Koijärvi ja keskuspuisto

27.9.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016 

(Kirjoitus on vähän pidennetty versio kirjoituksestani tiistain 27.9. Helsingin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Andersson kysyi (HS 24.9.) minuun nimeltä viitaten, miten koijärveläisistä on voinut tulla keskuspuiston silpojia.

Helsingin seudun kasvu on perustunut yli puoli vuosisataa ympäristörikosta lähenevään yhdyskuntarakenteen hajottamiseen. Väkiluvun kaksinkertaistuminen on merkinnyt asumisen vaatiman maa-alan kymmenkertaistumista, pitkiä matkoja, paljon asfalttia ja rakentamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsingin yleiskaavassa halutaan suuntaa muuttaa ja pyrkiä eheään yhdyskuntarakenteeseen, jossa liikkuminen perustuu suurelta osin jalankulkuun ja pikaratikoihin. Tämä on vihreä tavoite, jota puolustan ylpeänä.

Helsingin yleiskaavassa osoitetaan asumista 80 000 asukkaalle muuttamalla moottoriteitä kaupunkibulevardeiksi, joiden liikenteen runkona ovat pikaraitiotiet. Se on olennainen osa tätä tiiviimpää ja joukkoliikennepainotteisempaa kaupunkirakennetta. Tällä säästetään paljon luontoa ja lähivirkistysalueita. Tämä on yleiskaavan suuri kuva.

Näistä moottoriteistä merkittävin on keskuspuiston läpi kulkeva Hämeenlinnan väylä. Sen muuttaminen kaduksi todella merkitsee kadun varrelle rakentamista, mutta samalla rakennukset suojelevat keskuspuistoa liikenteen pauhulta. Keskuspuiston ydinosien laatu paranee.

Keskuspuistoon ei pidä rakentaa vain, jotta saadaan tonttimaata. Hämeenlinnan väylän vieressä olevat alueet ovat yleiskaavan rakenteen kannalta olennaisia, koska pikaratikkaa ei voida viedä muuta kautta. Muu keskuspuistoon rakentaminen on turhaa ja tuomittavaa. Yleiskaavasta saatiin viime vaiheessa poistetuksi Metsäläntien varrelta rakennusmaata, joka oli siellä vain tyydyttämässä tonttitarvetta. Kaksi turhaa hehtaaria tosin jäi tapeltavaksi asemakaavavaiheessa.

Yleiskaava on tehty yleisluontoiseksi käyttämällä tarkkojen rajojen sijasta hehtaarin ruutuja. Tarkoituksena on päättää nyt suurista linjoista ja tarkentaa niitä asemakaavoja tehtäessä.

Tämä ”hehtaaripyssyllä kaavoittaminen” on synnyttänyt pahoja väärinkäsityksiä. Kukaan ei ole ajatellut, että rakentamisalueet ulotettaisiin maksimaalisesti pikselien sallimissa rajoissa ­–  sellainenhan tarkoittaisi jopa eläinten hautausmaan päälle rakentamista. Siitä ei ole mitään pelkoa.

Ympäristönsuojelijat ovat merkinneet maastoon yleiskaavan rakentamisen mahdollistamat ruudut sellaisinaan. Vähän harmittaa, ettei kaupunkisuunnitteluvirasto ole julkistanut niitä suunnitelmia, mitä meille näytettiin siitä, mihin he ovat rakentamisen rajaa todellisuudessa suunnitelleet. Tämän julkistaminen oli kuulemma juridisesti mahdotonta, koska mikään päättävät elin ei ollut näitä suunnitelmia siunannut.

Niille, jotka kuvittelevat, että on tarkoitus rakentaa aivan kaikki, mitä yleiskaava mahdollistaa ei voi kuin todeta, että yleiskaava tekee mahdolliseksi rakentaa myös Esplanadin puistoon taloja, mutta niinkään ei ole tarkoitus tehdä.

Kaupunkisuunnitteluviraston keskuspuiston eri osien käyttäjämääriä kuvaavien tilastojen mukaan Hämeenlinnan väylän reunat ovat melun vuoksi hyvin vähän käytettyjä. Tämä vähäinen käyttö koskee suurinta osaa nyt rakennettaviksi suunnitelluista alueista, mutta ei kaikkia.

On kuitenkin rakennettavaksi suunniteltu erityisesti Pirkkolan kohdalla alueita, jotka heikentävät Keskuspistoa merkittävästi, koska keskuspuisto on kapea johtuen urheilupuiston tuhlailevasta maankäytöstä ja suuresta pysäköintialueesta, jonka voisi hyvin metsittää.  Tästä saimme pari hehtaaria pois viimeisessä käsiottelyvaiheessa, mutta enemmän olisi pitänyt saada.

Pirkkolan kohdalla ratkaisu voi löytyä bulevardin siirtämisestä Haagaan päin tai itäpuolen jättäminen rakentamatta samaan tapaan kuin Mannerheimintiellä Hesperian puiston kohdalla.  Seuraavan valtuuston tärkeimpiä tehtäviä on päättää Keskuspuiston tarkoista rajoista.

Politiikka olisi helppoa, jos asiat olisivat vain hyviä tai huonoja. Politiikka on hyvien tavoitteiden välillä valitsemista. Yleiskaava kääntää Helsinkiä selvästi ekologisesti vastuullisempaan suuntaan. Siinä painotetaan halua säästää lähivirkistysalueita.

Sture Anderson piti ihmeellisenä, että koijärveläinen voi olla ottamassa mitään pois keskuspuistosta. Minä taas pidän ihmeellisenä sitä, että ympäristönsuojelun nimissä puolustetaan moottoritietä ja vastustetaan pikaratikkaan perustuvaa liikennettä.

 

P.S.

Moneen kertaan on toistettu, että Keskuspuistossa on vuosittain kaksi miljoonaa käyntiä (ei siis kävijää). Yleiskaavan ansiosta kävijämäärä lisääntynee ainakin miljoonalla, koska niin paljon asukkaita tulee kävelyetäisyydelle Keskuspuistosta.

 

Kommentit

200 Vastausta artikkeliin “Koijärvi ja keskuspuisto”

  1. Ville kirjoitti 27.9.2016 kello 22:54

    Yleiskaava on lain vertainen dokumentti, joten hehtaarin pikseleillä kaavoittaminen nyt vaan oli huono idea…
    Keskuspuistokaan ei ole mitenkään pyhä, mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  2. Mikko Nummelin kirjoitti 27.9.2016 kello 23:05

    Jos Helsingin keskuspuiston laitaan Hämeenlinnanväylän varteen rakennetaan kerrostaloja, puistosta kärsii myös vähintään 50 metrin osuus niistä itään päin kerrostalojen pihojen takia, todennäköisesti ympäristövaikutukset runsaammasta reuna-alueen käytöstä ulottuvat yli sataankin metriin. Jos moottoritiellä on puiston käyttökelpoisuuteen puskurivyöhyke, sama tai enempikin on myös kerrostaloalueella.

    Omasta mielestäni pääasiallinen syy Hämeenlinnanväylän säilyttämiseen moottoritiemäisenä ei ole ympäristöllinen vaan se, että kyseessä on Suomen kahta suurinta kaupunkiseutua yhdistävä valtatie. Vaikka sen tieluokitus olisi mikä tahansa alempikin kuin Ib, siinä on jatkossakin aivan valtavat liikennepaineet. En tiedä, kuka pitää ison auto- ja rekkarallin puristumisesta puistokadulle paremmankaan vaihtoehdoin puutteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2016 kello 7:07

    Hämeenlinnanväylä puristuu nyt Mannerheimintielle, Tuusulanväylä Mäkelänkadulle ja Lahdenväylä Hämeentielle. Bulevardisointi vain siirtää tätä rajaa, koska kaupunki on kasvanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lauri Kumpulainen kirjoitti 28.9.2016 kello 6:59

    Maailma muuttuu, joten ehkä “Koijärveläistenkin” pitäisi muuttua?

    Anteeksi nyt vain kaikki luonnonsuojelijat, mutta Suomi on yli 330 000 neliökilometria pinta-alaltaan ja pelkästään Helsingin ja Tamperen välissä on lähes tulkoon tyhjää korpea. Siitä on vielä 400 kilometriä Rovaniemelle, vielä tyhjempää korpea. Ja siitä on vielä yli 400 kilometriä Utsjoelle aivan ultimaattisen tyhjää korpea.

    Helsingistä ei tarvitse mennä kauaksi bussilla, kun voit nähdä karhun tai suden. Metsästä puhumattakaan. Sen kun hyppäät bussiin ja jäät jossain kohdin pois ja kävelet metsään.

    Olisi kyllä hienoa, jos Turun, Tamperen ja Helsingin väliseen kolmioon saataisiin asfaltoitu pyörätieverkosto, joka ei kulkisi maanteiden varsilla, vaan metsiä ja peltoja halkoen. Sen varrelle voisi sijoittaa telttailualueita ja taukopaikkoja.

    Esimerkiksi valtateiden 2 ja 3 välinen alue on metsäistä seutua, kun taas valtateiden 1 ja 2 välinen seutu on peltojen tilkuttamaa seutua. Rengasreitti Humppilan ympäri jollain vaihtelevalla 30-50 km säteellä ja siitä renkaasta sitten yhteydet Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle. Hintalappu olisi hyvin inhimillinen suhteessa valtion muihin loistobisneksiin, kuten Terrafameen.

    Toimiva lentoliikenne Pirkkalasta ja Helsinki-Vantaalta Kittilään ja Ivaloon olisi myös oikein miellyttävää. Kumma juttu vain, ettei Keskustalta löydy hinkua tukea sellaista rahallisesti. Siinähän moni kepulainen safariyrittäjä saisi lisää rahaa ja moni etelän kiireistä elämää viettävä saisi rentoutua.

    Se nyt vain on absurdia, että edestakainen lento Helsingistä Kittilään voi maksaa yli 500 euroa, kun 50 eurolla pääset Helsingistä Lontooseen. Sitten ihmetellään, että miksi suomalaiset eivät lennä vaan ajavat autolla hirvien ja rattijuoppojen seassa.

    Niin, että kyllä sitä korpea riittää, vaikka keskuspuiston tilalla olisikin pilvenpiirtäjiä.. Ihan varmasti ja kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  5. R.Silfverberg kirjoitti 28.9.2016 kello 8:18

    Elämä on kompromissejä, kaikki eivät voi saada mitä haluavat. Onneksi meillä Espoossa on oma keskuspuisto kanssa, ja Nuuksio ja Bodom ym sen lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Antsa kirjoitti 28.9.2016 kello 9:02

    Viheralueiden tuhoamisesta tohottavat ovat tuskin ajatuksella vilkaisseet yleiskaavaa. On aikamoinen suoritus mahduttaa kaupunkiin niin paljon kerrosalaa niin pienillä viheralueiden uhrauksilla. Se on minulle täysin hyväksyttävä trade-off.

    Toki on aivan inhimillistä, että kun huomio kiinnittyy muutamiin yksityiskohtiin kuten Keskuspuiston laitaan, ne saavat suuret mittasuhteet ja varsinkin retoriikassa mennään hyvin nopeasti ylilyönteihin.

    Tärkeintä olisi muistaa, että eivät kaavoittajat ole pahantahtoisia sortajia, vaan itsekin helsinkiläisiä ihmisiä, jotka haluavat luoda hyvää kaupunkia ja vaalia kaikkia hyviä piirteitä, joita siinä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  7. Juho Laatu kirjoitti 28.9.2016 kello 10:30

    Pitää muistaa, että vihreä liike sai Suomessa lähes alkunsa keskuspuiston jatkuvan rakennuskäyttöön lohkomisen vastustamisesta (Koijärvi taisi tulla vasta myöhemmin). Kauas on tultu noista ajoista. Joidenkin mielestä vihreät ei ole enää Helsingin ympäristöpuolue (http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223461-vasemmisto-on-helsingin-ymparistopuolue).

    Suurin synti tässä on kai halu kasvattaa Helsingin väestömäärää lähes rajatta. Väestön puolitoistakertaistaminen nostaa kaupungin yleisrasitteen luonnolle noin puolitoistakertaiseksi. Miksi ihmeessä väestönkasvua pitää noin innolla vauhdittaa? Eikö olisi jo korkea aika tyytyä nykyiseen väkimäärään? Jos kaikki maailman kaupungit jatkavat tuolla linjalla, luonnon kestokyvyn rajat tulevat kyllä vastaan. Ei Helsingillä pitäisi olla tässä kysymyksessä mitään erioikeuksia.

    Jos halutaan tehokasta joukkoliikennettä, tehokkain malli olisi nopeiden ja tehokkaiden joukkoliikenteen runkolinjojen varaan rakentuva nauhakaupunki. Taisit olla lähes idean isä, mutta näköjään kauas on tultu noistakin ajoista. Täyteen pakattu laatta on liikenteen kannalta selvästi tehottomampi. Koska kaikkia ei saada kävelemään ja pyöräilemään, tarvitaan tehokasta (autotkin nopeudessa lähes päihittävää) joukkoliikennettä. Tässä nauhakaupunki päihittää selvästi nykyisten suunnitelmien mukaisen jatkuvasti laajenevan (hitaan, monien vaihtojen) täyteen ahdetun laatan. Kuntapatriotismi voi olla yksi keskeinen syy, joka on vienyt kannatuksen runkolinjojen varaan rakentuvalta (puistot ja viheralueet säästävältä, naapurikuntiinkin ulottuvalta) nauhakaupungilta. Parempi rakentaa runkolinjojen varaan, eikä jäljelle jääneisiin puistoihin, jos jonnekin pitää rakentaa.

    Keskuspuiston lohkominen on jatkunut jo vuosikymmeniä (välillä taisi tosin olla pientä taukoakin), ja jatkuu näköjään samalla vauhdilla edelleen, ja nyt peräti monien vihreiden tukemana. Onko sama kohtalo suunniteltu kaikille muillekin viherkeitaalle, kuten Talille, Vartiosaarelle, Viikille, Santahaminalle ja Suomenlinnan lähisaarille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  8. Tuomas L. kirjoitti 28.9.2016 kello 10:43

    Analyyttinen ja asiallinen vastine parhaillaan vellovaan keskusteluun. Harmi että ihmisten huomio tässä asiassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa yleensäkin tapaa keskittyä kärjistyksiin, yksipuolisiin emotionaalisiin argumentteihin ja suoranaista väärää tietoa sisältäviin huhuihin, eikä tämän tekstin kaltaisille, hyötyjä ja haittoja analysoiville kommenteille jää tilaa. Olen kuullut yleensä muuten rauhallisten järki-ihmisten pauhaavan tästä asiasta argumentein, joilla ei ole oikein mitään tekemistä koko bulevardisointisuunnitelman kanssa. Toivottavasti poliitikoilla on selkärankaa tehdä päätöksensä kaikki näkökulmat huomioiden (oli sitten lopullinen mielipide mikä tahansa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  9. Pete kirjoitti 28.9.2016 kello 11:11

    Ode:
    Näistä moottoriteistä merkittävin on keskuspuiston läpi kulkeva Hämeenlinnan väylä. Sen muuttaminen kaduksi todella merkitsee kadun varrelle rakentamista, mutta samalla rakennukset suojelevat keskuspuistoa liikenteen pauhulta. Keskuspuiston ydinosien laatu paranee.

    Ajelen varsin usein fillarilla keskuspuiston ydinosissa. Täytyy kyllä sanoa, että Hämeenlinnanväylän läheisyyttä en siellä huomaa lainkaan nykyisinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Rakennettuja alueita tiivistettävä kirjoitti 28.9.2016 kello 12:08

    Parempi tiivistää jo rakennettuja alueita, ja säästää Keskuspuisto ja muut Helsingin tärkeät viheralueet rakentamiselta. Myös ylimitoitetuista itseään toteuttavista väestöennusteista voidaan tinkiä, tavoitteeksi ei ole pakko valita kaikkein suurinta vaihtoehtoa.

    Lisäksi pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voitaisiin ohjata järkevästi laajemmalle alueelle esimerkiksi junaratojen varsille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.9.2016 kello 13:09

    Lisäksi pääkaupunkiseutua pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Näin asumista ja työssäkäyntiä voitaisiin ohjata järkevästi laajemmalle alueelle esimerkiksi junaratojen varsille.

    Siis, että jatketaan ja kiihdytetään yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sakke kirjoitti 28.9.2016 kello 12:19

    Lauri Kumpulainen:
    1) Maailma muuttuu, joten ehkä “Koijärveläistenkin” pitäisi muuttua?

    2) Anteeksi nyt vain kaikki luonnonsuojelijat, mutta Suomi on yli 330 000 neliökilometria pinta-alaltaan ja pelkästään Helsingin ja Tamperen välissä on lähes tulkoon tyhjää korpea. Siitä on vielä 400 kilometriä Rovaniemelle, vielä tyhjempää korpea. Ja siitä on vielä yli 400 kilometriä Utsjoelle aivan ultimaattisen tyhjää korpea.

    3) Helsingistä ei tarvitse mennä kauaksi bussilla, kun voit nähdä karhun tai suden. Metsästä puhumattakaan. Sen kun hyppäät bussiin ja jäät jossain kohdin pois ja kävelet metsään.

    4) Olisi kyllä hienoa, jos Turun, Tamperen ja Helsingin väliseen kolmioon saataisiin asfaltoitu pyörätieverkosto, joka ei kulkisi maanteiden varsilla, vaan metsiä ja peltoja halkoen. Sen varrelle voisi sijoittaa telttailualueita ja taukopaikkoja.

    5) Esimerkiksi valtateiden 2 ja 3 välinen alue on metsäistä seutua, kun taas valtateiden 1 ja 2 välinen seutu on peltojen tilkuttamaa seutua. Rengasreitti Humppilan ympäri jollain vaihtelevalla 30-50 km säteellä ja siitä renkaasta sitten yhteydet Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle. Hintalappu olisi hyvin inhimillinen suhteessa valtion muihin loistobisneksiin, kuten Terrafameen.

    6) Toimiva lentoliikenne Pirkkalasta ja Helsinki-Vantaalta Kittilään ja Ivaloon olisi myös oikein miellyttävää. Kumma juttu vain, ettei Keskustalta löydy hinkua tukea sellaista rahallisesti. Siinähän moni kepulainen safariyrittäjä saisi lisää rahaa ja moni etelän kiireistä elämää viettävä saisi rentoutua.

    7) Se nyt vain on absurdia, että edestakainen lento Helsingistä Kittilään voi maksaa yli 500 euroa, kun 50 eurolla pääset Helsingistä Lontooseen. Sitten ihmetellään, että miksi suomalaiset eivät lennä vaan ajavat autolla hirvien ja rattijuoppojen seassa.

    8) Niin, että kyllä sitä korpea riittää, vaikka keskuspuiston tilalla olisikin pilvenpiirtäjiä.. Ihan varmasti ja kaikille.

    1) Kaikki aikalaiset eivät olleet Koijärvellä, koska “Koijärveläisiä” oli oikeastaan aikoinaan hämmästyttävän vähän. Itsekin vain tuohon aikaan ihmettelin, miksi joku pikkujärvi on niin tärkeä. Vaan ihmisen viisaus voi joskus kasvaa iän myötä.

    Nyt voi aiempaa useampi puoluekannasta riippumatta olla ainakin paremmin luonnonsuojeluaatteen hengessä mukana, ja suoda asiaa kohtaan enemmän myötätuntoa, kun olen ottanut asioista itse selvää ja ymmärrän asiat ja monimutkaisemmat vaikutusmekanismit paremmin.

    2) “… lähestulkoon tyhjää korpea.” Tuo väite, kuten ehkä loputkin, taitaa kuulostaa lähestulkoon liioittelulta.

    3) Kerro heti, miten kaukaa löytyy ensimmäinen otus. Missä ajassa arvelet, että näen karhun, koska suden? Taitaa olla kyse Korkeasaaresta tai Pokemon-hahmoista?

    4) Miksi sen pyörätien pitäisi olla asfaltoitu?

    5) Asfaltoimattomana hinta olisi varmaankin edullisempi.

    6) Olisiko zeppelinillä matkustaminen noilla reiteillä vielä miellyttävämpää? Oliko muuten Malmin lentokentän toisesta, rakentamatta jääneestä hangaarista tarkoitus tehdä alunperin suoja zeppelinejä varten? Sellaisten lentolaitteiden pintapaine maata vasten ei taida kasvaa paljoakaan matkustajamäärän mukana.

    7) Matkustajamäärältään pienissä lentokoneissa taitavat miehistö- ja muut, mm. yleiskustannukset, jotka on joka tapauksessa maksettava, selittää asiaa. Automatisoinnilla (huom! en ota kantaa siihen, miten pitkälle) luulisi saatavan hintoja alemmas Suomessakin. Osaako joku laskea, mitä perheen edestakainen matka sisätiloiltaan esim. taksin tai linja-auton kokoisella pitkälle automatisoidulla zeppelinillä Malmilta Kittilään mahtaisi maksaa?

    8) Tässä asiassakin saatat olla väärässä. Väestönkasvun ja maankäyttö- ja rakennuspaineen myötä korpiseutujen pinta-ala kutistuu. Päästäisitkö lapsesi korpeen susien ja karhujen sekaan?

    Lähiluonto on kaupunkialueillakin tärkeä, jotta myös kaupungin rahakas, mutta toisilla tavoin mitaten köyhä, nuori-iäkäs asukas, voisi isoista asumiskuluistaan huolimatta nähdä joskus esimerkiksi harmaahaikaran, isokoskelon, kurjen, merimetson, oravan, palokärjen, puukiipijän, siilin ja tikan, jos ei ole enää varaa ulkomaan matkoihin, saati kotimaan matkailuun.

    Luonnonsuojelu tulee ulottaa myös kaupunkilaisten lähiluontoon!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  13. Elias Poutanen kirjoitti 28.9.2016 kello 13:00

    Kuulostaa hyvältä. Lenkkeilen 2-3 kertaa viikossa keskuspuiston etelä-osassa. En usko, että uudet rajat paljon ulkoilumahdollisuuksia huononna näillä alueilla. Hauskaa jos puistoon tulee enemmän väkeä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  14. Juho Laatu kirjoitti 28.9.2016 kello 13:54

    Osmo Soininvaara: Siis, että jatketaan ja kiihdytetään yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Jos viittaat ympäristörikoksella polttoainekuluihin, nauhakaupungin joukkoliikenne on toimivampaa (ja siksi myös houkuttelevampaa) kuin laattakaupungin. Jos viittaat asumiseen käytettyyn pinta-alaan, ratojen varsille, asemien kohdalle voi ja kannattaa näistä syistä rakentaa tiviisti. Tuollainen rakentaminen olisi tiiviimpää kuin Helsinki keskimäärin.

    Ympäristörikos rakentaminen on kai molemmissa tapauksissa. Oikea lääke olisi lopettaa väestönkasvun ja kulutuksen kasvun tavoitteleminen.

    Helsingin keskuspuistossa on paljon luontoarvoja, mutta ei kai erityisen merkittäviä, joten sen voisi periaatteessa rakentaa umpeen, aivan samoin kuin Kaivopuiston ja muutkin vielä rakentamatta jääneet (erityisiä luontoarvoja sisältämättömät) alueet. Tässä keskuspuistokysymyksessä on kuitenkin kyse myös mm. virkistysarvoista ja viihtyvyydestä, eikä siis vain ympäristörikoksesta / katoavan luonnon suojelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  15. Pekka Vuori kirjoitti 28.9.2016 kello 14:18

    Väestönkasvun painetta voidaan kuvata parilla avainluvulla. Juuri nyt, syyskuun puolivälissä pääkaupunkiseudun tämän vuosikymmenen kasvu ylitti 100 000 asukasta, ja siitä puolet, 50 000 on tullut Helsinkiin. Koko Suomen kasvusta tänä aikana eli 1.1.2010-15.9.2016 kaksi kolmasosaa tuli pääkaupunkiseudulle.
    Helsingissä on tällä vuosikymmenellä valmistunut 25 000 asuntoa, keskim. 3 900 asuntoa vuodessa. Valmistuneiden asuntojen keskikoko on noin 67 m2.
    Tämä 50 000 asukkaan kasvu on sama kuin Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan asukasluku silloin kun ne ovat valmiita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 28.9.2016 kello 15:04

    Kerrotaan, että vihreät ovat kunnallisvaaleissa tavoittelemassa Helsingin ykköspaikkaa. Samaan aikaan puolue on innolla edistämässä yleiskaavaa, joka uhkaa Helsingin kaupunkiluontoa muuallakin kuin Keskuspuistossa.

    Ei näytä todennäköiseltä, että ykköspaikkanne tällä menolla toteutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  17. anonilli kirjoitti 28.9.2016 kello 15:27

    Juho Laatu: Suurin synti tässä on kai halu kasvattaa Helsingin väestömäärää lähes rajatta. Väestön puolitoistakertaistaminen nostaa kaupungin yleisrasitteen luonnolle noin puolitoistakertaiseksi. Miksi ihmeessä väestönkasvua pitää noin innolla vauhdittaa?

    Helsingin väestönkasvu on yhtä kuin jonkun toisen paikan väestönlasku, ja ihmiskunnan kokonaisrasite jää korkeintaan entiselleen. Vain kokonaisrasitteella on väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  18. Marko Hamilo kirjoitti 28.9.2016 kello 15:32

    Lauri Kumpulainen: Se nyt vain on absurdia, että edestakainen lento Helsingistä Kittilään voi maksaa yli 500 euroa, kun 50 eurolla pääset Helsingistä Lontooseen.

    Finnair on absurdi. Norwegianilla pääsee 39 eurolla Ivaloon, matkalla voi käyttää nettiä eikä sillä ole tunnin matkustusaikaa lisäävää välilaskua.

    Finnairin palvelu on sen verran huonompaa, että jos on valinnanvaraa, maksaisin Norwegianilla kympin enemmän ihan vain mukavuudesta.

    Tosiasiassa Finnair on muutamasta kympistä muutamaan sataan kalliimpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  19. Parempi tiivistää kaupunkia kirjoitti 28.9.2016 kello 15:54

    Vihreät haluavat tiivistää Helsingin viheralueita rakentamalla sinne asuntoja. Eikö olisi parempi tiivistää kaupunkia kuin viheralueita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  20. Daniel Federley kirjoitti 28.9.2016 kello 16:06

    Juho Laatu:
    Joidenkin mielestä vihreät ei ole enää Helsingin ympäristöpuolue

    Ei kai vihreät ole Helsingin, vaan koko Suomen ympäristöpuolue.

    On suuri palvelus Suomen luonnolle, jos Helsinki rakentaa tiiviisti. Kuinka monta hehtaaria luontoa säilyy Kehä III ulkopuolella, kun Helsinki rakentaa yhden hehtaarin tiivistä kerrostaloaluetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 61

  21. anonyymi kirjoitti 28.9.2016 kello 16:12

    Elias Poutanen: Hauskaa jos puistoon tulee enemmän väkeä!

    Jotkut menevät lähiluontoon juuri päästäkseen eroon ihmisistä ja heidän vaikutuksestaan ja kaikesta pöhinästä.

    Ilmeisesti eivät kaikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  22. Juho Laatu kirjoitti 28.9.2016 kello 17:35

    anonilli: Helsingin väestönkasvu on yhtä kuin jonkun toisen paikan väestönlasku, ja ihmiskunnan kokonaisrasite jää korkeintaan entiselleen. Vain kokonaisrasitteella on väliä.

    Ei se nyt ihan noinkaan toimi. Väestöhän kasvaa nykyään lähes kaikkialla. Teoriasi mukaan se tarkoittaisi myös väestön vähenemistä lähes kaikkialla. Ei pidä paikkaansa. Maapallon väkiluku on kasvussa ja kokonaisrasite kasvussa. Jos kaikki kaupungit kuvittelevat olevansa se kaupunki, joka voi vapaasti kasvaa, kun muualla väki vähenee, olemme pahassa pulassa. Käytännössä kaikilla kaupungeilla on kiusaus imeä kasvua itseensä. Helsinki on syntinen muiden mukana.

    Helsingissä on sisäänmuuttoliikkeen lisäksi myös suhteellisen korkea syntyvyys.

    Jos Helsinkiin muutetaan muualta kuin Suomesta, keskimäärin muuttajien kulutustaso nousee, joten tämäkin lisää kokonaisrasitetta maapallolle.

    Ehdotan että Helsinki päättää olla se kaupunki, jossa väestömäärä maltillisesti laskee, ja rasitus luonnolle vähenee, ei kasva. Näin se olisi edes positiivisella puolella, kompensoimassa sitä, että muualla väkimäärä vain kasvaa ja kulutus kiihtyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Ville Turunen kirjoitti 28.9.2016 kello 17:41

    Tuollaisten ruutujen käyttö tarkkojen rajojen sijaan on sinällään fiksu idea, sillä yleiskaavojen ongelma todellakin on monesti liian tarkat rajaukset, kun tarkoitus olisi vain osoittaa pääpiirteinen idea. Mutta tuossa unohtuu, että on yhtä ja toista, jota ei ole syytä rajata vasta asemakaavavaiheessa, kuten vaikka luonnonsuojelualueiden rajaukset tai arvokkaat rakennetut ympäristöt ja vastaavat. Sellaiset asiat olisi syytäkin viedä jo suoraan yleiskaavaan.

    Ja näin tuossa yleiskaavassa on itse asiassa tehtykin: Suomenlinnan alue, natura-alueet ja arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut ympäristöt ovat rajattu tarkasti. Rajaukset ovat vain viety teemakarttoihin ja varsinaisessa kaavakartassa todetaan, että teemakartat ovat näiltä osin oikeusvaikutteisia. Muuten ei voisi ollakaan. Toisin kuin yllä väitetään, niin yleiskaava ei mahdollista esimerkiksi Esplanadin rakentamista. Jos se sen mahdollistaisi, niin vanhassa maailmassa ympäristöministeriö ei olisi kaavaa hyväksynyt ja nykyisessä ELY-keskus ja/tai museovirasto jo viran velvoittamana valittaisi kaavasta ja se hallinto-oikeudessa kaatuisi aika itsestään selvästi.

    Eli jos niin olisi haluttu, niin Keskuspuistokin oltaisiin voitu rajata tarkasti. Toki silloin olisi otettu se lähtökohta, että puiston rajaus on ensisijainen ja myöhempi asuinalueiden suunnittelu joutuisi sopeutumaan puiston rajoihin. Tällä tavalla toimien oltaisiin kuitenkin säästytty suurelta määrältä mieliharmia, hälvennetty pelkoja ja nostettu myös Keskuspuiston statusta, kun se olisi tässä yhteydessä saanut viralliset velvoittavat rajat. Kun näin ei ole tehty, niin motiivi tietysti on ollut, että kaupunkisuunnitteluvirasto ei halua sitoa käsiään mihinkään Keskuspuiston täsmälliseen rajaukseen. Ehkä pelätään sitäkin, että jos Keskuspuisto olisi jo valmiiksi tällainen selvärajainen objekti, niin sen voisi yksinkertaisella valtuustoaloitteella muuttaa valtakunnalliseksi kaupunkipuistoksi.

