Onko asioilla vain hyviä tai vain huonoja puolia?

Kir­joitin twit­teris­sä, että min­un on vaikea uskoa, että kau­pan auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen lisää kau­pan työl­lisyyt­tä pitkäl­lä aikavälil­lä, vaik­ka se aluk­si on sitä ehkä tehnytkin.
Hauskaa, että moni veti tästä johtopäätök­sen, että vas­tustin auki­oloaiko­jen vapaut­tamista ja rien­si vielä ker­tomaan, että kulut­ta­jan ase­ma kuitenkin para­nee, vaik­ka työ­paikko­ja ei synnykään.
Minä kir­joitin vain noista työ­paikoista. Kokon­aiskäsi­tyk­seni on, että auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on hyvä asia. Mik­si min­un pitäisi tämän lähtöko­hdan perus­teel­la uskoa, että se lisää työ­paikko­ja? Pitäisikö uskoa myös, että se tuo loma­laisille kau­ni­impia ilmo­ja? Miten keskustelu on näin hölmöä?
Mik­si en usko, että työ­paikko­ja tulee lisää?
En usko, että auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen lisää suo­ma­lais­ten syömistä. Sil­lä ei siis voi olet­taa ole­van vaiku­tus­ta päivit­täis­tavarakau­pan määrään kuin aivan mar­gin­aalis­es­ti. (Jos auki­oloa­jat ovat sopi­vampia, ruokaa ei tarvitse ostaa ker­ral­la niin paljon ja sitä ehkä menee vähem­män hävikki­in. Myyn­ti voi siis jopa vähentyä!)
Yleen­säkin ihmiset käyt­tävät tulon­sa. En jak­sa uskoa, että kaup­po­jen olem­i­nen öisin auki saisi ihmiset lisäämään rahankäyt­töä ja alen­taisi siis net­tosäästämistä (ja heiken­täisi vaihtotasetta!)
Auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on vienyt pie­niltä kaupoil­ta sen edun, että se sai­vat ain­oina olla auki mil­loin huvit­ti. Nyt kun hyper­mar­ket­ti­inkin pääsee sun­nun­taisin, paljon menee pikkukaup­po­ja nurin. Suurmyymälät ovat tehokkaampia kuin pienet. Sik­si tavaroiden jakelu tehos­tunee ja työvoimaa vapau­tuu kau­pan alal­ta mui­hin elinkeinoi­hin. Sil­lä voi lop­ul­ta olla myön­teinen vaiku­tus talouskasvu­un, mut­ta edelleenkään se ei siis lisää kau­pan työl­lisyyt­tä vaan heiken­tää sitä.
Voi tietysti olla, että työ­val­tais­ten pikkukaup­po­jen lah­taamisen tuo­ma säästö val­uu siihen, että suurmyymälöis­sä tavara myyn­ti ei kas­va auki­olo­tun­tien suh­teessa ja jakelu tosi­asi­as­sa muut­tuu tehot­tomam­mak­si – ja kulut­ta­jahin­nat nou­se­vat. Jos kaup­pa myy seit­semässä päivässä yhtä paljon kuin ennen kuudessa, sil­loin sen kan­nat­tavu­us heikke­nee – ja aivan oikein – työl­lisyys lisääntyy.
Mut­ta luulen, että kil­pailu pitää täl­laisen haaskauk­sen aisoissa.

81 vastausta artikkeliin “Onko asioilla vain hyviä tai vain huonoja puolia?”

  1. Mik­si ihmis­ten pitäisi vähen­tää säästämistä, että voisi­vat lisätä rahankäyt­töä päivit­täis­tavaroi­hin? Hehän voivat kohden­taa niitä uudelleen, ostaa vaik­ka vähem­män jotain muuta.

    Muuten­han viinien tuomi­nen maitokaup­paan ei muu­ta mitään. Ihmiset juo­vat sen minkä juo­vat, enem­pää ei halu­ta, eikä oikein olisi varaakaan. Eipä koodarei­den tarvekaan ole siitä vähen­tynyt, että nykyään on tehokkaampia ohjel­moin­tikieliä kuin 90-luvulla.

    Mitä tulee työl­lisyy­teen, niin se voi joko kas­vaa tai vähen­tyä, ei voi tietää. Vähen­tymi­nen on ihan hyvä arvaus, mut­ta toisaal­ta kyl­lä pidem­mät auki­oloa­jat ja sitä kaut­ta halvem­mat hin­nat saa­vat ihmiset käyt­tämään enem­män rahaa päivit­täis­tavaroi­hin. Päivit­täis­tavaraoi­hin vir­taa­va lisära­ha voi tul­la hyvinkin vaikka­pa rav­in­to­lamyyn­nistä, verkkokaupasta. 

    Ja ainakin ulko­maalaiset tur­is­tit käyt­tävät rahaa kaupois­sa sil­loin, kun ne ovat auki ja harvem­min sil­loin, kun ne ovat kiinni.

    Eli minä uskon että päivit­täis­tavaroi­hin käytetään entistä enem­män rahaa. Työl­lisyy­destä en uskalla sanoa mitään, se voi men­nä ylös tai alas tai men­nä päik­seen +-0.

    Kyl­lä minä muis­tan kuin­ka sil­loin, kun sun­nun­taisin kau­pat eivät saa­neet olla ollenkaan auki, jär­sit­ti­in sun­nun­taisin van­ho­ja perunoi­ta ja tehti­in jämistä pyt­ti­pan­nua (jos oli uno­htunut käy­dä edel­lisenä päivänä kau­pas­sa!). Ei sitä halun­nut men­nä Siwaan ja ostaa kallista normiruokaa. Sun­nun­ta­iauki­o­lo kas­vat­ti aivan var­masti mei­dän per­heen päivit­täis­tavar­alaskua, vaik­ka joskus har­voin tulikin ostet­tua Siwasta kallis nakkipaketti.

  2. Kun on enem­män mah­dol­lisuuk­sia ostaa, niin osto­ja tapah­tuu enem­män. Se johtuu muun muas­sa seu­raav­ista seikoista

    1. On ihmisiä, jot­ka maku­ut­taa rahaa pankki­tileil­lä, mut­ta avon­aisen kau­pan tul­lessa vas­taan tekevät heräteostoksia
    2. Kun kulute­taan enem­män, myös tehdään töitä enem­män. Jos minä halu­an veneen, paiskoin kaksin­ver­roin töitä. Joku ottaa lainaa, kun sitä tar­jo­taan. Ihmiset pystyvät vaikut­ta­maan tulotasoonsa
    3. Osa rahas­ta ois men­ny verkkokaup­paan ja ulkomaille
    4. Kun kau­pat myyvät enem­män, tarvi­taan lisää työn­tek­i­jöitä, lop­ul­ta tulee lisää ostovoimaa

    Kaiken kaikki­aan tässä on niin paljon muut­tu­jia, että ei voi­da sanoa, että sama raha menee sinne tai tänne. Mut­ta yleis­es­ti voidaan tode­ta, että kau­pan estei­den pois­t­a­mi­nen lisää taloudel­lista toimeliaisuutta.

    Kau­pan­teko ei koskaan ole nollasummapeliä.

  3. Markki­na­t­aloudessa kulut­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta asioiko kau­pas­sa joka kil­pailee edullisem­mil­la hin­noil­la vai pitem­mil­lä auki­oloa­joil­la. Jos tai siis kun kulut­ta­jat val­it­se­vat pitem­mät auki­oloa­jat ja ovat valmi­ita mak­samaan sen tuo­mas­ta lisä­mukavu­ud­es­ta niin myös työ­paikko­ja syntyy.

    Jos taas enem­mistö kulut­ta­jista val­it­see mielum­min edulliset hin­nat ei auki­oloa­jatkaan muutu.

  4. Siis­pä jos halu­taan, että kaup­pa lisäisi myyn­tiä, sen pitäisi lisätä palvelu­jen myymistä esim. ostosten keräi­lyä ja koti­inkul­je­tus­ta, kurkun viipaloimista, paton­gin täyt­tämistä jne. Näitähän on nähty, mut­ta ei isosti. Keräi­ly ja koti­inkul­je­tus olisi nukku­malähiöis­sä myös tehokas­ta ja ekol­o­gista jos mas­sat saataisi­in käyt­tämään palvelu­ja. Onhan se nyt Ö‑luokan logis­ti­ikkaa, että kaik­ki ajaa oma­l­la autol­laan pel­tomar­ket­ti­in ja takaisin.

  5. Sylt­ty:

    Kyl­lä minä muis­tan kuin­ka sil­loin, kun sun­nun­taisin kau­pat eivät saa­neet olla ollenkaan auki, jär­sit­ti­in sun­nun­taisin van­ho­ja perunoi­ta ja tehti­in jämistä pyt­ti­pan­nua (jos oli uno­htunut käy­dä edel­lisenä päivänä kaupassa!). 

    Pidem­mät auki­oloa­jat lisäävät siis ruuan hävikkiä

  6. Kokon­aiskäsi­tyk­seni on, että auki­oloaiko­jen vapau­tu­mi­nen on hyvä asia. Mik­si min­un pitäisi tämän lähtöko­hdan perus­teel­la uskoa, että se lisää työ­paikko­ja? Pitäisikö uskoa myös, että se tuo loma­laisille kau­ni­impia ilmo­ja? Miten keskustelu on näin hölmöä? 

    Tämä ilmiö tun­netaan sosi­aalip­sykolo­gias­sa hyvin ja sille on ihan oma englan­ninkieli­nen nim­i­tys: the good-begets-good heuris­tic, ‘hyvä johtaa hyvään ‑heuris­ti­ik­ka’. Siitä on tehty ihan kyse­ly­tutkimus­dataan perus­tu­vaa tutkimus­ta nimeno­maan talousti­eteel­lis­ten ja talous­poli­it­tis­ten usko­musten alueella.

    Tutkimuk­set osoit­ta­vat monien ihmis­ten usko­van, että kaik­ki talouden alueel­la tapah­tu­vat asi­at, jot­ka ovat jostakin näkökul­mas­ta hyviä, ovat kaik­ista muis­takin rel­e­van­teista näkökul­mista hyviä ja sitä pait­si vielä tuke­vat toisi­aan — eli näi­den hyvien asioiden vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on oikeas­t­aan negatiivinen.

    Tästä on monia esimerkkejä:

    - usko­taan, että kos­ka mata­la inflaa­tio on hyvä asia ja mata­la työt­tömyys on hyvä asia, niin mata­la inflaa­tio madal­taa työt­tömyyt­tä tai mata­la työt­tömyys madal­taa inflaa­tio­ta (mitään NAIRUa tai Phillipsin käyrää ei siis ole olemassakaan)

    - usko­taan, että kos­ka säästämi­nen on hyvä asia, niin sitä ei voi koskaan olla liikaa edes nollakorkotilanteessa

    - usko­taan, että kos­ka inflaa­tio on paha asia, niin deflaa­tio on oikeas­t­aan hyvä asia

    - usko­taan kään­teis­es­ti, että kos­ka deflaa­tio on paha asia, niin inflaa­tio on oikeas­t­aan hyvä asia

    - usko­taan, että kos­ka ulko­maalaiset ovat jotain epäi­lyt­täviä ählämeitä, niin työperäi­nen maa­han­muut­to hait­taa talouskasvua (vrt. Brexit)

    - usko­taan, että kos­ka palkka­jäykkyy­det ovat palka­nsaa­jille hyvä asia, niil­lä ei voi olla mitään kiel­teisiä vaiku­tuk­sia esim. työt­tömyys- ja työllisyysasteeseen

    Ja on syytä tode­ta pain­okkaasti, että tämä mekanis­mi toimii ihmis­ten päässä hei­dän poli­ti­ikkapref­er­ens­seistään pitkälti riip­pumat­ta. Vaikka­pa noista oman lis­tani esimerkeistä osa on stereo­tyyp­pisen “vasem­mis­to­laisia” vääriä usko­muk­sia ja osa taas stereo­tyyp­pisen “oikeis­to­laisia” vääriä usko­muk­sia. Jälkim­mäisi­in kuu­luu nähdäk­seni myös tämä Twit­ter-keskustelun aukiolouskomus.

    Nopeasti läh­es klas­sikkoase­maan nous­sut tiivis esi­tys tästä on israelilais­ten tutk­i­joiden David Leis­erin ja Ronen Arochin artikke­li Lay Under­stand­ing of Macro­eco­nom­ic Cau­sa­tion: The Good-Begets-Good Heuris­tic, joka ilmestyi Applied Psy­chol­o­gy ‑lehdessä 2009. Siitä on keskustel­tu kan­sain­välisessä taloustiede­bl­o­gos­fääris­sä hyvinkin paljon, mut­ta Suomes­sa ei tois­taisek­si käytän­nössä lainkaan. Pitäisi mielestäni keskustella.

  7. “Miten keskustelu on näin hölmöä?”

    Tämä johtuu siitä, että poli­ti­ikas­sa val­taosa toim­i­joista on sen ver­ran älyl­lis­es­ti epäre­hellisiä, että jos he kan­nat­ta­vat (tai vas­tus­ta­vat) jotain asi­aa, niin sil­loin kaik­ki asi­aan liit­tyvä esitetään posi­ti­ivises­sa val­os­sa (tai vas­tus­tamisen tapauk­ses­sa negati­ivises­sa val­os­sa). Tämä voi tietysti mon­esti olla poli­it­tis­es­ti tehokas­ta, vaikkei tässä tosi­a­sioista välitettäisikään.

  8. Aja­tusvirhe. Jos kaup­pa on auki pidem­pään, tarvi­taan lisää työvoimaa sen takia, että tiet­ty miehi­tys on pakko olla koko ajan ja tun­timäärät lisään­tyvät käy tavara kau­pak­si tai ei. Kyse ei ole siis liike­vai­h­don kasvus­ta tai laskus­ta vaan tuntimäärästä.

    Joko ole­mas­sa oleville työn­tek­i­jöille tulee lisää tun­te­ja tai sit­ten palkataan lisää työvoimaa tekemään niitä tunteja.

    Työvoiman palkkaus ei saa olla itseis­ar­vo kun päät­täjä päät­tää eikä myöskään se, että joil­lakin työn­tek­i­jöil­lä tun­timäärät lisään­tyy. Ay liike voi vetää herneet nenään, mut­ta kyl­lä ihmi­nen saa vali­ta itse tekeekö lisää tun­te­ja vai ei. Nähdäk­seni siihen on ihmisel­lä mah­dol­lisu­us vai saneelko ay liike nyky­isin senkin, että mitä saa tehdä ja mitä ei?

    Toinen on sun­nun­tai lisät. Nämä raa­mat­tuun perus­tu­vat lep­opäivät. Min­ulle ja monille sun­nun­tai on päivä mis­sä tiis­taikin ja palk­ka on sama minus­ta. Mallia voi ottaa muual­ta maail­mas­ta kuten Jenkeistä.

  9. Jus­si Lep­pä­nen:
    Onhan se nyt Ö‑luokan logis­ti­ikkaa, että kaik­ki ajaa oma­l­la autol­laan pel­tomar­ket­ti­in ja takaisin.

    No ei muuten ole. Hyper­mar­ketit logis­ti­ikkakeskuksi­neen ovat Suomen tehokkaim­mat logis­tiset ketjut.

    1. Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

  10. Lau­ri Kumpu­lainen: No ei muuten ole. Hyper­mar­ketit logis­ti­ikkakeskuksi­neen ovat Suomen tehokkaim­mat logis­tiset ketjut.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Kulut­ta­jan oman ajan vai­h­toe­htoista käyt­töä ei ole las­ket­tu var­maankaan mukaan yri­tyk­sen logis­ti­ikkaketjun kokonaisvaikutuksiin? 🙂

    Samas­ta syys­tä pel­tolähiön omakoti­talos­sa asum­i­nen ja pen­delöin­ti kahdel­la far­mari­au­tol­la töi­hin, kaup­paan, koti­in, las­ten har­ras­tuk­si­in ja koti­in on suur­ta resurssien tuh­laus­ta. Mut­ta ei näy mis­sään kustannuksena…

    1. Samas­ta syys­tä pel­tolähiön omakoti­talos­sa asum­i­nen ja pen­delöin­ti kahdel­la far­mari­au­tol­la töi­hin, kaup­paan, koti­in, las­ten har­ras­tuk­si­in ja koti­in on suur­ta resurssien tuh­laus­ta. Mut­ta ei näy mis­sään kustannuksena…

      Se kap­i­tal­isoituu asu­to­jen hin­toi­hin, jot­ka eriy­tyvät kokoa­jan. Ihan­nea­sun­non keskeltä pelt­goa kaukana kaikesta saa nyky­isin aika halvalla.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Onko asioil­la vain hyviä tai vain huono­ja puolia?

  12. “Miten keskustelu on näin hölmöä?”, kysyi Osmo Soininvaara.

    Niin­pä. Johtunee var­maan siitä, että ihmiset ovat niin hölmöjä. Se masen­taa ja tekee surullisek­si. Miten asioi­ta voi kehit­tää, kun edes keskustelu niistä ei ole avoin­ta ja vil­pitön­tä, vaan pyrkii tun­tei­den ja asen­tei­den poh­jal­ta mol­laa­maan eri mieltä olevat?

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Mis­tä päästäänkin siihen, että ihmisil­lä on vaikeuk­sia hah­mot­taa arvoa oma­lle ajal­len­sa. Jos maitotölkin saa 10 snt halvem­mal­la käyt­tämäl­lä sen hakemiseen 30 min­u­ut­tia enem­män, kuvit­telee moni säästävänsä.

    Toki, nukku­malähiöis­sä ei kaup­paa ehkä ole, ja ajal­lis­es­ti kaikkein tehokkain­ta on koti­matkalla töistä huraut­taa Pris­man, Lidlin, tms. automar­ketin pihaan ja kuska­ta romppeet kär­ryl­lä autoon.

    Joillekin tiet­ty kau­pas­sakäyn­ti voi olla mieluinen harrastus…

  14. >Miten keskustelu on näin hölmöä?

    Minä kir­joitin täysin asial­liset vas­ta-argu­men­tit sekä tääl­lä, että twit­teris­sä, etkä sinä kom­men­toin­ut yhtäkään. Moni muukin tässä ketjus­sa lait­toi asial­lisia vas­ta-argu­ment­te­ja, jot­ka kumioaa peru­so­let­ta­muk­sesi. Että turha valitel­la hölmöstä keskustelusta

    1. Sor­ry, aikani ei riitä mitäenkään kaikkien viestien kom­men­toin­ti­in. Eri­tyis­es­ti ei twit­teris­sä. Tämä koko kir­joi­tus olikuitenkin tarkoitet­tu kom­men­tik­si sinulle.

  15. Tässä asi­as­sa jään var­masti vähem­mistöön, mut­ta minus­ta kaup­po­jen auki­oloaiko­jen vapaut­ta­mi­nen ei ole mikään autu­us. Niin kuin ylipäätään kaik­ki “vapaus” ei lisää vapaut­ta, kaik­ki kil­pailu ei edis­tä hyv­in­voin­ti­amme, kaik­ki tehokku­us ei ole tavoiteltavaa.

    Kuten keskustelus­sa edel­lä käy ilmi, on kaup­po­jen auki­olon vapaut­tamisel­la vaiku­tuk­sia mon­een suun­taan. Siitä, ovatko ne myön­teisiä vai kiel­teisiä, voi tietysti olla perustel­lusti eri mieltä. Joka tapauk­ses­sa muu­tos ei ole yksi­no­maan myön­teinen tai kielteinen.

    Koen tavat­toman mielekkääk­si sen, että viikos­sa on ryt­mi pyhän ja arjen välil­lä, oli se sit­ten uskon­nol­lista tai ei. Samoin on hienoa, että vuo­teen sisäl­tyy sään­nöl­lisiä juh­lapäiviä. On puis­tat­ta­va aja­tus, että päivät vain vieri­sivät saman­laise­na puurona ilman täl­laista rytmitystä.

  16. Anon Ymous: Aja­tusvirhe. Jos kaup­pa on auki pidem­pään, tarvi­taan lisää työvoimaa sen takia, että tiet­ty miehi­tys on pakko olla koko ajan ja tun­timäärät lisään­tyvät käy tavara kau­pak­si tai ei. Kyse ei ole siis liike­vai­h­don kasvus­ta tai laskus­ta vaan tuntimäärästä.

    Tuo min­im­imiehi­tys on yksi henkilö kas­sal­la, toistaiseksi.Joten pienessä kau­pas­sa kulut kas­va­vat kun auki­oloai­ka kas­vaa, kos­ka nor­maal­is­tikin ollaan lähel­lä minimiä

    Isos­sa mar­ketis­sa asi­akaskun­ta jakaan­tuu laa­jem­malle ajalle kun auki­o­lo kas­vaa, mut­ta kun henkilökun­taa on enem­män niin työn­tekjöitäkin voidaan jakaa laa­jem­malle ajalle ilman lisäystä.

    Aini­as­taan palve­lutiskit tarvit­se­vat mah­dol­lis­es­ti lisää henkilökuntaa

    Logis­ti­ik­ka kau­pan hyl­lylle saak­ka on niin tehokas­ta, ettei suurem­pi volyy­mi lisää työpaikkoja.

    Hyl­ly­tys ei ole kiin­ni auki­oloa­joista, se tehdään kuten ennenkin ns normaalityöaikoina

    Työ­paikko­jen määrä kas­vaa väli­aikaises­ti ennen kuin on saatu puret­tua pienkau­pan ylikapasiteetti .

  17. Se on todel­lista Ö‑luokan logis­ti­ikkaa, että ihmiset veivaa ties kuinkan mon­es­sa liik­keessä kun niis­sä lähikaupois­sa on riit­tämätön valikoima. Ei ne hyper mar­ketit ole vahin­gos­sa syntynyt

  18. Anon Ymous: Aja­tusvirhe. Jos kaup­pa on auki pidem­pään, tarvi­taan lisää työvoimaa sen takia, että tiet­ty miehi­tys on pakko olla koko ajan ja tun­timäärät lisään­tyvät käy tavara kau­pak­si tai ei. Kyse ei ole siis liike­vai­h­don kasvus­ta tai laskus­ta vaan tuntimäärästä. 

    Tässä olete­taan etteivät pienet kau­pat joudu potki­maan työn­tek­i­jöitä pois tai sulke­maan ovi­aan. Pienet kau­pat ovat myös työvoimaval­taisem­pia kuin isot. Aja­tusvirhe tosiaan.

  19. Kaupunkien toimivu­u­den kannal­ta auki­o­lo on tietenkin hyvä asia. Mitä isom­pi kaupun­ki, sitä pidem­pään voidaan olla auki, kos­ka sat­un­naisia tarpei­ta on riit­tävästi joka kel­lon­aikaan. Jot­ta nämä tun­nit voitaisi­in hyö­dyn­tää, tot­takai, apteekin tulisi metrop­o­lis­sa olla 24h ja var­maan moni muukin palvelu. Ihmiset voivat käy­dä osta­mas­sa vaik­ka tupakkaa, Buranaa tai talous­pa­pe­ria keskel­lä yötä, jos se on mah­dol­lista. Sairas­tu­in itse New Yorkissa flun­ssaan, kävin aamuneljältä apteekissa ja kahvi­las­sa potemas­sa sitä. Oli ihan kiin­nos­ta­va nähdä 5th avenue melkein tyhjänä.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Aluk­si pitää pohtia valikoimaa, joka on hyper­mar­ketis­sa ylivoimainen. Käsit­tääk­seni suurim­mis­sa suo­ma­lai­sis­sa hyper­mar­keteis­sa on jo yli 25 000 tuotetta.

    Asi­akas saa siis toden­näköisim­min sitä mitä hakee yhdestä ja samas­ta kauppakeskuksesta.

    Kun asi­akas ajaa ker­ran viikos­sa hyper­mar­ket­ti­in, niin hän tietää mihin ajaa, mitä ostaa ja minne ajaa sieltä. Se on yksinker­taista, hän vain ajaa hyper­mar­ket­ti­in, kerää ostok­set ja ajaa kotiinsa.

    Jos hyper­mar­ket­ti möisi tuot­teen­sa verkkokaup­pana, niin täl­löin tilanne on TSP ongel­man opti­moin­tia. Usein ihmiset halu­a­vat sen kaup­pakassin kotiovelle töistä tul­lessaan. Jos se ei ole siinä sil­loin, niin palvelu on hyödytön ja on sama men­nä kaup­paan. Näin ollen jakelu hyper­mar­ketista asi­akkaille tapah­tu­isi syk­leit­täin, jol­loin olisi vähem­män henkilöau­to­ja liiken­teessä, mut­ta rutkasti enem­män edes takaisin suhaavia jakeluautoja.

    Jos taas ajateltaisi­in, että lähikaup­pa olisi se noutopiste, niin se olisi fik­sumpi ratkaisu. Asi­akas voisi tila­ta kaup­pakassin sisäl­lön edel­lisenä päivänä, jol­loin kaup­paketjun logis­ti­ikkakeskuk­ses­ta ajet­taisi­in tuot­teet noutopis­teeseen yön aikana.

    Mut­ta, ongel­mak­si muo­dos­tu­isi varas­toti­lan puute. Lähikaupois­sa min­i­moidaan varas­toti­la, mut­ta noutopis­teessä taas varas­toti­lan tarve on ilmeinen. On selvää, ettei asi­akkaat ostaisi esimerkik­si lihaa tai kalaa näkemät­tä tuotet­ta. Täl­löin lähikau­pas­sa, joka toimisi noutopis­teenä, olisi silti olta­va liha-kalatis­ki ja heviosas­to. Ehkäpä leipomo-osasto.

    Sit­ten on vielä se, että hyper­mar­ketit ovat suosit­tu­ja. Eikä suo­sio näytä hiipu­van, kos­ka hyper­mar­ket­tei­hin ja kaup­pakeskuk­si­in investoidaan val­tavia sum­mia. Puhutaan yli sadas­ta miljoonas­ta per kauppakeskus/hypermarket.

    1. Jotenkin olen ollut lukev­inani kau­pan edus­ta­jien sanomana, että yper­mar­ket­tei­in ei enää investoi­da val­tavia sum­mia vaan kaupungis­tu­misen myötä kaup­pa pyrkii takaisin kaupunkeihin.

  21. Jos ihmiset käyvät suurem­mis­sa kaupois­sa eikä pienem­mis­sä, sil­loin hyvil­lä liike­paikoil­la vapau­tuu liiketilo­ja muuhun käyt­töön, mikä mah­dol­lis­es­ti luo uusia työ­paikko­ja. Siis jos sen R‑kioskin tai Alepan paikalle tuliskin kahvi­la tai kun­tos­ali niin on kait mah­dol­lista että kaup­po­jen auki­olo­jen vapaut­ta­mi­nen lop­pu­jen lopuk­si lisää työ­paikko­ja, vaik­ka just kau­pan alan työ­paikko­jen määrä pysy­isi ennallaan?

  22. Rolle: Mis­tä päästäänkin siihen, että ihmisil­lä on vaikeuk­sia hah­mot­taa arvoa oma­lle ajal­len­sa. Jos maitotölkin saa 10 snt halvem­mal­la käyt­tämäl­lä sen hakemiseen 30 min­u­ut­tia enem­män, kuvit­telee moni säästävänsä.

    Lisäk­si moni ajaa sinne kauem­mas autol­la ja kuvit­telee edelleen säästävänsä.

  23. Pekka T.: Lisäk­si moni ajaa sinne kauem­mas autol­la ja kuvit­telee edelleen säästävänsä.

    Auton mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat niin pienet, että ben­saku­lut tule­vat takaisin hel­posti jo pelkän maid­on hinnassa.

    Kyl­lä minä väitän että nimeno­mais­es­ti kau­pas­sakäyn­ti­in kulu­va aika suh­teessa hin­taan ratkaisee. Itse saatan (joskus) ajaa Pris­maan vain sik­si, ettei lähikau­pas­sa myy­dä tiet­tyä olutta.

  24. Sivuhuomio edel­liseen: pk-seudun lähikaup­po­jen (Salet & vas­taa­vat) olut­va­likoimat ovat pienen otan­nan perus­teel­la aivan olen­nais­es­ti parem­mat kuin tääl­lä mis­sä asun (olisko vähin­tään kaksinker­taiset valikoimat?).

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin olen ollut lukev­inani kau­pan edus­ta­jien sanomana, että yper­mar­ket­tei­in ei enää investoi­da val­tavia sum­mia vaan kaupungis­tu­misen myötä kaup­pa pyrkii takaisin kaupunkeihin.

    Voitko lait­taa tähän jonkin­laisen läh­teen, kos­ka pikaises­ti googlaa­mal­la löy­dän kuitenkin vaan kir­joituk­sen siitä, miten kaup­paketjut pyrkivät rak­en­ta­maan hyper­mar­ket­te­ja kaupunkei­hin. Ellei sit­ten ole niin, että kan­natat sem­moista kehi­tys­tä, jos­sa hyper­mar­ketit siir­tyvät pel­lol­ta keskelle kaupunkia ja tarkoitit tätä viitates­sasi kau­pan pyrkimyk­si­in tul­la takaisin kaupunkiin.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1305944797497

    Itse asun Ison Ome­nan naa­puris­sa usein par­jaa­mas­sasi Espoos­sa, joten meikäläisen kaup­pareis­su­jen logis­ti­ik­ka lie­nee parem­mas­ta päästä. Itse myös pidän siitä, että Ison Ome­nan alak­er­ran hyper­mar­ketit ovat nyky­isin auki aina kel­lo 23:n ja sitä mah­dol­lisu­ut­ta on myös tul­lut käytettyä.

  26. Asi­akkaana kaup­po­jen auki­olo­jen vapaut­ta­mi­nen on minus­takin hyvä asia. Elämä on helpom­paa, kun isoon, valikoimal­taan run­saaseen kaup­paan voi päästä sil­loin, kun siihen on tarvis.

    Pien­ten kaup­po­jen toim­intaa super­mar­ket­tien auki­olo­jen vapaut­ta­mi­nen tietysti vaikeut­taa ja johtaa lop­ul­ta ehkä mon­en niistä kaatumiseen.

    Yhteiskun­nal­lis­es­ti super­mar­ket­tien auki­olo­jen vapaut­tamis­es­ta on mon­en­laisia seu­rauk­sia: työt­tömyys saat­taa lisään­tyä, mut­ta toisaal­ta ihmiset vapau­tu­vat uusi­in töi­hin, jos he niihin kykenevät, esimerkik­si koulut­tau­tu­misen kaut­ta; koulu­tuk­sen kysyn­tä voi kas­vaa; auto­jen käyt­tämi­nen saat­taa lisään­tyä, kun ihmiset ajel­e­vat ehkä entistä use­am­min super­mar­ket­tei­hin; ihmis­ten ter­veys voi em. syys­tä heiken­tyä joko sik­si, että he istu­vat (autois­sa) entistä enem­män tai sik­si, että ympäristö ajelemis­es­ta johtuen saas­tuu entistä enem­män; teitä ja katu­ja täy­tyy lisään­tyneen liiken­teen vuok­si päällystää entistä use­am­min; polt­toaineen menek­ki lisään­tyy jne.

    Ihmette­len aina sitä, miten Ran­skas­sa voi onnis­tua se, että kaupun­git ja muut taa­ja­mat ovat täyn­nään eri­laisia pikkukaup­po­ja. Liike­taloudel­liset lainalaisu­udet kun pätevät siel­läkin. Tyy­tyvätkö ran­skalaiset sit­ten pienem­pi­in kat­teisi­in, eivätkö he mak­sa liike­toimin­nas­taan vero­ja suo­ma­laiseen tapaan, käyt­tävätkö he “ilmaista” työvoimaa, esimerkik­si suku­laisia, tai yleen­sä pimeää, halvem­paa työvoimaa, tekevätkö he pitem­pää päivää kuin suo­ma­laiset, ovat työvoiman palkkaamisen sivuku­lut yleis­es­ti pienem­mät kuin Suomes­sa vai ovatko tuot­tei­den sisäänos­to­hin­nat edullisem­mat kuin tääl­lä, vai mis­tä on kyse?

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin olen ollut lukev­inani kau­pan edus­ta­jien sanomana, että yper­mar­ket­tei­in ei enää investoi­da val­tavia sum­mia vaan kaupungis­tu­misen myötä kaup­pa pyrkii takaisin kaupunkeihin.

    Höp­sis­miä. Keskipasi­laan on ilmeis­es­ti jol­lain aikataul­ul­la tulos­sa yper­mar­ket­te­ja ja nämä nykyiset Itik­ses­tä Esbo­hon riit­tävät kyl­lä lopet­ta­maan lisää pieniä kaup­po­ja. Meil­lä Kallios­sa on varaa pitää kuukausi­tolkul­la Franzeninkadun entistä Siwaa tyhjänä. Kai siihen tulee joskus joku räkälä, hiero­ma­lais­tos tai sek­sikaup­pa. Muu­ta tänne ei oikein tule.

  28. bar­tol­mai:

    Kau­pan­teko ei koskaan ole nollasummapeliä.

    Vaikkei kau­pan­teko olisikaan nol­la­summapeliä, seu­rauk­sia tulisi tarkastel­la maamme taloudessa suure­na nol­la­summapelinä, laa­jem­pana kuin isot vas­taan pienet kaupat.Toisin sanoen: mikä on toisille lisää, se on joil­tain toisil­ta pois, jollei ihmis­ten käytet­tävis­sä ole­va raha lisäänny. 

    Jos kulu­tus ohjau­tuu enem­män ostok­si­in kaup­po­jen pitem­män auki­olon avul­la — sehän on ollut elin­tarvikealan masi­noima tavoite — jää vähem­män rahaa vaikka­pa ulko­maan matkoi­hin. Jos vielä ulko­maalais­ten tur­istien matkakas­sas­ta lisään­tyvät Suomes­sa tehdyt ostok­set, nämä näkymät voisi­vat olla maamme taloudelle hyviä asioita.

    Jos kuitenkin säästämi­nen vähe­nee, kos­ka on aikaisem­paa helpom­paa löytää hyviä osto­saiko­ja, se taas on paha asia. Se kas­vat­taisi osaltaan maamme velka­an­tu­mista. Yleen­sä nimit­täin säästöt sijoite­taan rahoi­tus­laitok­si­in. Ne välit­tävät säästöt käytet­täviksi muual­la. Jos ne käytetään yri­tys­ten investoin­tei­hin eikä kulut­ta­jien luo­to­tuk­seen, se ajan myötä lisää tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sia niin, että talous voi kasvaa.

  29. Miten auki­oloa­jat vaikut­ta­vat kaup­po­jen tulok­seen. Meneekö suurem­pi osa liike­vai­h­dos­ta palkkoi­hin auki­olok­il­pailun takia?

    Osmo Soin­in­vaara: H

    Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen. 

    Perus­tuuko tämä tutkit­tuun tietoon, vai onko kyseessä mielipide? 

    Edullisu­ud­es­ta en tiedä mut­ta jos puhutaan hiil­i­jalan­jäl­jestä, oma­l­la autol­la ajelu hyper­mar­ket­ti­in ei ole itses­tään selvästi huonom­pi valinta. 

    Suuri osa ruuan hiil­i­jalan­jäl­jestä tulee kylmäsäi­ly­tyk­ses­tä ja läm­mi­tyk­ses­tä, ei kul­je­tuk­ses­ta. Hyper­mar­ket­tien ener­giate­hokku­us on omaa luokkaansa ver­rat­tuna lähikaup­poi­hin jos sitä mitataan ener­giati­heytenä neliömetriä kohden. Ero pien­impi­en kaup­po­jen ja hyper­mar­ket­tien välil­lä on 6–7 ker­tainen. Suhde nou­dat­taa potenssilakia. 

    Kulut­ta­jan käytök­sel­lä voi olla suuri merk­i­tys. Jos olete­taan, että kotona jääkaapis­sa säi­ly­tys tuot­taa suurem­man hiil­i­jalan­jäl­jen kuin lähikau­pan jääkaap­pi, raja jos­sa lähikaup­pa on parem­pi ratkaisu voi tulee eteen jos kulut­ta­ja käy harvem­min kau­pas­sa. Yllät­täen täysin päin­vas­tainen järkeily kuin sin­un lähtöko­htasi. Entä jos suuren asu­tuskeskuk­sen lähel­lä ole­va hyper­mar­ket­ti, jos­sa käy­dään 2–3 ker­taa viikos­sa on opti­maa­li­nen ratkaisu. 

    Opti­mi voi tul­la vas­taan jos­sain näi­den kah­den ääripään välis­sä. Tämä on hyvä esimerk­ki asi­as­ta, jon­ka vain hyviä tai vain huono­ja puo­lia on vaikea tietää ellei asi­aa tutki. 

    —-

    Ener­gy con­sump­tion and con­ser­va­tion in food retailing
    S.A. Tas­sou , Y. Ge, A. Hadawey, D. Mar­riottm, Applied Ther­mal Engineering

  30. Lisäys edel­liseen kommenttiin. 

    Olisiko pienis­sä mar­keteis­sa myös myös suurem­pi hävik­ki? Tuot­teet menevät helpom­min van­hak­si kos­ka kysyn­tää ei voi ennus­taa yhtä hel­posti kuin suuris­sa kaupois­sa. Hedelmät ja vihan­nek­set voivat saa­pua kaup­paan run­nel­tu­ina kos­ka niitä siir­rel­lään ja heit­el­lään pien­inä erinä ja kylmäketju on vähän huonompi.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Tai­dat olla oike­as­sa, mut­ta kau­pan ollessa kauem­pana kuin omas­sa kort­telis­sa alka­vat käsi­var­ret usein venyä painavia, kaup­pakasse­ja kantaessa. 

    Hei, ota lisäk­si huomioon, että emme­hän kai me sen­tään kaik­ki halua oll­la apinoi­ta! (… tai ainakaan gib­bonei­ta.) Vai suun­nit­teleeko joku kaupunki­in lisää bule­varde­ja sademet­sän puil­la, jol­loin myös Tarzanin mieleen­painu­vin eten­e­mistyyli puus­ta-puuhun liaanien varas­sa, (ellei ele­fan­til­la ele­fant­ti­lau­man etunenässä rat­sas­tus­ta las­ke­ta) saat­taisi ehkä onnis­tua. “Bule­vardin puu”, jos­ta J.A. aikoinaan kir­joit­ti, ei ehkä apu­vä­li­neenä tuo­hon kulku­ta­paan ihmis­lapselle, koul­u­laisellekaan sen­tään sovi. (Tari­na kan­nat­taa silti lukea, vaik­ka mökil­lä päre­las­tun val­os­sa, sil­lä johan se lyhyt ker­to­mus aika van­ha onkin.)

    Pikaratikoil­la on pysäk­it har­vas­sa, eikä raitio­vaunu­ja joka kadul­la kul­je. Pitäisikö har­venevil­la (pitänee tark­istaa?) kaupoil­la olla kaupungis­sa sel­l­aiset itseop­pi­vat (AI = Arti­fi­cial Intel­li­gence) AI- ostoskär­ryt joil­la saisi ostok­set koti­talon­sa alaoven eteen (myös talvisin) ja jot­ka osaisi­vat sen jäl­keen (reitin muis­ti­in­sa paina­neena) pala­ta samaa reit­tiä päin­vas­taises­sa järjestyk­sessä kaup­pi­aan luo ihan itsek­seen, vaik­ka yöl­lä? Kätevää?

    Moinen, sähköl­lä toimi­va inno­vaa­tio edel­lyt­täisi kai kuitenkin, että asi­akas nou­dat­taisi koti­matkan var­rel­la jonkin­laisia sään­töjä, jot­ka pitäisi tuol­laisen härvelin toim­intaa varten tehdä. Käyt­tövoimak­si voisi kerätä lataus­ta akkui­hin maini­tun asi­akkaan koti­matkalla. Huom! Etupyörien pitäisi olla ulkokäytössä jonkin ver­ran nyky­isiä suurem­mat, ettei mat­ka tyssäisi kesäl­läkään heti ensim­mäisen vesirän­nin kohdalle jalka­käytävään tehtyyn uraan.

    Ideaa voi (min­un puolestani) vapaasti käyt­tää, ellei joku muu ole sitä jo aiem­min keksinyt, sekä ehtinyt paten­toi­da tai sen käyt­töä IP-oikeuk­sil­laan muu­toin suojata.

    Tämänkaltainen laite ei ehkä sovi silti ihan kaikille, eikä esim. sään­töjä ihan omaval­tais­ten peri­aat­tei­den­sa mukaan monin paikoin suurem­mit­ta suruit­ta tulk­it­seville fil­lar­is­teille. Hei­dän käytössään lait­er­auk­ka saat­taisi syyl­listyä rikko­muk­si­in myös palu­umatkallaan takaisin kauppaan!

    Vai ryhty­isikö Osmo mielum­min “van­hak­si rou­vak­si” ja kävisi ostok­sil­la Kaup­pa­to­ril­la kaupunk­i­nor­sun kera? Pitäisi ehkä olla käytössä auto­tal­li. Havis Aman­dan suihkuläh­teen luona nor­sukin saisi juo­da kyl­lik­seen, jos Osmo poikkeaa Esplanadin kap­pelis­sa. Nor­sun nimek­si sopisi, jos saan ehdot­taa, vaikka­pa Babar! 

    PS. Moni city-maas­turi on mielestäni kaupunki­imme nykyaikana aivan liian suuri, elleivät niiden kuskit ja matkus­ta­jat liene sit­ten kaupunk­i­nor­su­ja! (… tai auton poikkeuk­sel­lisen isolle koolle löy­dy jokin muu, pätevä syy.). Ital­ian kaupungeis­sa sen­tään kai useim­mat autot sopi­vat parem­min mon­een sikäläiseen kaupunkiku­vaan. Asioil­la on mon­en­laisia puolia.

  32. Rolle: Mis­tä päästäänkin siihen, että ihmisil­lä on vaikeuk­sia hah­mot­taa arvoa oma­lle ajal­len­sa. Jos maitotölkin saa 10 snt halvem­mal­la käyt­tämäl­lä sen hakemiseen 30 min­u­ut­tia enem­män, kuvit­telee moni säästävänsä. 

    Nyrkkisään­tönä tässä voi käyt­tää net­to­tun­tipalkkaansa työstään. Jos vaikka­pa net­toaa töis­sä 20 euroa/tunti menete­tyn vapaa-ajan vasti­neek­si, niin euron säästön takia kan­nat­taa uhra­ta korkein­taan 3 min­u­ut­tia aikaansa. Hal­paa kahvia ei ehkä kan­na­ta matko­jen takaa raa­ha­ta, mut­ta parem­man tar­jouskahvinkeit­ti­men perässä ehkä kan­nat­taa juosta…

  33. Tämän ilmiön näkee muuten myös kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyvässä keskustelus­sa. Jotkut henkilöt halu­a­vat väit­tää, että tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen johtaa aina sekä ekol­o­gisem­paan, taloudel­lis­es­ti tehokkaam­paan, reilumpaan että viihty­isäm­pään lopputulokseen.

  34. Anony­mous: Meil­lä Kallios­sa on varaa pitää kuukausi­tolkul­la Franzeninkadun entistä Siwaa tyhjänä. Kai siihen tulee joskus joku räkälä, hiero­ma­lais­tos tai sek­sikaup­pa. Muu­ta tänne ei oikein tule.

    Tuo ker­too vain rajusti aliv­erote­tus­ta maas­ta / raken­nusalas­ta. Helsingis­sä kiin­teistöveron pitäisi olla moninker­tainen nykyiseen ver­rat­tuna ja kun­nal­lisveron vas­taavasti rajusti nyky­istä alhaisem­pi niin, että kun­nan tulot pysy­i­sivät karkeasti vakiona.

  35. Pet­teri Koso­nen:
    Tämän ilmiön näkee muuten myös kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyvässä keskustelus­sa. Jotkut henkilöt halu­a­vat väit­tää, että tiivi­impi rak­en­t­a­mi­nen johtaa aina sekä ekol­o­gisem­paan, taloudel­lis­es­ti tehokkaam­paan, reilumpaan että viihty­isäm­pään lopputulokseen.

    Voin kyl­lä oma­l­ta kohdal­tani tode­ta että kaupun­gin keskus­ta tar­joaisi mie­lenki­in­toisem­man ympäristön kuin maakun­takeskuk­sen nukkumalähiö. 

    Puhu­mat­takaan vielä jostain maaseudul­la olev­as­ta omakotitalosta!

  36. Kyl­lä logis­ti­ikan seu­raa­va vai­he on verkkokau­pan eri muodot ja tavarat toimite­taan jostan kiinalis­es­ta tai euroop­palais­es­ta varas­tos­ta suo­raan kotiin

    Sama kos­kee ruokaa. Tässäkin on use­ampia kehi­tys­su­un­tia: Nille, jot­ka valmis­ta­vat ruokaa itse raa­ka-aineet toimite­taan kotiin

    Woltin , Foodooran tapaiset toim­i­tus­palve­lut yleistyvät ja valmi­ita ruo­ka-annok­sia toimite­taan kotiin

    Van­hus­ten ruokahuoltoa on moitit­tu ja nämä uudet palvelu,uodot mah­dol­lis­ta­vat se, että van­hus saa yksilöl­listä rav­in­to­laruokaa koti­in­sa eikä tarvitse tyy­tyä kun­nan tyl­sään sosi­aal­isop­paan, joka ei ole hal­paa kuten annetaan ymmärtää

  37. Jukkis:
    Itse asun Ison Ome­nan naa­puris­sa usein par­jaa­mas­sasi Espoos­sa, joten meikäläisen kaup­pareis­su­jen logis­ti­ik­ka lie­nee parem­mas­ta päästä. 

    Ainakin siinä vai­heessa, kun sinne avau­tuu myös Lidl. Jol­loin ei tarvitse enää kävel­lä kilo­metriä hehtaar­i­halleis­sa, jois­sa ne 25 000 tuotet­ta on ripotel­tu eri kul­mi­in. Ja olet­taen, että kym­me­nien ellei sato­jen hie­man eri tavoin kei­hotekois­es­ti maustet­tu­jen ja eri merkki­sis­sä pakkauk­sis­sa ole­vien jugurt­ti­laatu­jen sijaan riit­tää noin 10 eri variaatiota.

    Hyper­mar­ket­tien näen­näi­nen valin­nan­vara luo tehot­to­muut­ta. Mut­ta on silti ainakin henkilöstöku­lu­jen kannal­ta tehokkaam­paa, kuin samo­jen ketju­jen pien­ten volyymien lähikaupat.

    Saa nähdä, josko keskiver­to­suo­ma­lainen jon­ain päivänä oppii arvosta­maan muu­ta­maa laadukas­ta jugurt­ti­laat­ua enem­män kuin sataa laadu­ton­ta. Tästä on osaltaan kyse myös niis­sä aiem­min maini­tuis­sa Ran­skan pikkukaupoissa.

  38. Sakke: Pitäisikö har­venevil­la (pitänee tark­istaa?) kaupoil­la olla kaupungis­sa sel­l­aiset itseop­pi­vat (AI = Arti­fi­cial Intel­li­gence) AI- ostoskär­ryt joil­la saisi ostok­set koti­talon­sa alaoven eteen (myös talvisin) ja jot­ka osaisi­vat sen jäl­keen (reitin muis­ti­in­sa paina­neena) pala­ta samaa reit­tiä päin­vas­taises­sa järjestyk­sessä kaup­pi­aan luo ihan itsek­seen, vaik­ka yöllä?

    Tuol­laisia “Last Mile Logis­tics” ratkaisu­ja on ollut kehit­teil­lä vuosia, niitä on ole­mas­sa ja niitä on tulos­sa. Tois­taisek­si­han kaupois­sa vielä hyl­lytetään tuot­tei­ta käsin? Tuskin enää mon­taa vuotta. 

    https://www.youtube.com/watch?v=h9eRDyZJzSA
    https://www.youtube.com/watch?v=z_R8feyCu‑M

    Ehkäpä Pris­mat ja City­mar­ketit ovat pian öisin täyn­nä hyl­lyt­täviä robot­te­ja. Siitä ei ole pitkä mat­ka siihen, että val­it­set tavarasi netis­sä ja haet vain robot­tien keräämät valmi­it kassit/paketit autol­la. Tai onhan tuo ulko­mail­ta tut­tu palvelu jo Suomes­sakin raja­tusti saatavil­la, ainakin Pris­man verkkokaup­pa: https://www.foodie.fi/

    Tuos­ta ei ole pitkä mat­ka siihen, että joku tuokin ostospaketin kotiovelle­si. Olen itseasi­as­sa jo vuosia tilan­nut suurim­man osan ostok­sis­tani netistä, DPD/DHL tuo ne kotiovelle tai työ­paikalle. Tois­taisek­si vielä ihmiset aja­vat noi­ta auto­ja. Voisi­vathan ne kulkea automaat­tis­es­ti öisinkin. Kun auton ei tarvitse kul­jet­taa ja suo­ja­ta ihmistä, sen voi tehdä paljon kevyem­mäk­si ja tehokkaam­mak­si vain tavaroiden kul­je­tus­ta varten. Ja mon­et tekoä­lyn haas­teet pois­tu­vat, kun robot­ti­au­to liikkuu vain rajat­ul­la alueel­la muu­ta­man kilo­metrin säteellä.

    Kaik­ki nuo asi­at ovat jo nyt teknis­es­ti mah­dol­lisia, lähin­nä lait ja ihmis­ten tot­tumuk­set ovat rajoit­teena. En tiedä onko kau­pan auki­oloa­joil­la lop­ul­ta mitään merk­i­tys­tä, kos­ka seu­raa­van 10 vuo­den aikana arvi­ol­ta 90% yksinker­tais­es­ta kas­sa- ja hyl­ly­tystyöstä tulee katoamaan.

    Ehkäpä 20 vuodessa pääsemme jo siihenkin, että ihmisiltä kiel­letään rekan ajaminen.

    1. Tänään rap­pu­ja noustes­sani tör­mäsin City-mar­ketin lähet­ti­in, joka toi naa­purin rou­valle ostok­set koti­in. Palvelu on kuulem­ma ilmainen, kun­han ostos on riit­tävän suuri.

  39. Minus­ta fik­suin tun­te­mani auki­olo­lain­säädän­tö on ran­skalaisil­la. Sun­nun­tai on sun­nun­tai ja kau­pat kiin­ni. Muuten auki­o­lo on vapaa­ta. Sun­nun­ta­iauki­olon sijas­ta olisin paljon mielum­min näh­nyt pitkät lauantaiaukiolot.

  40. Aus­tri­an: Voin kyl­lä oma­l­ta kohdal­tani tode­ta että kaupun­gin keskus­ta tar­joaisi mie­lenki­in­toisem­man ympäristön kuin maakun­takeskuk­sen nukkumalähiö. 

    Puhu­mat­takaan vielä jostain maaseudul­la olev­as­ta omakotitalosta!

    Minäkin voin tode­ta ihan saman asian, mut­ta en oikein tiedä miten tämä liit­tyy min­un kommenttiini.

  41. Sylt­ty: Auton mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat niin pienet, että ben­saku­lut tule­vat takaisin hel­posti jo pelkän maid­on hinnassa.

    Kyl­lä minä väitän että nimeno­mais­es­ti kau­pas­sakäyn­ti­in kulu­va aika suh­teessa hin­taan ratkaisee. Itse saatan (joskus) ajaa Pris­maan vain sik­si, ettei lähikau­pas­sa myy­dä tiet­tyä olutta.

    Ei tämäkään asia ole aivan yksioikoinen. Autoilun kuluthan ovat paljon enem­män kuin pelkät ben­saku­lut, mut­ta näitä eri­laisia pääo­ma- ja huolto- ja mitä kaikkia kulu­ja ei tava­ta ottaa kus­tan­nus­laskelmis­sa huomioon. Erään­laista silmien sulkemista tosi­a­sioil­ta sekin.

    Mitä taas tulee ajankäytön kus­tan­nuk­si­in niin vieras­tan aja­tus­ta, että kaikelle ajankäytöllekin las­ke­taan taloudelli­nen arvo. Kun pötköt­te­len nautin­nol­lis­es­ti koti­so­hval­lani, on se taa­tusti taloudel­lis­es­ti tehotonta.

    Kun haen suosikki­o­lut­tani lähikaup­paa kauem­paa, en tee sitä taloudel­li­sista syistä. Olen valmis mak­samaan omista miel­tymyk­sistäni. Jos sen sijaan haen siitä samas­ta kau­pas­ta maitotölkin, joka on hive­nen halvem­paa kuin lähikau­pas­sa, ja peruste­len sitä taloudel­lisu­udel­la, en selvästikään ymmär­rä kokonaisuutta. 

    Ellen sit­ten kävele kauem­paan kaup­paan kun­toi­lu­mielessä ja käytä vapaa-aikaani mieluiten juuri kävelemäl­lä, mut­ta sil­loinkin taloudel­lisu­us on vain yksi peruste muiden joukossa.

  42. Lau­ri Kumpu­lainen: Aluk­si pitää pohtia valikoimaa, joka on hyper­mar­ketis­sa ylivoimainen. Käsit­tääk­seni suurim­mis­sa suo­ma­lai­sis­sa hyper­mar­keteis­sa on jo yli 25 000 tuotetta.
    Asi­akas saa siis toden­näköisim­min sitä mitä hakee yhdestä ja samas­ta kauppakeskuksesta.

    Toden­näköis­es­ti ja todennäköisesti.

    Eri kaupois­sa on eri­laisia valikoimia ja etenkin nois­sa uusis­sa lähikaupois­sa alkaa valikoima olla jo sel­l­ainen että en ainakaan itse kek­si mitään iso­ja puutteita. 

    Esimerkik­si nyt juuri uusit­tu Sale sisältää jo sel­l­aisia tuot­tei­ta, joi­ta yleen­sä ei ole totut­tu näkemään lähikaupois­sa, mm. pien­pan­i­moiden olui­ta tai hyvälaa­tu­isia kahvipapu­ja. Ei sieltä tietenkään mitään tuoret­ta loh­ta saa. Mut­ta sitä varten voi kävel­lä tai pyöräil­lä kaup­pa­hal­li­in, jos­sa on ihan siihen erikois­tunut liike, käy­dä toril­la, tai jos ei itse jak­sa tehdä kävel­lä tien toisel­la puolel­la ole­vaan kalar­avin­to­laan. Tee-se-itse ‑mies tietenkin kalas­taa omat taime­nen­sa tuos­ta kaupun­gin läpi vir­taavas­ta koskesta.

    Olen kokeil­lut kaikkia vai­h­toe­hto­ja ja niis­sä on omat puolen­sa — riip­puu vähän mis­sä asuu. Jos asuu lähiössä, niin ei autol­la kan­na­ta ajaa min­nekään pie­neen kaup­paan, jos on auto käytössä niin mielu­um­min sit­ten ajaa jon­nekin Pris­maan jos­sa on ilmaista pysäköintitilaa. 

    Mut­ta jos asuu kaupun­gin keskus­tas­sa tilanne on täysin eri­lainen. Tässäkin aika moni ihmi­nen asuu 50–100m päässä kau­pas­ta, monel­la on kau­pan ovelle pidem­pi mat­ka kuin autotalliin.

    Valitet­tavasti tämä kätevyys on leiv­ot­tu myös asun­to­jen hin­toi­hin sisään. Se on todel­la sääli, kos­ka etenkin ihan keskus­tas­sa asum­i­nen on kyl­lä varsin mukavaa.

    Ja, toisin kuin jotkut yrit­tävät väit­tää, se että on paljon vai­h­toe­hto­ja, ei kyl­lä keskus­tas­sa asu­vaa hait­taa. Jotenkin se on vaan muka­va, että on tuhan­sia eri­laisia aktivi­teet­te­ja joista voi valita.

    Kyse on silti aika pien­estä ympyrästä, keskus­tan viehät­tävyys heikke­nee oman koke­muk­seni mukaan jo parin kilo­metrin säteel­lä, ellei käytössä ole jotain nopeaa joukkoli­iken­net­tä, kuten junaa tai metroa.

  43. Liian van­ha:
    Kyl­lä logis­ti­ikan seu­raa­va vai­he on verkkokau­pan eri muodot ja tavarat toimite­taan jostan kiinalis­es­ta tai euroop­palais­es­ta varas­tos­ta suo­raan kotiin

    Sama kos­kee ruokaa. Tässäkin on use­ampia kehi­tys­su­un­tia: Nille, jot­ka valmis­ta­vat ruokaa itse raa­ka-aineet toimite­taan kotiin

    Woltin , Foodooran tapaiset toim­i­tus­palve­lut yleistyvät ja valmi­ita ruo­ka-annok­sia toimite­taan kotiin

    Van­hus­ten ruokahuoltoa on moitit­tu ja nämä uudet palvelu,uodot mah­dol­lis­ta­vat se, että van­hus saa yksilöl­listä rav­in­to­laruokaa koti­in­sa eikä tarvitse tyy­tyä kun­nan tyl­sään sosi­aal­isop­paan, joka ei ole hal­paa kuten annetaan ymmärtää

    Ehkä tietyn­lainen seli­tys nykyti­lalle löy­tyy siitä, että van­hus ei ole kun­nalle asi­akas vaan kulu­jen lähde. Täl­lainen tuot­tam­a­ton yksilö pyritään ehkä ihan tarkoit­ta­mat­ta dehu­man­isoimaan jol­loin tätä voi käsitel­lä esineenä tai tuotan­toeläi­men kaltaisena… 🙂

  44. Poju Antsa­lo: Nyrkkisään­tönä tässä voi käyt­tää net­to­tun­tipalkkaansa työstään. Jos vaikka­pa net­toaa töis­sä 20 euroa/tunti menete­tyn vapaa-ajan vasti­neek­si, niin euron säästön takia kan­nat­taa uhra­ta korkein­taan 3 min­u­ut­tia aikaansa. Hal­paa kahvia ei ehkä kan­na­ta matko­jen takaa raa­ha­ta, mut­ta parem­man tar­jouskahvinkeit­ti­men perässä ehkä kan­nat­taa juosta…

    Ymmär­rän tämän logi­ikan, mut­ta miten tuo 20€ on käytän­nössä ulos­mi­tat­tavis­sa vaikka­pa henkilöl­lä joka on kuukausi­palkkaises­sa työssä. Esim. tilanne, jos­sa työpäivän jäl­keen kier­rän hiukan kauem­pana ole­van kau­pan kaut­ta pyöräl­lä vs. käyn lähim­mässä kivi­jalka­kau­pas­sa. Hie­man kauem­pana olev­as­ta kau­pas­ta saan tuot­teet 5 euroa halvem­mal­la, mut­ta aikaa menee 20 min­u­ut­tia enem­män. Eli tämän Pojun pähkäi­lyn mukaan ei kan­na­ta. Toisaal­ta tuon säästyneen 20 min­u­ut­tia käyt­täisin kotona esim. inter­netin selailu­un tai kitaran rämpyt­te­lyyn, jos­ta ei min­ulle mak­se­ta mitään. Täl­löin olen kyl­lä sitä mieltä, että tosi­asi­as­sa kan­nat­ti käy­dä hiukan kauem­pana ja säästää 5 euroa vaik­ka aikaani kului 20 min­u­ut­tia enemmän.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Jos se hyper­mar­ket on järkevässä paikas­sa, sinne voi men­nä kävellen tai pyöräl­lä. Esimerkik­si Itäkeskuk­sen City­mar­ket on asu­tuk­sen keskel­lä ja sinne pääsee hyvin ilman autoakin.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyper­mar­ket­tien logis­ti­ik­ka on hiot­tua ennen tavaran tulemista kaup­paan, mut­ta ika onneton­ta siitä eteem­n­päin. Alle kymme­nen kilon eris­sä tuhan­sil­la henkilöau­toil­la. Kokon­aisuute­na olisi edullisem­paa tyuo­da tavar­faty paket­ti­au­tol­la lähikaup­paan, jol­loin tuo tehot­tomin osu­us jäisi pienem­mäk­si. Kaupungeis­sa (=ruu­tukaa­va, ratik­ka ja hissi) logis­ti­ik­ka on tietysti vielä parem­paa, kun tuo henkilöau­to-osu­us jää kokon­aan pois ja kaup­paan men­nään kävellen.

    Riip­puu toki paljon talouden koos­ta, kuin­ka paljon ostok­sia on, mut­ta esimerkik­si lap­siper­heen viikon­lop­pu­os­tok­set ovat käytän­nössä aina yli 10kg. Kävellen olen kan­tanut koti­in vaa’al­la pun­nit­tuna 32kg, vaik­ka nyky­isin ostok­set pyritäänkin kul­jet­ta­maan pyörällä.

    Pikainen lasku­toim­i­tus pal­jas­taa, että viikon­lop­pu­os­tosten pakol­liset osat paina­vat melkein 30kg. Siihen päälle sit­ten harv­inaisem­mat ostok­set eli ne, joi­ta ei oste­ta joka viikko ja saate­taan pää­tyä yli 40kg. Meil­lä tosin on mon­ta las­ta. Hedelmät, kasvikset ja juurek­set paina­vat yllät­tävän paljon, samoin maito ja maito­tuot­teet. Viikon­lop­pu­os­tok­sil­la pitäisi pär­jätä vähin­tään keskivi­ikkoon, mieluiten torstai­hin asti. Sil­loin tehdään täy­den­täviä ostok­sia yhden tai kah­den kas­sil­lisen ver­ran (maitoa, lisää hedelmiä, leipää yms).

    Meitä toki on enem­män kuin tyyp­il­lisessä helsinkiläisessä lap­siper­heessä, mut­ta kyl­lä tavalli­nenkin pieni lap­siper­he kuskaa kau­pas­ta koti­in ainakin 20kg tavaraa viikossa.

    1. N
      Meil­lä on ollut kolme las­ta ja hyvin on ostok­set pystyt­ty koti­in kan­ta­maan. Auto­ton käy kau­pas­sa päivit­täin ja syö sik­si tuoret­ta leipää-

  47. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Sit­ten on vielä se, että hyper­mar­ketit ovat suosit­tu­ja. Eikä suo­sio näytä hiipu­van, kos­ka hyper­mar­ket­tei­hin ja kaup­pakeskuk­si­in investoidaan val­tavia sum­mia. Puhutaan yli sadas­ta miljoonas­ta per kauppakeskus/hypermarket.

    Hyper­mar­ketin suo­sio­ta lisää nimeno­maan se, että se pystyy tar­joa­maan sel­l­aista, mitä pieni kaup­pa ei. Pienessä erikois­tu­mat­tomas­sa päivit­täis­tavarakau­pas­sa ei voi olla monipuolista kalatiskiä, kos­ka pienen kau­pan asi­akaskun­ta ei riitä. Toki tar­jol­la voi olla laadukas­ta kalaa, mut­ta valikoima on väistämät­tä sup­pea. Sama kos­kee kaikkia muitakin osastoja.

    Toki hyper­mar­ket voitaisi­in kor­va­ta joukol­la lähekkäin toimivia erikois­li­ikkeitä (lihakaup­pa, kalakaup­pa, leipo­ma, maitokaup­pa, hedelmä- ja vihan­neskaup­pa), jol­loin asi­akkai­ta ehkä riit­tää hyvän ja monipuolisen valikoiman ylläpi­toon. Mut­ta onko ero lop­ul­ta kovin iso, jos nuo kaik­ki ovat yhden ison mar­ketin sisäl­lä omi­na osastoinaan?

    Minus­ta kau­pan koko ei ole ongel­ma, jos kaup­pa on järkevässä paikas­sa asu­tuk­sen keskel­lä. En pidä pel­tomar­keteista, joi­hin ei pääse kuin autol­la, mut­ta jät­timäi­nen hyper­mar­ket keskel­lä kaupunkia ei minus­ta ole ongel­ma. Minus­ta viime aiko­jen panos­tuk­set on tehty nimeno­maan asu­tuk­sen keskel­lä sijait­se­vi­in hyper­mar­ket­tei­hin, kuten Itik­sen City­mar­ket. Jo nyt ennen uud­is­raken­nus­ta, siel­lä on ollut jo vuosia hyvä kalatis­ki, kohtu­ullisen hyvä lihatis­ki ja ihan oikea leipo­mo (olkoonkin Faz­er), eikä pelkkä paistopiste. Toki valikoimas­ta näkee, että ei olla Keskus­tan kalleim­mal­la alueel­la, sil­lä monis­sa tuot­teis­sa valikoima pain­ot­tuu hal­paan ja keski­hin­taiseen ja kaikkein kalleim­mat ja laadukkaim­mat vai­h­toe­hdot joko puut­tuvat tai ovat harvinaisia.

    1. N,
      Myös min­un vas­ten­mielisyyteni hyper­mar­ket­te­ja kohtaan kos­kee pel­tomar­ket­te­ja. Kaup­pa saa olla isonkin, kun­han sinne pääsemiseen ei tarvitse maaseu­tuolo­suhteisi­in suun­nitel­tu­ja kulkuneuvoja.
      Toinen ongel­ma ghy­per­mar­keteis­sa on, että ne aiko­vat tehdä erikoiskau­palle samaa kuin kaup­paketjut ovat tehneet ruuan tar­jon­nalle: heikko­laa­tu­ista bulkkia, vai­h­toe­hdot pois.

  48. Aina vähän huvit­tavaa kun jen­gi esit­tää ikään kuin auki­oloa­jat oli­si­vat olleet tähän asti todel­la heikol­la tolalla. 

    Jopa lan­del­la saa ruokaa kau­pas­ta pöytään joka iki­nen päivä aamu­varhais­es­ta iltamyöhään. 

    Jos jonkun mielestä Siwan ruokalaskus­ta seu­raisi automaagis­es­ti suurin piirtein ruokakun­nan talouden rom­ah­t­a­mi­nen niin sil­loin on tehty häl­wetin huono­ja talous­päätök­siä jois­sain paljon kri­it­tisim­mis­sä asioissa. 

    Ollaan aika v*tun kaukana pula-ajas­ta, ma sanon. 

    ***

    Öiseen aikaan osa nakkikiskalle nor­maal­isti jonot­tavista prefer­oisi toki hakea hiukopalansa mielum­min lähim­mästä siper­ian valin­nas­ta vaik­ka eine­spiz­za olisikin laadullis­es­ti vähem­män inspiroi­va valinta. 

    Nopeus on useim­miten valt­tia. Varsinkin kän­nis­sä ja kra­pu­las­sa. Ja tun­netusti em. tilois­sa asioiville hin­ta on usein enem­män tai vähem­män yhden­tekevä kriteeri. 

    Plus samal­la vält­tyy pienem­pää toden­näköisem­mältä väki­val­lan uhal­ta. Kyl­lä Saar­i­ois­t­en kylmää lät­tyäkin sen­tään paljon mielum­min kakoo kurkus­ta alas kuin tis­sut­telee maitoa ja gril­liku­umaa makkara­pe­runanaa hampaattomana…

    ***

    Huvit­taa myös myrsky vesi­la­sis­sa joka syn­tynyt S‑ketjun päätök­ses­tä alkaa seu­ra­ta yksilöidysti mitä jen­gi todel­la hyl­ly­iltä koti­in kantaa. 

    Jokaisen virheän pitäisi peukut­taa ja toiv­ot­taa lykkyä pyt­tyyn kaikille vas­taav­ille hankkeille. 

    Hävik­ki — ainakin kau­pan osalta — pieneni lop­ul­ta aivan olemattomaksi. 

    Ilol­la ter­ve­hdän! Hom­ma tehos­tu­isi Lidl:mäiseksi alta aikayk­sikön ja urpom­millekin selviäisi kuin­ka hem­metin yksipuolis­es­ti VALTAOSA ihmi­sistä syöpi. 

    Elämme sit­tenkin Neu­vos­toli­itossa ain­oas­taan sil­lä erol­la, että halu­ami­amme tuot­tei­ta on ihan oikeastikin ole­mas­sa riit­tävä määrä. 

    Toisin sanoen kaup­pa pär­jäisi nyky­istä paljon vähäisem­mil­lä käsi­pareil­la kun suju­uhan se nyt paljon nopeam­min hyl­lyn täyt­tö kun siel­lä on 3–4 eri vari­ant­tia per tuoteryh­mä ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa niitä voi olla kymmeniä. 

    Robots any­one? Ste­fan Lind­fors vaan suun­nit­tele­maan uut­ta uljas­ta designlavaa niin avot! Myyn­tivolyymiä voi täl­laises­sa ske­naar­ios­sa kas­vat­taa huo­mat­tavastikin ilman, että tarvit­sisi palkata yhtään uut­ta käsi­paria. Pikem­minkin käy niin, että yhä use­am­malle kenkää persuksille. 

    ***

    Lähikaup­po­jen huono/välttävä tar­jon­ta johtuu ketjuista siis siitä, että ei ole itsenäisiä kaup­pi­ai­ta eli todel­lisia yrit­täjiä vaan pelkkia palkol­lisia joiden ammat­ti­taito rajoit­tuu keskus­varas­tol­ta valit­ta­van bulkin tilaamiseen. 

    Lähikaup­pa epäon­nis­tuu niin kauan kunnes asi­akkaat alka­vat vaa­tia kaup­pi­aal­ta ammat­ti­maisu­ut­ta. Ammat­ti­mainen kaup­pias tilaa pait­si sitä mitä asi­akas toivoo — mut­ta myös sel­l­aista jota hän ei ymmär­rä toivoa mut­ta joka hänelle toden­näköis­es­ti myös maistuisi. 

    ***

    Asi­akas ehkä saisikin “toden­näköis­es­ti” sitä mitä halu­aa liik­keestä jos­ta löy­tyy 25K eri­laista tuotet­ta, mut­ta sama asi­akas ei vält­tis prefer­oi ko. liik­keessä asioi­da kos­ka kamo­jen keräämisessä menisi ikä ja terveys..

    Vihaan käy­dä Pris­moissa ja Cittareis­sa juuri em. syys­tä. Käyn mielum­min tutuis­sa lähikaupois­sa hake­mas­sa bonkin kos­ka voin suorit­taa oper­aa­tion ver­rat­tain nopeasti ja vai­vat­tomasti. Usein jopa ihan pos­ket­toman vikkelästi. 

    Spes­sum­mat tuot­teet haen sit­ten kaup­pa­hal­lista tai toril­ta. Niis­sä — toisin kuin hehtaar­i­halleis­sa — on monas­ti ihan kiwakin asioi­da. Ei oo saman­lainen ressi ja v*tutus pääl­lä nääs. 

    ***

    Työl­lisyys “lisään­tyy” jos ihmiset ovat ennen auki­oloaiko­jen sään­te­lyn purkua koke­neet syövän­sä vähem­män kuin haluaisivat.

    Päätellen siitä, että keskiver­to­taloudessa heit­etään syömäkelpoista rogeen jopa 30 pin­nan edestä, on aika vaikea nähdä, että täl­lais­es­ta ilmiöstä voisi todel­la olla kyse. 

    Työl­lisyy­den “lisään­tymi­nen” tarkoit­taa ain­oas­taan sitä, että ali­työl­lis­te­tyt saa­vat jatkos­sa kasaan jokusen tun­nin kuus­sa enem­män mikä luul­tavasti ei muu­ta yhtään kenenkään eline­hto­ja oleel­lis­es­ti suun­taan taik­ka toiseen. 

    Ja itseasi­as­sa nämäkin “vapau­tuneet” tun­nit ohjat­ta­neen mah­dol­lisuuk­sien mukaan mah­dol­lisim­man tarkkaan uusille opiske­li­jatyt­tösille ja ‑pojille kos­ka heille voi mak­saa vähem­män ja kos­ka he tule­vat töi­hin sil­loin kun isän­tä määrää eivätkä mus­su­ta siitä (ainakaan työ­nan­ta­jan kuullen), tai jos mus­sut­ta­vatkin, niin tiedostaen, että ensim­mäisen ja viimeisen ker­ran (mihin osal­la hyvin toimeen­tule­vista opiske­li­joi­ta varaa epäilemät­tä onkin). 

    Saman aikaises­ti lie­nee vääjäämätön­tä, että yhä use­ampi pienen volyymin puti­ik­ki joutuu pane­maan lapun luukulle ennem­min kuin myöhemmin. 

    Koulu­ja käymätön kau­pan kas­sa ei ole keskimäärin kovin kurant­tia työvoimaa tässä maail­mas­sa, ikävä kyl­lä, eli toiveet hei­dän nopeas­ta työl­listymis­es­tä — tai työl­listymis­es­tä ylipäätään — on noh, toivea­jat­telua enem­män kuin mitään muuta. 

    Mut­ta hei, hip­ster­it ja turhau­tuneet insinöörim­iehet ja jakkupukurou­vat pää­sevät jatkos­sa asioimaan ruokakau­pas­sa vieläkin jous­tavam­min.. Kyl­lä siitä ilosta kan­nat­taa mei­dän kaikkien muidenkin maksaa!

    Ennus­tan, että jatkos­sakin jen­gi jonot­taa kiltisti enem­män tai vähem­män siinä samas­sa ruokakaup­paryysik­sessä kuin tähänkin asti. Ja kaikil­la naa­ma nor­sunv… Because niinku siis niin­hän sen TÄYTYY olla?

    Mil­lä muul­la taval­la ihmi­nen voisi osoit­taa ole­vansa ahk­era työssäkäyvä veron­mak­sa­ja ellei änkemäl­lä ruokaos­tok­sille samaan aikaan muiden kohtalo­tow­e­rien kanssa?

    En olisi yhtään yllät­tynyt jos samas­ta joukos­ta löy­ty­isi ihan rehellisiä pitkäaikaistyöt­tömiäkin. Lie­nee tärkeätä tun­tea, että on arvoa itsekin. Lie­nee tärkeätä tun­tea, ettei ainakaan itse joudu ole­maan kas­sal­la töissä?

    Niin tai näin, suun­ta kohti 24/7 yhteiskun­taa jatkaa voit­tokulkuaan vaikkei se lop­ul­takaan tee meistä ken­estäkään yhtään sen onnel­lisem­pia — tai edes vähem­män kärttyisiä. 

    Luul­tavasti vanne kiristyy vain entisestään..

  49. Pekka T.: Ei tämäkään asia ole aivan yksioikoinen. Autoilun kuluthan ovat paljon enem­män kuin pelkät ben­saku­lut, mut­ta näitä eri­laisia pääo­ma- ja huolto- ja mitä kaikkia kulu­ja ei tava­ta ottaa kus­tan­nus­laskelmis­sa huomioon. Erään­laista silmien sulkemista tosi­a­sioil­ta sekin.

    Kulut eivät kuitenkaan ker­ry mitenkään lin­eaaris­es­ti aje­tun kilo­metrimäärän funk­tiona. Nykyaikai­sis­sa autois­sa huoltovälit tup­paa­vat ole­maan sel­l­aiset, että jos ajaa vuosit­tain vähem­män kuin jonkun 20–25 Mm, niin huolto­jen aikara­jat nap­sah­ta­vat ennem­min kuin km-rajat. Renkaidenkin osalta voi käy­dä helpom­min niin, että ne on vai­hdet­ta­va ennem­min tur­val­lisu­u­den (kumin kovet­tumi­nen) kuin liial­lisen kulu­misen vuoksi.

    Käytänössä siis, jos vuosit­tainen ajomäärä jää alle 20 Mm, niin lisäk­ilo­metrin hin­ta on aika tarkalleen polt­toainekus­tan­nusten hin­ta. (Jos taas halu­taan laskea, että onko auton omis­tamises­sa ylen­säkään mitään järkeä, niin täl­löin kaik­ki kus­tan­nuk­set on huomioitava.)

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Tänään rap­pu­ja noustes­sani tör­mäsin City-mar­ketin lähet­ti­in, joka toi naa­purin rou­valle ostok­set koti­in. Palvelu on kuulem­ma ilmainen, kun­han ostos on riit­tävän suuri. 

    Jos asuu talos­sa jos­sa on paljon van­huk­sia, por­tais­sa ravaa koko päivän ihmisiä. Aamuhoitokäyn­nit, päiväkäyn­nit, iltakäyn­nit. Ruoka­toim­i­tuk­set useil­ta eri toimit­ta­jil­ta, kau­pat, diakonissalaitok­sen ate­ri­apalve­lut, rav­in­toloiden ate­ri­apalve­lut, ruoka­toim­i­tuk­set, suurim­man osan näistä mak­saa kun­ta palvelusetelil­lä. Joskus on vieras­parkkipaikalla ruuhkaa palvelun­tar­joa­jien autoista. 

    Kum­mallis­in­ta tässä on, että vaik­ka ate­ri­atoimit­ta­jia on yli kymme­nen kap­palet­ta, hin­nat vai­htel­e­vat vain vähän (muu­ta­man euron) ja ruuan laadus­sa on vain pieniä ero­ja. Voisiko hin­ta tul­la siitä että jaka­ja ajelee henkilöau­tol­la laa­jal­la alueel­la eikä ehdi muu­ta­man tun­nin sisäl­lä jakaa kovin mon­taa ateriaa. 

    En tiedä miten tämän ratkai­sisi muuten kuin keskit­tämäl­lä kul­je­tuk­set alueit­tain. Jos jokainen henkilö samal­la alueel­la saisi ruokakul­je­tuk­set palvelusetelil­lä samal­ta toimit­ta­jal­ta, ruuan laat­ua olisi vara paran­taa. Tai voisiko kul­je­tuk­sen ja ruuan valmis­tuk­sen erot­taa? Kaik­ki toimit­taisi­vat ruokansa yhteen paikkaan jakoalueel­la ja yksi kul­je­tusyri­tys hoitaisi jakelun. Ruo­ka pitää kuitenkin toimit­taa muu­tamien tun­tien sisäl­lä kaikkialle.

  51. Pavun­lask­i­at uno­hta­vat aina ottaa huomioon sen tosi­seikan, että auto­jen kiin­teät kulut pitää ottaa huomioon myös mui­ta kulku­vä­lineitä käytet­täessä, kos­ka ne pitää mak­saa joka tapauk­ses­sa. Tämän takia autoa kan­nat­taa käyt­tää kos­ka sen on johonkin tarpeeseen han­kkin­ut. Esimerkik­si joukkoli­iken­teen lipun hin­ta on henkilöau­ton kiin­teät kulut + lipun hin­ta + 50 % sub­ven­tio veroista.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    N
    Meil­lä on ollut kolme las­ta ja hyvin on ostok­set pystyt­ty koti­in kan­ta­maan. Auto­ton käy kau­pas­sa päivit­täin ja syö sik­si tuoret­ta leipää-

    Me olemme auto­ton talous ja pär­jäämme kahdel­la kaup­pakäyn­nil­lä viikos­sa, vaik­ka lap­sia on peräti neljä. Toki vai­h­toe­hto olisi käy­dä kau­pas­sa päivit­täin, mut­ta se ei jostain syys­tä houkuta.

  53. Aus­tri­an: … maakun­takeskuk­sen nukkumalähiö… 

    Tuos­sa näkee suo­ma­laisen kaavoitus­poli­ti­ikan tason. Täl­läkin foo­ru­mil­la, jol­la taso on keskimääräsitä paljon parem­paa, sekoite­taan lähiö ja maakun­takeskus sulois­es­ti toisi­in­sa! Alan olla sitä mieltä, että kaavoitus pitää ostaa kokon­aan jostain ulko­mail­ta, jos­sa se osataan.

  54. Liian van­ha:
    Kyl­lä logis­ti­ikan seu­raa­va vai­he on verkkokau­pan eri muodot ja tavarat toimite­taan jostan kiinalis­es­ta tai euroop­palais­es­ta varas­tos­ta suo­raan kotiin. 

    Aliex­press on jo ole­mas­sa. Sen kaut­ta tavarat tule­vat kiinalaisen nyrkkipa­jan tai isom­mankin tehtaan takahuoneesta suo­raan koti­in tai ainakin postiin.

    Ihan mie­lenki­in­toista, mitä vaat­teet mak­sa­vat kun ei ole välikäsiä. Koh­ta Suomen pos­til­la ei tai­da kyl­lä olla paljon muu­ta toimitet­tavaa kuin ulko­maalaisia verkko-ostok­sia, joista saa olemat­tomat tulot.

  55. Pekka T.: Ei tämäkään asia ole aivan yksioikoinen. Autoilun kuluthan ovat paljon enem­män kuin pelkät ben­saku­lut, mut­ta näitä eri­laisia pääo­ma- ja huolto- ja mitä kaikkia kulu­ja ei tava­ta ottaa kus­tan­nus­laskelmis­sa huomioon. Erään­laista silmien sulkemista tosi­a­sioil­ta sekin.

    Mut­ta et sinä voi vyöryt­tää noi­ta kulu­ja yksit­täiselle reis­sulle. Et säästä yhtään auton huolto‑, pääoma‑, kat­sas­tus- tai vaku­u­tusku­luis­sa vaik­ka kävis­it lähikau­pas­sa kävellen, pait­si jos auto on vain kaup­pareis­su­ja varten.

    Mitä taas tulee ajankäytön kus­tan­nuk­si­in niin vieras­tan aja­tus­ta, että kaikelle ajankäytöllekin las­ke­taan taloudelli­nen arvo. Kun pötköt­te­len nautin­nol­lis­es­ti koti­so­hval­lani, on se taa­tusti taloudel­lis­es­ti tehotonta.

    Tietenkin sille jokainen las­kee jonkin arvon (vaik­ka ei uskoisi, kun kat­se­lee tok­man­nin ämpärijonoja).

  56. Todis­tet­tavasti mies: Ymmär­rän tämän logi­ikan, mut­ta miten tuo 20€ on käytän­nössä ulos­mi­tat­tavis­sa vaikka­pa henkilöl­lä joka on kuukausi­palkkaises­sa työssä.

    On oikeas­t­aan henkilön omas­ta tilanteesta kiin­ni, miten hyvin “ulos­mit­taus” onnis­tuu. Voi olla, että työn­tan­ta­ja tar­joaa mah­dol­lisu­u­den tehdä 15 min­u­ut­tia ylitöitä, jos­ta net­toaa sen 5 euroa ilman yli­työlisääkin, jon­ka voi sit­ten “tuh­la­ta” lähikau­pan kalli­im­paan hin­taan ja säästää 5 min­u­ut­tia aikaansa ver­rat­tuna kauem­mas­sa kau­pas­sa käymiseen. Tun­tuuko kau­pas­sa käymi­nen työltä vai vapaa-ajal­ta on sit­ten jokaisen oma asia. Mitä mukavampi työ, sitä arvot­tomam­paa vapaa-aika on suh­teessa tun­tipalkkaan. Mitä ikävämpi työ, sitä enem­män pitäisi vapaa-aikaansa arvostaa. Ikävimpi­en töi­den tek­i­jöi­den kan­nat­taa voit­taa iso pot­ti rahaa loto­ssa ja “ostaa” työ­nan­ta­jal­taan vapaa-aikaa niin paljon kuin sitä on “myytävänä”, eli irti­sanoutua. Samal­la taval­la ikävien asioiden viemää aikaa pitäisi arvot­taa rahas­sa tun­tipalkkansa mukaan ja mukavampi­en asioiden viemää aikaa vähem­män, jos ollenkaan, kos­ka “arvo” on mukavuudessa.

    “Tien­aami­nen” juok­se­mal­la tar­jousten perässä ei nos­ta veroast­et­ta, mut­ta ei myöskään näy eläkekertymässä.

    Todis­tet­tavasti mies: Esim. tilanne, jos­sa työpäivän jäl­keen kier­rän hiukan kauem­pana ole­van kau­pan kaut­ta pyöräl­lä vs. käyn lähim­mässä kivi­jalka­kau­pas­sa. Hie­man kauem­pana olev­as­ta kau­pas­ta saan tuot­teet 5 euroa halvem­mal­la, mut­ta aikaa menee 20 min­u­ut­tia enem­män. Eli tämän Pojun pähkäi­lyn mukaan ei kan­na­ta. Toisaal­ta tuon säästyneen 20 min­u­ut­tia käyt­täisin kotona esim. inter­netin selailu­un tai kitaran rämpyt­te­lyyn, jos­ta ei min­ulle mak­se­ta mitään. Täl­löin olen kyl­lä sitä mieltä, että tosi­asi­as­sa kan­nat­ti käy­dä hiukan kauem­pana ja säästää 5 euroa vaik­ka aikaani kului 20 min­u­ut­tia enemmän.

    Asia ei ole tietenkään niin mus­tavalkoinen, kun nyrkkisään­töni sanoo. Mikäli pyöräilystä kaukaiseen mar­ket­ti­in naut­tii yhtä paljon kuin kitaran rämpyt­tämis­es­tä, niin toki tuo 5 euron säästö kan­nat­taa käy­dä hake­mas­sa. Jos taas jou­tu­isi kyn­tämään sohjos­sa joulukuises­sa pimey­dessä, niin houku­tus on pienem­pi. Nyrkkisään­tö siis aut­taa hah­mot­ta­maan rahan­säästön ja ajankäytön välisiä mit­ta­suhtei­ta ja mielekkyyt­tä, mut­ta lop­ulli­nen päätös tietysti syn­tyy lukuis­ten asian­haaro­jen yhteis­vaiku­tuk­ses­ta. Ehkä siel­lä kauem­man kau­pan lähistöl­lä on joku viras­to, jos­sa saa samal­la reis­sul­la hoidet­tua jonkun tärkeän asian?

  57. TL: Ehkäpä 20 vuodessa pääsemme jo siihenkin, että ihmisiltä kiel­letään rekan ajaminen. 

    Siinä vai­heessa on jo hävin­nyt niin paljon muitakin työ­paikko­ja, että sosial­is­mi on toiv­ot­tavasti myöskin ehtinyt kehit­tyä. Muuten jäl­ki on rumaa.

  58. Sylt­ty: Mut­ta et sinä voi vyöryt­tää noi­ta kulu­ja yksit­täiselle reis­sulle. Et säästä yhtään auton huolto‑, pääoma‑, kat­sas­tus- tai vaku­u­tusku­luis­sa vaik­ka kävis­it lähikau­pas­sa kävellen, pait­si jos auto on vain kaup­pareis­su­ja varten.

    Toisaal­ta on väärin jät­tää nämä kulut täysin laske­mat­ta. Muuten­han työ­nan­ta­jakin voisi mak­saa kilo­metriko­r­vauk­sen sijas­ta ben­sara­haa. On tot­ta, ettei niiden laskem­i­nen ole suo­ravi­ivaista eivätkä ne ole lin­eaarisia, mut­ta eivät ne silti kokon­aan katoa.

    Tietysti jos lähtöko­h­ta on se, että auto pitää olla joka tapauk­ses­sa (kuten maaseudul­la usein pitääkin), ja se mak­saa minkä mak­saa, voi esimerkik­si pääo­maku­lun jät­tää ikään kuin huomioimat­ta. On se silti olemassa.

  59. Jyr­ki S.:
    Ihmette­len aina sitä, miten Ran­skas­sa voi onnis­tua se, että kaupun­git ja muut taa­ja­mat ovat täyn­nään eri­laisia pikkukaup­po­ja. Liike­taloudel­liset lainalaisu­udet kun pätevät sielläkin. 

    Pienet mar­ketit tar­joa­vat Kes­ki-Euroopas­sa samaa bulkkia kuin Suomes­sakin, ja sanois­in niitä ole­van suun­nilleen samal­la tihey­del­lä — tosin tiivis kylä-pikkukaupunki­rakenne sal­lii ainakin yhden kau­pan per kylä, käve­ly­matkan päässä asu­tuk­ses­ta. Tästähän Osmo on kir­joit­tanut paljon. Mut­ta eri­lais­ten pikkukaup­po­jen kir­jo tulee leipo­moista, lihakaupoista jne. jot­ka tar­joa­vat laat­ua ja palvelu­ja joi­ta Suomes­sa ei saa oikein mis­tään: lähiruokaa, hyvää tuoret­ta leipää (ei mar­ket­tien paistopis­teen bulkkia). Ran­skas­sa arvoste­taan hyvää ruokaa ja raa­ka-ainei­ta aivan toisel­la taval­la kuin Suomes­sa, ja vaik­ka hyper­mar­ketista saa Kes­ki-Euroopas­sakin leivät halvem­mal­la, mon­et ihmiset mak­sa­vat laadus­ta ihan mielellään.

    1. Käyn sil­loin täl­löin lomaile­mas­sa Pora­vances­sa, lähel­lä Aptin kaupunkia. Apt on noin Nurmek­sen kokoinen kaupun­ki, mut­ta ruokakau­pan taso ylit­tää Stock­an herkun. Miten on Nurmek­ses­sa? Sitä, kuin­ka alas duop­o­li on vienyt ruuan tar­jon­nan Suomes­sa ei ymmär­rä, ellei käy ulko­mail­la. Tästä kär­sii eri­tyis­es­ti suo­ma­laisen maatalous.

  60. Kalle:
    Minus­ta fik­suin tun­te­mani auki­olo­lain­säädän­tö on ran­skalaisil­la. Sun­nun­tai on sun­nun­tai ja kau­pat kiin­ni. Muuten auki­o­lo on vapaa­ta. Sun­nun­ta­iauki­olon sijas­ta olisin paljon mielum­min näh­nyt pitkät lauantaiaukiolot.

    Oli ehkä joskus noin.

    Ruokakau­pat ovat kyl­lä ainakin tääl­lä omil­la kul­mil­la Pari­i­sis­sa joka päivä auki klo 22 asti.

  61. Sylt­ty:
    Mik­si ihmis­ten pitäisi vähen­tää säästämistä, että voisi­vat lisätä rahankäyt­töä päivit­täis­tavaroi­hin? Hehän voivat kohden­taa niitä uudelleen, ostaa vaik­ka vähem­män jotain muuta.

    Muuten­han viinien tuomi­nen maitokaup­paan ei muu­ta mitään. Ihmiset juo­vat sen minkä juo­vat, enem­pää ei halu­ta, eikä oikein olisi varaakaan. Eipä koodarei­den tarvekaan ole siitä vähen­tynyt, että nykyään on tehokkaampia ohjel­moin­tikieliä kuin 90-luvulla.

    Mitä tulee työl­lisyy­teen, niin se voi joko kas­vaa tai vähen­tyä, ei voi tietää. Vähen­tymi­nen on ihan hyvä arvaus, mut­ta toisaal­ta kyl­lä pidem­mät auki­oloa­jat ja sitä kaut­ta halvem­mat hin­nat saa­vat ihmiset käyt­tämään enem­män rahaa päivit­täis­tavaroi­hin. Päivit­täis­tavaraoi­hin vir­taa­va lisära­ha voi tul­la hyvinkin vaikka­pa rav­in­to­lamyyn­nistä, verkkokaupasta. 

    Ja ainakin ulko­maalaiset tur­is­tit käyt­tävät rahaa kaupois­sa sil­loin, kun ne ovat auki ja harvem­min sil­loin, kun ne ovat kiinni.

    Eli minä uskon että päivit­täis­tavaroi­hin käytetään entistä enem­män rahaa. Työl­lisyy­destä en uskalla sanoa mitään, se voi men­nä ylös tai alas tai men­nä päik­seen +-0.

    Kyl­lä minä muis­tan kuin­ka sil­loin, kun sun­nun­taisin kau­pat eivät saa­neet olla ollenkaan auki, jär­sit­ti­in sun­nun­taisin van­ho­ja perunoi­ta ja tehti­in jämistä pyt­ti­pan­nua (jos oli uno­htunut käy­dä edel­lisenä päivänä kau­pas­sa!). Ei sitä halun­nut men­nä Siwaan ja ostaa kallista normiruokaa. Sun­nun­ta­iauki­o­lo kas­vat­ti aivan var­masti mei­dän per­heen päivit­täis­tavar­alaskua, vaik­ka joskus har­voin tulikin ostet­tua Siwasta kallis nakkipaketti.

    Eikä teil­lä ollutkaan jääkaap­pia ja pakastin­ta? Muisitkvu­naoi kuvaan ne tul­vi­at ara­vanoirmei­hin joskus 1976.

    Pien­ten lähikaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­o­lo sal­li­ti­in jo 80-luvulla.

  62. Poju Antsa­lo: On oikeas­t­aan henkilön omas­ta tilanteesta kiin­ni, miten hyvin “ulos­mit­taus” onnis­tuu. Voi olla, että työn­tan­ta­ja tar­joaa mah­dol­lisu­u­den tehdä 15 min­u­ut­tia ylitöitä, jos­ta net­toaa sen 5 euroa ilman yli­työlisääkin, jon­ka voi sit­ten “tuh­la­ta” lähikau­pan kalli­im­paan hin­taan ja säästää 5 min­u­ut­tia aikaansa ver­rat­tuna kauem­mas­sa kau­pas­sa käymiseen. Tun­tuuko kau­pas­sa käymi­nen työltä vai vapaa-ajal­ta on sit­ten jokaisen oma asia. Mitä mukavampi työ, sitä arvot­tomam­paa vapaa-aika on suh­teessa tun­tipalkkaan. Mitä ikävämpi työ, sitä enem­män pitäisi vapaa-aikaansa arvostaa. Ikävimpi­en töi­den tek­i­jöi­den kan­nat­taa voit­taa iso pot­ti rahaa loto­ssa ja “ostaa” työ­nan­ta­jal­taan vapaa-aikaa niin paljon kuin sitä on “myytävänä”, eli irti­sanoutua. Samal­la taval­la ikävien asioiden viemää aikaa pitäisi arvot­taa rahas­sa tun­tipalkkansa mukaan ja mukavampi­en asioiden viemää aikaa vähem­män, jos ollenkaan, kos­ka “arvo” on mukavuudessa.

    Tuo nyt ei ole aina kovin yksinker­tainen asia.

    Entä, jos pitää työstään, ja halu­aa tehdä sen hyvin, pääosin mukavien kol­le­goit­ten­sa kanssa/tavoin, mut­ta pomo on eräi­den muiden kera luonut työ­paikalle pelon ilmapi­irin, mm. vih­jaile­mal­la sil­loin täl­löin, kuka kul­loinkin on ehdot­tanut irti­san­omis­tasi, jol­loin et voi luot­taa heistä juuri yhteenkään. Ilmas­sa haisee lisäk­si men­neit­ten ja tule­vien YT-kier­rosten vaiku­tusten kirous … Kenellekään et voi juuri asioista puhua! Mik­si muuten irti­sanomisil­moituk­si­in on kir­jat­tu: “Osit­tain salas­sa pidettävä?”

    Nau­ti siinä sit­ten mukavas­ta(?) työstäsi, kun ko. olo­suh­teet työ­paikalla syövät osan työte­hostasi ja ongelmia on liki mah­do­ton uno­htaa vapaa-ajal­lakaan. (Aamuöisinkään). Organ­isaa­tion kulis­sit (“hyvänä työym­päristönä!”) ovat kuitenkin edelleen pystyssä. Luulisin silti, että ongel­mat niiden takana oli­si­vat ratkaistavissa.

    En tiedä moniko maamme, sen yri­tys­ten ja työn­tek­i­jän oma­l­takin kannal­ta tärkeää työtä tekevä räpiköi/taistelee vielä työ­paikallaan vas­taa­van negati­ivisen kier­teen syövereis­sä. Fik­suim­mat, nuoret ja koulute­tut osaa­jat, jot­ka eivät ole kotomaamme “turpeeseen” sidot­tu­ja, voivat lähteä esim. ulko­maille helpoiten. Kun työ­paikko­jen määrä vain vähe­nee maas­samme, ei tässä kai auta enää muu, kuin olla vain “tough enough” aivan lop­pu­un asti.

    Moni työy­hteisö on tiety­iltä osil­taan pahasti sairas! Jos avaat suusi, ja puhut ongelmista, mm. pomon rai­voko­htauk­sista ja siitä, mitä niiden kanssa pitäisi menetel­lä, saanet siitä palkak­si vain tiedon lop­putilistä, sil­lä kos­to elää var­masti vah­vana nar­sistien keino­va­likoimis­sa. Pitäisikö ottaa mallia? (Hah, turha luul­la, sil­lä säälin kaikkia asianosaisia.)

    Ymmär­rän nyt aiem­paa jonkin ver­ran parem­min, mik­si mm. Työter­veyslaitok­selta, joka on käsit­tääk­seni Suomes­sa se laitos, jos­sa täl­laisia ja monia muitakin työelämän kipupis­teitä ja vaivo­ja on tutkit­tu, on leikat­tu bud­jet­tia. Mik­si paha ongel­ma, jos­ta sen kohtei­den on vaikein­ta puhua, halu­taan kieltää, jopa val­tio­val­lan tahol­ta? Onko ratkaisu muka jo keksitty? 

    (Pitänee lukea myös T. Ala­soinin näköjään osin oma­l­la ajal­laan (Työmin­is­ter­iölle) tekemä työpoli­it­ti­nen tutkimus Nro 5 vuodelta 1990, jon­ka ‘pelastin’ itsel­leni erään organ­isaa­tion hylkykir­jo­jen hyllystä. Tuo taisi olla Ala­soinin tekemä väitöskir­ja, joka näem­mä tarkastet­ti­in Helsin­gin yliopis­tossa. Se ei ole vält­tämät­tä ihan oman alani keskeis­in­tä sisältöä, mut­ta ajat­telin silti, jos vaik­ka ratkaisun avain, tai edes ‘johtolanko­ja’ löy­ty­isi sieltä (?). 

    Jos maallemme halu­taan parem­paa kil­pailukykyä, tulisi sen ongel­mat kar­toit­taa ja ratkaista Suomes­sa organ­isaa­tio, ala ja yri­tys ker­ral­laan, esimerkik­si aakkosjärjestyksessä.)

  63. Eräs uhri: Tuo nyt ei ole aina kovin yksinker­tainen asia.

    Entä, jos pitää työstään, ja halu­aa tehdä sen hyvin, pääosin mukavien kol­le­goit­ten­sa kanssa/tavoin, mut­ta pomo on eräi­den muiden kera luonut työ­paikalle pelon ilmapi­irin, mm. vih­jaile­mal­la sil­loin täl­löin, kuka kul­loinkin on ehdot­tanut irti­san­omis­tasi, jol­loin et voi luot­taa heistä juuri yhteenkään. Ilmas­sa haisee lisäk­si men­neit­ten ja tule­vien YT-kier­rosten vaiku­tusten kirous …Kenellekään et voi juuri asioista puhua! Mik­si muuten irti­sanomisil­moituk­si­in on kir­jat­tu: “Osit­tain salas­sa pidettävä?”

    Nau­ti siinä sit­ten mukavas­ta(?) työstäsi, kun ko. olo­suh­teet työ­paikalla syövät osan työte­hostasi ja ongelmia on liki mah­do­ton uno­htaa vapaa-ajal­lakaan. (Aamuöisinkään). Organ­isaa­tion kulis­sit (“hyvänä työym­päristönä!”) ovat kuitenkin edelleen pystyssä. Luulisin silti, että ongel­mat niiden takana oli­si­vat ratkaistavissa.

    Työ­paikan ilmapi­iri on osa työtä. Vaik­ka saisi tehdä työssään juuri niitä asioi­ta, joiden tekemis­es­tä naut­tii kovasti (suurim­mal­la osal­la tuskin on näin opti­maa­li­nen tilanne), niin kyl­lä huono ilmapi­iri työ­paikalla tuhoaa muka­van työn edel­ly­tyk­set. Jos ongelmia on mah­do­ton uno­htaa vapaa-ajal­laan, niin sil­loin on pakko myön­tää, ettei pidä työstään (työ pitää siis sisäl­lään annet­tu­jen työte­htävien lisäk­si olo­suh­teet, jois­sa työ tehdään).

    Oman näke­myk­seni mukaan työ­paikoil­la kiin­nitetään huomio­ta työ­tur­val­lisu­u­teen ja ergono­mi­aan liit­tyvi­in asioi­hin, mut­ta henkisen hyv­in­voin­nin edis­tämiseen ja tur­vaamiseen ei ole juuri mitään keino­ja tai halua.

  64. Emil­ia: Mut­ta eri­lais­ten pikkukaup­po­jen kir­jo tulee leipo­moista, lihakaupoista jne. jot­ka tar­joa­vat laat­ua ja palvelu­ja joi­ta Suomes­sa ei saa oikein mis­tään: lähiruokaa, hyvää tuoret­ta leipää (ei mar­ket­tien paistopis­teen bulkkia). Ran­skas­sa arvoste­taan hyvää ruokaa ja raa­ka-ainei­ta aivan toisel­la taval­la kuin Suomes­sa, ja vaik­ka hyper­mar­ketista saa Kes­ki-Euroopas­sakin leivät halvem­mal­la, mon­et ihmiset mak­sa­vat laadus­ta ihan mielellään.

    Eiköhän tässä ole taustal­la myös nois­sa mais­sa pitkään vallinnut kotiäiti/rouvakulttuuri. Kun per­heessä on rou­va kotona, on hänel­lä aikaa kiertää 3–4 eri liik­keessä tekemässä päivän ruokaos­tok­set. Har­va töis­säkäyvä suo­ma­laisäi­ti tai ‑isä on halukas vastaavaan.

  65. Eräs uhri:
    Tuo nyt ei ole aina kovin yksinker­tainen asia.


    Moni työy­hteisö on tiety­iltä osil­taan pahasti sairas! Jos avaat suusi, ja puhut ongelmista, mm. pomon rai­voko­htauk­sista ja siitä, mitä niiden kanssa pitäisi menetel­lä, saanet siitä palkak­si vain tiedon lop­putilistä, sil­lä kos­to elää var­masti vahvana …

    Voisiko tuo johtua osit­tain pomon liian suures­ta stres­sistä ja siitä, ettei hän kestä painet­ta? Höyry­pan­nuis­sakin on varovent­ti­ili. Liian kuuma höyryn­purkaus tai tulis­tunut höyry voi vahin­goit­taa hel­posti ihmisiä lähipiirissä.

    Ehkä joku voisi myös selit­tää pomolle, miten esimerkik­si laivan laidoi­tus kestää aal­tokuor­man rankan iskun. Sen ensim­mäisenä kohtaa­va ulko­laidoituk­sen yksit­täi­nen levy ei sitä ehkä yksin kestäisikään, vaan tuki­rakenne sen takana, kaaret, jäykkääjät ja kehyskaaret, polviot ja palk­it, otta­vat kan­taak­seen kukin osan kuor­mas­ta yhdessä. Yht­enäisenä kokon­aisuute­na rakenne kestää parem­min kuin sen osat erik­seen ja toi­sis­taan erillään.

    Kun koko rak­en­teen jokainen osa toimii yhdessä, jakaa kuor­maa ja tarvit­taes­sa myötää hie­man suurim­man kuor­mi­tuk­sen aikana, eikä petä, kestää tuo iso­jakin kuormia. Ei pidä uno­htaa, että aikoinaan niitat­tu­jen laivo­jen vuosikym­meninä, saat­toi joskus jokainen yksit­täi­nen niit­tikin olla tärkeä. Jos niit­tili­itok­sen yksikin niit­ti pet­tää tai pois­te­taan äärikuor­man alla, eivät jäl­jelle jääneet ehkä enää kuor­maa kanna. 

    Jo höyry­laivo­jen aikana opit­ti­in tietämään, että on myös tärkeää, että potkuri, akseli, laaker­it (mm. työn­tövoiman vas­taan­ot­ta­va), höyrykone, kat­ti­la jne. toimi­vat hyvin yhdessä. Laivan kapteenin, konepääl­likön ja koko miehistönkin tulee toimia yhteis­tu­umin. Ilman kaikkien sauma­ton­ta yhteis­peliä (ja joskus luot­sia) voi lai­va pää­tyä ajele­hti­maan avut­tomana, pää­tyä kar­ille, tai upota.

    Päät­täjien olisi kan­nat­tanut lukea riit­tävästi, esim. Kipling’iä, ennenkuin läh­tivät leikkaa­maan Suo­mi-laivas­ta palo­ja, kuten viimek­si ope­tus­ta ja tutkimus­ta. Opiskelu­un ja lukemiseen kan­nat­taa käyt­tää aikaa ja vaivaa, vaik­ka sit­ten jonkin kir­jan yhteen luku­unkin kuluisi joskus jopa mon­en Päivän työ.

  66. Emil­ia: Mut­ta eri­lais­ten pikkukaup­po­jen kir­jo tulee leipo­moista, lihakaupoista jne. jot­ka tar­joa­vat laat­ua ja palvelu­ja joi­ta Suomes­sa ei saa oikein mis­tään: lähiruokaa, hyvää tuoret­ta leipää (ei mar­ket­tien paistopis­teen bulkkia). Ran­skas­sa arvoste­taan hyvää ruokaa ja raa­ka-ainei­ta aivan toisel­la taval­la kuin Suomes­sa, ja vaik­ka hyper­mar­ketista saa Kes­ki-Euroopas­sakin leivät halvem­mal­la, mon­et ihmiset mak­sa­vat laadus­ta ihan mielellään.

    En näe mitään syytä sille, mik­si mar­ketis­sakin ei voisi olla hyvää laat­ua. Kuten sanoin, Itäkeskuk­sen City­mar­ketis­sa on Faz­erin leipo­mo, joka main­os­taa, että leivät on leiv­ot­tu jauhoista asti paikalla. Pitää paikkansa, jos uskon sitä leip­iä hyl­lyt­tänyt­tä henkilöä, jon­ka kanssa asi­as­ta jut­telin. Hän ker­toi itse olleen­sa paikalla aamus­ta asti tekemässä taik­i­naa ja pais­ta­mas­sa leipiä. 

    Leipo­mo voisi var­masti olla jonkun muunkin kuin Faz­erin, mut­ta ihan hyviä ne leivät minus­ta ovat.

  67. Kepa: Eiköhän tässä ole taustal­la myös nois­sa mais­sa pitkään vallinnut kotiäiti/rouvakulttuuri. Kun per­heessä on rou­va kotona, on hänel­lä aikaa kiertää 3–4 eri liik­keessä tekemässä päivän ruokaos­tok­set. Har­va töis­säkäyvä suo­ma­laisäi­ti tai ‑isä on halukas vastaavaan.

    Siältää osan mut­ta vain osan totu­ud­es­ta. Jos kaup­ta ovat smasa ort­telis­sa, niin nopeat­si­han niisä käy. Se,mminkin kun kaup­pia sti­etää asi­akkana tarpeet. nSem­minkin kun sam­l­la kuule kort­tlein uutiset (juorut).

    Ruokaa tehdään enem­män kotona perusaineksista.

  68. En kyl­lä moit­tisi Suomea huonos­ta leipä­tar­jon­nas­ta, pikem­minkin täysin päin­vas­toin. Mitä itse on nois­sa välimeren mais­sa käynyt, niin kyl­lä se on nimeno­maan kalatis­ki, mikä aiheut­taa kateutta. 

    Sak­sas­sa taas on hyviä bratwurset­ja. Mut­ta leivät? Ei kyl­lä koskaan ole tarvin­nut ihastel­la ulko­mail­la että onpas hyvä leipä­tar­jon­ta, pikem­minkin päin­vas­toin. Ei siel­lä ole ruisleipää, rieskaa taik­ka kar­jalan­pi­irakkaa. On vain vaalea­ta leipää ja sit­ten on vaalea­ta leipää ja sit­ten vielä lisää vaalea­ta leipää. Espan­jalaista boc­cataa voi ihan hyvin tehdä tääl­läkin, ei siihen espan­jaista patonkia tarvita.

  69. Markku af Heurlin: Siältää osan mut­ta vain osan totu­ud­es­ta. Jos kaup­ta ovat smasa ort­telis­sa, niin nopeat­si­han niisä käy. 

    En toki tarkoit­tanutkaan, että tämä olisi ain­oa syy. Mut­ta kyl­lä kau­pas­sakäyn­ti­in menee selvästi enem­män aikaa, jos pitää 3–4 eri kau­pas­sa jonot­taa vuoroaan (jois­sakin tapauk­sis­sa vielä erik­seen palve­lutiskille ja kas­salle), vaik­ka kau­pat oli­si­vatkin lähekkäin.

  70. Anony­mous: Meil­lä Kallios­sa on varaa pitää kuukausi­tolkul­la Franzeninkadun entistä Siwaa tyhjänä.

    Meil­lä = HOK-Elan­nol­la? Juu, var­masti voi olla tila tyhjil­lään maail­man tap­pi­in, ei jää rahas­ta kiinni. 

    Vakavam­min, kiin­teistöön on tulos­sa putkire­mont­ti, joten uuden vuokralaisen löytämi­nen liiketiloi­hin määräa­jak­si voi olla haas­tavaa. Sel­l­aise­naan pitäisi tilo­jen kel­va­ta, remon­toin­ti on tässä vai­heessa melko kan­nat­tam­a­ton vaihtoehto.

  71. Toveri Stal­in on lausunut: “Tover­it. Dialek­tik­ka opet­taa meille, että mei­dän tulee tarkastel­la asioi­ta mon­es­ta näkökul­mas­ta, sil­lä vain yhdestä näkökul­mas­ta tarkastele­mal­la saamme niistä yksipuolisen kuvan.”

    Tämän opet­ti meille suuri Stalin.

  72. Kepa: En toki tarkoit­tanutkaan, että tämä olisi ain­oa syy. Mut­ta kyl­lä kau­pas­sakäyn­ti­in menee selvästi enem­män aikaa, jos pitää 3–4 eri kau­pas­sa jonot­taa vuoroaan (jois­sakin tapauk­sis­sa vielä erik­seen palve­lutiskille ja kas­salle), vaik­ka kau­pat oli­si­vatkin lähekkäin.

    Enpä tuo­hon osaa mitään sanoa, kun käsi­tyk­seni ran­skalaise­ta elämän­menos­ta perus­tuu lähin­nä Kau­ris­mäen eloku­vaan le Havre.

  73. Kate: Markki­na­t­aloudessa kulut­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta asioiko kau­pas­sa joka kil­pailee edullisem­mil­la hin­noil­la vai pitem­mil­lä auki­oloa­joil­la. Jos tai siis kun kulut­ta­jat val­it­se­vat pitem­mät auki­oloa­jat ja ovat valmi­ita mak­samaan sen tuo­mas­ta lisä­mukavu­ud­es­ta niin myös työ­paikko­ja syntyy.

    Jos taas enem­mistö kulut­ta­jista val­it­see mielum­min edulliset hin­nat ei auki­oloa­jatkaan mu

    Ideaa­li­nen markki­na­t­alous ei päde täl­lä het­kel­lä ruokakaup­po­jen kohdal­la. Markki­noil­la val­lit­see täl­lä het­kel­lä oli­gop­o­li, ja ideaal­i­ta­pauk­ses­sakin tar­jon­taa rajaa kaup­po­jen sijain­ti ja niiden saavutet­tavu­us suh­teessa nor­maalei­hin kulkure­it­tei­hin. Käytän­nössä mah­dol­lisu­ut­ta val­in­taan ei ole kuin raja­tusti. Esimerkik­si itsel­läni on kyl­lä 10 kilo­metrin säteel­lä kaksinu­meroinen määrä ruokakaup­po­ja pikkukaupoista Pris­moi­hin ja City­mar­ketei­hin, mut­ta niistä kaik­ki kuu­lu­vat kolmeen ketju­un (S, K ja Lidl), ja tar­joa­vat hyvin saman­laista tuote­va­likoimaa, hyvin saman­laista auki­oloaikatar­jon­taa, vieläpä samo­jen ketju­jen kaup­po­jen sisäl­lä samankokois­t­en kaup­po­jen kohdal­la ident­tisin hin­noin. Ketjut määräävät hin­nat, eikä pikkukaupois­sa minkään tuot­teen hin­ta ole saman ketjun isoa kaup­paa (Pris­ma tai City­mar­ket) edullisem­pi. Eivätkä ne kil­paile laadul­lakaan. Hin­tak­il­pailu on näis­sä ketjuis­sa osoitet­tu suurim­mille kaupoille, ja pienem­pi­en rooli on aset­taa hin­tansa sit­ten siitä hin­tata­sos­ta ylöspäin, ja pitää yllä samaa valikoimaa, jota muutkin samo­jen ketju­jen kau­pat ylläpitävät — ja olla sen tarkem­min erikoistumatta.

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.