Totaalikielto muuttaa toimistoja asunnoiksi!

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on pöy­däl­lä peri­aat­teet siitä, mil­lä perusteil­la toim­i­tilo­ja – siis toimis­to­ja ja esimerkik­si kivi­jalka­kaup­po­ja — voidaan muut­taa kan­takaupun­gin eräil­lä alueil­la asunnoiksi.

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, sil­lä kan­takaupungis­sa on sisäl­lä hake­muk­set 200 000 k‑m2:n muut­tamis­es­ta asun­nok­si (5 000 asukas­ta) ja koko kaupun­gin alueelle 750 000 k‑m2eli liki 20 000 asukasta.

konversioperiaatteetSuurim­mal­la osal­la aluei­ta muut­tamista asun­noik­si ei sali­it­taisi lainkaan. Totaa­likiel­to kos­kee oheisen kuvan aluet­ta 1 (punaruskea).

Esi­tys vaikut­taa tyr­määvältä. Olen ennenkin sanonut, että suun­nit­teli­jan ja ekon­o­mistin maail­manku­va tör­määvät ajoit­tain kaupunkisu­un­nit­telus­sa vah­vasti vas­takkain. Vaik­ka tämä esi­tys taval­laan tukee vihre­itä tavoit­tei­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa, se on minus­ta väärä ja ainakin, jos se on oikein, se on väärin perusteltu.

Mik­si se tukee vihre­itä arvo­ja? Kun epäku­rant­tia tilaa pakote­taan pitämään toimis­toina ja kaup­poina, toim­i­ti­laa löy­tyy myös vähem­män kan­nat­taville yri­tyk­sille, esimerkik­si eri­laisille vai­h­toe­htoyri­tyk­sille. Mut­ta tämänkin voi tehdä ratio­naalisem­min kuin kokonaiskielloilla.

Ensim­mäi­nen asia kos­kee suh­teel­lista etua. Perusteluina käytetään ain­oas­taan, että toim­i­ti­lat ovat täl­lä alueel­la kysyt­tyjä, kun niitä on tyhjil­lään vähem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la. Jatkos­sa ennuste­taan toim­i­ti­lan kysyn­nän kohdis­tu­van entistä enem­män kan­takaupunki­in, kos­ka raskas raideli­ikenne paran­taa kan­takaupun­gin saavutet­tavu­ut­ta edelleen.

Suh­teel­lisen edun peri­aatet­ta opete­taan kansan­taloudessa käyt­täen esimerkkinä pel­lon tuot­toa. Jos pitää tuot­taa sekä vehnää että ruista, tulee ver­ra­ta poten­ti­aal­isia vehnä- ja ruis­sato­ja keskenään ja ottaa vehnän vil­je­lyyn ne pel­lot, jois­sa vehnäsato on suurin suh­teessa ruis­satoon ja päin­vas­toin. Viras­ton lasku­ta­pa vas­taa sitä, että kat­so­taan, mitkä pel­lot tuot­ta­vat eniten vehnää hehtaaria kohden otta­mat­ta lainkaan huomioon, että ne saat­ta­vat tuot­taa hyvin myös ruista.

Keskus­ta on halut­tua toimis­toaluet­ta, mut­ta se on myös halut­tua asun­toaluet­ta. Jos viras­to olisi tehnyt toisin päin ja läht­enyt asum­i­nen edel­lä, se olisi vas­taavasti pää­tynyt siihen, että kaik­ki pitää muut­taa asun­noik­si, kos­ka mis­sään asun­not eivät ole niin halut­tu­ja kun keskus­tas­sa. Väärin olisi ollut sekin.

Puh­da­sop­pisen ekon­o­mis­ti­a­jat­telun mukaan hin­nan yksin pitäisi ratkaista. Oikea käyt­tö­tarkoi­tus on se, jos­ta mak­se­taan eniten. Tämä ei ole mitenkään kahjo tapa ajatel­la, vaik­ka se kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton silmis­sä tuk­isi ”keinot­telua”. Keinot­teleeko rav­in­to­la, jos se tar­joaa asi­akkailleen maka­roni­laatikkoa vain sik­si, että siitä mak­se­taan enem­män kuin lipeäkalasta?

Vaik­ka juuri nyt läh­es kaikkial­la mak­se­taan asun­noista enem­män kuin toimis­toista, ei se tarkoi­ta, että kaik­ki toimis­tot muutet­taisi­in asun­noik­si. Hin­taero johtuu toimis­to­tont­tien räikeästä yli­tar­jon­nas­ta. Hin­taero pois­tuu, kun tarpeek­si mon­ta toimis­toa on muutet­tu asun­noik­si. Juuri sik­si niitä pitäisi muut­taa asunnoiksi.

Moni ekon­o­misti ajat­telee tästä asi­as­ta juuri näin, mut­ta on väärässä. Asi­aan liit­tyy seik­ka, jota kut­su­taan ulkois­vaiku­tuk­sik­si. Toim­i­tiloil­la keskus­tas­sa on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia suh­teessa asumiseen. Näin viras­to sen ainakin perustelee, ekon­o­mistikielelle käännettynä.

Konversiomaksu parempi kuin totaalikielto

Usko­taan siis, että on ulkois­vaiku­tuk­sia. Ne eivät kuitenkaan ole ääret­tömiä. Ei siis voi­da sanoa, että toimis­to on ykkösvyöhyk­keel­lä ain­oa mah­dolli­nen käyt­tö­tarkoi­tus kaikissa tilanteis­sa eikä sik­si mis­sään olois­sa saa muut­taa mitään asun­noik­si. Minus­ta taloudel­lis­es­ti järkevä ja tas­a­puo­li­nen vai­h­toe­hto olisi, että laite­taan toimis­to­jen muut­tamiselle asun­noik­si jokin kiin­teä hin­ta neliötä kohden.  Tämä jar­rut­taa kon­ver­sio­ta, mut­ta ei pysäytä sitä samal­la, kun se antaa toim­i­joiden itsen­sä ratkaista, mitkä toim­i­ti­lat muute­taan asunnoiksi.
Täl­löin asun­noik­si muut­ta­mi­nen olisi sitä toden­näköisem­pää, mitä epäedullisem­pi sijain­ti on työ­paikko­jen kannal­ta, mitä kalli­im­paa tilo­jen remon­toin­ti nykyaikaisik­si toim­i­tiloik­si on, mitä helpom­paa tiloista on tehdä asun­to­ja ja mitä halu­tumpi on sijain­ti asumiselle ‑ sanal­la sanoen sil­loin, kuin se on järkev­in­tä. Näi­den asioiden arvioimi­nen kuu­luu oikeas­t­aan kiin­teistön omis­ta­jalle, ei kaupungille.

1800-luvul­la asuin­taloik­si raken­netut talot esimerkik­si toimi­vat huonos­ti nykyaikaise­na toimis­tona, mut­ta niistä saa erit­täin hyviä asuntoja.

Tämä peri­aate ei pois­taisi halpo­ja toim­i­tilo­ja. Aina asun­nok­si muut­ta­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka paik­ka ei ole asumiselle houkut­tel­e­va tai kiin­teistön muut­ta­mi­nen asun­nok­si olisi val­ta­van kallista, kuten oli Finnairin entisen toimis­ton kohdal­la Man­ner­heim­intiel­lä. Sil­loin on edullisem­paa vuokra­ta vaik­ka vähän halvem­mal­la.  Mitä korkeampi kon­ver­siomak­su, sitä kan­nat­ta­mat­tomam­paa asun­noik­si muut­ta­mi­nen on.

Joku voi kysyä, eikö täl­lainen kon­ver­siomak­su ole laiton ja aivan kohtu­u­ton omis­ta­jaa kohden? Ei se loogis­es­ti ottaen voi olla sen kohtu­ut­tomampi kuin totaa­likiel­to. Jos joku pitää oma­l­ta kannal­taan totaa­likiel­toa kon­ver­siomak­sua parem­pana, sen kuin säi­lyt­tää toim­i­ti­lat toim­i­tiloina, eikä tarvitse mak­saa mitään. Viras­ton totaa­likiel­to merk­it­see täl­lä kielel­lä ääretön­tä konversiomaksua.

Jos panisimme kon­ver­siomak­suk­si 1000 €/m2, olisimme lähel­lä totaa­likiel­toa, mut­ta täysin kohtu­ut­tomisa tilanteis­sa kon­ver­sio kuitenkin sal­lit­taisi­in. Se taas olisi väärin, että jos tilanne on melkein kohtu­u­ton, kon­ver­sio­ta ei sal­li­ta, mut­ta jos se on täy­hysin kohtu­u­ton, se sal­lit­taisi­in ilmaiseksi.

Laiton se voi tietysti olla, mut­ta Suomes­sa on 200 kansane­dus­ta­jaa, joiden pääte­htävä on lakien muut­ta­mi­nen. Kaupunkipoli­it­ti­nen lain­säädän­tö on Suomes­sa aika alkeel­lista, minkä takia teemme huono­ja kaupunkeja

WSOY:n toim­i­ta­lo Bule­vardil­la muutet­ti­in asun­nok­si ja siitä perit­ti­in kun­nalle kaavoitushyö­tynä kor­vaus.  Se muuten sijait­see tuol­la totaa­likieloalueel­la. En kuitenkaan kan­na­ta mak­sun per­im­istä suh­teessa kaavoitushyö­tyyn vaan samaa mak­sua neliötä kohden kaik­il­ta juuri sik­si, että suh­teelli­nen etu pää­sisi ohjaa­maan kehi­tys­tä. Kaavoitushyö­tyyn perus­tu­va mak­su jar­rut­taa kon­ver­sio­ta eniten siel­lä, mis­sä kon­ver­sio on perustelluinta.

Mitä ne ulkoisvaikutukset ovat?

Viras­ton argu­ment­tia ulkois­vaiku­tuk­sista on vaikea arvioi­da, kos­ka se on esitet­ty laadullis­es­ti yrit­tämät­täkään muut­taa sitä määrälliseksi.

Yksi väite on, että keskus­ta on kasautu­mise­tu­jen takia eri­tyisen tuot­tavaa aluet­ta, mitä osoit­taa, että siel­lä sijait­se­vat yri­tyk­set ovat tuot­tavimpia. Tämä on sel­l­ainen mer­su tekee miehestä rikkaan ‑argu­ment­ti. Toim­i­ti­lat ovat keskus­tas­sa kalli­ita, joten siel­lä ei voi olla kuin tuot­tavia yri­tyk­siä. Pyrkimys pakot­taa pitämään yllä epäku­rant­te­ja toim­i­tilo­ja kai juuri tähtää siihen, että huono­tuot­toiset yri­tyk­setkin voivat toimia kantakaupungissa.

Väite kasautu­mise­duista ei ole väärä, mut­ta esitet­ty mit­tari yliarvioi sitä rajusti.

Lisäk­si san­o­taan, että toim­i­tilo­jen puo­lus­t­a­mi­nen on tärkeää kun­nan talouden kannal­ta. Täl­lä var­maankin tarkoite­taan yhteisöveroa. Val­tion Kru­u­nun­haas­sa toimi­vat viras­tot eivät mak­sa yhteisöveroa, mut­ta ökya­sun­toina samat kiin­teistöt kyl­lä tuot­taisi­vat.  Nyt kai on tarkoi­tus tor­pa­ta myös vireil­lä ole­vat han­kkeet muut­taa val­tion viras­to­jen käytössä ole­via entisiä asuin­talo­ja takaisin asuin­taloik­si. Odotan mie­lenki­in­nol­la val­tion reak­tio­ta tähän.

Yhteisöverossa on tietysti vähän kyse kun­tien välis­es­tä epäter­veestä kil­pailus­ta, jon­ka seu­rauk­se­na pääkaupunkiseudul­la on val­tavasti liikaa toimis­toik­si kaavoitet­tu­ja tont­te­ja ja myös val­tavasti toimis­to­ja tyhjil­lään. Helsin­ki ei ole tässä suurin kon­na. Espoos­sa toimis­to­ja on val­tavasti yli tarpeen niin, että joka viides toimi­s­toneliö on tyhjänä.

Kun pääkaupunkiseudun kehit­tämistä ohjaa destruk­ti­ivi­nen tak­tikoin­ti naa­purikun­tia vas­taan, siinä on tietysti pakko olla mukana niin kauanm kunnes yhtei­sistä pelisään­nöistä sovi­taan. (Sopimus var­maankin sisältää yhteisövero­tu­lo­jen tasaamisen, ei se muuten toimi.)

Silti luulen, että KSV las­kee tässä väärin. Jos Punavuores­sa muute­taan toimis­to asun­nok­si, ei punavuore­lainen yri­tys muu­ta oikopäätä Soukkaan vaan hyvin toden­näköis­es­ti muualle Helsinki­in. Punavuoreen tulee vero­tu­lo­ja mak­savia asukkai­ta. Nämä laskel­mat pitäisi tehdä kun­nol­la – tai jos sel­l­aiset on kun­nol­la tehty, ne pitäisi päät­täjille näyttää.

Buler­var­di­en var­sille on suun­nitel­tu niin val­tavasti toim­i­tilo­ja, että en ker­takaikkises­ti ymmär­rä, mis­tä ne tule­vat. Eivätkö ne voisi tul­la vaik­ka Punavuoresta?

Jos on absolu­ut­tisen selvää, että kaikissa tapauk­sis­sa ykkösalueel­la pitää suosia toim­i­tilo­ja asun­to­jen sijas­ta, mik­si me olemme kaavoit­ta­neet asun­to­ja Töölönlahdelle?

Voisi myös ajatel­la niinkin, että keskus­tan liike-elämä, jos­ta osa on aika huvit­telu­pain­ot­teista, hyö­ty­isi siitä, että kan­takaupungis­sa olisi enem­män asukkai­ta, eikä se olisi niin yksipuolis­es­ti pelkkää toimis­toa. Täl­lähän niitä Töölön­lah­den asuin­talo­jakin perustelti­in. Yksi mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto olisi, että toimis­to­talo­jen ylim­mät ker­rokset muutet­taisi­in asun­noik­si. Yllä esit­tämäni kaava­mainen kon­ver­siomak­su voisi hyvinkin johtaa tähän. Tosin viras­tokin ehdot­taa, että totaa­likiel­to koskisi vain pääkäyt­tö­tarkoi­tus­ta. Liit­teessä tämä tulk­i­taan niin, että täl­laiset hybrid­i­talot sallittaisiin.

Ei poliittista tapauskohtaista harkintaa

Se on viras­ton ehdo­tuk­ses­sa hyvää, että peri­aate on selvä. Pidän hyvin arve­lut­ta­vana nykyti­laa, jos­sa jotkut saa­vat luvan muut­taa toimis­tot asun­nok­si ja toiset eivät saa. Vaik­ka meil­lä on nyky­isin kaa­va-asiois­sa paljon vähem­män kor­rup­tio­ta kuin ennen, ei silti pidä luo­da asetelmia, jot­ka ovat hyvin kor­rup­tioalt­ti­ita – ja kor­rup­tiok­si lasken senkin, että kavere­i­ta suosi­taan vaik­ka nämä eivät siitä mitään maksaisikaan.

Tältäkin kannal­ta hyvin kaava­mainen kon­ver­siomak­su olisi hyvä. Se kohtelisi kaikkia samal­la tavalla.

 

41 vastausta artikkeliin “Totaalikielto muuttaa toimistoja asunnoiksi!”

  1. Kon­ver­siomak­su on tsiljoona ker­taa parem­pi (taloudel­lis­es­ti ja tas­a­puolisu­u­den kannal­ta) idea kuin totaa­likiel­to tai tapausko­htainen harkinta.

    Toim­i­tilo­jen tarvet­ta vähen­tää ennen kaikkea niiden yhä pienenevä tilan­tarve. Kir­joituk­ses­sa tulee esille monia hyviä point­te­ja, mm. bule­vardeille kaavail­luista toim­i­tiloista. Jos toim­i­tilo­jen rak­en­t­a­mi­nen tehdään täl­laisin keinoin kan­nat­ta­mat­tomak­si, saadaan bule­vardeista yksipuolisia asuinalueita.

  2. Kon­ver­siomak­su on hyvä aja­tus. Se todel­lakin opti­moi valin­nan sen suh­teen, mitkä yksit­täiset (fyy­siset) kohteet kan­nat­taa muut­taa. – Mut­ta pelkkä mak­su ei ota huomioon muun­toko­hteen imag­i­naarisia arvo­ja. Nimit­täin ajan kulu­mista. Hallintovi­ra­nomainen ei voi mitenkään tietää mil­loin kohteen muun­t­a­mi­nen kan­nat­taa tehdä, vaik­ka se jotenkin (miten?) pysty­isi määrit­telemään oikean hinnan.

    Sik­si ei riitä pelkästään, että alueelle määritetään kon­ver­siomak­su, vaan tuon mak­sun pitää olla dynaami­nen ja tuon dynami­ikan pitää tul­la markki­noil­ta. Ei siis hallinnol­lis­es­ta päätöksestä.

    Ratkaisu:
    ———

    Kon­ver­siomak­su huu­tokau­pataan jatku­val­la huu­tokau­pal­la siten, että kaupun­ki aset­taa myytäväk­si halu­a­mansa määrän kon­ver­tio-optioi­ta ERI VUOSILLE. Halut­tu määrä on mielel­lään sel­l­ainen, että myyn­ti­t­u­lo mak­si­moituu. Eri vuosille ja riit­tävä määrä sen takia, että kon­ver­tio-oikeuk­sille syn­tyy JÄLKIMARKKINAT.

    Jälki­markki­noil­la kiin­teistön omis­ta­jat ja speku­lan­tit voivat sit­ten käy­dä vapaasti kaup­paa omis­tamil­laan kon­ver­tio-oikeuk­sil­la. Täl­lä taval­la kon­ver­tio-ajanko­hdan voi kiin­teistön omis­ta­ja ostaa juuri itselleen ja taloudel­lisille resurs­seilleen opti­maalise­na TAI MYYDÄ sen, jos toinen kohde pri­or­isoituu ennal­ta arvaamattomasti.

    Kon­ver­siomak­sun pitää myös toimia molem­pi­in suun­ti­in. Ei vain toimis­tos­ta asun­nok­si vaan myös asun­nos­ta toimis­tok­si. JA oikeudel­la pitää voi­da käy­dä vapaasti kauppaa.

  3. Huolto­var­muuskeskuk­sel­la oli juuri myyn­nis­sä ker­rokselli­nen toimis­toti­laa 1900-luvun tait­teessa raken­netus­sa Fabi­aninkatu neloses­sa. Talo on alun­perin asuinkäyt­töön raken­net­tu, joskus piilokont­toris­tunut, sit­ten muutet­tu toimis­tok­si ja nyt myyti­in siis taas takaisin asun­noik­si. Val­tio oli hak­enut luvat muu­tok­selle asuinkäyt­töön, mut­ta osta­jan harteille jää remontointi.

    Pidän täysin idioot­ti­maise­na ideana sitä, että täl­lais­ten raken­nusten, jot­ka sopi­vat huo­mat­tavasti parem­min asun­noik­si kuin toimis­toik­si ja jot­ka ovat alun­perin asun­noik­si raken­net­tu, käyt­tö­tarkoi­tus semen­toitaisi­in toimis­toik­si ja muu­tok­set kiel­let­täisi­in kat­e­goris­es­ti. Useimpia talo­ja ei saa vas­taa­maan nykyisen työelämän vaa­timuk­sia ilman mit­tavia remont­te­ja ja sil­loin ne pilataan lop­ullis­es­ti. Osa on vielä hel­posti ja suh­teel­lisen vähäl­lä vaival­la pelastet­tavis­sa asunnoiksi.

    Mis­sä on Museovi­ras­to, kun sille ker­rankin olisi tarvet­ta? Val­tion pitäisi suorit­taa inter­ven­tio, kun kaupun­ki aikoo tyh­mäil­lä. Lex Inari tai Helsin­ki tai mikä vaan.

  4. Kon­ver­siomak­sun pitäisi olla melko korkea, kos­ka toimis­to­jen sijain­ti kan­takaupungis­sa lisää merkit­tävästi joukkoli­iken­teen käyt­töä. Lähiöi­den välil­lä ei ole juurikaan joukkoli­iken­net­tä, eikä voikaan olla, ja kulku­muo­to-osu­us on 20 %:n luokkaa, mut­ta jos lähiöi­den asukkaat matkus­taa toimis­toi­hin kan­takaupunki­in, kulku­muo­to-osu­us onkin 70 %:n luokkaa. Mah­taako­han noille kaupunkibule­vardeille tule­vien toimis­to­jen kulku­muo­to-osu­us olla lähempänä 20 vai 70 prosenttia?

  5. Olisiko kon­ver­siomak­su kaikkial­la sama ja voimas­sa koko kaupungis­sa? Itä-Pasi­las­sa on ollut iso toimis­to­ta­lo tyhjil­lään melkein 10 vuot­ta. Jos siel­lä per­itään 1000 e/kem2 mak­su, sitä ei kan­na­ta muut­taa asun­nok­si ja se jäisi edelleen tyhjilleen?

  6. Entä jos ase­makaa­va on pakot­tanut rak­en­ta­maan uusi­in asuin­taloi­hin liikaa yhteis­tilo­ja? Tulisiko sel­l­aisen muut­ta­mi­nen asun­nok­si sal­lia ja mil­lä ehdoin?

  7. Vari­ant­te­ja:
    1) Käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tos on vapaa ja täysin maksuton.
    2) Sama, mut­ta 3 vuo­den määräa­jan ja sit­ten arvioidaan oliko hyö­tyjä enem­män kuin haittoja.
    3) Kon­ver­siomak­su on 10 % asun­to­jen myyntihinnasta.

    Tun­tuu siltä, että KSV halu­aa sään­nel­lä var­muu­den vuok­si ja vuok­si ja enem­män kuin on tarpeen.

  8. “Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, sil­lä kan­takaupungis­sa on sisäl­lä hake­muk­set 200 000 k‑m2:n muut­tamis­es­ta asun­nok­si (5000 asukas­ta) ja koko kaupun­gin alueelle 750 000 k‑m2 eli liki 20 000 asukasta.”

    Koko Helsin­gin osalta 750 000 k‑m2 on vajaat 4% toim­i­tiloista ja — kun toim­i­tilo­ja ja asun­to­ja on (yllät­täen) suun­nilleen yhtä paljon — alle 2% raken­nuskan­nas­ta. Tämä ei ole ihan val­ta­va muu­tos, ja kun viime vuosi­na uud­is­rak­en­tamises­sa asun­to­jen osu­us (kysyn­nästä johtuen) on ollut suurem­pi, ei ole ihme, että van­has­sa raken­nuskan­nas­sa on painet­ta kas­vat­taa asun­to­jen osuutta.

  9. Tämä ehdo­tus on huono ja kart­ta on vielä huonom­pi. Jos kat­so­taan Helsin­gin kart­taa totaalisen muut­tok­iel­lon alue on aivan liian suuri.

    Taustal­la on että esimerkik­si Punavuores­sa Uuden­maankatu — Annankatu — Iso-Roobertinkatu lin­jan eteläpuolel­la ole­vat toimis­tot ovat hyvin ongel­mallisia liiken­teel­lis­es­ti. Taustal­la on se, ettei sinne pääse mil­lään. Joukkoli­iken­teel­la keskus­tas­ta hubista tuonne julk­isil­la vielä 15–20 min­uutin mat­ka joka menee merkit­täväl­lä osal­la henkilöistä yli muka­van loppukävelyn.

    Toisaal­ta autoilu on myös kan­takaupungis­sa tehty erit­täin vaikeak­si, eikä alueel­la ole myöskään parkkipaikko­ja. Lisäk­si nykyisen liiken­nesu­un­nit­telun tavoit­teena on vielä entis­es­täänkin hidas­taa autoliikennettä.

    Tuo tarkoit­taa, että tuol­la alueel­la voivat toimia vain yri­tyk­set, joiden kaik­ki työn­tek­i­jät ja asi­akkaat kulke­vat joukkoli­iken­teel­lä tai joiden ei ainakaan tarvitse liikku­mis­es­ta paljonkaan välit­tää. Mitä sel­l­aisia on, jot­ka vielä suos­tu­vat toim­i­maan hyvin van­hanaikai­sis­sa toimis­to­talois­sa, joista merkit­tävässä osas­sa ker­rosten osioin­ti on hyvin vaikeaa 

    Nykyään yri­tyk­set hake­vat joko tilaa hyvin läheltä keskus­tan liiken­teel­listä keskip­is­tet­tä eli Kai­vokat­ua tai sit­ten esimerkik­si Pasi­lan tasol­ta tai Kehätei­den var­relta, jonne autol­lisetkin työn­tek­i­jät ja asi­akkaat pää­sevät ainakin vielä, ainakin niin pitkään ennen kuin Vihreät purka­vat kaupungista kaik­ki isom­mat tiet ja rom­ah­dut­ta­vat seudun liikennejärjestelmän.

    Jos noin laa­jal­la totaalisen muu­toskiel­lon kar­tal­la men­nään lop­putu­lok­se­na on aika toden­näköis­es­ti Punavuoren muut­tumi­nen tyhjien toimis­to­jen alueek­si, jos­sa suurin osa toimis­toti­las­ta ei kel­paa kenellekään ja talot rapis­tu­vat pystyyn täysin arvot­tom­i­na, samaan aikaan kun asun­noille olisi hyvin kysyntää. 

    Jos kaupunkisu­un­nit­telun Vihreastä kuplas­ta alas kurk­ist­a­mi­nen kiin­nos­taa suosit­te­len, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta tutus­tu­isi esimerkik­si Iso-Roobertinkatu 25:een, taloon, johon kukaan järkevä fir­ma ei kyl­lä toimis­toaan lai­ta. Halu­taanko todel­la eteläiset kaupungi­nosat täy­teen saman­laisia haa­mu­talo­ja? Alueel­la vain muu­tok­set asuinkäyt­töön tai huono­jen toimis­to­talo­jen purkamiset voivat estää slum­mi­u­tu­vien toimis­to­talo­jen ongelman.

  10. Kan­takaupungista on muo­dos­tu­mas­sa joukko kyliä, eli oma­leimaisia asuinaluei­ta, joil­la on oma iden­ti­teet­ti. Asun­to­jen prefer­oin­ti työ­paikko­jen sijaan on osa tätä kehitystä.

    Kyläistymiske­hi­tys on hyvinkin kan­natet­ta­va ilmiö, ja toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si pitäisi pikem­minkin rohkaista kuin estää.

    Poikkeuk­se­na kivi­jal­ka, joka pitää ajatel­la kaupunkiverona. Yksit­täi­nen taloy­htiö saa kivi­jalas­taan parem­man hin­nan asun­tona, autopaikkana tai toimis­tona kuin liiketi­lana, mut­ta tämä perus­tuu siihen että muut taloy­htiöt tar­joa­vat liiketi­laa niille palveluille jot­ka kaupungis­sa nos­ta­vat alueen arvoa. Taloudel­liset rasit­teet on kohtu­ullista jakaa tasapuolisesti.

  11. Kos­ka asun­to­jen kysyn­tä kan­takaupungis­sa on suur­ta, seu­raa toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asun­noik­si hys­tereesi­vaiku­tus, sil­lä tilan käyt­tö­tarkoituk­sen muut­ta­mi­nen asun­nos­ta takaisin toimis­tok­si ei talousti­lanteen kään­tyessä noususuh­dan­teek­si onnis­tu­isikaan enää niin helposti.

    Ilman näitä kiel­toaluei­ta hyväksyt­täisi­in toimis­to­jen katoami­nen kan­takaupungista pysyvästi, toden­näköis­es­ti autoilua parem­min suo­siville pääkaupunkiseudun ulom­mille vyöhykkeille, minne niil­lä on jo nyt painei­ta siirtyä.

    Joka iki­nen moot­tori­tien bule­vardis­oin­ti on myös lukuisien kaavaval­i­tusten ja hallinto-oikeuspros­essien takana, joi­ta Helsin­gin kaupun­ki voi myös hävitä, johtuen maakun­takaavoista, Tielaitok­ses­ta, kehyskun­tien mielip­iteistä yms.

  12. Pet­teri:
    Tämä ehdo­tus on huono ja kart­ta on vielä huonom­pi. Jos kat­so­taan Helsin­gin kart­taa totaalisen muut­tok­iel­lon alue on aivan liian suuri.

    Taustal­la on että esimerkik­si Punavuores­sa Uuden­maankatu – Annankatu – Iso-Roobertinkatu lin­jan eteläpuolel­la ole­vat toimis­tot ovat hyvin ongel­mallisia liiken­teel­lis­es­ti. Taustal­la on se, ettei sinne pääse mil­lään. Joukkoli­iken­teel­la keskus­tas­ta hubista tuonne julk­isil­la vielä 15–20 min­uutin mat­ka joka menee merkit­täväl­lä osal­la henkilöistä yli muka­van loppukävelyn.

    Toisaal­ta autoilu on myös kan­takaupungis­sa tehty erit­täin vaikeak­si, eikä alueel­la ole myöskään parkkipaikko­ja. Lisäk­si nykyisen liiken­nesu­un­nit­telun tavoit­teena on vielä entis­es­täänkin hidas­taa autoliikennettä.

    Tuo tarkoit­taa, että tuol­la alueel­la voivat toimia vain yri­tyk­set, joiden kaik­ki työn­tek­i­jät ja asi­akkaat kulke­vat joukkoli­iken­teel­lä tai joiden ei ainakaan tarvitse liikku­mis­es­ta paljonkaan välit­tää. Mitä sel­l­aisia on, jot­ka vielä suos­tu­vat toim­i­maan hyvin van­hanaikai­sis­sa toimis­to­talois­sa, joista merkit­tävässä osas­sa ker­rosten osioin­ti on hyvin vaikeaa 

    Nykyään yri­tyk­set hake­vat joko tilaa hyvin läheltä keskus­tan liiken­teel­listä keskip­is­tet­tä eli Kai­vokat­ua tai sit­ten esimerkik­si Pasi­lan tasol­ta tai Kehätei­den var­relta, jonne autol­lisetkin työn­tek­i­jät ja asi­akkaat pää­sevät ainakin vielä, ainakin niin pitkään ennen kuin Vihreät purka­vat kaupungista kaik­ki isom­mat tiet ja rom­ah­dut­ta­vat seudun liikennejärjestelmän.

    Kan­takaupun­gin saavutet­tavu­us joukkoli­iken­teel­lä para­nee huo­mat­tavasti jos toteutetaan 1970-luvul­la suun­nitel­tu U‑metro Haaga-Meilahti-Töölö-Kamppi-Punavuori-Kauppatori-hakaniemi-Vallila-Pasila

    Yhtey­den voi toteut­taa joko metrona, lähijunayhteytenä(laajennettu Pis­ara) tai pikaraiti­o­tienä joka kul­kee osit­tain tun­neleis­sa, osit­tain omil­la kaus­toil­laan katu­jen ajo­ratjo­jen välissä.

  13. Mikko Num­melin:
    Kos­ka asun­to­jen kysyn­tä kan­takaupungis­sa on suur­ta, seu­raa toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asun­noik­si hys­tereesi­vaiku­tus, sil­lä tilan käyt­tö­tarkoituk­sen muut­ta­mi­nen asun­nos­ta takaisin toimis­tok­si ei talousti­lanteen kään­tyessä noususuh­dan­teek­si onnis­tu­isikaan enää niin helposti.

    Ilman näitä kiel­toaluei­ta hyväksyt­täisi­in toimis­to­jen katoami­nen kan­takaupungista pysyvästi, toden­näköis­es­ti autoilua parem­min suo­siville pääkaupunkiseudun ulom­mille vyöhykkeille, minne niil­lä on jo nyt painei­ta siirtyä. 

    Jos mon­et kan­takaupun­gin reuna-aluei­den toimis­tot ovat yri­tys­ten mielestä sekä epäki­in­nos­tavia van­hanaikaisia (eli kalli­ita, kun neliöitä henkilöä kohden tarvi­taan paljon) että huono­jen liiken­ney­hteyk­sien päässä, ei siinä mitkään itkupotku­raivar­it “me emme hyväksy tätä, markki­nat ovat väärässä” tyyli­in auta. 

    Jos kukaan ei halua vuokra­ta kan­takaupun­gin huonoimpia toimis­to­ja eikä niille saa tehdä käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sia, ne sit­ten vaan slum­mi­u­tu­vat ja muut­tuvat joutokiinteistöiksi.

  14. Soin­in­vaara:
    En kuitenkaan kan­na­ta mak­sun per­im­istä suh­teessa kaavoitushyö­tyyn vaan samaa mak­sua neliötä kohden kaik­il­ta juuri sik­si, että suh­teelli­nen etu pää­sisi ohjaa­maan kehi­tys­tä. Kaavoitushyö­tyyn perus­tu­va mak­su jar­rut­taa kon­ver­sio­ta eniten siel­lä, mis­sä kon­ver­sio on perustelluinta.

    Sama mak­su kaik­il­ta kaikkial­la vai koskisiko mak­su esimerkik­si vain kar­tan vyöhykkeitä 1 ja 2? Jos kon­ver­siomak­su olisi saman suu­ru­inen vaikka­pa Jakomäessä, Kon­tu­las­sa tai Pak­i­las­sa kuin Espal­la tai Kai­vokadul­la, eikö siitä tulisi hie­man kohtu­u­ton osalle kiin­teistöjä? Olisiko esimerkik­si jokin pros­ent­tio­su­us kiin­teistön arvos­ta tai näi­den yhdis­telmä parem­pi ratkaisu?

    1. Kon­ver­siomak­su oli sama vyöhyk­keel­lä 1 ja pienem­pi muil­la vyöhykkeil­lä. Edelleen voisi ajatel­la, että hybrid­i­talois­sa se olisi pienem­pi ylim­mis­sä ker­roksis­sa. Ja voi toki alueen 1 sisäl­läkin olla lisää vyöhykkeitä, sil­lä aivan Rauta­tien­torin ympäristössä pitäisi olla lähin­nä toimis­to­ja hyvän saavutet­tavu­u­den vuoksi.
      Hyväl­lä saavutet­tavu­udel­la on myös ulkois­vaiku­tuk­sia. Sik­si ei riitä, että se tekee toimis­toista arvokkaampia.

  15. Hei

    Tuo totaa­likiel­to­han on aivan älytön idea. Mik­si toimisto/asumiskiinteistö tilanne pitäisi semen­toi­da juuri nykyiseen tilanteeseen. Miten kukaan voi tuo­ta edes ehdottaa?

  16. Olen samaa mieltä siitä, että van­han keskus­tan eli kaupungi­nosien 1–5 kil­pailukykyä työ­paikoista pitäisi paran­taa ensisi­jais­es­ti julk­ista liiken­net­tä paran­ta­mal­la, oli ratkaisu sit­ten mikä hyvän­sä. Sitä mukaa kun seudun asu­tuk­sen pain­opiste on siir­tynyt pohjoisem­mak­si, eri­tyis­es­ti Punavuori ja Kaartinkaupun­ki ovat muut­tuneet hyvin vaikeasti saavutet­taviksi kan­takaupun­gin ulkop­uolelta. Se, että suun­nitel­lut pikaraiti­oti­et lop­pu­vat Rauta­tien­to­rille, ei paran­na tilan­net­ta tip­paakaan, vaan tarvi­taan keskus­tan lävistäviä heilurilinjoja.

    Min­un on jotenkin vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että Helsin­gin keskus­ta muut­tuisi jonkin­laisek­si muoseoiduk­si matka­muis­to­myymäläalueek­si ja keskus­tatyö­paikat hajoaisi­vat pitkin seu­tua. Elävä keskus­ta on tur­is­minkin kannal­ta tärkeämpi kuin Guggen­heim­it ym. yksit­täiset turistikohteet

  17. Tuo­mas L.: Min­un on jotenkin vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että Helsin­gin keskus­ta muut­tuisi jonkin­laisek­si muoseoiduk­si matka­muis­to­myymäläalueek­si ja keskus­tatyö­paikat hajoaisi­vat pitkin seutua.

    Mil­laiset työ­paikat ovat niitä “oikei­ta työ­paikko­ja”, joi­ta keskus­tas­sa pitäisi olla? Ovathan ne tur­is­te­ja palvel­e­vat matka­muis­to­myymälät, rav­in­to­lat ja hotel­litkin työ­paikko­ja. Helsin­gin keskus­tas­sa ei ole suuryri­tyk­sille sopi­vaa Cen­tral Busi­ness Dis­tric­tiä, ja ihan hyvä niin. Toimis­tokeskit­tymät ovat elävän kaupun­gin vastakohta.
    Per­in­teis­ten kivi­jalka­kaup­po­jen ongel­mana ei ole liiketilo­jen puute, vaan kysyn­nän puute. Tur­is­tit voisi­vat aut­taa tässäkin asiassa.

  18. Yksi kan­takaupun­gin van­ho­jen liiketilo­jen ongel­ma on, että jakeluli­ikenne tapah­tuu kadul­ta käsin, eikä las­taus­sil­to­ja tms. ole käytössä. Tämä rajoit­taa tilo­jen käyt­töä ja toisaal­ta jakeluli­ikenne hait­taa esim. julk­ista liiken­net­tä. Tietenkin voitaisi­in rak­en­taa huolto­tun­neli koko keskus­tan alle 😉

  19. OS kir­joit­taa: “Näi­den asioiden arvioimi­nen kuu­luu oikeas­t­aan kiin­teistön omis­ta­jalle, ei kaupungille.”

    OS on tässä oike­as­sa: Jos maas­sa halu­taan lisätä jous­tavu­ut­ta ja kar­sia pykälävi­idakkoa, sekä vapaut­taa ihmis­ten toim­inta-vapauk­sia kuris­tavaa ilmapi­ir­iä, tässä olisi nyt paik­ka näyt­tää suuntaa.

  20. Tuo­mas L.:
    Min­un on jotenkin vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että Helsin­gin keskus­ta muut­tuisi jonkin­laisek­si muoseoiduk­si matka­muis­to­myymäläalueek­si ja keskus­tatyö­paikat hajoaisi­vat pitkin seu­tua. Elävä keskus­ta on tur­is­minkin kannal­ta tärkeämpi kuin Guggen­heim­it ym. yksit­täiset turistikohteet

    Kaupun­gin kas­vaes­sa keskus­takin siir­tyy. Alkaa jo olla aikakin tun­nus­taa se tosi­a­sia, että “keskus­ta” on oikeasti Etelä-Helsinkiä. Kan­takaupunki­mainen nukku­malähiö ja van­ha kaupun­ki viehät­tävine taloi­neen ja kivoine rav­in­toloi­neen, jos­sa tur­istin on kiva kul­jek­sia. Pasi­la alkaa ottaa paikkaansa Helsin­gin keskus­tana kuten alun­perin oli tarkoi­tuskin ja samalle vyöhyk­keelle siir­tyy elämää muutenkin mm. bule­var­di­en takia. Tämä on ihan fik­sua kehi­tys­tä ja vält­tämätön­täkin, jos kaupunkia halu­taan kehit­tää oikeana tiivi­inä kaupunkina.

  21. Soin­in­vaara: “Yhteisöverossa on tietysti vähän kyse kun­tien välis­es­tä epäter­veestä kil­pailus­ta, jon­ka seu­rauk­se­na pääkaupunkiseudul­la on val­tavasti liikaa toimis­toik­si kaavoitet­tu­ja tont­te­ja ja myös val­tavasti toimis­to­ja tyhjil­lään. Helsin­ki ei ole tässä suurin kon­na. Espoos­sa toimis­to­ja on val­tavasti yli tarpeen niin, että joka viides toimi­s­toneliö on tyhjänä.”

    Kan­nat­taisiko siis kun­tien yhteisövero-osu­us pois­taa, jos se ker­ran tuot­taa kun­nille huono­ja kannustimia?

    1. Kun­tien yhteisöveron pitäisi tul­la kaupunkiseudulle, ei kaupungeille, ja se pitäisi jakaa kaun­nas­sa ole­vien työ­paikko­jen suh­teessa kun­nille. Ei nimit­täin niinkäään voi olla, että kun­nal­lisen itse­hallinnon saa­neel­la nukkumälähiöl­lä ei le mitään vas­tu­u­ta seudun työpaikoista.

  22. Ville: Mil­laiset työ­paikat ovat niitä “oikei­ta työ­paikko­ja”, joi­ta keskus­tas­sa pitäisi olla? Ovathan ne tur­is­te­ja palvel­e­vat matka­muis­to­myymälät, rav­in­to­lat ja hotel­litkin työ­paikko­ja. Helsin­gin keskus­tas­sa ei ole suuryri­tyk­sille sopi­vaa Cen­tral Busi­ness Dis­tric­tiä, ja ihan hyvä niin. Toimis­tokeskit­tymät ovat elävän kaupun­gin vastakohta.
    Per­in­teis­ten kivi­jalka­kaup­po­jen ongel­mana ei ole liiketilo­jen puute, vaan kysyn­nän puute. Tur­is­tit voisi­vat aut­taa tässäkin asiassa. 

    Keskus­tan työ­paikat koos­t­u­vat pääosin seu­rav­ista elinkeinoista:
    — kaup­pa, rav­it­se­mus ja majoitustoiminta
    — finanssi, vaku­u­tus, juridiikka
    — design ja käsityö
    — mainonta
    — julki­nen hallinto
    — ter­vey­den­hoito ja sosiaaliala
    — ope­tus, kult­tuuri, human­is­tiset tieteet
    — uskon­toon ja hyvän­tekeväisyy­teen liit­tyvä työ
    — met­sä­te­ol­lisu­u­den hallinto
    — merenku­lun ja huolin­nan hallinto

    jos jotain yht­estä nimit­täjää pitää kek­siä, niin aika paljon nais­val­taisia alo­ja on ylieduste­tu­ja keskus­tas­sa kun taas mies­val­taiset ovat aliedustettuina. 

    Tämä johtuu juuri siitä joukkoli­iken­teen kon­tra autoli­iken­teen vas­takkainaset­telus­ta, nais­val­taiset alat hakeu­tu­vat joukkoli­iken­teelle hyvin saavutet­tavi­in paikkoi­hin kun taas ns insinööri­alat, teol­lisu­us ja logis­ti­ikka­toimin­not kehätei­den varsille.

    Luin muu­ta­ma vuosi sit­ten että joku iso kau­pan alan pääkont­tori halusi muut­taa jon­nekin kehäkol­mosen var­teen, mut­ta jou­tu­i­v­at peru­maan kos­ka naistyön­tek­i­jät eivät olisi päässeet töihin.

    Se että insinööri­alat kammok­su­vat keskus­taki­in­teistöjä on taas itsen­sä jalka­an ampumista. Insinööriv­e­tois­t­en työ­paikko­jen asi­akkaat ja lop­pukäyt­täjät ovat pääasi­as­sa nais­val­taisia kau­pan, finanssin ym henkilöitä, mut­ta aitoa dialo­gia siitä mil­laisia tuot­tei­ta halu­taan että insinööri­alat valmis­taisi­vat, ei syn­ny muual­la kuin makuuhuoneissa.

  23. Tuo­mas L.: Min­un on jotenkin vaikea hyväksyä aja­tus­ta, että Helsin­gin keskus­ta muut­tuisi jonkin­laisek­si muoseoiduk­si matka­muis­to­myymäläalueek­si ja keskus­tatyö­paikat hajoaisi­vat pitkin seu­tua. Elävä keskus­ta on tur­is­minkin kannal­ta tärkeämpi kuin Guggen­heim­it ym. yksit­täiset turistikohteet

    Maail­mal­la tur­is­mi suun­tau­tuu nimeno­maan näille museoiduille matka­muis­toalueille. Toimis­to- ja työ­paikkakesku­s­tat ovat vähem­män suosit­tu­ja. Har­vaa jak­saa oikeasti kiin­nos­taa mis­sä keskilu­ok­ka asuu ja/tai käy töissä.

  24. Niin, tämä voi olla tyh­mä kysymys, mut­ta mikä arvo on sil­lä, että omis­ta­ja ei saa tehdä ihan kuin halu­aa? Vaik­ka vai­h­taa tilaa asun­nok­si ja toimis­tok­si neljä ker­taa vuodessa?

    Täl­lainen dynaami­nen tilan­nehan seu­raisi suo­raan kysyn­tää ja tar­jon­taa markki­noil­la: jos asumis­es­ta on pulaa ja asun­to­jen hin­nat nou­se­vat, kan­nat­taa muut­taa asun­nok­si. Sama päin vas­toin. Niin­hän on ennenkin tehty: ostet­tu asun­to fir­malle, kun sopivia asun­to­ja on saanut halvem­mal­la ja alet­tu vaan tekemään töitä siellä.

  25. Pet­teri:
    Tämä ehdo­tus on huono ja kart­ta on vielä huonom­pi. Jos kat­so­taan Helsin­gin kart­taa totaalisen muut­tok­iel­lon alue on aivan liian suuri.

    Taustal­la on että esimerkik­si Punavuores­sa Uuden­maankatu – Annankatu – Iso-Roobertinkatu lin­jan eteläpuolel­la ole­vat toimis­tot ovat hyvin ongel­mallisia liiken­teel­lis­es­ti. Taustal­la on se, ettei sinne pääse mil­lään. Joukkoli­iken­teel­la keskus­tas­ta hubista tuonne julk­isil­la vielä 15–20 min­uutin mat­ka joka menee merkit­täväl­lä osal­la henkilöistä yli muka­van loppukävelyn.

    Toisaal­ta autoilu on myös kan­takaupungis­sa tehty erit­täin vaikeak­si, eikä alueel­la ole myöskään parkkipaikko­ja. Lisäk­si nykyisen liiken­nesu­un­nit­telun tavoit­teena on vielä entis­es­täänkin hidas­taa autoliikennettä.

    Tuo tarkoit­taa, että tuol­la alueel­la voivat toimia vain yri­tyk­set, joiden kaik­ki työn­tek­i­jät ja asi­akkaat kulke­vat joukkoli­iken­teel­lä tai joiden ei ainakaan tarvitse liikku­mis­es­ta paljonkaan välit­tää. Mitä sel­l­aisia on, jot­ka vielä suos­tu­vat toim­i­maan hyvin van­hanaikai­sis­sa toimis­to­talois­sa, joista merkit­tävässä osas­sa ker­rosten osioin­ti on hyvin vaikeaa 

    Nykyään yri­tyk­set hake­vat joko tilaa hyvin läheltä keskus­tan liiken­teel­listä keskip­is­tet­tä eli Kai­vokat­ua tai sit­ten esimerkik­si Pasi­lan tasol­ta tai Kehätei­den var­relta, jonne autol­lisetkin työn­tek­i­jät ja asi­akkaat pää­sevät ainakin vielä, ainakin niin pitkään ennen kuin Vihreät purka­vat kaupungista kaik­ki isom­mat tiet ja rom­ah­dut­ta­vat seudun liikennejärjestelmän.

    Jos noin laa­jal­la totaalisen muu­toskiel­lon kar­tal­la men­nään lop­putu­lok­se­na on aika toden­näköis­es­ti Punavuoren muut­tumi­nen tyhjien toimis­to­jen alueek­si, jos­sa suurin osa toimis­toti­las­ta ei kel­paa kenellekään ja talot rapis­tu­vat pystyyn täysin arvot­tom­i­na, samaan aikaan kun asun­noille olisi hyvin kysyntää. 

    Jos kaupunkisu­un­nit­telun Vihreastä kuplas­ta alas kurk­ist­a­mi­nen kiin­nos­taa suosit­te­len, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta tutus­tu­isi esimerkik­si Iso-Roobertinkatu 25:een, taloon, johon kukaan järkevä fir­ma ei kyl­lä toimis­toaan lai­ta. Halu­taanko todel­la eteläiset kaupungi­nosat täy­teen saman­laisia haa­mu­talo­ja? Alueel­la vain muu­tok­set asuinkäyt­töön tai huono­jen toimis­to­talo­jen purkamiset voivat estää slum­mi­u­tu­vien toimis­to­talo­jen ongelman.

    Ehdo­tuk­seen sisäl­tyy myös has­su­ja ja out­o­ja yksi­tyisko­htia. Punavuorenkadul­la toimis­toista ei saa enää asun­to­ja kirveel­läkään. Mer­im­iehenkadun parit­tomis­sa numerois­sa sama hom­ma — mut­ta par­il­lis­ten numeroiden taloi­hin asun­not ovatkin ter­ve­tullei­ta! Samoin Pur­simiehenkadul­la asun­not ovat jees. Ja kyse on kuitenkin saman kaupungi­nosan kolmes­ta, saman­lais­es­ta kadus­ta. Tosin Pur­sar­il­la taitaa olla näistä kaduista eniten toimistotilaa.

    Etelä-Helsingis­sä kävelevä huo­maa, että katu­ta­son liike-ja toimis­totilo­ja on yllät­tävän paljon vajaakäytössä tai tyhjil­lään. Jotenkin absur­dia, että kaupun­ki estää tyhjän tilan jalostuk­sen parem­min tuot­tavak­si. Joku voisi ajatel­la kaupun­gin toimi­van päinvastoin.

  26. R.Silfverberg: Kan­takaupun­gin saavutet­tavu­us joukkoli­iken­teel­lä para­nee huo­mat­tavasti jos toteutetaan 1970-luvul­la suun­nitel­tu U‑metro Haaga-Meilahti-Töölö-Kamppi-Punavuori-Kauppatori-hakaniemi-Vallila-Pasila

    Yhtey­den voi toteut­taa joko metrona, lähijunayhteytenä(laajennettu Pis­ara) tai pikaraiti­o­tienä joka kul­kee osit­tain tun­neleis­sa, osit­tain omil­la kaus­toil­laan katu­jen ajo­ratjo­jen välissä.

    Tämäli­it­tyy min­un kuningasa­jatuk­seeni. Tässä yksi kir­jotius asi­as­ta. Lie­nee tarpee­ton­ta lisätä, että OS on kokon­aan non­chaleer­an­nut ajatukseni.Aurataloa taide­taan ollaan muut­ta­mas­sa asunnoiksi:

    PISARA VOIDAAN SUUNNITELLA OLEELLISESTI PAREMMAKSI

    Kun jotakin ker­ran tehrähän se tehrähän sit­ten kun­nol­la. Ja kun jotakin ker­ran han­ki­ta­han, han­ki­ta­han sit­ten kun­nol­lista.” (Sanan­lasku Kannuksesta)

    Pis­ara eli lähi­ju­nara­ta Pasi­las­ta Töölön, Rauta­tien­torin, Hakaniemen ja Alp­pi­lan kaut­ta takaisin Pasi­laan on nyt tapetil­la. Sen tarpeel­lisu­us on ei ole aivan selvä, kos­ka hyö­ty –kus­tan­nuk­set ovat n. 0,5 eli han­kkeen hyödyt eivät läh­eskään vas­taa kustannuksia.

    Nyt kun Pis­ara raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si, kan­nat­taa selvit­tää tulisiko se toteut­taa oleel­lis­es­ti toisin tavoin. Sil­loin rata myös tar­joaisi suo­ran junay­htey­den lento­ken­tältä Meilah­teen ja Tö
    ölöön ja suo­ran lähi­ju­nay­htey­den Meilah­den klinikoille. Se lyhen­täisi tun­nil­la Kirkkon­um­mel­la asu­van sairaan­hoita­jan päivit­täistä työ­matkaa. Ei mitään vähäisiä etuja

    Sekaan­nuk­sien vält­tämisek­si käytän radas­ta parem­man puut­teessa nimeä Hurma-rata.(Huopalahti — Ruskea­suo — Meilahti — Alp­pi­la). Ehdot­ta­mani rataa lähtisi Huopalahdes­ta maan alle jatkaisi Ruskea­suon sekä Meilahdessa HUS:in klinikoiden alta Töölön­to­rille. Sieltä edelleen Kampin kaut­ta Rauta­tien­to­rille, Hakaniemeen, mah­dol­lis­es­ti Alp­pi­laan, edelleen Pasi­las­sa maan alla Käpylään, jos­sa liit­ty­isi Ker­a­van kaupunki­rataan. Vaikut­taa nimit­täin aika han­kalal­ta yrit­tää saa­da rata maan päälle Pasi­las­sa, joten seu­raa­va ase­ma eli Käpylä on helpompi. 

    Välil­lä Kamp­pi – Rautatiease­ma – Hakanie­mi rata kulk­isi samas­sa tasos­sa kuin metro, joten asemil­ta on help­po vai­h­taa. Tämä merk­it­see sitä, että Töölön metroa ei voi toteut­taa, mut­ta toisaal­ta tämä rata olisi sama kuin Töölön metro.

    Radan pitu­us olisi noin 12–13 km. Maanalaisia asemia siinä olisi kuusi tai seit­semän. Pis­aran kus­tan­nuk­set ovat noin 900 Me ja radan pitu­us 8 km, asemia riisu­tus­sa ver­sios­sa vain kolme. 

    Kus­tan­nuk­sia tulisi siis arvi­ol­ta 1300–1500 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta pienem­pi kuin Län­simetron jatkami­nen Matinkylästä Kivenlahteen. 

    Meilah­den sairaala- ja ope­tuskom­pleksin päivit­täis­ten käyt­täjien lukumäärä — henkilökun­ta, opiske­li­jat, polik­linikkakäyn­nit, mag­neet­tiku­vauk­set, omaisvierailut jne. — on siinä 10 – 12.000. Käyt­täji­in on lisät­tävä vielä Folkhäl­san, työter­veyslaitos, Akti­ivi-insti­tu­ut­ti, Markki­noin­ti-Insi­ti­tu­ut­ti ja 11-ker­roksisen Aura-talon toimis­tot. Englan­ti­lainen koulu, Stein­er-koulu, Nor­den­skiöldinkadun jäähal­li ja Urheilukadun jalka­pal­loa­reena ovat samoin 6 ‑800 metrin päässä.

    Pasi­las­sa on nyt n. 25.000 työ­paik­ka ja sinne suun­nitel­laan Ruo­ho­lah­den ver­ran, so. n. 10.000 työ­paikkaa. Mitään uut­ta kaupun­gin keskus­taa Pasi­las­ta ei tule, vaik­ka sata vuot­ta on uumoiltu.

    Asem­i­na Ruskea­suo ja Alp­pi­la voisi­vat olla optioi­ta. Ne voi olla järkev­in­tä jo valmi­ik­si louhia, sil­lä se ei ole mah­do­ton kus­tan­nus (n. 120 e/m3), ja tilaa voi jotenkin käyt­tää hyödyk­si vaik­ka varas­tona. Rata voidaan luul­tavasti tehdä kohtu­ullisin kus­tan­nuksin myös kauko­ju­nille sopivaksi.

    Mas­saamme muuten on vain paikallis­li­iken­net­tä. Pääradal­la 600 km matkalla Helsingistä Oulu­un on osa­puilleen 2 miljoo­nan asukkaan väestöo­h­ja. Sak­sas­sa 70 kilo­metrin matkalla Bon­nista Köl­nin kaut­ta Düs­sel­dor­fi­in asuu saman­ver­ran väkeä, jopa enem­män. Sama mat­ka kuin Helsingistä Riihimälle.

  27. Peter: Kaupun­gin kas­vaes­sa keskus­takin siir­tyy. Alkaa jo olla aikakin tun­nus­taa se tosi­a­sia, että “keskus­ta” on oikeasti Etelä-Helsinkiä. Kan­takaupunki­mainen nukku­malähiö ja van­ha kaupun­ki viehät­tävine taloi­neen ja kivoine rav­in­toloi­neen, jos­sa tur­istin on kiva kul­jek­sia. Pasi­la alkaa ottaa paikkaansa Helsin­gin keskus­tana kuten alun­perin oli tarkoi­tuskin ja samalle vyöhyk­keelle siir­tyy elämää muutenkin mm. bule­var­di­en takia. Tämä on ihan fik­sua kehi­tys­tä ja vält­tämätön­täkin, jos kaupunkia halu­taan kehit­tää oikeana tiivi­inä kaupunkina.

    Pasi­las­sa ei ole Kes­ki-Pasi­lan valmis­tu­misen jäl­keenkään edes puo­lia siitä työ­paikkamäärästä, mitä muu­ta­man neliök­ilo­metrin alal­la Helsingin­niemel­lä on.

    Jos joku asia ei ajan mit­taan muu­tu, niin Helsin­gin keskus­tan siir­tymi­nen Pasi­laan. Se on ollut ns. kul­man takana niin kauan kuin olen elänyt. Jän­nä nähdä, ehdinkö nähdä.

  28. Ton­tin omis­ta­jan kan­nat­taa ottaa täs­mälleen oike­as­sa suh­teessa huomioon ris­ki, että tule­vaisu­udessa tarvit­taisi­in taas enem­män toimis­to­ja. KSL:n ei sik­si pidä estää muutoksia.

  29. Markku af Heurlin:

    Radan pitu­us olisi noin 12–13 km. Maanalaisia asemia siinä olisi kuusi­tai seit­semän. Pis­aran kus­tan­nuk­set ovat noin 900 Me ja radan pitu­us 8km, asemia riisu­tus­sa ver­sios­sa vain kolme. 

    Kus­tan­nuk­sia tulisi siis­arvi­ol­ta 1300–1500 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta pienem­pi kuin Län­simetron jatkami­nen Matinkylästä Kivenlahteen. 

    Ja vaik­ka hin­ta olisi 2 mrd, niin jos Helsingis­sä asuu yli 800.000 asukas­ta tule­vaisu­udessa niin kyl­lä luulisi ole­van varaa yhteen U‑muotoiseen maanalaisen rataan.

  30. Lund­vistin Julle:
    Jos joku asia ei ajan mit­taan muu­tu, niin Helsin­gin keskus­tan siir­tymi­nen Pasi­laan. Se on ollut ns. kul­man takana niin kauan kuin olen elänyt. Jän­nä nähdä, ehdinkö nähdä.

    Pasi­las­ta on ennem­min tulos­sa Helsin­gin La Défense. Vaik­ka onkin tyl­sä toimis­tokeskit­tymä, se on toisaal­ta voin­ut aut­taa säi­lyt­tämään mata­lan kaupunki­rak­en­teen keskus­ta-alueel­la, eli siinä mielessä onnis­tunut ratkaisu.

  31. Etelä-Helsin­gin saavutet­tavu­ut­ta mietit­täessä ja Pis­aroi­ta tai u‑metroja piir­rel­lessä voisi miet­tiä sitäkin, että tarvit­seeko Etelä-Helsin­gin olla parem­min saavutettava?

    Eihän kyse ole mis­tään eristäy­tyneestä ongel­ma-alueesta, jon­ka kehit­tämi­nen olisi vält­tämätön­tä saati edes tärkeysjärjestyk­sessä kovin korkeal­la, vaan Suomen kalleim­mista neliöistä.

    Väit­täisin pikem­minkin, että Etelä-Helsin­ki on valmis. Valmis asumiseen. Sieltä on käve­ly­mat­ka tai muu­ta­ma pysäk­in­väli keskus­taan, Etu-Töölöön tai Hakaniemeen. Läpi­a­joli­ikenne ei hait­taa asum­ista. Palve­lut löy­tyvät omas­ta takaa.

    Raskas­raiteen vetämi­nen Espo­jen eteläpuolelle (jos ei sit­ten tun­nelis­sä Tallinnaan) on pait­si tarpee­ton­ta ja turhaa, jopa haitallista. Keskus­taa ei ole mitään järkeä yrit­tää ulot­taa eteläm­mäs niemelle, maanti­eteel­lis­es­ti työssäkäyn­tialueen han­kalim­min saavutet­tavalle laidalle.

  32. Lund­vistin Julle:
    Raskas­raiteen vetämi­nen Espo­jen eteläpuolelle (jos ei sit­ten tun­nelis­sä Tallinnaan) on pait­si tarpee­ton­ta ja turhaa, jopa haitallista. Keskus­taa ei ole mitään järkeä yrit­tää ulot­taa eteläm­mäs niemelle, maanti­eteel­lis­es­ti työssäkäyn­tialueen han­kalim­min saavutet­tavalle laidalle. 

    Mä arvasin että joku vas­taa noin. Halu­taan rak­en­taa muure­ja siis että köy­hät eivät pääse etelä-Helsin­gin onnelaan¨muuten kuin kävellen tai mah­dol­lisim­man hitaal­la raitiovaunulla.

  33. Ville: Mil­laiset työ­paikat ovat niitä “oikei­ta työ­paikko­ja”, joi­ta keskus­tas­sa pitäisi olla? 

    Sel­l­aisia jois­sa työsken­telemäl­lä on varaa ostaa asun­to 500m säteel­lä työpaikasta?

  34. R.Silfverberg: Halu­taan rak­en­taa muure­ja siis että köy­hät eivät pääse etelä-Helsin­gin onnelaan¨muuten kuin kävellen tai mah­dol­lisim­man hitaal­la raitiovaunulla.

    Mikä on se ske­naario jos­sa Etelä-Helsin­gin onnelan ja muun maail­man välil­lä liikkuisi niin paljon köy­hiä että heitä varten tarvit­taisi­in raskasraide?

    Väite imp­likoi myös että Etelä-Helsin­gin rikkaat oli­si­vat valmi­ita luop­umaan omas­ta matkus­tus­mukavu­ud­estaan eli liikku­maan “kävellen tai mah­dol­lisim­man hitaal­la raitio­vaunul­la” jot­ta köy­hät jou­tu­isi­vat käyt­tämään samaa kulku­ta­paa. Kuu­lostaa vähän kaukaa haetulta.

  35. Lund­vistin Julle: Pasi­las­sa ei ole Kes­ki-Pasi­lan valmis­tu­misen jäl­keenkään edes puo­lia siitä työ­paikkamäärästä, mitä muu­ta­man neliök­ilo­metrin alal­la Helsingin­niemel­lä on.

    Jos joku asia ei ajan mit­taan muu­tu, niin Helsin­gin keskus­tan siir­tymi­nen Pasi­laan. Se on ollut ns. kul­man takana niin kauan kuin olen elänyt. Jän­nä nähdä, ehdinkö nähdä.

    Ei kai siel­lä Pasi­las­sa mitään voi olla niin kauan kun siel­lä ei mitään ole. Viimek­si kun kävin, niin kovasti autio­ta oli. Rat­api­haa ja sen sem­moista. Mut­ta “if you build it, they will come”. Kun minä olin nuori, Kampin alue oli kovin toisen­näköi­nen eikä olisi tul­lut mieleenikään hen­ga­ta siel­lä. Niin ne ajat muuttuvat.

    On ihan luon­nolli­nen kehi­tyskulku, että myös toimis­tot tule­vat siir­tymään pois etelästä kuten teol­lisu­us aikaisem­min. Olisi perin kum­mallista ajatel­la, että kun urbaani raken­nuskan­ta laa­je­nee yhä pidem­mälle pohjoiseen ja kaupun­gin väkimäärä kas­vaa huo­mat­tavasti, keskus­ta olisi edelleen siel­lä ihan etelära­jal­la. Että ihmiset matkus­taisi­vat 45–60 min­u­ut­tia päästäk­seen päästäk­seen “ytimeen” joko töi­hin tai shop­paile­maan. Kyl­lä sen yti­men on olta­va maanti­eteel­lis­es­ti lähel­lä keskus­taa tai sit­ten niitä keskus­to­ja on olta­va useampi.

    Se on tietysti tot­ta, että täl­laiset kehi­tysku­lut otta­vat aikansa, mut­ta ajatuk­se­na niihin pitäisi sopeu­tua ja olla tekemät­tä täl­laisia kon­ver­siok­iel­topäätök­siä. Ennem­min tai myöhem­min joudu­taan totea­maan, että pieleen meni.

  36. spot­tu: Mikä on se ske­naario jos­sa Etelä-Helsin­gin onnelan ja muun maail­man välil­lä liikkuisi niin paljon köy­hiä että heitä varten tarvit­taisi­in raskasraide?

    Väite imp­likoi myös että Etelä-Helsin­gin rikkaat oli­si­vat valmi­ita luop­umaan omas­ta matkus­tus­mukavu­ud­estaan eli liikku­maan “kävellen tai mah­dol­lisim­man hitaal­la raitio­vaunul­la” jot­ta köy­hät jou­tu­isi­vat käyt­tämään samaa kulku­ta­paa. Kuu­lostaa vähän kaukaa haetulta.

    Kaivari, lai­vater­mi­naalit, Pih­la­jasaari ja muut uimaran­nat, lukuisat rav­in­telit ja kahvi­lat ja muotikau­pat. Kyl­lä lähiöa­sukkail­lakin pitää olla oikeus naut­tia niistä ilman että koko päivän joutuu jotain ratikoi­ta odot­ta­maan. Niil­lä jot­ka asu­vat niis­sä kort­teleis­sa ei näytä ole­van ongelmia kun eivät juuri pois­tu sieltä.

  37. R.Silfverberg: Kaivari, lai­vater­mi­naalit, Pih­la­jasaari ja muut uimaran­nat, lukuisat rav­in­telit ja kahvi­lat ja muotikau­pat. […] Niil­lä jot­ka asu­vat niis­sä kort­teleis­sa ei näytä ole­van ongelmia kun eivät juuri pois­tu sieltä.

    Tämä voi jopa pitää paikkansa. Saat­taa hyvin olla, että monia keskus­tan palvelui­ta käyt­tävät enem­män kauem­pana asu­vat kuin lähempänä asu­vat. Tästä syn­tyy sit­ten se ongel­ma, että asukkaat valit­ta­vat kon­sert­tien, kesäterassien yms. melus­ta, kun eivät itse osal­lis­tu toimintaan… 😉

  38. Sään­te­ly on väärä liike tässäkin tapauk­ses­sa. Kan­nat­taa mielum­min miet­tiä, mik­si toimis­to­ja halu­taan muut­taa asun­noik­si. Kun vähän penkaisee, niin juurisyyt löytyvät.

    Yksi iso tek­i­jä on kestämätön paikoi­tusti­lanne keskus­tas­sa. Kun type­r­än kiel­lon puuhastelu­un käytet­ty ener­gia keskitetään syi­den etsimiseen ja toim­intaedel­ly­tys­ten paran­tamiseen, ollaan oikeil­la jäljillä.

  39. Onko­han tuos­sa käynyt värikynävirkail­i­jal­la virhe? Totaa­likiel­toalue nimit­täin pitää sisäl­lään VVOn han­kki­mat entiset Teknil­lisen korkeak­oulun raken­nuk­set, nykyiset Metropo­lian tilat Kampissa/Hietalahdessa. Oisko 70Kkm2, joista pitäisi suures­ta osas­ta tul­la “lumo”-asuntoja.

    Ei tosin tarvit­tu vasuripoli­itikko­jen inter­ven­tio­ta kun ay-liik­keen luot­tokak­sikko Rauta­va-Soin­in­vaara palaut­ti esi­tyk­sen. Kaikenägöst.

    Odotan mie­lenki­in­nol­la jatkoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.