Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016

8.12.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily 

(Esityslistaan tästä)

Yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnon

(Pöydältä)

Tämä on todella tärkeä paperi, koska yleiskaavahan oli aika yleisluonteinen ja mitoituksiltaan sen verran väljä, että paljon jäi myöhempinä aikoina päätettäväksi. Suurin asia on päättäminen toteuttamisjärjestyksestä ja toki keskuspuiston osalta siitä, miten rakentaminen rajautuu. Yleiskaavaa käsiteltäessä moni vaati, että päätösvalta pitäisi siirtää seuraavalle valtuustolle. Minusta tämän toteuttamisohjelman tärkeimmät päätökset pitäisi siirtää vaalien yli, vaikka tietysti vaaleja varten eri ryhmillä, myös vihreillä, on tarvetta profiloitua asiassa.

Ryhmät varmaankin vielä kokoontuvat tämän asian ympärillä.

Tornihotellin ja Sonckin makasiinien kaava

Tornihotelli on jo valmis, mutta nyt kaavoitetaan näitä makasiineja. Tämä on nyt meillä lausuntojen jäkeen, eikä mitään mainittavia muutoksia ole tehty.

Tyynenmerenkadun liikennesuunnitelma

Tämä on murheellista luettavaa, kun tilaa raivataan sataman pursuavalle liikenteelle. Via Baltican linjaaminen Suomessa Jätkäsaaren kautta on tyhmää. Parhaansa ovat suunnittelijat varmaankin tehneet epätoivoisen tehtävän äärellä.

Kontulan keskuksen asemakaava

Tämäkin oli meillä jo kertaalleen. Nyt esitystä on lausuntojen vuoksi muutettu niin merkittävästi, että se pannaan uudelleen nähtäville. Korkeinta rakennusta on korotettu 16 kerrokseen. Vaikka olen tehokkaan rakentamisen kannalla, lähiöissä korkea rakentaminen voi olla huono ratkaisu, koska tiiviyden vastapainona ei saada urbaaneja palveluja niin kuin kantakaupungissa saadaan.

Paljon on kiinni tornin ulkonäöstä.

Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asunnoiksi kantakaupungin rajatuilla alueilla

Tästä olen kirjoittanut erillisen postauksen. Minusta tämä pitäisi palauttaa. Myös muutoshalujen jarruttamista maksuilla pitäisi selvittää.

Malmin lentokentän tarkistettu kaavarunko

(Pöydältä)

Tämä on ohje kaavojen valmistelulle, ei siis lopullinen päätös, mutta tärkeä asia siitä huolimatta. Suunnitelmat eivät ole kovasti muuttuneet viime vuodesta.

Työnjohtajankadun kortteleiden asemakaava Herttoniemen teollisuusalueella

Teollisuus- ja varastotontteja muutetaan asuintonteiksi. Näin saadaan 3 000 uutta asukasta metroaseman viereen. Itäväylän varteen rakennetaan pitkä ja korkea pysäköintitalo, johon saadaan kuitenkin vain neljännes alueen noin tuhannesta autopaikasta. Pysäköintitalon monotonista ulkoasua piristetaan muun muassa mainoksin (!)

Kauppatorin alueen suunnitteluperiaatteet

Minä olen pitänyt Kauppatorin toritoiminnan alennustilaa murheellisena asiana. Mitäänhän sieltä ei kannata enää ostaa. Nyt tälle suurelle matkamuistokrääsäalueelle suunnitellaan lisää tilaa. Voisiko tuosta alueesta tehdä kesäksi suuren terassiravintola-alueen?

Lyypekinlaiturille kaavaillaan taas siltaa Kauppatorilta. Siinähän on ollut vanha rautatiesilta, joka on pysyvästi käännettynä sivuun, jotta vesibussit pääsisivät Kolera-altaaseen. Vesibussit sinne, minne ei tullut Guggenheimia?

Pyöräliikenteen kantaverkko

Tuota pitäisi tutkia tarkemmin. Kartan saa tästä.

Eron myöntäminen asemakaavapäällikkö Olave Veltheimille.

No jopas jotakin! Perusturvallisuuteni järkkyy.

Talousarvion toteutumisennuste

Käyttämättä uhkaa jäädä puoli miljoonaa euroa. Laskelmassa tämä näköjään näkyy tuloksen heikkenemisenä. Kehottaisin harkitsemaan etumerkkiä.

 

 

 

Kommentit

39 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.12.2016”

  1. Jyri kirjoitti 8.12.2016 kello 22:29

    Jos länsi- ja itäväylät olisi päätetty järkevästi yhdistää keskustatunnelilla niin tuosta olisi enää pieni sivuhaara länsisatamaan jolloin Via Baltica liittyisi suoraan valtatieverkostoon.

    Toinen vaihtoehtohan olisi ollut varmaankin sitten se että kantakaupunkia olisi elävöitetty sillä että kaikki muut tallinnanmatkaajat olisi ohjattu jonnekkin Vuosaaren perukoille sen sijaan että laivalla pääsee suoraan kaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olli Pottonen kirjoitti 9.12.2016 kello 2:38

    Tyynenmerenkatu on mielenkiintoinen tapaus. 2014 yleisten töiden lautakunta päätti Tyynenmerenkadun katusuunnitelmasta: suunnitelma hyväksytään asemakaavan 12101 tullessa lainvoimaiseksi.

    Katu rakennettiin silti, odottamatta suunnitelman hyväksymistä kuten laki edellyttää. Ja nyt kaupunkisuunnitteluvirasto ehdottaakin Sonckin makasiineille toisenlaista asemakaavaa nimenomaan kieltäen jo rakennetun järjestelyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. kake kirjoitti 9.12.2016 kello 6:40

    Piristäviä mainoksia. Voi herran jestas. Tämä piristävä saasta on vain pahentunut valotaulujen myötä. Hermannin rantatiellä lähtee näkökyky JCDecaux’n ansiosta ja metrossa saa ihastella tökkiviä Flash-animaatioita ja toissapäivän uutissähkeitä.

    Silloin kun nuo näytöt asennettiin metroihin ja raitiovaunuihin, muistan kuulleeni, että tällä laskettiin matkustamisen kustannuksia eurosentillä yhtä matkaa kohden. Oliko taas tämän arvoista? Onko kaupungilla ylipäänsä minkäänlaista mainosmyyntistrategiaa, vai ovatko ne tulopuolen vaivaiset kolikot ainoa mittari, mitä tässä tuijotetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 9.12.2016 kello 9:47

    Jyri: Toinen vaihtoehtohan olisi ollut varmaankin sitten se että kantakaupunkia olisi elävöitetty sillä että kaikki muut tallinnanmatkaajat olisi ohjattu jonnekkin Vuosaaren perukoille sen sijaan että laivalla pääsee suoraan kaupunkiin.

    Ja kolmas vaihtoehto ettei tehdä mitään vaan seurataan sivusta kun Tallinnan rahtiliikennettä siirtyy kulkemaan Vuosaaren kautta.

    Joukkoliikenneyhteydet Tallinnan laivoille ovat muuten surkeat. Ratikoiden aikataulut eivät jousta, eli kävely on ratikkaa nopeampi tapa päästä saarelta pois. Miksei tuonne saada esimerkiksi Jätkäsaari-Rautatientori -ratikkashuttlea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Peter kirjoitti 9.12.2016 kello 10:33

    Vuosaaresta kulkee tosiaan jatkuvasti Tallinkin rahtilaivoja. Matkustajat halutaan tietenkin mielellään pitää lähempänä keskustaa. Taloudellisista syistä matkustajalauttojen mukaan kannattaa ottaa myös rahtia kun on tyhjää tilaa. Muuten pitäisi ehkää vähentää lähtöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2016 kello 10:36

    Helsingin pitäisi satamamaksuna ottaa sopivankokoinen maksu lauttojen mukana tulevista autoista ja rekoista. Maksun pitäisi olla selvästi korkeampi Jätkäsaaressa kuin Vuosaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Risto Pakaste kirjoitti 9.12.2016 kello 11:07

    Risto Pakaste :

    Risto Pakaste :

    Kun yleiskaavaa aletaan soveltaa keskuspuiston alueella tulee ottaa huomioon Helene Scherfbäckin rakennamistavat.
    Väitän rakentamisen aikana hommien levinneen ympäri ainakin 20% suuremmalla alueelle kuin itse lopullinen puisto.
    Tämä saadaan hoidettua yksinkertaisesti rakentamalle aita suojeltava alueen rajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jari V kirjoitti 9.12.2016 kello 11:35

    Josko tällä kertaa saataisiin raiteet asennettua oikein eli mahdollisimman lähekkäin ratikkakaistan keskelle. Tyynenmerenkadun nykyisellä osuudella ne on sijoitettu reunoille, jolloin kerrankin riittävän leveäksi mitoitetun kaistan hyöty menee kankkulan kaivoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Koti-isä kirjoitti 9.12.2016 kello 13:08

    Jyri:
    Jos länsi- ja itäväylät olisi päätetty järkevästi yhdistää keskustatunnelilla niin tuosta olisi enää pieni sivuhaara länsisatamaan jolloin Via Baltica liittyisi suoraan valtatieverkostoon.

    Toinen vaihtoehtohan olisi ollut varmaankin sitten se että kantakaupunkia olisi elävöitetty sillä että kaikki muut tallinnanmatkaajat olisi ohjattu jonnekkin Vuosaaren perukoille sen sijaan että laivalla pääsee suoraan kaupunkiin.

    Helsingin ja Espoon itä- ja länsipäät yhdistävä tunneli on jo olemassa ja pian sen pitäisi olla käytössäkin. Yhteys Vuosaareen on suoraviivaista toteuttaa jatkamalla tunnelia itäpäästä muutamalla kilometrillä.

    Riittää, että rakennetaan tunneli ihmisille ja niitä kuljettaville junille, 2000 kg painavien autojen siirtelyä varten kaupunkiseudun puolelta toiselle ei kannata miljarditunnelia rakentaa.

    spottu: Miksei tuonne saada esimerkiksi Jätkäsaari-Rautatientori -ratikkashuttlea?

    Kuka maksaa? Jos laivassa on 1000 matkustajaa, tarvitaan jokaista varten 10 raitiovaunua. Jos purkautuminen laivasta kestää 30 min, vaunu 3 minuutin välein, ellei olisi muuta liikennettä. Metrojunia riittäisi noin kolme, eli menisi normaalin liikennöinnin puitteissa ainakin ruuhka-ajan ulkopuolella. Tämän näkee hyvin lentoaseman juna-asemalla, jossa täysikin laituri tyhjenee samantien kun juna imaisee matkustajat sisäänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lundvistin Julle kirjoitti 9.12.2016 kello 14:00

    Jätkäsaaren satama ja uusi terminaali on kyllä kunnallista osaoptimointia parhaimmillaan. H/k -suhde on varmaan todella kova itse Sataman kannalta, mutta kun lasketaan yhtälöön sisään liikennejärjestelyt ja ulkoishaitat, niin ollaan pahasti pakkasella.

    Jos ei itkettäisi, niin naurattaisi, että tällaista tunarointia saa vielä vuonna 2016 todistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. spottu kirjoitti 9.12.2016 kello 14:24

    Koti-isä: Kuka maksaa?

    Öö..matkustajat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jyri kirjoitti 9.12.2016 kello 15:29

    Peter:
    Vuosaaresta kulkee tosiaan jatkuvasti Tallinkin rahtilaivoja. Matkustajat halutaan tietenkin mielellään pitää lähempänä keskustaa. Taloudellisista syistä matkustajalauttojen mukaan kannattaa ottaa myös rahtia kun on tyhjää tilaa. Muuten pitäisi ehkää vähentää lähtöjä.

    Jos seurailee edes vähänkin laivan lastausta satamassa niin taitaa tosiasiassa olla niin päin että Tallinnan pikalaivojen kannattaa taloudellisista syistä kuljettaa matkustajia samalla kun rahtiliikenteen ohessa on vapaata tilaa.

    Jos rahtiliikenne ajettaisiin satamamaksuilla Vuosaareen niin todennäköisesti merelliseksi kaksoiskaupungiksi kaavaillun Talsinkin ainoa joukkoliikennemuoto heikkenisi palvelutasoltaan oleellisesti.

    Toki näin voidaan tehdä mutta samassa voisi laskea senkin paljonko säästyisi rakennusmaata asumisrakenteeseen jos kiskopuolella siirtäisi kaukoliikenteen terminaalin tikkurilaan ja yhdellä raideparilla toisi rautatieasemalle metrotasoisen yhteyden.

    Yhtä looginen kaupungin liikennepalveluiden siirto lähiöön..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. MG kirjoitti 9.12.2016 kello 15:45

    Pyöräliikenteen suunnitelmasta Munkkiniemessä:

    Munkkiniemen puistotielle ehdotetaan edelleen baanan pitäminen nykyisellä flanööripolulla puistotien keskellä, vaikka se on vaarallinen ja epäkäytännöllinen ratkaisu verrattuna pyöräkaistoihin ajoratojen vieressä. 1) Nykyinen ratkaisu on liian kapea baanaksi eikä lisää tilaa ole: jalankulku on kielletty kyseisellä pyörätiellä mutta tietenkin jalankulkijat kulkevat mielellään asfaltoitua polkua pitkin pysäkeille ja se heille sallittakoon. 2) Autot ajavat eteen ja pysähtyvät pyörätien keskelle kun ylittävät puistotien väistäen muita autoja. 3) Puistotien keskellä kulkevalta pyörätieltä ei pääse kadunvarren kiinteistöille. Pyöräkaistat puistotien ajoratojen vieressä ratkaistaisi kaikki nämä ongelmat.

    Suunnittelijat ovat sanoneet että ei voida rakentaa pyöräkaistoja Munkkiniemen puistotielle koska puistotien molemmat päät ovat vaikeita ratkaista. Mutta tällaisten ongelmien ratkaisemisesta heille maksetaan palkkaa. Lisäksi suunnittelijat väittivät että baanan muuttaminen välillä pyöräkaistaksi loisi epäjohdonmukaisen reitin, mutta mielestäni baanan luonne muuttuu joka tapauksessa kun se ylittää puistotien ajokaistat ja kulkevat sen keskellä kadun sivun sijasta kuten Paciuksenkadulla.

    Pyöräkaistojen ehdottaminen Munkkiniemenrannalle on hieman liioiteltua. Siinä ei ole kovin paljon autoliikennettä, joten hyvin pystyy pyöräilemään ajoradalla. (Sen sijaan Laajalahdentien pyöräkaistat tuntuvat järkevältä ratkaisulta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 9.12.2016 kello 18:16

    Helsinki-Tallinna-tunneli alkaa vaikuttaa järkiratkaisulta, jos sen ainoa vaihtoehto on nykyinen kehitus Jätkäsaaressa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. anomuumi kirjoitti 9.12.2016 kello 19:41

    Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asunnoiksi kantakaupungin rajatuilla alueilla

    Tulipa tästä ja samanaikaisesta segregaatiokeskustelusta mieleeni: kaupungin vuokra-asuntojen osuus eteläisessä suurpiirissä on 0,9 % asuntokannasta, kun se muilla alueilla on 11-22 % asuntokannasta. Tämä on segregaatiokehityksen kannalta epäsuotava tilanne.

    Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentuminen toki helpottavat tilannetta eteläisen Helsingin osalta, mutta eivät kyllä riitä vallitsevan tilanteen korjaamiseen. Niinpä kaupungin vuokra-asuntojen saaminen myös vanhemmille eteläisen suurpiirin alueille olisi varmaankin toivottavaa.

    Eikö tämä toimistojen asunnoiksimuuttamishalukkuus tarjoaisi kaupungille loistavan paikan hankkia näitä muuntamiseen soveltuvia kiinteistöjä itselleen vuokra-asunnoiksi? Minusta tämä olisi kelpo tapa vähentää segregaatiota, joka muutoin on tällaisten “jo rakennettujen” alueiden kohdalla hyvin hankalaa.

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin pitäisi satamamaksuna ottaa sopivankokoinen maksu lauttojen mukana tulevista autoista ja rekoista. Maksun pitäisi olla selvästi korkeampi Jätkäsaaressa kuin Vuosaaressa.

    Tyhjistä rekoista keskustan satamissa jo veloitetaankin vuoden 2015 maaliskuusta lähtien, kiitos siitä, askel oikeaan suuntaan. Nyt tätä pitäisi kuitenkin ilman muuta laajentaa ehdottamaasi suuntaan, koskemaan kaikkia ajoneuvoja. Samalla matkustajamaksuja voitaisiin alentaa – matkustajista Helsinki hyötyy, ajoneuvoista Helsingille aiheutuu (keskustassa) kustannuksia ja haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. anomuumi kirjoitti 9.12.2016 kello 20:00

    Jyri: Jos seurailee edes vähänkin laivan lastausta satamassa niin taitaa tosiasiassa olla niin päin että Tallinnan pikalaivojen kannattaa taloudellisista syistä kuljettaa matkustajia samalla kun rahtiliikenteen ohessa on vapaata tilaa.

    Kuitenkin Tallinkin tuloista vain 11 % tulee tavaraliikenteestä, ja tähän lukuun sisältyvät myös Tallinkin kaksi pääasiassa rahtia kuljettavaa ropax-alusta (Sea Wind ja Regal Star). Vastaavasti 75 % Tallinkin tuloista tulee matkalipuista ja laivojen ravintoloista/kaupoista [1].

    Lisäksi esim. Linda Linen kummasti kannattaa kuljettaa pelkkiä matkustajia monta kertaa päivässä Hki-Tallinna -väliä.

    1) http://www.tallink.com/documents/10192/21881052/2016-03_Tallink_Company_Presentation.pdf/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Daniel Federley kirjoitti 9.12.2016 kello 20:25

    Jari V:
    Josko tällä kertaa saataisiin raiteet asennettua oikein eli mahdollisimman lähekkäin ratikkakaistan keskelle. Tyynenmerenkadun nykyisellä osuudella ne on sijoitettu reunoille, jolloin kerrankin riittävän leveäksi mitoitetun kaistan hyöty menee kankkulan kaivoon.

    Jätkäsaari, tai sen ekat vaiheet, taitaa jäädä viimeiseksi näin epäonnistuneeksi ratikkasuunnittelukohteeksi. Sen virheistä on otettu oppia ja esimerkiksi Välimerenkatu on nyt piirretty uusiksi (se piti alunperin toteuttaa samalla idealla kuin Tyynenmerenkatukin). Samoin Telakkakatu, Hernesaari ja Laajasalo toteutetaan paljon paremmin.

    Tyynenmerenkadun epäonnistunut osuuskin on tiemmä tarkoitus jollain aikavälillä korjata, mutta mitä tuo käytännössä tarkoittaa, on minulle vähän epäselvää. Uusimisikään ne kiskot eivät tule vielä vuosikymmeniin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. -e- kirjoitti 10.12.2016 kello 11:16

    Lundvistin Julle:
    Jätkäsaaren satama ja uusi terminaali on kyllä kunnallista osaoptimointia parhaimmillaan. H/k -suhde on varmaan todella kova itse Sataman kannalta, mutta kun lasketaan yhtälöön sisään liikennejärjestelyt ja ulkoishaitat, niin ollaan pahasti pakkasella.

    Jos ei itkettäisi, niin naurattaisi, että tällaista tunarointia saa vielä vuonna 2016 todistaa.

    Kuka tästä hulluudesta vastaa? Pajunenko, kaupunginhallitus vai kuka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. MikkoR kirjoitti 11.12.2016 kello 10:36

    Onko joku erityinen syy miksi turunväylän, lahdenväyän ja itäväylän bulevardien suunnittelu on siirretty hamaan tulevaisuuteen ja esimerkiksi Vartiosaari ja Malmin kenttä suunnitellaan pikavauhtia?

    Väkisin pistää epäilemään että uusista lähiöistä halutaan varmistaa, että asukkaat pääsevät autoilemaan keskustaan. Tässä pitäisi nyt ehdottomasti muuttaa suunnitelmaa niin, että kaavoituksen aloitus päätetään mittaamalla etäisyyttä keskustasta. Jos lahdeväylä ja itäväylä täytetään ensin lähiöasukkaiden autoista ei niiden bulevardisoitni etene koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2016 kello 20:42

    Lähdenväylän ja Itäväylän bulevardisointien talous on aika heikolla pohjalla, kun taas Malmin kenttä on hyvin edullista rakennusmaata. Turun väylän osalta olen ymmälläni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Peksu kirjoitti 11.12.2016 kello 12:26

    -e-: Kuka tästä hulluudesta vastaa? Pajunenko, kaupunginhallitus vai kuka?

    Kaupunkisuunnittelulautakunta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Veikko Rinne kirjoitti 11.12.2016 kello 17:27

    “Via Baltican linjaaminen Suomessa Jätkäsaaren kautta on tyhmää. Parhaansa ovat suunnittelijat varmaankin tehneet epätoivoisen tehtävän äärellä.”

    Minustakin kaikesta päinvastoin näkee, että suunnittelijat ovat täysin epäonnistuneet tehtävässään. Mikähän mahtaa olla tilanne, kun Tallinnan autoliiikenteen määrä vaikkapa kaksinkertaistuu nykyisestä? Kai tästä on jotain laskelmia ja suunnitelmia olemassa? Risteilylaivojen jenkkituristeja kuljettavat bussit on onneksi sentään pelastettu Hernesaaren puolelle, jotta eivät jämähtäisi Mechelininkadun alun liikennesumppuun.

    En itsekään enää keksi muuta ratkaisua kuin keskuatatunnelin ja siihen kytketyn haaran Jätkän satamaan. Toivottavasti sellaista jo suunnitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Rolle kirjoitti 11.12.2016 kello 23:44

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin pitäisi satamamaksuna ottaa sopivankokoinen maksu lauttojen mukana tulevista autoista ja rekoista. Maksun pitäisi olla selvästi korkeampi Jätkäsaaressa kuin Vuosaaressa.

    Rekoista Jätkässä peritään Vuosaarta korkeampi maksu ja osa kumipyörärahdista on jo siirtynytkin Vuosaareen, enemmänkin sopisi sitä kautta liikkumaan. Vuosaaresta kulkee 2 vuoroa Tallinnaan ja takaisin kyydissään rekkoja. Henkilöautoista satama ei jostain syystä veloita latin latia, vaan ainoat maksut menevät henkilömatkustajista. On kuulemma omistajan linjaus (miksi Helsinki haluaa kannustaa tallinnanmatkaajia ottamaan auton lautalle…?!)
    EHDOTUS: Vaatikaa satamaa muuttamaan maksuja siten, että suurempi osa maksuista tulee autoista, joista on haittaa ja pienempi henkilömatkustajista!

    Rekkojakin liikkuu liikaa, ja niiden huono puoli on kulkeminen aamun ja aamuyön lautoilla. Tästä ilona rekkojen dieselit huutavat Jätkäsaaren öisillä kaduilla ja rekat parkkeeraavat pihoille odottaessaan aamulautan lähtöä
    EHDOTUS: Rauhoittakaa Jätkäsaaren kadut öiseltä raskaan liikenteen läpikululta, esim. läpiajokielto 22-07 väliselle ajalle. Jotain samantyyppistä lienee käytössä Katajanokalla.

    Tyynenmerenkadun ja satama-alueen ollesa vielä rempassa satama ohjaa kaupungin virkamiesten hyväksymänä rekat Välimerenkatua pitkin satamaan vielä vuosia. Välimerenkatua ei ole suunniteltu raskaan liikenteen läpiajokaduksi, ja meteli tuskainen.
    EHDOTUS: Se Jätkäsaaren yöllinen läpiajokielto

    Sataman automatkustajat rikkovat nopeusrajoituksia surutta ja Tornihotellin edessä on päivittäin vaarallisia vanhoilla keltaisilla ajoja
    EHDOTUS: Hankkikaa Jätkäsaareen kameravalvonta kitkemään pahimman törkeydet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. MikkoR kirjoitti 12.12.2016 kello 6:08

    Osmo Soininvaara:
    Lähdenväylän ja Itäväylän bulevardisointien talous on aika heikolla pohjalla, kun taas Malmin kenttä on hyvin edullista rakennusmaata. Turun väylän osalta olen ymmälläni.

    Jos lahdenväylää ei bulevardisoidakaan, niin sitten ei tule pikaratikkaa Malmilta keskustan suuntaan ja lopputulos on ihan rehellinen moottoritieautolähiö.

    Tämänkö takia moottoriteiden bulevardisointi saatiin menemään läpi? Kun se ei ole kaavataloudellisesti kannattavaa, niin sitä ei sitten tehdäkään. Tuossa paperissa ei nyt ole yhtään moottoritien bulevardisointia, joka olisi heti alkamassa. Vaan hamaan tulevaisuuteen tai selvittelyyn siirrettyjä.

    Nyt pitäisi katsoa juurta jaksaen mitä bulevardeille pitää tehdä, että ne saadaan kaavataloudellisesti kannattamaan. Jos ei muuten, niin niitä pitää yhdistellä muiden alueiden kanssa niin, että kokonaisuus on plussalla ja saadaan ehjä kaupunkirakenne. Kehäteiden tuntumaan rakentelu ei ollut se mitä yleiskaavan kanssa puhuttiin ja mitä luvattiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Rolle kirjoitti 12.12.2016 kello 9:40

    Rolle: Rekoista Jätkässä peritään Vuosaarta korkeampi maksu ja osa kumipyörärahdista on jo siirtynytkin Vuosaareen, enemmänkin sopisi sitä kautta liikkumaan. Vuosaaresta kulkee 2 vuoroa Tallinnaan ja takaisin kyydissään rekkoja. Henkilöautoista satama ei jostain syystä veloita latin latia, vaan ainoat maksut menevät henkilömatkustajista. On kuulemma omistajan linjaus (miksi Helsinki haluaa kannustaa tallinnanmatkaajia ottamaan auton lautalle…?!)
    EHDOTUS: Vaatikaa satamaa muuttamaan maksuja siten, että suurempi osa maksuista tulee autoista, joista on haittaa ja pienempi henkilömatkustajista!

    Rekkojakin liikkuu liikaa, ja niiden huono puoli on kulkeminen aamun ja aamuyön lautoilla. Tästä ilona rekkojen dieselit huutavat Jätkäsaaren öisillä kaduilla ja rekat parkkeeraavat pihoille odottaessaan aamulautan lähtöä
    EHDOTUS: Rauhoittakaa Jätkäsaaren kadut öiseltä raskaan liikenteen läpikululta, esim. läpiajokielto 22-07 väliselle ajalle. Jotain samantyyppistä lienee käytössä Katajanokalla.

    Tyynenmerenkadun ja satama-alueen ollesa vielä rempassa satama ohjaa kaupungin virkamiesten hyväksymänä rekat Välimerenkatua pitkin satamaan vielä vuosia. Välimerenkatua ei ole suunniteltu raskaan liikenteen läpiajokaduksi, ja meteli tuskainen.
    EHDOTUS: Se Jätkäsaaren yöllinen läpiajokielto

    Sataman automatkustajat rikkovat nopeusrajoituksia surutta ja Tornihotellin edessä on päivittäin vaarallisia vanhoilla keltaisilla ajoja
    EHDOTUS: Hankkikaa Jätkäsaareen kameravalvonta kitkemään pahimman törkeydet.

    Niin ja vielä yksi. Tyynenmerenkadun varren laitureille pysäköityjen risteilijöiden moottoreiden käyttö kantaa kauas ja heittelee pienhiukkasia läheisten talojen asuntoihin.
    EHDOTUS: Ottakaa kaupungin haltuun kaupunginpuoleisimmat laiturit ja velvoittakaa satamaa mahduttamaan laivansa uuden terminaalin viereen rakennettuihin laituireihin. Laivoilta pelastuneen haaskatilan voisi vaikka osoittaa ravintolalaivoilla tms. toiminnalle. Jätkäsaaren rannasta voisi hyvin Clarioinin, uuden sataman ja valmistuvan Wood Cityn vedossa tulla trendikäs illanvietto-alue, kunhan sietämätön läpiajoliikenne ja laivojen saasteet eivät tuhoa tätä mahdollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Daniel Federley kirjoitti 12.12.2016 kello 9:49

    MikkoR: Jos lahdenväylää ei bulevardisoidakaan, niin sitten ei tule pikaratikkaa Malmilta keskustan suuntaan ja lopputulos on ihan rehellinen moottoritieautolähiö.

    Tämänkö takia moottoriteiden bulevardisointi saatiin menemään läpi? Kun se ei ole kaavataloudellisesti kannattavaa, niin sitä ei sitten tehdäkään. Tuossa paperissa ei nyt ole yhtään moottoritien bulevardisointia, joka olisi heti alkamassa. Vaan hamaan tulevaisuuteen tai selvittelyyn siirrettyjä.

    Nyt pitäisi katsoa juurta jaksaen mitä bulevardeille pitää tehdä, että ne saadaan kaavataloudellisesti kannattamaan. Jos ei muuten, niin niitä pitää yhdistellä muiden alueiden kanssa niin, että kokonaisuus on plussalla ja saadaan ehjä kaupunkirakenne. Kehäteiden tuntumaan rakentelu ei ollut se mitä yleiskaavan kanssa puhuttiin ja mitä luvattiin.

    Onhan Laajasalontien bulevardisointi käynnissä jo hyvänä pilottihankkeena. Se on tietysti vaatimaton verrattuna sisääntuloteihin, mutta minusta on fiksua aloittaa vaatimattomasti, virheistä oppien. Silloin niitä mahdollisesti tehtäviä virheitä ei tarvitse toistaa isoissa kohteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lundvistin Julle kirjoitti 12.12.2016 kello 12:22

    Osmo Soininvaara: Pyöräliikenteen kantaverkko

    Verkko itsessään näyttää hyvälle, mutta toteutus tulee olemaan Hesarin kaltaista pyöräkaistahuttua, jonka merkittävin liikenteellinen ansio tulee olemaan autojen ajonopeuksien kasvu liikenneympäristön väljentyessä.

    KSL:n pitäisi tehdä ensimmäisen lumisateen jälkeen ekskursio Hesarille. Mutta jos ei kiinnosta lähteä kylmään, niin voin kertoa mitä siellä tapahtuu.

    Lumet aurattu pyöräkaistalle: tukevasti. Pyöräilijöitä kaksi kpl tunnissa: ehkä, ja jalkakäytävällä. Autojen ajonopeudet siihen nähden mitä ne olivat ennen pyöräkaistoja: kasvaneet.

    Pyöräkaistat toiminevat ihan hyvin Köpiksessä tai etelämpänä, jossa pyöräilijöitä on ympärivuotisesti kaistoilla hidastamassa autoja. Suomessa: toimii kolme kuukautta vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ville kirjoitti 13.12.2016 kello 9:11

    Veikko Rinne: Minustakin kaikesta päinvastoin näkee, että suunnittelijat ovat täysin epäonnistuneet tehtävässään. Mikähän mahtaa olla tilanne, kun Tallinnan autoliiikenteen määrä vaikkapa kaksinkertaistuu nykyisestä? Kai tästä on jotain laskelmia ja suunnitelmia olemassa? Risteilylaivojen jenkkituristeja kuljettavat bussit on onneksi sentään pelastettu Hernesaaren puolelle, jotta eivät jämähtäisi Mechelininkadun alun liikennesumppuun.

    Diesel-autoilla ajaminen kantakaupungissa pitäisi kieltää, ihan ensimmäisenä rekat ja kuorma-autot. Turussakin sentään on rekoilla ajaminen keskustassa kielletty 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tuomas L. kirjoitti 13.12.2016 kello 14:56

    MikkoR: Jos lahdenväylää ei bulevardisoidakaan, niin sitten ei tule pikaratikkaa Malmilta keskustan suuntaan ja lopputulos on ihan rehellinen moottoritieautolähiö.

    Tämänkö takia moottoriteiden bulevardisointi saatiin menemään läpi? Kun se ei ole kaavataloudellisesti kannattavaa, niin sitä ei sitten tehdäkään. Tuossa paperissa ei nyt ole yhtään moottoritien bulevardisointia, joka olisi heti alkamassa. Vaan hamaan tulevaisuuteen tai selvittelyyn siirrettyjä.

    Nyt pitäisi katsoa juurta jaksaen mitä bulevardeille pitää tehdä, että ne saadaan kaavataloudellisesti kannattamaan. Jos ei muuten, niin niitä pitää yhdistellä muiden alueiden kanssa niin, että kokonaisuus on plussalla ja saadaan ehjä kaupunkirakenne. Kehäteiden tuntumaan rakentelu ei ollut se mitä yleiskaavan kanssa puhuttiin ja mitä luvattiin.

    Kyllähän tuo lienee tullut selväksi, että Malmin raitiotie toteutetaan ainakin 20 vuotta ennen Lahdenväylän bulevardisointia moottoritien varressa kulkevana pikaraitiotienä. Muutenkin on kyseenalaista, kannattaako Malmin raitiotietä edes toteuttaa 25 km/h keskinopeudella kulkevana bulevardiratikkana, koska matka-aika Malmin kenttäalueen pohjoisosasta olisi tällöin Hakaniemeenkin reilusti yli puoli tuntia ja Rautatieasemalle melkein 40 minuuttia. Nopeampi light rail -ratkaisu ei tuossa kohtaa välttämättä aiheuta hirveän suurta estevaikutusta kuten muissa bulevardisointikohteissa.

    Lahdenväylän bulevardisointi ei ole ensimmäisten joukossa, koska se on bulvardisoitavista moottoriteistä kauimpana kanta-kaupungista, sen liikennemäärät ovat suurimmat, se välittää osin itä-länsisuuntaista poikittaisliikennettä, se on valtakunnallisesti tärkeä valtatieyhteys (mm. ambulanssikuljetuksille) ja tunneloinnin tekemättä jättämisestäkin pitäisi tehdä päätös ennen bulevardisointia. Lisärakentaminen tulee olemaan poliittisesti vaikeaa myös Kumpulan aktiivisen NIMBY-asujaimiston vuoksi. Toisin sanoen, bulevardisoinnin haitat ovat suurimman Lahdenväylän kohdalla, mutta hyödyt pienimmät.

    Yleiskaavassa toteutetaan ensin ne alueet, joihin liittyvät investoinnit ja investointipäätökset on jo tehty. Moottoriteiden bulevardisoinnit vaativat melko massiiviset investoinnit, ei ainoastaan uuden bulevardin rakentamisen ja alueen esirakennustyöt vaan myös kantakaupungin raitiotieverkoston uudelleenrakentamisen siten että bulevardeilta tulevat raitiovaunut pääsevät sujuvasti keskustaan. Bulevardit kyllä tulevat kannattaviksi kun kantakaupunki ensin laajennetaan moottoriteiden alkuun asti. Siinä riittää tekemistä seuraaviksi 5-10 vuodeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.12.2016 kello 15:36

    Kustaa Vaasan tien bulevardisointia voisi ajatella Florantielle saakka ilman kohtuuttomia vaurioita. Vähän väiteltävää siinäkin jää. Sitten törmätään vanhaan omakotialueeseen, jonka purkaminen pois tietä voisi olla aika vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Milla kirjoitti 13.12.2016 kello 22:38

    Helsingin satama hinnoitteli jo yhden laivan Vuosaaressa Hangon satamalle. Tallink tuo Megastarin länsisatamaan joka rahtaa 5 kertaa Vuosaaren laivojen rekkamäärän kerralla. Nimenomaan autolaiva tästä tulee. Toisaalta ne virolaiset matkustajat tuovat eniten rahaa Suomeen. Ei pidä hämääntyä amerikkalaisten per turisti rahankäytöstä vaan kannattaa katsoa koko pottia. Tallinkin Vuosaaren laivat viedään romuttamolle parin vuoden sisään, ei niillä ole tulevaisuutta.
    Rahti ehkä tuo 1/10 osan Tallinkin liikevaihdosta. Mutta 1/3 katteesta. Rahti elättää matkustajalautat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Jari V kirjoitti 14.12.2016 kello 10:00

    Daniel Federley: Jätkäsaari, tai sen ekat vaiheet, taitaa jäädä viimeiseksi näin epäonnistuneeksi ratikkasuunnittelukohteeksi. Sen virheistä on otettu oppia ja esimerkiksi Välimerenkatu on nyt piirretty uusiksi (se piti alunperin toteuttaa samalla idealla kuin Tyynenmerenkatukin). Samoin Telakkakatu, Hernesaari ja Laajasalo toteutetaan paljon paremmin.

    Korjaa, jos olen väärässä, mutta eikö Tyynenmerenkatukin ollut alun perin ihan oikein suunniteltu ja jostain syystä – ymmärtämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä – suunnitelmaa muutettiin omavaltaisesti toteutusvaiheessa?

    Tyynenmerenkadun epäonnistunut osuuskin on tiemmä tarkoitus jollain aikavälillä korjata, mutta mitä tuo käytännössä tarkoittaa, on minulle vähän epäselvää. Uusimisikään ne kiskot eivät tule vielä vuosikymmeniin.

    Tämä on ylipäänsä iso ongelma kaupungin rakennus- ja kunnossapitotöissä. Kun jotain tehdään väärin, asia ehkä tiedostetaan, mutta korjausta ei joko tehdä tai se tehdään täysin juosten kustuna. Esimerkkinä pyöräteiden kanttikivet saman kadun varrella. Osalle ei ole tehty mitään, osan päälle on roiskittu jyrkkä asfalttiluiska.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ville kirjoitti 14.12.2016 kello 10:04

    Milla: Rahti elättää matkustajalautat.

    Tallinkin mukaan laivojen tehokkaaseen käyttöön tarvitaan molempia: arkisin rahtia ja viikonloppuisin henkilömatkustajia, jotka kuluttavat rahaa laivoilla (mistä tulee suurin osa liikevaihdosta). Aika iso osa liikenteestä on tavallaan turhaa: suomalaisia tuotteita kuljetetaan lahden yli ja takaisin – tälle järjettömyydelle ei kai vain voida tehdä mitään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Rolle kirjoitti 14.12.2016 kello 10:19

    Milla:
    Helsingin satama hinnoitteli jo yhden laivan Vuosaaressa Hangon satamalle. Tallink tuo Megastarin länsisatamaan joka rahtaa 5 kertaa Vuosaaren laivojen rekkamäärän kerralla. Nimenomaan autolaiva tästä tulee. Toisaalta ne virolaiset matkustajat tuovat eniten rahaa Suomeen. Ei pidä hämääntyä amerikkalaisten per turisti rahankäytöstä vaan kannattaa katsoa koko pottia. Tallinkin Vuosaaren laivat viedään romuttamolle parin vuoden sisään, ei niillä ole tulevaisuutta.
    Rahti ehkä tuo 1/10 osan Tallinkin liikevaihdosta. Mutta 1/3 katteesta. Rahti elättää matkustajalautat.

    Tässä onkin sitten paikka, missä Helsingin pitää olla hereillä! Jo nyt sataman liikenne tukkii aiemmin odotettua pahemmin uuden Jätkäsaaren ja koko Etelä-Helsingin.

    Jos tuo skenaario, että Tallink haluaa lisätä kaupunkia haittaavaa läpikulkuliikennettä pitää paikkansa, pitää toimia nyt, ja tehdä selvä tiennäyttö kaupungin toimesta, ettei kehitys ole kestävää.

    Satama kuuntelee Tallinkia, eikä sitä kannata kaupunkisuunnittelu-asioissa kuunnella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Milla kirjoitti 14.12.2016 kello 18:50

    Jeps liikenne vaan Hankoon ja Porvooseen ja kirkkonunummelle niin Helsingillä on pienemmät osingot. Satama tulouttaa ne kaupungille. Hanko on valmis heti. Hyhhuh elinkeinoelämää. Jokainen Jätkäsaareen muuttanut on tiennyt muuttavansa sataman kylkeen. Ja työpaikat satamassa tarkoittaa veroeuroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Rolle kirjoitti 14.12.2016 kello 22:17

    Milla:
    Jeps liikenne vaan Hankoon ja Porvooseen ja kirkkonunummelle niin Helsingillä on pienemmät osingot. Satama tulouttaa ne kaupungille. Hanko on valmis heti. Hyhhuh elinkeinoelämää. Jokainen Jätkäsaareen muuttanut on tiennyt muuttavansa sataman kylkeen. Ja työpaikat satamassa tarkoittaa veroeuroja.

    höpöhöpö, jos nyt alkuun Vuosaaren, missä ovat terminaalit ja rekkojen levähdysalueet. Nythän rekat pöröttelevät Jätkästä kehäteille, ja sieltä Vuosaaren terminaalialueille.

    (fyi Kirkkonummella tai Porvoossa ei taida olla rahtisatamaa…)

    Yksikään jätkäsaarelainen ei ole tiennyt sataman aikovan _laajentaa_ toimintojaan, puskevan lisää autoja jo valmiiksi ruuhkautuneeseen tieverkkoon. Jätkäsaaren muuttuessa asuinalueeksi rahdin piti siirtyä Vuosaareen, mutta Tallink ja Satama ovat kauniisti sanoen kusettaneet kaupunkia ja sen asukkaita.

    Autolla liikkuvista matkustajista Helsinki ei kostu mitään, eikä Suomi. Nämä vironmatkaajat käyvät lastaamassa autot täyteen matalanverokannan alkoholia, jonka jälkeen ajavat nissaninsa maakuntiin, pysähtymättä Helsingissä. Alas, jopa näiden säiliöautojen kuljettajille Vuosaari olisi parempi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Lundvistin Julle kirjoitti 14.12.2016 kello 22:48

    Milla:
    Jeps liikenne vaan Hankoon ja Porvooseen ja kirkkonunummelle niin Helsingillä on pienemmät osingot. Satama tulouttaa ne kaupungille. Hanko on valmis heti. Hyhhuh elinkeinoelämää. Jokainen Jätkäsaareen muuttanut on tiennyt muuttavansa sataman kylkeen. Ja työpaikat satamassa tarkoittaa veroeuroja.

    Jätkäsaari on saatu asumiskäyttöön sen vuoksi, että Vuosaareen rakennettiin uusi satama. Jos Jätkäsaareen muuttaneet tiesivätkin muuttavansa matkustajasataman viereen, niin eivät varmasti arvanneet, että rahtiliikennekin näyttää satamassa kasvavan.

    Eikä sataman liikenne ole vain Jätkäsaaressa asuvien ongelma.

    Satama ei ole sellainen rahasampo, etteikö sitä voisi Helsingin kantakaupungista haittojen vuoksi häätää Vuosaareen ja kärsiä ne tappiot, mitä siirrosta aiheutuu, kun osa rahtiliikenteestä hakeutuu uusille reiteille Hankoon ja minne hyvänsä.

    Kaupunki on ensisijaisesti muuta kuin Satamaa varten, aika moni esimerkiksi asuu täällä, joten on melko urpåa yleistää Sataman kritisoiminen elinkeinoelämän vastustamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kilke kapu kirjoitti 17.12.2016 kello 21:32

    anomuumi: Tulipa tästä ja samanaikaisesta segregaatiokeskustelusta mieleeni: kaupungin vuokra-asuntojen osuus eteläisessä suurpiirissä on 0,9 % asuntokannasta, kun se muilla alueilla on 11-22 % asuntokannasta. Tämä on segregaatiokehityksen kannalta epäsuotava tilanne.

    Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentuminen toki helpottavat tilannetta eteläisen Helsingin osalta, mutta eivät kyllä riitä vallitsevan tilanteen korjaamiseen. Niinpä kaupungin vuokra-asuntojen saaminen myös vanhemmille eteläisen suurpiirin alueille olisi varmaankin toivottavaa.

    Eikö tämä toimistojen asunnoiksimuuttamishalukkuus tarjoaisi kaupungille loistavan paikan hankkia näitä muuntamiseen soveltuvia kiinteistöjä itselleen vuokra-asunnoiksi? Minusta tämä olisi kelpo tapa vähentää segregaatiota, joka muutoin on tällaisten “jo rakennettujen” alueiden kohdalla hyvin hankalaa.

    Tyhjistä rekoista keskustan satamissa jo veloitetaankin vuoden 2015 maaliskuusta lähtien, kiitos siitä, askel oikeaan suuntaan. Nyt tätä pitäisi kuitenkin ilman muuta laajentaa ehdottamaasi suuntaan, koskemaan kaikkia ajoneuvoja. Samalla matkustajamaksuja voitaisiin alentaa – matkustajista Helsinki hyötyy, ajoneuvoista Helsingille aiheutuu (keskustassa) kustannuksia ja haittaa.

    Matkustajat kulkee niillä autoilla, ei autoja, ei matkustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ville kirjoitti 18.12.2016 kello 11:46

    Kilke kapu: Matkustajat kulkee niillä autoilla, ei autoja, ei matkustajia.

    Aika paljon Länsi- ja Eteläsataman & Katajanokan laivamatkustajia kulkee raitiovaunuilla ja kävellenkin. 9-ratikasta on jopa tullut “viharatikka” mm. laivamatkustajien suuren määrän vuoksi…
    Autot aiheuttavat kantakaupungissa haittoja ja kustannuksia (huono ilmanlaatu; vievät tilaa ja vaativat investointeja liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin; autojen liian suuri määrä johtaa ruuhkautumiseen, joka aiheuttaa matka-aikatappioita ym.). Sopivan maksun periminen haitoista on ihan paikallaan. Laivayhtiöt ja liikennöitsijät osaavat sopeuttaa toimintansa annettuihin rajoihin. Ei rikkidirektiivikään lopettanut kaikkea laivaliikennettä, vaikka suunnilleen näin uhkailtiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus