Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016

3.9.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily 

Esityslistan voi lukea tästä.

Lausunto valtuustoaloitteesta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin

Tarkkaan ottaen aloite koskee valmistelun aloittamista. Siinä on vissi ero, koska myönteinen kanta valmisteluun ei tarkoita, että hyväksyisi lopputuloksen, jos se menee jotenkin kummalliseen suuntaan.

Virasto vastustaa ajatusta kansallisesta kaupunkipuistosta, koska se tuo viraston mukaan ympäristöministeriön osapuoleksi Helsingin kehittämiseen. On kyllä sanottava, että valtiovallan (kesk) panos Helsingin kaupunkikuvaan on ollut masentava.

Sitä ei oikein osattu sanoa, kuinka vankan veto-oikeuden kaupunkipuisto valtiolle antaisi. Varottavana esimerkkinä pidettiin lasten seikkailupuistoa Hämeenlinnan Ahvenistolla, jossa ympäristöministeriö ilmoitti kantanaan, ettei sellainen toiminta sovi kaupunkipuistoon. Se taisi kuitenkin jäädä pelkän mielenilmaisun tasolle, koska seikkailupuisto Hämeenlinnassa kuitenkin on.

Vaikka valtio ei saisikaan veto-oikeutta, hidastusta yksi ylimääräinen käsittelykierros aina merkitsee. Kaavoitusta ei ole nopeudesta kiitelty.

Aloitteessa esitetään, että kaupunkipuistoon liitettäisiin esimerkiksi keskustakorttelit ja osa lähiöistä. Tätä en voi hyväksyä. Helsinki päättäköön keskustansa kehittämisestä itse ilman, että valtiolla (kesk) on tähän viimeinen sana. Ja lähiöistään. Aina on pelättävissä, että valtio ajatteleekin valtiota maanomistajana.

Henkilökohtaisesti minusta olisi parempi ajatus, että kansalaisten huoleen viheralueiden säilymisestä vastattaisiin tarkkarajaisella keskustapuiston osayleiskaavalla, kunhan tämä ei niin tarkkarajainen yleiskaava on valmis. Voidaan nimittäin joutua havaitsemaan, että ympäristöministeriön käytännön kansalaismielipiteen kuulemiseen ovat selvästi kaupunkia huonommat.

Politiikka on kuitenkin joukkueurheilua. Ryhmässämme kaupunkipuistolle on suurta kannatusta. Onhan koko käsite Pekka Haaviston aikaansaannos.

Puukerrostalojen alue Kuninkaantammen liepeille vesihuollolta vapautuvalle alueelle

Tähän tulisi noin 900 asukasta Jokeri 2 linjan (nykyiseltä nimeltään bussi 560). Katsotaan, valittaako betoniala taas kaavamääräyksestä käyttää rakennusaineena puuta. Viimeksi valittivat ja hävisivät.

Silvola nyt

Tältä alue näyttää nyt.

Silvolan tekoaltaan rannalle tulee uimaranta nyt kun allasta ei enää käytetä juomaveden varastointiin.

silvola sitten

Tällainen siitä pitäisi tulla. Kaava-alue on tuo mustalla rajattu. Muu on kaavoitettu aiemmin.

Kiinteistövirasto haluaisi alueelle enemmän asukkaita. Toden totta, miksi rakennetaan puisto alueelle, joka rajautuu keskuspuistoon? Mutta toisaalta kun keskuspuistoa pienennetään Hämeenlinnanväylän bulevardin takia, joten voi sitä jossain suurentaakin. Ymmärtääkseni tähän ei tule metsää vaan rakennettu puisto ja palstaviljelyalueita.

Täydennyskaava Yläkiventiellä Myllypurossa

Tontille tulee kahdeksankerroksinen pistetalo, 2800 k-m2 eli 70 asukasta. Olisi toiselle puolelle mahtunut toinenkin, mutta autopaikat eivät olisi mahtuneet enää maan päälle eikä asuntojen arvo puolla maanalaisia pysäköintipaikkoja.

Tämä on tehty tontilla olevan asuntalon hakemuksesta. Rahaa putkiremonttiin?

Pakilantielle tiivistyskaava

Kovin sekavanoloista Pakilantietä on päätetty ryhdistää tekemällä siitä kadun näköinen ja sallimalla sen varrella vähän korkeampaa rakentamista. Tässä se kohenee pieneltä yhden korttelin matkalla. Sata asukasta lisää.

pakilantie

Toimisto- ja liiketilojen pysäköintinormi

Kokoomus pyysi tämän pöydälle. En tiedä, mitä he esittävät.

Normia loivennetaan. Siellä, missä sovelletaan enimmäisnormia, sallitaan nykyistä enemmämn pysäköintipaikkoja ja siellä, missä sovelletaan vähimmäisnormia, pakotetaan rakentamaan pienempi määrä paikkoja. Osittain siirrytään vähimmäisnormista enimmäisnormiin.

Minä en vaatisi toimistoilta yhtään paikkaa. Rakentavat niin paljon kuin katsovat tarvitsevansa. Kadunvarsipysäköintiä pitää silloin tietysti säädellä yhteismaaongelman torjumiseksi.

Fillaripaikkoja tulee ainakin tarpeeksi. Oletuksena on, että joka kolmas tulee fillarilla – tosin asiakkaatkin voivat tulla fillarilla. Paikkanormi on yksi paikka/50 neliötä. Asuntoaloissa normi on nykyisin yksi fillaripaikka/ 30 neliötä, eli pyöriä oletetaan olevan hieman enemmän kuin asukkaita. Näissä päästään aika isoihin pyöräpaikkamääriin. Pasilan aseman Triplan fillaripaikkavaatimus on muistaakseni 3500.

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016”

  1. James kirjoitti 3.9.2016 kello 20:11

    Vedenpuhdistusaltaalla ei taida olla vielä nimeä; Silvolan allas on erikseen joen pohjoispuolella. Vetokankaassa on muuten muutaman sadan metrin päässä uimaranta samantyyppisessä lammessa joten onkohan tämä uimapaikka ihan välttämätön; ai niin, kaupunkien rajahan se kulkee tossa välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  2. Kansallinen kaupunkipuisto tarvitaan kirjoitti 4.9.2016 kello 10:37

    Kaupunki suhtautuu nihkeästi ajatukseen kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin, koska se pelkää, että valtio pääsisi puuttumaan kaupungin kaavoitukseen.

    Ehkä voisi olla hyödyllistäkin, että jollakin ulkopuolisella taholla voisi olla sanansa sanottavana asiassa. Kaupunkipuiston tarkoitushan kai kuitenkin on turvata kaupungin tärkeimmät ja valtakunnallisestikin arvokaat viheralueet, eikä pitää niitä jonkinlaisena rakennusmaareservinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  3. Sakke kirjoitti 4.9.2016 kello 12:00

    O.S. kirjoitti: “On kyllä sanottava, että valtiovallan (kesk) vaikutus kaupunkikuvaan on ollut masentava.”

    Hetkinen, miten tuo on ollut mahdollista ja milloin? Nyt ei taideta viitata ainakaan aikoinaan, suuriruhtinaskunnan aikaan tapahtuneeseen rautatien rakentamiseen ja sen suotuisiin vaikutuksiin?

    Kävin eräänä kesäisenä päivänä Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä, ja täytyy sanoa, että tuo yllättävän kiva museo olisi kyllä ansainnut silloin enemmän kävijöitä, myös ulkomailta. Heitä olisi varmasti riittänyt enemmän esimerkiksi saavutettavuudeltaan paljon paremmalla, entisellä VR:n konepajan alueella Helsingissä, jossa kai nykyisin (saamieni uutistietojen mukaan) vain “paistetaan” asukkaita upouusissa (, mutta liian kuumiksi tehdyissä) asuintaloissa. Saunoihinko, vai minne, on osunut valtiovallan panos?

    Maamme talouden uusien “vetureiden” suunnittelijoiden olisi ehkä syytä tehdä opintoretkiä myös kotimaassa, ja käydä paikan päällä hankkimassa tietoa, jota on saatavilla. Kysyä sopii, millainen attraktori, nähtävyys tai turistikohde, tai parhaimmillaan niiden keskittymä, ja missä, tuo maahamme parhaiten ja aiempaa reilusti enemmän tuloja ulkomailta?

    Harva varmaankaan ulkomailla tai turisti Suomessakaan tietää, että esimerkiksi jostain Hyvinkäältä asti löytyy mm. keisarin juna. Sääliksi vain käy, miten paljon enemmän turisteja se voisi houkutella paikalle, jos sijainti olisi saavutettavuudeltaan parempi.

    PS. Toivottavasti Helsingin seuraava, iso houkutin ei ole olemukseltaan ja väritykseltään mikään liian räikeä tai synkkä, ainakaan esim. musta rumilus, tai pelkkä rahanreikä, ts. musta aukko, jollainen ei sovi ilmavaan, raikkaaseen ympäristöönsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.9.2016 kello 17:11

    Valtion panos maanomistajana (ja vaikeana sellaisena) Töölönlahden kaavoitukseen on ollut lähinnä destruktiivinen, valtion suunnittelema Hakamäentie on hirveä ja niin edelleen. Valtion mielestä paras paikka varastoida viljaa Suomessa on Hernesaari, eikä sitä saa sieltä mitenkään pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Matti Kinnunen kirjoitti 4.9.2016 kello 12:16

    Pyöräilyn suosio kasvaa koko ajan. Pyörät ovat aika halpoja ja niitä on erilaisia eri käyttötarpeisiin. On hyvinkin uskottavaa, että keskimäärin pyöriä on piankin enemmän kuin 1/asukas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Saynur Auer kirjoitti 4.9.2016 kello 14:38

    Erikoinen näkökulma vihreältä gurulta KKP-statukseen, jonka Suomen muut suurkaupungit kuten Turku on jo saanut ja Tampere aktivoinut, ja jolla mm. Kotka, Hanko ja Porvoo vahvistavat ainutkertaisia kaupunki-kokonaisuuksiaan. Tamperekin kasvaa kohisten ja monipuolisesti yhdessä vireillä olevan kansallisen kaupunkipuistohankkeen kanssa.

    KKP-status antaa tarvittaessa uskottavaa suojaa lyhytnäköisiä, kaupallisia invaasioita vastaan. Olen ollut mukana ihmettelemässä, miten ks-lautakunnan enemmistö on ollut valmis kaavoittamaan Helsingin merenedustan helikopterimeritäytölle ja mitätöimään vanhan keskustan rajoitettua 16-kerroksista rakentamiskorkeutta 33-kerroksisen, ulkomaisen hotellirakennuksen tieltä. Onneksi valtuuston enemmistö on saatu kansalaisjärjestövoimin havahtumaan ja pysäyttämään nämä vihreää valoa saaneet hankkeet. Malmin lentokentän kaavoitukselle ja “kevyen liikenteen” Kruunuvuoren silloille ei käynyt yhtä hyvin.

    Viimeisten kymmenen vuoden aikana Helsingin vapautuneet rannat on vauhdilla rakennettu täyteen ja tukkoon, eikä uusia kaupunginosia erota toisistaan ainakaan rakennuskannan tyylistä tai monimuotoisuudesta.

    Helsinki tarvitsee tahon, jolla olisi kaupunki-kuvallisissa “pattitilanteissa” perspektiiviä ja asiantuntemusta nähdä kauempaa ja kauemmas, mikä on pääkaupungille ja sen asukkaille parasta. Tämä taho on nyt tarjolla KKP-statuksen muodossa.

    KERTAUKSENA:
    “Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelu ja -rakentamista.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  7. Jyri kirjoitti 4.9.2016 kello 17:06

    Ja jos karttaa katsoo laajemmin niin kaikista järkevintä Helsingille olisi luovuttaa tuo nurkka Vantaalle sillä jokatapauksessa tuo alue tulee kuulumaan käytännössä tiiviimmin (lähimmät kaupat, yhteydet keskustaan jne..) Myyrmäen suuralueeseen kuin mihinkään muuhun Helsingin kaupunginosaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2016 kello 13:18

    jos tuo maa liitettäisiin osaksi Vantaata, syntyisi hankala tilanne, jossa Helsinki omistaa maan ja Vantaa kaavoittaa sen. Vantaalla ei olisi missään tapauksessa varaa ostaa tuota maata itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ennen vai jälkeen yleiskaavan kirjoitti 4.9.2016 kello 18:49

    Vihreät tai ainakin osa heistä kannattaa kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Tarkoittaako tämä ennen vai sen jälkeen, kun suuri osa kaupungin viheralueista on ensin yleiskaavassa kaavoitettu rakentamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  10. Rolle kirjoitti 4.9.2016 kello 20:52

    Saynur Auer:

    Viimeisten kymmenen vuoden aikana Helsingin vapautuneet rannat on vauhdilla rakennettu täyteen ja tukkoon, eikä uusia kaupunginosia erota toisistaan ainakaan rakennuskannan tyylistä tai monimuotoisuudesta.

    Parempaan suuntaan rannoilla on menty, ennen rannat oli lähinnä aidattua joutomaata, nyt rannoille pääsevät kaikki. Rakentaminen on sillä tavalla tehty ihan fiksusti, että rantoja ei ole suljettu, vaan siellä kulkee tyypillisesti kevyen liikenteen väylä.

    Jokaisen vuosikymmenen arkkitehdit ovat oman aikansa lapsia, ihan samalla tavalla niissä aiemmin rakentuneissa alueissa näkyy ko. aikakauden rakennustyyli. Ja ihan kivannäköistä rakennusta uusille alueille nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. ksee kirjoitti 4.9.2016 kello 20:55

    OS: “Mutta toisaalta kun keskuspuistoa pienennetään Hämeenlinnanväylän bulevardin takia…”

    Kun bulevardit on kerta mainittu, niin tässä voi ehkä tuoda esiin muutamia havaintoja meneillään olevalta työmatkalta?

    Tuossa hotellihuoneen ikkunan alla liikenne jyrää yhtä bulevardia kohti keskustaa ja sieltä pois. Väyläjärjestely näyttää olevan 4 kaistaa suuntaansa ja vielä 2 erillistä kaistaa kumpaankin suuntaan paikalliselle liikenteelle. Väliin mahtuu vielä kuusi jalkankulkuväylää (jos oikein näin) ja erilliset pyöräkaistat kumpaankiin suuntaan. Puurivejä näyttäisi olevan kahdeksan ja vielä mahtuu molempien paikallisautokaistojen varteen pysäköintipaikatkin.

    Katujen varsilla näyttää olevan pääosin 16-kerroksisia taloja ja risteyksien yhteydessä nopeasti arvioiden jotain 30-kerroksisia taloja. Pienemmät välikadut näyttävät olevan sen verran leveitä, että niihin kahden erisuuntaisen kaistan, kadunvarsipysäköinnin ja leveiden jalkakäytävien lisäksi mahtuu puurivistöt molemmin puolin. Joillakin vastaavilla bulevardeilla näyttää olevan jopa erilliset bussikaistatkin ja jokun uumenissa kulkee jopa^2 metrolinja.

    Kuulostaa ehkä tuhlailevalta maankäytöltä, mutta nopean Wikipediavilkaisun pohjalta asukastiheyden pitäisi olla täällä tuplat Helsinkiin verrattuna. Henkilökohtaisesti en myöskään pysty näkemään täkälaista mittakaavaa mitenkään ahdistavana tai epäinhimillisenä.

    Jos tällaista voitaisiin tehdä pk-seudulla, niin mikäpä siinä – bulevardisointi voisi ruveta kuulostamaan järkevältä jopa muidenkin kuin vannoutuneiden autoilun vihaajien parissa. Pahasti vain tuntuun siltä, että suomalainen “bulevardi” on max. 2+2 kaistaa, joista yksi kaista suuntaansa voidaan allokoida tuosta noin vaan joukkoliikennekaistaksi tai pyöräilyväyläksi ja jossa melkein katuun kiinni rakennettaan max. 5 kerroksisia HITAS- ja ARA-betoninoppia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. Johannes Silvonen kirjoitti 4.9.2016 kello 22:01

    Kaupunkisuunnittelulautakunnan nuiva suhtautuminen kansallista kaupunkipuistoa kohtaan ei ole suuri yllätys, mutta sen lausumat perustelut ovat aika ontuvia. Lausunnossa todetaan: “Helsingin kaupungin tavoitteena on säilyttää keskeiset virkistys- ja viheralueet sekä arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt kaavoituksen keinoin.”
    Kaupungin tavoite on hieno, mutta kuten uutta yleiskaavaa kohtaan esitetty kritiikki osoittaa, tavoite ei nykyisellään toteudu. (esim. http://kaupunkimetsa.blogspot.fi/2016/09/yhdistysten-tiedote-ita-helsingin.html )
    Kaupunkisuunnittelulautakunta perustelee lausunnossaan, että kansallista kaupunkipuistoa ei tarvitse perustaa, koska viheralueiden arvot voidaan turvata muutenkin: “Viheralueiden arvojen, kuten kulttuuriympäristöarvojen, luontoarvojen ja viheryhteyksien, säilyminen voidaan turvata oikeusvaikutteisilla yleis- ja asemakaavoilla sekä kaupungin eri hallintokuntien ohjauksella alueiden jatkosuunnittelussa.” Tässä kaupunkisuunnittelulautakunta on oikeassa, näin tosiaan _voidaan_ tehdä, mutta voidaan yhtä hyvin jättää tekemättä, kuten Helsingin tärkeimpien luontoalueiden jatkuva nakertaminen osoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2016 kello 7:24

    Johannes, mistä tiedät, mitä kaupunkisuunnittelulautakuntya tulee tästä lausumaan? Kokous on huomenna tiistaina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Johannes Silvonen kirjoitti 5.9.2016 kello 12:19

    Osmo Soininvaara:
    Johannes, mistä tiedät, mitä kaupunkisuunnittelulautakuntya tulee tästä lausumaan? Kokous on huomenna tiistaina.

    Myönnän että kritiikkini osui väärään kohteeseen, pahoittelut tästä. Viittasin huomisen kokouksen esityslistalla olevaan lausuntoehdotukseen, joka tosiaan on vasta ehdotus. Yllä olevassa kommentissani pitäisi kaupunkisuunnittelulautakunnan tilalla lukea ilmeisesti kaupunkisuunnitteluvirasto, jolta lausuntoehdotus lienee peräisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. MikkoM kirjoitti 5.9.2016 kello 14:23

    Kuninkaantammen alue: OS: “Vantaalla ei olisi missään tapauksessa varaa ostaa tuota maata itselleen.” Mutta eikös tälle ole malli luotu. Liitetään alue Vantaaseen ja sitten Vantaa pakkolunastaa tuon raakamaan. Tuskin on kovin kallista, peltoa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2016 kello 15:03

    Raakamaa lunastetaan raakamaan hinnalla, jos maanomistajalla ei ole osaa eikä arpaa arvonnousuun. Niinpä valtio sai paljon paremman hinnan raakamaasta kehäradan varrella, koska oli osallistunut radan rakentamiseen kuin perikunta, joka haluaisi saada ansiotonta voittoa itselleen ilman omaa panosta maan arvonnousuun. Tämän alueen arvonnousu on kiinni jokeri 2 linjan tunnelista, jossa ratikkaa odoteltaessa kulkee runkobussi 560.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. ksee kirjoitti 5.9.2016 kello 15:30

    Osmo Soininvaara:
    Raakamaa lunastetaan raakamaan hinnalla, jos maanomistajalla ei ole osaa eikä arpaa arvonnousuun.

    Eikö samaa voisi soveltaa myös asuntokauppaan? Tuskinpa yksittäisellä asunnonomistajalla on mitään osaa ja arpaa siihen, että esim. Helsingin keskustassa sijaitsevien asuntojen hinnat nousevat nousemistaan. Jos joku siis haluaisi myydä asuntonsa, niin kaupunki voisi lunastaa sen jollain laskennallisella jäännösarvolla (vaikkapa “rakennuskustannukset vuonna miekka-ja-kivi miinus p% laskennallista korjausvelkaa per vuosi”).

    Reilua kuin mikä! Jos joku valittaa, niin häntä voidaan aina lyödä päähän ahtaissa hometarhoissa kärsivillä lapsilla ja vaipoissa viruvilla vanhuksilla.

    Mikään ei tietenkään estä laajentamasta tätä “yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta” muillekin elämänaloilla – voi hyvin kysyä, että mikäpä on jonkun piensijoittajan osa tai arpa pörssiyhtiön kurssinousuun saatika yhtiön maksamiin osinkoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.9.2016 kello 8:23

    ksee
    Helsingissä Hitas-järjestelmä toimii näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Syltty kirjoitti 6.9.2016 kello 8:51

    ksee: Eikö samaa voisi soveltaa myös asuntokauppaan? Tuskinpa yksittäisellä asunnonomistajalla on mitään osaa ja arpaa siihen, että esim. Helsingin keskustassa sijaitsevien asuntojen hinnat nousevat nousemistaan. Jos joku siis haluaisi myydä asuntonsa, niin kaupunki voisi lunastaa sen jollain laskennallisella jäännösarvolla

    Tuollaisella lunastusmenettelyllä olisi erittäin pahoja sivuvaikutuksia, koska eihän kukaan haluaisi myydä äärimmäisen arvokasta asuntoaan, jos siitä ei saisi markkinahintaa.

    Mutta, mutta, itseasiassa kiinteistö/tontin arvoon perustuva kiinteistöverohan toimii juuri tuohon suuntaan, mutta ilman tuota lukitusvaikutusta.

    Eikä tuo esimerkki kuitenkaan edelleenkään vertaudu raakamaahan mitenkään, koska eihän pellosta kukaan suostu maksamaan tontin hintaa. Ei maanomistaja omista tontteja, ennenkuin kaupunki on ne kaavoittanut ja jos kaupunki ei kaavoita, maa ei ole tonttien arvoista.

    Kenen mielestä kaavoitetusta ja rakentamattomasta tontista pitää saada sama hinta, kuin tontista, jolle on rakennettu kerrostalo? Sitähän raakamaata omistavat vaativat, koska he haluavat pellostaan saman hinnan kuin kaavoitetusta tontista, vaikka sillä pellolla ei olisi kaavaa. Miten tämä eroaa siitä, että tontinomistaja vaatisi tontistaan saman hinnan kuin tontista, jolle on jo rakennettu talo?

    Maksaisitko itse vaikkapa 50 000 euron tontista 300 000 e?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Nainen kirjoitti 6.9.2016 kello 9:31

    Kuninkaantammen lammen nimi kaavassa on Palettilampi, Palettdammen. Muutenkin alueen nimistö on taiteilijaperusteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. ksee kirjoitti 6.9.2016 kello 12:00

    Syltty: Tuollaisella lunastusmenettelyllä olisi erittäin pahoja sivuvaikutuksia, koska eihän kukaan haluaisi myydä äärimmäisen arvokasta asuntoaan, jos siitä ei saisi markkinahintaa.

    Tämä voidaan ratkaista sillä, että kaupunki lunastaa asuntoja myös omaan tarpeenseensa vaikkapa vuokra-asunnoiksi tai uuden pormestarin edustusasunnoksi. Tässä voisi saada kansalle helposti myös sirkushuveja arpomalla lunastuskohteet vähän Veikkauksen Naapurit -pelin arvonnan tyyliin.

    Eikä tuo esimerkki kuitenkaan edelleenkään vertaudu raakamaahan mitenkään, koska eihän pellosta kukaan suostu maksamaan tontin hintaa. Ei maanomistaja omista tontteja, ennenkuin kaupunki on ne kaavoittanut ja jos kaupunki ei kaavoita, maa ei ole tonttien arvoista.

    Eikös tässä viimeisimmässä esimerkissä maanomistaja nimenomaan pyytänyt kaupunkia kaavoittamaan maansa ja oli jopa sopinut maan myynnistä rakennusliikkeelle? Kyse ei ollut siis mistään maataan panttaavista jyvänjemmareista, jotka olisivat aktivoituneet huutamaan suurempia korvauksia vasta lunastustarjouksen kolistessa postiluukussa.

    Kaupunkipa vaan ei kaavoittanut vaan käynnisti lunastusprosessin.

    Hommaa ei voi oikein perustella kaupungille lankeavilla kustannuksilla, koska tottahan toki ne voisi kattaa kaavoitusmaksulla tai edellyttämällä, että rakentaja vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta. Halpoja tonttejakaan on tuskin luvassa vaan Vantaa myynee joka neliön täyteen markkinahintaan.

    Vaikea tässä on nähdä mitään muuta kuin selvää sosialismia. Kuntien kaavoitusmonopoli pitäisi muuttaa kaavoitusvelvollisuudeksi tai jopa purkaa kokonaan – eiköhän joku maakuntakaava ohjaa yhteiskuntarakennetta ihan tarpeeksi – eikä maailma tule taatusti paremmaksi sillä, että joku virkamies määrää räystäiden kulmat, porraskivien materiaalit ja ikkunanpokien värit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.9.2016 kello 20:42

    Tämä ansiottoman arvonnousun leikkaus on suurinta sosialistisessa Sveitsissä (90%) Toisessa sosialistisessa maassa, Yhdysvalloissa se tapahtuu korkean kiinteistöveron avulla. Vemnäjällä sen sijaan sopivaa vaikutusvaltaa omaavat tahos saavat pitää arvonnousun itse ja heidän mailleen jopa ohjataan maan arvoa kjohottavia liikenneinvestointeja.
    Ryöstökapitalismi, jota ansiottoman arvonnousun jakelu vallassa olevien kavereille edustaa, ei kuulu markkinatalouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sakke kirjoitti 6.9.2016 kello 18:00

    Länsiulapanniemi, Käärmesaaret ja -luodot, Riihilahden rantakaistale, Nurmiluodot, Vaskiniemi, Porsta ja isot osat Koivu- ja Lehtisaaresta pitäisi mielestäni ehdottomasti saada osaksi läntisintä kaupunkipuiston osaa. Tuosta kaistaleesta ei pidä tehdä mitään Pohjoisrannan, Ruoholahden tai Kalasataman kaltaista liian urbaania aluetta. Niiden kaltaisia alkaa olla maailma täynnä. Meriluonto- alueelle ei kaivata nykyisten rakennusten lisäksi kuin korkeintaan jotain pienimuotoista, hillittyä ja eleganttia, joka ei tuhoa alueelle ominaista meriluontoa ja upeita, vapaita näkymiä.

    Helsingissä (ja Espoossa) on lopultakin syytä ymmärtää erilaisten, lähiluontoalueiden huikean suuri arvo ja merkitys ihmisille. Niissä on kaupunkimme ainutlaatuinen ominaispiirre ja menestyksen tae nykyajan ja tulevaisuuden maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. KariN kirjoitti 6.9.2016 kello 20:58

    Osmo Soininvaara:
    Raakamaa lunastetaan raakamaan hinnalla, jos maanomistajalla ei ole osaa eikä arpaa arvonnousuun. Niinpä valtio sai paljon paremman hinnan raakamaasta kehäradan varrella, koska oli osallistunut radan rakentamiseen kuin perikunta, joka haluaisi saada ansiotonta voittoa itselleen ilman omaa panosta maan arvonnousuun. Tämän alueen arvonnousu on kiinni jokeri 2 linjan tunnelista, jossa ratikkaa odoteltaessa kulkee runkobussi 560.

    Onkohan maan arvo kovastikin noussut Savonlinnan ja Pieksämäen välillä radan kunnostamisen jälkeen? Ei kai rata sinänsä nosta maan arvoa ilman käyttäjiä. Matkustajat taitavat tulla ennen poliittisia päätöksiä, jopa niistä huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. ksee kirjoitti 6.9.2016 kello 22:51

    Osmo Soininvaara:
    Vemnäjällä sen sijaan sopivaa vaikutusvaltaa omaavat tahos saavat pitää arvonnousun itse ja heidän mailleen jopa ohjataan maan arvoa kjohottavia liikenneinvestointeja.

    Niin – onneksi Suomi on sivistynyt länsimaa eikä täällä saa esim. tilattua kaupunginjohtajilta kaavamuutoksia maksamalla ko. johtajaa voitelevalle arkkitehtitoimistolle ekstraa. Puhumattakaan siitä, että jotain kehäratoja rakennettaisiin keskelle metsää jotta muutama maanomistaja voisi rakentaa oman kaupunginosan mailleen.

    Ihan yhtä naurettavaa kuin kuvitella, että täällä yhteiskunnan läpinäkyvyyden kehdossa poliitikot istuisivat päivittäistavarakaupan johdossa, setvisivät kaavat ja rakennushankkeet vähän niin kuin sillai sopivasti – ja kuittaisivat rakennusyhtiöiden ja puoluejärjestöjen riidat ko. kauppojen rahoilla…

    Ryöstökapitalismi, jota ansiottoman arvonnousun jakelu vallassa olevien kavereille edustaa, ei kuulu markkinatalouteen.

    Miksi tätä perustelua sovelletaan vain maanomistukseen? Jos homma on aivan vedenpitävä, niin eikö sitä pitäisi tasapuolisuuden vuoksi soveltaa myös muihin arvonnousuihin? Meillähän olisi tässä jopa valmiina eräiden partasetien laatima teoria siitä, mikä on ainoaa oikeutettua ansaitsemista ja mikä puhdasta loisimista.

    Jos taas “ansiottoman arvonnousun” sosialisointia ei voi soveltaa muuhun kuin maakauppoihin, niin perusteluiden soisi olevan ehkä hieman täsmällisemmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. ksee kirjoitti 6.9.2016 kello 23:06

    En oikein ymmärrä, että missä se “ansioton arvonnousu” oikein syntyy, jos kaavoituksen mukana maanomistajalle tulisi velvollisuus vastata kunnallistekniikan ja muun infran rakentamisesta alueelleen. Tämän lisäksi voitaisiin periä vaikka vielä erillinen kaavoitusmaksu, jolla voitaisiin ajatella katettavan kaupungin muun infran kapasiteetin laajentamistarpeet.

    Ei pakkolunastustakaan tarvitisi täysin kieltää, mutta sen käyttö pitäisi rajata vain tilanteisiin, jossa esim. yksi jäärä estää tärkeän liikennehankkeen toteuttamisen tai jossa kaupunkirakenteeseen jäisi aukkoja, kun joku välttämättä haluaisi viljellä sokerijuurikasta kaupunkialueen sisällä.

    Tietysti tässä ihmetyttää sekin, että pienetkin ehdotukset kaavoitusmonopolin purusta ja maiden pakkososialisoinnin rajoittamisesta tarkoittaisivat muka siirtymistä johonkin venäläiseen rosvokapitalismiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Petteri kirjoitti 6.9.2016 kello 23:45

    Helsingin seudulla on kauhea suojeluvimma, kaikki pitää suojella, vaikka joka paikka on pusikkoa täynnä, mihinkään ei sovi rakentaa.

    Pääkaupunkiseudun tiheämmässä osassa on erilaisia luonto- ja virkistysalueita niin paljon että niistä voidaan hyvin vähentää 80 %. Kaupungissa ei todellakaan joka puolella tarvita tolkuttomasti metsää ja pusikkoa.

    Ullanlinnan, Punavuoren ja Töölön asuntojen hinnat kertovat rajua tarinaa. Kun ihmiset äänestävät omalla rahallaan ja omilla valinnoillaan, pusikoista ei haluta maksaa, miksi niitä siis pitäisi erityisesti suojella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. JY kirjoitti 7.9.2016 kello 6:19

    Osmo Soininvaara:
    Tämä ansiottoman arvonnousun leikkaus on suurinta sosialistisessa Sveitsissä (90%) T

    Kun 11 milj.€ ala ostetaan 2 milj.€:lla ja kun tuosta maksaa verot, niin aika iso prosentti siitäkin syntyy.

    Miksi ei voitaisi käyttää maankäyttösopimusta? Jos omistaja maksaisi kunnallistekniikan kokonaan ja kaavoitusmaksun. O

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2016 kello 6:49

    Tärkein infrainvestointi kyseisen maa-alan osalta oli Kehärata, joka yli kymmenkertaisti tuon maapalan arvon. Oliksi ajateltavissa sellainenkin maailma, jossa maanomistajat maksaisivat tällaiset investoinnit, mutta se vaatisi todella monen asian muuttamista.
    Espanjassa tämä tehdään kohdennetulla kiinteistöverolla. Tässä tapauksessa tuon vantaalaisen maatilan kiinteistövero olisi noussut niin paljon, että maan markkinahinta ei olisi juurikaan noussut, mutta vastaavasti maanviljely olisi käynyt täysin mahdottomaksi. Se on aika hyvä käytäntö, ehkä siten loivennettuna, että kohonnut kiinteistövero tulisi voimaan vasta, kun maa myös kaavoitetaan. Mahdollisuus maanviljelyyn siis säilyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. JY kirjoitti 7.9.2016 kello 6:48

    Osmo Soininvaara:
    Tämä ansiottoman arvonnousun leikkaus on suurinta sosialistisessa Sveitsissä (90%)

    Tarkemmin ajateltuna, kun maa pakkolunastetaan raakamaan hinnalla, sen arvonnoususta on leikattu 100%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Syltty kirjoitti 7.9.2016 kello 10:42

    ksee
    Eikös tässä viimeisimmässä esimerkissä maanomistaja nimenomaan pyytänyt kaupunkia kaavoittamaan maansa ja oli jopa sopinut maan myynnistä rakennusliikkeelle?

    Eli maanomistaja pyysi *kaupunkia* tekemään hänen maastaan arvokasta, jotta *hän itse* voisi tehdä miljoonatilin?

    Kun kerran kaupungin olisi pitänyt tehdä näin, miksei saman tien olisi pyytänyt rakennusliikettäkin leikkiin mukaan?

    Olisi kysynyt, että voisiko rakennusliike rakentaa omalla kustannuksellaan hänen mailleen, jonka jälkeen maanomistaja olisi voinut myydä uuden tlaon ja tontin täyteen markkinahintaan rakennusliikkeelle? Mitähän se rakennusliike siihen olisi tuumannut?

    Kyse ei ollut siis mistään maataan panttaavista jyvänjemmareista

    Mitä sitten? Tulisitko sinä rakentamaan minun maalleni, jotta minä saisin myydä talon sinulle markkinahintaan? Miksi et?

    Kaupunkipa vaan ei kaavoittanut vaan käynnisti lunastusprosessin.

    Kaupunki ei ollut siis umpitollo. Maanomistajaa tietenkin harmitti että moinen miljoonapotti meni ohitse, tottakai se olisi minuakin harmittanut!

    Hommaa ei voi oikein perustella kaupungille lankeavilla kustannuksilla, koska tottahan toki ne voisi kattaa kaavoitusmaksulla tai edellyttämällä, että rakentaja vastaa kunnallistekniikan rakentamisesta.

    Elikkä jos kaupunki saa perinnöksi joltain mummolta jalokiviä, ne täytyy lahjoittaa omakustannushintaan eteenpäin, koska hankintahinta oli nolla.

    Halpoja tonttejakaan on tuskin luvassa vaan Vantaa myynee joka neliön täyteen markkinahintaan.

    Ai jos maanomistajalle ei anneta miljoonapottia, niin siinä tapauksssa se miljoonapotti pitäisi sinun mielestäsi jakaakin rakennusliikkeille?

    😉

    Vaikea tässä on nähdä mitään muuta kuin selvää sosialismia.

    Kaupunkien rakenetaminen kaavoituksineen on ikävä kyllä aika lailla puhdasta suunnitelmataloutta. Mutta eipä se kaavoittamine muutu markkinataloudeksi sillä, että suunntelmien sivutuotteena syntyvät miljoonapotit jaetaan muutamille onnekkaille maanomistajille.

    Kuntien kaavoitusmonopoli pitäisi muuttaa kaavoitusvelvollisuudeksi

    Tämä nyt on niin järjetön ehdotus, etten jaksa edes argumentoida sitä vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  32. Sakke kirjoitti 7.9.2016 kello 12:57

    Petteri:
    Helsingin seudulla on kauhea suojeluvimma, kaikki pitää suojella, vaikka joka paikka on pusikkoa täynnä, mihinkään ei sovi rakentaa.

    Pääkaupunkiseudun tiheämmässä osassa on erilaisia luonto- ja virkistysalueita niin paljon että niistä voidaan hyvin vähentää 80 %. Kaupungissa ei todellakaan joka puolella tarvita tolkuttomasti metsää ja pusikkoa.

    Ullanlinnan, Punavuoren ja Töölön asuntojen hinnat kertovat rajua tarinaa. Kun ihmiset äänestävät omalla rahallaan ja omilla valinnoillaan, pusikoista ei haluta maksaa, miksi niitä siis pitäisi erityisesti suojella?

    Älä yritä esittää hölmöä! (…vai oletko kenties sellainen?)

    Ullanlinnaa reunustaa Merisatama ja sen vieressä on Kaivopuisto, Punavuoressa on puolestaan mm. Sinebrychoffin puisto (Sepänpuiston lisäksi) ja Töölössä mm. Hesperianpuisto ja toistaiseksi upea Töölönlahti. Ko. alueiden asuntojen korkeammat hinnat (jos ovat puiston äärellä) puhuvat nimenomaan puisto-/luontonäkymien puolesta.

    Vertaa asuntojen hintoja puistoa sivuavien asuintalokorttelien eri puolilla, niin näet, miksi kirjoitat (ja mahdollisesti myös puhut) yllä puuta heinää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  33. Petteri kirjoitti 7.9.2016 kello 17:44

    Sakke: Älä yritä esittää hölmöä! (…vai oletko kenties sellainen?)

    Ullanlinnaa reunustaa Merisatama ja sen vieressä on Kaivopuisto, Punavuoressa on puolestaan mm. Sinebrychoffin puisto (Sepänpuiston lisäksi) ja Töölössä mm. Hesperianpuisto ja toistaiseksi upea Töölönlahti. Ko. alueiden asuntojen korkeammat hinnat (jos ovat puiston äärellä) puhuvat nimenomaan puisto-/luontonäkymien puolesta.

    Vertaa asuntojen hintoja puistoa sivuavien asuintalokorttelien eri puolilla, niin näet, miksi kirjoitat (ja mahdollisesti myös puhut) yllä puuta heinää.

    Minusta vaikuttaa, ettet nyt näe puita heiniltä.

    Verrataanpa nyt vaikka Punavuorta ja Ullanlinnaa vaikka Kontulaan, noin puistojen ja pusikkojen suhteen. Ensinnäkin huomataan että Etelässä vihreää ei ole joka nurkalla, pärstää kohti sitä on murto-osa, puistojen laatu on toki myös kovin erilainen.

    Mikä on Kontulassa sitten on pusikkonäkymän arvo? Vastaus on, ei mitään, jopa negatiivinen, kun joka paikassa on pusikko eikä missään kunnon puistoa. Sama on tilanne melkein joka puolella Helsinkiä, pelkkää pusikkoa joka paikka täynnä. Asuntojen hinnat ovat sitten suuralueittain kerrostaloalueita vertailtaessa suunnilleen kääntäen verrannolliset pusikon määrään verrattuna.

    Jos luonto olisi oikeasti asujien arvovalinta, kyllähän asunnot maksaisivat pusikkojen Kontulassa paljon enemmän kuin Punavuoren kivikaupungissa.

    Esimerkiksi Keskuspuistosta voidaan hyvin ottaa 4/5 osaa pois ja rakentaa sitten loput Alppipuiston näköiseksi eli poistaa pusikot ja metsät. Lopputuloksena alueella asuntojen houkuttelevuus paranee ja samalla ihmiset pääsevät asumaan lähemmäs ydintä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. Toni Amnell kirjoitti 8.9.2016 kello 15:01

    Petteri: Minusta vaikuttaa, ettet nyt näe puita heiniltä.

    Asuntojen hinnat ovat sitten suuralueittain kerrostaloalueita vertailtaessa suunnilleen kääntäen verrannolliset pusikon määrään verrattuna.

    Höh! Tämä nyt on samaa logiikkaa kuin on väittää, että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia. Jäätelöähän syödään enemmän lämpimällä, jolloin myös uidaan enemmän. Tilastoja ajattelemattomasti tulkitsemalla siis voisi luulla, että jäätelönsyönti aiheuttaa tosiaan riskin hukkua…

    Eli sama tulkittuna tässä tapauksessa on niin, että keskustassa halutaan asua ehkä siksi, että palvelut ovat lähellä ja etäisyydet lyhyitä, ja siksi sinne on myös rakennettu niin paljon, että luonto on käytännössä kadonnut. Tuskinpa kovinkaan moni asuu keskustassa sen takia, että pääsisi eroon luonnosta. Tämä on suorastaan naurettava väite.

    Ihminen tarvitsee luontoa ympärilleen ihan terveyden ja hyvinvoinnin takia. On lukuisia tutkimuksia luonnon suurista terveysvaikutuksista. Mitä luonnontilaisempaa luontoa, sitä voimakkaampi vaikutus. Luonto vaikuttaa sitä paitsi riippumatta siitä, miten ihminen tietoisesti suhtautuu luontoon. Umpiurbaanikkokin saa samat terveyshyödyt, jos vain tajuaa mennä luontoon terveyttä hakemaan.

    Helsingin luontoalueiden hoitamista pitää pikemminkin vähentää ja antaa luonnon itse hoitaa itsensä. Hoidettu metsä on aluksi pusikkoa, jos se jätetään raivaamatta, mutta luonnonmukaisempi luonto on paljon monipuolisempaa ympäristöä. Toki pusikoitakin tarvitaan esimerkiksi lintujen pesimäpaikoiksi. Petterin kannattaisi mennä esimerkiksi Nuuksioon tai Sipoonkorpeen ihastelemaan sikäläisiä sammaleisia satumetsiä tai upeita näköalakallioita, ja kirjoittaa sitten uudestaan tällä palstalla. Voisi olla näkemys muuttunut aivan päinvastaiseksi tuon puistojen hoitamisen suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Markku af Heurlin kirjoitti 8.9.2016 kello 21:23

    Osmo Soininvaara:
    Valtion panos maanomistajana (ja vaikeana sellaisena) Töölönlahden kaavoitukseen on ollut lähinnä destruktiivinen, valtion suunnittelema Hakamäentie on hirveä ja niin edelleen.Valtion mielestä paras paikka varastoida viljaa Suomessa on Hernesaari, eikä sitä saa sieltä mitenkään pois.

    Hernessaari ei ole ainoa viljavarasto Suomessa. mm- Karjalohjalla, Han
    gon radan varrella on todella isot varastot.

    Hernesaaren siilot saattvat olla ihan arkitehtonnietsi suojeltuja kohteita. Kaunisat teollisuusarkkitehtuuri muuten.

    Saattaa olla muuten ihanlogistiikankin kannalta hyvä,. että yksi viljavarasto sijaitsee Helsingissä. Urbaania ilmapiiriä kun ei voi syödä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus