Onnittelut tilastotieteen opiskelijoille

Kävin lauan­taina pitämässä juh­la­puheen Turun yoliopis­ton tilas­toti­eteen opiske­li­joiden aina­jär­jestön, Sta­tis­tikan 35-vuo­tisjuh­las­sa. Tässä ulko­muis­tista kir­joitet­tu puheen­vuoroni suun­nilleen sel­l­aise­na kuin sen pidin.

Aluk­si halu­an onnitel­la teitä hyvästä ainevalin­nas­ta. Voin koke­muk­ses­ta sanoa, että tilas­toti­eteil­i­jän elämä on mie­lenki­in­toista. Tilas­totiede aut­taa ymmärtämään ja jäsen­tämään maail­maa ja sen ilmiöitä ehkä parem­min kuin mikään muu.

Tapasin joskus koul­u­laise­na kielikurssil­la Hei­del­ber­gis­sä bel­gialaisen kaverin, Philippe van Parijs’n, jon­ka kanssa meil­lä synkkasi todel­la hyvin. Jatkoimme jonkin aikaa kir­jeen­vai­h­toa, mut­ta aikaa myöten yhteys katke­si. Tapasin hänet odot­ta­mat­ta parikym­men­tä vuot­ta myöhem­min eräässä sem­i­naaris­sa Tukhol­mas­sa. Me olimme tehneet elämässämme melkein samo­ja asioi­ta. Olimme esimerkik­si molem­mat kehit­täneet perus­tu­lo­ma­llin ja vieläpä saman­laiset mallin ja perustel­let sitä samal­la, aika poikkeuk­sel­lisel­la tavalla.

Hän oli aloit­tanut opin­not käytän­nöl­lisessä filosofi­as­sa ja jatkanut tilas­toti­eteeseen. ”Tilas­toti­eteessä filosofinen ajat­telu huipen­tuu”, hän sanoi. Vähän pidin tätä ensin yllät­tävänä, mut­ta todel­la. Mitä filosofia sanoo todel­lisu­u­den hah­mot­tamis­es­ta, sen tilas­totiede sanoo täsmällisemmin.

Kun filosofi tyy­tyy sanomaan, että vaik­ka kaik­ki paloau­tot ovat punaisia, ei tästä voi päätel­lä, että kaik­ki punaiset autot ovat paloau­to­ja, tilas­totiede opet­taa laske­maan, mil­lä toden­näköisyy­del­lä vas­taan tule­va punainen auto on paloauto.

Alus­sa oli mil­limetri­pa­peri ja pöytälaskin

Kun aloitin tilas­toti­eteen, ei ollut tietokonei­ta vaan pöytälaskimia eikä ollut elek­tro­n­isia tietokan­to­ja. Tilas­tot naput­te­limme käsin paperi­sista taulukoista.

Min­ut kaa­p­at­ti­in ensim­mäisen opiskelu­vuo­den jäl­keen Postin liike­taloudel­liseen tutkimus­laitok­seen, jota johti pro­fes­sori Leo Törn­qvist. Tuos­sa laitok­ses­sa koulutet­ti­in melkein kaik­ki Suomen parhaat tilas­toti­eteil­i­jät. En tiedä, mitä posti siitä hyö­tyi, mut­ta tuo­hon aikaan tilin­tarkas­ta­jat oli­vat suuripi­irteisem­piä kuin nykyisin.

Juuri tuol­loin tuli­vat ensim­mäiset tietokoneet käyt­töön. Niis­sä ei ollut tilas­tol­lisia ohjelmia, vaan ne piti min­unkin ohjel­moi­da itse. Istahdin maanan­ta­iaa­mu­na tuo­lille, jos­ta per­jan­taina oli läht­enyt Urpo Lep­pä­nen ja perin häneltä tele­type ‑päät­teen, jota min­un piti opetel­la ohjel­moimaan ilman mitään koulutusta.

Hyvänä puole­na tässä oli, että var­masti tiesin mitä kone tekee, kun olin sen itse ohjel­moin­ut. En voi ymmärtää tutk­i­jaa, joka kysyt­täessä, miten tämä tulos on saatu, osaa ker­toa ohjel­man kau­pal­lisen nimen mut­ta ei sitä, mitä tuo ohjel­ma tarkkaan ottaen aineis­tolle tekee.

Törn­qvist opet­ti meille, että tilas­tolli­nen tutkimus on lähin­nä käsi­työtä, jos­sa abstrak­tit kaa­vat ovat vain apu­vä­line. Tärkeäm­pää kuin että regres­sioma­llin stokasti­nen jään­nöster­mi ter­mi on oikein määritel­ty, on että itse malli on järkevä ja kuvaa ilmiötä. Pahin­ta mitä saat­toi tehdä oli ”dimen­siovirhe” – jos esimerkik­si tulos muut­tuu, kun mit­tayk­sikkö muute­taan metreistä jaloik­si, on tehty dimensiovirhe.

Tutkimus aloitet­ti­in aina piirtämäl­lä aineis­tos­ta kuvia. Aluk­si mil­limetri­pa­per­ille, mut­ta myöhem­min toisen leg­en­daarisen pro­fes­sorin, Sep­po ”Ollin isä” Mus­tosen pien­ti­etokone Wang:ille kehit­tämäl­lä Survo-ohjelmistolla.

Tuo­hon aikaan alkoi­vat hienos­tuneem­mat matemaat­tiset mallit tunkea näyt­tämölle. Matemaat­tisem­pi tilas­toti­eteen suun­taus ihas­tui esimerkik­si Box-Jenk­ins ‑mallei­hin, jos­sa aikasar­jan jään­nöster­min oletet­ti­in kiin­teää autore­gress­si­ivistä mallia. Meistä se oli ihan roskaa. Jos­sain paperite­htaan pros­es­sis­sa voi ajatel­la, että viive­malli pysyy vakiona, mut­ta ei yhteiskun­nal­li­sis­sa aikasar­jois­sa yli vuosikym­menten. Me kut­suim­mekin sitä Black-Box Jenk­ins ‑mallik­si.

Ties­imme, mitä on tulos­sa. Lasken­taka­p­a­siteet­ti kehit­ty­isi huimasti ja tulisi val­ta­van paljon suurem­pia data-aineis­to­ja, kun tilas­to­ja alet­taisi­in tehdä sähköisesti.

Kuvit­te­limme, että yhteiskun­nalli­nen tieto muut­tuisi tarkasti ja ennus­teet parani­si­vat val­tavasti. Yrjö Ahmavaara puhui kyber­neti­ikas­ta, opista yhteiskun­nan opti­maalis­es­ta ohjaamis­es­ta, kun kaik­ki vaiku­tus­mekanis­mit tunnettaisiin.

Vapaudut­taisi­in esimerkik­si malleis­sa pien­im­män neliö­sum­man menetelmistä, jot­ka ovat kovin herkkiä poikkeav­ille havain­noille. Eihän kukaan kuvit­tele, että maail­ma nou­dat­taisi multi­nor­maal­i­jakau­maa. Se on vain helpom­pi laskea.

Mut­ta niitä pien­im­män neliö­sum­man malle­ja käytetään edelleen. Epä­lin­eaarisia malle­ja nyt sen­tään on tarjolla.

Räjähdys­mäis­es­ti kas­va­neeseen lasken­taka­p­a­siteet­ti­in ja val­tavi­in tietoaineis­toi­hin näh­den aika vähän on edis­tyt­ty ajoista, jol­loin me teimme omia yksinker­taisia, mut­ta varsin hyvin ennus­tavia mallejamme.

Dataa on, mut­ta sitä ei osa­ta analysoi­da. Tilas­toti­eteil­i­jöitä on aivan liian vähän. Kaiken maail­man toh­elot laske­vat ana­lyy­se­ja tietoko­neo­hjelmil­la, joiden toim­intaa he eivät ymmärrä.

Kuu­lun erääseen Helsin­gin yliopis­ton neu­vot­telukun­taan, johon kuu­luu myös Juhana Var­ti­ainen. Eräässä keskustelus­sa hän sanoi, että yliopis­ton pitäisi opet­taa kaikille tutk­i­jak­oulu­tuk­sen saav­ille tilas­totiedet­tä syvällisesti.

Min­un aikanani ei ollut käsitet­tä työtön tilas­toti­eteil­i­jä, eikä sel­l­aista kuulem­ma ole löy­tynyt täältä Turustakaan.

Todel­la merkit­täviä väärin­tulk­in­to­ja syn­tyy, kun kor­re­laa­tio samais­te­taan kausali­teet­ti­in. Tiedämme esimerkik­si, että työt­tömien ter­veys on heikom­paa kuin työssä ole­vien ter­veys ja että eri­tyisen huono ter­veys on pitkään työt­tömänä olleil­la. Tästä on päätel­ty, että työt­tömyys altistaa ihmisiä sairas­tu­maan ja sik­si työt­tömyysa­jan ter­vey­den­huoltoon tulee panostaa.

Tosi­asi­as­sa sairaus tekee työt­tömäk­si ja mitä huonom­pi on ter­veys työt­tömyy­den alka­es­sa, sitä pidem­pään työt­tömyys kestää. Työt­tömyy­den aikana ter­vey­den­ti­la ei heikkene – itseasi­as­sa vähän para­nee. Niin­pä ratkaisu ongel­maa on muual­la – työelämämme on liian nir­so työn­tek­i­jöi­den ter­vey­den suhteen.

Tääl­lä Turus­sa julk­istet­ti­in tieto, jon­ka mukaan lap­si kan­nat­taa pan­na mah­dol­lisim­man nuore­na päivähoitoon, kos­ka nuore­na päivähoitoon men­estyvät opin­nois­saan paremmin.

Luulen, että jokainen tilas­totiedet­tä osaa­va osasi epäil­lä tulosta ja väärä se olikin. Äidin koulu­tus­ta­so ennus­taa lapsen men­estys­tä ja hyvin koulute­tut naiset panevat lapsen­sa päivähoitoon ymmär­ret­tävistä syistä nopeam­min kuin vaikka­pa val­in­tamyymälän kas­sal­la työsken­televät. Kun äidin koulu­tus­ta­so vakioidaan, mitään seli­tys­tä ei jää päivähoidon aloi­tusiän ja opin­tomen­estyk­sen välille.

Ajat­telin lähet­tää täältä ter­veisiä Helsin­gin Sanomille. Melkein jokainen tämän kaltainen uuti­nen on lehdessä väärin tai ainakin hyvin puut­teel­lis­es­ti selitet­ty. Kan­nat­taisi palkata päivys­tävä tilas­toti­eteil­i­jä tarkas­ta­maan uutiset, jois­sa viitataan johonkin tilas­tol­liseen riip­pu­vu­u­teen. Sama henkilö voisi tark­istaa lehdessä julka­ista­vat graafit, jot­ka ovat melkein aina jotenkin väärin.

Sanoin, että tilas­toti­eteen opin­not aut­ta­vat tekemään elämästä mie­lenki­in­toista. En voi kuitenkaan mie­lenki­in­toista elämää kenellekään luva­ta. Itse se pitää tehdä, mut­ta tilas­totiede antaa siihen hyvät eväät.

Jär­jestäjät pyy­sivät, ettei puheeni olisi poli­it­tis­es­ti kovin kan­taa otta­va. Nyt tulee tuo pelät­ty yhteiskun­nalli­nen osuus.

Olemme siir­tyneet nopeasti totu­u­den jälkeiseen aikaan. Tiedät­te­hän: ”Tosi­asi­at, niil­lä nyt voi perustel­la mitä hyvänsä.”

Tilas­toti­eteil­i­jän pitäisi olla fak­to­jen puolel­la ja ker­toa kär­siväl­lis­es­ti myös siitä, mitä tiedämme kausali­teetista – ja mitä emme tiedä.

Kun olemme yliopis­tol­la, ole­tan, että kuuli­joina on paljon niitä, jot­ka ajat­tel­e­vat tästä maail­mas­ta saman­su­un­tais­es­ti kuin minä. Halu­an sanoa teille, että toive esit­tää fak­to­ja valikoiden omaa maail­manku­vaa pönkit­tävästi ei koske vain ”niitä toisia”, vaan se kos­kee aika ajoin myös meitä.

Tei­dänkin ”hei­monne” odot­taa teiltä puheen­vuoro­ja ja sel­l­aista näyt­töä, joka tukee hei­mon omaa arvo­maail­maa. Joskus tosi­asi­at puhu­vat omaa arvo­maail­maa vas­taan. Sil­loinkin ne on rohjet­ta­va tuo­da jul­ki. Siitä ei aina tule selkään taput­telua, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä se johtaa kuitenkin parem­paan tulokseen.

Säi­lyt­täkää tutk­i­jan uteliaisu­us ja älylli­nen rehellisyys. Joukos­sa huu­ta­van elävä voi olla helpom­paa, mut­ta mie­lenki­in­toista se ei ole.

38 vastausta artikkeliin “Onnittelut tilastotieteen opiskelijoille”

  1. Tilas­totiede aut­taa ymmärtämään parem­min maail­maa vain jos mukana on ymmär­rys tutkit­ta­van ilmiön luon­teesta. Esimerkik­si mitä työt­tömyys tai päivähoito vaikut­ta­vat tilas­tol­lis­es­ti — on olta­va tun­tu­ma siihen, mitä ne ovat ja tarkoit­ta­vat eri­lais­ten ihmis­ten ja olo­suhtei­den todellisuudessa.
    Esimerk­ki tek­stistäsi: On väärin sanoa “työt­tömyys altistaa ihmisiä…” kos­ka työt­tömyys vaikut­taa eri ihmisi­in eri tavoin. Var­masti työt­tömyys altistaa monia sairas­tu­maan, toisia vahvis­tu­maan — tilas­tol­lis­es­ti työt­tömyy­den kokon­ais­vaiku­tus ter­vey­den­ti­laan nyky­olois­sa Suomes­sa ei siis ilmeis­es­ti ole suuri mut­ta vaik­ka olisi, ei silti voi sanoa “työt­tömyys altistaa ihmisiä”.
    Tilas­to­jen väärin­lukem­i­nen ilman ilmiön parem­paa tun­temista on merkit­tävä syypää nyky­maail­man ongelmi­in koskien mm. lääketiedet­tä ja yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa. Numero­jen — tilas­to­jen — esit­tämi­nen on paljon uskot­tavam­paa kuin aidon ymmär­ryk­sen ja niihin tukeu­tu­van argu­men­toin­nin ja pohdiskelun.
    Tilas­tot ovat apu­vä­line ja hyvä tapa kon­trol­loi­da ja kysyä. Ter­veis­esi Hesar­ille ovat paikallaan mut­ta kuitenkin val­lal­la on numer­ousko­vais­ten liit­to, jos­sa Hesari nos­taa talous­tun­ti­jat ja muut numeron­pyörit­täjät korkeim­paan kasti­in asiantun­ti­joik­si mis­tä tahansa aiheesta — selvästi edes tilas­to­ja ymmärtämät­tä siis.

  2. Taitaa olla tuo blog­itek­sti liitet­ty kah­teen ker­taan, kun alkoi tek­sti vaikut­taa tutul­ta jos­sakin vaiheessa;) .

    “Tutkimus aloitet­ti­in aina piirtämäl­lä aineis­tos­ta kuvia. Aluk­si mil­limetri­pa­per­ille, mut­ta myöhem­min toisen leg­en­daarisen pro­fes­sorin, Sep­po ”Ollin isä” Mus­tosen pien­ti­etokone Wang:ille kehit­tämäl­lä Survo-ohjelmistolla.”

    Joskus DNA-tieto­ja tutkies­sani tör­mäsin ilmaiseen tilas­to-ohjelmis­toon nimeltä R (https://www.r‑project.org/) ja siihen imple­men­toitu­un Sur­vo-lisäosaan (http://www.survo.fi/muste/).

  3. Tilas­totiede on hyvä apu jonkin muun alan asiantun­ti­jalle mut­ta jos tilas­toil­la ja tilas­toti­eteil­i­jäl­lä halu­taan antaa selon­teko esim. työt­tömien työha­lut­to­muu­teen, ollaan metsässä.

  4. Han­nu, mitäpä tuol­la on väliä? Hesarin keskiver­toluk­i­ja lukee otsikon ja sit­ten onkin jo suu­vaah­dos­sa hakkaa­mas­sa omaa pro­pa­gan­davi­estiään kommenttilootaan…

  5. Se, että työ­nan­ta­jat ovat liian nir­so­ja otta­maan kaikkia töi­hin, tarkoit­taa, että työvoima on hin­noitel­tu liian korkealle: palkat, irti­sanomis­suo­ja ja muut edut. Sairaat on hin­noitel­tu vieläkin korkeam­malle: sairaslo­mat, sairaseläk­keet, uusi loma, jos sairas­taa loma­l­la jne.

  6. Main­iosti haastel­tu. Itse olen vuosien saatossa joitakui­ta ker­to­ja oma­l­la tilas­toti­eteen peruskurssi ‑ymmär­ryk­sel­läni muis­tut­tanut Hesarin kul­loisi­akin pää­toimit­ta­jia ja taval­lisem­piakin siitä, että nämä asi­at olisi hyvä ottaa huomioon. Kyl­lä mei­dän toimit­ta­jienkin, eikä vain tilas­toti­eteil­i­jöi­den, pitäisi aina olla fak­to­jen puolel­la. Eikä pelkästään sopi­vasti valikoitu­jen vaan kaikkien faktojen.

  7. Anonyy­mi:
    Se, että työ­nan­ta­jat ovat liian nir­so­ja otta­maan kaikkia töi­hin, tarkoit­taa, että työvoima on hin­noitel­tu liian korkealle 

    Entäpä jos se onkin työ­nan­ta­ja, joka on hin­noitel­lut itsen­sä liian korkealle?

  8. “Tilas­toti­eteil­i­jän pitäisi olla fak­to­jen puolel­la ja ker­toa kär­siväl­lis­es­ti myös siitä, mitä tiedämme kausali­teetista – ja mitä emme tiedä.”

    Ymmärtämi­nen vaatii kak­si osatek­i­jää: tieto ja ihmisen tiet­ty “sisäi­nen sisältö”, joka mah­dol­lis­taa tiedon omak­sum­i­nen ja, joka on rajalli­nen. Ihmiset olemme eri tasoil­la joka asi­as­sa ja ymmär­rämme fak­to­jen merk­i­tyk­set eri taval­la, riip­puen tiedois­taan sekä jokaisen “sisäis­es­tä sisäl­löstä”, eli ymmär­ryk­ses­tään, joka on eri tasol­la yksilöi­den välillä. 

    On mah­dol­lista tietää ymmärtämät­tä mut­ta on mah­do­ton­ta ymmärtää tietämät­tä. Ymmärtämi­nen on ihmisen sisäi­nen kyky, ja pystymme ymmärtämään ain­oas­taan sitä, mikä vas­taa omaan sisäiseen sisältöön. Tiedon han­kkimi­nen on help­poa, mut­ta ymmär­ryk­sen kehit­tämi­nen on huo­mat­tavasti vaativampaa.

    Fak­tan ymmärtämi­nen ja tulk­in­ta riip­puu kult­tuurista, uskon­nos­ta, per­in­teistä, asen­teista, jne., eli ihmisen mielikuvitukselta.

  9. Havaitut fak­tat puhu­vat karua kieltä, todel­lisu­udessa datas­ta saadaan infor­maa­tio­ta vain yhdis­tämäl­lä eri­laista sub­stanssiosaamista näi­den numeroiden tulkitsemisessa.

  10. OS kir­joit­taa: “Tilas­totiede aut­taa ymmärtämään ja jäsen­tämään maail­maa ja sen ilmiöitä ehkä parem­min kuin mikään muu.”

    Se voi olla näinkin, mut­ta ymmärtääk­seni vaali­en­nustei­den teossa ovat mukana parhaat tilastotieteilijät?

    Tulok­sil­la ei kyl­lä kan­na­ta rehvastella?

    1. Se voi olla näinkin, mut­ta ymmärtääk­seni vaali­en­nustei­den teossa ovat mukana parhaat tilastotieteilijät?

      Hah! Minä kuitenkin pystyin ennus­ta­maan Trumpin voiton vain tulk­it­se­mal­la gallup­pe­ja tilas­toti­eteil­i­jän silmin.

  11. Hesarin ja lehtien läh­es jatku­vat virheet ja väärinymmär­ryk­set ovat todel­lisu­ut­ta. Pää­toimit­ta­jat eivät huo­maa, että täl­lä on vakavia seu­rauk­sia. Puoluekan­natuk­ses­sa saadaan hölmöjä päätelmiä. Huuhaa menee läpi. Ylipäätään kansalaiset saa­vat väärää tietoa. 

    Ylipäätään matem­ati­ikan perusymär­rys on vähisssä. 

    Tehkää jotain, arvon pää­toimit­ta­jat ja kustantajat.

  12. anonyy­mi: Entäpä jos se onkin työ­nan­ta­ja, joka on hin­noitel­lut itsen­sä liian korkealle? 

    Minus­ta tun­tuu, että nyt pet­ti logi­ik­ka, kun joku kir­joit­ti jotain ikävää, omaa maail­manku­vaa horjuttavaa. 😀

  13. Kyvyt­tömyys ymmärtää tilas­to­ja ja tutkit­tua tietoa on todel­lisu­ut­ta. Usein kysymys on kyvyt­tömyy­destä, toisin sanoen koulu­tus jon­ka on saanut, ei pidä mitään sisäl­lään tilas­to­jen tulkin­nas­ta tai tilas­to­m­atem­ati­ikas­ta. Muis­tan itsekin joskus pyöritelleeni silmiäni tilas­to­m­atem­ati­ikan tai toden­näköisyyk­sien laskemisen yhtey­dessä, kos­ka tulos on ollut min­ulle täysin epäin­tu­iti­ivi­nen ennen kuin opin (erit­täin huonos­ti) ymmärtämään asiaa.

    Paljon suurem­pi ongel­ma on halut­to­muus ymmärtää tutkit­tua tietoa ja tieteel­lisiä fak­to­ja, sil­loin kun ne kyseenalais­ta­vat oman maail­mankat­so­muk­sen. Tämä on eri­tyisen help­po huo­ma­ta väit­te­lykump­panin epä­to­sis­sa väit­teis­sä, mut­ta läh­es mah­do­ton­ta huo­ma­ta omis­sa mielip­iteis­sään. Rik­ka vel­jen silmässä…

    Hyvin usein uutisia lukies­sa tör­mää tietoon, joka on ensin dis­sekoitu ja sen jäl­keen valit­tu todel­la harkiten, jot­ta se ei mil­lään taval­la kyseenalais­taisi val­lit­se­vaa käsi­tys­tä. Joskus tulee jopa tunne kuin­ka min­ua yritetään viila­ta linssiin. 

    Osmon ter­veisi­in Hesar­ille voin hyvin yhtyä. Samal­la on ehkä hyvä palaut­taa miten olemme täl­laiseen tiedonvälit­tämiseen pää­tyneet. Julkisen sanan neu­vos­ton julkaise­mat jour­nal­istin ohjeet tote­si­vat vuon­na 1992 :”Hyvän jour­nal­is­tisen tavan perus­tana on kansalais­ten oikeus saa­da oikei­ta ja olen­naisia tieto­ja, joiden avul­la he voivat muo­dostaa totu­u­den­mukaisen kuvan maail­mas­ta ja yhteiskun­nas­ta. ” Vuon­na 2011 sama asia ilmais­taan muo­dos­sa ”Hyvä jour­nal­isti­nen tapa perus­tuu jokaisen oikeu­teen vas­taan­ot­taa tieto­ja ja mielip­iteitä.” Eli oikeat ja oleel­liset tiedot ovatkin muut­tuneet tiedoik­si ja mielip­iteik­si. Väliäkö sil­lä ovatko fak­tat oikein, kun­han mielipi­de on!

    Kat­so itse jos et usko: http://www.jsn.fi/ohjeet_kautta_aikain/journalistin-ohjeet-2011/

  14. Ajat­telin lähet­tää täältä ter­veisiä Helsin­gin Sanomille. Melkein jokainen tämän kaltainen uuti­nen on lehdessä väärin tai ainakin hyvin puut­teel­lis­es­ti selitet­ty. Kan­nat­taisi palkata päivys­tävä tilas­toti­eteil­i­jä tarkas­ta­maan uutiset, jois­sa viitataan johonkin tilas­tol­liseen riippuvuuteen. 

    Lehden avus­ta­jana olen tästä pahoil­lani. Idea on hyvä, mut­ta en valitet­tavasti tiedä, kuin­ka elinkelpoinen se käytän­nössä olisi kau­pal­lisen medi­an nykyisessä taloustilanteessa.

    Kun et kai ole puhunut asi­as­ta mis­sään, niin en tien­nytkään, että Philippe Van Par­i­js (Bel­gias­sa Van kir­joite­taan isol­la V:llä ja myös aakkoste­taan V‑kirjaimen mukaan) on van­ha tut­tusi. Hän on eräs suurista intellek­tu­aal­i­sista sankareis­tani, ja yhteiskun­nal­lises­sa ajat­telus­sani tapah­tui aikoinaan eräs merkit­tävim­mistä kään­teistä uuteen suun­taan, kun löysin eduskun­nan kir­jas­tos­ta sat­tumal­ta hänen kir­jansa Real Free­dom for All.

  15. Kalle: Minus­ta tun­tuu, että nyt pet­ti logi­ik­ka, kun joku kir­joit­ti jotain ikävää, omaa maail­manku­vaa horjuttavaa. 

    Minus­ta tun­tuu, että joku ei nyt ymmärtänyt lukemaansa.

  16. Sep­po Korp­poo:Se voi olla näinkin, mut­ta ymmärtääk­seni vaali­en­nustei­den teossa ovat mukana parhaat tilastotieteilijät?

    Tulok­sil­la ei kyl­lä kan­na­ta rehvastella

    Vaalien ennus­t­a­mi­nen perus­tuu todennäköisyyksiin.

    Jos Nate Sil­ver sanoo, että nopal­la tulee muu­ta kuin 5 ja 6 toden­näköisyy­del­lä 2/3, onko hän väärässä, jos heitol­la tulee 6?

    Itse arvioin viimeisenä päivänä Trumpin mah­dol­lisuuk­sik­si alle 20%, mut­ta vähin­tään 10%. Pok­eris­sa se vas­taisi toden­näköisyyt­tä saa­da suo­ra täy­teen yhdel­lä kor­tilla. Kaik­ki tietää, että kun itsel­lä on ässä­pari, vas­tus­ta­jan suo­ran veto onnis­tuu joka kerta 😉 

    Sil­ver ennusti, että Trumpin mah­dol­lisu­udet ovat noin 30%. Arvelisin että hän oli enem­män oike­as­sa kuin minä. Miehen reko­r­di ennus­tamises­sa on kuitenkin aika vaikuttava.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Hah! Minä kuitenkin pystyin ennus­ta­maan Trumpin voiton vain tulk­it­se­mal­la gallup­pe­ja tilas­toti­eteil­i­jän silmin.

    Jaa.

    Mis­täköhän tämän “ennus­tuk­sesi” löytää näin jälkikä­teen? Kum­ma kun et rum­mut­tanut “tietoasi” kovin äänekkäästi etukä­teen. Paljonko löit vetoa asian puolesta?

    1. En lyönyt vetoa. Jos olisi lylönyt, Trumpin voit­to olisi har­mit­tanut v äyhän vähem­män. Ker­roin kuitenkin ennus­teeni aika mon­elle. Blogilla tyy­dyin san omaan, että menee tiukaksi.

  18. Tom­mi Uschanov: Lehden avus­ta­jana olen tästä pahoil­lani. Idea on hyvä, mut­ta en valitet­tavasti tiedä, kuin­ka elinkelpoinen se käytän­nössä olisi kau­pal­lisen medi­an nykyisessä taloustilanteessa.

    Kun et kai ole puhunut asi­as­ta mis­sään, niin en tien­nytkään, että Philippe Van Par­i­js (Bel­gias­sa Van kir­joite­taan isol­la V:llä ja myös aakkoste­taan V‑kirjaimen mukaan) on van­ha tut­tusi. Hän on eräs suurista intellek­tu­aal­i­sista sankareis­tani, ja yhteiskun­nal­lises­sa ajat­telus­sani tapah­tui aikoinaan eräs merkit­tävim­mistä kään­teistä uuteen suun­taan, kun löysin eduskun­nan kir­jas­tos­ta sat­tumal­ta hänen kir­jansa Real Free­dom for All.

    Jep, jep:

    “Philippe Van Par­i­js (French: [fil­ip vɑ̃ paʁɛjs]; born 23 May 1951) is a left-lib­er­tar­i­an Bel­gian philoso­pher and polit­i­cal econ­o­mist, main­ly known as a pro­po­nent and main defend­er of the basic income concept.”

    Vas­sari, joka hehkut­taa perustuloa.

  19. Prometheus:

    Vas­sari, joka hehkut­taa perustuloa.

    Emme me ihmiset oikeasti työtä tarvitse, mut­ta kos­ka sosi­aa­li­nen jär­jestelmämme on mil­lainen se on, niin sik­si työtä tarvitaan.

    Mut­ta seu­raaval­la vuosikymmenel­lä maail­maan syn­tyy 100–300 miljoo­nan työt­tömän aikuisen joukko, jos­sa riit­tää ruu­tia jos jonkin­laiseen kap­inaan. Tähän työt­tömien mas­saan tulee otta­maan osaa myös aika moni keskipalkkainen pikkupomo.

    Tekoä­ly nääs tulee osak­si pro­jek­ti­työtä ja hal­li­tustyösken­te­lyä, jol­loin turhat pönöt­täjät saa­vat kenkää.

  20. Sylt­ty: Sep­po Korppoo:Se voi olla näinkin, mut­ta ymmärtääk­seni vaali­en­nustei­den teossa ovat mukana parhaat tilastotieteilijät?
    Tulok­sil­la ei kyl­lä kan­na­ta rehvastella
    Vaalien ennus­t­a­mi­nen perus­tuu todennäköisyyksiin.

    Niin. Jos olet amerikkalainen tilas­toti­eteil­i­jä, ja ennu­s­tat väärin Trumpin voit­toa, on toden­näköisyys saa­da kenkää ja ajau­tua per­sona non gratak­si lop­puelämäk­sesi merkit­tävä ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa ennu­s­tat muun viiteryh­män mukana väärin Clin­tonin voittoa.

    Ei ole vaikea arva­ta kum­man vai­h­toe­hdon tilas­toti­eteil­i­jä val­it­see. Asun­to­laina, sairaus­vaku­u­tus, las­ten koulu­tus­ra­has­to jnpp ovat aika oleel­lisia point­te­ja joiden rin­nal­la muiden mukana “ere­htymi­nen” ei tun­nu missään.

    Osmo Soin­in­vaara: Hah! Minä kuitenkin pystyin ennus­ta­maan Trumpin voiton vain tulk­it­se­mal­la gallup­pe­ja tilas­toti­eteil­i­jän silmin.

    Kak­si seli­tys­mall­ia: joko a) val­taosa yhdys­val­ta­lai­sista tilas­toti­eteil­i­jöistä on niin tumpeloi­ta että jopa Suomes­ta käsin vajavaisel­la aineis­tol­la pystytään yhden henkilön voimin parem­paan tai b) jokin mitat­ta­van ilmiön ulkop­uo­li­nen asia vaikut­taa tulok­si­in. Veikkaisin jälkimmäistä.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Hah! Minä kuitenkin pystyin ennus­ta­maan Trumpin voiton vain tulk­it­se­mal­la gallup­pe­ja tilas­toti­eteil­i­jän silmin.

    Kiin­nos­tavaa! Ker­rotko mis­sä olet tämän ennus­teen kir­joit­tanut jul­ki ennen vaale­ja perusteluineen?

  22. Käsit­tääk­seni vedonlyön­tisuhde oli hie­man ennen vaale­ja Clin­ton 75 % Trump 25 %

    Vaalit oli­vat todel­la tiukat. Clin­ton sai hie­man enem­mänääniä, mut­ta vaalit ratkaisi n. 3 x 30.000 ään­tä vaa’ankieliosavaltioissa.

    Voim­mme ihme­tel­lä Yhdys­val­tain vaal­i­jär­jestelmää, mut­ta perus­tus­la­ki laa­dit­ti­in v. 1787 kool­men­toista osaval­tion sopimuk­sel­la. Ja aikana, jol­loin hevoskyyti oli nopein liikkumistapa.

    Ei ole aivan perus­tee­ton­ta, että pienemmpi­en osal­va­tioiden asukkail­la on hie­man suurem­pi pain­oar­vo. Alaskas­sa on 500.000 asukas­ta ja se saa 3 vali­tis­jami­estä (2 senaat­tori ja yksi edus­ta­jain­huonene jäsen,)

  23. Muis­tan itsekin, miten sil­loin kauan sit­ten lukion pitkässä matem­ati­ikas­sa opetet­ti­in yht­enä osana tilas­totiedet­tä ja toden­näköisyys­lasken­taa. Se avasi silmiä, ja olen mon­esti vuosien var­rel­la ajatel­lut, että jos ihmiset osaisi­vat ja ymmärtäi­sivät tätä matem­ati­ikan osa-aluet­ta parem­min, edis­täisi se myös elämän ja yhteiskun­nan parem­paa ymmärrystä.

    Tässä keskustelus­sa on ollut esil­lä tilas­toti­eteelli­nen näkökul­ma, mut­ta itse olen mainit­se­mas­tani taus­tas­ta johtuen kytkenyt samaan kokon­aisu­u­teen aina myös toden­näköisyyk­sien ymmärtämisen. Kovin usein pistää silmään, miten hutera on ihmis­ten ymmär­rys asioiden toden­näköisyyk­sistä. No, tähän kai monien rahapelienkin suo­sio perus­tuu: voit­ta­mi­nen näyt­tää niin kovin paljon helpom­mal­ta kuin mitä se todel­lisu­udessa on.

    Tilas­totiede ja toden­näköisyy­det kuu­lu­vat niihin tosi­a­sioi­hin, joi­hin poli­it­tis­ten arvo­jen toivoisi nojaa­van. Niistä ei voi tietenkään johtaa näitä arvo­ja suo­raan, mut­ta jokaisen poli­it­tisen mielip­i­teen toivoisi ne lähtöko­hti­na hyväksyvän. Valitet­tavasti totu­u­den­jälkeinen aikamme etään­tyy tästä ihanteesta kovaa kyytiä.

  24. spot­tu: Kak­si seli­tys­mall­ia: joko a) val­taosa yhdys­val­ta­lai­sista tilas­toti­eteil­i­jöistä on niin tumpeloi­ta että jopa Suomes­ta käsin vajavaisel­la aineis­tol­la pystytään yhden henkilön voimin parem­paan tai b) jokin mitat­ta­van ilmiön ulkop­uo­li­nen asia vaikut­taa tulok­si­in. Veikkaisin jälkimmäistä.

    Suomes­sa vaali­en­nusteis­sa oli takavu­osi­na tietääk­seni käytössä “kom­mu­nis­tiko­r­jaus”. Ainakin SKDL:n osalta niitä kor­jat­ti­in jonkin ver­ran gallup­pi­en tulok­sia korkeam­malle. Gallu­peis­sa ihmiset eivät kehdan­neet sanoa, että äänestävät SKDLää.

    Kor­jauk­sen suu­ru­us perus­tui osin aikaisem­pi­in tulok­si­in, siis ero­tuk­si­in, osin perstuntumaan.

  25. Markku af Heurlin: Voim­mme ihme­tel­lä Yhdys­val­tain vaal­i­jär­jestelmää, mut­ta perus­tus­la­ki laa­dit­ti­in v. 1787 kool­men­toista osaval­tion sopimuksella.

    Vaik­ka ihan jär­keen käy että LIIT­TO­val­tios­sa osaval­tioil­la on kyl­läkin asukaslu­vuil­la pain­otet­tu mut­ta suorista asukaslu­vuista poikkea­va paino — niinkuin myös jäsen­val­tioil­la Euroopan Unionis­sa — Time-lehdessä oli mie­lenki­in­toinen esi­tys jär­jeste­lyyn johtaneista syistä: orjuus.

    Pohjois­val­tiot oli­si­vat jyrän­neet unionis­sa äänestyskelpoisen väk­ilukun­sa perus­teel­la, joten etelä­val­tiot eivät olisi liit­tyneet unioni­in elleivät olisi saa­neet kom­pen­saa­tio­ta orjapop­u­laa­tion­sa mukaises­ti — joi­ta ei kuitenkaan halut­tu päästää äänestämään. Kukin orja vas­tasi pain­oar­voltaan 3/5 valkoihoista.

  26. Sylt­ty: Jos Nate Sil­ver sanoo, että nopal­la tulee muu­ta kuin 5 ja 6 toden­näköisyy­del­lä 2/3, onko hän väärässä, jos heitol­la tulee 6?

    spot­tu: Jos olet amerikkalainen tilas­toti­eteil­i­jä, ja ennu­s­tat väärin Trumpin voittoa,

    Tässäpä tämä. Suuri osa ihmi­sistä on sitä mieltä, että jos Trumpin voiton toden­näköisyys on 30%, ja Trump voit­taa, ennuste on “väärin”. Ja häkel­lyt­tävän suuri osa noista ei perus­teel­lisen selit­tämisenkään jäl­keen ymmär­rä mik­si tuo mielipi­de on älytön (lähde: yleinen elämänkokemus). 

    Demokra­tia, jos­sa kaikille annet­ti­in oikeus sanoa mielip­i­teen­sä yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa, oli val­ta­va loik­ka hyv­in­voin­nin luomises­sa. Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demokra­tia 2.0:n mis­sä ihmisil­lä on toimi­vat kan­nus­teet olla käyt­tämät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä.

  27. Pekka T.: No, tähän kai monien rahapelienkin suo­sio perus­tuu: voit­ta­mi­nen näyt­tää niin kovin paljon helpom­mal­ta kuin mitä se todel­lisu­udessa on. 

    Tämä ja tyh­myysvero-argu­ment­ti eivät läh­eskään riitä selit­tämään rahapelien suo­sio­ta. Niis­sä nimit­täin oste­taan pikku­ra­hal­la paljon unelmia. Ellei pelaami­nen muo­dos­tu ongel­mak­si, tuo raha kuluisi hel­posti, jopa toden­näköis­es­ti, vaikka­pa yhteen ylimääräiseen pul­loon olut­ta tai muuhun suo­raan kulu­tuk­seen. Yhden arvan voimal­la voidaan myös kom­pen­soi­da vaikka­pa satasen kenkien puut­teen aiheut­ta­ma kär­simys. Sehän on selvää säästöä ja heikos­sa taloudel­lises­sa tilanteessa ole­va voisi rikkoa talouten­sa todel­la pahasti hak­sah­ta­mal­la niihin sään­nöl­lis­ten arpaos­to­jen sijaan.

    Lisäk­si rahapeleis­sähän voit­ta­mi­nen nimeo­maan on help­poa! Se ei ole toden­näköistä, mut­ta se on help­poa. Miten muuten kuin rahapeleis­sä voit muka puolen min­uutin ajal­lisel­la ja muu­ta­man euron rahal­lisel­la panos­tuk­sel­la edes teo­reet­tis­es­ti voit­taa miljoo­nan? Mikä tahansa vai­h­toe­hto on paljon vaikeam­paa. Sen tietää jo siitä, että miljonäärien pros­en­tu­aa­li­nen osu­us on niin kovin pieni.

    tcrown: Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demokra­tia 2.0:n mis­sä ihmisil­lä on toimi­vat kan­nus­teet olla käyt­tämät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä. 

    Eikö tämä estäisi kohtu­ut­toman suuren osan myös edus­ta­jis­to­jen päätök­sistä? Siis myös niistä hyödyllisistä?

  28. tcrown:

    Demokra­tia, jos­sa kaikille annet­ti­in oikeus sanoa mielip­i­teen­sä yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa, oli val­ta­va loik­ka hyv­in­voin­nin luomises­sa. Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demokra­tia 2.0:n mis­sä ihmisil­lä on toimi­vat kan­nus­teet olla käyt­tämät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä.

    Heh — mie­lenki­in­toinen aja­tus. Nyt kun demokra­tial­la on ollut vaikeuk­sia, olisi tärkeää pohtia voisiko sitä jotenkin kehit­tää. Toki demokra­tia saat­taa voit­taa vaikeuten­sa muutenkin. Ehkä tämä aika kaikkine totu­u­den­jälkeisyyksi­neen on vain väli­vai­he, jolle on pian nouse­mas­sa vastareaktio?

    Olen itse vuosia moit­tin­ut demokra­ti­aa monista sen puut­teista (siis omis­sa pienis­sä piireis­säni). Olen peräänku­u­lut­tanut tapo­ja paran­taa sen toimivu­ut­ta. Nyt, kun en ole enää var­ma demokra­t­ian tule­vaisu­ud­es­ta, on mielessä tärkeim­mäk­si nous­sut sen puo­lus­t­a­mi­nen, sil­lä onhan se kuitenkin mon­es­sa suh­teessa eri­no­mainen järjestelmä.

  29. tcrown: Demokra­tia, jos­sa kaikille annet­ti­in oikeus sanoa mielip­i­teen­sä yhteiskun­nal­li­sis­sa asiois­sa, oli val­ta­va loik­ka hyv­in­voin­nin luomises­sa. Seu­raa­va loik­ka syn­tyy kun joku kek­sii demokra­tia 2.0:n mis­sä ihmisil­lä on toimi­vat kan­nus­teet olla käyt­tämät­tä ään­tään asiois­sa mis­tä eivät mitään ymmärrä.

    No, ns. lis­tavaalit ovat jo ole­mas­sa ole­va ratkaisu tähän. 

    Niis­säkin on taipumus “kor­rup­toitua”, siis puolue-eli­itin paikoilleen jämähtämiseen. Intu­iti­ivis­es­ti kan­natan jonkin­laista lista- ja henkilö­vaalien yhdistelmää.

  30. tcrown: Tässäpä tämä. Suuri osa ihmi­sistä on sitä mieltä, että jos Trumpin voiton toden­näköisyys on 30%, ja Trump voit­taa, ennuste on “väärin”. Ja häkel­lyt­tävän suuri osa noista ei perus­teel­lisen selit­tämisenkään jäl­keen ymmär­rä mik­si tuo mielipi­de on älytön (lähde: yleinen elämänkokemus).

    Mielipi­de ei ole lainkaan älytön, kos­ka tilas­toti­eteil­i­jäkin joutuu osal­lis­tu­maan siihen peli­in mitä kut­su­taan reaalitodellisuudeksi.

    Kos­ka pelin sisäl­lä väite ‘Suuri osa ihmi­sistä on sitä mieltä, että jos Trumpin voiton toden­näköisyys on 30%, ja Trump voit­taa, ennuste on “väärin”.’ pätee, tilas­toti­eteil­i­jä joutuu tekemään valin­nan jon­ka seu­rauk­se­na ennuste on pelin sisäl­lä oikein tai väärin, ja valin­nal­la on tilas­toti­eteil­i­jälle binääriset seurauksensa.

    Aika har­va meistä on niin onnel­lises­sa ase­mas­sa että voi itse vali­ta pelit joi­hin osallistuu.

  31. spot­tu: Mielipi­de ei ole lainkaan älytön, kos­ka tilas­toti­eteil­i­jäkin joutuu osal­lis­tu­maan siihen peli­in mitä kut­su­taan reaalitodellisuudeksi.

    En nyt viitan­nut ollenkaan siihen miten tilas­toti­eteiljä asian ilmaisee, vaan käsi­tyk­seen, että ennuste, joka arvioi nopan silmäluku­jen 5 tai 6 tulemisen toden­näköisyy­dek­si vain 33.3% on väärin jos nopas­ta sat­tuu tule­maan kuto­nen. Tuo käsi­tys on täysin älytön, ja se on älytön riip­pumat­ta siitä kuin­ka monel­la tuo käsi­tys on.

  32. tcrown: En nyt viitan­nut ollenkaan siihen miten tilas­toti­eteiljä asian ilmaisee,

    Pelis­sä tilas­toti­eteil­i­jä ei oikein voi olla ilmaise­mat­ta. Kysymys on siis siitä mitä ilmaisee, ei miten ilmaisee. 

    tcrown: Tuo käsi­tys on täysin älytön, ja se on älytön riip­pumat­ta siitä kuin­ka monel­la tuo käsi­tys on.

    Käsi­tys on älytön vain jos teo­ria irroite­taan niistä peleistä joi­hin reaal­i­maail­mas­sa on pakko osallistua. 

    Jos ohi­tan lumi­au­ran sokkona, en ole ohi­tuk­sen jäl­keen kuol­lut esimerkik­si 5% toden­näköisyy­del­lä, vaan joko tai. Huonol­la tuuril­la omaiset ovat ihan oike­as­sa siinä että val­in­tani oli väärä.

    Ymmär­rän kyl­lä mitä ajat takaa toden­näköisyys­lasken­nan näkökul­mas­ta mut­ta point­ti­ni on että reaal­i­maail­mas­sa asioi­ta tarkastel­laan val­in­to­jen ja kom­mu­nikaa­tion jäl­keen, ja sil­loin “oikein” ja “väärin” ovat käyt­tökelpoisia käsitteitä.

  33. Tapio: No, ns. lis­tavaalit ovat jo ole­mas­sa ole­va ratkaisu tähän. 

    En oikein ymmär­rä, miten tämä muut­taisi tilan­net­ta asian osalta mitenkään.

    Lis­tavaali on ongel­malli­nen, kos­ka se pois­taa kansalais­ten kyvyn vaikut­taa äänestämän­sä puolueen lin­jaan ja estää hyvin tehokkaasti puolueen­sisäistä demokra­ti­aa. Pikem­minkin kan­nat­taisi pois­taa äänikyn­nys (luon­nolli­nen äänikyn­nys toki pakostakin jäisi) ja korostaa pien­puoluei­den pain­oar­voa rukkaa­mal­la hie­man d’Hondtin ker­toimia, jol­loin niiden äänestämistä kan­nat­taisi harki­ta tarkem­min ja jär­jestelmä voisi tuulet­tua hie­man helpom­min. Ken­ties joku siir­toääni­jär­jestelmä saat­taisi myöskin toimia ja aut­taa ihmisiä äänestämään ensisi­jais­es­ti jonkin puoles­ta eikä jotain vastaan.

  34. spot­tu: eaal­i­maail­mas­sa asioi­ta tarkastel­laan val­in­to­jen ja kom­mu­nikaa­tion jäl­keen, ja sil­loin “oikein” ja “väärin” ovat käyt­tökelpoisia käsitteitä.

    On yksi asia sanoa, että arvaan, että nopas­ta ei tule vitos­ta eikä kutos­ta. Tuol­loin voidaan sanoa, että jos kuto­nen tuli, arvasin väärin. Toinen asia on sanoa, että vitosen tai kutosen toden­näköisyys on 33%. Ei ole mikään neu­vot­telukysymys, onko kutosen tul­lessa mielekästä sanoa, että tuo toden­näköisyysarvio oli väärä. Ei ole.

  35. anonyy­mi: En oikein ymmär­rä, miten tämä muut­taisi tilan­net­ta asian osalta mitenkään.

    Lis­tavaali on ongel­malli­nen, kos­ka se pois­taa kansalais­ten kyvyn vaikut­taa äänestämän­sä puolueen lin­jaan ja estää hyvin tehokkaasti puolueen­sisäistä demokra­ti­aa. Pikem­minkin kan­nat­taisi pois­taa äänikyn­nys (luon­nolli­nen äänikyn­nys toki pakostakin jäisi) ja korostaa pien­puoluei­den pain­oar­voa rukkaa­mal­la hie­man d’Hondtin ker­toimia, jol­loin niiden äänestämistä kan­nat­taisi harki­ta tarkem­min ja jär­jestelmä voisi tuulet­tua hie­man helpom­min. Ken­ties joku siir­toääni­jär­jestelmä saat­taisi myöskin toimia ja aut­taa ihmisiä äänestämään ensisi­jais­es­ti jonkin puoles­ta eikä jotain vastaan.

    No, vas­tasin tcrown­in kom­ment­ti­in, jos­sa hän toivoi, että löy­ty­isi insen­ti­ivi sille, että ihmiset jät­tävät äänestämät­tä asioista, joi­ta he eivät ymmärrä.

    Lis­tavaali on siinä mielessä ainakin osaratkaisu, että ihmi­nen äänestää vain jotain “ide­olo­giaa” ja jät­tää han­kalat kysymyk­set ao puolueen val­it­semille edus­ta­jille. Puolueen kan­nat­taa täl­löin vali­ta edus­ta­jik­seen ihmisiä, jot­ka ovat sekä sopivia että päte­viä. Henkilö­vaaleis­sa­han ne joutu­vat kiin­nit­tämään kohtu­ut­toman paljon huomio­ta ehdokkaiden pärstäkertoimeen. 

    Kyl­lä kansalainen voi vaikut­taa puolueen lin­jaan myös lis­tavaaliym­päristössä, mut­ta se tapah­tuu sisäkaut­ta ja vaatii paljon työtä.

    Ruotsin koke­muk­set ovat kohtu­ullisen hyviä, mut­ta kuten sanoin, puh­taat lis­tavaalit ennem­min tai myöhem­min “kor­rup­toi­vat” puolueet. Joku seka­jär­jestelmä olisi ehkä paras.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.