Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2016

31.10.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Kontulaan täydennysrakentamiskaava

250 uutta kontulalaista ylläpitämään paikallisia palveluja aika ongelmattoman näköisellä täydennyskaavalla. Herää vain kysymys, miksi Itä-Helsinki on aikanaan rakennettu näin maata haaskaten?Tämän jälkeen tonttitehokkuus nipin napin yli yksi.

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet

paulig

Vuosaaren keskustassa parannetaan jalankulkuolosuhteita, siirretään lukio metronaseman läheisyyteen ja sallitaan ympäristöään huomattavasti korkeampaa rakentamista Vuotien varrella. Tässä vaiheessa suunnitteluperiaatteet ovat hyvin yleisluontoisempia. Lautakunnalle on näytetty pidemmällä olevia suunnitelmiakin ja palautteesta päätelleen myös asukkaille. Alue on pääosin Pauligin omistuksessa, mutta osan alueesta omistaa kaupunki.

Pasilan konepajan osa-alueiden 5 ja 6 rakennustapaohje

Aika yksityiskohtaista suunnittelua ja ohjeistamista. Se tietysti takaa, että jälki on jotenkin kelvollista, mutta tekeekä tässä kaupunki rakennusliikkeelle kuuluvaa työtä. Toinen vaihtoehto olis, että rakennusliike suunnittelee ja kaupunki hyväksyy tai ei hyväksy.

Viher- ja virkistysverkon kehittämisen periaatteet

Tämä oli meillä luonnosvaiheessa jokin aika sitten. Elina Moisio sai läpi eräitä ohjeita jatkokehittämiseksi. Elina varmaankin tarkistaa,  onko niitä noudatettu.

 

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.11.2016”

  1. Captain Awesome kirjoitti 1.11.2016 kello 9:20

    “Herää vain kysymys, miksi Itä-Helsinki on aikanaan rakennettu näin maata haaskaten?Tämän jälkeen tonttitehokkuus nipin napin yli yksi. “

    Koska ajateltiin, että pian kaikki liikkuvat kuitenkin lentävillä autoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. Captain Awesome kirjoitti 1.11.2016 kello 9:23

    Vuosaaren metron ympäristö alkaa pikkuhiljaa muuttua sellaiseksi mikä sen aseman seudulla olisi pitänyt olla alunperinkin. Turhan matalaa vaan suunnitellaan. Mutta toki parempaan suuntaan mennään vallitsevaan tilanteeseen nähden. Hyvä, hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  3. Captain Awesome kirjoitti 1.11.2016 kello 9:29

    Toi Kontulan viitesuunnitelma jos toteutuu sellaisenaan niin kyllä aiwan helevetinmoista tuhlaamista on, eikä pitäisi enää tänä päivänä mennä seulasta läpi…

    Katsokaa nyt itse: https://www.facebook.com/events/1603187033304522/

    Jokunen hassu pistetalo. Ei näin. Ei todellakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  4. Harri Paavola kirjoitti 1.11.2016 kello 9:38

    Vuotien eteläpuolelta tulee varmistaa suora yhteys metroasemalle myös silloin kun Columbus on kiinni. Nykyisellään Columbuksen ali ei kulje Vuotien eteläreunalla kävelyreittiä ja Vuotien yli ei mene suojatietä josta pääsisi metroaseman portaille.

    Eli esimerkiksi tuo korkein talo havainnekuvassa. Jos sieltä haluaa metrolle ilman että kulkee Columbuksen läpi, tulee kiertää koko Columbus ja Albatrossi. Se about tuplaa matkan metrolle. Jos Columbuksen ali tehtäisiin kävelytie ja Vuotien yli suojatie, niin metrolle olisi lyhyt matka aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  5. Et Fils kirjoitti 1.11.2016 kello 10:30

    Harri Paavola:
    Jos sieltä haluaa metrolle ilman että kulkee Columbuksen läpi

    Columbuksen kauppiaat ja kauppakeskuksen omistaja eivät tykkää sellaisesta kaupunkitilasta jossa voi oikaista ilman että ostaa ja maksaa. Jollain kytkennällä se taitaa olla myös kaupungin etu…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Ari kirjoitti 1.11.2016 kello 11:28

    Vuosaaren keskustassa nykyisin oleva tornitalo Cirrus ei ole tuonut alueelle yhtään tavoiteltua kantakaupunkimaisuutta, vaan ennemminkin vienyt sitä pois. Cirruksen ja Columbuksen/Albatrossin välisillä aukioilla ei tapahdu koskaan yhtään mitään, vaikka aukio antaa etelään ja merikin näkyy. Näin on varmasti pitkälti varjojen ja tuulisuuden vuoksi, jotka molemmat taas johtuvat tornitalosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  7. Mikko Nummelin kirjoitti 1.11.2016 kello 11:59

    Miten olisi metron jatkaminen yhden pysäkinvälin verran Vuosaaren satamaan asti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  8. Mikko Nummelin kirjoitti 1.11.2016 kello 12:18

    Captain Awesome:
    “Herää vain kysymys, miksi Itä-Helsinki on aikanaan rakennettu näin maata haaskaten?Tämän jälkeen tonttitehokkuus nipin napin yli yksi. “
    Koska ajateltiin, että pian kaikki liikkuvat kuitenkin lentävillä autoilla?

    Stadin syvällisemmäksi ymmärtämiseksi pitää tarkastella koko pääkaupunkiseutua ja sitäkin mielellään Googlen tai muun palveluntarjoajan satelliittikuvasta ilman tunnisteita, jotteivät kunnanrajat häiritse. Siitä huomaa monia asioita.

    Kantakaupungin laajeneminen on kolmella suunnalla pysähtynyt vesistöesteeseen. Vesistöesteiden takana siltojen ulottuvilla ollaan jo enemmän kuin kävelyetäisyydellä ydinkeskustasta ja rakentamista ovat ohjanneet enemmän muut tarpeet, kuten työpaikka-alueet, liikenneyhteydet keskustaan ja kun tilaa on löytynyt, asumisväljyys.

    Ennen lähiövyöhykkeiden kehittymistä työväestö asui kantakaupungissa ja sen liepeillä aivan mielettömän ahtaasti, esimerkiksi patjalla keittokomeron lattialla. On ymmärrettävää, että kun väki vaurastui, moni vaati isompien palkkarahojensa vastineeksi lisää asuintilaa ja sitä ei tietenkään kaikille enää kantakaupungista riittänyt.

    Tuomiokirkon seutu on rakentunut nykymuotoonsa kehitysmaa-aikana, Kallio ja Punavuori taas edustavat kehittyvän teollisuusmaan kerrosta, lähiövyöhykkeiden ollessa rikkaaksi teollisuusmaaksi pääsyn perintöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  9. Tuomas L. kirjoitti 1.11.2016 kello 15:14

    En nyt niinkään ihmettelisi Kontulan rakentamistehokkuutta, olihan se melko totaalista periferiaa 1960-luvulla kun se rakennettiin. Vaikka kolmannes osa-alueesta on omakotitaloaluetta, sijainti on kaupungin rajalla ja puistoalaakin on paljon, asukastiheys on kuitenkin Helsingin keskiarvoa korkeampi, melkein 5000 ihmistä/neliökm.

    Sen sijaan esimerkiksi Oulunkylän tai Kulosaaren tehoton väljyys on aika kummallista, kun molemmat ovat yli puolet lähempänä keskustaa ja liikenteellisestikin keskeisempiä paikkoja. Oulunkylän väestötiheys on puolet Kontulasta. Helsingissä rakentamisen tehokkuus omituisesti tippuu kantakaupungin rajalla hyvinkin minimaaliseksi ja nousee taas vasta n. 9-10 km päästä keskustasta. Niille, joilla on rahaa, riittää väljyyttä keskeisillä paikoilla; köyhä kansa saa asustaa tiheästi rakennetuissa betonilähiöissä kaukana keskustasta. Julkisen liikenteen järjestämisen kannaltakin tällainen kaupunkirakenne on melko järjetön, kun kantakaupungin ulkopuolella on vyöhyke, jolle ei kannata rakentaa tehokasta julkista liikennettä, jolle kuitenkin olisi tarvetta kauempana.

    Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tiivistäminen kannattaisi lähellä kantakaupunkia; nyt sitä tehdään siellä, missä se on poliittisesti helpointa, eli pienituloisilla, vuokra-asuntovaltaisilla alueilla, joiden asukkaat eivät ole kiinnostuneita valittamaan kaavoista. Viime aikoina suunniteltu täydennysrakentaminen Oulunkylässä ja Kulosaaressa ei taida nostaa näiden kaupunginosien rakentamistehokkuutta edes väljän 60-luvun kontulan tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  10. tuen maksaja kirjoitti 1.11.2016 kello 18:59

    Hiemankin rakennushistoriaa tunteva tietää, että arkkitehtuuri on täynnä ihanteita ja muoteja. Sotien jälkeen ihanne oli valoisa, väljä lähiö, jonne asukkaat siirrettiin/siirtyivät todella kurjista oloista. Helsingissä noen, ahtauden, syöpäläisten ym. jälkeen lähiön avarat asunnot ovat tuntuneet paratiisilta. Jos ei usko, niin aikalaistodistuksia on saatavilla. Pasilassa on asuttu kaatsin päällä ja Nokalla ei ole ollut edes kaivoja.

    Elementtirakentaminen taas on ystävämme tehokkuusajattelun tuotetta, joka sekin on eräänlainen muoti. Tehostamista nyt vain ei voi äärettömiin viedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. Peter kirjoitti 1.11.2016 kello 19:33

    Ari:
    Vuosaaren keskustassa nykyisin oleva tornitalo Cirrus ei ole tuonut alueelle yhtään tavoiteltua kantakaupunkimaisuutta, vaan ennemminkin vienyt sitä pois. Cirruksen ja Columbuksen/Albatrossin välisillä aukioilla ei tapahdu koskaan yhtään mitään, vaikka aukio antaa etelään ja merikin näkyy. Näin on varmasti pitkälti varjojen ja tuulisuuden vuoksi, jotka molemmat taas johtuvat tornitalosta.

    On omituinen havainnekuvien harhakuvitelma, että rakentamalla aukion (tai siis jättämällä rakentamatta) saa luotua automaattisesti kivaa pariisilaista kahvilakulttuuria ihan joka paikkaan. Jos se olisi siitä kiinni, että rakentamaton aukea tila tarkoittaisi pienyrittäjyyden ja kulttuurin riemujuhlaa, Sipoon peltomaisema olisi Uudenmaan kaupunkielämän keskus.

    Cirruksen edessä aukealla ei tapahdu mitään koska se on yhdeltä sivulta asuinrakennusta, toiselta kunnallisvirastoa ja kolmannelta autotietä. Jäljelle jäävän sivun terassi hyödyntää tilaa, mutta sekin kärsii siitä, että joka suuntaan on pitänyt jättää riittävästi tuulitunnelia koska nykyään on ilmeisesti laitonta rakentaa taloja kiinni toisiinsa. Jos ideana on ollut suunnitella kantakaupunkimaisesti, on lopputulos tosiaan epäonnistunut pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  12. Captain Awesome kirjoitti 2.11.2016 kello 8:57

    Mikko Nummelin: lähiövyöhykkeiden ollessa rikkaaksi teollisuusmaaksi pääsyn perintöä.

    Suomi ei ollut rikas teollisuusmaa vielä 60-luvun alussa. Maaseutu ei vaan enää elättänyt joutoväkeä entiseen tapaan ja tehtaat tarvitsivat yhä enemmän käsipareja. You do the math.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. antti kirjoitti 2.11.2016 kello 9:48

    Miten Kontulan kaavaa kohdeltiin, pitivätkö tavanomaiset epäillyt tällä kertaa suunsa kiinni kaavoitushyödyistä tontinomistajille koska SATO?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Syltty kirjoitti 2.11.2016 kello 11:07

    Cirrus on “nerokas” konsepti: rakennetaan korkeasti paikkaan, jossa tila riittää jopa laajoille parkkipaikoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  15. Anonymous kirjoitti 2.11.2016 kello 15:41

    Guggeinheim on taas näköjään kaivettu esiin:

    http://yle.fi/uutiset/3-9267929

    Voisiko joku tehdä ehdotuksen, että Kukkis sijoitetaan Kruunusillan Kruunuvuorenrannan päähän. Saisi raitioliikenne lisää asiakkaista turisteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. Captain Awesome kirjoitti 3.11.2016 kello 9:00

    Anonymous: Voisiko joku tehdä ehdotuksen, että Kukkis sijoitetaan Kruunusillan Kruunuvuorenrannan päähän.

    Älä laita muita tekemään sellaista jonka voit tehdä hyvin itsekin…

    Ihan mukavasti alkanut löytyä sittenkin sitä yksityistä rahaa kun on ollut pakko löytää.

    Suorastaan malliesimerkki siitä, että kyllä sitä massii ullattaen onkin kunhan kaupunki vaan ottaa – ja pitää! – tiukan linjan.

    Lisaa tata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Lundvistin Julle kirjoitti 3.11.2016 kello 13:09

    Peter: On omituinen havainnekuvien harhakuvitelma, että rakentamalla aukion (tai siis jättämällä rakentamatta) saa luotua automaattisesti kivaa pariisilaista kahvilakulttuuria ihan joka paikkaan. Jos se olisi siitä kiinni, että rakentamaton aukea tila tarkoittaisi pienyrittäjyyden ja kulttuurin riemujuhlaa, Sipoon peltomaisema olisi Uudenmaan kaupunkielämän keskus.

    Niin, mua hämmentää tässä eniten se, että Helsinki on täynnä epäonnistuneita toreja ja aukioita, mutta silti niitä suunnitellaan joka yhteydessä lisää.

    Kuinka kauan Senaatintoria ja keskuskortteleita on yritetty “elävöittää”? Töölöntori on parkkipaikka, samaten Hietalahden tori. Rautatientorille pitää joka talvi pystyttää kallis tekojää, että se olisi vähemmän ankea.

    Silti kansalaistoreja ja muita “tapahtumaaukioita” pukkaa kovaa tahtia.

    Meneekö pää hakkaamalla seinästä läpi, jää nähtäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. anonyymi kirjoitti 3.11.2016 kello 14:02

    Captain Awesome: Suorastaan malliesimerkki siitä, että kyllä sitä massii ullattaen onkin kunhan kaupunki vaan ottaa – ja pitää! – tiukan linjan.

    Kunhan ei julkista rahaa tai omaisuutta käytetä.

    Jos jotain lupia, maksuja tms. tarvitaan, niin olisi ihan oikein sitten tässä vaiheessa lisänihkeillä aiemman ehdotuksen (lue: kusetusyrityksen) synnyttämään luottamuspulaan vedoten. Kyse ei edes olisi tekosyystä vaan ihan todellisesta syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Captain Awesome kirjoitti 4.11.2016 kello 9:07

    anonyymi: Kunhan ei julkista rahaa tai omaisuutta käytetä.

    Jos jotain lupia, maksuja tms. tarvitaan, niin olisi ihan oikein sitten tässä vaiheessa lisänihkeillä aiemman ehdotuksen (lue: kusetusyrityksen) synnyttämään luottamuspulaan vedoten. Kyse ei edes olisi tekosyystä vaan ihan todellisesta syystä.

    Itse en ole niin ehdoton, että vaatisin ehdotonta nollalinjaa kaupungin ja/tai valtion kirstujen raottamiselle.

    Jos tuolle linjalle mennään, niin sitten pitäisi loogisuuden nimissä jakaa ei-oota suurin piirtein kaiken suhteen…

    Olisi hyvä mahdollisimman objektiivisesti ja realistisesti arvioida paljonko jäisi saamapuolelle – myös muita mittareita käyttäen kuin pelkästään kolikoita ja seteleitä.

    Mutta tällä hetkellä rakentamisesta puuttuu 63 miljoonaa yksityistä rahaa, eli vielä pitäisi panna hattu kiltisti rundaamaan sen toisenkin rahoituskierroksen.

    Kyllä mäkin ehkä voisin jotain antaa, tietenkin sillä oletuksella, että diili on ns. doable.

    Kyllä paljon eteenpäin ollaan vuodesta 2011 tultu (mikä vaihteeksi herättää taas pientä uskoa ihmiseen): http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/uusi-esitys-guggenheimista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Captain Awesome kirjoitti 4.11.2016 kello 9:43

    Lundvistin Julle: epäonnistuneita toreja ja aukioita, mutta silti niitä suunnitellaan joka yhteydessä lisää.
    Kuinka kauan Senaatintoria ja keskuskortteleita on yritetty “elävöittää”? Töölöntori on parkkipaikka, samaten Hietalahden tori. Rautatientorille pitää joka talvi pystyttää kallis tekojää, että se olisi vähemmän ankea.
    Silti kansalaistoreja ja muita “tapahtumaaukioita” pukkaa kovaa tahtia.

    FAIL.

    Mainittu kolme aukiota/toria jotka ovat olleet olemassa jokseenkin aina.

    Narinkkatori on keskustan uusin “tulokas”, mutta siinähän on päin vastoin menty asiassa eteen päin: siinä missä ennen Kampin keskusta oli suuri ammottava tuulen pieksämä aukio, on nyt yksi paljon pienempi aukio. Jossa on varmasti enemmän tapahtumia kuin mitä paikalla oli ennen Kampin keskusta.

    Luulenpa, että ymmärrät ihan hyvin sen perussyyn siihen miksei Helsingissä ja Suomessa ylipäätään ole hirveästi mieltä järjestää ulkotapahtumia kesäkauden ulkopuolelle (eikä aina silloinkaan).

    Ymmärtääkseni Töölöntoria on tarkoitus elävöittää – eli eiköhän se vähintäänkin tarkoita P-paikoituksen vähentämistä (ja ehkä poistamista tai peräti maan alle siirtämistä jollain aikavälillä).

    Rautatientorilla on kesäkaudella aika paljon tapahtumia, varmasti enemmän voisi olla.

    Ehkä et vain ole tietoinen kuinka paljon kaupungin aukioilla ja toreilla oikeasti tapahtuu…? Jos taas kyse on siitä, että vääränlaista toimintaa, niin mikä estää Jullea aktivoitumasta itse?

    I know, I know… jonkun muun pitäisi tietenkin tehdä se sun puolestasi.

    Senaatintorilla on isoja tapahtumia ympäri vuoden, ja varmasti moni toimija tulisi mieluusti useamminkin/isommin, mutta otaksun, että Senaatintorista ei olla tietoisesti haluttu tehdä mitään 24/7 hoploppia.

    Ehkä juuri siksi, että siinä sattuu sijaitsemaan KIRKKO…

    Tuomiokirkko on Helsingin suosituin nähtävyys. Jota ei voisi kokea niin kuin Engel & co ovat sen aikoinaan tarkoittaneet mikäli suurkirkon edessä olisi aina käynnissä jotain häsläystä ja älämölyä.

    Omasta mielestäni tällainen linjaus (siis mikäli sellainen todella on) on ihan perusteltu.

    Mitä torikortteleihin taas tulee, niin ymmärtääkseni viimeinen kortteli on vasta tänä vuonna mennyt täysremonttiin.

    Mutta sen jälkeen alkaa olla koko paketti valmis ja vasta sitten voidaan täysipainoisesti alkaa kehittämään sisältöä eteenpäin. Aika paljon sitä tuntuu kyllä löytyvän jo nytkin.

    Asiat eivät tapahtu hetkessä. Ja meillä Suomessa ehkä vielä normaaliakin hitaammin… Sille minunkin mielestä kannattaisi yrittää tehdä jotain.

    Hietalahden torille povaisin suorastaan uutta tulemista Jätkäsaaren rakentumisen myötä kunhan vaan löytyisi järkeä toteuttaa uusi kapea ja siro kävelysilta Hietalahdenrannasta Välimerenkadulle.

    Juuri mikään muu ei edesauttaisi enempää sitä, että uudet natiivit viitsisivät sankoin joukoin kurvata torille elämöimään.

    Silloin Kauppahallinkin tulevaisuus nimenomaan KAUPPAHALLINA olisi turvattu – toisin kuin nyt (viimeksi olisi myyty yhden toimijan myymäläksi).

    Hietalahdessa olisi potentiaalia Hakaniemen torin veroiseksi, noh, TORIKSI, eikä vain käytetyn (ynnä varastetun ynnä Kiinasta importoidun skeidan) roinan viikonloppumarkkinaksi.

    Dääldä dähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. anonyymi kirjoitti 4.11.2016 kello 11:35

    Captain Awesome: Itse en ole niin ehdoton, että vaatisin ehdotonta nollalinjaa kaupungin ja/tai valtion kirstujen raottamiselle.

    Kyse on siitä, että tuo aikaisempi ehdotus oli niin selvästi pelkkä kusetus, että sen tulee värittää suhteita jatkossakin. Eihän tämä uusikaan ehdotus mikään hyvä ole, kun yli puolet rakennuskustannuksista tulisi kaupungin kontolle ja tontista tai toiminnan rahoituksesta ei ole puhuttu mitään. On vain puhuttu yhteistoiminnasta kaupungin muiden museoiden kanssa, mikä ikävästi kuulostaa siltä, että ne joutuvat käyttämään omaa rahaa ja omia kokoelmia “yhteistoimintaprojekteihin” McGuggen tiloissa McGuggen lipputuloja varten.

    Tietysti kun McGugge ei pysy omillaan pystyssä, kaupungin on joko tuettava sitä tai sitten kaupungille jää käteen mihinkään soveltumaton, julkista tilaa rajoittava, kallis rakennus paraatipaikalle. Suomalaisen päätöksenteon tietäen rahaa todennäköisesti pumpataan säätiölle siihen asti, kunnes vuotava talo on käyttökelvoton tms., jolloin se vaihdetaan päittäin johonkin arvokiinteistöön ja rahan imeminen jatkuu, kunnes huomataan museon alkavan avustuksista huolimatta tuottaa tappiota McGuggelle ja ettei kunnon näyttelyitä enää tule. Siinä vaiheessa se vetäytyy ja havaitaan paikallisen museojärjestelyn olevan jatkuvista avustuksista huolimatta niin järkyttävissä veloissa, että se menee välittömästi konkurssiin. Arvokiinteistö on tietenkin jotenkin päätynyt McGuggen omistukseen tai myymäksi. Jäljelle jää siis paljon velkaa ja joku käsittämättömän ruma ja käyttökelvoton pytinki, jonka joku ihquttaja saa silti suojeltua, koska wow ja makkaratalo.

    Normaalin kumppanin kanssa tukeminen olisi ok. Minusta ensimmäinen ehdotus oli kuitenkin niin törkeä, että se poltti kyllä kaikki sillat ja hävitti kaiken luottamuksen mihinkään reiluun toimintaan. Minusta on erittäin selvää, että tuollaiseen kumppaniin ei yksinkertaisesti ole enää lainkaan luottamista. Käsittääkseni kokemukset maailmalta ovat myöskin hieman sen suuntaisia, että ruusuisiin kuvitelmiin ei kannata uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  22. Captain Awesome kirjoitti 4.11.2016 kello 13:29

    anonyymi: Normaalin kumppanin kanssa tukeminen olisi ok. Minusta ensimmäinen ehdotus oli kuitenkin niin törkeä, että se poltti kyllä kaikki sillat ja hävitti kaiken luottamuksen mihinkään reiluun toimintaan.

    Kauan saapi venttailla “normaalia” kumppania.:)

    Totta kai toimijoiden omista lähtökohdista kannattaa yrittää saada mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä. Ihan normaalia bisnestä siis.

    Kuten sanoin, ei pidä tehdä hölmöä diiliä. Pitää olla skarpimpana nyt vielä kun on muistissa hyvä opetus – ja eiköhän some-jengin älämöinti pitkälti pidä huolta siitä, että joka kivi tulee käännetyksi.

    Kyllä keskustella aina kannattaa. Vaikka sitten klo 2 asti aamulla jos sillä saadaan parempia diilejä aikaiseksi (not!).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. hartsa kirjoitti 4.11.2016 kello 13:48

    Lundvistin Julle: Niin, mua hämmentää tässä eniten se, että Helsinki on täynnä epäonnistuneita toreja ja aukioita, mutta silti niitä suunnitellaan joka yhteydessä lisää.

    Kuinka kauan Senaatintoria ja keskuskortteleita on yritetty “elävöittää”? Töölöntori on parkkipaikka, samaten Hietalahden tori. Rautatientorille pitää joka talvi pystyttää kallis tekojää, että se olisi vähemmän ankea.

    Silti kansalaistoreja ja muita “tapahtumaaukioita” pukkaa kovaa tahtia.

    Meneekö pää hakkaamalla seinästä läpi, jää nähtäväksi.

    Huvittavinta on näin Pariisilaisena se, että täällä ei ole juuri lainkaan sellaisia aukioita kun Helsinkiin rakennetaan – ja kaikki sellaiset, joissa on elämää ovat 1. paljon pienempiä kuin mikään Helsinkiläinen (ainoa esim. Senaatintoriin koon puolesta rinnasteinen on Concorde, joka on todellisuudessa iso liikenneympyrä) ja 2. kaikki uudet, jotka muistuttavat Helsinkiläistä tuotantoa, ovat aivan kuolleita.

    Ei elävää aukiota saa sillä, että rakentaa aukion. Sen saa sillä, että jossain on joku elävä. Helsingin tiheys nyt on vaan liian pieni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Peter kirjoitti 4.11.2016 kello 22:41

    Aukioista vielä. Jos miettii esim. Itäkeskusta, niin Tallinnanaukio on hyvä olla olemassa. Mutta miksi kiven heiton päässä Stoan edessä on valtava tori? Ja vastaavasti heti toisella puolella Itäväylää on tornitalon edusta ollut yhtä massiivista aukiota vuosikaudet. Miksi?

    Tai se yllä mainittu Vuosaari. Cirruksen edessä ja takana on aukiota, mutta niin on totta vieköön Vuotien toisella puolellakin. On paraatikenttää kirjaston edessä ja kirjaston takana. Kuinkas muutenkaan!

    Ja sitten on “kantakaupunkimainen” Ruoholahti. Mikä tämä on: https://goo.gl/maps/DscEd4xx9Zk

    Tai tämä: https://goo.gl/maps/cqZcjNyYAGU2

    Ja tämä: https://goo.gl/maps/WW8nX4hT9VT2

    Unohtamatta tätä: https://goo.gl/maps/5ikdesNpcqF2

    Ja näiden lisäksi kaikki leikki- ja urheilupuistot, joilla on ihan oikeasti paikkansa kaupungissa sekä parkkikentät vielä päälle. Eikö voitaisi sopia, että yhteen kaupunginosaan saisi rakentaa maksimissaan yhden torin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Ruoholahtelainen kirjoitti 5.11.2016 kello 13:42

    Peter:
    Aukioista vielä. …
    Ja sitten on “kantakaupunkimainen” Ruoholahti. Mikä tämä on:

    Pitkään täällä asuneena olen jonkin verran eri mieltä kirjoittajan kanssa, hyvin suunnitellut aukiot tuovat valoa, auringonpaistetta, vaihtelua ja vihreyttä sekä ulkona kävelijöille että ikkunanäkymiin.
    Mutta tuo toisena linkkinä oleva Itämerentori on kyllä ongelma. Porkkalankadun ja Itämerenkadun korkeiden talojen välissä avautuva puuton kiveys muodostaa meluisan ja kalsean tuulitunnelin, jossa ei edes heinäkuussa ole lämmin. Siinä voisi olla juuri niitä kivijalkakauppoja, kahviloita, ym. mitä kantakaupungilta odotetaan. Valitettavasti kummankin laidan rakennukset on suunniteltu niin, että niihin ei saada minkäänlaista toimintaa, joka palvelisi ohikulkijoita torin suunnasta.
    Uhraisin jopa pohjoisreunan hautausmaanäkymän ja sijoittaisin Porkkalankadun puoleiselle laidalle matalan rakennuksen tuulisuojaksi johon saisi liiketilaa.
    Perusongelma on tietysti se, että kivijalkatyyppistä kaupankäyntiä ei taideta enää saada käyntiin missään, jossa vaihtoehtona on isot kauppakeskukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Captain Awesome kirjoitti 7.11.2016 kello 10:05

    Noita kylmiä, tyhjiä aukioita saa jatkoksi ihastella myös tulevalla Työpajanpihalla… Vaikka vieressä on suojaisa Teurastamon piha.

    Nice.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Lundvistin Julle kirjoitti 8.11.2016 kello 0:11

    hartsa: Huvittavinta on näin Pariisilaisena se, että täällä ei ole juuri lainkaan sellaisia aukioita kun Helsinkiin rakennetaan – ja kaikki sellaiset, joissa on elämää ovat 1. paljon pienempiä kuin mikään Helsinkiläinen (ainoa esim. Senaatintoriin koon puolesta rinnasteinen on Concorde, joka on todellisuudessa iso liikenneympyrä) ja 2. kaikki uudet, jotka muistuttavat Helsinkiläistä tuotantoa, ovat aivan kuolleita.

    Niin, pienempiä voisivat olla. Helsingissäkin on joitain hyviä pieniä aukioita. Vaasanpuistikko, Kolmensepänaukio, Tennarinaukio, Fredrikintori jne.

    Mutta sitten on vastapainoksi näitä paraatitoreja, eli useamman hehtaarin aukeita, joilla on lähinnä estevaikutusta, kun pitää kahlata viimassa ja hangessa läpi. Tai pienempiä, mutta täysin turhia rakentamattomia alueita, joita on kivenheiton säteellä useita, esim. Narinkka, Lasipalatsinaukio, Pikkuparlamentin puisto Asemaaukio, Paasikivenaukio, Mannerheiminaukio, Elielinaukio, KAnsalaistori. Parin sadan metrin säteellä Lasipalatsin spårapysäkistä on enemmän aukioita kuin rakennettuja kortteleita. Ei jeesuskristus.

    Itsellä on mahdollisuus seurata tätä tori- ja aukioelämää sekä kodin että toimiston ikkunasta ja ei voi muuta kuin hattuu nostaa helsinkiläisille arkkitehdeille ja kaupunkisuunnittelijoille, jotka yhä uskovat, että aukiot ovat vastaus Helsingissä… johonkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Captain Awesome kirjoitti 8.11.2016 kello 19:07

    Lundvistin Julle: Parin sadan metrin säteellä Lasipalatsin spårapysäkistä on enemmän aukioita kuin rakennettuja kortteleita.

    Sinusta ei tunnu snadisti hölmöltä kritisoida mainittuja aukioita jotka ovat olleet Helsingin katukuvassa “aina”…?

    Mainitsemasi säteen sisään jäävillä aukioilla on ollut ja osalla yhäkin jokin ihan oikea funktio. Vaikkapa juuri joukkoliikenteen logistiikan järjestäminen.

    Komean rakennuksen suunnitellut arkkitehti myös mieluusti haluaa maksimoida fasadin aikaansaaman tehovaikutuksen.

    Visuaalisessa mielessä esimerkiksi Kansallisteatteri, Ateneum ja päärautatieasema katoaisivat molemmat katukuvasta jokseenkin kokonaan jos kyseiselläkin paikalla olisi toteutettu ruutukaavakorttelia.

    Itseasiassa päärautatieaseman pääjulkisivu olisi visuaalisen tehon puolesta kannattanut rakentaa pari piirua etäämmäksi – se olisi myös mahdollistanut pykälän tai pari imponeeraavamman fasadin toteuttamisen.. vaikkapa juuri Sigurd Frosteruksen idean pohjalta.

    Ja jos vertaat google mapsissa ilmasta käsin Tennispalatsinaukion humua Narinkkatorin ja Lasipalatsinaukion vastaavaan, se oikeastaan kertookin kaiken olennaisen riittävällä tarkkuudella. 🙂

    Itse olisin kyennyt joten kuten elämään ilman Pikkuparlamentin puistoa, mutta ehkä se löytäisi oman paikkansa ja klienteelinsä jos pysäytettäisiin pohjoisesta keskustaan pyrkivät pirssit Pohjoiselle Rautatiekadulle.

    Kovin on rauhaton sijainti siinä…

    Jos päättäisimmekin rauhoittaa koko Mannerheimintien sporille ynnä ihmisvoimin liikkuville Pohjoiselta Rautatiekadulta aina Simonkadulle asti, asiat olisivat paremmalla tolalla.

    Sporalinjaukset voisi vetää sillä muotoa uusiksi, että tuohon Arkadiankadun ja Salomoninkadun leikkauspisteeseen eli Manskun keskelle voisi siirrättää Larun Mutterikahvilan – siinä olis hieno tiivistunnelmainen mesta sporabongareille. Tai – OMG! – siihen voisi dumpata pysyvästi jonkun legacy sporavaunun josta saisi nisua ja pikakahvia.

    Samalla tarjoaisi loistavan mahdollisuuden harjoituttaa kaupunkilaisia shared space mentaliteettiin.

    Kiskot voisi myös toteuttaa ns. nurmipintaisina. Minun puolestani koko alueen voisi toteuttaa nurmipintaisena (fillarikaistoja lukuunottamatta). Epäilisin, että noilla toimilla liikennemelu jäisi terassielämöintiä pienemmäksi haitaksi. Vaikka tokihan tuossa kohdin – tai ainakin risteysalueella – voitaisiin muutenkin körötellä tavanomaista vähän hitaammin.

    Kahvilajuottolat saisivat siis omasta puolestani toteuttaa haluamansa määrän terassilaudoitusta nurmipinnan päälle kaljan ja tsufen ulkoryystäjiä silmällä pitäen.

    Olemassa olevia aukioita on aika haastavaa mennä “pienentämään”, tai jos sulla sattuisi olemaan jokin patenttikonsti tähän, niin kerro toki.

    Siitä olen kyllä tasan samaa mieltä, että näitä tuulen pieksemiä aukioita ei saisi duunata enää yhtään uutta.

    Jos ja kun pitää saada ruutukaavaan pientä viherkeidasta aikaiseksi niin sitten skaala nimenomaan tuota mainitsemaasi Fredrikintoria.

    Jos latityydimme olisi jossain Etelä-Kalifornian hujakoilla noissa Jätkäsaaren ja Kalasataman massiivisissa nurmikentissä saattaisi olla hitunen järkeäkin.

    Mutta kuten tämän vuotinen marraskuu on taas meitä muistuttanut myös Helsingissä ulkona oloilu on efektiivisesti ihmiseltä kielletty noin yhdeksänä kuukautena kahdestatoista eikä kyse ole siis muusta periferisestä todellisuudesta irrallaan olevasta paikallisesta sääanomaliasta.

    Sää on yrpäänin elon ja immeisen pahin vihollinen ja sille asialla voimme tehdä kauhean vähän. Mutta ainakaan suunnittelulla ei pidä ongelmaa pahentaa…

    Toinen – ja luultavasti pahempikin – ongelma on nimenomaan kauppakeskusten rakentaminen ylipäätään ja varsinkin keskustan ulkopuolelle.

    Kun pannaan Itis ja muut kumppanit jollain aikataululla nurin ja tietysti jumalaton määrä asuntoja niiden tilalle, niin saisimme nykyistä enemmän kaljottelijoita ja kaffittelijoita keskustaankin. Ehkä joku heistä myös aika ajoin eksyisi kofeiini- tai kaljapöhnässä Kiasman tai uuden uljaan Amos Andersonin museon näyttelyyn. Joku aiwan hillittömään kuntoon päässyt saattaisi kompuroida jopa Ateneumiinkin asti.

    Ei se tämän vaikeampi yhtälö ole loppujen lopuksi. Minun mielestäni kannattaisi yrittää ja jos ei tunnu toimivan niin palataan sitten takaisin entiseen eli kaiken puolin optimaaliseen nykymalliin.

    PS. Olet mahdollisesti – ja ehkä tietämättäsi – maailmankaikkeuden ensimmäinen ihminen joka on kutsunut Piritoria hyväksi paikaksi. Onkohan sulla samat lääkkeet? 🙂 No, nythän sille aiotaan kyllä vihdoista viimein tehdäkin jotain, mutta pelkäänpä, että liian vähän ja liian myöhään koska old habits die hard…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus