Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?

Malli, jota perus­tu­lokokeilus­sa kokeil­laan, olisi koko väestöön sovel­let­tuna noin 15 mil­jar­dia euroa ali­jäämäi­nen. En pysty laske­maan tarkasti eikä kan­na­ta laskeakaan: olen­naista on, että tämä on jär­jet­tömästi alijäämäinen

Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo ei todel­lakaan pienene, vaik­ka ansio­tu­lot kas­va­vat, mut­ta vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Sik­si oikea perus­tu­lo ei tuo net­to­tu­lo­ja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.

Tässä kokeilus­sa vero­tus säi­lyy ennal­laan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausi­pal­ka­lla töi­hin, ansait­see 560 euroa net­tona enem­män kuin samaa työtä viereisel­lä sorvil­la tekevä. Meil­lä ei ole varaa lisätä jokaisen ansio­tu­lo­ja saa­van ansio­ta 560 eurol­la kuussa.

Tältä osin kokeil­ta­va malli vas­taa niitä syyt­teitä, joi­ta perus­tu­loa vas­taan ovat esit­täneet ne, jot­ka eivät ymmär­rä, miten perus­tu­lo toimii.

Mik­si näin hölmöä mallia kokeillaan?

Kos­ka kokeeseen osal­lis­tu­mi­nen perus­tuu sat­un­naisotan­ta­an ja pakol­lisu­u­teen. Oikea perus­tu­lo­ma­lli on joidenkin kannal­ta nyky­istä edullisem­pi ja tois­t­en kannal­ta nyky­istä epäedullisem­pi. Sik­si kokeeseen jou­tu­mi­nen voisi myös heiken­tää henkilön asemaa.

Sosi­aalipoli­it­tisia kokei­ta ei voi jär­jestää niin, että kokeeseen osal­lis­tu­ja joutuu muu­ta väestöä huonom­paan ase­maan. Lääketi­eteel­li­sis­sä kokeis­sa koeryh­mä ja ver­tail­uryh­mä saa­vat eri­laista hoitoa, eikä siinä nähdä ongel­maa, mut­ta siinähän onkin kyse vain ter­vey­destä ja elämästä, kun tässä on kyse sen­tään rahasta.

Minä olisi tehnyt otan­nan niin, että osal­lis­tu­mi­nen olisi ollut vapaae­htoista. Vapaae­htoisek­si ilmoit­tau­tuneista puo­let arvot­taisi­in kokeeseen mukaan ja toinen puoli jäisi sen ulkop­uolelle. Molem­mat joukot oli­si­vat olleet arvon­nan ansios­ta keskenään saman­laisia, vaik­ka tietysti valikoi­tu­misen joh­dos­ta eri­laisia kuin koko väestö, joten näitä koh­ta joukkoa ver­taa­mal­la olisi ratkaistu vapaae­htoisu­u­teen liit­tyvän valikoi­tu­misen ongel­ma. Olisi voitu kokeil­la real­is­tista perus­tu­lo­ma­llia täl­laisen jät­tikalli­in sijasta.

Aika voimakkaasti valikoitunut on myös tämä työ­markki­nat­uen saa­ji­in rajat­tu joukko.

Mitä täl­lä tutkimuk­sel­la sit­ten voidaan osoittaa?

Mikro­ta­sol­la voidaan osoit­taa, hakeu­tu­vatko ihmiset enem­män töi­hin, jos se on hei­dän kannal­taan nyky­istä kan­nat­tavam­paa. Jos eivät hakeu­tu edes näin ylim­i­toitet­tu­jen kan­nus­timien vuok­si, on se selvä tulos. Jos he hakeu­tu­vat, tulos on help­po kysede­nalais­taa sil­lä, ettei täl­lainen perus­tu­lo­ma­lli ole sovel­let­tavis­sa koko väestöön.

Sitä ei voi­da selvit­tää, saisiko perus­tu­lo jotkut laiskot­tele­maan ja vähen­tämään työ­panos­taan, kos­ka kenenkään työ­panos ei voi vähen­tyä perus­tu­lon vuok­si. Ovathan kaik­ki ovat lähtöti­lanteessa työttömiä.

Oikeaan perus­tu­loon näh­den ongel­ma liit­tyy myös työ­markki­noiden toim­intaan. Jokainen ymmärtää, että kun aikanaan seiväshypyssä siir­ryt­ti­in teräs­seipäistä lasikui­tu­seipäisi­in se, paran­siko tämä hyp­pääjän mah­dol­lisu­ut­ta voit­taa mitali olympialai­sista, riip­pui ratkai­sev­asti siitä, siir­tyivätkö muutkin käyt­tämään lasikui­tu­seivästä. Sama kos­kee työ­markki­noi­ta. Oikea perus­tu­lo merk­it­see automaat­tista tukea pieni­palkkaisille. Paran­taako tämä saa­jan työ­markki­na-ase­maa riip­puu ratkai­sev­asti siitä, saa­vatko muutkin perustuloa.

Perus­tu­lon muo­dos­sa mak­set­ta­va mata­la­palkkatu­ki muut­taa kaiken jär­jen mukaan työ­markki­noiden tas­apain­oa. Voisi olet­taa, että mata­lan tuot­tavu­u­den työte­htäviä tulisi tar­jol­la enem­män, mikä paran­taisi työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia vähän koulutet­tu­jen kohdal­la. Tämä jää nyt ole­tuk­sen varaan, kos­ka perus­tu­lon vaiku­tus­ta työ­markki­noiden tas­apain­oon ei pystytä tutkimaan.

Kah­den vuo­den määräaikainen kokeilu ei ker­ro, miten perus­tu­lo vaikut­taisi koko elämää koske­vi­in val­in­toi­hin. Kukaan ei tämän kokeilun innot­ta­mana lähde lam­mas­far­marik­si aidon­paa elämää etsimään.

85 vastausta artikkeliin “Mihin kysymykseen perustulokokeilu vastaa?”

  1. Onko tämä perus­tu­lokokeilu jär­jestet­ty, jot­ta voidaan varmis­taa seu­raavak­si parik­si kymmenek­si vuodek­si perus­tu­lon hau­taami­nen ja samal­la kaikkien sitä ajavien puoluei­den hautaaminen.

    Jos minä olisin vihreis­sä, alka­isin uudelleen­brändätä perus­tu­loa sosiaaliturvauudistukseksi.

  2. Jos eivät hakeu­tu edes näin ylim­i­toitet­tu­jen kan­nus­timien vuok­si, on se selvä tulos.

    Kyl­lä siitä min­un mielestäni voi tehdä kak­si päin­vas­taista johtopäätöstä. Joko ongel­ma on työn kysyn­tä, jol­loin työn tar­jon­taan liit­tyvät kan­nus­teet eivät vaiku­ta. Tai sit­ten ongel­ma on se, että työt­tömät ovat pata­laisko­ja, eivätkä viit­si tehdä töitä vaik­ka siitä mak­set­taisi­in, joten tarvi­taan keppiä. 

    Sen poht­mi­nen, onko jälkim­mäisessä johtopäätök­sessä järkeä, ja onko se juuri se johtopäätös, jon­ka hal­li­tus tulee tekemään, jätetään harjoitustehtäväksi.

  3. Tuo heit­to lääketi­eteel­li­sistä kokeista ei osunut ihan nap­pi­in sikäli, että kri­teer­it lääketi­eteel­lisille kokeille ovat jos­sain määrin samankaltaiset kuin sosi­aal­i­tur­vas­sa. Jos joku lääketi­eteelli­nen hoito tiede­tään vaikut­tavak­si ja toinen ei-vaikut­tavak­si, niin sel­l­aiseen tutkimuk­seen ei saa lupaa, mis­sä osalle poti­laista annetaan tahal­laan huonok­si tiedet­tyä hoitoa, jos toimi­vakin hoito olisi tiedossa.

  4. Äkkiä siis vaikut­taisi, että ovela poli­it­ti­nen veto perus­tu­lon vas­tus­ta­jil­ta. Hyvä Osmo että nos­tit esille tämän.

  5. Mik­si ylipäätään puhutaan jostain perus­tu­losta? Se on mah­do­ton toteuttaa.

    Ain­oa järkevä perus­tu­lo on sel­l­ainen että sil­lä kor­vataan kaik­ki nykyiset hark­in­ta­pe­rus­taiset köy­häi­navus­tuk­set jot­ta saadaan kenkäistyä pel­lolle parisa­taatuhat­ta niitä käsit­televää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

  6. Mik­sei näin tärkeää kokeilua tuo­da julkiseen debat­ti­in jo suun­nit­telu­vai­heessa? Vai onko tuo­tu, mut­ta toimit­ta­jat ovat taas nukkuneet?

    Ensin julk­isu­u­teen tarkasti ne tavoit­teet jota tutk­i­taan ja muu­tamia malle­ja toteut­tamiseen, sit­ten julk­ista (aka­teemista) debat­tia, sit­ten valmis­tel­e­va min­is­ter­iö kerää eri vai­h­toe­hto­jen hyvät ja huonot puo­let ja lop­ul­ta min­is­ter­iö tekee päätöksen. 

    Tämä olisi sitä avoim­muut­ta päätök­sen­teossa jota kai­vataan. Täl­lä taval­la toteut­ta­mal­la Lib­er­at ja muut aja­tus­pa­jat ja aka­teemikot pää­si­sivät mukaan pros­es­si­in. Näin jälkikä­teen ei jää meil­lä ulkop­uolisille mitään muu­ta kuin sietämätön ketu­tus kun “taas tämäkin sössittiin”.

  7. Kelan tutkimus­blo­gis­sa tode­taan, että “mutkia suoris­tet­ti­in, jot­ta kokeilu voisi alkaa suun­nitel­man mukaises­ti 1.1.2017.” ( http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3271 ). Eli syy siihen, mik­si perus­tu­lokokeilu toteutetaan täl­laises­sa muo­dos­sa on ilmeis­es­ti se, että hal­li­tu­so­hjel­maan oli kir­jat­tu, että perus­tu­loa pitää kokeil­la, ja mielekkäimpi­en koeasetelmien oletet­ti­in tule­van valiokun­takäsit­telyssä tyr­mä­tyik­si. Kokeilu päätet­ti­in sik­si esit­tää toteutet­tavak­si torsona.

    Tosin kat­ta­van kokeilun toteut­ta­mi­nen olisi kieltämät­tä han­kalaa. Vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­van mallin ongel­ma olisi siinä, että siihenkin kokeilu­un osal­lis­tu­jat oli­si­vat valikoituneet. Mon­et vaikeim­min työl­listyvät eivät vaivaudu sen enem­pää äänestämään kuin osal­lis­tu­maan vapaae­htoisi­in kokeilui­hinkaan, kun taas niihin läh­tee innol­la muu­toinkin vapaae­htoi­sista asioista ja kokeiluista kiin­nos­tunei­ta. Nämä puolestaan voivat olla myös herkem­piä esim. vai­h­ta­maan asuin­maa­ta. Itsel­leni on muutenkin ollut ihan epä­selvää perus­tu­loe­hdo­tuk­sis­sa se, että miten mon­es­ta maas­ta verotet­tavia tulo­ja keräävien kohdal­la perus­tu­loa­sia olisi tarkoitet­tu toim­i­maan: miten esim. perus­tu­loe­hdo­tuk­set suh­teu­tu­vat sel­l­aiseen sosi­aal­i­tur­va- ja vero­su­un­nit­telu­un, jos­sa henkilö nos­taa Suomes­ta perus­tu­lon verot­tomana ja on muu­toin ainakin läh­es kokon­aan verov­elvol­lise­na vain muis­sa mais­sa? Jos viimek­si mainit­tu on mah­dol­lista, mon­en EU-maan kansalaisen kan­nat­taisi olla Suomen perus­tu­lo­jär­jestelmässä ja samaan aikaan muiden maid­en vero­tusjär­jestelmis­sä. Kysymys ei ole ihan teo­reet­ti­nen, sil­lä yhä suurem­pi osa kansalai­sista kuu­luu use­an maan vero­tuk­sen piiri­in. Esim. ulko­mail­la asu­va eläkeläi­nen, joka on tehnyt osan työhis­to­ri­as­taan Suomes­sa, voi olla Suomen sosi­aal­i­tur­vas­sa, mut­ta eläkkei­den vero­tus voi men­nä pääosin muiden maid­en vero­tusten mukaan.

    Nimeno­maan kan­sain­vä­li­nen sosi­aal­i­tur­va- ja vero­su­un­nit­telu on asia, jon­ka takia itse olen aika epäileväi­nen perus­tu­loe­hdo­tuk­sia kohtaan. En ole näh­nyt vielä yhtään perus­tu­loe­hdo­tus­ta, joka olisi jol­lain taval­la ratkaissut perus­tu­lo­jär­jestelmi­in liit­tyvät kan­sain­välisen vero­su­un­nit­telun ongelmakohdat.

  8. Täl­lä voidaan tutkia sitä miten perus­päivära­hal­la tai työ­markki­nat­uel­la ole­vi­in toimii rahal­liset ja ei-rahal­liset kan­nus­timet (esim. tuen saamisen var­muus ver­sus pien­ten työti­laisuuk­sien hyödyntäminen).

    Mut­ta laa­jasti ottaen asia on niin kuten Osmo meille kertoi.

  9. Onhan tämä silti tyhjää parem­pi kokeilu tähän väli­in jon­ka tulok­sista jotain voidaan päätellä. 

    Laa­jem­man ja tieteel­lis­es­ti enem­män tulok­sia anta­van kokeilun voi jär­jestää kun kansalli­nen tulorek­isteri valmis­tuu. Helpot­taa huo­mat­tavasti sitä käytän­nön toteu­tus­ta tuo.

    1. Ei tarvi­ta mitään tulorek­ister­iä. Jos ei kajo­ta veroast­eikkoon, pitää perus­tu­lo muut­taa negati­ivisek­si tuloveroksi niin, että ansio­tu­lot pienen­tävät sitä, mut­ta siis vähem­män kuin sosi­aal­i­tur­vaa nyt. Se taas voidaan tehdä yksinker­tais­es­ti ennakonpidätyksellä.

  10. Mikä on perus­tu­lon töi­hin motivoi­va vaiku­tus, kun vähem­mäl­läkin työl­lä saa riit­tävän toimeen­tu­lon. Etenkin pariskun­nan ollessa kyseessä.

  11. Kiit­ti vaan vitu­ust sit­ten. Koeta itse elää perus­päivära­hal­la, mihin perus­tu­lo olisi melkoinen kohen­nus. Saatanan ylem­myy­den­tun­toinen elitisti.

  12. Onpa har­mi, että kokeilu tehdään näin hölmösti. Olisi ollut mie­lenki­in­toista nähdä miten aito perus­tu­lo toimisi, sil­lä täystyöl­lisyy­den ja kokopäiväisen työa­jan tavoit­teisi­in perus­tu­va nykyi­nen jär­jestelmä, joka on jäänyt pahasti ajas­taan jäl­keen, kaipaisi totis­es­ti uusimista.

    Kieltämät­tä tulee kyynis­es­ti mieleen nim­imerk­ki Sepin esit­tämä epäily.

  13. Kuinka­han ket­terästi vero­lain­säädän­tö tai ‑jär­jestelmät sopeu­tu­isi­vat pienen rajatun porukan eri­laiseen tulovero­tuk­seen, jos­sa vieläpä pro­gres­sion sijas­ta verotet­taisi­in tasaveroas­t­eel­la? Ja miten tämä suh­teuisi kun­nal­lis- ja val­tion­vero­tuk­seen? (Ole­tan tässä, että sin­ulle mieluisampi kokeilumalli olisi ollut Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llin suuntainen.)

    Luulen, että laa­jamit­taisem­pi kokeilu olisi ollut mon­imutkaisu­udessaan ja lain­säädän­nöl­lis­es­ti täyt­tä utopi­aa, eikä siltikään olisi vas­tan­nut läh­eskään kaikki­in herän­neisi­in kysymyk­si­in. Tor­so kun se kokeilu on joka tapauk­ses­sa, tutk­i­taan tuos­ta se mikä voidaan asetel­man tor­sous tunnistaen.

    Yleis­es­ti ottaen perus­tu­lol­la on turha haikail­la help­po­ja voit­to­ja. Jos esimerkik­si avokäti­nen sosi­aal­i­tur­va kat­so­taan loukuk­si jota tulee kan­nus­timien vuok­si laskea, se voidaan tehdä var­maan asioista suo­raan puhuenkin eikä minkään teknisen perus­tu­lo­ma­llin sanele­maan pakkoon verhoten.

  14. Eihän vas­taavasti myöskään vihrei­den esit­tämä ja laske­ma noin 560 euron net­toma­lli poista sitä tosi­asi­aa, että edelleenkin pitää olla julkisen sek­torin ylläpitämä sosi­aal­i­toi­mi (toimeen­tu­lo­tu­ki), että saisi vuokran/ asumisen ja elämisen jotenkuten riit­tämään kuukausi­ta­sol­la jos tip­puu kannustinloukkuun.

    Eli 560e perus­tu­lo net­tona ja lisäk­si toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­lisä plus muut avustukset/ lisät. Menee vieläkin mon­imutkaisem­mak­si kuin nykyjärjestelmä.

    Mik­sette suo­raan ehdo­ta ja laske noin ton­nin (1000e) net­tope­rus­tu­loa kos­ka sil­loin jää kan­nustin­loukut pois ja ei tarvitse julk­ista sek­to­ria niin paljon sekä pystyy elämään sääl­listä elämää jos työt­tömyys tms. iskee.

  15. “Tässä kokeilus­sa vero­tus säi­lyy ennal­laan. Jos pääsee 4 000 euron kuukausi­pal­ka­lla töi­hin, ansait­see 560 euroa net­tona enem­män kuin samaa työtä viereisel­lä sorvil­la tekevä. Meil­lä ei ole varaa lisätä jokaisen ansio­tu­lo­ja saa­van ansio­ta 560 eurol­la kuussa.”

    Ihanko oikeasti meinaat, että tuos­ta koeryh­mästä “sat­un­nais­es­ti 2 000 Kelan _työttömyysturvaetuuksia_ saavaa 25–58 ‑vuo­ti­as­ta suo­ma­laista” löy­tyy seu­raa­van kah­den vuo­den aikana henkilö, joka saa työ­paik­san ja palkkaa 4000 euroa kuussa?

    1. tuen mak­sa­ja
      Tässä joukos­sa ei var­maankaan ole paljnkaan niitä, jot­ka tule­vat saa­maan 4000 euron kuukaisu­palkkaa, mut­ta jos kokeilu laa­jen­net­taisi­in koske­maan koko väestöä, niitäkin olisi. Sik­si tämä kokeilu ei ker­ro mitään sel­l­ais­es­ta perus­tu­lo­ma­llista, joka on laa­jen­net­tavis­sa koko väestöön.

  16. Kun on selvää, että eivät halua perus­tu­loa niin mik­si ihmeessä pitää jär­jestää täl­lainen teat­teri jon­ka jäl­keen pää­sevät vain sanomaan että ei toi­mi, on kallis ja mehän san­ot­ti­in. Poli­ti­ik­ka on kyl­lä nykyään aivan lapsel­lisen pelleilyn tasol­la, jota säestää täysin osaam­a­ton lau­ma toimittajia.

    Kun ensin viikko­ja jauha­vat kuin­ka mata­la­palkkatyötä pitäisi tukea, niin sit­ten se tukikokeilu pilataan tahal­laan kos­ka kyseessä perus­tu­lo, eikä sama asia jol­lain muul­la nimel­lä. Paljon palvot­tu Var­ti­ainenkin on aivan ulal­la perus­tu­lon kanssa.

  17. Olisi kivaa jos voitaisi­in usut­taa jokin pieni itse­hallintoalue otta­maan perus­tu­lo käyt­töön pidem­mäk­si aikaa. Esim. Ahve­nan­maa, Fär­saaret tai Islanti. 

    Voitaisi­in ainakin vinka­ta Ahve­nan­maalle, että jos halu­at­te yrit­tää perus­tu­loa, emme estä ja tulee henkistä tukea.

  18. 1/2

    perus­tu­lo sinän­sä hyvä idea, mut­ten usko sen toimi­van. Työ on pakolli­nen paha, jota suurin osa halu­aisi tehdä mah­dol­lisim­man vähän. Lainaan taas Soikun blo­gia vuodelta 2012:

    “”“vOlis myös kiin­nos­tavaa nähdä joku kun­nolli­nen tutkimus tän ilmiön syistä. Kieltämät­tä haas­ta­va toteutet­ta­va, kun poten­ti­aal­isia muut­tu­jia on niin paljon. 

    Epäilen että yht­enä suht oleel­lise­na mut­ta vähälle huomi­olle jääneenä tek­i­jänä voi olla yksinker­tais­es­ti se, että absolu­ut­ti­nen elin­ta­so ilman työn­tekoakin on nykyään niin kor­kee ja työn­teon vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on monien nuorten(etenkin miesten) näkökul­mas­ta nous­su huikeesti. 20v jan­nut saa hel­posti viihdytet­tyä itteään lop­ut­tomasti ja puo­lil­maseks pelkän tietokoneen, net­tiy­htey­den, pleikkarin ja cokik­sen voimal­la. Täl­las­ta real­is­tista vai­h­toe­htoa ei aikasem­min oo ollu. Jos olit työt­tömänä, niin pyörit­telit peukaloi­ta himas­sa tai syl­jeske­lit kadulle jonkun ostarin kul­mal­la. Nykyään tyl­sistymis­es­tä ei oo pelkoa. Etenkin siltä voi tun­tua nuore­na kun on paljon kavere­itakin joil­la on paljon vapaa-aikaa, oli ne työt­töminä tai ei. 20-vuo­ti­aana ei myöskään täysin vielä ymmär­rä kuin­ka val­ta­van oleel­lista työ­markki­noille osal­lis­tu­mi­nen tulee myöhem­min ole­maan par­i­tu­mis­markki­noil­la men­estymisen kannal­ta. Jo 30-vuo­ti­aana tilanne on täysin toinen ja työt­tömän äijän markki­nat seitin ohuet.
    “””

  19. “”“Nim­imerk­ki Rogue:n viesti on saanut paljon suosit­telu­ja, mut­ta muuten jäänyt liian vähälle huomi­olle. Toivoisin siihen kan­nan­ot­to­ja muiltakin. 

    Nuorten työt­tömien itsen­sävi­ihdyt­tämis­mah­dol­lisu­udet ovat nykyään tosi­aan aivan toiset kuin 50 vuot­ta sit­ten. Niin hyvät, että vain hul­lu on valmis uhraa­maan aikansa parin lisäeu­ron takia. Ja hul­luille­han nimeno­maan ei ole kysyn­tää työmarkkinoilla.

    Rohke­nen epäil­lä, että jopa moni täl­lä blogilla nähty kir­joit­ta­ja on moti­vaa­tio­ra­joit­teinen val­tion elätti.

    Sel­l­aisia nuo­ria työt­tömiä, joiden taidot riit­täi­sivät val­lan main­iosti esim. koti­talous­si­ivoo­jak­si, löy­tyy pil­vin pimein.

    Absolu­ut­tisen elin­ta­son nousu on ongel­ma myös monien työssäkäyvien moti­vaa­tion kannal­ta. Toisin kuin 60-luvul­la, suh­teel­lisen pienel­lä pal­ka­lla ja työ­panok­sel­la työn­tek­i­jä, varsinkin koulutet­tu työn­tek­i­jä, saa nykyään kaiken tavaran mitä vain kek­sii tarvita. 

    Ja jos työn­tek­i­jä on jo onnel­lis­es­ti parisuh­teessa, on kovin vaikeaa kek­siä aikuiseen ihmiseen vetoavia hyviä syitä lisätöi­den tekemiseen tai ural­la ylöspäin puskemiseen. Ennem­minkin on painei­ta siir­tyä osa-aikaiseen työhön. 

    Käytän­nön seu­rauk­sia on monia. Jos lääkärille antaa 10% palkanko­ro­tuk­sen, lääkäri palk­it­see tämän tekemäl­lä 10% lyhyem­pää työpäivää.

    Miten motivoi­da vapaa ihmi­nen työsken­telemään kovem­min, jos lisä­työsken­telystä ei ole ihmiselle huvia eikä hyö­tyä? Kas siinä pulma.

    Kun tulo­ero­jen kas­vami­nen ei ole vai­h­toe­hto, tule­vat työt­tömyystuet vas­taisu­udessakin kas­va­maan keskipalkko­jen tahdis­sa. Ain­oak­si keinok­si työt­tömien motivoin­nis­sa uhkaa jäädä pakkokeinot, tai jonkin­lainen nyky­istäkin äärim­mäisem­pi työt­tömyy­den stig­ma­ti­soin­ti. Tarvi­taan val­tion kus­tan­ta­mia mieliku­vakam­pan­joi­ta. “Jos näet työt­tömän, sylkäise päälle”, tai “Nuori nainen, ota yhteiskun­tavas­tu­u­ta pysymäl­lä kaukana työttömästä
    “””

  20. Työ on pakkop­ul­laa, jota kan­nat­taa tehdä niin vähän kuin mah­dol­lista ellei se ole mukavaa. Suuri­malle osalle töistä naut­tivista tärkeää onkin sen sosi­aa­li­nen puoli, ei työ itsessään.
    Perus­tu­lo tek­isi mah­dol­lisek­si sen, että vain mukavia töitä tehtäisi­in. Toisaal­ta tuo voi olla ske­naario muutenkin, kun automaa­tio etenee

  21. On oikeusta­ju­ni vas­taista että työkykyi­nen ihmi­nen saa euroakin ole­mal­la passiivinen. 

    On tot­ta, että Suomes­sa on pula työpaikoista.Ne ihmiset joille ei “oikeaa työtä” riitä tulisi velvoit­taa vaik­ka keräämään käpyjä metsästä. 

    Pääa­sia, että lonkkaa vetämäl­lä yhteiskunnal­ta ei saa mitään tukea. Ei mitään.

  22. Osmo Soin­in­vaara: “Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo ei todel­lakaan pienene, vaik­ka ansio­tu­lot kas­va­vat, mut­ta vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta. Sik­si oikea perus­tu­lo ei tuo net­to­tu­lo­ja lisää keskimääräistä palkkaa ansaitseville.”

    Sehän on käytän­nön kannal­ta yhden­tekevää, piene­neekö perus­tu­lo ansio­tu­lo­jen myötä vai verote­taanko sama sum­ma pois suurem­pana ansiotuloverona.

    Ehkäpä rajoitet­tua kokeilua varten olisi yksinker­taisem­paa, että perus­tu­lo pienenisi tulo­jen mukana kuin että kokeilu­un osal­lis­tu­jil­la olisi eri­lainen verotus.

    1. Tot­ta kai kokeilus­sa perus­tu­lo pitäisi muut­taa negati­ivisek­si tuloveroksi, kos­ka eri­lainen vero­tus olisi perin hankalaa.

  23. Itse pohdin perus­tu­loa seuraavasti.

    Riip­puu pitkälti nykyis­es­tä tuot­tavu­ud­es­ta, voiko tol­laista ylläpitää. Jos tärkeimpi­en perus­tarpei­den ylläpi­to vie riit­tävän vähän koko tuotan­nos­ta, niin tuon luulisi ole­van järkevää.

    Niinku Soini­vaara lop­pupuolel­la sano, niin tuo mahol­lis­tais vähem­män tuot­ta­vat työt. Edel­lyt­täen että min­imi­palk­ka las­ke­taan tai pois­te­taan kokon­aan. Jää sit­ten työn­tek­i­jän päätet­täväk­si kuin­ka pieni­palkkaisie töitä ottaa vas­taan. Tosa ei vält­tämät­tä ois paljo apua taloudelle, jos palkat pysyis yhtä korkeina.

    Toisaal­ta mikäli tuo riit­tää edes vähään elämiseen, niin luul­tavasti helpot­tais opiskelua. Tukien byrokra­t­ian vähen­e­m­i­nen vaikut­taisi var­masti myös. Voisi liiem­mit­tä esteit­tä vähen­tää työaikaa opiskelua varten. Ain­oa este olisi tulo­jen riittävyys.

    Sikäli kuin tulot ovat pienet, niin se kan­nus­taisi muut­ta­maan sinne mis­sä asum­i­nen on halvem­paa. Sielä­ki vois ottaa myös jonku työn mikäli saatavil­la. Opiskel­la ja muut­ta stadi­in kun­han saa hyvän duunin.

    Ken­ties myös työkokeiluista sais näin jous­tavampia. Voi motivoi­da eril­lai, jos pääsee tekemään. Sitä kaut­ta teo­ri­a­ki vois kiin­nos­taa enämpi.

    Kokeilua aatellen ei ole järkeä nyky­sesä talousti­lanteessa ulot­taa kokeilua kaikki­in. Mikäli siinä saadaan hyviä tulok­sia, niin sil­lonkaan ei kan­nat­tane lähtä, ku alhaal­ta käsin, misä sitä tarvii. Toisaal­ta jos siitä koituu hyviä tulok­sia talouden kannal­ta, niin sitä kaut­ta voisi laajentaa. 

    Nuo tulok­set voisi­vat tuskin tul­la muu­ta kaut­ta kuin investoin­neista viiveel­lä. Lyhyel­lä aikavälil­lä tuloveron tuo­to mah­tais laskea. Sikäli vois olla parem­pi siir­tyä asteittain.

    Täm­mös­esä kokeilusa ois paljo avuk­si, jos väkeä sais val­is­tet­tua sikäli vas­tu­ullisik­si että eivät käyt­täis sys­teemiä hyväk­seen. Kuiten­ki jos tom­mo­nen malli ois, niin se tekis asioista jouhe­vampia siltä osin. Sama on vähän kaike­sa misä saat­taa tarvi­ta olla epäit­sekäs. Luot­ta­mus­ta vaa­tivis­sa sys­teemeisä ylipään­sä. Luot­ta­mus tekee asioista jouhe­vampia. Esimerkik­si vähen­tämäl­lä byrokratiaa.

    Siir­tymisen voisi aloit­taa vaik­ka niin, että joka ny halu­aisi tähän ryhtyä, niin ehto olisi, että min­imi­palk­ka lask­isi tai menisi kokon­aan. Pitäs kai suo­da mahis perään­tyä jos hom­ma ei toimi.

    Oisko toi tosa

  24. uusi kas­vo tääl­lä:

    Eli 560e perus­tu­lo net­tona ja lisäk­si toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­lisä plus muut avustukset/ lisät. Menee vieläkin mon­imutkaisem­mak­si kuin nykyjärjestelmä.

    Tämä kokeilu kuitenkin pois­taa sen huo­mat­ta­van epäko­hdan että pienikin työ­tu­lo viivästyt­tää tuen mak­samista jopa kuukausil­la, ja ilman rahaa ei enää tarvitse kärvistellä.

    Eikös “perus­tu­lokeilu” ollut hal­li­tu­so­hjel­mas­sa? Täl­lä kokeilul­la se toteutetaan ja ainakin yksi lupaus on täytet­ty. Olkoon järkeä tai ei.

  25. Jori Pus­ka:
    Mik­si ylipäätään puhutaan jostain perus­tu­losta? Se on mah­do­ton toteuttaa.

    Ain­oa järkevä perus­tu­lo on sel­l­ainen että sil­lä kor­vataan kaik­ki nykyiset hark­in­ta­pe­rus­taiset köy­häi­navus­tuk­set jot­ta saadaan kenkäistyä pel­lolle parisa­taatuhat­ta niitä käsit­televää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

    Kelas­sa on töis­sä n 6000 henkeä ja Kela aikoo suo­ri­u­tua suurin piirtein samal­la henkilökun­nal­la ensi vuo­den alus­sa Kelan mak­set­tavak­si tulev­as­ta toimeen­tu­lotuen perusosasta

    Kun­ti­in jää vielä ns harkin­nan­varaisen tuen mak­sami­nen , mut­ta se on vain n 3 % toimeen­tu­lotues­ta eli n 25 miljoon­aa ja sitä saa vain n 38000 talout­ta kun perus­tukea sai n 250000 taloutta.

    Työeläkey­htiöis­sä oli henkilökun­taa n 3000 

    Työt­tömyyskas­sois­sa ja TVR ehkä jotain 3000 

    Harkin­nan­varaista sosi­aali­ra­han jakamista ei juuri ole vaan kaik­ki perus­tuu lainsäädäntöön

    Jutut 200000 rahan jaka­jas­ta ovat huono­ja kalavaleita

  26. uusi kas­vo tääl­lä:

    Mik­sette suo­raan ehdo­ta ja laske noin ton­nin (1000e) net­tope­rus­tu­loa kos­ka sil­loin jää kan­nustin­loukut pois ja ei tarvitse julk­ista sek­to­ria niin paljon sekä pystyy elämään sääl­listä elämää jos työt­tömyys tms. iskee.

    Saman­lais­es­ta asun­nos­ta mak­set­ta­van vuokran suu­ru­us vai­htelee liikaa vuokran­ta­jan ja sijain­nin mukaan. Tuo 1 000 euroa tarkoit­taa sitä, että vuokran jäl­keen jää käteen vain 320 €/kk, jos asuu Helsin­gin kaupun­gin toimeen­tu­lotuen mak­simin mukaises­sa asun­nos­sa. Toisaal­ta pikaisel­la haulla Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­to­jakin löy­tyy jo 230 eurol­la, jol­loin käteen jäisi siis peräti 770 €/kk. Käytän­nössä perus­tu­lo joudut­taisi­in mitoit­ta­maan 680 euron vuokran mukaan, jol­loin sosi­aal­i­tur­vas­ta tulisi suurim­malle osalle liian hyvä. Ja DINK-pariskun­nan perus­tu­lo olisi mitoitet­tu 1 360 euron vuokran mukaan.

  27. Vihre­it­ten perus­tu­lo­ma­lli vaikut­taa hyvältä. Tähän vielä päälle työn osta­jien ennakon­pidä­tysvelvoit­tei­den yksinker­tais­t­a­mi­nen, niin ollaan tehty aika paljon hyvää.

  28. Osmo, mitä mieltä olet perus­tu­lon vaiku­tuk­ses­ta opin­tora­hal­la elävi­in opiske­li­joi­hin? Kan­natatko opiske­li­joiden tulota­son tun­tu­vaa nos­toa nykyis­es­tä (sekä luon­nol­lis­es­ti opin­to­jen eten­e­misen seu­raamisen lakkaut­tamista, tuen ollessa ikuinen), tai ken­ties ero­tuk­sen leikkaamista esim. lukukausimaksuilla?

    Entä koti­hoidon tuen kor­vaa­vana etuute­na? Näetkö koti­hoidontuen vähen­tävän nykyään nais­ten työl­lisyyt­tä, ja kat­sotko perus­tu­lon mah­dol­lis­ta­van vapaan tulo­jen­hank­in­nan kom­pen­soivan tämän neg­a­tivi­isen vaikutuksen?

    Vai onko nämä juuri niitä kysymyk­siä, joi­hin olisit kokeilul­ta toivonut vastauksia?

  29. Jori Pus­ka:
    Mik­si ylipäätään puhutaan jostain perus­tu­losta? Se on mah­do­ton toteuttaa.

    Ain­oa järkevä perus­tu­lo on sel­l­ainen että sil­lä kor­vataan kaik­ki nykyiset hark­in­ta­pe­rus­taiset köy­häi­navus­tuk­set jot­ta saadaan kenkäistyä pel­lolle parisa­taatuhat­ta niitä käsit­televää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

    Tässä on ain­oas­taan se ongel­ma, että niitä parisa­taatuhat­taa ei ole ole­mas­sa. Laa­jem­min, (hie­man esit­tämääsi real­is­tisem­man) perus­tu­lon mah­dol­lis­tamia byrokra­t­ian purkamishyö­tyjä on liioitel­tu aivan val­tavasti. Heitän hatus­ta, että mah­dolli­nen säästö las­ke­taan korkein­taan muu­ta­mas­sa sadas­sa miljoonas­sa, toden­näköisem­min kymmenissä.

    Sinän­sä olen ensim­mäis­es­tä lauseestasi läh­es samaa mieltä. Perus­tu­loa on mah­do­ton toteut­taa tin­kimät­tä joidenkin ihmis­ryh­mien tuk­i­ta­sos­ta erit­täin merkit­tävästi, ja tämä ei mene ikinä vasem­mistop­uolueille pl. ehkä Vihreät läpi, toden­näköis­es­ti ei myöskään kansalle joka kauhis­telee lööpeis­sä reviteltävien ennen tt-tuel­la elänei­den yksin­huolta­japer­hei­den kohtaloa tuk­i­ta­son pudotessa.

  30. Eero:
    Osmo, mitä mieltä olet perus­tu­lon vaiku­tuk­ses­ta opin­tora­hal­la elävi­in opiskelijoihin? 

    Opin­tora­ha­han on jo aika lähel­lä perus­tu­loa, mikäli opiskelee pää­toimis­est. Täysipäiväis­es­ti opiskel­e­van on suh­teel­lisen han­kala han­kkia niin paljon lisä­tu­lo­ja, että opin­tora­ha alka­isi leikkaan­tu­maan opiskelukuukausiltakin.

  31. Jori Pus­ka: Ain­oa järkevä perus­tu­lo on sel­l­ainen että sil­lä kor­vataan kaik­ki nykyiset hark­in­ta­pe­rus­taiset köy­häi­navus­tuk­set jot­ta saadaan kenkäistyä pel­lolle parisa­taatuhat­ta niitä käsit­televää virkanaista.

    Tämä ei onnis­tu kommunistimaassa.

    Tästä on hyvä esimerk­ki Helsin­gin pomot, joil­la työte­htävät lop­puu, mut­ta palkan mak­su ei 🙂

  32. Eero: Tässä on ain­oas­taan se ongel­ma, että niitä parisa­taatuhat­taa ei ole olemassa. 

    Pienis­sä kun­nis­sa virkami­esten osu­us voi olla ääret­tömän suuri suh­teessa yksi­tyiseen sektoriin.

  33. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Toisaal­ta pikaisel­la haulla Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­to­jakin löy­tyy jo 230 eurol­la, jol­loin käteen jäisi siis peräti 770 €/kk.

    Aika har­va helsinkiläi­nen asuu 230 € vuokra-asun­nos­sa. Tarvi­taan hyviä suhteita.

  34. Liian van­ha: Harkin­nan­varaista sosi­aali­ra­han jakamista ei juuri ole vaan kaik­ki perus­tuu lainsäädäntöön

    Ei juuri ole? Se on noin 10 % sosiaalimaksuista.

    Voisi olla vielä paljon enem­män, jos jokainen osaisi käyt­tää sitä. Nyt vain hyvän tiedon osaa­vat käyt­tää sos­sua parhait­en hyväksi.

  35. uusi kas­vo tääl­lä:

    Mik­sette suo­raan ehdo­ta ja laske noin ton­nin (1000e) net­tope­rus­tu­loa kos­ka sil­loin jää kan­nustin­loukut pois ja ei tarvitse julk­ista sek­to­ria niin paljon sekä pystyy elämään sääl­listä elämää jos työt­tömyys tms. iskee.

    Ton­nin perus­tu­lo ei ole mitenkään mah­dolli­nen, kos­ka perus­tu­loon oli­si­vat oikeutet­tu­ja (en nyt tarkoi­ta tätä kokeilua, vaan tilan­net­ta, jos­sa olisi yleinen perus­tu­lo) mon­et sel­l­aiset, jot­ka eivät nyt saa asum­is- tai toimeen­tu­lo­tukea. Esimerkik­si pitkäaikaistyötön, joka ei puolison­sa tulo­jen takia saa asum­is­tukea. Tai van­hempi­en­sa kodis­sa asu­va 18-vuo­tias lukiolainen/ammattikoululainen, joka ei ole van­hempi­en­sa tulo­jen takia oikeutet­tu täl­lä het­kel­lä minkään­laiseen yhteiskun­nan tukeen.

    Rahat eivät vain ker­ta kaikki­aan riitä siihen, että kaikille täl­laisille ja vas­taav­ille tapauk­sille ruve­taan mak­samaan ton­nin perus­tu­loa. Jos taas perus­tu­lon mak­samises­sa ruve­taan käyt­tämään tarve­hark­in­taa, niin siinä menee koko perus­tu­lon idea.

    Juuri tämä min­ua mieti­tyt­tää perus­tu­los­sa kaik­ista eniten: sen mah­dolli­nen taso on niin pieni, että kan­nustin­loukut silti jäävät suurelle osalle työttömistä.

  36. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Käytän­nössä perus­tu­lo joudut­taisi­in mitoit­ta­maan 680 euron vuokran mukaan, jol­loin sosi­aal­i­tur­vas­ta tulisi suurim­malle osalle liian hyvä. Ja DINK-pariskun­nan perus­tu­lo olisi mitoitet­tu 1 360 euron vuokran mukaan. 

    Ei perus­tu­lol­la tarvitse mah­dol­lis­taa 680 e/kk vuokran mukaan elämistä (kuten nykyäänkään ei mah­dol­lis­te­ta 1500 e/kk vuokran mak­samista yksin asu­valle). Mikäli perus­tu­lon käyt­tööno­to­ssa annet­taisi­in edes puolen vuo­den varoi­tu­sai­ka, suurin osa ihmi­sistä tajuaa ja ehtii han­kki­u­tua halvem­paan asun­toon mikäli se on heille tarpeen.

    Perus­tu­lon sopi­va taso (tai tasot, mikäli halu­aa hive­nen mon­imutkaisem­man jär­jestelmän: esimerkik­si 50 % korkeampi eläkeiässä oleville ja työkyvyt­tömille [ja toki korkeampi vero­pros­ent­ti myös heille, jot­ta koro­tus palau­tuu mikäli käyvät paljon töis­sä]) on toki hyvä keskustelunaihe.

  37. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Saman­lais­es­ta asun­nos­ta mak­set­ta­van vuokran suu­ru­us vai­htelee liikaa vuokran­ta­jan ja sijain­nin mukaan. Tuo 1 000 euroa tarkoit­taa sitä, että vuokran jäl­keen jää käteen vain 320 €/kk, jos asuu Helsin­gin kaupun­gin toimeen­tu­lotuen mak­simin mukaises­sa asun­nos­sa. Toisaal­ta pikaisel­la haulla Helsin­gin kaupun­gin vuokra-asun­to­jakin löy­tyy jo 230 eurol­la, jol­loin käteen jäisi siis peräti 770 €/kk.

    Ei ole ongel­ma: perus­tu­lol­la elävät voivat asua edullisem­mis­sa asun­nois­sa, ei ole pakko asua kalliisti.

  38. Mie vuan:
    Mikä on perus­tu­lon töi­hin motivoi­va vaiku­tus, kun vähem­mäl­läkin työl­lä saa riit­tävän toimeen­tu­lon. Etenkin pariskun­nan ollessa kyseessä. 

    Mikä on “riit­tävä toimeen­tu­lo”? Suomen BKT/henki on täl­lä het­kel­lä käyvin hin­noin n. kaksinker­tainen ver­rat­tuna siihen, mis­sä se oli juuri enne 1990-luvun lamaa. Keskimääräi­nen toimeen­tu­lo on siis kaksinker­tais­tunut niistä ajoista. Eikö sil­loin val­taos­al­la ihmisiä ollut “riit­tävä toimeen­tu­lo”? Jos oli, niin mik­si he eivät nyt tee puol­ta määrää työtä ver­rat­tuna siihen, mitä tekivät sil­loin, kun sil­lä saisi­vat sen ajan mit­ta­pu­un mukaan “riit­tävän toimeentulon”?

    Minus­ta vas­taus on selvä: “Riit­tävän toimeen­tu­lon” täyt­tävä taso nousee sitä mukaa, kun ihmis­ten keski­t­u­lot nou­se­vat. Ja tämä on siis se, joka ajaa ihmisiä jatkos­sakin tekemään töitä.

  39. On — off työllä+ansioturvalla sin­nitel­lään, kunnes lapset ovat täysi-ikäiset, siinä vai­heessa neli­henk­i­nen per­he elää neljän ihmisen perus­tu­lol­la, joka taas ei riit­täisikään yksin asu­van opiske­li­jan elämiseen? Jos vielä ameri­ikan malli­in opiskelu tulee mak­sullisek­si, niin lop­puu köy­hiltä työn­teon lisäk­si opiskelukin?

  40. Jani: Pienis­sä kun­nis­sa virkami­esten osu­us voi olla ääret­tömän suuri suh­teessa yksi­tyiseen sektoriin.

    Ei voi*. Ja tässä oli kysymys siitä, että eri­laisia tukia mak­su­un hoitelisi 200000 virkanaista.

    *Ääretön = ei mitään rajaa, niinku, ikinä.

  41. Kepa: Ton­nin perus­tu­lo ei ole mitenkään mah­dolli­nen, kos­ka perus­tu­loon oli­si­vat oikeutet­tu­ja (en nyt tarkoi­ta tätä kokeilua, vaan tilan­net­ta, jos­sa olisi yleinen perus­tu­lo) mon­et sel­l­aiset, jot­ka eivät nyt saa asum­is- tai toimeen­tu­lo­tukea. Esimerkik­si pitkäaikaistyötön, joka ei puolison­sa tulo­jen takia saa asumistukea.

    En oikein ymmär­rä mik­si puoli­son pitää kus­tan­taa se, jos toinen jää työttömäksi?

    Käsit­tääk­seni kai vero­ja mak­se­taan sik­si, että olisi kansakun­nan yhteinen pot­ti jos­ta rahaa jae­taan tilanteessa jos­sa henkilöko­htainen talous muut­tuu han­kalak­si. Eikä sil­lä pitäisi olla merk­i­tys­tä mikä on parisuhdetilanne.

    Mikäli puoli­son tuet vievät tuet, tulee mieleen, että eikö täl­löin olisi järkeväm­pää vaik­ka muut­taa nimel­lis­es­ti erilleen, jot­ta toinen saisi yksin asu­vana näitä tukia ja voisi mah­dol­lis­es­ti vaik­ka vuokra­ta omaa asun­toa esim. airbnb:n kaut­ta eteenpäin?

    Eli sys­teemin pitäisi toimia niin, että on järkeväm­pää asua yhdessä ja osal­lis­tua yhteisas­umisen kului­hin kuin että on pakotet­tu hom­maa­maan jokin alter-ego asumaan jon­nekin jot­ta olisi val­takun­nan viralli­nen köyhä.

    Täm­möiset type­r­ät sään­nöt pitäisi kor­ja­ta vaik­ka perus­tu­loa ei tulisikaan.

  42. Kepa: Ton­nin perus­tu­lo ei ole mitenkään mah­dolli­nen, kos­ka perus­tu­loon oli­si­vat oikeutet­tu­ja (en nyt tarkoi­ta tätä kokeilua, vaan tilan­net­ta, jos­sa olisi yleinen perus­tu­lo) mon­et sel­l­aiset, jot­ka eivät nyt saa asum­is- tai toimeen­tu­lo­tukea. Esimerkik­si pitkäaikaistyötön, joka ei puolison­sa tulo­jen takia saa asumistukea. 

    Kimp­pa-asum­ista sopi­ikin suosia. Perus­tu­lon ei tarvitse riit­tää kovinkaan tasokkaaseen yksi­na­sumiseen, vaa­ti­ma­ton solukämp­pä riit­tää. Täl­lä het­kel­lä mak­se­taan turhan suuria asum­is­tukia, jopa yli 500 euroa/kk yksin asu­valle; tästä voidaan säästää paljon.

  43. peruseläke: Ei ole ongel­ma: perus­tu­lol­la elävät voivat asua edullisem­mis­sa asun­nois­sa, ei ole pakko asua kalliisti.

    On pakko. Osa saa 230 euron kaupun­gin vuokra-asun­non tai muun kaupun­gin, val­tion tai yleishyödyl­lisen jär­jestön asun­non, mut­ta osa ei saa ja joutuu asumaan markki­nahin­taises­sa asun­nos­sa. Sik­si perus­tu­lon ilman eril­listä asum­is­tukea pitäisi olla vähin­tään 1165 €/kk ainakin työkyvyt­tömille henkilöille, muuten­han osal­la työkyvyt­tömistä toimeen­tu­lotuen nor­mi alittuisi.

  44. Samuli Saarel­ma:Suomen BKT/henki on täl­lä het­kel­lä käyvin hin­noin n. kaksinker­tainen ver­rat­tuna siihen, mis­sä se oli juuri enne 1990-luvun lamaa. 

    “Käyvin hin­noin” tarkoit­taa, että noi­ta luku­ja pöhöt­tää myös inflaa­tion vaikutus.

  45. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: On pakko. Osa saa 230 euron kaupun­gin vuokra-asun­non tai muun kaupun­gin, val­tion tai yleishyödyl­lisen jär­jestön asun­non, mut­ta osa ei saa ja joutuu asumaan markki­nahin­taises­sa asunnossa. 

    Toimeen­tu­lotuen peru­sosa on täl­lä het­kel­lä alle 500 euroa/kk. Yksiön vuokra on Suomes­sa keskimäärin 17 euroa/neliö. Siis­pä perus­tu­lok­si riit­tää noin 850 euroa/kk. Ken­ties tuo mainit­tu ton­ni oli hie­man liioit­telua… Ja perus­tu­lol­la eläviä pitäisikin kan­nus­taa asumaan parem­mal­la hinta–laatu ‑suh­teel­la yhteis-/solu­a­sun­nois­sa.

  46. kom­ment­ti:
    Nimeno­maan kan­sain­vä­li­nen sosi­aal­i­tur­va- ja vero­su­un­nit­telu on asia, jon­ka takia itse olen aika epäileväi­nen perus­tu­loe­hdo­tuk­sia kohtaan. En ole näh­nyt vielä yhtään perus­tu­loe­hdo­tus­ta, joka olisi jol­lain taval­la ratkaissut perus­tu­lo­jär­jestelmi­in liit­tyvät kan­sain­välisen vero­su­un­nit­telun ongelmakohdat.

    Jospa oikeu­den perus­tu­loon menet­tää, jos ei asu Suomes­sa eikä mak­sa kaik­ista tulois­taan vero­ja Suomeen?

  47. Opiske­li­ja olisi hyvin onnelli­nen ton­nin perus­tu­losta. Tai edes viidensadan.

  48. peruseläke: Toimeen­tu­lotuen peru­sosa on täl­lä het­kel­lä alle 500 euroa/kk. Yksiön vuokra on Suomes­sa keskimäärin 17 euroa/neliö. Siis­pä perus­tu­lok­si riit­tää noin 850 euroa/kk. Ken­ties tuo mainit­tu ton­ni oli hie­man liioit­telua… Ja perus­tu­lol­la eläviä pitäisikin kan­nus­taa asumaan parem­mal­la hinta–laatu ‑suh­teel­la yhteis-/solu­a­sun­nois­sa.

    Helsingis­sä saa täl­lä het­kel­lä tulo­ton ja vara­ton sinkku asun­toon 675,00 €, käyt­töra­haa 485,50 € + lääkeku­lut + koti­vaku­u­tus + lääkäriku­lut + vesiku­lut + sähköku­lut yms…

    Pelkästään nuo tekee jo päälle 1100 € nettona.

  49. Lau­ri Kam­pela:
    On oikeusta­ju­ni vas­taista että työkykyi­nen ihmi­nen saa euroakin ole­mal­la passiivinen. 

    On tot­ta, että Suomes­sa on pula työpaikoista.Ne ihmiset joille ei “oikeaa työtä” riitä tulisi velvoit­taa vaik­ka keräämään käpyjä metsästä. 

    Pääa­sia, että lonkkaa vetämäl­lä yhteiskunnal­ta ei saa mitään tukea. Ei mitään.

    Mus­ta tun­tuu että hätäa­putöi­den teet­tämi­nen tulisi kalli­im­mak­si kuin jauhosäkin kus­tan­t­a­mi­nen lonkavetäjille vastikkeetta.

    Paljonko olet valmis mak­samaan enem­män vero­ja, jot­ta saadaan kus­tan­net­tua työleirien vang­in­var­ti­jat ja hakut, kävynkeräyssäkit?

  50. R. V.: Täy­tyy kyl­lä tode­ta, että Mat­ti Hyryläi­nen on osu­vasti tiivistänyt asi­ain tilan. Kan­nat­taa lukea yllä mainit­tu kirjoitus. 

    Aikalail­la noin itsekin asian näen. Etenkin tuo­ta men­nei­den sukupolvien tekemään työhön perus­tu­vaa filosofi­aa on tul­lut pohdit­tua paljon itsekin, kun monien nykypäivän teknis­ten keksin­tö­jen poh­jatyö on tehty joskus 1800 ‑luvul­la ja ne on täy­den­net­ty läh­es huip­pu­un­sa joskus 1900-luvun aikana.

    Nykyään ihmiskun­nal­la on läh­es­tulkoon kaikkea elämämme pitu­u­teen näh­den riit­tävästi, pait­si biol­o­gisia resursse­ja. Eli maa­pal­lo on liian pieni.

    Tästä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna, jokainen ihmi­nen joka vapaae­htois­es­ti tai pakos­ta elää pelkästään perus­tu­lon varas­sa osal­lis­tuu kuitenkin ekosys­teemin ylläpitämiseen yksinker­tais­es­ti kulut­ta­mal­la vähemmän.

    Toisaal­ta, muille ihmisille tämä ei ole suuri kus­tan­nus, kos­ka jos joku kulut­taa kaiken mitä saa, täl­löin raha palaa takaisin talousjär­jestelmään muu­ta­mas­sa viikos­sa ja vero­tu­loina tämä kus­tan­nus saadaan takaisin toden­näköis­es­ti muu­ta­man vuo­den viiveellä.

    Ihmiskun­nan tule­vaisu­us näyt­tää todel­la mie­lenki­in­toiselta täl­lä het­kel­lä, uhkia on paljon mut­ta toisaal­ta ratkaisu­ja kek­sitään nopeam­min kuin ennen.

  51. Jani: Ei juuri ole? Se on noin 10 % sosiaalimaksuista.

    Voisi olla vielä paljon enem­män, jos jokainen osaisi käyt­tää sitä. Nyt vain hyvän tiedon osaa­vat käyt­tää sos­sua parhait­en hyväksi.

    Minus­ta 775 miljoonas­ta 25 miljoon­aa on n 3 % ?

    Ja val­tion ja kun­tien menoista tuo 25 miljoon­aa hukkuu jo kirjanpitovirheisiin

  52. Jani: Helsingis­sä saa täl­lä het­kel­lä tulo­ton ja vara­ton sinkku asun­toon 675,00 €, käyt­töra­haa 485,50 € + lääkeku­lut + koti­vaku­u­tus + lääkäriku­lut + vesiku­lut + sähköku­lut yms…

    Pelkästään nuo tekee jo päälle 1100 € nettona.

    Perus­tus­la­ki takaa meille oikeu­den vali­ta asuin­paikkamme. Mut­ta entä jos tuo­ta tulkit­taisi­in vähän tiukem­min? Jospa esimerkik­si kuu­den kuukau­den tuil­la elämisen jäl­keen yhteiskun­ta osoit­taisikin sen asuin­paikan vaikka­pa Kajaanista, tai mis­tä nyt sat­tuukaan edullisia asun­to­ja löy­tymään. Muut­toku­lut mak­se­taan, ja perus­tu­lo uudel­la asuin­paikkakun­nal­la. Jos ei kel­paa, jää ilman tukia.

    Hurskastellen voi sanoa, ettei yksilö siel­lä Kajaanis­sa ainakaan työl­listy. Mut­ta jos ei se onnis­tunut kuudessa kuukaudessa Helsingis­säkään, niin olisiko kokon­aisu­u­den kannal­ta sit­tenkin parem­pi, että se Helsin­gin asun­to vapau­tu­isi jollekulle, joka työllistyy?

  53. Jani: Helsingis­sä saa täl­lä het­kel­lä tulo­ton ja vara­ton sinkku asun­toon 675,00 €, käyt­töra­haa 485,50 € + lääkeku­lut + koti­vaku­u­tus + lääkäriku­lut + vesiku­lut + sähköku­lut yms…

    Pelkästään nuo tekee jo päälle 1100 € nettona.

    Tuo 675+ onkin mielestäni aivan liikaa — 400 riit­tää asum­is­menoi­hin, eli näi­den saa­jat ja ken­ties tietyt vuokranan­ta­jat ovat perus­tu­lou­ud­is­tuk­sen häviäjiä. Voit­ta­jia ovat edullis­es­ti asuvat.

  54. Jani: Pienis­sä kun­nis­sa virkami­esten osu­us voi olla ääret­tömän suuri suh­teessa yksi­tyiseen sektoriin. 

    Oliko perus­tu­lol­la tarkoi­tus kor­va­ta kaik­ki muutkin kun­nan palkol­liset suun­nit­teluinsinööristä perushoita­jan kaut­ta opettajaan?

  55. Liian van­ha: Minus­ta 775 miljoonas­ta 25 miljoon­aa on n 3 % ?

    Voihan tuo sin­un 3 % olla oikeinkin. Toki moni ei silti ole var­masti tietoinen, että mihin kaikkialle tuo­ta harkin­nan­varaista voi saada.

    Tässä esimerkke­jä Kankaan­pään kaupungilta:

    6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT
    6.1. Päivähoito
    6.2. Muut erityismenot
    6.2.1. Auton käytöstä aiheutu­vat kulut ja polkupyörä
    6.2.2. Elatusapumaksut
    6.2.3. Hautauskustannukset
    6.2.4. Henkilöl­lisyys­todis­tus, pas­si tai kansalaisuushakemus
    6.2.5. Las­ten harrastemenot
    6.2.6. Kodin han­k­in­nat ja – perustamiskustannukset
    6.2.7. Las­ten­hoitoon liit­tyvät tarvikkeet
    6.2.8. Lapsen tapaamisoikeud­es­ta ja luon­api­dos­ta aiheutu­vat kulut
    6.2.9. Vuokra­sopimus­vaku­us ja muuttokustannukset
    6.2.11 Opiskelukustannukset
    6.2.12 Opin­to­lain­o­jen korot
    6.2.13 Vaatetus

    Tuon 10 % sanoi Van­taan joku sosi­aal­i­jo­hta­ja tms tele­vi­sios­sa. Olisiko­han tuo­hon 10 % las­ket­tu sit­ten mukaan nämä lääkeku­lut, lääkäriku­lut, koti­vaku­u­tus, sähköku­lut yms, jot­ka las­ke­taan peru­sosan päälle.

  56. tapio-kalle rautavaara-pää­ta­lo: Mus­ta tun­tuu että hätäa­putöi­den teet­tämi­nen tulisi kalli­im­mak­si kuin jauhosäkin kus­tan­t­a­mi­nen lonkavetäjille vastikkeetta. 

    Var­mas­tikin tot­ta. Samat­en työt­tömien aktivoin­ti­toimen­piteet ovat kalli­impia, kuin pelkän kor­vauk­sen maksaminen.

    Mut­ta tuol­lais­ten vip­paskon­stien per­im­mäi­nen tarkoi­tus on varas­taa työt­tömien vapaa-aika, eli tehdä työt­tömyy­destä ankeam­paa. Vähän huonokin työ­paik­ka alkaa tun­tu­vaan hyvältä ide­al­ta siinä vai­heessa, kun joutuu tuh­laa­maan aikaansa jokat­a­pauk­ses­sa jos­sain höpönlöpön-koulutuksessa.

  57. Kämp­päkaverin hakuil­moituk­set ovat arkipäivää mais­sa, jois­sa ei ole näin antelias­ta asum­is­tukea. Täl­löin asun­to­jen kysyn­tä ja hin­nat laskisivat.

  58. Sylt­ty: Var­mas­tikin tot­ta. Samat­en työt­tömien aktivoin­ti­toimen­piteet ovat kalli­impia, kuin pelkän kor­vauk­sen maksaminen.

    Mut­ta tuol­lais­ten vip­paskon­stien per­im­mäi­nen tarkoi­tus on varas­taa työt­tömien vapaa-aika, eli tehdä työt­tömyy­destä ankeam­paa. Vähän huonokin työ­paik­ka alkaa tun­tu­vaan hyvältä ide­al­ta siinä vai­heessa, kun joutuu tuh­laa­maan aikaansa jokat­a­pauk­ses­sa jos­sain höpönlöpön-koulutuksessa.

    Aikoinaan yksi syy työt­tömyys­töi­den lopet­tamiseen oli sen aiheut­ta­ma tuho esim met­sän raivauk­ses­sa raivaa­jat tuho­si­vat taimikoi­ta tai met­sänis­tu­tuk­ses­sa taimet pää­tyivät turpeen alle

  59. Jani: Voihan tuo sin­un 3 % olla oikeinkin. Toki moni ei silti ole var­masti tietoinen, että mihin kaikkialle tuo­ta harkin­nan­varaista voi saada.

    Tässä esimerkke­jä Kankaan­pään kaupungilta:

    6. TÄYDENTÄVÄÄN TOIMEENTULOTUKEEN KUULUVAT MENOT
    6.1. Päivähoito
    6.2. Muut erityismenot
    6.2.1. Auton käytöstä aiheutu­vat kulut ja polkupyörä
    6.2.2. Elatusapumaksut
    6.2.3. Hautauskustannukset
    6.2.4. Henkilöl­lisyys­todis­tus, pas­si tai kansalaisuushakemus
    6.2.5. Las­ten harrastemenot
    6.2.6. Kodin han­k­in­nat ja – perustamiskustannukset
    6.2.7. Las­ten­hoitoon liit­tyvät tarvikkeet
    6.2.8. Lapsen tapaamisoikeud­es­ta ja luon­api­dos­ta aiheutu­vat kulut
    6.2.9. Vuokra­sopimus­vaku­us ja muuttokustannukset
    6.2.11 Opiskelukustannukset
    6.2.12 Opin­to­lain­o­jen korot
    6.2.13 Vaatetus

    Tuon 10 % sanoi Van­taan joku sosi­aal­i­jo­hta­ja tms tele­vi­sios­sa. Olisiko­han tuo­hon 10 % las­ket­tu sit­ten mukaan nämä lääkeku­lut, lääkäriku­lut, koti­vaku­u­tus, sähköku­lut yms, jot­ka las­ke­taan peru­sosan päälle.

    Nuokaan eivät ole harkin­nan­varaisia vaan perus­tu­vat laki­in ja kun­nan päätök­si­in ja ne on mak­set­ta­va automaat­tiseti, joten ne eivät tipu keplot­tele­mal­la vaan doku­ment­tien mukaan

    Ehkäi­sevä toimene­tu­lo­tu­ki on harkin­nan­varaista ja siitä voi päät­tää vira­nomainen itsenäisem­min, toki kun­nan päätök­set rajoit­ta­vat tätäkin

    1. Las­ten har­raste­menot nyt esimerkik­si ovat harkin­nan­varaisia. Ymmärtääk­seni ehkäi­sevän toimeen­tu­lotuen puolelta mak­set­ta­vat. Mitä har­raste­meno­ja hyvän­sä ei makseta.

  60. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: On pakko. Osa saa 230 euron kaupun­gin vuokra-asun­non tai muun kaupun­gin, val­tion tai yleishyödyl­lisen jär­jestön asun­non, mut­ta osa ei saa ja joutuu asumaan markki­nahin­taises­sa asun­nos­sa. Sik­si perus­tu­lon ilman eril­listä asum­is­tukea pitäisi olla vähin­tään 1165 €/kk ainakin työkyvyt­tömille henkilöille, muuten­han osal­la työkyvyt­tömistä toimeen­tu­lotuen nor­mi alittuisi.

    Logi­ikallasi perus­tu­lon pitäisi olla vähin­tään vii­sisa­taa vajaa miljoona euroa kuus­sa, kos­ka joku saat­taa mak­saa asun­nos­taan miljoo­nan kuus­sa. Vai­h­toe­htois­es­ti voit perustel­la, mik­si muut­ta­mi­nen halvem­paan (huo­mau­tus: halvem­paan, ei halvim­paan mah­dol­liseen turhan rajal­lis­es­ti tar­jol­la ole­vaan tuki­a­sun­toon) asun­toon on mielestäsi mahdotonta?

  61. Tämänkin ketjun vas­tauk­set Oden main­ioon kir­joituk­seen sen taas osoit­taa, että perus­tu­losta käytävä keskustelu on meil­lä lähin­nä surkuhu­paisaa: Suuri osa vas­tus­ta­jista vas­tus­taa sel­l­aista, mikä meil­lä jo on, ja suuri osa puolestapuhu­jista kan­nat­taa jotain sel­l­aista, mitä meille ei voi tulla.

  62. Jani: Pienis­sä kun­nis­sa virkami­esten osu­us voi olla ääret­tömän suuri suh­teessa yksi­tyiseen sektoriin. 

    tuen mak­sa­ja: Ei voi*. […]
    *Ääretön = ei mitään rajaa, niinku, ikinä. 

    Tuo on täysin mah­dol­lista, jos kun­nas­sa ei ole yksi­ty­istä sek­to­ria tai virkamiehiä yksi­tyisel­lä sektorilla..

  63. R. V.: Logi­ikallasi perus­tu­lon pitäisi olla vähin­tään vii­sisa­taa vajaa miljoona euroa kuus­sa, kos­ka joku saat­taa mak­saa asun­nos­taan miljoo­nan kuus­sa. Vai­h­toe­htois­es­ti voit perustel­la, mik­si muut­ta­mi­nen halvem­paan (huo­mau­tus: halvem­paan, ei halvim­paan mah­dol­liseen turhan rajal­lis­es­ti tar­jol­la ole­vaan tuki­a­sun­toon) asun­toon on mielestäsi mahdotonta?

    Kaikkein halvin mah­dolli­nen yksiö, joka löy­tyy Helsingistä, Espoos­ta, Van­taal­ta, Kirkkon­um­melta, Ker­aval­ta tai Jär­ven­päästä, on pikaisen haun: http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot?cardType=101&locations=%5B%5B64,6,“Helsinki”%5D,%5B39,6,“Espoo”%5D,%5B65,6,“Vantaa”%5D,%5B137,6,“Kerava”%5D,%5B109,6,“Järvenpää”%5D,%5B147,6,“Kirkkonummi”%5D%5D&sc=1&pagination=2 mukaan 500 euroa kuus­sa. Alle 500 eurol­la ei ole yksinker­tais­es­ti tar­jol­la ain­ut­takaan yksiötä, muuten kuin sel­l­aisia joi­hin on tyyli­in 3 kuukau­den vuokra­sopimus kissan­hoitovelvol­lisu­udel­la. Sen lisäk­si 500 euron yksiöitä riit­tää vain osalle ihmisiä, joten mar­gin­aali on päätet­ty aset­taa 680 euroon asti, jot­ta kaik­ki löytävät haarukkaan sopi­van asun­non. Muut­ta­mi­nen halvem­paan on siis yksinker­tais­es­ti mahdotonta.

  64. Osmo: “Sosi­aalipoli­it­tisia kokei­ta ei voi jär­jestää niin, että kokeeseen osal­lis­tu­ja joutuu muu­ta väestöä huonom­paan ase­maan. Lääketi­eteel­li­sis­sä kokeis­sa koeryh­mä ja ver­tail­uryh­mä saa­vat eri­laista hoitoa, eikä siinä nähdä ongel­maa, mut­ta siinähän onkin kyse vain ter­vey­destä ja elämästä, kun tässä on kyse sen­tään rahasta.”

    Lääketi­eteel­li­sis­sä ihmiskokeis­sa nykyään pyritään ver­taile­maan paras­ta tun­net­tua hoitoa uuteen, tutkimuk­sen alla ole­vaan ehdotet­tuun hoit­o­muo­toon. Lisäk­si pitää olla hyvät perus­teet sille, että tutkimuk­sen alla ole­va hoit­o­muo­to voisi olla parem­pi kuin paras tun­net­tu hoit­o­muo­to esim. eläinkokei­den perus­teel­la. Tämän takia on vähän has­sua väit­tää että siinä “ei nähdä ongel­maa”, kos­ka ongel­mallisia kokeilu­ja ei yksinker­tais­es­ti sal­li­ta. Tietenkin kon­trol­li joskus pet­tää ja puoskar­it pää­sevät tekemään epäeet­tisiä kokeilu­ja, mut­ta tämä on poikkeus.

    Jos sovel­letaan lääketi­eteel­lis­ten kokeilu­jen eti­ikkaan sosi­aalipoli­it­tiseen kokeilu­un, perus­tu­lokokeilus­sa pitää olla jokin peruste, jon­ka mukaan uusi malli on kokeilun kohteille parem­pi kuin “paras tun­net­tu”, eli nykyi­nen, sosi­aal­i­tur­va­malli. Ja näin­hän tässä kokeilus­sa on toimit­tu. Tulosten hyödyl­lisyys onkin sit­ten ihan eri keskustelu. 

    Toisikin olisi voitu toimia, jos olisi empi­iristä tutkimusti­etoa tai edes hyvä teo­ria joka osoit­taisi, että uusi, val­tion kannal­ta menoneu­traali perus­tu­lo­ma­lli olisi kohteille (tilas­tol­lis­es­ti) vähin­tää yhtä hyvä kuin nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va. En ole tehnyt kat­saus­ta aiheen tutkimuskir­jal­lisu­u­teen, joten valitet­tavasti en osaa sanoa onko tutkimusti­eto riit­tävän laadukas­ta tähän tarkoitukseen.

    1. Oikea perus­tu­lo­ma­lli ei voi olla tasais­es­ti edullisem­pi, kos­ka muuten se olisi kallis.
      Lääketi­eteel­lisessä kokeessa poti­las voi joutua huonom­paan ase­maan, jos kokeil­ta­va uusi lääke tai hoito ei ole yhtä hyvä kuin tun­ne­tu­ista paras. Eivät ne kaik­ki voi olla tasais­es­ti parem­pia — siis sekä yhtä hyviä tai parem­pia ja vielä kaikille. Jos tiedet­täisi­in, että on, mitä kokeilemista siinä sil­loin olisi? Tavoit­teena tietysti on, että uusi lääke olisi parem­pi, kos­ka ei kai sitä olisi muuten kehitetty.

  65. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Muut­ta­mi­nen halvem­paan on siis yksinker­tais­es­ti mahdotonta.

    Voi mut­taa vaik­ka Lah­teen jos kimp­pakämp­pääkään ei löy­dy, kunnes markki­nat sopeu­tu­vat uuteen jär­jestelmään (s.o. ei korkei­ta asum­is­tukia). Helsin­ki alkaa toiv­ot­tavasti pian rak­en­taa kont­tikom­plek­se­ja edullista asum­ista varten.

  66. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Alle 500 eurol­la ei ole yksinker­tais­es­ti tar­jol­la ain­ut­takaan yksiötä, muuten kuin sel­l­aisia joi­hin on tyyli­in 3 kuukau­den vuokra­sopimus kissanhoitovelvollisuudella. 

    Kata­janokalta 36m² + 1h+kk, 440 €/kk

    http://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/ilmoitukset/17492

    Jos tuon vai­h­taa ja tulot/omaisuus ovat nousseet, niin tark­iste­taanko tuloja/omaisuutta?

    Vai onko tuo etu voimas­sa koko lop­un elämän­sä vai­htele­mal­la asuntoa.

    Tulee mieleen yksi vuokranan­ta­ja, jon­ka oma osoite oli hekan taloyhtiössä… 🙂

  67. Ris­to: Oliko perus­tu­lol­la tarkoi­tus kor­va­ta kaik­ki muutkin kun­nan palkol­liset suun­nit­teluinsinööristä perushoita­jan kaut­ta opettajaan?

    Pienis­sä kun­nis­sa pitäisi voi­da vähen­tää turhaa byrokra­ti­aa tai sit­ten ne pitää pakkoli­it­täää mui­hin kun­ti­in, että ne edes jotenkin tulisi omil­laan toimeen.

  68. Mik­si asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki pitää aina sotkea kaikki­in mallei­hin? Eikö perus­tu­lon aito ja oikea idea ole kiin­teä sum­ma* puh­taana käteen eikä mitään mui­ta tukia? 

    OS on tähän jo var­maankin vas­tan­nut, mut­ta voisiko vas­tauk­sen saa­da ker­ran vielä?

    *) Riip­puu luon­nol­lis­es­ti sum­man koos­ta rohkaiseeko perus­tu­lo elbailu­un vai onko kyseessä pakot­ta­mi­nen työhön, mut­ta väit­te­ly tästä on oma keskustelun­sa. Asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki nyt eivät ainakaan ole mitään työhön kannustavia…

  69. tsih:
    Mik­si asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki pitää aina sotkea kaikki­in mallei­hin? Eikö perus­tu­lon aito ja oikea idea ole kiin­teä sum­ma* puh­taana käteen eikä mitään mui­ta tukia? 

    Perustelu on käsit­tääk­seni, että pelkkä kiin­teä sum­ma perus­tu­loa kaikille käteen kaikesta riip­pumat­ta aset­taisi ihmiset eri puolel­la Suomea eri ase­maan. Kaupunkikeskuk­sien ulkop­uolel­la asuvil­la jäisi asumisku­lu­jen jäl­keen perus­tu­losta käteen huo­mat­tavasti enem­män kuin korkei­den asumiskus­tan­nusten alueil­la. Tämä nähdään jois­sain piireis­sä ongel­mak­si yhden­ver­taisu­u­den kannalta.

    Kaiketi tämäkin asia lop­ul­ta palau­tuu ajatuk­seen siitä, onko yhteiskun­nan tehtävä taa­ta jäse­nilleen tasaver­taiset mah­dol­lisu­udet men­estyä elämässä, vaiko tasaver­taiset lop­putu­lok­set. Suo­ma­lainen malli on kallel­laan jälkimmäiseen.

  70. Jän­nä nähdä miten Janin maintse­malle http://www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi/
    palvelulle käy kun ARA-asun­to­jen tulo­ra­jat astu­vat jälleen voimaan. Taitaa kaupun­gin vuokra-asun­non lot­tovoit­to jäädä ker­talu­on­teisek­si ja HEKA-asun­nos­ta tulee HITAKSEN veroinen jar­ru järkevälle asuin­paikalle. En ollut ennen palvelua selan­nut. Onpa Helsingis­sä todel­la komei­ta mer­inäköala-asun­to­ja muka­van mata­lal­la vuokral­la. Ja silti halu­taan vaihtaa…ehkä vielä parem­paan maisemaan..

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Lääketi­eteel­lisessä kokeessa poti­las voi joutua huonom­paan ase­maan, jos kokeil­ta­va uusi lääke tai hoito ei ole yhtä hyvä kuin tun­ne­tu­ista paras. 

    Vieläpä niin, että jotkut lääk­keet ovat rasis­tisia ja tehoa­vat eri taval­la geneet­tis­es­ti eri­laisi­in potilaisiin… 😉

  72. Suomeen näyt­tää syn­tyneen uusi riis­tet­ty­jen luokka.

    Se on työt­tömien ja syr­jäytet­ty­jen luok­ka, johon var­maan kuu­luu reip­paasti yli miljoona suomalaista.

    Riistäjä-luokan muo­dosta­vat hyväo­saiset työssäkäyvät, jot­ka ovat työvoimakartellil­la riistäneet työt­tömiltä ja syr­jäyte­ty­iltä työ­paikan saamisen mahdollisuuden.

    Sep­po Korp­poo, työllistäjä

  73. Kaveri on tekni­ikan tohtori ja on yliopis­tossa ja tien­aa sen yli 4000 euroa. On myös ollut työt­tömänäkin joskus ja jos nyt jäisi työt­tömäk­si, tuskin palk­ka jatkuisi tuos­ta 4000 euroas­ta. Eli turha pelko että saisi 560 euroa kokeil­u­ra­haa lisäksi. 

    Toinen tut­tu on media-alal­la tuot­ta­jana, en usko että sekään 4000 euron kuukausi­palkkaan pääsee enää kun jää työt­tömäk­si, on ollut sään­nöl­lis­es­ti työtön ja jää var­maan vieläkin. Ikää vas­ta noin 35-vuotta.

    Molem­mat kaveri­ni on alle 40-vuo­ti­ai­ta ja usem­man ker­ran ollut työt­tömänä. En usko että palkat tuos­ta nousee ainakaan jos vielä jäävät työt­tömäk­si. Yhteiskun­ta on vaan muut­tunut niin että Osmon kavereil­la on vaan pysyvät työ­paikat, muil­la se on katoavaista.

    Muut mitä tiedän, eivät tien­aakkaan noin paljon. Tekevät paljon hom­mia mitkä eivät vas­taa esim. koulu­tus­ta. Itse täytän vas­ta 31 ja siivoan 1626 euron kuukausi­pal­ka­lla. Perus­si­ivoukssia ja ikku­nan pesuja.

  74. Nyt kun luin itsekin perus­tu­lokokeilun ehdoista, ymmär­rän, että kyseessä ei ole mikään kokeilu. Vain yksi tapa jakaa rahaa val­i­t­ulle kohderyh­mälle. Mut­ta miten sit­ten itse toteut­taisin perustulokokeilun?

    – Kokeilu­un valit­ta­va hyväksyy, että hänet voidaan pakot­taa kokeilus­ta pois­tamisen ja saatu­jen etuuk­sien takaisin­perin­nän uhal­la palkkatyöhön.

    – Osal­lis­tu­ja tekee tar­jouk­sen perus­tu­lon suu­ru­ud­es­ta. (0 — 100% palkasta).

    – Osal­lis­tu­ja on velvolli­nen otta­maan työtä vas­taan pal­ka­lla, joka on hänen lak­isääteinen min­imi­palk­ka vähen­net­tynä hänen henkilöko­htaisen perus­tu­lon määrällä.

    Vaikeutena lie­nee, että kansalaiset ovat lain edessä oikeutet­tu­ja eri suu­ruiseen min­imi­palkkaan sen mukaan mihin liit­toon kuu­luu ja mitä työtä tekee. Muuten tar­jous tehtaisi­in väliltä 0 eur — minimipalkka.

    Esimerk­ki:

    Jos “kah­den ton­nin mies” on tehnyt sopimuk­sen ton­nin perus­tu­losta (1’000 eur), on hän velvolli­nen otta­maan työtä vas­taan ton­nin pal­ka­lla. Hänen ansion­sa ei ali­ta min­imi­palkkaa, kos­ka perus­tu­lo kor­vaa erotuksen.

    Jos tuo kah­den ton­nin mies ei saa työtä, hänelle mak­se­taan ton­ni perustuloa.

    Täl­lä taval­la jokainen joutuu erik­seen hin­noit­tele­maan oman vapaa-aikansa. Jos ottaa vas­taan “liian korkean” perus­tu­lon, joutuu aivan var­masti töi­hin. – Vapaa-aikaa ei voi mitenkään hin­noitel­la hallinnol­lisel­la päätöksellä.

Vastaa käyttäjälle Jori Puska Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.