    Ehkä tässä voisi olla muutosehdotus yleiskaavaan: lisätään vaikka sopivaan teemakarttaan tai vaikka omana teemakarttana Keskuspuisto selvästi rajattuna ja annettaisiin sille sopiva suunnittelumääräys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  24. Juho Laatu kirjoitti 28.9.2016 kello 17:43

    Daniel Federley: Ei kai vihreät ole Helsingin, vaan koko Suomen ympäristöpuolue.

    On suuri palvelus Suomen luonnolle, jos Helsinki rakentaa tiiviisti. Kuinka monta hehtaaria luontoa säilyy Kehä III ulkopuolella, kun Helsinki rakentaa yhden hehtaarin tiivistä kerrostaloaluetta?

    Kaupungin koon kasvattaminen ei ole palvelus Helsingin, Suomen eikä maailman luonnolle. Suomessa on kaikilla jo asunnot, joten uusia asuntoja ei periaatteessa tarvitse rakentaa missään.

    Kehä III:n ulkopuolelle vihreät ajavat entistä intensiivisempää metsätaloutta. En tiedä vieläkö haikailevat Helsingin lämmittämistä hakkeella. Eivät ole palveluksia luonnolle nuokaan. Ja tuulitukiaisetkin kannustavat lisäkuluttamiseen ja pömpeleiden rakentamiseen luontoon. Olisin tyytyväinen, jos vihreät puolustaisivat suomalaista metsäluontoa, mutta ikävä kyllä eivät sitä tee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Lundvistin Julle kirjoitti 28.9.2016 kello 19:25

    anonyymi: Jotkut menevät lähiluontoon juuri päästäkseen eroon ihmisistä ja heidän vaikutuksestaan ja kaikesta pöhinästä.

    Ilmeisesti eivät kaikki.

    Tässähän se ois: kaupungista pitäisi löytyä luontoa, jossa ei törmää muihin ihmisiin. Mieluiten jokaisen kotiovelta.

    Pitäisikö Helsingin kaupunki siirtää keskuspuiston tieltä esimerkiksi Porkkalanniemelle? Sietäisi selvittää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  26. Sata kilometriä Ouluun kirjoitti 28.9.2016 kello 20:10

    Lauri Kumpulainen: Helsingin ja Tamperen välissä on lähes tulkoon tyhjää korpea. Siitä on vielä 400 kilometriä Rovaniemelle, vielä tyhjempää korpea.

    Höpsistä, Tampereelta 400 kilometriä niin et ole päässyt vielä Pohjois-Pohjanmaata pidemmälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  27. Markku af Heurlin kirjoitti 28.9.2016 kello 21:42

    Ei millään pahalla.

    Miksi Ode tyrkyttää pikaratikkaa kaikkialle. Semminkin kun Hämeenlinnan väylän pikaratikka lakkaa olemasta pikaratikka siinä Ruskeasuon kohdalla.

    Sähköbussit luultavasti ovat mielekkäämpi ratkaisu. On helposti osoitettvaisa, että bussikaistan ja ratikiskon vetokyky ovat samaa luokkaa.

    Lienee tarpeetonta todeta, että kummallakin on omat etunsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 28.9.2016 kello 21:58

    Ja sitten paaatuneen landepaukun raitiostovastaista propagandaa.

    Yövyin serkkuni kanssa Krakovassa tässä elo-syyskuun vaihteessa. Hotelimme oli lähell keskustaa, ja sen ohitse kulki raitiolinja. Niitä on Krakovassa paljon, joten kaupungin pitäisi olla raitioteistä innostuneille oikea pyhiinvaelluspaikka.

    Veljeni oli myös sattumoisin samaan aikana tosiella matkalla kaupungissa ja tapasimme vanhalla torilla ravintolassa. Siinä jutellessamme serkkuni valitteli nukkuneensa huonosti ratikan melun takia. Veljeni totesi saman asian: “metalli metellia vasten aiheutta kovan melun.”

    Siten hän kertoi:tuttavallamme, kiinteistönvälittäjällä on asiakas, joka omistaa huoneiston Ruoholahdeasa juuri ratikkalainjan vieressä. Hön joutuu kerran vuodessa etsimään uuden vuokralaisen, sillä vaikka ensin ratikkalinja asunnon vieressä tuntuu kivalta, niin vähitellen se alkaa rasittaa.

    Kaupunkilainen näkee asiat tosin. Tästä on 40 vuotta. Yhden projektin lvi-insinööri asui Bulevardin varrella. asunut kai koko ikänsä. Kesät hän vietti maalla suvun kesäpaikassa, kuten silloin oli tapana hieman varakkaammissa perheissä. “Kun minä sitten tulin maalta takaisin kaupunkiin ja yöllä kuulin raitiovaunujen kolinan, niin tiesin tulleeni kotiin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Liian vanha kirjoitti 28.9.2016 kello 22:37

    Osmo Soininvaara: Siis, että jatketaan ja kiihdytetään yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Nyt liikenne sumputettaan Helsingin eteläiselle niemelle
    Eteläisen suurpiirin työpaikkojen ylijäämä lienee jotain 60000 ja kun osa käy töissä muuualla niin keskustaan tulee töihin 70000-80000 ihmistä

    Kun liikenneväylien kapasiteettia eikä parkkipaikkoja voida juurikaan lisätä niin kasvukohteena se on mieletön

    Ja viikonloppuisin palvelut esim ravintolat on pistettävä kiinni asikaskadon vuoksi

    Työpaikkavarantoa pitäisi purkaa itään/länteen pohjoiseen, esim Kehä III olisi sopivaa seutua.

    Lentomelualueena se sopii paremmin työpaikoille kuin asumiselle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. Elisa Hartikka kirjoitti 28.9.2016 kello 23:00

    Haagan kohdalla bulevardi on hyvä idea, sen varteen mahtuu kyllä puiston puolellekin talorivi melumuuriksi – mutta vain yksi rivi. Puisto on siinä kohtaa hyvin kapea. Puisto on loistava kevyen liikenteen valtaväylä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Juho Laatu kirjoitti 28.9.2016 kello 23:33

    Vielä vähän OS:n “ympäristörikosta lähenevästä yhdyskuntarakenteen hajottamisesta”. Paremman selityksen puutteessa oletan, että hän tarkoittaa karkeasti omakotitalojen rakentamista Nurmijärven pelloille.

    Miksi Nurmijärven pelloille on rakennettu? Siksi että viereen on kasvanut iso kaupunki, ja on ihmisiä, jotka rakentavat mieluummin ison omakotitalon väljästi kaupungin viereen kuin asuvat ahtaasti kaksiossa kaupungin ytimessä.

    OS:n lääke on kasvattaa Helsinkiä lisää. Ilmeisesti hän olettaa, että Nurmijärvelle ei olisi enää intoa rakentaa, jos Helsinkiin rakennetaan riittävästi. Valitettavasti taitaa olla ennemminkin toisin päin, eli meillä olisi nyt entistä isompi kaupunki, jossa on myös entistä enemmän ihmisiä, jotka haluavat rakentaa ison omakotitalon kaupungin viereen.

    Oletettavasti pellolle rakentaminen tulisi lisääntymään Nurmijärvellä ja kauempanakin. Suuri rakennusaalto Helsingissä voi väliaikaisesti alentaa kysyntää ja hintoja Nurmijärvellä, mutta pitkällä tähtäimellä suurentuva kaupunki paisuu entistä enemmän myös naapurikuntiinsa.

    Kaupungin kasvattaminen ei siis tule ratkaisemaan Nurmijärven ongelmaa, vaan todennäköisesti vain kasvattaa sitä.

    Mikä sitten olisi toimivampi ratkaisu, jos Nurmijärvelle rakentamista halutaan rajoittaa? Kai se olisi maakuntakaava tai valtakunnallinen päätös asiasta. Myös Helsingin jatkuvan kasvun lopettaminen vähentäisi tarvetta rakentaa asuntoja naapurikunnissa.

    Jos rakentaminen Nurmijärvelle loppuisi yhteisellä päätöksellä, myös (OS:n väittämä puolustuksenomainen) tarve rakentaa Helsinkiin katoaisi. Kaupunki voisi pysyä nykyisissä mitoissaan, ja puistot ja muut henkireiät säästyisivät, ja Nurmijärvi kaupan päälle.

    Kaikki ymmärtänevät, että jatkuva kasvu tarkoittaa myös jatkuvaa luonnon tallomisen kasvamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  32. Olli Pottonen kirjoitti 29.9.2016 kello 3:01

    Juho Laatu: Helsingissä on sisäänmuuttoliikkeen lisäksi myös suhteellisen korkea syntyvyys.

    Vastikään Helsingin sanomien mielipidepalstalla kovasti kritisoitiin kaupungistumista siitä, että tilastojen perusteella tiiviissä kaupungeissa tehdään vähemmän lapsia. Ja nyt täällä kritisoidaan kaupunkeja siitä että siellä tehdään liikaa lapsia.

    Kaupungistumiskriitikot ovat ilmeisesti kovin eri mieltä kaupungistumisen vaikutuksista, mutta yksimielisesti pitävät niitä huonoina.

    Sentään Helsinki ei Lestijärven tavoin avoimesti, tuntuvilla rahasummilla kannusta lastentekoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  33. spottu kirjoitti 29.9.2016 kello 8:39

    Juho Laatu: Helsingissä on sisäänmuuttoliikkeen lisäksi myös suhteellisen korkea syntyvyys.

    Tilastokeskus on eri mieltä tuosta syntyvyydestä:

    Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,94 viisivuotisjaksolla 2011–2015. Seuraavaksi korkein se oli Oulussa, 1,92, ja kolmanneksi korkein Espoossa, 1,86. Koko maan luku oli 1,75.

    Vastaavasti matalin syntyvyys oli Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32. Turussa luku oli 1,35 ja Tampereella 1,45. Koko maankin vertailussa viimeksi mainittujen kuntien syntyvyys oli matalimpien joukossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2016 kello 8:50

    Kirjoittaja varmaankin tarkoitti, että Helsingissä on korkea syntyvyyden enemmyys. Nuoret sinkut eivät synnytä, mutta eivät myöskään kuole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tuomas L. kirjoitti 29.9.2016 kello 8:57

    Hanna-Leena Ylinen:
    Kerrotaan, että vihreät ovat kunnallisvaaleissa tavoittelemassa Helsingin ykköspaikkaa. Samaan aikaan puolue on innolla edistämässä yleiskaavaa, joka uhkaa Helsingin kaupunkiluontoa muuallakin kuin Keskuspuistossa.

    Ei näytä todennäköiseltä, että ykköspaikkanne tällä menolla toteutuu.

    Vihreiden pitäisi ilmeisesti itsepäisesti ajaa omia tavoitteitaan ilman kompromisseja muiden puoluiden kanssa. Ja muut puolueet kiltisti suostuvat Vihreiden tahtoon?

    Yleiskaavassa on niin paljon Vihreille tärkeitä asioita, että pidän tuon Hämeenlinnanväylän varren entisen pellon osittaista rakentamista pienenä hintana kaikista niistä hyödyistä, joita yleiskaavaehdotukseen liittyy. Jos vihreät eivät pysty kompromisseihin, autopuoluekin nopeasti haluaa palauttaa moottoritiet yleiskaavakarttaan. Yleiskaavan vesittämisestä kärsivät lopulta kaikki epäsuorasti, kun kaupunkirakenne hajautuu.

    Yleiskaava ei ole mikään rakentamispäätös, vaan antaa ainoastaan suuntaviivoja tulevasta kehityksestä. Vuoden 1992 yleiskaavassa esimerkiksi iso osa Uutelaa oli merkitty rakennettavaksi, mutta sitä ei koskaan rakennettu. Tämän kaavan myötä Helsingin seudun kehitys ei perustu yksityisautoiluun, kuten tähän asti. Itse uskon, että tuo Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi on rakennettavissa siten, että kaupunkilaisten virkistysmahdollisuudet eivät heikenny juuri ollenkaan. Annetaan sille mahdollisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  36. R.Silfverberg kirjoitti 29.9.2016 kello 9:17

    Keskuspuisto, Malmin lentokenttä, Talin golfkenttä, Vartiosaari, Haltialan, Viikin ja Tuomarinkylän pellot, siinö olisi paikkoja jonne voisi rakentaa asuntoja, mutta jokaista näistä vastustetaan.

    Helsingin kaupungin päätävillä elimillä on vaikea tehtävä joten en ole kateellinen.

    Jos ei mihinkään noista voi rakentaa niin ne asunnot tulevat Espoosen ja Vantaalle, mahdollsesti kehyskuntiin. Tai Heslsinkiin muuten tulossa olevat ihmiset muuttavat Tallinnaan tai Berliiniin.

    Henkilön kannalta joka etsii asuntoa pk-seudulta näiden kohteiden “rauhoittaminen” ei olisi mielekästä koska rakentaminen maksaa joka tapauksessa, mutta nämä em kohteet ovat kaupungin omistuksessa olevaa maata eli vain kunnallistekniika maksaa. Espoossa ja Vantaalla maat omistaa yksityiset maajussit tai grynderit jotka haluavat oman siivunsa, joten asuminen kallistuu ja jos mennään Nurmijärvelle niin työmatkat pitenee ja ollaan autosta riippuvaisia.
    Eli jos Helsingin luontokeitaat rauhoitetaan ikiajoiksi, niin asuminne kallistuu myös Espoossa ja Vantaalla.

    Helsingin asukkaista karkeasti 50% vastustaa kaikkea rakentamista ja 50% haluaisi lisää kaupunkia, vaikka joku em luontokeitaista menetettäisiin.

    Helsingin kaupungin johdon pitäisi johdonmukaisesti rautalangasta vääntämällä kertoa, että jos ei saa rakentaa lisää, niin ihmisiä alkaa muuttaa pois, eikä pelkästään Esposeen tai Nurmijärvelle vaan ulkomaille. Ei kukaan halua maksaa asumisesta Lontoon tai New Yorkin hintoja jossain Kansas Cityn tai Leedsin kokoisessa kaupungissa. Kuka hoitaa vanhukset jotka jäävät tänne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  37. Mika Välipirtti kirjoitti 29.9.2016 kello 9:45

    Osmo Soininvaara: Siis, että jatketaan ja kiihdytetään yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Ja juuri siksi Vartiosaaren rakentamista on pidettävä ympäristörikoksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  38. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2016 kello 9:52

    Mikko Nummelin: Jos Helsingin keskuspuiston laitaan Hämeenlinnanväylän varteen rakennetaan kerrostaloja, puistosta kärsii myös vähintään 50 metrin osuus niistä itään päin kerrostalojen pihojen takia

    Ne talothan on puiston vieressä! Ei mikään pakota tekemään niihin erillisiä pihoja, ja asemakaavasta päätettäessä tämän voi varmistaa päättämällä ettei niin tehdä.

    En myöskään ymmärrä miksi pitäisi olla huolissaan, että kaavoittaja käyttää hyvin rajallista tonttimaata tuolla sijainnilla tehottomasti. Bulevardirakentamisen kantava idea on se että tontit kadun varrella voi rakentaa tiiviisti: Liikenneväylä on jo toisella puolella korttelia, toisella puolella taas on virkistysalue eli rakennettavalle alueelle ei tarvitse varata erillisiä lähipuistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  39. R.Silfverberg kirjoitti 29.9.2016 kello 9:56

    Olli Pottonen: Vastikään Helsingin sanomien mielipidepalstalla kovasti kritisoitiin kaupungistumista siitä, että tilastojen perusteella tiiviissä kaupungeissa tehdään vähemmän lapsia. Ja nyt täällä kritisoidaan kaupunkeja siitä että siellä tehdään liikaa lapsia.

    Kaupungistumiskriitikot ovat ilmeisesti kovin eri mieltä kaupungistumisen vaikutuksista, mutta yksimielisesti pitävät niitä huonoina.

    Sentään Helsinki ei Lestijärven tavoin avoimesti, tuntuvilla rahasummilla kannusta lastentekoon.

    Maalla hedelmälisessä iässä olevilla naisilla on helpompi löytää mies jonka kanssa hankkii lapsen, koska siellä on miehistä ylitarjontaa. Se nostaa maaseudun syntyvyyttä jos mittarina on lapsia/nainen.

    Suurissa kaupungeissa on taas naisista ylitarjontaa joten osa naisista ei sen takia synnytä. Se laskee syntyvyyttä jos mittari on lapsia/nainen.

    Jos halutaan muutosta, pitäisi koko perhelainsäädäntöä uudistaa mutta se toisi mukanaan muita ongelmia. Myös mahdollinen muuttokielto voisi tulla kysymykseen.

    Sitten voisi kanssa mittaria muuttaa, eli käytettäisiin lapsia/18-60 vuotiaat henkilöt ylipäänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2016 kello 10:11

    Olli Pottonen: Vastikään Helsingin sanomien mielipidepalstalla kovasti kritisoitiin kaupungistumista siitä, että tilastojen perusteella tiiviissä kaupungeissa tehdään vähemmän lapsia. Ja nyt täällä kritisoidaan kaupunkeja siitä että siellä tehdään liikaa lapsia.

    Kaupungistumiskriitikot ovat ilmeisesti kovin eri mieltä kaupungistumisen vaikutuksista, mutta yksimielisesti pitävät niitä huonoina.

    Sentään Helsinki ei Lestijärven tavoin avoimesti, tuntuvilla rahasummilla kannusta lastentekoon.

    En puhunut tuossa varsinaisesti kaupungistumisesta, enkä tiedä millainen sen vaikutus on väestönkasvuun. Kritisoin yleisemmin Helsingin ja erityisesti helsingin vihreiden halua kasvattaa Helsingin väkimäärää (yhdellä tai toisella tavalla). Se on mielestäni luonnon kannalta kestämätön tavoite, koska käytännössä kaikilla kaupungeilla on taipumus kasvattaa itseään, eikä vapaaehtoisia väestön vähentäjiä tai edes entisellään pitäjiä ole. Helsingin kasvu ei siis ole sellaista väestöneutraalia kaupungistumista, jossa jossain muualla (ehkä vähemmän kaupunkimaisilla alueilla) väkimäärä vähenee saman verran kuin Helsingissä kasvaa.

    Hesarin mielipidekirjoittajan kanssa olen eri mieltä siinä, että en pidä väestömäärän kasvattamista tavoiteltavana. Suomen tulisi tavoitella mieluummin loivaa väestömäärän laskua. Lapsiperheille voi toki siinä ohessa rakentaa mahdollisimman mukavia taloja, tai ehkä mieluummin peruskorjata ja laajentaa vanhoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Markku af Heurlin kirjoitti 29.9.2016 kello 10:22

    Matkailu avartaa:

    Ystäväni, Dr. Doris Wirth, Schulleiterin maahnamuutajoien kansoittamasa koulussa työläiskaupunginosassa ja vanhempinei maatilanTuomelan harjoittleija vuodelta 1971. Asuu Saksan neljänneksi suurimmassa kaupungissa Kölnissä Krähenwegillä n. 7 kilometrin päässä tuomiokirkosta.

    Kaupungin asukasluku on runsaat miljoona, pinta-ala 405 km2 ja asukastiheys osapuilleen 2500 as/km2., siis hieman vähemmän uin Helsingissä Hänellä on omakotilalo, melko väljään asutussa kylässä, voisi snaoa. Talolla on oma tontti (300 – 400 m2). Mutta se on kiinni naapuritaloissa. Niin kuin Helsingissä Hollantilaisentiellä. Kaupungissa on paljon puistoja.

    En jostain syystä ole täysin innostunut täsästä kaupunkirakentamisen tiivistämisen evankeliumista.

    Puu-Kumpula on erittäin viehättävä asuinalue,4 km päässä keskustasta. Jokus 70-luvulla se piti panna matalaksi tehokkaamman rkaentmaisne tieltä.

    Samoin Huoplahden (Haagan) aseman ympäristö on viehättävää pienkerrestaloaluetta. Työpaikka-alueeksi se luultavasti sopii huonosti, silläa autolla sinn on hyvin hnakalla päästä. Ja jokaisella isommalla työpiaklla on työntekijöitä, joiden pitää pääsät nopeasti saitille. Tia jodiren on hnakla atulla julkisilla. Kulkuvälineillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2016 kello 10:23

    spottu: Tilastokeskus on eri mieltä tuosta syntyvyydestä:

    Osmo Soininvaara:
    Kirjoittaja varmaankin tarkoitti, että Helsingissä on korkea syntyvyyden enemmyys. Nuoret sinkut eivät synnytä, mutta eivät myöskään kuole.

    OS on oikeassa. Tarkoitus oli sanoa, että Helsingin väkimäärä kasvaa muillakin tavoin kuin Helsinkiin muuttamisen seurauksena.

    Nuo viitatut tilastotiedot koskivat Suomen suurimpien kaupunkien kokonaishedelmällisyyslukuja. Tavoittelin siis väestön luonnolista (muuttoliikkeeseen liittymätöntä) lisääntymistä. En löytänyt nopeasti hyvää tilastotietoa asiasta, mutta Helsinki tai pääkaupunkiseutu kasvanee myös tuota kautta. En uskalla tässä sanoa miten vahvasti verrattuna muuhun maahan.

    Tavoitteeni on siis päästä vähitellen eroon kaikista väestönkasvun muodoista. Vihreä Helsinki voisi näyttää tässä esimerkkiä, mutta valitettavasti se nayttää olevan kaikkein innokkain väkimäärän kasvattaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Tero Tolonen kirjoitti 29.9.2016 kello 10:26

    Sata kilometriä Ouluun: Höpsistä, Tampereelta 400 kilometriä niin et ole päässyt vielä Pohjois-Pohjanmaata pidemmälle.

    Niin ja jos pitää Hki-Tre väliä korpena, niin ei ole kyllä korpea nähnytkään. Aika kauas saa painella ennenkuin sivistys tyystin loppuu tästäkään maasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  44. Mikko Nummelin kirjoitti 29.9.2016 kello 11:20

    Helsingin kaupunkisuunnittelun ongelmana tuntuu olevan kokonaisnäkemyksen puuttuminen ja erilaisten toistensa kanssa jyrkässä ristiriidassa olevien tavoitteiden ajaminen yleiskaavassa ja parhaillaan toteutettavissa asemakaavoissa.

    Eräs räikeimmistä esimerkeistä on satamaliikenteen järjestely. Jos Helsingin keskustan saavutettavuutta autoliikenteellä halutaan suitsia moottoriteitä bulevardisoimalla, ei ole mitään järkeä samanaikaisesti laajentaa keskusta-alueen satamatoimintoja tai perustaa laajaa asuinaluetta sataman rekkaliikenteen tielle pesusieneksi Jätkäsaaressa.

    Isot kävelykeskustat, Jätkäsaaren uudet asunnot ja kaupunkibulevardit olisivat paljon ymmärrettävämpiä, jos yleiskaavassa olisi vaikkapa metron jatkaminen Vuosaaren satamaan ja maakuntakaavan tasolla jonkun uuden suursataman perustaminen kantakaupungin ulkopuolelle, esimerkiksi Pikkalaan, raideyhteyksineen. Liikenne Viroon hoituisi rekkoineen sitten niistä, tosin matkustajaliikenne tietenkin hankaloituisi.

    Jätkäsaaressa olevaa satamaa tuskin laajennetaan vain siksi, että se pitäisi seuraavaksi purkaa, vaan laajennus tarkoittaa todella pitkäaikaista ratkaisua ja vahvaa olettamaa, että satama on aktiivinen yli puoli vuosisataa tai pidempäänkin tulevaisuuteen.

    Helsingin ulkopuolella uusia autoväyliä ja moottoritieliittymiä rakennetaan ja laajennetaan kiivaasti eikä siihen ole suunnitteilla muutosta vuoteen 2050 mennessäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  45. un archos kirjoitti 29.9.2016 kello 11:46

    Hyvä kirjoitus. Pikaratikan solmukohtiin (hämeenlinnanväylä ja rantarata) riittävän korkeaa rakentamista, ja pirkkolan puuston kohdalle riittää melumuuri. Kaikki voittavat ja kaupunkikuvakin kohentuu. Niin, ja sen parkkipaikan metsitys tottakai myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. Markku af Heurlin kirjoitti 29.9.2016 kello 12:52

    Ihan off topić.

    Etsikääpä käsiinne muutaman päivän takainen Neu Zurcher Zeitung. Siinä oli kuvaus Sveitisstä eri kanteilta, mm. ilman vesistöjä. Ja sitten pelkkä asutus ja tiet.

    Huomaisn, et6tä asutus on hyvin samaan tapaan solmuttunut kuin Suomessa ja välissä laajoja (lähes) asumattomia alueita. Sveitsissä maan jakavat vuoret, meilä vesistöt ja suot.

    Sveitsissä on 8,3 miljoona asukasta ja s4ne pinta-ala on 41.000 km2/ eli likimäärin kahdeksassa Suomen pinta-alasta.

    Valaiiton vaalilause on erinomaisen sopiva elämänohjeeksi: «Unus pro omnibus, omnes pro uno» eli Kolmesta muskettisoturista tuttu” Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. anonilli kirjoitti 29.9.2016 kello 12:57

    Liian vanha: Ja viikonloppuisin palvelut esim ravintolat on pistettävä kiinni asikaskadon vuoksi

    Jos jossain päin ylipäänsä kannattaa pitää ravintolaa auki viikonloppuisin, niin keskustassa. Täällä nukkumalähiössä ravintola ei kannata minään viikonpäivänä, mihinkään kellonaikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  48. Anonymous kirjoitti 29.9.2016 kello 14:08

    Mikko Nummelin:
    Helsingin kaupunkisuunnittelun ongelmana tuntuu olevan kokonaisnäkemyksen puuttuminen ja erilaisten toistensa kanssa jyrkässä ristiriidassa olevien tavoitteiden ajaminen yleiskaavassa ja parhaillaan toteutettavissa asemakaavoissa.

    Eräs räikeimmistä esimerkeistä on satamaliikenteen järjestely. Jos Helsingin keskustan saavutettavuutta autoliikenteellä halutaan suitsia moottoriteitä bulevardisoimalla, ei ole mitään järkeä samanaikaisesti laajentaa keskusta-alueen satamatoimintoja tai perustaa laajaa asuinaluetta sataman rekkaliikenteen tielle pesusieneksi Jätkäsaaressa.

    Nyt kun Vuosaaren tunneli on suljettu, niin raskas liikenne joutuu käyttämään kiertotietä jota todellakaan ei ole tarkoitettu kuorma-autoille. Ihan mielenkiintoisia jumeja syntyy kun ylipitkät kuorma-autot perävaunuineen ajavat valo-ohjatussa risteyksessä. Vauhti on niin pieni näillä isoilla vehkeillä, että noin yksi kappale yhdistelmää pääsee vihreillä läpi ja loput jonottavat sitten omaa vuoroaan. Järjestely on väliaikainen, mutta tulevat bulevardit pysyviä. Joutokäynnillä odottaessa muuten sybntyy huomattavasti päästöjä ja pienhiukkasia. Tätä eivät päästölaskiat suostu tunnustamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2016 kello 14:22

    Jos olisimme Saksassa, tariffipolitiikalla pakotettaisin satamaan tuleva tavaraliikenne käyttämään junaa.Tämä ei tietenkään ole vastaus siihen, mitä Anonymous halusi sanoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. spottu kirjoitti 29.9.2016 kello 14:29

    Juho Laatu: Tavoitteeni on siis päästä vähitellen eroon kaikista väestönkasvun muodoista. Vihreä Helsinki voisi näyttää tässä esimerkkiä, mutta valitettavasti se nayttää olevan kaikkein innokkain väkimäärän kasvattaja.

    Minulle ei nyt oikein tule muita humaaneja keinoja mieleen kuin sellainen elämäntyyli joka pudottaa syntyvyyden riittävän alas jotta kaupunkihygienian läpilyönnistä alkanut, ja antibioottien ja rokotteiden käyttöönoton edelleen vahvistama väestönkasvu tasoittuu ja kääntyy vähitellen hallittuun laskuun.

    Mutta kas, näinhän kehittyneissä länsimaissa ja erityisesti länsimaisissa kaupunkiympäristöissä on käynytkin. Eteenpäin Helsingin viitoittamaa tietä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  51. Mikko Nummelin kirjoitti 29.9.2016 kello 14:47

    Osmo Soininvaara:
    Jos olisimme Saksassa, tariffipolitiikalla pakotettaisin satamaan tuleva tavaraliikenne käyttämään junaa.Tämä ei tietenkään ole vastaus siihen, mitä Anonymous halusi sanoa.

    Jätkäsaareen ja peräti Kauppatorillekin asti on aikaisemmin päässyt tavarajunalla, mutta nyt junaradan tilalla on esimerkiksi pyöräbaana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  52. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2016 kello 14:58

    R.Silfverberg:
    Keskuspuisto, Malmin lentokenttä, Talin golfkenttä, Vartiosaari, Haltialan, Viikin ja Tuomarinkylän pellot, siinö olisi paikkoja jonne voisi rakentaa asuntoja, mutta jokaista näistä vastustetaan.

    Helsingin kaupungin päätävillä elimillä on vaikea tehtävä joten en ole kateellinen.

    Jos ei mihinkään noista voi rakentaa niin ne asunnot tulevat Espoosen ja Vantaalle, mahdollsesti kehyskuntiin. Tai Heslsinkiin muuten tulossa olevat ihmiset muuttavat Tallinnaan tai Berliiniin.

    Kommentoin jo edellä sitä, miksi Helsingin kasvu ei vähennä rakentamista naapurikunnissa, joten ei siitä tässä sen enempää. Jos halutaan rajoittaa kasvua, kaikkien kuntien pitäisi osallistua talkoisiin, tai vaihtoehtoisesti valtion pitäisi rajoittaa niiden kasvuintoa.

    Helsinki ja Suomi eivät saa kasvaa myöskään sillä verukkeella, että Tallinna ja Berliini kasvavat. Parempi rakentaa Suomesta muuten niin vihtyisä paikka (vaikkapa puistojen Helsinki), että kaikki haluavat pysyä Suomessa.

    Henkilön kannalta joka etsii asuntoa pk-seudulta näiden kohteiden “rauhoittaminen” ei olisi mielekästä koska rakentaminen maksaa joka tapauksessa, mutta nämä em kohteet ovat kaupungin omistuksessa olevaa maata eli vain kunnallistekniika maksaa. Espoossa ja Vantaalla maat omistaa yksityiset maajussit tai grynderit jotka haluavat oman siivunsa, joten asuminen kallistuu ja jos mennään Nurmijärvelle niin työmatkat pitenee ja ollaan autosta riippuvaisia.
    Eli jos Helsingin luontokeitaat rauhoitetaan ikiajoiksi, niin asuminne kallistuu myös Espoossa ja Vantaalla.

    Helsingin kasvu on menneisyydessä selvästi korreloinut hintojen nousun kanssa. Ja Helsingin kasvu ja kallistuminen nostaa hintoja myös naapurikunnissa.

    Helsingin asukkaista karkeasti 50% vastustaa kaikkea rakentamista ja 50% haluaisi lisää kaupunkia, vaikka joku em luontokeitaista menetettäisiin.

    Helsingin kaupungin johdon pitäisi johdonmukaisesti rautalangasta vääntämällä kertoa, että jos ei saa rakentaa lisää, niin ihmisiä alkaa muuttaa pois, eikä pelkästään Esposeen tai Nurmijärvelle vaan ulkomaille. Ei kukaan halua maksaa asumisesta Lontoon tai New Yorkin hintoja jossain Kansas Cityn tai Leedsin kokoisessa kaupungissa. Kuka hoitaa vanhukset jotka jäävät tänne?

    Vanhusten hoito ei ole ongelma. Se että vanhuksia on suhteessa aiempaa enemmän tarkoittaa sitä, että osa muuhun kulutukseen menevistä resursseista menee vanhusten hoitoon. Työikäisten kulutustason tulee siis laskea (jos talous pysyy muuten ennallaan). Valitettavasti tämä on se oikea ratkaisu. Väärä ratkaisu olisi se, että jatkaisimme väestön kasvattamista vain siksi, että voisimme ylläpitää itselämme korkeampaa kulutustasoa kuin on kestävästi mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Petteri kirjoitti 29.9.2016 kello 15:29

    Mikko Nummelin:
    Eräs räikeimmistä esimerkeistä on satamaliikenteen järjestely. Jos Helsingin keskustan saavutettavuutta autoliikenteellä halutaan suitsia moottoriteitä bulevardisoimalla, ei ole mitään järkeä samanaikaisesti laajentaa keskusta-alueen satamatoimintoja tai perustaa laajaa asuinaluetta sataman rekkaliikenteen tielle pesusieneksi Jätkäsaaressa.

    Isot kävelykeskustat, Jätkäsaaren uudet asunnot ja kaupunkibulevardit olisivat paljon ymmärrettävämpiä, jos yleiskaavassa olisi vaikkapa metron jatkaminen Vuosaaren satamaan ja maakuntakaavan tasolla jonkun uuden suursataman perustaminen kantakaupungin ulkopuolelle, esimerkiksi Pikkalaan, raideyhteyksineen. Liikenne Viroon hoituisi rekkoineen sitten niistä, tosin matkustajaliikenne tietenkin hankaloituisi.

    Jätkäsaaressa olevaa satamaa tuskin laajennetaan vain siksi, että se pitäisi seuraavaksi purkaa, vaan laajennus tarkoittaa todella pitkäaikaista ratkaisua ja vahvaa olettamaa, että satama on aktiivinen yli puoli vuosisataa tai pidempäänkin tulevaisuuteen.

    Jätkäsaari on ensi sijassa matkustajasatama ja matkustajasataman on syytä sijaita kohtuullisen lähellä matkustajien kohteita. Jätkäsaaresta kulkee kuitenkin 6-7 miljoonaa matkustajaa vuodessa. (Vertailuna Helsingin ja Pasilan rautatieasemien noin 7 miljoonaa kaukojunamatkustajaa. Rautateiden lähiliikenteessä on toki suuremmat matkustajamäärät.)

    Jätkäsaaren ja Eteläsataman rekkaliikenteellä on logistiikalle varsin pieni merkitys, vaikka Viron liikenne siitä menee. Isot tavaramäärät kulkevat Vuosaaresta ja muista satamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Marko Hamilo kirjoitti 29.9.2016 kello 15:37

    Menee hieman off-topicin rajoille, mutta minusta vaikuttaa siltä että aika harva tietää kuinka lähellä Helsingin keskustaa sitä luonnon rauhaa löytyy. Keskuspuisto, Nuuksio jne. ovat varsinkin viikonloppuisin täynnä retkeilijöitä, mutta saaristossa on melojan paratiisi. Monelle saarelle on laivojen aaltojen takia vaikea rantautua oikeastaan muulla kuin kumiveneellä tai kajakilla.

    Joten jos haluaa jonnekin missä ei juuri muihin ihmisiin törmää, niin kajakkia alle ja teltan kanssa saaristoon. Sitähän ei uhkaa muu kuin se että jotkut puolueet haluavat sinne tuulivoimaloita. Muihin ilmansuuntiin täytyy mennä todella kauas ennen kuin löytää mitään erämaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  55. Pekka Vuori kirjoitti 29.9.2016 kello 16:57

    Helsingissä syntyi viime vuonna 7016 lasta, enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970. Syntyneiden määrän kasvu johtuu luonnollisesti hedelmällisessä iässä olevien naisten määrän kasvusta. Hedelmällisyys on Helsingissä ollut “aina” koko maata matalampi, mutta kun koko maassa hedelmällisyys on jyrkästi alentunut 2010-luvulla, Helsingissä alenema on selvästi vähäisempi. Ulkomaalaisväestön kasvulla on tässä vain pieni osuus, merkittävämpää on ollut “kantaväestöön” kuuluvan perheväestön jääminen Helsinkiin.
    Tämä näkyy myös syntyneiden määrän alenemisena naapurikunnissa, vaikka niissä hedelmällisyys onkin korkeammalla perheitä suosivamman asuntorakenteen ym. vuoksi.
    Myös syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden (1881 henkeä) nousi Helsingissä 1970-luvun alun tasolle. Sen sijaan koko maassa tämä luonnollinen väestönkasvu on melkoisessa pudotuksessa: vielä 2010 ylitettiin 10000 henkeä, mutta viime vuonna jäätiin 3000 alle. Muuttovirrat pitävät siten kasvukeskusten ikärakenteen nuorena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.9.2016 kello 17:26

    Tero Tolonen: Niin ja jos pitää Hki-Tre väliä korpena, niin ei ole kyllä korpea nähnytkään. Aika kauas saa painella ennenkuin sivistys tyystin loppuu tästäkään maasta.

    Helsingin ja Tampereen välillä ei ole yhtään mitään lukuunottamatta radan varren nukkumalähiöitä, kuten Hämeenlinna, Lempäälä ja Riihimäki.

    Tarkastele joskus huviksesi vaikka kansalaisen karttapaikasta, retkikartasta tai google mapsin street viewillä, että mitä valtateiden 2 ja 3 välissä on. Tai, mitä löytyy valtatien 3 itäpuolelta.

    Tai anna minä kerron: muutamia kesämökkejä, metsää ja pystyyn kuolevia maatiloja.

    Toki joillekin sivistykseksi riittää kuoppainen metsäautotie, homeinen rintamamiestalo ja sadan hehtaarin yksinäisyys…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. R. V. kirjoitti 29.9.2016 kello 17:46

    Tuomas L.: Yleiskaavassa on niin paljon Vihreille tärkeitä asioita, että pidän tuon Hämeenlinnanväylän varren entisen pellon osittaista rakentamista pienenä hintana kaikista niistä hyödyistä, joita yleiskaavaehdotukseen liittyy. Jos vihreät eivät pysty kompromisseihin, autopuoluekin nopeasti haluaa palauttaa moottoritiet yleiskaavakarttaan.

    On eri asia suostua kompromissiin, ja todeta, että tällä kertaa myytiin osa keskuspuistoa muiden tärkeiden (ja mielellään listattujen) tavoitteiden saavuttamiseksi kuin vain kannattaa täsmälleen samaa ehdotusta kritisoimatta sen huonoja osia.

    Toisin sanoen: tällä hetkellä virheät pitävät hyvänä sitä, että keskuspuistoa leikataan, koska eivät kritisoi sitä osaa yleiskaavasta. Ainakin itse arvioin heitä tämän perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  58. Markku af Heurlin kirjoitti 29.9.2016 kello 21:51

    Osmo Soininvaara:
    Jos olisimme Saksassa, tariffipolitiikalla pakotettaisin satamaan tuleva tavaraliikenne käyttämään junaa.Tämä ei tietenkään ole vastaus siihen, mitä Anonymous halusi sanoa.

    En tiedä tarkemmin Saksan Liitotasavvan rautateiden tariffipolitiikasta. Lukuunottamatta elintarvikekuljetuksia rekkaliikkenne on kielletty viikonloppuisin.

    Muutamia vuosia sitten ajoin Puuttgardenin kautta. Panin meŕkille lukuisat tyhjät tavarajunakiskot. Saman Heidelbergin asemalla, jolla olin edellisen kerran käynyt kesäkuussa 1972.

    Hampurin sataman rahtiliikenne on jotain 132 miljoonaa tonnia eli yli kymmenkertainen Vuosaaren satamaan verrattuna.

    Pikkuruisen Lyypekin sataman vuotuinen rahtiliikenne on n 26 miljoonaa tonnia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Daniel Federley kirjoitti 29.9.2016 kello 23:05

    Juho Laatu: Kaupungin koon kasvattaminen ei ole palvelus Helsingin, Suomen eikä maailman luonnolle. Suomessa on kaikilla jo asunnot, joten uusia asuntoja ei periaatteessa tarvitse rakentaa missään.

    Minkä osan väestöstä ajattelit pakkosiirtää Helsingistä jonnekin muualle niiden tieltä, jotka tulevat pääkaupunkiin opiskelemaan tai töihin tai jotka muuttavat Suomeen ulkomailta?

    En minäkään varsinaisesti riemusta hihku, kun puoli Suomea haluaa muuttaa Helsinkiin. Ja ne harvat, jotka maalle jäävät, taitavat hihkua vielä vähemmän, kun viimeisetkin palvelut katoavat muuttajien mukana. Mutta ilmeisesti aika monta suomalaista – ja siinä sivussa aika monta ulkomailta muuttavaakin – elämä pääkaupungissa nyt vaan houkuttelee, emmekä me oikein voi sille mitään. Kun muuttovirta nyt kuitenkin on olemassa, on kai sentään fiksumpaa varautua siihen kuin olla varautumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  60. Juho Laatu kirjoitti 29.9.2016 kello 23:36

    spottu: Minulle ei nyt oikein tule muita humaaneja keinoja mieleen kuin sellainen elämäntyyli joka pudottaa syntyvyyden riittävän alas jotta kaupunkihygienian läpilyönnistä alkanut, ja antibioottien ja rokotteiden käyttöönoton edelleen vahvistama väestönkasvu tasoittuu ja kääntyy vähitellen hallittuun laskuun.

    Mutta kas, näinhän kehittyneissä länsimaissa ja erityisesti länsimaisissa kaupunkiympäristöissä on käynytkin. Eteenpäin Helsingin viitoittamaa tietä?

    En ymmärrä miksi Helsingin viitoittama tie olisi oikea, jos se tähtää maksimaaliseen väestönkasvuun.

    Jos luontainen väestönkasvu ei pysy kohtuullisissa rajoissa, pitää yrittää valistaa. Ja kai vähentää lapsilisiäkin ja tehdä muuta kiusaa, jos tavoite ei muuten täyty. Maahanmuuttoa tämän ei tarvitsisi lopettaa, mutta pitäisi pyrkiä lähettämään yksi suomalainen vastakkaiseen suuntaan jokaista maahan muuttanutta kohti. Helsingin lisärakentaminen pitäisi lopettaa, sillä jos väestöä ei pyritä kasvattamaan, ei tarvetta uusille asunnoillelkaan (juuri) ole. Nykyään Helsinki ja Suomi toimivat jokseenkin päinvastoin kaikissa nissä kohdissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2016 kello 7:05

    Eikö tässä juuri todettu, että hedelmällisyys on Helsingissä matalampaa kuin muualla Suomessa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erittäin tehokas tapa alentaa Suomen väkilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomesta Helsinkiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 30.9.2016 kello 3:11

    Onpa hassua kirjoittelua joiltakin. Ensinnäkin on niin, että jotta Suomen asukastiheys olisi edes Uudenmaan tasolla, Suomeen mahtuisi vielä 55 miljoonaa ihmistä lisää, ja Uudestamaastakin suurin osa on korpea. Toisekseen väestönkasvu tapahtuu kunkin valtion sisällä, eli jos Helsingin seutu kasvaa, muun Suomen väkiluku vähenee saman verran. Kyseessä on puhdas Nollasummapeli, ja Suomen hedelmällisyysluku on 1.8.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  63. Liian vanha kirjoitti 30.9.2016 kello 6:49

    anonilli: Jos jossain päin ylipäänsä kannattaa pitää ravintolaa auki viikonloppuisin, niin keskustassa. Täällä nukkumalähiössä ravintola ei kannata minään viikonpäivänä, mihinkään kellonaikaan.

    Tuttavani piti lounasravintolaa nukkumalähiössä 20 vuotta ja asiakkaita oli kaikkina arkipäivinä.Asiakaskunta oli pääasiassa duunareita, rakennusmiehiä, autonkuljettajia, huoltomiehiä

    Mutta kun Helsingistä puuttuu 70000 asiakasta viikonloppuisin niin aukipito ei kannata kaikille. Ilmeisesti et ymmärröä markkinan/kysynnän määrän vaihtelun merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Meluaita metsän reunaan kirjoitti 30.9.2016 kello 8:08

    Kaupunkibulevardien kannattajat esittävät massiivista rakentamista Keskuspuiston reuna-alueille ja syvälle puistoon. Metsän virkistyskäyttö kuulemma vain paranee, kun uudet korttelit toimivat Hämeenlinnanväylän melusuojana.

    Keskuspuiston käyttäjien mielestä olisi parempi parantaa metsän virkistyskäyttöä metsät säilyttämällä kuin asuntoja rakentamalla. Ja mikäänhän ei estä rakentamasta metsän reunaan meluaitaa, jos kaupunkisuunnittelijat ovat liikenteen melusta huolissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  65. R.Silfverberg kirjoitti 30.9.2016 kello 8:10

    Juho Laatu:
    Vanhusten hoito ei ole ongelma. Se että vanhuksia on suhteessa aiempaa enemmän tarkoittaa sitä, että osa muuhun kulutukseen menevistä resursseista menee vanhusten hoitoon. Työikäisten kulutustason tulee siis laskea (jos talous pysyy muuten ennallaan)

    Joopa joo! Tuon olen kuullut muiltakin eläkeläisiltä. Taitettu indeksi pitäisi poistaa jne että enemmän eläkeläsiiä pääsee Thaimaahan ja Espanjaan ja työikäiset raataa täällä Suomen Deomokraattisessa Tasavallassa. Laitetaanko ihan muuri etti kukaan työikäinen karkaa täältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Sakke kirjoitti 30.9.2016 kello 9:09

    Osmo Soininvaara:
    Eikö tässä juuri todettu, että hedelmällisyys on Helsingissä matalampaa kuin muualla Suomessa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erittäin tehokas tapa alentaa Suomen väkilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomesta Helsinkiin…

    Miksi ihmeessä Suomen väkilukua pitäisi alentaa? Eikö riitä, että maamme säilyy asuttuna, jos vain sen olosuhteet säilyvät siedettävinä?

    Miten suuren asukasluvun maamme voi elättää esimerkiksi Gösta Ehrensvärdin skenaarion kuvaamassa maailmassa vuonna 2050 (ks. “Ehrensvärd, Gösta: Ennen – jälkeen: diagnoosi”, v. 1972)? Löytyykö tuoreempia, päivitettyjä ennusteita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  67. Sakke kirjoitti 30.9.2016 kello 9:29

    Osmo Soininvaara:
    Eikö tässä juuri todettu, että hedelmällisyys on Helsingissä matalampaa kuin muualla Suomessa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erittäin tehokas tapa alentaa Suomen väkilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomesta Helsinkiin…

    Väestökeskittymä on riskikeskittymä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. JY kirjoitti 30.9.2016 kello 9:46

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Onpa hassua kirjoittelua joiltakin. Ensinnäkin on niin, että jotta Suomen asukastiheys olisi edes Uudenmaan tasolla, Suomeen mahtuisi vielä 55 miljoonaa ihmistä lisää, ja Uudestamaastakin suurin osa on korpea. Toisekseen väestönkasvu tapahtuu kunkin valtion sisällä, eli jos Helsingin seutu kasvaa, muun Suomen väkiluku vähenee saman verran. Kyseessä on puhdas Nollasummapeli, ja Suomen hedelmällisyysluku on 1.8.

    Ei se ole mitään nollasummapeliä, eikä se tapahdu pelkästään valtion sisällä. 2010 luvulla Uudenmaan maakunnan väkiluku on kasvanut 98619 ja “muun Suomen” 19223 henkeä. Tarkemmin maakunnittain ja suhteellisesti %:
    Uudenmaan maakunta . . . . . . . 98619 . . . 6,44
    Pirkanmaan maakunta . . . . . . . 17886 . . . 3,66
    Pohjois-Pohjanmaan maakunta . 11918 . . . 2,99
    Varsinais-Suomen maakunta . . . .9252 . . . 1,99
    Pohjanmaan maakunta . . . . . . . .3291 . . . 1,85
    Keski-Pohjanmaan maakunta . . . . 746 . . . 1,09
    Keski-Suomen maakunta . . . . . . 1373 . . . .0,50
    Päijät-Hämeen maakunta . . . . . . . .12 . . . .0,01
    Kanta-Hämeen maakunta . . . . . . . -87 . . . -0,05
    Pohjois-Savon maakunta . . . . . . . -338 . . . -0,14
    Etelä-Pohjanmaan maakunta . . . -1007 . . . -0,52
    Pohjois-Karjalan maakunta . . . . .-1529 . . . -0,92
    Satakunnan maakunta . . . . . . . .-3198 . . . -1,42
    Etelä-Karjalan maakunta . . . . . . -2390 . . . -1,80
    Lapin maakunta . . . . . . . . . . . . .-3362 . . . -1,83
    Kymenlaakson maakunta . . . . . . -3918 . . . -2,15
    Etelä-Savon maakunta . . . . . . . .-5831 . . . -3,75
    Kainuun maakunta . . . . . . . . . . .-3595 . . . . -4,57

    Kymenlaaksokin on tuona aikana muuttotappioinen vain 5 henkilöä, eli väestön väheneminen johtuu kuolevuudesta. Saman tapainen tilanne on Satakunnassa ja Etelä-Savossa, jotka ovat vanhoja teollisuusmaakuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. JY kirjoitti 30.9.2016 kello 10:16

    Pekka Vuori:
    Helsingissä syntyi viime vuonna 7016 lasta, enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970. Syntyneiden määrän kasvu johtuu luonnollisesti hedelmällisessä iässä olevien naisten määrän kasvusta. Hedelmällisyys on Helsingissä ollut “aina” koko maata matalampi, mutta kun koko maassa hedelmällisyys on jyrkästi alentunut 2010-luvulla, Helsingissä alenema on selvästi vähäisempi. Ulkomaalaisväestön kasvulla on tässä vain pieni osuus, merkittävämpää on ollut “kantaväestöön” kuuluvan perheväestön jääminen Helsinkiin.
    Tämä näkyy myös syntyneiden määrän alenemisena naapurikunnissa, vaikka niissä hedelmällisyys onkin korkeammalla perheitä suosivamman asuntorakenteen ym. vuoksi.
    Myös syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden (1881 henkeä) nousi Helsingissä 1970-luvun alun tasolle. Sen sijaan koko maassa tämä luonnollinen väestönkasvu on melkoisessa pudotuksessa: vielä 2010 ylitettiin 10000 henkeä, mutta viime vuonna jäätiin 3000 alle. Muuttovirrat pitävät siten kasvukeskusten ikärakenteen nuorena.

    Minua häiritsee, että nykytilannetta pidetään normaalina olotilana, jonka perusteella tehdään pitkälle ajalle ennusteita. 2010 ei kuitenkaan ole ollut normaalia aikaa työmarkkinoilla. Paitsi, jos nykyinen lama on uusi normaali, eli meillä ei lamaa olekaan. Helsingin saama muuttovoitto räjähti nousuun vuoden 2011 jälkeen, samaan aikaan Suomen talous kääntyi uudestaan laskuun. Ja sen seurauksena myös syntyvyys lähti laskuun. Viime vuonna syntyi 6000 lasta vähemmän kuin 2010.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Tero Tolonen kirjoitti 30.9.2016 kello 10:49

    Lauri Kumpulainen: Helsingin ja Tampereen välillä ei ole yhtään mitään lukuunottamatta radan varren nukkumalähiöitä, kuten Hämeenlinna, Lempäälä ja Riihimäki.

    No siis johonkin Tokioon verrattuna koko Suomi on varmaan jotain periferiaa, mutta tarkoitin että se on kuitenkin suhteellisen vilkasta taajamaa ja aktiivista pikkukylää täynnä.

    Jos olet metsissä liikkunut niin varmaan olet huomannut, että ihmisasutuksen jälkiä on vähän siellä sun täällä.

    Eli semmoista koskematonta korpimetsää on vaikea löytää tai yhtä vaikea on löytää ojittamattomia isoja luonnonvaraisia suoalueita.

    Tuo Koijärvi oli käsittääkseni kai lintujärvi, en oikein linnuista tiedä paljoakaan, mutta metsistä kyllä tiedän jotain – meillä oli mm. joskus semmoinen metsäyhtiön imagonkiilloistustalkoo, jossa piti etsiä mm. kolopuita metsistä. Kierrettiin kymmeniä hehtaareita ison metsäyhtiön metsiä läpi metsätalousinsinöörien ohjeistamana.

    Tosi vaikea homma, koska metsätalous on aikalailla poistanut lahonneet tai kelopuut metsistä. Jotain satunnaisia näreitä siellä täällä löytyy, mutta ei ihme että linnunpönttöjä tarvitaan.

    Eli se mitä toinen pitää käymättömänä korpimetsänä on toisen silmissä hyvin hoidettua talousmetsää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2016 kello 15:19

    Daniel Federley: Minkä osan väestöstä ajattelit pakkosiirtää Helsingistä jonnekin muualle niiden tieltä, jotka tulevat pääkaupunkiin opiskelemaan tai töihin tai jotka muuttavat Suomeen ulkomailta?

    En minäkään varsinaisesti riemusta hihku, kun puoli Suomea haluaa muuttaa Helsinkiin. Ja ne harvat, jotka maalle jäävät, taitavat hihkua vielä vähemmän, kun viimeisetkin palvelut katoavat muuttajien mukana. Mutta ilmeisesti aika monta suomalaista – ja siinä sivussa aika monta ulkomailta muuttavaakin –elämä pääkaupungissa nyt vaan houkuttelee, emmekä me oikein voi sille mitään. Kun muuttovirta nyt kuitenkin on olemassa, on kai sentään fiksumpaa varautua siihen kuin olla varautumatta.

    En kannata minkäänlaisia aktiivisia väestönsiirto-operaatioita. Jos Helsinki pysyy entisen kokoisena, uusien asukkaiden ei tarvitse muuttaa Helsinkiin. Opiskelijat voivat työllistyä kaikkialle Suomeen (vapauttaen näin opiskelija-asuntoja suraaville ikäluokille). Kukaan ei jää asunnottomaksi. Jos joku muuttaa ulkomailta Suomeen, niin toivottavasti joku toinen muuttaa Suomesta ulkomaille.

    Maakuntia voi auttaa niin, että ei viedä palveluita pois. Siihen että etäisyydet ovat pitkiä ja käki kukkuu autojen murinan sijaan, maalaiset ovat jo tottuneet. Helsingissä tuntuu olevan vallalla sellainen oppi, että maakunnat ovat kannattamattomia, ja ainoa oikea teko on (pakko?)siirtää kaikki pääkaupunkiin.

    Se on selvää, että yhteiskunnan portaita kiipeävät muuttavat mahdollisimman lähelle pääkallonpaikkaa. Siihen hyvä lääke olisi se, että ei ainakaan noiden tarpeiden vuoksi pääkaupungin kokoa kasvateta. Riittää jos kärkkyjiä on rajallisesti, ja osa maakunnissa. Minun logiikkani mukaan monopolisoitumista ja turhaa (rahan, asumisen ja vallan) keskittymistä on hyvä hillitä, eikä kaiken keskittäminen ole hyvä luonnollekkaan, osin siksi, että pitäisi rakentaa jo olemassa olevan infra toiseen kertaan pääkaupunkiseudulle.

    Tärkein syy Helsinkiin ja Brysseliin haluamisen taustalla on hyvä työpaikka ja kiipeäminen yhteiskunnan portaissa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna noiden kaupunkien koon pysyminen ennallaan ei aiheuta haittaa kenellekään. Mainitsemaasi muuttovirtaa ei olisi, ellei Helsinki (ja naapurikunnat) pyrkisi kasvattamaan kokoaan jatkuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  72. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2016 kello 15:40

    Osmo Soininvaara:
    Eikö tässä juuri todettu, että hedelmällisyys on Helsingissä matalampaa kuin muualla Suomessa. Jos tämä johtuu kaupungista, on erittäin tehokas tapa alentaa Suomen väkilukua siirtää ihmisiä Pohjoi-Suomesta Helsinkiin…

    Tarvittaisiin tarkempaa tilastotietoa, jotta tuosta voisi sanoa jotain. Ehkä Helsingin naiset siirtyvät Espooseen ja muihin naapurikuntiin halutessaan lapsia.

    Muttta jos oletetaan että yksilöiden Helsinkiin siirtäminen alentaa varmasti noiden yksilöiden keskimääräistä lapsimäärää, kyse voisi olla vaikkapa siitä, että lestadiolaisen kasvatuksen saaneet maallistuvat Helsingissä. Toisaalta voi olla kyse yksinkertaisesti siitä, että maallsituneet muuttavat Helsinkiin, ja perinteiset pysyvät muualla, eikä muutolla tai muuttamatta jättämisellä ole vaikutusta asiaan.

    Ihan hyvä jos Helsinki tavoittelisi tuollaista väestön vähentämistä, mutta kun tavoittelee lähes päinvastaista, eli kaupungin koon kasvattamista kaikin keinoin. Olet muistaakseni itsekin sanonut, että Helsingin kasvattamisen strategia ei tähtää Suomen sisäisiin (väkimääräneutraaleihin) väestönsiirtoihin.

    Lasken tuollaiset haaveet väestönsiirtojen aiheuttamasta syntyvyyden vähenemisestä ja luonnon kulutuksen vähenemisestä toiveajatteluksi ja heikoiksi selityksiksi. Niidenkin toteutumiseen moni ehkä uskoo, mutta varmemmin toteutuvia (ja ehkä enemmän tavoiteltuja) tavoitteita ovat esimerkiksi yleinen mahtavuus ja vauraus, ja joillekin myös mahdollisimman tiivis kivikaupunkimainen unelmakaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Juho Laatu kirjoitti 1.10.2016 kello 9:45

    R.Silfverberg: Joopa joo! Tuon olen kuullut muiltakin eläkeläisiltä. Taitettu indeksi pitäisi poistaa jne että enemmän eläkeläsiiä pääsee Thaimaahan ja Espanjaan ja työikäiset raataa täällä Suomen Deomokraattisessa Tasavallassa. Laitetaanko ihan muuri etti kukaan työikäinen karkaa täältä.

    Valinta on vapaa. Joko tullaan toimeen nykyisellä väkimäärällä ja hoidetaan vanhukset, tai sitten kasvatetaan jatkuvasti väkimäärää niin, että uusi sukupolvi on aina selvästi entistä suurempi, ja pystyy hoitamaan vanhukset kulutustason liikaa kärsimättä. Minusta tuo jälkimmäinen kuulostaa pyramidihijaukselta, jonka aikaansaama kulutuksen kasvukierre lopulta tuhoaa luonnon. Ensimmäisessä vaihtoehdossa ei tarvitsisi kuin luopua toisesta mersusta ja pitää vähän hauskaa vanhusten kanssa.

    Vanhustenkin elintaso kai laskisi ensimmäisessä vaihtoehdossa hieman, joten joko Thaimaan tai Espanjan matka pitäisi peruuttaa. Työmäärä ei lisääntyisi (8h edelleen, paitsi ehkä omaishoitajilla), mutta kulutustaso siis laskisi ja luonnon tuhoaminen vähenisi. Jos haluaa jättää omat vanhempansa ja muut vanhukset hoidotta, voi vapaasti karata ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2016 kello 10:10

    Suomessa syntyvyys on niin matala, että jokainen sukupolvi on 15 % pienempi kuin edellinen. Eikä tämä väkiluvun alentumisvauhti riitä Juha Laadulle? Juho Laadun ihannetila on saavutettu maaseudulla, jossa kohta on jäljellä pelkkiä vanhuksia, mutta siellä ei dyytdytä Juhobn lääkkeeseen, että ne harvalukuiset nuoret vain vähänkiristävät vyötään ja hoitavat ne vanhukset. Ei, vaaditaan, että muu Suomi maksaa. Kuka maksaisi, jos koko maassa olisi tämä Juho Laadun ihannetila, vain vanhuiksia jäljellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Todellisia suunnitelmia kirjoitti 1.10.2016 kello 10:55

    “Vähän harmittaa, ettei kaupunkisuunnitteluvirasto ole julkistanut niitä suunnitelmia, mitä meille näytettiin siitä, mihin he ovat rakentamisen rajaa todellisuudessa suunnitelleet.”

    Myös asukkaita harmittaa ja hekin haluaisivat tietää, mihin rakentamisen rajoja on todellisuudessa suunniteltu. Kaavasuunnitelmia ei pitäisi esittää mielivaltaisilla pikseleillä, joiden taakse todelliset suunnitelmat piilotetaan. Tällaisilla kartoillahan virasto voi myöhemmin perustella ihan mitä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2016 kello 13:52

    Rakentamisen suunniteltu raja kulkee suunnilleen noudattaen 1970-luvun metsänrajaa. Sen jälkeen pelto on metsitetty. Yksityiskohdat ovat tietysti edelleen auki. Tästä varmaankin seuraava valtuusto vääntää tosissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Daniel Federley kirjoitti 1.10.2016 kello 12:33

    Juho Laatu, saat ihmiset kuulostamaan pelinappuloilta ja Suomen Pohjois-Korealta. Helsinki on se Pjongjang, jonne vain eliitti pääsee asumaan?

    Ei kaivoon kannettu vesi ole ennenkään kaivossa pysynyt. Ei edes Pohjois-Koreassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  78. Juho Laatu kirjoitti 1.10.2016 kello 13:50

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa syntyvyys on niin matala, että jokainen sukupolvi on 15 % pienempi kuin edellinen. Eikä tämä väkiluvun alentumisvauhti riitä Juha Laadulle? Juho Laadun ihannetila on saavutettu maaseudulla, jossa kohta on jäljellä pelkkiä vanhuksia, mutta siellä ei dyytdytä Juhobn lääkkeeseen, että ne harvalukuiset nuoret vain vähänkiristävät vyötään ja hoitavat ne vanhukset. Ei, vaaditaan, että muu Suomi maksaa. Kuka maksaisi, jos koko maassa olisi tämä Juho Laadun ihannetila, vain vanhuiksia jäljellä?

    Wikipedian mukaan Suomen väkiluku kasvaa edelleen noin 0,45% vuodessa. Väkiluku ei siis alene vaan lisääntyy jatkuvasti. Myös väestön kulutustottumukset saattavat olla nousussa, vakka pientä lamaa on viime aikoina ollutkin. Kuten edellä kirjoitin, mielestäni hyvä tavoite olisi väestömäärän lievä lasku. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien osuus Suomen väestönkasvusta näyttää muuten olevan noin 2/3.

    Olen todellakin sitä mieltä, että on ihan ok kiristää hieman vyötä, jos vaihtoehto on tähtääminen kulutuksen ja väestörasitteen kasvuun. Yritämme kai suojella luontoa, joten väestön kavattaminen vain siksi, että me rikkaimmat emme joutuisi luopumaan toisesta mersutamme vanhempiemme hyvän hyvän elämän turvaamiseksi, ei ole asiallinen vaihtoehto.

    Se on samantekevää asuvatko vanhukset maalla vai kaupungissa. Vanhuksille on mukavinta, jos asuvat lähellä läheisiään. Jokaisella on kaksi vanhmpaa, joten on luontevaa, että kaikki maksavat osansa kuluista (ja myös lapsettomien vanhusten hoidon).

    Suomessa ei tule olemaan jäljellä vain vanhuksia. Kyllä nuoriakin kansalaisia on runsaasti, vaikka väestön määrää ei jatkuvasti kasvatettaisikaan. Koska elintasomme on ylen korkea, kyse on vain siitä toisesta mersusta. Et voi olla tosissasi sen kanssa, että väestömäärää pitäisi jatkuvasti kasvattaa, jotta vanhukset eivät rajoittaisi nuorten kulutustottumuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  79. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2016 kello 13:53

    Väkiluvun kasvu johtuu siitä, että elinajan odote nousee. Miten tässä lopulta käy selviää nettouusiutumisluvusta, siitä kuinka monta tyttöä yksi nainen synnyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Juho Laatu kirjoitti 1.10.2016 kello 18:06

    Osmo Soininvaara:
    Väkiluvun kasvu johtuu siitä, että elinajan odote nousee. Miten tässä lopulta käy selviää nettouusiutumisluvusta, siitä kuinka monta tyttöä yksi nainen synnyttää.

    Sainoisin että tilanne riippuu siitä, haluammeko kasvattaa väestön määrää vai emme. Jos elinaja odote nousee vähitellen kaksinkertaiseksi, on luontevaa pitää kuitenkin väestön määrä samana, ja puolittaa vähitellen ikäluokkien koko.

    Minusta tuntuu että keksit vain erilaisia selityksiä, jotta Helsingin ei tarvitsisi muuttaa vahingollista väestönkasvuun tähtäävää politiikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. Lauri Kumpulainen kirjoitti 1.10.2016 kello 18:23

    Se on hassua, että syntyvyyden lasku tuntuu eniten ahdistavan yli 50 vuotiaita miehiä…

    Tuskin tässä kovin montaa vuosikymmentä kuluu, että naisten ei tarvitse enää kärsiä raskausaikaa lainkaan, vaan keinokohtu ajaa saman asian.

    Toiset sanovat, että ihmistä tulee metallisiin koneisiin istutettuja olentoja, mutta pehmeiden kudosten mekaniikka on vasta aivan alkutekijöissään. Bioinformatiikka ja biotekniikka kehittyvät isoin harppauksin ja Suomessakin alalle etsiytyy erittäin lahjakkaita tutkijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. antti kirjoitti 1.10.2016 kello 18:32

    Juho Laatu: Opiskelijat voivat työllistyä kaikkialle Suomeen (vapauttaen näin opiskelija-asuntoja suraaville ikäluokille).

    Varmasti tuollaiset huippuyksilöt kuin Juha Laatu (ja Liian vanha ja markku af Heurlin) työllistyvät ihan minne haluavat, mutta tälläiselle tavan tallaajalle kuin minä oikeastaan ainoat realistiset työllistymismahdollisuudet on Helsinki/pk-seutu ja ehkä joku Tampere/Turku/oulu jos oikein hyvä tuuri kävisi, mitä kyllä epäilen. Laadun mallilla olisin sitten varmaan jäänyt maalle vanhempien nurkkiin kiljua keittelemään paremman tekemisen puutteessa. Olis varmaan hiilijalanjälki pienempi joo mutta muita plussia en näin henk koht lähestymissuunnalta keksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2016 kello 8:59

    On todella aika umpelo jos alkaa keittää kiljua. Siitä tulee alkoholitonta. Tuolla asenteella ei pärjää siellä maallakaan 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. JTS kirjoitti 1.10.2016 kello 18:39

    Mikähän lienee kasvun totetuttamisen ensisijaisuus? Bulevardisointi ja keskuspuisto eivät ole ehkä ensimmäisiä kohteita Helsingin kasvulle.

    Jos Malmin lentokenttää ei rakenneta, Santahaminakin päätyy asuntoalueeksi.

    Jätkänsaaren-Ruoholahden asukasmäärän kasvu yhdistettynä Tallinnan laivaliikenteeseen on ainakin lähtölaukaus ongelmille. Siihen ei näytä syntyvän edes mitään kantavaa ideaa, käytännössä suunnitelmaa autotunnelista tai metroa Vuosaaren satamaan ja autolauttojen siirtoa sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.10.2016 kello 6:30

    Juho Laatu: Helsingissä tuntuu olevan vallalla sellainen oppi, että maakunnat ovat kannattamattomia, ja ainoa oikea teko on (pakko?)siirtää kaikki pääkaupunkiin.

    Sivistä meitä ja kerro, että mikä toimiala kannattaa maakunnissa, niin perustan sille alalle startupin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  86. anonilli kirjoitti 3.10.2016 kello 9:11
  87. Mikko Nummelin kirjoitti 3.10.2016 kello 9:19

    Lauri Kumpulainen: Sivistä meitä ja kerro, että mikä toimiala kannattaa maakunnissa, niin perustan sille alalle startupin.

    Esimerkiksi maa- ja metsätalous, puunjalostusteollisuus, metalliteollisuus, kaivokset, vesivoimalat ja muu energiateollisuus ja erämatkailuun liittyvä hotelli- ja ravintola-ala Lapissa. Myös ICT-alan töitä tehdään paljon hyvinkin autioilta haja-asutusalueilta käsin, mikäli etätyömahdollisuus ja hyvät verkkoyhteydet ovat olemassa.

    Suurten kaupunkien keskusta-alueiden isoin merkitys on tosiasiallisesti siinä, että niihin on mahdollista sijoittaa kannattavasti erityisen suurehko määrä viihdepainotteisia ravintoloita. Tämä johtuu paitsi lähellä olevasta väentiheydestä, myös demografiasta. Baaritarjonnan kannattavuus korostuu entisestään, mikäli alueen yksityisautoliikenneyhteydet ovat huonot ja asukkaista huomattava osa on perheettömiä nuoria opiskelijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  88. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 3.10.2016 kello 9:58

    Juho Laatu:

    Minusta tuntuu että keksit vain erilaisia selityksiä, jotta Helsingin ei tarvitsisi muuttaa vahingollista väestönkasvuun tähtäävää politiikkaansa.

    Mehän olemme yrittäneet selittää, että mitään väestönkasvuun tähtäävää politiikkaa ei ole olemassakaan, vaan suomalaisten määrä pysyy samana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. R.Silfverberg kirjoitti 3.10.2016 kello 9:59

    Juho Laatu:
    Minusta tuntuu että keksit vain erilaisia selityksiä, jotta Helsingin ei tarvitsisi muuttaa vahingollista väestönkasvuun tähtäävää politiikkaansa.

    Mitä väestönkasvussa on vahingollista? Tukholma kasvaa, Kööpenhamina kasvaa, Pietari kasvaa, Oslo kasvaa, Tallinna kasvaa.
    Ne kasvavat koska talous kasva.

    Silloin kun taloudella menee huonosti niin kaupunkien väliluvut yleensä vähenevät, mutta se tietää yleensä kurjuutta kaikkein köyhimmille, ennenaikaisia kuolemia, väkivaltaisuuksia ja epävarmuutta keskiluokalle. Tyypillisiä negatiivisen kasvun kaupunkeja ovat isot teollisuuskaupungit “ruostevyöhykkeellä” tai kaivoskaupungit joissa kaivos lopettaa toimintansa tai poliittisesti epävakaiden valtioiden suurkaupungit, sotatoimialueista puhumattakaan. Miksi Helsingin pitäisi pyrkiä olemaan kasvamatta tai vähentämään väkilukuaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  90. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2016 kello 10:15

    antti: Varmasti tuollaiset huippuyksilöt kuin Juha Laatu (ja Liian vanha ja markku af Heurlin) työllistyvät ihan minne haluavat, mutta tälläiselle tavan tallaajalle kuin minä oikeastaan ainoat realistiset työllistymismahdollisuudet on Helsinki/pk-seutu ja ehkä joku Tampere/Turku/oulu jos oikein hyvä tuuri kävisi, mitä kyllä epäilen. Laadun mallilla olisin sitten varmaan jäänyt maalle vanhempien nurkkiin kiljua keittelemään paremman tekemisen puutteessa. Olis varmaan hiilijalanjälki pienempi joo mutta muitaplussia en näin henk koht lähestymissuunnalta keksi.

    Yksi tämän blogokirjoituksen teemaan liittyvä helppo ratkaisu olisi tietenkin rakentaa vähemmän Helsinkiin. Näin työpaikat syntyisivät muualle. Helsinki kuitenkin haluaa imeä kaiken mahdollisen itseensä (ja on pääkaupunkistatuksensa vuoksi tässä vahvoilla), joten kansainvaellus Helsinkiä kohti voi hyvin jatkuakin.

    Se että kaikki raha, valta ja työpaikat helposti keskittyvät yhteen paikkaan on ihan luontaista monopolisoitumiskehitystä, mutta ei ainoa mahdollinen tapa rakentaa yhteiskuntaa.

    En usko siihen, että Helsingin koon kasvattaminen maakuntien kustnnuksella toisi merkittävästi lisää tavallisten ihmisten työpaikkoja Suomeen. Byrokraatteja, muuta konttoriväkeä ja lattekahvin keittäjiä pääkaupunkiseudulla on kyllä suhteessa paljon, mutta konepajoja ja verkkoyrityksiä voi löytää mistä vain.

    Korkean teknologian yrityksiä voi kyllä olla keskimääräistä tiheämmässä korkeakoulujen läheisyydessä (voivat tarjota joitain tavallistenkin ihmisten työpaikkoja), ja rikkaimpien ihmisten ympärille muodostuu palveluammattien tarvetta, mutta muuten perusduunia voi Suomessa tehdä hyvin monessa kunnassa. Jos muualle Suomeen muuttaminen ei ole sen isompi ongelma kuin Helsinkiin muuttaminen, luulisin että reippaalle työntekijälle työpaikka kyllä löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2016 kello 10:30

    Lauri Kumpulainen: Sivistä meitä ja kerro, että mikä toimiala kannattaa maakunnissa, niin perustan sille alalle startupin.

    Koenpajat menestyvät varmaankin yhtä hyvin kuin pääkaupunkiseudulla. Verkkokauppa voisi olla toinen vaihtoehto. Ja tietenkin luonnollisesti monet metsäteollisuuteen liittyvät jutut.

    (En tosin voi taata startupisi menestystä maakunnissa enkä pääkaupunkiseudulla. Menestys riippuu paljon omasta tarmostasi ja taidoistasi.)

    Startup on tyypillisesti pienen ydinporukan ponnistus, joten jos idea ja ydinosaaminen on sinun ja ehkä parin kaverisi hallussa, paikkakunnan voi monessa tapauksessa valita aika vapaasti. Jos homma perustuu isojen pelureiden palvelemiseen jatkuvia henkilökohtaisia kontakteja hyödyntämällä, suosittelen sijainniksi Helsinkiä, Brysseliä tai jotain vielä suurempaa kaupunkia. Mutta jos päivittäinen lobbailu ei ole tarpeen, eikä massiivinen joukko korkeakoulutettuja työntekijöitä (tuskin startupilla), eikä massiivinen määrä päivittäisiä asiakaskäyntejä, pienemmät paikkakunnat ovat ehkä kustannuksiltaan halvempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.10.2016 kello 9:17

    Juho. Jos yritysten toimintaedellytykset ovat noinpaljon parempia syrjäseudulla kuin kaupungeissa, miksi niitä ei synny?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. antti kirjoitti 3.10.2016 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    On todella aika umpelo jos alkaa keittää kiljua. Siitä tulee alkoholitonta. Tuolla asenteella ei pärjää siellä maallakaan

    Joo ei kiljua keitetä, vähän kiehautetaan niin hyvä tulee..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. JY kirjoitti 3.10.2016 kello 11:22

    Lauri Kumpulainen:
    Se on hassua, että syntyvyyden lasku tuntuu eniten ahdistavan yli 50 vuotiaita miehiä…

    Tuskin tässä kovin montaa vuosikymmentä kuluu, että naisten ei tarvitse enää kärsiä raskausaikaa lainkaan, vaan keinokohtu ajaa saman asian.

    Toiset sanovat, että ihmistä tulee metallisiin koneisiin istutettuja olentoja, mutta pehmeiden kudosten mekaniikka on vasta aivan alkutekijöissään. Bioinformatiikka ja biotekniikka kehittyvät isoin harppauksin ja Suomessakin alalle etsiytyy erittäin lahjakkaita tutkijoita.

    Ja äidin ja sikiön välillä ei ole muuta kuin ruokintayhteys? Enpä oikein usko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. Risto kirjoitti 3.10.2016 kello 13:42

    Juho Laatu:Jos Helsinki pysyy entisen kokoisena, uusien asukkaiden ei tarvitse muuttaa Helsinkiin.

    Muuttavat sitten Espooseen, Nurmijärvelle tai lähitienoille, jos Helsinki ei kasva. Olisi kyllä ihan hyvä kuulla muutama esimerkki niistä viimeaikojen (valtion toimesta) tehdyistä ihmisten pakkosiirroista pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi ei kelpaa se “pakkosiirtoutuminen”, joka johtuu yksintyisen sektorin työpaikkojen kuolemisesta maakunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  96. James kirjoitti 3.10.2016 kello 13:47

    “Vähän harmittaa, ettei kaupunkisuunnitteluvirasto ole julkistanut niitä suunnitelmia, mitä meille näytettiin siitä, mihin he ovat rakentamisen rajaa todellisuudessa suunnitelleet. Tämän julkistaminen oli kuulemma juridisesti mahdotonta, koska mikään päättävät elin ei ollut näitä suunnitelmia siunannut.”

    KSV:n viitesuunnitelmista löytyy viitteitä Yleiskaavan oheisista selvityksistä. Mm. Hämeenlinnankadun suunnitelmista on monia kuvia seuraavassa liitteessä (esim. s. 25).

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2013-4.pdf

    Miten voisin kaupunkilaisena luottaa siihen, ettei ruutuun rakenneta jos sillä on yleiskaavassa mandaatti rakentamiselle? Nyt kannattaa vain ripsiä kiistaruudut pois suunnitelmista ja mennä ajassa eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. kimi kirjoitti 3.10.2016 kello 14:23

    Lauri Kumpulainen:
    Se on hassua, että syntyvyyden lasku tuntuu eniten ahdistavan yli 50 vuotiaita miehiä…

    Tuskin tässä kovin montaa vuosikymmentä kuluu, että naisten ei tarvitse enää kärsiä raskausaikaa lainkaan, vaan keinokohtu ajaa saman asian.

    Toiset sanovat, että ihmistä tulee metallisiin koneisiin istutettuja olentoja, mutta pehmeiden kudosten mekaniikka on vasta aivan alkutekijöissään. Bioinformatiikka ja biotekniikka kehittyvät isoin harppauksin ja Suomessakin alalle etsiytyy erittäin lahjakkaita tutkijoita.

    Koneeksi sinä olet jälleen tuleva
    -k.enqvist

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  98. Rakastan keskuspuistoa – ja kannatan yleiskaavaa – Ville Ylikahri kirjoitti 3.10.2016 kello 14:53

    Suosittele: Thumb up 2

  99. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 3.10.2016 kello 16:21

    Osmo Soininvaara:
    On todella aika umpelo jos alkaa keittää kiljua. Siitä tulee alkoholitonta. Tuolla asenteella ei pärjää siellä maallakaan

    Kiljun samoin kuin oluen teossa vesi on hyvä keittää ja antaa jäähtyä optimilämpötilaan hiivan lisäämistä varten. Vanhoina hyvinä aikoina kaupunkien vesi oli juomakelvotonta, mutta olutta saattoi juoda rauhassa, koska vesi oli keitetty. Vanhoista tilikirjoista selviää, että esimerkiksi Turun linnassa olutta juotiin valtavia määriä.

    http://kiljuu.blogspot.fi/2014/04/kaksikymmenta-litraa.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  100. kaaleppi kirjoitti 3.10.2016 kello 23:50

    Osmo Soininvaara:
    Rakentamisen suunniteltu raja kulkee suunnilleen noudattaen 1970-luvun metsänrajaa. Sen jälkeen pelto on metsitetty. Yksityiskohdat ovat tietysti edelleen auki. Tästä varmaankin seuraava valtuusto vääntää tosissaan.

    Niin. Silloin Hämeenlinnanväylääkään ei ollut ja tien meni Nuijamiestentietä pitkin. Pellot olivat viljeltyjä ja kaupunki teki päätöksen liittää ne Keskuspuistoon, osa tehtiin metsämäiseksi, osa puistomaiseen käyttöön. Tämä on varmasti teillä päättäjillä tiedossa.
    Kuten myös se, että Nuijamiehellä Hämeenlinnanväylän vierus varattiin ja rakennettiin toimistokäyttöön, miksi nyt tien toinen puoli olisi parempi saattaa asuntokäyttöön?

    Pitääkö kaupungin koko kasvaa? Kenen tahtotila se oikein on? Jossain vaiheessa joka tapauksessa maankäytön raja kuitenkin tulee vastaan. Halutaanko Helsingistä jotain miljoonakaupunkia vai riittääkö tänne maltillisempi kasvu? Aivan kuin vihreät ehdoin tahdoin haluaisivat Helsinkiin, jos sallitte liioittelun, miljoonia ihmisiä,? Voisi esittää kysymyksen, miksi Helsinkiin, miksei esimerkiksi Mäntsälään, onhan sekin junaradan varrella ja julkiset toimivat? Vai toimivatko?

    Jostain minulle tuntemattomasta syystä bloginpitäjä haluaa pitää kiinni omasta ja suunnittelulautakunnan ehdotuksesta Keskuspuiston kaventamisesta. Kunnia siitä hänelle, että uskaltaa tuoda julki mielipiteensä, josta monet muut laistavat.
    Silti.
    Päättäjien edellytetään esittävän myös muita vaihtoehtoja, miksi juuri Keskuspuisto pitää kaventaa ja metsät tuhota?
    Heitän ihan huvikseni, miksette täytä vaikka Uunisaaren välistä salmea ja rakenna sen täyteen asuntoja?
    Väitän, että olette menneet siitä mistä aita on matalin.

    kaaleppi: kaaleppi@icloud.com

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  101. Giardiniera kirjoitti 4.10.2016 kello 7:52

    Lauri Kumpulainen: Sivistä meitä ja kerro, että mikä toimiala kannattaa maakunnissa, niin perustan sille alalle startupin.

    Kehä III:n ulkopuolella on melko lailla perinteistä konepaja- ym. toimintaa. Perheyrityksiä tai ulkomaille myytyjä (mutta edelleen Suomessa tuotantoa jatkavia) firmoja joiden olemassaolosta yksityishenkilöt ja kuluttajat eivät ole tietoisia tai kiinnostuneita. Eikä tarvitsekaan olla.

    Startupia voi toki olla hankala noille aloille perustaa. Rahoitusta ei saa ellei ole lupauksia pikavoitoista ja kiehtovaa “tarinaa”. Ja hyvää tulosta tekevän perheyrityksen tarina on alkanut monesti jo yli viisikymmentä vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  102. Captain Awesome kirjoitti 4.10.2016 kello 8:53

    tpyyluoma: Mikko Nummelin: Jos Helsingin keskuspuiston laitaan Hämeenlinnanväylän varteen rakennetaan kerrostaloja, puistosta kärsii myös vähintään 50 metrin osuus niistä itään päin kerrostalojen pihojen takia
    Ne talothan on puiston vieressä! Ei mikään pakota tekemään niihin erillisiä pihoja, ja asemakaavasta päätettäessä tämän voi varmistaa päättämällä ettei niin tehdä.

    Joo, sanoisin myös, että järjen käyttö tulisi sallia. Itseasiassa siihen pitäisi tällä kertaa ihan pakottaakin jos byrokratia ei tähän muuten taivu.

    Kapeaa, korkeaa (=korkeampaa kuin kadun toisella puolella) taloriviä vaan pystyyn ja sassiin.

    Autopaikat joko kalliilla maan alle tai mielummin ostakoot ken tarpeelliseksi katsovat autopaikan jostain hallista. Ihan hyvin voisi vaikka poikkeuslailla tehdä autopaikattoman kokonaisratkaisun.

    Vois karsii automaagisesti kaikkein v*ttumaisimmat naapurit jonnekin Esboseen.

    Opetelkoot uudet asukkaat käyttämään sitä sporaa jonka takia se bulevardi siihen tulee…

    Omaa pihaa ei tarvita koska Keskuspuisto alkaa metrin päästä.

    Oikein kiwa asuinpaikka tulis ja muuttaisin varmasti itsekin jos olis varaa. Opettelin itsekin hiihtämään ainakin wassuu ja muugreenii. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  103. Captain Awesome kirjoitti 4.10.2016 kello 8:56

    Lauri Kumpulainen: Sivistä meitä ja kerro, että mikä toimiala kannattaa maakunnissa, niin perustan sille alalle startupin.

    Kuulemma maatalous? Kerrotko nyt millaisen – tai kuinka monta – ko. alan startuppia lähdet nyt perustamaan?

    Olet oikeassa, eihän maaseudulla/maakunnissa voi kukaan elättää itseään ja on pöyhkeää kuvitellakaan toisin.

    Ei esimerkiksi kirjailija voisi mitenkään tehdä työtään landella. Tai 99,99%:ia eri alojen taiteilijoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  104. Captain Awesome kirjoitti 4.10.2016 kello 9:21

    Marko Hamilo: Finnair on absurdi. Norwegianilla pääsee 39 eurolla Ivaloon, matkalla voi käyttää nettiä eikä sillä ole tunnin matkustusaikaa lisäävää välilaskua.

    Finnairin palvelu on sen verran huonompaa, että jos on valinnanvaraa, maksaisin Norwegianilla kympin enemmän ihan vain mukavuudesta.

    Tosiasiassa Finnair on muutamasta kympistä muutamaan sataan kalliimpi.

    Kysyntä ja tarjonta.

    Eiköhän Finski pakoteta lentämään tuonnekin suunnalle vaikkei liene kannattava yhteys ja hinta on sitten se mitä se on.

    Jos Hamilo ei ole sattunut huomaamaan niin Finski panostaa vähän isompien massojen siirtelyyn ja nimenomaan Aasian suuntaan.

    Kittilä on heille aikalailla off the radar.

    Eli jos ja kun se strateginen valinta on ollut tämä, niin norjalaiset ovat sitten vain vetäneet tästä omat johtopäätökset eli päättäneet ns. kuoria kermat päältä (tai tässä tapauksessa edes jotain).

    Norwegian:llekin kyseessä ehkä plus miinus nolla “kampanja” – ellei peräti tappiollista toimintaa jota suositut reitit vain subventoivat.

    Tekee imagolle gutaa, että joku suostuu kiinalaiset turistit kuskaamaan yötöntä yötä, kaamosta, ruskaa ja afterskitä katsomaan.

    Samalla tulee lentoyhtiö tutuksi ja voi mainostaa omia ehanuuksia Lofootteja ynnä muita oikeasti mielenkiintoisia vierailukohteita. 🙂

    Sekin voi olla, että rikkaat norjalaiset lentelevät vaan v*ttuilun vuoksi Kittilään koska Norjan omat skimbauskohteet ovat tunnetusti huonot ja vähäiset. Rikkailla on tunnetusti rikkaiden huvit.

    “Yksi pitkä Kittilässä? LOL. Jep, ja illaksi takas Osloon!”

    Niin tai näin, Finski on kohta 100 vuotias lafka. Onko parikybänen Norwegian elossa vielä 3/4 vuosisadan päästä?

    En menis vannomaan. Riippuu ainakin siitä kuinka pitkään sitä öljyä vielä saa Norjanmerestä imettyä kohtuullisin kustannuksin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  105. Daniel Federley kirjoitti 4.10.2016 kello 9:40

    Captain Awesome: Pitääkö kaupungin koko kasvaa? Kenen tahtotila se oikein on?

    Jos Helsinki ei kasvaisi, niin Espoo ja Nurmijärvi kasvaisivat vielä nykyistäkin enemmän. Jos tämän tosiasian tunnustaa, niin on monessakin mielessä parempi, että se kasvu suuntautuu mahdollisimman suurelta osin Helsinkiin.

    Entä kenen tahtotila? No ainakin niiden, jotka ovat tänne muuttamassa niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Jos muuttohalua ei olisi, niin ei olisi tarvetta kasvaakaan.

    Sekä tässä että aika monissa muissa kommenteissa on taustalla täysin epärealistinen ajatus siitä, että Helsingin yleiskaavalla on valta päättää, mitä suomalaiset tahtovat ja tekevät. Että jos Helsinki ei kaavoita lisää asuntoja, niin Kajaani ja Pello alkavat kukoistaa. Se nyt vaan ei mene niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  106. Juho Laatu kirjoitti 4.10.2016 kello 9:40

    Makkaratalon Hautuumaa: Mehän olemme yrittäneet selittää, että mitään väestönkasvuun tähtäävää politiikkaa ei ole olemassakaan, vaan suomalaisten määrä pysyy samana.

    Yritin myös selittää, että wikipedian mukaan Suomen väkiluku kasvaa noin 0,45% per vuosi. Olisin mielissäni jos kuulisin yhdenkin keskustelijan ehdottavan toimia Suomen väestömäärän kasvun pysäyttämiseksi nykyiselle tasolleen. Helsinki ilmeisestikin maksimoi väestönkavuaan (aivan samoin kuin muutkin Suomen kunnat tuntuvat yrittävän hieman heikommin tuloksin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 4.10.2016 kello 9:41

    Osmo Soininvaara: Siis, että jatketaan ja kiihdytetään yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Joissain tapauksissa hajauttamatta jättäminen saattaisi tosin olla vielä suurempi ympäristörikos. Jos Vartiosaaren 6 000 asukasta siirrettäisiin Keravan ja Ainolan asemien väliselle pellolle, he kuluttaisivat ehkä hieman enemmän luonnonvaroja, mutta yli 100 vuotta vanha huvilaympäristö säästyisi. Pieni ilmaston turmelu voi joskus olla tarpeen suuren hyödyn saavuttamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  108. Juho Laatu kirjoitti 4.10.2016 kello 9:54

    R.Silfverberg: Mitä väestönkasvussa on vahingollista? Tukholma kasvaa, Kööpenhamina kasvaa, Pietari kasvaa, Oslo kasvaa, Tallinna kasvaa.
    Ne kasvavat koska talous kasva.

    Kyllä, väestön ja talouden kasvu korreloivat. Iloitisisin kasvusta, jos maapallo kasvaisi vielä nopeammin, ja uusia mantereita pullahtaisi merestä aina silloin tällöin. Ja jos meillä olisi pitkä savupiippu, josta kaikki päästöt puhallettaisiin avaruuteen. 🙂

    Silloin kun taloudella menee huonosti niin kaupunkien väliluvut yleensä vähenevät, mutta se tietää yleensä kurjuutta kaikkein köyhimmille, ennenaikaisia kuolemia, väkivaltaisuuksia ja epävarmuutta keskiluokalle. Tyypillisiä negatiivisen kasvun kaupunkeja ovat isot teollisuuskaupungit “ruostevyöhykkeellä” tai kaivoskaupungit joissa kaivos lopettaa toimintansa tai poliittisesti epävakaiden valtioiden suurkaupungit, sotatoimialueista puhumattakaan. Miksi Helsingin pitäisi pyrkiä olemaan kasvamatta tai vähentämään väkilukuaan?

    Sotiin ei tule pyrkiä. Esittämäsi lääke toimi silloin, kun maapallomme luonnon resurssit olivat käsittämättömän suuria pienen ihmisen toimiin verrattuna. Kivikaudella metsän raivaaminen ihmisasutuksen tieltä oli puhdasta plussaa. Sittemmin ihmisen voimavarat ja lukumäärä ovat kasvaneet niin, että ilmakehä ja maapinta-ala ovat käymässä meille pieniksi. On historiallisen muutoksen aika. Minun mielestäni olisi paljon mukavampi elää maailmassa, jossa luonto on kunnossa ja toisesta mersusta täytyy luopua, kuin maailma, jossa taistellaan elintilasta, jossa puhdasta luontoa ei enää ole, ja jossa pelätään ilmakehän tuhoutuvan. Tuossa jälkimmäisessä tilanteessa jatkuva maksimaalinen kasvu ei tuo enää onnea, vaan lisää tuhoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  109. XX kirjoitti 4.10.2016 kello 10:03

    Captain Awesome:

    Ei esimerkiksi kirjailija voisi mitenkään tehdä työtään landella. Tai 99,99%:ia eri alojen taiteilijoista.

    Mä kirjoitan nyt eri nimimerkillä kuin muuten, toivottavasti OS hyväksyy, koska vastaukseni on yksityisluontoinen.

    Mun vaimoni on kirjailija, ja hänen tulonsa on muutama tonni/vuosi + työmarkkinatuki.

    Millä hän eläisi sen enempää maalla kuin kaupungissa jos ei olisi naimisssa miehen kanssa jolla on edes jonkinlaiset tulot?

    Ja mulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia työllistyä muualla kuin kehäkolmosen sisäpuolella. Maatalouslomittajaksi tai sahuriksi minusta ei ole. Tai mistä tietää vaikka joutuisi viimeiset vuodet ennen eläkkeelle joutumista sellaisia hanttihommia tehkemään. Suomessa ajetaan IT- ja teknologia-alaa Nokian romahduksen seurauksena urakalla alas ja alan työpaikat katoaa Intiaan ja halpamaihin. Minun työpaikallani on kolmannet YT:t käynnissä neljän vuoden sisällä.

    Suomeen jää vain virkamiehiä ja torppareita elämään EU-tuilla. Hyvä että Malmin lentokenttä jää käyttöön koska Vantaa joudutaan varmaan lopettamaan liian kalliina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  110. MikkoM kirjoitti 4.10.2016 kello 10:03

    Postmoderni vihervasemmisto on uudelleenmääritellyt sanoja, vaikkapa “kannattavuus”: Maatalous Suomessa tuhoaa toiminnassaan panoksistaan puolet. Yhteiskunta, muiden tuotoksesta, korvaa tuhotun osuuden ja lisäksi tarjoaa reilun tuoton tukipolitiikan kallistamalle maaomaisuudelle. Ja tämä “kannattaa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  111. Juho Laatu kirjoitti 4.10.2016 kello 10:08

    Osmo Soininvaara:
    Juho. Jos yritysten toimintaedellytykset ovat noinpaljon parempia syrjäseudulla kuin kaupungeissa, miksi niitä ei synny?

    En ole väittänyt, että syrjäseuduilla yritysten toimintaedellytykset olisivat yleisesti parempia kuin kaupungeissa. Kaupungeilla on monia yritystoimintaa hepottavia etuja.

    Kaupungeissa on paljon työvoimaa. Yliopistoista saa koulutettua työvoimaa. Kaupungissa on paljon asiakaspotentiaalia, myös runsaasti rikkaita potentiaalisia asiakkaita ja sijoittajia, ja toisia yrityksiä, ja tavaravirtoja. Pääkaupungissa on paljon lobattavia päättäjiä, ja siellä on paljon kuhinaa, kun kaikki yhteiskunnan pyramidissa yläspäin kiipeävät etsivät paikkaa auringossa ja mahdollisuuksia hyötyä pääkaupungista, ja ehkä jatkaa Brysseliin ja eteenpäin. Pääkaupunki on myös vahva etujärjestö, joka pystyy pitämään puoliaan avustuksia jaettaessa ja lakeja säädettäessä muuta maata paremmin.

    Tämä ei sulje pois sitä, että myös syrjäseuduille voi perustaa kannattavia yrityksiä. Jos viidakon lakien annetaan vapaasti toimia, valta, raha ja kasvu keskittyvät kyllä pääsääntöisesti suurimmille ja rikkaimmille (erityisesti jos tuollaista kehityssuuntaa aktiivisesti suositaan ja sen hyvyyteen uskotaan). Se mikä on taloudelle, ihmiselle ja luonnolle hyväksi on ehkä toisen keskustelun paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  112. Juho Laatu kirjoitti 4.10.2016 kello 10:21

    Risto: Muuttavat sitten Espooseen, Nurmijärvelle tai lähitienoille, jos Helsinki ei kasva.

    Päivän teemaan liittyen tuosta seuraisi ainakin sellaista hyvää, että Helsingin kekuspuisto säästyisi. Ehkä kuitenkin toivomme, että myös naapurikaupungit vähentäisivät kasvuaan ja kaavoitustaan samaa tahtia Helsingin kanssa. Yhdessä kirjoituksessa edellä yritin myös perustella, että jos Helsinki jatkaa kasvuaan, osa kasvusta siirtyy myös naapurikuntiin entistä vahvempana. Näin on Helsingin historiassa aina aiemminkin käynyt. Ympäryskunnat eivät siis säästy, vaan kasvavat nekin lisää, entistä enemmän, jos Helsinki kiihdyttää kasvuaan.

    Olisi kyllä ihan hyvä kuulla muutama esimerkki niistä viimeaikojen (valtion toimesta) tehdyistä ihmisten pakkosiirroista pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi ei kelpaa se “pakkosiirtoutuminen”, joka johtuu yksintyisen sektorin työpaikkojen kuolemisesta maakunnissa.

    Ainakaan minä en ole väittänyt tuollaisia pakkosiirtoja olleen. Heitin kyllä kysymylsen niistä vastapariksi, kun puhuttiin kiinnnostuksesta vastakkaisen suuntaisiin pakkosiirtoihin.

    Käytännössä Helsinkiin on ollut vuosien saatossa “pakko” siirtyä esimerkiksi työpaikan tai opiskelupaikan saamisen vuoksi, tai siinä tapauksessa, että on halunnut kiinetä yhteiskunnan portaita mahdollisimman tehokkaasti ylöspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  113. Juho Laatu kirjoitti 4.10.2016 kello 10:28

    Risto:Esimerkiksi ei kelpaa se “pakkosiirtoutuminen”, joka johtuu yksintyisen sektorin työpaikkojen kuolemisesta maakunnissa.

    P.S. Kyllä tuokin on erinomaisen osuva esimerkki niiltä osin, kuin Suomessa on kannatusta suurimpien kauunkien kasvun aktiiviseen suosimiseen tähtäävälle politiikalle. Jos halutaan puhua oikeista suunnitelluista “pakkosiirroista”, niin noin se juuri tulee tapahtumaan. Eli ei tarvitse poliisiautolla viedä eikä tietä pitkin marssittaa, jos siirretään ensin kaikki elämisen edellytykset tai houkutteet muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  114. Lauri Kumpulainen kirjoitti 4.10.2016 kello 13:26

    Keskiverto suomalainen yritys ei ole vientiteollisuutta harjoittava pk-yritys, vaan alle viiden miehen tai naisen yritys, joka toimii sata prosenttisesti kotimarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  115. anonilli kirjoitti 4.10.2016 kello 18:44

    Juho Laatu: Yksi tämän blogokirjoituksen teemaan liittyvä helppo ratkaisu olisi tietenkin rakentaa vähemmän Helsinkiin. Näin työpaikat syntyisivät muualle. Helsinki kuitenkin haluaa imeä kaiken mahdollisen itseensä (ja on pääkaupunkistatuksensa vuoksi tässä vahvoilla), joten kansainvaellus Helsinkiä kohti voi hyvin jatkuakin.

    Eli työpaikat syntyvät jonnekin Suomen ulkopuolelle, nuoret lähtevät maasta, ja Suomi muuttuu osaksi Itä-Euroopan vanhusvyöhykettä. Vrt. Baltian maat, Puola. (Lopullinen naula arkkuun on se, kun seniilimpi osa väestöstä kääntää politiikan äärioikealle, kuten juuri Puolassa. Syvä myötätunto Puolan naisille, joiden maahanmuuttoa Suomeen voisi edistää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  116. Markku af Heurlin kirjoitti 4.10.2016 kello 19:49

    Tämä on alkanut olla juupa-eipäs-väittelyä.

    Voisi olan ihan hyödyllistäl aittaa seuraavaan blogiin Keskuspuiston kartta, ehkä ueampikin eri vuosikymmeniltö ja sitten piirtää yhteen se kaupunkibulevardi rakennuksienen. Kerrosalo myös tarvitsee omaa pihaa, vaikka se rajoittuisikin puistoon. (Tunnen kolmekin tapausta, noin heti kättelyssä, ei kun neljä)

    Ja tosiaan: onmko kaupunkibulevardiin ideaan jotenkin iskostetu raitiovaunu, kun sähköbussitkin tulevat-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  117. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2016 kello 10:50

    Ratikkaan mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin bussiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Juho Laatu kirjoitti 5.10.2016 kello 11:23

    anonilli: Eli työpaikat syntyvät jonnekin Suomen ulkopuolelle, nuoret lähtevät maasta, ja Suomi muuttuu osaksi Itä-Euroopan vanhusvyöhykettä. Vrt. Baltian maat, Puola. (Lopullinen naula arkkuun on se, kun seniilimpi osa väestöstä kääntää politiikan äärioikealle, kuten juuri Puolassa. Syvä myötätunto Puolan naisille, joiden maahanmuuttoa Suomeen voisi edistää.)

    Tarkoitus on siis elää jatkossa ilman tavoitetta kasvaa maksimaalisesti. Pienemmälle väestölle Suomessa riittää todennäköisemmin töitä kuin suurelle, sillä tällöin Suomen luonnonvarat (joita on kiinteä määrä) riittävät paremmin sekä omiin tarpeisiin että kaupankäyntin.

    Vanhusten osuus tietenkin kasvaa, jos uudet ikäpolvet eivät ole aina edellisiä suurempia, mutta sehän on tarkoituskin. Elintasomme on lähtötilanteessa niin korkea, että tulemme silti hyvin toimeen. Toisesta mersustasi joudut siis luopumaan. Sitä en tiedä suosisiko tämä politiikka äärioikeistoa (vanhuksia? nuoria vihaisiaa miehiä?), äärivasemmistoa (omaa mersua kaipaavia?) vai maltillisia (väestöpaineen hellitettyä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  119. spottu kirjoitti 5.10.2016 kello 11:38

    Juho Laatu: Olisin mielissäni jos kuulisin yhdenkin keskustelijan ehdottavan toimia Suomen väestömäärän kasvun pysäyttämiseksi nykyiselle tasolleen.

    Nykyennusteiden mukaan väestönkasvua ylläpitää maahanmuutto, jonka suuruudeksi 2015-2060 on arvioitu keskimäärin 15000 henkeä vuodessa. Ilman maahanmuuttoa väestömäärä kääntyisi laskuun 2034 paikkeilla.

    Suomessa on tahoja jotka pyrkivät maahanmuuton voimakkaaseen rajoittamiseen, ja laitoja, jotka pyrkivät myös työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen. Täältä suunnasta saattaisi löytyä peräänkuuluttamiasi ehdotuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  120. Yleiskaavan puolesta kirjoitti 5.10.2016 kello 12:03

    Suosittele: Thumb up 0

  121. Captain Awesome kirjoitti 5.10.2016 kello 15:02

    Daniel Federley: Jos Helsinki ei kasvaisi, niin Espoo ja Nurmijärvi kasvaisivat vielä nykyistäkin enemmän. Jos tämän tosiasian tunnustaa, niin on monessakin mielessä parempi, että se kasvu suuntautuu mahdollisimman suurelta osin Helsinkiin.

    Entä kenen tahtotila? No ainakin niiden, jotka ovat tänne muuttamassa niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Jos muuttohalua ei olisi, niin ei olisi tarvetta kasvaakaan.

    Sekä tässä että aika monissa muissa kommenteissa on taustalla täysin epärealistinen ajatus siitä, että Helsingin yleiskaavalla on valta päättää, mitä suomalaiset tahtovat ja tekevät. Että jos Helsinki ei kaavoita lisää asuntoja, niin Kajaani ja Pello alkavat kukoistaa. Se nyt vaan ei mene niin.

    Kiitos näistä huomioista. Olet tosin erehtynyt lainaamaan väärää henkilöä.

    Sun pitää jutella nimimerkki Kaalepin kanssa näistä jutuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Captain Awesome kirjoitti 5.10.2016 kello 15:02

    Daniel Federley: Jos Helsinki ei kasvaisi, niin Espoo ja Nurmijärvi kasvaisivat vielä nykyistäkin enemmän. Jos tämän tosiasian tunnustaa, niin on monessakin mielessä parempi, että se kasvu suuntautuu mahdollisimman suurelta osin Helsinkiin.

    Entä kenen tahtotila? No ainakin niiden, jotka ovat tänne muuttamassa niin muualta Suomesta kuin ulkomailta. Jos muuttohalua ei olisi, niin ei olisi tarvetta kasvaakaan.

    Sekä tässä että aika monissa muissa kommenteissa on taustalla täysin epärealistinen ajatus siitä, että Helsingin yleiskaavalla on valta päättää, mitä suomalaiset tahtovat ja tekevät. Että jos Helsinki ei kaavoita lisää asuntoja, niin Kajaani ja Pello alkavat kukoistaa. Se nyt vaan ei mene niin.

    Kiitos näistä huomioista. Olet tosin erehtynyt lainaamaan väärää henkilöä.

    Sun pitää jutella nimimerkki Kaalepin kanssa näistä jutuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  123. Captain Awesome kirjoitti 5.10.2016 kello 15:05

    Markku af Heurlin: Kerrosalo myös tarvitsee omaa pihaa, vaikka se rajoittuisikin puistoon.

    Miksi? Jos byrokraatti vaatii niin byrokraatti pitää opetella vaientamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  124. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 5.10.2016 kello 15:25

    Osmo Soininvaara:
    Ratikkaan mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin bussiin.

    Mitä sitten?

    Nämä samat ratikat ajavat työmatkaliikenteen ulkopuolella tyhjinä tai puolityhjinä. Kun robottibussit kehittyvät ja liikenteestä tulee kutsupohjaista, niin raitiovaunut voidaan romuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  125. Captain Awesome kirjoitti 5.10.2016 kello 15:32

    XX: Mä kirjoitan nyt eri nimimerkillä kuin muuten, toivottavasti OS hyväksyy, koska vastaukseni on yksityisluontoinen.

    Mun vaimoni on kirjailija, ja hänen tulonsa on muutama tonni/vuosi + työmarkkinatuki.

    Millä hän eläisi sen enempää maalla kuin kaupungissa jos ei olisi naimisssa miehen kanssa jolla on edes jonkinlaiset tulot?

    Ja mulla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia työllistyä muualla kuin kehäkolmosen sisäpuolella. Maatalouslomittajaksi tai sahuriksi minusta ei ole. Tai mistä tietää vaikka joutuisi viimeiset vuodet ennen eläkkeelle joutumista sellaisia hanttihommia tehkemään. Suomessa ajetaan IT- ja teknologia-alaa Nokian romahduksen seurauksena urakalla alas ja alan työpaikat katoaa Intiaan ja halpamaihin. Minuntyöpaikallani on kolmannet YT:t käynnissä neljän vuoden sisällä.

    Suomeen jää vain virkamiehiä ja torppareita elämään EU-tuilla. Hyvä että Malmin lentokenttä jää käyttöön koska Vantaa joudutaan varmaan lopettamaan liian kalliina.

    Otan osaa. Suurin osa kirjailijoista ja taiteilijoista näkee nälkää riippumatta siitä missä he sattuvat asumaan.

    Landella asuminen on kylläkin helvetisti halvempaa, että vaimosikin tuloilla pystyisi pöpelikössä vielä jotenkin elämään.

    Jos kirjoittaminen ei lyö leiville kannattaa hakeutua päiväduuniin.

    Aina joku kumminkin onnistuu sen myyvänkin kirjan kirjoittamaan. Näitä onnekkaita tarkoitin ja he siis voisivat tehdä duuniaan vaikka Marsista käsin. Eivät tarvitse kuin kynää ja paperia.

    PS. Arvostan, että olet valmis tukemaan taloudellisesti vaimosi ambitioita vaikkei se vielä menestystä takaakaan. Meillä on pikemminkin toisinpäin 🙂

    PPS. Ihmiset suotta aliarvioivat omia kykyjään. Uskon, että susta vielä hyvä lomittaja taiottaisiin.

    PPPS. Ei kukaan ole ajamassa Suomen IT-teollisuutta alas. Kyllä insinöörit saavat syyttää siitä ihan itseään jos osaaminen ei kelpaa nykyisille suomalaisille tai ulkomaalaisille firmoille. Broidi kyllästyi Suomen huonoihin liksoihin (tai verotukseen?) ja vetää nyt contractorina 120K€/v NTT Americalle. Peruskoulupohjalta. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  126. Syltty kirjoitti 5.10.2016 kello 20:27

    Captain Awesome:
    Olet oikeassa, eihän maaseudulla/maakunnissa voi kukaan elättää itseään ja on pöyhkeää kuvitellakaan toisin.

    Ylivieskassa suljetaan Visalan sairaalan psykiatrinen osasto, sillä psykiatrit eivät vain ymmärrä Ylivieskan loistavuutta asuntopaikkana. Sinne ei saada lääkäreitä, joten toimintaa ei voi jatkaa. Potilaat siirretään lähinnä kai Ouluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  127. Markku af Heurlin kirjoitti 5.10.2016 kello 20:52

    Osmo Soininvaara:
    Ratikkaan mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin bussiin.

    Kylla mutta busseja pystyy kulkemaan vastaaavasti kolme kertaa tiheammin. Nama kapsiteetit menevat likimain paittain. Mutta bussilinjastao kykenee haarautumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  128. Kalle kirjoitti 5.10.2016 kello 22:29

    Osmo Soininvaara:
    Hämeenlinnanväylä puristuu nyt Mannerheimintielle, Tuusulanväylä Mäkelänkadulle ja Lahdenväylä Hämeentielle. Bulevardisointi vain siirtää tätä rajaa, koska kaupunki on kasvanut.

    Bulevardisointi vain vähentää ennestään alimitoitettujen väylien välityskykyä, mutta siinä olet kyllä oikeassa, että Helsingin katuverkko on huonosti suunniteltu. Pienillä muutoksilla esimerkiksi Länsiväylän pää on parannettavissa, mutta kun halu puuttuu.

    Länsiväylällä on itse asiassa juuri tulossa tupla välityskyky, koska bussikaistat voidaan metron myötä poistaa. Eli se on lähitulevaisuudessa ongelmattomin sisääntuloväylistä. Maksavat asiakkaat saavat kahden kaistan sijasta kolme, joilla nopeutta voidaan turvallisesti nostaa ainakin 120 km/h Laruun asti. Pienellä työllä nopeus voisi olla 160 km/h.

    Käytännössä haluttomuus “kostautuu” ja ainoa vaihtoehto on rakentaa keskustatunnelit. Joitakin vuosia sitten olisi ollut mahdollista tehdä kaikki halvemmalla, kaavoittamalla fiksummin.

    Osmo Soininvaara:
    Ratikkaan mahtuu kolme kertaa enemmän matkustajia kuin bussiin.

    Ja spåran elinkaari on neljä kertaa pidempi kuin bussin! Spåra on kolmanneksen halvempi runkoverkolla kuin bussi kaikkialla muualla kuin Helsingissä. Olisi kiva tietää, miten tuo on kyetty tyrimään. Joko lukuja vääristellään tahallisesti tai sitten Bombardier kauppa, joka osattiin sössiä ihan itse ostamalla esteettömiä vaunuja aikana, jolloin ne eivät vielä oleet kypsiä tuotteita, on todella nostanut koko järjestelmän kustannuksia yli kolmanneksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.10.2016 kello 10:11

    Länsiväylän välityskyky ei lisäänny lainkaan, koska Helsinki säätää sitä liikennevaloilla estääkseen katuverkon ruuhkautumisen. Valtio omistaa kaistat ja Helsinki liikennevalotolpan. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Kalle kirjoitti 5.10.2016 kello 22:50

    Osmo Soininvaara: Siis, että jatketaan ja kiihdytetään yhdyskuntarakenteen hajauttamista. Pidän sitä ympäristörikoksena

    Emme osaa kaavoittaa. Helsinki on pahin yksittäinen hajauttaja tällä hetkellä. Helsinki ei kykene keskittymään ruutukaava-alueen kasvattamiseen, vaan kuunnellaan kaikenlaisia NIMBY:jä. Varastetaan tonttimaata naapurikunnilta vaikka Kehä I:n sisällä on tilaa 1M ihmiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  131. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 7:47

    MikkoM:
    Postmoderni vihervasemmisto on uudelleenmääritellyt sanoja, vaikkapa “kannattavuus”: Maatalous Suomessa tuhoaa toiminnassaan panoksistaan puolet. Yhteiskunta, muiden tuotoksesta, korvaa tuhotun osuuden ja lisäksi tarjoaa reilun tuoton tukipolitiikan kallistamalle maaomaisuudelle. Ja tämä “kannattaa”.

    Maatalous kannattaa kyseisten tukien saajien näkökulmasta (ainakin jotenkin koskapa kaikki heistä eivät ole vielä panneet peltojaan pakettiin ja/tai pistäneet elikoita lopullisesti kylmiksi).

    Se, että maatalous ei Suomessa epäilemättä vääristävän kansallisen ynnä EU-tukipolitiikan vuoksi näyttäisi kannattavan kansantaloudellisesti, on aivan eri kokoluokan kysymys jossa kuitenkin loppuviimein on kyse huoltovarmuuden ylläpidosta.

    Maallikon näkökulmasta on vaikea mennä sanomaan mikä olisi riittävä huoltovarmuuden taso. Tai oikeammin: voiko huoltovarmuutta olla koskaan liikaa?

    Tai vieläkin selvemmin sanoin: kuinka monta prosenttia omista kansalaisista voimme jättää kriisitilanteen synnyttyä ruokkimatta – tai mitkä väestöryhmät tai etnisen taustan omaavat, jne. – jota voimme, tai ainakin ne voivat joita em. määrittely ei koske, pitää hyväksyttävänä menetyksenä?

    Perussuomalaisten kantaa saatan etäisesti osata arprikoida. MikkoM:n näkemystä en uskalla lähteä arvailemaan, mutta melkein se pitäisi tässä yhteydessä tuoda esille.

    Sinällään olisi kerrassaan erinomaista opetella pitämään mielessä se, että suurin osa ihmiskunnan tekemästä työstä tätä nykyä on enemmän tai vähemmän “tuottamatonta”, ja aivan julmetut määrät siitä suoraan tai epäsuorasti sekä yksilöiden että planeetan terveydelle vahingollista.

    Eli huomannet, että “kannattavuuden” määrittely mahdollisimman kapeasti vain joidenkin taloudellisten tunnuslukujen perusteella on mitä suurimmassa määrin aivan samanlaista kyseisen termin uudelleenmäärittelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  132. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.10.2016 kello 10:00

    Jos huoltovarmuuden kanssa tulisi ongelmia pitkittyneen kriisin takia, syötäisiin ensin kotialäimet ja sen jälkeen niiden rehua. Haaskaava lihantuotanto antaa aika paljon joustonvaraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 7:59

    Lauri Kumpulainen:
    Keskiverto suomalainen yritys ei ole vientiteollisuutta harjoittava pk-yritys, vaan alle viiden miehen tai naisen yritys, joka toimii sata prosenttisesti kotimarkkinoilla.

    Jep, mutta kerro nyt meille malttamattomina odottaville oletko jo aloittanut – ja millaisten – startuppien perustamisen maakuntiin?

    Mm. konepajateollisuus on mainittu.

    Eikö ole pikemminkin mielenköyhyyttä uskotella, etteikö myös tämä ala kykenisi tarjoamaan tuotteitaan globaalissa skaalassa, ja luultavasti hyvinkin ketterästi? Hyväksikäyttämään mm. 3D-tulostusta ja kiinalaisia alihankkijaketjuja? Uudistamaan/tehostamaan toimintatapojaan ja ylipäätään -kulttuuriaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  134. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 8:54

    Juho Laatu: Osmo Soininvaara:
    Juho. Jos yritysten toimintaedellytykset ovat noinpaljon parempia syrjäseudulla kuin kaupungeissa, miksi niitä ei synny?
    En ole väittänyt, että syrjäseuduilla yritysten toimintaedellytykset olisivat yleisesti parempia kuin kaupungeissa.

    Pakko minunkin puolustaa nyt Juha Laatua kun Ode pistää sanoja toisen suuhun.

    Tuohon väestönkasvun rajoittamiskeskusteluun en itse jaksa osallistua muuten kuin toteamalla, että aatteeseen vakaasti uskovat henkiset linkolalaiset saisivat vähän enemmän painoarvoa taakseen jos edes joku heistä todella tohtisi aloittaa ne harvennushakkuut. Ja aloittamisella tarkoitan luonnollisesti käytännön toimenpiteiden aloittamisesta omasta itsestään.

    Leading by example, sanoisi amerikkalainen bizneskonsultti. Muussa tapauksessa kyseessä fasismi jossa vahva tai älykäs päättää kuka lyhenee päänsä verran.

    Käsittääkseni Laatu yrittää vain saada läpi ajatusta, että työtä saattaisi olla mahdollista tehdä Helsingin ulkopuolellakin.

    Ja toden totta: ei kehä kolmosen ulkopuolella sentään jokainen vastaantulija elä pelkällä pyhällä hengellä ja/tai yhteiskunnan almujen varassa.

    Ei vaikka norsunluutornista tiirailevan sellaiseenkin tulkintaan on mahdollista päätyä.

    VarsinKIN jos suhtautuminen näin kerettiläiseen ajatukseen ei olisi lähtökohtaisesti niin itsetarkoituksellisesti korostuneen negatiivista (ennen kaikkea mielipidejohtajien toimesta), homma voisi muuttua aikaa myöten jopa asteen tai kenties kymmenenkin iisimmäksi.

    Kun diagnoosi on annettu, ei usein prognoosikaan lupaile hyvää… vaikka diagnoosi olisikin vinoutunut tai suorastaan väärä.

    Keskivertotoipilaalla kun tuppaa loppumaan itselläänkin hyvin nopeasti ensin usko ja seuraavaksi se halukin mitä vakuuttavamman tuntuinen taho – helposti johdateltavissa olevan kansan yleismylvinnästä puhumattakaan – toitottaa toitottamisesta päästyään ettei tule onnistumaan, ei sitten millään, ikuna, mitenkään.

    Meillä Suomessahan aivan kaiken tasoinen toisten ihmisten lannistaminen on suurin piirtein jo äidinmaidosta imetty kansallistaito, tai peräti -hyve.

    Kyllä, Helsinkiä on syytä tiivistää. Henk.koht. sillä linjalla, että yleiskaavassa paljon, paljon enemmän hyvää kuin huonoa.

    Mutta siitä huolimatta olisi suurta kansantaloudellista tuhlausta olla vetämättä nykyistä paljon nopeammat raideyhteydet (en ota kantaa tekniseen toteutukseen) Helsingin, Tampereen ja Turun muodostamaan kolmioon (ja mahdollisuuksien mukaan liittää tähän superverkostoon pienempiä kynnelle kykeneviä talousyksiköitä).

    Lopputuloksen olisi hyvä muistuttaa elimellisesti yhteen liitettyä verkostokaupunkia jossa olisi työnteon kannalta jokseenkin yhdentekevää missä edellä mainituista kaupungeista yksilö preferoisikaan asua.

    Ideaalitilanteessa myös asuminen tehdään niin joustavaksi, että esimerkkihenkilö voisi purjehtia kesät Turun saaristossa, hiihtää talvet Tampereen Kaupin pöpelikössä, ja viettää keväät ja syksyt Helsinkyssä – tai vaikka Porissa, jos se tuntuu kotoisammalta (paljon halvempaa asumista se ainakin tarjoaisi).

    Henk.koht. olisin pelkästään riemuissani jos jossain määrin ahdasmielinen Porikin saataisiin liberalisotua ja baristafrappuconlattekahviloida merkittävän helsinkiläispopulaation toimesta. Mitä useampi hipsteri ymmärtäisi valua stadista muualle, sitä miellyttävämpään suuntaan kaupunki allekirjoittaneenkin näkökulmasta saattaisi muuttua. 🙂

    Luonnollisesti kaikki tämä edellyttäisi intensiivistä panostamista kaikkien kyseisten kaupunkien/talousyksiköiden asutuksen _tiivistämiseen_.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  135. Juho Laatu kirjoitti 6.10.2016 kello 10:46

    spottu: Nykyennusteiden mukaan väestönkasvua ylläpitää maahanmuutto, jonka suuruudeksi 2015-2060 on arvioitu keskimäärin 15000 henkeä vuodessa. Ilman maahanmuuttoa väestömäärä kääntyisi laskuun 2034 paikkeilla.

    Suomessa on tahoja jotka pyrkivät maahanmuuton voimakkaaseen rajoittamiseen, ja laitoja, jotka pyrkivät myös työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen. Täältä suunnasta saattaisi löytyä peräänkuuluttamiasi ehdotuksia.

    Mieluiten tosiaan pysäyttäisin väestömäärän kasvun jo nyt. Vaikea keksiä mitään hyviä syitä väkimäärän jatkuvaan kasvattamiseen. Vanhusten elättäminen ei riitä syyksi, sillä tuo asenne tähtää nimenomaan väkimäärän jatkuvaan kasvattamseen. Suomen mahtavuuden kasvattaminenkaan ei ole hyvä syy, koska luonto on jo tiukilla nykyisen kulutustason kanssa.

    Suurin ongelma Suomessa, ja syy miksi asiasta tällä palstalla kirjoitan, on tietekin se, että Helsinki on näköjään täysin lman suitsia tässä väestön ja kulutuksen kasvattamiskierteessä. OS on ehdotellut 400 000 uutta asukasta Helsinkiin. En näe perusteltuna sitä, että muu maa tästä syystä tyhjennettäisiin asukkaista, enkä sitä, että tämän tavoitteen täyttämiseksi toteutettaisiin väestönsiirtoja muualta. Noissa väestönsiirroissa on sekin ongelma, että isolta osalta niissä siirretään ihmisiä korkeakulutuksiseen Suomeen vähäkulutuksisemmista maista.

    Jotta ollaan värineutraaleja, pitää todeta, että sekin vaihtoehto käy, että Suomesta muuttaa muualle yhtä paljon ihmisiä kuin muualta tänne. Mielellään niin, että suomalaiset muuttavat saman kulutustason maihin, jollaisista tänne muuttaa ihmisiä. Tällaisille ajatuksille ei ehkä saa tukea noilta mainitsemiltasi tahoilta, mutta vihreiden luulisi olevan innoissaan – paitsi että eivät oikein ole, vaan tuntuvat olevan kaikkein innokkaimpia jatkuvan luontoa (ja Helsingin viheralueita) kuluttavan kasvun puolestapuhujia.

    Ehkä ongelma syntyy tässä siitä, että vihreät ovat kehittyneet niin vahvasti Helsinki- ja kaupunkipuolueeksi, että tästä seuraa myös ihan perinteinen patrioottinen (kaikkia kuntia koskeva) into kasvattaa oman paikkakunnan mahtavuutta. Tähän sekoittuu tietenkin uskoa kaupunmaisen elämän erityiseen vihreyteen. Maalla oman kasvimaan ja marjametsien vieressä eläminen (ilman että rakentaisi uusia rakennuksia pelloille), on ehkä muuttunut Suomen vihreiden silmissä jotenkin harhaoppiseksi vihreydeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  136. Juho Laatu kirjoitti 6.10.2016 kello 11:11

    Captain Awesome: Tuohon väestönkasvun rajoittamiskeskusteluun en itse jaksa osallistua muuten kuin toteamalla, että aatteeseen vakaasti uskovat henkiset linkolalaiset saisivat vähän enemmän painoarvoa taakseen jos edes joku heistä todella tohtisi aloittaa ne harvennushakkuut. Ja aloittamisella tarkoitan luonnollisesti käytännön toimenpiteiden aloittamisesta omasta itsestään.

    Aloitetaan tietenkin suurimmista syntisistä itsestään, eli helsinkiläisistä, jotka voisivat antaa julistuksen, että luopuvat maksimaalisen kasvun tavoittelustaan. Vihreät tietenkin etunenässä, eivätkä nykyiseen tapaan viimeisenä kantona kaskessa. 🙂

    Tiiivis kivikeskusta on hieno ympäristö, jota on mukava yhtenä vaihtoehtona ihmisille tarjota. Mutta jos Helsingin väkimäärä ei jollekulle riitä kaupunkimaisen tunnelman aikaansaamiseen, voisi ehkä harkita muuttoa johonkin isompaan kaupunkiin. Se ei ole kestävää kehitystä, että kaikki maailman puolen miljoonan kaupungit yrittävät kasvaa naapureitaan suuremmaksi ja niitä nopeammin.

    Ideaalitilanteessa myös asuminen tehdään niin joustavaksi, että esimerkkihenkilö voisi purjehtia kesät Turun saaristossa, hiihtää talvet Tampereen Kaupin pöpelikössä, ja viettää keväät ja syksyt Helsinkyssä – tai vaikka Porissa, jos se tuntuu kotoisammalta (paljon halvempaa asumista se ainakin tarjoaisi).

    Lisäisin tuohon ihanteelliseen elämään vielä mahdollisuuden viettää aikaa maalla marjoja poimien ja muurahaisten touhuja katsellen. Pieni kulttuurivaihto aina silloin tällöin tekee ihmisille terää. Viholliskuvat lieventyvät näin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  137. JY kirjoitti 6.10.2016 kello 11:22

    Captain Awesome:
    PPPS. Ei kukaan ole ajamassa Suomen IT-teollisuutta alas. Kyllä insinöörit saavat syyttää siitä ihan itseään jos osaaminen ei kelpaa nykyisille suomalaisille tai ulkomaalaisille firmoille. Broidi kyllästyi Suomen huonoihin liksoihin (tai verotukseen?) ja vetää nyt contractorina 120K€/v NTT Americalle. Peruskoulupohjalta.

    Kylmä fakta kuitenkin on että automatisaatio ja digitalisaatio (pilvipalvelut) tarvitsevat paljon vähemmän työvoimaa, kuin perinteiset it-tuotantotavat. Työpaikat eivät siis monestikaan siirry, vaan katoavat kokonaan. Kehitys tulee aiheuttamaan tulevina vuosina aikamoista turbulenssia alan työpaikoissa Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  138. XX kirjoitti 6.10.2016 kello 11:59

    Captain Awesome: Otan osaa. Suurin osa kirjailijoista ja taiteilijoista näkee nälkää riippumatta siitä missä he sattuvat asumaan.

    No mun vaimo ei näe nälkää.

    Captain Awesome:
    Landella asuminen on kylläkin helvetisti halvempaa, että vaimosikin tuloilla pystyisi pöpelikössä vielä jotenkin elämään.

    No ei kyllä elä.

    Captain Awesome:

    Jos kirjoittaminen ei lyö leiville kannattaa hakeutua päiväduuniin.

    Sairaudet estää. Toisaalta monella terveellä taiteilijalla on päivätyö.

    Captain Awesome:

    PPS. Ihmiset suotta aliarvioivat omia kykyjään. Uskon, että susta vielä hyvä lomittaja taiottaisiin.

    Ylpeys ei salli tarttua talikkoon. En kestäisi maalaisten ilkkumista. Ja muutenkin Suomen kirkonkylät ja kaupungit Hämeenlinnan pohjoispuolella kiinnostaa yhtä paljon kuin Siperia.

    Captain Awesome:
    PPPS. Ei kukaan ole ajamassa Suomen IT-teollisuutta alas. Kyllä insinöörit saavat syyttää siitä ihan itseään jos osaaminen ei kelpaa nykyisille suomalaisille tai ulkomaalaisille firmoille. Broidi kyllästyi Suomen huonoihin liksoihin (tai verotukseen?) ja vetää nyt contractorina 120K€/v NTT Americalle. Peruskoulupohjalta. 0

    Kiteytit asian. Nokia, maailman aikoinaan suurin matkapuhelinfirma alihankkijoineen vastasi aikoinaan n 25% Suomen viennistä.
    Kun Nokiaa ei enää ole niin koko ala yskii. Ainoat hyvät duunit ovat ulkomailla jos nappaa, ja ikä, perhetilanne ja seikkailuhalu on kohdallaan. Kaikilla ei ole. Suomessa on n 15000 työtöntä insinööriä/IT-ammattilaista ja lisää tulee.

    Pitäisikö heidät pakkosiirtää maataloushommiin vai annetaanko vielä mahdollisuus, että saisivat asua perheineen siellä missä asuvat, etelän isoissa kaupungeissa jossa on sentään jotain töitä tarjolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  139. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 6.10.2016 kello 12:02

    Haluaisin nähdä matkustajien ilmeet, kun ilmoitettaisiin, että raitiovaunu-, metro- ja lähijunaliikenne lopetetaan, koska nykyäänhän pääsee sähkö- ja robottibusseilla. 😀

    Kapasiteetin suureneminen ei myöskään vaikuta vuoroväliä pidentävästi, sillä raideliikenteen linjalla on vastaavasti laajempi jakelualue kuin sitä korvaavilla bussilinjoilla. Bussilinja voi kiertää vain 1 tai 2 lähiötä, jonka jälkeen sen on pakko siirtyä moottoritielle. Raideliikenteen linja voi lävistää koko asuinalueiden ketjun keskeltä niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  140. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 6.10.2016 kello 12:07

    Captain Awesome:

    Meillä Suomessahan aivan kaiken tasoinen toisten ihmisten lannistaminen on suurin piirtein jo äidinmaidosta imetty kansallistaito, tai peräti -hyve.

    Tälle on muuten ihan nimikin, Janten laki. https://fi.wikipedia.org/wiki/Janten_laki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  141. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 12:23

    Osmo Soininvaara:
    Jos huoltovarmuuden kanssa tulisi ongelmia pitkittyneen kriisin takia, syötäisiin ensin kotialäimet ja sen jälkeen niiden rehua. Haaskaava lihantuotanto antaa aika paljon joustonvaraa.

    (SPOILER: sisältää alaikäisille – ja useimmille aikuisillekin – sopimatonta tunnelmakuvausta!)

    Kyllä. Paitsi jos tilanne äityy niin pahaksi, ettei farmari tahdokaan antaa… :/

    Veikkaisin, että näin käydessä keskivertojyväjemmari pistelis hipstereitä seipään nokkaan vasemmalla kädelläänkin…

    Ja eiköhän hipsterikin ihmiselle ravinnoksi kelpaisi kunhan vaan malttaa riiputtaa tarpeeksi pitkään. Ja vähän suolaa päälle, tietty. Syödäänhän sitä koiriakin. Eläin se on ihminenkin.

    Mutta tämä on nyt jo aika raadollista ajattelua.

    Mutta on ihan tervettäkin pysähtyä aika ajoin pohtimaan sitäkin skenaariota jossa ruokaa ei saakaan enää ostettua fiat-rahalla – yhtään mistään.

    Silloin pula ruoasta ratkaistaisiin pohjimmiltaan esittämälläni tavalla: väkivalloin. Oma maha lähin. Keskitysleiritunnelmissa aika harvalla on ollut varaa inhimilliseen lämpöön. Ikävä kyllä.

    Tietenkin sitä toivoisi, ettei ihminen milloinkaan kykenisi tuottamaan vihreitä Soylent-energipatukoita, mutta ihmiskunnan historia on valitettavan täynnä erittäin häiritseviä esimerkkejä pohjattomasti ahneudesta ja halusta vahingoittaa toista vain koska siihen on mahdollisuus, niin en yllättyisi jos niitä patukoita jossain vaiheessa alkaakin kauppojen hyllyille ilmestyä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  142. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 12:24

    Syltty: Ylivieskassa suljetaan Visalan sairaalan psykiatrinen osasto, sillä psykiatrit eivät vain ymmärrä Ylivieskan loistavuutta asuntopaikkana. Sinne ei saada lääkäreitä, joten toimintaa ei voi jatkaa. Potilaat siirretään lähinnä kai Ouluun.

    Meinaat, että vuosien SOTE-eestaassoutamisella ja ennen kaikkea siihen liittyvillä todellisilla ja todennäköisillä ynnä kuvitelluilla uhilla/peloilla ei olisi uskon rapistumisen kanssa mitään tekemistä?

    Tai sitten sillä, että ei vaan enää löydy riittävästi kylähulluja omasta takaa joten ao. palvelu on turha (tai mikä luultavampaa ainakin tarpeeseen nähden ylimitoitettua)?

    Meillähän tuppaa olemaan tätä suuryksiköiden ihannointia mistä seuraa automaagisesti se, että palveluja ei mitoiteta kysyntää vastaavaan tasoon vaan se lopetetaan kokonaan ja hulluille annetaan avoin mandaatti vierailla Oulussa ja siellä suun täällä veronmaksajien piikkiin niin usein kuin tarve ynnä luulotautisuus vaatii.

    Osaava ja ponteva kylälääkäri saattaisi hyvinkin osoittautua toimillaan kaupungin tehokkaimmaksi kulujen puolittajaksi.

    Sinällään jossain Oulussa lienee nyt paljon itsevarmuutensa menettäneitä softainsinöörejä joiden oma softa ei välttis ole enää sitä mitä sen pitäisi potentiaalisten työnantajien mielestä olla – ja että voisi olla hyväkin juttu saada tämä puoli fiksattua kuntoon vielä kun asialle voidaan jotain tehdäkin.

    En muuten ainakaan itse ole missään esittänyt, että koko Suomi tulisi pitää asuttuna jos sulla sellainen taka-ajatus tässä oli/on.

    Ylivieskan lokaatio ei ainakaan tässä maailmassa lupaa hirveän loistavaa tulevaisuutta.

    Uskon silti, että Ylivieskan kokoinen kaupunki voisi kuitenkin kyetä elättämään jokusen ranskalaistyyppisen lääkärin joka hoitaisi ammattiaan siirtymällä tekemään kotikäyntejä.

    Joku vanhempi – tai miksei vastavalmistunutkin – lääkäri jolta löytyy paikallisrakkautta kyseiselle seudulle (tai sukurasitetta kumppanin puolesta, tai vaikka vain paha pelimanniharrastusobsessio), ja joka ei enää/ollenkaan fantasioi oman veroparatiisiin rekisteröidyn terveysfirman perustamisesta, voisi hyvinkin pitää ihan ok järjestelynä jeesata sairaita terveiksi/terveemmiksi Ylivieskassakin.

    Todennäköisesti vähemmän todella haastavia potilaita (ylipäätään kepeämpi työtahti). Leppoisampi elämänmeno. Erittäin halpaa asumista. Pöpeliköstäkään ei ole puutetta jos luonnossa liikkuminen/harrastaminen sattuu olemaan lähellä sydäntä.

    Joku intohimoinen perhokalastaja saattaisi hyvinkin ehtiä työpäivän keskellä jokeen kaloja narraamaan. Paikallismafian isännät varmasti ottaisivat myös mielellään metsästysporukoihin mukaan.

    Varmaan riittäisi, että näytön vuoksi kävisi silloin tällöin passissa polttelemassa vähän pilvee jotta olisi taattu loppuiäksi hirvipaistit sopuhintaan.

    Useimmissa asioissa tuppaa olemaan sekä hyviä että vähemmän hyviä puolia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  143. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 13:05

    XX: No mun vaimo ei näe nälkää.

    No ei kyllä elä.

    Sairaudet estää. Toisaalta monella terveellä taiteilijalla on päivätyö.

    Ylpeys ei salli tarttua talikkoon. En kestäisi maalaisten ilkkumista. Ja muutenkin Suomen kirkonkylät ja kaupungit Hämeenlinnan pohjoispuolella kiinnostaa yhtä paljon kuin Siperia.

    Kiteytit asian. Nokia, maailman aikoinaan suurin matkapuhelinfirma alihankkijoineen vastasi aikoinaan n 25% Suomen viennistä.
    Kun Nokiaa ei enää ole niin koko ala yskii. Ainoat hyvät duunit ovat ulkomailla jos nappaa, ja ikä, perhetilanne ja seikkailuhalu on kohdallaan. Kaikilla ei ole. Suomessa on n 15000 työtöntä insinööriä/IT-ammattilaista ja lisää tulee.

    Pitäisikö heidät pakkosiirtää maataloushommiin vai annetaanko vielä mahdollisuus, että saisivat asua perheineen siellä missä asuvat, etelän isoissa kaupungeissa jossa on sentään jotain töitä tarjolla?

    1) Ehkä kumminkin ymmärsit pointtini eli että taiteilijuus/skribenttiys on ainoastaan AINA ollut äärimmäinen epävarma ammatinvalinta, useimpien vanhempien (ja opettajien, professorien, sukulaisten, tuttujen, lähimpien ystävienkin sekä useimpien ventovieraiden) mielestä jopa täysin edesvastuuton valinta.

    TIEDÄN, että moni taiteilija joutuu hengenpitimikseen käymäään “oikeassa” työssä eli päivätyössä (tai osa-aikailemaan/keikkailemaan).

    Sairaiden ihmisten työllistyminen on aina vaikeaa. Tässä oli kuitenkin tarkoitus puhua perusterveistä työhön kykenevistä.

    2) Minua eikä työkkärin mammaa pääsääntöisesti kiinnosta estääkö jonkun periaatteellinen ylpeys ynnä lahjaksi saatu vastenmielisyys kehä kolmosen ulkopuoliseen elämään duunin X tekemisen, vastaanottamisesta puhumattakaan.

    Sinällään menee kyllä aika huonosti jos ihminen ei keskivertomaalaistollon ivailua osaa yhtään sietää. Asennevammaisuuteen ja huonoon itsetuntoon pitää opetella itse vaikuttamaan.

    3) Nokian totaalinen mahalasku oli näin jälkijättöisesti ja raadollisesti ajateltuna pikemminkin blessing in disguise kuin maailmanloppu as we know it. Nokia – ja Nokian menestymisen myötä lopulta koko Suomi – sairastui pahimman luokan hybrikseen. Kansakuntana jäimme pelaamaan uhkapeliä yhden kortin varaan kun olisi pitänyt tehdä konkreettisia asioita sen eteen, että osaamista syntyy muuallekin kuin vain IT-sektorille (ja sinnekin kapeasti).

    4) On totta, että monenkaan ikä, terveys tai muunlainen elämäntilanne ei salli niin dramaattisia irtiottoja mikä on mahdollista jollekin toiselle. Mutta tätä myös käytetään luvattoman helposti tekosyynä sille, ettei itse tarvitse ottaa vastuuta omista valinnoistaan. Poliittiset päättäjämme olivat jopa niin rähmällään yhden yrityksen edessä, että piti oikein mennä lakeja rukkaamaan Nokiaa miellyttääkseen. Ja Nokian johto kiristi Suomea aina kuin siltä tuntui. Suomeen mahtuu kerrallaan se yksi totuus, niin nytkin. Nokiankin suhteen osasimme suomettua, ei ollut lopulta temppu eikä mikään.

    4) Annetaanko mahdollisuus…? No ihan samanlainen mahdollisuus kuin duunista pois potkitulle siivoojallekin. Paitsi ettei tietenkään anneta vaan siivooja pakotetaan käytännössä yrittäjäksi kantamaan samat yritysriskit jotka aiemmin kantoi siivousfirma joka fudut jakoi. IT-nörttien ahdinkoa ymmärretään aivan eri tasolla. Monella entisellä nokialaisella on vuoden irtisanomispalkat, on yrityshautomotoimintaa, slushit ynnä muut ulkomaisten firmojen omat rekrytapahtumat. En ihmettelisi vaikka Sipilä olisi käynyt henkilökohtaisestikin päätä silittämässä kun on ollut isompi layout kyseessä.

    ***

    Se, mihin ihmiskunnan pitäisi oikeasti valmistua, olisi päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä miten mahdollistetaan ihmisarvoinen elämä suurimmalla osalle ihmiskuntaa jonka työlle ei tulevaisuudessa ole enää mitään käyttistä.

    Tämä kaikkien sota kaikkia vastaan hupenevista työpaikoista on puhdasta järjen köyhyyttä.

    Miten itse lähtisit tällaista ongelmaa rakentavasti purkamaan jos saanen kysyä…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  144. Sakke kirjoitti 6.10.2016 kello 13:21

    Captain Awesome: Maatalous kannattaa kyseisten tukien saajien näkökulmasta (ainakin jotenkin koskapa kaikki heistä eivät ole vielä panneet peltojaan pakettiin ja/tai pistäneet elikoita lopullisesti kylmiksi).

    Se, että maatalous ei Suomessa epäilemättä vääristävän kansallisen ynnä EU-tukipolitiikan vuoksi näyttäisi kannattavan kansantaloudellisesti, on aivan eri kokoluokan kysymys jossa kuitenkin loppuviimein on kyse huoltovarmuuden ylläpidosta.

    Maallikon näkökulmasta on vaikea mennä sanomaan mikä olisi riittävä huoltovarmuuden taso. Tai oikeammin: voiko huoltovarmuutta olla koskaan liikaa?

    Tai vieläkin selvemmin sanoin: kuinka monta prosenttia omista kansalaisista voimme jättää kriisitilanteen synnyttyä ruokkimatta – tai mitkä väestöryhmät tai etnisen taustan omaavat, jne. – jota voimme, tai ainakin ne voivat joita em. määrittely ei koske, pitää hyväksyttävänä menetyksenä?

    Perussuomalaisten kantaa saatan etäisesti osata arprikoida. MikkoM:n näkemystä en uskalla lähteä arvailemaan, mutta melkein se pitäisi tässä yhteydessä tuoda esille.

    Sinällään olisi kerrassaan erinomaista opetella pitämään mielessä se, että suurin osa ihmiskunnan tekemästä työstä tätä nykyä on enemmän tai vähemmän “tuottamatonta”, ja aivan julmetut määrät siitä suoraan tai epäsuorasti sekä yksilöiden että planeetan terveydelle vahingollista.

    Eli huomannet, että “kannattavuuden” määrittely mahdollisimman kapeasti vain joidenkin taloudellisten tunnuslukujen perusteella on mitä suurimmassa määrin aivan samanlaista kyseisen termin uudelleenmäärittelyä.

    Eivätkö huoltovarmuuden kannalta ole tärkeitä ravinnon lisäksi myös puhdas ilma ja happi, sekä vesi, ai niin, ja riittävä lämpö (eli ihmiselle sopiva lämpötila)? Elinolosuhteidemme siedettävyys on kaiken kaikkiaan varsin monitahoinen asiakokonaisuus, kuten huoltovarmuuskin.

    Ulottuuko huoltovarmuus ajattelun huoltoon tai kielenhuoltoon ja KULTTUURIIN? Täälläkin kirjoitellaan usein ihan liikaa vain taloudesta, ja toki se on tärkeä. Pitkään huoltamatta ollut kieli tai kielenkäyttö (myös tekstissä) saattaa kuitenkin alkaa särähtää pahastikin jonkun korvaan. Sama voi koskea jopa mielipiteitä, jotka joissain somekeskusteluissa saattavat tulvia suorastaan yli äyräiden. Taiteessa ja tieteessä pitäisi kai kuitenkin sallia vapaus, mutta miten on mielipiteen ilmaisun laita?

    Onko isokin synti, jos esimerkiksi lausuu runon? Kaikki riippuu kuitenkin aina tulkinnoista, jolloin esimerkiksi niinkin viaton värssy, kuin esimerkiksi Kaarlo Kramsun “Sua lemmin”, tai J.H. Erkon “Pensaita ja puita”, voi ehkä olla väärässä paikassa (jälkimmäinen siis mielummin vaikka Keskuspuistossa kuin jossain tiivistäjien ‘salakapakassa’ Kallion kuplassa), ja ajassa lausuttuna jopa vaarallinen. Vai voiko?

    Miten Väinämöinen aikoinaan lauloi Joukahaisen suohon? Noviisi ei tuohon kai vielä pysty, ehkei kovin helposti kandidaattikaan. Mistä helsinkiläinen löytää lähimmän suon, missä voisi tätä harjoitella ja taitojaan parantaa? Mikäs se on maajussin pelloillansa harjoitella, vaan löytyykö Keskuspuistosta edes suon silmäkkeitä tai puroa, jonka äärelle runo sopisi? Entä, jos haluaa harjoitella lausumaan Eino Leinon “Syysmetsässä” tai Kössi Kaatran runon “Valmiina”?

    Kyllä me kaupunkilaiset tarvitsemme metsiä, kenttiä ja vapaita rantoja, joiden äärelle pääsee vaikka joka toinen ilta! (Kaikkihan eivät runoja ehkä harrasta, joten pyydän heiltä anteeksi kaikkea, ehkä ‘rönsyksikin’ tulkittavaa, jota olen tässä ja muissa kirjoituksissani mahdollisesti harmikseen tekstiksi naputellut.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  145. tuen maksaja kirjoitti 6.10.2016 kello 13:25

    Makkaratalon Hautuumaa: Tälle on muuten ihan nimikin, Janten laki. https://fi.wikipedia.org/wiki/Janten_laki

    Niin, onko tuo “kaikentasoinen toisten ihmisten lannistaminen” siis vain suomalainen ilmiö? Vai miten se nyt omasta mielestä meni, noin niinku vertauksena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  146. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 13:46

    Juho Laatu: Aloitetaan tietenkin suurimmista syntisistä itsestään, eli helsinkiläisistä, jotka voisivat antaa julistuksen, että luopuvat maksimaalisen kasvun tavoittelustaan

    Moon luopunut siitä jo. Mihin voin allekirjoittaa?

    Kulutamme kaksiossamme sähköä puolet keskiarvoa vähemmän. Emme omista ensimmäistäkään autoa. Emme omista lemmikkejä. Ajoittaista matkustelua lukuunottamatta kumpikaan ei harrasta vapaa-ajalle mitään sellaista jolla olisi kiistatta merkittäviä ympäristövaikutuksia.

    Vaimo syö kasviksia. Minäkin söin varmaan kymmenen vuotta, nyt enää vain kotona koska uskon voivani paremmin kun saan enemmän eläinprotskua ja -rasvaa.

    Ostan vaatteita harkiten ja käytän ne loppuun. Vuosia ostin kirppareilta kunnes oli myönnettävä, että uusia (ja usein myös laadukkaampi) saapi halvemmalla.

    Ruokaa lukuunottamatta preferoin hankkia second handinä koska se säästää sekä rahaa että luontoa eikä käytetty tavara tätä nykyä enää useinkaan häpeä uudelle oikeastaan mitenkään (pätee varsinkin elektroniikkaan).

    Muistutatko taas miksi suomalaisen keskivertomaalaisen elintapa onkaan ympäristöä kuitenkin paljon vähemmän rasittava…?

    Thoreau’mainen pako luontoon kera oman tuvan ja maapläntin joka tarjoaa ruoan 24/7 year in year out on mahdoton unelma 7 miljardin ihmisen toteuttaa.

    Ei se onnistunut sitä paitsi edes miekkoselta itseltään. Jos ei köpötellyt suoraan mamman lieden ääreen niin sitten kurjan maaplänttinsä vuokraisännän vaimon lihapatojen ääreen heti kun vellikello vaan sattui kilkattamaan.

    Siksi kaupungit. Ja siksi vain kaupungit voivat ratkaista planeettamme ongelmat.

    Keinoliha on totta (tekstuurissa vielä parantamisen varaa). Mullaton kasvatus on totta. Se voidaan tehdä enemmän tai vähemmän suljetuksi – ja automaattiseksi – järjestelmäksi jossa niin veden kuin valonkin saanti on optimoitu. Ehkä tuotanto viedään maan alle tai valtameriin, tai torneihin vertikaalikasvatukseen (tai kaikkiin niistä).

    Aurinkoenergia on totta (maalämpö, aurinkopaneelit, passiiviset aurinkokeräimet, jne). Ydinvoima on totta (ehkä fuusiokin joskus, mene ja tiedä).

    Robottiautot on totta. Dronekuljetuskopterit on totta. Maglev-junat on totta. Ehkä pian se hiton hyperloopikin.

    Ihminen keksii, ei siksi että on lähtökohtaisesti niin hiton viisas, vaan koska on niin pirun mukavuudenhaluinen.

    Siksi moni tekee myös palkatta töitä koska palkintona on lisää mukavuudenhalua (ja sille on tunnetusti vaikea määritellä hintaa).

    Voisin kyllä itsekin ihan mielelläni vaihtaa euroopan sisäisen lennon junan kyytiin. Mutta toistaiseksi lennän – en kylläkään edes joka vuosi – koska työnantaja ei suostu hyvittämään mitenkään sitä, että menisinkin lomailemaan maitojunalla. Minkä toki ymmärrän.

    Baltian junayhteys – ja vaikka tunneliyhteys Tallinnaankin – kyllä saadaan jos otetaan projektiksi. Ei olla otettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  147. Captain Awesome kirjoitti 6.10.2016 kello 13:50

    JY: Kylmä fakta kuitenkin on että automatisaatio ja digitalisaatio (pilvipalvelut) tarvitsevat paljon vähemmän työvoimaa, kuin perinteiset it-tuotantotavat. Työpaikat eivät siis monestikaan siirry, vaan katoavat kokonaan. Kehitys tulee aiheuttamaan tulevina vuosina aikamoista turbulenssia alan työpaikoissa Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla.

    Kyllä ja juuri siksi pitäisikin alkaa jo kiireesti miettimään ihmistyön jälkeistä aikaa.

    Se on se valtava henkinen kahle joka pitää pystyä murtamaan.

    Miten toteutetaan, miten rahoitetaan. Miten opetellaan elämään niin ettei naapuria ole pakko oletusarvoisesti tappaa?

    Sinullakin lienee tähän ehkä jonkinlainen idea jota olet takaraivossa pyöritellyt? Kuulisin mielelläni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  148. anonilli kirjoitti 6.10.2016 kello 14:48

    spottu: Suomessa on tahoja jotka pyrkivät maahanmuuton voimakkaaseen rajoittamiseen, ja laitoja, jotka pyrkivät myös työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen. Täältä suunnasta saattaisi löytyä peräänkuuluttamiasi ehdotuksia.

    Brittikonservatiivit ovat kehittämässä tällaista maahanmuuttopolitiikkaa. Ensimmäisenä alkaa lähtölaskenta ulkomaalaisille lääkäreille: https://www.theguardian.com/commentisfree/2016/oct/06/telling-nhs-doctors-go-home-self-harming-madness
    Tässä on ideaa laatulaiseen väestöpolitiikkaan: koulutetut ihmiset, joille löytyy töitä muualtakin, on kaikkein helpoin saada lähtemään, joten aloitetaan vähentäminen heistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  149. Janne Peltola kirjoitti 7.10.2016 kello 6:26

    Markku af Heurlin: Kylla mutta busseja pystyy kulkemaan vastaaavasti kolme kertaa tiheammin. Nama kapsiteetit menevat likimain paittain. Mutta bussilinjastao kykenee haarautumaan.

    Mihinköhän tämä väite perustuu, kun ei meillä Otaniemessä liikennetekniikan opinnoissa tälläisestä ole puhuttu?

    Enkä myöskään muualla ole tämän tapaiseen väitteeseen törmännyt, kuin joidenkin raitioliikenteen vastustajien puheissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  150. Tuomas L. kirjoitti 7.10.2016 kello 9:37

    Uskon että maalaiset ampuvat itseään jalkaan, kun olettavat Helsingin olevan se suurin vihollinen. Pitkällä tähtäimellä Helsingin tai kaupunkilaisten etu on myös suomen maaseudun etu: Kun helsinkiläisillä on varaa kuluttaa, nämä tulevat käyttämään maaseudun matkailu- ym. elämyspalveluja, laadukkaita maataloustuotteita ym. Jos Suomi pystyy säilyttämään elintasonsa ja erilaiselle luovalle työlle riittää kysyntää, tulee maaseutu tarjoamaan näille ihmisille myös mahdollisen paikan sijoittua tekemään työtään. Etelä-Karjala vaurastui aikanaan huomattavasti Pietarin läheisyyden vuoksi, samoin Helsinki vaurastuttaa maaseutua.

    Sen sijaan jos helsingin hyvinvointia aletaan tarkoituksellisesti kuristamaan, nuoret ja kaikkein osaavin ja lahjakkain väki tulee muuttamaan muualle ja Suomi muuttuu entistäkin enemmän takapajulaksi. Köyhempi Helsinki todennäköisesti kuluttaa halvempia ja sarjatuotettuja tuotteita, koska se lähituotannosta ym. fantsusta hipsterimeiningistä tykkäävä porukka on muuttanut muualle. Maatalous muuttuu teolliseksi bulkkitavaran tuotannoksi sen sijaan että se tuottaisi laadukasta pientuotantoa.

    Nyt on käynnissä rakennemuutos joka jatkuu aikansa. Uskon että jos tämä rakennemuutos saa tapahtua omalla painollaan, jossain vaiheessa tulee vastaan tasapainotilanne, jossa maaseutu ei enää menetä väestöään kaupunkiin. Annetaan luovan tuhon tapahtua, mutta hallitusti. Osa Suomesta todennäköisesti autioituu, mutta maaseudulta tulee löytymään myös ne jotkin elinvoimaiset voittajaseudut, jotka pystyvät tarjoamaan maailmalle näiden kaipaamia palveluja ja tuotteita. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu pitävät huolen siitä, että suomalaisilla pelloilla tulee olemaan kysyntää jatkossakin. Samoin suomalainen luonto tulee kiinnostamaan ihmisiä jatkossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  151. JY kirjoitti 7.10.2016 kello 13:34

    Captain Awesome:
    Ylivieskan lokaatio ei ainakaan tässä maailmassa lupaa hirveän loistavaa tulevaisuutta.

    Ylivieska näyttää olevan kasvukeskus. Saanut 2010 -luvulla joka vuosi muuttovoittoa sekä Suomesta, että ulkomailta. Lisäksi alueella syntyy runsaasti lapsia. Väkiluku noussut 14000->15000.

    Työttömyys 12,2% eli pääkaupunkiseudun luokkaa. Työtä antaa metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus ja it-alakin 100 henkilön verran. Lisäksi on paikallinen kaupan ja julkisten palvelujen keskus.

    Huonomminkin voisi mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  152. XX kirjoitti 7.10.2016 kello 13:39

    Captain Awesome:
    Se, mihin ihmiskunnan pitäisi oikeasti valmistua, olisi päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen siitä miten mahdollistetaan ihmisarvoinen elämä suurimmalla osalle ihmiskuntaa jonka työlle ei tulevaisuudessa ole enää mitään käyttistä.

    Tämä kaikkien sota kaikkia vastaan hupenevista työpaikoista on puhdasta järjen köyhyyttä.

    Miten itse lähtisit tällaista ongelmaa rakentavasti purkamaan jos saanen kysyä…?

    Luovutaan perinteisestä ydinperhemallista, sallitaan moniavioisuus ja seksin myyminen.
    Vapautetaan kaikki päihteet, huumeet, aseet ja sallitaan mahdollisuus tienata rahaa näiden kaupankäynnillä.
    Lisätään metsästys ja kalastus jokamiehenoikeuksiin ja poistetaan liikennesäännöt tieliikenteestä.
    Velvollisus käydä nykyisentyyppistä peruskoulua poistetaan.
    Lisätään armeijoiden määrärahoja ja lakkautetaan YK.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  153. JY kirjoitti 7.10.2016 kello 14:10

    Captain Awesome: Kyllä ja juuri siksi pitäisikin alkaa jo kiireesti miettimään ihmistyön jälkeistä aikaa.

    Se on se valtava henkinen kahle joka pitää pystyä murtamaan.

    Miten toteutetaan, miten rahoitetaan. Miten opetellaan elämään niin ettei naapuria ole pakko oletusarvoisesti tappaa?

    Muutos olisi varmaan helpompi, jos koko maailmassa elettäisiin niin kuin Pohjoismaissa tai edes niin kuin Keski-Euroopassa. Mutta kun ei eletä, eikä kansallisilla päätöksillä voida saada aikaan ratkaisua. Tässä asiassa on aika helppo vaipua pessimismiin. Todennäköisesti maailmassa siirrytään pikkuhiljaa takaisin protektionismiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  154. Juho Laatu kirjoitti 7.10.2016 kello 14:15

    Captain Awesome: Moon luopunut siitä jo. Mihin voin allekirjoittaa?

    Kulutuksen rajoittaminen yksilötasolla on hyvä asia. Lisäksi vaaditaan toimia yhteisöjen tasolla, sillä se ei ole ratkaisu, että jotkut kuluttavat ja jotkut eivät.

    Yksilötasolla yksi ongelma on usein myös se, että ostetaan hyvää omaatuntoa kuluttamalla jotain vihreänä markkinoitua tavaraa. Taustalla voi olla paljon muutakin, ja yhden osa-alueen painottaminen voi johtaa unohduksiin toisilla.

    Vihreässä kuluttamisessa on myös se ongelma, että luonnon kannalta ensisijaista olisi vähentää haitallisinta kulutusta, ei lisätä vähemmän haitallista. Tuulivoiman ja aurinkovoiman lisääminen on siis haitallista. Fossiilien kuluttamisen vähentäminen olisi hyödyllistä. Vihreän kulutuksen lisääminen voi usein lisätä kokonaiskulutusta.

    Sekä maaseudulla että kaupungissa voi elää enemmän tai vähemmän haitallisesti. Kumpikaan ei ole ratkaisu ongelmaan. Helsingin ongelmia ovat yleinen korkea kulutustaso (liittyy varakuuteen), hiilen ja muiden fossiilisten runsan käyttö, runsas betonin ja muiden resurssien käyttö jatkuvaan rakentamiseen, vihreiden alueiden hävittäminen, paikallisen väestönkasvun ihannoiminen, ja muukin kaupungin yleinen maksimaaliseen kasvuun tähtäävä asenne.

    Oma reseptini on yksinkertainen. Pitäisi luopua väestön kasvattamisesta, luonnon jatkuvasta lisävaljastamisesta talouden resurssiksi, ja fossiilien poltosta lähes täysin. Yksityiskohtiin ei tarvitse juurikaan puuttua, jos nuo pääkohdat (ja joitain pienempiä vastaavia rajoituksia) toteutetaan. Ihminen löytää helposti mukavimmat vaihtoehtoiset toimintatavat uusien reunaehtojen astuttua voimaan.

    En siis usko siihen, että erilaisten uusien “vihreiden” tekniikoiden ja kulutustavaroiden uusi tuotanto ratkaisisi ongelmat. Uusien tekniikoiden tutkimista pitää tukea, mutta uuden vihreän kulutuksen tukeminen on jo haitallista (vaikkapa raideliikenteen tukeminen, tai jatkuva tuulituotanon tukeminen (ilman mitään sidoksia fossiilisten polttamisen tai muun liikenteen vähentämiseen)).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  155. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.10.2016 kello 9:41

    Tämä Juho Laadun kirjoittelu Helsingin kasvun turmiollisuudesta alkaa tuntua jankuttamiselta, joten toivoisin siirryttävän jo uusiin aiheisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Juho Laatu kirjoitti 7.10.2016 kello 14:49

    Tuomas L.: Pitkällä tähtäimellä Helsingin tai kaupunkilaisten etu on myös suomen maaseudun etu: Kun helsinkiläisillä on varaa kuluttaa, nämä tulevat käyttämään maaseudun matkailu- ym. elämyspalveluja, laadukkaita maataloustuotteita ym.

    Mutta eikö ole myös niin, että kun maaseudulla on varaa kuluttaa, se on myös Helsingin ja kaupunkilaisten etu? Miksi tilanne olisi niin epäsymmetrinen, että maaseudun tulisi elää helsinkiläisten pöydältä putoavilla muruilla, eikä toisin päin? Kaupunkien etuja korostaviin asenteisiin tuntuu usein liittyvän jokin fundamentaalinen usko kaupunkien parempaan tuottavuuteen ja maaseudun elämiseen almuilla.

    Etelä-Karjala vaurastui aikanaan huomattavasti Pietarin läheisyyden vuoksi, samoin Helsinki vaurastuttaa maaseutua.

    Voi kai yhtä hyvän todeta, että Pietari hyötyi siitä, että Suomen maaseutu kykeni tuottamaan sille elintarvikkeita ja muuta. Kyse on siis symbioosista ja kaupankäynnistä, ei siitä että yksi osapuoli lahjoittaisi jotain toiselle.

    Annetaan luovan tuhon tapahtua, mutta hallitusti. Osa Suomesta todennäköisesti autioituu, mutta maaseudulta tulee löytymään myös ne jotkin elinvoimaiset voittajaseudut, jotka pystyvät tarjoamaan maailmalle näiden kaipaamia palveluja ja tuotteita. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu pitävät huolen siitä, että suomalaisilla pelloilla tulee olemaan kysyntää jatkossakin. Samoin suomalainen luonto tulee kiinnostamaan ihmisiä jatkossakin.

    Luonto tulee tosiaan kiinnostamaan jatkossakin (toivottavasti sitä on vielä vähän jäljelläkin). Siitä että tuhon kannattaisi antaa tapahtua olen hieman eri mieltä. On nimittäin niin, että jos eletään viidakon lakien mukaan, raha ja valta keskittyvät jonnekin. Siksi modernit yhteiskunnat ovat keksineet keinoja rajoittaa monopolisoitumista, varallisuuden keskittymistä harvoille, ja johtavien tahojen yksipuolista komentovaltaa. Tämä koskee jossain määrin myös kaiken keskittämistä johdon lähelle (tai Helsinkiin tässä tapauksessa).

    Helsinkiläisten näkökulma on usein se, että kaupunkia kannattaisi kasvattaa, ja valtaa ja ihmisiä keskittää sinne. Näin ajattelevat pääsääntöisesti kaikki kyläpahasetkin, ja kaikki keskukset. Jokainen uskoo itseensä, mikä on sinänsä terve ilmiö. Kyse on kuitenkin luonnonlaista, jolla ei ole vielä mitään tekemistä sen kanssa, miten asioita kannattaisi koko yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta katsoen hoitaa.

    Vahvin tapaa kerätä ympärilleen valtaa, rahaa ja ihmisiä, ja valta ja raha houkuttelevat ihmisiä kerääntymään niiden liepeille. Voi siis olettaa, että helsinkiläiset uskovat omaan kasvuunsa ja sen muillekin tuomiin etuihin jonkin verran enemmän kuin on järkevää.

    Tällaisista syistä ajattelen, että pääsääntö on se, että köyhimpien, pienimpien, heikoimpien ja keskustasta sivussa olevien etuja kannattaa aina aktiivisesti hieman puolustaa. Jos näin ei tehdä, tilanne luisuu tyypillisesti liikaa siihen toiseen, vahvimpia suosivaan suuntaan. Optimi on jossain hieman keskemmällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  157. Lauri Kumpulainen kirjoitti 7.10.2016 kello 19:39

    Tuomas L.: Maatalous muuttuu teolliseksi bulkkitavaran tuotannoksi sen sijaan että se tuottaisi laadukasta pientuotantoa.

    Tämä on aivan täyttä potaskaa.

    Tehomaatalous ja vuosikymmenten sijoitus tutkimukseen ja jalostukseen tuottavat sitä laatua, eikä mikään huuhaaluomudiipadaapa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  158. Juho Laatu kirjoitti 8.10.2016 kello 10:14

    Osmo Soininvaara:
    Tämä Juho Laadun kirjoittelu Helsingin kasvun turmiollisuudesta alkaa tuntua jankuttamiselta, joten toivoisin siirryttävän jo uusiin aiheisiin.

    Ehkä myös kiität siitä, että en ole hairahtunut sivupoluille, vaan olen tukenut blogia pysymällä tietoisesti kommentoijille itse asettamassasi aiheessa, eli siinä, onko keskuspuiston rakentaminen hyvä vai huono asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  159. tuen maksaja kirjoitti 8.10.2016 kello 13:05

    Juho Laatu: Ehkä myös kiität siitä, että en ole hairahtunut sivupoluille, vaan olen tukenut blogia pysymällä tietoisesti kommentoijille itse asettamassasi aiheessa, eli siinä, onko keskuspuiston rakentaminen hyvä vai huono asia.

    Muutama vuosi sitten tällä Osmon vastaanotolla oli joku Peak Oil -heppu. Se laittoi jokaiseen kommentti jotain peakoiljuttua. Hupaisaa, mutta myös rasittavaa. Tunnettuja jankuttajia ovat myös nimimerkit “Liian vanha” ja “Seppo Korppoo”. On muitakin, mutta koska metakeskustelu on tylsää, niin päätän kommenttini tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  160. Juho Laatu kirjoitti 8.10.2016 kello 15:44

    tuen maksaja: Tunnettuja jankuttajia ovat myös nimimerkit “Liian vanha” ja “Seppo Korppoo”.

    Tunnen kyseiset herrat/henkilöt varsin asiallisina kirjoittajina, jotka eivät hymistele lauman mukana, vaan joilla on usein virkistäviä normaalista taustajutustelusta esiin nousevia perusteltuja kannanottoja. Voi olla, että he joskus myös toistavat uudelleen jotain aiemmin sanomaansa (jankuttavat?). Joskus jo aiemmin esiin tuotujen näkölulmien toisto (tai uudelleenmuotoilu) voi olla turhaa, mutta joskus myös tarpeen ja tervetullutta vastapainona jollekin toisen suuntaiselle väännölle (jankutukselle?). On hyvä että palstalla on esille tulleisiin näkökulmiin sekä kriittisesti että myötäsukaisesti suhtautuvia kommentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  161. Pekka T. kirjoitti 8.10.2016 kello 22:45

    tuen maksaja: Muutama vuosi sitten tällä Osmon vastaanotolla oli joku Peak Oil -heppu. Se laittoi jokaiseen kommentti jotain peakoiljuttua. Hupaisaa, mutta myös rasittavaa. Tunnettuja jankuttajia ovat myös nimimerkit “Liian vanha” ja “Seppo Korppoo”. On muitakin, mutta koska metakeskustelu on tylsää, niin päätän kommenttini tähän.

    Olisi jokseenkin mukava jos kaikki blogin kommentoijat noudattaisivat jonkinlaisia käyttäytymissääntöjä. Ei jankutusta eikä muiden irvailua, vaan erilaisten mielipiteiden kunnioitusta. Monille tuntuu vain olevan kovin vaikea hyväksyä sitä, että toiset kehtaavat olla eri mieltä, vaikka he itse ovat hyvin jyrkästi jo tuoneet esille lopullisen totuuden.

    Osmo Soininvaara kirjoittaa tavattoman kiinnostavasti, tavanomaisimpia ajatusmalleja haastaen. Luen hänen ajatuksiaan aina suurella mielenkiinnolla.

    Muissa kommenteissa on kuitenkin liikaa sellaistakin, johon en oikeastaan viitsisi aikaani käyttää. Hyvien kommenttien etsiminen joukosta käy työstä, ja siksikin osallistun keskusteluihin vähemmän kuin Soininvaara ansaitsisi.

    Mitäpä jos koettaisimme kaikki, vaikkapa kunnioituksesta blogi-isäntäämme kohtaan, parantaa keskustelun tasoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  162. Captain Awesome kirjoitti 10.10.2016 kello 7:47

    Sakke: Mistä helsinkiläinen löytää lähimmän suon, missä voisi tätä harjoitella ja taitojaan parantaa?

    Runonloihdinta onnistuu suolla Slåttmossenissa (Jakomäjesä). Linkki karttaan: http://tinyurl.com/jym8los

    Kaiken kaikkiaan 30 hehtaaria, eli eiköhän tuo riittäne ainakin aloittelevalle Väinämöiselle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  163. Captain Awesome kirjoitti 10.10.2016 kello 7:55

    Marko Hamilo: Muihin ilmansuuntiin täytyy mennä todella kauas ennen kuin löytää mitään erämaata.

    Melonnasta – ja varsinkin sen helsinkiläisestä potentiaalista – voisin helposti kirjoittaa pienoisromaanin, mutta allekirjoittaneen lienee taas parasta aloittaa oma säästökampanja, että pääsee ääni monimuotoisemmin esille.

    Toteanpahan vain, että Itiksestä pääsee dösällä Landbohon 15-20 minuutissa ja Sipoon korpi alkaa siitä kun astuu bussista ulos…

    Jos Genaträskin ympäristö ei ole erämaata, niin enpä tiedä mikä sellaista sitten voisi ylipäätään olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  164. Captain Awesome kirjoitti 10.10.2016 kello 8:05

    Pekka T.: Olisi jokseenkin mukava jos kaikki blogin kommentoijat noudattaisivat jonkinlaisia käyttäytymissääntöjä. Ei jankutusta eikä muiden irvailua, vaan erilaisten mielipiteiden kunnioitusta.

    – – –

    Mitäpä jos koettaisimme kaikki, vaikkapa kunnioituksesta blogi-isäntäämme kohtaan, parantaa keskustelun tasoa?

    Peruspessimistinä en oikeastaan hetkeäkään usko, että kauniit ajatuksesi paremmasta viestimisestä saattaisivat pelkällä hyvällä tahdolla toteutua, mutta saahan sitä aina tietysti toivoa niin.

    Kävimme tämän saman keskustelun viimeksi viime syksynä, ynnä ehdotettiin parannuksia blogialustan kommentointiin ylipäätään.

    En ole varma onko mikään todella muuttunut syksystä muuksi.

    Kun maailman mahtavimman maan ylipäällikkyydestä kisaavatkaan eivät pysty asialliseen keskusteluun, eivät sitten millään, niin en oikein onnistu näkemään, että miten rakentava tai peräti kannustava keskusteluilmapiiri voitaisiin saada aikaiseksi jossain blogin kommentointipalstalla jossa ihmiset eivät pääsääntöisesti kommunikoi edes omalla nimellään.

    Mutta ehdottomasti ainakin omalta osaltani lupaan skarpata tässäkin asiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  165. Tuomas L. kirjoitti 10.10.2016 kello 8:53

    Lauri Kumpulainen: Tämä on aivan täyttä potaskaa.

    Tehomaatalous ja vuosikymmenten sijoitus tutkimukseen ja jalostukseen tuottavat sitä laatua, eikä mikään huuhaaluomudiipadaapa.

    Joo, ja ABC-huoltamot ovat samoin vuosikymmenten kehitystyön tulos, ja nämä tyydyttävät kuluttajien tarpeet maksimaalisella tehokkuudella, toisin kuin kallion diibadaabakahvilat. Samoin joku karjala-olut vs. pienpanimon imperial stout.

    Yrittäjä voi saada tuotannostaan lisää tuloa joko tehostamalla tuotantoa tai innovoimalla uusia kalliimpia tuotteita. Tehostaminen on loputon kierre, koska kaikki pyrkivät tehostamaan, kilpailevat hinnoilla ja katteet jäävät olemattomiksi. Kysymyshän on maaseudun osalta siitä, myydäänkö kuluttajille juustoa viidellä eurolla kilo vai 25 eurolla, ja kuinka paljon tukkukauppiaat ym. ottavat välistä. Tehomaatalous ja vuosikymmenten sijoitus tutkimukseen ja jalostukseen, yritäpä näillä markkinoida ja brändätä kuluttajille tuotteita. Minulle on periaatteessa ihan sama, onko taustalla minkälainen tuotanto tai tutkimus, olennaista on se, että tarjolla on yksilöllisiä, kiinnostavia ja laadukkaita tuotteita, joista olen valmis maksamaan enemmän. Jos paikallisuus sisältyy tuotteen “tarinaan”, sekin luo lisäarvoa.

    Bulkkitavarasta en maksa yhtään ylimääräistä ja ne ovat yleensä kaupan omia merkkejä. Näiden kotimaalla ei ole mitään merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  166. XX kirjoitti 10.10.2016 kello 10:03

    Näissä keskusteluissa unohtuu usein se seikka että maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden puolustajat näkevät maailman kokonaan omien silmälasiensa läpi. Maalaisuuden puolustajat vetoavat siihen että kaupunkilaiset tarvitsevat lenkkipolkua ja tilaa ympärillä ja että tiiviisti rakennetut kaupungit ovat “slummeja”. Heille helsinkiläisten riita keskuspuiston muutamasta hehtaarista on mannaa. Ja vetoavat siihen että kaupunkilaisten esi-isät ovat kaikki olleet maalaisia, joten maalaiset ovat ainoat jotka puolustavat Suomea ja suomalaisuutta ja vaalivat perinteitä, ja siksi toivovat että muuttoliike kääntyisi. Urbaani elämä ei siis ole heidän mielestä aitoa suomalaisuutta, se on tuontiitavaraa, jos ei muualta niin verivihollisestamme Ruotsista!

    Itse olen punninut mahdollisuutta asua maalla tai pikkukaupungissa, mutta aina tullut tulokseen että ei kiinnosta. Se päätös muuttaa maalle olisi pitänyt tehdä nuorena, enenkuin oli perhettä ja olisi ollut mahdollisuus löytää sieltä työpaikka. Sitten ostaa joku isompi pytinki, esim joku vanha kansakoulu ja alkaa viettä unelmaelämää a´la Strömsö.

    Syy miksi en toteuttanut Strömsö-unelmaani on että pelkään jääväni yksin, jos muuttaisin maalle. Vaimoni on kotoisin maalta ja hänen ja hänen vanhempiensa tarinoita kuultuani olen tullut siihen tulokseen että maalla on kurjaa, siellä sanelevat kyläpäälliköt muiden elämää, ei saa kalastaa lähijärvellä eikä saa metsästä jos ei omista tarpeeksi maata jne, ja jos joku haluaa rakentaa meluavan ja pölyävän kivimurskaamon pikkutaajamaan niin hän tekee sen.

    Liikenneyhteydet maalla ovat surkeat ja henkilöauto(i)sta ollaan riippuvaisia. Mahdollisuudet juoda alkoholia rajoittuvat kalsarikänneihin kotona, koska kapakkan meno taksilla maksaa omaisuuden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  167. Captain Awesome kirjoitti 10.10.2016 kello 16:10

    XX: Luovutaan perinteisestä ydinperhemallista, sallitaan moniavioisuus ja seksin myyminen.
    Vapautetaan kaikki päihteet, huumeet, aseet ja sallitaan mahdollisuus tienata rahaa näiden kaupankäynnillä.
    Lisätään metsästys ja kalastus jokamiehenoikeuksiin ja poistetaan liikennesäännöt tieliikenteestä.
    Velvollisus käydä nykyisentyyppistä peruskoulua poistetaan.
    Lisätään armeijoiden määrärahoja ja lakkautetaan YK.

    Formuloitko ajatuksesi siten, että muillekin tulee mahdolliseksi ymmärtää miten em. toimet muuttavat työmarkkinoiden epäkurantteina hylkäämien työttömien ja sitä kautta tulottomien ihmisten elon ihmisarvoiseksi?

    Käsitän itse ihmisarvon minimitason siten, että kyseisen arvon ollessa voimassa, se ei oikeuttaisi ketään esimerkiksi sylkemään kenenkään päälle koska ruma, köyhä ja/tai likainen (tai jotain muuta).

    Oikein laveasti tulkittuna kyseiset “väliinputoajat” miellettäisiin samanarvoisiksi kansalaisiksi vaikkeivat töihin enää koskaan pääsisikään. Käytännön tasolla tarkoittaisi ainakin sitä, että taattaisiin katto pään päälle ja ruokaa pöydälle. Ja kaikenlainen ahdistelu virkamiehen toimesta minimiin.

    Sinälläänhän olemme jo ajat sitten luopuneet ydinperhemallista.

    Prostituutiokin on meillä laillista.

    Samoin alkoholi. Käytännössä pilven polttelu omaan käyttöön myös dekriminalisoitu.

    Aseitakin saa ostaa mielinmäärin jos nyt ei ihan seinähullu ole (mikä allekirjoittaneenkin mielestä ihan perusteltu syy evätä asehankinnat).

    Kalastaa saa onkien ja pilkkimällä.

    Jos haluaa metsästää niin jahtiporukoihin pääsee kyllä mukaan, se on lähinnä ilmoitusluontoinen asia.

    En pidä hyvänä ideana, että jokainen humalainen saisi kuleskelle pöpeliköissä vapaasti amputskelemassa milloin mitäkin – kenties vain korvien välissä – risahtavaa tai rasahtavaa.

    Liikennesääntöjä ei kunnioiteta nytkään, eikä varsinkaan kaupungeissa.

    Peruskoulupakkoa ei ole. Opiskella voi myös himasta käsin.

    Tänä vuonna 2886 M€ puolustusvoimille (korotusta 170 M€). Lisäksi näytetty vihreää inflaatiotarkistuksia suuremmille korotuksille sotilasmenoihin. Milloin alkais riittää? Vai onko vain liikaa riittävästi…?

    Sinällään miinat ja maasta ammutut ilmatorjuntaohjukset ovat ainoita puolustusaseita, muut ovat hyökkäysaseita. Ja edellä mainittuja saisi yhden vuosibudjan hinnalla maailman tappiin asti. Mutta ei koska Ottawa (ja koska on kivaa päästä sotimaan uusilla leluilla epäsäännöllisen säännöllisesti). Talvisodasta onkin luultavasti jo vierähtänyt aivan liian pitkään. Pitäisi varmaan aloittaa suomalaissukuisten vapautustalkoot taas…

    Maailman talousfoorumi ja G8-maat ovat ehdottaneet YK:n roolin supistamista pelkäksi kirjasuosituskerhoksi.

    (No okei, toi viimeinen saattoi olla vain allekirjoittaneen omaa propagandaa…)

    Vaikka ihan uskonkin, että maailmanrauha olisi paljon nopeammin ja kestävämmin (puhumattakaan halvemmin) toteutettavissa jos mahdollisimman moni ihminen ottaisi mahdollisimman monta YK:n listaamaa tietokirjaa kätösiinsä ja sitten niinku lukisivat ne perskeles (ja jos eivät ymmärtäisi niin lukisivat uudestaan tai vaihtoehtoisesti ymmärtäisivät edes pitää päänsä kiinni).

    Tyhymyys on uusiutuva luonnonvara. Se ei katoa itestään, yo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  168. Captain Awesome kirjoitti 11.10.2016 kello 8:02

    XX: Näissä keskusteluissa unohtuu usein se seikka että maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden puolustajat

    Näissä keskusteluissa usein sekotetaan iloisesti maaseutu, pikkukaupunkilaisuus (=ei julkista liikennettä lakisääteisiä koulukuljetuksia lukuunottamatta) ja sitten asuminen kaupungeissa (= joukkoliikennettä).

    Viime mainitulla moni puolestaan ymmärtää tarkoitettavan oikeastaan vain Helsinkiä (ja senkin osalta vain ns. kivikaupunkia).

    Kehä III on hipstereille ehdottomasti liian lavea tulkinta, Kehä I huono koskapa Espoo ja Itä-Helsingin slummit, jolloinka kaupunkia riittäisi käytännössä vain jonnekin Töölön, Alppilan ja Vallilan rajamaille asti (mihin hipit tokikin kiiruhtavat lisäämään Toukolan, Kumpulan ja Käpylän koska muutoin tuntuisi hywin pahalta).

    Tosihipsteri ei löydä kaupunkia kuin Punavuoresta ja Kalliosta. Mutta silloinkin muistaa usein mainita ettei Suomessa oikeastaan ole ensimmäistäkään kaupunkia, vaikka ihan perusviehättävä kaupunkimainen pikkukylä löytyykin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  169. XX kirjoitti 11.10.2016 kello 8:57

    Captain Awesome: Formuloitko ajatuksesi siten, että muillekin tulee mahdolliseksi ymmärtää miten em. toimet muuttavat työmarkkinoiden epäkurantteina hylkäämien työttömien ja sitä kautta tulottomien ihmisten elon ihmisarvoiseksi?

    Vastaukseni oli sarkasmi. Mutta siihen suuntaan mennään jos ei mitään tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  170. XX kirjoitti 11.10.2016 kello 12:03

    Captain Awesome: Tosihipsteri ei löydä kaupunkia kuin Punavuoresta ja Kalliosta. Mutta silloinkin muistaa usein mainita ettei Suomessa oikeastaan ole ensimmäistäkään kaupunkia, vaikka ihan perusviehättävä kaupunkimainen pikkukylä löytyykin.

    Tosihipstereitä kantakaupungissa asuvia ovat hyvin harvat pk-seudun asukkaista.

    Kehäkolmonen on se vedenjakaja maaseudun ja esikaupunkialueen välillä.

    On totta että oikea kaupunki alkaa vasta Ruskeasuon ja Käpylän kohdalla mutta kaikki pk-seudun asukkaat eivät edes haluaisi asua siinä.

    Kuvittelisin että suurin osa keskuspuiston säilyttämisen kannalla olevat asuvat kantakaupungin ja kehäkolmosen välisissä lähiöissä, eivät he kantakaupungista ole. Kantakaupungissa on nimittäin omia puistokokonaisuuksia joiden säilymisestä pidetään kiinni. Jos joku aikoisi tosissaan Kaivopuistoon rakentaa asuntoja niin hänet naurettaisiin ulos.

    Yhtä asiaa mitä ihmettelen että miksi Malmin lentokenttää puolustamaan on noussut niin suuri kansanliike, mutta epäilen että he eivät ole niitä jotka asuvat kentän ympäristössä, koska se melun lisäksi kokonaan aidattuna estää liikkumista. Jos sen ympärillä kasvaa vähän pusikkoa ja kulkee joku hiihtolatu niin ei se minkään ulkoilualueen laatuarvoja vastaa. Sikäli kun olen sen kansanliikkeen touhuja seurannut niin se koostuu lähes kokonaan muualla asuvista ilmailun ja moottoriurheilun harrastajista sekä teknokratia-eliitistä jolle kenttä on arvovaltakysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  171. Pekka T. kirjoitti 11.10.2016 kello 22:39

    Captain Awesome: Peruspessimistinä en oikeastaan hetkeäkään usko, että kauniit ajatuksesi paremmasta viestimisestä saattaisivat pelkällä hyvällä tahdolla toteutua, mutta saahan sitä aina tietysti toivoa niin.

    Kun maailman mahtavimman maan ylipäällikkyydestä kisaavatkaan eivät pysty asialliseen keskusteluun, eivät sitten millään, niin en oikein onnistu näkemään, että miten rakentava tai peräti kannustava keskusteluilmapiiri voitaisiin saada aikaiseksi jossain blogin kommentointipalstalla jossa ihmiset eivät pääsääntöisesti kommunikoi edes omalla nimellään.

    Näin varmasti on, että pyrkimys parempaan keskusteluun on tuulimyllyjä vastaan taistelua. Mutta voimmehan me edes yrittää, ainakin me, joille sivistynyt ja toisiakin kunnioittava keskustelu on arvo sinänsä. Ne katkeroituneet sielut, joille tärkeintä on muiden pilkkaaminen ja vähättely, tuskin poteroistaan liikkuvat. Vaan hyvähän se olisi pienikin parannus.

    Viittaus Amerikan presidentinvaaleihin on osuva. Vaalit ovat olleet järkyttävää seurattavaa, kun siellä sentään valitaan ihmistä maailman tärkeimpään virkaan. Miten alas voikaan demokratia vajota?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  172. Captain Awesome kirjoitti 12.10.2016 kello 8:06

    XX: Vastaukseni oli sarkasmi. Mutta siihen suuntaan mennään jos ei mitään tehdä.

    Selvennätkö vielä, että mihin suuntaan ollaankaan menossa? Mieluusti vaikka ilman sarkasmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  173. XX kirjoitti 12.10.2016 kello 10:43

    Captain Awesome: Selvennätkö vielä, että mihin suuntaan ollaankaan menossa? Mieluusti vaikka ilman sarkasmia.

    Sitä että jos työt ja toimentulot loppuvat suurelta osalta ihmisiä mennään kohti anarkiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  174. Tero Tolonen kirjoitti 13.10.2016 kello 17:48

    Juho Laatu: Minusta tuntuu että keksit vain erilaisia selityksiä, jotta Helsingin ei tarvitsisi muuttaa vahingollista väestönkasvuun tähtäävää politiikkaansa.

    Pitäisikö Helsingin tähdätä jotenkin väestön vähenemiseen?

    Ja muutenkin en oikein nyt ymmärrä mikä suuri oivallus tässä kirjoittelussasi on takana – voisitko tiivistää jotenkin ydinsanomasi tai filosofiasi niin että voitaisiin nähdä mistä tämä ajatuksesi kehys oikein on peräisin.

    Ihmiset ovat vapaita muutamaan – ei ketään pakoteta muuttamaan Helsinkiin, moni kuitenkin kokee että oman hyvinvoinnin kannalta olisi syytä tehdä niin, miksi ei. Parempi kai mennä sinne missä töitä on kuin odottaa että työt tulisivat sinun luoksesi.

    Laajemmin, OECD:n raportti:

    https://www.oecd.org/eco/growth/Growth_of_cities_Duranton.pdf

    We have identified four key drivers of the population growth of cities in developed economies. First, transportation and housing supply. Second, amenities. Third, agglomeration effects, in particular those related to human capital and entrepreneurship. And fourth, technology and shocks to specific cities or industries

    Helsinki, Turku tai Tampere eivät ole mitään eristyksissä olevia alueita vaan työllistävät pitkälle maakuntiin, esim. ratikoita tilataan Kajaanista, Turun telakka tilaa laivoihin osia Leppävirralta, ehkä Jämsästä ja ties mistä. Toisaalta maakuntien tekemää vessapaperia kyllä käytetään Punavuoressakin ja Kainuulainen hirsimökki tai Pietarsaarelainen purjevene kelpaa kyllä Hesalaiselle it-miljönäärillekin.

    Helsingin kasvu ei siis ole vain Helsingin kasvua, se heijastuu aika kauas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  175. Mehtäläinen kirjoitti 15.10.2016 kello 13:23

    Nimimerkki XX, maalaisten esi-isät ovat kaupunkilaisia. Suomen historiassa väestö on aluksi perustanut “kaupunkeja” rannikolle, josta on siirrytty jokia pitkin sisämaahan ja perustettu “kaupunkeja” sopiviin vesiliikenteen solmukohtiin.

    Vasta toisen maailmansodan jälkeen Suomessa aloitettiin maaseudun asuttaminen.

    Monelle tekisi hyvää ymmärtää myös se, että Suomen metsäautotieverkosto on rakennettu pääosin 1980- ja 1990-luvuilla, eikä 1900-luvun alussa.

    Kannattaa etsiä käsiinsä vanhoja maasto- ja tiekarttoja 1970-luvulta ja verrata niitä nykyiseen.

    Voidaan perustellusti todeta, että suomalaiset ovat lähteneet “kaupungeista” ja palaavat nyt “kaupunkeihin” havaittuaan, ettei pohjolan korvessa ihan aikuisten oikeesti kannata kovin monen leikkiä maataloutta.

    Minä henkilökohtaisesti voin aivan mielelläni asua maaseudulla vaikkapa jossain UKK-puiston eteläpuolella. Se on minun sielunmaisemaani, jossa voisin kuvitella eläväni modernissa maastoon sopeutuvassa ok-talossa ja työskennellä imacillani, parilla dellin työasemalla ja 100 mbps internetyhteydellä. Mutta minulla onkin outoja harrastuksia, kuten tähtitaivaan tarkkailu kaukoputkella ja uppohankihiihto eräsuksilla. Ehkä Nuorttilla voisi joskus käydä taimenjahdissa.

    Olennaista on se, että Suomen valtiona pitäisi pistää paukkunsa sellaiseen kehitykseen, joka auttaa talouskasvua. Se tuo elinvoimaa kaikille. Jokainen sitten voi itse päättää missä omilla rahoillaan elelee.

    Suomessa upotetaan vuosittain lähes 15 miljardia euroa siihen, että meillä on yli 300 kuntaa, kannattamaton maatalous ja keskustapuolueella riittävästi katkeria äänestäjiä.

    Tämä 15 miljardia voitaisiin myös ohjata muutaman kaupunkiseudun kehittämiseen ja samalla Suomen talouden kasvun voimistamiseen.

    Suomalaisten kannattaa keskittää voimansa rannikkoalueille ja kouralliseen sisämaan kaupunkeja.

    Esimerkiksi Tampereen kasvua voisi tukea ruoppaamalla Kokemäenjoki rahtilaivoille sopivaksi kanavaksi sulkuineen, jolloin Tampereelle voisi perustaa sataman.

    Jokia Suomessa riittää ja Kokemäenjoen luontoarvot menivät jo vuosikymmeniä sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  176. Giardiniera kirjoitti 16.10.2016 kello 22:09

    XX: Sikäli kun olen sen kansanliikkeen touhuja seurannut niin se koostuu lähes kokonaan muualla asuvista…

    Olet osaltani oikeassa sikäli että en kuulu tähän, enkä muihinkaan “kansanliikkeisiin”.

    Asun kuitenkin lähellä, pidän taivaalla liikkuvista lentokoneista ja laskuvarjohyppääjistä. DC-3 on kaikkein äänekkäin mutta ilahdun aina sen lentäessä yli. Kentän ympäri kulkeva polku on mielestäni mukava lenkki- ja pyöräilyreitti.

    Olen Malmin säilyttämisen kannalla vaikka en olekaan kuvailemasi stereotyyppi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  177. anonilli kirjoitti 17.10.2016 kello 7:49

    Pekka T.: Viittaus Amerikan presidentinvaaleihin on osuva. Vaalit ovat olleet järkyttävää seurattavaa, kun siellä sentään valitaan ihmistä maailman tärkeimpään virkaan. Miten alas voikaan demokratia vajota?

    Amerikan vaaleista, ja jaosta kkaupunkeihin ja maaseutuun: http://www.cracked.com/blog/6-reasons-trumps-rise-that-no-one-talks-about/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  178. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 7:53

    Pekka T.: Miten alas voikaan demokratia vajota?

    Hmmm… henk.koht. vähän taipuvainen ajattelemaan, että demokratia on vähän kuin aito markkinatalous: ei tarvitse kuin pintaa vähän raaputtaa niin todellisuus näyttääkin usein aika toisenlaiselta.

    Siitä voitaisiin aloittaa, että alkaisimmekin kutsua asioita oikeilla – tai ainakin oikeamman suuntaisilla – nimillä. Uskon, että moni asia alkaisi futaamaan aiempaa paremmin jo pelkästään sillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  179. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 8:00

    Tero Tolonen: First, transportation and housing supply. Second, amenities. Third, agglomeration effects, in particular those related to human capital and entrepreneurship. And fourth, technology and shocks to specific cities or industries

    Minusta jokseen aiwan kaiken vallan ja aktiviteetin keskittämistä pääkaupunkeihin pitäisi pystyä perustelemaan vähän vakuuttavammin sanakääntein.

    Ymmärtääkseni Juho Laadunkin yksi keskeisimmistä pointeista on ollut nimenomaan se, että kaupunkia tuppaa syntymään juurikin sinne minne sitä lähdetään synnyttämään. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  180. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 8:30

    Mehtäläinen: Suomalaisten kannattaa keskittää voimansa rannikkoalueille ja kouralliseen sisämaan kaupunkeja.
    Esimerkiksi Tampereen kasvua voisi tukea ruoppaamalla Kokemäenjoki rahtilaivoille sopivaksi kanavaksi sulkuineen, jolloin Tampereelle voisi perustaa sataman.
    Jokia Suomessa riittää ja Kokemäenjoen luontoarvot menivät jo vuosikymmeniä sitten.

    Hoitosuosituksesta henk.koht. samoilla linjoilla.

    Ehdottamasi Kokemäenjoen muokkaaminen rahtilaivoille sopivaksi tarkoittaisi kuitenkin luultavasti vain sitä, että Porin kaupungin pitäisi ennemmin tai myöhemmin sammuttaa valot. Minusta on parempi ajatus yrittää pikemminkin satsata myös Poriin. Porin asutusta olisi helppo lisätä aivan valtavasti.

    Joen perkaus olisi myös massiivisen kallis operaatio josta tuskin selvittäisiin pelkällä ruoppauksella. Mielestäni järkevämpää olisi parantaa raideyhteyksiä – mahdollisesti jopa linjata yhteys Porista Mansesteriin kokonaan uudestaan.

    Henk.koht. pidän itse tavoiteltavana päin vastoin jokien ennallistamista. Amerikkalaiset ovat tässäkin suhteessa meitä muita edellä. En sano, että heti huomenna pitäisi aloittaa, mutta tavoitteeksi pitäisi ottaa ehdottomasti.

    Kyllä, Suomen tieverkoston holtiton laajentaminen on tullut kalliiksi – eikä sen ylläpitoon enää varaa olekaan. On aika priorisoida – joskin itse kyllä näen, että nimenomaan tulevaisuuden kannalta olisi paljon järkevämpää alkaa satsata isosti nykyistä paljon toimivamman raideverkoston aikaansaamiseksi.

    Tarkoittaisi mm. sitä, että Turusta junayhteys Tukholman talousalueeseen, Helsingistä Tallinnaan (ja Eurooppaan). Turkholman kaksoiskaupunki antaisi kunnon vastuksen Talsingille. Kilpailu hyödyttäisi molempia (ja laajemmin sekä Suomea että Ruotsia).

    Citymaasturilla pääsee kyllä tarvittaessa pöpelikköön ja sieltä poiskin. Kun ruvetaan kuorimaan asfalttia pois selviää nopeasti mille yhteyksille ylipäätään on (enää) käyttistä.

    Aika vahvasti ilmaistu, ettei Kokemäenjoella olisi luontoarvoja nykyisellään. Ja kun puretaan padot hittoon, niitä vasta löytyisikin. Historiallisesti myös äärimmäisen merkityksellinen vesiväylä. Oman aikansa motari. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  181. Captain Awesome kirjoitti 17.10.2016 kello 8:43

    XX: Sitä että jos työt ja toimentulot loppuvat suurelta osalta ihmisiä mennään kohti anarkiaa.

    Paitsi jos asiaa aletaan funtsia aikuisten oikeasti jo nyt. Samansuuntaisesti kuin sitoudutaan vaikkapa siihen, että planeetan lisälämpenemiselle pannaan stoppi.

    Mitkään tulevaisuusvisiot eivät viittaa siihen suuntaan, että yht’äkkiä olisikin odotettavissa valtava ihmistyön tarpeen uusrenesanssi, puhumattakaan täystyöllisyys.

    Ei, kyllä ne kaikki uskottavat pohdiskelut lähtevät siitä, että ihminen tekee lopultakin itsensä mekaanisesti tarpeettomaksi.

    Mikä siis on pelkästään hyvä, suorastaan loistava, asia: vapauttaa energiamme siihen, että voisimme olla mukavia ja innostavia kanssakulkijoita toinen toisillemme.

    Siis sen sijaan, että joudumme olemaan vittumaisia ja muita lannistavia laskelmointikoneita ad infinitum. Eikä juuri kellään ole hirveän hauskaa (tai jos onkin, niin sitten mietityttää henk.koht. ynnä perheen turvallisuus).

    Talouskasvu – vaikka kuinka marginaalinen sellainen – osoittaa kiistatta, että “työttömyyden” rahoittaminen ei ole tässä se ongelma. Ongelma on halussamme (ehkä jo kyvyssämmekin?) hahmottaa elämää ilman pakkoa suorittaa mitä tahansa millä hinnalla (ja ehdoilla) tahansa koska muuten tulee kuolo ja korjaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  182. Tero Tolonen kirjoitti 17.10.2016 kello 21:00

    Captain Awesome: Ymmärtääkseni Juho Laadunkin yksi keskeisimmistä pointeista on ollut nimenomaan se, että kaupunkia tuppaa syntymään juurikin sinne minne sitä lähdetään synnyttämään.

    Sveitsissä on Bern, Australiassa Canberra, Yhdysvalloissa Washington – jos jokin on pääkaupunki, ei se tarkoita että siitä tulee suurin kaupunki automaattisesti.

    Tai ajatus, että Suomessa muuttoliike on keskusjohtoista tällä hetkellä on puutaheinää eikä se ole sitä muuallakaan.

    Toisaalta, en oikein usko että Suomessa olisi edes semmoista idologiaa, että maakuntia ei tuettaisi – pääministeripuolue on maakuntien asialla, Maakunta-uudistusta on valittu tekemään Oulusta, Rovaniemeltä ja Kainuusta kotoisin olevia virkamiehiä.

    Helsingin kasvu on vain asioiden tämänhetkinen tila. Jossain vaiheessa se luultavasti tasaantuu tai ainakin hidastuu, mutta olisi ihan hullua jos väistämättömälle muuttoliikkeelle ei raivattaisi tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  183. Juho Laatu kirjoitti 17.10.2016 kello 22:18

    XX: Sitä että jos työt ja toimentulot loppuvat suurelta osalta ihmisiä mennään kohti anarkiaa.

    Töitä saa Suomeen helposti niin, että alennetaan omaa kulutustasoa / palkkatasoa. Tämä ei tietenkään ole kaikkein mukavin keino, mutta ehkä välttämätön, jos talouden tila ei nykyisestä piristy. Jos kaikkien kansalaisten vyötä kiristetän tasapuolisesti, ja lähes kaikki saadaan näin järkeviin töihin, myös anarkistiset taipumukset vähenevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  184. Captain Awesome kirjoitti 18.10.2016 kello 8:31

    anonilli: Amerikan vaaleista, ja jaosta kkaupunkeihin ja maaseutuun: http://www.cracked.com/blog/6-reasons-trumps-rise-that-no-one-talks-about/

    LOL. Luulin, että olen ainoa joka lukee Crackedin hupaisia ja kieltämättä keskimäärin taitavammin laadittuja artikkeleja mihin hesarin toimittaja kykenee (muutamaa poikkeuksta lukuunottamatta).

    Tämä kiteyttää koko pointin aika mainiosti: “I was born and raised in Trump country. My family are Trump people. If I hadn’t moved away and gotten this ridiculous job, I’d be voting for him. I know I would.”

    Paikka tekee kaltaisekseen, niin se menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  185. Juho Laatu kirjoitti 18.10.2016 kello 11:43

    Tero Tolonen: Sveitsissä on Bern, Australiassa Canberra, Yhdysvalloissa Washington – jos jokin on pääkaupunki, ei se tarkoita että siitä tulee suurin kaupunki automaattisesti.

    Tai ajatus, että Suomessa muuttoliike on keskusjohtoista tällä hetkellä on puutaheinää eikä se ole sitä muuallakaan.

    Nykyään esitetään kuitenkin aktiivisesti sellaisia kannanottoja, että pääkaupunkiseudun kasvua tulii tukea. Hallitus ja Helsinki ovat myös tehneet sellaisia sopimuksenomaisia diilejä, että Helsingin tulee rakentaa lisää asuntoja saadakseen lisää tukiaisia. Keskusjohto siis jossain määrin ajaa tällaista muuttoliikettä.

    Toisaalta, en oikein usko että Suomessa olisi edes semmoista idologiaa, että maakuntia ei tuettaisi – pääministeripuolue on maakuntien asialla, Maakunta-uudistusta on valittu tekemään Oulusta, Rovaniemeltä ja Kainuusta kotoisin olevia virkamiehiä.

    Ei sellaista ideologiaa, että maakuntia ei tuettaisi, mutta sellaista liikehdintää on, että esimerkiksi valtionosuuksissa Helsingin (tai sen seudun) asemaa tulisi kohentaa suhteessa muuhun Suomeen.

    Pääministeripuolue ajaa vallan siirtämistä maakunnista maakuntakeskuksiin (sote), ja on myös ollut noiden mainittujen Helsingin kasvua tavoittelevien diilien taustalla.

    Jos osallistujat ovat Oulusta ja Rovaniemeltä, tämä voi tarkoittaa sitä, että pienemmistä kunnista edustajia ei ehkä ole lainkaan. Tasa-arvoistako?

    Helsingin kasvu on vain asioiden tämänhetkinen tila. Jossain vaiheessa se luultavasti tasaantuu tai ainakin hidastuu, mutta olisi ihan hullua jos väistämättömälle muuttoliikkeelle ei raivattaisi tilaa.

    Mitä tarkoitat “väistämättömällä muuttoliikkeellä”? Muuton voi väistää helposti vaikkapa niin, että ei kaavoita enää puistoja rakennuksiksi.

    P.S. Jossain edellä myös myöhästynyt vastaus aiempaan kommenttiisi. Se voi kadota vanhojen kommenttien sekaan, koska OS hyväksyy kommenttini näköjään muita kommentteja myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  186. the anonyymi kirjoitti 18.10.2016 kello 11:47

    Captain Awesome: Mielestäni järkevämpää olisi parantaa raideyhteyksiä – mahdollisesti jopa linjata yhteys Porista Mansesteriin kokonaan uudestaan.

    Tuohan olisi hyvä asia. Rataverkostoon yleensäkin kannattaisi panostaa ja asemia lisätä.

    Jos kerran Pori-Tampere rata uusittaisiin, siihen Turun ja Porin väliin kannattaisi varmaan viimeinkin vetää Ukin ja Rauman kautta rata ja miksei jatkaa sitä rannikkoa pitkin pohjoisemmaksikin ihan Kokkolaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  187. Captain Awesome kirjoitti 18.10.2016 kello 12:09

    Tosin kiiruhdettava tässä sen verran tarkentamaan, että kyseisessä Cracked artikkelissa verrataan kaupunkilaisia pikkukaupunkilaisiin – kuten siis on asianlaita täällä Suomessakin (ja luultavasti muuallakin) jokseenkin aina.

    Maaseutu ei kuitenkaan ole sama asia kuin pikkukaupunki. Ei ihme, että aitoja landepaukkuja vituttaa, että heidät samastetaan pikkukaupunkilaisiksi joita he siis eivät ole.

    Pikkukaupunkilaisuudesta olen kirjoittanut itsekin paljon, ehkä siitä lisää vähän myöhemmin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  188. Captain Awesome kirjoitti 18.10.2016 kello 15:06

    Tero Tolonen: Sveitsissä on Bern, Australiassa Canberra, Yhdysvalloissa Washington – jos jokin on pääkaupunki, ei se tarkoita että siitä tulee suurin kaupunki automaattisesti.

    Olenko väittänyt jossain tähän suuntaan?

    Eipä silti, Washington on hallinnon keskus. Paikka jossa pitää olla jos haluaa joskus yrittää vaikuttaa maan asioihin.

    Sehän on lisäksi amerikkalainen poikkeus eurooppalaistyylisestä kaupunkisuunnittelusta. Ehkäpä heidän ainoa kävelykaupunkinsa. LOL.

    Washingtonin metropolialue on myös aiwan julmetun iso. Kyllä siinä kaupunkia on vaikka muille jakaa.

    Kai sulla tässä joku idea/pointti oli, mutta meni multa ohi, eli selvennä ihmeessä mitä oikein halusit tällä sanoa.

    Tero Tolonen: Tai ajatus, että Suomessa muuttoliike on keskusjohtoista tällä hetkellä on puutaheinää eikä se ole sitä muuallakaan.

    Itse olen pyrkinyt puhumaan – ja olen ylipäätään kiinnostuneempi – kaupungistumisen mekanismeista ja kaupunkien synnyn taustalla olevista voimista.

    Meillä ei tosiaan ole neuvostotyylistä keskusjohtoa joka liikutteli massoja milloin Siperiaan, milloin taas rakentamaan uusinta uljasta kaupunkia jonnekin pöpelikköön, milloin mitäkin mistäkin syystä.

    Mutta Helsinkiin satsaaminen on ollut jo pitkään koko Suomen isoin projekti. Tai jos et usko, kysy turkulaisilta. Tai oikeastaan keneltä tahansa suomalaiselta. 🙂

    Maakuntia on pakko tukea jo pelkästään siitä syystä, että niissä sattuu yhä asumaan suurin osa suomalaisista.

    Väite jonka mukaan tätä kehitystä ei pyrittäisi kaikin tavoin yhteiskunnallisesti nopeuttamaan, ei yht’äkkiä kuulosta ainakaan omaan korvaani kovinkaan uskottavalta.

    Kommenttisi loppuosa on pelkkää mutuilua, ellet sitten pysty vakuuttavasti kertomaan miksi Helsingin kasvun voisi ennustaa hidastuvan tai kerrassaan tasaantuvan?

    Minusta näyttäisi pikemminkin siltä, ettei Helsingin kasvulle ole olemassa oikeastaan minkäänlaisia rajoja.

    Kai sinäkin sentään olet ymmärtänyt oikein, että vihreiden ajatus 400 000 uudesta helsinkiläisestä on vain hyvä alku?

    Muuttoliikkelle kaupunkeihin voidaan “raivata tilaa” ja varmasti raivataankin as we speak.

    Mutta jos halutaan, että kaikki kasvu tulee vain Vironniemen vaikutusalueelle, ja rakentaminen on yhtä ponnetonta jatkossakin kuten tähänkin asti, se tarkoittaa kasvavaa työssäkäyvien köyhien ongelmaa.

    Mikä ei ainakaan allekirjoittaneesta vaikuttaisi yhtään hyvältä ajatukselta.

    Sen sijaan pitäisi ottaa järeämmät aseet käyttöön.

    Tällä tarkoitan nimenomaan elinvoimaisten kaupunkialueiden linkittämistä pikaraiteilla yhteen (ja mahdollisuuksien mukaan tähän verkostoon lisätään matkan “varrella” sijaitsevia pienempiä keskuksia).

    Turku-Tukholma tunneli/siltayhteys, samoin Tallinna-Helsinki tunneli.

    Jospa vaikka näillä aloitettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  189. Captain Awesome kirjoitti 18.10.2016 kello 15:13

    Juho Laatu: Töitä saa Suomeen helposti niin, että alennetaan omaa kulutustasoa / palkkatasoa. Tämä ei tietenkään ole kaikkein mukavin keino, mutta ehkä välttämätön, jos talouden tila ei nykyisestä piristy. Jos kaikkien kansalaisten vyötä kiristetän tasapuolisesti, ja lähes kaikki saadaan näin järkeviin töihin, myös anarkistiset taipumukset vähenevät.

    Itse en jaksa uskoa siihen, että minkäänlaisia järkevä töitä olisi mahdollista löytää kaikille halukkaille.

    Riippuu tosin paljon siitäkin miten kukin järkevyyden määrittelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  190. Tero Tolonen kirjoitti 18.10.2016 kello 15:45

    Juho Laatu: Jos osallistujat ovat Oulusta ja Rovaniemeltä, tämä voi tarkoittaa sitä, että pienemmistä kunnista edustajia ei ehkä ole lainkaan. Tasa-arvoistako?

    No eihän se sitä tietenkään tarkoita, Pauli Harju on käsittääkseni Ranua – Pudasjärvi – Taivalkoski -akselin miehiä, muista en tiedä sen tarkemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  191. Juho Laatu kirjoitti 18.10.2016 kello 19:19

    Juho Laatu: P.S. Jossain edellä myös myöhästynyt vastaus aiempaan kommenttiisi. Se voi kadota vanhojen kommenttien sekaan, koska OS hyväksyy kommenttini näköjään muita kommentteja myöhemmin.

    Tuota postausta ei julkaistu, joten ei tarvitse etsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  192. R.Silfverberg kirjoitti 19.10.2016 kello 9:17

    Captain Awesome:

    Mutta Helsinkiin satsaaminen on ollut jo pitkään koko Suomen isoin projekti. Tai jos et usko, kysy turkulaisilta. Tai oikeastaan keneltä tahansa suomalaiselta.

    Jos Suomi ei olisi joutunut Venäjän vallan alle 1809 niin Turku olisi pääkaupunkimme ja kävisimme tätä keskustelua Turun uudesta yleiskaavasta, minne saisi asuntoja ja mitä puistoa jouduttaisiin pienentämään jne. Artukaisten lentokenttä on muuten lakkautettu jo 1950-luvulla ja siellä on nykyään jäähalli, joten sen kohtaloa ei tarvitisisi ruotia.

    Captain Awesome:

    Maakuntia on pakko tukea jo pelkästään siitä syystä, että niissä sattuu yhä asumaan suurin osa suomalaisista.

    Mitä jos se suurin osa suomalaisista jotka asuvat maakunnissa tuksisivat ihan itse itsensä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  193. Tero Tolonen kirjoitti 19.10.2016 kello 17:42

    Captain Awesome: Turku-Tukholma tunneli/siltayhteys, samoin Tallinna-Helsinki tunneli.

    Rail Baltica on mielestäni ihan kannatettava hanke.

    Tarkoittaisiko se sitä, että panostus Helsinkiin vähenisi? Ei. Jos Helsingin ja Berliinin välillä olisi käyttökelpoinen junayhteys, se nostaisi tietenkin Baltian maiden profiilia mutta olisi myös hyödyllinen Suomelle, uskoisin.

    Suomen talouden kannalta olennaista on miten ympäristömme talous kehittyy. En ole mikään hirveä Venäjän pakotteiden fani, mutta niin ne ovat varmasti hyödyllinen signaali ja niin kauan kun maa toimii niinkuin se nyt toimii, Suomen pitää yrittää vaikuttaa siihen ympäristöön mihin se pystyy.

    Hyperloop Turku-Tukholma välille olisi kiinnostava hanke toki sekin. En tiedä miten realistista se on, mutta kannattaa varmasti seurata mitä tapahtuu – mielestäni ajatus on niin lähellä toteutumista, että joku Hyperloopin kaltainen hanke voi muuttaa käsityksiä ihmisten välisistä etäisyyksistä. Toisaalta, se mullistaisi ilmailuliikenteen tulevaisuuden ja aiheuttaisi melkoisen määrän konkursseja, vaikuttaisi radikaalisti esim. asuntojen hintoihin, työvoiman saatavuuteen ja moniin muihin taloudellisiin realiteetteihin. Mutta se voisi olla hyvä myös ympäristön kannalta.

    Toisin kuin tietoliikenteessä, 1970-luvun jälkeen ei ole tapahtunut mitään kovin merkittävää muutosta tavaroiden ja ihmisten liikkumisessa, tuo voisi ehkä enteillä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  194. anonilli kirjoitti 20.10.2016 kello 14:39

    R.Silfverberg: Captain Awesome:

    Maakuntia on pakko tukea jo pelkästään siitä syystä, että niissä sattuu yhä asumaan suurin osa suomalaisista.

    Mitä jos se suurin osa suomalaisista jotka asuvat maakunnissa tuksisivat ihan itse itsensä?

    Ei se nyt ihan noinkaan mene, mutta olisi kiva, jos maakunnissa ymmärrettäisiin, että keskukset maksavat veroja, joita kulutetaan niiden maakuntien palveluihin. Jos keskusten talous vedetään ehdoin tahdoin kuralle, se tuntuu siellä maakunnissakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  195. joku vaa kirjoitti 22.10.2016 kello 20:25

    anonilli: Amerikan vaaleista, ja jaosta kkaupunkeihin ja maaseutuun: <a href="http://www.cracked

    joku vaan:

    Todella hyvä artikkeli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  196. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 7:49

    R.Silfverberg: Jos Suomi ei olisi joutunut Venäjän vallan alle 1809 niin Turku olisi pääkaupunkimme ja kävisimme tätä keskustelua Turun uudesta yleiskaavasta

    Ehkä näin. Tai ehkä kansakunnanrakennusprojektia vetävä eliitti olisikin kokenut Turun “likeisyyden” Tukholman kanssa hieman samalla tavalla ongelmalliseksi (venäläisten tapaan).

    Ehkäpä paukut olisi päätettykin laittaa vaikkapa Mansesteriin jota ei ainakaan laivasto olisi voinut pommittaa maan tasalla.

    Tai ehkä oltaisiinkin satsattu Vaasaan. Veli venäläisen olisi pitänyt siinä tapauksessa tulla Ruotsin aluevesien kautta (tai ainakin riittävän läheltä) jolloin olisimme vetäneet ruattalaiset sotiin mukaan automaagisesti. 🙂

    Mutta en oikein näe mitä virkaa tällaisella spekuloinnilla on ylipäätään saati tässä keskustelussa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  197. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 7:55

    R.Silfverberg: Mitä jos se suurin osa suomalaisista jotka asuvat maakunnissa tuksisivat ihan itse itsensä?

    Mitäpä jos alkaisimme vaatia ihan kaikkia kustantamaan oman elonsa?

    Lähtisikö Silfverberg soramontun laidalle johtamaan työttömien, eläkeläisten ja sairaiden teloituspartioita?

    Meillä nyt vaan on tällainen iso ajatus ollut sosiaalidemokratiasta, että pyrittäs niinku pitämään kaikista huolta vaikka se tarkoittaakin muiden kukkarolla käyntiä.

    Henk.koht. sillä linjalla, että olisi toki paljon parempi jos lompakolla käynti ei tosiaan pääsisi muodostumaan pysyväksi olotilaksi – niin kuin nyt on käynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  198. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:04

    Tero Tolonen: Rail Baltica on mielestäni ihan kannatettava hanke.
    Tarkoittaisiko se sitä, että panostus Helsinkiin vähenisi? Ei.

    Itse näen asian pikemminkin niin, että Helsingin saama hyvinvointi säteilisi nykyistä laajemmalle KUN pantaisiin liikenneyhteydet kuntoon.

    TKU-STKHLM ja HKI-TAL talousalueiden synnyttäminen aikaansaisi erittäin dynaamisen kilpailuasetelman minkä seurauksena ei olisikaan enää ollenkaan niin itsestään selvää kummalle seudulle seuraavakin uusi uljas monumentti pystytettäisiin.

    Henkilökohtaisesti olen eniten kiinnostunut siitä, että kehitys jarruttaisi asuntojen hintojen nousua Helsingissä mutta ennen kaikkea tarjoaisi edullista asumista pendelöijille ratojen varsilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  199. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:08

    anonilli: Jos keskusten talous vedetään ehdoin tahdoin kuralle, se tuntuu siellä maakunnissakin.

    Jos viittaa kuralle ajamisella siihen, että alettaisiin oikeasti tuottaa edullista asumista uusille radan varsien pendelöijille, niin näkisin itse, että tämä jos jokin nimenomaan lisäisi taloudellista toimeliaisuutta.

    Nyt jengi jää uuninpankolle makoilemaan koska ei ole varaa muuttaa poiskaan. Tämäkö on hyvää rahankäyttöä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  200. Captain Awesome kirjoitti 24.10.2016 kello 8:12

    joku vaa: Todella hyvä artikkeli

    Juuh. Ja jos aihe kiinnostaa enemmän niin suosittelen tutustumaan Joel Garreaun Nine Nations of North America kirjaan joka on teeseiltään edelleen ajankohtainen ja ajatuksia herättävä (vaikka ikää onkin jo opukselle kertynyt eivätkä kaikki analyysit välttämättä (enää) pidä paikkaansa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus