Kasvun pullonkaula on riskirahoituksessa ja yrityskulttuurissa

7.9.2016 · Aihe: Talouspolitiikka 

Kävin Tekesin aamupäiväseminaarissa kuuntelemassa kasvun rajoista. Tulin aika vakuuttuneeksi, että meidän ongelmamme ei ole koulutuksessa eikä tutkimusrahoituksessa eikä innovaatioympäristössä, vaan yrityskulttuurissa ja rahoituksessa. Jos Suomessa kehitetään lupaava tuote, siitä ei saada suomalaista menestystuotetta, koska hyvä keksintö ei löydä taakseen hyvää yritysosaamista eikä riskejä sietävää kärsivällistä rahoitusta.

Lupaava idea menestyy paremmin muualla. Siksi suomalainen innovaatio kannattaa myydä ulkomaille – yleensä vielä aivan liian aikaisin, jolloin siitä saa huonon hinnan.

Katsokaa nyt vaikkapa nyhtökauraa. Sen kehittäjät ovat osuneet varsinaiseen kultasuoneen. Tuotetta voisi vaikka heti myydä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Nyt sitä ei saa mistään. (Minä tiedän yhden paikan, mutta en kerro!) Netissä on jokin nyhtäkauratutka, jossa ihmiset kertovat toisilleen, mistä sitä milloinkin saa.

Nyhtökaurayritys on luvannut kaksinkertaistaa tuotannon vuoden sisällä. Siis kaksinkertaistaa, ei kaksisataakertaistaa ja senkin vasta vuoden kuluttua. Toisenlaisen yrityskulttuurin oloissa tähän kultasuoneen olisi käyty kiinni heti ja aivan toisenlaisella volyymilla.

Olin aivan varma, että jossain vaiheessa liian heiveröinen omistaja ymmärtää myydä yrityksen ulkomaille, jolloin siitä tulee jättibisnes. Veikkasin Ruotsia, mutta onneksi suomalainen Paulig osti sen pois kuleksimasta – tai tarkemmin lähti yritykseen osaavaksi osakkaaksi. Nyt sen takana on kunnon muskelit ja riittävästi alan osaamista. Pian nyhtökauraa siis saa kaupasta ihan normaalista eikä varmaankaan vain Suomessa. Tämä tarina siis päättyi onnellisesti, mutta suurin osa tarinoista ei pääty näin onnellisesti.

Ero Suomen ja Ruotsin välillä on, ettei meillä ole Wallenbergejä eikä muutenkaan isänmaallista suuromistusta, jota startupit tarvitsisivat. Omistajan tulee olla kärsivällinen – eli rahaa pitää olla riittävästi. Alkuvaiheessa startup ei voi mitenkään maksaa pääomalle 15 prosentin tuottoa. Ovathan meillä tietysti Herlinit. En tiedä, mihin he rahojaan käyttävät paitsi tietysti, että mainio kustantamo Teos saa kiittää Koneen menestystä olemassaolostaan.

(Ruotsissa varakkaiden sukujen omaisuutta pidetään niin tärkeänä voimavarana, että se on vapautettu perintöverosta, kun tavallisten pulliaisten perimistä asunnoista yleensä menee perintövero(!). Sitä ei silloin kutsuta perintöveroksi, vaan vero kohdistuu muodollisesti myyntivoittoon)

Pankkitileillä kyllä lojuu sata miljardia euroa korottamana. Moni voisi sijoittaa säästöjään riittävän hajautetusti riskiyrityksiin. Se on mahdollista joidenkin pankkien hallinnoimien rahastojen kautta, mutta noiden rahastojen palkkiot ovat niin tähtitieteellisiä, että ei pelitä. Enkä tiedä, onko pankkitausta soveltuva valitsemaan rahastojen sijoituskohteita.

Hyvän keksinnön tehneen on myös hyväksyttävä liikekumppaneita sen sijaan, että vahtii mustasukkaisesti, ettei vain kukaan toinen pääse hyötymään hänen innovaatiostaan.

Tämä olisi tarpeeksi vaikeata ilman verottajan myötävaikutusta, mutta myös verottaja kannustaa myymään lupaavat yritykset ulkomaille. Myntivoittoa verotetaan olennaisesti kevyemmin kuin sitä osinkotuloa, jonka yrittäjä saa, jos säilyttää yrityksen omistuksessaan Suomessa.  Olen kirjoittanut tästä ennenkin: Verotus kannustaa myymään kasvuyritykset ulkomaille.

Mutta näkyykö tunnelin päästä valoa? Päivän Tekniikka ja Talous kirjoittaa tällaista.

Kommentit

68 Vastausta artikkeliin “Kasvun pullonkaula on riskirahoituksessa ja yrityskulttuurissa”

  1. mmk kirjoitti 7.9.2016 kello 20:17

    Hyvä kirjoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  2. aasv kirjoitti 7.9.2016 kello 20:51

    Yrityskulttuuri on varmasti iso selittävä tekijä, mutta rahoituksen osalta tilanne on mielestäni moniuloitteisempi.

    Startuppien tarvitseman rahoituksen puutteeseen viitataan usein ongelmana, mutta en ole nähnyt mitään tuoretta tutkimusta, joka tukisi tätä väitettä. Tämän takia suhtaudun epäillen siihen, että rahoitus toimisi tällä hetkellä ainakaan alkuvaiheen yritysten pullonkaulana.

    Alkuvaiheen yritysten rahoitus on parantunut Suomessa valtavasti viimeisen n. 5 vuoden aikana. Rahastot ovat saaneet paljon rahaa, enkelisjoittamisesta on tullut huomattavan paljon suositumpaa, ja erilaiset julkiset toimijat ovat hyvin aktiivisia. Myös isommat kierrokset tuntuvat nyt onnistuvan, mistä esimerkkinä viime päivinä julkistettu Canatun 22 miljoonan euron viimeisin kierros.

    Suurempi ongelma tuntuu olevan se, että vaikka startuppeja sinänsä on tällä hetkellä paljon, niin oikeasti skaalautuvaa toimintaa on Suomessa hyvin vähän (ehkä pelialaa lukuunottamatta). Ehkä tämä on juuri sitä yrityskulttuurin vaikutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  3. Petteri kirjoitti 7.9.2016 kello 21:04

    “Nyhtökaurayritys on luvannut kaksinkertaistaa tuotannon vuoden sisällä. Siis kaksinkertaistaa, ei kaksisataakertaistaa ja senkin vasta vuoden kuluttua. Toisenlaisen yrityskulttuurin oloissa tähän kultasuoneen olisi käyty kiinni heti ja aivan toisenlaisella volyymilla.”

    Tämä on kyllä ihan mielenkiintoinen ongelma.

    Jos nyhtökauraa haluttaisiin tuottaa lisää nopeasti, sitä pitäisi nyt kylvää vaikka Chilessä tai Argentiinassa. Silloin voitaisiin tuottaa riittävästi siementä ensi vuoden Suomen satokaudelle ja ruokapöytäänkin. Nythän ensi vuoden tuotantoa rajoittanee siemenen puute. Toinen vaihtoehto lienee siemenviljan tuottaminen kasvihuoneessa, jossain vähän Suomea etelämmässä.

    Tuo ei kyllä ole välttämättä ihan helppoa, kasvien siirtämisessa toiselle puolelle palloa taitaa olla näet vähän rajoituksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2016 kello 21:26

    Kaura ei maailmasta kyllä lopu, vaikka nyhtökauran tuotanto satakertaistettaisiin. En tunne yrityksen laskelmia, mutta luusin kauran osuuden olevan lopputuotteen hinnasta aika vähäinen. Kaupassa tuote maksaa 16 euroa kilo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Mikko Nummelin kirjoitti 7.9.2016 kello 22:13

    Nyhtökaurayrityksessä olevat joutuvat koko ajan miettimään, onko heidän tuotteensa trendituote vai laatutuote. Jos se on trendituote, joka on saanut ylimääräistä arvostusta esimerkiksi mielikuvilla vähäisemmästä eläinten hyväksikäytöstä, se voi menestyä hetken, mutta sen riskeistä kannattanee päästä eroon. Jos se sen sijaan on laatutuote, jota oikeasti arvostettaisiin maun vuoksi ja jotkut arvostaisivat sen tästä syystä vaikkapa kasslerpaistin tai naudan fileepihvien yläpuolelle, silloin siitä kannattaisi pitää kiinni henkeen ja vereen. Nyt on nähty, kumpaan skenaarioon nyhtökauratuotteen kehittäneet oikeasti uskovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2016 kello 7:29

    Nyhtökauraa ei pidä verrata fileepihviin vaan vaikkapa tofuun. On aika helppoa olla parempaa kuin tofu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka T. kirjoitti 7.9.2016 kello 22:26

    Meillä odotellaan uusia nokioita pelastamaan taloutemme, ettei meidän vain tarvitsisi luopua hyvinä vuosina saavutetuista eduista ja sopeutua muuttuneeseen maailmaan. Samalla ei pidetä edes huolta, että näillä nokioilla olisi edellytykset kasvaa.

    Voi Suomea!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  8. Seppo Korppoo kirjoitti 7.9.2016 kello 22:36

    Kasvun pullonkaula on kyllä tiedossa.

    Suomen talouden kasvussa pääosan voi ottaa vain pk-sektori, sillä suurteollisuutemme on jo karannut veroparatiiseihin, vähentää täällä väkeä ja investoi pääasiassa ulkomailla.

    Pk-sektorillakin käytännössä tulee kyseeseen vain keskisuuret, kasvukykyiset yritykset, joilla on globaalissa kilpailussa testatut tuotteet.

    Näitä on Suomessa arvolta 1000 kpl ja niitten asioista päätöksiä tekevät yhteensä noin 50 000 henkilöä.

    Kuten tunnettua, nämä henkilöt ovat jo pitkään olleet suljettuna ulos talouspoliittisesta päätöksenteostamme.

    Lisäksi heitä on kyykytetty työvoimakartellilla ja maailman jäykimmillä työmarkkinoilla, ja viimeksi torpattu heille elintärkeä laaja paikallinen sopiminen.

    Kuitenkin juuri pk-sektori tunnetusti luo 90% uusista työpaikoista!

    Kaikkien täysjärkisten pitää ymmärtää, että tällainen tilanne on täysin kestämätön, eikä kasvun esteitä kannata muualta edes hakea.

    Nyt pitää kysyä noilta 50 000lta päättäjältä, että millä ehdolla he ovat valmiit kasvamaan ja työllistämään, ja siten pelastamaan Suomen talouden.

    Seppo Korppoo, 40+ vuotta taloussodan eturintamalla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  9. Tero Tolonen kirjoitti 7.9.2016 kello 23:03

    Nyhtökaurayritys on luvannut kaksinkertaistaa tuotannon vuoden sisällä. Siis kaksinkertaistaa, ei kaksisataakertaistaa ja senkin vasta vuoden kuluttua

    Kun luin Innovaatiokurssia, yksi merkillisiä ajatuksia minkä luennoitsija sanoi oli, että suuret innovaatiot yleensä lähtevät hitaasti liikkelle.

    Autovalmistaja Tesla toimitti joidenkin kuvaajien mukaan vuonna 2014 noin 31 tuhatta autoa ja vuonna 2015 noin 55 tuhatta autoa – siis noin kaksinkertaisti tuotantonsa.

    Eikö olisi kannattanut kasvaa nopeammin? Eikö Elon Musk uskalla ottaa riskejä?

    Jos joku kaksinkertaistaa myyntinsä joka vuosi niin 20 vuoden kuluttua yrityksen myynti on miljoonakertainen. Se ei siis ole mikään pieni kasvuvauhti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. diodi kirjoitti 8.9.2016 kello 0:33

    Moni voisi sijoittaa säästöjään riittävän hajautetusti riskiyrityksiin

    Pääomasijoittajien (Venture Capital) pitää olla ns. fiksua rahaa. Pankit eivät tähän pysty olivat rahaston kulut kuinka pienet tahansa.

    Herää tietysti ajatus, että mitä jos fiksu raha ottaisi siivelleen tyhmää rahaa ja sijoittaisi sitä omansa rinnalla.

    Ikävä kyllä ilmaisia lounaita ei ole. Fiksu raha ei tee hyväntekeväisyyttä. Pääomasijoitusrahastot, tai partnerisompiukset ja niiden kustannukset ja ehdot heijastavat sijoituspääoman laadun eroa. Yhdysvalloissa tyhmä raha, joka on liittänyt itsensä fiksuun rahaan ei ole päässyt hyviin tuottoihin. Hyvin hajautettu Venture Capital salkku ei pärjää nomallille sijoitussalkulle.

    Suomalaiset pitäisi saada sijoittamaan indeksirahastoihin pitkäjänteisesti. Jätetään riskiraha asiaan erikoistuville.

    Venture Capital Is Worst-Performing Asset for Calpers (Calpers = California Public Employees’ Retirement System)

    “WE HAVE MET THE ENEMY… AND HE IS US” Lessons from Twenty Years of the Kauffman Foundation’s Investments in Venture Capital Funds and The Triumph of Hope over Experience

    The Kauffman Foundation investment team analyzed our twenty-year history of venture investing experience in nearly 100 VC funds with some of the most notable and exclusive partnership “brands” and concluded that the Limited Partner (LP) investment model is broken

    Limited Partners—foundations, endowments, and state pension fund—invest too much capital in underperforming venture capital funds on frequently mis-aligned terms. Our research suggests that investors like us succumb time and again to narrative fallacies, a well-studied behavioral finance bias. We found in our own portfolio that:

    – Only twenty of 100 venture funds generated returns that beat a public-market equivalent by more than 3 percent annually, and half of those began investing prior to 1995.
    – The majority of funds —sixty-two out of 100— failed to exceed returns available from the public markets, after fees and carry were paid.
    – There is not consistent evidence of a J-curve in venture investing since 1997; the typical Kauffman Foundation venture fund reported peak internal rates of return (IRRs) and investment multiples early in a fund’s life (while still in the typical sixty-month investment period), followed by serial fundraising in month twenty-seven.
    – Only four of thirty venture capital funds with committed capital of more than $400 million delivered returns better than those available from a publicly traded small cap common stock index.
    – Of eighty-eight venture funds in our sample, sixty-six failed to deliver expected venture rates of return in the first twenty-seven months (prior to serial fundraises). The cumulative effect of fees, carry, and the uneven nature of venture investing ultimately left us with sixty-nine funds (78 percent) that did not achieve returns sufficient to reward us for patient, expensive, long-term investing.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  11. Inssi kirjoitti 8.9.2016 kello 6:35

    Täyttä asiaa Soininvaaralta.

    Alkuun muutaman kymmenen miljoonan euron potentiaaliset tuotebisnekset pysyisivät paremmin Suomessa mutta tämä on pääomasijoittajien mielestä pientä. Erääseen alkuvaiheen tuotebisnekseen löytyi ulkomainen jatkorahoitus alta aikayksikön. Tekesin tekemän hyvän työn hedelmät valuvat muualle ellei pieniä aihioita hyödynnetä paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Esa Heiskanen kirjoitti 8.9.2016 kello 7:25

    Oman kokemukseni persuteella Suomen pääomamarkkinoiden merkittävin ongelma on liian kannattava asuntosijoittaminen. Harva pystyy houkuttelevuudesaaan kilpailemaan lähes 10% vuosittaisen tuoton ja nollariskin kanssa. Pitkässä sijoitushorisontissa ei kukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 52

  13. Tuulikki Hakkarainen kirjoitti 8.9.2016 kello 7:45

    Nyhtökauran tuotannon moninkertaistaminen ei ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi, sillä raaka-aineen saannissa tuntuu olevan ongelmia. Kauraa ei ole Suomessa saatavilla riittävästi, joten osa kaurasta tulee Ruotsista. Hernettä ja ehkä muitakin palkokasveja tarvitaan ja niidenkin viljely Suomessa on ihan olematonta.Kaura kyllä kasvaa Suomessa ja ennen vanhaan sitä viljeltiin jokaisella pikkutilalla, missä oli tuotantoeläimiä. Nykyisin kauraa viljellään noin viidennes viljakasveista, ja se taitaa mennä ryyneihin ja hiutaleisiin. Ennen kuin viljelijät saadaan vaihtamaan totutusta toiseen viljelykasviin, se vaatii yhteistyötä, sopimuksia ja aikaa. Ei ole helppoa elintarvikeyrittäminen suuressa mittakaavassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. JY kirjoitti 8.9.2016 kello 7:55

    Taisi Sipilä ehdottaa kasvurahastoa, mutta ehdotukselle naurettiin, muistaakseni blogin pitäjää myöten. Digital Force voitti KasvuOpen kilpailun ( https://kasvuopen.fi/ ) viime vuonna, rahoitus piti kuitenkin hakea Koreasta asti. Jos valtio ei saa rahoittaa ja muilla ei ole rahaa tai halua, niin miten muuten rahoitus voidaan hoitaa kuin ulkomaalaisella rahalla?

    Lupaavaa startuppia kyllä riittää:
    Kasvu Open 2015 finalistien joukosta valitut kovimmat kansainvälistyjät ovat
    BioGTS Jyväskylästä,
    Critical Force Entertainment Kajaanista,
    EID Tech Oy sekä Fantasiaworks Oy Kuopiosta,
    Finncode Ltd, Kide Clinical Systems Oy, Medkit Finland Oy, SEP Solutions Oy ja Tosibox Oy Oulusta,
    Mad Professor Amplification Oy Turengista,
    MotoCut Oy Keravalta,
    Nordsafety ja Rockway Oy Helsingistä,
    Pentisol Oy Järvenpäästä,
    Plantui Oy Turusta,
    Raisoft Ltd Kokkolasta,
    Satatuote Oy Raumalta,
    Savonlinnan PR-Urakointi Oy Savonlinnasta ja
    Toroidion Oy Raaseporista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Arttu kirjoitti 8.9.2016 kello 8:23

    “Moni voisi sijoittaa säästöjään riittävän hajautetusti riskiyrityksiin. Se on mahdollista joidenkin pankkien hallinnoimien rahastojen kautta.”

    Kyllähän minä sijoitankin säästöjäni hajautetusti riskiyrityksiin. Nimittäin kiinalaisiin yrityksiin ruotsalaisen sijoituspankin ja yhdysvaltalaisten ETF-rahastojen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. -e- kirjoitti 8.9.2016 kello 8:42

    Hauskana yksityiskohtana huomasin, että Ilkka Herlin on mukana nyhtökaurayhtiön siemenvaiheen sijoittajissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. Tapio Peltonen kirjoitti 8.9.2016 kello 8:48

    Silloin kun tuotetaan jotain fyysistä, tuotannon skaalaaminen ylöspäin on aina hidasta, vaikka resurssit olisivat äärettömät. 270 raskaana olevaa naista ei vain mitenkään saa tehtyä yhtä lasta yhdessä päivässä. Tuotantokapasiteetin kasvattaminen vaatii yleensä lisää tilaa, lisää rekrytointia ja uuden henkilöstön perehdyttämistä, lisää laitetilauksia, lisää logistiikkaa, lisää markkinointiviestintää, jne., ja suurin osa näistä vaatii yksinkertaisesti aikaa, vaikka raha ei olisi este.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  18. Risto Koivunen kirjoitti 8.9.2016 kello 8:55

    Petteri:
    Jos nyhtökauraa haluttaisiin tuottaa lisää nopeasti, sitä pitäisi nyt kylvää vaikka Chilessä tai Argentiinassa. Silloin voitaisiin tuottaa riittävästi siementä ensivuoden Suomen satokaudelle ja ruokapöytäänkin. Nythän ensi vuoden tuotantoa rajoittanee siemenen puute. Toinen vaihtoehto lienee siemenviljan tuottaminen kasvihuoneessa, jossain vähän Suomea etelämmässä.

    Nyhtökaura ei ole mikään oma erillinen kasvilajikkeensa, jolle tarvitaan siemenviljaa, vaan jalostettu elintarvike joka koostuu kaupallisesti saatavissa olevista ainesosista. Valmistajan kotisivut

    http://www.goldandgreenfoods.com/ravintosisalto/

    ilmoittavat perusversion raaka-aineiden olevan

    “Vesi, kaura 14%, (kauralese, täysjyvä-kaurajauho, kauraproteiini), herneproteiini 14%, härkäpapuproteiini 9%, jodioitu suola, rypsiöljy.”

    Pullonkaula tässä tapauksessa ei liene raaka-aineiden saatavuudessa, vaan siinä jalostuskapasiteetissa eli tuotantolaitteissa (joille tietysti tarvitaan tilat, käyttäjät jne.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  19. Emil kirjoitti 8.9.2016 kello 9:06

    ” koska hyvä keksintö ei löydä taakseen hyvää yritysosaamista eikä riskejä sietävää kärsivällistä rahoitusta.”

    Juuri näin, olen kaupannut patentoimaani keksintöä miljoonaan eri paikkaan, mutta ei lähde. Hinnasta ei ole kiinni, se on halpa.

    Ostajaehdokkaat kysyvät heti valmiita markkinoita ja valmista kehitystuotettua mallia. Ja sittenkin pitäisi saada ilmatteeksi.

    Kaikki hankerahoitusmallit ovat olemassa hanketyöntekijöiden työllistämistä varten, tulokset ovat toissijainen tavoite.

    Eikä kyse ole siitä etteikö keksintöni olisi sarallaan täysin ylivoimainen. Enkä ole mikään propellihattu, mutta olen niin suivaantunut tähän yrityskulttuuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Seppo Korppoo kirjoitti 8.9.2016 kello 9:33

    Kannattaa muistaa, että uusista tuotteista / start-upeista vain noin 5% jotenkin onnistuu.

    Loput pörpähtävät eri syistä. Tällainen toiminta on siis erittäin riskialtista yrittäjälle ja sijoittajalle.

    Yli 40-vuotisen urani aikana olen ollut mukana useiden uusien tuotteiden kehittämisessä ja onnistuneessa lanseerauksessa maailmanmarkkinoille.

    Kokemukseni mukaan onnistumiseen tavallisesti vaaditaan, erinomaisen idean lisäksi, olemista elävän asiakkaan kanssa ihokosketuksessa, kovaa innostusta ja riskinottoa, vuosikausien 24/7 pakertamista, ketterää managementtia ja onneakin.

    Tästä syystä nykyinen hypetys start-upeista ja uusista tuotteista Suomen talouskasvu-ongelman instant-ratkaisijoina, on suurelta osin harhaanjohtavaa.

    Ratkaisua onkin syytä hakea muualta, eli kasvukykyisistä keskisuurista yrityksissä, joilla on jo tehokas organisaatio, globaali-kilpailussa testatut tuotteet ja asiakaskunta.

    Toiminta-olosuhteet pitää vain nopeasti remontoida kuntoon, jotta nämä noin 1000 yritystä saavat mahdollisuuden riskeerata kasvuun, investointeihin ja uusiin työpaikkoihin.

    Pääongelma ei siis ole riski-rahoituksessa tai yrityskulttuurissa, vaan Suomen kilpailukyvyttömissä toiminta-olosuhteissa; hirmuisessa kokonaisveroasteessa, työvoimakartellissa, maailman jäykimmissä työmarkkinoissa ja puutteellisessa paikallisessa sopimisessa.

    Seppo Korppoo, joka lähettää nämä terveiset täältä jostakin, taloussodan eturintamalta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  21. tcrown kirjoitti 8.9.2016 kello 10:03

    Tero Tolonen: Kun luin Innovaatiokurssia, yksi merkillisiä ajatuksia minkä luennoitsija sanoi oli, että suuret innovaatiot yleensä lähtevät hitaasti liikkelle.
    Autovalmistaja Tesla toimitti joidenkin kuvaajien mukaan vuonna 2014 noin 31 tuhatta autoa ja vuonna 2015 noin 55 tuhatta autoa – siis noin kaksinkertaisti tuotantonsa.
    Eikö olisi kannattanut kasvaa nopeammin? Eikö Elon Musk uskalla ottaa riskejä?
    Jos joku kaksinkertaistaa myyntinsä joka vuosi niin 20 vuoden kuluttua yrityksen myynti on miljoonakertainen. Se ei siis ole mikään pieni kasvuvauhti.

    Minä luulen, että tuossa on jonkunlainen softateollisuuden aiheutama vauhtiharha. Supercell pystyy skaalaamaan tuotantoaan miljardeihin suhteellisen helposti verrattuna fyysisten tavaroiden tuotantoon. Fyysisissä tavaroissa koko tuotantoketjun pitää skaalata itseään, ja se ei tapahdu silmänräpäyksessä. Tuotannon tuplaaminen vuosittain on hirvittävä kasvuvauhti. Toinen malliesimerkki tästä on aurinksähkö. Muistaakseni täälläkin suhteellisen selväpäiset kommentoijat ovat valittaneet, että aurinkosähköstä ei suurista puheista huolimatta vaan näytä tulevan mitään, samaan aikaan kun globaali tuotanto kasvaa (ulkomuistista) 30%-40% vuodessa. Ei tuota nopeampaa jatkuvaa kasvua oikein voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  22. Jarkko kirjoitti 8.9.2016 kello 10:38

    Yksi suuri syy miksi suomeen ei synny innovaatioita on se, että iso osa parhaassa iässä olevasta koulutetuimmasta osasta Suomen kansaa istuu työttömyyskortistossa tai pätkätöissä. Selviämässä elämässä päivästä toiseen. Jos elämä koostuu pääasiassa selviämisestä ja sinnittelystä mitään innovaatioita on turha odottaa.

    Suomalaiset saavat joka vuosi tuloja noin 200 miljardia euroa ja suhteellisesti se osuus minkä parhaassa innovaatioiässä olevat saavat tuosta summasta on pudonnut kokoajan.

    Nykyiseen talousjärjestelmän ominaisuuksiin on sisäänrakennettu se, että tuotantorakenteet omistavat tahot voivat hinnoitella oman panoksensa aina suuremmaksi kuin innovatiivisemmassa iässä olevien panoksen. Joten on turha odottaa, että taloudellisten resurssien jakautuminen innovaatioiden kannalta ystävällisempään suuntaan tulee muuttumaan.

    Se, että innovaatioita ei synny on vain yksi osa laajempaa hukatunsukupolven ongelmaa joka piiskaa Suomen lisäksi kaikkia länsimaita eri tavoin. Myös OECD on kirjoitellut asiasta ja ihmetellyt site miten on mahdollista, että joissain länsimaissa eläkeläisillä on keskimäärin enemmän nettotuloja käytettävissään joka kuukausi kuin mitä on parhaassa työntekoiässä olevalla väestöllä on nettotuloja käytössään joka kuukausi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  23. Anna-Liisa kirjoitti 8.9.2016 kello 10:41

    Ode kirjoitti aivan oikein:

    Nyhtökauraa ei pidä verrata fileepihviin vaan vaikkapa tofuun. On aika helppoa olla parempaa kuin tofu.

    Asiasta virisi vilkas keskustelu facebook-kavereiden kanssa, kun Helsingin Sanomat pääkirjoitti 2.9.:

    Lihaa sijaistava nyhtökaura pääsee hyvin lähelle sellaista makua ja suutuntumaa, jota lihan syöjä ruoalta odottaa. Enää ei tarvitse korvata puuttuvaa makua aatteella. Tämän kynnyksen ylittäminen oli se muutos, joka mullisti tuotteen kysynnän.

    Juuri tästä on kyse: nyhtökaura vastaa sitä, mitä lihan syöjä ruoalta odottaa suutuntuman ja aterian tuhtiuden suhteen. Nyhtökaura ei menestynyt siksi, että syöjä maistaisi sen lihana, vaan siksi, että se maistuu ja tuntuu ruokaisalta, tukevalta. Samalla tavalla ruokaisalta kuin vaikka valkosipuliperunat tai lätyt, jotka nekin ovat sellaista syötävää että lihaa ei tarvitsisi samalla aterialla ollenkaan. Ilmaisun “hyvin lähelle sellaista makua ja suutuntumaa, jota lihan syöjä ruoalta odottaa” ei tarkalleen ottaen tarvitse tarkoittaa että maistuu lihalta, vaan että on “sellainen maku ja suutuntuma” – siis ei maistu eikä tunnu kevyeltä rehulta.

    Markkinoijat lienevät lähteneet siitä, että lihansyöjä kaipaa lihan makua ja nyhtökauran mainoslauseilla halutaan luoda mielikuva että se maistuu, tuntuu ja näyttää lihalta. Ja onhan tuossa kai tavoiteltu jonniinmoisen nyhtölihan ulkonäköä.

    Minä en suhtaudu asiaan siten. Olen lihansyöjä enkä ole tyytyväinen pelkkiin raikkaisiin kasviksiin, pitää olla tuhdimman oloista syötävää à la valkosipuliperunat, mutta ei sen silti tarvitse lihalta maistua.

    Paketin kyljessä kuuluu olevan ’porottoman käristyksen ohje’. Sen voi ymmärtää sitenkin, että pöperö näyttää ja on rakenteeltaan kuin poronkäristys, eli on samalla tavalla ruokaisaa kuin liha, mutta siinä ei luvata että se myös maistuisi poronkäristykseltä.

    ‘Rakenne’ ja ‘suutuntuma’ ja ‘ruokaisuus’ ei ole sama kuin maku. Voi olla lihan rakenne, suutuntuma ja ruokaisuus, mutta maun ei tarvitse edes yrittää jäljitellä lihaa. Valkosipuliperunoiden lisäksi vaikka valkoiset pavut tomaattikastikkeessa ovat sellaista tuhdimpaa lihatonta syötävää, mikä ei yritä muistuttaa lihaa mutta joiden kanssa ei aterialla kaipaa lihaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  24. R.Silfverberg kirjoitti 8.9.2016 kello 10:42

    Nyhtökaura ei tule menestymään ulkomailla ennenkuin sille keksitään parempi nimi.

    Minä joka olen ruotsinkielinen, ymmärrän suomen kielen verbin “nyhtää” negatiivisena tapahtumana, liki pahoinpitelynä, tyyliin “nyhtää huiksista”!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Risto kirjoitti 8.9.2016 kello 11:45

    Osmo Soininvaara:
    Nyhtökauraa ei pidä verrata fileepihviin vaan vaikkapa tofuun. On aika helppoa olla parempaa kuin tofu.

    Nyhtökauralla on aika paljon kuljettavaa päästäkseen edes lähelle tofun maailmanlaajuisia myyntilukuja.

    (Toisaalta siihen viestiin mihin vastasit: Tuote tuskin voi olla niin loistavasti patenttisuojattu, etteikö sille voisi tulla kilpailijoita, (olettaen, että itse idea terve). Näin ollen, jos tuolla on teoreettisia edellytyksiä voluumituotteeksi, niin suomalaisten on parasta päästä siihen asemaan suhteellisen pian itse, tai sitten joku muu tekee sen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. xyzzy kirjoitti 8.9.2016 kello 12:48

    Pääomasijoittaminen on työlästä ja huonosti tuottavaa. Käytännössä sopii vain toimijoille joilla on kyky kontrbuoida sijoittamiinsa yrityksiin.

    Lisäksi yrittäjät yleensä pahasti ylihinnoittelevat oman alkuvaiheen yrityksensä ja silloin sitä rahaa ei saa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  27. Anonymous kirjoitti 8.9.2016 kello 16:31

    Tero Tolonen: Kun luin Innovaatiokurssia, yksi merkillisiä ajatuksia minkä luennoitsija sanoi oli, että suuret innovaatiot yleensä lähtevät hitaasti liikkelle.

    Autovalmistaja Tesla toimitti joidenkin kuvaajien mukaan vuonna 2014noin 31 tuhatta autoa ja vuonna 2015 noin 55 tuhatta autoa – siis noin kaksinkertaisti tuotantonsa.

    Eikö olisi kannattanut kasvaa nopeammin? Eikö Elon Musk uskalla ottaa riskejä?

    Jos joku kaksinkertaistaa myyntinsä joka vuosi niin 20 vuoden kuluttua yrityksen myynti on miljoonakertainen. Se ei siis ole mikään pieni kasvuvauhti.

    Suomessa on melko ainutlaatuinen tapa torpata kaikki ideat jonkun pavunlaskian toimesta. Ei ole varaa tai vaihtoehtokustannus lisätään tuotteen hintaan eikä tuotanto kannata. Tappiota ei voi eikä saa tuottaa vaan voittoa on saatava heti ensimmäisestä vuodesta. Mitään ei myöskään haluta aloittaa, ellei jonkinlaista valtion kukkarolla käyntiä ole varattu. Suomessa tuetaan enemmän kannattavia yrityksiä kun aloittelevia. Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että elinkeinotoiminta voi olla myös vakiintunutta toimintaa eikä aina kannattaisi puhua innovaatioista ja mahdollisista tulevista menestyksistä.

    Kerrotaan Coca-Cola Companyn toimitusjohtajan määränneen 2. maailmansodan aikana, että jokaisen amerikkalaisen sotilaan on saatava kaikilla sotanäyttämöillä pullo kylmää juomaa 5 centiä pullo, maksakoon se yhtiölle mitä tahansa. Tuo myös toteutettiin. Satojen tuhansien tappiohan tuollaisesta tulee, mutta mikäs se olikaan maailman suosituin virvoitusjuoma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  28. Tapio kirjoitti 8.9.2016 kello 17:21

    OS: ” Hyvän keksinnön tehneen on myös hyväksyttävä liikekumppaneita sen sijaan, että vahtii mustasukkaisesti, ettei vain kukaan toinen pääse hyötymään hänen innovaatiostaan.”

    Tämä on, tai ainakin oli, eräs ongelmista.

    Tässäkin on puolensa ja puolensa. Olen ollut muutamassa neuvottelussa mukana ja niissä keksijä tai keksijäyritys on ollut monesti kovin yksin. Ostoon tai kumppanuuteen pyrkivä yritys puolestaan marssitti paikalle sopimusjuristit jo neuvottelujen alkuvaiheessa. Ei ihme, jos ennakkoluuloja syntyi.

    Keksintösäätiö teki takavuosina hyvää työtä, sillä sen juristit vahtivat omaa osuuttaan ja siinä sivussa keksijänkin etua. Nykyistä tilannetta en tiedä.

    Pidän edelleen kärsivällisen riskirahan puutetta suurimpana ongelmana ainakin yrityksissä, jotka tuottavat aineellisia tuotteita, sillä jo 30% vuosikasvu sitoo yllättävän paljon rahaa käyttöpääomaan. Jos kasvu vaatii myös aineellisia investointeja, rahan tarve moninkertaistuu ja mukaan tulevat investointien hitaudet. Vakuusarvot jäävät helposti jälkeen.

    Blogistilta taas oikein hyvä ja selkeä kirjoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Ihanpihalla kirjoitti 8.9.2016 kello 17:32

    Kannattavinta ja varminta liiketoimintaa on vuokrankiskonta niiltä, joilla ei ole varaa itse maksaa vuokria vaan vuokran maksaa Kela eli veronmaksajat. Hyödyn keräävät iloisesti ammattiliitot. Ne “yleishyödylliset”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  30. Henri Weijo kirjoitti 8.9.2016 kello 20:41

    Tapasin vähän aikaa sitten Helsingissä amerikkalaisen juristin, joka kertoi lentävänsä usein San Franciscosta Suomeen hoitamaan varsinkin teknologia-alan yritysostoja, rahoituskierroksia ja sen sellaisia. Hänellä oli mielenkiintoista sanottavaa. Oli aiemmin asunut pitkään Suomessa ja oli erikoistunut pohjoismaiden startup-alaan.

    Ensinnäkin, hän sanoi kertoi että rahoituksen puute ei päde enää tänä päivänä lainkaan. (“it’s höpö höpö talk!”). Slushin ja muiden myötä Suomen startuppeja seurataan tarkkaan ja hyvät ideat saavat rahaa. Eli tässä ei tarvitsisi olla niin kotimaisen rahan varassa. Riskirahaa saa kyllä. Hän myös kehui Tekesiä todella vuolaasti ja oli siitä kateellinen. Sanoi, että vain Israelissa on parempi “isänmaallinen” rahoitussysteemi .

    Hän kertoi, että Suomen startup-ongelmat (sekä raha että kaupallistaminen) liittyy ennen kaikkea kahteen asiaan. Ensinnäkin, suomalainen “raha” on todella konservatiivista ja arkaa. Lähtevät sijoittamaan vain “varmoihin juttuihin” jolla isoja nimiä takana (tjeu, Fruugo). Tämä tarkoittaa sitä, että startupit saa kyllä riskirahaa jenkeistä esimerkiksi, mutta ei sitä tarvittavaa ohjausta mitä omistautunut ja “läsnäoleva” sijoittaja antaisi. Eli sellainen joka sparraisi ja auttaisi viemään yritystä eteenpäin. Iso puute.

    Toinen puute liittyy yrittäjien itsensä asenteeseen. Suomessa hiotaan tuotetta aivan liian pitkään ennen kuin se viedään markkinoille. Poltetaan rahaa tuotteen hiomiseen teknisestä näkökulmasta. Tämän juristin mielestä pitäisi ehdottomasti nopeuttaa sitä käännöstä ekasta prototyypistä asiakkaiden löytämiseen. Siinä se tuotekehitys vasta alkaa, kun asiakkaat pääsevät kokeilemaan ja antamaan palautetta. Myös, sen asiakaspohjan kasvun pitäisi olla nopeaa, tai ainakin osoitettava nopeaksi, jotta voi saada sen todella ison rahoituskierroksen ja hypätä kertaheitolla kansainväliseksi yritykseksi. Tässä suomalaisilla on kuulemma aivan liian kapea fokus: pohjoismaat ja Baltia korkeintaan markkinoina, joskus jopa vain Suomi.

    Hänestä tuntui, että Suomessa tyydytään kitkuttamaan alle miljoonan rahoituskierroksesta toiseen, vähän niinkuin tutkijat apurahalla. Pitäisi olla paljon valmiimpi laittamaan paukut rohkeaan pomppuun, jolla ehkä saadaan se iso rahoituskierros, tai sitten ei. Mutta nykyinen mentaliteetti johtaa juuri siihen, että vähän tehdään jotain liian pitkään ja sitten teknologia ostetaan pois ulkomaille. Tai poltetaan rahat tuotteen viilaamiseen insinöörimäisesti, mutta ei edes mietitä että miten tästä saadaan tuote ja ennen kaikkea palvelu, jolla on asiakaspohjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  31. Henri Weijo kirjoitti 8.9.2016 kello 20:44

    R.Silfverberg:
    Nyhtökaura ei tule menestymään ulkomailla ennenkuin sille keksitään parempi nimi.

    Minä joka olen ruotsinkielinen, ymmärrän suomen kielen verbin “nyhtää” negatiivisena tapahtumana, liki pahoinpitelynä, tyyliin “nyhtää huiksista”!

    “Pulled oats” on oiva nimi. tulee heti “pulled pork” mieleen.

    Muutenkin, nyhtökaura mennee samoille markkinoille kuin Quorn, jolla on kamala nimi mutta todella kova globaali myynti. Ei tarvitse tofun myyntiä voittaa, mutta pienikin siivu Quornin markkinoista olisi iso juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. Tero Tolonen kirjoitti 8.9.2016 kello 22:06

    Henri Weijo: Toinen puute liittyy yrittäjien itsensä asenteeseen. Suomessa hiotaan tuotetta aivan liian pitkään ennen kuin se viedään markkinoille. Poltetaan rahaa tuotteen hiomiseen teknisestä näkökulmasta. Tämän juristin mielestä pitäisi ehdottomasti nopeuttaa sitä käännöstä ekasta prototyypistä asiakkaiden löytämiseen. Siinä se tuotekehitys vasta alkaa, kun asiakkaat pääsevät kokeilemaan ja antamaan palautetta

    Tämä on varmasti totta mutta liittyy myös toiseen ongelmaan, eli siihen että Suomessa tehdään usein teknisesti aika haastavia projekteja, joita ei yksinkertaisesti voi julkaista puolitekoisena.

    Eli esim. ei voi julkaista vaikkapa virustorjuntaa, joka torjuu vain 2% viruksista, koska on aivan selvää mikä asiakaspalaute tulee olemaan. Tai lentokonetta, jolla pääsee ilmaan, mutta alastulon kanssa on niin ja näin.

    Eli se on ihan täysin alasta ja tuotteesta kiinni voiko noin tehdä vai ei – ei jotain rokotetta voi vain tuoda markkinoille ilman testejä, se on jo ihan laissakin määritelty asia.

    Ongelma siis mielestäni on, että yrityksellä on vain yksi brändi ja jos se tuohtaan sillä, että julkaistaan keskeneräisiä tuotteita, tätä voi olla vaikea korjata.

    Steve Jobs sanoi, että älä julkaise paskaa – toinen tapa ilmaista asia on, että laatu on yrityksen menestystekijä.

    On tietenkin olemassa semmoinen käsite kuin beta-versio ja rajoitettu markkinointi jne. Tämän tyyppistä testausta tietenkin kannattaa tehdä, koska siinä opitaan samalla kun tehdään mutta se on mielestäni eri asia kuin tulla markkinoille keskeneräisellä tuotteella.

    Juttelin tuossa hetki sitten erään kansainvälisille markkinoille suuntaavan yrityksen omistajan kanssa ja hän kertoi, että yksi tärkeä tekijä heillä oli hioa tuote ensin todella valmiiksi ja vasta sitten lähteä tarjoamaan sitä, koska tällä tavalla se erottuu heti kilpailijoista, jotka eivät vain ole jaksaneet tehdä viimeistelyä kunnolla. Ja ainakin mitä uutisista olen lukenut se näyttäisi toimivan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. Liian vanha kirjoitti 8.9.2016 kello 23:28

    Suurin ongelma meillä on, että yliopistot ja korkeakoulut suoltavat ulos “asiantuntijoita” , jotka kykenevät pistämään 1000 hevon-p peräkkäin monella kielellä ja suoltamaan ulos järkeväntuntuista juttua.

    Mutta puuttuu ymmärrys, mitä noilla hevon-p käytännössä tarkoitetaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Seppo S kirjoitti 9.9.2016 kello 1:03

    Se joka pystyy parhaiten hyödyntämään Suomessa olevaa lupaavaa yritystä, on valmis maksamaan siitä yleensä eniten. Suomi on pieni maa. Siksi on luonnollista, että paras ostajaehdokas löytyy useissa tapauksissa ulkomailta.

    Isoriskisen alkuvaiheen liiketoiminnan myynti ulkomaille on järkevää, jos ostaja pystyy suomalaisia omistajia nopeammin ja tehokkaammin hyödyntämään yrityksen idean. Ja yrityksen työpaikkoja siirtyy ulkomaille, jos sen johdosta yritys menestyy paremmin.

    Jos ulkomaille myyntiä ei tehdä, koko riskipitoinen hanke saattaa jäädä kilpailussa alakynteen, vaikka tuote olisikin ensimmäisenä markkinoilla.

    Katsotaan nyt, missä asemassa nyhtökaura on viiden vuoden päästä? Onko joku ulkomainen vasta asiaa miettivä kilpailija vallannut markkinat nyhtökauralta?

    Nyhtökauran tapaisten tuotteiden tuotantokustannukset lienevät isoilla volyymeillä monissa muissa maissa paljon pienemmät kuin Suomessa. Ja tuskin suomalaisetkaan kuluttajat ovat valmiit maksamaan kovaa ylihintaa kotimaisesta vaihtoehdosta.

    Tämä on sitä globalisaatiota. Usein kannattaa ottaa rahat ja ryhtyä tekemään jotain muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Syltty kirjoitti 9.9.2016 kello 6:15

    Tero Tolonen:Autovalmistaja Tesla toimitti joidenkin kuvaajien mukaan vuonna 2014noin 31 tuhatta autoa ja vuonna 2015 noin 55 tuhatta autoa – siis noin kaksinkertaisti tuotantonsa.

    Eikö olisi kannattanut kasvaa nopeammin? Eikö Elon Musk uskalla ottaa riskejä?

    Muskilla ei ole tarpeeksi maksavia asiakkaita ja Tesla tekee tappiota.

    En usko että nyhtökauraa pystyy myymään siten, että saa aikaiseksi liiketappiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  36. Mikko Nummelin kirjoitti 9.9.2016 kello 10:18

    Tuulikki Hakkarainen:
    Nyhtökauran tuotannon moninkertaistaminen ei ole niin yksinkertainen juttu kuin luulisi, sillä raaka-aineen saannissa tuntuu olevan ongelmia. Kauraa ei ole Suomessa saatavilla riittävästi, joten osa kaurasta tulee Ruotsista. Hernettä ja ehkä muitakin palkokasveja tarvitaan ja niidenkin viljely Suomessa on ihan olematonta.

    Kaikkia nyhtökauran ainesosia on saatavissa käytännössä aivan niin paljon kuin halutaan ja kohtalaisen halvalla. Nykytilanne on se, että tuotteen valmistusvolyymejä ei uskalleta kasvattaa, koska pelätään, että siihen kyllästytään ja kasvis- ja vegaaniruokarintamalla tulee uusia suosikkeja tilalle.

    On muistettava, että Intiassa ja Kaukoidässä on laadukkailla vegaanisilla ruoilla vuosituhantiset kansalliset ja uskonnolliset perinteet. Ne säilyttävät asemansa kansainvälisillä markkinoilla huomattavasti satunnaisia suomalaiskokeiluja paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Giardiniera kirjoitti 9.9.2016 kello 10:21

    Tarja Halonen aikanaan sanoi että hänen talousajattelunsa mukaan jonkun menestys on aina toiselta pois.

    Sellaista ajattelua Suomessa on edelleen ja sen pohjalta on näitä yhteiskuntamme rakenteita kokoon pistetty… Jakaminenkin olisi helpompaa jos olisi enemmän jaettavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  38. Mikko Nummelin kirjoitti 9.9.2016 kello 10:22

    Osmo Soininvaara:
    Nyhtökauraa ei pidä verrata fileepihviin vaan vaikkapa tofuun. On aika helppoa olla parempaa kuin tofu.

    Näin se todennäköisesti onkin. Tosin tällainen päättely tukee sitä, että nyhtökaura on erityistuote, joka on myytävissä lähinnä aikaisemminkin vegaaniruoista kiinnostuneille, joita on kuluttajista vähemmistö. Massiiviset valmistusvolyymit olisivat oikeutettuja, jos olisi odotettavissa, että tuote kävisi laajasti kaupaksi sekasyöntiä harjoittavalle enemmistölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2016 kello 12:06

    Täällä Helsingissä on kasvissyöjiä paljon enemmän kuin sekasyöjiä Porissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. TL kirjoitti 9.9.2016 kello 12:01

    Outoja kommentteja nyhtökaurasta. Olen syönyt nyhtökauraa kahdesti, sitä on löytynyt jo lähiprismasta, tosin kuulemma häviää sieltä edelleen muutamissa tunneissa.

    Nyhtökaura on yllättävän lähellä lihaa maun, suutuntuman, käytännöllisyytensä ja kaiken puolesta. Nyhtökaura kelpaa myös lapsilleni ja kissalleni.

    Soijarouhe, tofu tai quorn ei ole lähelläkään nyhtökauraa, lapseni ja kissani eivät syö noita.

    Nyhtökauran ainoa ongelma on että sitä ei käytännössä löydy ja se on 2-3x kalliimpaa kuin liha. Uskon kuitenkin että sitä vielä saa joskus kaupasta samaan hintaan kuin jauhelihaa, ja silloin minä raavas lihaa syövä heteromies siirryn pääasiassa kasvissyöjäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  41. smokin' joe kirjoitti 9.9.2016 kello 12:30

    Mikko Nummelin, Aasiassa on hurjasti kasvissyöjiä mutta vegaaneista siellä ei ole juuri kuultukaan. Maito ja maitovalmisteet ovat aivan olennainen osa intialaista keittiötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. smokin' joe kirjoitti 9.9.2016 kello 12:30

    Mikko Nummelin, Aasiassa on hurjasti kasvissyöjiä mutta vegaaneista siellä ei ole juuri kuultukaan. Maito ja maitovalmisteet ovat aivan olennainen osa intialaista keittiötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. N kirjoitti 9.9.2016 kello 12:57

    Anonymous: Suomessa tuetaan enemmän kannattavia yrityksiä kun aloittelevia.

    Tuo on ymmärtääkseni yksi suurimmista syistä siihen, miksi Suomen talous matelee. Tosin minä en puhuisi kannattavien yritysten tukemisesta, sillä niin suuri määrä tukirahaa kipataan yrityksiin, joiden toiminta ei kannattaisi ilman tukia.

    Minusta yritystuet pitäisi suunnata uusille yrityksille, sillä ne tarvitsevat tukea alkuvaiheessa ja niissä on kasvupotentiaalia. Sen lisäksi kannattanee tukea tuotekehitystä ja ehkä markkinointia joissakin erityistilanteissa.

    Lisäksi pitäisi panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen, jotta ideoita riittää jatkossakin ja toisaalta on koulutettua työvoimaan toteuttamaan ideat. Minusta Sipilän hallitus on täysin väärällä linjalla leikatessaan tutkimuksesta ja opetuksesta, kun samaan aikaan jatketaan sellaisia yritystukia, joita voi pitää lähinnä tekohengityksenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Tommi Uschanov kirjoitti 9.9.2016 kello 15:02

    Giardiniera: Tarja Halonen aikanaan sanoi että hänen talousajattelunsa mukaan jonkun menestys on aina toiselta pois.

    Kuten Wikipediassa sanottaisiin: lähde?

    TL: Uskon kuitenkin että sitä vielä saa joskus kaupasta samaan hintaan kuin jauhelihaa, ja silloin minä raavas lihaa syövä heteromies siirryn pääasiassa kasvissyöjäksi.

    Voi käydä samoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. Blogikirjoittaja kirjoitti 9.9.2016 kello 16:34

    “Nyhtökaura kelpaa myös lapsilleni ja kissalleni.”

    Älä syötä sitä kissallesi. Se on eläinrääkkäystä.

    “Kissalla on täydellinen lihansyöjän elimistö ja se pystyy hyödyntämään kasviperäiset aineet todella huonosti.”

    http://pikkupeto.blogspot.fi/2014/08/kissa-vegaaniksi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  46. Strix senex kirjoitti 9.9.2016 kello 16:36

    Liian vanha:
    Suurin ongelma meillä on, että yliopistot ja korkeakoulut suoltavat ulos “asiantuntijoita” , jotka kykenevät pistämään 1000 hevon-p peräkkäin monella kielellä ja suoltamaan ulos järkeväntuntuista juttua.

    Mutta puuttuu ymmärrys, mitä noilla hevon-p käytännössä tarkoitetaan

    Elä muuta virka. Jos etsit asiantuntijaa, joka haluaa esittää lausuntoja siitä, miten firmojen pitää toimia, jotta vienti vetäisi, heitä löytyy jonoksi asti. Jos etsit asiantuntijaa, joka on halukas ja kykenevä sellaisen firman pystyttämiseen, saat etsiä pitkään ja onnistumistodennäköisyys on marginaalinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  47. Syltty kirjoitti 9.9.2016 kello 18:33

    Tommi Uschanov: Kuten Wikipediassa sanottaisiin: lähde?

    Muistan kyseisen haastattelun. Haloselta kysyttiin kommenttia siihen, että joku menestyy tai rikastuu, niin se oli yhteisestä pussista pois.

    En kyllä muista mikä ohjelma se oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  48. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 9.9.2016 kello 18:39

    Blogikirjoittaja:
    “Nyhtökaura kelpaa myös lapsilleni ja kissalleni.”

    Älä syötä sitä kissallesi. Se on eläinrääkkäystä.

    “Kissalla on täydellinen lihansyöjän elimistö ja se pystyy hyödyntämään kasviperäiset aineet todella huonosti.”

    http://pikkupeto.blogspot.fi/2014/08/kissa-vegaaniksi.html

    Siinä tapauksessa myös eläintarvikekaupoissa oleva “kissanheinä” on rääkkäystä. Ja tuossa kirjoitettiin, että “kelpaa — kissalleni”. Ei siinä sanottu että “syötän sitä kissalleni”. Kissat ovat tunnettuja siitä, että niille ei mikä tahansa kelpaa kuten koirille, jotka joskus napsivat kikkareita, koska omistajat eivät niitä kerää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Ahistaa kirjoitti 9.9.2016 kello 19:57

    Toistaiseksi vilja- ja palkokasvipohjaista lihan korviketta tulee Suomeen lähinnä kai vain Ruotsista. Kun nyt Nyhtiksen ja Härkiksen myötä Suomessa on syntynyt buumi, kohta on kaupoissa vastaavia tuotteita Keski-Euroopasta. En tiedä, miksi jo ei ole, mutta muutaman kuukauden päästä on varmasti.

    Siksi eivät kai ole lisänneet tuotantokapasiteettia vastaaman kysyntää. Ei siinä riitä kuitenkaan Verso Foodsin tai edes Pauligin muskelit.

    “Valelihan” omavaraisuus on myös kuulemma EU:n asialistalla eli halutaan korvat soijarouhe yms. lopullisesti. Silläkin perusteella voi ennustaa voittoa Euroopan isoille firmoille ja tappiota suomalaiselle pikku yrittelylle.

    Nyhtökauralla ja Härkiksellä voi olla tulevaisuutta ainakin spesiaali- jos ei massatuotteina, jos ne todella ovat poikkeuksellien vaikeita valmistaa, hyviä, terveellisiä ja vielä ekologisia verrattuna kilpailijoihin. Aika näyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Giardiniera kirjoitti 9.9.2016 kello 22:11

    Tommi Uschanov: Kuten Wikipediassa sanottaisiin: lähde?

    Maarit Tastulan ohjelma Punainen lanka, esitetty ylellä tammikuussa 2006.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  51. Ville kirjoitti 10.9.2016 kello 9:33

    N: […] Tosin minä en puhuisi kannattavien yritysten tukemisesta, sillä niin suuri määrä tukirahaa kipataan yrityksiin, joiden toiminta ei kannattaisi ilman tukia.

    Kyllä ne alkaisivat kannattaa ilman tukia, mutta tukien vuoksi toimintaa ei tarvitse oikeasti kehittää ja tehostaa. Näennäinen kehittäminen ja sen runsas raportointi riittää. Toiminnan kehittäminen oikeasti voisi toki vähentää työpaikkoja tai laskea palkkoja, elleivät markkinat kasva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Ahistaa kirjoitti 10.9.2016 kello 11:18

    Giardiniera: Tarja Halonen aikanaan sanoi että hänen talousajattelunsa mukaan jonkun menestys on aina toiselta pois. Lähde: Maarit Tastulan ohjelma Punainen lanka, esitetty ylellä tammikuussa 2006.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/08/20/halonen-halusi-vaikuttaa-arvoihin-muttei-maarata-niista

    Tuolta voi yrittää bongata mutta olisin kyllä kauhian hämmästynyt, jos löytyisi.Tällainen sieltä kuitenkin löytyy: “… mutta jos on oikein isot tuloerot, niin on todettu että se ei ensinnäkään luo sitä yhteistä henkeä se ei luo sitä käsitystä, että me ollaan yhdessä ja sitte siinä on ihan yksinkertaisesti se että ei raha oo mitenkään rajaton resurssi, vaan kyl se on sitten jostain muualta pois”.

    Aeimmin Halonen sanoo tietysti hyväksyvänsä vaurastumisen kannustimet.

    Että, joo, jos joku tosiaan on sitä mieltä, että raha on rajaton resurssi, kehotan menemään taloustieteen alkeiskurssille. Jos taas ymmärtää tuo tarkoittavan, että jonkun menestys on aina toiselta pois, kehotan opettelemaan suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  53. Syltty kirjoitti 10.9.2016 kello 11:22

    Kyllä kait mielummin kannattaa tukirahat suunnata kannattaville kuin kannattamattomille yrityksille. Kannattamattomat yritykset ovat yleensä huonommin johdettuja ja väärillä aloilla, kun taas kannattavat tekevät lähtökohtaisesti jotain oikeinkin.

    Eipä sillä, että kannattaisi tukea, mutta jos tuetaan, niin pliis ei ainakaan tueta semmoisia firmoja, jotka vain polttavat rahat älyttömyyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Ahistaa kirjoitti 10.9.2016 kello 11:53

    Koska kuitenkin jotkut luulevat, että Halonen on väärässä ja raha ei ole koskaan keneltäkään pois, haluan tarkentaa Halosen puolesta (mikä on hiukan ironista, koska arvostukseni on mitä on).

    Mies haluaa koristetyynyjä ja vaimo Dremel 450:n. Vaimo saa tahtonsa läpi. Dremelin ansiosta syntyy talouskasvua, koska vaimo duunaa jotain arvokasta ja myy sen. Vuoden päästä perheellä onkin varaa ostaa koristetyynyt sekä maksaa Dremeliä varten otettu laina.

    Nyt raha oli toki poissa mieheltä, mutta lopulta hän sai koristetyyysä, kunhan malttoi odottaa.

    Jos sen sijaan olisi ostettu koristetyynyjä kyseinen Dremel-raha olisi periaateessa olla ollut pois vaimolta ikuisesti.

    Valtion ja kuntien talouteen siirrettyä ajatuskulku menee periaatteessa täysin samalla tavalla. Tosin julkinen puoli ostaa kaikenlaisia koristetyynyjä, mutta ne kuitenkin ovat varsin pieni osa budjeteista.

    Elikkä raha (tai mikä tahansa niukka resurssi) on aina jostain pois. Jos vaikka kirjoittaa runoa, ei voi keksiä nyhtökauraa samaan aikaan. Kyse on ns. vaihtoehtoiskustannuksesta.

    Mutta jos rahan onnistuu investoimaan viisaasti, se voi poikia ajan myötä lisää rahaa. Ja siinä tapauksessa raha ei tosiaan ole pois keneltäkään vaan päinvastoin – ajan myötä.

    Mutta tämänhän te kaikki jo tiesittekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Elias (ilman tuohivirsuja tai nahkahousuja) kirjoitti 10.9.2016 kello 13:08

    smokin’ joe:
    Mikko Nummelin, Aasiassa on hurjasti kasvissyöjiä mutta vegaaneista siellä ei ole juuri kuultukaan. Maito ja maitovalmisteet ovat aivan olennainen osa intialaista keittiötä.

    Eikö ihminen voi muka syödä/juoda kaikkea, mikä maistuu, mitä on sopivasti saatavilla ja mistä ei tule huono olo tai vaivoja? (Joku voi toki preferoida toistuvasti myös viimeksimainittuun ryhmään kuuluvia, ja varsinkin juomia.) Kulttuurista riippuen kannattaa toki ottaa myös huomioon, mikä on sen piirissä yleisesti hyväksyttävää. Näitä periaatteita soveltaen luulisi ravitsemusalan yritystenkin menestyvän ja saavan rahoitusta, varsinkin, jos asiat ovat muuten kunnossa.

    Nyhtökaura lienee ihan OK, kunhan ketään ei pakoteta sitä syömään. En muista sitä kuitenkaan koskaan edes kaupan hyllyillä nähneeni. Moni asia, joka lisää valinnanvapautta on ihmisille hyväksi, ainakin jos ihmiset eivät valinnanvapautensa takia ahdistu. Joku voi silti ahdistua melkein mistä hyvänsä.

    Vegaanisuus tai veganismi ei ole ainakaan minun silmissäni mitään muuta kuin yksi X aatesuunta, yksi “-ismi” muiden joukossa tai lähinnä harhaoppi. (Huom! Edellä, ennen sanaa “aatesuunta” on kohdassa X vegaanien tarpeettoman katuraivon välttämiseksi itse poisjättämäni adjektiivin paikka.) esitän perusteluni asialle tässä:

    Ihminen on lajina elimistönsä osalta kaikkiruokainen otus, jonka kannattaa ja joka voi luontaisesti käyttää monipuolisesti hyödykseen useita kasvikunnan, sienikunnan kuin eläinkunnankin antimia. Jos jonkin aatteen tai harhaopin takia jää jotakin elimistön tarvitsemaa, tärkeää ravintoainetta saamatta, voi siitä kasvaa isokin puutostila, joka voi vaikuttaa koko elimistön tai jonkin sen osan toimintaan haitallisesti.

    Varsinkin kasvavien lasten ja nuorten tapauksessa se voi olla äärimmäisen haitallista, koska pahan puutostilan vaikutukset voivat jäädä pysyviksi. Takaako edes mikään laki maassamme kaikille lapsille ja nuorille heidän tarvitsemansa ravintoaineet?
    (On oikeastaan aika kauheaa ajatella, että vegaanivanhemmat voivat pilata lastensa kasvun ja tulevaisuuden vain omien päähänpinttymiensä tähden.)

    Miksi vegaaneille on sallittua kasvikunnan ja sienikunnan edustajien tai niiden osien, esim. siementen tai kasvinjyvien syöminen? Eivätkö kasvit tuota esimerkiksi siemeniä vain varmistaakseen lajinsa/sukunsa jatkuvuuden? Monipuolista sekaravintoa syövät ei-vegaani-ihmiset eivät tietääkseni sentään yleensä sikiöitä syö. Korkeintaan ehkä joskus harvoin joku syö korkeintaan lohen tai siian mätiä. (Mitä mätiä vegaani voi syödä? Pitääkö tyytyä syömään vain … tomaatteja, omenoita?)

    Voiko vegaani (tai kasvissyöjäkään) syödä lainkaan hyönteisiä, esim. heinäsirkkoja tai edes ikkunalaudalta joskus löytyviä, kuolleita ampiaisia tai kukkakärpäsiä? Näiden keräilyn organisointiin voi joku ehkä kehittää yrityksen ja sille tuottoisan bisnesidean.

    Pelkkä akanakauppa, ilman lisäbisneksiä, tuskin saisi riittävää riskirahoitusta. Ellei myy niiden lisäksi myös jotain muuta, esim. tuohivirsuja. Ai niin, mutta eikö tuohikin riistetä koivun rungosta? Siten jopa tuohen keruu voinee olla ajateltavissa kasvikunnan riistona, toimintatapana ja “kulttuuriina”, johon vegaanit lienevät näennäisestä “eettisyydestään” huolimatta ilmeisesti kasvi- ja sienikunnan osalta aina valmiina.

    Vegaanismin ja kasvissyönnin aate- ja arvopohja saattaa näin ollen olla aika hutera, ja perustua ainakin osin omanlaiseensa, paljolti rasismin kaltaiseen, rajoittuneiseen ajatteluun eri eliölajien ja niiden kehityksen osalta. Tämä tuo mieleeni myös aika ikävän ajatuksen veganismin yhtäläisyydestä erään ihmisrotuihin liittyneen “-ismin” kanssa, vaikka edellisen edustajat eivät nahkahousuihin ilmeisesti pukeudu.

    Mikä mahtaa olla vegaanien kanta lihansyöjäkasveihin ja niiden syömiseen? Lienevätkö nuo kasvit mielestään kerettiläisiä kasvikunnan edustajiksi?

    Jos ihminen syö esim. mustikoita ja puolukoita syöneen linnun munia tai karhun lihaa, ovatko nuo marjat menneet vegaanien mielestä molemmissa tapauksissa “hukkaan”? Jos kaikki maa-ala tulee käyttää vain ihmiskunnan, ja sen ravinnokseen käyttämien kasvien hyväksi, jäämme paljosta paitsi.

    Eräs olennainen kysymys ja ongelma, joka mielestäni liittyy kasvissyöntiin ja veganismiin, on ahdasmielisyys, tässä lähinnä ihmisen valinnanVAPAUDEN rajoitus. EETTISEN valinnan voi kukin ihminen tehdä omalla kohdallaan jo yksin pysymällä kohtuudessa.

    PS. Oletan itse, että erään aatesuunnan kritiikki yllä on tarpeellinen, mutta kohtuudessa pysyvä. Jos joku sen kohtuuttomaksi tulkitsee, voi sen jonkun kohtuullisen ajan kuluttua poistaa. Pahoittelen myös jo näin etukäteen, jos syyllistyn jonkun mielestä kasvissyöjien ja vegaanien ajatusmaalman liian stereotyyppiseen kuvaukseen. Olemme ainakin aikuisina ihmisinä kuitenkin kaiketi kaikki monin tavoin erilaisia, minkä ansiosta ihmiskunnalla on toivoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Sepi kirjoitti 10.9.2016 kello 13:21

    Tommi Uschanov: Kuten Wikipediassa sanottaisiin: lähde?

    Tapahtui 2006 punaisessa langassa, epävirallisen oloinen transscripti löytyy:
    http://punainenlanka.blogspot.co.uk/2006/01/tarja-halonen-kenen-joukoissa-seisot.html?m=1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Tommi Uschanov kirjoitti 10.9.2016 kello 14:03

    Giardiniera: Tarja Halonen aikanaan sanoi että hänen talousajattelunsa mukaan jonkun menestys on aina toiselta pois.

    Giardiniera: Maarit Tastulan ohjelma Punainen lanka, esitetty ylellä tammikuussa 2006.

    Se on mennyt minulta ohi, mutta löytyy näköjään Elävästä arkistosta. Kyseinen kohta on 5:04 – 6:00.

    Halosen vastaus on kyllä aika paljon vivahteikkaampi kuin tässä on annettu ymmärtää. Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei se kummunnut vulgaarivasemmistolaisesta menestyjävihasta vaan suomalaisen talouspolitiikan iänikuisesta kamreerimentaliteetista: hyvinvointia mittaa säästössä olevan rahamäärän kasvu (eikä siis esimerkiksi kulutusmahdollisuuksien kasvu, työn tuottavuuskasvu tms.), mutta rahaa on kansantaloudessa aina vain pieni rajallinen määrä, ja niinpä on koko ajan oltava tarkkoina kenen sitä annetaan kuluttaa – mukaan lukien menestyjät.

    Ja tämähän on tunnetusti ajattelua, jota edusti aivan yhtä paljon – ja Halosta jopa korkeaprofiilisemmin – hänen vastaehdokkaansa Sauli Niinistö. Varsinkin vastauksen loppua kohti Halonen kuulostaa enemmän stereotyyppiseltä mielikuvalta Niinistöstä kuin stereotyyppiseltä mielikuvalta Halosesta…!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  58. Henri Weijo kirjoitti 10.9.2016 kello 15:38

    Tero Tolonen: Tämä on varmasti totta mutta liittyy myös toiseen ongelmaan, eli siihen että Suomessa tehdään usein teknisesti aika haastavia projekteja, joita ei yksinkertaisesti voi julkaista puolitekoisena.

    Eli esim. ei voi julkaista vaikkapa virustorjuntaa, joka torjuu vain 2% viruksista, koska on aivan selvää mikä asiakaspalaute tulee olemaan. Tai lentokonetta, jolla pääsee ilmaan, mutta alastulon kanssa on niin ja näin.

    Eli se on ihan täysin alasta ja tuotteesta kiinni voiko noin tehdä vai ei – ei jotain rokotetta voi vain tuoda markkinoille ilman testejä, se on jo ihan laissakin määritelty asia.

    Ongelma siis mielestäni on, että yrityksellä on vain yksi brändi ja jos se tuohtaan sillä, että julkaistaan keskeneräisiä tuotteita, tätä voi olla vaikea korjata.

    Steve Jobs sanoi, että älä julkaise paskaa – toinen tapa ilmaista asia on, että laatu on yrityksen menestystekijä.

    On tietenkin olemassa semmoinen käsite kuin beta-versio ja rajoitettu markkinointi jne. Tämän tyyppistä testausta tietenkin kannattaa tehdä, koska siinä opitaan samalla kun tehdään mutta se on mielestäni eri asia kuin tulla markkinoille keskeneräisellä tuotteella.

    Juttelin tuossa hetki sitten erään kansainvälisille markkinoille suuntaavan yrityksen omistajan kanssa ja hän kertoi, että yksi tärkeä tekijä heillä oli hioa tuote ensin todella valmiiksi ja vasta sitten lähteä tarjoamaan sitä, koska tällä tavalla se erottuu heti kilpailijoista, jotka eivät vain ole jaksaneet tehdä viimeistelyä kunnolla. Ja ainakin mitä uutisista olen lukenut se näyttäisi toimivan.

    Hyvin harva startup aloittaa suoraan laatu- tai arvoketjun huipulta, ellei kyse ole vallan niche-tuotteesta (esimerkiksi jos joku lähtisi Fiskarsilta ja alkaisi valmistamaan tuhannen euron keittiöveitsiä). Ei Applekaan ollut Apple heti laakista. Ja kyllä Applelta on tullut markkinoille paskaa useinkin, myös Jobsin aikana (mm. ylhäältä murtuva puhelin, tietyt otteet heikentää signaalia ja katkaisee puheluita, battery drain jne, alkupään ongelmat Intel-prossujen kanssa). Hyvin ovat kuitenkin näistä toipuneet, brandin tarina menee näistä ohi. Jälleen, jos ajattelee että “brandi” on vain tuotteen laatu, niin asettaa itselleen anteeksiantamattomat standardit. Brandi on taipuisampi. Ja kyllä, Apple on aina ollut tarinallinen brandi, eikä “laatubrandi”.

    Varoituksen sanana tuolle yrityksen omistajalle: tämä jenkkijuristi (mielestäni oikein) kritisoi juuri tätä mentaliteettia. Sillä aikaa kun suomalainen nurisee että “meillä oli teknisesti parempi tuote” niin jenkkiyritys on jo myynyt röyhkeästi omansa ohi ja luvannut parantaa laatua myöhemmin. Näinhän kävi esimerkiksi suomalaisen FlowDockin ja amerikkalaisen Slackin kilpajuoksussa. Lähestulkoon kaikki ovat sitä mieltä, että FlowDockilla oli teknisesti parempi tuote. Mutta Slack tuli ja meni ohi kohti miljardien valuaatiota ja markkinajohtajuutta. Tämä esimerkki on muuten suoraan tuolta jenkkijuristilta lainattu. Myynti ja asiakkaiden hankinta on varsinkin alussa todella tärkeää. Sen tulee kirittää tuotteen kehitystä. Muutenkin, Suomessa varsinkin tuotekehitys on ollut näennäisesti asiakaslähtöistä. Juuri tätä insinööriviilausta.

    Ja aika selkeä jatkokysymys väitteellesi, että Suomessa tehdään aina niin teknisesti vaativia projekteja, on että miksi on näin? Johtuuko insinöörien ylitarjonnasta suhteessa markkinoijiin? Vähän aikaa sitten tästä tuli julkisesti väiteltyä että Suomessa panostetaan markkinointiin rahallisesti suhteessa vähemmän (TJEU, täältä) kuin muissa, erityisesti pohjoismaissa, niin kuulin vastaväitteen, että johtuu siitä kun täällä on niin paljon raskasta teollisuutta ja B2B-yrityksiä. Jos nyt ohittaa tuon implisiittisen ajatuksen, että B2B:ssä ja teollisuudessa ei “tarvita” markkinointia, niin eikö looginen johtopäätös ole, että KOSKA meillä ei panosteta markkinointiin niin meillä on niin paljon raskasta teollisuutta ja B2B-firmoja?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  59. TTK kirjoitti 10.9.2016 kello 15:59

    Elias (ilman tuohivirsuja tai nahkahousuja):

    Nyhtökaura lienee ihan OK, kunhan ketään ei pakoteta sitä syömään. En muista sitä kuitenkaan koskaan edes kaupan hyllyillä nähneeni. Moni asia, joka lisää valinnanvapautta on ihmisille hyväksi, ainakin jos ihmiset eivät valinnanvapautensa takia ahdistu. Joku voi silti ahdistua melkein mistä hyvänsä.

    Miksi sitä pakotettaisiin syömään sen enempää kuin mitään muutakaan ruoka-ainetta. Ei kukaan ole tunkemassa kurkkuusi letkua ja pakkosyöttämässä sinua nyhtökauralla.

    (On oikeastaan aika kauheaa ajatella, että vegaanivanhemmat voivat pilata lastensa kasvun ja tulevaisuuden vain omien päähänpinttymiensä tähden.)

    Pöljät vanhemmat nyt yleensä voivat pilata lastensa tulevaisuuden. Lasten pitäminen aliravittuna lienee syy huostaanottoon. B12-vitamiini, rauta ja proteiinit lienevät ongelmakohdat, mutta kaikki ovat ratkaistavissa helpohkosti.

    Miksi vegaaneille on sallittua kasvikunnan …
    … veganismin yhtäläisyydestä erään ihmisrotuihin liittyneen “-ismin” kanssa, vaikka edellisen edustajat eivät nahkahousuihin ilmeisesti pukeudu.

    Turhanpäiväistä sofismia ja tunteisiin vetoamista huipentuen “kaivon myrkyttäminen” nimellä tunnettuun epärehelliseen argumenttiin. Ei kelpaa perusteluiksi.

    Jos ihminen syö esim. mustikoita ja puolukoita syöneen linnun munia tai karhun lihaa, ovatko nuo marjat menneet vegaanien mielestä molemmissa tapauksissa “hukkaan”? Jos kaikki maa-ala tulee käyttää vain ihmiskunnan, ja sen ravinnokseen käyttämien kasvien hyväksi, jäämme paljosta paitsi.

    Tämä “hukkaan menemisen” problematiikka on pelkkää sumutusta. Mitä kasvipainotteisempi ihmisen ravinto on, sitä vähäisempi sen tuotantoon tarvittava maa-ala on yleisesti ottaen. Petoeläinten kannat ovat luonnossa huomattavasti pienemmät kuin niiden eläinten kannat, joiden ravinto on suurelta osin kasvikunnasta eli ravintoketjun alkupäässä on enemmän syötävää kuin loppupäässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  60. Pekka Pessi kirjoitti 10.9.2016 kello 16:17

    Tommi Uschanov: suomalaisen talouspolitiikan iänikuisesta kamreerimentaliteetista

    Mistä nämä mielikuvat Niinistön kamreerimentaliteetistä oikein kumpuavat? Eikö Niinistö kuitenkin toteuttanut hyvin keynesiläistä talouspolitiikkaa ja piti valtion menot tiukassa kurissa pitkän nousukauden ajan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Tommi Uschanov kirjoitti 10.9.2016 kello 17:46

    Pekka Pessi: Mistä nämä mielikuvat Niinistön kamreerimentaliteetistä oikein kumpuavat?

    Hänen puheistaan. Siitä, missä määrin ne ovat synkassa hänen tekojensa kanssa, voisi keskustella pitkäänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  62. Syltty kirjoitti 10.9.2016 kello 17:57

    Kyllähän Niinistö on kamreeri.

    Sattui vain olemaan nousukauden aikana valtionvarainministeri, jolloin talouspoolitiikka osuu tuurilla suoraan sellaiseksi, kun sen suhdanteiden mukaan pitää ollakin.

    (vasemmistosta sensijaan vaadittiin kiiluvasilmäisen lainanmaksun sijasta valtiota tekemään enemmän investointeja keskellä satumaista nousukautta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. Austrian kirjoitti 10.9.2016 kello 19:00

    Henri Weijo: Hyvin harva startup aloittaa suoraan laatu- tai arvoketjun huipulta, ellei kyse ole vallan niche-tuotteesta (esimerkiksi jos joku lähtisi Fiskarsilta ja alkaisi valmistamaan tuhannen euron keittiöveitsiä). Ei Applekaan ollut Apple heti laakista. Ja kyllä Applelta on tullut markkinoille paskaa useinkin, myös Jobsin aikana (mm. ylhäältä murtuva puhelin, tietyt otteet heikentää signaalia ja katkaisee puheluita, battery drain jne, alkupään ongelmat Intel-prossujen kanssa). Hyvin ovat kuitenkin näistä toipuneet, brandin tarina menee näistä ohi. Jälleen, jos ajattelee että “brandi” on vain tuotteen laatu, niin asettaa itselleen anteeksiantamattomat standardit. Brandi on taipuisampi. Ja kyllä, Apple on aina ollut tarinallinen brandi, eikä “laatubrandi”.

    Varoituksen sanana tuolle yrityksen omistajalle: tämä jenkkijuristi (mielestäni oikein) kritisoi juuri tätä mentaliteettia. Sillä aikaa kun suomalainen nurisee että “meillä oli teknisesti parempi tuote” niin jenkkiyritys on jo myynyt röyhkeästi omansa ohi ja luvannut parantaa laatua myöhemmin. Näinhän kävi esimerkiksi suomalaisen FlowDockin ja amerikkalaisen Slackin kilpajuoksussa. Lähestulkoon kaikki ovat sitä mieltä, että FlowDockilla oli teknisesti parempi tuote. Mutta Slack tuli ja meni ohi kohti miljardien valuaatiota ja markkinajohtajuutta. Tämä esimerkki on muuten suoraan tuolta jenkkijuristilta lainattu. Myynti ja asiakkaiden hankinta on varsinkin alussa todella tärkeää. Sen tulee kirittää tuotteen kehitystä. Muutenkin, Suomessa varsinkin tuotekehitys on ollut näennäisesti asiakaslähtöistä. Juuri tätä insinööriviilausta.

    Ja aika selkeä jatkokysymys väitteellesi, että Suomessa tehdään aina niin teknisesti vaativia projekteja, on että miksi on näin? Johtuuko insinöörien ylitarjonnasta suhteessa markkinoijiin? Vähän aikaa sitten tästä tuli julkisesti väiteltyä että Suomessa panostetaan markkinointiin rahallisesti suhteessa vähemmän (TJEU, täältä) kuin muissa, erityisesti pohjoismaissa, niin kuulin vastaväitteen, että johtuu siitä kun täällä on niin paljon raskasta teollisuutta ja B2B-yrityksiä. Jos nyt ohittaa tuon implisiittisen ajatuksen, että B2B:ssä ja teollisuudessa ei “tarvita” markkinointia, niin eikö looginen johtopäätös ole, että KOSKA meillä ei panosteta markkinointiin niin meillä on niin paljon raskasta teollisuutta ja B2B-firmoja?!

    Ruotsalaiset osaavat paremmin markkinoinnin. Kun markkinoinnin marginaalikustannus vastaa sen marginaalista lisäystä liikevaihdossa, he lopettavat markkinointipanosten lisäämisen. Suomalaiset olisivat lopettaneet jo aiemmin.

    Uskon että ulkomailla on myös markkinoinnin ROI ja attribuutiot meitä paremmin selvillä ja myös tärkeitä huomion kohteita.

    Kuinka monessa yrityksessä CMO on merkittävässä asemassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  64. Tero Tolonen kirjoitti 11.9.2016 kello 10:05

    Henri Weijo: Myynti ja asiakkaiden hankinta on varsinkin alussa todella tärkeää. Sen tulee kirittää tuotteen kehitystä.

    Mitä enemmän kyse on puhtaasti palvelusta johon ei liity mitään yrityksen omaa keksintöä tai tuotetta tuo mielestäni pätee hyvin, mutta jos yrityksellä on jokin oma tuotekehityspanostus markkinoille tulo liian aikaisin voi olla iso riski, jopa virhe.

    Sanoit, että Flowdock oli tästä hyvä esimerkki, mutta se tuli ilmeisesti ennen Slackiä markkinoille. Nokia oli markkinoilla ennen Applen iPhonea, MySpace oli markkinoilla ennen Facebookia. Kaikissa näissä myöhemmin tullut ohitti edellä ajaneen helpohkosti.

    Eli se, että pusketaan tuote markkinoille ennen kilpailijoita ei ratkaise lopulta mitään. Yhtä hyvin voit oppia myös kilpailijoiden virheistä. Etenkin jos kilpailija on tehnyt kuten tuo jenkkilakimies kehotti, eli julkaissut tuotteen sillä ajatuksella että tärkeintä on vain saada jotain nopeasti ulos. Se on kuin jakaisi ilmaista rahaa kilpailijoille.

    Esimerkiksi kun Nokia tajusi, että kamera oli tärkeä ominaisuus ja videoiden katselu yleistyi, se hommasi maailman laadukkaimman kameran, mutta puhelimissa oli yhä iso ongelma: niillä oli lähes mahdotonta katsoa ottamiaan valokuvia ja videoita, koska näppämistö vei pinta-alaa näytöltä.

    Samoin, Nokia tajusi, että sovellusten myynti oli tärkeää, mutta sen omat tuotteet olivat niin sirpaloituneita erilaisiin vanhoihin ekosysteemeihin, johtuen siitä että se oli ollut markkinoilla niin kauan eikä pystynyt luomaan yhtä yksittäistä sovelluskauppaa kaikille tuotteilleen.

    Apple pystyi etäältä katsomaan tätä kaaosta ja korjaamaan sen luomalla yksinkertaisemman ja paremmin toimivan kokonaisuuden.

    Jos nyt ohittaa tuon implisiittisen ajatuksen, että B2B:ssä ja teollisuudessa ei “tarvita” markkinointia

    Kuka on sanonut että B2B ei tarvita markkinointia? Itse asiassa B2C on usein myös osittain B2B toimintaa, koska usein tuotetta myydään ensin jälleenmyyjille ja vasta jälleenmyyjät myyvät tuotetta kuluttajille.

    Mutta kokonaisuutena B2C on aika paljon haastavampi sektori. Meillä oli eräs tuotantotalouden luennoitsija sanoi, että jos uusi firma lähtee kuluttajamarkkinaan mukaan niin voi suoraan vetää ruksit sen päälle – se oli ehkä vähän pessimistinen asenne, myönnetään. Onneksi tämmöinen asenne on vähenemään päin ja Suomessa uskalletaan jo lähteä tarjoamaan palveluita kuluttajillekin, esim verkkokaupan kautta.

    Suomalaiset ovat hyviä B2B:ssä siksi, että siinä on loputon lähde uusille innovaatioille – yritysten prosesseja voidaan kehittää lukemattomilla tavoilla. Ja tähän sektoriin kuuluvat myös lääketeollisuuden keksinnöt ja monet muut – yhtälailla ne ovat tärkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. tcrown kirjoitti 11.9.2016 kello 22:10

    Ero Suomen ja Ruotsin välillä on, ettei meillä ole Wallenbergejä eikä muutenkaan isänmaallista suuromistusta, jota startupit tarvitsisivat.

    Ero taitaa johtua siitä, että Wallenbergit ehtivät säätiöidä omaisuutensa ennen kuin joku sai homeopaattisen älynväläyksen, että yrityksen ensisijainen tehtävä on maksimoida omistajille tuotettu lisäarvo, ja että osakekurssi mittaa tuota tuotettua lisäarvoa jotenkin edustavasti lyhyelläkin aikavälillä. Tuon säätiöinnin seurauksena Wallenbergeilla ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin kehittää yritystoimintaa pitkäjänteisesti.

    Mutta jos/kun ongelma on kvartaalikapitalismi ja pitkäjänteisen omistajuuden puuttuminen, eikö ongelman pitäisi ratketa luomalla kannusteet pidempiaikaiselle omistamiselle lyhytaikaisen sijaan? Muutetaan siis osakeyhtiölakia jotenkin niin, että niillä osakkeilla, jotka ovat vaihtaneet omistusta edellisen kerran myöhemmin, maksetaan vähemmän osinkoa ja annetaan vähemmän äänivaltaa yhtiökokuksessa kuin pitkään samalla omistajalla olleilla osakkeilla.

    Sen lisäksi minun mielestäni pitäisi ymmärtää, että yritykset ovat keskenään kovin erilaisissa tilanteissa, joten niitä pitäisi kohdella eri tavoin (erityisesti verotuksessa). Siis vaikkapa niin, että uusia, alle 15 vuotta vanhoja osakeyhtiöitä verotetaan viron mallin mukaan, eli vain kun yrityksestä maksetaan osinkoja (tai velan korkoja). Yritys voi listautua, jolloin sitä verotetaan niin, että se laskee liikkeelle vuosittain esimerkiksi yhden prosentin uusia osakkeita suoraan valtiolle, joka sitten myy ne markkinoille, ja vieras pääoma verotetaan vähän tuota kireämmin. Tällöin verotuksella ei ole minkäänlaisia kassavirtavaikutuksia yritykselle, ja yrityksillä on taloudelliset kannusteet pysyä suhteellisen vakavaraisina. Listautumisen yhteydessä joudutaan toki maksamaan ne ensimmäisen 15 vuoden maksamattomat verot esimerkiksi niin, että valtiolle annetaan 30% listautumishetken arvosta, josta kuitenkin on ensin vähennetty yritykseen maksettu oma pääoma.

    Jos 15-vuotias osakeyhtiö ei ole kiinnostunut listautumaan, sitä aletaan verottaa niin, että on taloudellisesti edullisempaa joko listautua tai purkaa osakeyhtiö ja jatkaa vaikkapa kommandiittiyhtiönä henkilöverotuksen piirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. ksee kirjoitti 17.9.2016 kello 0:39

    Tulipa tuossa taas henkilökohtaisesti yksi “kasvun pullonkaula” eteen — piti hetki miettiä, että lähteekö iipeeärrät suoraan julkiseksi tiedoksi konferenssipaperin muodossa vai pitäisikö selvittää olisiko ideassa mitään patentoitavaa. No, ehkä olisi ollut, mutta kun tutkijalle korvaus keksinnöstä on helposti kokonaista 0 €, niin konferenssimatka jonnekin esim. Välimeren lomakohteeseen ja vaikkapa 5 vuorokauden päivärahat voittavat pelin 6-0. Bonuksena voi vuosien saatossa jopa ropista h-indeksitilille useampikin viittaus!

    Varmaankin useampi lukija haluaisi tässä vaiheessa nohevana opastaa, miten lainsäädännön mukaan työsuhdekeksinnöistä pitää ehdottoman 100% maksaa ja että liitto kyllä auttaa asiassa. No, käytännössä liitto ei missään nimessä halua iskeä lusikkaansa soppaan, koska tässäkin nimenomaisessa tapauksessa de facto julkean sektorin työnantaja on löytänyt juridisesti sopivasti häsmäisen tulkinnan, jonka kestävyyttä ainakaan valkokaulusproletariaatin etuja mukamas ajava ay-mafia ei halua lähteä leivättömän pöydän ääressä testaamaan (eihän niitä verottomia VVO-osinkoja nyt ihan kaikkeen turhaan kannata lähteä tuhlaamaan…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Syltty kirjoitti 17.9.2016 kello 7:29

    tcrown: Jos 15-vuotias osakeyhtiö ei ole kiinnostunut listautumaan, sitä aletaan verottaa niin, että on taloudellisesti edullisempaa joko listautua tai purkaa osakeyhtiö ja jatkaa vaikkapa kommandiittiyhtiönä henkilöverotuksen piirissä.

    Hyvä mies, ehdotuksesi on täysin järjetön. Mieti nyt vähän. Pörssiyhtiöitä on huimat 120 kpl ja muita osakeyhtiöitä yhteensä 270 000 kpl.

    “Jos 15-vuotias osakeyhtiö ei ole kiinnostunut listautumaan, sitä aletaan verottaa niin, että on taloudellisesti edullisempaa joko listautua tai purkaa osakeyhtiö ja jatkaa vaikkapa kommandiittiyhtiönä henkilöverotuksen piirissä.”

    Mitä ihmeen järkeä on purkaa, listauttaa tai muutta henkilöyhtiöiksi kaikki suomalaiset ei-pörssiosakeyhtiöt? JOkainen 15-vuotta vanha ongelmissa oleva yritys ajettaisiin siis alas, kun ei semmosita voi listata, eivätkä myöskään omistajat varmaan haluaisi ongelmapesää henkilöyhtiöksi muuttaa. Noh, olisipa ainakin luovaa tuhoa kerrakseen.

    Ja kuka kumma haluaisi listata yrityksensä pörssiin, jos se tarkoittaisi noin 30% verotuksen realisoitumista? Jos esimerkiksi haluaa listata, jotta voisi myydä omistuksensa, se kannattaisi myydä suoraan jollekin, mieluiten tietenkin ulkomaille, silloin säätäisi suoraan 30% veroissa. Jos tarvitsee lisää pääomaa kasvua varten, taas verottaja haukkaa suoraan 30% firman arvosta.

    Tulee hieno hrädelli, kun valtio alkaa myymään vuosittain semmoisia arvoltaan noin 1000e pompsuja nappikauppayrityksistä, jonka jälkeen vähemmistöosakkaat alkavat tietenkin yhtiökokouksissa vaatimaan kaikenlaista.

    Kyllä näissä verofantasioissa pitäisi olla jonkinlainen tolkku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  68. Tero Tolonen kirjoitti 23.9.2016 kello 10:14

    Jos vähän positiivisempaa uutista – telakat oli haudan partaalla ja kukoistavat, tänään Talouselämässä taas tämmöistä:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-naita-tulee-nyt-vauhti-loytyy-haudan-partaalta-6585129

    Tuo on niin usein toistuva tarina, että yritys on ihan kuoleman kielissä ja sitten tapahtuu jotain, mikä muuttaa yllättäen suunnan, että tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja vähintään muistaa, että epätoivoinen tilanne ei välttämättä ole koko homman loppu.

    Syy tähän on usein se, että jos yritys on käynyt pitkän tien, niin se yleensä tuntee myös markkinan hyvin ja tietää mitä pitäisi tehdä, jos siihen olisi mahdollisuus.

    Valitettavan usein vain unohdetaan se osaamispotentaali mikä syntyy siitä kuin jossain markkinassa on vuosia mukana ja toisaalta yliarvostetaan esimerkiksi jotain uutta yritystä tai sen keksintöä.

    Yksi esimerkki on vaikkapa Tesla vastaan muut autovalmistajat – sähkömoottori on hieno keksintö, mutta se ei ole vielä sama asia kuin auto. Muut autovalmistajat ajan myötä kehittävät oman moottorin ja niillä on valtava etu puolellaan siinä, että ovat olleet markkinoilla niin paljon pidempään. On mielenkiintoista seurata pystyykö Tesla pysymään pinnalla, vai myydäänkö se kenties jollekin isolle valmistajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus