Empatiasta ja argumentin totuudellisuudesta

Helsin­gin Sanomien yleisönosas­ton mätäku­un keskustelu lähti liik­keelle mielipi­dekir­joituk­ses­ta, jos­sa san­ot­ti­in, että köy­häl­lä ei ole varaa syödä ter­veel­listä ruokaa, kos­ka ter­veelli­nen ruo­ka on kallista.

Minäkin protestoin mielessäni, sil­lä ter­veelli­nen ruo­ka ei ole kallista. Pakaste­tut ran­skan­pe­runat ovat kalli­ita, mut­ta tuoreet juurek­set eivät ole. Näin myös moni vas­tasi ja syn­nyt­ti vasta­lauseen myrskyn, jos­sa ydin­sanomana oli, että ylim­ieliset kir­joit­ta­jat eivät ymmär­rä köy­hän tilannetta.

Maria Ohisa­lo kir­joit­ti face­book-sivul­laan hyvän kitey­tyk­sen asi­as­ta. https://www.facebook.com/OhisaloMaria/?fref=nf&pnref=story.

Maria on ehdot­tomasti oike­as­sa ja kiteyt­ti asian hyvin, mut­ta kuitenkin. Pitäisi erot­taa, onko väite tot­ta empaat­tisu­ud­es­ta ja siitä, onko se oikei­den arvo­jen puolel­la. Jos esitetään falske­ja väit­teitä vain, kos­ka halu­taan tukea sor­ret­tu­ja, päädytään fal­ski­in politiikkaan.

Jos esteenä syr­jäy­tyneelle ter­veel­lisen ruuan syömiseen ei olekaan ter­veel­lisen ruuan hin­ta vaan jokin muu, väite, että se johtuu ter­veel­lisen ruuan kalli­ista hin­nas­ta, suosit­taa kor­jaavak­si toimen­piteek­si luo­mu­ru­uan sub­ven­tio­ta[1], kun pitäisi puut­tua niihin mui­hin esteisiin.

Kat­so myös tämä, kak­si viimeistä kappaletta.

[1] Tässä argu­men­tis­sa on toinenkin ongel­ma, mut­ta asia var­maankin tuli ymmärretyksi.

110 vastausta artikkeliin “Empatiasta ja argumentin totuudellisuudesta”

  1. Fal­skit ja val­heel­liset väit­teet ovat myrkkyä empaat­tisu­udelle, esimerkiksi:
    — väite ettei köy­häl­lä olisi varaa syödä ter­veel­lis­es­ti vähen­tää yleen­sä ymmär­rystä vähä­varaisia kohtaan
    — väite että Suomeen tarvi­taa miljoona esteetön­tä asun­toa aset­taa kaik­ki liikun­tavam­maiset vähän out­oon valoon
    — väite, että pakko­ruot­si on tarpeelli­nen lisää vihaa kaikkia suomen­ruot­salaisia kohtaan
    — …

    Kaikissa näis­sä joku yksit­täi­nen henkilö tai etu­jär­jestö esit­tää val­heel­lisia väit­teitä jonkin ryh­män edustajana.

  2. Köy­hä tekee usein ruumi­ilista työtä ja tarvit­see kalor­e­i­ta ja pro­tei­ine­ja suo­ri­u­tu­ak­seen töistä

    Esim ruumi­ilista työtä tekevä mies tarvit­see n 3500 kalo­ria päivässä

    Jos se pitää ottaa esim kurkus­ta niin kurkus­sa on kalor­e­i­ta 10 kcal/100 gr eli kurkkua pitäisi syödä 35 kg päivässä , jot­ta ener­giantarve tulisi tyydytettyä

    Kun kurkkukin mak­saa pari euroa/kilo niin ruuan hin­naksi tulee n 70 euroa per päivä ja 35 kg syömiseen kuluu koko päivä

    Cashew­pähk­inässä on kyl­lä kalor­e­i­ta 570 kcal/kg mut­ta hin­ta onkin jo 20 euroa kg eli päivän ruuan hin­naksi tulee n 120 euroa

    Jos vetää saman kalorimäärän esim sian lavas­ta niin hin­naksi tulee n 10 euroa

    Tuo kasvis­ru­uan edlu­ulisuu on pelkkä myytti

    Ja ruumi­il­lista työtä tekevä tarvit­see myös pro­tei­inia, jota kasviksista saa vain muu­ta­mas­ta kalliista

  3. Pähk­inöis­sa on ener­giaa paljon enem­män kuin 570kcal/kg. Olisiko tul­lut kertaluokkavirhe.

  4. Jos väitetään toisen vale­htel­e­van olisi esitet­tävä kiis­ton näyt­tö. Nyt Osmo et todista asi­aa vääräk­si vaan alen­nut pelkkään perus­teet­ta nimit­te­lyyn. Kyl­lä se ruo­ka on kallista. Paljonko köy­häl­lä on käyt­tää rahaa ruokaan? Puo­let köy­him­mistä eivät nos­ta edes toimeen­tu­lo­tukea. Mon­tako sataa euroa heil­lä on käytössään ruokaan? Mik­si heil­lä on Osmo varaa ter­veel­liseen ruokavalioon? Mis­tä tiedät?

  5. Toinen asia: käytät syr­jäy­tynyt­tä syn­onyyminä köy­hälle. Köy­hä ei ole aina koulut­tam­a­ton ym (=syr­jäy­tynyt).

  6. Liian van­ha:

    Tuo kasvis­ru­uan edlu­ulisuu on pelkkä myytti

    Ja ruumi­il­lista työtä tekevä tarvit­see myös pro­tei­inia, jota kasviksista saa vain muu­ta­mas­ta kalliista

    Liian van­ha voisi men­nä kaup­paan etsiä sieltä kolme tuotet­ta: herne­pus­si, kikherne­pus­si ja soijarouhepussi.

    Lihas­sa ei ole mitenkään eri­tyisen paljon proteiinia.

  7. Kyse­hän on siitä, että ihmiset halu­a­vat uskoa hei­dän oman maailanku­vansa mukaisi­in seli­tyk­si­in. Jos kyse on siitä, että tupak­ka ja viina on kallista, mut­ta ter­veelli­nen ruo­ka hal­paa, pitää asia jotenkin selit­tää tois­in­päin. Muuten­han epäter­veelli­nen ruokavalio ei johdukaan yhteiskun­nas­ta, vaan kyseisen ihmisen henkilöko­htai­sista ominaisuuksista.

  8. Liian van­ha:
    Cashew­pähk­inässä on kyl­lä kalor­e­i­ta 570 kcal/kg mut­ta hin­ta onkin jo 20 euroa kg eli päivän ruuan hin­naksi tulee n 120 euroa 

    Pitäisi kai lukea 570kcal/100g.

    Kaik­ki pähk­inät ja siemenet sisältävät about 600kcal/100g. Sen parem­min köy­hä kuin rikaskaan ei kuitenkaan ole velvoitet­tu syömään juuri Cashew-pähkinöitä.

    Kilon pus­si maapähk­inöitä mak­saa 3,5 euroa. Ei paha. 

    Liian van­han kir­joi­tus sisäl­si muitakin virheitä. Trolli?

  9. höpön löpön. ei kasvis­ruo­ka tarkoi­ta samaa kuin vihan­nek­set tai salaat­ti. täysjyväviljois­sa ja palkokasveis­sa on paljon pro­tei­inia. viljois­sa 11–15%, pavuis­sa 30%, perunas­sakin 9% ener­gias­ta tulee pro­tei­ineista. Niin­pä, kun tämä tämä kuvaa­masi ruumi­il­lista työtä tekevä 3500 kcal/vrk kulut­ta­va mies kokoaa ruokansa tasais­es­ti juurek­sista, palkokasveista ja vihan­nek­sista niin voidaan tur­val­lis­es­ti arvioi­da että n 15%=525 kcal=130 g = 80kg painaval­la miehel­lä 1,6g/painokilo tulee pro­tei­ineista. Jos tämä mies kuitenkin sat­tuisi paina­maan 150kg niin sil­loin tietysti pro­tei­inia tulisi jo alle 1g/painokilo mut­ta siinäpä tuolle raavalle työtä tekevälle miehelle vielä parem­pi syy syödä (ter­veel­listä) kasvis­ruokaa joka sisältää riit­tävästi pro­tei­inia kenen tahansa tarpeisi­in. Eikä mak­sa paljon. samal­la säästää veren­painelääkkeis­sä ja dia­betes­lääkkeis­sä. Se, että vain eläinkun­nan tuot­teis­sa ja pähk­inöis­sä olisi pro­tei­inia lie­nee yleinen usko­mus, mut­ta se ei perus­tu todel­lisu­u­teen ja on virheelli­nen käsi­tys. Samal­la taval­la kuin ei se, että ter­veelli­nen ruo­ka olisi kallista. (leipä, juurek­set, palkokasvit, mar­jat…). Ener­giapi­toisuuk­sia voi tark­istaa finelin sivuilta.

    Liian van­ha:
    Köy­hä tekee usein ruumi­ilista työtä ja tarvit­see kalor­e­i­ta ja pro­tei­ine­ja suo­ri­u­tu­ak­seen töistä

    Esim ruumi­ilista työtä tekevä mies tarvit­see n 3500 kalo­ria päivässä

    Jos se pitää ottaa esim kurkus­ta niin kurkus­sa on kalor­e­i­ta 10 kcal/100 gr eli kurkkua pitäisi syödä 35 kg päivässä , jot­ta ener­giantarve tulisi tyydytettyä

    Kun kurkkukin mak­saa pari euroa/kilo niin ruuan hin­naksi tulee n 70 euroa per päivä ja 35 kg syömiseen kuluu koko päivä

    Cashew­pähk­inässä on kyl­lä kalor­e­i­ta 570 kcal/kg mut­ta hin­ta onkin jo 20 euroa kg eli päivän ruuan hin­naksi tulee n 120 euroa

    Jos vetää saman kalorimäärän esim sian lavas­ta niin hin­naksi tulee n 10 euroa

    Tuo kasvis­ru­uan edlu­ulisuu on pelkkä myytti

    Ja ruumi­il­lista työtä tekevä tarvit­see myös pro­tei­inia, jota kasviksista saa vain muu­ta­mas­ta kalliista

  10. Köy­hä, pul­lean keskilu­okan fan­tasiao­len­to tai periv­i­holli­nen. Tilanteesta riip­puen. Mitä mil­loinkin. Syökin mitä sat­tuu, ja toki siitä on jokaisen saata­va sanoa oma mielip­i­teen­sä, entisen kansanedustajankin. 

    Yleen­sä ostan oranssi­la­putet­tu­ja tuot­tei­ta, kierte­lyyn menee oma aikansa. Aina ei rahat riitä edes siihen, sil­loin on haet­ta­va leipäjonos­ta ruokakas­si. Onnek­si niitä on. Ne ovat pelas­tus, vaik­ka ovatkin vain armopalo­ja, ruokia jot­ka eivät enää parem­malle väelle kelpaa. 

    Soin­in­vaaran mielestä leipäjonot ovat pahas­ta, saatanan juoni, joka johtaa hen­gen velt­touteen ja mui­hin paheisi­in. Kova on huoli köy­hien paheista ja huol­ta kan­ta­vat he joiden pahe­lista on usein pidem­pi kuin yhdel­läkään köyhällä.

    Köy­hä, pul­skan ja ahneen keskilu­okan ahdis­tus­ta ja häpeää syn­nyt­tävä hah­mo, jon­ka elämän­ta­vat ja pelkkä ole­mas­sao­lo kiihot­taa hyv­in­voivaa pul­lukkaa. Köy­hät tuot­ta­vat työtä useille ihmisille jopa tutk­i­joille, jot­ka into­hi­moi­ses­ti tutki­vat köy­hiä. Mei­dän yksi­ty­isiä alueita­mme, uniammekin. 

    Tänään mietin sitä kau­pas­sa. Ja mietin sitä mihin rahat riit­tävät tässä kuus­sa. Lop­puku­us­ta menen taas leipäjonoon.

    Kak­ka. Sitä ei ole vielä kukaan tutk­in­ut. Köy­hien kak­ka. Siitäkin voi sit­ten keskustel­la somes­sa into­hi­moi­ses­ti, esimerkik­si täl­lä otsikol­la: “Empaat­tis­es­ti köy­hien kakasta”.

    1. Soin­in­vaaran mielestä leipäjonot ovat pahas­ta, saatanan juoni, joka johtaa hen­gen velt­touteen ja mui­hin paheisiin.

      Mihin peru­s­tat tämän väitteen?

  11. Sekoi­ta kau­rahi­u­talei­ta ja rae­ju­us­toa, kaa­da sekaan ryp­siöljyä. Jälkiruoak­si raa­ka porkkana. Siinä köy­hälle kaik­ki tarpeellinen.

  12. Liian van­ha: Cashew­pähk­inässä on kyl­lä kalor­e­i­ta 570 kcal/kg mut­ta hin­ta onkin jo 20 euroa kg eli päivän ruuan hin­naksi tulee n 120 euroa

    Jos vetää saman kalorimäärän esim sian lavas­ta niin hin­naksi tulee n 10 euroa

    Tuo kasvis­ru­uan edlu­ulisuu on pelkkä myytti

    En tiedä, mis­tä tuo kasvis­ruo­ka tähän tuli, mut­ta jos perunat, pas­ta ja leipä las­ke­taan edelleen kasvikun­nan tuot­teik­si, niin luulen saa­vani pääosan kalor­eista muus­ta kuin lihas­ta, vaik­ka en kasvis­syöjä olekaan.

  13. Liian van­ha:

    Tuo kasvis­ru­uan edlu­ulisuu on pelkkä myytti

    Ja ruumi­il­lista työtä tekevä tarvit­see myös pro­tei­inia, jota kasviksista saa vain muu­ta­mas­ta kalliista

    Kid­ney­pavut (reilusti pro­tei­inia) mak­sa­vat eräässä sak­salaises­sa päivit­täis­tavarakau­pas­sa 1,80 €/kg. Ei mielestäni eri­tyisen kallista. Lisäk­si kasvis­ruoan laitossakin kan­nat­taa käyt­tää ras­vaa esim. ryp­siöljyä, jos­sa on mukavasti kaloreita.

  14. Jos esteenä syr­jäy­tyneelle ter­veel­lisen ruuan syömiseen ei olekaan ter­veel­lisen ruuan hin­ta vaan jokin muu, väite, että se johtuu ter­veel­lisen ruuan kalli­ista hin­nas­ta suosit­taa kor­jaavak­si toimen­piteek­si luo­mu­ru­uan subventiota[1] kun pitäisi puut­tua niihin mui­hin esteisiin.

    Jep, näin on, eli ei se ruoan hin­ta ole este, vaan lyhyesti se että köy­häl­lä ei ole tarpeek­si rahaa ostaa sitä.

    Ihmis­ten on joskus vaikea uskoa sitä, että 0 euroa on tosi­aankin nol­la euroa ja sen jäl­keen kau­pas­ta ei joko oste­ta mitään tai oste­taan sitä mikä sisältää mak­sim­imäärän ener­giaa suh­teessa hintaan.

    Luin tuon Osmon aikaisem­man kir­joituk­sen ja eihän siinä ollut mitään järkeä — eihän toimeen­tu­lo­tu­ki ole se määrä rahaa mikä sin­ul­la on käytet­tävis­säsi muiden kulu­jen jäl­keen. Ei kukaan pysty sanomaan mitä nämä muut kulut ovat. Voi olla ne ovat vaik­ka las­ten ruo­ka, har­ras­tuk­set, lääkket joi­ta on pakko ostaa, vel­ka joka on pakko mak­saa, vuokra, lainan­takauk­set tai muu­ta vastaavaa.

    Eli jos on oikeasti köy­hä, se ongel­ma ei ole siinä että miten löy­de­tään ter­veel­listä ruokaa — ongel­ma on ylipäätään miten löy­de­tään ruokaa.

    Ja köy­hyyshän ei tarkoi­ta mitään alem­muuskom­pleksin omaista tilaa mitä tuos­sa yritetään maalail­la vaan yksinker­tais­es­ti kyse on vain tilil­lä ole­van rahan määrästä.

    On jotenkin ihmeel­listä, että se jotenkin muut­taisi ihmistä, vähän kuin jotenkin ihon­väri muut­taisi ihmisen ajattelua.

  15. Sylt­ty:
    Kyse­hän on siitä, että ihmiset halu­a­vat uskoa hei­dän oman maailanku­vansa mukaisi­in seli­tyk­si­in. Jos kyse on siitä, että tupak­ka ja viina on kallista, mut­ta ter­veelli­nen ruo­ka hal­paa, pitää asia jotenkin selit­tää tois­in­päin. Muuten­han epäter­veelli­nen ruokavalio ei johdukaan yhteiskun­nas­ta, vaan kyseisen ihmisen henkilöko­htai­sista ominaisuuksista.

    Onnek­si meil­lä päin Big Food­in suuri salali­it­to ei olle onnis­tunut pakot­ta­maan köy­hiä vielä roiskeläp­pi­en, jauhomakkaran ja eines­mak­salaatikon syömistä pidem­mälle. Suures­sa maail­mas­sa asi­at ovat paljon huonom­min — kierot kon­spir­aat­torit ovat jo juoni­neet asi­at siihen jamaan, että köy­hien on pakko elää plus-kokoisil­la big­mac-ate­ri­oil­la, mais­sisi­irap­pikokik­sel­la, friteer­at­ul­la kanal­la ja sok­erikuor­rute­tu­il­la donitseilla.

  16. karvi­nen:
    Sekoi­ta kau­rahi­u­talei­ta ja rae­ju­us­toa, kaa­da sekaan ryp­siöljyä. Jälkiruoak­si raa­ka porkkana. Siinä köy­hälle kaik­ki tarpeellinen.

    Söisitkö itse näin? Mik­si köy­hän pitäisi? Jot­ta he eivät kävisi lääkäris­sä ja aiheut­taisi kulu­ja? Vapaa tah­to on rikkaan oikeus?

  17. Vaikea ja mon­imuo­toinen kysymys, joka hel­posti syn­nyt­tää myös kovin yksioikoisia kannanottoja.

    Tun­tuu yhtä jär­jet­tömältä väit­tää, että köy­hyys on aina ja kaikkial­la vain köy­hien itsen­sä syy, kuin väit­tää ettei se sitä ikinä ole. Totu­us on joskus nois­sa ääripäis­säkin, mut­ta läh­es aina kuitenkin jos­sain siel­lä välissä.

    Sivistyneenä yhteiskun­tana halu­amme tietysti ratkaista köy­hyy­den ongel­man. Ensim­mäi­nen askel on hyväksyä tosi­asi­at, ja sitä Osmo Soin­in­vaara maltil­lises­sa puheen­vuorossaan peräänku­u­lut­taa. Vas­ta niiden poh­jal­ta voimme kohdis­taa toimen­piteitä oikein. 

    Valitet­tavasti jo se on mon­elle liian vaikea askel — helpom­paa ja var­maan mukavam­paakin on sät­tiä toisia.

  18. Liian van­ha: köy­hien ongel­ma ei ole se, ettei saisi tarpeek­si kalor­e­i­ta, vaan että saa liikaa.

    Ruumi­il­lista työtä tekevät eivät myöskäön ole ne, joiden ruokavalio on suurin ongelma.

    Ongel­maku­vasi on 1950-luvulta.

  19. Kodi­ton:
    Pähk­inöis­sa on ener­giaa paljon enem­män kuin 570kcal/kg. Olisiko tul­lut kertaluokkavirhe.

    http://www.kaloritaulukko.fi/

    Cashew­pähk­inä 574
    Has­selpähk­inä 644
    Maapähk­inä 568
    Pekaa­nipähk­inä 710
    Sak­san­pähk­inä 680
    Suo­lapähk­inä 596

    1. Tuos­sa taulukos­sa oli ener­giamäärä sataa gram­maa kohden, mut­ta sanoin pähk­inöis­sä ole­van 570 kcal/kg. Oikea luku on 5700 kcal/kg

  20. anon­il­li: En tiedä, mis­tä tuo kasvis­ruo­ka tähän tuli, mut­ta jos perunat, pas­ta ja leipä las­ke­taan edelleen kasvikun­nan tuot­teik­si, niin luulen saa­vani pääosan kalor­eista muus­ta kuin lihas­ta, vaik­ka en kasvis­syöjä olekaan.

    Kaikkia noi­ta pide­tään nykyään epäter­veel­l­lis­inä ja vaar­al­lisi­na hiil­i­hy­draat­tien­sa vuoksi

    Lisäävät dia­betes­riskiä

  21. sopi­van van­ha: Eikä mak­sa paljon. samal­la säästää veren­painelääkkeis­sä ja 

    Et kuitenkaan uskaltanut laskea, paljonko tuo mak­saa ? Jos rahaa ruokaan on päivässä n 5 euroa nin esitäpä laskelma

  22. Köy­hyys ei aiheuta sairaut­ta tai keskimääräisiä vähäisem­piä henkisiä kykyjä. Köy­hyys on suuren ehdol­lisen toden­näköisyy­den arvol­la vain näi­den omi­naisuuk­sien indikaatio.

    Eivätkä ne omi­naisu­udet ole vält­tämät­tä itsehankittuja. 

    Soin­in­vaara on oike­as­sa siinä että pitää men­nä syi­hin eikä puut­tua vain joi­hinkin asioi­hin, jot­ka ovat seu­rauk­sia ehkä taustal­la olev­as­ta ilmiöstä. Eikä aina edes seu­rauk­sia vaan joskus jopa täysin tahat­to­mia sivu­tuot­tei­ta. Eli ruoan arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen sik­si että se mah­dol­lis­taisi köy­hien parem­pi­laa­tuisen syömisen ei ole kovin fik­sua poli­ti­ikkaa. Sen sijaan sairau­den vuok­si pysyvästi alem­man tulota­son vangik­si joutuneen avus­t­a­mi­nen suo­ril­la rahamääräisil­lä tulon­si­ir­roil­la on fik­sua poli­ti­ikkaa, jos tavoite on nimeno­maan aut­taa täl­laisia henkilöitä.

  23. Köy­hä:
    Köy­hä, pul­lean keskilu­okan fan­tasiao­len­to tai periv­i­holli­nen. Tilanteesta riip­puen. Mitä mil­loinkin. Syökin mitä sat­tuu, ja toki siitä on jokaisen saata­va sanoa oma mielip­i­teen­sä, entisen kansanedustajankin. 

    Yleen­sä ostan oranssi­la­putet­tu­ja tuot­tei­ta, kierte­lyyn menee oma aikansa. Aina ei rahat riitä edes siihen, sil­loin on haet­ta­va leipäjonos­ta ruokakas­si. Onnek­si niitä on. Ne ovat pelas­tus, vaik­ka ovatkin vain armopalo­ja, ruokia jot­ka eivät enää parem­malle väelle kelpaa. 

    Soin­in­vaaran mielestä leipäjonot ovat pahas­ta, saatanan juoni, joka johtaa hen­gen velt­touteen ja mui­hin paheisi­in. Kova on huoli köy­hien paheista ja huol­ta kan­ta­vat he joiden pahe­lista on usein pidem­pi kuin yhdel­läkään köyhällä.

    Köy­hä, pul­skan ja ahneen keskilu­okan ahdis­tus­ta ja häpeää syn­nyt­tävä hah­mo, jon­ka elämän­ta­vat ja pelkkä ole­mas­sao­lo kiihot­taa hyv­in­voivaa pul­lukkaa. Köy­hät tuot­ta­vat työtä useille ihmisille jopa tutk­i­joille, jot­ka into­hi­moi­ses­ti tutki­vat köy­hiä. Mei­dän yksi­ty­isiä alueita­mme, uniammekin. 

    Tänään mietin sitä kau­pas­sa. Ja mietin sitä mihin rahat riit­tävät tässä kuus­sa. Lop­puku­us­ta menen taas leipäjonoon.

    Kak­ka. Sitä ei ole vielä kukaan tutk­in­ut. Köy­hien kak­ka. Siitäkin voi sit­ten keskustel­la somes­sa into­hi­moi­ses­ti, esimerkik­si täl­lä otsikol­la: “Empaat­tis­es­ti köy­hien kakasta”.

    Nykyään lai­hu­us ja hyvä kun­to yhdis­tetään hyvään koulu­tuk­seen ja tulota­soon. Köy­hät kär­sivät yli­paino-ja terveysongelmista…

  24. Sylt­ty:
    Kyse­hän on siitä, että ihmiset halu­a­vat uskoa hei­dän oman maailanku­vansa mukaisi­in seli­tyk­si­in. Jos kyse on siitä, että tupak­ka ja viina on kallista, mut­ta ter­veelli­nen ruo­ka hal­paa, pitää asia jotenkin selit­tää tois­in­päin. Muuten­han epäter­veelli­nen ruokavalio ei johdukaan yhteiskun­nas­ta, vaan kyseisen ihmisen henkilöko­htai­sista ominaisuuksista.

    Onko sil­lä merk­i­tys­tä jonkun ilmiön nor­mati­iviselle sisäl­lölle että onko omi­naisu­us perit­ty vai itse han­kit­tu? Skit­sofre­nia vs oman ruokavalion tuot­ta­ma ylipaino.… 🙂

  25. Osmo, mik­si Vihreis­sä ei ole riit­tävästi Antero Vart­ian kaltaisia ihmisiä vaan enem­män näitä Johan­na Sumu­vuo­ria tai Maria Ohisaloja? 

    🙂

  26. Osmo Soin­in­vaara: Mihin peru­s­tat tämän väitteen?

    Oli­pa pöhkö heit­to? Set­tä OS sanoo että ter­veel­lli­nen ruo­ka ei ole kallista, ei tarkoi­ta etteikö löy­ty­isi kansan­ryh­miää joille sekin on liikaa. Kak­si eriasiaa. 

    Ter­veelli­nen ruo­ka on melko hal­paa. Ja sen hal­ven­tu­mi­nen ennestään ei ole oikein mah­dol­lista. Maanvil­jeli­jänkin pitää jotain saada

  27. Köy­hä:

    Yleen­sä ostan oranssi­la­putet­tu­ja tuot­tei­ta, kierte­lyyn menee oma aikansa. 

    Siinäpä se ongel­masi onkin yhdessä virkkeessä. 

    Älä osta einek­siä, edes alen­nuk­ses­ta, jos ei ole rahaa.

    Ajat­telep­pa sitä, että opiske­li­ja saa lämpimän ater­ian salat­tei­neen ja leip­i­neen hin­taan 2,60 e, mut­ta silti mon­et opiske­li­jat jät­tävät sen osta­mat­ta, kos­ka saa­vat halvem­paa ruokaa kaupasta.

  28. “Maria Ohisa­lo kir­joit­ti face­book-sivul­laan hyvän kitey­tyk­sen asiasta.”

    Link­ki vie kyl­lä ihan vaan Mar­i­an face-sivuille, oon var­maan ihan yksinker­tainen kun­nen heti kek­si mikä niistä tajun­nan­vir­tapäiv­i­tyk­sistä on se eri­no­mainen kitey­tys tästä aiheesta.

  29. Lau­ri Kumpu­lainen: Liian van­ha voisi men­nä kaup­paan etsiä sieltä kolme tuotet­ta: herne­pus­si, kikherne­pus­si ja soijarouhepussi.
    Lihas­sa ei ole mitenkään eri­tyisen paljon proteiinia.

    Tark­istapa taas hin­ta , lihan/kasvisten pro­tei­in­isuhde on kuitenkin 2/1 eli kasviksia pitää olla vähin­tään lihan moniker­ta saman pro­tei­in­imäärän saavut­tamisek­si ja sil­loin hin­takin on korkea

    Mut­ta har­va hyvä­tu­loinen osaa laskea täl­laisia asioita

  30. Ja elin­tavoil­lakin on rajalli­nen vaiku­tus ter­vy­teen, osa tulee perimästä

    Meil­lä vain yksinker­tais­te­taan asioi­ta niin, että kun tode­taan köy­hän olvan juoppo,lihava, syö epäter­veel­liseti, ei liiku

    Mut­ta ono­hde­taan kan­sain­väi­nen ver­tailu ja todel­liset luvut

    ESim liikun­ta, siihen ei las­ke­ta hyötyliikuntaa.Niinpä kun työtön autot­ta­mana kävelee sos­su­un tai tekkari­in tai kaup­paan tai viinakaup­paan niin hän saa liikun­taa, jota ei las­ke­ta liikunnaksi

    Hyvä­tu­loinen sen sijaan teke ekaikkein vaar­al­lis­in­ta työtä eli istuu päivät pääk­stys­ten ja liikkuu hyvin vähän

    Kuitenkin vain köy­hän liikku­mat­to­muus on haitallista

    Esim kysyin rav­i­to­las­sa tar­joil­i­jal­ta, paljono työpäivänä tulee käveltyä.Hän tark­isti ran­nek­keesta : 22 km päivässä edel­lisen viikon aikana, läh­es kaik­ki hyötyliikuntaa

    Samoin kun puhutaan yli­pain­os­ta niin suo­ma­lai­sista n 66 % on yli­pain­ois­ia ja kan­sain­välis­es­ti olemme keskiar­voa, emme siis poikkeuk­sel­lisen lihavia

    Tupakoimme toisek­si vähiten maail­mas­sa eikä ero sosi­aaliryh­mien välil­lä ole ääretön

    Japani­laiset ovat polt­telun huip­pu­ja, mut­ta se ei näy juurikaan sosi­aalilu­okkien terveyseroissa.

    Alko­holinku­lu­tuksin on myyt­ti, eniten ryyp­päävät työssäkäyvät ja hyvätuloiset

    Sosi­aalirymi­nen alapäässä ovat se rapa­juopot ja he tasaa­vat kulu­tuk­sen sosi­aaliryh­mien välillä

    Köy­häl­lä ei ole rahaa ryypätä.Pistäpä 450 euroa lom­pakoon ja mak­sa siitä ruo­ka vaat­teet ym menot asum­ista luku­unot­ta­mat­ta ja kat­so paljonko rajaa jää viinaan

    Emmekä viinan kulu­tuk­ses­sa ole kuin keskikas­tia Euroopassa

    Yksi eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­ta­va tek­i­jä on ruuan siubventio :

    Köy­hä mak­saa kaikien oms­ta pus­sis­taan, mut­ta hyväo­saisel­la on omat ruokalat, jois­sa myy­dään kevyt­tä mon­imuo­toista, ter­veel­listä ruokaa pilkkahin­taan, kos­ka työ­nan­ta­jat tuke­vat ruokailua 20%-100 %.

    Ilmaisen ruuan takaa on help­po ilkkua köy­hää duu­nar­ia, joka mak­saa joka suu­palan itse

  31. Hump­pa: Söisitkö itse näin? Mik­si köy­hän pitäisi? Jot­ta he eivät kävisi lääkäris­sä ja aiheut­taisi kulu­ja? Vapaa tah­to on rikkaan oikeus? 

    Se oli sarkas­mia. Olen tosin syönyt noin, ja on mah­dol­lista saa­da kalorit, pro­tei­init, kuidut, jne. hyvin hal­val­la. Vita­mi­init voi ostaa purkissa, 250 tablet­tia 20 €. Ruoka­menot voi painaa hyvin alas ja syödä silti terveellisesti.

    Köy­hän ongel­ma ei ole se, että raha ei riitä ruokaan. Poikkeuk­sia toki on. Ongel­ma on se, että raha ei riitä kaik­keen muuhun mitä tarvi­taan ole­maan nyky-yhteiskun­nan jäsen.

  32. Liian van­ha: Jos rahaa ruokaan on päivässä n 5 euroa nin esitäpä laskelma

    Riisiä saa alle eurol­la kilo. Samoin monia vihan­nek­sia, sekav­i­han­nek­sia, papu­ja, kanan­mu­nia ja kanankoip­i­akin alle kahdel­la eurol­la kilo. Kanan­mu­nat, vihan­nek­set ja riisi ovat mielestäni ihan ter­veel­listä ruokaa. Par­il­la eurol­la saa jo ison kat­ti­lal­lisen risottoa.

    Itse syön usein ark­isin lounas­rav­in­toloiden seiso­vista pöy­dis­tä (8–9€), ate­riat­uel­la tuo mak­saa n. 6–7€. Olen siis kauhea notku­vis­sa pöy­dis­sä mässäävä por­vari. Tiedän mon­ta louna­s­paikkaa jos­ta saa syödä lounasa­jan jäl­keen puoleen hin­taan, esim. eräässä thai-rav­in­to­las­sa saa mät­tää klo 14 jäl­keen liharuokaa kilo­kau­pal­la 4,5€ hintaan. 

    Tiedän myös työt­tömien ruokaloi­ta jois­sa saa salat­tia, leipää ja keit­toa kolmel­la eurolla.

    Lähisuku­laiseni on ollut yli vuosikymme­nen työtön, liha­va ja pikkuhil­jaa alko­holisoitunut. Hän syö huono­laa­tu­ista ruokaa, polt­taa tupakkaa ja juo alko­ho­lia liikaa. Makaa kotona ja valit­taa. Olen jo luop­unut toivos­ta vuosia sit­ten, val­i­tus lakkaa vas­ta haudassa. 

    Työt­tömyys, köy­hyys ja osat­to­muus johtaa hel­posti eri­laisi­in negati­ivisi­in itseään ruokkivi­in kierteisi­in, joista ei enää helpol­la nous­ta. Tiedän että Suomes­sa on sato­ja tuhan­sia tuol­laisia ihmisiä, eikä se ole hei­dän vika. En minä heitä syytä. Maail­ma on epäreilu ja kaikil­la ei ole aina kivaa.

    Eikä min­ul­la tähän asi­aan ole mitään eri­ty­istä san­ot­tavaa, ere­hdyin vain luke­maan face­book­ista eräi­den vasem­mis­to­lais­ten uli­naa tästä blog­gauk­ses­ta ja Soin­in­vaaran haukku­mista. Ja lähin­nä kävi mielessä että nuo valit­ta­vat vasem­mis­to­laiset ovat samaa sar­jaa kuin suku­laiseni, en voi aut­taa enää, hei­dät paran­taa vain hau­ta, enkä sääli heitä yhtään.

  33. hyväo­saisel­la on omat ruokalat, jois­sa myy­dään kevyt­tä mon­imuo­toista, ter­veel­listä ruokaa pilkkahin­taan, kos­ka työ­nan­ta­jat tuke­vat ruokailua 20%-100 %.

    Mis­sähän näitä 100%:n ruokaloi­ta on? “Omaani” työ­nan­ta­ja kyl­lä tukee, mut­ta ei se silti mikään hal­pa vai­h­toe­hto omi­in eväisi­in nähde ole. Toki help­po ja aikaa säästävä siihen ver­rat­tuna, että kokoisi saman itse.

  34. Liian van­ha:
    Köy­hä mak­saa kaikien oms­ta pus­sis­taan, mut­ta hyväo­saisel­la on omat ruokalat, jois­sa myy­dään kevyt­tä mon­imuo­toista, ter­veel­listä ruokaa pilkkahin­taan, kos­ka työ­nan­ta­jat tuke­vat ruokailua 20%-100 %.

    Höpöh-höpö. Olen mon­es­sa työ­paikas­sa ollut, mut­ta mis­sään, ei edes työ­nan­ta­jan tuke­mis­sa, ole koskaan saanut mitään pilkkahin­taan tai siten, etteikö omil­la eväil­lä olisi päässyt halvemmalla. 

    Jopa tuet­tu ja mah­dol­lisim­man hal­vak­si tehdyt opiske­li­ja-ate­ria tulee kalli­im­mak­si kuin kotiruo­ka. Kyl­lä minä sen muis­tan. Kun olin opiske­li­ja, kävin yleen­sä kotona (siis omas­sa käm­pässäni, en van­hempi­en luona) syömässä kos­ka se oli HALVEMPAA.

    Väite, ettei voi syödä ter­veel­lis­es­ti, kos­ka se on kallista, on ihan täyt­tä puu­ta­heinää. Köy­hät eivät syö ter­veel­lis­es­ti, kos­ka se ei tule syys­tä tai tois­es­ta heille mieleen. 

    Niistä varsi­nai­sista syistä (saatik­ka asian kor­jaamis­es­ta!!) ei vain päästä koskaan keskustele­maan, kun ide­olo­gian sokaise­mat vasem­mis­to­laiset vetävät keskustelun täysin sivu­raiteille vääril­lä johotpäätöksillään.

    Ihan sama ongel­ma kos­kee myös ter­vey­sero­ja. Suosit­tu parem­pit­u­lois­t­en ter­vey­den seli­tys on työter­veyshuolto, vaik­ka sokea reet­takin näkee ettei se oikeasti voi olla syynä. Niin­pä työter­vey­den lakkaut­ta­mi­nen ei paran­taisi köy­hien ase­maa (sehän voi olla muus­ta syys­tä ihan hyvä idea, mut­ta muu syy onkin sit­ten jo eri asia kuin köy­hien ter­vey­den­ti­lan parantaminen).

    Ja jos nyt vält­tämät­tä halu­taan vähen­tää köy­hien päivit­täis­tavar­alaskua, niin ensim­mäisenä pitäisi alen­taa viinan ja tupakan vero­tus­ta. Täl­löin veron­lasku kohdis­tu­isi paljon tarkem­min köy­hi­in ja syrjäytyneisiin.

  35. Mielestäni Osmo on mis­san­nut olen­naisen seikan:

    Kasvis­ten hin­nan ver­taami­nen ns. oikei­den ruo­ka-ainesten (liha, kala, peruna, riisi) hin­taan on harhaan­jo­htavaa, kos­ka kasvikset eivät nor­maalin ihmisen keit­tiössä kor­vaa mitään noista vaan tule­vat niiden lisäk­si — jos tulevat.

    Siis ruokaan kuu­luu joka tapauk­ses­sa lihaa/kalaa ja hiilare­i­ta (peruna/riisi), kos­ka nämä ovat se varsi­nainen ruo­ka, ja näi­den höys­teenä, niil­lä joil­la on varaa siihen, voi olla myös kuitua ja vita­mi­ine­ja kasvis­ten muo­dos­sa. Näin nor­mi-ihimisen keit­tiössä. Vai­h­toe­htoelämän­ta­vat kuten kasvisyön­ti ovat sit­ten asia erikseen.

  36. Köy­hät on köy­hiä, kos­ka ovat tyhmiä.

    Saako näin sanoa vai pitääkö vaieta?

    1. Köy­hät on köy­hiä, kos­ka ovat tyhmiä.

      Saako näin sanoa vai pitääkö vaieta? 

      Saa anoa, eri asia on, onko se tot­ta. Ymmärtääk­seni ei ole.

  37. Parin viime kir­joituk­sen perus­teel­la Osmo on viime aikoina alka­nut kiin­nit­tää huomio­ta niihin syi­hin minkä vuok­si mon­et fik­sut ja korkeak­oulute­tut vält­tävät poli­ti­ikkaa kuin rut­toa. Ei sik­si, että he oli­si­vat välin­pitämät­tömiä asioiden suh­teen, vaan sik­si että on raivos­tut­ta­van turhaut­tavaa edes seu­ra­ta sivus­ta — saati sit­ten itse osal­lis­tua — keskustelu­un jos­sa logi­ikan lait on heit­et­ty ikku­nas­ta ulos ja eri­laiset kog­ni­ti­iviset vinoumat (tai mikä ‘cog­ni­tive bias’ nyt sit­ten onkaan suomek­si) domi­noi­vat koko keskustelua.

  38. Sylt­ty:
    Jopa tuet­tu ja mah­dol­lisim­man hal­vak­si tehdyt opiske­li­ja-ate­ria tulee kalli­im­mak­si kuin kotiruoka. 

    Voin vahvis­taa tuon, ulko­mail­ta (köy­histä maista) muut­ta­neet työkaveri­ni eivät opiskelu­aikanaan syöneet opiske­li­ja-ate­ri­aa, kos­ka se oli liian kallista. 2.20€ ate­ri­as­ta on monille opiske­li­joille liikaa. Tuol­la hin­nal­la kun saa sen kat­ti­lal­lisen riisiä sat­tumil­la, jos­ta syö kak­si ihmistä kak­si päivää.

    Ja siis ainakin meil­lä IT-alal­la iso osa ulko­maalai­sista syö työ­paikalla edelleen kotona tehtyä riisi-kasvis­ruokaa, eri­tyis­es­ti intialaiset. Vuodes­ta toiseen ovat syöneet sitä samaa riisi­cur­rya, joka päivä. Eivätkä juo alko­ho­lia, vaik­ka fir­ma mak­saisi niin syövät kasvis­ruokaa ja vet­tä. Ja puhutaan siis ihan hyvä­tu­loi­sista diplomi-insinööreistä. 

    En tosin juo minäkään alko­ho­lia, työelämässä ei oikein pär­jää ellei syö, nuku ja kun­toile hyvin, tee jatku­vasti ylimääräistä vapaa-ajal­la, ja yritä jatku­vasti parem­paa suori­tus­ta, mut­ta kuitenkin ilman stressiä.

  39. Tämä postauk­sesi oli siitä erikoinen, että lukies­sani tullei­ta kom­ment­te­ja pyörähdin työ­tuolis­sani usei­ta ker­to­ja sem­minkin kun niitä ker­to­ja viime aikoina on ollut jok­seenkin vähem­män. Ei niistä mon­taa tari­naa juurikaan edes ker­to­ja saa. Vaik­ka ker­to­ja lask­isi kuin­ka hyvä kertoja.

  40. Sil­loin kun olin itse köy­hä opiske­li­ja, yksi peri­aat­teis­tani oli, että ruuan valmis­tamiseen ei saa kulua enem­män aikaa kun sen syömiseen. Luu­len­pa että tässä on yksi maka­ronin, ton­nikalan, mak­salaatikon ja eine­spit­so­jen suo­sion salaisu­us. Eipä auta kat­ua nyt sitä, että elämässä oli sil­loin mie­lenki­in­toisem­pia asioi­ta kuin ruuan­lait­to. Se oli puh­das arvo­val­in­ta ajankäytön suh­teen. Nyt kuitenkin tek­isin toisin sil­lä eine­spit­san hin­nal­la saa paljon parem­paakin ruokaa kun vain näkee hiukan vaivaa ja tänä päivänä sen näkee vaivan arvoisena.

    Tääl­lä nyt väitetään puoles­ta ja vas­taan, että köy­häl­lä ei ole varaa syödä ter­veel­lis­es­ti ja maukkaasti. Min­ulle ei ole kukaan koskaan valit­tanut, että joutuu syömään epäter­veel­lis­es­ti. Sitä kyl­läkin, että tulee syö­tyä epäterveellisesti.
    Ennen kuin lähde­tään tuomit­se­maan kenenkään syömistä, niin joku voisi tutkia ja ker­toa, mitä ne köy­hät oikeasti syövät ja mik­si. Ehkä tätä on oikeasti tutkit­tu, mut­ta ver­tailun vuok­si pitäisi tietenkin tietää mitä ne ei-köy­hät syövät.

    Sen tiedän, että myös rikkaat joutu­vat tais­tele­maan päivit­täin geene­jään vas­taan, ne kun houkut­tel­e­vat val­it­se­maan sisä­fileen kanssa bear­naisekastik­keen ja ran­skan­pe­runat, sekä pavlo­valei­vok­sen jälkiru­uak­si rav­in­to­las­sa. Hiukan vähä­varaisem­mal­la on sama ongel­ma piz­za­puffetis­sa neljän­nen sli­cen jäl­keen kun silti tek­isi mieli ottaa lisää kun ker­ta oves­sa lukee: Syö ja juo niin paljon kuin jak­sat! Lause on ilmeis­es­ti ollut tehokas kun sitä näkee vieläkin. Jär­jetön­tä, pait­si jos ei tiedä saako huomen­na ruokaa.

  41. Minus­ta molem­mat puo­let ovat tässä väit­telyssä oike­as­sa. Kun kau­pas­sa on myyn­nis­sä hin­taan 1.20 € / 900 g myytäviä nakkipaket­te­ja*, kyl­lähän köy­häl­lä on suuri kiusaus ostaa niitä, vaik­ka hänel­lä samaan aikaan on varaa ostaa ter­veel­lisem­pääkin (ja kalli­im­paa) ruokaa. Se, että köy­hät syövät epäter­veel­lis­es­ti johtuu hin­nas­ta, mut­ta suo­ranaista pakkoa tehdä niin ei ole. 

    *) Esimerk­ki tuot­teesta, jos­ta on menos­sa päiväys ja jos­ta HOK-Elan­to antaa 60 % alennuksen.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Saa anoa, eri asia on, onko se tot­ta. Ymmärtääk­seni ei ole.

    Kyl­lähän tuos­sa selvä kor­re­laa­tio on ainakin ryh­mässä minä ja tun­te­mani henkilöt. Tosin nim­imerkin “Rehellisyys” viestistä saa sen käsi­tyk­sen, että köy­hyys joh­tu­isi yksi­no­maan tyh­myy­destä. Sen lisäk­si vaikut­taa mm. hakeu­tu­mi­nen mie­len­ter­veysongel­mat ja sosi­aali- ja ter­veysalalle hakeutuminen.

  43. Rehellisyys:
    Köy­hät on köy­hiä, kos­ka ovat tyhmiä.

    Saako näin sanoa vai pitääkö vaieta?

    Sanomisen vapaus sal­lit­takoon, mut­ta onko viisas­ta men­nä lauko­maan tyh­miä. Väit­teen perustei­den pitävyys voi ratkaista vaa’as­sa pun­nites­sa asian toisin.

    Rahako tuo viisautta? 

    Köy­hä voi olla köy­hä esimerkik­si vain liian mon­en peräkkäisen epä­suo­tu­isan sattuman/tapahtuman täh­den, tai sik­si, että liian moni viisas tai rikkaampi on liian ahne tai itsekäs ja käyt­tää rahaa ja/tai viisaut­taan, vaik­ka sitä olisikin, vääri­in tai jopa haitallisi­in asioi­hin, niin asianomaisen itsen­sä kuin muidenkin kannal­ta katsoen.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Saa anoa, eri asia on, onko se tot­ta. Ymmärtääk­seni ei ole.

    Kausali­teet­ti on prob­a­bilis­tista eli ehdol­lisel­la toden­näköisyy­del­lä pelataan.

    Voiko sanoa että p(y|x1 z)<p(y|x2 z) joka on köy­hyy­den y ehdolli­nen toden­näköisyys, jos x1 on älykkäi­den osajoukko kun x2 on tyh­mem­pi­en? Z on ter­vey­den­ti­lan vek­tori ja olete­taan että tässä se on sama molemmilla.

    Mut­ta jos huomioidaan ter­veys, niin kyvykkyyt­tä suurem­pi vaiku­tus voi olla terveydentilalla…

  45. TL: Voin vahvis­taa tuon, ulko­mail­ta (köy­histä maista) muut­ta­neet työkaveri­ni eivät opiskelu­aikanaan syöneet opiske­li­ja-ate­ri­aa, kos­ka se oli liian kallista. 2.20€ ate­ri­as­ta on monille opiske­li­joille liikaa. Tuol­la hin­nal­la kun saa sen kat­ti­lal­lisen riisiä sat­tumil­la, jos­ta syö kak­si ihmistä kak­si päivää.

    Ja siis ainakin meil­lä IT-alal­la iso osa ulko­maalai­sista syö työ­paikalla edelleen kotona tehtyä riisi-kasvis­ruokaa, eri­tyis­es­ti intialaiset. Vuodes­ta toiseen ovat syöneet sitä samaa riisi­cur­rya, joka päivä. Eivätkä juo alko­ho­lia, vaik­ka fir­ma mak­saisi niin syövät kasvis­ruokaa ja vet­tä. Ja puhutaan siis ihan hyvä­tu­loi­sista diplomi-insinööreistä. 

    En tosin juo minäkään alko­ho­lia, työelämässä ei oikein pär­jää ellei syö, nuku ja kun­toile hyvin, tee jatku­vasti ylimääräistä vapaa-ajal­la, ja yritä jatku­vasti parem­paa suori­tus­ta, mut­ta kuitenkin ilman stressiä.

    Jos ne on noi­ta Nok­sun 750€/kk osaajia?
    😉

  46. Anonyy­mi:
    Parin viime kir­joituk­sen perus­teel­la Osmo on viime aikoina alka­nut kiin­nit­tää huomio­ta niihin syi­hin minkä vuok­si mon­et fik­sut ja korkeak­oulute­tut vält­tävät poli­ti­ikkaa kuin rut­toa. Ei sik­si, että he oli­si­vat välin­pitämät­tömiä asioiden suh­teen, vaan sik­si että on raivos­tut­ta­van turhaut­tavaa edes seu­ra­ta sivus­ta – saati sit­ten itse osal­lis­tua – keskustelu­un jos­sa logi­ikan lait on heit­et­ty ikku­nas­ta ulos ja eri­laiset kog­ni­ti­iviset vinoumat (tai mikä ‘cog­ni­tive bias’ nyt sit­ten onkaan suomek­si) domi­noi­vat koko keskustelua.

    Osu­va huomio. En tiedä pitääkö se paikkansa Osmo Soin­in­vaaran kohdal­la, mut­ta yleis­es­ti var­maankin. Olen usein ihme­tel­lyt sitä miten järkiperäiset poli­itikot jak­sa­vat, kun niin suuri osa keskustelus­ta ei ole ratio­naal­ista. Ihailen sitä, miten Soin­in­vaara sietää omas­sa blo­gis­saan niin paljon yksisilmäistä, hyökkäävää ja jopa epäasial­lista kommentointia.

    Ihmisil­lä tun­tuu ole­van vim­mat­tu kaipuu mus­tavalkoiseen todel­lisu­u­teen, jos­sa asi­at ovat yksioikoisia ja oikeat ratkaisut löy­tyvät pelkäl­lä tun­teel­la. Tässä ajat­telus­sa esimerkik­si köy­hyys, joka on oikea ongel­ma, ratkeaa sil­lä että köy­hille lapetaan vain lisää rahaa, mikä taas ei ole oikea ratkaisu.

    Eri mieltä ole­vien sät­timi­nen hal­lit­see ja luo keskusteluille ikävän ilmapi­irin. Tämän todet­tuani täy­tyy toki lisätä, että myös tässä blo­gis­sa on paljon hyviäkin kom­men­toi­jia. Asioi­ta mon­elta kannal­ta katso­via, eri­laisia mielip­iteitä suvait­se­via ja tuor­e­i­ta näkökul­mia esi­in nostavia!

  47. Sakke:
    Rahako tuo viisautta? 

    Samal­la taval­la kuin sys­taat­tioidot tuo­vat syövän, kun niitä ei käytä muut kuin syöpäsairaat?

    On helpom­pi pär­jätä elämässä, jos on viisas. Tai oikeas­t­aan on helpom­pi vält­tää poh­jalle jou­tu­mista, jos on älliä.

    Ääries­imerkki­hän on tämä Vihdin poli­isi­ampu­ja, joka oli tuhon­nut ihan itse oman talouten­sa riitelemäl­lä kaikkien kanssa oikeut­ta myöten ja sen jäl­keen oli vielä niin tyh­mä, että pelasi oma­l­la nimel­lään veikkauk­sen pele­jä ja voitet­tuaan ei mitenkään tajun­nut, ettei ulosot­tomi­estä ihan niin hel­posti huijata. 

    Oliko lop­putu­los köy­hyy­den vai ken­ties ihan oman tyh­myy­den syytä?

  48. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kyl­lähän tuos­sa selvä kor­re­laa­tio on ainakin ryh­mässä minä ja tun­te­mani henkilöt.

    Kyl­lä, mut­ta toisin kuin nimierk­ki rehellisyys väit­tää ilman minkään­laisia lähde­vi­it­teitä, on viit­teitä siitä, että kausali­teet­ti menee tois­in­päin, eli köy­hät ovat tyh­miä, kos­ka ovat köyhiä[1]. Kun myös tiede­tään, että kon­ser­vati­iv­it ova kon­ser­vati­ive­ja, kos­ka ovat tyhmiä[2], voidaankin näp­pärästi selit­tää, mik­si Yhdys­val­lois­sa repub­likaanien kan­na­tus on niin laa­jaa huonom­min pär­jäävien joukos­sa, ja mik­si repub­likaaneil­la on tarve pitää köy­hät köyhinä[3].

    [1] http://weeklyhubris.com/stupidity-doesnt-cause-poverty-poverty-causes-stupidity/

    [2] http://www.livescience.com/18132-intelligence-social-conservatism-racism.html

    [3] Min­un on vaikea arvioi­da kuin­ka huuli poskel­la olen tämän kir­joit­tanut, mut­ta ainakaan se ei ole sen type­r­äm­pää kuin se soopa mitä aiheen piiris­sä yleen­sä joutuu todistamaan.

  49. Sakke: Sanomisen vapaus sal­lit­takoon, mut­ta onko viisas­ta men­nä lauko­maan tyh­miä. Väit­teen perustei­den pitävyys voi ratkaista vaa’assa pun­nites­sa asian toisin.

    Rahako tuo viisautta? 

    Ei tämä nyt oikein käy. Kylmän veden ilmiöitä ei oikein voi päätel­lä siitä, mil­laista kuuma vesi ehkä on (vai voiko?).

    Sanomisen vapaus toki sal­lit­takoon, mut­ta oliko viisas­ta men­nä lauko­maan tyhmiä?

  50. Liian van­ha:
    Köy­hä tekee usein ruumi­ilista työtä ja tarvit­see kalor­e­i­ta ja pro­tei­ine­ja suo­ri­u­tu­ak­seen töistä

    Esim ruumi­ilista työtä tekevä mies tarvit­see n 3500 kalo­ria päivässä

    Jos se pitää ottaa esim kurkus­ta niin kurkus­sa on kalor­e­i­ta 10 kcal/100 gr eli kurkkua pitäisi syödä 35 kg päivässä , jot­ta ener­giantarve tulisi tyydytettyä

    Kun kurkkukin mak­saa pari euroa/kilo niin ruuan hin­naksi tulee n 70 euroa per päivä ja 35 kg syömiseen kuluu koko päivä

    Cashew­pähk­inässä on kyl­lä kalor­e­i­ta 570 kcal/kg mut­ta hin­ta onkin jo 20 euroa kg eli päivän ruuan hin­naksi tulee n 120 euroa

    Jos vetää saman kalorimäärän esim sian lavas­ta niin hin­naksi tulee n 10 euroa

    Tuo kasvis­ru­uan edlu­ulisuu on pelkkä myytti

    Ja ruumi­il­lista työtä tekevä tarvit­see myös pro­tei­inia, jota kasviksista saa vain muu­ta­mas­ta kalliista

    Useimpi­en ihmis­ten kohdal­la haaste ei ole se, että saisi riit­tävästi kalor­e­i­ta, vaan juurikin tois­in­päin, eli miten saisi mahan täy­teen ilman että tulee liikaa kalor­e­i­ta. Kovin har­va köy­histäkään tekee fyy­sis­es­ti raskas­ta työtä.

  51. Liian van­ha: Tark­istapa taas hin­ta , lihan/kasvisten pro­tei­in­isuhde on kuitenkin 2/1eli kasviksia pitää olla vähin­tään lihan moniker­ta saman pro­tei­in­imäärän saavut­tamisek­si ja sil­loin hin­takin on korkea 

    Myk­istävää.

  52. Aus­tri­an: Jos ne on noi­ta Nok­sun 750€/kk osaajia?

    Tässä tapauk­ses­sa eivät ole, mut­ta olen minä tuol­laisia 500€/kk tyyppe­jäkin kestin­nyt Suomes­sa, ei niitä muuten Helsin­gin järkyt­tävän kalli­isi­in baarei­hin saa oluelle ellen mak­sa. Itä-Euroop­pa kun on täyn­nä hieno­ja ihmisiä joi­ta his­to­ria on potk­in­ut kovaa päähän. 

    En ole eri­tyisem­min ollut Nokian kanssa tekemi­sis­sä, mut­ta muiden suo­ma­lais­ten pörssiy­htiöi­den kanssa kyl­lä. Olen yli vuosikymme­nen tehnyt sof­t­ake­hi­tys­tä suo­ma­laisille ja ulko­maalaisille yri­tyk­sille yhdessä suo­ma­lais­ten ja ulko­maalais­ten kanssa, joten en ihan ymmärtänyt tuo­ta Nokian 750€/kk val­i­tus­ta, kos­ka se on ollut min­ulle nor­maalia työelämää koko 2000-luvun. 

    750€/kk on var­maan perus­ta­son insinöörin palk­ka inti­as­sa täl­lä het­kel­lä. Hyvät hep­ut saa­vat ihan inti­as­sakin hyvää palkkaa, eivät ne erot aka­teemis­ten kieli­taitois­t­en koulutet­tu­jen välil­lä ole niin suuria mis­sään. Itä-Euroopas­sa palkat ovat jo reilusti yli 2000€/kk luokkaa, Sak­sas­sa parem­mat kuin Suomes­sa. Viitisen vuot­ta sit­ten löysi var­maan euroopas­takin päte­viä koodare­i­ta tuo­hon hin­taan, mut­ta ei enää.

    Välil­lä nuo “ali­palkatut raata­jat” käyvät suomes­sa ja koulu­tan heille työtäni, välil­lä tois­in­päin. Jos nuo saa­vat sit­ten itä-Euroopas­sa puo­let pienem­pää palkkaa kuin minä, niin kus­tan­nus­ta­sokin heil­lä on vain kol­mannes siitä mitä Suomes­sa. Eivät he kuitenkaan halua Suomeen muut­taa, vaik­ka tar­joaisi tupla- tai tripla­palkkaa. Tääl­lä ruo­ka ja olut mak­saa aivan *elvetisti enem­män ja kaik­ki on ankeaa.

    Toisaal­ta on se ihmis­ar­vokin sit­ten hie­man eri­lainen tuol­la etelän mais­sa. Ei tääl­lä Suomes­sa näy paljoa resu­isia lap­sik­er­jäläisiä tai kym­menit­täin pros­ti­tuoitu­ja kadun kulmissa. 

    Se että koenko empa­ti­aa ja sym­pa­ti­aa Suomen köy­hiä kohtaan riip­puu tasan siitä mitä aluet­ta tai aikaväliä tarkaste­len. Työtä tääl­lä syr­jäisessä korves­sa on lop­ul­ta aina joutunut tekemään, jos ei halua huu­to­laisek­si tai vaivaistaloon.

  53. Sylt­ty: Ja jos nyt vält­tämät­tä halu­taan vähen­tää köy­hien päivit­täis­tavar­alaskua, niin ensim­mäisenä pitäisi alen­taa viinan ja tupakan vero­tus­ta. Täl­löin veron­lasku kohdis­tu­isi paljon tarkem­min köy­hi­in ja syrjäytyneisiin.

    Ja lähde­vi­it­teet Syltyl­lä oli Hevos­mi­esten Tieto­toimis­ton uutisiin ?

  54. Rehellisyys: Ei tämä nyt oikein käy. Kylmän veden ilmiöitä ei oikein voi päätel­lä siitä, mil­laista kuuma vesi ehkä on (vai voiko?).

    Sanomisen vapaus toki sal­lit­takoon, mut­ta oliko viisas­ta men­nä lauko­maan tyhmiä?

    Ei.

  55. TL: Riisiä saa alle eurol­la kilo. Samoin monia vihan­nek­sia, sekav­i­han­nek­sia, papu­ja, kanan­mu­nia ja kanankoip­i­akin alle kahdel­la eurol­la kilo. Kanan­mu­nat, vihan­nek­set ja riisi ovat mielestäni ihan ter­veel­listä ruokaa. Par­il­la eurol­la saa jo ison kat­ti­lal­lisen risottoa.
    Itse syön usein ark­isin lounas­rav­in­toloiden seiso­vista pöy­dis­tä (8–9€), ate­riat­uel­la tuo mak­saa n. 6–7€. Olen siis kauhea notku­vis­sa pöy­dis­sä mässäävä por­vari. Tiedän mon­ta louna­s­paikkaa jos­ta saa syödä lounasa­jan jäl­keen puoleen hin­taan, esim. eräässä thai-rav­in­to­las­sa saa mät­tää klo 14 jäl­keen liharuokaa kilo­kau­pal­la 4,5€ hintaan.

    Tuos­sa on jo kak­si virhettä.Luettelemasi ruo­ka-aineet eivät ole vält­tämät­tä ter­veel­lisiä , ei etenkään suu­ri­na määrinä syötynä
    Esim kanana­mu­nan syön­tiä suositel­laan rajoitet­tavak­si sen koles­terolip­i­toisu­u­den vuok­si ja riisin sen hiil­i­hy­draat­tien vuoksi

    Ja kun noista rakem­taa ter­veel­lisen kokon­aisu­u­den niin ei se ole halpakaan

    Ruokaa kun pitää syödä 0 vuot­ta keskimäärin niin ei se voi olla pelkkää valkoista riisiä ja risttoa

    Vai­moni on töis­sä toimis­tokeskit­tymässä , mis­sä on usei­ta rav­in­toloi­ta. Ne ovat alka­neet myy­dä yli­jäämäruokaa hal­paan hin­taan lounas­jan jäl­keen 3–5 euroa aika iso purkki

    Mut­ta ei rav­in­tolois­sakaan tyh­miä olla ja tehdä ruokaa pilkkahin­nal­la myytäväksi.

    Niin­pä kun ruuan myyn­ti alkaa klo 13 niin ruokaa riit­tää muu­ta­malle kymmenelle ensim­mäiselle ja valikoima on tietysti mitä sat­tuu, ei siis terveellistä

    Ja yli­jäämä on myy­ty 10–15 min­uutis­sa tuskin­pa siivoo­ja tai myyjä
    tai bus­sikus­ki saa vapaa­ta juuri sopivasti

    Tuo taikku­rav­in­toasi on var­mana konkurssi­is­sa, jos sil­lä riit­tää yli­jäämäruokaa pil­vin pimein joka päivä ja vielä liharuokaa ?

    Ja kun työt­tömiäkin on n 500000 köy­hiä eläkeläisiä saman ver­ran niin tuskin­pa heitä rav­in­toloiden jäteru­ual­la ruokitaan ?

    Kala­ju­tu­il­lakin on rajansa

  56. Sylt­ty: Väite, ettei voi syödä ter­veel­lis­es­ti, kos­ka se on kallista, on ihan täyt­tä puu­ta­heinää. Köy­hät eivät syö ter­veel­lis­es­ti, kos­ka se ei tule syys­tä tai tois­es­ta heille mieleen.

    Aila erikoista ettei taloudelli­nen ohjaus ja ihmisen val­in­ta toimikaan ruuas­sa, kun se on esitet­ty ratkaisuk­si kaikki­in yhteikun­nan ongelmiin .

    Esim työt­tömyysko­r­vaus­ta on pienen­net­tävä jot­ta paini­palkkainen työ kelpi­ais. Mut­ta sam peri­aate ei toimikaan ruuan suhteen ?

    Ja tun­tuu oudol­ta, että vain Suomes­sa köy­hät syövät epäter­veel­lis­es­ti, juo­vat eniten ja tupakoi­vat eniten ??

    Jokainne voi laskea paljonko viinaa, tupakkaa etc saa 500 eurol­la ? Moni on kokeil­lut eikä kukaan todel­la fik­sukaan ole onnis­tunut elämään kuukaut­ta lai­h­tu­mat­ta tai luop­umat­ta alko­holista ja tupakasta

    Kan­sain­välisessä ver­tailus­sa tupakoimme toisek­si vähiten, alko­holinku­lu­tuk­ses­sa olemme keski­ta­soa , yli­pain­oisu­udessa keski­ta­soa ja liikun­nas­sakin köy­hät liikku­vat enem­män kuin istu­matyötä tekevä hyväosainen.

    Pult­sariko­rtin vaiku­tuk­sen näkee esim allaol­e­van linkin tulkinnoista

    Meil­lä on totut­tu perustele­maan köy­hien huonoa ter­vy­den­ti­laa ter­vey­sero­ja elin­tavoil­la ja oma syy-perusteella
    Mut­ta huono­ja elin­tapo­ja on muual­lakin, roskruokaa ja ras­vaa syödään enmmän.

    Työt­tömiä on muual­lakin, samoin pult­sare­i­ta ja mui­ta yhteiskun­nas­ta ulos pudon­nei­ta eikä ver­tailu enää toimikaan

    Sen vuok­si ei halu­ta tehdä kan­sain­välisiä vertailuja

    Tun­tuu kuitenkin oudol­ta, että kohtu­ullis­ten elin­tapo­jen Suo­mi tuot­taa eri­ar­vois­in­ta terveyttä ?

  57. Tuos­ta löy­tyi mie­lenki­in­toinen selvi­tys, ei tosin tulo­jen mukaan mut­ta koulu­tus­ta­son mukaan jaoteltuna

    http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/userselect.php?alue1=SUOMI&alue2=SUOMI&osoitin=A_ALKKER&kuvio=SUKUP_KOULUTUS&laheta=N%E4yt%E4

    Näi­den luku­jen perustel­laa voi päätel­lä seu­raavia asioita

    1.Humalahakunen juomi­nen on yhtä suosit­tia kaikil­la tulota­soil­la, erot ovat pieniä

    2.Lihavien sou­us las­kee hie­man koulu­tus­ta­son noustes­sa , mut­ta ei merkit­tävästi, naisil­la enem­män kuin miehillä

    Eli miehissä vai­htelu­väli 22–18 % luokasta

    3.Kasvisten käytössä on merkit­tävin ero miesten ja nais­tenkin välil­lä ‚niukasti kasviksia käyt­täviä on peru­sopetuk­sen saaneis­sa miehissä n 50 %miehet/korkeakoulutetut 25 %

    Mut­ta hedelmiä ja mar­jo­ja käytetään läh­es yhtä niukasti

    Lop­putule­ma on, etteivät elin­ta­paerot koulu­tus­ta­son mukaan määritel­tynä mitenkään dra­maat­tisia ole

    Ja kun tähän lisätään kan­sain­vä­li­nen ver­tailu niin lop­pupäätelmä on, että halu­amme säi­lyt­tääkin ter­vey­den­hoidon eriarvoisuuden

  58. Liian van­ha: Tark­istapa taas hin­ta , lihan/kasvisten pro­tei­in­isuhde on kuitenkin 2/1 eli kasviksia pitää olla vähin­tään lihan moniker­ta saman pro­tei­in­imäärän saavut­tamisek­si ja sil­loin hin­takin on korkea

    Niis­sä kuiv­a­pavuis­sa joi­ta itse syön on pro­tei­inip­i­toisu­us 31% ja hin­ta jos­sain kol­men euron paikkeilla/kg. Lihatiedo­tuk­sen mukaan yhdessäkään yleisessä lihatyypis­sä pro­tei­inip­i­toisu­us ei nouse yli 21% eli väitän ettei väit­teesi pidä paikkaansa.

    Mut­ta työlästä on, ja hifis­te­lykom­po­nen­tit tyyp­il­lis­es­ti nos­ta­vat omatekoisen ater­ian hin­nan vähin­tään valmis­ruoan tasolle.

    Mitä papui­hin, lins­sei­hin, herneisi­in yms oikeaan (pro­tei­inip­i­toiseen) ruokaan tulee, risoo kyl­lä se että S‑ketjua myöten niistä on tehty jotain ituhip­pi­en ihqu­ruokaa joka myy­dään parin annok­sen ekopakkauk­sis­sa reip­paaseen yli­hin­taan. Onnek­si tukus­sa on toisin, ja valikoima on kelvolli­nen, mut­ta tämäkin han­k­in­takana­va tah­too olla köy­hältä suljettu.

  59. Liian van­ha:
    Näi­den luku­jen perustel­laa voi päätel­lä seu­raavia asioita

    1.Humalahakunen juomi­nen on yhtä suosit­tia kaikil­la tulota­soil­la, erot ovat pieniä 

    No ei tuo­ta voi tuos­ta päätellä. 

    A juo 2 ker­taa viikos­sa humalahakuisesti. 

    B juo 2 ker­taa kuukaudessa humalahakuisesti.

    C juo 2 ker­taa vuodessa humalahakuisesti.

    Kukaan ei juo muu­toin mitään.

    Kaik­ki henkilöt luokitel­laan “humala­hakuisi­in juo­ji­in” eli juo­mat­a­pa on saman­lainen. Onko juomis­sa määris­sä ja ter­veysvaiku­tuk­sis­sa mitään eroa?

  60. TL: Se että koenko empa­ti­aa ja sym­pa­ti­aa Suomen köy­hiä kohtaan riip­puu tasan siitä mitä aluet­ta tai aikaväliä tarkaste­len. Työtä tääl­lä syr­jäisessä korves­sa on lop­ul­ta aina joutunut tekemään, jos ei halua huu­to­laisek­si tai vaivaistaloon.

    Niin. Olisi mie­lenki­in­toista tietää miten eri taus­toil­ta tule­vat ihmiset suh­tau­tu­vat eriarvoisuuteen.

    On ihmisiä, joille voi antaa kaik­ki mah­dol­lisu­udet ja silti he onnis­tu­vat mokaa­maan tilanteen.

    Olen näh­nyt ihmisiä, joil­la peri­aat­teessa kaik­ki hok­sot­timet toimi­vat pääl­lisin puolin OK, mut­ta he eivät vain pysty palaut­ta­maan joi­tan koulun kotite­htävää jonkun ihmeel­lisen henkisen lukon takia.

    Kuvaisin tätä ongel­maa ter­mil­lä “tekosyi­den ker­tymi­nen”. Kun niitä ker­tyy tarpeek­si kauan, kamelin selkä katkeaa.

    Sil­loin tun­tee olon­sa tyh­mäk­si. Täl­löin saat­taa kehit­tää jonkun sijais­toimin­non (vaik­ka Soin­in­vaaran blo­gei­hin kom­men­toin­nin :)), mikä pois­taa ikävän asian mielestä — esimerkik­si joku saat­taa lähteä oluelle, jos­sa on paljon mukavia kavere­i­ta jot­ka ymmärtävät.

    Jos kier­ret­tä ei oikaise ajois­sa, niin tip­puu kokon­aan siitä opetuk­sen sisäl­löstä ja on aloitet­ta­va alus­ta -> se on äärim­mäisen masen­tavaa ja turhaut­tavaa. Vaik­ka kuin­ka yrit­täisit olet jo pudon­nut kyy­dis­tä. Pitäisi opiskel­la oma­l­la ajal­la asioi­ta, jot­ka muut ovat osan­neet jo kuukausia.

    Syr­jäy­tymi­nen, alko­holis­mi, lihomi­nen, heikko ruotsin osaami­nen, piden­tynyt opiskelu­ai­ka jne. hel­posti alkaa tuom­moi­sista tekosyi­den kerryttämisistä.

    Toisaal­ta jotkut ihmiset taas kään­tävät tuom­moi­sen kier­teen eduk­seen — he vaik­ka havait­se­vat että heistä ei tule insinööriä ikinä ja vai­h­ta­vat alaa. Kun sit­ten aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä jonkun uuden, itseä kiin­nos­ta­van asian tiimoil­ta on mah­dol­lista kor­ja­ta aikaisem­mat ere­hdyk­set ja oppia niistä.

    Luulen, että olisi yhteiskun­nalle aika hyvä investoin­ti puut­tua mah­dol­lisim­man aikaises­sa vai­heessa siihen, jos huo­mataan että joku alkaa pudo­ta kelka­s­ta ja alkaa pohtia vai­h­toe­hto­ja miten ede­tä. Se ei vält­tämät­tä vaatisi edes hirveän paljon rahaa, useim­mille ihan pieni huo­mau­tuskin tai keskustelu aiheesta voisi riittää.

    Jos tämä jää siihen vai­heeseen, että kaveri hakee toimeen­tu­lo­tukea tai jät­täy­tyy vaik­ka pois opiskeluelämästä kokon­aan, niin se alkaa tul­la kalliiksi.

  61. Voisiko­han tässä olla nyt sel­l­ainen jut­tu, että köy­hyys ja epäter­veelli­nen ruo­ka kor­reloi­vat sinän­sä, mut­ta sil­lä ei olekaan mitään tekemistä epäter­veel­lisen ruuan hin­nan kanssa? Köy­hyys kor­reloi mon­en muunkin asian, kuten koulu­tus­ta­son tai koulumen­estyk­sen kanssa – vaik­ka koulu­tus olisi ilmaista.

    Har­va kai on vapaas­ta tah­dostaan köy­hä. Mut­ta köy­hyy­teen ajau­tuu, jos ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tekemään oikean­laisia val­in­to­ja elämässä.

    Rohkenisin väit­tää, että epäter­veel­liseen ruokavalioonkin ajau­tuu, jos ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tekemään oikean­laisia val­in­to­ja elämässä.

  62. Liian van­ha: Lop­putule­ma on, etteivät elin­ta­paerot koulu­tus­ta­son mukaan määritel­tynä mitenkään dra­maat­tisia ole

    Tässä on hyvä tiivis­telmä sosioekonomi­sista terveyseroista:

    https://www.thl.fi/documents/890257/897495/Osa1_paivitetty_201009_2.pdf

    Tämä antaa täysin poikkea­van kuvan ilmiöstä ver­rat­tuna liian van­han lopputulemaan.

    Olisiko syynä esim. alko­holin kohdal­la se, että taulukko ker­too humala­hakuisen juomisen yleisyy­destä eri koulu­tus­ryh­mien välil­lä? Kuitenkin alko­holin aiheut­tamien ter­veysongelmien määrän tiede­tään ole­van suo­ras­sa suh­teessa alko­holin kokon­aisku­lu­tuk­seen eikä pelkästään humalajuomiseen.

    Sosioekonomi­sis­sa ter­vey­serois­sa ei ole kyse pelkästään ter­vey­den­hoidon eri­ar­voisu­ud­es­ta, koulu­tus­taustal­lakin on merk­i­tyk­sen­sä. Nyt kyl­läkin tuel­va ter­vey­den­hoidon yksi­ty­istämis­palveluke­hi­tys saat­taa lisätä kansalais­ten ter­vey­den eriarvoistumista.

    Jollekin puolueelle on tärkeää, että suuret ja ylikansal­liset ter­veys­bis­nek­set saa­vat markkinoita.

  63. eemil: Tässä on hyvä tiivis­telmä sosioekonomi­sista terveyseroista:

    https://www.thl.fi/documents/890257/897495/Osa1_paivitetty_201009_2.pdf

    Tämä antaa täysin poikkea­van kuvan ilmiöstä ver­rat­tuna liian van­han lopputulemaan.

    Olisiko syynä esim. alko­holin kohdal­la se, että taulukko ker­too humala­hakuisen juomisen yleisyy­destä eri koulu­tus­ryh­mien välil­lä? Kuitenkin alko­holin aiheut­tamien ter­veysongelmien määrän tiede­tään ole­van suo­ras­sa suh­teessa alko­holin kokon­aisku­lu­tuk­seen eikä pelkästään humalajuomiseen.

    Sosioekonomi­sis­sa ter­vey­serois­sa ei ole kyse pelkästään ter­vey­den­hoidon eri­ar­voisu­ud­es­ta, koulu­tus­taustal­lakin on merk­i­tyk­sen­sä. Nyt kyl­läkin tuel­va ter­vey­den­hoidon yksi­ty­istämis­palveluke­hi­tys saat­taa lisätä kansalais­ten ter­vey­den eriarvoistumista.

    Jollekin puolueelle on tärkeää, että suuret ja ylikansal­liset ter­veys­bis­nek­set saa­vat markkinoita.

    Tun yksi­ty­istämi­nen siirtää eri­ar­voisu­u­den erot­tel­e­van tek­i­jän taloudel­lis­es­ta pääo­mas­ta sosi­aaliseen pääo­maan. Minus­ta on parem­pi, että eri­ar­voisu­us perus­tuu omi­in val­in­toi­hin, kuten se yksi­ty­is­te­tyssä sairaan­hoi­dos­sa tulee perus­ta­maan, eikä taloudel­liseen pakkoon.

  64. Janne:
    Jos kat­soo mitä kau­pas­sa myy­dään, niin sitäsieltä myös oste­taan. Peruskau­pas­sa hyl­lyt notku­vat valmis­ruoista yms. Ja niiden ost­a­mi­nen ei kyl­lä ole köy­hien yksinoikeus.

    Osmon van­ha kir­joi­tus siitä paljonko ruo­ka mak­saa: http://www.soininvaara.fi/2010/01/10/paljonko-ruoka-maksaa/

    Mis­tä O.S. oikein tiesi tuos­sa kir­joituk­ses­sa ketkä ovat pien­i­t­u­loisia kas­sajonos­sa? Jos pien­i­t­u­loisek­si luokit­telu perus­tuu ulkoiseen habituk­seen, pitäisin riskinä sitä että sel­l­aiset pien­i­t­u­loiset luokitel­laan pien­i­t­u­loisek­si, jot­ka ovat syr­jäy­tyneitä, ja sel­l­aiset pien­i­t­u­loiset keski­t­u­loisik­si jot­ka eivät ole syr­jäy­tyneitä. Sil­loin­han kas­sajono­tutkimus pal­jas­taa vain sen, että syr­jäy­tyneet osta­vat epäter­veel­listä ruokaa, ei sitä että pien­i­t­u­loiset osta­vat epäter­veel­listä ruokaa.

  65. Liian van­ha:

    Tun­tuu kuitenkin oudol­ta, että kohtu­ullis­ten elin­tapo­jen Suo­mi tuot­taa eri­ar­vois­in­ta terveyttä?

    Minus­ta Suomes­sa on enem­män alko­holis­te­ja ja narko­maane­ja kuin mis­sään muual­la län­si­mais­sa. Kos­ka käytän­nössä kaik­ki päi­htei­den väärinkäyt­täjät ovat köy­hiä, en tiedä vaikut­taisiko se noi­hin tilastoihin.

  66. eemil:

    Jollekin puolueelle on tärkeää, että suuret ja ylikansal­liset ter­veys­bis­nek­set saa­vat markkinoita.

    Apu­va! Ihanko suuret ja peräti ylikansal­liset terveysbisnekset!?

    Se suuri ylikansalli­nen ter­veysalan yri­tys palkkaa työn­tek­i­jöitä ja mak­saa työn­tek­i­jöi­den sivuku­lu­ja, arvon­lisäveroa ja ehkä jopa yhteisöveroa.

    Jokaiselle puolueelle pitäisi olla tärkeää, että suuret ylikansal­liset yri­tyk­set voivat hyvin ja pak­susti Suomessa.

  67. Daniel Fed­er­ley:
    Voisiko­han tässä olla nyt sel­l­ainen jut­tu, että köy­hyys ja epäter­veelli­nen ruo­ka kor­reloi­vat sinän­sä, mut­ta sil­lä ei olekaan mitään tekemistä epäter­veel­lisen ruuan hin­nan kanssa? Köy­hyys kor­reloi mon­en muunkin asian, kuten koulu­tus­ta­son tai koulumen­estyk­sen kanssa – vaik­ka koulu­tus olisi ilmaista.

    Har­va kai on vapaas­ta tah­dostaan köy­hä. Mut­ta köy­hyy­teen ajau­tuu, jos ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tekemään oikean­laisia val­in­to­ja elämässä.

    Rohkenisin väit­tää, että epäter­veel­liseen ruokavalioonkin ajau­tuu, jos ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tekemään oikean­laisia val­in­to­ja elämässä.

    Samaa mieltä ja ehdot­taisinkin, että me keskusteli­jat luemme ensin blo­gistin aikaisem­man postauk­sen “Mer­i­tokra­tia ja köy­hyys­loukku”, ja sit­ten aivan tuliterän tieto­pläjäyk­sen: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf

    Tuos­ta Mer­i­tokra­tia etc jäi mieleeni erityisesti:

    “Youn­gin mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan teo­ri­an mukaan lah­jat­to­muus tekee ihmis­es­tä köy­hän, mut­ta arvoste­tun kah­den amerikkalaisen tutk­i­jan Send­hil Mul­lainathanin ja Eldar Shar­ifin tuoreen kir­jan Scarci­ty mukaan köy­hyys suun­taa ihmisen aivoka­p­a­siteet­tia tehden hänestä mei­dän mittareil­lamme lah­jat­toman. Huoli jokapäiväis­es­tä arjes­ta sitoo kap­a­siteet­tia niin, ettei sitä riitä muuhun. Jo Rooman aikana maalaisia pidet­ti­in vähän tol­loina, kos­ka hei­dän päivit­täiset virik­keen­sä oli­vat kovin maan­läheisiä henkisi­in kaupunki­laisi­in ver­rat­tuna: joka häril­lä kyn­tää se häristä puhuu. Köy­hä ihmi­nen joutuu keskit­tymään nyky-yhteiskun­nas­sa men­estymisen kannal­ta vääri­in asioi­hin ja opet­taa näitä lapsilleenkin.”

    Saat­taa selit­tää monia asioita.

  68. ksee: Juuei.

    Pan­el sug­gests that dietary guide­lines stop warn­ing about cho­les­terol in food

    “There’s a grow­ing con­sen­sus among nutri­tion sci­en­tists that cho­les­terol in food has lit­tle effect on the amount of cho­les­terol in the bloodstream.”

    Tämä riip­puu geeneistä. Suomes­sa merkit­täväl­lä osal­la väestöä kole­strolip­i­toinen ruo­ka nos­taa veren kolestrolia.

    Itse asi­as­sa oon sil­lä kan­nal­la, että köy­häl­lä ei ole varaa syödä hyvin ja ter­veel­lis­es­ti. Teo­ri­as­sa toki on mah­dol­lista koost­aa ruokavalio joka täyt­tää tarpeet ja jon­ka saa kau­pas­ta par­il­la sadal­la eurol­la kuus­sa, mut­ta liikku­mavara on mitätön ja yksipuolisu­us tym­pään­nyt­tävää. Lisäk­si köy­häl­lä on kan­nustin säästää myös ruuas­ta, jos se tarkoit­taa, että edes ker­ran kuus­sa pääsee leffaan/parille oluelle/lätkämatsiin tms. Tai sit­ten on illan­vi­eton sijaa varaa sairastaa.

  69. eemil: Tässä on hyvä tiivis­telmä sosioekonomi­sista terveyseroista:

    https://www.thl.fi/documents/890257/897495/Osa1_paivitetty_201009_2.pdf

    Tämä antaa täysin poikkea­van kuvan ilmiöstä ver­rat­tuna liian van­han lopputulemaan. 

    Se nyt ei tule kenellekään yllä­tyk­senä. Tuos­ta selviää mm. että pelkästään alko­holi ja tupak­ka selit­tävät kahdestaan noin puo­let eli­na­jan­odot­teen eros­ta köy­hän ja hyvä­tu­loisen välillä. 

    En ymmär­rä miten on mah­dol­lista että köy­hillä, joil­la ei siis liian van­han (ja aika mon­en muun vasem­mis­to­henkises­ti ajat­tel­e­van) mukaan ole edes varaa syödä ter­veel­lis­es­ti, on kuitenkin varaa juo­da alko­ho­lia ja polt­taa tupakkaa enem­män kuin hyvä­tu­loisil­la. Arvelisin että köy­hät har­ras­ta­vat myös oma­toimista alko­holin valmis­tamista enem­män kuin hyvätuloiset. 

    Voisiko olla niin, että ide­olo­gia estää näkemästä näi­den ter­vey­sero­jen juurisy­itä? Esimerkik­si työter­veyshuol­lon lakkaut­ta­mi­nen ja rehu­jen veronalen­nuk­set eivät auta kuin mar­gin­aalis­es­ti, mikäli pääsyyl­lisiä ter­vey­seroi­hin ovat alko­holi ja tupakka.

  70. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Minus­ta Suomes­sa on enem­män alko­holis­te­ja ja narko­maane­ja kuin mis­sään muual­la länsimaissa. 

    “Minus­ta [jokin väite, jon­ka oikeel­lisu­us on tark­istet­tavis­sa empi­iris­es­tä datas­ta]” on aina hyvä keskustelunavaus.

  71. Sylt­ty: Voisiko olla niin, että ide­olo­gia estää näkemästä näi­den ter­vey­sero­jen juurisy­itä? Esimerkik­si työter­veyshuol­lon lakkaut­ta­mi­nen ja rehu­jen veronalen­nuk­set eivät auta kuin mar­gin­aalis­es­ti, mikäli pääsyyl­lisiä ter­vey­seroi­hin ovat alko­holi ja tupakka.

    Voisiko myös olla niin, että toisen­lainen ide­olo­gia estää näkemästä juurisy­itä alko­holi­in, tupakkaan ja mui­hin päihteisiin?

    http://www.hs.fi/tiede/a1392605099085

    Sivuhuomiona keskustelu­un, min­un näke­myk­seni mukaan keskustelu sosi­aal­i­tur­vas­ta ja syr­jäy­tymis­es­tä on pahasti hakoteil­lä jos keskustel­laan siitä onko köy­hillä liikaa vai liian vähän rahaa. Mil­lään käytän­nöl­lisel­lä raha­sum­mal­la ei ratkaista köy­hyy­den ja syr­jäy­tymisen ongelmia, sen enem­pää tulon­si­ir­to­ja kas­vat­ta­mal­la kuin pienentämällä.

  72. Sylt­ty: En ymmär­rä miten on mah­dol­lista että köy­hillä, joil­la ei siis liian van­han (ja aika mon­en muun vasem­mis­to­henkises­ti ajat­tel­e­van) mukaan ole edes varaa syödä ter­veel­lis­es­ti, on kuitenkin varaa juo­da alko­ho­lia ja polt­taa tupakkaa enem­män kuin hyvätuloisilla.

    Niin köy­hää ihmistä ei tai­da ollakaan, etteikö viinaan olisi rahaa.

    En tiedä kat­soitko doku­ment­tia ihmi­sistä, jot­ka eliv­ät jos­sain Venäläisil­lä kaatopaikoil­la. He eliv­ät sil­lä, että etsivät kaatopaikan jät­tei­den seasta elin­tarvikkei­ta, vaat­tei­ta ja mui­ta tarvikkei­ta. Osa heistä kai oli syn­tynytkin siel­lä, joukos­sa oli niin pieniä lap­sia kuin vanhuksiakin.

    Kyl­lä heil­lä silti viinaa oli, en muista mis­tä se oli tul­lut, mut­ta jostain sitäkin oli saatu.

    Mut­ta siis tuo alku­peräi­nen väite siitä, että ter­vee­li­nen ruo­ka ei ole kallista. Saman­laisia väit­teitähän voi esit­tää mis­tä tahansa — hyvät tietokoneet eivät ole kalli­ita, hyvän loma­matkan ei tarvitse olla kallis, hyvien vaat­tei­den ei tarvitse olla kalli­ita, hyvä auto ei vält­tämät­tä ole kallis ja niin edelleen.

    Minus­ta tämä alku­peräi­nen väiteketju kuu­lostaa vähän siltä, että hyvä­tu­loiset halu­a­vat pestä käten­sä köy­hien aut­tamis­es­ta — itsepähän ovat ongel­mansa aiheut­ta­neet ja niin edelleen.

    Tämän päivän yhteiskun­nalli­nen logi­ik­ka tun­tuu menevän vähän niin, että jot­ta voisimme aut­taa köy­hiä parem­min, mei­dän täy­tyy ensin leika­ta heiltä rahaa pois.

    Seu­raavak­si ihme­tel­lään, että sosi­aali- ja ter­veysku­lut ovat kas­va­neet, kos­ka syr­jäy­tynei­den määrä on kas­vanut — edelleen ratkaisuna on leika­ta lisää köy­hiltä, jot­ta voidaan parem­min aut­taa köyhiä.

    Köy­hille rahan anta­mi­nen kuu­lostaa siltä, että kaadet­taisi­in rahaa kankku­lan kaivoon, mut­ta jot­ta paatunut oikeis­to­lainenkin ymmärtäisi: kyse on siitä kuin­ka suuri osa kansas­ta ylipäätään on työkykyinen.

    Se, että leikataan vaikka­pa opetuk­ses­ta aiheut­taa sen, että oppi­las­ryh­mät kas­va­vat, ongel­mallisia luokkia syn­tyy, ongel­maop­pi­lai­ta ei voi­da eriyt­tää omi­in ryh­mi­in, per­heille ei voi­da antaa kri­isi­a­pua, periy­tyvää köy­hyy­den kier­ret­tä ei saa­da katkaistua, narko­maaneille ei ole varaa antaa katkaisuhoitoa ja heil­lä on koh­ta 10 las­ta hoidet­ta­vana psyki­a­trises­sa hoi­dos­sa, jonne mei­dän on koulutet­ta­va kova­palkkaisia psykolo­ge­ja ja psyki­a­tre­ja turhautumaan

    Eli se pienen pieni säästö nyt aiheut­taa poten­ti­aalis­es­ti val­ta­vat kulut vuosien päästä. 

    Se on ihan yhtä todel­lista kuin se, että veronkeven­nys yri­tyk­sille saat­taa lisätä val­tion vero­tu­lo­ja vuosien päästä.

    Ongel­mana vain on, että se ihmisen tarve koulu­tuk­selle on nyt — sitä ei voi siirtää tapah­tu­vak­si esim. 10 vuo­den päähän, sit­ten kun mah­dol­lis­es­ti yri­tys­ten vero­tu­lot kas­va­vat, kos­ka niiden pitää kat­taa sosi­aali- ja ter­veysku­lut koko sen epäon­nis­tuneen poli­ti­ikan seu­rauk­se­na syr­jäy­tyneen ihmisen eli­na­jan. Tämä ei ole mitään vasem­mis­to­laista puhet­ta, vaan näin se vain menee.

    Lisätään tähän päälle vielä poli­it­tiset riskit — Trump, Brex­it jne. Ei ole mielestäni lainkaan selvää, että nykyi­nen tapa tehdä poli­ti­ikkaa on oikea.

  73. Tero Tolo­nen:Minus­ta tämä alku­peräi­nen väiteketju kuu­lostaa vähän siltä, että hyvä­tu­loiset halu­a­vat pestä käten­sä köy­hien aut­tamis­es­ta – itsepähän ovat ongel­mansa aiheut­ta­neet ja niin edelleen.

    Mielestäni “ter­veelli­nen ruo­ka ei ole kallista” tai tarkem­min “köy­hien syy syödä epäter­veel­lis­es­ti johtuu muus­ta kuin ter­veel­lisen ruoan hin­nas­ta” on vas­ta se ensim­mäi­nen askel. Ei se tarkoi­ta että ana­lyysi siitä eteen­päin, mis­tä nämä ongel­mat johtu­vat, puhu­mat­takaa siitä, mikä olisi sovel­tu­va kor­jaus, menee putkeen. 

    Mutt aivan var­masti se menee pieleen, jos lähtöo­le­tus menee päin honkia.

  74. tcrown: Voisiko myös olla niin, että toisen­lainen ide­olo­gia estää näkemästä juurisy­itä alko­holi­in, tupakkaan ja mui­hin päihteisiin?

    Kuten kaupungis­tu­misen ilosanoma? Humala­hakuinen juomi­nen näyt­tää ole­van kasvukeskuk­sis­sa selvästi yleisem­pää kuin muual­la Suomessa.

  75. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: eri­ar­voisu­us perus­tuu omi­in val­in­toi­hin, kuten se yksi­ty­is­te­tyssä sairaan­hoi­dos­sa tulee perus­ta­maan, eikä taloudel­liseen pakkoon.

    Niin­pä, kenel­lä on sit­ten varaa men­nä yksi­tyiselle . Nythän on puhe vähä­varai­sista ihmi­sistä, joil­la ei ole varaa yksi­tyisen puolen hoitoi­hin ja ennal­taehkäi­sevään terveydenhoitoon.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Jokaiselle puolueelle pitäisi olla tärkeää, että suuret ylikansal­liset yri­tyk­set voivat hyvin ja pak­susti Suomessa.

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/118138-mehilaisen-harski-verokikkailu-%E2%80%9Delaa-suomen-rahoilla%E2%80%9D

    Edel­lä ole­va seu­raus­ta vapaas­ta markkinataloudesta.

  76. Tero Tolo­nen:
    Minus­ta tämä alku­peräi­nen väiteketju kuu­lostaa vähän siltä, että hyvä­tu­loiset halu­a­vat pestä käten­sä köy­hien aut­tamis­es­ta – itsepähän ovat ongel­mansa aiheut­ta­neet ja niin edelleen. 

    Itse näen tämän täysin päin­vas­toin. Ketjun toinen kom­ment­ti kiteyt­tää asian aika hyvin: “Fal­skit ja val­heel­liset väit­teet ovat myrkkyä empaat­tisu­udelle, esimerkiksi:
    – väite ettei köy­häl­lä olisi varaa syödä ter­veel­lis­es­ti vähen­tää yleen­sä ymmär­rystä vähä­varaisia kohtaan”

    Ja mitä Osmo yrit­tää sanoa on se, että sen sijaan, että esitetään falske­ja (mut­ta empaat­tisia) väit­teitä “…pitäisi puut­tua niihin mui­hin esteisi­in.” ja eri­tyis­es­ti “Jos esitetään falske­ja väit­teitä vain, kos­ka halu­taan tukea sor­ret­tu­ja, päädytään fal­ski­in politiikkaan.”

  77. Tero Tolo­nen:
    Mut­ta siis tuo alku­peräi­nen väite siitä, että ter­vee­li­nen ruo­ka ei ole kallista. Saman­laisia väit­teitähän voi esit­tää mis­tä tahansa – hyvät tietokoneet eivät ole kalli­ita, hyvän loma­matkan ei tarvitse olla kallis, hyvien vaat­tei­den ei tarvitse olla kalli­ita, hyvä auto ei vält­tämät­tä ole kallis ja niin edelleen. 

    Tässä menee kak­si asi­aa sekaisin. On tot­ta, että hyvää ei saa hal­val­la. Ja köy­häl­lä ei ole varaa ostaa huonoa. “Ter­veelli­nen” ei vain ole sama kuin “hyvä”. Ter­veel­listä ruokaa on mah­dol­lista ostaa edullis­es­ti, vaik­ka “hyviä” ran­skalaisia ei saakaan halvalla.

  78. Tero Tolo­nen: Se, että leikataan vaikka­pa opetuk­ses­ta aiheut­taa sen, että oppi­las­ryh­mät kas­va­vat, ongel­mallisia luokkia syn­tyy, ongel­maop­pi­lai­ta ei voi­da eriyt­tää omi­in ryh­mi­in, per­heille ei voi­da antaa kri­isi­a­pua, periy­tyvää köy­hyy­den kier­ret­tä ei saa­da katkaistua

    On tot­ta, että ter­vey­serot alka­vat kas­vaa jo hyvinkin nuore­na. Ope­tus ja kas­va­tus ei pysty riit­tävästi muut­ta­maan kotoa saatu­ja malle­ja. Se ei saa kor­jat­tua puut­tuvan van­hem­muu­den aiheut­tamia ongelmia las­ten elämässä. Van­hem­muus voi puut­tua mon­es­ta eri syystä.

    https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret

    Van­hem­muu­den tukem­i­nen koulu­tuk­sen lisäk­si on yksi tärkeim­mistä tule­vaisu­u­den haasteista.

    Sylt­ty: Tuos­ta selviää mm. että pelkästään alko­holi ja tupak­ka selit­tävät kahdestaan noin puo­let eli­na­jan­odot­teen eros­ta köy­hän ja hyvä­tu­loisen välillä. 

    Ja mitä tekee hal­li­tus erään puolueen vaatimuksesta:
    http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/alkolista-50689

    Kysyn­pä vaan mitä näemme hyv­in­voin­ti­ti­las­tois­sa 10 vuo­den päästä ?

  79. eemil: Niin­pä, kenel­lä on sit­ten varaa men­nä yksi­tyiselle . Nythän on puhe vähä­varai­sista ihmi­sistä, joil­la ei ole varaa yksi­tyisen puolen hoitoi­hin ja ennal­taehkäi­sevään terveydenhoitoon.

    Tuos­sa uudessa jär­jestelmässähän nimeno­maan on varaa men­nä yksi­tyiselle, kun se on jatkos­sa ilmaista tai hal­paa samal­la taval­la kuin nyt julki­nen sairaan­hoito, erona kai se että jono­tu­sai­ka on edelleen sama kuin julkiselle.

  80. Tapio: Tuos­ta Mer­i­tokra­tia etc jäi mieleeni erityisesti:

    “Youn­gin mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan teo­ri­an mukaan lah­jat­to­muus tekee ihmis­es­tä köy­hän, mut­ta arvoste­tun kah­den amerikkalaisen tutk­i­jan Send­hil Mul­lainathanin ja Eldar Shar­ifin tuoreen kir­jan Scarci­ty mukaan köy­hyys suun­taa ihmisen aivoka­p­a­siteet­tia tehden hänestä mei­dän mittareil­lamme lah­jat­toman. Huoli jokapäiväis­es­tä arjes­ta sitoo kap­a­siteet­tia niin, ettei sitä riitä muuhun. Jo Rooman aikana maalaisia pidet­ti­in vähän tol­loina, kos­ka hei­dän päivit­täiset virik­keen­sä oli­vat kovin maan­läheisiä henkisi­in kaupunki­laisi­in ver­rat­tuna: joka häril­lä kyn­tää se häristä puhuu. Köy­hä ihmi­nen joutuu keskit­tymään nyky-yhteiskun­nas­sa men­estymisen kannal­ta vääri­in asioi­hin ja opet­taa näitä lapsilleenkin.”

    Saat­taa selit­tää monia asioita.

    Selailin nopeasti paria Mul­lainathanin ja Shar­ifin tutkimus­ta. Pitää var­maankin paikkansa, että kog­ni­ti­ivi­nen stres­si vaikut­taa suo­ri­u­tu­miseen älykkyys­testeis­sä. Sekin pitänee paikkansa, että köy­hät pär­jäävät huonom­min ko. testeis­sä — ja, että hei­dän suori­tuskyky kär­sii stres­sistä enem­män. Sen sijaan en ole ihan täysin vaku­ut­tunut siitä, että köy­hyys aiheut­taisi tyh­myyt­tä jatku­van kog­ni­ti­ivisen stressin kaut­ta. Jotenkin tun­tuu, että tässä pääväit­teessä olisi otet­tu hive­nen turhan pitkä askel päät­telyssä ja ettei tutkimu­saineis­to ihan suo­raan tue yksikäsit­teis­es­ti täl­laista tulkintaa.

    Täy­tynee ehkä lukaista use­ampi artikke­li vähän huolel­lisem­min. Kiin­nos­taisi tietää onko ana­ly­y­sis­sa edes pohdit­tu mah­dol­lisu­ut­ta, että vaikka­pa huono paineen­si­etokyky (so. älyl­lisen suori­tuskyvyn lasku stressin alla) selit­tää köy­tyy­teen ajau­tu­misen. Kysymyk­siä herät­tää myös se, että jos tyh­myys johtuu köy­hyy­destä, niin mik­si ihmeessä ÄO ennus­taa niin hyvin men­estymistä elämässä?

  81. Tälleen jäl­keen­päin luet­tuna tässä keskustelus­sa on kak­si huvit­tavaa piir­ret­tä. Ensin­näkin se, että aika mon­en keskusteli­jan koke­muk­set vähäl­lä rahal­la syömis­es­tä ovat opiskelu­a­joil­ta ja sit­ten sen perus­teel­la koetaan, että itsel­lä on kova empi­iri­nen koke­mus­po­h­ja köyhyydestä. 

    4realz? 20-vuo­ti­aana voi syödä vaik­ka paskaa ja pysyä suh­teel­lisen ter­veenä. Voi vetää tolkut­tomat kän­nit ja seu­raa­vana aamu­na vetää itsen­sä piip­pu­un har­rastepal­loilus­sa. Nuori ihmi­nen kestää. Ja se, että 2,30 sent­tiä mak­sanut­ta opiske­li­jalounas­ta halvem­mal­la pysty­isi syömään, kun tekee itse? Ei pysty, jos ei ole pikkulin­tu. Eli naiset ehkä, ja humanistimiehet. 

    Toisek­si huokuu se, köy­hän olete­taan tekevän­sä ruokaos­tok­sen­sa jonkin­laises­sa tyhjiössä. Että sos­sus­ta saa rahaa ja ekak­si men­nään ruokakaup­paan osta­maan kuukau­den ruu­at. Köy­hä vaan ei pysty tekemään ter­veel­lisiä val­in­to­ja. Ei suinkaan niin, että köy­häl­lä olisi mui­ta meno­ja tai tarvet­ta varautua mui­hin menoi­hin. Että söisi kuukau­den kau­ra­pu­uroa, ettei tyt­tären tarvitse lähteä ilman tasku­ra­haa luokkaretkelle.

    Avauskom­ment­tikin oli Odelta vähän rätymäisen vier­aan­tunut köy­hän ja pien­i­t­u­loisen ihmisen elämästä. Olen todel­la pet­tynyt. Käy tekemässä vähän vapaae­htoistyötä sen sijaan, että pyörit­telet työhuoneessasi excel-taulukos­sa elin­tarvikkei­den kilo­hin­to­ja ja ihmisen kalori­tarpei­ta. Usko­ma­ton­ta paskaa.

    1. Lundqvistin Julle
      Luitko lainkaan mitä klir­joitin? Sanoin, että ongel­mat köy­hyy­dessä ovat muual­la kuin ter­veel­lisen ruuan hin­nas­sa ja sinä kir­joitit aivan samoin. Olim­meko siis eri mieltä jostain?

  82. Janne: Tässä menee kak­si asi­aa sekaisin. On tot­ta, että hyvää ei saa hal­val­la. Ja köy­häl­lä ei ole varaa ostaa huonoa. “Ter­veelli­nen” ei vain ole sama kuin “hyvä”. Ter­veel­listä ruokaa on mah­dol­lista ostaa edullis­es­ti, vaik­ka “hyviä” ran­skalaisia ei saakaan halvalla. 

    Hyvä/huono tai halpa/kallis ovat ratio­naalisen ihmisen kri­teere­itä. Usein valin­nat tehdään kuitenkin sen perus­teel­la, mikä on help­poa, tut­tua tai mil­lä on sopi­va sta­tus. Ehkäpä juuri help­pous on suurin syy siihen, mik­si jotkut syövät epäter­veel­lis­es­ti ja liikku­vat vähän — ja ovat sik­si sairaampia. Sosi­aalisen viiteryh­män sta­tus taas voi pain­os­taa ter­veel­lisem­pään ja liikun­nal­lisem­paan elämään.

  83. THL julkaisee Suo­ma­laisen aikuisväestön ter­veyskäyt­täy­tymi­nen ja ter­veys (AVTK) ‑raport­te­ja.

    Joskus uuti­soiti­in itsekäärit­ty­jen sätkä­tu­pakoiden käytön ole­van selkeä huono-osaisu­u­den indikaat­tori. Muu­ta selkeää uuti­soitavaa ei oikein saatu raportista irti.

    Tämän­päivän köy­hät loukkaan­tu­vat jos heille esit­tää van­hankansan mökin mum­mon elin­tapo­ja ja ruokavalio­ta. Hyötyli­ikun­taa mar­jas­ta­mal­la, sien­estämäl­lä polt­topuiden teol­la. Ryynipu­uro hau­tu­maan tupaa läm­mit­tävän uunin jälk­iläm­pöön ja itse kerät­tyjä mar­jo­ja kyytipo­jak­si. Ken­ties muu­ta­ma kana kier­to­talouden toteut­ta­jak­si ruuan­tähteille. Verkko veteen ja oma peruna­maa. Polkupyörän tarakalla ei tule kau­pas­ta kan­net­tua kal­jaa ja limp­saa, vaan herneitä, suo­laa ja soppalihaa.

    Kehä Kol­mosen sisäpuoliselle kuul­lostaa kaiketi vinoilulle.

  84. Janne: Itse näen tämän täysin päin­vas­toin. Ketjun toinen kom­ment­ti kiteyt­tää asian aika hyvin: “Fal­skit ja val­heel­liset väit­teet ovat myrkkyä empaattisuudelle, 

    Mie­lenki­in­toista, itse ajat­telin, että tuo toinen kom­ment­ti oli sarkasmia. 

    Mut­ta siis on myös tosi­a­sioi­ta, joi­ta voidaan mita­ta. Esimerkiksi

    “Vuon­na 1995 köy­hissä per­heis­sä eli 52 000 alle 18-vuo­ti­as­ta las­ta. 2000-luvun alus­sa heitä oli 129 000 ja vuon­na 2007 jo 151 000. Köy­hissä per­heis­sä elävien las­ten määrä on kas­vanut läh­es kolminkertaiseksi.”

    https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmia-teemaan/lapsikoyhyys-on-suomessa-kasvussa

    Mie­lenki­in­toista on ver­ra­ta tätä siihen toiseen ääripäähän, esim.

    http://www.hs.fi/talous/a1457233345895

    “SUOMESSA oli viime vuon­na 580 ”ultra­rikas­ta” eli henkilöä, jon­ka omaisu­u­den arvo ylit­tää 30 miljoon­aa dollaria.

    Määrä on kas­vanut noin 50 pros­en­til­la vuosikymmenessä, ”

    Yri­tys­ten voit­to­jen määrä alkoi kas­vaa reilusti 1990-luvun alus­sa [1]

    Laman jäl­keen tulo­erot alkoi­vat kas­vaa. Eri­tyisen nopeasti ne kasvoivat 1990-luvun jälkipuoliskol­la, ja huip­pu saavutet­ti­in vuon­na 2007. Tulo­ero­jen kasvu on ollut Suomes­sa viime vuosi­na huo­mat­tavasti nopeam­paa kuin mon­es­sa muus­sa OECD-maassa.…
    Samoi­hin aikoi­hin Suomen tulovero­tuk­seen tehti­in merkit­täviä muu­tok­sia: vuodes­ta 1993 läh­tien suo­ma­laisia alet­ti­in verot­taa kah­den vero­jär­jestelmän kaut­ta. Ansio­tu­lo­ja verotet­ti­in entiseen tapaan pro­gres­si­ivis­es­ti, mut­ta pääo­mat­u­loi­hin alet­ti­in soveltaa kiin­teää veroprosenttia. 

    Tilas­tokeskuk­sen sivuil­la esitetään myös että

    Eriytet­tyä vero­jär­jestelmää on myös pidet­ty yht­enä tulo­ero­jen kasvun syynä, ja muun muas­sa OECD on toivonut Suomen pohti­van sen mielekkyyttä.

    Halu­aisin tähän väli­in nyt tode­ta, että min­ul­la ei ole mitään rikkai­ta vas­taan — Suomen kannal­ta on todel­la hyvä asia, jos tääl­lä on paljon rikkai­ta ihmisiä.

    Parem­pi ehkä silti olisi, jos tääl­lä olisi enem­män hyvin men­estyviä yri­tyk­siä, jot­ka työl­listäi­sivät. Oma toiveeni siis olisi, että vero­tuk­sen keven­nyk­set suun­nat­taisi­in yri­tyk­sille, jot­ka työl­listävät ihmisiä tai investoi­vat siihen — 

    Itse yrit­täjien, eli osinko­jen vero­tus­ta taas voitaisi­in hyvin koven­taa. Vero­jär­jestelmän pitäisi mielestäni olla tas­a­puo­li­nen kaut­ta lin­jan. Ei pitäisi olla eroa sil­lä saako rahan osinkona, palkkana tai jotenkin muuten.

    Mut­ta, vaikut­taa jotenkin siltä, että ajan hen­ki on löytää syitä sille mik­si täm­möi­nen tulo­ero­jen kasvu — köy­hien määrän suh­teelli­nen kasvu ja rikkaiden määrän kasvu — on hyväksyt­tävä asia — täm­möisiä syitä ikäänkuin pyritään löytämään ja se hie­man häir­it­see minua.

    [1] http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_10_04_yritystenvoitot.html
    [2] http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-03–07_001.html?s=0

  85. Tero Tolo­nen: Mie­lenki­in­toista, itse ajat­telin, että tuo toinen kom­ment­ti oli sarkasmia. 

    Mut­ta siis on myös tosi­a­sioi­ta, joi­ta voidaan mita­ta. Esimerkiksi

    “Vuon­na 1995 köy­hissä per­heis­sä eli 52 000 alle 18-vuo­ti­as­ta las­ta. 2000-luvun alus­sa heitä oli 129 000 ja vuon­na 2007 jo 151 000. Köy­hissä per­heis­sä elävien las­ten määrä on kas­vanut läh­es kolminkertaiseksi.”

    On myös tosi­a­sioi­ta, jot­ka ker­to­vat mitä mitataan.

    Ylläol­evas­sa on kyse suh­teel­lis­es­ta köy­hyy­destä ja — kuten val­is­tuneet luk­i­jat toki tietävät — raja ei ole pysyvä vaan muut­tuu jatku­vasti yleisen tuloke­hi­tyk­sen myötä. Esim. köy­hyys­ra­ja vuon­na 2000 oli 13,5% korkeampi kuin 1995 — vuon­na 2007 nousua vuo­teen 1995 oli jo 36%.

    Pien­i­t­u­loisu­u­den kehi­tys Suomes­sa 1987–2008

    Vas­taavasti taas elinkus­tan­nusin­deksin muu­tok­set oli­vat 1995 -> 2000: 8,0% ja 1995 -> 2007: 19,6%.

    Hin­nat ja kustannukset

    Ainakin tämän perus­teel­la voisi ehkä kysyä, että miten ver­ran­nol­lisia esim. vuo­den 1995 ja 2007 köy­hät ovat — ja voiko näi­den joukko­jen mah­tavu­u­den eroil­la tehdä jotain järke­viä päätelmiä vai ei.

  86. Jopa tämä oma linkkisi todis­taa, kuten muutkin läh­teet, että ham­paiden har­jaus ja kasvis­ten syömi­nen, lievem­min lihavu­uskin menevät koulu­tus­ta­son mukaan, vaik­ka ylim­mässä ryh­mässä ovat myös ammat­tiko­rkean keskeyt­täneet ja koulute­tu­im­mil­la on yleen­sä kiireis­in­tä. Tun­nol­lisu­udessa on suuria ero­ja. Tun­nol­lisim­mat han­kki­vat korkeam­man koulu­tuk­sen ja palkan, har­jaa­vat ham­pai­ta ja syövät kasviksia, ovat kilt­te­jä ja elävät vaik­ka askeet­tisem­min, jos niin paran­taa tulevaisuuttaan.

    Pitäisi siis yrit­tää opet­taa köy­hien lap­sista tun­nol­lisem­pia, koulus­sa tai päiväkodissa.

    Köy­hät käyt­tävät use­am­min liikaa kuin liian vähän rahaa ruokaan, alko­holi­in ja tupakkaan.

    Joitain var­masti lisära­hakin aut­taisi, vähen­tämäl­lä stres­siä, toisia hait­taisi, mut­ta emme pysty löytämään edel­lisiä ja muutenkin tukia pitäisi laskea, jot­ta ihmiset val­it­si­si­vat men­nä töi­hin. Työl­lisyyt­tä ja talouskasvua edis­tämäl­lä voisimme aut­taa kaikkia, keski­tytään siihen.

    Ryp­siöljyl­lä päivän kalorit saa 70 sen­til­lä, maapähk­inöil­lä mak­saa tuplas­ti ja muitakin vai­h­toe­hto­ja on niin paljon, että niistä saa min­un syömiäni vähem­män askeet­tisia ja monipuolisem­pia yhdis­telmiä. Epäter­veelli­nen ruo­ka on yleen­sä paljon kalli­im­paa, mut­ta silti köy­hät use­am­min val­it­se­vat sen.

    Tiedän monia hyvä­tu­loisia, jot­ka elävät paljon askeet­tisem­min kuin 99 % kitisijöistä.

    http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/userselect.php?alue1=SUOMI&alue2=SUOMI&osoitin=A_HARJAU&kuvio=SUKUP_KOULUTUS&laheta=N%E4yt%E4

  87. Lund­vistin Julle:

    4realz? 20-vuo­ti­aana voi syödä vaik­ka paskaa ja pysyä suh­teel­lisen ter­veenä. Voi vetää tolkut­tomat kän­nit ja seu­raa­vana aamu­na vetää itsen­sä piip­pu­un har­rastepal­loilus­sa. Nuori ihmi­nen kestää. Ja se, että 2,30 sent­tiä mak­sanut­ta opiske­li­jalounas­ta halvem­mal­la pysty­isi syömään, kun tekee itse? Ei pysty, jos ei ole pikkulin­tu. Eli naiset ehkä, ja humanistimiehet. 

    Kyl­lä pystyy. Esimerkkinä kau­ra­pu­uro ja soijabolognese.

    Kau­ra­pu­uro:
    4 dl maitoa, ostet­tu Alepas­ta 21 jäl­keen, 0.12 €
    1 dl kau­rahi­u­talei­ta Lidlistä, 0.07 €
    5 g kui­v­at­tua vadel­maa, 0.50 €
    = yht. 0.5 L = 0.69 €

    Soi­jabolog­nese:
    100 g soi­jarouhet­ta, joka tur­poaa 300 g:hen, 0.64 €
    500 g X‑tra wokvi­han­nek­sia, 1.08 €
    400 g tomaat­timurskaa Lidlistä, 0.50 €
    = yht. 1.2 kg = 2.22 €

    Lisäk­si köy­hä ei saa käyt­tää mar­jatuot­tei­ta kau­ra­pu­uroon eikä valmi­ita wokvi­han­nek­sia, mil­lä näi­den kah­den ruoan hin­taa saa painet­tua vielä alaspäin.

  88. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:

    Soi­jabolog­nese: …

    Kymmenet sukupol­vet bolog­nalaisia mum­mo­ja pyörii arkus­saan niin, että koli­na on erotet­tavis­sa kaupun­gin rajan ulkopuolellakin…

    Eikö tuol­laista viritelmää voitaisi yksinker­tais­es­ti kut­sua soi­ja­soosik­si — tai soi­jav­i­han­nes­mössök­si? Toki samal­la kaikkia lounas­rav­in­toloiden jne. spaket­tipolokneeset pitäisi kut­sua jauhe­li­hamössök­si tms.

    Nimit­täin oikean bolog­ne­sekastik­keen tekem­i­nen kestää luokkaa 3h, jos­ta pelkästään haudut­tamiseen menee 2h.

  89. Anonyy­mi:
    http://www.terveytemme.fi/atlas/graph/userselect.php?alue1=SUOMI&alue2=SUOMI&osoitin=A_HARJAU&kuvio=SUKUP_KOULUTUS&laheta=N%E4yt%E4

    Yhteiskun­nal­liset rak­en­teet estävät koulut­ta­mat­to­mia har­jaa­mas­ta ham­paitaan kahdesti päivässä.

    Linkistä:
    Miehet, ham­paiden har­jaus, max 1 krt/pvä
    perusk­oulu 75%
    keski­aste 65%
    korkea-aste 45%

    Kor­jaus­toimen­piteet: ham­mashar­jo­jen ja ham­mas­tah­nan vero­tus­ta on vähen­net­tävä ja työteveyshuolto lakkautet­ta­va ja tietenkin vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­ut­ta on jyrken­net­tävä ja pääo­ma- sekä osinkovero­ja nos­tet­ta­va. Näilä toimen­piteil­lä saadaan tasa-arvois­es­ti ham­paat puhtaiksi.

  90. ksee: Ainakin tämän perus­teel­la voisi ehkä kysyä, että miten ver­ran­nol­lisia esim. vuo­den 1995 ja 2007 köy­hät ovat – ja voiko näi­den joukko­jen mah­tavu­u­den eroil­la tehdä jotain järke­viä päätelmiä vai ei.

    Jostain syys­tä “good news is no news”, eli olet ihan oike­as­sa nähdäk­seni siinä että reaa­li­nen köy­hyys on itse asi­as­sa vähentynyt.

    Aav­is­tuk­sen ärsyt­tävää kieltämät­tä havai­ta, että tuokin uuti­nen köy­hyy­den kas­vamis­es­ta on niin laa­jalti uuti­soitu, vaik­ka Tilas­tokeskuk­sen sivuil­la on myös tuon lait­ta­masi linkin takana toinen kuvaa­ja, jos­sa vuo­den 2000 hin­toi­hin nor­mal­isoitu­na köy­hyys on itse asi­as­sa vähentynyt.

    Eli, tulo­ero­jen kas­vami­nen ei vält­tämät­tä tarkoi­ta sitä, että köy­hien ase­ma on heiken­tynyt. Jos näin on, se tarkoit­taa, että talous jos­sain määrin vielä toimii, kos­ka tietenkin rikkaat myös levit­tävät var­al­lisu­ut­ta ympärilleen ja siten hyödyt­tävät koko yhteiskuntaa.

    Mut­ta kri­ti­soin silti etenkin näitä koulu­tuk­sen alkupäähän tehtyjä leikkauk­sia. Matem­ati­ikan osaami­nen olisi paras tapa ehkäistä köy­hyyt­tä, kos­ka jos osaat laskea päiväbud­jetin, se helpot­taa myös köy­hänä elämistä.

  91. Minä tein ker­ran (foo­ru­mil­la, kuvit­teel­lisen) 10 kyssärin fak­tati­etotestin vaaliehdokkaille, jos­sa eka kyssäri olisi ollut:

    “1. Paljonko mak­saa ate­ria jos­sa on lau­ta­nen kau­ra­pu­uroa, 2 dl maitoa, sämpylä ja ome­na ? (Euron tarkkuudella)”

    Täl­lä olisi erot­tanut köy­hän todel­lisu­ud­es­ta täysin irral­laan ole­vat öky­il­i­jät, mut­ta myön­nän, että ehkä siinä saat­toi häivähtää mielessä mahis, että min­ut olisi jotkut köy­hien edus­ta­jat “ris­ti­in­naulin­neet” tästä, vaik­ka tarkoi­tus oli hyvä. (Oikea vas­taus oli: noin 1 euro). Nyt näen, että mahis on todellinen.

  92. Tero Tolo­nen:
    Aav­is­tuk­sen ärsyt­tävää kieltämät­tä havai­ta, että tuokin uuti­nen köy­hyy­den kas­vamis­es­ta on niin laa­jalti uuti­soitu, vaik­ka Tilas­tokeskuk­sen sivuil­la on myös tuon lait­ta­masi linkin takana toinen kuvaa­ja, jos­sa vuo­den 2000 hin­toi­hin nor­mal­isoitu­na köy­hyys on itse asi­as­sa vähentynyt.

    No, kai tässä alkaa ole­maan jo niin van­ha ja kyyni­nen, että kun lukee minkä tahansa tutkimusuutisen, niin ensim­mäi­nen aja­tus on, että mitähän tässä oikein koite­taan myy­dä. Seu­raa­va aja­tus onkin sit­ten tark­istaa, että tukeeko edes se uutisen aiheena ole­va tutkimus itse niitä revit­te­lyjä joi­ta tiedot­teessa ja lehtien otsikois­sa esitetään…

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    ksee,
    Miätä mieltä oledt työ­paikkaruokalois­sa suosi­tus­ta nakkistroganoffista?

    No, stroganof­fi­in ei ole ikinä syn­tynyt sel­l­aista läheistä henkilöko­htaista suhdet­ta kuin vaikka­pa bolog­ne­seen, mut­ta kyl­lähän nuo luonas­ruokaloiden annos­ten nimet ovat sel­l­aisia, että tulee mieleen, että jol­lain suur­talouskokkien esimies­lin­jal­la on var­maankin pakol­lise­na joku ruok­ien väärinnimeämiskurssi.

    Saisiko­han jotenkin usutet­tua esim. ital­ialaiset ja ran­skalaiset aja­maan EUssa jotain alkuperäisruokalajinimidirektiiviä?

    Tietysti hel­poin­ta on vain osa­ta tulki­ta käytet­tyä nimistöä, esim. “kanarisot­to” = kuiv­aa pitkäjyväistä riisiä, herne-mais­si-paprikaa ja iso­ja sitkeitä kanakim­palei­ta; tai “kasvis­gu­las­si” = tomaat­tikeit­to, jos­sa on paprikaa jne.

  94. Ruo­ka ei ole kallista jos käyt­tää järkeä: kau­rahi­u­talei­ta muu­ta­ma paket­ti 4
    Perunaa 10 kilon pus­si 4e
    Pas­taa muu­ta­ma kilo 5e
    Riisiä pari kiloa 2euroa
    Jauho­ja pari kiloa 2e
    Yht. 18 e. Näil­lä pääraa­ka-aine-aineil­la pär­jää kuukauden.
    Siihen päälle maid­ot, vihan­nek­set, lihat, kalat jms.
    Yht. Satasen luokkaa/kk 1–3 hlöä

    Ja sit­ten kuukke­lin ihmeel­liseen maail­maan oppi­maan leipomista ja ruoan laittoa.

    Hal­paa ja help­poa jos vaan jak­saa- muu­takin kuin valittaa.

  95. Uusi kas­vo tääl­lä:
    Ruo­ka ei ole kallista jos käyt­tää järkeä: kau­rahi­u­talei­ta muu­ta­ma paket­ti 4
    Perunaa 10 kilon pus­si 4e
    Pas­taa muu­ta­ma kilo 5e
    Riisiä pari kiloa 2euroa
    Jauho­ja pari kiloa 2e
    Yht. 18 e. Näil­lä pääraa­ka-aine-aineil­la pär­jää kuukauden.Siihen päälle maid­ot, vihan­nek­set, lihat, kalat jms.
    Yht. Satasen luokkaa/kk 1–3 hlöä

    Ja sit­ten kuukke­lin ihmeel­liseen maail­maan oppi­maan leipomista ja ruoan laittoa.

    Hal­paa ja help­poa jos vaan jak­saa- muu­takin kuin valittaa.

    Nykykäsi­tyk­sen mukaan tuo on epäter­veelli­nen ruokavalio ja roskaruo­ka sisältää juuri noi­ta ainek­sia. Tuo­hon kun lisää ras­van ja sok­erin niin roskaruokavalio on täydellinen

  96. Liian van­ha:
    Kreikkalais­ten köy­htymi­nen johti kansan lihomiseen

    http://yle.fi/uutiset/kreikkalaiset_ovat_euroopan_lihavimpia__kansa_syo_rasvaruokaa_taloushuoliinsa/9096901

    Mä nyt en ihan heti osta tuon uutisen väit­teitä. Tuli meinaan jokun ver­ran työ­matkail­tua eri puo­lil­la Kreikkaa about vuosi­tuhan­nen alus­sa ja (jo) sil­loin tar­jol­la ole­va ruo­ka herät­ti kum­mas­tus­ta (“tämäkö on sitä ter­veel­listä välimerel­listä ruokaa?”).

    Asia ei jäänyt pelkään kum­mas­telu­un — selvisi, että kreikkalaiset oli­vat jo tuol­loin ongelmis­sa ruokavalion­sa kanssa — köy­hän kansan kasvi­s­pain­ot­teinen ruo­ka oli kor­vaan­tunut vauras­tu­misen myötä lihal­la. Tuol­loinkin voiv­otelti­in gril­li­juh­lia, jot­ka oli­vat jos­sain muut­tuneet joka iltaisik­si ja jois­sa väki veti ras­vaista sian­li­haa niin, että napa paukkui.

    Ellen val­lan väärin muista, niin kreikkalaiset kävivät tääl­läkin toi­voretkil­lä tutus­tu­mas­sa Pohjois-Kar­jala ‑pro­jek­ti­in ja sen saavutuksiin.

    …mut­ta onhan se var­maankin kivem­pi syyt­tää lamaa ja ilkeitä ulko­maisia velko­jia kaik­ista ongelmista kuin kat­soa peiliin.

  97. Suurin osa koti­talouden menoista on asum­is­meno­ja. Meil­lä kah­den hen­gen kuukau­den ruokalasku on noin 350€. Oste­taan paljon vihan­nek­sia ja hedelmiä. Tohon ruoka­menoi­hin suh­teutet­tuna asume­nen se vas­ta pahin jut­tu onkin. Asum­is­menot on toi sum­ma ker­rot­tuna 2.5:llä. Joil­lalin ker­roin voi olla 3.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.