueet juuri syntyvät. Elävän kaupungin kannalta hyvätuloisten segregaatio on ehkä vielä tuhoisampaa kuin pienituloisten – linkki –

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. KEkkonen kirjoitti 9.12.2016 kello 15:28

    Segregaation voisi ratkaista maksamalla meille varakkaammille jos suostumme muuttamaan vähemmän varakkailke alueille. Maksettakoot tätä segregaation poisto tukea sitä enemmän, mitä varakkaampi muuttaja ja mitä köyhemmälle postinumeroalueelle hän muuttaa. Julkisella tuellahan meillä kaikki muutkin ongelmat ratkaistaan. Miksei segregaatiota?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. teekkari kirjoitti 9.12.2016 kello 15:47

    Kiinteistöveroa kiristämällä voitaisiin myös efektiivisesti leikata asumistukea, ilman että tuen suuruuteen tarvitsisi koskea. “Markkina”vuokra ei oikein tahdo laskea, mutta ei se myöskään voi nousta, jos asumistukea ei nosteta.

    Jos samalla alennettaisiin työnteon verotusta, dynaamiset vaikutukset voisivat olla hyvinkin positiiviset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 9.12.2016 kello 16:40

    Osmo Soininvaara:
    Segregaatio ARA-kannassa on jyrkempää kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asutokannassa – siis ARA-kannassa köyhimät asuvat köyhimmillä asunalueilla todennäköisemmin kuin vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa.

    Miksi näin on? Tuntuu todella epäintuitiiviseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. anonyymi kirjoitti 9.12.2016 kello 17:18

    KEkkonen: Segregaation voisi ratkaista maksamalla meille varakkaammille jos suostumme muuttamaan vähemmän varakkailke alueille.

    Eikös tämä tapahdu kämpän hinnassa ihan automaattisestikin?
    Mistä muuten tulee tämmöinen ajattelutapa, että rikkaille pitäisi antaa porkkanaa ja köyhille keppiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pekka kirjoitti 9.12.2016 kello 17:20

    Koska ARA-vuokra-asuntojen tulorajojen laskennassa huomioidaan lasten määrä, lapsiperhe pääsee suuremmillakin tuloilla sisään. Vastaavasti siinä vaiheessa kun lapset muuttavat pois, samoilla tuloilla on riski nousta tulorajan yli. Eli aikaisemmin tässä tilanteessa voitiin asunto vaihtaa asuntokunnan kokoa vastaavaksi, mutta ensi vuodesta alkaen vaihtotilanteessa tulotaso tarkistetaan, ja silloin on edullisempaa pysyä vanhassa ylisuuressa mutta edullisessa ARA-asunnossa kuin muuttaa vähintäänkin vastaavan hintaiseen mutta pienempään vapaarahoitteeseen asuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tuukka Saarimaa kirjoitti 9.12.2016 kello 19:04
  11. Daniel Federley kirjoitti 9.12.2016 kello 20:09

    Vähävaraisten asuttaminen muuttotappioalueille. Pikainen heitto, mutta minusta sen takaa löytyy myös oikeaa ajatusta. En pitäisi lainkaan kohtuuttomana sitä, että henkilölle tietynmittaisen työttömyyden jälkeen osoitettaisiin uusi koti jostain kauempaa. Jos näyttää siltä, että henkilö ei kuitenkaan täällä kalliissa etelässä työllisty, vaan elää yhteiskunnan tuilla, olisi aivan kohtuullista osoittaa hänelle uusi koti vaikkapa Kajaanin tyhjistä kerrostaloista. Yhteiskunta maksaisi muuttokulut. Pakko ei olisi muuttaa, mutta tukiakaan ei sitten enää tulisi, jos kieltäytyisi.

    Minusta todellisuudessa suurin ratkaistava ongelma on se, miten pienituloiset työssäkäyvät pärjäävät. Helsinki tarvitsee sairaanhoitajia, bussikuskeja, rakennusapulaisia ja niin edelleen. Mutta asumiskulut lohkaisevat pienestä palkasta valtavan osan. Ovatko työsuhdeasunnot kokonaan poissa muodista? HUS pääsi oikein lehteen, kun rakensi niitä lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. K-Veikko kirjoitti 10.12.2016 kello 0:01

    > Vähävaraisia on tuettava raaoilla
    > asuntomarkkinoilla, mutta ovatko
    > Ara-asunnot oikea keino?

    Mielestäni juuri tuollainen ajattelu johtaa nykytilanteeseen, jossa tuettava tosiasiallisesti on asunnon omistaja. Se on väärin.

    Oikea ajattelutapa on tukea vähävaraisia, jotta he itsenäisesti voisivat osallistua asuntomarkkinoille vuokraajan ominaisuudessa. Vuokrasivatpa sitten ison tai pienen, kalliin tai halvan, keskusta- tai syrjäseutuasunnon.

    Taitavasti toimiva tuettu vuokralainen voisi jopa ansaita ylimääräistä tekemällä oivallisia vuokrasopimuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Petteri kirjoitti 10.12.2016 kello 1:47

    En oikein ymmärrä, mitä vikaa pienten asuntojen rakentamisessa on. Ne ovat selvästi halvempia tuottaa ja jos niitä tehdään riittävästi vuokrataso laskee.

    Asuminen pienemmissä tiloissa on myös ekologisempi vaihtoehto. Toki jos samaan läjään kaavoitetaan valtavasti eli koko talo on pikkuyksiöitä voi tulla ongelmia mutta muun asuntokannan seassa 20 neliön yksiöt toimivat ihan ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha kirjoitti 10.12.2016 kello 9:44

    Petteri:
    En oikein ymmärrä, mitä vikaa pienten asuntojen rakentamisessa on. Ne ovat selvästi halvempia tuottaa ja jos niitä tehdään riittävästi vuokrataso laskee.

    Asuminen pienemmissä tiloissa on myös ekologisempi vaihtoehto. Toki jos samaan läjään kaavoitetaan valtavasti eli koko talo on pikkuyksiöitä voi tulla ongelmia mutta muun asuntokannan seassa 20 neliön yksiöt toimivat ihan ok.

    Pienin asunto voi olla 7 m2 ja tähän pyritään Tuttavani poika asuu 9 m2 asunnossa

    Ei se kuitenkaan vuokraa alenna vaan siitäkin kanikopista maksetaan 700 euroa vuokraakun sattuu oleman hyvällä paikalla

    Tuollainen kanikoppi sopii sellaiselle, joka käy kotona vain nukkumassa.

    Pienten kanikoppien rakentaminen on paluuta 70-100 vuotta takaisinpäin eli silloin tuossa tilassa saattoi asua 15 henkeäkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ville kirjoitti 10.12.2016 kello 12:03

    Liian vanha: Pienin asunto voi olla 7 m2 ja tähän pyritään Tuttavani poika asuu 9 m2 asunnossa

    Nykyisten määräysten mukaan asunnon minimikoko on 20 m2, mitä pienempää rakennusvalvontaviranomainen ei saa hyväksyä. Vantaalle on tosin suunniteltu vain 15 m2 kokoisia miniyksiöitä, mutta kyseessä taitaa olla asuntola eikä varsinainen asuintalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. karvinen kirjoitti 10.12.2016 kello 17:44

    Daniel Federley:
    Vähävaraisten asuttaminen muuttotappioalueille. Pikainen heitto, mutta minusta sen takaa löytyy myös oikeaa ajatusta. En pitäisi lainkaan kohtuuttomana sitä, että henkilölle tietynmittaisen työttömyyden jälkeen osoitettaisiin uusi koti jostain kauempaa. Jos näyttää siltä, että henkilö ei kuitenkaan täällä kalliissa etelässä työllisty, vaan elää yhteiskunnan tuilla, olisi aivan kohtuullista osoittaa hänelle uusi koti vaikkapa Kajaanin tyhjistä kerrostaloista. Yhteiskunta maksaisi muuttokulut. Pakko ei olisi muuttaa, mutta tukiakaan ei sitten enää tulisi, jos kieltäytyisi.

    Kunnilla saattaisi olla jotain sanottavaa siitä, että niiden asukkaiksi pakkosiirretään työttömiä.

    Jos tälläiseen ajatteluun lähdetään, niin työttämät voitaisiin yhtä hyvin asuttaa parakkileireihin tai asuntolahalleihin etelässä. Varmasti tähän halukkaita löytyisi vähintään yhtä paljon kuin Kajaaniin muuttajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 10.12.2016 kello 18:01

    Ainoa järkevä teko on lopettaa kaikki asumisen tuet saman tien. Tämä koskee niin vuokra kuin omistusasumista. Omistusasumisen korkotuki on yhtä idioottimaista kuin ARA tai vuokra-asumisen tukeminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Kalle kirjoitti 10.12.2016 kello 18:04

    Ville: Nykyisten määräysten mukaan asunnon minimikoko on 20 m2, mitä pienempää rakennusvalvontaviranomainen ei saa hyväksyä. Vantaalle on tosin suunniteltu vain 15 m2 kokoisia miniyksiöitä, mutta kyseessä taitaa olla asuntola eikä varsinainen asuintalo.

    Rakennusvalvonta on unohtanut tehtävänsä ja muodostunut ongelmaksi. Sääntely nostaa hintoja ja kuluttaja maksaa lopulta viulut. Tämän unohtavat hyvää tarkoittavat poliitikot, jotka pelaavat muilla kuin omilla rahoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Syltty kirjoitti 10.12.2016 kello 19:03

    Aina kannattaa muistaa, että 20m2 asuntoihin mahtuu 50% enemmän ihmisiä kuin 30 m2 asuntoihin. Jos tarve on asunnoille, niin parempi rakentaa enemmän pieniä, kuin vähemmän suuria. Suurin osa asuu noissa kuitenkin yksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 10.12.2016 kello 20:02

    Eikö julkisen talouden kannalta Ara-asunnot ole parempaa tukemista, sillä siinä esimerkiksi yksin asuvan julkinen tuki on luokkaa 400 €/kk, ja tuo kattaa kustannukset ilman muuta subventiota, kun taas yksityisessä asunnossa asuvaa joudutaan tukemaan julkisista varoista 675 €/kk?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2016 kello 23:17

    Jos ihminen on tuloton, fatta joutuu maksamaan myös sen ARA-asunnon vuokran kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.12.2016 kello 1:22

    Osmo Soininvaara:
    Jos ihminen on tuloton, fatta joutuu maksamaan myös sen ARA-asunnon vuokran kokonaan.

    Mutta jos fatta maksaa vuokraa noin 300 tai 400 euroa, sehän on vähemmän kuin 675 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.12.2016 kello 1:32

    Kalle: Rakennusvalvonta on unohtanut tehtävänsä ja muodostunut ongelmaksi. Sääntely nostaa hintoja ja kuluttaja maksaa lopulta viulut. Tämän unohtavat hyvää tarkoittavat poliitikot, jotka pelaavat muilla kuin omilla rahoillaan.

    Juuri tässä tapauksessahan on niin, että sääntely ei nosta hintoja, koska 20 neliön asunnon vuokra on sama kuin pienempienkin asuntojen, tai tanssilattiallisen asunnon sama kuin normaalivessaisen, eli toimeentulotuen maksimi. Alle 20 neliön tai tanssilattiattomat Ara-asunnot sitä vastoin olisivat halvempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. anonyymi kirjoitti 11.12.2016 kello 3:19

    karvinen: Jos tälläiseen ajatteluun lähdetään, niin työttämät voitaisiin yhtä hyvin asuttaa parakkileireihin tai asuntolahalleihin etelässä. Varmasti tähän halukkaita löytyisi vähintään yhtä paljon kuin Kajaaniin muuttajia.

    Halukkaita varmaan löytyy yhden ison puolueellisen verran, mutta hepä eivät olekaan niitä työttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ossi Saresoja kirjoitti 11.12.2016 kello 3:36

    Ara-asuntoja koskevat ongelmat pätevät varmaan myös kaupungin vuokra-asuntoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Daniel Federley kirjoitti 11.12.2016 kello 7:46

    karvinen: Kunnilla saattaisi olla jotain sanottavaa siitä, että niiden asukkaiksi pakkosiirretään työttömiä.

    Jos tälläiseen ajatteluun lähdetään, niin työttämät voitaisiin yhtä hyvin asuttaa parakkileireihin tai asuntolahalleihin etelässä. Varmasti tähän halukkaita löytyisi vähintään yhtä paljon kuin Kajaaniin muuttajia.

    Kuntiahan meillä ei kohta enää käytännössä ole, joten mitä sanottavaa niillä olisi? Eivät maksa toimeentulotukia, eivät terveydenhoitokuluja. Sen sijaan niiden kuihtuvia palveluja käyttäisi muutama tuhat uutta ihmistä, vaikkakin sitten vain satasilla kuussa per henkilö.

    Esittämäsi köyhäintalot ovat nykymenolla edessä vasta muutaman vuosikymmenen päässä, sitten kun rahat ovat kokonaan loppu eikä Suomi saa enää lainaakaan mistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Daniel Federley kirjoitti 11.12.2016 kello 7:50

    Kalle: Rakennusvalvonta on unohtanut tehtävänsä ja muodostunut ongelmaksi. Sääntely nostaa hintoja ja kuluttaja maksaa lopulta viulut. Tämän unohtavat hyvää tarkoittavat poliitikot, jotka pelaavat muilla kuin omilla rahoillaan.

    Näinhän se on. Ja siitä 20 m2 asunnostakin menee neljäsosa kylppäriin, joka rakennetaan sähköpyörätuolin kääntösäteen mukaan siltä varalta, että sinne joskus tulisi invalidi suihkussa käymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Arvo Yhteinen kirjoitti 11.12.2016 kello 8:34

    Sam Hardwick:
    Tämä ei käsittääkseni olekaan se oikea syy, vaikka siihen jostain syystä aina palataan. Oikea syy on sosiaalisen suunnittelun halu pitää köyhiä varakkaiden näköpiirissä. Edellisten eduksi, jälkimmäisten sivistykseksi tai jotain muuta sellaista.

    Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat segregaation hyödyt ja haitat. Vai onko tästä edes sopivaa keskustella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville kirjoitti 11.12.2016 kello 12:38

    Arvo Yhteinen: Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat segregaation hyödyt ja haitat. Vai onko tästä edes sopivaa keskustella?

    Eriytymistä pidetään ensisijaisesti haitallisena ilmiönä, mutta voi sillä olla positiivisiakin vaikutuksia – kasautuminen tuottaa kasautumishyötyjä.

    On ihan luonnollista, että maahanmuuttajat verkostoituvat keskenään ja auttavat toisiaan asettumaan uuteen maahan ja hakeutuvat asumaan samalle alueelle (littleitalyt, chinatownit ym.) Haittana tällaisesta klikkytymisestä on, että se voi synnyttää rikollisuutta ja haitata “täyttä” integroitumista yhteiskuntaan. Ilman spatiaalista ulottuvuutta tapahtuva klikkiytyminen (poliittisesti, uskonnollisesti tms.) voi silti olla ihan yhtä haitallista.

    Alueellinen eriytyminen on ehkä erityisen haitallista siksi, että se voi vähentää sosiaalista kontrollia (ja itsekontrollia), ja pahimmassa tapauksessa tapauksessa johtaa jonkinasteiseen anarkiaan, mitä järjestäytynyt yhteiskunta ei voi hyväksyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. ksee kirjoitti 11.12.2016 kello 13:53

    Arvo Yhteinen: Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat segregaation hyödyt ja haitat. Vai onko tästä edes sopivaa keskustella?

    No, se ainakin tiedetään varsin varmasti, että ihmiset vertaavat omaa menestymistään toisiin ihmisiin, joihin kuuluvat lähipiiri ja mm. naapurit (ts. menestymisen tunne on aina suhteellista).

    Näin yksikin vähänkin paremmin menestynyt yksilö “menestyshaasteellisten” joukossa voi synnyttää paljonkin kateutta ja toisaalta taas heikosta taustasta noussut puurtaja voi tuntea saavutuksensa mitättömäksi varakkaiden joukossa.

    Tässä suhteessa sosiaalisen sekoittamisen voisi kuvitellla vain lisäävän katkeruutta syrjäytyneiden ja heikoisti menestyneiden keskuudessa – ja ikään kuin vielä kuorrutuksena saada (suhteellisesti vähänkin) menestyneet tuntemaan itsensä vielä paremmiksi.

    Jos näin on, niin koko hommahan vain pahentaa ja polarisoi yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Kyyninen yksilö voisi ajatella, että kysessä olisi katkeruudelle kannatuksensa rakentavan vasemmiston juoni, mutta ehkä tämä on vain sitä perinteistä ideologian siivittämää typeryyttä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ossi Saresoja kirjoitti 11.12.2016 kello 15:58

    Makkaratalon Hautuumaa: Mutta jos fatta maksaa vuokraa noin 300 tai 400 euroa, sehän on vähemmän kuin 675 euroa.

    Se vain tarkoittaa, että osa tuesta menee Ara-yhtiön kautta fattan sijaan. Ei se ole yhteiskunnalle yhtään halvempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tavallinen Teknikko kirjoitti 11.12.2016 kello 18:12

    Osmo Soininvaara:
    Jos ihminen on tuloton, fatta joutuu maksamaan myös sen ARA-asunnon vuokran kokonaan.

    Tuskin fatta maksaa toimeentulotukena koko vuokraa sillä fattassahan vaaditaan hakemaan asumistukea ennen kuin toimeentulotukea ryhdytään käsittelemään. Että kerroppa Osmo jo tuo aiemminkin toteamasi, että ketkä ja kutka ovat niitä joidenka kohtuulliset asumismenot fatta maksaa mukisematta kokonaan. Ja vieläpä jatkuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2016 kello 20:35

    Fatta maksaa vuokran siltä osin kuin asumistuki ei ole sitä maksanut. Jos vuokra on 650 € ja asumistuki 500 €, fatta maksaa puuttuvan 150 €, ei tietenkään sitä asumistuen osuutta toiseen kertaa. SDamalla tacvalla toimeentulotukea vähentää tietysti myös työmarkkinatuki ja kaikki muutkin tulot, myös esimerkiksi vanhemmilta saadut avutukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Peter kirjoitti 11.12.2016 kello 20:10

    Asumistuki nostaa asumisen hintaa. Edullisten asuntojen olemassaolo laskee sitä. Tämän takia kannatan halpojen asuntojen rakentamista ja sen valvomista, että ne asunnot tosiaan ovat halpoja.

    Blogistin mielestä on toisaalta ongelmallista, että rikkaat saavat lottovoiton kun pääsevät asumaan kaupungin asuntoon, josta ei tarvitse muuttaa pois kun tulot nousevat. Toisaalta taas rikkaiden ja köyhien pitäisi asua samoissa taloissa. Tässä on vähän ristiriitaa.

    Idea tulojen mukaan tarkastettavasta vuokrasta on sinänsä järkevä, mutta on syytä muistaa, että ne stadin kämpät ovat edullisia myös ihan syystäkin. Menet minne tahansa Helsingissä, niin tunnistat kaupungin vuokratalon ulkonäöltä. Se on vähän nuhjuisempi ja vähän rumempi pihaltaan, vaikka lumityöt tehdäänkin hyvin ja nurmikot leikataan. Kukaan hyvätuloinen ei siihen taloon muuta, jos samalla vuokralla pääsee siihen vähän siistimpään taloon ja saa “parempaa” väkeä naapurikseen.

    “Kuvitelkaamme, että Helsingin asuntokurjuutta yritettäisiin korjata korotetulla asumistuella, joka olisi 300 euroa kuussa tavanomaista asumistukea suurempi.”

    Siis etu kaupungilla asumisessa on 800 €/kk? En ymmärrä miten tähän lukuun on päästy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2016 kello 20:33

    Mihin perustuu väite, että osan asuntokannasta varaaminen edullisiksi asunnoiksi laskee asumisen hintaa? Laskee tietysti niillä, jotka siihen pääsevät samalla tavalla kuin asumisuki laskee asumismenoja. Väite kai on, että asumistuki nostaa muiden asumismenoja. Miksi aravavuokrakanta ei sitä tekisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.12.2016 kello 21:19

    Ossi Saresoja:
    Ara-asuntoja koskevat ongelmat pätevät varmaan myös kaupungin vuokra-asuntoihin.

    Tuo menee siis niin, että kaupungin vuokra-asunnot on melkein kaikki Ara-asuntoja, ja lisäksi on yksityisiä Ara-asuntoja. VVO:n ja Saton Ara-asunnoissa on tyypillisesti markkinatasoa vastaava vuokra, mutta asukasvalinnat tehdään sosiaalisin perustein, ja erilaisten yhdistysten ja säätiöiden Ara-asunnot vastaavat tyypillisesti kaupungin vuokra-asuntoja.

    Arvo Yhteinen: Juuri näin. Kaipaisin keskustelua siitä, mitä ovat segregaation hyödyt ja haitat. Vai onko tästä edes sopivaa keskustella?

    Näkisin hyötynä sen, etteivät eri yhteiskuntaluokat eriydy toisistaan, eli rikkaat näkevät köyhiä ja saattavat myös vahingossa joutua tekemisiin heidän kanssaan, sekä ympäristöön, jossa muuten olisi lähinnä köyhiä, päätyy myös rikkaita.

    Konkreettisena esimerkkinä, että missään koulussa ei ole vanhempina vain työelämän ulkopuolella olevia, vaan kaikissa kouluissa on aina vanhempina myös jonkin verran työväen- ja keskiluokkiin kuuluvia, jotka ryhtyvät toimiin, jos koulussa on huono opetus, kiusaamista tai muita ongelmia. Segregaatiopolitiikka on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että Suomessa koulujen väliset erot on pienimmät Islannin jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Peter kirjoitti 11.12.2016 kello 23:05

    Osmo Soininvaara:
    Mihin perustuu väite, että osan asuntokannasta varaaminen edullisiksi asunnoiksi laskee asumisen hintaa? Laskee tietysti niillä, jotka siihen pääsevät samalla tavalla kuin asumisuki laskee asumismenoja. Väite kai on, että asumistuki nostaa muiden asumismenoja. Miksi aravavuokrakanta ei sitä tekisi?

    Niin kauan kuin vuokratasoa ja sitä kautta sijoitustuottoja määrittää edes jonkinlainen markkinamekanismi, alihinnoiteltu markkinahäirikkö painaa väistämättä asumisen kustannuksia alaspäin. Kyse on lähinnä siitä miten voimakas se vaikutus on. Helsingissä vuosittain maksetuilla asumistuilla saisi varmaan rakennettua aika montakin uutta asuntoa.

    Vahva intuitioni on lisäksi se, että sellaiset alueet kuin Jakomäki, Kontula tai Myllypuro eivät ole suhteellisesti edullisia ainoastaan sen takia, että se olisi luonnonlaki, vaan koska kaupungin vuokratalot ovat pelkällä olemassaolollaan vaikuttaneet alueiden yleiseen hintakehitykseen. Siellä siis muutkin kuin stadin hyyryläiset asuvat edullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 11.12.2016 kello 23:15

    Osmo Soininvaara:
    Mihin perustuu väite, että osan asuntokannasta varaaminen edullisiksi asunnoiksi laskee asumisen hintaa? Laskee tietysti niillä, jotka siihen pääsevät samalla tavalla kuin asumisuki laskee asumismenoja. Väite kai on, että asumistuki nostaa muiden asumismenoja. Miksi aravavuokrakanta ei sitä tekisi?

    Jos Ara-asunnot nostaa asumisen hintaa, syy tähän olisi hyvä selittää niin, että me maallikotkin ymmärretään se.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ville kirjoitti 11.12.2016 kello 23:40

    Makkaratalon Hautuumaa: Näkisin hyötynä sen, etteivät eri yhteiskuntaluokat eriydy toisistaan, eli rikkaat näkevät köyhiä ja saattavat myös vahingossa joutua tekemisiin heidän kanssaan, sekä ympäristöön, jossa muuten olisi lähinnä köyhiä, päätyy myös rikkaita.

    Suomessa on globaalisti katsoen hyvin vähän sekä todella rikkaita että todella köyhiä, eikä oikein kunnolla luokkayhteiskuntaakaan. Suomessa ei myöskään ole tapana olla kovin sosiaalisia naapureiden kanssa, joten on aika se ja sama, kuka naapurissa asuu. Sosiaalisen sekoittamisen agenda toiminee parhaiten lasten kohdalla (koulut ja päiväkodit).

    Konkreettisena esimerkkinä, että missään koulussa ei ole vanhempina vain työelämän ulkopuolella olevia, vaan kaikissa kouluissa on aina vanhempina myös jonkin verran työväen- ja keskiluokkiin kuuluvia, jotka ryhtyvät toimiin, jos koulussa on huono opetus, kiusaamista tai muita ongelmia.

    Asia voi kyllä olla niinkin päin, että mitä enemmän vanhemmat tekevät töitä ja/tai mitä hyvätuloisempia ovat, sitä vähemmän lapsista huolehtimiseen riittää aikaa. Sen sijaan “työelämän ulkopuolella oleva”, aktiivinen vanhempi voi jaksaa ryhtyä toimiin – ja hänellä on siihen aikaa – jos koulussa on jotain vialla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ossi Saresoja kirjoitti 12.12.2016 kello 1:56

    Peter: Niin kauan kuin vuokratasoa ja sitä kautta sijoitustuottoja määrittää edes jonkinlainen markkinamekanismi, alihinnoiteltu markkinahäirikkö painaa väistämättä asumisen kustannuksia alaspäin.

    Väitän, että ei paina. Alihinnoiteltuihin asuntoihin on enemmän tunkua, kuin niitä riittää. Ne, jotka eivät sinne pääse, joutuvat kilpailemaan vapailla markkinoilla samoista asunnoista kuin kaikki muutkin. Markkinahinta ei näin ollen laske.

    Eri asia olisi, jos kaikki voisivat tarvittaessa valita alihinnoitellun asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. kommentti kirjoitti 12.12.2016 kello 5:14

    Soininvaara kirjoitti:

    “Valtiontalouden kannalta vuokralla asuminen on omistusasumista tuottoisempaa.”

    Tuosta asiasta en ole nähnyt tutkimustulosta. Väite saattaa pitää paikkansa. On syytä kuitenkin muistaa, että Suomen vuokra-asuntokannasta huomattava osa on valtion tuleverotuksesta vapaiden kiinteistönomistajien hallussa (kunnat, eläkeyhtiöt, rahastot, säätiöt, yleishyödylliset yhdistykset jne.). Käytännössä lähinnä piensijoittajat maksavat vuokratuotostaan ja vuokra-asuntojen myyntivoitoistaan suoraan valtiolle veroa. Vuokra-asuntosijoittajilla verovähennysoikeudet ovat toisaalta omistusasujia laajemmat (sijoittajilla on mm. 100 % korkojen verovähennysoikeus, matkakuluvähennykset yms.). Vuokrat ovat ALV-vapaitakin, joten sitä veroa ei valtiolle vuokra-asunnoista kerry omistusasuntoja enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. kommentti kirjoitti 12.12.2016 kello 5:27

    Makkaratalon Hautuumaa: Osmo Soininvaara:
    Segregaatio ARA-kannassa on jyrkempää kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asutokannassa – siis ARA-kannassa köyhimät asuvat köyhimmillä asunalueilla todennäköisemmin kuin vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa.

    Miksi näin on? Tuntuu todella epäintuitiiviseltä.

    Noin on mm. siksi, että ARA-asunnot sijaitsevat alueilla, joilla asuu köyhimpiä eniten. ARA-asuntoja tehdään sinne, missä tonttimaan hinta ei ylitä tiettyjä rajoja. Keskustassa maa pääsääntöisesti ARA-asunnoille liian kallista, eikä esim. Helsingin rautatieaseman välittömästä läheisyydestä ARA-asuntoja kauheasti löydy. Sen sijaan vapaiden markkinoiden vuokra-asuntokantaa löytyy ihan ydinkeskustastakin.

    Jos vertailukohtana on kaiken vapaiden markkinoiden vuokra-asuntokannan sijaan se vuokra-asuntokanta, jossa pienituloisimmat asuvat, tulos taitaa olla vähän eri näköinen. Mutta jos vertaillaan segregaatiota ARA-kannassa ja vapaiden markkinoiden kannassa, niin segregoituminen on ymmärrettävästi ARA-kannassa selvästi isompaa. Näin on jo sen takia, että vapaiden markkinoiden vuokra-asuntokannassa on mukana kaupungin kalleimmasta päästä neliöhinnoiltaan olevia asuntojakin, kun taas ARA-kanta sisältää vain tiettyjä hintarajoja edullisempia asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 12.12.2016 kello 6:54

    Ville: Suomessa on globaalisti katsoen hyvin vähän sekä todella rikkaita että todella köyhiä, eikä oikein kunnolla luokkayhteiskuntaakaan. Suomessa ei myöskään ole tapana olla kovin sosiaalisia naapureiden kanssa, joten on aika se ja sama, kuka naapurissa asuu. Sosiaalisen sekoittamisen agenda toiminee parhaiten lasten kohdalla (koulut ja päiväkodit).

    Asia voi kyllä olla niinkin päin, että mitä enemmän vanhemmat tekevät töitä ja/tai mitä hyvätuloisempia ovat, sitä vähemmän lapsista huolehtimiseen riittää aikaa. Sen sijaan “työelämän ulkopuolella oleva”, aktiivinen vanhempi voi jaksaa ryhtyä toimiin – ja hänellä on siihen aikaa – jos koulussa on jotain vialla.

    Vaikka Suomessa köyhien ja rikkaiden ero on suhteellisen pieni, ja säätykierron mahdollisuus arvioidaan välillä maailman parhaimmaksi, Suomessakin on silti selvät erot. Jakomäessä keskitulo on noin 18 000 euroa ja Kaivopuistossa yli 100 000 hieman osakemarkkinoista riippuen. Myös muunlaista eriytymisiä pääsee syntymään. Tunnen esimerkiksi itse hyvin vähän konservatiiveja.

    Minusta on jo yleisen elämänkokemuksen perusteella selvää, että työelämän ulkopuolella olevat ja köyhät keskimäärin kasvattaa lapset huonommin ja välittää koulunkäynnistä vähemmän. Esimerkiksi päihderiippuvaiset päätyvät pääasiassa työelämän ulkopuolelle ja köyhiksi, eikä pakolaisetkaan varmaan hirveän hyvin saa tuettua lapsiaan koulunkäynnissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. ksee kirjoitti 12.12.2016 kello 11:40

    Makkaratalon Hautuumaa:

    Näkisin hyötynä sen, etteivät eri yhteiskuntaluokat eriydy toisistaan, eli rikkaat näkevät köyhiä ja saattavat myös vahingossa joutua tekemisiin heidän kanssaan, sekä ympäristöön, jossa muuten olisi lähinnä köyhiä, päätyy myös rikkaita.

    Konkreettisena esimerkkinä, että…

    Minä taas näin teenlehdistä, että sosiaalinen sekottaminen on reptiliaanien ja NWOn juonia.

    No, oikeasti – jos sosiaalisen sekottamisen hyödyt ovat niin ilmeisiä, että ne ovat maalaisjärjelläkin päivän selviä, niin kai tästä pitäisi löytyä jotain tutkimustuloksiakin? Muutamalla hyvällä viittauksella tietellisiin artikkeleihin tämä hedelmätön mutuilu suuntaan ja toiseen voitaisiin kerralla lopettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. komment kirjoitti 12.12.2016 kello 11:45

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Minusta on jo yleisen elämänkokemuksen perusteella selvää, että työelämän ulkopuolella olevat ja köyhät keskimäärin kasvattaa lapset huonommin ja välittää koulunkäynnistä vähemmän. Esimerkiksi päihderiippuvaiset päätyvät pääasiassa työelämän ulkopuolelle ja köyhiksi, eikä pakolaisetkaan varmaan hirveän hyvin saa tuettua lapsiaan koulunkäynnissä.

    Tuo on aika asenteellista puhetta. Itse olen törmännyt siihen, että moni ei-korkeasti koulutettu arvostaa elämässä aika erilaisia asioita kuin moni muu. Joku arvostaa sitä, että esimerkiksi oppii aidosti kohtaamaan toisia ihmisiä ja kuuntelemaan heitä. Ja kasvattaa lapset sitten sellaiseen ja opettaa lapsilleen, ettei ihmisen arvo riipu koulutuksesta. Tällaisessa asenneilmapiirissä osa ei sitten koulutusputkiin tähtääkään, vaan ihmisten parissa olemiseen ja elämiseen. Olen myös törmännyt sellaiseen asenteeseen, jonka mukaan ihmisen arvo riippuu koulutuksesta, ja koulutetut ovat “parempia” ihmisiä kuin muut. Tällaisessa asenneympäristössä kasvavat kouluttautuvat muita pidemmälle. On pakkokin, kun saavutettava arvostus lähipiirin silmissä riippuu koulutusasteesta.

    Mutta en itse väittäisi, että köyhät kasvattavat lapsiaan “huonommin”. Monen päihderiippuvuuden yksi syy on mm. jonkinlaisissa psykiatrisissa tekijöissä, ja osa niistä tekijöistä on ilmeisesti myös perinnöllisiä. Kasvattaa miten vaan, niin erilaisilla lähtökohdilla maailmaan päässeet ihmiset eivät ole elämässä tasaveroisessa asemassa. En tarkoita sitä, etteikö köyhemmillekin tulisi antaa mahdollisuutta esim. kouluttautumiseen, vaan sitä, ettei esim. rikkaiden ja köyhien perheiden lasten eroista koulumenestyksessä valtaosa johdu välttämättä eroista kotikasvatuksessaa, vaan muista tekijöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jani kirjoitti 12.12.2016 kello 14:02

    kommentti: Käytännössä lähinnä piensijoittajat maksavat vuokratuotostaan ja vuokra-asuntojen myyntivoitoistaan suoraan valtiolle veroa.

    Ei välttämättä, jos hankkii asunnon, jossa on tarpeeksi suuri yhtiölaina ja lopuksi siirtää kirjat asuntoon, kun vaikkapa joku sukulainen asuu asunnossa. Näin ei piensijoittajan välttämättä tarvitse maksaa koskaan mitään veroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Sibbo San Sebastian kirjoitti 12.12.2016 kello 16:11

    Jani: Ei välttämättä, jos hankkii asunnon, jossa on tarpeeksi suuri yhtiölaina..

    Miten yhtiölaina liittyy asiaan? Sen lyhennyksiä ei vähennetä verotettavasta vuokratulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2016 kello 22:10

    Miten yhtiölaina liittyy asiaan? Sen lyhennyksiä ei vähennetä verotettavasta vuokratulosta.

    Valitettavasti vähennetään, jos yhtiössä tuo rahastomaksu on verotettavaa tuloa. Asunto-osakeyhtiö ei kuitenkaan käytännössä koskaan joudu maksamaan tuloveroa, koska sen menot ovat menoja, mutta yhtiövastike (siis ei rahoitusvastike) ei ole verotettavaa tuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Petri kirjoitti 12.12.2016 kello 18:59

    Osaatko Ode sanoa, että mikä on syynä että tuota uudiskohteiden suuren yhtiölainan porsaanreikää ei ole tukittu. Siinähän saadaan melko yksinkertaisella verosuunnittelulla verot siirrettyä eteenpäin ja nollattua esimerkiksi 20 vuoden aikana kertynyt arvonnousu asumalla 2 vuotta asunnossa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2016 kello 22:08

    En osaa sanoa. Siinähän on vuotokohtana se, etteivät asuto-osakeyhtiöt koskaan maksa tuloveroa. Periaatteessa tuo rahoitusvastike on verotettavaa tuloa asunto-osakeyhtiölle, mutta ei se siitä mitään veroa joudu maksamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. teekkari kirjoitti 12.12.2016 kello 20:35

    ksee: No, oikeasti – jos sosiaalisen sekottamisen hyödyt ovat niin ilmeisiä, että ne ovat maalaisjärjelläkin päivän selviä, niin kai tästä pitäisi löytyä jotain tutkimustuloksiakin?
    Muutamalla hyvällä viittauksella tietellisiin artikkeleihin tämä hedelmätön mutuilu suuntaan ja toiseen voitaisiin kerralla lopettaa.

    En nyt lähde mitään viittauksia antamaan (kannattaa tehdä ihan perustutustuminen aiheeseen ennen kuin vaatii yksittäisi artikkeleita), mutta segregaatiolla on todettu ihan selviä vaikutuksia kaikenlaisiin sosioekonomisiin indikaattoreihin: terveyteen, koulutustasoon, ansiotasoon, etc. Eli köyhien keskellä asuminen tekee köyhäksi, ja tyhmät naapurit tekee tyhmäksi.

    Lähinnä segregaation torjunnassa on kyse ajatuksesta mahdollisuuksien tasa-arvosta: minkälaiset mahdollisuudet köyhään perheeseen syntyvälle lapselle annetaan nousta köyhyydestä, minkälaiset mahdollisuudet työttömälle annetaan päästä työhön kiinni, onko terveydenhuollon tasa-arvo tavoiteltava asia?

    Jos ihmiskuva on se, että köyhä on köyhä vain koska ei viitsi ryhtyä rikkaaksi, niin totta kai silloin olisi yhteiskunnan (josta siis köyhät on “tuottamattomina” rajattu ulos) kannalta tehokkainta keskittää köyhät, tyhmät ja muuten vain “heikompi aines” omalle alueelleen minimitoimeentulolle. Joku leiri voisi olla hyvä. Tutkimus ei oikein tue tätä ihmiskuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.12.2016 kello 22:06

    Segregaation vaikutusta on tutkittu Yhdysvalloissa siirtämällä perheitä slummista ulos. Aikuisille ei tapahtunut mitään, mutta lasten tulevaisuus parani selvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. ksee kirjoitti 12.12.2016 kello 22:44

    teekkari: En nyt lähde mitään viittauksia antamaan

    Kuinka yllättävää!

    (kannattaa tehdä ihan perustutustuminen aiheeseen ennen kuin vaatii yksittäisi artikkeleita),

    Mistä tiedät kuinka hyvin tai huonosti olen tutustunut aiheeseen? Jos asia on selvä kuin pläkki, niin hyviä metatutkimuksia luulisi löytyvän tonneittain – ja linkki tuollaiseen riittää minulle ihan hyvin – osaan kyllä siitä pisteestä eteenpäin ihan omin neuvoin.

    mutta segregaatiolla on todettu ihan selviä vaikutuksia kaikenlaisiin sosioekonomisiin indikaattoreihin: terveyteen, koulutustasoon, ansiotasoon, etc. Eli köyhien keskellä asuminen tekee köyhäksi, ja tyhmät naapurit tekee tyhmäksi.

    Niin? Olisinkohan minä kuitenkin udellut sosiaalisen sekoittamisen hyödyistä – enkä segregaatiosta?

    Monet segregaation haitoista ovat taatusti yksiselitteisen selviä eikä varmaankaan kukaan kyseenalaista sitä, että niiden torjumiseksi kanntaisi edes yrittää tehdä jotain. Kuitenkaan siitä, että segregaatio on haitallista ei taatustikaan seuraa se, että sosiaalinen sekoittaminen olisi välttämättömyys.

    Se mitä tässä nyt oikeastaan monet täälläkin odottelevat ovat todisteet siitä, että a) sosiaalinen sekottaminen tehoaa segregaation ongelmiin ja b) se on kustannustehokas tapa hoitaa ko. ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. ksee kirjoitti 12.12.2016 kello 22:49

    Osmo Soininvaara:
    Segregaation vaikutusta on tutkittu Yhdysvalloissa siirtämällä perheitä slummista ulos. Aikuisille ei tapahtunut mitään, mutta lasten tulevaisuus parani selvästi.

    Eli samalla tavalla kun joillekin arvotaan HITAS- ja ARA-lottopotteja, niin toisille arvotaan “vapaudut slummista” -kortteja?

    Kuinkahan reilulta tämä kuulostaa niistä, jotka vetävät tyhjän arvan kerta toisensa perään?

    Eikö ihan yhtähyvin valtio / kunta voisi jakaa raaputusarpoja tai maksettuja lottokuponkeja jokaiseen talouteen “huonoilla” postinumeroalueilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. ksee kirjoitti 12.12.2016 kello 23:01

    Voin vaikka heittää itse ensimmäisen linkin peliin, jos “sosiaalisia sekoittajia” ujostuttaa.

    Are mixed communities the answer to segregation and poverty?

    Conclusions

    It seems from this review of the evidence that creating mixed neighbourhoods treats a symptom of inequality, not its cause. The problem is poverty – what makes people poor and what keeps them poor – not the type of neighbourhood in which people live.

    Trying to create mixed neighbourhoods costs substantial resources that could be used directly to relieve poverty. The onus of proof should be on the advocates of mixed neighbourhoods to demonstrate that they are an effective way of relieving poverty and reducing social exclusion. A careful examination of the evidence does not provide much support for this conclusion.

    There is a danger that trying to create mixed neighbourhoods diverts efforts away from tackling the underlying causes of poverty and social exclusion, lulling us into a comforting but false belief that we are doing something positive.

    (Ensimmäinen postausyritys meni jotenkin rikki – sen saa poistaa…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Daniel Federley kirjoitti 12.12.2016 kello 23:27

    Osmo Soininvaara:
    Segregaation vaikutusta on tutkittu Yhdysvalloissa siirtämällä perheitä slummista ulos. Aikuisille ei tapahtunut mitään, mutta lasten tulevaisuus parani selvästi.

    Entä mitä tapahtuu niille hyväosaisille, joiden keskuuteen slummiväki muuttaa?

    Kuinka paljon slummiväkeä voi asuttaa hyväosaisten keskuuteen ilman, että alue lakkaa olemasta houkutteleva ja hyväosaiset muuttavat pois?

    Ketkä slummiväestä saavat tämän lottovoiton? Todennäköisesti slummiväkeä on niin paljon, että jos heidät kaikki siirretään hyväosaisten alueille, lopputuloksena on pelkkää uutta slummia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.12.2016 kello 6:09

    Daniel Federley: Entä mitä tapahtuu niille hyväosaisille, joiden keskuuteen slummiväki muuttaa?

    Kuinka paljon slummiväkeä voi asuttaa hyväosaisten keskuuteen ilman, että alue lakkaa olemasta houkutteleva ja hyväosaiset muuttavat pois?

    Todennäköisesti slummiväkeä on niin paljon, että jos heidät kaikki siirretään hyväosaisten alueille, lopputuloksena on pelkkää uutta slummia.

    Tätä voi miettiä sitä kautta, että Helsingin keskimääräisimpiä kaupunginosia ovat mm. Herttoniemenranta, Etelä-Haaga ja Vanha Ruskeasuo. Vaikka Helsingin kaupunki arpoisi kaikille asukkaille uuden asuinalueen poistaen näin täysin segregaation, koko kaupunki muuttuisi Etelä-Haagaksi, eli ei mitenkään erityisen slummimaiseksi.

    Kysymykseen siitä, milloin alue muuttaa vähemmän houkuttelevaksi, ei varmaan voi vastata muuten kuin että jokainen kaupungin vuokratalo muuttaa alueen vähemmän houkuttelevaksi, ja kunkin talon marginaalihaitta on pieni. Katajanokalle on sijoitettu joitakin satoja kaupungin vuokra-asuntoja, ja jos Soininvaara näkee nelosessa 2.1 epäsiististi pukeutunetta henkilöä kuukaudessa 1.3 sijaan, alue on huonontunut. Mutta kehityksen päätepiste on siis se, että alue on muuttunut Etelä-Haagaksi.

    Daniel Federley: Ketkä slummiväestä saavat tämän lottovoiton?

    Tällä hetkellä toteutettu järjestelmä on yksinkertaisin ja halvin mahdollinen, eli ensin kaupungin vuokra-asunnon tai mm. Y-säätiön asunnon saa eniten sitä tarvitseva, ja seuraavaksi osa tarvitsijoista sijoitetaan varakkaille asuinalueille tähtien asennon mukaan. Kehittyneemmässä järjestelmässä slummista pääsevät arvotaan. Tehokkainta olisi varmaan se, että Katajanokalle sijoitetaan erityisen häiriköivät ja rikolliset asukkaat, mutta tätä ei ole katsottu oikeudenmukaiseksi.

    ksee: Eikö ihan yhtähyvin valtio / kunta voisi jakaa raaputusarpoja tai maksettuja lottokuponkeja jokaiseen talouteen “huonoilla” postinumeroalueilla?

    Haet ilmeisesti takaa sitä, että vuokrien erotusta vastaava määrä arvotaan ja jaetaan käteen. Jos rahaa ei olisi pakko käyttää asuntoon, köyhät eivät välttämättä ymmärtäisi käyttää sitä siihen, vaan johonkin muuhun kulutukseen, vaikka lopulta segregaation vähentäminen olisi parempi käyttökohde rahoille.

    Lisäksi se, että kunnat rakentavat asuntoja ei maksa kunnille mitään, koska vuokrat kattavat kustannukset, kun taas asumismenoja lisäävät muutokset oikeasti lisäisivät kuntien menoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. karvinen kirjoitti 13.12.2016 kello 6:11

    Daniel Federley: Entä mitä tapahtuu niille hyväosaisille, joiden keskuuteen slummiväki muuttaa?

    Kuinka paljon slummiväkeä voi asuttaa hyväosaisten keskuuteen ilman, että alue lakkaa olemasta houkutteleva ja hyväosaiset muuttavat pois?

    Jos kaikille alueille siirretään “slummiväkeä” ei hyväosaisilla ole paikkaa johon lähteä heitä pakoon. Näin vältetään tämä ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. erkki niini kirjoitti 13.12.2016 kello 9:04

    Pelkäänpä että ainoa keino on helsinkikeskeisyyden vähentäminen. Jos varakas vikamies tai liikemies haluaa asua ja työskennellä Helsingissä, niin hänelle pitäisi laittaa lisävero, jolla asutettaisiin tarvittavat sairaanhoitajat, bussikuskit, kassahenkilöt ja muut. Näitä muita on muuten yllättävän paljon. Siis tuo lisävero ihmeesti vähentäisi työpaikkojen tunkua kalliille alueille. Toivottavasti joku ymmärtää, mitä yritän sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Peter kirjoitti 13.12.2016 kello 11:25

    Ossi Saresoja: Väitän, että ei paina. Alihinnoiteltuihin asuntoihin on enemmän tunkua, kuin niitä riittää. Ne, jotka eivät sinne pääse, joutuvat kilpailemaan vapailla markkinoilla samoista asunnoista kuin kaikki muutkin. Markkinahinta ei näin ollen laske.

    Eri asia olisi, jos kaikki voisivat tarvittaessa valita alihinnoitellun asunnon.

    Tässähän on kyse siitä, että asumistuen sijaan rakennettaisiin halpoja asuntoja. Kukaan ei kykene maksamaan 800 euron nettotuloilla 800 euron vuokraa. Nämä ihmiset siis joko saisivat edullisemman asunnon jostain – kaupungilta tai yksityiseltä – tai muuttaisivat jonnekin mistä saisivat. Samaan aikaan rakennettaisiin jatkuvasti lisää asuntoja, joiden vuokra olisi 10-11 euroa/m2 eli 300-500 euroa kuukaudessa. Aivan varmasti asuminen halpenisi.

    Nykyään ihmiset suostuvat maksamaan kalliita vuokria koska he eivät maksa niitä itse. Tämä nostaa sekä vuokratasoa että asuntojen hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Peter kirjoitti 13.12.2016 kello 11:37

    ksee: Eli samalla tavalla kun joillekin arvotaan HITAS- ja ARA-lottopotteja, niin toisille arvotaan “vapaudut slummista” -kortteja?

    Kuinkahan reilulta tämä kuulostaa niistä, jotka vetävät tyhjän arvan kerta toisensa perään?

    Eikö ihan yhtähyvin valtio / kunta voisi jakaa raaputusarpoja tai maksettuja lottokuponkeja jokaiseen talouteen “huonoilla” postinumeroalueilla?

    Tätä vapaudu slummista -lottoa Jussi Halla-aho kritisoi joskus kun ehdotettiin (vai peräti toteutettiin) ajatusta, että maahanmuuttajalapsia voisi kärrätä koulukuljetuksella Itä-Helsingin lähiöistä joihinkin paremman väen kouluihin. Näin ehkäistäisiin slummiutumista. Onhan se kieltämättä vähän ikävää sitten niille lapsille, jotka joutuvat jäämään sinne tunnetusti ja ääneen lausutusti alempiarvoiseen oppimisympäristöön samalla kun osa porukasta pelastetaan segregaation ehkäisemisen nimissä porvarikoulun penkille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ville kirjoitti 13.12.2016 kello 12:19

    Joitain aikoja sitten herätti huomiota tutkimus, jossa havaittiin, että kaupungissa asuvilla on isompi hiilijalanjälki (eli isommat tulot) kuin maaseudulla asuvilla. Tässähän on selvästi kyse alueellisesta segregaatiosta – mutta mitä hyötyä on siitä, jos osa kaupunkilaisista muuttaa maalle, tai osa maalaisista kaupunkiin? Segregaatio säilyy, mutta koskee vain eri ihmisiä. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tuukka Saarimaa kirjoitti 13.12.2016 kello 13:03

    Osmon mainitsema tulos köyhien siirtämisestä pois slummeista ei ole pysyvää politiikkaa, vaan tutkimusta varten tehty kenttäkoe. https://en.wikipedia.org/wiki/Moving_to_Opportunity

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. anonyymi kirjoitti 13.12.2016 kello 14:08

    Ville: Suomessa ei myöskään ole tapana olla kovin sosiaalisia naapureiden kanssa, joten on aika se ja sama, kuka naapurissa asuu.

    Kuitenkin silloin, kun ollaan sosiaalisia, on kyse jonkinlaisesta pakkotilanteesta. Eli siis oletettavasti nämä vertailuhaitat naapuriin jäävät pienemmiksi, koska keskinäistä vertailua ei jatkuvasti tehdä, mutta kuitenkin erilaisten ihmisten eri elämäntilanteet tulevat näissä pakkotilanteissa tutuiksi ja ne on tällöin pakko ottaa huomioon, jolloin etuja kuitenkin syntyy.

    Daniel Federley: Todennäköisesti slummiväkeä on niin paljon, että jos heidät kaikki siirretään hyväosaisten alueille, lopputuloksena on pelkkää uutta slummia.

    Jos tilanne on tämä, käsissämme on suurempi yhteiskunnallinen ja tulonjaollinen ongelma, koska meillä on siis merkittävä osa kansasta päässyt slummiutumaan ja (oletettavasti jollain tavoin määräävä) parempituloinen osa kansasta ei joko asiasta tiedä tai ei siitä välitä.

    ksee: The problem is poverty – what makes people poor and what keeps them poor – not the type of neighbourhood in which people live.

    Tutkimus koskee Yhdysvaltoja. Käyttävätkö siellä rikkaat ja köyhät samoja palveluja ja pyörivätkö he samoissa piireissä, vaikka asuisivatkin samalla alueella? Koulupiirien rahoitus tulee kiinteistöveroista, joten luonnollisesti köhemmät lapset hyötyvät, mutta tapaavatko nämä ihmiset muuten edes koskaan toisiaan? Entä onko tämän asuinalueen rikkaammalla väestöllä samalla tavalla edes keinoja vaikuttaa yhteiskunnallisesti köyhempien naapurien asemaan kuin kenties Suomessa? Ainakin poliittisia vaihtoehtoja on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Daniel Federley kirjoitti 13.12.2016 kello 14:29

    karvinen: Jos kaikille alueille siirretään “slummiväkeä” ei hyväosaisilla ole paikkaa johon lähteä heitä pakoon. Näin vältetään tämä ongelma.

    Espoo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. kommentti kirjoitti 13.12.2016 kello 14:49

    Jani: Ei välttämättä, jos hankkii asunnon, jossa on tarpeeksi suuri yhtiölaina ja lopuksi siirtää kirjat asuntoon, kun vaikkapa joku sukulainen asuu asunnossa. Näin ei piensijoittajan välttämättä tarvitse maksaa koskaan mitään veroja.

    En tarkoittanut sitä, että edes kaikki piensijoittajatkaan maksaisivat vuokratuotoistaan merkittäviä määriä veroja, vaan sitä, että niitä makselemaan joutuvat ovat lähinnä piensijoittajia. Piensijoittajillakin on toki monta tapaa välttää niin vuokratuottojen verotusta kuin myös mm. myyntivoitoverotus. Yksi helppo tapa välttää myyntivoittovero on myös muutto esim. johonkin toiseen maahan myyntivuodeksi, jolloin Suomen myyntivoitoverotuksen välttää. Sitä ei ihan pienillä omaisuuksilla yleensä kannata tehdä, mutta suurempien omaisuuksien vuokranantajat ovat harrastaneet ilmeisesti tuotakin. Vuosittaisia tuottoja taas pystyy leikkaamaan paitsi yhtiölainan kautta, myös nostamalla vuokra-asuntoa vastaan lisäksi henkilökohtaistakin lainaa, jolla sitten voi verottajan asiaan puuttumatta tehdä mitä haluaa – kuten vaikka ostaa sillä sen oman asunnon, jolloin omistusasuntoon saa 100 % verovähennysoikeudellisen asuntolainan. Ja yksi perinteinen kikka on kai myös erilaisten menojen vyöryttäminen vuokra-asuntotuottoja vastaan. Jos on esim. vuokrattava kämppä Lapista, on tavannut saada tehdä neljä verovähennettävää Lapin matkaa vuodessa. Jos saa vuokratuottoja vaikka Espanjan loma-asunnosta, niin sitten sinne saa ilmeisesti verovähennyskelpoisesti vuoden mittaan matkailla jne. Vuokra-asuntotuottoihin liittyy aika monenlaisia verosuunnittelumahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. ksee kirjoitti 13.12.2016 kello 15:50

    anonyymi:

    Tutkimus koskee Yhdysvaltoja.

    Juu ei.

    Kyllä se on ihan UKssa tehty katsaus olemassaolevaan tutkimukseen – ja vaikka täytyy tunnustaa, etten vielä ole lukenut koko raporttia – niin kyllähän jo tiivistelmässä viitataan mm. UKssa ja Kanadassa tehtyihin tutkimuksiin.

    Aika oleellinen havainto on nostettu sillä linkatulla sivulla olevan tiivistelmän tiivistelmään:

    Research from the UK and Canada tracking people over time shows that the neighbourhoods they initially lived in had no influence on their prosperity later in life, while evidence from the US shows that moving people from deprived neighbourhoods to more affluent ones does not improve their economic prospects.

    Kun vaikutukset näyttävät olevan eri maissa eri laisia, niin tuntuu aika arveluttavalta perustella sosiaalista sekoittamista Suomessa sillä, että yhdessä kokeessa USAssa on saatu ehkä jotain juuri mitattavissa olevia hyötyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Syltty kirjoitti 13.12.2016 kello 21:21

    Makkaratalon Hautuumaa: Jos Ara-asunnot nostaa asumisen hintaa, syy tähän olisi hyvä selittää niin, että me maallikotkin ymmärretään se.

    Asutaan suuremmassa asunnossa, kuin jos joutuisimmaksamaan markkinahinnan. Vähemmän ihmisiä isommissa asunnossa jättää niille muille vähemmän tilaa, eli suoraan kalliimmat hinnat.

    Olepa hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.12.2016 kello 23:48

    Syltty: Asutaan suuremmassa asunnossa, kuin jos joutuisimmaksamaan markkinahinnan. Vähemmän ihmisiä isommissa asunnossa jättää niille muille vähemmän tilaa, eli suoraan kalliimmat hinnat.

    Olepa hyvä.

    Nuo tosin jaetaan suunnilleen niin, että jokaista asukasta kohti on yksi huone. Sitä suuremmassa asunnossa asumista tapahtuu vain silloin, kun joku on muuttanut pois eikä asuntoa ole vaihdettu pienempään. Pienempään vaihtamiseen on kannustimet Ara-asunnoissakin, koska vuokra kuitenkin pienenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.12.2016 kello 11:50

    Ara-kannassa ei voi ymmärtääkseni pian enää vaihtaa pienempään, jos sattuu olemaan ylituloinen. Samassa ylisuuressa asunnossa saa asua elämänsä loppuun ja siirtää en vielä lapsilleenkin, jos osaa niksit (en neuvo), mutta pienempään ei voi vaihtaa, eikä tietenkään myös suurempaan. Ylituloiseksi taas tulee sillä, että lapset muuttavat pois. Tässä on jotain perin hölmöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.12.2016 kello 23:54

    Peter: Tätä vapaudu slummista -lottoa Jussi Halla-aho kritisoi joskus kun ehdotettiin (vai peräti toteutettiin) ajatusta, että maahanmuuttajalapsia voisi kärrätä koulukuljetuksella Itä-Helsingin lähiöistä joihinkin paremman väen kouluihin. Näin ehkäistäisiin slummiutumista. Onhan se kieltämättä vähän ikävää sitten niille lapsille, jotka joutuvat jäämään sinne tunnetusti ja ääneen lausutusti alempiarvoiseen oppimisympäristöön samalla kun osa porukasta pelastetaan segregaation ehkäisemisen nimissä porvarikoulun penkille.

    Joo, paremman väen kouluihin siirtämisessä ei ole järkeä, koska köyhien kouluihin jää edelleen vain köyhiä. Asuntopolitiikassahan ei pelkästään siirretä köyhiä rikkaille alueille vaan myös esimerkiksi kaavoitetaan omakotitaloja ja kauniita asuinalueita köyhien alueiden viereen, ja toisaalta osa ihmisistä menettää mahdollisuuden asua rikkaalla alueella, kun köyhä on vienyt heidän asuntonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.12.2016 kello 23:59

    anonyymi:
    Tutkimus koskee Yhdysvaltoja. Käyttävätkö siellä rikkaat ja köyhät samoja palveluja ja pyörivätkö he samoissa piireissä, vaikka asuisivatkin samalla alueella?

    Ainakin Suomessa voi varmaan yleistää, että peruskoululaiset ja sitä nuoremmat tutustuvat enimmäkseen samalla asuinalueella asuviin ja aikuiset eivät melkein lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Ossi Saresoja kirjoitti 14.12.2016 kello 3:15

    Peter: Tässähän on kyse siitä, että asumistuen sijaan rakennettaisiin halpoja asuntoja.

    Käsittääkseni Makkaratalon Hautuumaan väite oli, että nämä alihintaiset asunnot yksistään laskisivat myös markkinahintoja ihan riippumatta asumistuesta. Sitä minä en usko.

    Se, laskisiko asumistuen poistaminen asuntojen hintoja, onkin aivan toinen asia, josta en ole esittänyt väitettä suuntaan tai toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Vesa kirjoitti 14.12.2016 kello 18:49

    Osmo Soininvaara:
    Ara-kannassa ei voi ymmärtääkseni pian enää vaihtaa pienempään, jos sattuu olemaan ylituloinen. Samassa ylisuuressa asunnossa saa asua elämänsä loppuun ja siirtää en vielä lapsilleenkin, jos osaa niksit (en neuvo), mutta pienempään ei voi vaihtaa, eikä tietenkään myös suurempaan. Ylituloiseksi taas tulee sillä, että lapset muuttavat pois. Tässä on jotain perin hölmöä.

    Hölmöä on. Ja samalla esimerkki siitä miten poliittinen päätöksenteko on kykenemätön ottamaan pois saavutettuja etuja. Vastaavia esimerkkejä on lukemattomia ja nämä ovat keskeisesti syynä Suomen tämän hetkiseen aneemiseen tilaan. Eli kansalaisista liian suuri osa tyytyy muiden maksamaan elintasoon eivätkä lähde omin ponnistuksin etsimään parempaa tulevaisuutta. Tuhoisaa kansantaloudelle.

    Näissä vuokra-asuntoarpajaisissa tarjotaan Helsingissä joillekin uutta asuntoa merinäköalalla naurettavan alhaisella vuokralla, eikä tarvitse aamulla töihin vaivautua. Tähän joukkoon on koko ajan tulossa enemmän porukkaa. Toinen joutuu ponnistelemaan puolisonsa kanssa kymmeniä vuosia työelämässä saadakseen hankittua vastaavanlaisen asunnon, ja maksaa vielä veroissaan ensinmainitun asumisen.

    Suomessa ollaan päivä päivältä pidemmällä kehityksessä, jossa jälkimmäisten motivaatio ponnisteluun loppuu ja silloin meille kaikille käy huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Syltty kirjoitti 15.12.2016 kello 12:36

    Makkaratalon Hautuumaa: Sitä suuremmassa asunnossa asumista tapahtuu vain silloin, kun joku on muuttanut pois eikä asuntoa ole vaihdettu pienempään.

    Vain?

    1) Avio/avoero ei ole mitenkään erityisen harvinainen ilmiö. Väitän että suurempi osa ihmisistä on kokenyt 40. ikävuoteen mennessä avo/avioeron kuin ei ole.

    2) Ja kun tulee 4-5-kymppiä mittariin, lapset alkavat kasvamaan isoiksi ja muuttamaan pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Tapio kirjoitti 15.12.2016 kello 17:49

    Makkaratalon Hautuumaa: Ainakin Suomessa voi varmaan yleistää, että peruskoululaiset ja sitä nuoremmat tutustuvat enimmäkseen samalla asuinalueella asuviin ja aikuiset eivät melkein lainkaan.

    Ei nyt pidä alkuunkaan paikkaansa työssä käyvien tai opiskelevien kohdalla, eikä silloin, jos lapsella on joku aktiivinen “tavallinen” harrastus. Osa harrastuksista on toki eriytymässä eliitin harrastuksiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Tuula S. kirjoitti 15.12.2016 kello 21:46

    Kalliitten asuntojen Helsinki tarvitsee myös palvelualojen ja muiden matalapalkka-alojen työntekijöitä. Helsinki voisi käyttää ARA-rahoitusta ”työsuhdeasuntojen” rakentamiseen. Helsinkiläiset yritykset voisivat saada käyttöönsä työsuhdeasuntoja vakituisten pienipalkkaisten kokopäiväisten työntekijöiden käyttöön (ehtona siis tulorajat ja kokopäivätyö). Tällainen yritystuki ei valu hukkaan ja asunnot ovat myös verotuksen piirissä asuntoetuina. Helsingin kaupungin elinaikaiset asunnot muutettaisiin 5-vuotisiksi hädässä oleville asioiden kuntoon saattamisen ajaksi. Muuten kaupungin asuntoja rakennettaisiin erityisryhmille ”palvelutaloina” esim. vammaisille, eläkeläisille, opiskelijoille jne. Turvakotipalveluun satsattaisiin. Tavallista asumista tuettaisiin kohtuullisella asumistuella tarpeen mukaan. Kannustinloukusssa olevat downshiftaajat voisivat miettiä, pitääkö asua Suomen kalleimmissa asunnoissa, Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Peter kirjoitti 15.12.2016 kello 22:11

    Vesa:
    Näissä vuokra-asuntoarpajaisissa tarjotaan Helsingissä joillekin uutta asuntoa merinäköalalla naurettavan alhaisella vuokralla, eikä tarvitse aamulla töihin vaivautua. Tähän joukkoon on koko ajan tulossa enemmän porukkaa. Toinen joutuu ponnistelemaan puolisonsa kanssa kymmeniä vuosia työelämässä saadakseen hankittua vastaavanlaisen asunnon, ja maksaa vielä veroissaan ensinmainitun asumisen.

    Ei tuettu asunto sitä tarkoita, että ihminen jäisi työvoiman ulkopuolelle loppuelämäkseen. Ihan samalla tavalla sieltä kaupungin asunnosta lähdetään aamulla töihin kuin kalliimmasta omistuskämpästäkin. Erona ehkä se, että kun yhdestä lähdetään ajamaan bussia tai kokkaamaan ravintolaan tai päiväkotiin lapsia katsomaan, niin toisesta mennään it-hommiin. Ilman vuokratukea muodossa tai toisessa ne pienempipalkkaiset eivät pystyisi asumaan Helsingissä.

    Ja se olisi tosiaan ihan järjetön kannustinloukku, jos uralla eteneminen tai lisätyövuorojen nappaaminen aiheuttaisi asunnon menettämisen ja pysyvän useiden satojen eurojen lisälaskun kuukaudessa. Kyllä se motiivi muuttaa ja laittaa kämppä kiertoon tulee ihan siitä, että kun rahaa alkaa olla ja elämäntilanne muuttuu, halutaan edetä kohti sitä samaa unelmaa kuin kaikki muutkin. Ei kenenkään unelma ole elää kaupungin vuokratalossa hautaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Tuula S. kirjoitti 16.12.2016 kello 8:52

    Tämä voisi olla esimerkki Helsingin kaupungin vuokra-asunnon edullisuudesta.
    2 monilapsista lapsiperhettä on hankkinut 100 m2:n vuokra-asunnon keskustasta, Helsingin Kalasatamasta, vierekkäisistä kortteleista.
    Toisella perheellä oli häätö edessä ja vanhempien monivuotiset opiskelut olivat vielä kesken. Lapsiperhe todella tarvitsi asunnon ja he saivat sen. Vuokra on 100 m2 x 14 €/m2 = 1.400 €/kk. Vanhemmat pystyvät tekemään vain osapäivätyötä opiskelun ohessa, ja siksi he tarvitsevat vielä asumistukea tähän asuntoon.
    Toisella perheellä on opiskelut jo ohi ja he ovat valmistuneet ja saaneet hyväpalkkaiset työt. Heidän kovan rahan vuokra-asuntonsa vuokra on 100 m2 x 28 €/m2 = 2.800 €/kk. Hyväpalkkaiset eivät saa asumistukea (eivätkä tarvitsekaan).
    Vuokrien ero on 1.400 €/kk ja 16.800 € vuodessa. 10 vuodessa summa on jo 168.000 €.
    Elinikäisessä Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa asuva perhe tulee saamaan etua naapuriin nähden, 40 vuodessa 672.000 € vuokrien erolla, ilman asumistukea. Tuosta summasta ei ole koskaan maksettu veroa. Miksi kaupungin asunnossa asuva ikinä muuttaisi pois, jos järjestelmä tämän taloudellisen edun mahdollistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Tuukka Saarimaa kirjoitti 16.12.2016 kello 8:54

    Tässäpä selvennystä keskusteluun. Uunituore VATT:n policy brief, jossa vertailemme asumistukea ja ARA-asuntoja.

    http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kohtuuhintaisuuspolitiikka-ei-ole-laake-asumisen-kalleute-1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Peter kirjoitti 16.12.2016 kello 10:48

    Tuula S.: Miksi kaupungin asunnossa asuva ikinä muuttaisi pois, jos järjestelmä tämän taloudellisen edun mahdollistaa.

    Koska vuokra on 1400 €/kk. Tulojen noustessa opintojen päättyessä asumistuki jää saamatta. 1400 eurolla kuukaudessa lyhentää jo varsin isoa asuntolainaa ja kartuttaa varallisuutteen.

    Naapurin alkoholisti-isä kun pistää vaimonsa pään seinään kolmannen kerran vuoden sisään ja poliisi herättää keskellä yötä, perhe alkaa kaivata omaa rauhaa. Vuosien kuluessa uusi hieno talo alkaa rapistua pikkuhiljaa kun 1400 € kuukausivuokrasta ei riitä samanlaista huoltobudjettia kuin 2800 euron kuukausivuokrasta. Kaikki kyllä on kunnossa, mutta vähän nuhjuista. Asiaa ei auta se kun yläkerran yksinhuoltajaäidin kapinoiva teini piirtää toistuvasti pilluja seinään eikä kukaan puutu. Lapsia ärsyttää kun kaikki koulukaverit tietävät heidän asuvan kaupungin vuokratalossa.

    Onhan noita syitä. Kuten todettu, kenenkään unelmana ei ole asua kaupungin vuokratalossa hautaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Peter kirjoitti 16.12.2016 kello 10:53

    Niin ja tosiaan, jos se kaupungin vuokralaisena asuminen on kerran niin fiksua, hienoa ja lottovoitto, niin kyllähän siihen väistämättä liittyy positiivinen leima. Eikö niin? Kaikki ovat kateellisia kaupungin vuokrataloissa asuville ja heitä vähän ihaillaan. Jos joku ei ihaile näitä elämässä voittaneita, vaan päinvastoin katsoo vähän alaspäin ja säälittelee, niin sitten on syytä miettiä uudestaan onko kyseessä oikeasti ihan niin suuri voitto kuin usein annetaan ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Vesa kirjoitti 16.12.2016 kello 17:39

    Peter: Ei tuettu asunto sitä tarkoita, että ihminen jäisi työvoiman ulkopuolelle loppuelämäkseen. Ihan samalla tavalla sieltä kaupungin asunnosta lähdetään aamulla töihin kuin kalliimmasta omistuskämpästäkin. Erona ehkä se, että kun yhdestä lähdetään ajamaan bussia tai kokkaamaan ravintolaan tai päiväkotiin lapsia katsomaan, niin toisesta mennään it-hommiin. Ilman vuokratukea muodossa tai toisessa ne pienempipalkkaiset eivät pystyisi asumaan Helsingissä.

    Ja se olisi tosiaan ihan järjetön kannustinloukku, jos uralla eteneminen tai lisätyövuorojen nappaaminen aiheuttaisi asunnon menettämisen ja pysyvän useiden satojen eurojen lisälaskun kuukaudessa. Kyllä se motiivi muuttaa ja laittaa kämppä kiertoon tulee ihan siitä, että kun rahaa alkaa olla ja elämäntilanne muuttuu, halutaan edetä kohti sitä samaa unelmaa kuin kaikki muutkin. Ei kenenkään unelma ole elää kaupungin vuokratalossa hautaan asti.

    Missasit pointtini. Kritisoin vuokra- ja muiden tuettujen asuntojen rakentamista merenrantapaikoille, kalleimmille tonteille. Jos sellaisen vuokra-asunnon saa niin eihän siitä koskaan muuta pois muualle kuin korkeintaan vielä parempaan tuettuun vuokrakämppään.

    Kannustinloukku! Ihmisiä pitää siis kannustaa töiden tekemiseen, opiskeluun ja muuhun ponnisteluun. Olisikohan sosiaaliturva asumistukineen mennyt liian pitkälle kun tarvitaan näin valtavasti kannustamista? Tässä tietysti törmäämme taas tähän saavutettujen etujen poisottamisen vaikeuteen.

    Tuetun vuokra-asumisen osalta porkkana (=kannustin!) syntyy yksinkertaisesti niin, että nämä tuetut asunnot ovat huonompia ja sijaitsevat huonommalla asuinalueella. Siitä syntyy luontainen halu siirtyä ponnistelun kautta parempaan asumiseen, omilla ansioilla. Tällainen toiminta luo oikeaa dynamiikkaa koko kansantalouteen ja myös kykyyn pitää huolta niistä, joka oikeasti eivät pärjää itse.

    Julistaisin mielelläni monet suomalaisen sosiaalidemokratian saavutukset yhteiskunnan tuhoavaksi syöväksi, useat edut kun ovat valuneet alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti liian yleisesti ja pitkästi nautituiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 16.12.2016 kello 19:11

    Peter: Koska vuokra on 1400 €/kk. Tulojen noustessa opintojen päättyessä asumistuki jää saamatta. 1400 eurolla kuukaudessa lyhentää jo varsin isoa asuntolainaa ja kartuttaa varallisuutteen.

    Naapurin alkoholisti-isä kun pistää vaimonsa pään seinään kolmannen kerran vuoden sisään ja poliisi herättää keskellä yötä, perhe alkaa kaivata omaa rauhaa. Vuosien kuluessa uusi hieno talo alkaa rapistua pikkuhiljaa kun 1400 € kuukausivuokrasta ei riitä samanlaista huoltobudjettia kuin 2800 euron kuukausivuokrasta. Kaikki kyllä on kunnossa, mutta vähän nuhjuista. Asiaa ei auta se kun yläkerran yksinhuoltajaäidin kapinoiva teini piirtää toistuvasti pilluja seinään eikä kukaan puutu. Lapsia ärsyttää kun kaikki koulukaverit tietävät heidän asuvan kaupungin vuokratalossa.

    Onhan noita syitä. Kuten todettu, kenenkään unelmana ei ole asua kaupungin vuokratalossa hautaan asti.

    Vai sitten voisi olla niin, että vuokra kohoaisi vähitellen kohti 2 800 euroa, jolloin talo pysyisi paremmin kunnossa, stigmatisoituminen vähentyisi ja korkeampia vuokria käytettäisiin uusien kaupungin vuokratalojen rakentamiseen siten että hädänalaiset saa asunnon yhtä helposti kuin nykytilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 16.12.2016 kello 19:55

    Tuukka Saarimaa:
    Tässäpä selvennystä keskusteluun. Uunituore VATT:n policy brief, jossa vertailemme asumistukea ja ARA-asuntoja.

    http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kohtuuhintaisuuspolitiikka-ei-ole-laake-asumisen-kalleute-1

    Tämä oli vähän hassusti kirjoitettu: “Julkisessa keskustelussa asumistukea kritisoidaan siitä, että se nostaa vuokratasoa. Tämä on tietenkin totta, jos tarjonta on joustamatonta, kuten Helsingissä. Mutta tällaisessa tilanteessa mikä tahansa sosiaalietuus tai veromuutos vaikuttaa vuokriin. Kun käytettävissä olevat tulot nousevat, osa lisätuloista kanavoituu asumiskysyntään ja heijastuu vuokratasoon.”

    Jos toimeentulotuen enimmäisvuokraa nostettaisiin 675 eurosta 775 euroon, tällöinhän olisi yhdentekevää toimeentulotukea saaville onko asunnon vuokra 575, 675 vai 775 euroa, mutta jos perusosaa nostettaisiin 585 euroon ja enimmäisvuokra pysyisi samana kuin nyt, kannattaa yrittää hakea mahdollisimman halpaa asuntoa, vaikka ero olisi pienikin, esim. 50 €, sillä vuokrien erotuksen voi käyttää suoraan kulutukseen. Suuremmasta tulosta kohdistuu siis tässä tapauksessa vain osa asumiskysyntään vuokratasoon heijastuen, mikä on merkittävä ero verrattuna asumisen suoraan tukemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 16.12.2016 kello 23:46

    Vesa: Missasit pointtini. Kritisoin vuokra- ja muiden tuettujen asuntojen rakentamista merenrantapaikoille, kalleimmille tonteille. Jos sellaisen vuokra-asunnon saa niin eihän siitä koskaan muuta pois muualle kuin korkeintaan vielä parempaan tuettuun vuokrakämppään.

    Kannustinloukku! Ihmisiä pitää siis kannustaa töiden tekemiseen, opiskeluun ja muuhun ponnisteluun. Olisikohan sosiaaliturva asumistukineen mennyt liian pitkälle kun tarvitaan näin valtavasti kannustamista? Tässä tietysti törmäämme taas tähän saavutettujen etujen poisottamisen vaikeuteen.

    Tuetun vuokra-asumisen osalta porkkana (=kannustin!) syntyy yksinkertaisesti niin, että nämä tuetut asunnot ovat huonompia ja sijaitsevat huonommalla asuinalueella. Siitä syntyy luontainen halu siirtyä ponnistelun kautta parempaan asumiseen, omilla ansioilla. Tällainen toiminta luo oikeaa dynamiikkaa koko kansantalouteen ja myös kykyyn pitää huolta niistä, joka oikeasti eivät pärjää itse.

    Julistaisin mielelläni monet suomalaisen sosiaalidemokratian saavutukset yhteiskunnan tuhoavaksi syöväksi, useat edut kun ovat valuneet alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti liian yleisesti ja pitkästi nautituiksi.

    Kaupungin vuokra-asunto merinäköalalla vastaa efektiivisesti esimerkiksi Jätkäsaaren 39 neliön kohdalla sitä, että ansiotuloveroa on laskettu 500 eurolla palkan suuruudesta riippumatta. En usko, että 500 euron veron alennuskaan aiheuttaa kaiken kunnianhimon katoamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. toke kirjoitti 19.12.2016 kello 23:19

    Kuvitelkaamme, että 2000 helsinkiläistä saa sairauskohtauksen ja viedään päivystykseen.
    Koska puolet näistä kuolee, lopetetaan päivystyksen pito kokonaan, koska yhdenvertaisuus?

    “Koska rahaa ei riitä kaikille, sen piiriin otettaisiin vuosittain tuhat kotitaloutta, joiden valintaperusteita ei julkistettaisi.”

    = Eli sosiaalista asumista ei saa olla, jos sitä ei riitä kaikille? Vasta kun kaikille halukkaille on kamppä tarjolla, ne saavat pompsahtaa olemassaoleviksi kuin lohikäärmeet Lemin kirjassa, kun niiden todennäköisyys ylitti 0,5?

    Suomi päästi sosiaalisen asumistuotannon Satot ja VVOt bisnespuljuiksi, öö, ehkä 20 vuotta sitten, tilalle ei tuotu korvaavaa ja nyt sitten ihmetellään, että on ongelmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Syltty kirjoitti 20.12.2016 kello 8:48

    [tutustumisesta muihin ihmisiin]

    Tapio: Ei nyt pidä alkuunkaan paikkaansa työssä käyvien tai opiskelevien kohdalla, eikä silloin, jos lapsella on joku aktiivinen “tavallinen” harrastus. Osa harrastuksista on toki eriytymässä eliitin harrastuksiksi.

    No enpä ole kyllä yhtään ystävää hankkinut sen jälkeen, kun täytin 30 vuotta.

    Hyvä jos naapurit tunnen ja nyt kun tarkemmin ajattelen niin en kyllä muista niiden nimiä.

    Käytännössä kaikki oikeat kaverit on hankittu ennen 20-vuotissynttäreitä ja siihen vielä pari kappaletta yliopistosta, kaikki myöhemmällä iällä tutuksi tulleet ovat pelkkiä hyvänpäiväntuttuja.

    Työkavereita nähdään töissä ja harrastuskavereita nähdään harrastuksissa, mutta nekin tuppaavat kyllä olemaan aika lailla samassa sosioekonomisessa asemassa kuin itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Mathias V kirjoitti 29.1.2017 kello 9:15

    Tämä on kiinnostava aihe laajemminkin.

    Jos asumistuen alueluokitukset poistettaisiin ja vuokran maksimirajaksi asetettaisiin tämän hetken halvimman alueluokituksen mukainen taso ja toimeentulotukea ei maksettaisi asumistuen maksimirajan ylimenevään vuokraan, helpottaisi Helsingin ja muidenkin isojen kaupunkien asuntopula merkittävästi.

    Asumistuen alueluokitukset ja toimeentulotuen eri suuruiset maksimivuokrat eri kaupungeissa ylläpitävät osaltaan keinotekoisesti kaupungistumista. Nythän asia olisi helppo ratkaista, kun toimeentulotuenkin maksaa Kela.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.1.2017 kello 9:46

    Ymmärtääkseni Kela ei maksa toimeentulotukea vaan huolehtii pelkästään maksatuksesta. Rahat tulevat edelleen kunnilta aivan samoin kuin kotihoidon tuki, jossa Kela huolehtii vain rahaliikenteestä mutta raha on kuntien rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Mathias V kirjoitti 29.1.2017 kello 10:26

    Osmo Soininvaara:
    Ymmärtääkseni Kela ei maksa toimeentulotukea vaan huolehtii pelkästään maksatuksesta. Rahat tulevat edelleen kunnilta aivan samoin kuin kotihoidon tuki, jossa Kela huolehtii vain rahaliikenteestä mutta raha on kuntien rahaa.

    Piti oikein tarkistaa, valtio ja kunnat maksavat perustoimeentulotuen puoliksi, tämä muutos on kompensoitu kuntien valtionosuuksissa. Perustoimeentulotuki kattaa noin 90% toimeentulotukimenoista.

    Joskus olen pohtinut järjestelmää, jossa asumistuki poistettaisiin ja toimeentulotuen tasoa nostettaisiin esim. niin, että se olisi nettona 25% keskimääräisen palkansaajan kuukausiansiosta. Tällä hetkellä siis noin 900 euroa yhden hengen taloudessa. Kahden tai useamman hengen taloudessa sitten perheenjäsenet jollain kertoimella kuten nytkin.

    Kannustinloukkuja se tuskin ainakaan lisäisi, byrokratia vähenisi ja yhteiskunnan tuki ei valuisi sijoittajille vuokrien kautta. Olen itsekin pienimuotoinen asuntosijoittaja/vuokranantaja, joten en nyt puhu pahaa kapitalistia vastaan kateudesta.

    Vuokratasot laskisivat varmasti jopa Helsingissä, koska kimppa-asuminen ym. vähentäisi asuntojen kysyntää ja ihmiset etsisivät keinoja tinkiä asumismenoista, jotta rahaa jäisi muuhun.

    Tarkka ihminen voisi jopa jollain alueilla Suomessa maksaa omaa asuntoa toimeentulotuella, ainakin jos olisi saanut lainan töissä ollessaan. Kaiken kaikkiaan se lisäisi asumisen tehokkuuden ja taloudellisuuden suunnittelua, kun ihmiset itse hallitsisivat käyttöönsä tulevia rahoja. Silti myös yhteiskunta säästäisi.

    Taitaa olla vain poliittisesti liian kova pala, köyhien kadehtiminen on sen verran kovassa huudossa, ettei heille haluta suoda valinnan mahdollisuuksia ja elämän hallintaa samalla tavoin kuin meille paremmin elämässä pärjänneille.

    Toki joku voisi ajatella, että sitten joku ei laittaisi rahaa asuntoon ollenkaan, vaan ryyppäisi enemmän. Sellaista se elämä on. Kaikella on puolensa ja hyvilläkin asioilla on aina jokin varjopuoli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus