Ylhäältä aloitettu perustulo

Perustulon idean yhä useampi alkaa hyväksyä, mutta moni on sitä mieltä, että sen toteuttaminen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perustuloon pitäisi siirtyä liukuvasti aloittaen pienestä perustulosta, joka ei riitä korvaamaan syyperusteista sosiaaliturvaa, mutta pienentäisi sen haitallisia vaikutusta. Työmarkkinatukea esimerkiksi laskettaisiin niin paljon, että se yhdessä perustulon kanssa on yhtä suuri kuin aiemmin. Näin se tukisi lähinnä pieniä palkkoja – pieni perustulo tukisi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisiinkin toisin päin? Aloitetaan pieniä palkkoja tukevasta perustulosta ja siirretään sosiaaliturvan yksinkertaistaminen seuraaviin askeliin. Tällöin perustulo on ajateltava negatiivisena tuloverona. (Negatiivinen tulovero johtaa täysin samaan tulokseen kuin perustulo.) Yksinkertaisesti jatketaan veroasteikkoa vähän nollan alapuolelle. Oheinen kuva näyttää tämän yksinkertaistettuna. Yhtenäinen punainen viiva vastaa tuloveroa, joka on verotettavan tulon alarajan alapuolella nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo

Ylhäältä aloitettu perustulo. Yhtenäinen viiva kuvaa nykyistä veroa ja katkoviiva siihen lisättyä negatiivisen tuloveron osaa.

Lue lisää

Koijärvi ja keskuspuisto

(Kirjoitus on vähän pidennetty versio kirjoituksestani tiistain 27.9. Helsingin Sanomien mielipidesivulla)

Sture Andersson kysyi (HS 24.9.) minuun nimeltä viitaten, miten koijärveläisistä on voinut tulla keskuspuiston silpojia.

Helsingin seudun kasvu on perustunut yli puoli vuosisataa ympäristörikosta lähenevään yhdyskuntarakenteen hajottamiseen. Väkiluvun kaksinkertaistuminen on merkinnyt asumisen vaatiman maa-alan kymmenkertaistumista, pitkiä matkoja, paljon asfalttia ja rakentamisen alle jääviä luontoarvoja.

Helsingin yleiskaavassa halutaan suuntaa muuttaa ja pyrkiä eheään yhdyskuntarakenteeseen, jossa liikkuminen perustuu suurelta osin jalankulkuun ja pikaratikoihin. Tämä on vihreä tavoite, jota puolustan ylpeänä. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.9.2016

24.9.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 26 Kommenttia 

Huopalahden asemanseudun kaava

Tämä kaava risoo minua suuresti. Risoi jo maaliskuussa, kun tämä oli meillä varsinaisessa käsittelyssä. Silloin olisi pitänyt vastustaa tätä pontevammin. Nyt kun se tulee lausuntojen jälkeen meille uudestaan, on vähän noloa edes yrittää kaataa sitä.

Ympäristöstään erotettuna kaava olisi oikein kiva ja suorastaan söpö. Vanhat rakennukset asemanseudulla suojellaan ja tehdään viehättävä puistokin. Ennen vanhaan VR rakensi asemien luo nättejä taloja henkilökunnalle. Näitä pitäisi suojella ympäri maata, erityisesti tietysti siellä, missä itse asema on lakkautettu.

Tämä nyt kuitenkin on raidejokerin ja rantaradan risteys. Luulisi suhteellisen edun periaatteen perustelevan aivan toisenlaista maankäyttöä.

VR (tai ratahallintokeskus) kuitenkin ehti myydä rakennuksen yksityisasunnoksi ja tähän nyt ollaan sopeutumassa. Valtio on aivan surkea maanomistaja. Lue lisää

Kaupunkisunnittelulautakunnan lista 20.9.2016

19.9.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 10 Kommenttia 

Kovin tyhjät esityslistat jatkuvat. Tietaa hankalaa loppusyksyä

500 auton parkkiluola Katajanokalle

Tämä oli meillä käsittelyssä 27.1.2015. Nyt se on palannut lausuntokierrokselta, eikä siihen esitetä muutoksia.

Minä en katajanokkalaisena ole erityisen ilahtunut massiivisesta pysäköintiuluolasta, joka muuttaa vähäautoisen alueen luonnetta radikaalisti. En näköjään ole yksin.

Muistutuksissa useampi henkilö ja asunto-osakeyhtiö vastustaa pysäköintiluolaa, joko koska ei halua Katajanokalle autoja ja ruuhkia tai siksi, että pelkää rakennusten puolesta, kun räjäytykset halkovat talojen seiniä. Näin tapahtui, kun mystistä luolaa rakennettiin ulkoministeriön lähettyville. Niistä ei saatu korvauksia, koska mistä sen tietää, että juuri räjäytykset niitä seiniä rikkoivat. Lue lisää

Saraksen tilan maiden lunastus Vantaalla

18.9.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 101 Kommenttia 

Kimmo Oksanen kirjoitti 1.9. HS:n pääkirjoitussivulla, kuinka epäoikeudenmukaisesti Vantaa kohtelee Saraksen tilan omistavaa perikuntaa, jonka maita on tarkoitus lunastaa asuntotuotantoon 43,4 hehtaaria Vantaalla. Kyse ei ole perikunnan halusta säilyttää maatila maatilana, vaan rahasta. Vantaa on tarjonnut maatalouskäytössä olleesta maasta 55 000 euroa hehtaarilta, mutta perikunta haluaa 265 000 euroa hehtaarilta.

Kimmo Oksasen mielestä on epäoikeudenmukaista, että Vantaa haluaa maapohjan arvonnousun itselleen. Lue lisää

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16

Teollisuuden sähkön hinta vuonna 2015, €/kWh. Suomessa sähkö toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti alkamassa tukea paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta kompensaationa sille sähkön hinnan nousulle, jonka päästökauppamekanismi aiheuttaa. Pääasiallinen osoite taitaa olla Outokumpu Oyj.

Aloitetaan nyt tuottamasta sähkön hinnan noususta. Sähkön hinta ei ole ilmastopolitiikan vuoksi noussut vaan laskenut, kun tuuli ja aurinkosähkö ”häiriköivät” sähkömarkkinoilla. Kompensaatio on ongelmasta, jota ei ole. Lue lisää

Matalapalkkatyö nostaa tunteita

Teimme vuonna 2013 Juhana Vartiaisen kanssa raportin ”Lisää matalapalkkatyötä”. Provokatorisen otsikon takana oli näkemys, että rakenteellisen työttömyyden suuri massa on vähän koulutetuissa. Tälle joukolle soveltuvia töitä on liian vähän.

Rakenteelliseksi työttömyydeksi arvioitiin 1980-luvun lopulla vähän yli kaksi prosenttia, nyt jo yli seitsemän prosenttia. ja näyttää olevan yhä kasvussa.

Suomessa vieroksutaan matalatuottoisen työn mahdollistamista, koska ehdimme tuudittautua niin hyvään. Vielä 1980-luvulla työn kasvava kysyntä suuntautui tasaisesti koko väestöön. Suomi oli matkalla sosiaaliseen onnelaan. Lue lisää

Kasvun pullonkaula on riskirahoituksessa ja yrityskulttuurissa

7.9.2016 · Aihe Talouspolitiikka · 68 Kommenttia 

Kävin Tekesin aamupäiväseminaarissa kuuntelemassa kasvun rajoista. Tulin aika vakuuttuneeksi, että meidän ongelmamme ei ole koulutuksessa eikä tutkimusrahoituksessa eikä innovaatioympäristössä, vaan yrityskulttuurissa ja rahoituksessa. Jos Suomessa kehitetään lupaava tuote, siitä ei saada suomalaista menestystuotetta, koska hyvä keksintö ei löydä taakseen hyvää yritysosaamista eikä riskejä sietävää kärsivällistä rahoitusta.

Lupaava idea menestyy paremmin muualla. Siksi suomalainen innovaatio kannattaa myydä ulkomaille – yleensä vielä aivan liian aikaisin, jolloin siitä saa huonon hinnan.

Katsokaa nyt vaikkapa nyhtökauraa. Sen kehittäjät ovat osuneet varsinaiseen kultasuoneen. Tuotetta voisi vaikka heti myydä sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Nyt sitä ei saa mistään. (Minä tiedän yhden paikan, mutta en kerro!) Netissä on jokin nyhtäkauratutka, jossa ihmiset kertovat toisilleen, mistä sitä milloinkin saa. Lue lisää

Minä ja keskipinta-alanormi

4.9.2016 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 63 Kommenttia 

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola syytti blogissaan kokoomusta perheasuntojen suosimisesta Helsingissä. Hänen mukaansa kokoomuksen tavoitteena muinaisessa 75 neliön säännössä oli hankkia kaupunkiin kokoomusta äänestäviä hyviä veronmaksajia vihreiden ja vasemmiston äänestäjien kustannuksella.

Kun kokoomuslaiset älähtivät ja sanoivat Metsolan syytöksen olevan käsittämätöntä potaskaa, Metsola otti yhteyttä minuun saadakseen vahvistuksen teorialleen. Minun oli pakko sanoa, että hän on väärässä. Asunto-ohjelmaneuvotteluissa joskus yli kymmenen vuotta sitten minä toin pöytään tuon tavoitteen.

Oli kyse lapsiperheiden puolustamisesta

Tavoitteenani ei ollut tuoda hyviä veronmaksajia vaan puolustaa lapsiperheitä. Sinänsä olen sitä mieltä, että Espoo harjoittaa erittäin aggressiivista hyvien veronmaksajien valikoimista, joten puolustautuminen sitä vastaan ei olisi mitenkään moraalitonta, mutta siitä ei nyt ollut kyse. Sitä, millä motiiveilla muut puolueet tuon tavoitteen hyväksyivät, en voi tietää. Voi olla, että jotkut kokoomuslaiset laskivat juuri niin kuin Metsola väittää. Kovin suurta vääntöä tuosta tavoitteesta ei ollut. Sen hyväksyivät kaikki siltä istumalta. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2016

Esityslistan voi lukea tästä.

Lausunto valtuustoaloitteesta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin

Tarkkaan ottaen aloite koskee valmistelun aloittamista. Siinä on vissi ero, koska myönteinen kanta valmisteluun ei tarkoita, että hyväksyisi lopputuloksen, jos se menee jotenkin kummalliseen suuntaan.

Virasto vastustaa ajatusta kansallisesta kaupunkipuistosta, koska se tuo viraston mukaan ympäristöministeriön osapuoleksi Helsingin kehittämiseen. On kyllä sanottava, että valtiovallan (kesk) panos Helsingin kaupunkikuvaan on ollut masentava.

Sitä ei oikein osattu sanoa, kuinka vankan veto-oikeuden kaupunkipuisto valtiolle antaisi. Varottavana esimerkkinä pidettiin lasten seikkailupuistoa Hämeenlinnan Ahvenistolla, jossa ympäristöministeriö ilmoitti kantanaan, ettei sellainen toiminta sovi kaupunkipuistoon. Se taisi kuitenkin jäädä pelkän mielenilmaisun tasolle, koska seikkailupuisto Hämeenlinnassa kuitenkin on. Lue lisää

Seuraava sivu »