Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.8.2016

32 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.8.2016”

1. Helsin­ki on lait­tanut suuren osan kan­takaupungista raken­nuskiel­toon siten, että raken­nuskiel­to kos­kee ensim­mäisen ja toisen ker­roksen myymälä- ja toimis­totilo­jen muut­tamista asuinkäyt­töön. Perus­teena on yleiskaa­va. Tätä kiel­toa on sovel­let­tu kaava­maisem­min kuin mitä meille ker­rot­ti­in, mikä on aiheut­tanut hak­i­jois­sa ymmär­ret­tävää tyytymättömyyttä.

   Viral­lis­es­ti raken­nuskiel­to kos­kee “raken­nusten 1. ker­rosten ja kadun­var­sien myymälä‑, liike- ja toim­i­tilo­jen muut­tamista asuinkäyt­töön”. Kir­jaimel­lis­es­ti luet­tuna siis kadun­puoleisia tilo­ja ei saa muut­taa asun­noik­si, oli­vat ne mis­sä tahansa ker­rokses­sa. Käytän­nössä tulk­in­ta on, että ne tilat, joi­hin on sisäi­nen yhteys katu­ta­son tiloista (oli­vat sit­ten kel­laris­sa tai 2. ker­rokses­sa) ovat raken­nuskiel­lon alaisia.
   Poikkeamis­lupi­en myön­tämisessä kokon­ais­ten talo­jen muut­ta­mi­nen on tun­tunut onnis­tu­van helpom­min kuin yksit­täis­ten huoneis­to­jen. Hak­i­joiden kannal­ta tämä ei ole ihan tasa-arvoista.

   Vastaa

2. OS: “Iso kysymys odot­taa yhä ratkaisua: kan­nat­taisiko itse vanki­la siirtää muualle ja ottaa mit­ta­va vanki­la-alue asuntokäyttöön.”

   Oma vas­tauk­seni: Mitä toden­näköisim­min kan­nat­taisi. Tar­joan vt. kun­nan­jo­hta­maani Asko­laa näin alus­tavasti määrän­pääk­si vanki­lasi­ir­rolle, jos aloitet­taisi­in kolmikan­ta­neu­vot­te­lut Helsin­ki — Val­tio — Asko­la ko. vanki­lan siir­rosta? Veikkaisin että lop­putu­lok­sek­si olisi saatavis­sa win-win-win.

   Mei­dän päästä kyl­lä löy­tyy sovel­tuvaa kun­nan omis­ta­maa raaka­maa­ta yhden vanki­lan ver­ran, ja (puu­ta kop­ut­taen) ase­makaa­va syn­tyy parhaim­mil­laan nol­las­ta lain­voimaiseen puo­lessa vuodessa. Helsin­ki saisi hyvälle hollille lääniä asun­to­ja varten ja val­tio ehkä itse itsen­sä rahoit­taen uuden vanki­lan, kun­han vaan asuinkaupunk­i­ni Helsin­ki malt­taa olla heit­täy­tymät­tä välis­sä ahneeksi.

   Vastaa

3. Pääkaupunkiseudul­la tarvi­taan tutk­in­ta­vankien van­git­semiseen käyte­tyn Van­taan vanki­lan ja kah­den avo­vanki­lan ohel­la myös tavalli­nen sul­jet­tu laitos. 

   Yli neljännes Suomes­sa langet­tavista ehdot­tomista vankeustuomioista annetaan Helsin­gin, Espoon tai Van­taan käräjäoikeudessa. On perustel­tua sijoit­taa van­git paikkaan, jos­sa hei­dän per­heen­sä, oikeusavus­ta­jansa jne. on mah­dol­lista ilman kohtu­u­ton­ta vaivaa vierail­la hei­dän luonaan.

   Lisäk­si vankilo­ista käy­dään run­saasti oikeudessa asiano­saise­na tai todis­ta­jana. Pitkät vankikul­je­tuk­set han­kaloit­ta­vat oikeu­den työsken­te­lyä ja tule­vat kalli­ik­si. Olisi perustel­tua, että vanki­las­ta olisi kohtu­ulli­nen kul­je­tus­mat­ka Salmisaaren oikeustalolle, jos­sa toimi­vat Suomen ylivoimais­es­ti suurim­mat käräjäoikeus ja hov­ioikeus. Tämä toteu­tuu Sörnäis­ten vanki­lan kohdal­la, mut­ta toki vanki­la voisi toimia muual­lakin pääkaupunkiseudul­la. Yhtä nopeasti tai nopeam­min kuin Sörnäis­ten vanki­las­ta pää­sisi Salmisaa­reen esimerkik­si suures­ta osas­ta Espoota.

   Tämä on asia, jos­sa pääkaupunkiseudun kun­tien ja rikosseu­raa­mus­laitok­sen, mah­dol­lis­es­ti myös käräjäoikeuk­sien, syyt­täjän­vi­ras­ton ja poli­isin kan­nat­taisi istua saman pöy­dän ääreen ja miet­tiä, olisiko Sörnäis­ten vanki­lan nykyi­nen kun­to ja tilo­jen tarkoituk­sen­mukaisu­us, maan arvo, suo­jelunäköko­h­dat jne. huomioonot­taen perustel­lumpaa pitää vanki­la nykyisel­lä paikallaan vai rak­en­taa uusi vanki­la jon­nekin muualle pääkaupunkiseudulle, esimerkik­si Espooseen.

   Vastaa

4. Vanki­lan alueelle kaavail­lut uudet pien­talot lienevät vähäi­nen jut­tu, mut­ta havain­neku­vien perus­teel­la täysin sopi­mat­to­mia ympäristöön­sä ja van­ho­jen raken­nusten viereen. Eivät ne olisi kun­ni­ak­si arkkite­hdeilleen mis­sään muual­lakaan. Tehkää jotain.

   Vastaa

5. Alueel­la, jos­sa on pulaa kohtu­uhin­tai­sista asun­noista, on taan­tu­man aikana teknis­es­ti paljon helpom­paa muut­taa liiketilo­ja asun­noik­si kuin asun­to­ja liiketiloik­si. Jälkim­mäi­nen­hän vaatisi jotakin pros­es­sia, jol­la asukas voidaan häätää asun­nos­taan ulos.

   Siitä huoli­mat­ta täl­laista yksipuolis­es­ti asun­to­ja tuot­tavaa kehi­tys­su­un­taa kuu­luu vas­tus­taa ja hidas­taa kaavoitus­määräyksin, kos­ka se on ansa ja talouden mah­dol­lis­es­ti myöhem­min kas­vaes­sa olisi hyvä, että työ­paikkatilo­ja olisi vielä saatavis­sa pääkaupunkiseudun keskeisil­läkin alueilla.

   Vastaa

6. Sörk­ka on van­han ajan muuri­vanki­la, joka ei muis­tu­ta hotel­lia. Pide­tään se jatkos­sakin vanki­lana; kyl­lä lähikul­mil­ta “asi­akkai­ta” löytyy.

   Vastaa

7. Pitänee kysyä, mik­si hyper­mar­ket­tien nor­mi on noin löysä. (Niiden olete­taankin ole­van automarketteja?)

   Pris­man käytävil­lä saa kulkea sen ver­ran pitkän matkan, että monien muidenkaan mielestä pros­es­si ei ole kovin järkevää, jollei sit­ten las­taa ostoskär­ryä täy­teen (= auton takakon­tin täytteeksi)..?

   (Eli vas­taus kysymyk­seen olisi “Kyl­lä”.)

   Vastaa

8. Mikko Num­melin: Alueel­la, jos­sa on pulaa kohtu­uhin­tai­sista asun­noista, on taan­tu­man aikana teknis­es­ti paljon helpom­paa muut­taa liiketilo­ja asun­noik­si kuin asun­to­ja liiketiloik­si. Jälkim­mäi­nen­hän vaatisi jotakin pros­es­sia, jol­la asukas voidaan häätää asun­nos­taan ulos. 

   Ei asukas­ta tarvitse häätää, vaan markkin­tahin­ta ratkaisee, mihin tarkoituk­seen kyseistä tilaa eniten tarvi­taan tai halutaan.

   Aiem­min asun­to­ja muutet­ti­in toimis­toik­si, kos­ka niille oli enem­män kysyn­tää eli niistä sai parem­man tuo­ton. Nyt näitä toimis­to­ja muute­taan (tai halut­taisi­in muut­taa) takaisin asun­noik­si samas­ta syystä.

   Kivi­jalan liiketilo­jenkin osalta parem­pi olisi antaa käyt­tää niitä asun­tona kuin että ne ovat tyhjil­lään — vaik­ka sit­ten tilapäisel­lä luvalla.

   Vastaa

9. Pyörä­paikko­jen määrän lisäk­si voisi ottaa jotain kan­taa niiden laatu­un. Van­hanaikaisia van­teen­vään­täjäte­lineitä on kaupun­ki täyn­nä, eikä niil­lä ole nykypäivänä mitään virkaa, kun pyörää ei saa run­gos­ta kiinni.

   Vastaa

10. Juu­so Kopo­nen:
    Pääkaupunkiseudul­la tarvi­taan tutk­in­ta­vankien van­git­semiseen käyte­tyn Van­taan vanki­lan ja kah­den avo­vanki­lan ohel­la myös tavalli­nen sul­jet­tu laitos. 

    Yli neljännes Suomes­sa langet­tavista ehdot­tomista vankeustuomioista annetaan Helsin­gin, Espoon tai Van­taan käräjäoikeudessa. On perustel­tua sijoit­taa van­git paikkaan, jos­sa hei­dän per­heen­sä, oikeusavus­ta­jansa jne. on mah­dol­lista ilman kohtu­u­ton­ta vaivaa vierail­la hei­dän luonaan.

    Lisäk­si vankilo­ista käy­dään run­saasti oikeudessa asiano­saise­na tai todis­ta­jana. Pitkät vankikul­je­tuk­set han­kaloit­ta­vat oikeu­den työsken­te­lyä ja tule­vat kalli­ik­si. Olisi perustel­tua, että vanki­las­ta olisi kohtu­ulli­nen kul­je­tus­mat­ka Salmisaaren oikeustalolle, jos­sa toimi­vat Suomen ylivoimais­es­ti suurim­mat käräjäoikeus ja hov­ioikeus. Tämä toteu­tuu Sörnäis­ten vanki­lan kohdal­la, mut­ta toki vanki­la voisi toimia muual­lakin pääkaupunkiseudul­la. Yhtä nopeasti tai nopeam­min kuin Sörnäis­ten vanki­las­ta pää­sisi Salmisaa­reen esimerkik­si suures­ta osas­ta Espoota.

    Tämä on asia, jos­sa pääkaupunkiseudun kun­tien ja rikosseu­raa­mus­laitok­sen, mah­dol­lis­es­ti myös käräjäoikeuk­sien, syyt­täjän­vi­ras­ton ja poli­isin kan­nat­taisi istua saman pöy­dän ääreen ja miet­tiä, olisiko Sörnäis­ten vanki­lan nykyi­nen kun­to ja tilo­jen tarkoituk­sen­mukaisu­us, maan arvo, suo­jelunäköko­h­dat jne. huomioonot­taen perustel­lumpaa pitää vanki­la nykyisel­lä paikallaan vai rak­en­taa uusi vanki­la jon­nekin muualle pääkaupunkiseudulle, esimerkik­si Espooseen.

    Minus­ta juuri suo­jelunäköko­hdan takia vanki­lan voisi pitää nykyisel­lään. Vaik­ka ulko­seinät ja muu­rit säi­ly­i­sivät paikoil­laan, muut­ta­mi­nen asun­noik­si muut­taisi kuitenkin täysin sisäti­lat ja tuhoaisi kult­tuurisia arvo­ja. Vanki­laan on kuitenkin oletet­tavasti läh­es yhtä paljon mainit­se­masi tapaista liiken­net­tä kuin asun­toi­hin olisi. Eri asia olisi, jos kyseessä olisi väljä teol­lisu­usalue, jos­sa olisi vain muu­ta­ma kymme­nen henkeä töis­sä, mut­ta tuol­la on kuitenkin 299 vankia ja var­maan ainakin kaksin- tai kolminker­tainen määrä eri­laisia työpaikkoja.

    Vastaa

11. Ville: Ei asukas­ta tarvitse häätää, vaan markkin­tahin­ta ratkaisee, mihin tarkoituk­seen kyseistä tilaa eniten tarvi­taan tai halutaan.

    Vuokralaisen ase­ma on kohta­laisen suo­jat­tu ja ei ole triv­i­aalia tehdä niin suuria vuokranko­ro­tuk­sia, että mah­dol­liset asum­istuet yhtäkkiä lakkaisi­vat riit­tämästä. Jois­sakin tapauk­sis­sa vapail­la markki­noil­la ole­via vuokralaisia tip­puu vain lisää kun­nal­lisi­in asun­to­jonoi­hin, joskus kiireel­lisel­läkin velvoit­teel­la jär­jestää asun­to, jos kyse on vaikka­pa yksin­huolta­japer­heistä. Asu­tun asun­non muut­ta­mi­nen liiketi­lak­si on yksinker­tais­es­ti kallista ja han­kalaa ainakin jollekin keskeiselle osa­puolelle, toisin päin tehty muu­tos taas on taan­tu­man aikana pelot­ta­van help­poa, jos sitä ei mal­te­ta kieltää.

    Riit­tävä käytössä ole­vien liiketilo­jen ole­mas­sao­lo kan­takaupun­ki- ja esikaupunkialuei­den rak­en­teisi­in sekoitet­tuna myös lyhen­tää keskimääräisiä työ­matko­ja ja lisää niiden työn­tek­i­jöi­den määrää, joiden on mah­dol­lista tehdä työ­matkansa joukkoli­iken­teel­lä. Puh­taat markki­namekanis­mit voivat jois­sakin tapauk­sis­sa viedä kohti raken­net­ta, jos­sa nämä sijoit­tuvat keskenään täysin eri paikkoihin.

    Vastaa

12. Kaa­va on väärä tapa ohja­ta, mitä raken­nuk­sel­la tehdään.

    Vastaa

13. Mikko Num­melin:
    Riit­tävä käytössä ole­vien liiketilo­jen ole­mas­sao­lo kan­takaupun­ki- ja esikaupunkialuei­den rak­en­teisi­in sekoitet­tuna myös lyhen­tää keskimääräisiä työ­matko­ja ja lisää niiden työn­tek­i­jöi­den määrää, joiden on mah­dol­lista tehdä työ­matkansa joukkoli­iken­teel­lä. Puh­taat markki­namekanis­mit voivat jois­sakin tapauk­sis­sa viedä kohti raken­net­ta, jos­sa nämä sijoit­tuvat keskenään täysin eri paikkoihin. 

    Mik­si uud­is­rak­en­tamises­sa ei vaa­di­ta tekemään liiketilo­ja kaikki­in kivi­jalkoi­hin, kun ne ovat niin tärkeitä? … Tai vaik­ka vaa­dit­taisi­in, ei niitä kuitenkaan todel­lisu­udessa tarvitse tehdä…
    Käytän­nössä keskimääräisiä työ­matko­ja lyhen­netään parhait­en tekemäl­lä mah­dol­lisim­man tiivistä kaupunkia, jos­sa on mah­dol­lisim­man hidas liikenne. Kivi­jal­ka­li­iketiloista sel­l­aise­naan ei ole juuri mitään apua.

    Vastaa

14. Juu­so Kopo­nen:
    Lisäk­si vankilo­ista käy­dään run­saasti oikeudessa asiano­saise­na tai todis­ta­jana. Pitkät vankikul­je­tuk­set han­kaloit­ta­vat oikeu­den työsken­te­lyä ja tule­vat kalli­ik­si. Olisi perustel­tua, että vanki­las­ta olisi kohtu­ulli­nen kul­je­tus­mat­ka Salmisaaren oikeustalolle, jos­sa toimi­vat Suomen ylivoimais­es­ti suurim­mat käräjäoikeus ja hov­ioikeus. Tämä toteu­tuu Sörnäis­ten vanki­lan kohdal­la, mut­ta toki vanki­la voisi toimia muual­lakin pääkaupunkiseudul­la. Yhtä nopeasti tai nopeam­min kuin Sörnäis­ten vanki­las­ta pää­sisi Salmisaa­reen esimerkik­si suures­ta osas­ta Espoota.

    Onko Salmisaaren oikeustalon paik­ka otet­ta­va annet­tuna vanki­lan sijain­tia mietit­täessä? Eikö ihan yhtä perustel­tua olisi joko siirtää oikeustaloa tai ajatel­la sekä vanki­laa että oikeustaloa könt­tänä, joiden molem­pi­en sijain­nin voisi miet­tiä uusiksi?

    Salmisaar­i­han ei vält­tämät­tä ole mitenkään häävisti saavutet­tavis­sa joukkoli­iken­teel­lä. Ruo­ho­lah­den metroase­mal­ta on pitkähkö käve­ly­mat­ka ja kun Län­simetron myötä bus­sir­al­li Län­siväylän ja Kampin välil­lä tyre­htyy, se ei varsi­nais­es­ti paran­na joukkoli­iken­ney­hteyk­siä Salmisaareen.

    Tok­i­han oikeustalon henkilökun­ta on var­masti mielis­sään, kun Espoon paket­ti­talopel­loil­ta pääsee näp­pärästi autol­la duu­ni­in, mut­ta pitäisi ehkä ajatel­la asiakkaitakin.

    Yllä maini­tut seikat huomioon ottaen voisi ajatel­la, että sekä oikeustalolle että vanki­lalle olisi paras etsiä sijoi­tu­s­paikkaa Itä-Helsingistä, metron varresta.

    Miten olisi Sörnäinen?

    Vastaa

15. Voisitko Osmo kir­joit­taa blogi­postauk­sen siitä, mik­si arvon­nousun ei kuu­lu men­nä maan­omis­ta­jan tasku­un ja siitä, mitä seu­raa jos kaik­ki kaavoitushyö­ty todel­lakin menee maan­omis­ta­jalle (kun­nat eivät kaavoita paljoa mitään).

    Nyt tarvit­taisi­in kun­nolli­nen blogi­postaus, sil­lä Hesarin pääkir­joituk­ses­sakin höpere­hditään oikein urakalla:

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1472615895270

    Vastaa

16. Lund­vistin Julle:

    Salmisaar­i­han ei vält­tämät­tä ole mitenkään häävisti saavutet­tavis­sa joukkoli­iken­teel­lä. Ruo­ho­lah­den metroase­mal­ta on pitkähkö käve­ly­mat­ka ja kun Län­simetron myötä bus­sir­al­li Län­siväylän ja Kampin välil­lä tyre­htyy, se ei varsi­nais­es­ti paran­na joukkoli­iken­ney­hteyk­siä Salmisaareen. 

    Onko 500 m hirveän pitkä mat­ka metroasemalta?

    Lund­vistin Julle:
    Tok­i­han oikeustalon henkilökun­ta on var­masti mielis­sään, kun Espoon paket­ti­talopel­loil­ta pääsee näp­pärästi autol­la duu­ni­in, mut­ta pitäisi ehkä ajatel­la asiakkaitakin. 

    Miten olet niin var­ma että koko henkilökun­ta asu­uu Espoon pakettipelloilla? 

    Lund­vistin Julle:
    Miten olisi Sörnäinen?

    Minä taas poulus­tan vanki­lan jatkamista Sörnäi­sis­sä his­to­ri­al­li­sista syistä. Vanki­laan jou­tu­mi­nen ei saa olla ainakaan riko­su­usi­jalle mitenkään “kivaa”. Tarvi­taan noi­ta 1800-luvun laitok­sia pelotteeksi.

    Vastaa

17. R.Silfverberg: Onko 500 m hirveän pitkä mat­ka metroasemalta?

    Metron lip­puhallin ovelta on noin 680 metriä käräjäoikeu­den sisäänkäyn­nille, eli oikeustalon metroa lähim­pää nurkkaan. Se on tutkimusten mukaan mat­ka, joka tekee joukkoli­iken­teestä vas­ten­mielistä aika suurelle osalle poten­ti­aal­i­sista käyttäjistä.

    R.Silfverberg:
    Miten olet niin var­ma että koko henkilökun­ta asu­uu Espoon pakettipelloilla? 

    Pitäisikö ensin keskustel­la siitä, että väitinkö tarkalleen ottaen noin?

    R.Silfverberg: Minä taas poulus­tan vanki­lan jatkamista Sörnäi­sis­sä his­to­ri­al­li­sista syistä. Vanki­laan jou­tu­mi­nen ei saa olla ainakaan riko­su­usi­jallemitenkään “kivaa”. Tarvi­taan noi­ta 1800-luvun laitok­sia pelotteeksi.

    Ja mulle on ihan sama mis­sä vanki­la on tai mis­sä oikeusta­lo on, mut­ta mielestäni vanki­lan sijain­tia ei voi perustel­la sil­lä, että oikeusta­lo sijait­see Salmisaa­res­sa, sem­minkin, kun vanki­la ei sijaitse Salmisaa­res­sa, vaan kaupun­gin vas­takkaisel­la laidalla.

    Pitää ilmeis­es­ti jatkos­sa pyrk­iä alle­vi­ivaa­maan ja terävöit­tämään point­te­ja, etteivät ne mene luk­i­joil­ta viuhuen ohi.

    Vastaa

    1. Jonkin asteista tyy­tymät­tömyyt­tä voisi aiheut­taa, jos autopaikat osoitet­taisi­in 680 metrin päässä kotiovelta

       Vastaa

18. Kun Helsingistä nyt ollaan metropo­lia tekemässä, luulisi että kaupunki­in yksi vanki­la, pien­len­to­kent­tä, golfkent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mah­tu­isi. Asun­to­ja­han meil­lä on jo ennestään.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jonkin asteista tyy­tymät­tömyyt­tä voisi aiheut­taa, jos autopaikat osoitet­taisi­in 680 metrin päässä kotiovelta

    Jos ei ole omaa autopaikkaa, voi joutua pysäköimään kilo­metrin jos toisenkin ver­ran itse kohteesta jonne on menossa.

    Vastaa

20. Lund­vistin Julle:
    Pitää ilmeis­es­ti jatkos­sa pyrk­iä alle­vi­ivaa­maan ja terävöit­tämään point­te­ja, etteivät ne mene luk­i­joil­ta viuhuen ohi. 

    Niin var­maan pitäisi yhden jos toisen, myön­nän syyl­listyväni itsekin sel­l­aiseen kieliku­vien viljelyyn. 

    Valitet­tavasti sin­un kir­joituk­ses­tasi sai sen käsi­tyk­sen että sekä käräjäoikeus että vanki­la olisi mielestäsi pidet­tävä kaupun­gin itäpuolel­la eikä län­nessä, kos­ka idässä, itämetron var­rel­la ne “asi­akkaatkin” asu­vat? Vaik­ka itsekin olen espoolainen niin en pidä sel­l­aista jakoa ihan reilu­na että kaik­ki epäko­h­dat on työn­net­tävä itään.

    Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Jonkin asteista tyy­tymät­tömyyt­tä voisi aiheut­taa, jos autopaikat osoitet­taisi­in 680 metrin päässä kotiovelta

    Ja paskat. Eniten tyy­tymät­tömyyt­tä aiheut­taa joukkoli­iken­teen lukuisat vai­h­dot eri välineis­sä ja näi­den välinei­den odottelu. 

    Kun teet mah­dol­lis­es­ti blo­gauk­sen Kru­unusil­loista ja Laa­jasa­losta, niin laita­pa siihen kyse­ly kom­men­toi­jille, paljonko lop­ulli­nen hin­ta poikkeaa talousarvios­ta 360 miljoon­aa. Itse veikkaan 515 miljoonaa.

    Vastaa

    1. Kru­unusil­lat eiovät mak­sa 360 miljoon­aa euroa. Luvus­sa ovatt mukana esimerkik­si ratikat. Liikku­vaa kalus­toa tarvi­taan myös bussiliikenteessä.

       Vastaa

22. Uskoisin suurehkon sul­je­tun vanki­lan ole­van huo­mat­tavasti kalli­im­min siir­ret­tävis­sä ole­va laitos kuin oikeustalo. 

    Yleisem­min ottaen kyse on kuitenkin inhimil­lisyy­destä. Pääkaupunkiseudul­ta tuomi­taan vanki­laan paljon ihmisiä. On hyvä, että siel­lä on ihan tavalli­nen sul­jet­tu vanki­la, johon pääsee kätevästi julk­isil­la. Näin omaiset käyvät tapaa­mas­sa vanke­ja use­am­min ja hei­dän suh­teen­sa yhteiskun­taan pysyy parempana.

    Lisäk­si ei pidä uno­htaa näkyväl­lä paikalla ole­van vanki­lan pelotear­voa. Se muis­tut­taa ohikulk­i­joi­ta varsin konkreet­tis­es­ti rikoslain voimas­ta ja paran­taa vankeustuomion yleisehkäi­sevää vaiku­tus­ta. Vankilo­i­ta ei pidä piilot­taa niin, ettei niitä näy.

    Vastaa

    1. Vas­tas­sa on noin kol­me­tuhat­ta ihmistä, jot­ka voisi­vatg asua kätevästi lähel­lä sen sijaan, että joutu­vat asumaan han­kalasti kaukana.

       Vastaa

23. Sylt­ty:
    Voisitko Osmo kir­joit­taa blogi­postauk­sen siitä, mik­si arvon­nousun eiku­u­lu men­nä maan­omis­ta­jan taskuun… 

    Tuon kir­joit­tamisek­si pitää olla vakau­muk­selli­nen marx­i­lainen ja hei­dän talous­poli­ti­ikkansa tulos tiede­tään. Eikä se kansan­murhakaan ole ihan mitätön syy vas­tus­taa kommunismia.

    Vastaa

24. Kalle: Tuon kir­joit­tamisek­si pitää olla vakau­muk­selli­nen marx­i­lainen ja hei­dän talous­poli­ti­ikkansa tulos tiedetään.

    Maan arvon nousu ei lopu kaavoituk­seen, siitä se vas­ta alkaa. Esim. “marx­i­laises­sa” USA:ssa leikataan tätä arvon­nousua korkeil­la kiin­teistöveroil­la. Kun­nal­la kun on monop­o­li kaavoit­taa, voi tehdä kuten Kru­unuvuores­sa ja jät­tää yksi­tyiset maat puis­tok­si, sil­loin ei tarvitse lunastuksiakaan…

    Vastaa

25. Yksi vanki­lakin:
    Kun Helsingistä nyt ollaan metropo­lia tekemässä, luulisi että kaupunki­in yksi vanki­la, pien­len­to­kent­tä, golfkent­tä ja muu­ta­ma puis­tokin mah­tu­isi. Asun­to­ja­han meil­lä on jo ennestään.

    Ei pidä uno­htaa, että “Vanki­la” löy­tyy jopa Monop­o­li-pelistä. Siinäpä voi ehkä olla ajat­telemisen aihet­ta eräille, joil­ta älykän­nykät eivät ole vielä imais­seet omaa älyä, tehden muiden osalta tilaa pöhinälle …

    Peli­in ja sen taus­toi­hin kan­nat­taa tutus­tua muutenkin, sen osi­in ja kokon­aisu­u­teen. Tuo kan­nat­taa tehdä tarkem­min nimeno­maan “ajatuk­sen kanssa”. (Ks. esim. Wikipediasta)

    Vastaa

26. R.Silfverberg: Niin var­maan pitäisi yhden jos toisen, myön­nän syyl­listyväni itsekin sel­l­aiseen kieliku­vien viljelyyn. 

    Valitet­tavasti sin­un kir­joituk­ses­tasi sai sen käsi­tyk­sen että sekä käräjäoikeus että vanki­la olisi mielestäsi pidet­tävä kaupun­gin itäpuolel­la eikä län­nessä, kos­ka idässä, itämetron var­rel­la ne “asi­akkaatkin” asu­vat? Vaik­ka itsekin olen espoolainen niin en pidä sel­l­aista jakoa ihan reilu­na että kaik­ki epäko­h­dat on työn­net­tävä itään.

    Kyl­lä se on meille työssäkäyville espoolaisille hyvä jos/kun kaik­ki epäko­h­dat työn­netään itään

    Tätä lisää

    Vastaa

27. Osmo Soin­in­vaara:
    Vas­tas­sa on noin kol­me­tuhat­ta ihmistä, jot­ka voisi­vatg asua kätevästi lähel­lä sen sijaan, että joutu­vat asumaan han­kalasti kaukana. 

    Täl­lähän Helsingis­sä perustel­laan ihan kaikkien toim­into­jen siirtämistä jon­nekin muualle. Kos­ka asum­i­nen. On kyl­lä vah­va kort­ti pk-seudun poli­ti­ikas­sa ja melkoinen reser­vaat­ti tekeillä.

    Jos nyt kat­soo tuo­ta vanki­lan ympäril­lä ole­vaa Her­man­nia, niin aika väljästi ja tehot­tomasti se on raken­net­tu. Uusim­mat talot ovat kuitenkin vain muu­ta­man vuo­den van­ho­ja. Silti pitäisi tiivistämisen sijaan päästä uut­ta maa­ta rakentamaan.

    2000-luvun alun vihrei­den perin­nök­si jää tätä vauh­tia ihan kaiken kan­takaupun­gin liepeil­lä ole­van maan tuh­laami­nen lähiörak­en­tamiseen. Iro­nia on melkoista, kun ottaa huomioon, miten tämän päivän vihreät kaupunkisu­un­nit­telu­ak­ti­iv­it suh­tau­tu­vat 70-luvun metsälähiöihin.

    Mitä jos hosumisen sijaan keskit­ty­isitte siihen, että kaupunki­in voisi rak­en­taa kaupunkia?

    Vastaa

28. Kalle: Tuon kir­joit­tamisek­si pitää olla vakau­muk­selli­nen marx­i­lainen ja hei­dän talous­poli­ti­ikkansa tulos tiede­tään. Eikä se kansan­murhakaan ole ihan mitätön syy vas­tus­taa kommunismia. 

    Oulu onkin hirveä marx­i­laisu­u­den kehto (suurim­mat puolueet kokoomus ja keskus­ta), siel­lä ei kaavoite­ta kuin kaupun­gin omaa maa­ta ja jos sitä omis­ta­ja ei meinaa myy­dä hin­taan, se pakkol­u­naste­taan käyvästä hin­nas­ta. Lop­putu­lok­se­na onkin käynyt niin, että tont­ti­tar­jon­ta ei ole ollut pul­lonkaulana ja oul­u­laiset ovatkin iät ja ajat kärsi­neet kaikkien kasvukeskusten halvim­mista hinnoista! 

    Voi noi­ta kom­mu­nis­min ikeen alla kärvis­tele­viä raukko­ja! Kyl­lähän omakoti­talosta isol­la pihal­la ja puolen tun­nin matkan päässä kaupungista pitäis i pulit­taa vähin­tään puoli miljoon­aa, mut­ta kun tuol­la sem­moi­sen saa jopa alta 200 000 euron! 

    ————-

    Noh, ilveily sikseen.

    En ymmär­rä mitä ihmeel­listä siinä on, että kaupun­ki ostaa pel­lon pel­lon hin­nal­la ja kaavoit­taa sen ton­teik­si. Mitä ihmeen järkeä ostaa pel­toa valmi­iden tont­tien hin­noil­la, pait­si jos tarkoituk­se­na on maan­omis­ta­jien rikastuttaminen? 

    Eihän se eroaisi siitä, että saha ostaisi tukke­ja ja mak­saisi niistä yhtä paljon mitä saa sahatavaras­ta. Met­sän­o­mis­ta­jalle ei kuu­lu sahakauk­ses­ta tule­va lisäar­vo, eikä myöskään maan­omis­ta­jalle kaavoituk­sen tuo­ma lisäarvo.

    Pel­to on pel­toa ja pel­lol­la on pel­lon hin­ta. Talous­met­säl­lä talous­met­sän hin­ta ja ryteikkö on vieläkin halvem­paa. Maas­ta pitää mak­saa tietenkin kyseisen maan hin­ta ilman kaavoitus­tuot­to­ja ja sil­lä sipuli.

    Vastaa

29. Kalle: Ei pidä uno­htaa, että “Vanki­la” löy­tyy jopa Monop­o­li-pelistä. Siinäpä voi ehkä olla ajat­telemisen aihet­ta eräille, joil­ta älykän­nykät eivät ole vielä imais­seet omaa älyä, tehden muiden osalta tilaa pöhinälle … 

    Maan­omis­tus perus­tu koskaan, eikä se voi edes teo­ri­as­sa perus­tua mihinkään moraaliseen oikeudenmukaisuuteen.

    Se, että sin­un isoisäsi olet ostanut maan Töt­ter­strömiltä joskus ei tarkoi­ta, että Töt­ter­strömin omis­tu­soikeus olisi ollut oikeutet­tua. Hän, tai hänen edeltäjän­sä on saanut maan joltain “jumalaisel­la oikeu­tuk­sel­la” sen jaka­neelta kuninkaal­ta -> ts. oikeudettomaksi.

    Pelkästään se, että ei ole edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista, että kukaan omis­taa maa­ta oikeu­den­mukaises­ti pitäisi riit­tää siihen, että val­taosa sen tuo­toista takavarikoidaan yhteiseen käyttöön.

    Maan käyt­töoikeus on sit­ten aivan toinen tari­na ja siitä pitää ja saa tehdä voit­toa niin paljon kuin huvittaa.

    Vastaa