Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

27.11.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Listan voi kokonaisuutenaan lukea tästä.

Omien työpaineideni takia en itse ehdi kokoukseen, vaan Mikko Särelä menee puolestani.

Jalankulkijan kantakaupunki

Oikein hyvä avaus johdonmukaiseen jalankulkupolitiikkaan: tässä lyödään lukkoon ne yhteydet, joilla jalankulun olosuhteisiin kiinnitetään erityistä huolta. Kestänee kuitenkin kauan, ennen kuin tulosta alkaa tulla, koska iso laiva kääntyy hitaasti.

Helsingin uuden yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnos

Nyt yleiskaavan tultua päätetyksi alkaa varsinainen vääntö siitä, mitä yleiskaavalla todella tarkoitetaan. Minulle jää vähän epäselväksi, mistä me päätämme, kun tämän paperin hyväksymme. Kädenvääntöä tullaan käymään esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä bulevardeja aletaan toteuttaa ja erityisesti siitä, mitä tämä keskuspuiston osalta tarkoittaa – kuinka syvälle keskuspuistoon mennään vai mennäänkö lainkaan.

Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön asemakaavaehdotus

Pöydältä

Erimielisyyttä on siitä, tullaanko liikenne näiden kahden tien risteyksessä katkaisemaan, mitä yhteyden sujuvuus edellyttäisi, mutta jota asukkaat vastustavat, koska eivät halua kiertää ja koska pelkäävät, että liikenne lisääntyy pienillä teillä kohtuuttomasti. Risteyksestä menee vuorokaudessa 200 ajoneuvoa. Yksi vaihtoehto mielestäni on tehdä niistä pikkuteistä pihakatuja. Tällöin vaaratilanteita ei pitäisi tulla olettaen, että autoilijat noudattavat liikennesääntöjä.

pirkkolan-elantoPoljin katsomaan paikkaa. (Kiitos rakennusvirastolle, olivat harjanneet pääradan pyöräreitiltä sepelin pois) Tämä on hyvin ristiriitainen kaava. Kaiken järjen mukaan tuossa kohdassa pitää tiivistää, mutta onhan siinä aika iso ristiriita mittakaavassa vanhan (suojelu) omakotiasutuksen ja kerrostalojen välillä. Erityisesti entisen Elannon tontille kaavailtu korkeimmillaan viisikerroksinen talo on herättänyt vastustusta. On siinä naapuritontilla ihmettelemistä, mutta toisaalta arkkitehtoninen idea portista on hyvä.

Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavaehdotus

Pöydältä

En tiedä, miksi kokoomus pyysi tämän pöydälle. Minusta kaava on hyvä, eivätkä nämä korkeimmillaan seitsemänkerroksiset talot ole tässä paikassa liian matalia. Se vähän risoo, ettei kauppakeskuksen päälle saada rakennetuksi, mutta ei kuulemma ollut saatu onnistumaan.

Pitäjänmäen Patterinmäen Raidejokerin asemakaavaehdotus

Ratikka pannaan tässä kohdassa maan alle. Aineiston perusteella hankkeesta ei saanut minkäänlaista käsitystä.

Raidejokerin tekniset asemakaavat

Tehty suunnitelma on käännetty asemakaavakielelle ja nyt suunnitelma hyväksytään asemakaavoina.

Tapanilan ala-asteen asemakaavaehdotus ja poikkeamislupa

(Pöydältä)

Kaupunki haluaisi myydä koulun asunnoiksi ja asukkaat haluaisivat siitä yhteisen tilan asukkaiden käyttöön. Lautakunnassa lienee enemmistö asukastilan kannalla. Toivottavasti tämä ei päädy pattitilanteeseen, jossa lopputuloksena on talon lahoaminen pystyyn.

Planmecan koulutustilat Meri-Rastilan Lohiniemenrannassa

Yhtiö haluaa koulutustilat elämykselliselle paikalle edistääkseen myyntiään. Kaavan ensimmäinen versio hylättiin. Nyt sitä on jumpattu paremmaksi. Missä muussa kunnassa hyvänsä noin suuri paikallinen yritys sanelisi suoraan, mitä haluaa ja saisi sen.

Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella

Kartassa esitetään suuri alue, jolla muutokset kielletään kokonaan. Tuolla alueella on viime aikoina sallittu muunnoksia paljonkin: WSOY:n toimitalo Bulevardilla, Ohranan talo Ullanlinnassa, valtion virastoja Kruununhaassa nyt esimerkiksi.

Kielteistä kantaa perustellaan sillä, että alueella ei ole toimitiloja tyhjillään, eli niille on siis kysyntää. Ekonomisti pyrkisi selvittämään suhteellista etua, koska myös asunnoille on kysyntää. Kumpaa tarvitaan suhteessa enemmän. Yleensä tässä mittarina käytetään hintaa. Jos asumisesta maksetaan enemmän, asuminen on suhteessa kysyntympää ja päinvastoin. Listatekstissä paremman tuoton suuntaan liikkumista kuvaillaan keinotteluksi.

Tekstissä väitetään myös, että näiden tilojen säilyminen toimistokäytössä on erittäin merkittävää kaupungin talouden kannalta – siis verotulojen kannalta. Valtion virastot nyt ainakaan eivät maksa mitään yhteisöveroa. Vaikka keskustassa sijaitsevat yritykset jotkut maksavatkin merkittävästi yhteisöveroa, kyllä keskustan järjettömän kalliista asunnoistakin todennäköisesti jotain verotuloja tulee, eivätkä nuo yritykset haihdu savuna ilmaan, vaikka saisivatkin myydyksi toimistonsa asunnoiksi.

Toimistoneliöiden kysyntää vähentää merkittävästi se, että uusissa toimistoissa on neliöitä työntekijää kohden alle puolet siitä, mitä oli vielä parikymmentä vuotta sitten.

Kaiken kaikkiaan listatekstin perustelut eivät minua vakuuta. Voi olla, että esitys on oikea, mutta ei se noista perusteluista kyllä selviä. Tässä jos missä tarvittaisiin kaupunkitaloustieteen sanaa, mutta Helsingin yliopisto meni lakkauttamaan maan ainoan kaupunkitaloustieteen professuurin.

Malmin lentoaseman kaavarunko

malmin-kaavarunkoKaavarunko on epävirallinen suunnittelun työkalu, jolla ei ole oikeusvaikutuksia eikä siitä siksi voi myöskään valittaa. Hallinto-oikeudet varmaankin pääsevät jo yleiskaavan kautta käsittelemään sitä, kumpi on tärkeämpi, pienkonekenttä vai 25 000 ihmisen mahdollisuus asua Helsingissä.

On pidetty demokraattisena sitä, että kaavarunko tuodaan lautakunnan käsittelyyn sen sijaan, että virastolla olisi omia sisäisiä suunnitelmia. Tämä on hyvä helsinkiläinen käytäntö.

Kaavarunko oli meillä käsittelyssä vuosi sitten. Nyt sitä on lausuntojen pohjalta tarkistettu, mutta muutokset eivät ole suuria.

Hanke on mittava. Alueelle suunnitellaan asuntoja 25 000 asukkaalle ja tämän lisäksi noin 2 000 työpaikkaa. Rakennusoikeutta yhteensä noin 1 350 000 k-m2. Alue on melko edullista rakentaa. Rakennuskelpoiseksi saattamisesta tulee kustannuksia noin puoli miljardia euroa, eli alle 400 €/k-m2. Tulona tontinluovutuksesta oletetaan tulevan noin sata miljoonaa euroa enemmän eli alue on kaavatalouden kannalta selvästi ylijäämäinen. Kerran näinkin päin! Luvussa eivät ole ratikkaverkon kustannuksia eikä jostain syystä myöskään siltoja.

Koska kysymys Malmin kentän siirtämisestä asuntotuotantoon on yleiskaavalla ratkaistu, en julkaise tässä yhteydessä enää tätä päätöstä koskevia kommentteja. 

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016”

  1. Mats kirjoitti 27.11.2016 kello 20:54

    Monelle ‘Malmin puolustajalle’ on katkera kalkki, että Malmin kentän alue on nykyiselle rakennustekniikalle aika helppo nakki. Juurikin Viikin alueella (joka on aika lailla samanlaista savikkoa) seurasin kun uusia kerrostaloja palutettiin. Paaluja ei enää juntattu maahan niinkuin ennen tehtiin vaan ne porattiin. Ei meluhaittoja ja homma sujui muutenkin rivakasti.

    Ei minulla ole kerta kaikkiaan mitään pienlentokenttää vastaan. Sellainen ei vaan sovi kaupunkialueen sisälle koska se vaatii aivan liian paljon maata. Juu, ja se vasta-argumentti Tali pannaan asunnoiksi heti kun se Kokoomuksen golf-veli suhmuroinnin jälkeen on mahdollista.

    Olen usein ihmetellyt kuinka valtavia resursseja ‘Malmin puolustajat’ ovat olleet valmiita laittamaan jo kauan, kauan sitten hävittyyn peliin. Pieni osa niistä hukatuista resursseista olisi jo vuosia sitten saanut aikaan uuden pienlentokentän jossakin vähän kauempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  2. Ylimitoitettua kaavoitusta kirjoitti 27.11.2016 kello 21:28

    “Toimistoneliöiden kysyntää vähentää merkittävästi se, että uusissa toimistoissa on neliöitä työntekijää kohden alle puolet siitä, mitä oli vielä parikymmentä vuotta sitten.”

    Tämä oli myös yleiskaavan laatijoiden tiedossa, mutta tiedolla ei ollut mitään vaikutusta kaavaan, joka haluttiin perustaa ylimitoitettuihin tavoitearvoihin. Toimistotilamitoitus on yleiskaavassa 35 m2/hlö, kun todellinen tarve on enää vain puolet tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  3. Aale kirjoitti 27.11.2016 kello 21:34

    Olen juuri muuttanut pois Puistolasta joten lentokenttä ei enää kosketa henk koht mutta on sääli alueen asukkaita. Ainoa ulkoilumaasto lähtee tosi monilta. Toinen pointti on että lentoliikenne kehittyy esim. aurinkosähkökennosto, ilmalaivoja yms. ja uuden kentän raivaaminen asutuksen keskelle voi tulla eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Giardiniera kirjoitti 27.11.2016 kello 21:46

    Onko nuo Malmin piirroksen vaaleanoranssit suorat linjat raitiotie?

    Millaisen verkoston osana se on ajateltu olevan? Nyt tulee ei mistään ja johtaa ei minnekään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 27.11.2016 kello 23:23

    Lohiniemenrannan kaava on edelleen huono ja sulkee rannan koulutuskeskuksen kohdalta vastoin kaupungin periaatetta rantojen säilyttämisestä avoimina. En myöskään antaisi suurta painoarvoa kaavan läpiviemiseksi varta vasten tilatulle lepakkokartoitukselle.

    Erityisesti kiinnitin kuitenkin huomiota vuorovaikutusraportin kohtaan sivulla kahdeksan, jossa kaupungin vastineessa todetaan näin: “Pääsy rantaan on hankkeen kohdalla estynyt, mutta muu rantaviiva on käytettävissä entiseen tapaan.”

    Tämä ei pidä paikkaansa, jos “laiturityöryhmän” nimellä toimiva pieni joukko asukkaita saa neuvoteltua itselleen kaupungilta tontin yksityistä laituripaikkaa varten. Neuvotteluja on käsittääkseni käyty kiinteistöviraston kanssa ja KSV:n aluearkkitehti Petri Leppälä on auttanut ryhmää neuvotteluissa. Neuvotteluiden taustalla on, että kyseinen asukasryhmä haluaa itselleen hyvitystä Planmecan kaavasta.

    Olen saanut kaupungin palautejärjestelmästä hanketta vähätteleviä vastauksia (KSV:n Leppälä ja ympäristökeskuksen Raimo Pakarinen), joissa on väitetty, ettei sen vuoksi tarvitse kaataa puustoa ja että kyse on vain pistäytymislaiturista.

    Käytännössä hanke kuitenkin tarkoittaisi, ettei muu rantaviiva olisi enää käytettävissä entiseen tapaan ja netistä ainakin toistaiseksi löytyvä kysely osoittaa, että tavoitteena on pistäytymistä laajempi toiminta: https://fi.surveymonkey.com/r/5P5C5H8

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  6. anonyymi kirjoitti 27.11.2016 kello 23:49

    Tässä jos missä tarvittaisiin kaupunkitaloustieteen sanaa, mutta Helsingin yliopisto meni lakkauttamaan maan ainoan kaupunkitaloustieteen professuurin.

    Näppäriä nämä julkiset leikkaukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Anne Mattila-Borg kirjoitti 28.11.2016 kello 0:17

    Jännä juttu tuo jalankulkijan kantakaupunki. Mitähän se tarkoittaa vai tarkoittaako yhtään mitään. — Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että polkupyöräilijöiltä pyydellään anteeksi rakennustöiden aiheuttamaa haittaa. — Ruotsissa jalankulkija on kuningas, meillä jalankulkija näyttää olevan jonkinlainen jakojäännös. — On tullut vastaan ratkaisuja, joissa jalkakäytävän päälle on yksinkertaisesti vedetty viiva. Jalankulkijat eivät mahdu ohittamaan toisiaan tai tulemaan vastaan ilman, että väistetään jalkakäytävän ulkopuolelle. — Liekö kaupungin päättäjät huomanneet, että ikääntyvät ihmiset kävelevät, eivät pyöräile.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.11.2016 kello 0:52


    Pitäjänmäen Patterinmäen Raidejokerin asemakaavaehsdotus
    Ratikka pannaan tässä kohdassa maan alle. Aineiston perusteella hankkeesta ei saanut minkäänlaista käsitystä.

    Paikan päällä käymälläkään ei saa minkäänlaista käsitystä siitä, miksi raitiotie menee tunnelissa mäen läpi sen sijaan että se menee Pajamäen katuverkon kautta ja on näin sekä halvempi rakentaa että palvelee kyseistä asuinaluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Elmo Allén kirjoitti 28.11.2016 kello 2:16

    “Kaiken järjen mukaan tuossa kohdassa pitää tiivistä, mutta onhan siinä aika iso ristiriita mittakaavassa vanhan (suojellu) omakotiasutuksen ja kerrostalojen välillä”

    Ei varmasti yhtään sen isompi kuin puu-Vallilan ja sitä ympäröivien rakennusten välillä. Ja se ei minusta millään tavoin haittaa sitä puu-Vallilan olemusta. Se on vain juuri sellaista kerrostumaa, jota kaupunginmuseokin tuon kaavan lausunnossaan toivoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  10. Elmo Allén kirjoitti 28.11.2016 kello 2:21

    Giardiniera:
    Onko nuo Malmin piirroksen vaaleanoranssit suorat linjat raitiotie?

    Millaisen verkoston osana se on ajateltu olevan? Nyt tulee ei mistään ja johtaa ei minnekään…

    Kyllä. Tämänhetkinen näkemys verkoston kokonaisuudesta löytyy yleiskaavan aineistosta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf

    Malmista tullee siis runkolinja 560:n ratikkaversion ja keskusta-Lahdenbulevardi-Malmi-Jakomäki-ratikan risteys. (Tosin tuo itse Lahdenbulevardi jäänee odottamaan rakentumistaan vielä muutamaksi vuosikymmeneksi, mutta ratikka siihen tulee sitä ennen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Daniel Federley kirjoitti 28.11.2016 kello 5:59

    Giardiniera:
    Onko nuo Malmin piirroksen vaaleanoranssit suorat linjat raitiotie?

    Millaisen verkoston osana se on ajateltu olevan? Nyt tulee ei mistään ja johtaa ei minnekään…

    On. Liiteaineistossa on enemmän tietoa ja karttoja.

    Toinen linja on Malmin lentokentältä Viikin ja Lahdenväylän sivuitse keskustaa kohti kulkeva. Sille on luonnosteltu erilaisia päätepysäkkivaihtoehtoja, ehkä osa (Kalasatama) ihan vitsiksi ja osa sitten tosissaan otettavaksi (Rautatieasema).

    Toinen on nykyinen bussilinja 560, joka saatetaan muuttaa tulevaisuudessa ratikaksi. Se tarjoaisi yhteyden lentokentältä Malmin asemalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Mikä pakko? kirjoitti 28.11.2016 kello 10:40

    Mikä pakko Helsingillä on kaavoittaa rakentamattomia rantojaan tällaisten yritysten koulutuskeskuksiksi? Koulutustiloja varmaan voi rakentaa mantereen puolellekin. Eihän tämä Planmeca tiettävästi mikään veneilyalan yritys ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. MSL kirjoitti 28.11.2016 kello 10:58

    Aale:
    Ainoa ulkoilumaasto lähtee tosi monilta.

    Josko Kivikon alueen ulkoilureitit voisi yhdistää tuota kaavarunkoa paremmalla tavalla jatkumaan uudelle alueelle jonkinlaiseksi ulkoilureittien ja viheralueiden käytäväksi. Tässä voisi käyttää vaikka hyväksi jo lentoaseman alueella jo olemassa olevia reittejä.

    Soininvaara:

    Kädenvääntöä tullaan käymään esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä bulevardeja aletaan toteuttaa

    Kun Malmin lentoaseman alue kuulunee kuitenkin lähitulevaisuuden suurimpiin uusiin kohteisiin, olisi varmaan hyvä, jos Lahdenväylän bulevardisointi ja pikaratikka olisivat toteutuslistalla aivan ensimmäisten joukossa (vaikka jo ennen lentoaseman aluetta, jos mahdollista). Tällöin kaupungin kassaan kilahtaisi lentoaseman alueelta huomattava määrä pennosia enemmän. Samoin uudet asukkaat voisi paremmin sitouttaa joukkoliikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. R.Silfverberg kirjoitti 28.11.2016 kello 11:04

    Makkaratalon Hautuumaa: Paikan päällä käymälläkään ei saa minkäänlaista käsitystä siitä, miksi raitiotie menee tunnelissa mäen läpi sen sijaan että se menee Pajamäen katuverkon kautta ja on näin sekä halvempi rakentaa että palvelee kyseistä asuinaluetta.

    Pajamäen länsipuolella mäki on liian jyrkkä raitiovaunulla ajettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Nahkuri kirjoitti 28.11.2016 kello 11:26

    “Tapanilan ala-asteen asemakaavaehdotus ja poikkeamislupa
    ..
    Kaupunki haluaisi myydä koulun asunnoiksi ja asukkaat haluaisivat siitä yhteisen tilan asukkaiden käyttöön.”

    Mitäs tällainen pikkukiva kustantaa sitten kaupungille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. antti kirjoitti 28.11.2016 kello 11:58

    Anne Mattila-Borg: Jännä juttu tuo jalankulkijan kantakaupunki. Mitähän se tarkoittaa vai tarkoittaako yhtään mitään.

    Rakennusviraston pitkäaikainen strategia ja taktiikka: Hajoita ja hallitse. Laitetaan jalankulkijat ja pyöräilijät nahistelemaan keskenään ettei kumpikaan huomaa vaatia tilaa autoilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  17. Petteri kirjoitti 28.11.2016 kello 13:21

    Makkaratalon Hautuumaa: Paikan päällä käymälläkään ei saa minkäänlaista käsitystä siitä, miksi raitiotie menee tunnelissa mäen läpi sen sijaan että se menee Pajamäen katuverkon kautta ja on näin sekä halvempi rakentaa että palvelee kyseistä asuinaluetta.

    Pajamäen ja sen viereisen metsän läpi ei ilmeisesti haluta rakentaa pääkatutasoista joukkoliikenneyhteyttä, vaikka tilaa kyllä löytyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Petteri kirjoitti 28.11.2016 kello 14:13

    Malmin suunnnittelun kaavarungossa on yksi iso ongelma, se on puuttuva pääkatutasoinen itä-länsi-yhteys keskellä aluetta.

    Tattarinsuolta päin tulee kyllä keskelle aluetta katu, mutta tuossa luonnoksessa se katkeaa talon seinään. Tämä on lähiömäistä kaupunkisuunnittelua ja tälläinen katuverkko on huono joukkoliikenteen järjestämisen kannalta.

    Malmin kentokentän kaavarunkoa olisikin syytä korjata rakentamalla suora tie myös lännestä Malmikaarelta keskellä olevaan puistotien risteykseen.

    Sitä pitkin on hyvä ajaa bussia. Nyt keskeisen alueen läpi on vain mutkaisia ja kiertäviä itä-länsi suuntaisia yhteyksiä ja varsinkin jos Tattarisuo jossain vaiheessa otetaan asumiskäyttöön, suora liityntäyhteys, joka kulkee asutuksen keskipisteen läpi Malmin asemalle on erittäin tärkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. Petteri kirjoitti 28.11.2016 kello 14:54

    Itä-länsisuuntaisen pääkadun lisäksi Malmin tuosta kaavasuunnitelmasta puuttuu myös pääkatuyhteys Kivikosta Malmille, jolle linja 560 olisi luonteva siirtää kunhan Kontulankaaren päästä rakennettaisiin katu sillan päähän joka nyt johtaa ei mihinkään.

    Miksi ihmeessä Malmille ei ole suunniteltu kunnon katuja, joita pitkin voidaan ajaa runkobussilinjoja tai -ratikoita asutuksen keskipisteen läpi? Nyt näyttää siltä, että kaupunkisuunnitteluvirastossa ei ymmärretä, että joukkoliikenne on verkosto, joka ei vaan toimi labyrinteissä.

    Eikö Helsingissä ole jo riittävästi pussinperiä, joista ei millään pääse viereiseen aluekeskukseen kuin kiertämällä tolkuttomasti? Pitääkö Malmin lentoasemalle vielä rakentaa yksi labyrintti lisää jättämällä pääkadut rakentamatta?

    Toki 60-luvun autokaupunki-ihanteissa lähiöt rakennettiin vain autoiluun sopiviksi sokkeloiksi, mutta eikö kaupunkisuunnittelussa voitaisi Malmilla palata rakentamaan kaupunkia metsälähiön sijasta? Vaikka toki aluetta ei rakenneta kokonaan ruutukaavaan, olisi pääkatujen kuitenkin syytä edes hiukan muistuttaa ruutua, vaikka ne vähän kaartelisivatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  20. Petteri kirjoitti 28.11.2016 kello 16:30

    Malmin lentokentän kaavasta puuttuu myös luonnollinen paikka alueen lähipalveluille. Se johtuu siitä, ettei alueella ole pääkatujen risteystä keskellä asutusta, jossa olisi luonnollisesti kysyntää suunnilleen Martinlaakson ostarin kokoiselle lähipalvelukeskittymälle.

    Onko kaavan tavoitteena maksimoida autoilu, kun paikkaa kannattaville lähipalveluille ei ole? Se toki johtuu siitä, että kaikki tiet vievät isoille kaduille ja moottoritielle eikä alueelle ole suunniteltu pääkatuja ja niiden risteykseen kaupallisia palveluita?

    Ovatko tämän kaavan suunnittelijat täysin vanhoihin kaavoihin kangistuneita, kun näin tiheälle alueelle on suunniteltu autokaupunkikaava?

    Toki suunnittelijoilla on varmaan ollut hyvä idea suitsia läpiajoa, mutta eihän joukkoliikenne toimi ilman katuja ja risteäviä yhteyksiä, eivätkä myöskään lähipalvelut elä, jos ei ole vilkkaita risteyksiä, joissa kulkee myös autoja.

    Eikö Viikin kaavasta ole opittu mitään? Halutaanko Malmin lentokentälle toinen Viikki, hiljainen asuinalue, jossa kaikki pitää hakea Prismasta kaukaa asutuksesta?

    Eikö tuollaista ympäristöä ole Helsingin seudulla jo riittävästi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  21. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016 | Mikko Särelä kirjoitti 28.11.2016 kello 21:55

    Suosittele: Thumb up 1

  22. sääntö-Suomi kirjoitti 29.11.2016 kello 2:02

    On kyllä tosi erikoinen (= huono) idea että toimitilojen muutto asumiseen kiellettäisiin kokonaan. Nyt puhutaan kuitenkin lähes aina sellaisista kohteista mitkä on alunperin ollut asuintaloja ja mitkä ei vastaa nykyajan toimiston tarpeita.

    Luulisi että tällaisissa tapauksissa markkinat saisi päättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Elmo Allén kirjoitti 29.11.2016 kello 3:24

    MSL: Kun Malmin lentoaseman alue kuulunee kuitenkin lähitulevaisuuden suurimpiin uusiin kohteisiin, olisi varmaan hyvä, jos Lahdenväylän bulevardisointi ja pikaratikka olisivat toteutuslistalla aivan ensimmäisten joukossa (vaikka jo ennen lentoaseman aluetta, jos mahdollista).

    Lahdenväylän bulevardisointi menee ihan listan viimeisten joukkoon siitä syystä, että tällä hetkellä vielä uskotellaan että Lahdenväylä voitaisiin samalla laittaa tunneliin. Vaatinee siis toteutuakseen uuden yleiskaavakierroksen vielä, jossa sitten todetaan, että parempi tehdä vain se bulevardi ilman tunnelia.

    Se pikaratikka Lahdenväylän varrelle toki tehdään samalla kuin Malmin lentoaseman aluekin rakentuu. Pysäkkien tekeminen vain jää odottamaan tulevaisuuden kaupunkia. Saattaa toki olla, että rata vähän vaatii muitakin toimenpiteitä sitten sen bulevardin rakentuessa, mutta siinä ei pitäisi olla kyse kuin joistakin kymmenistä miljoonista. Paljon pienemmästä summasta kuin mikä on pikaratikan Malmille ulottamisen hyöty niinä monina vuosina siinä välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. Heikki kirjoitti 30.11.2016 kello 18:31

    Bulevardeja olisi helppo testata käytännössä jo nyt (liittymiä/siltoja ei tarvitsisi purkaa).

    Siihen ei tarvittaisi muuta kuin väylien muuttaminen yksikaistaisiksi (ts. yksi kaista jolla on sallittua ajaa 40, muut/toinen kaista bussikaistaksi Mannerheimintien tapaan + kameravalvonta). Risteäviä katuja voisi simuloida laittamalla siirrettävät liikennevalot esim. 100m välein, tosin se voi olla bulevardilla liian pitkä väli valoille, ehkä 50m olisi parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2016 kello 21:01

    Heikki. Kokeiluun tarvitaan myös se ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Miltton Friidman kirjoitti 30.11.2016 kello 22:31

    Näin minä kaavoittaisin Malmin lentokentän (ja muutkin tulevat kaupunginosat). Ei ole poliitikkojen tehtävä määrätä mitä ihmiset ja yritykset _omille_ tonteilleen rakentavat, saatika sitä, paljonko niille muuttaa ihmisiä.

    Ja tämä ei siis ole kannanotto Malmin kentän puolesta tai vastaan vaan esimerkki siitä, miten kaupungin tulisi kaavoittaa.

    https://drive.google.com/file/d/0B5o55-Mu0cj8aTRoeXZZUEFmdms/view

    Cato-instituutin raportti aiheesta: https://object.cato.org/sites/cato.org/files/pubs/pdf/pa802.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 9:23

    Omille tonteilleen kirjaimellisesti otettuna kertoo, että kaupunki määrää, koska kaupunki omistaa Malmin lentokentän alueella maan kokonaan. Suunnittelematon kaupunki on mielenkiintoinen asia. Voidaan tiettyyn rajaan asti perustella sitä, että käyhttötyarkoituksen määrittää raha – siis suhteellinen etu – mutta se ei ulkoisvaikutusten kannalta ole niin selvää. Jos sinä asut minun tonttini pohjoispuolella, ja minä rakennan sinun tonttiisi kiinni 40-kerroksisen talon niin että sinun tonttisi pimenee kokonaan, voisit olla sitä mieltä, ettei ole kiva juttu.
    Puhumatytakaan siitä, että jos rakennetaan 40-kerroksisia taloja, ne vaativat vähän toisenlaisen katuverkon ympärilleen kuin erilliset omakotitalot. Jos liikenneverkkoa rakennetaan silmät ummessa siitä, mitä riippumattomat tontinomistajat haluavat tehdä, liikenteestä tulee aika huonosti toimiva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Heikki kirjoitti 30.11.2016 kello 22:31

    Osmo Soininvaara:
    Heikki. Kokeiluun tarvitaan myös se ratikka.

    Koska (pika)ratikkakaan ei voi ohittaa (taso)valoristeyksiä pysähtymättä, se olisi (kokeilun ajan) helposti korvattavissa antamalla bussien ajaa valoista valoihin 60 ja lisäämällä tavallisten linjojen joukkoon ratikan kapasiteetin verran sukkulabusseja jotka ajaisivat vain sitä osuutta bulevardista jota ratikalla tullaan liikennöimään tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 9:14

    Heikki, ratikan matkustusmukavuus on aivan toista luokkaa kuin bussin. Sen näkee siitäkin, että ratikan suosio matkustusvälineenä on paljon suurempi kuin bussin, vaikka bussi olisi nopeampi. Katso vaikka kympin suosiota Ruskeasuolta Helsinkiin verrattuna heiluvin, meluaviin ja täriseviin busseihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kepa kirjoitti 1.12.2016 kello 10:12

    Osmo Soininvaara:
    Heikki, ratikan matkustusmukavuus on aivan toista luokkaa kuin bussin. Sen näkee siitäkin, että ratikan suosio matkustusvälineenä on paljon suurempi kuin bussin, vaikka bussi olisi nopeampi. Katso vaikka kympin suosiota Ruskeasuolta Helsinkiin verrattuna heiluvin, meluaviin ja täriseviin busseihin.

    Epäilen, että liioittelet tässä kovasti mukavuuden merkitystä. Kyllä minäkin valitsen Helsingissä liikkuessani usein ratikan bussin sijaan, vaikka minun mielikuvissani bussi on selvästi ratikkaa mukavampi. Syynä on yksinkertaisesti se, että osaan Helsingin ratikoiden reittikartat suunnilleen ulkoa, kun taas bussilinjoja en tunne. Niinpä valitsen sen hitaamman ja mielestäni epämukavamman ratikan, koska tiedän sen varmasti vievän sinne, minne olen menossa. Pysäkkiä lähestyvästä bussista en taas ehdi selvittää reittiä tarpeeksi nopeasti.

    Tunnen kyllä Reittioppaan, mutta siitä ei ole paljon apua silloin, kun seison pysäkillä Ruskeasuolla ja Reittiopas ehdottaa linjaa X, mutta pysäkkiä lähestyykin linjan Y bussi. En viitsi jäädä pysäkille odottamaan linjan X bussia, jos vieressä menee ratikka, jonka tiedän vievän perille, vaikkakin vähän hitaammin ja epämukavammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Tuomas L. kirjoitti 1.12.2016 kello 11:41

    Tuo Malmin raitiotie kannattaa tehdä kunnolla, jotta investoinnista saadaan kaikki hyöty irti. Noista liitetiedostoista jää kuva, että pysäkkiä on suunniteltu mm. Viikintielle kohtaan, jossa 300 m säteellä on yksi asuinkerrostalo, purkujätteen käsittelylaitos ja joitakin autokorjaamoja. Moottoritien varteen rakennetulla light rail -linjalla ei tarvita pysäkkejä puolen kilometrin välein, kun ei siellä ole tiivistä kaupunkirakennettakaan. Tuosta kulkee useita bussilinjoja, ne varmaan riittävät.

    Malmin ratikan pitäisi olla nopea runkolinja. Hitaita bussilinjoja keskustaan alueella on jo tarpeeksi tarjoamassa tiheää pysäkkiväliä niille joilla ei ole kiire matkustaa. Jos yhteys on tarpeeksi nopea ja tiheävuoroinen, iso osa Viikin ja lähialueen matkustajista todennäköisesti siirtyy käyttämään tuota ratikkaa, jolloin tarve keskustaan suuntaan kulkevaan bussiralliin vähenee huomattavasti. Metronkin kuormitus pienenee. Göteborgista voisi ottaa mallia.

    Malmin lentokenttäalueenkin asukkaat todennäköisesti hyötyisivät mahdollisimman nopeasta yhteydestä. 25-30 minuutin matka keskustaan on aika lailla kipurajoilla, vaikka ilmeisti keskustaan suuntautuvilla matkoilla on tarkoitus käyttää junaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. anonyymi kirjoitti 1.12.2016 kello 11:42

    Elmo Allén: Kyllä. Tämänhetkinen näkemys verkoston kokonaisuudesta löytyy yleiskaavan aineistosta: http://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/2016_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614.pdf

    Eli Pohjois-Helsingin poikittaisliikenne ei jatkossakaan läntisen puolikkaan osalta parane. Kiitos. Eihän siitä Kehän bussikaan aina viitsi vierestä ajaa vaan oikoo Pitäjänmäen kautta.

    Petteri: Malmin suunnnittelun kaavarungossa on yksi iso ongelma, se on puuttuva pääkatutasoinen itä-länsi-yhteys keskellä aluetta.

    Malmilta nyt muutenkin puuttuu niitä itä-länsi-yhteyksiä. Nythän se ei oikein ole järkevä kokonaisuus. Kai siitä terminaalin läpi periaatteessa voi ratikankin ajaa (jos silta vain kestää painon), mutta tuo onkin pitkälti se ainoa reitti radan poikki. Kevyelle liikenteellekin on väyliä todella heikosti (tulee helposti paljon kiertoa) ja niitä varten ei edes tarvitsisi juuri muuta kuin kaivaa jonkinlainen tunneli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Miltton Friidman kirjoitti 1.12.2016 kello 14:58

    Osmo Soininvaara:
    Omille tonteilleen kirjaimellisesti otettuna kertoo, että kaupunki määrää, koska kaupunki omistaa Malmin lentokentän alueella maan kokonaan.

    Tuo on kieltämättä totta. Mutta onko kaupungilla tarpeeksi hyvä syy antaa tontteja vuokratessaan tai myydessään kovinkaan tiukkoja vuokra- tai myyntiehtoja tonttien käyttöä koskien? Ainakin tiukat ehdot oletettavasti laskevat markkinahintaa, mikä tuskin on kaupungin talouden etu.

    Suunnittelemattomasta kaupungista sen verran, että muutin hiljattain Vaasaan Palosaarelle, joka vaikuttaa suomalaisittain melko antiautoritaarisesti kehittyneeltä: alueella on ruutukaava ja kortteleilla iloisesti sekaisin vanhoja puutaloja, lähinnä 60-80-luvun kerrostaloja ja muutamia uusia omakotitaloja. Vaasan kaavoittajat eivät taida olla yhtä tiukkapipoisia kuin pk-seudun kuntien.

    https://binged.it/2fOQFH9

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Heikki kirjoitti 1.12.2016 kello 18:57

    Osmo Soininvaara:
    Heikki, ratikan matkustusmukavuus on aivan toista luokkaa kuin bussin. Sen näkee siitäkin, että ratikan suosio matkustusvälineenä on paljon suurempi kuin bussin, vaikka bussi olisi nopeampi. Katso vaikka kympin suosiota Ruskeasuolta Helsinkiin verrattuna heiluvin, meluaviin ja täriseviin busseihin.

    Kyllä. Tosin, asuin Tilkassa 15 vuotta mutta ne kerrat kun oli aivan pakko keskustaan mennä valitsin bussin. Niitä menee ohi taukoamatta ja ne ovat nopeampia kuin ratikat, helppo valinta.

    Tarkoitin ratikan korvaamista busseilla kokeilun ajan. Pienempiäkin asioita testataan, kuten uutta HSL kortinlukijaa. Liityntäpysäköintialueiden puuttuminen “simuloitujen” bulevardien päistä tietysti vie terän tältä testiltä, koska niiden puute pakottaa valtaosan jatkamaan kuitenkin autolla sitä yhtä kaistaa pitkin ja koko hyöty ei tule niin ilmeiseksi kuin jos ulkopaikkakuntalaiset voisivat jättää autonsa liityntäpysäköintiin ja jatkaa ratikalla ja/tai bussilla.

    Uskon kuitenkin yhä vakaasti että lyhyellä, helpolla (kun verrataan suhteellisen peruuttamattomaan katurakentamiseen) kokeilulla saataisiin arvokasta tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 19:05

    Sorry nyt Heikki. Sinun on simuloitava myös yhdyskuntarakennetta. Jos ne 80 000 ihmistä, jotka aiotaan asuttaa bulevardien varrelle, asutettaisiin vaihtoehdossa kahden auton talouksiin pitkin Uuuttamaata ja nämä tulisivat sitten autoineen Helsinkiin, se varmaankin hidastaisi liikennettä moottoriteillä ihan vaan siksi, ettei katuverkko tien päässä vedä. On halvempaa tehdä tämä simulaatio tiet6okoneella, kun rakentaa nuo asunnot kokeeksi bluevardien varrelle ja sitten verrokkitalöauksena siroptella ne pitkin peltoja. Et voi erottaa liikenneratkaisua yhdyskuntarakenteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2016 kello 19:08

    Tutkimustebn mukaan kuulut vähemmistöön. Ratikkaa käytetään paljon enemmän kuin liikennemallien mukaan pitäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. anonyymi kirjoitti 4.12.2016 kello 14:09

    Osmo Soininvaara:
    Tutkimustebn mukaan kuulut vähemmistöön. Ratikkaa käytetään paljon enemmän kuin liikennemallien mukaan pitäisi.

    Nopeus vs. mukavuus. Ratikoiden pysäkitkin ovat ns. helpompia kuin bussipysäkit, vaikka ovatkin hankalammassa paikassa, koska liikennevirtaa ei tarvitse koko ajan skannata yhtä intensiivisesti. Toisaalta ratikkapysäkit vain ovat usein paremmilla reiteillä ja kulkuvälineeseen ja -välineestä nousu vain on sujuvampaa..

    Tuohon nopeus vs. mukavuus -vaihtokauppaan liittyen voisin kuvitella monen myös esimerkiksi minimoivan kulkuvälineiden vaihdot tilanteissa, joissa niillä voisi voittaa jopa muutaman kymmenen minuuttia aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus