Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien

10.10.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Sain postia vanhalta ystävältäni, joka demokratiaan viitaten halusi, että Helsingin yleiskaava siirretään seuraavan valtuuston ratkaistavaksi, jotta kansalaiset voisivat vaaleissa vaikuttaa esimerkiksi siihen, rakennetaanko keskuspuiston moottoritien puoleiseen reunaan asuntoja. Koska tätä viestiä on tullut aika paljon, julkaisen vastaukseni tässä blogilla kaikille.

Yleiskaavaa ei tarvitse lykätä vaalien yli, jotta vaikkapa keskuspuistoon rakentamisesta tulisi vaaliteema. Yleiskaavan perusteella ei voi rakentaa mitään. Tarvitaan asemakaava. Jos seuraavassa valtuustossa on enemmistö, jonka mielestä keskuspuistoon ei pidä rakentaa asuntoja, se valtuusto ei varmaankaan kaavoita keskuspuistoon asuntoja. Ei ole vaikea ennustaa, että tästä tulee vaalien keskeinen teema.

Tämä ei ole vain teoriaa. Voimassa olevassa yleiskaavassa oli merkitty suurehko asuinalue Vuosaareen lähelle Mustavuoren aluetta, mutta kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, ettei sitä toteuteta. Oli muuten hyvä kaava. Harmi vaan, että väärässä paikassa.

Vaikka yleiskaava ei velvoita kaavoittamaan asuntoja minnekään, se voi estää kaavoittamasta niitä. Siksi yleiskaavan lykkäämistä vaalien yli on järkevää kannattaa, jos on sitä mieltä, että yleiskaavassa on asuntoja liian vähän ja toivoo siis rakentamismyönteisempää yleiskaavaa. Sellaisiakin mielipiteitä on, mutta ne ovat sen verran harvinaisia, että sen takia ei kannata yleiskaavaa lykätä.

Jos yleiskaava siirretään käsiteltäväksi seuraavassa valtuustossa, se lykkäytyy vähimmillään vuodella. Silloin lykkäytyy myös kaikkien niiden alueiden kaavoitus, joista ei ole mitään erimielisyyttä. Kovin suuri kiire on esimerkiksi Jokeri-rataan liittyvällä maankäytöllä nyt kun rata tuleekin suunniteltua nopeammassa aikataulussa.

Kommentit

208 Vastausta artikkeliin “Miksi yleiskaavaa ei pidä lykätä yli vaalien”

  1. XX kirjoitti 10.10.2016 kello 10:34

    No mitä aiotte tehdä jos kansalaisaloite “Lex Malmi” menee läpi eduskunnassa? Mistä puuttuvat maat 25.000 asukkalle otetaan jos yleiskaava on päätetty ja kansi on kiinni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.10.2016 kello 13:41

    En jaksaisi olla tuosta Lex Malmi aloitteesta niin hirveän huolissani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Viheralueet säästettävä kirjoitti 10.10.2016 kello 10:42

    Yleiskaava ohjaa kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen.
    Miten on mahdollista, että tällainen ratkaisevasti koko kaupungin kehittymiseen vaikuttava kaava voitaisiin nuijia läpi ilman, että asukkailla olisi mahdollisuus ottaa siihen kantaa kunnallisvaaleissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  4. Ei syytä huoleen kirjoitti 10.10.2016 kello 11:03

    Kaupungin viheralueiden puolustajien ei kannata kuulemma huolestua yleiskaavasta, koska yleiskaavan perusteella ei voi rakentaa mitään. Miksi tällaisia yleiskaavoja sitten laaditaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.10.2016 kello 13:40

    Totta kai on syytä huoleen, jos yleiskaavassa osoitetaan rakentamiselle alueita, joita ei halua rakennettavaksi. Sen torjumiseksi riittää kuitenkin, että seuraava valtuusto ei hyväksy kaavoitusta. Tätä yritin sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Koti-isä kirjoitti 10.10.2016 kello 12:02

    Sataman siirto Vuosaareen viivästyi aikaan vuosikausia, minkä takia satamilta vapautuneita alueita päästiin rakentamaan useita vuosia myöhässä, mikä osaltaan selittää nykyistä asuntovajetta. Toivon mukaan historia ei taas toista itseään. Ja toivon mukaan nyt ei olla samassa määrin yhden kortin varassa.

    Mikäli kolmen suurimman puolueen kuvittelemattoman suuren joukon lehmänkauppoja sisällään pitämä sopimus pitää, eivätkä ne ala viime hetkellä tavoittelemaan irtopisteitä, yleiskaavan läpimenon pitäisi olla läpihuutojuttu. Siten voidan aloittaa seuraavat vuosikymmenet vievä uurastus yksittäisten pikseleiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  7. Juho Laatu kirjoitti 10.10.2016 kello 12:19

    Yksinkertaistaen, kyseessä on vihreiden sisäinen jakolinja, eikä siksi ole vihreiden kannalta vaalitaktisesti viisasta ottaa sitä yhdeksi keskeiseksi vaalikysymykseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  8. Lundvistin Julle kirjoitti 10.10.2016 kello 12:27

    On muuten ollut tietyssä mielessä häkellyttävää seurata yleiskaavasta käytävää keskustelua ja havahtua, että moni itseään poliittisesti valveutuneena pitävä kirjoittaja ei ymmärrä ollenkaan yleiskaavan roolia maankäytön suunnittelussa. Että jos nyt yleiskaava hyväksytään, niin se on rakentamispäätös ja sitten jo kaivinkoneet jylläävät keskuspuistossa.

    Vähän sama asia kuin että keskustatunnelia väen väkisin kaavassa roikottavat eivät millään ymmärrä, että se ei ole ainoastaan mahdollisuus, vaan kustannus myös varauksena.

    Siis tyhmiä ja tietämättömiähän ihmiset ovat olleet aina, mutta internet on julma paljastaessaan sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  9. Yleiskaava velvoittaa kirjoitti 10.10.2016 kello 14:05

    Väitetään, että yleiskaava on vain rakentamisen mahdollistaja ja että tarkemmista rakentamissuunnitelmista päätetään vasta asemakaavavaiheessa. Tämä on pahemman luokan harhaanjohtamista.

    Jos puistoalue on yleiskaavassa määrätty rakentamiseen, niin se ei helposti enää takaisin puistoksi muutu. Ja jos alue on yleiskaavassa merkitty rakentamiseen, niin se itse asiassa jopa velvoittaa siihen.

    Sen takia olisi äärimmäisen tärkeää, että yleiskaavassa ei nyt puolihuolimattomasti tehdä sellaisia päätöksiä, joita ei enää myöhemmin voi korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  10. Elmo Allén kirjoitti 10.10.2016 kello 14:26

    Ei syytä huoleen:
    Kaupungin viheralueiden puolustajien ei kannata kuulemma huolestua yleiskaavasta, koska yleiskaavan perusteella ei voi rakentaa mitään. Miksi tällaisia yleiskaavoja sitten laaditaan?

    Koska hyväksytty yleiskaava on ehto sille, että asemakaavan saa laatia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  11. Et Fils kirjoitti 10.10.2016 kello 14:30

    Osmo Soininvaara:
    En jaksaisi olla tuosta Lex Malmi aloitteesta niin hirveän huolissani.

    Juuri niin. Helsingillähän on kaavoitettavaa maata vaikka kuinka paljon entisen Sipoon puolella. Joten Malmin voi mainiosti jättää rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  12. N kirjoitti 10.10.2016 kello 17:34

    Ei syytä huoleen:
    Kaupungin viheralueiden puolustajien ei kannata kuulemma huolestua yleiskaavasta, koska yleiskaavan perusteella ei voi rakentaa mitään. Miksi tällaisia yleiskaavoja sitten laaditaan?

    Voin olla tyhmä ja tietämätön, mutta ymmärtääkseni yleiskaavan tehtävä on ohjata asemakaavoitusta eli kertoa ylimalkaisesti, mitä minnekin kaavoitetaan. Yleiskaavalla siis ohjataan kaavoituksen suuria linjoja, mutta ei päätetä yksityiskohdista, jotka päätetään, kun tehdään asemakaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  13. R. V. kirjoitti 10.10.2016 kello 18:08

    Osmo Soininvaara:
    Totta kai on syytä huoleen, jos yleiskaavassa osoitetaan rakentamiselle alueita, joita ei halua rakennettavaksi. Sen torjumiseksi riittää kuitenkin, että seuraava valtuusto ei hyväksy kaavoitusta. Tätä yritin sanoa.

    Mikä estää torjunnan tehnyttä valtuustoa seuraavaa valtuustoa tekemästä rakennuspäätöstä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  14. Mikä ihmeen hoppu kirjoitti 10.10.2016 kello 18:42

    Jos yleiskaavan hyväksyminen siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle, kaavan mahdollistama asuntorakentaminen kuulemma hidastuisi. Mikä ihmeen hoppu tässä sitten oikein on? Yleiskaavan tarkoitushan on suunnitella kaupungin kehittämistä kolmenkymmenen vuoden tähtäimellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.10.2016 kello 21:49

    Helsingissä on aivan helvetillinen asuntopula. Eikö sillä ole mitään merkitystä? Miksi kaikkien hyväksymiä alueita uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteuttaa, esimerkiksi Jokeriradan vartta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pekka Järvinen kirjoitti 10.10.2016 kello 19:37

    Haagassa asuvana ja keskuspuistossa ahkerasti liikkuvana en pidä lainkaan ajatuksesta, että puistosta lohkaistaisiin jälleen kerran osa rakentamiselle. Siitä huolimatta olen täysin samaa mieltä Oden kanssa yleiskaavan hyväksymisestä, asian lykkääminen vaalien yli olisi turhaa viivyttelyä. Parempi lopettaa tämän vaiheen vatvominen ja päättää nyt kaavasta.

    Kaikki jotka vastustavat rakentamista jollekin alueelle, voivat edelleen vaikuttaa asiaan eri keinoin, kuten Ode tuossa kirjoituksessaan toteaa. Näin myös itse aion toimia, teen parhaani jotta keskuspuistoa ei supisteta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  17. Anonymous kirjoitti 10.10.2016 kello 21:58

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä on aivan helvetillinen asuntopula. Eikö sillä ole mitään merkitystä? Miksi kaikkien hyväksymiä alueita uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteuttaa, esimerkiksi Jokeriradan vartta?

    Höpöä. Helsingissä on useaksi vuodeksi rakentamattomia tontteja, niitä vain ei anneta käyttöön. Jos kaava myöhästyy 4 vuotta uuden valtuuston takia, niin voisiko Sipoon entisiä alueita ottaa käyttöön heti ja kaavoittaa pikavauhdilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  18. Kimmo kirjoitti 10.10.2016 kello 22:14

    Entäs jos pudottaisitte vielä pari rakentamis pikseliä pois keskuspuistosta? Kaava ei vaarantuisi ja voisitte siitä päättää nykyisellä valtuustokaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Juho Laatu kirjoitti 10.10.2016 kello 22:53

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä on aivan helvetillinen asuntopula. Eikö sillä ole mitään merkitystä? Miksi kaikkien hyväksymiä alueita uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteuttaa, esimerkiksi Jokeriradan vartta?

    Ei Helsingissä ole mitään asuntopulaa. Aivan yhtä hyvin voisi jättää viheralueet rakentamatta. Suomen asunnottomien määrään tällä ei ole vaikutusta.

    Jos sinulla on joku muu kuin asunnottomuuteen liittyvä määritelmä “asuntopulalle”, olisi hauska se kuulla.

    Helsingin keskustassa on paljon työpaikkoja asuntojen määrään verrattuna (siis tässä mielessä pulaa lähellä työpaikkaa olevista asunnoista), mutta tämän vian korjaamiseen ei tarvita lisärakentamista, vaan vain muutaman keskustan toimiston muuttaminen asunnoiksi.

    Tai ehkä tarkoitat “asuntopulalla” sitä, että Helsingissä saisi kaupaksi uusiakin asuntoja hyvällä hinnalla. Tätä voisi kutsua “riittäväksi kysynnäksi”. Näin tietenkin on, mutta se ei tarkoita, että olisi välttämätöntä rakentaa lisää (saati kaikki keskuspuistot, vartiosaaret ja kaivopuistot täyteen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2016 kello 11:59

    Asuntopulan mittareista paras on asunnon hinta. Pitäisi tämä nyt sentään ymmärtää, jos on halua ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2016 kello 11:59

    Asuntopulan mittareista paras on asunnon hinta. Pitäisi tämä nyt sentään ymmärtää, jos on halua ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2016 kello 11:59

    Asuntopulan mittareista paras on asunnon hinta. Pitäisi tämä nyt sentään ymmärtää, jos on halua ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tommi Uschanov kirjoitti 11.10.2016 kello 1:28

    R. V.: Mikä estää torjunnan tehnyttä valtuustoa seuraavaa valtuustoa tekemästä rakennuspäätöstä?

    Mikä ylipäänsä estää mitään jollain vaaleilla valittua edustuksellista elintä tekemästä jotain päätöstä, joka sillä on valta tehdä?

    Mikä estää seuraavaa eduskuntaa muuttamasta Suomea kuningaskunnaksi muuttamalla perustuslain 1 §:ää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. TTK kirjoitti 11.10.2016 kello 6:30

    Viheralueet säästettävä:
    Yleiskaava ohjaa kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen.
    Miten on mahdollista, että tällainen ratkaisevasti koko kaupungin kehittymiseen vaikuttava kaava voitaisiin nuijia läpi ilman, että asukkailla olisi mahdollisuus ottaa siihen kantaa kunnallisvaaleissa?

    Kaupungin asukkaat valitsivat tämän nykyisen valtuuston tekemään *päätöksiä*, joihin kuuluu myös yleiskaava ja saavat päättää ketkä päättävät asemakaavoista ensi vaalikaudella.

    Jos yleiskaava siirrettäisiin päätettäväksi vaalien jälkeen, äänestäjät ehtisivät unohtaa mitä kukakin äänesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. Suuret linjat kirjoitti 11.10.2016 kello 7:54

    Yleiskaavan kannattajat vähättelevät yleiskaavan merkitystä vakuuttelemalla, että rakentamisesta päätetään vasta asemakaavassa. Miksi heillä sitten on niin kauhea into saada nuijittua kaava läpi ehdotetussa muodossaan?

    Jos lähdetään siitä, että yleiskaava kuitenkin ohjaa asemakaavoituksen suuria linjoja, voitaisiinko yleiskaavassa ottaa suureksi linjaksi että kaupungin metsät ja viheralueet jätetään rauhaan. Niiden mahdollisesta rakentamisestahan voidaan sitten päättää, kun tehdään asemakaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. Captain Awesome kirjoitti 11.10.2016 kello 8:32

    Pekka Järvinen: Näin myös itse aion toimia, teen parhaani jotta keskuspuistoa ei supisteta.

    Tarkoittaakohan tämä käytännössä sitä, että käärit hihasi, vedät syvään henkeä, ja sitten pirunmoisella vimmalla ynnä tahdonlujuudella rustaat puumerkkisi johonkin addressiin – ellet kerta kaikkiaan vaikka kahteenkin sellaiseen?

    Olisi nimittäin hienoa nähdä tämän päivän koijärveläisiä. Edes yksi sellainen…

    Jos lupaat Pekka näillä puhein raudoittaa itsesi kiinni lähimpään Hämeenlinnanväylän viereiseen puuhun, lupaan omasta puolestani ottaa yhden illan viikosta siihen, että käyn sinut ruokkimassa. Voidaan iltapalalla samalla jubailla niitä näitä.

    Oikeastaan pitäisi enää tietää, että tuonko samalla hengityssuojaimen… niin, ja earit?

    Saattaa nimittäin käydä jossain vaiheessa talvea henkeä ahdistamaan noi motarin päästöt. Luultavasti saisit myös paremmin unen päästä kiinni tulpat korvissa.

    Lemme know.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  27. R.Silfverberg kirjoitti 11.10.2016 kello 9:01

    Et Fils: Juuri niin. Helsingillähän on kaavoitettavaa maata vaikka kuinka paljon entisen Sipoon puolella. Joten Malmin voi mainiosti jättää rakentamatta.

    Kerro mitä siitä Sipoolta liitetystä alueesta ei ole Naturaa että voi rakentaa asuntoja, ja mitä noista maista Helsinki omistaa itse, eikä valtio tai yksityiset maanomistajat? Paljonko infrastruktuurin rakentaminen sinne maksa jne?
    Ne alueet voisi itse asiassa palauttaa Sipoolle, ne oli täydellinen mustapekka Helsingille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  28. Aimo kirjoitti 11.10.2016 kello 9:19

    Helsingissä on kaavavarantoa kymmeneksi vuodeksi, jos otetaan pientaloalueiden tiivistäminen huomioon.

    Vihreiden kiire näyttää johtuvan ideologisesta autoliikenteen vaikeuttamisesta ja ns. bulevardisoinnista, jota tuskin kukaan seuraavan valtuuston vastuullinen jäsen kannattaa.

    Bulevardisointi ei sinällään mitenkään vähennä latte-Helsinkiin suuntautuvaa liikennettä, se vain hidastaa sitä. Sisääntuloväylät ovat sisääntuloväyliä bulevardeinakin. Paradoksaalisesti liikenteen haitat lisääntyvät, kun nopeudet pudotetaan 80:stä 40:een. Melu ja päästöhaitat jakautuisivat puolta pidemmälle ajanjaksolle, kadunvarren ikkunoita ei voisi avata moneen tuntiin. Eritasoliittymien sijaan tulisi liikennevaloja parin sadan metrin välein, myös onnettomuudet lisääntyisivät.

    Jos Länsiväylä Lauttasaaressa ”bulevardisoidaan”, aamuruuhka jumuttaisi Lauttasaaren sillan sijasta keskellä asutusta ja jono ulottuisi Espooseen asti. Kauhuesimerkki löytyy cityvihreiden ihannebulevardilta, Mechelininkadulta.

    Toisekseen:
    Bulevardisoinnilla ei Helsingin tonttipulaa ratkaista. Sisääntuloväylien varsille pystyisi luontevasti sijoittamaan vain muutamia tuhansia asukkaita, ei kymmeniä tuhansia, kuten Ksv:ssä haaveillaan. Esim. Itäväylän ”bulevardisointi” edellyttäisi metron viemistä tunneliin. Vain 30 vuotta sitten rakennettu hyvin toimiva liikennejärjestelmä jouduttaisiin rakentamaan kokonaan uudelleen, se olisi verovarojen holtitonta tuhlausta.

    Mitään cityvihreiden haaveilemaa kivijalkakauppamiljöötäkään ei ”bulevardien” varsille syntyisi, yksi uusi korttelirivi kymmenen kilometrin päässä keskustasta ei sellaista elätä.

    Väylä itsessään ei tuota liikennettä, vaan se mitä sen päissä on. Keskustaan suuntautuvaa aamuruuhkaa vähentää tehokkaimmin se, että aluekeskuksiin ja lähiöihin luodaan enemmän palveluja ja työpaikkoja. Cityvihreät unohtavat lähiörenesanssin, raideliikenteen asemaseutujen tiivistämisen ja aluekeskustojen elävöittämisen.

    Kun kumartaa kantakaupunkiin, pyllistää lähiöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  29. Sakke kirjoitti 11.10.2016 kello 10:02

    Juho Laatu:
    Yksinkertaistaen, kyseessä on vihreiden sisäinen jakolinja, eikä siksi ole vihreiden kannalta vaalitaktisesti viisasta ottaa sitä yhdeksi keskeiseksi vaalikysymykseksi.

    Eikö äänestäjien olisi kuitenkin todella tärkeä tietää, ketkä vihreistä ovat puolustamassa kaupungin luontoarvoja ja ketkä eivät? Jälkimmäisiä en suosittele jatkossa esiintymään Vihreän liikkeen nimissä, jos ajavat mielummin Helsinkiin punaruskeaa ruutukaavaa. Sellainen (kuin ‘ruskeapaitojen’ vallassa oleva) kaupunki olisi monille asukkailleen ankea ja ahdistava.

    Mitä paljon kaikkea hyvää jää Helsingissä kokematta tai saavuttamatta, jos täällä joutuu asukas kokemaan kaiken aikaa (vaalikaudesta toiseen) kivan kaupunkiympäristön ja lähiluonnon uhatuksi? Kenen kaupunki tämä oikein on?

    Mitä olisi Helsinki ilman (esim. Bulevardin tai Espan puita, pensaita ja puistoja, jylhiä kallioita, välkehtiviä vesiä, mukavia metsiköitä ja sitä kaikkea muuta, mitä arjen ahertaja, eläkeläinen, vanhus, lapsi, nuori tai työtön työnhakijakin vapaa-aikanaan yhä useammin omalla asuinalueellaan väriläiskinä arvostaa, tarvitsee ja yhä enemmän kaipaa?

    Kaupunkimme on taattava asukkailleen riittävästi elintilaa. Sen ja tiivistämisen välillä on nähtävissä ikävä ristiriita, vaikka yleiskaava oudon ruskeansävuisine ruutuineen pyrkii sen kuin tilkkutäkin alle peittäämään. Elämmekö jo aikaa, jolloin kaavoitus palvelee pelkkää halua, jolloin talouselämä ohjaa (kaavoituksen kautta) elämäämme puhtaan kaupallisesti, jolloin päämäärä katoaa ja sen tilalle astuu pelkkä, paljas “tehokkuus” yksinkertaisimmassa muodossaan?

    Tiheämmiksi muutetuille alueille tarvitaan tarpeeksi laadukkaita ja riittäviä palveluita, toimivia liikenneyhteyksiä, ja VAIHTOEHTOJA. Tarvitaan myös lisää tai laadukkaampia alueita ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin. Niitä kaivataan myös monelle, vähän harvinaisemmallekin ja tottakai myös hyville harrastuksille, myös tilaa hiljaisuutta kaipaaville. Lähiluonto ja mm. sen kauniit näkymät antavat parhaimmillaan kaikille voimaa palautua ihmisarvonsa jälleen tuntevaksi kaupungin asukkaaksi.

    Tässä kaupungissa pitää ympäristönä huomioida alueittain koko eliökunta. Biodiversiteetistä ja viherkäytävistä on syytä pitää hyvää huolta. Kaupunkimme yksilöiden ja ryhmien tarpeet, halut ja toiveet on varmaankin mahdollista huomioida ja sovittaa tasapainoisesti yhteen siten, että osa (grynderien ja/tai hallintomme?) himoiksi muuttuneista haluista ei saa liiallista ylivaltaa.

    Joku on kuvannut kaupunkia (monimutkaiseksi) koneeksi. Koneen rakentavalla ja sitä kehittävällä ihmisellä voi olla päämäärä (ehkä useampikin). Mistä tiedämme, että ne ovat hyviä ja kaikin puolin eettisesti kestäviä?

    T. Airaksisen (ks. ISBN 951-1-18025-8) mukaan filosofit puhuvat välinearvosta, jollainen voi mielestäni ehkä olla myös yleiskaavalla. Jos välinearvoa ajatellaan laajemmassa mielessä, kuuluu kai esimerkiksi yleiskaavankin tehokkuuteen määreinä myös (Niiniluodon listaamat?) tuottavuus, taloudellisuus, käyttäjäystävällisyys, kauneus, eettisyys ja ympäristöystävällisyys. Pelkän tehokkuuden nimissä toiminta supistuu liian helposti painottamaan vain numeroita ja euroja.

    Uusi yleiskaava tulee käsittääkseni olemaan lainvoimainen. Se on iso ja merkittävämpi asia kuin moni ehkä ymmärtääkään, jos siitä ja sen epäkohdista ei voi edes valittaa. Airaksisen (ibid.) mukaan on aivan mahdollista, että eettinen arviointi voi osoittaa valitun politiikan vääräksi. Tämä voi siis koskea jopa ns. demokraattista päätöksentekoa. Meidän pitäisi miettiä enemmän, mikä on eettisesti hyvää ja oikeudenmukaista, mitä kohti kannattaa pyrkiä?

    Kiivaan rakentamisen, päivähoitopaikkapulan, yhä useampien kannalta taivaita kohti kohoavien hintojen ja lukiokynnysten, sekä liikennemotituksen ja koko ajan muuteltujen bussilinjojen kohteeksi omaa syyttään jo osin joutuneessa, myös tunnetun maamerkkinsä menettäneessä Lauttasaaressakin varmaan pohditaan jo nyt, ketä ensi vaaleissa kannattaa äänestää … jos pyydetyille ja annetuille kannanotoille ei anneta mitään arvoa.

    Kuka palauttaa Helsingin nykypäivään ja tulevaisuuteen toivon paremmasta? Yleiskaavan tulee palvella ihmisen hyvinvointia.

    – – – – – – – – –

    PS. Bloginpitäjältä kysyisin, millä alueilla ja missä kortteleissa mainittu “asuntopula” on pahimmillaan? Mitä takeita tai näyttöä on olemassa siitä, että Keskuspuisto muuttuisi paremmaksi sen reunoja (paljonko?) nakertamalla?

    Jos puistoa parannetaan jonkin verran nykyistä paremmaksi pitääkö siitä syödä tuolta kohtaa (leveydestä) peräti 20% vai 40%? Se on mielestäni aika paljon. Pelkkä melueste voi käsittääkseni olla paljon kapeampi. Ennakkotapauksella on myös oma ongelmallinen merkitys..

    Onko “Helsingin asuntopulassa” kyse, ja missä määrin, vain todellisesta asunnon ‘tarpeesta’ vai muuntuvaisesta ‘halusta’? Kenen tarpeista on kyse, kun ‘tarpeista’ kirjoitetaan?

    Todellinen tarve saa täyttymyksensä, kun se tulee tyydytetyksi (jotenkin, esimerkiksi riittävien liikenneyhteyksien varrella), mutta yksilön ‘halu’ voi sen sijaan kasvaa voimistuen, jopa rajatta. Pahimmillaan se voi yltyä aina (halvan teho- tai kalliin ökyrakentamisen ja -asumisenkin) himoksi.

    Edellä monin paikoin käyttämäni lähteen (ibid.) mukaan “lähes kaikki filosofit Platonista ja Epikuroksesta Spinozaan ja Kantiin asti” ovat suositelleet ‘halusta’ vapautumista. Onko uusi yleiskaavaehdotus laadittu huomioiden tämä ja keskustellen riittävästi ASUKKAIDEN ilmaisemista, aidoista tarpeista, haluista, sekä toiveista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  30. Pekka Vuori kirjoitti 11.10.2016 kello 10:17

    Et Fils: Juuri niin. Helsingillähän on kaavoitettavaa maata vaikka kuinka paljon entisen Sipoon puolella. Joten Malmin voi mainiosti jättää rakentamatta.

    Östersundomiin on laadittu jo viisi vuotta omaa yleiskaavaa yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa. Helsingin puolelle arvioidaan saatavan asunnot 50000 asukkaalle. Sattumoisin tämä on sama määrä, millä Helsinki on kasvanut vuoden 2010 jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Juho Laatu kirjoitti 11.10.2016 kello 12:53

    Osmo Soininvaara:
    Asuntopulan mittareista paras on asunnon hinta.Pitäisi tämä nyt sentään ymmärtää, jos on halua ymmärtää.

    Jos kyse on asuntojen hinnasta, miksi sitten kutsut tuota asuntopulaksi etkä asuntojen korkeiksi hinnoiksi (tai asuntojen korkeaksi kysynnäksi)? Taustalla on kai jokin sellainen oletus, että jos asunnot maksavat paljon, ne ovat suosittuja, ja siksi niitä on hyvä rakentaa lisää. Mikään tässä ei viittaa siihen, että olisi välttämätöntä rakentaa niitä lisää.

    Kaivopuiston asunnot ovat kalliita, mutta tämä ei tarkoita sitä, että Kaivopuisto pitäisi tiivistää ja sen viheralueet täyttää uusilla asunnoilla. Ehkä paikka on parhaimmillaan juuri sellaisena kuin se on nyt. Sama koskee Helsinkiä kokonaisuudessaan. Ei ole mitään kiirettä eikä mitään pakkoa rakentaa lisää. Päätöksen voi aivan hyvin lykätä vaalien yli tai vaikka kymmenen vuoden päähän, jos siltä tuntuu.

    Voi myös olla hyvin perustellusti sitä mieltä, että Kaivopuiston ja Helsingin viheralueita ei kannata rakentaa umpeen, tai että tuollaisen tärkeän ja peruuttamattoman päätöksen teossa ei kannata turhaan hätäillä.

    Minusta tämä on vain mielipidekysymys. Joku haluaa rakentaa Helsingin entistä tiiviimmäksi, ja joku toinen haluaa säilyttää nykyiset puistot ja luontokohteet. Ei ole mitään päälle painavaa pakkoa rakentaa heti. Siksi katson termin “asuntopula” käyttämisen olevan vain verbaalinen kikka ohjailla ajattelua sellaiseen virheelliseen suuntaan, että Helsingin “velvollisuus” olisi rakentaa välittömästi kaikki mahdolliset paikat täyteen rakennuksia.

    Asuntojen korkeasta hinnasta ei siis voi päätellä sitä, että puistot pitäisi päättää rakentaa “täyteen” kiireellisesti ennen vaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2016 kello 10:50

    Juho Laatu.
    Yrität selvästi näytetään tyhmää. Siitä, että Helsinkiin pitää rakentaa lisää asuntoja, koska Helsinkiin halutaan muuttaa ei voi päätellä, että arvokkaimmat alueet pitää rakentaa täyteen. Kun joutuu vääristelemään sitä argumenttia, jonka haluaa kumota, on jo oikeastaan ilmoittanut olevansa väärässä.

    Asuntopula tarkoittaa sitä, että moni, joka haluaisi muuttaa Helsinkiin ei voi sitä asuntojen kalleuden vuoksi tehdä. Asunnot ovat kalliita, koska tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.

    Sinua harmittaa, että kaupungissa asuminen on niin haluttua ja haluaisit pakottaa ihmiset asumaan sinne, missä nämä eivät halua asua, jotta nämä alueet pysyisivät elinkelpoisina. Miksi et kutsu pakottamista pakottamiseksi? Hävettääkö oma ajatuksesi itseäsi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. erkki niini kirjoitti 11.10.2016 kello 13:14

    Keksikää nyt jotain. Kuulin väittämän, että puolet asumistukimiljardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla totta? Entä ahdotus, että kaunnat maksaisivat puolet asumistuesta, olisiko hyvä?
    Kyllä kaupungistuminen on tarpeen, mutta Helsinki voitaisiin varata lattepunavihreille vai mitä ne olivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  34. Simo Melenius kirjoitti 11.10.2016 kello 14:32

    Aimo:
    Jos Länsiväylä Lauttasaaressa ”bulevardisoidaan”, aamuruuhka jumuttaisi Lauttasaaren sillan sijasta keskellä asutusta ja jono ulottuisi Espooseen asti.

    Länsiväylä on jumissa Espooseen asti jo nyt. Ei se bulevardi sitä sen kummemmin muuta: tulppana on liikennevalot kantakaupunkiin, jonne valtaosa Länärin autoista suuntaa. Keskustaa kohti madellaan 10-15km/h joka tapauksessa. Nyt vaan ei ole edes vaihtoehtoa asua Länärillä ja mennä suoraan joukkoliikenteellä, eikä kauempana lännessä ja mennä autolla.

    Mitään cityvihreiden haaveilemaa kivijalkakauppamiljöötäkään ei ”bulevardien” varsille syntyisi, yksi uusi korttelirivi kymmenen kilometrin päässä keskustastaei sellaista elätä.

    Tämä on totta. Bulevardin pitäisi olla 4-5 korttelia syvä kumpaankin suuntaan, jotta syntyy massaa, joka tukee palveluita ja julkisen liikenteen käyttöä. Onhan kyseessä ihan eri tason raitiovaunulinja, jos jokaiselta pysäkiltä lähtee keskimäärin aamun aikana kyytiin 100 ihmistä tai 1000 ihmistä.

    Keskustaan suuntautuvaa aamuruuhkaavähentää tehokkaimmin se,että aluekeskuksiin ja lähiöihin luodaan enemmän palveluja ja työpaikkoja.Cityvihreät unohtavatlähiörenesanssin, raideliikenteen asemaseutujen tiivistämisen ja aluekeskustojen elävöittämisen.

    Kun kumartaa kantakaupunkiin, pyllistää lähiöön.

    Hintojen perusteella ihmiset tuntuvat haluavan asua kantakaupungissa ja on aina fiksuinta rakentaa lisää sitä, mitä halutaan. Lähiöitä Helsingissä on paljon, mutta kantakaupunkia vain hiukan. Ja eikös lähiöihin tule vain lisää tilaa lähiöstä tykkääville, kun siellä nykyisin pakosta asuvat muuttavat kantakaupunkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  35. Juho Laatu kirjoitti 11.10.2016 kello 20:27

    Sakke: Eikö äänestäjien olisi kuitenkin todella tärkeä tietää, ketkä vihreistä ovat puolustamassa kaupungin luontoarvoja ja ketkä eivät?

    Kyllä, demokratia toteutuisi näin hyvin.

    (Helsingin vihreät voivat kyllä haluta ajaa vaaleihin pimein lyhdyin, ulkoisesti yhtenäisen näköisenä, eikä niin, että puolueen sisällä olisi useita mielipiteitä.)

    Mitä paljon kaikkea hyvää jää Helsingissä kokematta tai saavuttamatta, jos täällä joutuu asukas kokemaan kaiken aikaa (vaalikaudesta toiseen) kivan kaupunkiympäristön ja lähiluonnon uhatuksi? Kenen kaupunki tämä oikein on?

    Tyypillisesti kaikki organisatiot ja erityisesti niiden johtohenkilöt pyrkivät kasvattamaan organisaatiota aiempaa mahtavammaksi. Tässä mielssä kaupunki on johtavilla paikoilla olevien ja mahtavuuden kasvua kannattavien kaupunki. Luonto, virkistysarvot ja kauneusarvot eivät ole näissä kuvioissa yleensä kovin keskeisiä kriteereitä. Enemmän puhutaan taloudesta, kasvun tärkeydestä ja kilpailusta muiden yksiköiden kansssa.

    Elämmekö jo aikaa, jolloin kaavoitus palvelee pelkkää halua, jolloin talouselämä ohjaa (kaavoituksen kautta) elämäämme puhtaan kaupallisesti, jolloin päämäärä katoaa ja sen tilalle astuu pelkkä, paljas “tehokkuus” yksinkertaisimmassa muodossaan?

    Kyllä, näin voisi sanoa. Vihreiksi itsensä lukevat löytävät kyllä yleensä itselleen joitain perusteluita, jotka yhdistävät maksimaalisen kasvun vihreiksi koettuihin arvoihin. Perusteluita voivat olla vaikkapa sellaiset (arveluttavat) oletukset, että rakentaminen Helsinkiin vähentäisi rakentamista Nurmijärvellä, tai että kaupunkielämisen ekologisuus yhdistettynä maksimaaliseen kasvamiseen vähentäisi luonnon kuormitusta jossain muualla. Myös joukkoliikenteeseen siirtyminen voi olla osa perusteluita (vaikka joukkoliikenne voi olla tehokkaimmillaan hieman väljemmässä nopeisiin runkolinjoihin perustuvassa kaupunkirakenteessa).

    Joku on kuvannut kaupunkia (monimutkaiseksi) koneeksi. Koneen rakentavalla ja sitä kehittävällä ihmisellä voi olla päämäärä (ehkä useampikin). Mistä tiedämme, että ne ovat hyviä ja kaikin puolin eettisesti kestäviä?

    Rahaa ja valtaa käsittelevillä koneistoilla on aina taipumus korruptoitua. Ne eivät siis ole perusluonteeltaan kaikin osin hyvään pyrkiviä. Siksi niitä ja niiden kehitystä on syytä valvoa demokraattisen prosessin kautta, jatkuvasti tilannetta korjaamaan pyrkien.

    Kuka palauttaa Helsingin nykypäivään ja tulevaisuuteen toivon paremmasta?

    Äänestäjien tulisi se tehdä. Riippuu maan demokraattisten prosessien toimivuudesta, osaavatko ja kykenevätkö äänestäjät ohjaamaan kehitystä haluamaansa suuntaan, vai katoaako heidän äänensä matkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  36. Captain Awesome kirjoitti 12.10.2016 kello 8:07

    Simo Melenius: Ja eikös lähiöihin tule vain lisää tilaa lähiöstä tykkääville, kun siellä nykyisin pakosta asuvat muuttavat kantakaupunkiin?

    ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. Ville kirjoitti 12.10.2016 kello 8:48

    Sakke: […] Helsinkiin punaruskeaa ruutukaavaa. Sellainen (kuin ‘ruskeapaitojen’ vallassa oleva) kaupunki olisi monille asukkailleen ankea ja ahdistava.

    Tämä keskustelu käytiin jo viime vuosisadalla. Töölöä pidettiin asumiskelvottomana kivikaupunkina, joten Tapiola edellä alettiin rakentaa metsälähiöitä. Samaa tapahtui muuallakin Itä-Euroopassa, rakennettiin neustadteja ja hylättiin vanhat keskustat. Sittemmin keskustoihin on palattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  38. Mehtäläinen kirjoitti 12.10.2016 kello 9:59

    erkki niini:
    Keksikää nyt jotain. Kuulin väittämän, että puolet asumistukimiljardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla totta? Entä ahdotus, että kaunnat maksaisivat puolet asumistuesta, olisiko hyvä?
    Kyllä kaupungistuminen on tarpeen, mutta Helsinki voitaisiin varata lattepunavihreille vai mitä ne olivat.

    No jos puoli miljardia menee asumistuesta helsinkiläisille, niin sitten 1,2 miljardia menee muualle. Niin, sen 8,9 miljardin kuntien valtionosuuden ja 3,4 miljardin kansallisen- ja eu-maataloustuen lisäksi…

    Ihan hyvä, jos helsinkiläiset saavat edes puoli miljardia takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  39. Koti-isä kirjoitti 12.10.2016 kello 10:05

    Anonymous: Jos kaava myöhästyy 4 vuotta uuden valtuuston takia, niin voisiko Sipoon entisiä alueita ottaa käyttöön heti ja kaavoittaa pikavauhdilla?

    Metron jatketta Sipoon puolelle ei voi ottaa käyttöön heti eikä edes pikavauhdilla. Keskelle metsää ei kannata rakentaa ennen kuin joukkoliikenne toimii.

    Aimo:
    Jos Länsiväylä Lauttasaaressa ”bulevardisoidaan”, aamuruuhka jumuttaisi Lauttasaaren sillan sijasta keskellä asutusta ja jono ulottuisi Espooseen asti.

    Nykyään autot jo sammuttavat moottorinsa seistessään ja tulevaisuudessa sähköautot eivät tupruta ilmaan pakokaasuja ollenkaan. Suurin haitta liikenteestä on katujen hiominen nastoilla sekä meteli ja ne vähenevät, kun nopeudet laskevat. Lisäksi paatunutkin yksityisauton käytöllä toisten hengitysilmaa pilaava kaupunkilainen saattaa muuttaa mieltään, kun jonottaa pitää riittävän kauan ja vieressä kiitää pikaratikka.

    Kaupunkibulevardit ovat erinomainen asia. Ja nastarengastullimuuri tarvitaan niin pian kuin mahdollista. Nyt jo ensimmäiset autoilijat ovat vaihtaneet nastarenkaat ja aloittaneet sulien katujen hiomisen asukkaiden keuhkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  40. Suuret linjat kirjoitti 12.10.2016 kello 10:12

    Jos lähdetään siitä, että yleiskaava kuitenkin ohjaa asemakaavoituksen suuria linjoja, voitaisiinko yleiskaavassa ottaa suureksi linjaksi että kaupungin metsät ja viheralueet jätetään rauhaan. Niiden mahdollisesta rakentamisestahan voidaan sitten päättää, kun tehdään asemakaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2016 kello 10:36

    Jos lähdetään siitä, että yleiskaava kuitenkin ohjaa asemakaavoituksen suuria linjoja, voitaisiinko yleiskaavassa ottaa suureksi linjaksi että kaupungin metsät ja viheralueet jätetään rauhaan. Niiden mahdollisesta rakentamisestahan voidaan sitten päättää, kun tehdään asemakaavaa.

    Se ei ole tällä tavoin symmetristä. Alueelle, joka on merkitty asumiseen, ei ole pakko kaavoittaa asuntoja (ei voi tosin kaavoittaa mitään muutakaan, mutta ennalleen voi jättää) mutta alueelle, joka on kaavoitettu puistoksi, ei voi kaavoittaa asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. R.Silfverberg kirjoitti 12.10.2016 kello 11:11

    Ville: Tämä keskustelu käytiin jo viime vuosisadalla. Töölöä pidettiin asumiskelvottomana kivikaupunkina, joten Tapiola edellä alettiin rakentaa metsälähiöitä. Samaa tapahtui muuallakin Itä-Euroopassa, rakennettiin neustadteja ja hylättiin vanhat keskustat. Sittemmin keskustoihin on palattu.

    Tätä edestakaista muuttoliikettä pitäsii analysoida tarkemmin.

    Minä en usko että kantakaupunki automaattisesti vetää ihmisiä puolensa. On nimittäin hyvä- ja huonomaineisia alueita sekä kantakaupungissa että lähiöiden joukossa. Hyvämaineisiin kantakaupungin osiin sekä lähiöihin pyritään siksi että ollaan vaurastuttu ja halutaan asua saman sosiaaliluokan ihmisten kanssa. Huonomaineisiin joudutaan. Kantakaupungissakin on alueita joita leimaa mm huumeidenkäyttö ja katuprostituutio.

    Keskimäärin lähiöissä asumisesta maksetaan vähemmän kuin kantakaupungissa, mutta tilalle saadaan enemmän neliömetrejä tai oma piha ja rauhaa ympärille.

    Muuttoliikkeissä on myös syklisyyttä ja toistuu n 20-30 vuoden välein. Kantakaupunkiasuminen oli suosittua 1980-luvulla ja on nyt uudelleen 2010- luvulla. Lähiöasuminen taas 1960-70 luvuilla ja erityisesti pientaloasuminen 1990-2000 luvuilla.

    1980-luvun kantakaupunkibuumi oli enemmän pk-seudun sisäistä muuttoliikettä, eli kun nuoret lähiöissä lapsuutensa viettäneet aikuistuivat, he halusivat kakskymppisinä kokea cityn huuman, kunnes 1990-2000 luvulla muuttivat takaisin lähiöihin, aika usein samaan naapurustoon joissa olivat kasvaneet, jos lähiöllä on hyvä maine.

    2010-luvun kantakaupunkibuumi johtuu sekä sisäisestä muuttoliikkeestä että siitä että muualta pk-seudulle muuttavat nuoret eivät halua lähiöihin. Vastaavasti 2000-luvun Nurmijärvi-ilmiötä ruokki aika paljon ne perheelliset jotka muttivat muualta Suomesta pk-seudulle töihin, jotka eivät välittäneet kantakaupungin huumasta.

    Toisaalta voi ajatella niinkin että kun paineet rakentamiseen kasvavat ja kantakaupunki ei pysty ottamaan vastaan lisää asukkaita, se purkautuu muuttovirtana lähiöihin ja kehyskuntiin. Lohdutukseksi niille joille tasokas kantakaupunkasuminen on jäänyt haaveeksi politikot, varsinkin keskustapuoluelaiset, ovat osaneet toistaa mantrojaan urbanisaation turmiollisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2016 kello 11:18

    Kantakaupungissa (down town ) asumisen suosio on kasvanut kaikkialla maailmassa. Siihen on kaksi syytä: se ei ole enää epäterveellistä kuin Kiinassa ja se, että urbaanit palvelut ja tapahtumat merkitsevät ihmisille enemmän. Kolmantena syynä netti, jonka ansiosta tieto urbaaneista tapahtumista saavuttaa helposti suuren määrän ihmisiä.
    Helsingin kantakaupungissa ei ole enää huonomaineisia alueita vaan kaikkialla tulotaso nousee nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Captain Awesome kirjoitti 12.10.2016 kello 12:04

    Sakke: Onko “Helsingin asuntopulassa” kyse, ja missä määrin, vain todellisesta asunnon ‘tarpeesta’ vai muuntuvaisesta ‘halusta’? Kenen tarpeista on kyse, kun ‘tarpeista’ kirjoitetaan?

    Kyllä se asuntopula Helsingissä nyt vaan on ihan todellinen ilmiö eikä siis esimerkiksi vihreän latteporukan keksimä juoni hankaloittaa yksityisautolla liikkuvia.

    Väännän rautalangasta:

    Kyse on vaikkapa Helsingissä työssäkäyvän lähihoitajan tarpeesta löytää lompakolleen sopiva asunto joka ei automaagisesti tarkoittaisi sitä, että temppu edellyttäisi auton hankkimista jotta saattaisi ajaa 1-2h suuntaansa jostain PK-seudun pöpeliköstä aamuksi, illaksi tai yöksi töihin.

    ***

    Kyllä minusta Sakke nyt kuulostaa enemmän siltä, että saattaisi nimenomaan jäädä sinun(kin) tehtäväksi perustaa Se Todellinen Vihreä Puolue ® jos nykymeno ei miellytä, ei niinku yhtään.

    Saattaisit hyvinkin löytää riittävää sielunkumppanuutta esimerkiksi Juha Laadun kanssa.

    Go for it, guys! Mä peukutan täällä päässä kyllä jos päätätte lähteä mukaan pölytiikkaan.

    Niinhän Soininvaara ja kumppanitkin aikoinaan tekivät. Siis sen sijaan, että olisivat vain tyytyneet saivartelemaan “eettisestä arvioinnista” (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin) tai muusta ylimaallisesta.

    ***

    Airaksinen – kuten olet varmasti huomannut – on ns. mielipideautomaatti kuten useimmat filosofikollegansa.

    Siksi hän osaa puhua sujuvasti myös etiikasta ja ympäristökysymyksistä vaikkei onnistukaan näkemään minkäänlaista ristiriitaa esimerkiksi siinä, että itse ajaa vanhalla saastuttavalla Porschella _halutessaan_ ihan kaikkialle vain siksi koska se tuntuu niin kivalta.

    Mikäköhän siinä on, että niin kovin harva filosofi haluaa mennä mukaan politiikkaan – tuohon mahdollisuuksien taiteeseen – päättämään yhteisistä, pirun konkreettisista, asioista?

    Onkohan sillä jotain tekemistä sen kanssa, että tuntuu vaan paljon kivämmältä länkyttää, heristellä sormea ja ylipäätään norsunluutorneilla?

    Omien käsien likaaminenhan on… noh, sanotaanko näin, ettei siitä universaalisti tulla kiittelemään ja päätä silittämään, toisin kuin hienosti rakennetuista teorioista ynnä muunlaisista pilvilinnoista.

    Ja kuitenkin niitä päätöksiä, kipeitä ja ristiriitaisiakin, pitää PYSTYÄ tekemään.

    ***

    Toinen suuri suomalainen virallinen ajattelija, Jari Ehrnrooth, valoi juuri hiljan Hesarin vieraskirjoituksessa sementtiin taloudellisen ja moraalisen välttämättömyyden jokaikisen ihmisen tehdä mitä tahansa palkkatyötä millä tahansa hinnalla (jota muut veronmaksajat sitten subventoisivat) maailman tappiin asti. Tietenkin hän onnistui näkemään asian MYÖS niin, että paitsi, että ihmisellä on tällaiseen työhön OIKEUS, kyseinen työ myös antaa ihmiselle arvon sinänsä.

    Nice…

    Jos – ja kun(?) – Jarpan ajattelu ei ole mitenkään epätyypillistä protskuetiikan jokseenkin läpimädättämille suomalaisaivoillekaan, ei teknologia voisikaan ikinä vapauttaa ihmistä työn orjuudesta koskapa emme tällaista lupaa sille suostu antamaan.

    Siispä hamaan tulevaisuuteen asti olemme tuomittuja tappelemaan verissä päin hupenevista työpaikoista (ynnä keksimään tilalle yhtä monta absoluuttisen turhaa ja ihmistä kaikin tavoin tyhmentävää diipadaapaduunia, ja luultavasti paljon suoraan haitallistakin, potentiaalisesti tappavaakin, sellaista) – kuten tähänkin asti.

    Näin tulemme siis sulkeneeksi oven automaagisesti sellaiselta yhteiskunnalta jossa työtä tehdään lähinnä siksi, että siitä saadaan henkilökohtaista tyydytystä (ja koska halutaan vielä aste tai pari lisää mukavuudenhalua tässä tai tuossa asiassa) – vaikkei siihen kukaan lailla pakottaisikaan.

    Kone jauhaisi ilmaiseksi perushyvinvointia kaikille, ad infinitum. Ylimäärägutasta jokainen sitten huolehtisi oman halunsa mukaisesti ihan itse.

    On täysin vääristynyt ajatus, että suurin osa ihmiskunnasta ei haluaisi siinä tapauksessa enää tehdä yhtään mitään jos Systeemi takaisi katon pään päälle ja ruokaa pöytään.

    Suurin osa ihmisistä ei jaksa tekemättömyyttä montaakaan viikkoa pitempään. Ihminen tykkää duunailla ja kikkailla vähän kaikenlaista riippumatta suostuuko siitä yhtään kukaan maksamaan lantin lanttia.

    Siitä ilmiöstä puhumattakaan jossa pelkkä “keeping up with the Joneses” saa suurimman osan meistä – ainakin jossain elämänvaiheessa – ylös sängystä jotta voisi kokea olevansa Menestynyt Yksilö (tai ainakin naapuria/koulukiusaajaa/faijaa etc. menestyneempi). Mittariston määrittelee luonnollisesti kyseinen yksilö itse.

    Täältä tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  45. R.Silfverberg kirjoitti 12.10.2016 kello 12:14

    Osmo Soininvaara:
    Kantakaupungissa (down town ) asumisen suosio on kasvanut kaikkialla maailmassa. Siihen on kaksi syytä: se ei ole enää epäterveellistä kuin Kiinassa ja se, että urbaanit palvelut ja tapahtumat merkitsevät ihmisille enemmän. Kolmantena syynä netti, jonka ansiosta tieto urbaaneista tapahtumista saavuttaa helposti suuren määrän ihmisiä.
    Helsingin kantakaupungissa ei ole enää huonomaineisia alueita vaan kaikkialla tulotaso nousee nopeasti.

    Jos ilmiö jää pysyväksi, se tiedetään varmuudella vasta 20 vuoden päästä.

    Kaikki on kiinni siitä, onnistuvatko ns bulevardit houkuttelemaan muita kuin niitä jotka nyt asuvat isoissa kerrostalolähiöissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  46. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2016 kello 12:26

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu.
    Yrität selvästi näytetään tyhmää. Siitä, että Helsinkiin pitää rakentaa lisää asuntoja, koska Helsinkiin halutaan muuttaa ei voi päätellä, että arvokkaimmat alueet pitää rakentaa täyteen.

    Ehkä näyttelet itsekin. Ei siitä, että Helsingissä on korkeat asuntojen hinnat (“sinne halutaan muuttaa”), voi päätellä, että Helsinkiin pitää rakentaa lisää asuntoja. Oletan ettet kannata Kaivopuistonkaan rakentamista, vaikka erityisesti ja nimenomaan sinne “halutaankin muuttaa”. Sama koskee Helsinkiä kokonaisuudessaan. Vaihtoehtoja on monta, ja niihin kuuluu myös vihreä kaupunki (se nykyisen suosion ehkä generoinut malli).

    Jos ajattelet, että hinnoista voi päätellä, että Suomen muiden kuntien asukkaat “haluavat muuttaa” Helsinkiin, ja sinne pitää siksi rakentaa, ja muualla vähentää rakentamista, voin kertoa, että sama logiikka pätee myös Tukholmaan, Brysseliun ja Lontooseen. Eli rakentaa pitäisi logiikkasi mukaan noihin kaupunkeihin, eikä suinkaan Helsinkiin. Paitsi tietenkin jos ajattelet, että kaikki paitsi alimman hintaluokan kaupungit pitää tivistää ja rakentaa täyteen.

    Minun käsiitykseni on, että lähes jokainen kunta ja kaupunki haluaa kasvattaa kokoaan (ja jokainen keksii itselleen hyviä syitä), eikä tässä ole maapallon tulevaisuuden kannalta mitään järkeä.

    Kun joutuu vääristelemään sitä argumenttia, jonka haluaa kumota, on jo oikeastaan ilmoittanut olevansa väärässä.

    Jos viittaat minuun, kertonet mitä argumenttia vääristelin ja miten.

    Asuntopula tarkoittaa sitä, että moni, joka haluaisi muuttaa Helsinkiin ei voi sitä asuntojen kalleuden vuoksi tehdä. Asunnot ovat kalliita, koska tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään.

    Miksi kaikkien pitäisi muuttaa Rovaniemeltä Helsinkiin ja Helsingistä Brysseliin? Korkeat hinnat eivät todista sitä, että yksilöt _haluaisivat_muuttaa_ (unelmoisivat kauniissa Brysselissä asumisesta tms.). Ne voivat kertoa yhtä hyvin esimerkiksi siitä, että päästäksesi yhteiskuntapyramidin huipulle, sinun on pakko asua noissa kaupungeissa, ja vieläpä maksaa asumisestasi kohtuuttoman paljon. Logiikkasi on vain yksi kaunis (Helsingin kasvuun sopiva) tarina, jonka varassa voi elää, muita näkökulmia ajattelematta, jos niin haluaa.

    Sinua harmittaa, että kaupungissa asuminen on niin haluttua ja haluaisit pakottaa ihmiset asumaan sinne, missä nämä eivät halua asua, jotta nämä alueet pysyisivät elinkelpoisina. Miksi et kutsu pakottamista pakottamiseksi? Hävettääkö oma ajatuksesi itseäsi?

    Mistä päättelet, että minua harmittaa kaupungissa asuminen? Ihan kivaa minusta. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Helsingin pitäisi kasvaa rajatta, tai että viihtyisin sellaisessa Helsingissä, jossa ei ole enää viheralueita.

    Entä mistä päättelet, että haluaisin pakottaa ihmiset jonnekin, missä he eivät halua asua, ja että taustamotivaationi olisi kuvailemasi kaltainen? Vedät nyt olkiukkoja ilmasta. Minusta ihmiset voivat vapaasti muuttaa vaikkapa Kauniaisiin. Se on valitettavaa, että asunnot ovat siellä kalliita, mutta jokaisessa paikassa on omat ongelmansa. On monia hyviä syitä muuttaa Utsjoelle, vaikka sielläkin on omat ongelmansa.

    Ehdotan kuitenkin, että pysytään aiheessa, eli siinä pitääkö Keskuspuisto rakentaa, ja pitääkö asiasta päättää kiireisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. Marko Hamilo kirjoitti 12.10.2016 kello 12:30

    Kaupunkibulevardeista käydyissä keskusteluissa toistuu aina sama sekaannus kahden eri asian välillä.

    1) Jonkin tien tai tieverkoston välityskyky kertoo, kuinka monta ajoneuvoa tietyn pisteen ohi voi mennä.

    2) Jonkin tienpätkän läpi kulkemiseen kuluva aika määräytyy sen mukaan, kuinka nopeasti sen pätkän voi ajaa.

    Moni tekee sen virheen, että kuvittelee välityskyvyn olevan lineaarisessa yhteydessä ajonopeuteen (nopeusrajoitukseen). Todellisuudessa ruuhka johtaa ajonopeuksien hidastumiseen. Ennen kuin meillä on kaikki autot robotteja jotka eivät tarvitse metriä enempää turvaväliä, ei moottoritien bulevardisoiminen vähennä sitä välityskykyä, eikä siitä melusta joudu siis kärsimään kaksinkertaista aikaa.

    Toinen juttu on se että välityskyvyn rajoitteena on usein joka tapauksessa se katuverkko motarin päässä.

    Nopeusrajoitusten alentaminen (bulevardisointi) ei välttämättä juurikaan hidasta liikennettä, koska nytkin ruuhka-aikana joudutaan ajamaan alle nopeusrajoitusten.

    Välityskykyyn vaikuttaa kaistojen määrä. Mutta jos motarin päässä on kuitenkin välityskykyä rajoittava katuverkko, ei keskustaan pääsisi juuri paremmin vaikka jollain väylällä olisi kahdeksan kaistaa rinnakkain.

    Ainoa toimiva ratkaisu olisi siis vetää moottoritiet Helsinginniemen läpi, jos halutaan että henkilöautoilla pääsee nopeasti keskustaan ruuhka-aikanakin.

    Tästähän oli hieno suunnitelma 1960-luvulla. Jos se olisi toteutunut, meillä ei olisi ongelmia päästä autolla keskustaan. Osin siitäkin syystä, että kukaan ei haluaisi sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  48. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2016 kello 12:31

    Osmo Soininvaara:
    Kantakaupungissa (down town ) asumisen suosio on kasvanut kaikkialla maailmassa. Siihen on kaksi syytä: se ei ole enää epäterveellistä kuin Kiinassa ja se, että urbaanit palvelut ja tapahtumat merkitsevät ihmisille enemmän. Kolmantena syynä netti, jonka ansiosta tieto urbaaneista tapahtumista saavuttaa helposti suuren määrän ihmisiä.
    Helsingin kantakaupungissa ei ole enää huonomaineisia alueita vaan kaikkialla tulotaso nousee nopeasti.

    No nyt päästään jo pieneltä osin samoille aallonpituuksille. Tulotsaon kasvattaminen on yksi keskeinen syy pääkaupunkeihin muuttamiselle. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.10.2016 kello 13:00

    Juho, sinä sitten osaat kääntää kausaliteetinaina väärin päin. Uskotko siihenkin, että sade johtuu siitä, että ihmisillä on sateenvarjoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2016 kello 12:43

    erkki niini:
    Keksikää nyt jotain. Kuulin väittämän, että puolet asumistukimiljardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla totta? Entä ahdotus, että kaunnat maksaisivat puolet asumistuesta, olisiko hyvä?
    Kyllä kaupungistuminen on tarpeen, mutta Helsinki voitaisiin varata lattepunavihreille vai mitä ne olivat.

    Ei näköjään sentään puolia, mutta kohtuuttoman paljon kuitenkin. Voisi tulla halvemmaksi rakentaa asunnot ja työpaikat jonnekin muualle. Valton tukien varassa eläminen ei ole hyväksi taloudellemme.

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/yha-useampi-helsinkilainen-saa-yleista-asumistukea

    http://www.ara.fi/download/noname/%7B14520AB4-EFA9-4633-AED3-5E9AB2C04B05%7D/112665

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  51. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2016 kello 13:35

    Captain Awesome: Kyse on vaikkapa Helsingissä työssäkäyvän lähihoitajan tarpeesta löytää lompakolleen sopiva asunto joka ei automaagisesti tarkoittaisi sitä, että temppu edellyttäisi auton hankkimista jotta saattaisi ajaa 1-2h suuntaansa jostain PK-seudun pöpeliköstä aamuksi, illaksi tai yöksi töihin.

    Tuosta ongelmasta pääsee helpoiten eroon niin, että muuttaa muutaman keskustan toimistotalon asuintaloksi. Paikallinen muutos siis riittää. Keskuspuistoa ei tarvitse tämän vuoksi uhrata.

    “Todellinen vihreä puolue” olisi kyllä tarpeen. Sellainen kai, joka pyrkisi kulutuksen kasvun pysäyttämiseen, ei sen lisäämiseen, ja fossiilien polton lopettamiseen, ei tuulivoiman lisäämiseen verovaroilla. Liityn mukaan, jos sellainen syntyy. Pari muutakin ehtoa tosin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2016 kello 13:49

    Osmo Soininvaara:
    Juho, sinä sitten osaat kääntää kausaliteetinaina väärin päin. Uskotko siihenkin, että sade johtuu siitä, että ihmisillä on sateenvarjoja?

    Hmm, tuo menee jo vähän hämäräksi. Ehkä hyväksymme molemmat sadetakinkin. Ja villapaidan, muistakin syistä kuin sateen vuoksi. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Et Fils kirjoitti 12.10.2016 kello 13:56

    Marko Hamilo:
    Kaupunkibulevardeista käydyissä keskusteluissa toistuu: …välityskyvyn rajoitteena on joka tapauksessa se katuverkko motarin päässä.

    Keskustelussa tosiaan toistuu aina se että välityskyvyn yhteydessä puhutaan pelkästään aamuruuhkasta keskustaan päin.

    Neljän jälkeenkin on toki keskustassa ruuhkaa – joka päättyy heti kun liikenne pääsee viimeisistä valoista motarille. Bulevardisoinnin yhteydessä tätä ruuhkaa haluttaisiin vapaaehtoisesti jatkaa hakamäentieltä tai koskelantieltä kehä III:lle saakka.

    Eli ammuttaisiin tahallaan itseä jalkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  54. tuen maksaja kirjoitti 12.10.2016 kello 14:03

    Osmo Soininvaara:

    Helsingin kantakaupungissa ei ole enää huonomaineisia alueita vaan kaikkialla tulotaso nousee nopeasti.

    Tervetuloa ekskursiolle Kallioon, urpaaniin sykkeeseen. Älä ota fillaria mukaan, koska se varastetaan sen keskikaljaräkälän edestä. Syyllinen on narkkari, joka menee ostamaan päivän annosta Torkkelinmäeltä. Siellä saa kaikkia apteekin tuotteita ja niitäkin, joita apteekista ei saa. Kallion huipulla ei ole enää elintarvikekauppaa kun siwa lopetettiin. Asuntomurrot ja kellarimurrot ovat jokapäiväisiä ja poliisi ei edes vaivaudu paikalle. Jos haluat turpaan, niin Flemarin ja Hesarin kulmassa on hyvä odottaa. Ei tarvitse edes provosoida. Jos mieli tekee lihaa, niin Piritorilla on kaikkea vakuumiin pakattua.

    Kallio on edelleen huonomaineinen paikka ja sellaisena varmasti pysyy. Asuntojen hinnat nousevat, mutta häiriökäyttäytyminen on jokapäiväistä. Lutikat ovat jo Flemarilla ja kun on umpikortteli ja yhnteisiä putkitunneleita, niin on vain ajan kysymys milloin koko kortteli on saastunut. Faaraomurkkuja meillä jo on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  55. imi (vaaditaan) kirjoitti 12.10.2016 kello 14:46

    erkki niini:
    Keksikää nyt jotain. Kuulin väittämän, että puolet asumistukimiljardeista menee helsinkiläisille. Voiko olla totta? Entä ahdotus, että kaunnat maksaisivat puolet asumistuesta, olisiko hyvä?

    Asumistuesta noin 23 % menee pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 21 % Suomen asukkaista, joten kovin suurta epäkohtaa tuossa ei ole. Kunhan rakentaminen saadaan riittäväksi, korjautuu tuokin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Captain Awesome kirjoitti 12.10.2016 kello 18:39

    Koti-isä: nastarengastullimuuri tarvitaan niin pian kuin mahdollista. Nyt jo ensimmäiset autoilijat ovat vaihtaneet nastarenkaat ja aloittaneet sulien katujen hiomisen asukkaiden keuhkoihin.

    Nastarenkaat pitäisi kieltää lailla ainakin täällä etelärannikolla…

    Just norjalaiset tutkijat tulivat johtopäätökseen, että jopa puolet kaikesta valtamerten mikromuovista on peräisin autojen renkaista ja niiden raapimasta teiden pinnoitteista.

    Sillä lailla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  57. JY kirjoitti 12.10.2016 kello 19:37

    imi (vaaditaan): Asumistuesta noin 23 % menee pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 21 % Suomen asukkaista, joten kovin suurta epäkohtaa tuossa ei ole. Kunhan rakentaminen saadaan riittäväksi, korjautuu tuokin.

    Puhe oli Helsingistä, jonne siis menee 19% ja helsinkiläisiä on 11,5%.

    Eikä se rakentamalla korjaannu, vaan ihmisille pitäisi saada työtä. Helsinki on kasvanut 50000 hengellä vuodesta 2010. Työllisiä ei kuitenkaan ole kuin 900 enemmän kuin vuonna 2010. Työttömyysprosentti on 13% ja määrällisesti työttömiä on 43400 henkilöä.

    Em. luvuista huolimatta kaikkien suomalaisten pitäisi kuulemma muuttaa Helsinkiin töihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  58. Juho Laatu kirjoitti 12.10.2016 kello 21:09

    imi (vaaditaan): Asumistuesta noin 23 % menee pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla asuu noin 21 % Suomen asukkaista, joten kovin suurta epäkohtaa tuossa ei ole. Kunhan rakentaminen saadaan riittäväksi, korjautuu tuokin.

    Vuonna 2014 Helsinki sai 19% asumistuista. Helsingin väkiluku on 11,5% Suomen väkiluvusta (2016).

    Rakentaminen tuonee Helsinkiin myös lisää asumistuella eläjiä, ja Helsingissä asumistuet ovat muuta maata korkeammat. Voi siis käydä niin, että maksettujen asumistukien määrä jatkaa nousuaan Helsingissä.

    Se että lisärakentaminen vähentäisi asummistuen saajia vaatisi lisäperusteluita. Helsingin asuntojen hinnat todennäköisesti nousevat edelleen, niin kuin ovat jo vuosikymmenent nousseet kaupungin koon kasvun ja lisärakentamisen myötä. Miksi nyt kävisi toisin? Hintojen alentumista voi toivoa, mutta historia ja tilastot eivät tuollaista trendiä tue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  59. Kalle kirjoitti 12.10.2016 kello 22:06

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä on aivan helvetillinen asuntopula. Eikö sillä ole mitään merkitystä? Miksi kaikkien hyväksymiä alueita uudessa ylei8skaavassa ei saisi toteuttaa, esimerkiksi Jokeriradan vartta?

    Miten tämä kaava muka auttaa asuntopulassa? Se on vain hirveää puuhastelua. Helsinkiä ei ole kaavoitettu kaupunkimaisesti sotien jälkeen. Jokeri esimerkiksi vedetään niin kauas kaupungista, ettei sen varren rakentaminen ainakaan tiivistä kaupunkirakennetta.

    Nyt pitää keskittyä Kehä I:n sisälle ja saada se vähitellen kaupunkimaiseksi. Se lisää palveluja ja sitä kautta viihtyisyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.10.2016 kello 9:44

    Jokeri esimerkiksi vedetään niin kauas kaupungista, ettei sen varren rakentaminen ainakaan tiivistä kaupunkirakennetta.
    Nyt pitää keskittyä Kehä I:n sisälle ja saada se vähitellen kaupunkimaiseksi. Se lisää palveluja ja sitä kautta viihtyisyyttä

    Jokeri nyt kuitenkin kulkee Kehä I:n sisäpuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Daniel Federley kirjoitti 12.10.2016 kello 23:29

    Juho Laatu: Ei näköjään sentään puolia, mutta kohtuuttoman paljon kuitenkin. Voisi tulla halvemmaksi rakentaa asunnot ja työpaikat jonnekin muualle. Valton tukien varassa eläminen ei ole hyväksi taloudellemme.

    Ei niitä asuntoja tarvitse rakentaa, johan tuolla on maakunnat täynnä tyhjiä kerrostaloja. Pieksämäeltä saa kaksion pikkuauton hinnalla. Työpaikat vaan puuttuvat. Niin ja sitten vielä ne ihmiset, jotka suostuisivat muuttamaan asunnon ja työn perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  62. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.10.2016 kello 0:47

    Juho Laatu: Myös joukkoliikenteeseen siirtyminen voi olla osa perusteluita (vaikka joukkoliikenne voi olla tehokkaimmillaan hieman väljemmässä nopeisiin runkolinjoihin perustuvassa kaupunkirakenteessa).

    Joukkoliikenne Helsingin keskustaan voi olla hyvinkin tehokasta tällaisesta kaupunkirakenteesta. Sen sijaan väljästi rakennettuun kaupunkiin ei ole mahdollista suunnitella sisäistä ja poikittaista liikennettä. Ensimmäinen on siitä syystä, että linja keskustaan on pakko toteuttaa harvoin pysähtyvänä, suoraa reittiä ajaen. Tätä ei voi yhdistää alueen sisäisten matkojen palveluun, ellei molemmat määränpään ole sattumalta aseman lähellä. Jälkimmäinen johtuu siitä, että matkustajavirrat ovat niin ohuita, että muualle kuin keskustaan ne hajautuvat liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.10.2016 kello 1:02

    Sakke: Sellainen (kuin ‘ruskeapaitojen’ vallassa oleva) kaupunki olisi monille asukkailleen ankea ja ahdistava. Kaupunkimme on taattava asukkailleen riittävästi elintilaa.

    Ihan oikeasti, jos se elintila mitä jatkossa on tarjolla esimerkiksi Pohjois-Pasilassa tai Länsi-Pakilassa ei riitä, Helsingin seudulla on tarjolla runsaasti asuntoja, joiden lähellä on valtava määrä peltoa ja metsää ja joista pääsee samaan aikaan kohtuullisessa ajassa, alle tunnissa keskustaan sekä yksityisautolla että joukkoliikenteellä. Esimerkiksi täällä: https://www.google.com/maps/place/Vanha+vesitorninmäki,+04130+Sipoo,+Finland/@60.3724343,25.2761706,17z/data=!4m2!3m1!1s0x469202321851da63:0x60958cd94312e402 voi asua kivassj jugendtalossa lehtipuukujan perällä, on peltoa ja metsää joka suuntaan yli 10 kilometriä ja Reittioppaan mukaan Kaivokadulle pääsee 49 minuutissa.

    Sakke: Mitä paljon kaikkea hyvää jää Helsingissä kokematta tai saavuttamatta, jos täällä joutuu asukas kokemaan kaiken aikaa (vaalikaudesta toiseen) kivan kaupunkiympäristön ja lähiluonnon uhatuksi? Kenen kaupunki tämä oikein on?

    Hiljaisen enemmistön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Risto kirjoitti 13.10.2016 kello 5:27

    Asumistukien määristä:
    Koko maassa niitä maksettiin viime vuonna 312 euroa asukasta kohden. 167 euroa yleistä asumistukea, 97 euroa eläkeensaajien asumistukea ja 48 opiskelijoiden asumislisiä

    Uudenmaan osalta vastaavat luvut olivat 346€ = 214€ + 85€ + 46€

    ja Helsingin
    460€ = 282€ + 105€ +73€

    Lopulta Helsingin ulkopuolisessa Suomessa
    293€ = 152€ + 96€ + 45€

    (Tämä ihan vain numeroista sinänsä, irrallisena kysymyksestä, onko paras tapa vähentää asumistukimenoja rajoittaa asuntojen rakentamista ja nostaa niiden hintoja.)

    http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_asumistukitilasto_2015.pdf/b2981335-9970-4222-94fa-92e32ef29064
    (sivu 75)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.10.2016 kello 6:40

    Osmo Soininvaara:
    En jaksaisi olla tuosta Lex Malmi aloitteesta niin hirveän huolissani.

    Moderni pääkaupunki tarvitsee keskipitkiä, nopeita liikenneyhteyksiään varten lentokentän, takapajuinen keskitysleiri ehkä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  66. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.10.2016 kello 7:18

    Kivikaupungin kasvatti: Moderni pääkaupunki tarvitsee keskipitkiä, nopeita liikenneyhteyksiään varten lentokentän, takapajuinen keskitysleiri ehkä ei.

    Malmilta ehtii myös nopeammin Suomenlahdelle, ja sen ilmatilaan, jos tuohon sattuisi tulemaan kiireellistä tarvetta.

    Sekunnit sekä vaihtoehdot voivat olla tärkeitä eri syiden takia.

    PS. Nykyajan douhetistien korttelipommit tekevät karmeaa jälkeä tiiviin kaupunkirakenteen keskellä. Siinä on eräs näkökohta kaupunkisuunnitteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Ville kirjoitti 13.10.2016 kello 8:31

    Et Fils: Neljän jälkeenkin on toki keskustassa ruuhkaa – joka päättyy heti kun liikenne pääsee viimeisistä valoista motarille. Bulevardisoinnin yhteydessä tätä ruuhkaa haluttaisiin vapaaehtoisesti jatkaa hakamäentieltä tai koskelantieltä kehä III:lle saakka.

    Pääväylille johtavat pääkadut ruuhkautuvat ennen muuta poikittaisten pääkatujen risteyksien vuoksi. Moottoritiellä on ihan sama tilanne: liittymien kohdalla liikenne hidastuu tai ruuhka-aikaan pysähtyy. Kiihdytys moottoritien alussa on vain hetken huuma 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  68. Juho Laatu kirjoitti 13.10.2016 kello 11:11

    Daniel Federley: Ei niitä asuntoja tarvitse rakentaa, johan tuolla on maakunnat täynnä tyhjiä kerrostaloja. Pieksämäeltä saa kaksion pikkuauton hinnalla. Työpaikat vaan puuttuvat. Niin ja sitten vielä ne ihmiset, jotka suostuisivat muuttamaan asunnon ja työn perässä.

    Maakunnissa on tosiaan halvempia asuntoja (uusia ja vanhoja). Työpaikkoja ja työttömiä (14,4%) on, niin kuin on Helsingissäkin (11,6%). Ei ole mitään radikaalia estettä perustaa työpaikkoja Pieksämäelle (paitsi Suomen tämän hetken toimimaton talous). Ymmärrän jos sinä tai joku muu ei halua muuttaa juuri sinne, tai pieksämäkeläinen Helsinkiin. Ymmärsin että et kannata pakkosiirtoja – hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  69. Juho Laatu kirjoitti 13.10.2016 kello 12:03

    Makkaratalon Hautuumaa: Joukkoliikenne Helsingin keskustaan voi olla hyvinkin tehokasta tällaisesta kaupunkirakenteesta. Sen sijaan väljästi rakennettuun kaupunkiin ei ole mahdollista suunnitella sisäistä ja poikittaista liikennettä. Ensimmäinen on siitä syystä, että linja keskustaan on pakko toteuttaa harvoin pysähtyvänä, suoraa reittiä ajaen. Tätä ei voi yhdistää alueen sisäisten matkojen palveluun, ellei molemmat määränpään ole sattumalta aseman lähellä. Jälkimmäinen johtuu siitä, että matkustajavirrat ovat niin ohuita, että muualle kuin keskustaan ne hajautuvat liikaa.

    Tämä ei ole ehkä oikea paikka ryhtyä pohtimaan joukkoliikenteen dynamiikkaa tarkemmin. Mutta ehkä vähän kuitenkin.

    Kaupungin koon kasvaessa suureksi, joukkoliikenteessä kannattaa minimoida vaihtojen määrä. Käsitykseni optimista = nopeat tiheävuoroiset runkolinjat + tiheät taajamat niiden asemien kohdalla + polkupyörät ja hitaampi/harvempi joukkoliikenne hieman kauemmas noilta asemilta.

    Helsingin laattakaupunkimallissa ongelmia ovat nopeiden runkolinjojen puute (ei tilaa uusille), monet vaihdot, autolähiöiden tiivistäminen autolähiöiksi, runkolinjojen hidastaminen tiheällä pysäkkivälillä, tehoton säteittäinen yhden keskustan liikennemalli, säteiden keskittäminen mereen pistävälle Suomenlahden niemelle.

    Sopivan väljä kaupunkimalli salliii kaikensuuntaiset runkolinjat (sädemalli on huono). Suurkaupungissa ei pitäisi ola yhtä keskustaa, johon kaikki liikenne keskitetään. Esittämäni mallin tarkoitus on nimenomaan optimoida kulku satunnaisesta paikasta toiseen satunnaiseen paikkaan (ei siis kierrättää väkeä keskustan / yhden solmukohdan kautta). Matkustajavirrat eivät ole ohuita kuvailemillani (kaiken suuntaisilla) runkolinjoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. On aikoihin eletty kirjoitti 13.10.2016 kello 13:34

    Olisi hieno juttu, jos yleiskaavan käsittely siirrettäisiin yli tulevien kunnallisvaalien, jotta asukkailla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön.
    Mutta ketä pitäisi äänestää, kun suuret puolueet tuntuvat asukkaiden mielipiteistä huolimatta haluavan kilvan rakentaa kaupungin metsät täyteen asuntoja?

    Pitääkö siis äänestää kommunistista työväenpuoletta, jos haluaa säästää Helsingin viheralueet rakentamiselta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  71. Jalankulkija kirjoitti 13.10.2016 kello 13:42

    Juho Laatu: Tämä ei ole ehkä oikea paikka ryhtyä pohtimaan joukkoliikenteen dynamiikkaa tarkemmin. Mutta ehkä vähän kuitenkin.

    Mutta hyvä että joku edes pohtii, kun ne, joille asia varsinaisesti kuuluisi, eivät sitä näköjään tee.

    Helsingin liikennesuunnittelijat eivät ole vielä huomanneet, että keskellä Helsingin niemeä on kaksi “sisäjärveä”, jotka tuhannet ihmiset joutuvat kiertämään päivittäin siirtyessään puolelta toiselle. Myöskään ei ole huomattu sitä, että niemi rajoittuu kolmelta puolelta mereen, joten koko niemi on yhtä suurta pussinperää. Poikittaisia linjoja vähennetään ja lyhennetään kaiken aikaa päättymään rautatieaseman seudulle, vaihtojen määrä vain kasvaa (koska se kaunistaa matkustajatilastoja) ja joukkoliikenne kurjistuu koko kantakaupungissa. Se, että kävelyä tarjotaan ykkösvaihtoehtona, johtuu ennen muuta siitä, että paljon muita tapoja ei ole. Pakosta yritetään tehdä hyve.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  72. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 13.10.2016 kello 15:04

    Juho Laatu: Tämä ei ole ehkä oikea paikka ryhtyä pohtimaan joukkoliikenteen dynamiikkaa tarkemmin. Mutta ehkä vähän kuitenkin.

    Kaupungin koon kasvaessa suureksi, joukkoliikenteessä kannattaa minimoida vaihtojen määrä. Käsitykseni optimista = nopeat tiheävuoroiset runkolinjat + tiheät taajamat niiden asemien kohdalla + polkupyörät ja hitaampi/harvempi joukkoliikenne hieman kauemmas noilta asemilta.

    Helsingin laattakaupunkimallissa ongelmia ovat nopeiden runkolinjojen puute (ei tilaa uusille), monet vaihdot, autolähiöiden tiivistäminen autolähiöiksi, runkolinjojen hidastaminen tiheällä pysäkkivälillä, tehoton säteittäinen yhden keskustan liikennemalli, säteiden keskittäminen mereen pistävälle Suomenlahden niemelle.

    Sopivan väljä kaupunkimalli salliii kaikensuuntaiset runkolinjat (sädemalli on huono). Suurkaupungissa ei pitäisi ola yhtä keskustaa, johon kaikki liikenne keskitetään. Esittämäni mallin tarkoitus on nimenomaan optimoida kulku satunnaisesta paikasta toiseen satunnaiseen paikkaan (ei siis kierrättää väkeä keskustan / yhden solmukohdan kautta). Matkustajavirrat eivät ole ohuita kuvailemillani (kaiken suuntaisilla) runkolinjoilla.

    Tämä on juuri oikea paikka puhua tästä asiasta, sillä Hämeenlinnanväylän bulevardisointi perustuu joukkoliikenteen dynamiikkaan.

    Vaihtojen määrä on pienempi laattakaupungissa, sillä se voidaan
    palvella yksinomaan yhden tason liikennevälineillä. Väljä kaupunkimalli edellyttää kahden eri tason liikennevälineitä (harvoin pysähtyvät ja usein pysähtyvät), joiden välillä on pakko vaihtaa. Kun esimerkiksi Roihupeltoon alkaa pian päästä sporalla, ei raitiovaunuyhteys voi olla vaihdoton, vaan keskustasta matkustaminen vaatii vaihdon nopean ja hitaan joukkoliikennevälineen. Nopea liikenneväline kulkee Roihupellon vierestä, mutta ohittaa sen pysähtymättä, sillä runkolinja voi pysähtyä vain harvoin.

    Matkustajavirrat keskustaan menemättömillä linjoilla on harvat, siten että matkustajia on vähän – tämän voi todeta matkustamalla vapaavalintaisella poikittaislinjalla – ja itse linjaverkko on myös harva. Itäkeskuksesta lähtee Kehä I:lle vartin välein jonkin linjan poikittaisbussi, kun vartissa on mennyt yksityisautoja Kehä I:stä pitkin varmaan ainakin viittä bussilastillista vastaava määrä.

    Periaatteessahan voisi laittaa Kehäradan lisäksi toisen lähempänä keskustaa kulkevan poikittaisen raskasraidelinjan. Poikittaisten raskasraidelinjojen ongelma on vaan se, että suurin osa joutuu vaihtamaan kahdesti matkalla kahden säteittäisen linjan välillä. Siksi niitä on eri kaupungeissa aika vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Daniel Federley kirjoitti 13.10.2016 kello 16:02

    Juho Laatu:Ei ole mitään radikaalia estettä perustaa työpaikkoja Pieksämäelle

    On toki. Ei ole perustajaa.

    Pohjoiskorealaisessa hallintomallissa tuo kyllä onnistuisi, mutta ihan niin pitkällä emme vielä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  74. Juho Laatu kirjoitti 13.10.2016 kello 18:17

    On aikoihin eletty:
    Olisi hieno juttu, jos yleiskaavan käsittely siirrettäisiin yli tulevien kunnallisvaalien, jotta asukkailla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön.
    Mutta ketä pitäisi äänestää, kun suuret puolueet tuntuvat asukkaiden mielipiteistä huolimatta haluavan kilvan rakentaa kaupungin metsät täyteen asuntoja?

    Pitääkö siis äänestää kommunistista työväenpuoletta, jos haluaa säästää Helsingin viheralueet rakentamiselta?

    Luullakseni ainakin vasemmistoliitto käy. Ja edellä mainittu “todellinen vihreä puolue”, jos joku sen perustaa. Ehkä muitakin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  75. Juho Laatu kirjoitti 13.10.2016 kello 18:30

    Jalankulkija: Mutta hyvä että joku edes pohtii, kun ne, joille asia varsinaisesti kuuluisi, eivät sitä näköjään tee.

    Helsingin liikennesuunnittelijat eivät ole vielä huomanneet, että keskellä Helsingin niemeä on kaksi “sisäjärveä”, jotka tuhannet ihmiset joutuvat kiertämään päivittäin siirtyessään puolelta toiselle. Myöskään ei ole huomattu sitä, että niemi rajoittuu kolmelta puolelta mereen, joten koko niemi on yhtä suurta pussinperää. Poikittaisia linjoja vähennetään ja lyhennetään kaiken aikaa päättymään rautatieaseman seudulle, vaihtojen määrä vain kasvaa (koska se kaunistaa matkustajatilastoja) ja joukkoliikenne kurjistuu koko kantakaupungissa. Se, että kävelyä tarjotaan ykkösvaihtoehtona, johtuu ennen muuta siitä, että paljon muita tapoja ei ole. Pakosta yritetään tehdä hyve.

    Kaiken keskittäminen yhdelle niemelle on tosiaan tehotonta. Olen joskus käyttänyt poikittaislinjaa Keilaniemestä Itäkeskukseen, mutta sen nopeus ei ollut todellakaan runkolinjakelpoinen.

    Nykyisen kokoisessa metropolissa rauhoittaisin jo keskustaa, enkä rakentaisi enää lisää sinne päätyviä reittejä. Vanhaa keskustaa voisi hyvin kehittää kävely-, pyöräily- ja ratikkakeskustaksi. Liikenteen ja rakentamisen painopisteen voisi jo siirtää muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.10.2016 kello 18:54

    Makkaratalon Hautuumaa:

    Hiljaisen enemmistön.

    Pitää siis palata alkutilaan, jossa saa kärsiä, olla vaiti ja huutaa, mutta vain, jos tekee sen ääneti?

    Hyvästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. Juho Laatu kirjoitti 13.10.2016 kello 19:19

    Makkaratalon Hautuumaa: Tämä on juuri oikea paikka puhua tästä asiasta, sillä Hämeenlinnanväylän bulevardisointi perustuu joukkoliikenteen dynamiikkaan.

    Vaihtojen määrä on pienempi laattakaupungissa, sillä se voidaan
    palvella yksinomaan yhden tason liikennevälineillä. Väljä kaupunkimalli edellyttää kahden eri tason liikennevälineitä (harvoin pysähtyvät ja usein pysähtyvät), joiden välillä on pakko vaihtaa.

    Esittämäni väljempi nauhakaupunkimalli perustuisi keskusksiin, joissa vaihtomahdollisuus on hyvin suunniteltu. Helsingin nykyiset metroasemat käyvät ehkä esimerkiksi. Tavoitteena on, että jokseenkin kaikki matkat hoituisivat kaavalla hidas_yhteys – nopea_yhteys – nopea_yhteys – hidas_yhteys tai nopeammin. Maksimissaan kolme vaihtoa siis, hitaat yhteydet hyvin lyhyitä matkoja, ja nopeat yhteydet harvalla pysäkkivälillä. Toimii sitä paremmin mitä suurempi metropoli.

    Nykyisen tiivistyvän laattakaupungin voi ajatella myös kokoon puristettuna nauhakaupunkina. Ongelmia tulee ainakin siitä, että runkolinjojen pysäkkiväli on turhan lyhyt, ja keskukset pieniä, ja tietenkin viheralueet tuhoutuvat. Nopeammilla linjoilla ja pidemmillä pysäkkiväleillä viheralueet säilyisivät, matka-aikojen pidentymättä. Solmukohdissa olisi enemmän asukkaita, joten hitaita yhteyksiä käytettäisiin vähemmän.

    Kun esimerkiksi Roihupeltoon alkaa pian päästä sporalla, ei raitiovaunuyhteys voi olla vaihdoton, vaan keskustasta matkustaminen vaatii vaihdon nopean ja hitaan joukkoliikennevälineen. Nopea liikenneväline kulkee Roihupellon vierestä, mutta ohittaa sen pysähtymättä, sillä runkolinja voi pysähtyä vain harvoin.

    Nauhakaupunkimallissa tuollaiset liikenneverkkoon huonosti integroituvat alueet voisi jättää esimerkiksi viheralueiksi. Runkolinjojen pysäkkivälin tuleekin olla harva, jotta nopeus säilyy. Parempi ajaa runkolinjalla hieman kauemmas samassa ajassa, ja rakentaa sitten tuohon solmukohtaan enemmän. Näin suuri osa asukkaista ei tarvitse vaihtoa ja hidasta liityntäliikennettä lainkaan.

    Matkustajavirrat keskustaan menemättömillä linjoilla on harvat, siten että matkustajia on vähän – tämän voi todeta matkustamalla vapaavalintaisella poikittaislinjalla – ja itse linjaverkko on myös harva. Itäkeskuksesta lähtee Kehä I:lle vartin välein jonkin linjan poikittaisbussi, kun vartissa on mennyt yksityisautoja Kehä I:stä pitkin varmaan ainakin viittä bussilastillista vastaava määrä.

    Nauhamallin idea on siis se, että ei ole mitään sellaista keskustaa, jonka kautta kaikki liikenne ohjataan. Kaupungin kasvaessa tuosta yhden vaihtopysäkin tähtimallista kannattaa luopua.

    Helsinki on jo niin yhden keskustan varaan rakennettu, että voi olla vaikea hahmottaa mahdollisuutta, että joissain kaupungeissa liikenne olisi jakautunut tasaisemmin (poikittaisestikin). Kirjoitinkin tuossa jo toisessa postauksessa, että hitaita nuo pääkaupungin poikittaislinjat ovat. Ei pidä ottaa mallia pääkaupunkiseudun nykyisen mallin huonoimmista ominaisuuksista, tai uskoa, että liikennettä ei voisi toteuttaa paremmin. Helsinki on rakentanut tähtimallin. Ei ihme jos poikittainen liikenne on huonoa.

    Risteävät nopeat runkolinjat (Helsingin mallia tasa-arvoisemmat) ovat suurissa metropoleissa parempi ratkaisu kuin yhteen pisteeseen ripustetut. Yksinkertaisina esimerkkeinä tulevat mieleen esimerkiksi Tokio ja Peking, joissa on on luotettu kehämalliseen runkolinjaan (tämäkään malli ei ole vielä optimaalinen).

    Periaatteessahan voisi laittaa Kehäradan lisäksi toisen lähempänä keskustaa kulkevan poikittaisen raskasraidelinjan. Poikittaisten raskasraidelinjojen ongelma on vaan se, että suurin osa joutuu vaihtamaan kahdesti matkalla kahden säteittäisen linjan välillä. Siksi niitä on eri kaupungeissa aika vähän.

    Minun teoriani oli se, että kun kaupunki kasvaa, tähtimalli käy vähitellen huonommaksi. Kehärata on minun luokituksessani vielä osa tähtimallia, vaikka lenkin tekeekin. Sen poikittaisosuus Vantaan takamailla ei juurikaan helpota pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen ongelmia.

    Poikittaiset linjat säteiden välillä eivät tosiaan ole kovin tehokkaita. Mutta tietenkin ne pitäisi jo alunperin rakentaa vahvoiksi runkolinjoiksi, eikä vain hitaiksi linkeiksi säteiden välillä.

    Yksi mahdollinen vahva ja halpa poikittaisyhteys olisi Turun suunan ja Tampereen suunnan ratojen kytkeminen toisiinsa Pasilan seutuvilla. Näin nykyisen sädemallin vaatima ylimääräinen vaihto poistuisi, ja matka nopeutuisi vastaavasti.

    Vantaa ja Espoo olisi pitänyt suunnitella jo kauan sitten niin, että niiden suurimpien keskusten varaan voi rakentaa nopean poikittaisen linjan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  78. Yleiskaava yli vaalien kirjoitti 14.10.2016 kello 8:39

    Yleiskaava on yksi vaalikauden tarkeimmistä päätöksistä, ja se pitäisikin sen takia siirtää yli ensi kevään kunnallisvaalien. Yleiskaava vaikuttaa ratkaisevasti kaupungin muotoutumiseen tulevina vuosikymmeninä.
    Sen takia olisi ongelmallista, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi päättämässä myös kaavan hyväksymisestä.

    Uusi yleiskaavaehdotus tuhoaisi suuren osan kaupungin metsistä ja viheralueista. Asukkaiden palautteella tai tehdyillä muistutuksilla ei ole ollut mitään vaikutusta kaavaehdotukseen. Olisi omituista, jos kaupungin asukkailla ei olisi mitään sanomista asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2016 kello 11:45

    Yleiskaava ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan asemakaava. Siksi on aivan perusteltua, että tämä valtuusto tekee yleiskaavan, pidetään vaalit ja vaaleissa valittu valtuusto päättää, mitä niille metsille tehdään.
    Tuo yleiskaava tuhoaa suuren osan metsistä ja viheralueista perustuu varmaankin laskelmaan, että yleiskaava tuhoaa kaikki ne viheralueet, joita se ei suojele. Siis esimerkiksi Espan puiston ja kaikki lähivirkistysalueet, joita yleiskaavaan ei ole merkitty, koska se on yleiskaava.
    Tämä yleiskaava nimenomaisesti suojelee lähivirkistysalueita verrattuna siihen rakentamistapaan, jota edelliset yleiskaavat noudattivat. Jos sillä kaupunkirakennetta hajottavalla tavalla sijoitettaisiin Helsinkiin 250 000 lisäasukasta, mitään lähivirkistysalueita ei jäisi. Ja jos menneellä hajauttamistavalla sijoitettaisiin Helsingin seudulle 600 000 asukasta, metsää menisi nurin paljon ja maata peittyisi asfaltin ja moottoriteiden alle. Tämä yleiskaava on selvä muutos parempaan suuntaan erityisesti metsän ja viheralueiden kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Juho Laatu kirjoitti 14.10.2016 kello 10:01

    Daniel Federley: On toki. Ei ole perustajaa.

    Pohjoiskorealaisessa hallintomallissa tuo kyllä onnistuisi, mutta ihan niin pitkällä emme vielä ole.

    Pieksämäen yrittäjien vuosikokous on 3.11. Laitetaan agendalle. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Juho Laatu kirjoitti 14.10.2016 kello 11:58

    Osmo Soininvaara:
    Yleiskaava ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita.

    .. vaan ainoastaan mahdollistaa niiden tuhoamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  82. Sakke kirjoitti 14.10.2016 kello 12:12

    Makkaratalon Hautuumaa: Ihan oikeasti, jos se elintila mitä jatkossa on tarjolla esimerkiksi Pohjois-Pasilassa tai Länsi-Pakilassa ei riitä, Helsingin seudulla on tarjolla runsaasti asuntoja, joiden lähellä on valtava määrä peltoa ja metsää ja joista pääsee samaan aikaan kohtuullisessa ajassa, alle tunnissa keskustaan sekä yksityisautolla että joukkoliikenteellä. Esimerkiksi täällä: https://www.google.com/maps/place/Vanha+vesitorninmäki,+04130+Sipoo,+Finland/@60.3724343,25.2761706,17z/data=!4m2!3m1!1s0x469202321851da63:0x60958cd94312e402 voi asua kivassj jugendtalossa lehtipuukujan perällä, on peltoa ja metsää joka suuntaan yli 10 kilometriä ja Reittioppaan mukaan Kaivokadulle pääsee 49 minuutissa.

    Hiljaisen enemmistön.

    Ja seuraako hiljainen enemmistö sitten vain ääneti, kun ruskeat ruudut leviävät kaikkialle yhä useampiin paikkoihin ja yhä ruskeammiksi muuttuen?

    Miten muka ruskea ruutu takaa vehreyden paremmin kuin vihreämpi ruutu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  83. Sakke kirjoitti 14.10.2016 kello 13:18

    Kivikaupungin kasvatti: Pitää siis palata alkutilaan, jossa saa kärsiä, olla vaiti ja huutaa, mutta vain, jos tekee sen ääneti?

    Hyvästi.

    Stop tykkänään!

    Turha on tiivistäjien takia jäähyväisiä heittää. Mielipiteet tulee uskaltaa ja voida tuoda pelotta esiin, kunhan ei muita (tai puita) vahingoita.

    Päätöksenteon seurauksina riskit ja menetykset voivat olla valtavan paljon suurempia. Turhia menetyksiä ei pidä tuottaa vähäarvoisen edun takia. Siksi jotkin asiat vaativat paljon mietintä- ja kypsyttelyaikaa, joka niiden tulee saada.

    Se mitä sinäkin kaivannet, monen muun tavoin, on kai vain riittävän vehreä, viihtyisä ja monipuolinen kaupunki, missä näkymät eivät herätä synkkyyttä, vaan asukkaat voivat lopulta kuulla keväisin ja kesäisin lintujen laulua tai hyräillä mielessään The Rasmuksen tai vaikka Saara Aallon (upeaääninen laulaja!) innoittamana: “No fear”, katsellen samalla vaikka

    auringon kimallusta merellä,
    lumikiteissä puiden oksilla, iltaruskoa ja auringonlaskuja,
    vapaana lentäviä perhosia,
    taivaalla liitäviä lintuja … ja pilviä, sekä
    syksyisin maahan putoavia, värikkäitä lehtiä ja
    talvisin lumihiutaleita.

    Näitä kaupungin asukaskin uskoakseni kaipaa, ainakin enemmän kuin pelkkää asfalttia, betonia, lasia ja terästä, parkkipaikkoja, pyöräteitä, cyberpunkkia ja
    näköalattomuuden luomaa ahdistusta.

    Kaupungista tulee löytyä lähiluontoa ja nähtävää eri etäisyyksillä.

    Laajoja avaruuskulmia, tilaa hengittää.

    Joskus voi toki vaihtelu virkistää, mutta monelle hiljaisen enemmistön sielulle jo eri vuodenajat ulkona, asuinympäristöni lähiluonnossa, antavat uskomattoman paljon virkistäviä virikkeitä. Tätä diversiteettiä ei saa yksipuolistaa minkään monokulttuurin palvonnan tähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  84. pirjo pohjanhovi kirjoitti 14.10.2016 kello 18:11

    MIksi LEX Malmista ei pidä olla huolissaan ? Ja miten ? Ja kenen ? Onko tuo typerä yleiskaavan uudistus jo nuijittu läpi ?

    Mä olen niin kyllästynyt tähän Helsingin valtuuston sanelupolitiikkaan, varsinkin Hirveiden (vihreät)
    osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  85. Objektiivinen kirjoitti 14.10.2016 kello 19:05

    Otin iltalukemiseksi Destian viime joulukuussa KSV:lle tekemä alustavan Malmin esirakennussuunnitelman. Pitihän ne luvut syöttää Exceliin:

    Raportin kustannuslaskelman mukaan paaluja tarvittaisiin noin 14 360 000 juoksumetriä. Se riittäisi kuusi kertaa edestakaisin Malmilta Nuorgamiin. Lisäksi yhteen laskemalla selviää, että betonia paaluihin ja niihin päälle rakennettaviin laattoihin menisi sellaiset 5,1 miljoonaa kuutiota.

    Nyrkkisääntönä pidetään, että yhteen kuutioon betoniin tarvitaan 330 Kg sementtiä ja jos Portland sementin hiilijalanjälki on 900 Kg / tonni, niin tarkoittaa se että paalutuksen hiilijalanjälki on 1,6 miljoonaa tonnia CO2:ta. Betoniteollisuuden mukaan betonista rakennetun modernin kerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki on alle 25 Kg CO2/as.m2. Jos paalutuksen hiilijalanjälki jyvitetään suunnitellun asunneliöiden mukaan olisi Malmille rakennettavien asuntojen hiilijalanjälki 1800 Kg CO2/as.m2, eli yli 70-kertainen verrattuna muualle rakennettaviin kerrostaloihin.

    Destian raportin leipätekstissä tosin ehdotetaan että käytettäisiin vielä rajumpaa paalutusta; halkaisijaltaan 600 mm:n paaluja metrin välein piha-alueilla ja 700 mm:n paaluja metrin välein katualueilla. Jälkimmäinen tarkoittaa, että puolet maaperästä olisi betonia. Ja keskisyvyys alueellahan on sellaiset 20 metriä.

    Kentän 100 hehtaarin alue on pohjavesialuetta ja siihen ollaan suunnitelman mukaan tekemässä yli miljoona reikää, jossa pinta-, hule- ja pohjavesi mahdollisesti pääsisivät sekoittumaan. Myös Longinojan alkulähteen virtaus kulkee alueen läpi. Tämän lisäksi raportissa ehdotetaan että Longinojan uoman maa-alue massastabiloidaan. Massa siihen tarvitaan noin 150 000 kuutiota.

    Tämä lienee sitä ”vihreää” rakentamista, tässä on enemmän hiilijalanjälkeä kun koko kentän 80-vuotisen historian aikana. Jos alueella on sitä sulfidisavea niin alueelta lähtevä vesi tulee pilaamaan paljon luontoa… Ainoa valumaväylä kenttäalueelta on Longinoja, joka on hiljattain kunnostettu menestyksekkääksi meritaimenen kutupuroksi – meritaimen on äärimmäisen uhanalainen (CR).

    Ja Longinoja laskee Vantaajokeen, jossa elää Euroopan merkittävin populaatio vuollejokisimpukkaa, äärimmäisen uhanalainen (CR) sekin.

    Että sinnepä sitten vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  86. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 14.10.2016 kello 21:27

    Juho Laatu: Kaiken keskittäminen yhdelle niemelle on tosiaan tehotonta. Olen joskus käyttänyt poikittaislinjaa Keilaniemestä Itäkeskukseen, mutta sen nopeus ei ollut todellakaan runkolinjakelpoinen.

    Hajautuneessa kaupunkirakenteessa on pakko olla kahden eri tason linjoja, mistä tuo on hyvä esimerkki. Bussi 550 ja sen tuleva seuraaja ovat hitaita ja usein pysähteleviä (kutsutaan tätä vaikka tasoksi 3) ja Itäkeskuksesta Keilaniemeen pääsee myös metrolla (taso 2).

    Juho Laatu: Nykyisen kokoisessa metropolissa rauhoittaisin jo keskustaa, enkä rakentaisi enää lisää sinne päätyviä reittejä. Vanhaa keskustaa voisi hyvin kehittää kävely-, pyöräily- ja ratikkakeskustaksi. Liikenteen ja rakentamisen painopisteen voisi jo siirtää muualle.

    Miten se nyt siis ei ole kävely-, pyöräily- ja ratikkakeskusta?

    Juho Laatu: Yksi mahdollinen vahva ja halpa poikittaisyhteys olisi Turun suunan ja Tampereen suunnan ratojen kytkeminen toisiinsa Pasilan seutuvilla. Näin nykyisen sädemallin vaatima ylimääräinen vaihto poistuisi, ja matka nopeutuisi vastaavasti.

    Kyllähän tällaisia on helppo heitellä, mutta tuo tarkoittaisi tähtitieteellisiä kustannuksia, sillä pää- ja rantaradalla molemmilla olisi pakko ajaa kaksi kertaa enemmän vuoroja kuin nyt, tai sitten kaikki Helsinki C:lle ja Pasilaan menevät joutuisivat vaihtamaan junaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. kaavoituksen tehtävä on tuoda vakautta kirjoitti 14.10.2016 kello 23:45

    Osmo Soininvaara: Yleiskaava ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan asemakaava.

    Asemakaava ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan tontin haltija.

    Tontin haltija ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan rakennuttaja.

    Rakennuttaja ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan asunnon ostaja.

    Asunnon ostaja ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan rakennusyritys.

    Rakennusyritys ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan kaivinkone.

    Kaivinkone ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan koneen kuljettaja.

    (Haluaisin jatkaa tätä ketjua, mutta kuljettaja on niin helposti korvattavissa, että tosiasiassa tässä pisteessä puu on jo kaatunut ja metsä tai viheralue menetetty. Kuka tuhosi viheralueen?)

    Kaivinkoneen kuljettaja ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan kaivinkoneen kuljettajan työmatka.

    Kaivinkoneen kuljettajan työmatka ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan raitiovaunu.

    Raitiovaunu ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan töihin menevä kaivinkoneenkuljettajamatkustaja.

    Kaivinkoneenkuljettajamatkustaja ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan kaivinkoneenkuljettajan tulotasoon sopiva asunto ratikkavyöhykkeeltä.

    Matkustavan kaivinkoneenkuljettajan tulotasoon sopiva asunto ratikkavyöhykkeeltä ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan yleiskaavalla ratikkavyöhykkeen asuntoja huokeuttanut poliitikko. 🙂

    Astetta vakavammin, jos yleiskaavassa jotain sallitaan, 35 vuoden aikajänteellä se todennäköisemmin toteutuu kuin on toteutumatta. Ilman yleiskaavan lupaa tuhota metsää metsä ei tuhoutuisi ikinä, mutta kun lupa on annettu, mikä tahansa tuleva valtuusto saa sen tuhota eikä kuntalaisilla ole enää mitään laillista keinoa estää tuhoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  88. Yleiskaava yli vaalien kirjoitti 15.10.2016 kello 10:11

    “Yleiskaava ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan asemakaava. Siksi on aivan perusteltua, että tämä valtuusto tekee yleiskaavan, pidetään vaalit ja vaaleissa valittu valtuusto päättää, mitä niille metsille tehdään.”

    Miksi asukkaat halutaan mukaan vasta kun asemakaavoja laaditaan? Miksi on niin vaarallista, että asukkaat pääsisivät päättämään myös yleiskaavasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  89. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 15.10.2016 kello 12:52

    Osmo Soininvaara:
    Yleiskaava ei tuhoa neliömetriäkään metsää eikä viheralueita. Niiden tuhoamiseen tarvitaan asemakaava.


    Tämä yleiskaava nimenomaisesti suojelee lähivirkistysalueita verrattuna siihen rakentamistapaan, jota edelliset yleiskaavat noudattivat. Jos sillä kaupunkirakennetta hajottavalla tavalla sijoitettaisiin Helsinkiin 250 000 lisäasukasta, mitään lähivirkistysalueita ei jäisi. Ja jos menneellä hajauttamistavalla sijoitettaisiin Helsingin seudulle 600 000 asukasta, metsää menisi nurin paljon ja maata peittyisi asfaltin ja moottoriteiden alle. Tämä yleiskaava on selvä muutos parempaan suuntaan erityisesti metsän ja viheralueiden kannalta.

    Jos katselemme maailmaa, jossa pakolaisten määrä lienee erään arvion mukaan (lähdettä en enää muista) yli 60 miljoonaa ihmistä, voivat maamme tai kaupunkimme ongelmat vaikuttaa aika pieniltä. Jokaisella lienee kuitenkin tärkeä oikeus hyvään asuinympäristöön ja hyvään elämään, mutta ei kai sentään niin, että se tapahtuu muiden kustannuksella?

    Ei liene mahdollista, että Pohjoismaat, tai Suomi yksin ottaisivat nuo kaikki hoitaakseen. Jos kaikki otettaisiin Suomeen, menisimme väkiluvussa ilmeisesti jopa Ranskan ohi (ilman Ranskan ns. Merentakaisia alueita).

    Mihin rahkeemme (lue kantokykymme ja varamme) täällä oikein riittävät, ja millä aikataululla, kun työttömiäkin on paljon? Onko siirtolaisuus ollut menestyksen salaisuus Atlantin takana? Onko kukaan laskenut, tai arvioinut, miten suurta voi maan (tai kaupungin) hallitu ja ongelmaton asukasluvun kasvu olla esimerkiksi voimakkaan siirtolaisuuden puitteissa?

    Miksei näistä, maan ja sen kaupunkien kehitykseen ja harmoniseen tasapainoon vaikuttavista asioista keskustella (ihan rauhallisesti, mutta) enemmän? Lisää pahenevia ongelmia ei varmaankaan kukaan halua, mutta ymmärtääkö jokainen keskustelija vuorovaikutukset ja asioiden runsaan moniulotteisuuden sekä laajakantoisuuden?
    – – – – –

    Ymmärränkö asian oikein? Olisit heti sanonut, jos uusi yleiskaava vie päätöksenteon lähemmäs lähidemokratiaa? Se edellyttää asukkailta kuitenkin aiempaa enemmän ajankäyttöä. Miten määritellään silloin “lähialue”? Kanttiinsa sadan metrin ruudut eivät ole ehkä aina ja kaikkialla sopivan kokoisia tuota varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. anonyymi kirjoitti 15.10.2016 kello 17:05

    Captain Awesome: Just norjalaiset tutkijat tulivat johtopäätökseen, että jopa puolet kaikesta valtamerten mikromuovista on peräisin autojen renkaista ja niiden raapimasta teiden pinnoitteista.
    Sillä lailla…

    No, amerikkalaisethan tosiaan tykkäävät päällystää asfalttisia parkkipaikkojaan muovilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  91. Urbaani Helsingissä kirjoitti 16.10.2016 kello 10:40

    Sakke:

    . . . auringon kimallusta merellä, lumikiteissä puiden oksilla, iltaruskoa ja auringonlaskuja, vapaana lentäviä perhosia, taivaalla liitäviä lintuja … ja pilviä, sekä syksyisin maahan putoavia, värikkäitä lehtiä ja talvisin lumihiutaleita.

    Näitä kaupungin asukaskin uskoakseni kaipaa, ainakin enemmän kuin pelkkää asfalttia, betonia, lasia ja terästä, parkkipaikkoja, pyöräteitä, cyberpunkkia ja näköalattomuuden luomaa ahdistusta.

    Ei kukaan kaipaa pelkkää asfalttia ja betonia, tarvitaan myös grahfitteja ja muraaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. teekkari kirjoitti 16.10.2016 kello 10:40

    Yleiskaava yli vaalien:
    Miksi asukkaat halutaan mukaan vasta kun asemakaavoja laaditaan? Miksi on niin vaarallista, että asukkaat pääsisivät päättämään myös yleiskaavasta?

    Asukkaat ovat olleet mukana yleiskaavasta päättämässä.

    Tämän yleiskaavan yhteydessä on järjestetty enemmän työpajoja, kuulemistilaisuuksia, interaktiivisia nettikyselyitä, lausuntokierroksia yms kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaisaktiivisuus on ollut ennen näkemättömän voimakasta, ja se myös näkyy lopputuloksessa; tällä kertaa ääneen ovat päässeet myös muut kuin NIMBYt. Ja viimekädessä kaavan myös hyväksyy asukkaiden valitsemat edustajat, kuten edustuksellisessa demokratiassa kuuluukin.

    Ei yleiskaava mikään perustuslaki ole, ei sille tarvita mitään kahden perättäisen valtuuston hyväksyntää. Jos enemmistö valtuustosta kannattaa niin silloin demokratia toteutuu siten kuin sen Suomen valtiosäännön mukaan kuuluukin toteutua. Jos ei miellytä, niin sitten vaan lobbaamaan kansanedustajia lain muuttamiseksi.

    Ja jos uusi valtuusto ei tykkää vanhan valtuuston yleiskaavasta, prosessin voi aloittaa alusta. Ei sitä mikään estä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  93. Yleiskaava yli vaalien kirjoitti 16.10.2016 kello 12:46

    Yleiskaava pitäisi palauttaa uuteen valmisteluun, jossa ylimitoitettuja asukastavoitteita tarkistetaan ja myös kaupungin asukkaiden näkemykset kaupungin kehittämisestä huomioitaisiin.

    Uudelleenvalmistelusta ei ole mitään haittaa kenellekään lukuunottamatta nykyisiä valtuutettuja, joilla on hillitön kiire saada kaava hyväksyttyä vielä ennen ensi kevään kunnallisvaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  94. Ville kirjoitti 16.10.2016 kello 13:00

    Objektiivinen: Jos paalutuksen hiilijalanjälki jyvitetään suunnitellun asunneliöiden mukaan olisi Malmille rakennettavien asuntojen hiilijalanjälki 1800 Kg CO2/as.m2, eli yli 70-kertainen verrattuna muualle rakennettaviin kerrostaloihin.

    Aluetehokkuutta nyt ainakin pitäisi nostaa, että suhde paranee. Paalujen määrä on kyllä huikea: 30 kertaa niin paljon kuin Pikku-Huopalahdessa. Puupaaluilla (joiden päällä Helsingin keskustassa on satavuotiaita taloja) voisi myös keventää hiilijalanjälkeä.

    Objektiivinen:
    Tämä lienee sitä ”vihreää” rakentamista, tässä on enemmän hiilijalanjälkeä kun koko kentän 80-vuotisen historian aikana.

    Olennainen kysymys on, mikä on vaihtoehto. Asuminen Nurmijärvellä aiheuttaa kaikkein suurimman hiilijalanjäljen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  95. Juho Laatu kirjoitti 16.10.2016 kello 13:44

    Makkaratalon Hautuumaa: Hajautuneessa kaupunkirakenteessa on pakko olla kahden eri tason linjoja, mistä tuo on hyvä esimerkki. Bussi 550 ja sen tuleva seuraaja ovat hitaita ja usein pysähteleviä (kutsutaan tätä vaikka tasoksi 3) ja Itäkeskuksesta Keilaniemeen pääsee myös metrolla (taso 2).

    Samaa mieltä siitä, että kaksi tasoa on luoteva lähestymistapa. Pitkät runkolinjat ykköstä, lyhyet liityntälinjat kakkosta.

    Miten se nyt siis ei ole kävely-, pyöräily- ja ratikkakeskusta?

    Helsingin metropolialuuen reunalla olevaa keskustaa yritetään pitää (noiden lisäksi) lähes ainoana runkolinjojen (ja monien muidenkin linjojen) solmukohtana.

    Kyllähän tällaisia on helppo heitellä, mutta tuo tarkoittaisi tähtitieteellisiä kustannuksia, sillä pää- ja rantaradalla molemmilla olisi pakko ajaa kaksi kertaa enemmän vuoroja kuin nyt, tai sitten kaikki Helsinki C:lle ja Pasilaan menevät joutuisivat vaihtamaan junaa.

    Kustannukset olisivat varsin pienet, sillä karkeasti tarvittaisiin vain pätkä rataa (jo ratapihakäytössä olevalle alueelle) ja ehkä yksi uusi asemarakennus. Jos nykyinen ratapiha säilyisi (tarve vähenee), pitäisi rakenta silta tai tunneli.

    Vuoroja ei tarvittaisi kahta kertaa nykyistä määrää, sillä kaikkien vuorojen ei tarvitsisi enää ajaa keskustaan. Osa ajaisi, osa ei. Lisäksi voisi olla erilaisia jatkoyhteyksiä / liityntäyhteyksiä keskustaan.

    Radikaaleimmillaan voisi järjestää yhden supernopean ja suppertiheän yhteyden Helsingin rautatieasemalta Pasilan uudelle rautatieasemalle (ja molemmista päistä pidemmällekin). Koko välin linnunlauluineen voisi bulevardisoida tai puistoistaa, jos uusi yhteys olisi maanalainen.

    Pasilan järjestelyn suurin etu olisi siis keskeisten runkolinjojen päiden yhdistäminen, mikä mahdollistaisi tehokkaan joukkoliikenteen noiden runkolnjojen taajamien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  96. Juho Laatu kirjoitti 16.10.2016 kello 13:50

    Makkaratalon Hautuumaa: Miten se nyt siis ei ole kävely-, pyöräily- ja ratikkakeskusta?

    P.S. Suunnitelmaan voi yhdistää vielä joidenkin keskustan toimistorakennustan muuttamisen asunnoiksi, niin keskustan paikallisuus paranee, ja sen aiheuttama pendelöintiliikenne vähenee. Näin saataisiin lisää aitoa elävää kävely- / pyöräily- / ratikkakeskustaa nykyisen kahdeksan tunnin toimistokeskustan sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 8:54

    Juho Laatu: Tuosta ongelmasta pääsee helpoiten eroon niin, että muuttaa muutaman keskustan toimistotalon asuintaloksi. Paikallinen muutos siis riittää. Keskuspuistoa ei tarvitse tämän vuoksi uhrata.

    Muutaman keskustan toimistotalon…? 🙂 Olet sinä melkoinen velikulta.

    Helsinki – ja useimmat muut pääkaupunkiseudut – imisivät tyhjiin lopulta joka ikisen pienemmän asutuskeskuksen jos niistä vain löytyisi kukkaroystävällisiä asuntoja.

    Ei sillä lähihoitsulla ole varaa asua siinä Helsingin ydinkeskustan entisessä toimistotalossa….

    ***

    Onnea muuten uuden vihreän puolueen rakentamistyöhön. Ette siis harkinne ainaaan ensimmäiseen puolueohjelman versioon tavoitetta linkolalaisesta ihmisten hävittämisestä…? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 9:04

    anonyymi: No, amerikkalaisethan tosiaan tykkäävät päällystää asfalttisia parkkipaikkojaan muovilla…

    En tiedä oliko tämä kenties sarkasmia vai mitä, mutta en itse ole keemikko, niin en tiedä mitä kaikkea ihminen kaikessa viisaudessaan osaa asfalttiin halutessaan tunkea, mutta ei lähtökohtaisesti yllättäisi yhtään jos sinne joukkoon muoviakin jostain syystä tuupattaisiin.

    Tietäisiköhän joku palstalla päivystävistä insinööreistä..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 9:06

    Juho Laatu: Liityn mukaan, jos sellainen syntyy. Pari muutakin ehtoa tosin on.

    Kerro lisää!

    Et siis itse kuitenkaan lähde asiaa ajamaan eteenpäin koska…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Tuomas L. kirjoitti 17.10.2016 kello 9:29

    Sakke: Ja seuraako hiljainen enemmistö sitten vain ääneti, kun ruskeat ruudut leviävät kaikkialle yhä useampiin paikkoihin ja yhä ruskeammiksi muuttuen?

    Miten muka ruskea ruutu takaa vehreyden paremmin kuin vihreämpi ruutu?

    Eihän tässä olla tekemässä valintaa ruskean ja vihreän ruudun välillä, vaan yhden tummanruskean ruudun + yhdeksän vihreän ja yhdeksän haalean ruskean + yhden vihreän välillä, noin esimerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  101. Tommi Uschanov kirjoitti 17.10.2016 kello 11:37

    Daniel Federley: Pohjoiskorealaisessa hallintomallissa tuo kyllä onnistuisi, mutta ihan niin pitkällä emme vielä ole.

    Ihan yhtä hyvin kävisi eteläkorealainenkin hallintomalli. Etelä-Korea teollistui äärimmäisen valtiojohtoisella, dirigistisellä politiikalla, jossa hallitus suoraan saneli suuryritysten johdolle usein mm. juuri sen, minne tuotantolaitoksia perustetaan ja minne ei.

    Kuten yleensäkin, kun joku Suomessa yrittää olla hauska rinnastamalla jonkin asian Pohjois-Koreaan, kyseessä on asia, joka luonnehtii yhtä lailla myös Etelä-Koreaa – valtiota, joka on ollut sotatilassa Pohjois-Korean kanssa lähes 70 vuotta. Olen kirjoittanut tästä toisaalla, mutta vaikutusta sillä ei ole paljon ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  102. Sakke kirjoitti 17.10.2016 kello 15:42

    XX:
    No mitä aiotte tehdä jos kansalaisaloite “Lex Malmi” menee läpi eduskunnassa? Mistä puuttuvat maat 25.000 asukkalle otetaan jos yleiskaava on päätetty ja kansi on kiinni?

    Lähetetään KSV ja KSL etsimään sopivia paikkoja lentäen menolipun kanssa vaikka tällä:
    “http://www.biplane.link/images/antonov-an-2.jpg”,
    tai ehkä mielummin tällä:
    “https://www.runway8l.com/static/images/videos/thumbs/43326/max_43326.jpg” !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  103. hukkaan meni kirjoitti 17.10.2016 kello 19:34

    Objektiivinen: kustannuslaskelman mukaan paaluja tarvittaisiin noin 14 360 000 juoksumetriä.

    Paitsi ettet ottanut alkuperäisestä disinformaatiosta korjattua versiota (25 Kg CO2/as.m2. per vuosi eli väärinkin laskettuna 50 vuoden käyttöiälle 36 Kg/m2/vuosi), luvut ovat muutenkin pielessä koska et tarkistanut mitä pilaristabilointi on.

    Viittaamasi kustannuslaskelman mukaan paaluja tarvittaisiin noin 27 183 metriä. 30×30 cm paaluina siitä tulee 727 tonnia CO2:ta. Paalujen päälle tulevat paalulaatat ovat tilavuudeltaan taulukon mukaan 5336 m3, eli 1585 tonnia CO2:ta.

    Loput juoksumetrit ovat pilaristabilointia, jossa terällä maan sisään sekoitetaan sideainetta, yleensä kalkkia ja sementtiä 1:1 -suhteessa onton pilarin muodossa yhteensä n. 25-46 kg/metri 600 mm pilarikoolla. Tarkoitus ei ole että kiinteä betoni kantaisi maanpäällisen rakennelman koko massan, vaan se pitää maamassat stabiileina jotta ne voivat kantaa massan. Jos otetaan keskiarvo vaihteluvälin rajoista, eli 35,5 kg/metri, puolet tuosta on sementtiä ja jos laskit oikein juoksumetrien kokonaismäärän, pilareiden 14 332 800 metriä tarvitsevat 254 000 tonnia sementtiä, eli 229 000 tonnia CO2:ta. Asuinneliölle jää kaikista näistä enää 258 kg CO2/as.m2. Asumisajan minimille 50 vuotta se tekee 5 kg/vuosi/neliömetri.

    Kun alueen asukkaat ovat kaukolämmön piirissä eivätkä sähkö- tai öljylämmityksen varassa jossain muualla, lämmityspäästöissä säästetään neliömetriä kohden (matalaenergiatalon lämmityskulutuksella 75 kWh/m2vuosi) 15, jopa 37 kg CO2:ta/neliömetri/vuosi.

    Eikä teidenkään rakentaminen ja leventäminen CO2-vapaata ole jos asunnot tehdään kauemmas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  104. anonyymi kirjoitti 17.10.2016 kello 20:28

    Juho Laatu: Radikaaleimmillaan voisi järjestää yhden supernopean ja suppertiheän yhteyden Helsingin rautatieasemalta Pasilan uudelle rautatieasemalle (ja molemmista päistä pidemmällekin). Koko välin linnunlauluineen voisi bulevardisoida tai puistoistaa, jos uusi yhteys olisi maanalainen.

    Voisi ja voisi, mutta mitä luulet radanvarsilähiöiden tuumaavan tästä suunnitelmasta? Kaukojunat ovat kuitenkin aika pieni osuus rautatieaseman liikenteestä. Olisi nimittäin aikamoinen potku nivusiin lähiöasujille laittaa korkeintaan puolen tunnin suoralle yhteydelle täysin tarpeeton pakollinen vaihto.

    Captain Awesome: En tiedä oliko tämä kenties sarkasmia vai mitä

    Ei valitettavasti ole kuin korkeintaan osaksi. Päällystävät asfalttia kulumisen estämiseksi. En toki väitä tietäväni, mistä aineesta on kyse, mutta melko varmasti kyse on jonkinlaisesta muovista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  105. Juho Laatu kirjoitti 17.10.2016 kello 20:51

    Captain Awesome: Muutaman keskustan toimistotalon…? Olet sinä melkoinen velikulta.

    Helsinki – ja useimmat muut pääkaupunkiseudut – imisivät tyhjiin lopulta joka ikisen pienemmän asutuskeskuksen jos niistä vain löytyisi kukkaroystävällisiä asuntoja.

    Suurimmat tapaavat pitää puolensa kasvukilpailussa, ja imevät siis mielellään itseensä kaiken mahdollisen. Kaikissa pääkaupungeissa asunot ovat kalliita. Helsingin/pääkaupunkiseudun lisärakentaminen on perinteisesti nostanut hintoja lisää. Se ajatus, että Helsingin jatkuva kasvu aikaansaisi hintojen putoamisen, vaatii hyvän määrän mielikuvitusta.

    Pitää muistaa, että pääkaupunki kerää aina kiinnostuneita ympärilleen. Jos haluaa pyramidin huipulle, pääkaupunkiin pyrkiminen on selvästi elämässä eteenpäin pyrkiville yksilöille järkevä strategia. Pääkaupungista löytyy sekä kärkipaikkoja itselle, että runsaasti kärkipaikoilla olevien pöydiltä putoavia murusia, ja valtion satsauksia. Pääkaupnki siis kykenee imemeään paljon massaa ympärilleenn, siitä riippumatta, onko se talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta järkevää vai ei.

    Ei sillä lähihoitsulla ole varaa asua siinä Helsingin ydinkeskustan entisessä toimistotalossa….

    Ydinkeskustassa voi asua pääasiassa rikkaitakin, ja lähihoitajat voivat pendelöidä (kokonaispendelöinti vähenee silti). Tai vaihtoehtoisesti maksetaan heille enemmän palkkaa, jotta heillä on varaa asua keskustassa. Ja tietenkin sekin käy, että perustetaan valtaosa hoitopaikoista vähän sivummalle. Maakunnissa olisi ainakin halpaa. Maakunnat toteuttavat nytkin terveyspalveluita varsin taloudellisesti. Helsingin kasvu ei ole ongelmien ratkaisemiseksi tarpeen.

    ***

    Onnea muuten uuden vihreän puolueen rakentamistyöhön. Ette siis harkinne ainaaan ensimmäiseen puolueohjelman versioon tavoitetta linkolalaisesta ihmisten hävittämisestä…?

    Linkolalta voisi monissa kohdin ottaa oppia analyysipuolelta. Johtopäätöksissä olisin kuitenkin vähän pidättyväisempi (kuten esimerkiksi ihmisten hävittämisen suositeltavuudessa) 🙂 . Helsingin poliitikkojen väestömäärän kasvattamiseen tähtäävät kaavaillut voisi ilmaston ja muun luonnon kestokyvyn rajallisuuden vuoksi unohtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Juho Laatu kirjoitti 17.10.2016 kello 21:19

    Captain Awesome: Kerro lisää!

    Et siis itse kuitenkaan lähde asiaa ajamaan eteenpäin koska…?

    Sitten kun näen edessäpäin onnistumisen mahdollisuuksia, nostan kyllä kytkintä. Mutta jos katsoo ympärilleen, tälläkin palstalla on paljon vihertävän maailmankatsomuksen omaavia henkilöitä, mutta hyvin vähän tukea nykyistä tehokkaammalle luontoa suojelevalle politiikalle. Toistaiseksi tällainen yleinen tilanteen tarkkailu ja muiden kiinnostuksen herättely satunnaisin keinoin on “kustannustehokkaampaa” kuin yhden ylimääräisen toimimattoman puolueen perustaminen. Kerro kun edes kourallinen vapaaehtoisia on koossa.

    Mainitsemistani lisäehdoista voin mainita esim. sen, että pitäisi olla 1) valmius tinkiä jonkin verran totutusta kulutustasosta, eikä siis tavoitella ensisijaisesti oman talouden kasvattamista, 2) valmius toimia etunojassa myös Suomen tasolla, vaikka muut maat olisivat hieman hitaampia, 3) valmius suojata Suomen taloutta rajoilla (esim. hiilivuodon estämiseksi), jos homma ei muuten pelitä, 4) halu vähentää fossiilisten käyttöä konkreettisesti nyt heti (ei siis toiveajateltuna tuulitukiaisten siuvaikutuksena tms.), 5) ja myös halu vähentää Suomen luonnon kuormitusta nyt (ei siis tukia risupaketeille yms. rasitusta lisääville hankkeille). Uskon siis enemmän omiin konkreettisiin heti alkaviin toimiin kuin hyvää tarkoittavaan maailmoja syleilevään toiveajatteluun. Kelpaavatko ehdot sinulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  107. ksee kirjoitti 17.10.2016 kello 21:25

    Captain Awesome: En tiedä oliko tämä kenties sarkasmia vai mitä, mutta en itse ole keemikko, niin en tiedä mitä kaikkea ihminen kaikessa viisaudessaan osaa asfalttiin halutessaan tunkea, mutta ei lähtökohtaisesti yllättäisi yhtään jos sinne joukkoon muoviakin jostain syystä tuupattaisiin.

    Tietäisiköhän joku palstalla päivystävistä insinööreistä..?

    Maailmalla tuota (jäte)muovin sekoittamista on ehkä enemmänkin harrastettu, mutta Suomessa homma loppui lyhyiden kokeiluiden jälkeen, kun asfalttimiehet alkoivat hallusinoida kesken työpäivän. (No, eivät kai varsinaisesti hallusinoimaan, mutta jotain pahoinvointia ja sekavuutta kuuman muoviasfaltin huuruista tuli).

    Sinänsähän idea oli ihan hyvä – oltaisiin päästy eroon lajittelemattomasta ja likaisesta jätemuovista, joka ei mihinkään muuhun uusiokäyttöön kelpaa, ja samalla myös asfaltin kestävyys olisi kasvanut selvästi. (Oliko sen nyt niin, että massa olisi säilynyt joustavampana ja kivimateriaali olisi pysynyt paremmin sidottuna massaan – ja että tästä olisi seurannut esim. pakkasrapautumisen väheneminen?)

    No, nyt samaa yritetään vissiin jauhetuilla vanhoilla autonrenkailla…

    Muuten asfaltin sekaan on kait laitettu vaihetelevalla menestyksellä mm. sellua, masuunikuonaa (Oulun katkeilevat jakopäänhihnat) jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  108. Kuultu on kirjoitti 18.10.2016 kello 8:04

    teekkari:

    Tämän yleiskaavan yhteydessä on järjestetty enemmän työpajoja, kuulemistilaisuuksia, interaktiivisia nettikyselyitä, lausuntokierroksia yms kuin koskaan aikaisemmin.

    Kuultu on muttei kuunneltu. Ongelmallista olisi, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä ilman että kaupungin asukkailla olisi mitään sanomista asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  109. Sakke kirjoitti 18.10.2016 kello 8:10

    Urbaani Helsingissä: Ei kukaan kaipaa pelkkää asfalttia ja betonia, tarvitaan myös grahfitteja ja muraaleja.

    Kaupunki voisi selvittää mahdollisuutta tarjota graffiteille esimerkiksi Sotkatien ja Telkkäkujan yhdistävän tunnelin toiselle seinälle. (Toinen seinä kannattaisi kyllä säästää vaaleampana pintana, jotta läpikulku tunnelista säilyy riittävän valoisana ja jotta kaikki uskaltavat sieltä kulkea.)

    Muutamille osaaville tekijöille tarjottujen seinäpintojen käytön perusteella voisi sitten pitää kilpailun siitä, mistä tykätään eniten (ja mistä ei). Ainakin yksi osa-ala kannattaisi kuitenkin säästää jatkoon, lähinnä alati vaihtuville määräaikaisille töille, jotta myös uudet kyvyt saisivat mahdollisuuden kokeilla taitojaan ja saada kokea esim. 2-3 viikon näytteilläolon aikana kertyneen yleisöpalautteen (ja päällemaalauksen riskin) mukanaantuomat ilot ja surut. Olisiko tässä mitään ideaa?

    Giraffeja, eikun muraaleja varten löytynee kaupungista tasaisen harmaan tylsää betonista seinäpintaa paljonkin. Isokaaren loppupäässä olevan talon seinään piirtää tosin aurinko ja eräs puu yhteistuumin, tiettynä vuodenaikana ja pilvettöminä iltoina, kauniin varjokuvan muutenkin. Voisihan se olla hauska nähdä, milloin esimerkiksi muraalin kirahvi ulottuu syömään puun liikkuvan varjon lehvästöä. Loppusyksystä ja talviaikaan voisivat mm. Katajaharjun sillalta mm. Tapiolaan, Keilaniemeen sekä Linholmsfjärdenille ja Westendin rantaan asti avautuvia PITKIÄ NÄKYMIÄ katsomaan tulevat turistitkin sitten ihmetellä, miten kirahvi pärjää pitkän talven yli seuraavaan kesään asti.

    Luonto, taide ja kulttuuri voivat piristää ihmisten eloa myös pimenevässä syksyssä, joskus pienen ihmeen tavoin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  110. anonilli kirjoitti 18.10.2016 kello 10:49

    Kuultu on: Kuultu on muttei kuunneltu. Ongelmallista olisi, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä ilman että kaupungin asukkailla olisi mitään sanomista asiaan.

    Minä olen kaupungin asukas, näen yleiskaavan parannuksena nykyiseen, ja haluan, että se hyväksytään mielellään eilen.
    Itsensä asukkaiden edustajiksi nimittäneet aktivistit voivat ihan vapaasti lähteä vaaleihin omalla listalla, niin nähdään, paljonko asukkaita on yleiskaavan kaatamisen takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  111. Aaltonen kirjoitti 18.10.2016 kello 11:49

    Kuultu on: Kuultu on muttei kuunneltu. Ongelmallista olisi, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä ilman että kaupungin asukkailla olisi mitään sanomista asiaan.

    Valtuustoilla on aika yleisesti tapana päättää asioista, jotka se on aloittanut. Vaatimus, että päätös pitäisi jättää lepäämään vaalien yli, kuulostaa melko lailla perustuslain säätämisjärjestykseltä, enkä yleiskaavaa nyt ihan perustuslakiin rinnastettavana pitäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  112. Juho Laatu kirjoitti 18.10.2016 kello 12:07

    anonyymi: Voisi ja voisi, mutta mitä luulet radanvarsilähiöiden tuumaavan tästä suunnitelmasta? Kaukojunat ovat kuitenkin aika pieni osuus rautatieaseman liikenteestä. Olisi nimittäin aikamoinen potku nivusiin lähiöasujille laittaa korkeintaan puolen tunnin suoralle yhteydelle täysin tarpeeton pakollinen vaihto.

    Sellaisten radanvarsilähiöiden asukkaiden määrä, jotka hyötyisivät tästä järjestelystä (Turun ja Tampereen radat yhteen Pasilassa, metro sieltä Helsingin keskustaan), kasvaisi tulevaisuudessa, jos yhteys vaikkapa Tikkurilasta Leppävaaraan olisi nopea ja vaihdoton. Nyt Helsingin ja Pasilan välillä on kai ylikapasiteettia, koska kaikki lähijunat ajavat tuon välin. Jos metrokin olisi nopea, vuorovälit lyhyitä, ja metro jatkaisi Helsingin asemalta myös hieman pidemmälle, matkaan käytetty kokonaisaika voisi vähentyä myös niiden osalta, jotka joutuvat vaihtamaan Pasilassa.

    Kyse on siis siitä, kenet laitetaan vaihtamaan. Jos Helsinki kasvaa edelleen voimakkaasti, voi olettaa, että entistä pienempi suhteellinen osuus metropolilaisista asuu tai käy töissä Helsingin keskustassa. Siksi malli, jossa yhä suurempi osuus ihmisistä joutuu vaihtamaan Helsingin keskustassa tai Pasilassa, on huono. Tuolta rataosuudelta loppuu myös kapasiteetti. Mallin muuttamisen voi alkaa vaikkapa niin, että ensin ohjataan osa paikallisjunista suoraan Turun radalta Tampereen radalle. Tästä voi sitten tarpeen mukaan siirtyä lähemmäs tuota äärimmäistä mallia, jossa Helsingin keskustaan menee enää yksi supernopea metro. Nykyään vaihteissa hidastelevat paikallisjunat eivät ole kovin nopeita välillä Helsinki – Pasila, joten metro voisi jopa nopeuttaa liikennettä, varsinkin, jos se veisi pendelöijiä Helsingin rautatieasemaa pidemmällekin (vaikkapa silmukka keskustan alla). Näin yhtälöstä poistuisi yksi vaihto keskikaupungilla tai pitkä kävelymatka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  113. R.Silfverberg kirjoitti 18.10.2016 kello 12:27

    Kuultu on: Kuultu on muttei kuunneltu. Ongelmallista olisi, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä ilman että kaupungin asukkailla olisi mitään sanomista asiaan.

    Nythän on näin että kaupungin asukkaat eivät omista puistoja, lentokenttiä, katuja eikä väyliä, eli näiden rakentamisesta päättämiseksi ei tarvita kansanäänestystä. Kunnallispolitikkojen tehtävä on järjestää että kaupungissa on toimivat palvelut sekä riittävä asukaspohja ja elinkeinopaletti niiden toteuttamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  114. Captain Awesome kirjoitti 18.10.2016 kello 12:55

    teekkari:
    Ja jos uusi valtuusto ei tykkää vanhan valtuuston yleiskaavasta, prosessin voi aloittaa alusta. Ei sitä mikään estä.

    Periaatteessa kaikki se mitä sanoit on totta.

    Käytännössä nyt kuitenkin päätetään niin isoista kokonaisuuksista, että on röyhkeää olettaa, että keskivertokaupunkilainen voisi mitenkään ehtiä paneutumaan koko yleiskaavasuunnitelmaan riittävän perusteellisesti – jos ylipäätään.

    You know, suurimmalla osalla ihmisistä kumminkin on ne päivätyöt (tai työn hakemista), rahahuolia, lasten hoitoa, ruoanlaittoa kauppareissuineen ym. pakollista menoa.

    Moni myös preferoisi ehtiä arkisinkin jotain harrastaa. Ja kyllä, myös ihan vaan itsensä vuoksi.

    Jos aikaa jäisikin paneutua kaupunkisuunnitteluun – puhumattakaan viimeisimpiin käännöksiin joilla saattaisi olla konkreettisia vaikutuksia omaankin elämään – siihen ei useinkaan jää perusduunipäivän jälkeen enää riittävästi energiaa.

    Ei tässä päätetä yksittäisestä tornin, korttelin tai edes parin uuden kaupunginosan rakentamisesta joista voisi iloisesti, rakentavasti ja perinpohjaisesti debatoida.

    En ole tätä aikaisemmin näin sanallistanut, mutta käytännössä ihmisen pitäisi olla suurin piirtein supermies/nainen että hän voisi aktiivisesti ja täysipainoisesti harrastaa kaupunkisuunnittelua/politikointia.

    Vain poliitikoilla, opiskelijoilla ja työttömillä on riittävästi aikaa harrastaa pölytiikkaa.

    Lisäksi prosessin aloittaminen alusta on vain teoreettinen mahdollisuus.

    Käytännössä tämän kokoluokan asiat ovat niin aikaa ja rahaa vievää puuhaa ettei niihin palata “paremmalla ajalla”.

    Kyllä tässä nyt on pohjimmiltaan kyse siitä, että vihreä-kokoomus haluaa toimia nyt kun sattuu olemaan heille sopiva window on opportunity.

    Siis ihan normaalia poliittista taidetta.

    Sillä tehdäänkö päätös yleiskaavasta nyt vai vasta vuoden päästä ei ole mitään merkitystä vaikka nyt annetaan ymmärtää, että se olisi katastrofi josta seuraisi suurin piirtein kaikkea maailman pahuutta.

    Lompakkoystävällisempiä asuntoja tarvitaan Helsinkiin kyllä kiireesti lisää, mutta yleiskaavan vahvistaminen heti huomenna ei muuttaisi tätä isoa kuviota mihinkään.

    JOS aidosti haluaisimme, että uusia asuntoja alkaisi valmistua paljon ja nopeasti, näin oltaisiin toimittu jo nyt.

    Asuntokaavoitusta ja varsinaista rakentamistyötä voitaisiin kyllä halutessa nopeuttaa helposti sen vuoden verran jota tähän huopaamiseen muussa tapauksessa kuluisi.

    Se mihin nyt pitäisi keskittyä on, että kun yleiskaava on hyväksytty pannaan iso pyörä oikeasti kunnolla pyörimään.

    Tällainen talon rakentamisen harjoittaminen jossa yhden hemmetin asuinalueeen bygaamiseen tuhraantuu 30 vuotta… Se on se vitun ongelma tässä (pardon my French).

    Itse antaisin mandaatin kiikuttaa tänne miljoona kiinalaista raksaäijää urakkapalkalla töihin. Siinä olisi Helsinki äkkiä täydennysrakennettu ja ennen kaikkea syntyisi oikeasti sitä lompakkoystävällistä asumista.

    Mutta eihän tää onnistu koska suomalainen juoppo aitaa pystyssä pitävä raksaäijä on valtion erikoissuojeluksessa. Ja se kiitoshan kuuluu suomalaiselle ammattiyhdistysmafialle.

    Voi jumalauta tätä suomalaista huippuosaamista. Nyt länsimetro etsii kissojen ja koirien kanssa yhtä tyyppiä joka osaisi vittu rakentaa sen metron valmiiksi.

    Se on varmaan se sama tyyppi joka teoriassa osaisi rakentaan sen vitun viidennen ydinvoimalankin valmiiksi.

    Jos ei kiinalaisia, niin otettais edes tamperelaiset rakentamaan Helsinkiä kun näyttäisi heillä projektit sujuvan jopa aikataulua vauhdikkaammin.

    Mitä tahansa kunhan ei tätä jota ollaan jo kokeiltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  115. Mikko Nummelin kirjoitti 18.10.2016 kello 13:30

    Ei Helsingin niemi mikään umpiperä ole. Tiheä laivaliikenne yhdistää sen Tallinnaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  116. R.Silfverberg kirjoitti 18.10.2016 kello 15:26

    Juho Laatu: Sellaisten radanvarsilähiöiden asukkaiden määrä, jotka hyötyisivät tästä järjestelystä (Turun ja Tampereen radat yhteen Pasilassa, metro sieltä Helsingin keskustaan), kasvaisi tulevaisuudessa, jos yhteys vaikkapa Tikkurilasta Leppävaaraan olisi nopea ja vaihdoton. Nyt Helsingin ja Pasilan välillä on kai ylikapasiteettia, koska kaikki lähijunat ajavat tuon välin. Jos metrokin olisi nopea, vuorovälit lyhyitä, ja metro jatkaisi Helsingin asemalta myös hieman pidemmälle, matkaan käytetty kokonaisaika voisi vähentyä myös niiden osalta, jotka joutuvat vaihtamaan Pasilassa.

    Lähijunien kapasiteetin nostamiseksi ja niiden jakelun tehostamiseksi Helsingin kantakaupungissa, niin että sekä metron että lähijunan hyödyt yhdistettäisiin, on ratkaistavissa ns Pisara- radalla, ja siitä oli yhteisymmärryskin pk-seudun kaupunkienkin kesken, mutta sen töiden aloittamista ei hyväksyttty Sipilän hallituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Kuultu on kirjoitti 18.10.2016 kello 16:47

    R.Silfverberg: Nythän on näin että kaupungin asukkaat eivät omista puistoja, lentokenttiä, katuja eikä väyliä, eli näiden rakentamisesta päättämiseksi ei tarvita kansanäänestystä. Kunnallispolitikkojen tehtävä on järjestää että kaupungissa on toimivat palvelut sekä riittävä asukaspohja ja elinkeinopaletti niiden toteuttamiseksi.

    Asukkaat eivät omista puistoja, lentokenttiä eivätkä katuja, mutta olisi kai kohtuullista, että heillä kuitenkin olisi jotain sanottavaa niiden käyttämiseen. Kunnallisvaalit tarjoaisivat hyvän tilaisuuden keskusteluun yleiskaavasta, joka on yksi vaalikauden tärkeimpiä päätöksiä.

    Yleiskaava ei ollut mikään vaaliteema vuoden 2012 vaaleissa, kuten on väitetty, koska minkäänlaista kaavaehdotusta ei silloin ollut vielä esitetty. Asukkailla olisi varmaan nyt vaalimökeillä paljon keskusteltavaa uusien ja vanhojen kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  118. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2016 kello 7:49

    Meillä on tehty yleikaavoja noin kymmenen vuoden välein, eikä niitä ole koskaan siirretty yli vaalien. Viheralueita ne ovat syöneet paljon enemmän kuin tämä nyt esitetty, joka on tähdätty niitä säästämään. Mistä tämä uusi käytäntö nyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. teekkari kirjoitti 18.10.2016 kello 18:02

    Captain Awesome:

    Käytännössä nyt kuitenkin päätetään niin isoista kokonaisuuksista, että on röyhkeää olettaa, että keskivertokaupunkilainen voisi mitenkään ehtiä paneutumaan koko yleiskaavasuunnitelmaan riittävän perusteellisesti – jos ylipäätään.

    – –

    Sillä tehdäänkö päätös yleiskaavasta nyt vai vasta vuoden päästä ei ole mitään merkitystä vaikka nyt annetaan ymmärtää, että se olisi katastrofi josta seuraisi suurin piirtein kaikkea maailman pahuutta.

    Eli argumenttisi on siis jotakuinkin se, että koska yleiskaava on niin monipolvinen ja laaja kokonaisuus että tavallisella äänestäjällä ei ole mitään mahdollisuutta muodostaa siitä järkevää mielipidettä, saadaan parempi lopputulos altistamalla tämä hyvin monimutkainen ja laaja kokonaisuus populistiselle (koska eihän siitä mitään muuta voi tulla jos asia kerran on niin vaikea kuin sanot) vaalipolitikoinnille ja antamalla se uusien, asiaan perehtymättömien edustajien päätettäväksi?

    Siis sen sijaan että siitä päättäisivät ne tavallisten äänestäjien valitsemat edustajat, jotka ovat voineet nyt neljän vuoden ajan kuunnella lautakunnissa asiantuntijalausuntoja ja perehtyä aineistoon? Ovatko nämä asiansa viimein oppineet edustajat jotenkin huonoja/epäedustavia, kun eivät enää ole tarpeeksi tyhmiä ja asiantuntemattomia?

    Jotenkin minun on hyvin vaikea hahmottaa missä tässä on logiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  120. Augustus Koho kirjoitti 18.10.2016 kello 21:56

    Miksiköhän vihreät eivät kritisoi tätä kiinalaisten puupolttoainepuuhastelua? Kun kaavoitus halutaan sähköisen liikenteen varaan, niin miksi ihmeessä näitä biolitkuja pistetään veronmaksajat tukemaan? Tulee päästöjä niin ilmastolle kuin ihmisten keuhkoille.

    Ei ilmasto erota hiilidioksidin lähdettä, vaan ne kasvihuonekaasut on se ongelma, ei vain hiili tai öljy! Saksa kieltämässä polttomoottorit ja täällä puuhataan kepuketkuiluja kiinalaisten kanssa ja ette sano mitään! Polttomoottori ei voi sähkömoottorille mitään, ja se puu kannattaa polttaa sähköksi isossa pannussa jos sitä halutaan polttaa, eikä autojen polttomoottoreissa pitkän jalostamisen jälkeen. Vielä sitten laskelmat kertovat veronmaksajien pääsevän tukemaan tätä Haglundin markkinataloustehdasta oikein kunnolla.

    Missä nyt se parhaan tiedon periaate piileksii? Uhanalaisten lajien ympäristöt rakennetaan jotain korttelia täyteen ja sitten ei edes näin merkittävä asia kiinnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  121. Syltty kirjoitti 19.10.2016 kello 7:34

    Kuultu on: Kuultu on muttei kuunneltu. Ongelmallista olisi, jos sama valtuusto, joka on käynnistänyt yleiskaavahankkeen, olisi itse päättämässä myös sen hyväksymisestä ilman että kaupungin asukkailla olisi mitään sanomista asiaan.

    Eikö kaupunkilaiset muka ilmaisseet ajatuksiaan niissä edellisissä vaaleissa?

    Taisivat vain edustaa vääränlaisia ajatuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  122. Juho Laatu kirjoitti 19.10.2016 kello 8:26

    R.Silfverberg: Lähijunien kapasiteetin nostamiseksi ja niiden jakelun tehostamiseksi Helsingin kantakaupungissa, niin että sekä metron että lähijunan hyödyt yhdistettäisiin, on ratkaistavissa ns Pisara- radalla, ja siitä oli yhteisymmärryskin pk-seudun kaupunkienkin kesken, mutta sen töiden aloittamista ei hyväksyttty Sipilän hallituksessa.

    Kuvalilemani metrokin voisi ajaa tuollaisen pisarareitin. Kaikki lähijunat (varsinkin jos määrä kasvaa) eivät ehkä mahtuisi tuolle lenkille, ja tästä syntyisi vaihtotarpeita. Ehkä siis mieluummin metro maan alle ja lähijunista osa vähitellen Pasilan oikaisuradalle, niin saadaan noita (Helsingin keskustaan ruuhkautumattomia) uusia runkolnjojakin aikaiseksi.

    Hallitus ei kai kieltänyt rakentamista. Ei vain löytänyt riittäviä perusteita verovaroista maksettaville puolen miljardin tukiaisille. Helsinki voi rakentaa jos tarvetta on, eli edut suuremmat kuin hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2016 kello 8:25

    Juho,
    Paitsi, että tuo oikorata on älytön (esitin sitä joskus itsekin, mutta sitten minulle kerrottiin, miksi siinä ei ole mitään järkeä) se ei oletoteutettavissa nykyisellä rautatietekniikalla, koska se risteäisi ensin rantaradan ulospän menevän liikenteen kanssa ja sittgen kaikkien pääradalta etelään tulevien ratojen klanssa, jmnolloin kaikessa jonaliikenteessä pitäiosi olla kymmenen minuutin (5+5 min) tauko aina kun juna siirtyy pääradalta rantaradalle. Paljon järkevämpää on tehdä poikittainenb ratikkayhteys, Jokeri. Se tulee halvemmaksi ja tekee mahdolliseksi tarjota kodin 80 000 Helsinnkiin muuttavalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. R.Silfverberg kirjoitti 19.10.2016 kello 9:28

    Kuultu on:
    Yleiskaava ei ollut mikään vaaliteema vuoden 2012 vaaleissa, kuten on väitetty, koska minkäänlaista kaavaehdotusta ei silloin ollut vielä esitetty. Asukkailla olisi varmaan nyt vaalimökeillä paljon keskusteltavaa uusien ja vanhojen kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa.

    Osa yleiskaavan kohteista on ollut tapetilla jo melkein 20 vuotta, mm Malmin lentokenttä ja on Keskuspuistoakin ehdotettu kavennettavaksi. Lisäksi on ollut paikallista NIMBY-vastustusta eri hankkeisiin liittyen, aikoinaan bussi-Jokerin Haagan joukkoliiketunnelia ja Jätkäsaaren ja Töölönlahden kaavaa, ja myöhemmin Koivusaaren rakentamista ja Laajasalon Kruunuvuoren siltoja on vastustettu.

    Vastustettu on tunnesyistä koska on kuviteltu että kaikki menee pilalle, mutta kun on tullut valmista ja asukkaat ovat muuttaneet uusiin taloihin, niin ollaan unohdettu mitä on vastustettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  125. Kuultu on kirjoitti 19.10.2016 kello 10:03

    “Meillä on tehty yleiskaavoja noin kymmenen vuoden välein, eikä niitä ole koskaan siirretty yli vaalien. Viheralueita ne ovat syöneet paljon enemmän kuin tämä nyt esitetty, joka on tähdätty niitä säästämään. Mistä tämä uusi käytäntö nyt?”

    Yleiskaava ylimitoitettuine kasvuennusteineen on toteutuessaan suurimpia muutoksia, mitä Helsinki on historiassaan kokenut. Ei kuulosta ollenkaan huonolta käytännöltä, että myös asukkailla olisi mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Halua ainakin olisi, kuten yleiskaavasta syntynyt keskustelukin osoittaa.

    Miksi on nyt niin hillitön kiire päätöksentekoon, kun yleiskaavan tarkoitus kuitenkin on ohjata kaupungin kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen? Ehkä pelätään, että suuri voitto menee muuten sivu suun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  126. Captain Awesome kirjoitti 19.10.2016 kello 11:05

    teekkari: Eli argumenttisi on siis jotakuinkin se, että koska yleiskaava on niin monipolvinen ja laaja kokonaisuus että tavallisella äänestäjällä ei ole mitään mahdollisuutta muodostaa siitä järkevää mielipidettä, saadaan parempi lopputulos altistamalla tämä hyvin monimutkainen ja laaja kokonaisuus populistiselle (koska eihän siitä mitään muuta voi tulla jos asia kerran on niin vaikea kuin sanot) vaalipolitikoinnille ja antamalla se uusien, asiaan perehtymättömien edustajien päätettäväksi?

    Siis sen sijaan että siitä päättäisivät ne tavallisten äänestäjien valitsemat edustajat, jotka ovat voineet nyt neljän vuoden ajan kuunnella lautakunnissa asiantuntijalausuntoja ja perehtyä aineistoon? Ovatko nämä asiansa viimein oppineet edustajat jotenkin huonoja/epäedustavia, kun eivät enää ole tarpeeksi tyhmiä ja asiantuntemattomia?

    Jotenkin minun on hyvin vaikea hahmottaa missä tässä on logiikka.

    Ei sille voi mitään, että kaupunkilaiset ovat heränneetä tähän asiaan vasta nyt. Sellaisia me ihmiset nyt vaan tuppaamme olemaan.

    Nyt monien puolueidenkin sisällä ollaan tekemässä irtiottoja yhteisesti “sovitusta” linjasta. Hemmetti, vihreät edustajat ovat jo perustamassa vaihtoehtoista puoluetta.

    On hieno piirre ihmisessä jos hän kykenee esimerkiksi parempien argumenttien valossa muuttamaan mielipidettään eikä pitämään siitä kiinni vain koska X, Y ja Z.

    Tämä asia selvästi herättää tunteita ja jos se tarkoittaa sitä, että se saaä – tai lienee jo saanutkin – ihmiset kiinnostumaan taas politiikasta eli yhteisten asioiden ajamisesta ja päättämisestä, niin itse pidän ilmiötä pelkäästään positiivisena jota ilolla tervehdän.

    Minun mielestäni sille asialle pitäisi kipeästi tehdä jotain, että mahdollisimman monen tulisi aidosti mahdolliseksi ottaa osaa poliittiseen vaikuttamiseen.

    Pelkkä hätäinen reagointi ei riitä (eikä edes siihen monella tahdo löytyä aikaa) – kuten tämäkin myrsky vesilasissa on osoittanut.

    Olisi paljon jota voisimme tehdä.

    Virkamiehet pitäisi ihan ensimmäiseksi opettaa valmistamaan lukekelpoisia tiivistyksiä. Ja jos se ei onnistu, pihalle. Tulos tai ulos.

    Kuten totesin pitäisi olla supersankari, että yksi ihminen ehtisi edes lukemaan kaikkea sitä mitä virkamiehistö osaa tuottaa liukuhihnalta tuosta vaan.

    Sitten pitäisi osata vielä suhteuttaa lukemaansa johonkin. Se ei ole hirveän helppo juttu edes asiantuntijoille, saatika sitten “tavikselle” jolle kemmit, mämmit, yvat ym. jargoni on munkkilatinaa.

    Tällä tavoin toimien pudotetaan iso osa jengistä automaagisesti pois vaikuttamisen kehältä. Ja juuri siihen prosessi itse asiassa pyrkiikin.

    Toiseksi, ihmiset voivat aivan perustellusti aprikoida mahtaako nykyinen edustajisto sittenkään olla riittävän pätevä näin isoista linjauksista päättämään.

    Henkilökohtaisesti en ylipäätään arvosta hirveästi viittauksia siihen suuntaan, että uudesta valtuustosta tulisi automaagisesti nykyistä huonompi.

    Voi siitä tullakin, mutta se on demokratian perusominaisuus.

    Kerrotko missä lukee niin, että juuri tällä hetkellä kasassa on todistetusti älykkäin ja muutenkin kyvykkäin sakki Helsingin valtuustossa ja hallituksessa?

    Hienoa jos ihmiset ovat heränneet havaitsemaan, että sillä on merkitystä kenelle äänemme annamme. Parempi myöhään kuin milloinkaan.

    Aktivoitumista voisi ajatella niin, että se on paras osoitus siitä, että kun yhteisten asioiden hoito riittävässä määrin konkretisoidaan, se yllättäen alkaakin ihmisiä kiinnostaa ihan eri tavalla.

    Periaatetta voisi ja pitäisikin soveltaa IHAN KAIKKEEN kaupunkilaisten elämää koskeviin kysymyksiin.

    Isoja selkeitä linjoja jotka kaikki kykenevät ymmärtämään ilman maisterin tutkintoakin ja joista sitten voidaan aloittaa rakentava käden vääntö, että mitä vaihtoehtoa lähdetään yhdessä ajamaan (detaljeja matkan varrella tarpeen mukaan tarkentaen).

    Mikäli lyötäisiin lukkoon, että yleiskaava on vahvistettava 6kk-12kk kuluttua uuden valtuuston muodostumisen jälkeen, juuri mikään ei sähköistäisi kunnallisvaaleja paremmin.

    Jos ihminen ei halua, että Keskuspuistoon kajotaan sentilläkään ja joku puolue tämän lupauksen tahtoo tehdä ja mikään muu vastaavasti ei, niin koskaan ei ole perusepävarmalle äänestäjälle tarjoutunut parempaa tilaisuutta käyttää äänivaltaansa sen asian estämiseksi jota ei toivo.

    Sama juttu Keskuspuiston rakentamista kannattavilla.

    Uudet edustajat ymmärtänevät konsultoida tarvittaessa ihan samoja naamoja ja prujuja joita nykyisetkin ovat konsultoineet mielipiteidensä tueksi.

    Tai – OMG! – uudet edustajat voisivat jopa ottaa asiakseen tavata keskeiset vaikuttajat jotka ovat parhaiten perillä yleiskaavaan liittyvistä kysymyksistä ja problematiikasta.

    Jos kaikkia oikeasti kiinnostaa saada aikaiseksi parasta mahdollista kaupunkia ei tällaista briefausten ja sparrausten järjestelylle pitäisi olla pienintäkään estettä. Se on vaan näiden ihmisten omasta halusta kiinni.

    Jos aikuiset ihmiset eivät pysty rakentavaa keskustelua käymään, niin siitä kärsivät kaikki kaupunkilaiset. Olkoon tämä sitten heidän legacynsä joka aikakirjohin muistiin merkitään.

    Itse olen kyllä yleiseesti ottaen sillä kannalla, ettei yleiskaavan(kaan) snaijaaminen sentään mitään salatieteiden tuntemista vaadi vaan ihan normaalia järjenkäyttöä sekä tietenkin rohkeutta ilmaista oma mielipiteensä kuuluvasti ja selkeästi.

    Premissi, jossa äänestäjä on mielestäsi epäkelpo koska hän ei pysty muodostamaan mielipidettä niinkin yksiselitteisesetä asiasta kuin yleiskaavasta, on absurdi.

    Vaatimus on myös – kuten jo edellä totesin – mielestäni aivan kohtuuton.

    Jos jolle kulle on tärkeintä vain, että X tapahtuu (tai on tapahtumatta), hänellä on toki oikeus ottaa kantaa vain kyseiseen seikkaan.

    Valtuutettujen vastuu on luonnollisesti paljon laajempi: heidän velvollisuutensa on tarkastella kokonaisuutta ja pyrkiä mahdollisimman hyvään kompromissiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  127. Captain Awesome kirjoitti 19.10.2016 kello 11:11

    Osmo Soininvaara:
    Meillä on tehty yleikaavoja noin kymmenen vuoden välein, eikä niitä ole koskaan siirretty yli vaalien. Viheralueita ne ovat syöneet paljon enemmän kuin tämä nyt esitetty, joka on tähdätty niitä säästämään. Mistä tämä uusi käytäntö nyt?

    Heh. Mainio lähtökohta.

    Aika vähän olisi edistystä ihmiskunnassa tapahtunut jos kaikki olisivat ajatelleet, että mennään vaan tän vanhan kaavan mukaan.

    Kehitys lakkaa sillä sekuntilla kun lakkaamme kyseenalaistamasta omaa toimintaamme. Itse asiassa olisi hyvä pakottaa paitsi itse itsensä myös Järjestelmä epäsäännöllisen säännöllisesti stressitestiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  128. Captain Awesome kirjoitti 19.10.2016 kello 11:40

    Henkilökohtaisesti voin tunnustaa, ettei minullakaan ole kuin yleishämärä kuva mitä kaikkea yleiskaava mahdollistaisi – vaikka lienen sentään keskivartohelsinkiläistä ahkerammin aihetta sekä seuranneeni että kommentoineeni (I have such a luxury, most folks do not).

    Jotenkin alitajuntaisesti haluaisin luottaa asiantuntijoiden kyvykkyyteen, ja kuitenkin….

    Miten on selitettävissä, että Tukholmassa (mikäli Hesyn propagandaan on luottamista) löydettiin uusi asunto 150 000:lle niin, että viheralueet vähenisivät vain 0,4%?

    Why do we suck so much?

    PS. Yritin tuloksetta löytää tämän Hesyn tilaaman mysteerisen varjokaavan… Osaisiko joku vinkata eteenpäin?

    Kertauksen vuoksi niille jota ovat tulleet mukaan keskusteluun vasta tässä vaiheessa: itsehän en sallisi alle 8 kerroksisten talojen bygaamista Helsingissä enää minnekään.

    Henk.koht. Keskuspuisto on penseä paikka, jonka viihtymispotentiaali nousisi noin tuhatkertaisesti jos bygattaisiin mahdollisimman kapea ja korkea talomuuri ääniesteeksi ja annettaisiin koko roskan metsittyä kunnolla (vain yksi fillariväylä pohjois-etelä suuntaisesti ja x-määrä poikittaisia väyliä milloin tarpeellista).

    100 vuoden päästä siinä olisi komea ja toivottavasti mahdollisimman hiljainen aito metsä.

    Jos tuo melumuuri vaatisi Hesyn laskelmia käyttäen 60 Cirruksen rakentamista (= ilman että tingittäisiin yhtään Keskuspuiston asutustavoitteesta), niin antaa palaa vaan mun puolestani.

    Yrittäisin hommaa rahaa, että olis varaa itsekin jossakin tornissa asua jossain vaiheessa asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  129. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 19.10.2016 kello 13:49

    Sakke: Lähetetään KSV ja KSL etsimään sopivia paikkoja lentäen menolipun kanssa vaikka tällä:
    “http://www.biplane.link/images/antonov-an-2.jpg”,
    tai ehkä mielummin tällä:
    “https://www.runway8l.com/static/images/videos/thumbs/43326/max_43326.jpg” !

    No joo, ehkä, mutta nuo lentokoneet voisivat herättää ainakin Lauttasaaren IT-spesialistien mielenkiinnon, jos tietäisivät, keitä on kyydissä. Toivottavasti laitteet ja taidot eivät ole heillä ruosteessa. Jos menneet, nykyiset ja tulevat, huonot yleiskaavasuunnitelmat tekevät rumaa jälkeä, sitä tekevät varmaan vieläkin myös 76- ja 88-milliset. (Kumpiakohan nuo oikein taas olivat?)

    Jos alueen eläkeläisten ja veteraanien asiat eivät ole kunnossa, voi sitten jonkun veteraanin liipasinsormi täristä ehkä hitusen liikaa, mutta kaupungin kehityksen kannalta se voi olla jopa virkistävä asia.

    Eikö tuohon lennätystehtävään soveltuisi silti paremmin esimerkiksi OH-LCH, josta löytyy lisätietoa ainakin täältä: “http://www.dc-ry.fi/”. Kas, kotimainen lentokone taivaalla herättää enemmän positiivisia tunteita, joita kyllä tarvitaan tasapainottamaan monen ikävän tekstin herättämää närää.

    Silloin meillä pärjättäisiin ilman ammusten tuhlausta, ja matkustajat voisi pudottaa alas sopivaan paikkaan vaikka laskuvarjolla rajan tuolle puolen, ellei toimiteta heitä lähemmäs, Espooseen, Vantaalle (sikäläisten asukkaiden “iloksi”) tai Pihtiputaalle, mummon seuraksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  130. Sakke kirjoitti 19.10.2016 kello 15:00

    Syltty: Eikö kaupunkilaiset muka ilmaisseet ajatuksiaan niissä edellisissä vaaleissa?

    Taisivat vain edustaa vääränlaisia ajatuksia.

    Vaaleissa kirjoitetaan vaalilippuun vain yksi luku. Riittääkö yksi luku muka esittämään ajatuksen tai monta tavoitetta ja niiden monimutkaisen yhdistelmän? Entäpä jos tilanne muuttuu tai tulee uusi tilanne?

    Jos tuossa luvussa on koodattu mielipiteeni, miten varmistan, että henkilö, jonka hyväksi tuo lappu lasketaan, osaa käyttää sen oikein, eikä lähde hölmöilemään, sooloilemaan tai alistumaan (vastoin omaa kantaansa) puoluekurin alla? Vuorovaikutusihmisten laatimia, kaunistelevia yhteenvetoja lukevat valtuutetut voinevat lisäksi saada asioista ainakin osin pahasti virheellisen kuvan.

    Harvoin toistuvat vaalit eivät riitä ajatusten tai mielipiteen ilmaisuun kaikkien asioiden osalta. Se on liian rajallinen keino. Silloin vaivan määrä, jota jossain nähdään asioiden ajamiseksi esimerkiksi kaava- tai yleiskaava-muutosten osalta, on selvästi parempi mittari ajatusten suunnan mittaamiseksi.

    Vaivan määrä antaa osviittaa argumenttien hillitystä voimasta. (Haluaako joku nähdä mitä tuo voima on hillitsemättömänä?) Jos joku huomaa äänestäneensä väärää henkilöä edellisissä vaaleissa, miten muutoin hän voi tuoda asian ja sen tärkeyden esiin vaalikauden aikana kuin käyttämällä “kynän”, median tai somen mahtia?

    Muille kaupunkilaisillehan asia voi olla aivan yhdentekevä, jolloin ne äänet (ja valtuutetut) voisivat kaikessa rauhassa ehkä menettää osan merkityksestään, kenenkään siitä kimpaantumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  131. Sakke kirjoitti 19.10.2016 kello 15:43

    R.Silfverberg: Nythän on näin että kaupungin asukkaat eivät omista puistoja, lentokenttiä, katuja eikä väyliä, eli näiden rakentamisesta päättämiseksi ei tarvita kansanäänestystä. Kunnallispolitikkojen tehtävä on järjestää että kaupungissa on toimivat palvelut sekä riittävä asukaspohja ja elinkeinopaletti niiden toteuttamiseksi.

    Käsittääkseni Malmin lentokentälle piti löytää korvaava kenttä lähiseudulta, jotta sen(kin?) lakkauttaminen olisi mahdollinen toimenpide.

    Pääkaupungissa tulee olla lentokenttä.
    – – – – –

    Jos unohdetaan hiilidioksidi ja -monoksidi, pitää taloustilanteen takia ymmärtää sanonnan “puhaltaa yhteen hiileen” merkitys. Jos grillaaja jakaa puhalluksensa elvyttävää happea liian tasaisesti kaikkialle, ei yksikään hiili kuumene riittävästi, kehitä lämpöä ja jaa sitä sen jälkeen enemmän naapurihiilille.

    Asetetaan sanan “hiili” tilalle sana “kaupunki”. Nyt pitäisi jo yritystaustallakin olevien ihmisten ymmärtää, että ensin pitää Helsingin (Tampereen ja Turun) lämmetä, jotta lämpö alkaa säteillä ympäristön kuntiin, ja maakuntiin myös, luoden paremman elämän edellytyksiä myös siellä.
    – – – – –

    Espoossa tilanne taitaa olla suunnitteluosaamisen puutteen takia olla epätoivoinen, kun siellä rakennetaan vailla järjen häivää jo keskelle risteyksiä. Kuka tuonkin päätöksen teki?

    Hyvän mahdollisuuden järkevän kehityksen varmistamiseksi antanee pisararadan rakentaminen ja liittää Espoo ja Vantaa Helsinkiin? Eihän tästä muuten taida tulla yhtään mitään?

    PS. Ahvenanmaalla saavat tiettävästi ampua merimetsoja ja syödä esim. merimetsopitsaa. Niitä pahaenteisen näköisiä lintuja on näkynyt välillä paljon aiempaa suurempia parvina valloittamassa luotoja jo Länsiväylänkin liepeillä, Espoon ja Helsingin välisellä rajaseudulla. Nuo linnut kyllä lentelevät minne lystäävät.

    Olisiko jo aika sallia esim. ministereille ekologisen tasapainon säilyttävä merimetsokannan leikkaus? Ehkä silloin muut, tärkeämmät kohteet (kuten koulutus) voisivat päästä vähän vähemmällä?
    Se voisi olla sopivan napakka viesti ihan muutenkin. Eikös joku entinen ministeri sellaisen viestin jo kerran ehtinyt antaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  132. Pysyvä ilmiö kirjoitti 19.10.2016 kello 22:21

    Pysyvä ilmiö on se että me keskipalkkaiset perheelliset joudumme pois kaupungista maalle, kun ei ole varaa. Ja suhaamaan töihin kaupunkiin sillä autolla. Ja viemme lapset hoitoon ja harrastuksiin sillä autolla. Ja tukirahoilla asuvat asuvat Helsingissä merenrannalla maksamatta veroja.

    SH

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  133. Pekka Taipale kirjoitti 19.10.2016 kello 23:05

    Simo Melenius: Länsiväylä on jumissa Espooseen asti jo nyt

    En ole viimeisen kymmenen vuoden ajan satunnaisesti Länsiväylää Helsinkiin ajaessani joutunut kertaakaan pysähtymään jumin takia ennen Porkkalankadun valoja, ja kertaakaan en ole joutunut jonottamaan enemmän kuin yhden valokierron verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  134. Demarit peesaavat kirjoitti 20.10.2016 kello 9:05

    Kokoomus ja vihreät yrittävät sentään jotenkin perustella yleiskaavakantojaan, mutta kolmas suuri puolue on kovin hissukseen. Kaava tuntuu heille kuitenkin hyvin kelpaavan kaikissa sen käsittelyvaiheissa. Ehkä asiasta ei vaan haluta tehdä turhaa numeroa ennen ensi kevään kunnallisvaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  135. Juho Laatu kirjoitti 20.10.2016 kello 9:49

    Osmo Soininvaara:
    Juho,
    Paitsi, että tuo oikorata on älytön (esitin sitä joskus itsekin, mutta sitten minulle kerrottiin, miksi siinä ei ole mitään järkeä) se ei oletoteutettavissa nykyisellä rautatietekniikalla, koska se risteäisi ensin rantaradan ulospän menevän liikenteen kanssa ja sittgen kaikkien pääradalta etelään tulevien ratojen klanssa, jmnolloin kaikessa jonaliikenteessä pitäiosi olla kymmenen minuutin (5+5 min) tauko aina kun juna siirtyy pääradalta rantaradalle. Paljon järkevämpää on tehdä poikittainenb ratikkayhteys, Jokeri. Se tulee halvemmaksi ja tekee mahdolliseksi tarjota kodin 80 000 Helsinnkiin muuttavalle.

    Puhuin siis tehokkaasta teoreettisesta kaksitasoisesta liikenneverkosta. Pasilan oikorata ei välttämättä olisi ihanteellinen, mutta kuitenkin ehkä helpoin ja toimivin, jonka voi toteuttaa halvalla nykyiseen huonoksi puolikkaaksi tähdeksi rakennettuun verkkoon. Toteutus on halpa, varsinkin jos Pasilan ratapiha joka tapauksessa poistetaan, kuten on suunniteltu. En ymmärrä miten risteävyys nykyisten ratojan kanssa huonontaisi tilannetta. Sopiva häiritsemätön vaihde (mahdollisesti sillalla tai tunnelilla) osataan kyllä rakentaa.

    En ole perehtynyt suunnitellun poikittaisen ratikkayhteyden tehokkuuteen, mutta epäilen, että se ei ole lähellekään niin tehohas kuin kuvailemani metropolin runkoyhteyksien tulisi olla.

    En tietenkään kannata mitään noista hankkeista sillä perusteella, että ne auttaisivat kasvattamaan väestön kokonaismäärää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  136. Lundvistin Julle kirjoitti 20.10.2016 kello 12:33

    Pysyvä ilmiö:
    Pysyvä ilmiö on se että me keskipalkkaiset perheelliset joudumme pois kaupungista maalle, kun ei ole varaa. Ja suhaamaan töihin kaupunkiin sillä autolla. Ja viemme lapset hoitoon ja harrastuksiin sillä autolla. Ja tukirahoilla asuvat asuvat Helsingissä merenrannalla maksamatta veroja.

    Onhan näistä asumiseen korvamerkatuista tuista viime aikoina keskusteltu ja uskoisin, että tulevina vuosina valtion ja kunnan takaaman asuntosijoittamisen tuottoprosentti heikkenee. Itse olen jo siirtynyt myyntilaidalle 😀

    Vaikea sanoa, mitä tapahtuu ensimmäiseksi, mutta jos vetoa pitäisi lyödä, niin toimeentulotuen kohtuuvuokrat jäätyvät nykyisille tasoilleen. Hoitomenojen kasvu, nousevat vastikkeet jne. hoitavat sitten sen, että aika moni sijoittaja laskee homman uusiksi ja päätyy myymään. Se rauhoittaa hintojen nousupaineita.

    Homma, eli asuntomarkkinoiden kevyt tervehtyminen, saatetaan tietysti kusta esim. kunnallisella interventiolla ja esim. sillä, että paskaputiikki nimelta Helsingin asuntohankinta Oy alkaa taas ostamaan asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  137. anonilli kirjoitti 20.10.2016 kello 14:33

    Captain Awesome: itsehän en sallisi alle 8 kerroksisten talojen bygaamista Helsingissä enää minnekään.

    Tuohon päästään helposti sillä, että ei rakenneta yhtään mitään yhtään minnekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  138. peksu kirjoitti 20.10.2016 kello 19:51

    Juho Laatu:

    Hallitus ei kai kieltänyt rakentamista. Ei vain löytänyt riittäviä perusteita verovaroista maksettaville puolen miljardin tukiaisille. Helsinki voi rakentaa jos tarvetta on, eli edut suuremmat kuin hinta.

    raideliikenteen rakentamisen tuet
    raideliikenne kaupungeissa: valtion tuki 0-30%
    raideliikenne “maakunnissa”: valtion tuki 100%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  139. peksu kirjoitti 20.10.2016 kello 20:09

    Pekka Taipale: En ole viimeisen kymmenen vuoden ajan satunnaisesti Länsiväylää Helsinkiin ajaessani joutunut kertaakaan pysähtymään jumin takia ennen Porkkalankadun valoja, ja kertaakaan en ole joutunut jonottamaan enemmän kuin yhden valokierron verran.

    Tapiolan ja kehä 1:sen välillä on joskus jono aamulla joka vie pari-kolme ylimääräistä minuuttia, johtuu liian lyhyestä liittymävälistä. Olen myös ihmetellyt mistä tämä kohkaaminen ruuhkasta länsiväylän Helsingin päässä on saanut alkuunsa, mitään ruuhkaa kun en ole kokenut vaikka siitä satoja kertoja olen ajanut (myös aamuisin eri aikoina).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  140. Juho Laatu kirjoitti 20.10.2016 kello 21:34

    peksu: raideliikenteen rakentamisen tuet
    raideliikenne kaupungeissa: valtion tuki 0-30%
    raideliikenne “maakunnissa”: valtion tuki 100%

    Käsitykseni työnjaosta on se, että valtio hoitaa valtakunnalliset (paljolti muiden kuin kuntalaisten käyttämät) yhteydet (kuten vaikkapa tien ja radan Helsingistä Kuopioon), ja kunnat hoitavat omat katunsa ja paikallisliikenteensä. Jos yhdelle annetaan tukea paikallisiin hankkeisiin, pitäisi antaa vastaavat tuet kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  141. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.10.2016 kello 7:40

    Juho KLatu
    Tarkoitatko, että Joensuu-Lieksa yhteys on valtakunnallinen, mutta Helsinki-Espoo -yhteys paikallinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Juho Laatu kirjoitti 21.10.2016 kello 10:26

    Osmo Soininvaara:
    Juho KLatu
    Tarkoitatko, että Joensuu-Lieksa yhteys on valtakunnallinen, mutta Helsinki-Espoo -yhteys paikallinen?

    Raja valtakunnallisen ja paikallisen liikenteen välillä ei ole ehkä aina aivan selvä, mutta yksi selvä kriteeri on se, käytetäänkö yhteyttä vain paikallisiin tarpeisiin (asunnot, työpaikat, palvelut), vai onko käyttäjissä merkittävästi läpikulkijoita ja kaukaa tulevia / kauas meneviä. Helsingin ja Espoon välillä Turun suuntaan vievä moottoritie on selvästi valtakunnallinen yhteys. Raidejokeri on selvästi paikalline, koska se ei edes liity valtakunnallisiin liikenneverkkoihin, vaan palvelee vain osallistuvien kuntien sisäistä liikennettä. Samoin pisararata, kehärata ja länsimetro ovat paikallisia, koska palvelevat metropolin lähiliikennettä. Valtion tulee siis järjestää rata muualta maasta Helsingin keskustaan, mutta Helsinki järjestää siirtymät kaupunginosiin ja lähiöihin. Kehäradan tarjoama yhteys pohjoisesta tulevaan radan ja valtakunnan suurimman lentokentän välillä ei ole niin vahva, että se tekisi siitä osaa valtakunnallista liikenneverkkoa (vastaa vanhaa bussiyhteyttä Tikkurilasta tai lentokenttäbussia Helsingistä). Kaikkiin noihin Helsinki ja naapurit ovat kai anoneet karkeasti puolen miljardin (alue)tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  143. antti kirjoitti 21.10.2016 kello 10:53

    peksu: Olen myös ihmetellyt mistä tämä kohkaaminen ruuhkasta länsiväylän Helsingin päässä on saanut alkuunsa, mitään ruuhkaa kun en ole kokenut vaikka siitä satoja kertoja olen ajanut (myös aamuisin eri aikoina).

    Toisaalta, muutamana kesäperjantaina kun olen autolla Helsingistä iltapäivällä lähtenyt, on liikenne moottoriteillä ollut aivan jumissa, 15-30 minuutin myöhästymiset erilaisista liikenneonnettomuuksista aivan normaaleja. Ja mitä olen eri radioasemien liikenneohjelmia kuunnellut, tämä on ihan normimenoa kehäteillä ja moottoriteillä vuoden ympäri.

    Nyt en ole koko keskustelua seurannut, että mihin tämä sitten liittyisi. Ilmeisesti vartin, puolen tunnin viivästymiset ei autoilijoita haittaa, johtuisivat sitten normiliikenteestä tai bulevardeista, väliäkö tuolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  144. R.Silfverberg kirjoitti 21.10.2016 kello 13:15

    Juho Laatu: Samoin pisararata, kehärata ja länsimetro ovat paikallisia, koska palvelevat metropolin lähiliikennettä. Valtion tulee siis järjestää rata muualta maasta Helsingin keskustaan, mutta Helsinki järjestää siirtymät kaupunginosiin ja lähiöihin. Kehäradan tarjoama yhteys pohjoisesta tulevaan radan ja valtakunnan suurimman lentokentän välillä ei ole niin vahva, että se tekisi siitä osaa valtakunnallista liikenneverkkoa (vastaa vanhaa bussiyhteyttä Tikkurilasta tai lentokenttäbussia Helsingistä). Kaikkiin noihin Helsinki ja naapurit ovat kai anoneet karkeasti puolen miljardin (alue)tukia.

    Suomen lentoliikenteen pääkenttä Vantaalla ja johtava Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä ovat ansainneet ratansa osittain valtion kustantamina.

    Pisasararadan Töölön asema sijaitsee Valtionoopperan ja Olympiastadionin kohdalla, joihin tullaan koko Suomesta harrastamaan kulttuuria ja penkkiurheilua. Näihin on nyt aika pitkä kävelymatka rautatieasemalta ja raitiovaunut ovat aina täynnä kun jokin massatapahtuma päättyy, joten moni pitkämatkalainen on joutunut kiroamaan kun myöhästyy viimeisestä junasta.

    Valtio voisi kustantaa Pisararadan Pasilasta Töölön asemalle, pk-seudun kunnat loput.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  145. Aaltonen kirjoitti 21.10.2016 kello 15:07

    Sakke: Käsittääkseni Malmin lentokentälle piti löytää korvaava kenttä lähiseudulta, jotta sen(kin?) lakkauttaminen olisi mahdollinen toimenpide.

    Pääkaupungissa tulee olla lentokenttä.
    – – – – –

    Valtio kai lupasi etsiä korvaavan kentän. Se, että se ei ole sitä tehnyt, ei voi estää Helsinkiä tekemästä päätöstä yleiskaavasta.

    Jos kyse on pääkaupungin imagosta lentokenttäkaupunkina, tehdään osakuntaliitos, eli liitetään Seutula osaksi Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  146. anonyymi kirjoitti 21.10.2016 kello 17:43

    Juho Laatu: Kyse on siis siitä, kenet laitetaan vaihtamaan.

    Vaihtamaan turhaan lyhyellä matkalla.

    Olisipa kiva kerrankin nähdä tällaisen turhan pakkovaihdon kaltaisia ehdotuksia henkilöautoliikenteeseen. Aina saavat penteleet paikallaan istua, vaikka keskinopeus hidastuisikin tai matka pitenisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  147. Juho Laatu kirjoitti 21.10.2016 kello 21:02

    R.Silfverberg: Suomen lentoliikenteen pääkenttä Vantaalla ja johtava Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä ovat ansainneet ratansa osittain valtion kustantamina.

    En mielelläni lähtisi tuolle tielle. Jokaisella Suomen kunnalla on sen kokoluokkaan sopivia tärkeitä kohteita, joilla on merkitystä myös kunnan rajojen ulkopuolella. Jos Espoolla ei ole varaa kustantaa tietä Otaniemeen, ehkä joku toinen kunta on valnis ottamaan koko kampuksen. Kunnat hyötyvät runsaasti valtion niille lahjoittamista kultamunista, joten eivät ne tarvitse lisälahjuksia tuon yhden kultaa takovan sammon lisäksi. Ovat ylen tyytyväisiä ilmankin.

    Vantaan lentokenttä on osa valtakunnallista liikenneverkkoa, joten sinne valtiollakin on intressi rakentaa tie (muualta tuleville matkustajille). Tosin Vantaa varmasti mielellään rakentaa tien sitä vastaan, että saa olla Suomen suurimman lentokentän isäntä.

    Kehärata ei ole valtion investoinniksi järkevä. Jos valtakunnan päärata olisi siirretty kulkemaan lentokentän alta, valtion osallistuminen olisi ollut järkevää (koska investointi olisi palvellut koko Suomea). Helsingin ja Vantaan lähiliikennettä palveleva rata palvelee paikallisliikennettä. Se on vain yksi pailallisliikenteen muoto (taksia tai bussia korvaava) niillekin (aika harvoille?) suomalaisille, jotka matkustavat ensin junalla Tikkurilaan, jatkaakseen sieltä toisella junalla lentokentälle. Tuo rata ei ole valltakunnallisen likenneverkon järkevä osa.

    Pisasararadan Töölön asema sijaitsee Valtionoopperan ja Olympiastadionin kohdalla, joihin tullaan koko Suomesta harrastamaan kulttuuria ja penkkiurheilua. Näihin on nyt aika pitkä kävelymatka rautatieasemalta ja raitiovaunut ovat aina täynnä kun jokin massatapahtuma päättyy, joten moni pitkämatkalainen on joutunut kiroamaan kun myöhästyy viimeisestä junasta.

    Sama selitys kuin Otaniemessä. Helsinki olkoon iloinen ja erittäin kiitollinen siitä, että hillitön investointi ja vuosittain suuren kasan verorahoja ympäristöönsä jättävä ooppera rakennettiin sinne. Jos Helsinki haluaa parantaa paikallisliikenteen yöpalveluita, se voi niin tehdä.

    Jos valtio olisi ajatellut taloudellisesti, se olisi voinut vaatia Helsingilltä vuosittaisia maksua siitä, että uusi oopperatalo rakennettiin Helsinkiin. Ei tämä tosin normaali tapa ole. Ehkä normaalia olisi se, että muillekin kunnille rakennettaisiin jotain vataavaa niiden kokoon sopivaa. Rakennuskustannuksiin monet kunnat taitavat osallistuakin, mutta jatkuva käyttö jää kai yleensä merkittäväksi lahjaksi.

    Valtio voisi kustantaa Pisararadan Pasilasta Töölön asemalle, pk-seudun kunnat loput.

    Valtio kustantaa moottoritiet kuntien läpi, ja niiden liittymätkin. Tässäkin Pasilan vaihteet voisivat mennä valtion piikkiin, ja siitä eteenpäin Helsingin piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  148. Juho Laatu kirjoitti 22.10.2016 kello 11:04

    anonyymi: Vaihtamaan turhaan lyhyellä matkalla.

    Olisipa kiva kerrankin nähdä tällaisen turhan pakkovaihdon kaltaisia ehdotuksia henkilöautoliikenteeseen. Aina saavat penteleet paikallaan istua, vaikka keskinopeus hidastuisikin tai matka pitenisikin.

    Tuon kuvailemani kaksitasoisen liikennemallin perusidea on se, että joukkoliikennettä käyttävät pääsisivät mahdollisimman vähillä vaihdoilla, ja matka-ajat olisivat mahdollisimman lyhyitä.

    Tarkoitus oli esittää malli, joka olisi tehokkaampi kuin Helsingin nykyinen puolikkaan tähden malli, joka kuljettaa suuren osan liikkujista yhden sivussa olevan ytimen kautta.

    Helkilöautoliikenne on luonteeltaan toisenlasta, pääsääntöisesti täysin vaihdotonta. Jos sen kanssa aikoo kilpailla mukavuudessa ja nopeudessa, nuo mainitsemani parannukset joukkoliikenteeseen ovat (suurissa metropoleissa) tarpeen.

    Toinen tapa olisi jarruttaa autoliikennettä. Helsinkihän jarruttaa esimerkiksi Espoon suunnasta tulevaa autoliikennettä liikennevaloin. Myös bulevardisoinnissa voi monen mielessä olla takana autoilun statuksen ja nopeuden pudottamista joidenkin muiden päämäärien hyväksi (väestömäärän kasvattaminen, kaupungin tiivistäminen, melun vähentäminen, fosslllisten säästäminen, tai ihan vain autopaholaisten ja niiden kuljettajien piinaaminen).

    Autoilu vanhojen kaupunkien keskustassa ei ole mikään ihanneratkaisu. Nuo kadut on suunniteltu hevosliikenteelle, ja paljon pienemmille liikennemäärille. Katujen valjastaminen peltilehmien liikkumiseen ja pysäköimiseen ei ole välttämättä paras ratkaisu. Ihmisläheisempiäkin ratkaisuja kaupunkien kehittämiseen voisi harkita. Niiltä osin kuin autoilua halutaan, kai kuitenkin mahdollisimman joustavana ja nopeana liikennemuotona, autoilun etuja hyödyntäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  149. Romus kirjoitti 22.10.2016 kello 14:25

    Osmo Soininvaara:
    Kantakaupungissa (down town ) asumisen suosio on kasvanut kaikkialla maailmassa. Siihen on kaksi syytä: se ei ole enää epäterveellistä kuin Kiinassa ja se, että urbaanit palvelut ja tapahtumat merkitsevät ihmisille enemmän. Kolmantena syynä netti, jonka ansiosta tieto urbaaneista tapahtumista saavuttaa helposti suuren määrän ihmisiä.
    Helsingin kantakaupungissa ei ole enää huonomaineisia alueita vaan kaikkialla tulotaso nousee nopeasti.

    Niin, eli tästä päästäänkin siihen, että on perin kumnmallista, että kantakaupungissa asuvien ajatusmaailmaan ei mahdu se, että kaikki eivät ole kiinnostuneita urbaanista elämäntavasta. Kaikki eivät halua asua kantakaupungissa. Nettiä osataan käyttää myös kantakaupungin ulkopuolella ja tiedot tapahtumista saavuttavat myös kauempana asuvat. Ei ole myöskään ongelmallista tulla kantakaupunkiin näihin tapahtumiin jos kiinnostaa. Ei siellä ole pakko kuitenkaan asua! Ehkä rauhallisempi asuinympäristä miellyttää enemmän.
    Kantakaupungissa kaikkialla tulotaso nousee! Mielenkiintoista! Eli todetaan tässsä samantien, että huonompiosaiset, maahanmuuttajat jne. on tarkoitus asuttaa kauemmas kantakaupungista, esim. Malmin lentokentän alueelle! Sinne kaavaillaan uutta “slummia”, pois paremmilta alueilta ja urbaani-ihmisten silmistä.
    Kaavoittakaa ne tuetut asunnot sinne kantakaupungin läheisyyteen, niin saatte sitä “kansainvälistä” tunnelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  150. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2016 kello 18:10

    Jos aiempaa useampi hauaa asua kantakaupungissa ei se tarkoita, että kaikki haluavat. Noi 40 %& haluaa ja se on PALJON enemmän kuin mahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. Urbaani Helsingissä kirjoitti 23.10.2016 kello 10:39

    Kantakaupunki on rajallinen voimavara. Kunhan satamilta ja teollisuudelta vapautuvat mittavat alueet Helsinginniemellä on saatu rakennettua, kantakaupunkia ei voi oikein rakentaa enää lisää.

    Kantakaupunkia ei voi väkisin rakentaa Vartiosaareen tai ulosmenoteiden varsille, vaikka siellä kulkisi minkälaisia raitioteitä. Tiivistä kaupunkia toki voi rakentaa kantakaupungin ulkopuolellekin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi rakentaa metsiin ja viheralueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  152. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.10.2016 kello 14:45

    Osmo Soininvaara:
    Jos aiempaa useampi hauaa asua kantakaupungissa ei se tarkoita, että kaikki haluavat. Noi 40 %& haluaa ja se on PALJON enemmän kuin mahtuu.

    Jos vain 40% kantakaupungin asukkaista haluaa asua siellä, missäköhän sitten haluavat asua loput 60%?

    Onko tämä sitä uutta päätöksenteon ‘logiikkaa’, jossa vähemmän on enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  153. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.10.2016 kello 17:55

    Loput haluavat asua lähiöissä ja niitä heille riittää Helsingin seudulla. Lasken Vantaan ja Espoon jokseenkin kokonaisuutena lähiökaupungeiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Augustus Koho kirjoitti 23.10.2016 kello 17:43

    Sinnemäki syöksee vihreät taas pohjalle gallupeissa. Sinänsä hyvä että ihan kaikki bullshitti ei mene läpi. Kertoo sentään siitä, että ihmiset seuraavat politiikkaa, eivätkä hyväksy petkuttamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  155. Vihreitä on tehty kirjoitti 23.10.2016 kello 18:05

    Vihreitä on tehty, mutta niitä ei pitäisi enää tehdä lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  156. anonyymi kirjoitti 23.10.2016 kello 21:57

    Juho Laatu: Tuon kuvailemani kaksitasoisen liikennemallin perusidea on se, että joukkoliikennettä käyttävät pääsisivät mahdollisimman vähillä vaihdoilla, ja matka-ajat olisivat mahdollisimman lyhyitä.

    Tajuatko yhtään, kuinka paljon porukkaa tuosta kulkee läpi päivittäin?

    Ja toiseksi niistä vaihdoista:
    a) Miten aiot saada tehtyä suoria yhteyksiä vähempiä ja niitä nopeampia vaihtoja?
    b) Oletko koskaan käynyt Pasilan asemalla?

    Tarkoitus oli esittää malli, joka olisi tehokkaampi kuin Helsingin nykyinen puolikkaan tähden malli, joka kuljettaa suuren osan liikkujista yhden sivussa olevan ytimen kautta.

    No sitten meni harvinaisen pahasti pieleen. Kuka lähtee sellaista tavoitellessaan huonontamaan ja hidastamaan varmaankin kaupungin (ja alueen) toiseksi nopeinta ja tehokkainta massaliikennettä? Kas kun et lähtenyt parantamaan metron toimintaa erottamalla itä- ja länsimetrot omiksi linjoikseen Rautatientorilla!

    Helkilöautoliikenne on luonteeltaan toisenlasta, pääsääntöisesti täysin vaihdotonta. Jos sen kanssa aikoo kilpailla mukavuudessa ja nopeudessa, nuo mainitsemani parannukset joukkoliikenteeseen ovat (suurissa metropoleissa) tarpeen.

    Suurista metropoleista en väitä tietäväni, mutta Helsingissä nuo ehdottamasi “parannukset” huonontaisivat joukkoliikenteen käyttömukavuutta ja siis kasvattaisivat henkilöautoliikennettä sen kustannuksella. Kaikki häviäisivät.

    Toinen tapa olisi jarruttaa autoliikennettä.

    Tätä kannatan täysin. Yksityisautot saisi puolestani vaikka käytännössä kokonaan kieltää Oopperatalolta lähtien ja rajoittaa merkittävästi autoilua Ruskeasuolta asti. Se parantaisi joukkoliikenteen palveluakin lukemattomin tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  157. Lundvistin Julle kirjoitti 23.10.2016 kello 22:50

    Urbaani Helsingissä:
    Kantakaupunki on rajallinen voimavara. Kunhan satamilta ja teollisuudelta vapautuvat mittavat alueet Helsinginniemellä on saatu rakennettua, kantakaupunkia ei voi oikein rakentaa enää lisää.

    Kantakaupunkia ei voi väkisin rakentaa Vartiosaareen tai ulosmenoteiden varsille, vaikka siellä kulkisi minkälaisia raitioteitä. Tiivistä kaupunkia toki voi rakentaa kantakaupungin ulkopuolellekin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi rakentaa metsiin ja viheralueille.

    Paskapuhetta. Ulosmenoteiden varsille nimenomaan voi rakentaa lisää kantakaupunkia. Sitähän esimerkiksi Meilahti ja Vallila juuri ovat: kohtuullisen tiivistä rakentamista ulosmenoväylien varrella. Ne on rakennettu viime vuosisadan puolivälissä suunnilleen samalla periaatteella kuin nyt suunnitellaan: ulosmenoväylien varrelle ruutukaava poikkikatuineen ja taloa pystyyn.

    Ei kaupungin rakentaminen ole mtn ydinfysiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  158. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:20

    R.Silfverberg: mutta kun on tullut valmista ja asukkaat ovat muuttaneet uusiin taloihin, niin ollaan unohdettu mitä on vastustettu.

    1) Muuttajat tuskin ovat olleet niitä jotka kyseisiä kohteita aikoinaan intohimoisimmin vastustivat.

    2) Noin yleisesti ottaen ihmisillä on taipumus taipua tapahtuneeseen. Sitä kutsutaan kait elämän jatkumiseksi? Se EI kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näiden ihmisten esittämä kritiikki olisi saattanut olla aikoinaan validi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  159. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:22

    Captain Awesome: Se EI kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näiden ihmisten esittämä kritiikki olisi saattanut olla aikoinaan validi…

    He saattavat myös edelleen olla sitä mieltä, että se mitä tehtiin oli virhe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  160. anonilli kirjoitti 24.10.2016 kello 8:24

    Kivikaupungin kasvatti: Jos vain 40% kantakaupungin asukkaista haluaa asua siellä, missäköhän sitten haluavat asua loput 60%?

    Jos kantakaupungin asukas haluaa asua muualla, niin sen kun muuttaa vaan. Turha maksaa enemmän asuinpaikasta, josta ei tykkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  161. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:34

    Pekka Taipale: “https://www.runway8l.com/static/images/videos/thumbs/43326/max_43326.jpg

    Tämä oikeastaan tiivistääkin kivästi sen miten eri lailla ihmiset voivat samankin tilanteen kokea. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  162. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:37

    Pekka Taipale: En ole viimeisen kymmenen vuoden ajan satunnaisesti Länsiväylää Helsinkiin ajaessani joutunut kertaakaan pysähtymään jumin takia ennen Porkkalankadun valoja, ja kertaakaan en ole joutunut jonottamaan enemmän kuin yhden valokierron verran.

    Tämä oikeastaan tiivistääkin kivästi sen miten eri lailla ihmiset voivat samankin tilanteen kokea. 🙂

    Odelle: sun internets sotkee nyt jotenkin lainaukset…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  163. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:45

    Aaltonen: tehdään osakuntaliitos, eli liitetään Seutula osaksi Helsinkiä.

    No toi kuntaliitos pitäisi nyt tehdä joka tapauksessa. Esbo included.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  164. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 9:12

    Osmo Soininvaara:
    Loput haluavat asua lähiöissä ja niitä heille riittää Helsingin seudulla. Lasken Vantaan ja Espoon jokseenkin kokonaisuutena lähiökaupungeiksi.

    Yhdyn laskelmaan. Tai siis tuosta prosenttilaskelmasta en kyllä tiedä mitään… Sitä vois vähän avata, että mikä instanssi tuon lukeman on oikeaksi vahvistanut.

    Asumispreferenssien tosin näen itse vaihtelevan elämäntilanteen mukaan.

    Nuorena on kivä hengaa siellä missä on paljon populaa eli siis naimamahdollisuuksia. Vanhemmiten kun ihmiset tuppaavat vakiintumaan tuollaisilla aspekteilla ei ole enää suurtakaan merkitystä – jos ollenkaan.

    Myöskään kerran elämässä uupperassa käynti ja vuosittainen teatterivisiitti… ei niillä oikein voi perustella keskusta-asumisen vetovoimaa. Kyllä se status noussee useimmilla tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi.

    Keskusta-asuminenhan osoittaa automaagisesti, että ihmisen täytyy olla elämässä menestynyt koskapa on varaa keskustassa asua. Totuus voi tietenkin olla jotain muutakin. Asuuhan siellä myös isin ja äipän tyttöjä ja poikia jotka eivät ole itse saavuttaneet mitään, eivätkä välttämättä saavutakaan.

    Poikkeuksen keskusta-asumisen preferaatioon tekevät ne harvat helsinkiläisperheet jotka ovat asuneet kivikaupungissa “aina”.

    Luultavasti tosin silloinkin monen kohdalla on kyse halusta – ehkä jo tarpeestakin? – säilyttää oikeanlainen – tai tarkemmin _ainoa hyväksyttävä_ – status.

    Ulkopuolellahan on barbaareja jotka tahtovat pahaa, ovat mauttomia ja luonnollisesti ja ennen kaikkea tyhmiä…

    Hmmm…. bubble anyone?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  165. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 9:14

    Juho Laatu: suuren kasan verorahoja ympäristöönsä jättävä ooppera

    Ilman subventointiahan ooppera joutuisi panemaan lapun luukulle… Väliajalla joutuisi joka iikki juomaan itsensä ihan hillittömään humalaan ennen kuin tase saataisiin edes plus miinus nollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  166. Juho Laatu kirjoitti 24.10.2016 kello 9:55

    anonyymi: Ja toiseksi niistä vaihdoista:
    a) Miten aiot saada tehtyä suoria yhteyksiä vähempiä ja niitä nopeampia vaihtoja?

    Ajatus oli kattaa suuri metropoli harvalla verkolla suoria ja nopeita runkolinjoja, rakentaa tiheästi asemien ympärille, ja kytkeä joput alueet tuohon runkoverkkoon lyhyillä liityntälinjoilla.

    b) Oletko koskaan käynyt Pasilan asemalla?

    Kyllä. Uusi Pasilan asema on rakennettu kai siinä hengessä, että siitä tulisi keskeinen liikenteen vaihtopysäkki. Ratojen ulkopuolisen liityntäliikenteen määrä on ilmeisesti aika vähäistä. Pasilaa käytetään paljon rautateiden paikallisliikenteen vaihtoasemana. Ehdotettu Pasilan oikorata poistaisi monilta tämän vaihtotarpeen.

    Kas kun et lähtenyt parantamaan metron toimintaa erottamalla itä- ja länsimetrot omiksi linjoikseen Rautatientorilla!

    Esitetyn mallin tavoite on yhdistää eri suuntien runkoväyliä, ei katkoa niitä.

    – – –

    Ehdotetun kaksitasoisen liikennemallin toimivuutta olisi järkevin testata tietokonesimulaatioin ja suoraan reittiaikoja laskemalla. Näin saataisiin ehkä realistinen kuva erilaisten liikennemallien toimivuudesta eri kokoisissa kaupungeissa, viheralueilla tai viheralueet täyteen rakennettuina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  167. Lundvistin Julle kirjoitti 24.10.2016 kello 12:22

    Captain Awesome:
    Asumispreferenssien tosin näen itse vaihtelevan elämäntilanteen mukaan.

    Nuorena on kivä hengaa siellä missä on paljon populaa eli siis naimamahdollisuuksia. Vanhemmiten kun ihmiset tuppaavat vakiintumaan tuollaisilla aspekteilla ei ole enää suurtakaan merkitystä – jos ollenkaan.

    Myöskään kerran elämässä uupperassa käynti ja vuosittainen teatterivisiitti… ei niillä oikein voi perustella keskusta-asumisen vetovoimaa. Kyllä se status noussee useimmilla tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi.

    Enpä tiedä. Itse olen vanha ja vakiintunut. Olen myös kokeillut pientalossa asumista, joten kantakaupungin preferoimisessa ei ole kyse siitäkään, etteikö tietäisi ruohon makua aidan toisella puolella. Yleensä ottaen asiaa ei voi statuksellakaan selittää, sillä pk-seudulta kyllä löytyy pientaloalueita, joihin köyhällä ei ole varaa.

    Muiden puolesta en osaa selittää, mutta omalla kohdallani kyse on suurelta osin elämäntapavalinnasta. Arki ilman autoa, ruokailua ulkona, kotiteatterin sijaan elokuvateatteri, pihatöiden sijaan pallopelejä.

    Ihmisten asumisvalinnat ovat kyllä sellainen asia, josta voitaisiin ylipäänsä ottaen sössöttää vähemmän ja antaa markkinoiden hoitaa homma. Tätä keskustelua ei olisi mitään tarvetta käydä, jos kuntien kaavoitusmonopolista ja valtion aluepolitiikasta luovuttaisiin. Kaupunkibulevardit ja Helsingin kasvu olisivat silloin luonnollisia asioita, eivätkä näyttäytyisi edes hitaimmille minään poliittisina päätöksinä. Niin vain tapahtuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  168. anonyymi kirjoitti 24.10.2016 kello 14:17

    Juho Laatu: Esitetyn mallin tavoite on yhdistää eri suuntien runkoväyliä, ei katkoa niitä.

    Minusta kovasti näytti tavoitteen olevan lisätä turhia vaihtoja ikäviin paikkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  169. anonyymi kirjoitti 24.10.2016 kello 15:16

    Juho Laatu: Kyllä. Uusi Pasilan asema on rakennettu kai siinä hengessä, että siitä tulisi keskeinen liikenteen vaihtopysäkki.

    Se vain ei sovellu kauhean hyvin radalta toiseen vaihtamiseen eikä sitä ole suunniteltu koko läpikulkuliikenteen vaihtamista silmälläpitäen. Tai jos on niin sitten on suunniteltu erittäin huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  170. JY kirjoitti 24.10.2016 kello 20:58

    Captain Awesome:
    Asumispreferenssien tosin näen itse vaihtelevan elämäntilanteen mukaan.

    Yksinasuvien helsinkiläisten asumispreferenssit
    Katri Backman 2015:

    http://tinyurl.com/jljudg5

    Pro gradun nimestä huolimatta, myös muut kuin sinkut ovat päässeet vastaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  171. Juho Laatu kirjoitti 24.10.2016 kello 22:24

    anonyymi: Se vain ei sovellu kauhean hyvin radalta toiseen vaihtamiseen eikä sitä ole suunniteltu koko läpikulkuliikenteen vaihtamista silmälläpitäen. Tai jos on niin sitten on suunniteltu erittäin huonosti.

    Ei taida tosiaan olla mikään malliesimerkki, vaikka käytännössä monelle aseman tarjoamat vaihtoyhteydet näyttävät kelpaavankin.

    Sanoit että ehdotettu kaksitasoinen malli tai Pasilan oikorata toisi lisää vaihtoja. Huomaa että Pasilan oikoradan yksi keskeinen tehtävä olisi korvata Pasilan hankalia vaihtoja nopeammilla suorilla yhteyksillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  172. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 24.10.2016 kello 23:50

    Itse en oikeastaan ymmärrä, miksi valtion pitää ylipäänsä rahoittaa jotakin liikennehankkeita. Jos esimerkiksi Turun seudun kunnat haluaa sinne tunnin junan, maksakoot sen. Tuossa myös hankkeet saatettaisiin toteuttaa nopeammin, kun ei odoteltaisi valtion 30 % osuutta paikallisiin hankkeisiin, vaan ne rakennettaisiin silloin kun se katsotaan tarpeelliseksi. Toisaalta valtakunnallisia yhteyksiä rakennettaisiin vähemmän turhaan, kun oikeasti vaikkapa Turun seudun kunnat joutuisivat pohtimaan, onko rautatie hintansa arvoinen sen sijaan että ne vaan lobbaavat sitä valtiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  173. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.10.2016 kello 0:02

    Captain Awesome: Yhdyn laskelmaan. Tai siis tuosta prosenttilaskelmasta en kyllä tiedä mitään… Sitä vois vähän avata, että mikä instanssi tuon lukeman on oikeaksi vahvistanut.

    Asumispreferenssien tosin näen itse vaihtelevan elämäntilanteen mukaan.

    Nuorena on kivä hengaa siellä missä on paljon populaa eli siis naimamahdollisuuksia. Vanhemmiten kun ihmiset tuppaavat vakiintumaan tuollaisilla aspekteilla ei ole enää suurtakaan merkitystä – jos ollenkaan.

    Myöskään kerran elämässä uupperassa käynti ja vuosittainen teatterivisiitti… ei niillä oikein voi perustella keskusta-asumisen vetovoimaa. Kyllä se status noussee useimmilla tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi.

    Keskusta-asuminenhan osoittaa automaagisesti, että ihmisen täytyy olla elämässä menestynyt koskapa on varaa keskustassa asua. Totuus voi tietenkin olla jotain muutakin. Asuuhan siellä myös isin ja äipän tyttöjä ja poikia jotka eivät ole itse saavuttaneet mitään, eivätkä välttämättä saavutakaan.

    Poikkeuksen keskusta-asumisen preferaatioon tekevät ne harvat helsinkiläisperheet jotka ovat asuneet kivikaupungissa “aina”.

    Luultavasti tosin silloinkin monen kohdalla on kyse halusta – ehkä jo tarpeestakin? – säilyttää oikeanlainen – tai tarkemmin _ainoa hyväksyttävä_ – status.

    Ulkopuolellahan on barbaareja jotka tahtovat pahaa, ovat mauttomia ja luonnollisesti ja ennen kaikkea tyhmiä…

    Hmmm…. bubble anyone?

    Niin siis sinä harrastat, tai olettamasi keskivertoihminen harrastaa kulttuuria kerran vuodessa. Joku voi harrastaa viikoittain Helsingin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä kulttuurisia aktiviteetteja. Ja statuksen osoittaminen asumalla kantakaupungissa on mahdotonta, koska melko köyhälläkin ihmisellä on varaa asua yksiössä jopa Eirassa, jossa tällä hetkellä halvin vuokra-asunto on 1 079 €/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  174. Captain Awesome kirjoitti 25.10.2016 kello 9:00

    Lundvistin Julle: ei voi statuksellakaan selittää, sillä pk-seudulta kyllä löytyy pientaloalueita, joihin köyhällä ei ole varaa.

    Aivan varmasti, mutta Helsingin keskustassa asuva on Helsingin keskustassa liikkujille paljon selkeämpi signaali siitä, että kyseinen henkilö on ns. menestyjä.

    Kauniainen, Westend, Marjaniemi, Kulosaaren rantojen huvilat jne. eivät ole ollenkaan samalla tavalla tuttuja. Parhaimmassa tapauksessa nimi ollaan ehkä joskus ohimennen kuultu, mutta käyty niissä ei useinkaan olla.

    Lisäksi mainituilla ja monilla muilla rikkaiden asuinalueiksi profiloituneilla seuduilla ei ole useinkaan takanaan samanlaista historiaa, päin vastoin: ovat olleet takamaita joissa tonttimaa on ollut halpaa.

    Parhaimmassa tapauksessa “rikkaan” statuksen saamiseksi on siis riittänyt pelkästään se, että perhe on sattunut aikoinaan onnekkaasti asettumaan oikeaan paikkaan.

    Edelleenkin moni tällainen asuinalue on käytännössä täysin ilman palveluita. Siispä kyse rikkaiden nukkumalähiöistä.

    On aivan eri asia olla Donnerin sukua Kruununhaassa kuin westendiläistynyt tilallisen poeka Kainuusta joka on päässyt lukemaan itsensä dippi-inssiksi Otaniemeen, puhumattakaan kiakonpeluulla Amerikassa rikastunut lukutaidoton.

    Asiaa voi ajatella myös näin: kuinka moni kaivopuistossa asuva todella preferoisi muuttaa Westendiin tai Karhusaareen asumaan (et vice versa)?

    Statushan on siitä kiinnostava ilmiö, että kun sitä on tarpeeksi siitä ei tarvitse enää edes puhua. Henkselien paukuttelulla voi ehkä onnistua tekemään vaikutuksen toiseen westendiläiseen…

    Ns. vanhan rahan piireissä moinen luultavasti koettaisiin perin nolona, jopa häpeällisenä, arvolle sopimattomana käytöksenä.

    Kuten julkimoiden “cribsejä” esittelevistä lehdistä ja tv-sarjoista olemme saaneet lähes poikkeuksetta nähdä, tyyliä ei useinkaan saa rahalla.

    “Hyvä maku” tuppaa olemaan niitä asioita jotka kulkevat suvussa. Tai siis kulkisi jos kulkisi…

    ***

    Melkein tässä yhteydessä pitäisi nyt viimeistään paljastaa se oma ikähaarukka. Muuten tässä keskustelussa ei ole ihan hirveästi mieltä.

    Olenko pahasti väärässä jos arvioin, että olet jo varttuneempi henkilö? Lapsetkin – mikäli tullut hommattua – asuvat jo omillaan?

    Ettei vaan ne skidit nyt vaan kasvaneet siellä pientaloalueella? 🙂

    Lundvistin Julle: Arki ilman autoa, ruokailua ulkona, kotiteatterin sijaan elokuvateatteri, pihatöiden sijaan pallopelejä.

    Ei pirssi ole välttämätön vaikkei keskustassa asuisikaan. Ei mullakaan ole. Useammalla kuin joka toisella helsinkiläistaloudella ei ole omaa autoa.

    Oletko kenties jo siirtynyt eläkkeellä, lähellä eläkkeelle pääsyä, tai siinä vaiheessa uraa, että urakehitys on ns. turvattu?

    Nimittäin siinä tapauksessahan “normaalit” työhön ja perhe-elämään liittyvät jännityksen aiheet ovat pitkälti tai jo kokonaankin taakse jäänyttä elämää.

    Se on kovin erilainen elämäntilanne kuin vaikkapa ns. ruuhkavuosia elävi/ällä.

    Silloin on varmasti aikaa – ja usein vielä varaakin – käydä teattereissa sekä ulkona kiireettömästi syömässä jos sellaisiin ylipäätään on mielihaluja.

    Muistuttaisin, ettei kumpainenkaan ole kauhean tyypillinen skenaario peruslapsiperheissä – luultavasti myöskään keskustassa asuvien helsinkiläisperheiden kohdalla.

    Viittaatko pallopeleillä kenties herrasmieshöntsyilyyn, tenniksen peluuseen, kolopalloon vai peräti kaikkiin kolmeen? 😉

    Mikäli suosikkiharrastuksesi ja varsinkin niihin käyttämäsi aika ovat pysyneet enemmän tai vähemmän muuttumattomina kautta vuosien olisi helpompi uskoa, että kyse todella on elämäntavasta eikä – kuten olen tässä aprikoinut ja mikä paljon tyypillisempää – elämänvaiheista.

    Lemme know.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  175. Captain Awesome kirjoitti 25.10.2016 kello 9:27

    Lundvistin Julle: Tätä keskustelua ei olisi mitään tarvetta käydä, jos kuntien kaavoitusmonopolista ja valtion aluepolitiikasta luovuttaisiin.

    Funtsin tässä, että mahdatkohan todella ymmärtää mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?

    Kun muun Suomen rahahanat käännettäisiin kiinni, kaikki lähtisivät hakemaan leipää Helsingistä, Tampereesta, Turusta ja ehkä Oulustakin.

    Eivät vaiheittain ja järjestäytyneesti vaan heti koska nälkä.

    Hyvin mahdollisesti suurin osa tai ajan oloon peräti kaikki päätyisivät Suur-Helsinkiin – koska kuten nytkin – jengi uskoisi, että vain sieltä on säällinen elanto mahdollista saada jos jostain ylipäätään (siis Suomesta).

    Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa etc. rakennettaisiin kiireellä, halvalla ja huonosti täyteen: käytännössä koko PK-seutu jouduttaisiin slummifioimaan.

    Sen jälkeen Donnerin suku ei todellakaan enää edes leikillään fantasioisi kävelyretken tekemistä Krunikan ulkopuolelle…

    Ennemmin tai myöhemmin Helsingin keskustasta tulisi de facto gated community joka palkkaisi oman poliisipartion pitämään huolta turvallisuudesta koska valtiollinen aliresursoitu poliisi ei ennättäisi joka paikkaan.

    Palokunnan aika menisi pitkälti siihen, että kulkisi ghetosta ghettoon sammuttelemassa palamaan sytytettyjä autoja ja taloja.

    Ai niin, ja luonnollisesti jokainen neliömetri Helsingin vihreää – ehkä ydinkeskustan gated communityä lukuunottamatta – olisi tietenkin gryndattu koska rakennuttamisesta tietenkin saa paljon enemmän fyrkkaa kuin rakentamatta jättämisestä.

    Mutta olisimmepa mekin vihdoin saaneet sitten ihan oikean suurkaupungin luoduksi ryöstömurhineen ja muine ongelmineen.

    Köyhät perustaisivat jengejä – joihin skidit käytännössä pakotettaisiin liittymään – jotka pitäisivät de facto valtaa omissa neighborhoodeissaan – samalla tietenkin yrittäen valtaansa laajentaa muuallekin.

    Jengisodat olisivat arkipäivää. Samoin köyhäinhoito food stampseillä. Köyhien ainoa kokkaaminen liittyisi metamfetamiinin valmistamiseen.

    Huraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  176. JY kirjoitti 25.10.2016 kello 13:16

    Captain Awesome:
    Hyvin mahdollisesti suurin osa tai ajan oloon peräti kaikki päätyisivät Suur-Helsinkiin – koska kuten nytkin – jengi uskoisi, että vain sieltä on säällinen elanto mahdollista saada jos jostain ylipäätään (siis Suomesta).

    Tuo harhaluulo on vain helsinkiläisillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  177. Mukava jos joku muu maksaa kirjoitti 25.10.2016 kello 13:35

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Itse en oikeastaan ymmärrä, miksi valtion pitää ylipäänsä rahoittaa jotakin liikennehankkeita. Jos esimerkiksi Turun seudun kunnat haluaa sinne tunnin junan, maksakoot sen.

    Hyvä kysymys. Ja jos Helsinki haluaa välttämättä rakentaa miljardien junaradan Töölönlahden ympäri tai tunnelin Tallinnaan, niin miksi pitää olla kinumassa rahaa EU:lta. Kannattavat hankkeet voi maksaa itsekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  178. R.Silfverberg kirjoitti 25.10.2016 kello 15:25

    Mukava jos joku muu maksaa: Hyvä kysymys. Ja jos Helsinki haluaa välttämättä rakentaa miljardien junaradan Töölönlahden ympäri tai tunnelin Tallinnaan, niin miksi pitää olla kinumassa rahaa EU:lta. Kannattavat hankkeet voi maksaa itsekin.

    Yleensä missään päin maailmaa isot raideliikennehankkeet eivät “kannata” kvartaalitalouden oppien mukaan koska niiden takaisinmaksuaika on vähintään 50 vuotta. Ne ovat kuitenkin sellaista infraa jolla vahvistetaan kilpailukykyä.

    Ruotsissa tällaiset hankkeet menee heittämällä läpi. Tukholman Citybanan ja metroratojen pidennykset sekä Göteborgin Västlänken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  179. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.10.2016 kello 19:59

    R.Silfverberg: Yleensä missään päin maailmaa isot raideliikennehankkeet eivät “kannata” kvartaalitalouden oppien mukaan koska niiden takaisinmaksuaika on vähintään 50 vuotta. Ne ovat kuitenkin sellaista infraa jolla vahvistetaan kilpailukykyä.

    Ruotsissa tällaiset hankkeet menee heittämällä läpi. Tukholman Citybanan ja metroratojen pidennykset sekä Göteborgin Västlänken.

    Jos kunnat, maakunnat ja valtio arvioi hankkeiden kannattavuutta yhtä hyvin tai huonosti, silloinhan tällä asialla ei ole väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  180. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 8:36

    JY: http://tinyurl.com/jljudg5

    1) Asumistoiveet vaihtelevat – – – etenkin iän mukaan. 🙂

    Surprise, surprise.

    2) Liian kallis asuminen vähentää valinnanmahdollisuuksia.

    Surprise, surprise.

    3) TOISAALTA nimenomaan asuminen Helsingin keskusta-alueella yksinasuvilla [ja oletettavasti sama pätee myös pariskuntien ja perheiden kohdalla] kertoo
    varsin hyvästä taloudellisesta tilanteesta.

    Surprise, surprise.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  181. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 9:07

    Makkaratalon Hautuumaa: Niin siis sinä harrastat, tai olettamasi keskivertoihminen harrastaa kulttuuria kerran vuodessa. Joku voi harrastaa viikoittain Helsingin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä kulttuurisia aktiviteetteja.

    Pieleen meni. Käyn usein tsekkaamassa taidenäyttelyitä ja gallerioita. Jälkimmäiset ehtii usein vilkaista muutamassa minuutissa, ja isommat näyttelyt kestävät tyypillisesti kuukausi tolkulla.

    Mainiosti ehtii jos halua tähän ylipäätään on.

    Kännykästä löytyy myös Museokortti mikä lisää merkittävästi piipahtamista katsomassa milloin mitäkin -ex tempore.

    Jokaisella köyhälläkin on varaa ostaa 69 euron arvoinen Museokortti – jos siis halua museoiden kiertämiseen yhtään on.

    Kirjastossa puolestaan käyn useammin kuin ruokaostoksilla. Mutta lukeminen onkin itselleni jo jonkin asteinen vamma. Epäilemättä myös kirjoittaminen.

    ***

    Nopea googlailu tuotti tulokseksi seuraavan suuntaista dataa:

    87,9% ei ollut käynyt vuoden aikana kertaakaan uupperassa. 6,9% oli käynyt sen tasan kerran. “Innokkaimpia” uupperasta naatiskelijoita eli 5 kertaa tai useammin oli kokonaista 1,5%.

    Taidenäyttelyiden suhteen vastaavat lukemat: 52,8 / 17,6 / 9,4

    Museot: 46,5 / 21,5 / 7,9
    Teatteri: 41,9 / 21,1 / 7,8
    Elokuva: 33,7 / 11,1 / 25,5
    Konsertit: 29,2 / 16,6 / 18,6
    Kirjasto: 17,8 / 3,9 / 64,2

    Nämä tiedot Kulttuuripuntarista noin vuodelta 1999. Mikäli löydät tuoreempaa dataa, ole hyvä ja päivitä lukemat.

    Jos – tässä nyt hetken vielä oletan – lukemat ovat yhtään mainitun kaltaisia tänäkin päivänä, en ihmettele yhtään jos asiasta mieluummin ei huudeltaisi ollenkaan.

    On myös syytä muistaa, että mainituistakaan elämyksistä nauttimaan päässeet eivät läheskään aina – ja mahdollisesti eivät itse asiassa ikinä – maksa pennin jeniä.

    Omat arkiset kokemukset puhuvat myös sen puolesta, että museoihin ja taidenäyttelyihin tuppaa olemaan tunkua yllättäen juuri silloin kun niihin sattuu olemaan ilmainen sisäänpääsy.

    Kirjasto on luonnollisesti suosituin koska käyttö absoluuttisen ilmaista.

    Lisäksi, Iron Maidenin live-vedon todistaminen, vuoden kalleimman aivottoman blockbusterin tiiraaminen isolta screeniltä, tai chick litin/dekkareiden lainaaminen kirjastosta tuskin sanottavammin lisää yhtään kenenkään kulttuurillista pääomaa…

    Makkaratalon Hautuumaa: melko köyhälläkin ihmisellä on varaa asua yksiössä jopa Eirassa, jossa tällä hetkellä halvin vuokra-asunto on 1 079 €/kk.

    Ihminen jolla on varaa maksaa yksin yli tonnin vuokraa ei voi olla millään objektiivisella mittarilla tarkastellen köyhä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  182. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 9:11

    JY: Tuo harhaluulo on vain helsinkiläisillä.

    Oletko aivan warma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  183. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 9:17

    Captain Awesome: Ihminen jolla on varaa maksaa yksin yli tonnin vuokraa ei voi olla millään objektiivisella mittarilla tarkastellen köyhä.

    … minkä lisäksi, se että joku preferoi syödä kotona päivästä toiseen pelkkää pottua JOTTA on mahdollista asua – omiin tuloihin nähden aivan liian kalliisti – keskustassa, kertoo nimenomaan tästä statuksen merkityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  184. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 9:28

    ” – – – tutkimus ei vastaa kysymykseen siitä, minkä vuoksi yksinasuvien asumispreferenssit ovat
    urbaanimpia kuin muiden. ”

    Säästän Katri Backmanin jatkopähkäilyn vaivalta:

    KOSKA lähiössä yksinasuvan _status_ olisi – ja on – perin surkea…

    KUN pyrkii asumaan mahdollisimman lähellä kantakaupunkia jossa tarjoutuu mahdollisuus tehdä “urbaaneja” asioita kuten harjoittaa lattekaffittelua ynnä em. kylttyyrivirikkeitä, ei olekaan enää niin yksinäinen/tyhjä/merkityksetön olo mitä muussa tapauksessa saattaisi kovin helposti olla.

    HUOM! EI _välttämättä_ henkilön itsensä kokemana – monihan nauttii yksin olosta kuten allekirjoittanutkin – vaan nimenomaan MUIDEN KOKEMANA.

    Kuulet halutessasi lisää eksistentiaalisista asioista lähimmältä kadun mieheltä – tai naiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  185. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 11:21

    Mukava jos joku muu maksaa: miksi pitää olla kinumassa rahaa EU:lta. Kannattavat hankkeet voi maksaa itsekin.

    Höpsistä. EU:sta kannattaa tiristää kaikki irtilähtevä. Markkinoilta puolestaan saa nyt rahaa ilmaiseksi.

    Hölmöä olisi olla aloittamatta mainittuja hankkeita (ja monia muitakin).

    Ja Kiinasta kunnon kokoinen puoli-ilmainen työvoima-armeija urakkahommiin niin saadaan noilla masseissa jotain aikaiseksikin (tai ylipäätään…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  186. Syltty kirjoitti 26.10.2016 kello 11:46

    On aivan naurettavaa väittää, Helsingin keskustan hinnat perustuvat kaupungin statukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  187. anonyymi kirjoitti 26.10.2016 kello 14:31

    Captain Awesome: Jokaisella köyhälläkin on varaa ostaa 69 euron arvoinen Museokortti – jos siis halua museoiden kiertämiseen yhtään on.

    Veikkauskortti saattaa tuossakin mielessä olla hyödyllinen kapistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  188. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 18:43

    Syltty:
    On aivan naurettavaa väittää, Helsingin keskustan hinnat perustuvat kaupungin statukseen.

    Puhe oli keskustassa asumisen preferoimisesta. Mutta palaan tähän aiheeseen vielä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  189. Captain Awesome kirjoitti 26.10.2016 kello 20:51

    Vielä asumispreferensseistä. Nyt tulee kohtuullisen paljon tekstiä. Jos tiedät tuohtuvasi sellaisesta jo nyt, ole hyvä ja lopeta lukeminen tähän. Kiitos.

    ” – – – pääkaupunkiseudulla asukkaiden toive väljästä ja luonnonläheisestä asuinympäristöstä vaikuttaisi sopivan huonosti tällä hetkellä käsillä olevaan tiivistämiskehitykseen. “

    MITAH..? Nut on jokin virhe kulla tassa. _Kaikkihan sen tietää_, että joka iikka haluaa asua mahdollisimman tiiviisti rakennetussa kaupungissa.

    Backman myös epäilee, että kaupunkisuunnittelijoita asumispreferenssit kiinnostavat myös siksi, että kaupungit kilpailevat keskenään uusien asukkaiden houkuttelemisesta, eikä siis kyse olisikaan pelkästä vilpittömästä halusta toimia kaikkien asukkaiden parhaaksi.

    Jälleen todettava se, että onhan asennoitumisessa asumiseen vissi ero muuttaako kaupunkiin kalian ja naisten/miesten himoinen opiskelija – ja kenties juuri sellainen joka on kokenut pikkukaupungissa tai peräti aitolandella kasvamisen nihkeäksi tai kerrassaan vastenmieliseksi kokemukseksi – kuin jos kaupunkiin muuttaisikin keskivertolapsiperhe (eikä siis esimerkiksi superviherhippiytynyt sellainen tai “perinteisten” eli suomeksi arkaaisten arvojen nimeen vannoma sellainen).

    Different strokes for different folks.

    Vaikka oma näkemykseni on kylläkin yleisesti ottaen sen suuntainen, että enemmän merkitystä on puhtaasti sillä perustotuudella, että 10 vuotias ihminen nyt vaan tuppaa ajattelemaan asioista eri tavalla kuin 20 vuotiasta, 30 vuotias, 40 vuotias, jne.

    Ihmisen halujen ja tarpeiden muutokset ovat väistämättömiä kun hän alkaa vähitellen raihnaistua sekä fyysisesti että henkisesti.

    Vaikka (asuin/kasvu)paikka tekeekin jossain määrin kaltaisekseen, ikä (siis oikeastaan kokemus) usein suo ihmiselle lisää perspektiiviä ja ehkä paljonkin lisää vastustuskykyä. Siis insulaarisuutta eli kuplaisuutta vastaan. Yksilön omastakin persoonasta vähän riippuen hän sitten voi ryhtyä paikalliseksi – hiljaiseksi tai äänekkääksi – vastarannankiiskiksi, paikallisten olojen muuttamisen aktiiviseksi välikappaleeksi, tai yksinkertaisesti paeta paikalta eli muuttaa muualle.

    Jälkimmäinen on suosittu ratkaisu, mutta sellainen joka ei onnistu muuttamaan asioita parempaan suuntaan (paitsi tietenkin kyseiselle yksilölle itselleen – ainakin mikäli on vähän onneakin myötä elämässä).

    Parempien kaupunkien rakentamisen näkökulmasta väittäisin, että ongelma ei ole se, että väki valuu kaupunkeihin vaan siinä mistä syystä he kaupunkeihin saapuvat.

    Pontimena on vain harvoin aktiivisen kaupunkilaisuuden idea, ts. myötämielisyys toimia kaupungissa siten, että se tekisi muidenkin samassa kaupungissa asuvien ja työskentelevien elämän jouhevammaksi ja joviaalisemmaksi, sanalla sanoen paremmaksi.

    Sen sijaan kaupunkeihin tullaan koska urakehitys. Ja yhä useammin myös siksi koska työ ylipäätään.

    Omista autoista ei olla valmiita luopumaan. Kerrostaloonkaan ei mielellään muutettaisi. Vuokralle ei tahdota ollenkaan. Ystävällisiä, yhteistyöhaluisia ja ylipäätään kanssakulkijoista välittäviä/kiinnostuneita ei aiota olla paitsi juuri sen verran mikä välttämätöntä oman uran edistämiseksi (ja/tai hyvän vaikutelman antamiseksi).

    Suurin piirtein tätä olen tarkoittanut kun olen esittänyt, että kaupunkiin tulijoiden pitäisi hyväksytysti suorittaa kaupunkilaisuuden ajokortti. Hylsyn ei tarvitsisi välttämättä tarkoittaa automaagista passitusta takaisin perähikälle määräajaksi, mutta voisi se tarkoittaa vaikkapa äänestysoikeuden eväämistä. Jos ja kun kaupunkilainen elämänmuoto ei tunnu kiinnostavan, ei tulisi myöskään antaa oikeuksia ottaa kantaa siihen mihin suuntaan kaupungissa asumiseen sitoutuneet preferoivat kaupunkiaan (ja koko kaupunkiseutua) kehittää.

    Pois pääsee jos ei nappaa. Kernaasti mänkää.

    ***

    Tämä: ” Asumispreferenssejä voidaan tutkia kahdesta eri lähtökohdasta. Voidaan ensinnäkin tutkia toteutuneista asumisvalintoja ja olettaa, että ne kertovat itsessään jotakin asumispreferensseistä. Tällöin lähtöoletuksena on, että asuinpaikka valitaan omien mieltymyksien ohjaamana. Näitä asumispreferenssejä kutsutaan toteutuneiksi preferensseiksi (engl. revealed preferences). Myös esitettyjä preferenssejä (stated preferences) voidaan tutkia. Nämä kuvaavat toiveita ja mieltymyksiä ja perustuvat aikomuksiin tai hypoteettisiin valintoihin, joita ei vielä ole realisoitu. Näitä asumistoiveita voidaan tutkia kyselyjen ja haastatteluiden avulla esimerkiksi hypoteettisten muuttotilanteiden kautta. “

    Paitsi, että ihminen tyypillisesti muuttaa sinne minne hänellä sattuu olemaan varaa muuttaa, jolloin voimme oikeastaan sanoa aiheesta varsin vähän – jos ollenkaan – mitään vuorenvarmaa.

    Ja, että ihminen voi olla erittäinkin kujalla siitä mitä hän itse asiassa oikeasti/kulloinkin tahtoo. Moni ei tiedä mitä tahtoo kumppanilta (tai edes sitä tahtooko kumppania ylipäätään), mitä uralta, mitä ystäviltä, mitä elämältä noin yleisesti ottaen muuta kuin rakkautta, pitkää ikää ja hyvää terveyttä. Miksi olisikaan uskottavaa ajatella, että asuminen tekisi tässä poikkeuksen?

    Kun ihmiselle kertyy mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kokemuksia, homma usein helpottuu tuntuvasti.

    Maalla kartanossa kasvaneella on aika vähän idealistisia käsityksiä tuon kaltaisesta elämisestä. Kerrostaloasumista useammin kuin kerran kokeillut samoin luultavasti havaitsee, että aggressiiviseen nistiin törmääminen rappukäytävässä on anomalia eikä jotain kerrostaloasumiseen tyypillisesti kuuluvaa.

    Aina jonkun on päästävä itse kokeilemaan pientaloasumista koska kaverit kehuu ja lehdet laulaa, siinä missä toiselle voi riittää pelkkä yksityispohdiskelu ja/ tai pientaloissa asuvien haastattelukin.

    Kaikessa on puolensa, hyvät ja huonot, ankeat ja piristävät. Mutta ennen kaikkea kyse on siitä miten itse asennoituu. Jos haluaa nähdä pelkkää ankeutta, sitä varmasti näkee. Tai jos haluaa nähdä pelkkää hyvää, silmät ja korvat voi aina opetella sulkemaan. Ei se ole temppu eikä mikään.

    Kaupungissa koko ikänsä jumittanut on täsmälleen samalla tavalla mentaalipuolella rajoittunut ihminen kuin pöpelikössä kasvanutkin.

    Itse oletan lisäksi, että ihmisellä on enemmän tai vähemmän sisäsyntyinen tarve – joka luultavasti kaiken aikaa lisäksi vain vahvistuu – perustella (ennen kaikkea itselleen ehkä muillekin) miksi nykyinen asuminen onkin itseasiassa itselle/perheelle parempi vaihtoehto ellei peräti parhain. 🙂 Eli hitto migä tsägä! Hyvää lähdettiin hakemaan, mutta saatiinkin priimaa.

    Jaaa…. sitten kun – tai jos – siihen Unelmien Asuntoon™ tuleekin mahdollista myöhemmin muuttaa, aika nopeasti ja vaivattomasti unohdetaan, että aiemminkin asuttiin jokseenkin samalla tavalla “parhaassa mahdollisessa” osoitteessa.

    Unelmien asunto nyt vaan tuppaa olemaan se mihin kulloinkin sattuu olemaan varaa, mutta tämän myöntäminen on a daily basis tuntuisi perin kurjalta ja siksi aivomme mielummin säästävätkin meidät tällaiselta itseruoskinnalta. Varsinkaan koska asian jatkuva vatvominen ei mitenkään edesauttaisi siinä, että voisimme jonain kauniina päivänä tämän ikuisesti merkuriaalisen tosiunelmamme toteuttaakin.

    Tai kuten Backman gradussaan asian ilmaisee: ” Vain hyvätuloisimmat voivat valita asuntonsa lähes vapaasti, suurin osa kotitalouksista joutuu sen sijaan sopeuttamaan asumisvalintansa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien ja markkinoiden tarjonnan mukaan. “

    Ja jatkaa: ” Toteutuneiden preferenssien kautta ei voida myöskään saada selville sellaisten asuntojen tai asuinalueiden haluttavuutta, joita ei markkinoilla ole olemassa. Toteutuneiden preferenssien tarkastelua rajoittavat siis aina kunkinhetkisten asuntomarkkinoiden asettamat reunaehdot. Lisäksi markkinoita tarkasteltaessa korostuvat varakkaiden preferenssit. “

    Ja vielä tämäkin: ” Omassa tutkimuksessaan Ærø havaitsi, että jopa kaksi kolmannesta hänen kyselyynsä vastanneista koki, että he eivät olleet voineet valita nykyistä asuinpaikkaansa. Tämä on mielenkiintoinen havainto, joka on syytä pitää mielessä toteutuneita preferenssejä tulkittaessa. “

    Amen.

    Tyytyminen on paljon, paljon helpompaa kuin määrätietoisen härkäpäinen unelmien eteenpäin puskeminen. Ainoastaan teoriassa ihan jokaisella meistä on mahdollisuus saavuttaa kaikin puolin miellyttävä ullakkohuoneisto merinäköalalla Kaivopuistosta.

    Tällä en tietenkään tarkoita nyt sitä, että Kaivarissa asuminen olisi jokaisen suomalaisen unelmien täyttymys. Ei tietenkään ole, ei välttämättä edes enemmistön fantasia. Mutta luultavasti se vannoutuneinkin omakotitaloasuja vaihtaisi heti tönönsä ja tonttinsa sellaiseen joka olisi oikeasti meren tai järven rannalla (tai kenties aarniometsässä) eikä vain lähettyvillä. Och så vidare.

    Voihan sitä aina väittää ettei haluaisi, mutta jos tuollainen optio olisi todellisuudessa tarjolla pro bono, kuinka moni kieltäytyisi (all other things remaining equal)?

    Siis Linkolaa lukuunottamatta….

    Seuraavaan Backmannin lainaukseen on hyvä päättää gradun jälkikäteisopponointi: ” Jos ihmiset eivät koe voivansa vaikuttaa asumisvalintoihinsa, voiko toteutuneiden valintojen pohjalta ylipäätään tehdä päätelmiä asumiseen liittyvistä tarpeista ja toiveista? “

    Kas, siinäpä meillä onkin aika ison kokoluokan kymysys.

    Mutta eipä hätäillä, annetaan Backmanin viedä pohdiskelunsa loppuun: ” Asumista tutkittaessa tutkittavat myöntävät myös joskus, että asuntoa valitessa ei osata ottaa huomioon kaikkia asumiseen vaikuttavia oleellisia tekijöitä, ja omia valintakriteereitä ei aina osata etukäteen suhteuttaa oikein omien tarpeiden suhteen. Jos ihmiset eivät itsekään aina ole varmoja siitä, mitä he lopuksi asumiselta haluavat, on toteutuneisiin preferensseihin asumistoiveiden mittarina suhtauduttava kriittisesti.

    Bravo!

    Kuitenkin loppuun vielä normivaroitukset eli tilastot kertovat tarkimmin juuri sen mitä eniten haluaisimmekin niiden kertovan, että kysyttäessä ihmiset tuppaavat arpomaan vastauksensa mahdollisimman “oikeaksi”, ja että tutkijat itse tuppaavat tulkita niin tutkittaviaan kuin varsinaista tutkimuskohdettaankin oman linssinsä läpi – ja että tuo linssi on tunnetusti vain harvoin jos koskaan optimaalisesti hiottu.

    Siis luultavasti tämä(kin) tutkimus on pahasti asenteellinen ja totuus on edelleenkin se, että suurin piirtein kaikki haluavat lisää kaupunkia – nekin jotka eivät ymmärrä omaa parastaan. Ja jos väittää muuta on vähä-älyinen landepaukku joka preferoi piehtaroidassa omassa sonnassaan. Menikö se jotenkin tähän suuntaan…?

    PS. Jos joku malttoi silmäillä Backmanin lopputyötä tarkemmin ja sieltä nousi esiin jotain joka muidenkin olisi hyvä kuulla, kerrothan toki.

    PPS. Boldaukset omiani. Ja luonnollisesti stilisoitu viittaukset pois lukemista häiritsemästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  190. Romus kirjoitti 27.10.2016 kello 11:02

    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3-9251768

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  191. R.Silfverberg kirjoitti 27.10.2016 kello 12:34

    Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Minua yllätti. Tai siis se että niin suuri osa haluaisi asua maalla tai pikkukaupungeissa ja niin harva suuren kaupungin keskustassa.

    Jotenkin ymmärrän kanssa, mutta tulkitsen sen jonkinlaiseksi haaveeksi joka on epärealistinen toteuttaa.

    Sitten ei vielä selviä montako oli haasttateltu, ja olivatko he kaikki kantasuomalaisia vai oliko maahanmuuttajataustaisia kanssa, jne.

    Mutta jos se pitää tulkita niinkuin siinä lukee, voidaan heittää hyvästit Helsingin tiivistämiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  192. teekkari kirjoitti 27.10.2016 kello 14:21

    Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Viimeisessä haastattelussa tulee se oleellisin sisältö tästä aiheesta: “Asuisin järvenrannalla mökissä keskellä kaupunkia.” Omasta mielestäni järvenrantakeskustamökistä olisi kiva olla myös merinäköala.

    Tällaisella vain yhtä muuttujaa kysyvällä tutkimuksella ei ole oikeasti mitään arvoa, koska asuminpaikkaa ei koskaan valita vain yhden muuttujan perusteella. Pitäisi kysyä kaikkia asumiseen liittyviä arvoja samanaikaisesti, ja pistää niitä tärkeysjärjestykseen.

    Muuten kyseessä on yhtä arvokas tieto kuin poliitikon vaalilupauss siitä, koulutuksesta ei leikata: kaikki ovat asiasta yhtä mieltä, mutta vaalien jälkeen muut tavoiteet menevätkin lupauksen ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  193. Lundvistin Julle kirjoitti 27.10.2016 kello 14:26

    Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Helsingin kantakaupungissa asuu noin 220K ihmistä, eli ts. alle viisi prosenttia suomalaisista asuu suuren kaupungin keskustassa. Kyselyn mukaan 11 prosenttia haluaisi asua. Saman näkee tietysti neliöhinnoista.

    Kyllähän tällainen tulos on kaikkinensa vahva indikaattori sen puolesta, että Helsingissä tarvitaan lisää kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  194. spottu kirjoitti 27.10.2016 kello 15:27

    R.Silfverberg: Mutta jos se pitää tulkita niinkuin siinä lukee, voidaan heittää hyvästit Helsingin tiivistämiselle.

    Tutkimuksen mukaan nelinkertainen määrä ihmisiä haluaisi asua ison kaupungin keskustassa (Helsingin kantakaupungissa) verrattuna siihen mitä sinne nykyään mahtuu. Miten tästä tullaan johtopäätökseen Helsingin tiivistämisen lopettamisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  195. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 27.10.2016 kello 16:26

    Captain Awesome:

    Ihminen jolla on varaa maksaa yksin yli tonnin vuokraa eivoi olla millään objektiivisella mittarilla tarkastellen köyhä.

    Tarkoitinkin melko köyhää, en aivan köyhää. Jos etsii työpaikkailmoituksia, jotka eivät vaadi korkeakoulututkintoa ja joissa ilmoitetaan suoraan palkka, löytyy sieltä esimerkiksi matkalippujen tarkastaja, jonka nettokuukausipalkka on 1 748 €/kk + lisät. Esimerkiksi tällaiselle tavalliselle duunarille jää käteen vähintään 669 €/kk jos hän muuttaa Eiraan. Helsinki on yksinkertaisesti niin pieni kaupunki, ettei siellä ole ainuttakaan aluetta joka olisi esimerkiksi matkalippujen tarkastajan ulottumattomissa. Ja tämä tarkoittaa myös sitä, ettei tietyllä alueella asumalla voi osoittaa statustaan.

    Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Nämä voi jättää aivan omaan arvoonsa. Jos asiat olisivat oikeasti niin kuin noihin gallupeihin vastataan, silloinhan tuo näkyisi asuntojen hinnoissa. Toisaalta noin 600 000 asukasta ilmoitti haluavansa asua suurkaupungin keskustassa, ja heistä saattaa hyvinkin asua Helsingin seudulla suurempi määrä kuin mitä nyt kantakaupungissa on asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  196. N kirjoitti 27.10.2016 kello 18:25

    Romus:
    Eipä yllätä tämä tutkimus:

    http://yle.fi/uutiset/3-9251768

    Onko tuo se tutkimus, jossa ei ollut minkäänlaista realismia mukana? Oikeassa yhteiskunnassa ihmisillä ei ole rajattomasti rahaa, ilmaista palveluskuntaa hoitamassa arjen rutiineita ja suurkaupungin palveluita keskellä maaseutua.

    Toki haaveilla saa, mutta oikeaa yhteiskuntaa rakennettaessa on pakko olla realistisempi ja on pakko tehdä kompromisseja. Oikeassa maailmassa ihmisten on tehtävä työtä ja tehtävä itse suuri osa kotitöistä. Oikeassa maailmassa ihmisillä ei ole varaa rakentaa omakotitaloja isolla tontilla keskelle suurkaupunkia kauas naapureista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  197. Captain Awesome kirjoitti 28.10.2016 kello 8:08

    Makkaratalon Hautuumaa: nettokuukausipalkka on 1 748 €/kk + lisät. Esimerkiksi tällaiselle tavalliselle duunarille jää käteen vähintään 669 €/kk jos hän muuttaa Eiraan.

    Eli 20€ per päivä käyttörahaa asumisen, sähkön, puhelin- ja nettiliittymän ja vakuutusten jälkeen.

    Käteen jää kymppi jos arkisin syö lounaan. Lauantaina ja sunnuntaina sitten varaa “pröystäillä” ruokaan 20€ edestä. Mihinkään muuhun ei sitten enää olekaan varaa.

    Kuten sanoin: vahvasti perunansyöntilinjalla mentäisiin. Kiwat illalliset kera viinin keskustan rafloissa voi aika pitkälti unohtaa. Luultavasti myös ne teatteri-illat jää aika vähiin. Ellei sitten kiristä vyötään muiden/kaikkien päivien osalta…

    Auta armiasta jos kyseiselle matkalippujen tarkastajalle olisi vielä sattunut siunaantumaan jälkikasvua elätettäväksi… Ja/tai kumppani joka ei syystä taikka toisesta haluaisi kuitenkaan muuttaa yhteen, tai jakaa ainakaan yhteistä taloutta.

    Kyllä siinä aika velho saisi olla, että onnistuisi itsensä, kumppaninsa ja ehkä vielä ne skiditkin kerran vuoteen rahoittamaan ulkomaanreissulle.

    Jos ja kun keskustan ulkopuolella asuminen on huokeampaa, kyllä allekirjoittanut yhä on kallellaan tulkitsemaan tilannetta statuksen kipeydeksi.

    Minun puolestani saat toki olla asiasta eri mieltä kaikessa rauhassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  198. Captain Awesome kirjoitti 28.10.2016 kello 8:21

    Talousviisaat taitavat lisäksi olla aika yleisesti sillä linjalla, että mikäli asumiskulujen jälkeen palkasta jää käteen alle 60%, on se aika vahva indikaattori siitä, että asunto on yksinkertaisesti liian kallis.

    Useimmat talousviisaat lienevät myös sitä mieltä, että ihmisen olisi hyvä kyetä säästämään asuntoa omaksi -eikä siis pelkästään lahjoittaa ikuisesti nannaa vuokraisännä/ille.

    Tällainen ihan pieni huomio vain tähän väliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  199. Captain Awesome kirjoitti 28.10.2016 kello 8:49

    Nyt esille nostetun Ylen kyselyn tulosten/pohdinnan yksioikoinen ja lähes automaaginen mitätöinti kertoo sen minkä jo tiedämmekin: pro-urban populan mielestä kansa vastaa jatkuvasti väärin. 🙂

    Kyllä tuo ainakin allekirjoittaneesta täyttää uskonnon tunnusmerkit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  200. R.Silfverberg kirjoitti 28.10.2016 kello 9:26

    spottu: Tutkimuksen mukaan nelinkertainen määrä ihmisiä haluaisi asua ison kaupungin keskustassa (Helsingin kantakaupungissa) verrattuna siihen mitä sinne nykyään mahtuu. Miten tästä tullaan johtopäätökseen Helsingin tiivistämisen lopettamisesta?

    Ei nyt neljä kerta niin paljon vaan n 2 kertaa, ja jos Tampere ja Turku lasketaan suurkaupungeiksi niin päästään jo aika lähelle sitä lukua ketkä koko Suomessa haluaisivat.

    Tietysti jonkun verran vajetta on, mutta jos esim ykskaks ruvettaisiin rakentamaan 100.000:lle lisää asuntoja Helsingin kantakaupunkiin niin alihintaan menisivät.

    Se minua tutkimuksessa ihmetytti on että peräti 30% haluaa asua maaseudun haja-asutusalueilla, ja että n 10% kaupunkilaisistakin haluaa. Kuvittelen että näiden kohdalla on kyse täysin epärealistisista unelmista, tai sitten ollaan todella tyytymättömiä kaupunkien tarjoamiin palveluihin ja mahdollisuuksiin.

    Myös taantuma taloudessa ja työttömyys saattaa vaikuttaa. Silloin takerrutaan perinteisiin arvoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  201. JY kirjoitti 28.10.2016 kello 10:34

    Lundvistin Julle: Helsingin kantakaupungissa asuu noin 220K ihmistä, eli ts. alle viisi prosenttia suomalaisista asuu suuren kaupungin keskustassa. Kyselyn mukaan 11 prosenttia haluaisi asua. Saman näkee tietysti neliöhinnoista.

    Kyllähän tällainen tulos on kaikkinensa vahva indikaattori sen puolesta, että Helsingissä tarvitaan lisää kaupunkia.

    Tuskin monikaan noista 11% mieltää kaupungin keskustaksi ratikkapysäkin Hämeenlinnanväylällä tai Jokeriradan varressa? Ja varmasti mielessä oli muitakin keskuksia kuin Helsingin keskusta.

    Kuinka moni asunto Jätkäsaaressa tai Kalasatamssa on kovan rahan omistusasunto? 60% taidetaan rakentaa suoraan vuorkataloiksi ja lopuistakin puole menee sijoittajille eli vuokrattavaksi. Loppuja myydään sitten pitkään. Vuosi sitten oli uutinen, että hitaksetkaan eivät tahdo käydä kaupaksi Jätkäsaaressa. Tai vain yksiöt käy ja yksiössähän ihmiset eivät haluaisi asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  202. R.Silfverberg kirjoitti 28.10.2016 kello 11:49

    Näyttäisi siltä että aika moni joka haluaisi asua maalla ovat iäkkäämpää väkeä, tutkimuksen mukaan 43% yli 55-vuotiaista, kun taas nuorista huomattavasti vähemmän.

    Mitä jos satsattasiiin tosissaan että tarjotaan iäkkäille mahdollisuus muutta. Työttömyys nuorten joukossa on suurta, samoin asuntopula. Mitä jos annettaisiin yli 60-vuotiaille pk-seudun asukkaille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, mahdollisuus päästä eläkkeelle ilman muita ehtoja kuin että muuttavat pois pk-seudulta? Silloin vapautuisi paljon asuntoja ja työpaikkoja. Ainakin teoriassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  203. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.10.2016 kello 13:39

    Riittäisi jos se, että tehtäisiin verotuksessa mahdolliseksi muuttaa asuntovarallisuutta lisäeläkkeeksi. Nythän se on tosiasiassa kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  204. Captain Awesome kirjoitti 28.10.2016 kello 14:32

    Kannatan molempia ehdotuksia varauksin sillä onhan paljon myös varakkaita eläkeläisiä joilla on millä mällätä ja ehkä haluakin siihen.

    Ei ole hjuva sekään jos tänne jää vaan persaukisia opiskelijoita niiden työttömien lisäksi joilla ei ole mitään intressiä koskaan työllistyä (eikä välttis mahdollisuuksiakaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  205. Syltty kirjoitti 28.10.2016 kello 17:10

    Captain Awesome:
    Nyt esille nostetun Ylen kyselyn tulosten/pohdinnan yksioikoinen ja lähes automaaginen mitätöinti kertoo sen minkä jo tiedämmekin: pro-urban populan mielestä kansa vastaa jatkuvasti väärin.

    Kyllä tuo ainakin allekirjoittaneesta täyttää uskonnon tunnusmerkit.

    Aivan yhtä hyvin voisi väittää, että jossain nurmijärvellä asuvat haluaisivat oikeasti asua Helsingin kantakaupungissa, mutta olosuhteiden pakosta (kantakaupungissa ei ole isoa tonttia, ei ole rauhallista eivätkä rahat muutenkaan riittäisi riitä) joutuvat asumaan siellä missä asuvat.

    Ja jos ihmiset haluavat asua maalla, niin minkä ihmeen takia he sitten tunkevat kaupunkeihin? En ymmärrä miten 20km työmatka voi olla unelman esteenä, jos se maaseutumainen asuminen on oikeasti tärkeätä? Suomihan on taantuvaa maaseutua pullollaan!

    kyllä siellä haja-asutusalueella asuminen on oikeasti aika ikävää. Täälläkin on lehdissä vakituiseen vinkumista siitä, että lapsilla on vaarallinen/pitkä/huono koulumatka. On kai se pitkä, jos muuttaa keskelle korpea, ei kai se nyt kenellekään yllätyksenä voi tulla?

    Kyllä asuntojen hinnoista näkee aivan selvästi, että nopea matka kotoa [työhön/minnevaan] on ihmisille olennaisesti tärkeämpi, kuin maaseutumainen idylli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  206. hukkaan meni kirjoitti 28.10.2016 kello 19:30

    R.Silfverberg: ykskaks ruvettaisiin rakentamaan 100.000:lle lisää asuntoja Helsingin kantakaupunkiin niin alihintaan

    Aikamoisia palkkoja pitäisi maksaa rakennusmiehille jotta niitä saataisiin tarpeeksi töihin tuohon tahtiin valmista tekemään.

    teekkari: koska asuminpaikkaa ei koskaan valita vain yhden muuttujan perusteella.

    … ja silti milloin milläkin yksittäisellä ominaisuudella (milloin ruutukaava, umpikortteli tai keskusteluissa pitkälti tarkentamaton “kantakaupunkimaisuus” – muttei koskaan sijainti) kuin se olisi ainoa muuttuja jonka perusteella asunto valitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  207. Captain Awesome kirjoitti 31.10.2016 kello 9:41

    Syltty: Aivan yhtä hyvin voisi väittää, että jossain nurmijärvellä asuvat haluaisivat oikeasti asua Helsingin kantakaupungissa, mutta olosuhteiden pakosta

    Epäilemättä voisi väittää.

    Kannattaiskohan sun alkaa spostikirjeenvaihtoon Mari Vaattovaaran kanssa?

    Syltty: Ja jos ihmiset haluavat asua maalla, niin minkä ihmeen takia he sitten tunkevat kaupunkeihin?

    Veikkaisin, että aika pitkälti uran takia. Landella kehitys lakkaa tiettyyn pisteeseen. Eikä usein löydy edes sitä oman alan duunia mistä uraa voisi edes yrittää alkaa luomaan.

    Syltty: kyllä siellä haja-asutusalueella asuminen on oikeasti aika ikävää.

    No tää on tätä ikuisuusvääntöä kun kumpikaan osapuoli ei halua nähdä toisen valintoja mielekkäinä.

    Syltty: Kyllä asuntojen hinnoista näkee aivan selvästi, että nopea matka kotoa [työhön/minnevaan] on ihmisille olennaisesti tärkeämpi, kuin maaseutumainen idylli.

    Tai ehkä niistä näkeekin vain sen, että statuksen hankkiminen ja ylläpitö on monen urankin kehityksen kannalta joskus äärimmäisen tärkeää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  208. Captain Awesome kirjoitti 31.10.2016 kello 17:31

    Syltty: nopea matka kotoa [työhön/minnevaan] on ihmisille olennaisesti tärkeämpi

    Määrittele nopea himasta työpaikkaan teleporttautuminen?

    Aika moni julkista liikennettä käyttävä helsinkiläinen työläinen saa työmatkaansa tuhraantumaan sen 40 minuuttia suuntaansa.

    Osaksi juuri siksi, että poikittainen liikkuminen on meillä toistaiseksi ollut kielletty.

    Onnekkaita ne harvat jotka voivat köpötellä tai fillaroida 10 minsassa duuniin.

    Sporallakin saa ruuhka-aikana varautua köröttelemään jostain Arabianrannasta 30 minsaa keskustaan. Mahtaako Munkkiniemeen päästä ruuhkasporalla juurikaan nopeammin.

    Siihen sitten vielä se siirtymä työpaikalta sporaan ja sporasta kotiin.

    Mutta ehdottomasti punavuorelainen ynnä kallioeläjä pääsee vikkelästi juomaan päänsä täyteen ravitsemusliikkeeseen. x)

    Oma arkinen kokemukseni on se, että puoli tuntia on ehdoton minimi jos yksi helsingissä asuva haluaisi tavata toisen helsingissä asuvan.

    Ja teoriani on, että juuri tämän vuoksi ihmiset päätyvät treffaamaan toisensa keskustassa koska himan kautta kääntyminen ei ole optio koska kukaan ei enää jaksa himaan päästyään “piipahtaa” lasillisella.

    Ja että “kauempana” (vaikkakin vain nopeudella on merkitystä) asuvia ei useinkaan edes viitsitä kutsua.

    Helsingin joukkoliikenne on aiwan helvetin huono: siihen ollaan vaan totuttu (ja jossain muualla voi olla vieläkin huonompi tilanne).

    Pikkukaupungeissa pääsee omalla pirssillä kavereille, harrastuksiin ja usein työhönkin (jos on) 5-10 minuuutissa. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

Jätä vastaus