Henkinen torikammo maailmantilan selityksenä?

Voisiko henk­i­nen torikam­mo (ago­rafo­bia) olla yht­enä seli­tyk­senä vas­takkainaset­telun kär­jistymiselle maail­mas­sa? Tärkein on tietysti taloudel­lisen men­estyk­sen epä­ta­sainen jako ja jakau­mas­sa tapah­tuneet nopeat muutokset.

Mon­elta tahol­ta on viime aikoina kuu­lunut, että län­si­maisen lib­er­al­is­min arvot – tai oikeas­t­aan urbaani arvolib­er­al­is­mi – on se, mitä he eniten inhoavat.

Tätä sanoma tulee yhtäläis­es­ti islamisti­fun­damis­teil­ta kuin Repub­likaanien puoluekok­ouk­ses­sa Trumpia kan­nat­tavil­ta punaniskoilta.

Ilmeis­es­ti osa ihmi­sistä halu­aa tur­val­lisen yhteiskun­nan, jos­sa arvo­valin­nat ovat ylhäältä annet­tu­ja ja jos­sa maail­man ole­mas­saololle ja ihmisenä olemisen per­im­mäisille kysymyk­sille on jokin selkeä seli­tys. Sel­l­aisen löytää helpoiten uskon­non piiristä – ihan minkä uskon­non piiristä hyvänsä.

Syvä, autori­tati­ivi­nen ja tuomit­se­va uskon­nol­lisu­us on usein osa henkistä ago­rafo­bi­aa. Sama ei toi­mi kään­täen niin kuin eivät kaik­ki punaiset autotkaan ole paloau­to­ja; kaikkia usko­vaisia ei voi luokitel­la henkisik­si agorafobisteiksi.

Selkeän maail­manku­van ohel­la moni halu­aa selkeitä sään­töjä ja saman­laise­na pysyvää päiväjärjestys­tä – kiin­teät ruo­ka-ajat ja päivää ryt­mit­tävät arkiru­ti­init helpot­ta­vat päivän kulkua.  Jokin tarkoi­tus kai luostarei­den tiukalla ja kaava­maisel­la päiväo­hjel­mal­la on?

Lib­er­aali­in ajat­telu­un kuu­luu, että ihmi­nen saa olla myös kon­ser­vati­ivi ja vaik­ka murskaa­van luon­non­ti­eteel­lisen näytön vas­tais­es­ti uskoa, että maail­ma on luo­tu 6000 vuot­ta sit­ten, kun­han ei yritä pakot­taa mui­ta samaan muot­ti­in. Arvokon­ser­vati­ivi on kuitenkin kon­ser­vati­ivi tässäkin. Tur­valli­nen ja selkeä maail­manku­va ei ole tur­valli­nen, elleivät muutkin tun­nus­ta sitä. Moni tiukkaa sukupuo­likuria vaa­ti­va näyt­tää ole­van paljon kiin­nos­tuneem­pi muiden sukupuolielämästä kuin omas­taan eikä eri­tyis­es­ti uskon­to ole hei­dän mielestään ihmisen oma asia.

Uskon­nos­ta luop­umis­es­ta on määrät­ty kuole­man­tuomioi­ta sekä kris­til­lisessä että islami­laises­sa maail­mas­sa. Jul­ma on myös Jeho­van­todis­ta­jien yhä voimas­sa ole­va käytän­tö luo­pi­oiden sulkem­i­nen per­he- ja sukuyhteisöstä.

Uskon­toon liit­tyvässä suvait­se­mat­to­muudessa tuskallisin kon­flik­ti Euroopas­sa on täl­lä het­kel­lä islami­laisen fun­da­men­tal­is­min kanssa, kun taas Yhdys­val­lois­sa suur­in­ta vaivaa aiheut­ta­vat kris­ti­tyt fun­da­men­tal­is­tit ja hei­dän autori­taari­nen maailmankuvansa.

Uskon­nolli­nen kon­ser­vati­ivi vihaa usein toisia uskon­to­ja, mut­ta vielä enem­män uskon­not­to­muut­ta.  Edustin joskus min­is­ter­inä Suomea YK:n AIDS-kok­ouk­ses­sa. Siel­lä katoliset ja islami­laiset liit­tou­tu­i­v­at tiivi­isti keskenään vas­tus­ta­maan homosek­suaalien oikeuk­sien tunnustamista.

Älymys­tö ei sekään ole vapaa henkises­tä ago­rafo­bi­as­ta. Älymys­tö ei his­to­ri­an saatossa ollut mitenkään eri­tyisen arvolib­er­aalia. 1930-luvul­la van­not­ti­in ääri­oikeis­ton ja 1970-luvul­la stal­in­is­min nimi­in. Pyrkimys tur­val­liseen maail­manku­vaan on ollut joh­dat­ta­jana niis­säkin.  Kumpikaan ryh­mä ei ollut eri­tyisen suvait­se­vainen toisin ajat­telijoi­hin nähden.

Vaik­ka henk­i­nen ako­rafo­bisti etsii usein tur­val­lisia ajat­telun rajo­ja uskon­nos­ta, myös malliset ide­olo­giat saat­ta­vat tar­jo­ta toiv­ot­tu­ja ajat­telun rajo­ja. Net­ti­maail­man tuo­ma tiedonväl­i­tyk­sen heimou­tu­mi­nen edis­tää myös tätä. Jot­ta blogikom­men­toi­jien ei tarvitse sanoa tätä sanon, että esi­in­tyy tätä ahdaskat­seisu­ut­ta myös vihreässä kuplassa.

Onko henk­i­nen ago­rafo­bia syn­nyn­näi­nen asia vai voiko avarakat­seisu­ut­ta oppia? Oppimisen puoles­ta puhuu se, että urbaani lib­er­al­is­mi on yleistynyt val­tavasti viimeisen 150 vuo­den aikana – samanaikaises­ti seku­laarin maail­mankäsi­tyk­sen kanssa.

Lib­er­aali avarakat­seisu­us liit­tyy kaupunkei­hin – on aina liit­tynyt. Jo anti­ikin Rooman ajoil­ta löy­tyy kir­joituk­sia, jois­sa taivastel­laan maalais­tol­lo­jen ajat­te­lu­ta­paa. Yhdys­val­lois­sa repub­likaanien pahim­mat punaniskat tule­vat keskilän­nen osaval­tioista ja lib­er­aalit itä- ja län­sir­an­nikon kaupungeista. Niin­pä voisi ajatel­la, että kaupungis­tu­misen myötä myös urbaani lib­er­al­is­mi tuli yleistymään.

Nyt kuitenkin mon­en mielestä muu­tos on ollut liian nopeaa ja he kaipaa­vat henkises­ti tur­val­lisen ahtaaseen maail­maan niin kun torikam­moinen halu­aa pois toril­ta tur­val­liseen ahtauteen.

Toiv­ot­tavasti tämä on kuitenkin akan­vir­ta, jon­ka aika hoitaa.

 

[Kor­jat­tu. van­halesta­di­o­laiset muutet­tu Jehovantodistajiksi]

156 vastausta artikkeliin “Henkinen torikammo maailmantilan selityksenä?”

  1. Sekoi­tat toisi­in­sa jeho­van todis­ta­jat ja van­hoil­lislesta­di­o­laiset. Van­hoil­lislesta­di­o­laiset eivät lope­ta kanssakäymistä uskos­ta luop­unei­den per­heen­jäsen­ten­sä kanssa.

    1. Muutin Jeho­van­todis­ta­jik­si, vaik­ka teki mieli muut­taa muo­toon joidenkin van­halesta­di­o­lais­ten, mut­ta jos nämä tapauk­set ovat yksit­täisiä eikä seu­raun­nan määräämiä, kor­jaus on perusteltu.

  2. “Nyt kuitenkin mon­en mielestä muu­tos on ollut liian nopeaa ja he kaipaa­vat henkises­ti tur­val­lisen ahtaaseen maail­maan niin kun torikam­moinen halu­aa pois toril­ta tur­val­liseen ahtauteen.”

    Ahtaisi­in ympyröi­hin kaipaa­vat myös lib­er­aalit. Esimerkik­si vihreät esi­in­tyvät usein avoimuu­den ja suvait­se­vaisu­u­den sanansaat­ta­ji­na, mut­ta he ovat hyvin halut­to­mia kohtaa­maan tai suvait­se­maan maail­mankat­so­muk­sia ja näke­myk­siä, jot­ka soti­vat hei­dän omi­aan vastaan. 

    Todel­lisu­udessa ihmiset kestävätkin huonos­ti avoimuut­ta, onpa ihmi­nen maail­mankat­so­muk­seltaan lib­er­aali tai konservatiivi.

    Jos psykolo­geil­ta ja psyki­a­treil­ta kysyt­täisi­in, niin mon­et kai vas­taisi­vat, että ihmi­nen tarvit­see henkiseen tas­apain­oon samaa kuin lapsetkin eli rakkaut­ta, rajo­ja, tois­tu­vu­ut­ta, ennustet­tavu­ut­ta, pysyvyyt­tä ja tiet­ty­jen fyy­sis­ten tarpei­den täyttymisen.

    Jot­ta tuo saavute­taan, täy­tyy maail­maa sulkea rajusti nykyis­es­tä, kos­ka nykyään muu­tos on liian nopeaa. Se, mikä nyt tapah­tuu kymme­nessä vuodessa, pitäisi laa­jen­taa tapah­tu­maan sadas­sa vuodessa.

  3. Uskon­to on aina havait­tu hyväk­si aseek­si “niitä mui­ta” vas­taan. Epä­var­muus ja elämän­tus­ka helpot­tuu, kun uskon­to antaa kaiken tarvit­ta­van vieläpä täältä ikuisu­u­teen asti.

    Amerikan pres­i­dent­ti­vaa­likam­pan­jois­sa puhu­ja yrit­tää nos­tat­taa kuuli­jat hur­mos­ti­laan. Voisi puhua nykyter­mein psyykkauk­ses­ta. Olisiko puheel­la samaa vaiku­tus­ta, jos sen pitäisi lukea vain painotekstinä.

    Psykolo­gias­sa var­maan löy­tyy tutkimus­ta joukko­hys­te­ri­as­ta ym laumailmiöistä.Ihminen on kuulem­ma laumaeläin.Siksi rock­kon­ser­tis­sa fiilis on suo­raan ver­ran­nolli­nen yleisömäärään. Tun­tuu mukaval­ta tietää ole­vansa saman­mielis­ten seurassa.

  4. “Lib­er­aali avarakat­seisu­us liit­tyy kaupunkeihin…”
    Pääsään­töis­es­ti kyl­lä. Ihan yksiselit­teistä tämäkään ei ole. Esim. kun kat­selin vuo­den 2015 eduskun­tavaalien jäl­keen, miten Espoos­sa oli äänestet­ty, oli Perus­suo­ma­laiset suurin puolue Lep­pä­vaaras­sa ja Espoon keskuksessa.

  5. “Uskon­toon liit­tyvässä suvait­se­mat­to­muudessa tuskallisin kon­flik­ti Euroopas­sa on täl­lä het­kel­lä islami­laisen fun­da­men­tal­is­min kanssa, kun taas Yhdys­val­lois­sa suur­in­ta vaivaa aiheut­ta­vat kris­ti­tyt fun­da­men­tal­is­tit ja hei­dän autori­taari­nen maailmankuvansa.”

    Mun mielestä näi­den kah­den ilmiön ver­taami­nen on harhaan­jo­htavaa. Kris­til­lisiä yhteisöjä, jot­ka hyväksy­i­sivät merkit­tävis­sä määrin ter­ror­in ja väki­val­lan esim. homo­ja, raiskatuk­si tullei­ta naisia ja vääräuskoisia vas­taan ei ole.

  6. Ongel­ma ei vält­tämät­tä ole maail­man avau­tu­mi­nen sinän­sä, vaan se että mei­dät on kaik­ki kas­vatet­tu elämään pienessä kuplas­sa. Vielä 90-luvul­la inter­netiä ei (juurikaan) ollut ja maa­han­muut­to oli ver­rat­tain pien­tä. Voi olla että nyt syn­tyvät lapset oppi­vat automaat­tis­es­ti psykol­o­giset keinot joil­la kaikkial­ta tul­vivia ideoita ja ihmisiä voidaan mie­len sisäl­lä hallita.

    Muu­tok­sen pitäisi aina tapah­tua niin hitaasti että adap­taa­tio siihen voi tapah­tua sukupolvien mukana. Muu­tok­sen tapahtues­sa yhden sukupol­ven sisäl­lä jää aina väli­in­putoa­jia jot­ka eivät syys­tä tai tois­es­ta onnis­tuneet sopeu­tu­maan uuteen. Olen pitkään ollut sitä mieltä että inter­net saat­taa olla ihmiskun­taa eniten muut­ta­va keksin­tö — vielä enem­män kuin autot tai tietokone yksinään — ja sen aiheut­ta­mat kult­tuuriset ja yhteiskun­nal­liset muu­tok­set ovat var­masti vas­ta aluillaan.

  7. Hieno ana­lyysi ja tek­sti! Lisäisin tähän vain sen, että siirtolaisuuden/pakolaisuuden/maahanmuuton myötä kehi­tys­maid­en ja kehit­tyvien maid­en arvokon­ser­vatis­mi, uskon­nolli­nen ja aika usein fun­da­men­tal­isti­nen, haas­taa län­si­maid­en urbaanin lib­er­al­is­min. Myös Suomessa.

    Aja­tusleikkinä voisi pohtia tilan­net­ta, jos­sa täl­laista arvokon­ser­vati­ivista maa­han­muut­toa tulisi Helsinki­in hyvin lyhyessä ajas­sa huo­mat­tavasti ja samantien jär­jestet­täisi­in kun­tavaalit, jois­sa kaik­ki muut­ta­jat saisi­vat heti äänestää ja myös äänestäi­sivät tun­tien vaaleis­sa edustet­tuina ole­vien puoluei­den ohjel­mat. Täl­löin urbaanien lib­er­aalipuoluei­den kuten Vihreän liiton ja Vasem­mis­toli­iton kan­na­tus saat­taisi laskea.

    Maa­han­muu­ton yhtey­dessä esimerkik­si vihrei­den pitäisi parem­min tiedostaa se, että keskimääräi­nen Suomeen maail­man kri­isialueil­ta tul­lut on toden­näköis­es­ti arvokon­ser­vati­ivi, mikä näkyy täl­laisen henkilön suh­tau­tu­mises­sa esimerkik­si naisen ase­maan ja rooli­in suh­teessa mieheen tai naise­na elämiseen parisuh­teessa ja perheessä.

    Tämän­päivän Helsingis­sä joidenkin maa­han­muut­ta­jien uskon­nolli­nen kon­ser­vatis­mi saat­taa näkyä vaikka­pa las­ten suh­teessa samaa uskon­toa edus­tavi­in mut­ta ei kyseisen uskon­non ulkoisia tun­nus­merkke­jä käyt­tävi­in toisi­in lap­si­in: jälkim­mäisiä voidaan kiusa­ta ja karsas­taa. Ja myös keskimääräis­es­tä poikkea­vat samaa etnistä ryh­mää ja/tai uskon­toa edus­ta­vat aikuiset saat­ta­vat joutua vas­taa­van käyt­täy­tymisen tai toimin­nan kohteeksi.

  8. Valistus/Arvoliberalismi/Cult of rea­son on perustet­tu nimeno­maan uskon­nok­si. Kristi­nuskon korvaajaksi.

    Se on osoit­tau­tunut maail­man­his­to­ri­an verisim­mäk­si ja ahdas­mielisim­mäk­si kul­tik­si. Sen uhreik­si las­ke­taan nykyään vajaa parisa­taa miljoonaa.
    Vain sen tuke­ma toinen val­tio-uskon­to, Islam pääsee samoille murhalu­vuille, ja ilmeis­es­ti tulee lähi­aikoina jopa ohit­ta­maan sen. 

    Kristi­nuskol­la ja muil­la uskon­noil­la ei ole mitään vas­taavaa tarjottavana.

    Itse en panisi toivoani kaupunkien Cult of Reasoniin.

  9. Ihmi­nen on eläin. David Atten­bor­ough etsi jos­sakin TV-sar­jas­saan elämän tarkoi­tus­ta ja pää­tyi siihen, että se on elämän jatkami­nen, lisään­tymi­nen. Kaik­ki muu on gee­niemme näkökul­mas­ta turhaa.

    Ken­ties afrikkalaiset ovat meitä viisaampia, kun Afrikan väk­iluku kas­vaa ja euroop­palais­ten ei. Tule­vaisu­us on niiden, jot­ka sil­loin ovat paikalla. Yhdys­val­lois­sakin eniten lisään­tyvät ryh­mät ovat uskon­nol­lisimpia, kuten amishit ja hutteriitit.

  10. http://chartsme.com/ sivul­la voi tes­ta­ta oman poli­it­tisen kan­tansa 27 kysymyk­sel­lä, jot­ka eivät liity mitenkään politiikkaan. 

    Inho­sen­si­ti­ivysyys näyt­tää liit­tyvän poli­it­tiseen kantaan. 

    1) Don­ald Trump and the Pol­i­tics of Dis­gust ,

    2) Dis­gust Sen­si­tiv­i­ty, Polit­i­cal Con­ser­vatism, and Voting

    Kon­ser­vati­iveil­lä moraali­in liit­tyvät vah­vasti puh­tausar­vot: moral foun­da­tions teo­ri­an mukaan. Lib­er­aalit eivät pidä puh­tausar­vo­ja poli­it­tisi­na kysymyksinä. TED talk: Jonathan Haidt:The moral roots of lib­er­als and conservatives

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Espoo kaupunki?

    Kyl­lä se on. Espoon kaupun­ki, Esbo stad. Kuten var­masti poli­itikkona tiedät, kun­nal­lis­lain mukaan Suomes­sa on vain kun­tia. Eril­lisiä Kaupunke­ja ei enään ole, vaan mikä tahansa kun­ta saa käyt­tää itses­tään nimeä kaupunki.

  12. Blogikir­joit­ta­ja: Todel­lisu­udessa ihmiset kestävätkin huonos­ti avoimuut­ta, onpa ihmi­nen maail­mankat­so­muk­seltaan lib­er­aali tai konservatiivi.

    - -

    Jot­ta tuo saavute­taan, täy­tyy maail­maa sulkea rajusti nykyis­es­tä, kos­ka nykyään muu­tos on liian nopeaa. Se, mikä nyt tapah­tuu kymme­nessä vuodessa, pitäisi laa­jen­taa tapah­tu­maan sadas­sa vuodessa.

    Tässä on sel­l­ainen jän­nä asia, että ei muu­tok­sen vauhti ei tun­nu ole­van liian nopea lib­er­aaleille, vaan lähin­nä kon­ser­vati­iveille. Sinän­sä ostan kyl­lä väit­teen siitä, että sekä lib­er­aalit että kon­ser­vati­iv­it viihtyvät parhait­en omis­sa kuplis­saan ja sietävät huonos­ti mui­ta, mut­ta selvästikin jotain eroa näi­den ryh­mien välil­lä on muu­tok­sen sietokyvyssä.

    Jostain syys­tä ryh­mäi­den­ti­teet­ti “vihreän kuplan” sisäl­lä on niin vah­va, että se ei enää tarvitse ulkoisia tun­nus­merkke­jä ja on siten jotakuinkin immuu­ni muu­tok­selle. Hip­steri kyke­nee paradok­saalis­es­ti luo­maan me-henkeä äärim­mäis­es­tä indi­vid­u­al­is­mista. Kon­ser­vati­ivi sen sijaan luo omaa iden­ti­teet­tiään sel­l­ais­ten käsit­tei­den kuin “isän­maa” tai “uskon­to” ympärille, ja näi­den käsit­tei­den muu­tos on suo­ra uhka oma­lle identiteetille.

  13. Kai se voimakkain ja kult­tuuri-impe­ri­al­is­tisin uskon­to tässä ajas­sa on tämä viher­vasem­mis­to­lainen suvait­se­vaisu­us, joka on luonut omat pyhät teok­sen­sa ja val­lan­nut pääosan medi­as­ta ja taiteesta. Pyhien tietokone­mallien perus­teel­la aje­taan alas taval­lis­ten ihmis­ten työ­paikko­ja, ja vaa­di­taan lihan syön­nin lopet­tamista, yksi­ty­isautoilun, haja-asu­tuk­sen ja kaiken ihmisen laji­tyyp­il­lisen elämän­ta­van kieltämistä. Ja papis­to medi­as­sa pistää jalka­pu­uhun kaik­ki vähänkin uskos­sa horjuvat.

    Tasa-arvo on typ­is­tet­ty tarkoit­ta­maan sek­suaalivähem­mistö­jen oikeuk­sia ja nais­ten oikeut­ta saa­da selvästi alakyn­nessä olevil­ta miehiltä viimeisetkin voimavarat itselleen.

    Ei ihme että tämä kult­tuuri-impe­ri­al­is­mi nos­taa vas­tavoimak­seen län­si­mais­sa Trumpin ja Hal­la-ahon kaltaisia poli­itikko­ja, henkilöitä jot­ka näkevät että tosi­asi­at eivät viher­vasem­mis­toa tue, ja jot­ka ovat kyllin kovanahkaisia vas­tus­ta­maan medi­an papistoa.

  14. Yksi yhdis­tävä tek­i­jä eri­lais­ten “ahdamielis­ten” ryh­mien nousun taustal­la on run­sas joukko nuo­ria miehiä ilman arvostet­tua ja luon­te­vaa polkua eteen­päin yhteiskun­nas­sa. Tilanteeseen liit­tyy usein myös koet­tua sor­toa tai hyl­jeksin­tää joidenkin tois­t­en toimesta.

    > Niin­pä voisi ajatel­la, että kaupungis­tu­misen myötä myös urbaani lib­er­al­is­mi tuli yleistymään

    Ei vält­tämät­tä. Myös kas­vavis­sa kaupungeis­sa voi olla näköalat­tomien nuorten miesten joukko­ja. En tiedä, mut­ta uskon­so­ture­i­ta saat­taisi Euroopas­sa lähteä paljon kaupungeista. Nuorten miesten toimet­to­muus tai syr­jin­tä toimii radikalisoi­tu­misen kasvupo­h­jana niin kaupungeis­sa kuin maaseudul­la. Vaik­ka kaupungeis­sa on his­to­ri­al­lis­es­ti aina ollut kaikki­in suun­ti­in lib­er­aal­isti katso­via kaup­pamiehiä, sinne mahd­tuu myös sul­je­tumpia yhteisöjä (eikä kaupun­gin koon kas­vami­nen niitä vält­tämät­tä pienen­nä, vaan voi käy­dä myös päinvastoin).

    > Nyt kuitenkin mon­en mielestä muu­tos on ollut liian nopeaa ja he kaipaa­vat henkises­ti tur­val­lisen ahtaaseen maail­maan niin kun torikam­moinen halu­aa pois toril­ta tur­val­liseen ahtauteen.

    Minus­ta tun­tuu, että arvolib­er­al­is­min (esim. sek­suaa­li­nen tasa-arvo) vastareak­tio ei olisi kovin keskeinen syy. Syytä voi olla myös esimerkik­si talous­la­man tuo­mas­sa tur­vat­to­muudessa, ja pelos­sa menet­tää oma val­ta jon­nekin talouselämän ja poli­ti­ikan sisäpi­ireille. Nuo ovat ehkä todel­lisem­pia uhkia nuo­rille miehille kuin sek­suaaliseen tasa-arvoon liit­tyvät kysymykset.

    Kaupunki­laiset (tai osa heistä) saat­ta­vat aset­tua tässä “vastapuolen” ase­maan sik­si, että voivat syr­jäy­tynei­den näkökul­mas­ta edus­taa kaikkia noi­ta tek­i­jöitä, ja eli­it­tiä (val­ta, aate, raha) joka edus­taa vain itseään.

    “Torikam­mo” ter­minä voisi toki kat­taa myös pelon val­lan etään­tymistä, yhteiskun­nan hylk­iök­si ajau­tu­mista ja kaupunkien men­estyk­sekkäimpi­en ryh­mien / maail­mankansalais­ten eli­itik­si julis­tau­tu­mista kohtaan. Mainit­se­masi ahdaskat­seisu­us kuplas­sa voi tässä myös ruokkia ja vahvis­taa vastakkainasettelua.

    > Toiv­ot­tavasti tämä on kuitenkin akan­vir­ta, jon­ka aika hoitaa.

    Pitäisi hoitaa myös ne syyt. Islamin radikalisoi­tu­misen taustal­la on esimerkik­si vuosikym­menten koke­mus jonk­in­moi­ses­ta syr­jin­nästä. Osa noista islami­laisen maail­man reak­tioista voi toki men­nä aikanaan ohi samaan tapaan kuin kristi­nusko on ajan kulues­sa luop­unut jois­tain tiukim­mista kan­nois­taan. Mut­ta kyl­lä nois­sa nyky­i­sis­sä radikalisoi­tu­mi­sis­sa on kyse muus­takin kuin vain arvokosser­vatismin hitaas­ta muun­tu­mis­es­ta arvolib­er­al­is­mik­si. Pitää siis ottaa noiden ryh­mien muutkin negati­iviset koke­muk­set huomioon, ja hoitaa asi­at kun­toon kaikin osin.

    Suomes­sa (joka on yksi maail­man mod­ern­im­meista maista) kyse ei voi olla täl­lai­sista iki­aikaisen kon­ser­v­a­tivis­min jään­teistä ja niistä eroon kas­vamis­es­ta. Nuo tais­tot on Suomes­sa käy­ty jo kymmenet vuodet sitten.

    On toivea­jat­telua ajatel­la, että gen­eroituneista ongelmista pää­sisi eroon jät­tämäl­lä ne / niiden syyt huomiotta. Voivat ne hai­h­tu­akin, mut­ta voivat yhtä hyvin myös radikalisoitua.

  15. “Voisiko henk­i­nen torikam­mo (ago­rafo­bia) olla yht­enä seli­tyk­senä vas­takkainaset­telun kär­jistymiselle maailmassa?”

    Voisiko seli­tyk­senä olla, että prim­i­ti­iviset uskon­not ja eri­laiset ismit ovat syr­jäyt­tämässä tieteel­lisen maail­mankat­so­muk­sen ja län­si­maisen val­i­tuk­sen ajan perinnön?

  16. “Lib­er­aali avarakat­seisu­us liit­tyy kaupunkei­hin – on aina liit­tynyt. Jo anti­ikin Rooman ajoil­ta löy­tyy kir­joituk­sia, jois­sa taivastel­laan maalais­tol­lo­jen ajattelutapaa.”

    Taha­ton huumori on vähän noloa mut­ta hauskaa.

    Anti­ikin Roomas­sa, muuten, maalainen oli “paganus”. Myöhem­min pakana alkoi tarkoit­taa ylipään­sä henkilöä joka surkeudessaan ei vielä ollut omak­sunut viral­lista uskon­toa ja ide­olo­giaa. Hmmm…

    Enkä nyt siis tarkoi­ta, että kan­nat­taisin tietämät­tömyyt­tä ja type­r­yyt­tä. En vain usko, että polit­tis­es­ti kor­rek­ti kult­tuuri ja puheta­pa on kaikkien etu­jen mukainen — vaik­ka se punav­ihreässä kuplas­sa siltä voi näyttääkin

  17. Osmo Soin­in­vaara: Janne, muik­stele Pohjois-Irlanbtia. Kak­si kristi­nuskon haaraa otti aika veris­es­ti yhteen ihan vähän aikaa sitten.

    Tämän kon­flik­tin uskon­nol­lista ulot­tuvu­ut­ta on vaikea pitää merkit­tävänä oikein mil­lään mit­tar­il­la, eri­tyis­es­ti huomioiden Irlan­nin ja Englan­nin vaikean men­neisyy­den. Katolis­ten syr­jin­tä oli vain keino pitää nation­al­is­tit alis­te­tus­sa ase­mas­sa, ei päämäärä sinänsä.

    Nyky­isin rauhan paras tae on se ~50% väestöstä joka iden­ti­fioi itsen­sä jon­nekin muualle kuin nationalisti/unionistileireihin.

    1. Tämän kon­flik­tin uskon­nol­lista ulot­tuvu­ut­ta on vaikea pitää merkit­tävänä oikein mil­lään mit­tar­il­la, eri­tyis­es­ti huomioiden Irlan­nin ja Englan­nin vaikean men­neisyy­den. Katolis­ten syr­jin­tä oli vain keino pitää nation­al­is­tit alis­te­tus­sa ase­mas­sa, ei päämäärä sinänsä.

      Kyl­lä, uskon­nol­lisen kon­flik­tin taustal­la oli sosi­aalien eri­ar­voisu­us — aivan niin kuin sun­ni ja shia-mus­lim­ien välilläkin.

  18. Janne:
    “Uskon­toon liit­tyvässä suvait­se­mat­to­muudessa tuskallisin kon­flik­ti Euroopas­sa on täl­lä het­kel­lä islami­laisen fun­da­men­tal­is­min kanssa, kun taas Yhdys­val­lois­sa suur­in­ta vaivaa aiheut­ta­vat kris­ti­tyt fun­da­men­tal­is­tit ja hei­dän autori­taari­nen maailmankuvansa.”

    Mun mielestä näi­den kah­den ilmiön ver­taami­nen on harhaan­jo­htavaa. Kris­til­lisiä yhteisöjä, jot­ka hyväksy­i­sivät merkit­tävis­sä määrin ter­ror­in ja väki­val­lan esim. homo­ja, raiskatuk­si tullei­ta naisia ja vääräuskoisia vas­taan ei ole.

    Pitäisin enem­mänkin harhaan­jo­hta­vana evake­lis­ten ja tiukko­jen kon­ser­vati­ivien syyt­tämistä Trumpin nousus­ta. Esi­vaalien perus­teel­la nämä ryh­mät pitävät Trumpia surut­tomana, kryp­tolib­er­aali­na newyork­i­laise­na, jon­ka abort­ti­vas­taisu­us on pelkkää teat­te­ria. Trumpin vara­pres­i­dent­ti­valin­nan osum­i­nen Penceen on juuri näi­den ryh­mien kosiskelua.

    Osmon rin­nas­tus on muuten ihan vali­di. Kysymys on vain aste­vai­hteluista: siitä, mihin vertaa.

    USA:n evanke­liset ja fun­da­men­tal­is­tit ovat itsessään kohta­laisen mukavia ja omil­laan toimeen­tule­via ihmisiä, mut­ta jos heitä ver­taa vaik­ka kveekarei­hin, nyt ja his­to­ri­as­sa, voidaan havai­ta em. ole­van suh­teel­lisen taka­pa­juista ja sivistymätön­tä porukkaa. Onnek­si ei ole monia kveekare­i­ta, joi­hin verrata.

    Euroopas­sa voimme ver­ra­ta vas­taavasti Suomen tataare­i­ta ja uudem­pia muham­met­ti­laisia. Em. men­estyvät ja eivät pidä meteliä itses­tään, kun taas jälkim­mäiset… Onnek­si tässäkään tapauk­ses­sa ver­tailuko­htia ei ole paljoa, voisi muuten katu­mus iskeä!

    Kveekar­it, tataar­it, juu­ta­laiset, yhteishyvää vaali­vat kaupunkilib­er­aalit: kaik­ki nämä ovat väistyvää rotua. Mil­loin muka­vat ihmiset ymmärtävät oman arvon­sa ja lait­ta­vat kam­poi­hin aina ja kaikkial­la lisään­tyville öykkäreille? Vähin­tä mitä he voisi­vat tehdä, olisi han­kkia enem­män lapsia.

  19. grön:Pyhien tietokone­mallien perus­teel­la aje­taan alas taval­lis­ten ihmis­ten työ­paikko­ja, ja vaa­di­taan lihan syön­nin lopet­tamista, yksi­ty­isautoilun, haja-asu­tuk­sen ja kaiken ihmisen laji­tyyp­il­lisen elämän­ta­van kieltämistä.

    tosi­asi­at eivät viher­vasem­mis­toa tue, ja jot­ka ovat kyllin kovanahkaisia vas­tus­ta­maan medi­an papistoa.

    Tosi­asi­at? Suomes­sa syödään lihaa ja aje­taan autol­la enem­män kuin koskaan ja ei-viher­vasem­mis­to märisee siitä, että sekä lihan­syön­ti ja autoilu on koh­ta kiel­let­ty. Uno­htunut on sekin, että autoveroa las­ket­ti­in muu­tam­ma vuosi sit­ten aika tuntuvasti.

    En myöskään ymmär­rä miten glob­al­isaa­tion aiheut­ta­ma työ­paikko­jen uus­jako liit­tyy vasurei­hin, kun Paa­vo Arhin­mä­ki ja kump­pan­it ovat kyl­lä tässä asi­as­sa innokkaasti kään­tämässä pyörää taak­sepäin. Näk­isinkkin glob­al­isaa­tion nimeno­maan oikeis­to­laisu­u­den ja kap­i­tal­is­min voit­tona, kun ei se ainakaan sosial­is­mia ole.

  20. Evert the NeveR­est:
    “Voisiko henk­i­nen torikam­mo (ago­rafo­bia) olla yht­enä seli­tyk­senä vas­takkainaset­telun kär­jistymiselle maailmassa?”

    Voisiko seli­tyk­senä olla, että prim­i­ti­iviset uskon­not ja eri­laiset ismit ovat syr­jäyt­tämässä tieteel­lisen maail­mankat­so­muk­sen ja län­si­maisen val­i­tuk­sen ajan perinnön? 

    Älä liioit­tele. Suomes­sakin 25% ihmi­sistä äänestä pahim­mil­laan kom­mu­nis­te­ja ja kom­mu­nis­mi on kyl­lä enem­män uskon­nolli­nen, kuin tieteelli­nen maail­mankat­so­mus. Kom­m­mu­nisti ei usko järkipuhet­ta eikä aat­teen opetuk­set perus­tu tieteeseen, vaik­ka he itse tiukasti muu­ta väit­tävät. Peruskom­mu­nisti on maail­man menos­ta vielä enem­män pihal­la kuin peruspersu.

  21. Evert the NeveR­est:

    Voisiko seli­tyk­senä olla, että prim­i­ti­iviset uskon­not ja eri­laiset ismit ovat syr­jäyt­tämässä tieteel­lisen maail­mankat­so­muk­sen ja län­si­maisen val­i­tuk­sen ajan perinnön?

    Hoh hoh. Tieteen ja demokra­t­ian ase­ma on vakaampi kuin koskaan ja inter­net levit­tää sitä entistäkin laa­jem­malle. Sekös hih­hulei­ta kismit­tää ympäri maailman.

  22. Kuka sanoo, että 70-luvun stal­in­is­tit oli­vat älymystöä? 

    (Toiv­ot­tavasti kukaan tuol­loin itsen­sä molem­pi­in ryh­mi­in kuu­lu­vak­si luokitel­lut ei provosoidu tästä kysymyk­ses­tä. Jos provosoituu, ei tai­da vieläkään kuu­lua jälkim­mäiseen ryhmään!))

    Nähdäk­seni todel­lisel­la älymys­töl­lä oli tuol­loin malt­tia olla hil­jaa, eli nou­dat­taa liiken­teessä nou­datet­tavaa peri­aatet­ta: “viisaampi väistää”, ja antaa mainit­tu­jen kiihkoil­i­joiden huo­ma­ta jatkos­sa virheen­sä myöhem­min ihan itse. Sil­loinen tilanne ei sen­tään vaat­in­ut kovin paljoa muuta.

  23. Sylt­ty: Peruskom­mu­nisti on maail­man menos­ta vielä enem­män pihal­la kuin peruspersu.

    Olisiko noin? Väit­täisin, että kisa on kova!

  24. Voi ihmistä! Tämä on iso ja tärkeä kysymys, ja Osmo Soin­in­vaara pohdiskelee sitä ansiokkaasti.

    Maail­ma muut­tuu niin nopeasti, että se herät­tää monis­sa ihmi­sis­sä tor­jun­taa. Yksi seu­raus tästä on meil­lä län­si­mais­sa pop­ulis­mi, joka yleen­sä vas­tus­taa nyky­maail­man ilmiöitä ja haikailee palu­u­ta men­neeseen aikaan (jonne ei kuitenkaan ole mah­dol­lista palata).

    Tyyp­il­listä on, että pop­ulis­mi suh­tau­tuu asioi­hin tunne edel­lä ja tosi­a­sioi­ta koete­taan sit­ten muoka­ta tämän mukaisik­si. Järkevän ihmisen kun taas luulisi ensin otta­van huomioon tosi­asi­at ja vas­ta sen päälle otta­van mukaan tunteen.

    Tyyp­il­listä on, että täl­lainen aihe saa mon­et kom­men­toi­jat irvaile­maan ja syyt­tämään niitä aat­tei­ta ja uskon­to­ja, joi­ta he itse vas­tus­ta­vat (tais­in­pa itsekin moi­seen hie­man sor­tua edel­lisessä, leikkimielisessä kom­men­tis­sani). Taitaa kuitenkin olla niin, ettei mikään aate tai uskon­to sinän­sä sisäl­lä ahdas­mielisyyt­tä, mut­ta mikä tahansa niistä saat­taa siihen sortua.

    Ain­oa lääke moi­seen lie­nee avoin keskustelu. Ongel­ma on tietysti se, että siihen eivät kaik­ki pysty.

  25. Maalaisjunt­ti­na alkoi niskaani kuumen­taa, toiv­ot­tavasti toivun tästä avarammaksi.

    1. Ennen kuin kuumo­tut maalaisjun­teista, muista että sitaat­ti oli peräisin anti­ikin Roomas­ta ja tietysti mkään­täjältä, jota en tunne. He eliv­ät paljon eristyneem­pää elämää kuin maanvil­jeli­jät esimerkik­si Suomessa.

  26. Uskon­toilmiön käsit­te­ly kanat­taisi aloit­taa totea­muk­ses­ta ettei maail­mas­ta ole löy­tynyt ain­oatakaan ihmisy­hteisöä jos­sa ei ilmenisi jonkin­laista uskon­nol­lisu­ut­ta. Se mitä nim­itämme “uskon­nok­si” on siis pikem­minkin jonkin­lainen alku­peräi­nen ajat­telu­laatu, eikä suinkaan mikään “opilli­nen” konstruktio. 

    Esimerkik­si Durkheim teki mah­timit­taisen ja knni­an­hi­moi­sen yri­tyk­sen alku­peräisen uskon­nol­lisen ajat­telu­laadun kuvaamisek­si. Hän saat­toi olla jois­sain asiois­sa väärässä, mut­ta itse kysymyk­se­naset­telun suh­teen oike­as­sa. Hän kaivoi esille tavat joil­la kult­tuurievoluu­tion ensi askelmil­la ihmisen laji­tyyp­il­liset “sosi­aaliset” omi­naisu­udet muut­tuvat kog­ni­ti­ivisik­si peruskat­e­gorisoin­neik­si, ja nämä meta­mor­foosit aut­ta­vat meitä yhä ymmärtämään mis­tä näis­sä tajun­nal­li­sis­sa ilmiöis­sä pohjim­mil­taan on kyse. 

    Tuol­laisen lajinke­hi­tyk­sel­lisen per­spek­ti­ivin päälle tarvit­semme sit­ten vielä omaa aikalaisa­jat­telu­amme koske­van his­to­ri­al­lisen ana­lyysin. Eli siis ana­lyysin koskien euroop­palaisen uuden ajan “karte­si­o­laista” par­a­dig­maa, eriy­tyvän sub­jek­tin ja objek­tivoitu­van todel­lisu­u­den vas­tako­htaa. Siihen­hän kaik­ki oma aikalaisjärkemme perustuu. 

    Karte­si­o­lainen par­a­dig­ma syn­nyt­ti eriy­tyvän sub­jek­tin puolel­la indi­vid­u­al­is­min, yksilön­va­paudet ja ‑oikeudet, kansal­lis­val­tion (indi­vid­u­al­is­tisen ihmisku­van yhteisöpro­jek­tiona) sekä edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian. Objek­tivoitu­van todel­lisu­u­den puolel­la kehit­tyivät empiris­mi, luon­non­ti­eteet, tekni­ik­ka ja teolli­nen hyvinvointi. 

    Noiden par­a­dig­maat­tis­ten tek­i­jöi­den vaiku­tuk­ses­ta maail­ma ja ihmisen eline­hdot ovat muu­ta­man viime vuo­sisadan kulues­sa koke­neet muu­tok­sen, joka on tuhatk­er­tainen ver­rat­tuna laji­his­to­ri­an koko aiem­man miljon­nan vuo­den aikana tapah­tuneeseen muu­tok­seen yhteen­sä. Ja, huo­matkaa, emer­genssi on seu­raus­ta aivan tietys­tä, tietyt alku­peräiset kult­tuuriset perus­ratkaisut tehneen ja tietyt par­a­dig­maat­tiset kog­ni­ti­iviset omi­naisu­udet tiet­tyyn his­to­ri­al­liseen aikaan syn­nyt­täneen euroop­palaisen kult­tuurin muutoksesta. 

    Eri­ty­isti­etei­den kehit­tymi­nen oli olen­nainen osa euroop­palaisen uuden ajan “val­is­tus­ta”. Tiedonalo­jen jako on kuitenkin ollut jaku­va pysähtymätön pros­es­si, jon­ka ylikas­vamisen seu­rauk­se­na elämme nyt erään­laises­sa “opil­lis­es­ti” ori­en­toituneessa “ismien” maail­mas­sa, jos­sa muun käsite­sekaan­nuk­sen lisäk­si kyky erot­taa tiedol­lisia ja aat­teel­lisia isme­jä toi­sis­taan on katoa­mas­sa. Tästä “opil­lisu­u­den” vääristämästä tiedol­lis­es­ta harhas­ta johtuen pohdiskelemme nyt esimerkik­si näitä uskon­nol­lisu­u­teen ja fun­da­men­tal­is­mi­in liit­tyviä ongelmia. 

    Vähän enem­män tosi­ti­etoa — so. durkheim­i­laista sosi­olo­giaa ja syvyysp­sykolo­giaa — eikä mei­dän tarvit­sisi vält­tämät­tä rämpiä aivan his­to­ri­at­tomis­sa ja harhai­sis­sa käsite­todel­lisuuk­sis­sa. Nythän nämä keskuste­lut ovat kuin suo­raan apinoiden planeetalta.

  27. Viisaam­mat väit­tävät, että lib­er­al­ism edelleen voit­taa alaa. Esim kas­vatuk­ses­sa yhä laa­jem­min tot­tel­e­vaisu­u­den kor­vaa pyrkimys muista rip­pumat­tomaan itsel­lisyy­teen. http://www.the-american-interest.com/2016/07/10/when-and-why-nationalism-beats-globalism/
    Per­im­miltään kaikissa ide­olo­giois­sa ja poli­ti­ikas­sa on kyse tun­teista — lähin­nä pelosta. Pelko ja tyy­tymät­tömyys ovat ne tun­teet, jot­ka aja­vat mei­dät pohdiskele­maan, muo­toile­maan teo­reet­tisia maail­manku­via (=selviy­tymis­strate­gioi­ta) ja liit­tymään yhteen elon­jäämisvi­et­timme ajam­i­na muut­taak­semme mail­man itsellemme tur­val­lisem­mak­si. https://www.amazon.com/Power-Emotion-Politics-Philosophy-Ideology/dp/1137593504?ie=UTF8&keywords=The%20Power%20of%20Emotion%20in%20Politics%2C%20Philosophy%2C%20and%20Ideology&qid=1464581474&ref_=sr_1_1&s=books&sr=1–1

    Kiitos hyvästä ja avoimes­ta ana­ly­y­sistä jälleen.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennen kuin kuumo­tut maalaisjun­teista, muista että sitaat­ti oli peräisin anti­ikin Roomas­ta ja tietysti mkään­täjältä, jota en tunne. He eliv­ät paljon eristyneem­pää elämää kuin maanvil­jeli­jät esimerkik­si Suomessa.

    Joku tuos­sa edel­lä kuitenkin esit­ti nuo ajatuk­set vas­tako­htana nykya­jan kaupunkei­hin liit­tyvälle lib­er­aali­ille avarakatseisuudelle. 😉

    Kaupungeis­sa avarakat­seisu­ut­ta ja suvait­se­vaisu­ut­ta on esi­in­tynyt his­to­ri­as­sa maaseu­tua run­saam­min sik­si, että kaupun­git ovat rak­en­tuneet kau­pan ympärille. Kau­pankäyn­ti edel­lyt­tää luon­te­vaa kanssakäymistä eri­lais­ten, hie­man vier­aampi­enkin taho­jen kanssa.

    Maaseudun avarakat­seisu­us ja suvait­se­vaisu­us tulee Suomes­sa taas ainakin siitä, että maaseudul­la tyyp­il­lis­es­ti ollaan tekemi­sis­sä kaikkien naa­purei­den kanssa. Tämä vas­tako­htana kaupungeille, jois­sa ihmiset tapaa­vat use­am­min vali­ta viiteryh­män­sä ja olla tekemi­sis­sä paljolti vain tuon oman viiteryh­män­sä kanssa (työvä­ki, eli­it­ti, kuplalaiset, ikäryh­mä, puolue­tover­it, ammat­tiryh­mä, prätkäkerho).

    Maaseudul­la saat­taa toisaal­ta olla enem­män sel­l­aista uskon­nol­lisu­ut­ta, joka erot­taa yhden ryh­män omak­si saarek­keek­seen. Mut­ta uskon­to­ja on kaupungeis­sakin. Ja kun las­ke­taan nuo ylä maini­tut saman­mielis­ten ryh­mit­tymät päälle, ihmis­ryh­miä toi­sis­taan eriyt­tävää klikkiy­tymistä liie­nee kaupungeis­sa enem­män kuin maaseudulla.

    Sekin on muuten havait­tavis­sa selvästi, että kuplalaiset koke­vat itsen­sä vah­vasti eri joukok­si kuin maalaiset tai per­sut. Luulen että maalaiset ja per­sut koke­vat itsen­sä enem­män muiden ryh­mien kanssa rin­nasteisik­si normikansalaisik­si. Kuplalais­ten vieroksum­ista esi­in­tyy kyl­lä, mut­ta ehkä enem­män ajatel­tuna niin, että kuplalaiset ovat erikoistapaus, ja itse ollaan samaa mas­saa val­taeem­mistön kanssa.

  29. Sep­po Oikko­nen:
    Uskon­toilmiön käsit­te­ly kanat­taisi aloit­taa totea­muk­ses­ta ettei maail­mas­ta ole löy­tynyt ain­oatakaan ihmisy­hteisöä jos­sa ei ilmenisi jonkin­laista uskonnollisuutta. …

    Uskon­not voi nähdä myös varhaise­na tieteenä ja varhaise­na hallintona. Nämä ovat sit­tem­min eriy­tyneet omik­si aloik­seen, mut­ta uskon­to on säi­lyt­tänyt osan funk­tiois­taan. Vähän samaan tapaan kuin tietei­den äidis­tä, filosofi­as­ta on irtaan­tunut monia tieteenalo­ja, mut­ta filosofia on silti säi­lyt­tänyt “muu­tamia eriy­tymät­tömiä speku­loin­tiko­htei­ta” itsellään.

    Näin tarkastel­tuna uskon­nol­lisu­us ei olisi ehkä tarve sinän­sä, vaan vain yksi tiedon jär­jeste­lyn ja maail­man­menon selit­tämisen tarpeen vuo­sisato­jen aikana kitey­tymä ilmen­tymä (joka on joil­tain osin muut­tunut sisäis­es­ti myös pakol­lisik­si normis­toik­si pelkän vapaan tutkimuk­sel­lisen ase­man sijaan).

    Karte­si­o­laisu­uskin voidaan nähdä omi­tuise­na pint­tymänä, joka on tosin ollut hyödyk­si, kos­ka on kon­tribuoin­ut (mainit­se­maasi tapaan) moni­in mui­hin teo­ri­oi­hin ja ajat­telumallei­hin, jot­ka ovat aut­ta­neet jär­jestämään maail­manku­vaamme. Se omi­tu­isu­us karte­si­o­laisu­udessa on jonk­in­moinen aja­tus kaiken mater­ian pääl­lä lei­ju­vas­ta sielus­ta tai vapaas­ta tah­dos­ta, joka niin vah­vasti ohjaa omaa kuvaamme itses­tämme tuon yhden mallin kaut­ta hah­mot­tamisen suuntaan.

    Tieteel­lis­es­ti jonkin­lainen holis­mi voisi olla karte­si­o­laisu­ut­ta luon­te­vampi tapa tarkkail­la maail­maa ja sen toimin­nal­lisia suhtei­ta. Mut­ta jos homme pelit­tää karte­si­o­laisu­u­den kaut­ta, niin hyvä niin. Yksinker­taisin teo­ria on kuitenkin sama kuin tieteelli­nen totu­us. Joten ollaan sit­ten karte­si­o­laisia henkiä niin kauan kuin jotain toimi­vam­paa ja vähem­män ilmas­sa liju­vaa keksitään. 😉

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Janne, muik­stele Pohjois-Irlanbtia. Kak­si kristi­nuskon haaraa otti aika veris­es­ti yhteen ihan vähän aikaa sitten.

    Ei vaan kak­si kansal­lisu­ut­ta otti yhteen. Miehit­täjä ja miehitet­ty. Uskon­to nyt sat­tui men­emään samaa jakolin­jaa pitkin

    1. Kaik­ki uskon­nol­liset yhteeno­tot ovat pohjim­mal­taan kah­den eri sosi­aalisen ryh­män yhteenot­to­ja. Mut­ta Ian Pais­ley oli siis pap­pi, joka julisti papin omainaisu­udessa veren­hi­moista tari­naansa. Jos kat­g­soo Pohjois-Irlan­tia sosi­aal­isin silmäla­sein (kuten pitääkin) kan­nat­taisi kat­soa niin mös mui­ta uskon­non nimis­sä käy­tyjä yhteenottoja.

  31. teekkari:

    Jostain syys­tä ryh­mäi­den­ti­teet­ti “vihreän kuplan” sisäl­lä on niin vah­va, että se ei enää tarvitse ulkoisia tun­nus­merkke­jä ja on siten jotakuinkin immuu­ni muu­tok­selle. Hip­steri kyke­nee paradok­saalis­es­ti luo­maan me-henkeä äärim­mäis­es­tä indi­vid­u­al­is­mista. Kon­ser­vati­ivi sen sijaan luo omaa iden­ti­teet­tiään sel­l­ais­ten käsit­tei­den kuin “isän­maa” tai “uskon­to” ympärille, ja näi­den käsit­tei­den muu­tos on suo­ra uhka oma­lle identiteetille.

    En olisi aivan var­ma. On asioi­ta, jois­sa Vihrei­den asenne on niin äärim­mäi­nen, että se ärsyt­tää jopa itseään vihreinä pitäviä ja vihre­itä äänestäviä. Vihreät puolueena on liian usein harhau­tunut panos­tavaan val­tavasti aikaa ja ener­giaa lop­ul­ta varsin mar­gin­aal­is­ten asioiden hoita­miseen ja samaan aikaan paljon tärkeäm­mät suuria ihmis­määriä koske­vat asi­at jätetään hunningolle.

    Äänestän vihre­itä, kos­ka muut puolueet ovat vielä huonom­pia ja niistä on vielä vaikeampi löytää vakavas­tiotet­tavia ehdokkaita.

    Usein fanatis­mi kään­tyy itseään vas­taan. Tiedän ihmisiä, jot­ka eivät halua ker­toa todel­lista mielipi­det­tään jois­sakin asiois­sa, kos­ka asialli­nen keskustelu ei ole mah­dol­lista ilman, että keskustelua yrit­tävä leimat­ti­in suo­raan type­r­äk­si jun­tik­si. Tiedän ihmisen, joka muut­ti mieltään eräässä asi­as­sa, kos­ka hän ei halun­nut olla samaa mieltä sel­l­ais­ten ihmis­ten kanssa, jot­ka eivät kykene keskustele­maan kom­pro­mis­seista, vaan leimaa­vat pien­täkin kom­pro­mis­sia kan­nat­ta­vat vastapuolen kan­nat­ta­jik­si, vaik­ka tosi­asi­at ja ihmisen toim­inta ker­to­vat, että niin ei voi olla.

  32. xyzzy: Ei vaan kak­si kansal­lisu­ut­ta otti yhteen. Miehit­täjä ja miehitet­ty. Uskon­to nyt sat­tui men­emään samaa jakolin­jaa pitkin

    Jos kolme vuo­sisa­taa aiem­min paikalle muut­tanei­den siir­to­lais­ten jälkeläisiä pide­tään miehit­täjinä — ja ikään kuin siten imp­likoidaan, että heitä ihan oikeutetustikin pitäisi vetäistä nekku­un, niin pelkästään Euroopas­sa olisi joka puolel­la verisiä neniä vaik­ka mil­lä mital­la (pitäisikö esim. suo­ma­lais­ten lähteä vetämään pietar­i­laisia käkättimeen?)

  33. Jos ja kun on ole­mas­sa tieteel­listä tietoa sen levit­tämi­nen on val­is­tus­ta. Tieteel­lisen tiedon vas­tus­t­a­mi­nen usko­musten poh­jal­ta on taas type­r­yyt­tä, jota kenenkään ei tarvitse suvaita. 

    Jostain syys­tä yksi puolue leimaa kek­sit­ty­jen val­hei­den kumoamista “suvaise­mat­to­muudek­si” ja “sanan­va­pau­den rajoit­tamisek­si”. Se on kummallista.

  34. Juho Laatu:
    Maaseudun avarakat­seisu­us ja suvait­se­vaisu­us tulee Suomes­sa taas ainakin siitä, että maaseudul­la tyyp­il­lis­es­ti ollaan tekemi­sis­sä kaikkien naa­purei­den kanssa.

    Ja naa­puri onkin kas kum­maa saman väri­nen, samas­ta kylästä ja vielä samaa uskonlahkoakin!

  35. Blogikir­joit­ta­ja: Jos psykolo­geil­ta ja psyki­a­treil­ta kysyt­täisi­in, niin mon­et kai vas­taisi­vat, että ihmi­nen tarvit­see henkiseen tas­apain­oon samaa kuin lapsetkin eli rakkaut­ta, rajo­ja, tois­tu­vu­ut­ta, ennustet­tavu­ut­ta, pysyvyyt­tä ja tiet­ty­jen fyy­sis­ten tarpei­den täyttymisen.

    Uskon, että ihmiset kaipaa­vat ennen kaikkea kun­nioi­tus­ta tai tarkem­min san­ot­tuna uskoa siihen että toiset ihmiset otta­vat min­ut tosis­saan ja kun­nioit­ta­vat sitä mitä olen ja mitä puhun ja teen.

    Ihmi­nen, joka ei koe muiden kun­nioit­ta­van itseään syr­jäy­tyy ja katkeroituu.

    Jos ihmi­nen voimakkaasti samas­tuu johonkin ide­olo­giaan tai ryh­mään, kuten vaik­ka islami­in ja ara­bi­alaisu­u­teen, hän voi kokea ide­ol­giansa tai etnisyyten­sä halvek­sun­nan henkilöko­htais­es­ti. Jos siihen päälle tulee koke­mus, että kans­saih­miset syr­jivät tai eivät muuten kun­nioi­ta juuri min­ua, eivät vaik­ka suos­tu otta­maan töi­hin, ter­ror­istin edel­ly­tyk­set alka­vat olla kassassa.

    Tämän kun kaik­ki ne netin, ja vaik­ka eduskun­nan, rasis­tiset ja islam-vas­taiset meuhkaa­jat ymmärtäi­sivät, maail­mas­sa olisi paljon vähem­män väki­val­taa ja pelkoa.

    Soin­in­vaara: Jos kat­g­soo Pohjois-Irlan­tia sosi­aal­isin silmäla­sein (kuten pitääkin) kan­nat­taisi kat­soa niin mös mui­ta uskon­non nimis­sä käy­tyjä yhteenottoja.

    Jeps, län­si­mail­la ja etenkin USA:lla ja Bri­ta­nial­la on mus­li­mi-näke­myk­sen mukaan miljoonien mus­lim­ien kär­simys ja kuole­ma kan­tol­laan. Mielestäni näke­mys on hyvin perusteltavis­sa, vaik­ka toki se on hiukan yksioikoinen

  36. Itse kan­nat­taisin hallinto­muodok­si, “kan­sain­välistä viisas­ten ryh­mää”, johon pää­sisi vain meriiteillä.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaik­ki uskon­nol­liset yhteeno­tot ovat pohjim­mal­taan kah­den eri sosi­aalisen ryh­män yhteenot­to­ja. Mut­ta Ian Pais­ley oli siis pap­pi, joka julisti papin omainaisu­udessa veren­hi­moista tari­naansa. Jos kat­g­soo Pohjois-Irlan­tia sosi­aal­isin silmäla­sein (kuten pitääkin) kan­nat­taisi kat­soa niin mös mui­ta uskon­non nimis­sä käy­tyjä yhteenottoja.

    Hyvin kiteytet­ty.

    Ei vihan­pidon syy ole kuu­lu­mi­nen shia- tai sun­ni­lahkoon Islamin mais­sa, protes­tant­tei­hin tai katolisi­in Pohjois-Irlan­nis­sa. Uskon­to on oman joukon tun­nus siinä mis­sä lip­pu, vaaku­na tai kansal­lis­laulu, joiden häväisy johtaa myös paheksuntaan.

    Ihmistä edelleen ohjaa­vat samat geen­it kuin sil­loin, kun jakauduimme keskenään elin­ti­las­ta tais­tele­vi­in pieni­in heimoi­hin. Nyky­heimo­ja ja niiden revi­ire­jä ovat esim. työ­paikat, urheiluseu­rat, suku­ta­paamiset, koululuokat,jopa jos­sain määrin tämänkin blo­gin kom­men­toi­jat. Niis­sä tun­nemme toisi­amme ja luomme keskinäistä arvo-/ nokkimisjärjestystä.

    Kumpi on ensin: talous­vaikeudet vai uskon­nol­lisu­us? Kun 70-luvul­la Opec-maat onnis­tu­i­v­at nos­ta­maan öljyn hin­taa, ara­bi­mais­sa puhal­si­vat vapaam­mat tuulet. Sil­loin uskon­to menet­ti otet­taan. Talouden taas kiristyessä ihmiset hake­vat auk­tori­teet­te­ja. Ihan sama, onko auk­tori­teet­ti uskon­to, ide­olo­gia mukaan lukien uskon­not­to­muus tai puolueet­to­muus, puolue, karis­maat­ti­nen johta­ja, henkiparan­ta­ja tai vastaava.

  38. Juho Laatu: Saa­vatko kuplalaiset osallistua? 

    Näin­hän se on, että tähän laji­in — kyse on siis maail­man menos­ta pihal­la olosta — löy­tyy osal­lis­tu­jia jokaises­ta aate­su­un­nas­ta. Jotkut aja­tus­su­un­nat ovat toki panos­ta­neet laji­in vielä enem­män kuin toiset.

    Nöyrästi voisi toivoa — oli uskon­to tai aate mikä tahansa — että ihmiset har­ras­taisi­vat enem­män niin tosi­a­sioiden tun­nus­tamista kuin eri mieltä ole­vien suvaitsemistakin.

  39. Lau­ri Kumpu­lainen: Ja naa­puri onkin kas kum­maa saman väri­nen, samas­ta kylästä ja vielä samaa uskonlahkoakin!

    Naa­pure­i­ta on tyyp­il­lis­es­ti läh­es kaik­ista puolueista, ja joka kylässä on muu­tamia eri­laisia uskon­nol­lisia suun­tau­tu­misi­akin. Oleel­lista tuos­sa maalaises­sa suh­tau­tu­mis­tavas­sa on kuitenkin se pääsään­tö, että _kaikkien_ kanssa pitää tul­la toimeen (kuka nyt vain sat­tuu asumaan tai työsken­telemään lähistöl­lä), ei vain itse val­i­tun viiteryh­män kanssa.

  40. Juho Laatu: Se omi­tu­isu­us karte­si­o­laisu­udessa on jonk­in­moinen aja­tus kaiken mater­ian pääl­lä lei­ju­vas­ta sielus­ta tai vapaas­ta tah­dos­ta, joka niin vah­vasti ohjaa omaa kuvaamme itses­tämme tuon yhden mallin kaut­ta hah­mot­tamisen suuntaan. 

    Tieteel­lis­es­ti jonkin­lainen holis­mi voisi olla karte­si­o­laisu­ut­ta luon­te­vampi tapa tarkkail­la maail­maa ja sen toimin­nal­lisia suhteita. 

    Itse asi­as­sa “karte­si­o­lainen par­a­dig­ma” on nimeno­maan sitä että “sielu” saa koros­tuneen itseti­etoisu­u­den ominaisuuden. 

    Karte­si­o­laisel­la sub­jek­til­la on tarkkail­i­ja-ase­ma suh­teessa objek­tivoimaansa todel­lisu­u­teen. Tarkkail­i­jan posi­tios­ta luo­daan foku­soitu val­oki­ila todel­lisu­u­teen, ja mitä tiukem­min tarkkail­i­ja painaa selkän­sä todel­lisu­u­den perä­seinää vas­ten, sitä suurem­pi harha syn­tyy tietoisu­udessa siitä että eteen avau­tuu koko todellisuus. 

    Sub­jek­ti sijoit­tuu ikään kuin silmän­po­h­jaan, ja eteen aukeaa koko maail­ma. Tämä kuva esi­in­tyy mm. Wittgensteinilla. 

    Mut­ta mitä parem­min todel­lisu­us valais­tuu, sitä pahempaan pimen­toon itse sub­jek­ti jää. Silmä ei pysty kat­so­maan itseään. 

    Sielu saa vapau­den illu­u­sion­sa — koko tietoisuuten­sa — kuvitel­mas­ta että tutkimuk­sen kohteek­si saadaan koko maail­ma. Luon­non­ti­eteis­sä empiris­mi on tuot­tanut tavat­tomasti todel­lisu­u­den­hallintaa. Ihmisti­eteis­sä meto­di ei pelas­ta. Menetet­ty holis­mi — koher­ent­ti­nen totu­udel­lisu­us­laatu — on syy meitä nyky­isin vaivaavalle indi­vid­u­al­is­tiselle sokeudelle. 

    Tarkkail­e­valle sub­jek­tille omi­nainen itseti­etoisu­u­den valo ei pelas­ta meitä sub­jek­tin sokeudelta. “Sielun” koroste­tusti itseti­etoinen tai yli­malka­an tietoinen luonne on taval­laan jotain aivan päin­vas­taista kuin se miten sama sokeus kehit­tää “ali­ta­jun­nan” käsitteen. 

    Juk­ka Han­kamä­ki oival­taa tämän hyvin toises­sa väitöskir­jas­saan, jon­ka hän teki sosi­aalip­sykolo­gian klas­sikos­ta G H Meadista. Kun sub­jek­tia saat­taa vai­va­ta tunne ettei se oikein näe eikä hah­mo­ta itseään, syn­tyy mieliku­va että jotain jää piiloon. Freudi­laisen piilota­jun­nan idea on siinä. 

    Tämä kaik­ki siis “karte­si­o­laisen par­a­dig­man” pohjalta. 

    Laji­tyyp­il­liset “min­u­u­den” ongel­mat alka­vat jo siitä, että meistä jokaisen tajun­taan varhaises­sa lap­su­udessa muo­dos­tuu ensin hah­mo “sinä” ja vas­ta paljon myöhem­min se mis­tä sanomme “minä”. Tästä ihmis- ja itsei­den­ti­teetin marssi­järjestyk­ses­tä johtuu, että elämme aina kaik­ki ikään kuin tois­temme sieluis­sa, ja kaiken minkä teemme toisillemme, teemme myös itsellemme, itsessämme. 

    Mainit­tu Mead pohti paljon min­u­u­den ongelmia. Hän teki jaon sub­jek­tim­inään ja objek­tim­inään. Myös “yleis­tet­ty” tai “yleistynyt” minä tuli mukaan kuvioi­hin. Niin san­ot­tu “toinen” on meis­sä ensin. Jne. — Valitet­tavasti tuo sosi­olo­gian ja psykolo­gian väli­in jäävä alue jäi aikanaan kehi­tyk­sessään kesken, ja ilman joukkop­sykolo­gian tiedonalaa ajauduimme indi­vid­u­al­is­tisen sokeu­den valtaan.

  41. Ilmeis­es­ti osa ihmi­sistä halu­aa tur­val­lisen yhteiskun­nan, jos­sa arvo­valin­nat ovat ylhäältä annet­tu­ja ja jos­sa maail­man ole­mas­saololle ja ihmisenä olemisen per­im­mäisille kysymyk­sille on jokin selkeä selitys.

    En löy­dä tähän hätään viitet­tä, mut­ta olen antanut itseni ymmärtää, että ihmiset tot­tuvat läh­es kaik­keen muuhun, mut­ta epä­var­muu­den lisään­tymi­nen aiheut­taa pysyvää hyv­in­voin­nin laskua. Jos/kun on niin, että merkit­tävä osa ihmi­sistä ei osaa/pysty käsit­telemään per­im­mäisiä epä­var­muuk­si­in liit­tyviä kysymyk­siä, on min­un mielestäni täysin selvää, että uskon­nol­la on merkit­tävä ihmis­ten henkistä hyv­in­voin­tia lisäävä funk­tio. Ja kun tarkastel­laan mod­er­nia pop­per­i­laista tieteen­filosofi­aa, voidaan tode­ta, että sen per­im­mäi­nen ole­mus on epä­var­muus, mitään tieteel­listä teo­ri­aa ei voi­da todis­taa oikeak­si. Tämä ihmis­ten tarve var­muu­teen ja mod­ernin tieteel­lisen maail­mankat­so­muk­sen fun­da­men­taali epä­var­muus ovat keskenään niin rajus­sa ris­tiri­idas­sa, että en näe miten tieteelli­nen maail­mankat­so­mus voisi koskaan ajaa uskon­nol­lisu­ut­ta kokon­aan pois, vaan olisi vain parem­pi hyväksyä, että ihmisil­lä on tarve uskon­nol­lisi­in näke­myk­si­in ja antaa sen olla.

    Blogikir­joit­ta­ja: Ahtaisi­in ympyröi­hin kaipaa­vat myös lib­er­aalit. Esimerkik­si vihreät esi­in­tyvät usein avoimuu­den ja suvait­se­vaisu­u­den sanansaat­ta­ji­na, mut­ta he ovat hyvin halut­to­mia kohtaa­maan tai suvait­se­maan maail­mankat­so­muk­sia ja näke­myk­siä, jot­ka soti­vat hei­dän omi­aan vastaan.

    Minä en ymmär­rä miten tämä täysin mielipuo­li­nen suo­vait­se­vaisu­u­den määritelmä “suvait­se­vainen ei ole suvait­se­vainen, jos ei suvaitse rasis­mia, hir­mu­val­taa, ped­ofil­i­aa ja orju­ut­ta” voi vuodes­ta toiseen säi­lyä hengis­sä ja hypätä jokaikiseen keskustelu­un, mis­sä suvait­se­vaisu­ud­es­ta keskustel­laan. Ei. Suvait­se­vaisu­us ei tarkoi­ta sitä, että suvait­see kaikkea. Suvait­se­vaisu­us tarkoit­taa sitä, että ei suvaitse suvait­se­mat­to­muut­ta. Samainen Karl Pop­per johon viit­tasin ylem­pänä on esit­tänyt asian erit­täinkin osuvasti: 

    Unlim­it­ed tol­er­ance must lead to the dis­ap­pear­ance of tol­er­ance. If we extend unlim­it­ed tol­er­ance even to those who are intol­er­ant, if we are not pre­pared to defend a tol­er­ant soci­ety against the onslaught of the intol­er­ant, then the tol­er­ant will be destroyed, and tol­er­ance with them. — In this for­mu­la­tion, I do not imply, for instance, that we should always sup­press the utter­ance of intol­er­ant philoso­phies; as long as we can counter them by ratio­nal argu­ment and keep them in check by pub­lic opin­ion, sup­pres­sion would cer­tain­ly be unwise. But we should claim the right to sup­press them if nec­es­sary even by force; for it may eas­i­ly turn out that they are not pre­pared to meet us on the lev­el of ratio­nal argu­ment, but begin by denounc­ing all argu­ment; they may for­bid their fol­low­ers to lis­ten to ratio­nal argu­ment, because it is decep­tive, and teach them to answer argu­ments by the use of their fists or pis­tols. We should there­fore claim, in the name of tol­er­ance, the right not to tol­er­ate the intol­er­ant. We should claim that any move­ment preach­ing intol­er­ance places itself out­side the law, and we should con­sid­er incite­ment to intol­er­ance and per­se­cu­tion as crim­i­nal, in the same way as we should con­sid­er incite­ment to mur­der, or to kid­nap­ping, or to the revival of the slave trade, as criminal.

  42. Pekka T.: Näin­hän se on, että tähän laji­in – kyse on siis maail­man menos­ta pihal­la olosta – löy­tyy osal­lis­tu­jia jokaises­ta aate­su­un­nas­ta. Jotkut aja­tus­su­un­nat ovat toki panos­ta­neet laji­in vielä enem­män kuin toiset.

    Van­han sanon­nan mukaan tyh­mä tietää enem­män kuin viisas, sen mukaan maail­man menos­ta parhait­en per­il­lä olisi se joka on eniten pihalla.
    Jumalan suun­nit­tele­ma, itsek­seen saves­ta syn­tynyt vai Alfa ken­tau­rin yläaste­laisen epäon­nis­tunut virtuaaliharjoitelma?
    Valitet­tavasti nykyaikainen tiedekin tun­tuu ole­van sitä enem­män ymmäl­lään mitä syvem­mälle ole­vaisen ytimeen se näkee luo­taimil­laan ja mikroskoopeillaan.
    Noin karkeasti kon­ser­vati­iviset yhteiskun­nat ovat yhteisöl­lisiä ja sik­si vahvo­ja, lib­er­aalit yhteisöt ovat minäkeskeisiä ja luovem­pia mut­ta heikko­ja maail­maa vas­taan. Molem­pi parem­pi ei nyt ole muo­tia, hitaasti ajat­tel­e­vat serkku­jen­sa kanssa lisään­tyjät saa­vat tuta eli­itin kas­va­van paineen ja henkiset ruoskaniskut.

  43. Lau­ri Kumpu­lainen: Ja naa­puri onkin kas kum­maa saman väri­nen, samas­ta kylästä ja vielä samaa uskonlahkoakin!

    Koke­muk­ses­ta eli 34 vuotta/65 vuot­ta = 52,3 % maal­la asuneena voisin sanoa, ettei asia ole noin yksinker­tainen. Suurim­man osan tuos­ta ajas­ta asuin jonkun akti­ivikokoomuk­se­laisen naa­pu­ri­na. (Tosin Kumpu­laisen luet­telos­sa ei olekaan poli­it­tista kantaa.)

  44. Jyr­ki Patomä­ki: Ihan sama, onko auk­tori­teet­ti uskon­to, ide­olo­gia mukaan lukien uskon­not­to­muus tai puolueet­to­muus, puolue, karis­maat­ti­nen johta­ja, henkiparan­ta­ja tai vastaava.

    Ei suinkaan ihan sama. Eräskin uskon­to lupaa ikuisen elämän parati­i­sis­sa mar­tyyreille eli vaikka­pa uskon­sa vuok­si itsen­sä ja ohes­sa vääräuskoisia tap­pa­neelle. Se aset­taa täy­del­lisen elämän esiku­vak­si hep­un, joka toi­mi muun muuas­sa sotaruhti­naana ja dik­taat­to­ri­na. Toimet oli­vat sen mukaisia ja koko­lail­la yhteen­sopi­mat­to­mia nykyisen val­is­tuneen maail­mankat­so­muk­sen kanssa. (Hep­ul­la oli tra­di­tion mukaan myös piirteitä, joi­ta voi ihail­la, mut­ta se ei muu­ta asiaa.)

    Kyseinen uskon­to on nois­sa suhteis­sa ain­ut­laa­tu­inen; vas­taavia piirteitä ei löy­dy muista uskon­noista saati poli­it­ti­sista aat­teista tai uskon­not­to­muud­es­ta. Jokunen kar­si­maat­ti­nen johta­ja on tosin päässyt samaan pienen ihmisjoukon kanssa lyhyek­si aikaa.

    1. Kyseinen uskon­to on nois­sa suhteis­sa ain­ut­laa­tu­inen; vas­taavia piirteitä ei löy­dy muista uskon­noista saati poli­it­ti­sista aat­teista tai uskonnottomuudesta.

      Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

  45. O.S. kir­joit­ti: “Nyt kuitenkin mon­en mielestä muu­tos on ollut liian nopeaa ja he kaipaa­vat henkises­ti tur­val­liseen ahtaaseen maailmaan …”

    Entä ne (oletet­tavasti) torikam­moi­set, jot­ka kaipaa­vat myös fyy­sis­es­ti ahtaam­paa maail­maa? Lie­neekö monil­la (kaupu­g­in) tiivistäjil­lä vielä (täyt­töas­teen) vajaus­ta ihan omil­la vinteillään? 

    Toisaal­ta, jos jäl­jel­läol­e­van tilan täyt­tää pelkkä pöhinä, minne mah­tu­vat järkevät ajatuk­set, tai henk­i­nen kasvu?

    Kaupunki­rak­en­teen eräs tun­nus­merk­ki on katu ja talot sen molem­min puolin. Eikö tuol­lainen rakenne ole omi­aan rajoit­ta­maan valin­nan vapaut­ta, jos vai­h­toe­hto­ja on vain kak­si? Katu­jen risteyk­sis­sä voi vai­h­toe­hto­ja toki olla myös enem­män, mut­ta kuitenkin rajalli­nen määrä. 

    Avaram­mil­la paikoil­la kukois­taa sen sijaan diver­si­teet­ti. Siel­lä voi jokainen vali­ta rajoituk­set­ta, eli vapaasti (esim. aja­tusten­sa) suun­nan, sekä miten kauas kat­seen­sa suun­taa. Vihal­la ei maail­maa kuitenkaan paranneta.

    Maail­man­ti­lan seli­tyk­seen liit­tynevät myös usko, toi­vo ja ehkä myös rakkaus. Jos jostakin näistä on puutet­ta, pitää meistä kaikkien tehdä töitä asianti­lan parantamiseksi.

  46. Islam­o­fo­bian lanseer­aa­ja myön­si ere­htyneen­sä. Pelkoisu­us­seli­tyk­sil­lä yritetään kyseenalais­taa protestoi­jien moti­iv­it. Kun ihmisen absolu­ut­ti­nen tai suh­teelli­nen ase­ma huononee maail­man muuttues­sa, ihmi­nen protestoi. Tämä on ratio­naal­ista, fobi­aseli­tyk­set virheel­lisiä tai ainakin tarpeet­to­mia. Muu­tok­set eivät aina ja joka suh­teessa ole kaikkien kannal­ta toiv­ot­tavia. Tehdään virheitä, kokeil­laan type­r­yyk­siä, ollaan ajat­telemat­to­mia ja epäreilu­ja, on val­u­viko­ja. Pitäisi myön­tää ja kor­ja­ta virheet, peru­ut­taakin riit­tävän usein.

  47. ksee: Jos kolme vuo­sisa­taa aiem­min paikalle muut­tanei­den siir­to­lais­ten jälkeläisiä pide­tään miehit­täjinä – ja ikään kuin siten imp­likoidaan, että heitä ihan oikeutetustikin pitäisi vetäistä nekku­un, niin pelkästään Euroopas­sa olisi joka puolel­la verisiä neniä vaik­ka mil­lä mital­la (pitäisikö esim. suo­ma­lais­ten lähteä vetämään pietar­i­laisia käkättimeen?)

    Jos se miehit­tävä osa­puoli jatku­vasti kohdis­taa sor­to­toimia miehitet­tyyn osaan niin kyl­lä se jakolin­ja säi­lyy jopa sato­ja vuosia. Ei nuo kur­ditkaan koe vielä itseän­sä turkkilaisiksi. 

    Koko ongel­ma olisi pois­tunut jos Irlan­nin itsenäistymisen yhtey­dessä britit oli­si­vat vetäy­tyneet kokon­aan saarelta. Ei protes­tant­ti/brit­ti-taus­taisi ole vain­ot­tu tasaval­lan puolella

    Ei, ei se oikeu­ta tap­pamiseen. Mut­ta ei se ole kovinkaan ihmeel­listä että sitä tapahtui

  48. Sakke:
    Avaram­mil­la paikoil­la kukois­taa sen sijaan diver­si­teet­ti. Siel­lä voi jokainen vali­ta rajoituk­set­ta, eli vapaasti (esim. aja­tusten­sa) suun­nan, sekä miten kauas kat­seen­sa suun­taa. Vihal­la ei maail­maa kuitenkaan paranneta. 

    Juu, käyp­päs luo­taa­mas­sa Poh­jan­maan avarien pel­to­jen keskel­lä ole­via lesta­di­o­laisen­em­mistöisiä kyliä ja niiden aja­tusten diversiteettiä…kyllä siel­lä sielu lep­ää pel­to­jen keskel­lä, kun ei tarvitse kat­sel­la epäuskoisia.

  49. tcrown: Ei. Suvait­se­vaisu­us ei tarkoi­ta sitä, että suvait­see kaikkea.

    Suvait­se­vaisu­u­den sisältö muut­tuu määrit­telijästä riip­puen. Jos ihmi­nen on suvait­se­vainen, hän ei voi ottaa roo­lia, jol­la nos­taa itsen­sä auk­tori­teetik­si. Suvait­se­vaisu­us ei ole val­lan käyt­tämistä vaan sietämistä, myös sen sietämistä, jon­ka kokee vääräksi.

    Tyt­tö­jen ympärileikkauk­set tai joidenkin pien­ten heimo­jen ter­vey­delle haitalliset miesten riitit saat­ta­vat tun­tua meistä bru­taaleil­ta ja epäin­himil­lisiltä, mut­ta suvait­se­vaisen täy­tyy pystyä hyväksymään se, että mei­dän tun­teemme ei saa määrit­tää näi­den kult­tuurien sisäistä todellisuutta.

    Tähän liit­tyy eri­lais­ten kult­tuurien rin­nakkainelon mah­dot­to­muus. Ihmiset eivät kykene todel­lisu­udessa kohtaa­maan eri­laisu­ut­ta, minkä vuok­si eri osa­puo­let yrit­tävät val­lankäytöl­lä lopet­taa sen.

  50. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

    “The Quran, chap­ter 9 (At-Taw­ba), verse 111:

    Allah hath pur­chased of the believ­ers their per­sons and their goods; for theirs (in return) is the gar­den (of Par­adise): they fight in His cause, and slay and are slain: a promise bind­ing on Him in truth, through the Law, the Gospel, and the Qur´an: and who is more faith­ful to his covenant than Allah? then rejoice in the bar­gain which ye have con­clud­ed: that is the achieve­ment supreme. — trans­lat­ed by Abdul­lah Yusuf Ali”

    Lisäk­si pyhässä sodas­sa (jihadis­sa) kuolleet ovat mar­tyyre­itä, jot­ka pää­sevät parati­isin neit­syei­den seu­raan Koraanin mukaan. 

    Ris­tirekeäläiset läh­tivät val­oit­ta­maan takaisin van­ho­ja kris­tit­tyjä aluei­ta nelisen sataa vuot­ta Koraanin kir­joit­tamisen jäl­keen, joten he eivät ole vas­tu­us­sa sen näkemyksistä.

    Muis­sakin ukon­nois­sa on mar­tyyrin idea mut­ta vain Islamis­sa sen voi saavut­ta väki­val­taa har­joit­ta­mal­la. Tämä oli uskon­to­tutk­i­jan näke­mys taan­noin radios­sa. Ris­tiretk­istäkin oli puhe ja siitä miten retkeläis­ten ei kuu­lunut etsiä kuole­maa. Tuhanisa kuitenkin kuoli eri­tyis­es­ti tautei­hin ja heitä pidet­ti­in mart­tyyreinä. Mut­ta silmäilin var­muu­den vuok­si myös Wikipedi­an mart­tyyriyt­tä käsit­televän artikke­lin äsken.

    Mut­ta jos muut kuitenkin ovat väärässä ja Osmo oike­as­sa, onko sil­lä lop­ul­ta väliä? Nykyään vain Islamin piiris­sä opete­taan, että on pyhä sota, jos­sa kuo­less­saan saa ikuisen nautin­nol­lisen elämän.

    Sori.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

    Onnek­si kristi­nusko kri­isiy­tyi mus­tan sur­man jäl­keen, ja tuos­ta opil­lis­es­ta kuonas­ta on päästy eroon. Ilman refor­maa­tio­ta ja vas­tauskon­puhdis­tus­ta voi hyvin olla että kris­tikun­ta olisi nyky­isin yhtä rap­pi­ol­la kuin islami­lainen maailma.

    Siinä mis­sä varhainen kristi­nusko oli miehite­tyssä Palesti­inas­sa soti­laal­lis­es­ti toiv­ot­tomas­sa tilanteessa jonkin­lainen kukkaiskansan anark­isti­nen kap­ina koko rooma­laista arvo­maail­maa ja alis­tet­tu­jen apa­ti­aa vas­taan, oli Islam leimallis­es­ti voit­ta­jien uskon­to ja soti­laal­liseen voimaan perus­tu­vien dynas­tioiden luomisen työkalu. Näil­lä on vis­si ero.

    Ei ihme että jopa Amin Maalouf ajoit­taa ara­bi­maail­man hitaan rap­pi­on alka­misen sato­ja vuosia ennen ris­tiretk­iä, jon­nekin ns. Islamin kul­ta-ajan alku­vai­heisi­in. Impe­ri­al­is­tisille val­takun­nille kun on omi­naista tuho sisältäpäin.

  52. Maail­man­ti­la ei liene sen kum­mallisem­pi kuin aikaisem­minkaan, pait­si että myller­rys ja ongel­mat ovat kos­ket­ta­neet meitä euroop­palaisia hie­man enemmän. 

    On asioi­ta, jois­sa Vihrei­den asenne on niin äärim­mäi­nen, että se ärsyt­tää jopa itseään vihreinä pitäviä ja vihre­itä äänestäviä. 

    Mitä nämä asi­at ovat ja mikä on se ärsyt­tävä vihrei­den äärim­mäi­nen asenne? 

    Kun ver­taan sitä, mitä itse kuulen vihrei­den poli­itikko­jen suus­ta siihen, mitä vihreistä san­o­taan, niin usein tulee tunne, ettei puhuta samas­ta ryh­mästä. Onko Esim. Ville Niin­istöl­lä äärim­mäi­nen asenne? Kenel­lä on? Onko kyse jostain tyh­mim­mistä vihreäk­si itsen­sä luokit­tele­vista blog­gaa­jista ja hei­dän kir­joituk­sis­taan, jot­ka yleis­tetään kaikki­in vihreisiin?

    Olen kuul­lut esim. vihre­itä arvostelta­van siten, että eräs vihreä (ei tietoa kuka) on sanonut, että ydin­voimaloi­ta ei tarvi­ta, kos­ka sähköä tulee pis­torasi­as­ta. No, eduskun­nas­sa ei kyl­lä var­masti ole koskaan ollut noin tyh­mää kansane­dus­ta­jaa mis­sään puolueessa niin, että mikä arvo tuollekin “urbaani­le­gen­dalle” pitäisi antaa?

    Arvostel­laanko vihre­itä tyh­mimpi­en vihreäk­si itsen­sä luokit­tele­vien net­ti­ak­ti­ivien (joil­la siis ei ole äänioikeu­den lisäk­si mitään poli­it­tista val­taa) kir­joi­tusten mukaan, vai jääkö min­ul­ta aina sopi­vasti kuulemat­ta, kun Ville Niin­istö laukoo idioot­ti­maisuuk­sia suustaan?

  53. Hienoi­s­ista myön­ny­tyk­sistä huoli­mat­ta Soin­in­vaara sanoo nimeno­maan kon­ser­vati­ivin omi­naisu­udek­si sen, että tämä vaatii muidenkin tun­nus­tu­van maail­manku­vansa oikeellisuuden. 

    Pro­fes­sori Keltikan­gas-Järvi­nen kir­joit­ti Lääkärile­hden kolum­nis­sa (27.9.2013): “Psykolo­gia tun­tee merkil­lisen ilmiön: yhteis­ten normien hävitessä ja yksilöl­lisyy­den lisään­tyessä suvait­se­vaisu­us ei lisään­ny. Kun jokainen arvo on laa­jem­man yhteisön sijas­ta min­un oma jut­tuni, tulee sitä puo­lus­taa apinan raivol­la. Jokainen eri taval­la ajat­tel­e­va ja toimi­va on uhka, ja hänet tulee repiä paloik­si. Kos­ka suvivir­si loukkaa vakau­mus­tani, ei kukaan muukaan saa sitä laulaa. Jo tietoisu­us, että sitä jos­sain laule­taan, loukkaa vakaumustani”. 

    Tämä ilmiö selit­tänee osaltaan sen, että mon­et ns. lib­er­aalit vaikut­ta­vat ole­van kaikkein kiihkeimpiä jaka­maan tuomioi­ta niille, jot­ka eivät jaa hei­dän maailmankuvaansa.

    Mas­so­ja syytetään siitä, että he eivät ymmär­rä maail­man muut­tumista. Kyl­lä he ymmärtävät, he huo­maa­vat sen omas­sa elämässään konkreet­tis­es­ti, työ­paikko­jen häviämisenä, lähiön ghet­tou­tu­mise­na jne. Tot­takai he halu­a­vat muu­tos­ta ja syyt­tävät poli­itikko­ja väärästä poli­ti­ikas­ta. Osalle asioista ei kansal­lisin päätöksin ken­ties voi tehdä paljoakaan, mut­ta osalle var­masti voidaan (esimerkik­si eurosta eivät per­in­teiset val­ta­puolueet suos­tu käytän­nössä edes keskustele­maan kri­it­tis­es­ti). Eli­it­ti sen sijaan on se, jon­ka elämä ei juurikaan ole muut­tunut, ainakaan huonom­mak­si. Poli­it­ti­nen ympäristö on Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa muut­tumas­sa, mut­ta vaki­in­tunut eli­it­ti pitää kynsin ham­pain kiin­ni ase­mas­taan ja ide­olo­gias­ta, jon­ka he ovat julis­ta­neet his­to­ri­al­lisek­si totu­udek­si ja väistämät­tömyy­dek­si. Kun he eivät enää muu­ta kek­si, julis­ta­vat he kansalaisia type­r­yk­sik­si, taan­tu­muk­sel­lisik­si, rasis­teik­si, muu­tamia nim­i­tyk­siä mainitakseni.

    Niin, olisiko se sit­tenkin val­taeli­it­ti, joka ei suos­tu ymmärtämään/hyväksymään maail­man muut­tumisen koske­van täl­lä het­kel­lä myös heitä? Jos näin on, tilanne on demokra­t­ian kannal­ta aika vaar­alli­nen. Siitä saati­in esi­makua jo Brex­itin yhtey­dessä, jos­sa mon­et suo­ma­laisen eli­itinkään edus­ta­jat eivät arastelleet sanoa, että britit äänes­tivät väärin.

    1. Hienoi­s­ista myön­ny­tyk­sistä huoli­mat­ta Soin­in­vaara sanoo nimeno­maan kon­ser­vati­ivin omi­naisu­udek­si sen, että tämä vaatii muidenkin tun­nus­tu­van maail­manku­vansa oikeellisuuden. 

      Pidän tästä kyl­lä kiin­ni. Lib­er­aalil­la voi olla oma käsi­tyk­senä sukupuolimoraal­ista, mut­ta hän ei vaa­di kon­ser­vaati­ivia nou­dat­ta­maan omaa moraali­aan, mut­ta kon­ser­vati­ivi vaatii kaikkia nou­dat­ta­maan omaa moraali­aan. Jois­sain Yhdys­val­tain osaval­tiois­sa tässä on men­ty niin pitkälle, että oikein laki­in on kir­joitet­tu, mis­sä asen­nois­sa sek­siä saa har­joit­taa avioliitossa.
      Lib­er­aalin mielestä kon­ser­vati­ivi saa uskoa mihin tari­noi­hin tahansa, mut­ta kon­ser­vati­ivi vaatii kaikkia tun­nus­ta­maan ja opet­tele­maan kouluis­sa oman usko­muk­sen­sa mukaiset tarinat.
      Yleis­es­ti ottaen lib­er­aali ei puu­tu siihen, mit­gen kon­ser­vati­ivi elää omaa elämään­sä, mut­ta kon­ser­vati­ivil­la on suuri halua puut­tua siihen, miten lib­er­aali elää omaansa.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

    Tässä on mielestäni esimerkilli­nen asi­ay­hteys joss­sa mei­dän on mah­dol­lista oppia jotain oman “opil­lisen” ajat­telu­laa­tumme harhaisuudesta. 

    Kaikille uskon­noille omi­naisi­in yhteisi­in piirteisi­in kuu­luu esimerkik­si nor­mati­ivi­nen moraali — se on suo­raa seu­raus­ta siitä että ihmi­nen on per­in­ju­urin sosi­aa­li­nen laji ja moraali on kaikkia yhteisöjä sisäis­es­ti yhteen­si­to­va liima — ja myös moraa­li­nen varmis­tus jos­sa sank­tiot, palkkiot ja ran­gais­tuk­set, ulote­taan “tuon­puoleiseen”.

    Minkään uskon­non ei siis mis­sään eri­tyisessä his­to­ri­al­lises­sa yhtey­dessä tarvitse erik­seen “opet­taa” tuol­laisia asioi­ta toiselle uskon­nolle. Yhteinen kaikupo­h­ja nos­taa sank­tioin­nin esi­in siel­lä mis­sä mil­loinkin tarvi­taan. On harhaa muo­dostaa mieliku­via siitä että “opit” oli­si­vat vaikut­ta­neet toisi­in­sa jonkin his­to­ri­al­lisen maail­man­hen­gen sanele­mas­sa järjestyksessä. 

    Mut­ta tuo “opilli­nen” ajat­telu­laatu, joka siis on seu­raus­ta euroop­palaisel­la uudel­la ajal­la jatkuneesta tiedonalo­jen pirstou­tu­mis­es­ta ja niin kan­otun kor­re­spon­dent­tisen totu­udel­lisu­u­den voit­toku­lus­ta, annetaan meille nyt jo syn­tymälah­jana ja se istuu kaikessa oppi­sivistyk­sessämme kuin — no, olkoon. 

    Uskon­toilmiöitä täy­tyy todel­lakin läh­estyä astet­ta syvem­mäl­lä struk­tu­ral­is­tisen sosi­olo­gian tasol­la. Durkheim on mielestäni hyvä opas­ta­ja, todel­li­nen pio­nee­ri­a­jat­teli­ja. “Uskon­toelämän alkeis­muodois­sa” tehdään kun­ni­an­hi­moinen yri­tys kuva­ta ja selit­tää tapo­ja joil­la alun­perin “sosi­aaliset” elämän­muodol­liset haas­teet kehit­tävät vas­tauk­sek­si “tiedol­lisia” jäsen­nyk­siä ja kategorioita. 

    Mut­ta durkheim­i­lainen sosi­olo­gia toki on jo lähtökuopis­saan aika ylivoimaisen vaikeaa:

    “Se, että on ole­mas­sa yhteisöl­lisiä omi­naisuuk­sia, jot­ka eivät ole palautet­tavis­sa yksilöi­den omi­naisuuk­si­in ja pyrkimyk­si­in, on suh­teel­lisen vaikeasti käsitet­tävä asia, joka toki edelleen vaatisi paljon filosofista ja käsit­teel­listä ana­lyysia. Ajatuk­sen vaikeus näkyy siinäkin, että mon­et oma­l­la tutkimusalal­laan etevät ja sivistyneet tutk­i­jat eivät yhteiskun­nal­lista toim­intaa pohties­saan pysty lähtemään muista kuin omista ja ystäväpi­irin­sä yksilöl­li­sistä moti­iveista.” — Erik Allardt esipuheessaan Durkheimin “Sosi­aalis­es­ta työn­jaos­ta” ‑teok­sen suomennokseen. 

    Kuin­ka moni meistä esimerkik­si tajuaa että euroop­palaisel­la uudel­la ajal­la tavat­tomasti vahvis­tunut indi­vid­u­al­is­mi johti tiedol­lisel­la tasol­la empirismiin?

  55. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

    Ihan kiin­nos­taisi tietää mis­tä läh­teestä tämä tieto on peräisin. 

    En ole mitenkään his­to­ri­an asiantun­ti­ja, mut­ta nuo ovat niin van­ho­ja asioi­ta, että hyvin vaikea on sanoa tarkasti miten asi­at ovat alun­perin olleet.

    Käsit­tääk­seni esim. Assas­in ‑sana tulee van­hoista ris­tiretkien aiko­jen Islami­lai­sista “nin­joista”, joiden motivoimiseen tuo­ta parati­isi ‑lupaus­ta muis­taak­seni käytet­ti­in. Mut­ta näistä voi olla joskus vaikea tietää mikä on leg­en­daa ja mikä tot­ta, mut­ta erään tari­nan mukaan jol­lain ensim­mäi­sistä assas­ineista oli raken­net­tuna ikäänkuin parati­isin malli jon­nekin lin­noista ja hän huumasi koulutet­tavia nuo­ria ja antoi hei­dän herätä het­kek­si “parati­i­siss­sa” ja vaku­ut­ti että kuole­man jäl­keen he palaa­vat sinne uud­estaan. Tari­na voi olla ihan legendaa.

    Voisi hel­posti kuvitel­la, että tuo kuole­man jälkeinen parati­isi on paljon van­hempi soti­laiden motivoin­tikeino, peräisin jois­tain muinai­sista uskonnoista

    Esim. oli­han jo Rooma­laisil­la sodan­ju­malia ja tääl­lä pohjo­las­sa päästi­in urhool­lis­es­ti kuole­mal­la Valhallaan.

  56. Sep­po Oikko­nen:Mut­ta mitä parem­min todel­lisu­us valais­tuu, sitä pahempaan pimen­toon itse sub­jek­ti jää. Silmä ei pysty kat­so­maan itseään. 

    Tuo lie­nee tiukan karte­si­o­laisu­u­den peru­songel­ma — kaikesta riip­puma­ton vapaa tah­to ja sen aset­tumi­nen irralleen kaiken muun yläpuolelle. Riip­puma­ton vapaa tah­to (deter­min­is­min vas­tako­htana) on myös edel­ly­tys joidenkin uskon­to­jen oikeu­den­mukaiselle viimeiselle tuomi­olle, ja ehkä myös Hol­ly­wood­in mus­tavalkoisille omaan ahneu­teen­sa kaatuville pahik­sille ja kun­ni­al­lisille hyviksille.

    Menetet­ty holis­mi — koher­ent­ti­nen totu­udel­lisu­us­laatu — on syy meitä nyky­isin vaivaavalle indi­vid­u­al­is­tiselle sokeudelle. 

    Run­saampi valikoima näkökul­mia olisi hyvä asia.

    Intialaiset ovat joskus valit­ta­neet, että hei­dän on vaikea edes keskustel­la täl­lai­sista ihmis­lu­on­toa keske­vista asioista län­si­maalais­ten kanssa.

    Kun sub­jek­tia saat­taa vai­va­ta tunne ettei se oikein näe eikä hah­mo­ta itseään, syn­tyy mieliku­va että jotain jää piiloon. Freudi­laisen piilota­jun­nan idea on siinä. 

    Ympäristön vaiku­tus mieleen (tiukan karte­si­o­laisu­u­den puut­tu­va link­ki) pitää kai selit­tää ja mallintaa jotenkin, kos­ka vaiku­tuk­sia on. Piilota­jun­ta ja ali­ta­jun­ta ovat ehkä hah­motelmia, jois­sa täl­laista nor­maalia vuorovaiku­tus­ta pyritään mallinta­maan itseen kuu­lu­vien (jotenkin itsenäis­ten, mate­ri­aaliseen maail­maan kuu­lumat­tomien) ylimääräis­ten henkisten taso­jen kautta.

    Mainit­tu Mead pohti paljon min­u­u­den ongelmia. Hän teki jaon sub­jek­tim­inään ja objektiminään.

    Karte­si­o­lainen ylem­pään tietoisu­u­teen ja alem­paan mate­ri­aan perus­tu­va mieliku­va pakot­taa sub­jek­tim­inää ja objek­tim­inää erilleen. Kai tuo erot­telu olisi syk­lis­ten asioiden hah­mot­tamisen vaikeu­den vuok­si joka tapauk­ses­sa käytössä jos­sain muo­dos­sa, mut­ta karte­si­o­laisu­us tekee sub­jek­tista ja objek­tista kak­si täysin eri asiaa.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

    No eivät opettaneet.
    Ensim­mäi­nen ris­tiret­ki alkoi 1095, ensim­mäi­nen islami­lainen uskon­nolli­nen val­loi­tus­ret­ki kris­tit­ty­i­hin mai­hin alkoi 634. Islami­lais­es­ta teolo­gias­ta, juridi­ikas­ta jne. voi hakea paljonkin kris­til­listä (ja juu­ta­laista, ja kreikkalaista ja zarathus­tralaista…) vaiku­tus­ta, mut­ta kyl­lä pää­dok­tri­init oli­vat kohdal­laan ris­tiretkien alkaessa.
    Kris­ti­tyssä ajat­telus­sa on ollut mart­tyyrikuole­ma tienä parati­isi­in, mut­ta mart­tyyrit oli­vat vain­o­jen jok­seenkin pas­si­ivisia uhre­ja, eivät uskon­so­ture­i­ta, jot­ka oli­si­vat tap­pa­neet mah­dol­lisim­man mon­ta pakanal­lista vain­oa­jaansa. Islam sen sijaan ei ollut syn­ty­vai­heis­saan vääräuskoisen esi­val­lan armoil­la ole­va vähem­mistö vaan kaikkia naa­pure­itaan vas­taan soti­van imperi­u­min hal­lit­si­joiden ide­olo­gia. Teolo­gian mate­ri­aaliset lähtöko­h­dat oli­vat hyvin eri.

  58. Yhdys­val­lois­sa repub­likaanien pahim­mat punaniskat tule­vat keskilän­nen osavaltioista 

    Muuten ker­ras­saan eri­no­mainen kir­joi­tus, mut­ta tämä ei nyt vain edelleenkään pidä paikkaansa. Pahim­mat punaniskat tule­vat ja ovat aina tulleet etelä­val­tioista, eivät keskilännestä. Koko repub­likaa­ni­nen puolue olisi pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaaleis­sa ikuis­es­ti häviämään tuomit­tu pien­puolue, elleivät etelä­val­tiot kuu­luisi Yhdysvaltoihin.

    Wikipedi­an artikke­lin Statewide opin­ion polling for the Unit­ed States pres­i­den­tial elec­tion, 2016 mukaan on 16 osaval­tio­ta, jois­sa Don­ald Trump johtaa tuor­eimpi­en mielipi­demit­tausten mukaan. Näistä etelässä on seit­semän ja keskilän­nessä vain viisi, joista niistäkin Mis­souri neek­e­ri­or­ju­u­den salli­neena osaval­tiona on rajat­a­paus. Trumpin kaikkein isoin johto, 24 pros­ent­tiyk­sikköä, on Alaba­mas­sa ja Okla­homas­sa, jot­ka ovat molem­mat etelä­val­tioiden suo­ranaisia periku­via. Paras yksit­täi­nen keskilän­nen osaval­tio Trumpille on Kansas, jos­sa etu­matkaa on 7 pros­ent­tiyk­sikköä vähem­män kuin näissä.

    Jos tämä ei riitä, niin lisäk­si koko nim­i­tys red­neck, punaniska, tulee stereo­tyyp­pis­es­tä mieliku­vas­ta, että etelässä pais­taa aurinko niin paljon enem­män kuin pohjoises­sa, että niska punot­taa. Sanoa että pahim­mat punaniskat tule­vat pohjois­val­tioista on kuin sanoisi, että pahim­mat puukko­junkkar­it tuli­vat Pohjois-Karjalasta.

    Kun kir­joitit neljä vuot­ta sit­ten omas­ta vierailus­tasi Yhdys­val­toi­hin ja puhuit sil­loinkin keskilännestä samal­la taval­la, kir­joitin siihen pitkän kom­mentin, joka näköjään on saanut 92 suosi­tus­ta. Sin­ul­ta itseltäsi se on ilmeis­es­ti men­nyt tästä huoli­mat­ta ohi.

    Jo anti­ikin Rooman ajoil­ta löy­tyy kir­joituk­sia, jois­sa taivastel­laan maalais­tol­lo­jen ajat­te­lu­ta­paa. Yhdys­val­lois­sa […] tule­vat […] lib­er­aalit itä- ja län­sir­an­nikon kaupungeista. 

    Mikä ehkä vielä häm­mästyt­täväm­pää, tämäkin on vain puoli­to­tu­us. Kuten arvostet­tu val­tio-opin tutk­i­ja Lar­ry Bar­tels kir­joit­ti New York Time­sis­sa jo vuo­den 2008 vaalien aikaan, mielipi­demit­tausten kylmän datan val­os­sa maaseu­tu-kaupun­ki ‑akseli on Yhdys­val­lois­sa itse asi­as­sa läh­es hätkähdyt­tävän vähän synkas­sa arvokon­ser­vatis­mi-arvolib­er­al­is­mi ‑akselin kanssa. (Päin­vas­tainen usko­mus on kuitenkin todel­la laa­jalle levin­nyt: jopa tuol­loinen pres­i­dent­tiehdokas Barack Oba­ma hei­jasti sitä vaalipuheessaan, jota Bar­tels kommentoi.)

    Niin kuin tuol­la sivun alare­unas­sa san­o­taan: Lue enem­män — luulet vähemmän.

  59. anon­il­li: No eivät opettaneet.

    Eivät niin, kuten vas­tauk­ses­sani yllä fak­toi­hin nojat­en selitetään. Ikävä kyl­lä, vas­taus näkyy vain omas­sa selaimes­sani. Ilmeis­es­ti ylitin jonkun näkymät­tömän lib­er­aali­ra­jan pahan tiedon puolelle.

  60. tcrown: Ja kun tarkastel­laan mod­er­nia pop­per­i­laista tieteenfilosofiaa, 

    Pop­per­i­lainen kri­it­tisyys on usko­mat­toman hieno ihanne. Mut­ta Karl Pop­per itse oli itsesäälis­sä kieriskelevä vain­o­harhainen raivo­hul­lu, joka ei kestänyt kuul­la pien­in­täkään ja kohteliain­takaan kri­ti­ikkiä vaan oli valmis ilmoi­tusasiana irti­sanomaan jopa vuosikym­meniä kestäneitä ihmis­suhtei­ta, jos toinen sanoi jotain hänen mielestään vähänkin tyh­mää. (Tästäkin olen kir­joit­tanut.)

    Tämä on tämän keskustelun kannal­ta erit­täin rel­e­vant­tia, kos­ka se osoit­taa, että ihmi­nen voi samaan aikaan täysin vil­pit­tömästi kan­nat­taa mitä val­tavin­ta avoimuut­ta ja kri­it­tisyyt­tä, mut­ta olla omille vioilleen samaan aikaan niin sokea, että on samaiselle avoimuudelle lop­ul­ta huonom­paa main­os­ta kuin mikään fun­da­men­tal­is­tipro­pa­gan­da voisi koskaan olla.

    Sep­po Oikko­nen: Sub­jek­ti sijoit­tuu ikään kuin silmän­po­h­jaan, ja eteen aukeaa koko maail­ma. Tämä kuva esi­in­tyy mm. Wittgensteinilla. 

    Wittgen­steinil­la on myös toinen, myöhempi tek­stiko­h­ta, jos­sa hän huo­maut­taa sen seikan out­oud­es­ta, että tuos­sa kuvas­sa silmiä on aina vain yksi, vaik­ka niitä on useim­mil­la ihmisil­lä kak­si. Karte­si­o­laisel­la sub­jek­til­la ei tun­nu siis ole­van stere­onäköä ollenkaan. Mikä Wittgen­steinille oli eräs todiste siitä, että karte­si­o­lainen kuva sub­jek­tista ei vas­taa todellisuutta.

  61. Poju Antsa­lo:
    Mitä nämä asi­at ovat ja mikä on se ärsyt­tävä vihrei­den äärim­mäi­nen asenne?

    Min­un näkökul­mas­tani lib­er­aali ajat­te­lu­ta­pa. Tai vaik­ka aja­tus siitä, että kan­so­jen tulisi yhdis­tyä ja olla vuorovaiku­tuk­ses­sa ilman käytän­nöl­lisiä tarpei­ta, vaik­ka min­ulle luon­te­val­ta tun­tu­vat kan­so­jakin pienem­mät yksiköt, esimerkik­si heimot. 

    En ole koskaan näh­nyt Niin­istön kan­nat­ta­van kansal­lis­mielistä ajat­telua tai heimoa­jat­telua, vaan hän saar­naa fun­da­men­tal­is­tisel­la raivol­la suvait­se­vaista maail­maa, jon­ka rajat hän on omis­sa porukois­saan itse määrittänyt.

    Niin­istön fun­da­men­tal­is­mi on men­nyt niin pitkälle, ettei hän edes ymmär­rä sitä fun­da­men­tal­is­mik­si. Hän ei ymmär­rä, että on ole­mas­sa ihan täysipäisiä ihmisiä, jot­ka pitävät ihanteenaan ja luon­nol­lise­na eri­laista maail­maa kuin mitä hän tavoit­telee. Se maail­ma on sul­jet­tu maail­ma, ei Niin­istön tavoit­tele­ma avoin maailma.

    En usko, että puolue­poli­ti­ikas­sa ole­vien ihmis­ten ajat­telu on koskaan vapaa­ta. He ovat ryhtyneet poli­itikoik­si, kos­ka tah­to­vat muut­taa maail­maa. Maltil­lisem­mat tarkasteli­jat ja pun­taroi­jat eivät poli­ti­ikas­sa viihdy. Poli­ti­ik­ka on usko­vais­ten ide­olo­gien tem­mellyskent­tä. Siihen sopii huonos­ti epä­var­muus ja eri­lais­ten aja­tusten ja ideoiden dialogi.

  62. Friedrich:
    Pro­fes­sori Keltikan­gas-Järvi­nen kir­joit­ti Lääkärile­hden kolum­nis­sa (27.9.2013): “Psykolo­gia tun­tee merkil­lisen ilmiön: yhteis­ten normien hävitessä ja yksilöl­lisyy­den lisään­tyessä suvait­se­vaisu­us ei lisään­ny. Kun jokainen arvo on laa­jem­man yhteisön sijas­ta min­un oma jut­tuni, tulee sitä puo­lus­taa apinan raivol­la. Jokainen eri taval­la ajat­tel­e­va ja toimi­va on uhka, ja hänet tulee repiä paloik­si. Kos­ka suvivir­si loukkaa vakau­mus­tani, ei kukaan muukaan saa sitä laulaa. Jo tietoisu­us, että sitä jos­sain laule­taan, loukkaa vakaumustani”. 

    Tämä ilmiö selit­tänee osaltaan sen, että mon­et ns. lib­er­aalit vaikut­ta­vat ole­van kaikkein kiihkeimpiä jaka­maan tuomioi­ta niille, jot­ka eivät jaa hei­dän maailmankuvaansa.

    “Lib­er­aaleil­la” on val­is­tamises­sa taa­tusti lop­puma­ton sar­ka kyn­net­tävänään — niin päät­tömiä käsi­tyk­siä tun­tuu syn­tyvän ihan vain siitä, että pyy­de­tään kiltisti kansalaisia kun­nioit­ta­maan ihmis­ten perusoikeuksia.

    Eihän suvivir­siko­hus­sakaan oltu kieltämässä suvivirt­tä vaan vaa­dit­ti­in uskon­non vapau­den kun­nioit­tamista julkisen laitok­sen tilaisuuk­sis­sa. Muuten vir­siä olisi saanut van­haan malli­in veisa­ta ihan niin paljon kuin sielu sietää.

    Itse ihmette­len asi­as­ta nous­sut­ta kohua — jos suvivir­si on osalle ihmi­sistä niin tärkeä jut­tu, niin mikä estäisi tätä joukkoa pitämästä varsi­naisen koulun kevätjuh­lan jäl­keen oman kris­til­lisen (tai kansal­lisper­in­teisen) kevätjuh­lan? Jos lähin kirkko tai muu palvon­ta­paik­ka olisi liian kaukana, niin en näe mitään estet­tä sille, että koulu­vi­ras­to vuokraisi koulun juh­lasalin lop­pupäiväk­si seu­rakun­nalle tai muulle perinneyhdistykselle.

  63. Kyl­läpä tääl­lä taas jotkut kir­joit­ta­vat vihais­es­ti. Mik­si ihmeessä? Eikö ole hyvä, että ihmisil­lä on eri­laisia mielip­iteitä? Vai sekö se juuri ärsyt­tää, kun toiset eivät usko vaik­ka itse suu vaah­dos­sa ja syl­ki roiskuen ker­too miten asi­at oikeasti ovat?

    Tun­tu­isi, että tas­apain­oises­sa yhteiskun­nas­sa tarvi­taan sekä kon­ser­vati­ive­ja että lib­er­aale­ja. Jälkim­mäiset vievät kehi­tys­tä eteen­päin, mut­ta edel­liset jar­rut­ta­vat hul­luimpia ideoita.

    Maail­ma on muut­tunut, ainakin meil­lä län­si­mais­sa, siinäkin mielessä, että ihmisoikeudet ovat lisään­tyneet. Vas­tus­taako joku tätä? 

    Vai pitäisikö niiden tässäkin keskustelus­sa lib­er­aale­ja äkäis­es­ti ruosk­inei­den kon­ser­vati­ivien mielestä ihmisiä todel­lakin lait­taa eri­ar­voiseen ase­maan sukupuolen, sukupuolisen suun­tau­tuneisu­u­den, uskon­non (tai sen puut­teen), poli­it­tisen mielip­i­teen, asuin­paikan tai jonkun muun vas­taa­van tek­i­jän mukaan?

  64. Osmo Soin­in­vaara: Sor­ry, mut­ta tämä lupaus mart­tyyreille suo­ras­ta pääsys­tä parati­isi­in on pir­ulli­nen moti­vaa­tioin­no­vaa­tio, jon­ka ris­tiretkeläiset opet­ti­vat islamille.

    Tämä väite on puh­das­ta län­si­maisen lib­er­aalin kult­tuuril­lista itsein­hoa, jos­sa kaik­ki maail­man ongel­mat on jol­lakin taval­la län­si­mais­ten syys­tä. Tosi­asi­as­sa lupaus parati­i­sista vääräuskoisia vas­taan tais­telus­sa kaatuneille löy­tyy ihan Koraanista, joka kir­joitet­ti­in vuo­sisato­ja ennen ris­tiretk­iä. Kan­nat­taisi oikeasti tutus­tua islamin his­to­ri­aan ja oppei­hin; saatat yllät­tyä, että län­si­mainen media antaa niistä aika siloitel­lun kuvan.

  65. Mah­datko Ismo muuten ymmärtää, miten ylim­ieliseltä tämä kir­joi­tus kuu­lostaa? Voin vain kuvitel­la sitä huu­toa, joka seu­raisi siitä, jos joku kon­ser­vati­inen poli­itikko pohdiske­lisi julkises­ti, minkälainen psykopa­tolo­gia on lib­er­aalin maail­manku­van taustal­la. Onhan se tietenkin helpom­paa luokitel­la eri mieltä ole­vat mieli­sairaik­si, kuin oikeasti yrit­tää ymmärtää hei­dän ajatteluaan.

  66. Blogikir­joit­ta­ja: Suvait­se­vaisu­u­den sisältö muut­tuu määrit­telijästä riip­puen. Jos ihmi­nen on suvait­se­vainen, hän ei voi ottaa roo­lia, jol­la nos­taa itsen­sä auk­tori­teetik­si. Suvait­se­vaisu­us ei ole val­lan käyt­tämistä vaan sietämistä, myös sen sietämistä, jon­ka kokee vääräksi.

    Niin. Tässä olet siis määritel­lyt sen jonkin­laisek­si suvait­se­vaisu­u­den irviku­vak­si, jol­laisia ihmisiä ei ole ole­mas­sa käytän­nössä muual­la kuin harhai­sis­sa kuvitelmis­sa. Mik­si sel­l­aista määritelmää pitäisi käyt­tää keskustelussa?

    Mik­si suvait­se­vaisen ihmisen pitäisi sietää ped­ofil­i­aa, rasis­mia tai orju­ut­ta? Mik­si suvait­se­vainen ihmi­nen ei saa mah­dol­lisu­u­den tullen käytää val­taa ja estää ped­ofil­ia, rasis­mi tai orjuus?

    On ole­mas­sa ihmis­ryh­mä, joka ei siedä/suvaitse mm. tois­t­en ihmis­ten rotu­un, uskon­toon tai sukupuoleen syr­jimistä tai henkistä tai fyy­sistä vahin­goit­tamista, ja käyt­tää mah­dol­lisuuk­sien mukaan val­taansa näi­den estämiseen. Olisi hyvä, jos tuo­ta ihmis­ryh­mää voitaisi­in kuva­ta jol­lakin ter­mil­lä. Ja sat­tuu ole­maan niin, että meil­lä on oikein hyvä ja yleisessä käytössä ole­va ter­mi, suvait­se­vainen, kuvaa­maan tuo­ta ihmisryhmää. 

    Blogikir­joit­ta­ja: Ihmiset eivät kykene todel­lisu­udessa kohtaa­maan eri­laisu­ut­ta, minkä vuok­si eri osa­puo­let yrit­tävät val­lankäytöl­lä lopet­taa sen.

    Ei. Osa ihmi­sistä ei kykene kohtaa­maan eri­laisu­ut­ta ja tämä osa­puoli yrit­tää lopet­taa eri­laisu­u­den val­lankäytöl­lä. Toinen osa­puoli yrit­tää luo­da yhteiskun­nan, jos­sa eri­laisu­us on hyväksyt­tävää. Jol­lain kyseenalaisel­la taval­la ymmär­ret­tävästi (mut­ta ei hyväksyt­tävästi) ensim­mäi­nen osa­puoli pitää toisen osa­puolen toimia itseen­sä kohdis­tu­vana sor­tona. Mikä on käsit­tämätön­tä, että kak­sois­stan­dar­di, joka sisäl­tyy ajatuk­seen “min­ua sor­re­taan, kos­ka min­un ei anneta sor­taa mui­ta” ei tun­nu näille avautuvan.

    Blogikir­joit­ta­ja: vaik­ka min­ulle luon­te­val­ta tun­tu­vat kan­so­jakin pienem­mät yksiköt, esimerkik­si heimot.

    Suvait­se­vana ihmisenä olen eturivis­sä puo­lus­ta­mas­sa oikeut­tasi (ilman pien­in­täkään iron­ian häivää) ostaa maa-alue, nimetä se Impi­vaaran kyläk­si, kerärä sinne halu­a­masi heimo, ja olla olemat­ta tekemi­sis­sä hei­mon ulkop­uolis­ten kanssa aivan niin paljon kuin halu­at. Jos heimosi on aidosti omavarainen, kan­natan jopa verova­paut­ta. (Jos heimosi sitä­vas­toin har­ras­taa ped­ofil­i­aa tai orju­ut­ta, pidätän oikeu­den tul­la väliin)

    Mik­si et halua antaa min­ulle oikeut­ta olla muiden ihmis­ten kanssa tekemi­sis­sä niin kuin minä halu­an? Eikö tämä ole vähän epäreilu tilanne, sinä saat mitä sinä halu­at, mut­ta silti estät min­ua saa­mas­ta sitä mitä minä halu­an, vaik­ka se ei ole sin­ul­ta edes pois?

  67. Tom­mi Uschanov: Pop­per­i­lainen kri­it­tisyys on usko­mat­toman hieno ihanne.

    Sääli vain, että pop­peris­mi luo liian ide­al­is­tisen kuvan tieteen­teosta ja toimii siten jar­runa tieteen pros­essien kehit­tymisessä. Kuhn on sen sijaan täyt­tä rautaa! (Ja mik­sipä ei varhainen Wittgen­steinkin ainakin suh­teessa teo­reet­tisen filosofi­an käsit­telemien kysymys­ten mielekkyytteen…)

  68. Taitaa­pa soin­in­vaaraa harmittaa,että lib­er­al­is­mi kuole­mas­sa maailmanlaajuisesti.

  69. Tom­mi Uschanov: Pahim­mat punaniskat tule­vat ja ovat aina tulleet etelä­val­tioista, eivät keskilännestä. Koko repub­likaa­ni­nen puolue olisi pres­i­dentin- ja kon­gres­si­vaaleis­sa ikuis­es­ti häviämään tuomit­tu pien­puolue, elleivät etelä­val­tiot kuu­luisi Yhdysvaltoihin.

    Etek­lä­val­tioiden merk­i­tys repub­likaaneille koros­tuu sik­si, että etelä­val­tiot ovat väkirikkai­ta (enem­män paikko­ja edus­ta­jain­huoneessa ja val­it­si­jamiehiä pres­i­den­ti­vaaleis­sa), kun taas keskilän­nessä ja pree­ri­oil­la repub­likaane­ja äänestävät osaval­tiot ovat vähäväkisempiä.

  70. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä, uskon­nol­lisen kon­flik­tin taustal­la oli sosi­aalien eri­ar­voisu­us – aivan niin kuin sun­ni ja shia-mus­lim­ien välilläkin.

    Aivan kuin mus­lim­ien ja kris­tit­ty­jen välillä

  71. Lupus Soli­tar­ius: Tämä väite on puh­das­ta län­si­maisen lib­er­aalin kult­tuuril­lista itsein­hoa, jos­sa kaik­ki maail­man ongel­mat on jol­lakin taval­la län­si­mais­ten syys­tä. Tosi­asi­as­sa lupaus parati­i­sista vääräuskoisia vas­taan tais­telus­sa kaatuneille löy­tyy ihan Koraanista, joka kir­joitet­ti­in vuo­sisato­ja ennen ris­tiretk­iä. Kan­nat­taisi oikeasti tutus­tua islamin his­to­ri­aan ja oppei­hin; saatat yllät­tyä, että län­si­mainen media antaa niistä aika siloitel­lun kuvan.

    Kyl­lä me suo­ma­laisetkin osasimme luva­ta sodas­sa kaatuneille ikuisen ja ihananelämän Taivaassa.

    Ja kyl­lä Suomes­ta Syyr­i­aan läht­eneitä tais­telijoi­ta motivoi raha jän­ni­tyk­sen lisäksi
    ISIS mak­saa kk-palkkaa, rekry­toin­ti­ra­haa ja kuole­man jäl­keen kor­vauk­sen perheelle

    Kyl­lä se 1500 euroa kuus­sa ylöspi­to ja naisia aivan tääl­lä maan pääl­lä houkut­taa nuo­ria miehiä. ISIS raha voit­taa sos­sun mak­saman 500 euroa

    Sama kos­kee noi­ta itse­murhaiski­jöitäkin, kun köy­hässä maas­sa per­he saa suuren sum­man rahaa niin hen­genkin voi uhra­ta, kun mui­ta mah­dol­lisuuk­sia ansai­ta rahaa ei juuri ole

  72. ksee: Eihän suvivir­siko­hus­sakaan oltu kieltämässä suvivirt­tä vaan vaa­dit­ti­in uskon­non vapau­den kun­nioit­tamista julkisen laitok­sen tilaisuuk­sis­sa. Muuten vir­siä olisi saanut van­haan malli­in veisa­ta ihan niin paljon kuin sielu sietää.

    Tässäkin on taustal­la maail­man muut­tumi­nen. Helsingis­sä enää n 50 % väestöstä kuu­luu kris­til­liseen kirkkoon.

    Mon­es­sa koulus­sa enem­mistö on mui­ta kuin kristittyjä

    Kun koulu saa itse päät­tää juh­lis­taan niin kaikissa kouluis­sa ei halu­ta ennää veista suvivirt­tä vaan esitetään muu­ta ohjelmaa

    Muu­ta­man suvivirt­tä vaille jääneen vajakin vuok­si on sit­ten nos­tet­tu älämöly

  73. Osmo Soin­in­vaara: Pidän tästä kyl­lä kiin­ni. Lib­er­aalil­la voi olla oma käsi­tyk­senä sukupuolimoraal­ista, mut­ta hän ei vaa­di kon­ser­vaati­ivia nou­dat­ta­maan omaa moraali­aan, mut­ta kon­ser­vati­ivi vaatii kaikkia nou­dat­ta­maan omaa moraaliaan. 

    Ei kuu­losta loogiselta. Pidän itseäni kohtu­ullisen lib­er­aali­na vaik­ka vaadinkin kaikkia nou­dat­ta­maan omaa sukupuolimoraaliani, joka nyt sat­tuu ole­maan hyvin synkas­sa val­lit­se­van lain­säädän­nön kanssa.

    Sekin sopii että val­tion raho­ja ja väki­val­takoneis­toa käytetään oman moraali­ni pakot­tamiseen yleisek­si normik­si jos­ta siis sek­suaalirikok­sia koskevas­sa lain­säädän­nössä ja sank­tioin­nis­sa on kyse.

    Perustei­ta min­ul­la ei varsi­nais­es­ti ole, sat­un vaan usko­maan että jois­sain tapauk­sis­sa evoluu­tion tuot­tamia käyt­täy­tymis­mall­e­ja rajoit­ta­mal­la tuote­taan parem­paa yhteiskuntaa.

    Osmo Soin­in­vaara: Lib­er­aalin mielestä kon­ser­vati­ivi saa uskoa mihin tari­noi­hin tahansa, mut­ta kon­ser­vati­ivi vaatii kaikkia tun­nus­ta­maan ja opet­tele­maan kouluis­sa oman usko­muk­sen­sa mukaiset tarinat.

    Minäkin olisin bar­rikaadeil­la jos oma tari­nani eli evoluu­tio-opin opet­ta­mi­nen kouluis­sa yritet­täisi­in kieltää.

    Toisek­seen, mikä se sel­l­ainen kon­ser­vati­ivi on joka halu­aa muut­taa sta­tus quo­ta? Ter­mi­nolo­gia on jotenkin rik­ki jos retori­ikas­sa lib­er­aalit pyrkivät säi­lyt­tämään sen jär­jestelmän jota kon­ser­vati­iv­it yrit­tävät kam­meta radaltaan.

  74. Lupus Soli­tar­ius: Voin vain kuvitel­la sitä huu­toa, joka seu­raisi siitä, jos joku kon­ser­vati­inen poli­itikko pohdiske­lisi julkises­ti, minkälainen psykopa­tolo­gia on lib­er­aalin maail­manku­van taustalla.

    Man­telitu­mak­keen kehi­tyshäir­iöt on yksi todet­tu tek­i­jä. Ulti­maat­ti­nen syy voi olla tok­so­plas­moosi tai jokin sukupuoli­tau­ti. Kis­saih­miset?

  75. Blogikir­joit­ta­ja: Min­un näkökul­mas­tani lib­er­aali ajat­te­lu­ta­pa. Tai vaik­ka aja­tus siitä, että kan­so­jen tulisi yhdis­tyä ja olla vuorovaiku­tuk­ses­sa ilman käytän­nöl­lisiä tarpei­ta, vaik­ka min­ulle luon­te­val­ta tun­tu­vat kan­so­jakin pienem­mät yksiköt, esimerkik­si heimot.

    Kan­so­jen vuorovaiku­tuk­sel­la on mon­en­laisia seu­rauk­sia negati­ivi­sista posi­ti­ivisi­in. Sinä pain­o­tat enem­män negati­ivisia ja vihreät enem­män posi­ti­ivisia. Siinä se ero. Kaik­ki ihmiset ovat lib­er­aale­ja jos­sain asi­as­sa. Vihreät ovat lib­er­aale­ja tietyis­sä asiois­sa ja juuri sik­si he vihre­itä ovatkin. Itse olet lib­er­aali var­masti jois­san asiois­sa, ainakin niis­sä asiois­sa, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat sin­un elää halu­a­mal­lasi tavalla.

    Minus­ta eri mieltä olem­i­nen tuomi­taan liiak­si, kun huomio pitäisi kiin­nit­tää siihen, kuin­ka hyvin pystyy perustele­maan kantansa. 

    Blogikir­joit­ta­ja: En ole koskaan näh­nyt Niin­istön kan­nat­ta­van kansal­lis­mielistä ajat­telua tai heimoa­jat­telua, vaan hän saar­naa fun­da­men­tal­is­tisel­la raivol­la suvait­se­vaista maail­maa, jon­ka rajat hän on omis­sa porukois­saan itse määrittänyt.

    Fun­da­men­tal­is­tisel­la raivol­la? Mie­lenki­in­toinen ilmaisu. Man­aako hän kuole­maa eri mieltä oleville kun­non fun­da­men­tal­istien tapaan? Minus­ta hänen ulosan­tinsa on selkeää ja rationaalista. 

    Blogikir­joit­ta­ja: Niin­istön fun­da­men­tal­is­mi on men­nyt niin pitkälle, ettei hän edes ymmär­rä sitä fun­da­men­tal­is­mik­si. Hän ei ymmär­rä, että on ole­mas­sa ihan täysipäisiä ihmisiä, jot­ka pitävät ihanteenaan ja luon­nol­lise­na eri­laista maail­maa kuin mitä hän tavoit­telee. Se maail­ma on sul­jet­tu maail­ma, ei Niin­istön tavoit­tele­ma avoin maailma.

    Ehkä minäkin sit­ten olen fundis, kun en itsekään ymmär­rä Niin­istöä fun­da­men­tal­is­tik­si. Ymmärtävätkö sul­je­tun maail­man kan­nat­ta­jat Niin­istöä parem­min, että on täysipäisiä avoin­ta maail­maa kan­nat­tavia? Et sinä ainakaan sel­l­aista vaikutel­maa anna, vai annatko?

    Minkälaisen sul­je­tun maail­man halu­at? Inter­net-yhteys poik­ki ulko­maille? Vain koti­maisia ohjelmia tele­vi­sios­sa? Pohjois-Kore­an tapaan ei pääsyä ulos maas­ta? Samal­la taval­la kuin DDR? Vai tarkoi­tatko sel­l­aista “sul­jet­tua” maail­maa, jos­sa kaik­ki on muuten avoin­ta, pait­si että mus­limeil­la ei ole Euroop­paan tulemista? Eikö tuol­lainen itsekkyys mei­dän puoleltamme olisi läh­es oikeu­tus jihadis­tiselle ter­ror­is­mille? Maail­ma voi olla sul­jet­tu tai avoin kovin monel­la tavalla.

    Blogikir­joit­ta­ja:En usko, että puolue­poli­ti­ikas­sa ole­vien ihmis­ten ajat­telu on koskaan vapaa­ta. He ovat ryhtyneet poli­itikoik­si, kos­ka tah­to­vat muut­taa maail­maa. Maltil­lisem­mat tarkasteli­jat ja pun­taroi­jat eivät poli­ti­ikas­sa viihdy. Poli­ti­ik­ka on usko­vais­ten ide­olo­gien tem­mellyskent­tä. Siihen sopii huonos­ti epä­var­muus ja eri­lais­ten aja­tusten ja ideoiden dialogi.

    Melko kyyni­nen kuva poli­ti­ikas­ta, tosin eri syistä kuin min­ul­la. Oma­l­la kohdal­lani uskoa poli­ti­ikkaa koet­telee puoluei­den kytkök­set sidos­ryh­mi­in. Puolueet aja­vat tiet­ty­jen ryh­mien etua vääristynein voima­suhtein ja vielä niin, että moni yhteiskun­nalli­nen ryh­mä on vail­la kun­nol­lista edus­tus­ta. Pahin­ta on se, että kokon­aise­dun hah­mo­tus tässä yhtälössä on yleen­sä kateissa.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Yleis­es­ti ottaen lib­er­aali ei puu­tu siihen, mit­gen kon­ser­vati­ivi elää omaa elämäänsä 

    Ainakin suh­tau­tu­mi­nen ampuma-ase­vap­auk­si­in on kyl­lä mon­elle itseään lib­er­aa­lik­si tit­uleer­avalle yksi sokeista pis­teistä. Moni arvolib­er­aali on suju­vasti sitä mieltä, että ampuma-asei­den saatavu­ut­ta pitäisi entis­es­tään rajoit­taa, mut­ta vaikka­pa alko­holin saatavu­ut­ta helpot­taa. Perus­teena pyssy­jen osalta van­ha kun­non “ei kukaan nor­maali ihmi­nen tarvitse”, eli suomen­net­tuna “minä ja viiteryh­mäläisemme emme tykkää.” 

    Ihmisille vahin­gol­lisu­ut­ta on turha tuos­sa ver­tailus­sa käyt­tää perus­teena viinan vapaut­tamisen puoles­ta pyssyjä vas­taan. Tilas­tol­lis­es­ti tarkastel­tuna pienenkin alko­ho­lilain­säädän­nön löysäämisen ruumi­ita tuot­ta­va vaiku­tus on Suomes­sa selvä. Ampuma-ase­lain muu­tosten vaiku­tuk­sia tilas­toista ei pysty edes näkemään.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten kir­joitin aiheeseen liittyen:
    https://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/16/aseet_vs_viina/

    1. Ampuima-asei­den vapaas­sa jakelus­sa mie­len­ter­veyspoti­laille on kyse myös ihmis­ten oikeud­es­ta elää. Yhdys­val­lois­sa ampuma-aseil­la tapetaan 84 ihmistä päivässä, mis­tä puo­let itse­murhia, mut­ta siis 40 ulkop­uolista tapetaan keskimäärin joka päivä.
      Kom­pro­mis­si olisi Suomes­sa nol­la­tol­er­anssi väärästä ampuma-aseen käytöstä. Jos aseen tuo paikkaan, jos­sa sitä ei saa olla tai luovut­taa (tuot­ta­muk­sel­lis­es­ti anas­tut­taa, ase on säi­lytret­tävä luk­i­tus­sa kaapis­sa) sen luvat­toma­lle henkilölle, elinikäi­nen aseenkan­tok­iel­to. Sil­loin “kun­nol­liset” pyssyn­paukut­teli­jat saisi­vat jatkaa paukut­telu­aan, mut­ta epä­sooi­vat kar­si­u­tu­isi­vat pois.
      Näitä koulu­am­pumisi­in suun­nitel­tu­ja puo­li­au­tomaat­ti­a­sei­ta en ymmär­rä lainkaan.

  77. Onko­han asia noin amerikkalais­ten kon­ser­vati­ivien osalta? He vas­tus­ta­vat lähin­nä sosi­aalilib­er­aale­ja, jot­ka taas eivät oikeasti edes ole liberaaleja.

  78. Blogikir­joit­ta­ja: Tai vaik­ka aja­tus siitä, että kan­so­jen tulisi yhdis­tyä ja olla vuorovaiku­tuk­ses­sa ilman käytän­nöl­lisiä tarpei­ta, vaik­ka min­ulle luon­te­val­ta tun­tu­vat kan­so­jakin pienem­mät yksiköt, esimerkik­si heimot. 

    Heimokult­tuureis­sa on omat ihail­ta­vat piir­teen­sä, joi­ta ihailen mieluiten tur­val­lisen etäisyy­den päästä. Verikos­to, noin esimerkik­si, ei ole mielestäni parem­pi jär­jestelmä kuin län­si­maisen val­tion oikeuslaitos.

  79. O.S:” Niin­pä voisi ajatel­la, että kaupungis­tu­misen myötä myös urbaani lib­er­al­is­mi tuli yleistymään.”

    Onko­han todel­lakin noin, että kaupunki­laiset ovat maalaisia lib­er­aal­isimpia. Vai onko niin, että kaupunkien ihmis­paljoudessa itseä häir­it­sevät käyt­täy­tymis­mall­it hukku­vat mas­saan ja eivät jää häiritsemään. 

    grön: Tasa-arvo on typ­is­tet­ty tarkoit­ta­maan sek­suaalivähem­mistö­jen oikeuk­sia ja nais­ten oikeut­ta saa­da selvästi alakyn­nessä olevil­ta miehiltä viimeisetkin voimavarat itselleen.

    Olet niin oike­as­sa. On suo­ras­taan irvokas­ta kuun­nel­la poli­itikko­jen ja fem­i­nistien tasa-arvon puutepuhet­ta. Pääl­lim­mäisenä tulee esi­in nais­ten pieni määrä pörssiy­htiöi­den joh­dos­sa ja hallintoneu­vos­tois­sa. Samaan aikaan pako­lais- ja maa­han­muut­ta­janais­ten ase­ma per­heessä ja yhteiskun­nas­samme on kuin keski­a­jal­la. Tätä eivät nais­poli­itikot ja fem­i­nis­tit näe minkään­laise­na ongelmana.

    Lisäk­si fem­i­nis­tit ovat suurin piirtein krim­i­nal­isoi­neet miehen sek­suaal­isu­u­den. Eri sukupuo­lia ei saisi olla ollenkaan ja kun biolo­gian muut­tamiseen fem­i­nis­tit eivät yliv­er­taisu­udessaan huoli­mat­ta vielä pysty, niin sukupuo­lille omi­naiset roolit täy­tyy häivyt­tää. Ainakin miehiset käyttäytymismallit.

    Sek­suaalivähem­mistö­jen oikeudet ovat aivan oma lukun­sa. Suomen yhteiskun­taa ja ev.lut. kirkkoa pide­tään aivan epäon­nis­tuneena ja taan­tu­muk­sen pesä­paikkana. Islami­lainen uskon­tokun­ta , katoliset ja ortodok­sit eivät taasen tarvitse minkään­laista kri­ti­ikkiä tai muutosta.

  80. Tiety­istä amup­ma-aserikok­sista pitäisi nap­sah­taa aina kakkua. 

    Esimerkik­si kun jää kiin­ni kaupungilla laiton pis­tooli taskus­sa käve­leskelystä, kyseessä ei ole mikään “kuka tahansa saat­taa löytää kuolin­pesästä luvat­toman haulikon”-tilanne, vaan joko kovan luokan ammat­tirikolli­nen tai sit­ten huumehörhö.

    Jos lait­o­mien ampuma-asei­den kan­niskelus­ta julkisel­la paikalla tulisi aina ehdo­ton­ta vankeut­ta, moni jät­täisi ne koti­in ja ottaisi mukaan vas­ta todel­liseen tarpeeseen. Tiet­ty­jen rikosten yhtey­dessä ampuma-aseen käytöstä pitäisi myös tul­la aina vankeutta.

    Nykyään­hän luvat lähtevätkin kohtu­ullisen herkästi. Esimerkik­si törkeä rat­ti­juop­umus riit­tää. Se onkin ihan hyvä, kos­ka törkeitä rat­te­ja aja­vat lähin­nä alko­holis­tit. Aseet ja päi­htei­den väärinkäyt­tö eivät mitenkään sovi yhteen.

  81. Liian van­ha: Muu­ta­man suvivirt­tä vaille jääneen vajakin vuok­si on sit­ten nos­tet­tu älämöly

    Nim­imerk­ki menee aika pitkälle luokitel­lessaan usko­vaiset vajaamielisik­si. Kos­keeko sama esim. islami­in uskovia ? 

    On tul­lut näköjään aika yleisek­si korostaa itseään ja älykkyyt­tään sil­lä, että on ateisti voiden samal­la louka­ta uskovia ihmisiä. Tuore esimerk­ki tästä ilmiöstä nim­imerkin lisäk­si oli Tuo­mas Enbusken Iltale­hden kolumni.

    Siinä hän ilmoit­ti, että älykkäät ihmiset eivät usko raa­matun sat­u­ja. Onko jäänyt huo­maa­mat­ta tiedonväl­i­tyk­sen globaal­is­tu­mi­nen ? Samal­la kun ilmoit­taa raa­matun ker­to­musten ole­van sat­u­ja tulee tehneek­si saman koraanille, ayervedalle jne. hen­gel­lisille teoksille.

    Viestinne ja älykkyytenne tehostamisek­si voisitte tehdä tek­stinne myös farsin jne. kielille. Saisitte seu­ra­ta Salman Rush­di­en viitoit­ta­maa tietä.

    Point­ti­ni on se, että loukkaa­mal­la muiden ihmis­ten vakau­mus­ta ja uskon­to­ja, ase­tat­te itsenne kaikkien muiden yläpuolelle ja sen lisäk­si jopa hen­gen­vaaraan. (ei tietenkään min­un taholtani)

    Kan­sain­väliset esimerk­it ker­to­vat karua tarinaa.

  82. Ovatko Vihrei­den nuoret lib­er­aale­ja vai konservatiiveja?

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1470188678340

    Min­ulle tuli tuos­ta ulostu­losta välit­tömästi mieleen mm. rauhan­lakia aikanaan aja­neet tais­to­laiset. Heitä ei tain­nut kukaan pitää liberaaleina?

  83. Masi: Min­ulle tuli tuos­ta ulostu­losta välit­tömästi mieleen mm. rauhan­lakia aikanaan aja­neet tais­to­laiset. Heitä ei tain­nut kukaan pitää liberaaleina?

    Ikäsyr­jin­nästä on puhut­tu Suomes­sa niin pitkään ja perus­teel­lis­es­ti ettei sel­l­aista työ­nan­ta­jaa enää olekaan joka ei tietäisi ettei viisikymp­pistä pidä palkata kun eivät muutkaan niin tee.

    Nyt on kai aika tehdä sama rotusyr­jin­nälle. Jän­nit­tävää nähdä mis­tä ryh­mistä tulee syrjittyjä.

    Viher­vasem­mis­to elää kon­flik­teista. Jos niitä ei ole, ne tehdään.

  84. Osmo Soin­in­vaara: Jos aseen tuo paikkaan, jos­sa sitä ei saa olla tai luovut­taa (tuot­ta­muk­sel­lis­es­ti anas­tut­taa, ase on säi­lytret­tävä luk­i­tus­sa kaapis­sa) sen luvat­toma­lle henkilölle, elinikäi­nen aseenkantokielto. 

    Autol­la saa tap­paa tahal­lis­es­ti ihmisen ilman, että siitä jou­tu­isi elinikäiseen ajok­iel­toon. Mik­si ampuma-aseen halti­jaa pitäisi kohdel­la ankaram­min? Vai voisiko ylipäätään kaikkea vaar­al­lisen epä­sosi­aal­ista ja/tai vas­tu­u­ton­ta porukkaa kopit­taa ja kurit­taa tarpeen mukaan?

  85. Osmo Soin­in­vaara: Yleis­es­ti ottaen lib­er­aali ei puu­tu siihen, mit­gen kon­ser­vati­ivi elää omaa elämäänsä

    Tuos­sa sovel­lat suun­nilleen oikein klas­sista lib­er­aalin määritelmää. Tässä keskustelus­sa tun­nut­ti­in kuitenkin puhut­ta­van pääasi­as­sa siitä, minkälaisia lib­er­aaleik­si ja kon­ser­vati­iveik­si kut­su­vat ihmiset nykyään todel­lisu­udessa ovat ja mitä he haluavat.

    Lib­er­aaleik­si itseään kut­su­vat halu­a­vat nykyään usein esimerkik­si seu­raavia asioita:

    - suuri monel­la taval­la hol­hoa­va ja pakot­ta­va val­tio korkeine veroasteineen

    - sukupuo­liki­in­tiöt yksi­ty­is­ten yri­tys­ten hallituksiin 

    - estää pariskun­tia val­it­se­mas­ta vapaasti kumpi hyö­dyn­tää tar­jol­la ole­via vanhempainvapaita

    - aseenkan­tora­joituk­set (Yhdys­val­lat)

    - voimakkaat ilmaisun­va­pau­den­ra­joituk­set (eri­tyis­es­ti Yhdys­val­lois­sa, mut­ta lie­nee rantau­tu­mas­sa myös Suomen “lib­er­aalei­hin” piireihin)

    - kieltää sek­sistä maksamisen/rahan vas­taan­ot­tamisen sinkku­jen välillä

    - sal­lia edel­lisen parisuh­teessa ole­vien välillä

    - jne.

    Tässä point­ti ei ole ottaa kan­taa edel­lä ole­vien asioiden toiv­ot­tavu­u­teen. Ain­oas­taan tode­ta, ettei ole lainkaan selvää mis­sä määrin kon­ser­vati­iv­it halu­a­vat puut­tua tois­t­en elämiseen nyky­isiä ole­mas­sa ole­via lib­er­aale­ja enem­män. Olen hel­posti valmis usko­maan että tyyp­il­lis­es­ti kon­ser­vati­iveik­si itseään kut­su­vat halu­a­vat edelleen puut­tua tois­t­en elämään lib­er­aaleik­si itseään kut­su­via enem­män, mut­ta rajat ovat häilyviä. 

    Yhdys­val­lois­sa niin kut­sut­tu “pro­gres­si­ivi­nen vasem­mis­to” pitänee itseään edelleen lib­er­aali­na, mut­ta on hyvin kaukana klas­sisen lib­er­al­is­min ihanteista ja erit­täin valmis rajoit­ta­maan jyrkästi muiden vapauk­sia omia lem­pia­gen­do­jaan edis­tääk­seen. Saman­laista voi havai­ta Suomes­sa esim. tietyis­sä Vasem­mis­toli­iton ja Vihrei­den edus­ta­jis­sa, joskaan ei vielä ihan samas­sa määrin kuin Yhdysvalloissa.

  86. Toiv­ot­tavasti his­to­ri­ankir­joituk­semme vuon­na 2200 ker­too, että eri yhteiskun­tien keskinäiseen vuorovaiku­tuk­seen oli uskon­noil­la varsin merkit­tävä vaiku­tus aina 10000 vuot­ta ennen ajan­laskumme alkua, aina pitkälle vuo­teen 2100, ja hiukan ylikin, jon­ka jäl­keen ymmär­rys maail­mankaikkeud­es­ta evoluu­tioi­neen otti voiton harhai­sista uskon­nol­li­sista usko­muk­sista. Ei tämä sotia kaiketi vähen­tänyt, mut­ta tuli­pa­han ihmi­sistä ja kansakun­nista rah­tusen fik­sumpia. Vai tulikohan?

  87. Vasem­mis­toli­iton lib­er­aalit halu­a­vat todel­lakin päät­tää muiden elämästä paljon enem­män kuin kon­ser­vati­iv­it, vaik­ka per­in­teisetkin kon­ser­vati­iv­it halu­a­vat niin tehdä. Vasem­mis­tolib­er­aalit halu­a­vat tyyp­il­lis­es­ti päät­tää, mil­loin on hyvä aika men­nä kaup­paan ja mil­loin ei. 

    Kyl­lä täl­lä on paljon suurem­pi rajoit­ta­va yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys kuin sil­lä, kut­sukaan hom­mosek­suaal­is­ten rek­isteröi­tyjä parisuhtei­ta avi­o­li­itoik­si vai ei.

  88. Rogue: Lib­er­aaleik­si itseään kut­su­vat halu­a­vat nykyään usein esimerkik­si seu­raavia asioita:

    – aseenkan­tora­joituk­set (Yhdys­val­lat)

    Yhdys­val­lois­sa aseenkan­non rajoit­ta­mi­nen nykyis­es­tä olisi suo­tavaa ja jopa vält­tämätön­tä myös sel­l­aisen näkökul­mas­ta, joka ei näe Suomes­sa juurikaan ongelmia.
    Esimerkkinä Flori­da, jos­sa voi lail­lis­es­ti perus­taa omakoti­talon takapi­halle ampumaradan:
    http://www.tampabay.com/news/publicsafety/romano-backyard-gun-ranges-8212-a-dumb-idea-brought-to-you-by-your/2216120
    Toki naa­pureil­la olisi lailli­nen oikeus ampua takaisin, jos koke­vat henken­sä ole­van vaaras­sa, mut­ta nor­maalit ihmiset eivät halua sotaa kotiinsa.
    Jos ihmis­ten pitää vali­ta vapau­den ja tur­val­lisu­u­den välil­lä, he val­it­se­vat tur­val­lisu­u­den. Sik­si vapau­denkin ajamises­sa pitäisi olla jokin kohtu­us ja järki.

  89. anon­il­li: Yhdys­val­lois­sa aseenkan­non rajoit­ta­mi­nen nykyis­es­tä olisi suo­tavaa ja jopa vält­tämätön­tä myös sel­l­aisen näkökul­mas­ta, joka ei näe Suomes­sa juurikaan ongelmia.
    Esimerkkinä Flori­da, jos­sa voi lail­lis­es­ti perus­taa omakoti­talon takapi­halle ampumaradan:
    http://www.tampabay.com/news/publicsafety/romano-backyard-gun-ranges-8212-a-dumb-idea-brought-to-you-by-your/2216120
    Toki naa­pureil­la olisi lailli­nen oikeus ampua takaisin, jos koke­vat henken­sä ole­van vaaras­sa, mut­ta nor­maalit ihmiset eivät halua sotaa kotiinsa.
    Jos ihmis­ten pitää vali­ta vapau­den ja tur­val­lisu­u­den välil­lä, he val­it­se­vat tur­val­lisu­u­den. Sik­si vapau­denkin ajamises­sa pitäisi olla jokin kohtu­us ja järki.

    Kuten sanoin, en esimerkeil­läni ottanut kan­taa siihen mikä tois­t­en elämään puut­tumi­nen on toiv­ot­tavaa ja mikä ei. Lis­tasin vain ensim­mäisek­si mieleen juo­lah­tavia tapo­ja, joil­la “lib­er­aalit” puut­tumista har­ras­ta­vat. En myöskään usko että enem­mistö ihmi­sistä pitää kaikkia lis­tani kohtia “itses­tään­selvästi oikeutet­tuna puut­tumise­na” samal­la taval­la kuin aserajoituksia.

  90. Tämän päivän asen­neil­mas­toa ei oikein pysty enää selit­tämään lib­er­aali-kon­ser­vati­ivi akselil­la, vielä vähem­män oikeis­to-vasem­mis­to akselil­la. Ääripäät löytävän nyky­isin toisensa. 

    Paras selit­täjä näyt­tää ole­van (henkiset ja maanti­eteel­liset) rajat kiin­ni — rajat auki akseli. Kai se ker­too jonkin­lais­es­ta torikam­mos­ta tai sen puut­tumis­es­ta. Yhtä hyvin voisi puhua luot­ta­muk­ses­ta tai sen puutteesta.

    Nos­tan hat­tua Sas­ka Saarikoskelle, sil­lä hän toi asian esille HS kolum­nis­saan jo ennen juhannusta.

  91. Sylt­ty: Vasem­mis­toli­iton lib­er­aalit halu­a­vat todel­lakin päät­tää muiden elämästä paljon enem­män kuin kon­ser­vati­iv­it, vaik­ka per­in­teisetkin kon­ser­vati­iv­it halu­a­vat niin tehdä. Vasem­mis­tolib­er­aalit halu­a­vat tyyp­il­lis­es­ti päät­tää, mil­loin on hyvä aika men­nä kaup­paan ja mil­loin ei.

    Kyl­lä täl­lä on paljon suurem­pi rajoit­ta­va yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys kuin sil­lä, kut­sukaan hom­mosek­suaal­is­ten rek­isteröi­tyjä parisuhtei­ta avi­o­li­itoik­si vai ei.

    Kaup­po­jen kiin­nip­i­to sun­nun­taisin ja muina kris­til­lis­inä pyhäpäiv­inä on kyl­lä kon­ser­vati­ivi­nen perinne, jos­ta luop­umi­nen on osoi­tus siitä, miten kon­ser­vati­iviset arvot ovat rapautuneet.
    Jos kon­ser­vati­iveista riip­puisi, niin homoli­it­to­jen nimi ei olisi ongel­ma, kos­ka niitä ei olisi.

  92. Tapio:
    Paras selit­täjä näyt­tää ole­van (henkiset ja maanti­eteel­liset) rajat kiin­ni – rajat auki akseli. Kai se ker­too jonkin­lais­es­ta torikam­mos­ta tai sen puut­tumis­es­ta. Yhtä hyvin voisi puhua luot­ta­muk­ses­ta tai sen puutteesta.

    Onko­han vaan? Tun­tuu, ettei kyseisel­lä aske­lil­la ole kuin fanaat­tiset ääripäät kaikkien fik­su­jen ihmis­ten koit­taes­sa vis­usti pysyä mah­dol­lisim­man etääl­lä koko akselista. Jos joku yrit­tää posi­tioi­da itsenä jon­nekin kum­mankin ääripään ulkop­uolelle, niin joutuu kuitenkin luokitel­luk­si tois­es­ta suun­nas­ta raiskauk­sista vas­tu­us­sa ole­vak­si suvakki­huo­rak­si ja tois­es­ta suun­nas­ta taas syyr­i­alais­vau­vo­ja hukut­tavak­si impivaaranatsiksi.

  93. ksee: Onko­han vaan? Tun­tuu, ettei kyseisel­lä aske­lil­la ole kuin fanaat­tiset ääripäät kaikkien fik­su­jen ihmis­ten koit­taes­sa vis­usti pysyä mah­dol­lisim­man etääl­lä koko akselista. Jos joku yrit­tää posi­tioi­da itsenä jon­nekin kum­mankin ääripään ulkop­uolelle, niin joutuu kuitenkin luokitel­luk­si tois­es­ta suun­nas­ta raiskauk­sista vas­tu­us­sa ole­vak­si suvakki­huo­rak­si ja tois­es­ta suun­nas­ta taas syyr­i­alais­vau­vo­ja hukut­tavak­si impivaaranatsiksi.

    No sil­loin­han akseli on hyvä, jos se erot­telee ääripäät ja jät­tää keskelle väljyyt­tä. Kyl­lä kai useim­mis­sa meistä on yhtä aikaa sekä suvakkia että aito­jen rak­en­ta­jaa. Määrät vain vaihtelevat.

    Oikeis­to-vasem­mis­to jaot­telu ei enää toi­mi, sil­lä useis­sa mais­sa niin laitaoikeis­to kuin ‑vasem­mis­to kan­nat­ta­vat rajo­jen sulkemista sekä kau­pal­ta että ihmisiltä. Myös mon­et lib­er­aaleik­si itsen­sä luokit­tel­e­vat ihmiset kan­nat­ta­vat mon­en­moisien rajo­jen aset­telua. Varsinkin vapaakaup­pa on mon­elle mörkö.

  94. Tapio: Oikeis­to-vasem­mis­to jaot­telu ei enää toi­mi, sil­lä useis­sa mais­sa niin laitaoikeis­to kuin ‑vasem­mis­to kan­nat­ta­vat rajo­jen sulkemista sekä kau­pal­ta että ihmisiltä. Myös mon­et lib­er­aaleik­si itsen­sä luokit­tel­e­vat ihmiset kan­nat­ta­vat mon­en­moisien rajo­jen aset­telua. Varsinkin vapaakaup­pa on mon­elle mörkö.

    Per­in­teis­es­ti poli­ti­ik­ka on perus­tunut oman ryh­män etu­jen ajamiseen. Har­vas­sa ovat ne lib­er­aal­itkin, jot­ka ovat valmi­ita leikkaa­maan hyv­in­voin­ti­aan laa­jem­man parem­min­voin­nin vuoksi.

  95. anon­il­li: Kaup­po­jen kiin­nip­i­to sun­nun­taisin ja muina kris­til­lis­inä pyhäpäiv­inä on kyl­lä kon­ser­vati­ivi­nen perinne, jos­ta luop­umi­nen on osoi­tus siitä, miten kon­ser­vati­iviset arvot ovat rapautuneet. 

    Kos­ka sen kuitenkin ajoi­vat läpi eduskun­nan kon­ser­vati­ivisim­mat puolueet ja vas­tus­ti­vat lib­er­aaleim­mat (RKP:ta luku­unot­ta­mat­ta) niin vaikut­taisi siltä että kon­ser­vati­iveista on tul­lut entistä lib­er­aalimpia ja lib­er­aaleista taas entistä konservatiivisempia. 

    Jostain syytä useim­mat lib­er­aalit puolueet halu­a­vat säätää pilkun­tarkasti lain­säädän­nön ja yhteiskun­nan tasol­la ihmisen elämästä ver­rat­tuna kon­ser­vati­ivisem­pi­in puolueisi­in, vaik­ka yksilö­ta­sol­la eri­tyis­es­ti uskon­nol­liset kon­ser­vati­iv­it ovat valmi­impia päät­tämään muiden elämästä hei­dän itsen­sä puolesta.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko Espoo kaupunki?

    Mod­er­aat­tori on illib­er­aali :(. Espoon keskuk­ses­sa on aivan ratio­naaliset syyt äänestää perus­suo­ma­laisia ja mui­ta kan­sain­vael­luk­sen suh­teen real­is­te­ja. Siitä ei vain saa vihreässä kuplas­sa puhua :(.

    Ja tun­tee kyl­lä islamin uskoa ja sen his­to­ri­aa vielä huonom­min kuin USA:n keskilänt­tä tai etelän osaval­tioi­ta. Kuten mon­et kom­men­toi­jat ovat todenneetkin.

  97. Oli­pa siinä määrin olk­iukkoinen, tietämätön ja pelkästään omista pro­jek­tioista pon­nista­va esi­tys (arvo)konservatismista, että toivoisi että joku kir­joit­taisi ana­lyyt­tisen kir­jan siitä, mitä se arvokon­ser­vatis­mi on, joka nyt on aset­tunut arvolib­er­al­is­mia (suom. kult­tuuri­marx­is­mia) vastaan.

    Ai niin pait­si että minähän olen toimit­tanut sel­l­aisen Joonas Kon­sti­gin ja Timo Vihavaisen kanssa: Mitä mieltä Suomes­sa saa olla.

    Muu­ta­ma huomio.

    Sekä lib­er­aaleil­la että kon­ser­vati­iveil­la on omat tiedev­as­taiset pakkomiel­teen­sä. Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa osa amerikkalai­sista kon­ser­vati­iveista / lib­er­taris­teista kieltää itse ilmas­toti­eteen tulok­set. Toisaal­ta suurem­pi riesa on viher­vasem­mis­to joka liioit­telee ydin­voiman riske­jä ja vähät­telee sen mah­dol­lisuuk­sia. Ja ruo­ka on vasem­mis­ton sek­si, kuten san­o­taan, eli kaik­ki GM- ja luo­mu­ju­tut ovat yhtä uskon­toa punav­ihreille. Kreation­is­mi on Euroopas­sa hyvin pienen uskon­nol­lisen porukan usko­mus, ei kon­ser­vati­ivien enemmistön.

    Mitä muu­tok­seen tulee, niin kon­ser­vati­ivi toki ymmärtää että ei kan­na­ta kovin laa­jasti ja nopeasti ottaa käyt­töön sel­l­aisia uusia, paper­il­la ehkä hienol­ta vaikut­tavia yhteiskun­nal­lisia insti­tuu­tioi­ta, joi­ta ei ole kokeil­tu tai joista on huono­ja koke­muk­sia. Lääketi­eteessä tai ympäristöpoli­ti­ikas­sa tätä pidet­täisi­in ratio­naalise­na varovaisu­us­pe­ri­aat­teena. Lib­er­aalille se ker­too vain kon­ser­vati­ivin agorafobiasta.

    Itsekin voit­top­uolis­es­ti (klas­sisen) lib­er­al­is­min kan­nat­ta­jana pidän lib­er­al­is­min saavu­tuk­sia merkit­täv­inä. Ongel­ma on vain siinä, että kun lib­er­al­is­mi viedään äärim­mäisyyk­si­in, se syö oman perus­tansa. Soti­laal­lisel­la tyhjiöl­lä on tapana täyt­tyä, samoin uskon­nol­lisel­la tyhjiöl­lä. Pitkäl­lä aikavälil­lä stabi­ile­ja yhteiskun­tia ei syn­ny niin pitkälle vie­dyn pasi­fis­min tai indi­vid­u­al­is­min poh­jalle, mis­sä yhteiskun­ta ei enää kykene puo­lus­ta­maan itseään kos­ka ei edes oikeas­t­aan koe sitä oikeutetuk­si. Sen tilalle tulee jokin itse­varmem­pi regi­i­mi. Tämä pros­es­si on nyt käyn­nis­sä Euroopas­sa islamin suh­teen ja siitä hyviä esimerkke­jä ovat nämä täysin äly­va­paat rin­nas­tuk­set äärikris­til­lisyy­teen. Onnek­si pasi­fistimme eivät tuhon­neet omaa puo­lus­tus­ta kokon­aan vaan ain­oas­taan halpo­jen jalka­väkimi­ino­jen osalta, kos­ka muuten meil­lä olisi sama tilanne Venäjän suhteen.

    Paras esi­tys siitä, mik­si Soin­in­vaaran kaltaiset van­hanaikaiset pap­pa­raiset ovat pudon­neet kär­ry­iltä ja ajan her­mol­ta eivätkä ymmär­rä nykyn­uo­ria ja nykyaikaa löy­tyy Jonathan Haidtin moraalip­sykol­o­gis­es­ta teo­ri­as­ta. Siitä on kir­jas­samme pitkä essee, mut­ta tässä pähk­inänkuores­sa: http://www.tiede.fi/blogit/skeptikon_paivakirja/miksi_60_lukulainen_ei_ymmarra_nykynuoria

    1. Vai on auk­tori­teet­tien kun­nioi­tus osa moraalia? Minus­ta on yksinker­tais­es­ti vain type­r­ää uskoa, että veden kiehu­mispiste on 90 astet­ta vain kos­ka joku iso kiho niin sanoo. Yliopis­tol­la opin että auk­tori­teet­tien kun­nioi­tus on epä-älyllisyyttä.

  98. Marko Hami­lo:
    Paras esi­tys siitä, mik­si Soin­in­vaaran kaltaiset van­hanaikaiset pap­pa­raiset ovat pudon­neet kär­ry­iltä ja ajan her­mol­ta eivätkä ymmär­rä nykyn­uo­ria ja nykyaikaa löy­tyy Jonathan Haidtin moraalip­sykol­o­gis­es­ta teo­ri­as­ta. Siitä on kir­jas­samme pitkä essee, mut­ta tässä pähk­inänkuores­sa: http://www.tiede.fi/blogit/skeptikon_paivakirja/miksi_60_lukulainen_ei_ymmarra_nykynuoria

    Ihan ansiokas yri­tys selit­tää eri­lais­ten näkökul­mien suhdet­ta toisi­in­sa. OS var­maankin kan­nat­taa tuo­ta teo­ri­aa, kos­ka vaku­ut­taa vas­tauk­ses­saan ajat­tel­e­vansa niin, että nois­sa kon­ser­vati­ivien moraaliar­gu­mentetis­sa ei ole järkeä. Juuri näin­hän hänen kuu­luukin Haidtin teo­ri­an mukaan jatella 🙂 .

  99. Marko Hami­lo: Siitä on kir­jas­samme pitkä essee, mut­ta tässä pähk­inänkuores­sa: http://www.tiede.fi/blogit/skeptikon_paivakirja/miksi_60_lukulainen_ei_ymmarra_nykynuoria

    Tämä on nyt vaat­in­ut pari päivää pohtimista, että miten tuo­hon kir­joituk­seen pitäisi reagoi­da, mut­ta hil­jaakaan en osaa olla.

    Alku­un myön­nän heti, että se koira ulvahti, mihin kalik­ka kalahti. Min­ulle on täysi mys­teeri, minkälaisel­la ajat­telupros­es­sil­la joku saa hapan­si­lakan syön­nistä moraalikysymyksen[1]. Ymmär­rän, että jokin uskon­to voi kieltää hapan­si­lakan syön­nin, mut­ta uskon­non seu­raamisel­la ja moraalil­la on jonkun­lainen ero.

    Mut­ta tarkastel­laan vähän tarkem­min tätä blogipostausta.

    Kir­joituk­sen retori­ik­ka antaa suh­teel­lisen selvästi ymmärtää, että use­am­paan moraalin perus­taan nojaa­va moraali on jol­lakin taval­la parem­pi kuin vähempi­in. Täl­lainen argu­ment­ti­han on täysin mieletön. Tuol­la logi­ikalla minä voisin vai­h­taa reilu­u­den ahneu­teen ja itsekkyy­teen, jol­loin saisin seit­semään perus­taan nojaa­van moraali­in, joten sen luon­nol­lis­es­ti pitäisi olla parempi. 

    Ei, vaan mei­dän pitää tarkastel­la näitä moraalin perustei­ta ja niiden asial­lisu­ut­ta yksi ker­ral­laan. Haidt (ja Hami­lo?) vaikut­ta­vat ole­van sitä mieltä, että lojaal­isu­us, auk­tori­teet­tiusko ja hapan­si­lakan syön­ti ovat moraal­isia kysymyk­siä. Tuon hapan­si­lakan jätän pohdin­nas­sani suo­si­ol­la väli­in, kun se ylit­tää ymmär­ryskykyni niin täydellisesti.

    Ensin, lojaal­isu­us ja auk­tori­teet­tei­hin nojaami­nen ovat min­un mielestäni tiet­tyyn rajaan asti ei pelkästään hyväksyt­täviä, vaan jopa toiv­ot­tavia ilmiöitä. Oppimi­nen on tehokkaam­paa kun luote­taan opet­ta­jan auk­tori­teet­ti­in eikä kyseenalais­te­ta kaikkea, ja useim­mat pro­jetk­it etenevät parem­min jos jäsenet eivät loikkaa aidan toiselle puolelle heti kun siel­lä vähän vihertää, vaan tun­te­vat lojaal­isu­ut­ta pro­jek­tiryh­mää kohtaan. En siis argu­men­toi, että lojaal­isu­us tai auk­tori­teet­tiusko olisi lähtöko­htais­es­ti turmiollista.

    Ongel­mat lojaal­isu­u­den ja auk­tori­teet­tiuskon kanssa alka­vat, kun niiden vaa­timuk­set alka­vat ole­maan ris­tiri­idas­sa noiden kol­men arvolib­er­aalin moraalipe­rus­tan (hai­tan vält­tämi­nen, reilu­us ja vapaus) kanssa. Eli kun lojaal­isu­us pelikavere­i­ta kohtaan vaatii sään­tö­jen rikkomista tai auk­tori­teet­ti vaatii hai­tan tuot­tamista. Eli toisin sanoen, kun noi­ta ale­taan pitämään moraaliar­voina.

    Sit­ten Hami­lo syyt­tää arvolib­er­aalia moraalia siitä, että sen seu­rauk­se­na yhteiskun­nas­ta tulee heikko, mut­ta uno­htaa suju­vasti, että siitä tulee haavoit­tu­va nimeno­maan sik­si, että nämä hapan­si­lakan krim­i­nal­isoi­jat, hai­tan­teon pahu­u­den uno­hta­vat auk­tori­teet­tiusko­vaiset ja reilu­u­den uno­hta­vat lojal­is­tit halu­a­vat väki­val­lan uhal­la kieltää yhteiskun­nan mui­ta jäseniä tai naa­puri­val­tio­ta syömästä sitä hapan­si­lakkaa. Ja tämä on sit­ten muka arvolib­er­al­is­min vika? Tuol­lainen argu­men­taa­tio jät­tää arvolib­er­aaleille pidem­män päälle aika vähän käytän­nön vai­h­toe­hto­ja selviy­tymiseen. Jos arvolib­er­al­is­mi halu­aa säi­lyä, arvokon­ser­vatis­mi pitää kitkeä juuri­neen pysyvästi pois. Ja sit­ten tul­laan ulise­maan, että arvolib­er­aalit eivät ole suvait­se­vaisia. Mil­lä ihmeen logi­ikalla min­un pitäisi suvai­ta porukkaa, joka suo­raan tulee sanomaan, että on min­un syyni, että he aiko­vat hävit­tää min­un arvo­maail­mani maailmankartalta?

    Sel­ven­netään: Min­ulle siis kel­paisi hyvin sel­l­ainen sopimus, jos­sa arvokon­ser­vati­iv­it käper­tyvät omaan maail­maansa jos­sakin maail­man kolka­s­sa ja jät­tävät min­ut rauhaan jonkin toisen kolkan kanssa. Mut­ta ei. Se ei kel­paa näille arvokon­ser­vati­iveille, vaan he uhkaa­vat min­un yhteiskun­tani vakaut­ta ja ker­to­vat, että se on min­un vikani. Aivan käsit­tämät­tömän vas­ten­mielistä. Todet­takoon noin henkilöko­htais­es­ti, että en oikein ole väki­val­taan kallel­laan, mut­ta jos­sain kohtaa on raja, jon­ka jäl­keen arvokon­ser­vatismin noustes­sa otan mallia hei­dän oppikir­jas­taan ja aloi­tan John Galt­maisen lakon. 

    Lopuk­si, Hami­lo pilkkaa arvolib­er­aale­ja siitä, että arvolib­er­aalit eivät osaa samais­tua arvokon­ser­vati­ivei­hin. En ymmär­rä mil­lä logi­ikalla tuon on tarkoi­tus osoit­taa yhtään mitään. Minä olen oikeas­t­aan aika tyy­tyväi­nen, että en saa aivo­jani niksautet­tua niin nur­in­päin, että ymmärtäisin mik­si hapan­si­lakan syön­ti on moraalis­es­ti paha asia (enkä puhu nyt eläi­noikeuk­sista). Enkä ymmär­rä mik­si se tek­isi minus­ta parem­man ihmisen jos osaisin samais­tua sen keski­tysleirisoti­laan aja­tus­maail­maan, joka tap­paa ihmisiä vain kos­ka joku jol­la on prenikoi­ta, käskee. 

    [1] Jos joku ei viit­si huka­ta aikaansa tuon Hamilon kir­joituk­sen lukemiseen, tai muuten ihmettelee, mis­tä tämä hapan­si­lak­ka tulee keskustelu­un, niin Hami­lo kir­joit­taa moraalin perustoista:

    “…avoid­ing dis­gust­ing … foods…”

    Useim­mat tun­te­mani ihmiset kuvail­i­si­vat hapan­si­lakkaa sanal­la “dis­gust­ing”.

    1. En oival­tanut, mis­tä tuo hapan­si­lak­ka tähän tuli, mut­ta min­un on täysin mah­do­ton­ta ajatel­la, että on moraalis­es­ti ylevää puo­lus­taa auk­tori­teet­tia empi­iristä tietoa vas­taan. Ne kai yleen­sä joutu­vat vas­takkain. Siis jos kirkko sanoo, että aurinko kiertää maa­ta, olisi jotenkin moraalis­es­ti ala-arvoista sanoa, että havain­to­jen mukaan maa kiertää aurinkoa. Sain yliopis­tossa aivan toisen­laisen koulutuksen.
      Auk­tore­teet­ti usko minus­ta varsin epä-älyl­lisyyt­tä, oikeas­t­aan anti-intellek­tu­aal­isu­u­den ydin.
      Aja­tus, että auk­tori­teet­tien pelos­sa olisi jotain ylevää, ei ole pelkästään yksilö­ta­son ongel­ma. Kat­sokaa mitä tapah­tui islami­laiselle maail­malle 1500-luvun jäl­keen. He oli­vat selvästi Euroopan edel­lä jok­seenkin kaikessa, mut­ta sit­ten he omak­sui­v­at Hamilon opin: kun­nioi­ta auk­tori­teet­te­ja eläkä epäile mitään, vaik­ka havain­not ker­toisi­vat muuta.
      Minä pidä epäilemistä hyveenä ja uuden etsimistä, en kaiken van­han kunioittamista. 

  100. Auk­tori­teetin kun­nioit­ta­mi­nen on aivan eri asia kuin sokea auk­tori­teet­tiusko. Valkoisen lib­er­aalin on mah­do­ton käsit­tää tätä, kos­ka kun­nioit­ta­mi­nen käsit­teenä on hänelle täysin tuntematon.

    Soin­in­vaaran kaltainen van­ha pap­pa­rainen ei mil­lään tajua, että maail­ma on aja­mas­sa hänestä ohi. His­to­ri­an lop­pua ei sit­ten koskaan tul­lutkaan, ja län­si­mainen lib­er­al­is­mi kaikessa itsekeskeisyy­dessään on perään­tymässä kaikkialla.

  101. Kon­ser­vati­ivin voi kai määritel­lä niin, että hän ei suos­tu muut­ta­maan kan­taansa, vaik­ka osoitet­taisi­in että hän on väärässä.

    Tämä johtuu luul­tavasti siitä, että kon­ser­vati­ivi ajat­telee, että kan­nan vai­h­tamis­es­ta aiheutu­va tap­pio on suurem­pi kuin uuden näkökul­man tuo­ma hyöty.

  102. Osmo Soin­in­vaara: En oival­tanut, mis­tä tuo hapan­si­lak­ka tähän tuli, 

    Suo­raan Hamilon tek­stitä, jos­sa väitet­ti­in, että yksi oleelli­nen moraalin perus­ta on vas­ten­mielis­ten ruok­ien vält­tämi­nen. Ja kos­ka arvolib­er­aalit eivät tätä ymmär­rä, näi­den moraali on huonompi.

  103. Catili­na: Valkoisen lib­er­aalin on mah­do­ton käsit­tää tätä, kos­ka kun­nioit­ta­mi­nen käsit­teenä on hänelle täysin tuntematon.

    Ei mitenkään tun­tem­aton. Arvolib­er­aalin kun­nioi­tus vain pitää ansai­ta, sitä ei voi vaa­tia (esimerkik­si jonkun tit­telin tai prenikan perus­teel­la). Mikä taas on arvokon­ser­vati­iville täysin käsit­tämätön ajatus.

  104. Osmo Soin­in­vaara: Sain yliopis­tossa aivan toisen­laisen koulutuksen.

    Tuskin­pa. Yliopis­to on län­tisen maail­man keskeisimpiä auk­tori­teet­te­ja, insti­tuu­tiona jo keski­a­jal­ta, ja tieteelli­nen ajat­telu mukaan­lukien sys­temaat­ti­nen epäi­ly sen keskeisimpiä traditioita.

    Yliopis­to on Haidtin authority/respect ‑palik­ka insti­tu­tion­al­isoitu­na, ja ajat­te­lu­ta­van tulok­set varsin vakuuttavia.

  105. En väitä että ymmärtäisin Haidtin tarkoituk­set täysin, mut­ta jotain sel­l­aista hän yrit­ti väit­tää, että osa moraa­likood­ista on yhteistä lib­er­aaleille ja kon­ser­vati­iville, ja lisäk­si on alue, joka on tärkeä kon­ser­vati­iveille, mut­ta jota lib­er­aalit eivät samas­sa määrin tue, eivätkä sen sisältöä usein ymmärrä.

    Nois­sa edeltävis­sä kom­menteis­sa tcrown, OS ja Tero Tolo­nen vakuu­ti­vat, että hei­dän näkökul­mas­taan kat­soen kuvail­tu kon­ser­vati­ivien moraali on käsit­tämätön­tä. Ja näin­hän tosi­aan pitikin olla — (Haidtin mukaan) lib­er­aalien mielestä osa kon­ser­vati­ivien moraa­likood­ista on käsittämätöntä.

    Onko Haidtin tarkoit­ta­ma kon­ser­vati­ivien moraali keski­tysleirisoti­laan aja­tus­maail­man ihailua? No ei var­mas­tikaan. Entä auk­tori­teet­ti­in vetoamista tosi­a­sioi­ta vas­taan? Ei toki tätäkään kukaan moraaliar­vona pidä. Älkää yrit­täkö väärinymmärtää, vaan yrit­täkää ymmärtää, niin pääsette mukaan Haidtin ajatusmaailmaan.

    No mitä tuo­hon kon­ser­vati­iviseen moraali­in sit­ten kuu­luu? Haidtin mukaan siihen kuu­luu lib­er­aalien moraa­likoo­di. Eli kon­ser­vati­iv­it eivät lähtöko­htais­es­ti vas­tus­ta lib­er­aalien moraalia, vaan tuke­vat sen kaikkia kom­po­nent­te­ja (yksi­tyisko­h­tien tulk­in­ta voi tietenkin käytän­nössä ero­ta). Ja lisäk­si kon­ser­vati­ivien moraali­in kuu­luu muu­tamia muitakin arvo­ja, jot­ka eivät siis tais­tele noi­ta yhteisiä arvo­ja vas­taan, vaan jotenkin täy­den­tävät niitä.

    Paras hah­mo­tuk­seni siitä, mitä nuo lisäkom­po­nen­tit ovat, liit­tyy oman viitey­hteisön ja sen moraalin ja käytöstapo­jen arvostamiseen. Kuvauk­sis­sa viitat­ti­in esim. uskol­lisu­u­teen (omaa ryh­mää kohtaan), oman yhteisön auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamiseen (ei järkeä vas­taan, vaan vain jonk­i­nasteise­na tuke­na oman yhteisön rak­en­teelle ja menet­te­ly­tavoille), ja pyhyys (oman yhteisön tapo­jen ja arvo­jen kun­nioit­tamista tämäkin).

    Lib­er­aaleil­la voi olla taipumus nähdä nämä kaik­ki jonkin­laisi­na läh­es nat­si­maisi­na tai nation­al­is­tisi­na ylilyön­teinä. Kon­ser­vati­ivien kohdal­la näin ei tietenkään ole, vaan kyse on vain yhteis­ten arvo­jen kun­nioit­tamis­es­ta (iman että tätä kun­nioi­tus­ta tähdät­täisi­in ketään mui­ta vastaan).

    Mik­si kon­ser­ati­iv­it lait­ta­vat pain­oa tuol­laisille omaa yhteisöä koskeville moraal­isille arvoille? Mitä posi­ti­ivista moraalia ne edus­ta­vat? Paras seli­tyk­seni on tässä se, että kon­ser­vati­iv­it ymmärtävät yhteisön merk­i­tyk­sen omana ja läheis­ten tur­va­paikkana, ja myös koko maail­maa koos­s­apitävänä voimana (moraali on tässä toimi­van yhteisön ylläpitämistä). Myös per­in­tei­den ja niiden tuo­man moni­ar­voisu­u­den (eri yhteisö­jen sum­mana) rikas­tut­ta­va vaiku­tus on tässä tavoitelta­va asia (rikas­tut­taa koko maail­maa). Kon­ser­vati­ivi­su­us on tässä taval­laan ihmiskun­nan kokoamien kult­tuuri­aartei­den var­jelua. Suurin velvol­lisu­us kon­ser­vati­ivil­la on tietenkn omaa kult­tuuri­aan ja mui­ta siinä eläviä kohtaan.

    Mik­si kon­ser­vati­ivien mielestä näi­den arvo­jen kun­nioit­ta­mat­ta jät­tämi­nen on “moraali­ton­ta”? Ehkä sik­si, että kult­tuuri on ihmiskun­nan rikkaut­ta, eikä sen tarkoituk­selli­nen rapaut­tamien ole suo­tavaa. Kon­ser­vati­ivi kat­soo, että hänen velvol­lisuuten­sa on ylläpitää ja säi­lyt­tää omaa kult­tuuri­aan, tur­va­ta yhteiskun­nan toimivu­us, eikä heit­tää toimi­vaa ja kaikkien kult­tuurin jäsen­ten arvosta­maa kood­ia roskako­ri­in. Lib­er­aalit eivät ole tässä suh­teessa kon­ser­vati­ivien mielestä ehkä moraalit­to­mia (akti­ivisia kult­tuurin tuhoa­jia), mut­ta (Hadtin logi­ikan mukaan) ehkä välin­pitämät­tömiä asian suh­teen, ja sik­si pahim­mil­laan kult­tuuria tuhou­tu­maan päästävä joukko.

    Lib­er­aalit ovat ehkä kon­ser­vati­ive­ja enem­män maail­mankansalaisia, joiden näkökul­mas­ta paikalliset kult­tuu­rit ja niiden erikoisu­udet ovat joutavia. Ja kuten kom­menteista käy ilmi, lib­er­aalit ehkä ajat­tel­e­vat kon­ser­vati­ivien omaa kult­tuuria tuke­van moraalin ole­van toisia kult­tuure­i­ta vas­taan tähdättyä.

    Tässä oli jo ehkä kyllin. Tuo­ta kir­joit­ta­maani ei pidä ottaa yksi­tyisko­h­tien osalta liian kir­jaimel­lis­es­ti. Kun­han yritin val­ot­taa lib­er­aaleille, miiten uskon Haidtin näkevän kon­ser­vati­ivis­ten (posi­ti­ivis­ten) arvo­jen rak­en­tu­van. Huo­matkaa myös se, että Haidt on sanonut ole­vansa lib­er­aali, joka yrit­ti selvitel­lä kon­ser­vati­ivien moraalikäsityksiä.

  106. Juho Laatu: Huo­matkaa myös se, että Haidt on sanonut ole­vansa lib­er­aali, joka yrit­ti selvitel­lä kon­ser­vati­ivien moraalikäsityksiä.

    Jos kon­ser­vati­iv­it ovat niin paljon moraalis­es­ti parem­pia, mik­si ihmeessä nämä kon­ser­vati­ive­ja puo­lus­ta­vat sit­ten lop­ul­ta ilmoit­tau­tu­vat liberaaleiksi?

    Luulen, että tämä johtuu siitä, että yhä harvem­pi korkeasti koulutet­tu tutk­i­ja enää uskoo, että ylilu­on­nolli­nen henki­o­len­to on antanut meille moraalisen koodiston.

    Se on aika dra­maat­ti­nen muu­tos ja hyvä kysymys on, miten ihmiskun­nan pitäisi siihen reagoi­da. Pitäisikö mei­dän yrit­tää ymmärtää näitä muinaisia uskon­to­ja, vai pitäisikö vain yksinker­tais­es­ti ker­toa, että nyt kyl­lä vähän näyt­tää siltä, että pro­feet­to­jen aika on ohitse.

    Toden­näköis­es­ti aika moni vain skip­paa molem­mat vai­h­toe­hdot ja toteaa, että asial­la ei ole henkilöko­htaista merk­i­tys­tä: uskokoon ken halu­aa, minä en.

    Uskon­to­jen moraalia koht­en­tavaa vaiku­tus­ta on myös tutkit­tu ja tulok­set eivät vält­tämät­tä ole lupaavia:

    https://www.theguardian.com/world/2015/nov/06/religious-children-less-altruistic-secular-kids-study

    https://www.psychologytoday.com/blog/why-religion-is-natural-and-science-is-not/201203/are-religious-people-more-moral-atheists

    http://news.berkeley.edu/2012/04/30/religionandgenerosity/

    Sci­en­tif­ic Amer­i­can ottaa tähän kysymyk­seen kiin­nos­ta­van kan­nan — Yhdys­val­lois­sa ateis­tit ovat yksi kaikkein vähiten luotet­tu ryh­mä. Jopa mus­limei­hin luote­taan enemmän.

    http://www.scientificamerican.com/article/in-atheists-we-distrust/

    Lehti kuitenkin myön­tää, että

    Ger­vais and Norenzayan’s find­ings may shed light on an inter­est­ing puz­zle: why accep­tance towards athe­ism has grown rapid­ly in some coun­tries but not oth­ers. In many Scan­di­na­vian coun­tries, includ­ing Nor­way and Swe­den, the num­ber of peo­ple who report believ­ing in God has reached an all-time low. 

    Jostain syys­tä lehti kuitenkin jät­tää mainit­se­mat­ta sen, mitä Nation­al Geo­graph­ic kir­joit­taa artikke­lis­saan “The World’s Newest Major Reli­gion: No Religion”

    http://news.nationalgeographic.com/2016/04/160422-atheism-agnostic-secular-nones-rising-religion/

    The reli­gious­ly unaf­fil­i­at­ed, called “nones,” are grow­ing sig­nif­i­cant­ly. They’re the sec­ond largest reli­gious group in North Amer­i­ca and most of Europe. In the Unit­ed States, nones make up almost a quar­ter of the pop­u­la­tion. In the past decade, U.S. nones have over­tak­en Catholics, main­line protes­tants, and all fol­low­ers of non-Chris­t­ian faiths.

  107. Tero Tolo­nen: Jos kon­ser­vati­iv­it ovat niin paljon moraalis­es­ti parem­pia, mik­si ihmeessä nämä kon­ser­vati­ive­ja puo­lus­ta­vat sit­ten lop­ul­ta ilmoit­tau­tu­vat liberaaleiksi?

    Haidt ei vält­tämät­tä sanonut, että kon­ser­vati­ivien moraali olisi korkeam­paa tai sitä olisi run­saam­min. Voi olla, että lib­er­aaleil­ta riit­tää enem­män moraalia niille yhteisille alueille, jos kon­ser­vati­iv­it kulut­ta­vat osan omas­taan niille omille alueilleen.

    Tuol­la eroaval­la alueel­la voi tietenkin käy­dä niin, että kon­ser­vati­ivien mielestä lib­er­aaleil­ta puut­tuu tiet­tyjä moraaliar­vo­ja. Ja lib­er­aalit katso­vat, että kon­ser­vati­iveil­ta puut­tuu keskit­tymistä niihin oikeisi­in (lib­er­aalien ja kon­ser­vati­ivien yhteisi­in) moraaliar­voihin (kun kulut­ta­vat tar­moaan nat­sisym­pa­tioi­hin, rasimi­in, jämähtäneeseen arvo­maail­maan yms.).

    Kon­ser­vati­iv­it voivat ilmoit­tau­tua lib­er­aaleik­si tai voivat näyt­tää siltä kuin ilmoitt­tau­tu­isi­vat lib­er­aaleik­si, kos­ka (Haidtin mukaan) kan­nat­ta­vat aidosti ja vil­pit­tömästi (myös) lib­er­aalien moraalitavoitteita.

    Jos puhutaan Haidtista, hänen kon­ser­vati­ivien moraaliar­vo­jen tutkimis­es­taan / ymmärtämis­es­tään, ja hänen lib­er­aal­i­ud­estaan, hänen asen­teen­sa on minus­ta luon­te­va. Lib­er­aalin tuleekin ymmärtää kaikkia korkeaan moraali­in ja hyvi­in päämääri­in pyrkiviä taho­ja. Pidän lib­er­aalien piiris­sä nykyään usein esi­in­tyvää kon­ser­vati­ivien demon­isoin­tia tuo­ta Haidtin kaikkia ymmärtävää suh­tau­tu­mistapaa oudom­pana suh­taut­mistapana. Ei kuu­lu lib­er­aal­i­u­teen demon­isoi­da eri mieltä ole­via, tai ihmisiä joiden ajat­te­lu­ta­paa ei (Haidtin mukaan) ehkä täysin ymmärrä.

    Luulen, että tämä johtuu siitä, että yhä harvem­pi korkeasti koulutet­tu tutk­i­ja enää uskoo, että ylilu­on­nolli­nen henki­o­len­to on antanut meille moraalisen koodiston.

    Kon­ser­vati­ivien piiris­sä on ehkä lib­er­aale­ja enem­män uskoa tuon kaltaisi­in kaukaa his­to­ri­as­ta juon­tu­vi­in vaki­in­tuneisi­in ja kiveen hakat­tui­hin arvoihin. Tiet­ty­jen van­himpi­en ja jäh­mettyneimpi­en jär­jestelmien kan­na­tus ei ole kuitenkaan edel­ly­tys kon­ser­vati­iv­ina olemiselle. Kon­ser­vati­ivi voi olla myös mod­erni tiedeusko­vainen. Kon­ser­vati­ivi­su­ut­ta ei siis voi (Haidtin mallin val­os­sa) rin­nas­taa taan­tu­muk­seen ja jäl­keen­jääneisyy­teen. Kon­ser­vati­ivien moraa­likoo­di toimii yhtä hyvin myös mod­ernissa maail­mas­sa, vaikka­pa ateis­tis­tis­ten tiedemiesten paris­sa. Ero lib­er­aalei­hin on ehkä vain niis­sä (luon­nehtimis­sani) oman ja kaiken van­han kult­tuurin kun­nioituk­seen ja niiden hyödyn/arvon näkemiseen liit­tyvis­sä kysymyksissä.

    Se on aika dra­maat­ti­nen muu­tos ja hyvä kysymys on, miten ihmiskun­nan pitäisi siihen reagoi­da. Pitäisikö mei­dän yrit­tää ymmärtää näitä muinaisia uskon­to­ja, vai pitäisikö vain yksinker­tais­es­ti ker­toa, että nyt kyl­lä vähän näyt­tää siltä, että pro­feet­to­jen aika on ohitse.

    Vekkaan että mon­et kon­ser­vati­iv­it (eivät kaik­ki, kuten eivät aivan kaik­ki lib­er­aal­itkaan) kun­nioit­ta­vat ja anta­vat tilaa, vaik­ka eivät itse uskoisi. Maal­lisen ja tapakult­tuuria mod­ernisoivan viestin­sä välit­tämisessä ovat ehkä maltil­lisem­pia kuin lib­er­aaleina itseään pitävät.

    Toden­näköis­es­ti aika moni vain skip­paa molem­mat vai­h­toe­hdot ja toteaa, että asial­la ei ole henkilöko­htaista merk­i­tys­tä: uskokoon ken halu­aa, minä en.

    Aivan.

    Uskon­to­jen moraalia koht­en­tavaa vaiku­tus­ta on myös tutkit­tu ja tulok­set eivät vält­tämät­tä ole lupaavia:

    Uskon­not kuten muutkin jär­jestelmät ja ide­olo­giat voivat ajau­tua vinoon. Jos­sain vai­heessa ide­olo­giat ja uskon­not voivat toimia jopa omia jalo­ja lähtöko­hti­aan vas­taan. Jokaisel­la val­ta­jär­jestelmäl­lä on taipumus rappeu­tua. Jär­jestelmän kun­nos­sa pitämi­nen vaatii työtä. (Ajat­telin tässä län­si­maid­en lisäk­si myös mod­er­nia ja inter­na­tion­al­is­tista neuvostojärjestelmää.)

    Tämä näkökul­ma on kai (Haidtin mukaan) eri­tyisen kon­ser­vati­ivi­nen. Noiden kon­ser­vati­ivien lisä­moraa­likäsky­jen tavoite voi olla nimeno­maan jär­jestelmän rappeu­tu­misen estämi­nen sitä kaut­ta, että jär­jestelmän perusar­vo­ja yritetään vaalia. Tietenkin jos­sain vai­heessa kon­ser­vati­ivien (hyviä tavoit­tei­ta ymmärtämätön) vaal­im­is­in­to voi kään­tyä myös kehi­tys­tä vas­taan ja tuhoisien arvo­jen säi­lyt­tämisen puolelle.

    Näen uskon­not myös varhaisi­na tapoina saa­da yht­eskun­ta järjestyk­seen. Nykyaikaisten tieteel­lis­ten seli­tys­ten sijaan käytet­ti­in enem­män eri­laisia tari­noiden ympärille raken­net­tu­ja hah­motelmia, joiden tarkoi­tus oli ohja­ta ihmisiä kaikille hyvää tuot­tavien käyt­täy­tymis­mall­ien suun­taan. Esimerkik­si sel­l­aiset yksi­tyisko­h­dat kuin sian­li­han syön­tikiel­to ovat voineet syn­tyä käytän­nön koke­musten kaut­ta estämään triki­inip­i­toisen lihan syön­tiä aikoina, jol­loin triki­inien yhteyt­tä ter­vey­teen ei vielä ymmär­ret­ty nykyiseen tapaan. Tältä kannal­ta kat­sot­tuna uskon­to­jen olisi hyvä sopeu­tua aikaansa, jos ymmär­rys on ajanut joidenkin jo kiveen hakat­tu­jen normien ohi. Kon­ser­v­a­tivis­min olisi tässä mielessä hyvä olla jous­tavaa; hyviä tapo­ja, käytän­töjä ja yhteisöl­lisyyt­tä säi­lyt­tävää, mut­ta ei siis jo vääräk­si koet­tui­hin käytän­töi­hin lukkiuttavaa.

    Uskon­to voi usein myös tar­jo­ta yksilöille help­po­ja pakoteitä peit­tämään omia vähem­män jalo­ja taipumuk­sia ja teko­ja, mut­ta uskotellen itselle, että omaa moraali on muiden moraalia parem­paa (selit­tää myös noiden linkat­tu­jen artikkelei­den esit­tämiä havain­to­ja). Oman moraalin parem­muu­den korost­a­mi­nen ole vieras­ta ei-uskon­nol­lisille lib­er­aaleillekaan. Joskus niis­säkin ympyröis­sä päästään itsei­hailus­sa ja muiden pahek­sun­nas­sa uskon­nol­lisi­in mittoihin 😉 .

    Sci­en­tif­ic Amer­i­can ottaa tähän kysymyk­seen kiin­nos­ta­van kan­nan – Yhdys­val­lois­sa ateis­tit ovat yksi kaikkein vähiten luotet­tu ryh­mä. Jopa mus­limei­hin luote­taan enemmän.

    Käsit­tääk­seni islami­lai­sis­sa mais­sa luot­ta­mus uskon­toi­hin on vah­va siinä mielessä, että jos ilmoi­tat olevasi kris­tit­ty, sin­ut nähdään vielä suh­teel­lisen hyvänä ja moraalise­na ihmisenä, mut­ta jos ilmoi­tat olevasi ateisti, yleinen ymmär­rys on sinne suun­taan, että sin­ul­la ei kai ole moraalia lainkaan. Uskon­to on heille siis edelleen keskeinen yhteiskun­nal­lisen moraalin raken­nuskivi. Viit­taan tässä edel­lä esit­tämääni käsi­tyk­seen siitä, että uskon­not voi nähdä varhaisi­na (ja aikanaan ehkä toimivimp­ina) tapi­oina jär­jestää yhteiskun­taa ja ohja­ta sen jäseniä kaikkien kannal­ta hyville teille. Yhdys­val­lois­sa tätä asen­net­ta on var­masti Suomea enemmän.

    Lehti kuitenkin myön­tää, että

    Eri mail­la on tosi­aan eri­lainen suh­tau­tu­mi­nen uskon­nol­lisu­u­teen yhteiskun­nan jäsen­ten “pakol­lise­na” vaa­timuk­se­na. Kai pitää olet­taa, että tren­di on ollut ja on ehkä jatkos­sakin jous­tavam­paa ja suvait­se­vam­paa suun­tau­tu­mista kohti (ole­taen että mitään “isis-val­lanku­mous­ta” tai vas­taavaa ei tule).

    Jostain syys­tä lehti kuitenkin jät­tää mainit­se­mat­ta sen, mitä Nation­al Geo­graph­ic kir­joit­taa artikke­lis­saan “The World’s Newest Major Reli­gion: No Religion”

    Inter­netin aikana neu­traal­ihko suh­tau­tu­mi­nen uskon­toi­hin kuu­lostaa jopa vält­tämät­tömältä kehi­tys­su­unnal­ta, jos aikoo toimia yhteistyössä kaikkien netin asukkaiden kanssa.

  108. Juho Laatu: Ja kuten kom­menteista käy ilmi, lib­er­aalit ehkä ajat­tel­e­vat kon­ser­vati­ivien omaa kult­tuuria tuke­van moraalin ole­van toisia kult­tuure­i­ta vas­taan tähdättyä.

    Jos naa­purin moraa­likood­is­to tekee niistä hyviä sodankäyn­nis­sä, niin kyl­lä mekin tarvit­semme sel­l­aista, vaik­ka muuten siitä ei oikein innostuisi.

  109. Juho Laatu: Älkää yrit­täkö väärinymmärtää, vaan yrit­täkää ymmärtää, niin pääsette mukaan Haidtin ajatusmaailmaan.
    No mitä tuo­hon kon­ser­vati­iviseen moraali­in sit­ten kuu­luu? Haidtin mukaan siihen kuu­luu lib­er­aalien moraa­likoo­di. Eli kon­ser­vati­iv­it eivät lähtöko­htais­es­ti vas­tus­ta lib­er­aalien moraalia, vaan tuke­vat sen kaikkia kom­po­nent­te­ja (yksi­tyisko­h­tien tulk­in­ta voi tietenkin käytän­nössä ero­ta). Ja lisäk­si kon­ser­vati­ivien moraali­in kuu­luu muu­tamia muitakin arvo­ja, jot­ka eivät siis tais­tele noi­ta yhteisiä arvo­ja vas­taan, vaan jotenkin täy­den­tävät niitä.

    Kyl­lä minä olen omas­ta mielestäni tehnyt aika paljon töitä ymmärtääk­seni eri­laisia maail­mankat­so­muk­sia. Jos­sain vai­heessa vain pitää tode­ta, että se ymmärtämi­nen ei onnistu.

    Enkä nyt pysty ymmärtämään tuo­ta “jotenkin täy­den­tämistä”. Syy, mik­si tarvi­taan eri­laisia perus­to­ja moraalille on nimeno­maan se, että nämä eri peru­s­tat ovat jois­sakin tilanteis­sa ris­tiri­idas­sa, ja näitä ris­tiri­ito­ja pitää jotenkin ratkoa. 

    Jos siis aluk­si tarkastel­laan vain näitä lib­er­aale­ja moraalipe­rus­to­ja, hai­tan vähen­tämistä, vapaut­ta, ja reilu­ut­ta, niin on selvää, että minkä tahansa näistä yksipuo­li­nen korost­a­mi­nen aiheut­taa merkit­täviä ongelmia kahdessa muus­sa. Jos men­nään äärim­mäiseen yksilön­va­pau­teen, niin syn­tyy sekä reilu­u­den puutet­ta että hait­to­ja paljon. Jos tätä ris­tiri­itaa ei olisi, ei olisi mitään tarvet­ta pitää noin mon­taa moraalipe­rus­taa, vaan voisimme pitää vapaut­ta ain­oana moraalipe­rus­tana, ja reilu­us ja hai­tan min­i­moin­ti oli­si­vat vain jonkin­laisia hyviä tapo­ja, joi­hin ei koskaan tarvit­taisi moraal­ista pohd­in­taa. Tuo ris­tiri­ita siis on se, mikä tekee niistä moraaliperustan.

    Ja kuten yllä totesin, olen täysin valmis hyväksymään auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamisen ja lojali­teetin tuol­laisik­si hyviksi tavoik­si siihen pis­teeseen asti, kun ne eivät ole ris­tiri­idas­sa noiden kol­men moraalipe­rus­tan kanssa. Sit­ten kun ne alka­vat ole­maan ris­tiri­idas­sa noiden kol­men moraalipe­rus­tan kanssa, ale­taan keskustele­maan siitä, ovatko nekin moraaliperustoja. 

    Min­un vas­tauk­seni on selvä. Min­un lojali­teet­tiani ei saa jos vaa­timuk­se­na on epäreilu peli, enkä kunioi­ta auk­tori­teet­tia joka vaatii tuot­ta­maan haittaa[1]. Enkä suos­tu luop­umaan vapaud­estani syödä hapan­si­lakkaa vain sik­si, että jonkun mielestä se on moraalis­es­ti väärin.

    [1]Mahdollisia sel­l­aisia kog­ni­ti­ivisia harho­ja luku­unot­ta­mat­ta, johon en pysty itse tietois­es­ti vaikut­ta­maan. Ks. esim. “Mil­gram experiment”.

  110. Sylt­ty: Jos naa­purin moraa­likood­is­to tekee niistä hyviä sodankäyn­nis­sä, niin kyl­lä mekin tarvit­semme sel­l­aista, vaik­ka muuten siitä ei oikein innostuisi.

    Tuol­lainen ajat­telu kor­reloi mielestäni Haidti­laisen kon­ser­vatismin kanssa (tai ainakin oman suo­ravi­ivais­ta­van tulk­in­tani kanssa). Yksi syy kon­ser­vati­ivien oman kult­tuurin säi­lyt­tämisin­non takana on se, että kon­ser­vati­ivi ymmärtää että maail­ma ei ole vakaa ja tur­valli­nen paik­ka, ja sik­si yhteiskun­nan hyvää järjestys­tä kan­nat­taa tukea. Tämä kat­taa kult­tuurin lisäk­si hel­posti myös sotavoimat. On kaikkien etu pitää sotavoimat kun­nos­sa. Ymmär­rystä löy­tyy myös sille, että naa­puri ylläpitää sotavoimi­aan (vain vakaut­ta tuo­vas­sa puo­lus­tus­mielessä tietenkin).

    1. Jotenkin tästä keskustelus­ta tulee tun­tu, että kon­ser­vati­ivien mielestä mas­so­jen tulee olla hel­posti hal­lit­tavis­sa, kuu­li­aisia eikä mielel­lään omil­la aivoil­la ajat­tele­via. Tämä EI ole min­un käsi­tyk­seni kon­ser­vati­iveista, mut­ta nämä argu­men­tit kon­ser­vatismin puoles­ta kuu­losta­vat siltä. Näitä perustei­ta myös Kiinas­sa käytetään lib­er­aale­ja ja demokraat­tisia uud­is­tuk­sia vastaan. 

  111. tcrown: Kyl­lä minä olen omas­ta mielestäni tehnyt aika paljon töitä ymmärtääk­seni eri­laisia maail­mankat­so­muk­sia. Jos­sain vai­heessa vain pitää tode­ta, että se ymmärtämi­nen ei onnistu.

    Enkä nyt pysty ymmärtämään tuo­ta “jotenkin täy­den­tämistä”. Syy, mik­si tarvi­taan eri­laisia perus­to­ja moraalille on nimeno­maan se, että nämä eri peru­s­tat ovat jois­sakin tilanteis­sa ris­tiri­idas­sa, ja näitä ris­tiri­ito­ja pitää jotenkin ratkoa. 

    Ei kon­ser­vati­ivikaan “jotenkin täy­den­nä”, vaan pitää noi­ta moraaliar­vo­ja itses­tään­selvyytenä, ja saat­taa ihme­tel­lä niiden puut­tumista toisil­ta. Käytin tuo­ta ilmaus­ta vain teknisessä mielessä puhues­sani Haidtin esit­tämistä kahdes­ta moraalikoodivaihtehdosta.

    Ris­tiri­ito­jakaan moraa­likoo­d­i­en välil­lä ei juuri pitäisi olla. Tai ehkä jos­sain sel­l­aises­sa mielessä, että lib­er­aali voi kat­soa kon­ser­vati­ivin “ylimääräis­ten” moraaliar­vo­jen ole­van jotenkin vääriä. (Toiseen suun­taan kyse on vain moraaliar­vo­jen “puut­tumis­es­ta”.)

    Jos siis aluk­si tarkastel­laan vain näitä lib­er­aale­ja moraalipe­rus­to­ja, hai­tan vähen­tämistä, vapaut­ta, ja reilu­ut­ta, niin on selvää, että minkä tahansa näistä yksipuo­li­nen korost­a­mi­nen aiheut­taa merkit­täviä ongelmia kahdessa muus­sa. Jos men­nään äärim­mäiseen yksilön­va­pau­teen, niin syn­tyy sekä reilu­u­den puutet­ta että hait­to­ja paljon.Jos tätä ris­tiri­itaa ei olisi, ei olisi mitään tarvet­ta pitää noin mon­taa moraalipe­rus­taa, vaan voisimme pitää vapaut­ta ain­oana moraalipe­rus­tana, ja reilu­us ja hai­tan min­i­moin­ti oli­si­vat vain jonkin­laisia hyviä tapo­ja, joi­hin ei koskaan tarvit­taisi moraal­ista pohd­in­taa. Tuo ris­tiri­ita siis on se, mikä tekee niistä moraaliperustan.

    Ja kuten yllä totesin, olen täysin valmis hyväksymään auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamisen ja lojali­teetin tuol­laisik­si hyviksi tavoik­si siihen pis­teeseen asti, kun ne eivät ole ris­tiri­idas­sa noiden kol­men moraalipe­rus­tan kanssa. Sit­ten kun ne alka­vat ole­maan ris­tiri­idas­sa noiden kol­men moraalipe­rus­tan kanssa, ale­taan keskustele­maan siitä, ovatko nekin moraaliperustoja. 

    Arvot voivat tosi­aan usein aset­taa vas­takkaisia tavoit­tei­ta, ja pitää sovitella.

    Ehkä kon­ser­vati­ivien ja lib­er­aalien “kärhämää” moraa­likysymyk­sis­sä voi läh­estyä juuri tuon auk­tori­teet­ti / lojali­teet­ti ‑kysymyk­sen pain­o­tuk­sen kaut­ta. Joku halu­aa sitä lisää, toinen vähem­män. Järkevää olisi kai pitää järkevä tasapaino.

    Lib­er­aali pelkää kon­ser­vati­ivin “luk­it­se­van” yhteiskun­nan. Kon­ser­vati­ivi pelkää lib­er­aalin hävit­tävän sen kult­tuuri­ar­vot ja toimivu­u­den. Molem­mis­sa pelä­tyis­sä ääripäis­sä voi vaa­nia huono yhteiskuntarakenne.

    Min­un vas­tauk­seni on selvä. Min­un lojali­teet­tiani ei saa jos vaa­timuk­se­na on epäreilu peli, enkä kunioi­ta auk­tori­teet­tia joka vaatii tuot­ta­maan haittaa[1]. Enkä suos­tu luop­umaan vapaud­estani syödä hapan­si­lakkaa vain sik­si, että jonkun mielestä se on moraalis­es­ti väärin.

    [1]Mahdollisia sel­l­aisia kog­ni­ti­ivisia harho­ja luku­unot­ta­mat­ta, johon en pysty itse tietois­es­ti vaikut­ta­maan. Ks. esim. “Mil­gram experiment”.

    Eivät kon­ser­vati­iv­itkaan tietenkään usko hait­taa tuot­tavien auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamiseen. Tässä asi­as­sa lienevät samas­sa veneessä.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin tästä keskustelus­ta tulee tun­tu, että kon­ser­vati­ivien mielestä mas­so­jen tulee olla hel­posti hal­lit­tavis­sa, kuu­li­aisia eikä mielel­lään omil­la aivoil­la ajat­tele­via. Tämä EI ole min­un käsi­tyk­seni kon­ser­vati­iveista, mut­ta nämä argu­men­tit kon­ser­vatismin puoles­ta kuu­losta­vat siltä. Näitä perustei­ta myös Kiinas­sa käytetään lib­er­aale­ja ja demokraat­tisia uud­is­tuk­sia vastaan. 

    Tiuk­ka kon­ser­vati­ivi voi vaa­tia vaikka­pa “kuria ja järjestys­tä”. On ehkä luon­te­vaa, että joku kuulee tuol­lai­sis­sa ilmauk­sis­sa dik­taat­torin äänen kaiun ja toinen vain rehellis­ten kansalais­ten oikeamielisyyt­tä ja tois­t­en­sa ja yhteis­ten pelisään­tö­jen tukemista.

    Voisi ajatel­la, että oikeis­tot­dik­tatu­u­rit perustel­e­vat toimis­taansa usein kon­ser­vati­ivistyylisin argu­mentein. Voisi ajael­la myös, että vasem­mis­todik­tatu­u­rit ovat vas­taavasti lib­er­aal­i­u­den hedelmiä. Kon­ser­vati­iv­it pelkäävät yhteiskun­nan luhis­tu­mista järjestyk­sen katoamisen myötä (jol­loin val­ta lip­sah­taa kenelle tahansa, ei vält­tämät­tä lib­er­aalille johta­jalle). Lib­er­aali pelkää taas val­lan (liial­lisen järjestyk­sen) tiukkenemista.

  113. Juho Laatu: Ris­tiri­ito­jakaan moraa­likoo­d­i­en välil­lä ei juuri pitäisi olla. Tai ehkä jos­sain sel­l­aises­sa mielessä, että lib­er­aali voi kat­soa kon­ser­vati­ivin “ylimääräis­ten” moraaliar­vo­jen ole­van jotenkin vääriä. 

    En ilmeis­es­ti onnis­tunut muo­toile­maan point­tiani ymmärrettävästi. 

    Min­un väit­teeni on, että näi­den moraalipe­rus­to­jen väliset ris­tiri­idat määrit­tävät mikä on moraa­likysymys ja mikä ei. Jos aloite­taan yhden moraalipe­rus­tan joukos­ta, vaikka­pa vapaud­es­ta, niin jos­sain vai­heessa huo­mataan, että lop­putu­los on sel­l­ainen, että kun tuo­ta vapaut­ta ei rajoite­ta, päädytään moraalis­es­ti kyseenalaiseen tilaan. Joten tarvi­taan mui­ta moraalipe­rus­to­ja, jot­ta lop­putu­los on moraalis­es­ti hyväksyt­tävä. Jos jokin asia ei ole ris­tiri­idas­sa moraalipe­rus­tan kanssa, ja lop­putu­los on moraalis­es­ti hyväksyt­tävä, kyseessä ei ole moraa­likysymys. Siis se, krjoi­tanko vasem­mal­la vai oikeal­la kädel­lä ei ole koskaan (lib­er­aalien) moraalipe­rus­to­jen kanssa ris­tiri­idas­sa, joten ei ole moraa­likysymys, kir­joi­tanko vasem­mal­la vai oikeal­la kädel­lä. Aivan samal­la taval­la, auk­tori­teet­tien kunioit­ta­mi­nen ei ole moraa­likysymys ennen kuin se alkaa ole­maan ris­tiri­idas­sa noiden lib­er­aalien moraalipe­rus­to­jen kanssa. Se ei nyt vain yksinker­tais­es­ti ole moraa­likysymys kun­nioi­tanko matem­ati­ikanopet­ta­jani matem­ati­ikan kykyjä vai en. Yleiset hyvät tavat menevät selvästi hai­tan aiheut­tamisen vält­tämisen piikki­in. Moraa­likysymyk­sek­si tuo kun­nioi­tus muut­tuu vas­ta sil­loin kun tuo matem­ati­ikanopet­ta­ja vaatii min­ua rikko­maan jotakin muu­ta moraaliperustaa.

    Juho Laatu: Eivät kon­ser­vati­iv­itkaan tietenkään usko hait­taa tuot­tavien auk­tori­teet­tien kunnioittamiseen. 

    Omi­tu­ista. Minä kyl­lä sanois­in, että ISIS, Putin ja George W. Bush ovat aiheut­ta­neet melkoista hait­taa mon­elle ihmiselle. Ja kuka­pa noiden kun­nioi­tus­ta vaatii ellei konservatiivit?

  114. Juho Laatu: Voisi ajatel­la, että oikeis­tot­dik­tatu­u­rit perustel­e­vat toimis­taansa usein kon­ser­vati­ivistyylisin argu­mentein. Voisi ajael­la myös, että vasem­mis­todik­tatu­u­rit ovat vas­taavasti lib­er­aal­i­u­den hedelmiä. Kon­ser­vati­iv­it pelkäävät yhteiskun­nan luhis­tu­mista järjestyk­sen katoamisen myötä (jol­loin val­ta lip­sah­taa kenelle tahansa, ei vält­tämät­tä lib­er­aalille johtajalle)

    Minä en äkkiseltään muista yhtään vasem­mis­todik­tatu­uria, joka ei olisi syn­tynyt läpeen­sä kon­ser­vati­ivisen val­takoneis­ton rom­ah­duk­sen tulok­se­na. Tyyp­illi­nen kon­ser­vati­ivi puo­lus­taa esimerkik­si tsaarin yksin­val­taa ja vas­tus­taa kaikkia uud­is­tuk­sia katk­er­aan lop­pu­un saak­ka, ja sit­ten saadaan Neuvostoliitto.

  115. tcrown: En ilmeis­es­ti onnis­tunut muo­toile­maan point­tiani ymmärrettävästi. 

    Min­un väit­teeni on, että näi­den moraalipe­rus­to­jen väliset ris­tiri­idat määrit­tävät mikä on moraa­likysymys ja mikä ei. Jos aloite­taan yhden moraalipe­rus­tan joukos­ta, vaikka­pa vapaud­es­ta, niin jos­sain vai­heessa huo­mataan, että lop­putu­los on sel­l­ainen, että kun tuo­ta vapaut­ta ei rajoite­ta, päädytään moraalis­es­ti kyseenalaiseen tilaan. Joten tarvi­taan mui­ta moraalipe­rus­to­ja, jot­ta lop­putu­los on moraalis­es­ti hyväksyt­tävä. Jos jokin asia ei ole ris­tiri­idas­sa moraalipe­rus­tan kanssa, ja lop­putu­los on moraalis­es­ti hyväksyt­tävä, kyseessä ei ole moraa­likysymys. Siis se, krjoi­tanko vasem­mal­la vai oikeal­la kädel­lä ei ole koskaan (lib­er­aalien) moraalipe­rus­to­jen kanssa ris­tiri­idas­sa, joten ei ole moraa­likysymys, kir­joi­tanko vasem­mal­la vai oikeal­la kädel­lä. Aivan samal­la taval­la, auk­tori­teet­tien kunioit­ta­mi­nen ei ole moraa­likysymys ennen kuin se alkaa ole­maan ris­tiri­idas­sa noiden lib­er­aalien moraalipe­rus­to­jen kanssa. Se ei nyt vain yksinker­tais­es­ti ole moraa­likysymys kun­nioi­tanko matem­ati­ikanopet­ta­jani matem­ati­ikan kykyjä vai en. Yleiset hyvät tavat menevät selvästi hai­tan aiheut­tamisen vält­tämisen piikki­in. Moraa­likysymyk­sek­si tuo kun­nioi­tus muut­tuu vas­ta sil­loin kun tuo matem­ati­ikanopet­ta­ja vaatii min­ua rikko­maan jotakin muu­ta moraaliperustaa.

    Hyvää pohd­in­taa tcrown­il­ta. Avasi ainakin min­ulle ihan uusia ulot­tuvuuk­sia koko teemaan.

  116. tcrown: En ilmeis­es­ti onnis­tunut muo­toile­maan point­tiani ymmärrettävästi. 

    Min­un väit­teeni on, että näi­den moraalipe­rus­to­jen väliset ris­tiri­idat määrit­tävät mikä on moraa­likysymys ja mikä ei. Jos aloite­taan yhden moraalipe­rus­tan joukos­ta, vaikka­pa vapaud­es­ta, niin jos­sain vai­heessa huo­mataan, että lop­putu­los on sel­l­ainen, että kun tuo­ta vapaut­ta ei rajoite­ta, päädytään moraalis­es­ti kyseenalaiseen tilaan. Joten tarvi­taan mui­ta moraalipe­rus­to­ja, jot­ta lop­putu­los on moraalis­es­ti hyväksyt­tävä. Jos jokin asia ei ole ris­tiri­idas­sa moraalipe­rus­tan kanssa, ja lop­putu­los on moraalis­es­ti hyväksyt­tävä, kyseessä ei ole moraa­likysymys. Siis se, krjoi­tanko vasem­mal­la vai oikeal­la kädel­lä ei ole koskaan (lib­er­aalien) moraalipe­rus­to­jen kanssa ris­tiri­idas­sa, joten ei ole moraa­likysymys, kir­joi­tanko vasem­mal­la vai oikeal­la kädel­lä. Aivan samal­la taval­la, auk­tori­teet­tien kunioit­ta­mi­nen ei ole moraa­likysymys ennen kuin se alkaa ole­maan ris­tiri­idas­sa noiden lib­er­aalien moraalipe­rus­to­jen kanssa. Se ei nyt vain yksinker­tais­es­ti ole moraa­likysymys kun­nioi­tanko matem­ati­ikanopet­ta­jani matem­ati­ikan kykyjä vai en. Yleiset hyvät tavat menevät selvästi hai­tan aiheut­tamisen vält­tämisen piikki­in. Moraa­likysymyk­sek­si tuo kun­nioi­tus muut­tuu vas­ta sil­loin kun tuo matem­ati­ikanopet­ta­ja vaatii min­ua rikko­maan jotakin muu­ta moraaliperustaa.

    Ok. “Moraa­likysymys” on siis tilanne, jos­sa kak­si moraaliar­voa näyt­tää aset­ta­van ris­tiri­itaisia tavoitteita.

    Ehkä pitää ajatel­la niin, että moraaliar­vo vapaus ei tarkoi­ta äärim­mäistä absolu­ut­tista vapaut­ta (tehdä mitä tahansa), vaan vain suh­teel­lista vapaut­ta, eli pyrkimys­tä vapau­den kas­vat­tamiseen siinä määrin kuin se on kyseisessä ympäristössä järkevää ja toimi­vaa. Liialli­nen vapaus voi ajau­tua ris­tiri­itaan esim. reilu­u­den tai (mainit­se­masi) auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamisen kanssa.

    Auk­tori­teet­tien kun­nioit­ta­mi­nenkin lie­nee vah­vasti suh­teel­lista (= kun­nioite­taan vain järke­viä jut­tu­ja). Reilu­us on selvästi absolu­ut­tisem­pi moraaliar­vo, vaik­ka tapaamme kai hyväksyä yhteiskun­nas­samme kom­pro­missi­na myös jonk­i­nasteista epäreiluutta.

    Omi­tu­ista. Minä kyl­lä sanois­in, että ISIS, Putin jaGeorge W. Bush ovat aiheut­ta­neet melkoista hait­taa mon­elle ihmiselle. Ja kuka­pa noiden kun­nioi­tus­ta vaatii ellei konservatiivit?

    Kaik­ki kon­ser­vati­iv­it eivät ihaile ISIS:iä, eivätkä kaik­ki lib­er­aalit Stal­inia. Ihantei­ta voi myös vääris­tel­lä, ja usein ihanteel­lisia ihmisiä käytetään “hyödyl­lis­inä hölmöinä” tuke­maan jonkun ei niin ihanteel­lisen tahon valtapyrkimyksiä.

    Ehkä moraaliar­vo­jen tarkastelus­sa on rak­en­tavaa lähteä posi­ti­ivis­es­ta tulkin­nas­ta, eli siitä, mitä _hyvää_ ihmiset noil­la moraa­likood­eil­laan yrit­tävät tavoitel­la. Sen jäl­keen voi tietenkin myös arvail­la, mikä kokeiluis­sa voisi men­nä pieleen.

    Tästä näkökul­mas­ta kat­soen kon­ser­vati­iv­it eivät siis kan­na­ta hait­taa tuot­tavaa auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamista, eivätkä lib­er­aalit (tai kon­ser­vati­iv­it) kan­na­ta hait­taa tuot­tavaa vapauk­sien maksimointia.

  117. Mietin tuo­ta moraa­liko­htaa puhtaus/pyhyys. Ei tule kyl­lä itsel­leni mieleen omas­sa moraa­likood­is­tossani mitään muu­ta, joka menisi tuo­hon kuin suku­lais­ten väli­nen rakkaus (tun­tuu pahal­ta kir­joit­taakin tuo, yäk). 

    En osaa perustel­la sitä mitenkään muuten kuin Soinin sanoin “Se nyt vaan ei käy”. En kek­si oikein mitään mui­ta perustelui­ta. Perustelu esimerkik­si jälkikasvulle tule­vista riskeistä olisi nopeasti rodun­jal­so­tus­ta ja epäisi lisään­tymisoikeu­den myös vammaisilta.

  118. anon­il­li: Minä en äkkiseltään muista yhtään vasem­mis­todik­tatu­uria, joka ei olisi syn­tynyt läpeen­sä kon­ser­vati­ivisen val­takoneis­ton rom­ah­duk­sen tulok­se­na. Tyyp­illi­nen kon­ser­vati­ivi puo­lus­taa esimerkik­si tsaarin yksin­val­taa ja vas­tus­taa kaikkia uud­is­tuk­sia katk­er­aan lop­pu­un saak­ka, ja sit­ten saadaan Neuvostoliitto.

    Vuoroin vierais­sa. Val­lanku­mouk­sien jälki­main­ingeis­sa syn­tyneitä dik­tatu­ure­ja voi yrit­tää hah­mot­taa myös lib­er­aalien ide­al­istien epäon­nis­tu­misi­na. Moni kon­ser­vati­ivi ajat­telee var­maankin ole­vansa kon­ser­vati­ivi (puo­lus­ta­vansa vakaut­ta) sik­si, että hölmöt lib­er­aalit eivät “lib­er­al­isoisi” (kadot­taisi vakaut­ta) liikaa ja saisi aikaan noi­ta val­lanku­mouk­sia ja kaaosta.

    En usko että tsaarin yksin­val­lan puo­lus­ta­ja on kovin tyyp­illi­nen kon­ser­vati­ivi. Tietyssä tilanteessa kon­ser­vati­ivis­es­ti ajat­tel­e­vat ihmiset voivat toki van­noa yksin­val­taisen tsaarin nimi­in, samoin kuin lib­er­aal­isti ajat­tel­e­vat ihmiset Stal­in­in nimi­in. Molem­mat tekevät näin sik­si, että pelkäävät (järke­vistä tai jär­jet­tömistä syistä) vastapuol­ta niin paljon, että vaa­ti­vat kovia ottei­ta oikei­den arvo­jen tueksi.

    Täl­lainen vas­takkainaset­telun, tilantei­den kär­jistämisen ja vastapuolen demon­isoin­nin logi­ik­ka ei ole ehkä suo­ranais­es­ti osa moraaliar­vokeskustelua, mut­ta valitet­ta­van usein kuitenkin liit­tyy näi­hin kuvioihin.

  119. Juho Laatu: Tästä näkökul­mas­ta kat­soen kon­ser­vati­iv­it eivät siis kan­na­ta hait­taa tuot­tavaa auk­tori­teet­tien kunnioittamista

    Mitä eroa kon­ser­vati­ivien ja lib­er­aalien moraa­likäsi­tyk­sel­lä sit­ten on, jos ker­ran kon­ser­vati­iv­it muka tuomit­se­vat vain kaiken sen minkä lib­er­aalit? On täysi olk­iukko väit­tää, että lib­er­aalit tuomit­se­vat kaiken auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamisen ja lojaalisuuden.

  120. Joo, kon­ser­vati­ive­ja on vähän vaikea käsittää.

    Kaik­ki kom­men­tit tun­tu­vat vies­tivän sitä, että ellei ihmisiä pakote­ta samaan muot­ti­in ja kiihote­ta kansal­lisu­us­mielisyy­del­lä, uskon­nol­lisu­udel­la tai vas­taaval­la, niin asi­at menevät pieleen. Vai­h­toe­htoina tun­tuu ole­van joko kuri ja järjestys tai kaikkien sota kaikkia vastaan.

    Toki kon­ser­vati­ivi voi vas­ta­ta täl­laiseen arvostelu­un sil­lä, ettei kyse ole mis­tään pakot­tamis­es­ta vaan yhteis­ten arvo­jen ja per­in­tei­den vaal­imis­es­ta. Jos kuitenkin ain­oa vai­h­toe­hto “yhteis­ten arvo­jen” hyväksymi­nen, niin mikä muu kuin pakko­val­ta voi olla kysessä.

    Klassi­nen lib­er­al­isti uskoo, että juuri koer­sio on yhteisöjä hajoit­ta­va tek­i­jä. Jos jokainen saa ajatel­la vapaasti mitä halu­aa ja tehdä itseään koske­vat päätök­set itsenäis­es­ti, niin yhteistyö syn­tyy luon­nol­lis­es­ti kaikkien yhteisen edun poh­jal­ta. Kun yhteistyö on vapaae­htoista ja omista eduista kumpuavaa, se on (peri­aat­teessa) tehokkaam­paa kuin pakkoon perus­tu­vat velvollisuudet.

    Jotenkin häm­men­tävää on myös huo­ma­ta se (ainakin riv­ien­välistä), että monille kon­ser­vati­iveille yksilön vapauk­sien kun­nioit­ta­mi­nen tun­tuu tarkoit­ta­van äärim­mäisil­lään vapaut­ta tehdä ihan mitä lystää ja sitä myö­den jotain anark­istista kaaos­ta. Mut­ta eihän lib­er­aalien aja­mat yksilön­va­paudet ole ikinä tarkoit­ta­neet mitään vapaakir­jaa rajat­toman por­sastelu­un, vaan yksilön­va­paus on aina vapaut­ta tehdä mitä halu­aa niin pitkälle, kun se ei hait­taa muiden yksilön­va­pauk­sia. Täl­löin esim. joidenkin reiluuk­sien tai vas­taavien vaa­timi­nen jonki­laisi­na rajoit­tavina lisäe­htoina yksilön­va­paudelle on aivan turhaa.

  121. Sylt­ty:
    Mietin tuo­ta moraa­liko­htaa puhtaus/pyhyys. Ei tule kyl­lä itsel­leni mieleen omas­sa moraa­likood­is­tossani mitään muu­ta, joka menisi tuo­hon kuin suku­lais­ten väli­nen rakkaus (tun­tuu pahal­ta kir­joit­taakin tuo, yäk). 

    En osaa perustel­la sitä mitenkään muuten kuin Soinin sanoin “Se nyt vaan ei käy”. En kek­si oikein mitään mui­ta perustelui­ta. Perustelu esimerkik­si jälkikasvulle tule­vista riskeistä olisi nopeasti rodun­jal­so­tus­ta ja epäisi lisään­tymisoikeu­den myös vammaisilta.

    Tuo pyhyys oli min­ullekin vaikein hah­mot­taa. Ehkä USA:laisille helpom­paa. Oikeas­t­aan niputin jo kolme kon­ser­vati­ivien arvoa mielessäni käsit­teen “ryh­mäar­vot” alle. Pyhyys on näin nähtynä vain yksi oma­laa­tu­inen tapa läh­estyä noi­ta eri­lais­ten ryh­mien arvoja.

    Wikipedi­as­sa (https://en.wikipedia.org/wiki/Moral_foundations_theory) pyhyys / puh­taus esitet­ti­in näköjään vas­tako­htana rappeutumiselle.

    Min­ulle on luon­tevin ehkä jako kol­men tyyp­isi­in moraaliar­vo­hin: vapauk­sien, huolen­pidon ja ryh­mien tukemiseen. (Nuo kolme puo­lus­ta­vat vas­taavasti yksilöitä, toisia ja yhteisöjä.)

  122. Juho Laatu: En usko että tsaarin yksin­val­lan puo­lus­ta­ja on kovin tyyp­illi­nen kon­ser­vati­ivi. Tietyssä tilanteessa kon­ser­vati­ivis­es­ti ajat­tel­e­vat ihmiset voivat toki van­noa yksin­val­taisen tsaarin nimi­in, samoin kuin lib­er­aal­isti ajat­tel­e­vat ihmiset Stal­in­in nimi­in. Molem­mat tekevät näin sik­si, että pelkäävät (järke­vistä tai jär­jet­tömistä syistä) vastapuol­ta niin paljon, että vaa­ti­vat kovia ottei­ta oikei­den arvo­jen tueksi.

    Sel­l­ai­sis­sa his­to­ri­al­li­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa on syn­tynyt vasem­mis­todik­tatu­ure­ja, tsaarin yksin­val­lan kan­nat­ta­ja on erit­täin tyyp­illi­nen konservatiivi.
    Neu­vos­to­val­ta ei saanut kan­na­tus­ta lib­er­aaleil­ta, sen sijaan osa kon­ser­vati­iveista siir­tyi sen puolelle, kos­ka se oli vah­va hal­li­tus ja piti yllä suur­val­lan mahtia.

  123. tcrown: Mitä eroa kon­ser­vati­ivien ja lib­er­aalien moraa­likäsi­tyk­sel­lä sit­ten on, jos ker­ran kon­ser­vati­iv­it muka tuomit­se­vat vain kaiken sen minkä lib­er­aalit? On täysi olk­iukko väit­tää, että lib­er­aalit tuomit­se­vat kaiken auk­tori­teet­tien kun­nioit­tamisen ja lojaalisuuden.

    Haidtin mukaa ero oli siis noiden ryh­mäori­en­toitunei­den moraaliar­vo­jen huomioimises­sa. Eivät lib­er­aalit siis tuomitse noi­ta arvo­ja, vaan vain jät­tävät ne (kon­ser­vati­ive­ja enem­män) huomiotta. Ylilyön­nit tuomi­taan var­maankin kaikissa piireis­sä (ei pide­tä dik­tatu­urin auk­tori­teetista tai vapaud­es­ta aiheut­taa hait­taa toisille).

    Ehkä kyse on usein vain pain­o­tuseroista. Kon­ser­vati­ivi kat­soo, että ryh­män vakaut­ta tuovia omi­naisuuk­sia pitäisi vaalia enem­män, ja lib­er­aali ajat­telee, että niitä tue­taan vähin­tääkin tarpeeksi.

  124. ksee:
    Joo, kon­ser­vati­ive­ja on vähän vaikea käsittää.

    Kaik­ki kom­men­tit tun­tu­vat vies­tivän sitä, että ellei ihmisiä pakote­ta samaan muot­ti­in ja kiihote­ta kansal­lisu­us­mielisyy­del­lä, uskon­nol­lisu­udel­la tai vas­taaval­la, niin asi­at menevät pieleen. Vai­h­toe­htoina tun­tuu ole­van joko kuri ja järjestys tai kaikkien sota kaikkia vastaan.

    Vastapuolen demon­isoin­ti ja asetel­man tarkoituk­selli­nen kär­jistämi­nen ovat kai huono­ja käyt­täy­tymis­sään­töjä joka tapauk­ses­sa. Moraaliar­vo­ja pitäisi kai ylläpitää maltil­lis­es­ti niin, että annetaan vapauk­sia, huole­hdi­taan toi­sista, ja tue­taan ryh­mien toim­intaa. Demon­isoin­ti ja pakot­ta­mi­nen ovat jotain muu­ta. Moraali on siis lähin­nä yksilöi­den omi­naisu­us, jon­ka vaiku­tuk­ses­ta yksilöt toimi­vat oma-aloit­teis­es­ti (ei tois­t­en pakot­ta­mana) niin, että koko yhteisöl­lä ja sen kaikil­la jäse­nil­lä on hyvä olla.

    Toki kon­ser­vati­ivi voi vas­ta­ta täl­laiseen arvostelu­un sil­lä, ettei kyse ole mis­tään pakot­tamis­es­ta vaan yhteis­ten arvo­jen ja per­in­tei­den vaal­imis­es­ta. Jos kuitenkin ain­oa vai­h­toe­hto “yhteis­ten arvo­jen” hyväksymi­nen, niin mikä muu kuin pakko­val­ta voi olla kysessä.

    Ok. Samaan suun­taan ajat näköjään itsekin. Pakko­val­lal­la aje­tut arvot ovat tietenkin kan­net­tua vet­tä kaivos­sa. Samoin vastapuolen demon­isoin­ti. Ehkä ihmiset ajat­tel­e­vat yleis­es­ti, että hyvä moraali läh­tee ihmis­es­tä itses­tään, eikä hän­tä voi siihen pakottaa.

    Klassi­nen lib­er­al­isti uskoo, että juuri koer­sio on yhteisöjä hajoit­ta­va tek­i­jä. Jos jokainen saa ajatel­la vapaasti mitä halu­aa ja tehdä itseään koske­vat päätök­set itsenäis­es­ti, niin yhteistyö syn­tyy luon­nol­lis­es­ti kaikkien yhteisen edun poh­jal­ta. Kun yhteistyö on vapaae­htoista ja omista eduista kumpuavaa, se on (peri­aat­teessa) tehokkaam­paa kuin pakkoon perus­tu­vat velvollisuudet.

    Vielä vähän pakot­tamis­es­ta. Kon­ser­vati­ivin ryh­mi­in liit­tyvä moraal­isu­us tarkoit­ta­nee sitä, että ihmiset näkevät ryh­mien kult­tuurei­hin liit­tyvät edut, ja sik­si otta­vat ne huomioon omas­sa toimin­nas­saan. Jos joku toimii noi­ta arvo­ja vas­taan, hän­tä pide­tään huono­ta­paise­na. Sama jut­tu kaikkien moraaliar­vo­jen kohdal­la, eli tapauk­sis­sa jois­sa joku ei kun­nioi­ta tois­t­en vapaut­ta tai on epäreilu.

    Mainit­se­masi liberaalien/liberalistien aja­tus siitä, että vapaus riit­täisi takaa­maan yhteiskun­nan hyvän toimin­nan kuvaa lib­er­aalien sun­tau­tu­mista aika luon­tev­asti (siitä riip­pumat­ta esi­in­tyykö koer­sio­ta vai ei). Kon­ser­vati­ivi voi puo­lus­taa ryh­mäar­vo­ja sik­si, että kat­soo yhteis­ten vaki­in­tunei­den toim­intat­apo­jen puo­lus­tamisen (osana yksilön moraalia) lisäävän yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia. Hän ajatellee, että pelkkä vapaus johtaa hel­posti anarki­aan, ja sik­si (yhteisöä mah­dol­lis­es­ti hajot­tavien) vapausar­vo­jen lisäk­si yksilöil­lä on hyvä olla myös yhteisöä tuke­via arvoja.

    Lib­er­aalien ja kon­ser­vati­ivien eron voi nähdä niin, että lib­er­alit usko­vat usein yksilö­ta­sois­t­en käyt­täy­tymis­sään­tö­jen riit­tävän tekemään yhteiskun­nas­ta toimi­van, kun taas kon­ser­vati­iv­it ajat­tel­e­vat, että hei­dän tulisi tukea myös yhteisö­ta­soisia käyt­täy­tymis­sään­töjä yhteisön toimivu­u­den takaamisek­si. Nuo yhteisö­ta­soiset asi­at voivat olla osin samo­ja kaikissa yhteisöis­sä, mut­ta osin myös eri­laisia (vaikka­pa tiet­ty ter­ve­htimistapa, tietyt pukeu­tu­mis­sään­nöt tai vaki­in­tuneet lait).

    Jotenkin häm­men­tävää on myös huo­ma­ta se (ainakin riv­ien­välistä), että monille kon­ser­vati­iveille yksilön vapauk­sien kun­nioit­ta­mi­nen tun­tuu tarkoit­ta­van äärim­mäisil­lään vapaut­ta tehdä ihan mitä lystää ja sitä myö­den jotain anark­istista kaaos­ta. Mut­ta eihän lib­er­aalien aja­mat yksilön­va­paudet ole ikinä tarkoit­ta­neet mitään vapaakir­jaa rajat­toman por­sastelu­un, vaan yksilön­va­paus on aina vapaut­ta tehdä mitä halu­aa niin pitkälle, kun se ei hait­taa muiden yksilön­va­pauk­sia. Täl­löin esim. joidenkin reiluuk­sien tai vas­taavien vaa­timi­nen jonki­laisi­na rajoit­tavina lisäe­htoina yksilön­va­paudelle on aivan turhaa.

    Pätee kaikki­in arvoihin. Yhteisöön liit­tyviäkään arvo­ja ei pidä liioitel­la, vaan (moraal­is­ten) yksilöi­den pitää annos­tel­la niitä sopi­vasti, aivan kuten vapauk­si­akin. Ei siis por­sastel­la eikä pakote­ta, vaan vaal­i­taan hyvää moraalia oma­l­la esimerkil­lä (niin pitkälle kuin se ei hait­taa mui­ta ja yhteisön toimintaa).

  125. anon­il­li: Sel­l­ai­sis­sa his­to­ri­al­li­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa on syn­tynyt vasem­mis­todik­tatu­ure­ja, tsaarin yksin­val­lan kan­nat­ta­ja on erit­täin tyyp­illi­nen konservatiivi.
    Neu­vos­to­val­ta ei saanut kan­na­tus­ta lib­er­aaleil­ta, sen sijaan osa kon­ser­vati­iveista siir­tyi sen puolelle, kos­ka se oli vah­va hal­li­tus ja piti yllä suur­val­lan mahtia.

    Tsaaria kan­nat­ti­vat var­masti mon­et. Samoin Stalinia.

    Pitää muis­taa, että kon­ser­vati­iv­it arvosta­vat toimivien ryh­mien arvo­ja paljolti juuri sik­si, että minkään väriset dik­taat­torit tai muu epäjärjestys ei saisi val­taa. Ja he pelkäävät lib­er­aaleis­sa paljolti sitä, että lib­er­aalien moraal­isään­nöt voivat lib­er­aal­i­udessaan päästää eri­laiset kaoot­tiset pros­es­sit voimistumaan.

    Itsekuri ja järjestys kuu­lu­vat enem­män kon­ser­vati­iviseen käsit­teistöön, mut­ta moraal­isään­nöstömielessä lähin­nä yksilöi­den omana asen­teena, joka tekee val­tion har­joit­ta­man pam­put­tamisen tarpeettomaksi.

    Kon­ser­vati­ivi ei vält­tämät­tä kan­na­ta vah­vaa hal­li­tus­ta. Esimerkik­si (Haidtin) USA:ssa kon­ser­vati­iv­it puo­lus­ta­vat nimeno­maan vapai­ta yksilöitä ja pyrkivät pitämään keskushallinnon heikkona. Kon­ser­vati­ivi­nen vs. lib­er­aa­li­nen moraali liikkuu siis vähän eri akselil­la kuin autori­tati­ivi­nen keskusjo­htoinen hal­li­tus vs. hajautet­tu yksilöi­den vapau­teen perus­tu­va yhteiskunta.

  126. Juho Laatu: Eivät lib­er­aalit siis tuomitse noi­ta arvo­ja, vaan vain jät­tävät ne (kon­ser­vati­ive­ja enem­män) huomiotta.

    Tämä nyt alkaa men­emään turhan­päiväisen jankut­tamisen puolelle, mut­ta en vain saa pointis­tasi kiin­ni. Tot­takai lib­er­aalit tuomit­se­vat nuo arvot moraaliar­voina, siis arvoina, joil­la voidaan perustel­la muiden moraaliar­vo­jen loukkaukset.

    Juho Laatu: Ehkä kyse on usein vain painotuseroista.

    Siis että auk­tori­teet­tia pitää kon­ser­vati­ivin mukaan kun­nioit­taa, jos se vaatii vain pienen hai­tan tuot­tamista, ja joukkueelle pitää olla lojaali jos se edel­lyt­tää vain pienen rik­keen tekemistä. Vai mitä oikein tarkoi­tat? Kon­ser­vati­ivi, joka ei edel­lytä auk­tori­teetin kun­nioit­tamista, vaik­ka jou­tu­isi rikko­maan mui­ta moraalipe­rus­to­ja vas­taan, ei ole kon­ser­vati­ivi, vaan arvolib­er­aali. Itseasi­as­sa äärilib­er­aali, kos­ka useim­mat ihmiset ovat jois­sakin asiois­sa kon­ser­vati­ivisia, kuten Syl­tyn esimerkk­ki osoittaa.

  127. tcrown: Tämä nyt alkaa men­emään turhan­päiväisen jankut­tamisen puolelle, mut­ta en vain saa pointis­tasi kiin­ni. Tot­takai lib­er­aalit tuomit­se­vat nuo arvot moraaliar­voina, siis arvoina, joil­la voidaan perustel­la muiden moraaliar­vo­jen loukkaukset.

    Tuo lause oli taas aika vaikea min­ulle. Joka tapauk­ses­sa viit­tailin vain Haidtin ajatuk­seen siitä, että osaa hänen ide­ti­fioimista moraaliar­voista kan­nat­ta­vat kaik­ki, ja osaa vain kon­ser­vati­iv­it. Hän ei (kai) väit­tänyt kenenkään vastustavan/tuomitsevan mitään.

    Siis että auk­tori­teet­tia pitää kon­ser­vati­ivin mukaan kun­nioit­taa, jos se vaatii vain pienen hai­tan tuot­tamista, ja joukkueelle pitää olla lojaali jos se edel­lyt­tää vain pienen rik­keen tekemistä. Vai mitä oikein tarkoitat?

    Kukaan ei ole kai esit­tänyt noin tarkko­ja käytössään­töjä kon­ser­vati­iveille. Se on minus­ta kuitenkin luon­te­va aja­tus, että kaik­ki ihmiset (kon­ser­vati­iv­it ja lib­er­aalit) joutu­vat hie­man tas­apain­ot­tele­maan sen kanssa, kuin­ka vah­vasti ja absolu­ut­tis­es­ti mitäkin moraaliar­voa sovel­letaan käytännössä.

    Yleinen sään­tö kon­ser­vati­iveille noiden ryh­mään liit­tyvien moraal­isään­tö­jen suh­teen voisi olla vaikka­pa: “ota toimis­sasi huomioon, että ryh­män kehit­tämiä arvo­ja ja sään­töjä kan­nat­taa usein nou­dat­taa ja tukea, kos­ka yhteisö toimii hyvin, jos kaik­ki otta­vat nuo yhteiset käytännöt/säännöt kohtu­udel­la huomioon”.

    Ihmiset (kon­ser­vati­iv­it ja lib­er­aalit) eivät tarkoituk­sel­la nou­da­ta moraal­isään­töjä aina tiukasti, kos­ka vapaus ei ole vapaut­ta aivan mihin tahansa, toisia tulee aut­taa vain oman jak­samisen ver­ran jne., ja joskus eri sään­nöt ohjaa­vat eri suuntiin.

    Kon­ser­vati­ivi, joka ei edel­lytä auk­tori­teetin kun­nioit­tamista, vaik­ka jou­tu­isi rikko­maan mui­ta moraalipe­rus­to­ja vas­taan, ei ole kon­ser­vati­ivi, vaan arvolib­er­aali. Itseasi­as­sa äärilib­er­aali, kos­ka useim­mat ihmiset ovat jois­sakin asiois­sa kon­ser­vati­ivisia, kuten Syl­tyn esimerkk­ki osoittaa.

    Sekä kon­ser­vati­ivi että lib­er­aali voivat hyvin pain­ot­taa tilanteen mukaan eri asioi­ta. Kon­ser­vati­ivi voi jät­tää kun­nioit­ta­mat­ta auk­tori­teet­tia vaikka­pa niin, että hän ajaa autol­la ylinopeut­ta (rike yhteisön sään­töjä vas­taan) ehtiäk­seen aut­ta­maan naa­puria sovit­tuun aikaan halon­hakku­us­sa (tarve aut­taa lähimmäsisiä).

    Yhteys Syl­tyn esimerkkei­hin meni vähän ohi.

  128. Tuli­pa muuten mieleeni, että umpilib­er­aal­itkin löytävät yleen­sä vah­van lojaal­i­u­den ja jopa isän­maankin siinä vai­heessa, kun ale­taan puhu­maan kan­sain­välis­es­tä verosuunnittelusta… 😉

  129. Juho Laatu: Tuo lause oli taas aika vaikea min­ulle. Joka tapauk­ses­sa viit­tailin vain Haidtin ajatuk­seen siitä, että osaa hänen ide­ti­fioimista moraaliar­voista kan­nat­ta­vat kaik­ki, ja osaa vain kon­ser­vati­iv­it. Hän ei (kai) väit­tänyt kenenkään vastustavan/tuomitsevan mitään.

    Kokeil­laan ker­ran vielä rauta­lankaa, ker­ro mis­sä kohtaa putoat kärryiltä:

    1. Moraali tarkoit­taa käsi­tys­tä siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Eri­laiset teot voidaan siis moraalis­es­ti jakaa kolmeen luokkaan, “oikein”, “väärin” (a.k.a “tuomit­ta­va”) ja “ei moraa­li­nen kysymys”. Tmä jako voidaan vielä yksinker­tais­taa, kun tose­tan, että ei-moraaliset kysymyk­set ovat sal­lit­tavia, eli se voidaan liit­tää kat­e­go­ri­aan “oikein”.

    2. Lib­er­aali moraali koos­t­uu kolmes­ta moraalipe­rus­tas­ta, hai­tan ehkäisy, reilu­us, ja vapaus.

    3. Kaik­ki ne teot, jot­ka eivät ole ris­tiri­idas­sa minkään moraalipe­rus­tan kanssa, ovat “oikein”.

    4. Teko, joka on ris­tiri­idas­sa jonkin moraalipe­rus­tan kanssa, voi olla “oikein”, jos, ja vain jos, hyö­ty jonkun muun moraalipe­rus­tan suh­teen on riit­tävän suuri. 

    5. Kaik­ki ne teot, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa jonkin moraalipe­rus­tan kanssa, mut­ta joista ei ole riit­tävää hyö­tyä muiden moraalipe­rus­to­jen kannal­ta, ovat “väärin”.

    6. Jos kah­den eri moraalipe­rus­ta­joukon jako “oikeisi­in” ja “vääri­in” tekoi­hin on sama, moraalis­sa ei ole eroa. Siis jos lisätään uusi moraalipe­rus­ta, tuon jaon pitää muut­tua, muuten lisät­ty moraalipe­rus­ta on täysin turha.

    7. Jonkin uuden moraalipe­rus­tan lisäämi­nen moraalipe­rus­to­jen joukkoon voi muut­taa jonkin aikaisem­man “väärän” teon “oikeak­si”. Siis jos lisäämme lojaal­isu­u­den moraalipe­rus­tak­si, voimme edel­lyt­tää jous­toa reilun pelin suh­teen (koh­ta 4). Huo­maa kohdas­ta 3 ja 5, että kaik­ki alku­peräisen “väärän” joukon teot ovat jol­lain taval­la ris­tiri­idas­sa alku­peräis­ten moraalipe­rus­to­jen kanssa, joten jos kohdan 6 perus­teel­la edel­lytämme muu­tos­ta tässä suun­nas­sa “oikein”/“väärin” jakoon, edel­lytämme vält­tämät­tä ris­tiri­itaa jonkun van­han moraalipe­rus­tan kanssa. En siis ymmär­rä miten näitä uusia moraalipe­rus­to­ja voitaisi­in “pain­ot­taa” tai “ottaa huomioon” ilman ris­tiri­itaa van­ho­jen moraalipe­rus­to­jen kanssa. 

    8. Ana­lyysin täy­den­tämisek­si, jonkin uuden moraalipe­rus­tan lisäämi­nen moraalipe­rus­to­jen joukkoon voi myös muut­taa jonkin aikaisem­man “oikein” teon “vääräk­si”. Eli teko ei ole ris­tiri­idas­sa alku­peräisen moraalipe­rus­tan kanssa, mut­ta on uuden. Siis vaikka­pa vasenkätisyy­den tai homouden leimaami­nen “vääräk­si”. Työhy­po­teesi­ni on, että nämä ovat määritelmän mukaan ris­tiri­idas­sa jonkin lib­er­aalien moraalipe­rus­tan kanssa, mut­ta en nyt jak­sa ajatel­la tätä lop­pu­un asti. Vas­taes­imerk­it tervetulleita.

  130. Juho Laatu: Tuo pyhyys oli min­ullekin vaikein hahmottaa. 

    Pyhyys/puhtaus on help­po hah­mot­taa vaikka­pa yrit­tämäl­lä syödä pilaan­tunut­ta lihaa. 

    Jalostuneessa muo­dos­saan: keho on temp­peli, ja ruumi­il­lisia taipumuk­sia rajoit­ta­mal­la saavut­taa jotain hyvää. Laa­jen­net­tuna: rajoit­ta­mal­la muiden ruumi­il­lisia taipumuk­sia ja tarpei­ta yhteisö saavut­taa jotain hyvää.

    Käytän­nön esimerk­ki: kasvis­syön­ti. Koulu­jen kasvis­syön­tipäivä perus­tuu ajatuk­seen että rajoit­ta­mal­la muiden käyt­täy­tymistä ja sitä mil­lä muut ruokki­vat temp­peliään tuote­taan hyvää koko yhteisölle.

    Jos joku (kuten esimerkik­si minä) on ihme­tel­lyt mik­si vihrei­den kan­na­tus tun­tuu kas­va­van sitä mukaa kun he liuku­vat pois lib­er­al­is­mista, Haidtin tulk­in­ta antaa mie­lenki­in­toisen selityksen.

  131. Tero Tolo­nen:
    Kon­ser­vati­ivin voi kai määritel­lä niin, että hän ei suos­tu muut­ta­maan kan­taansa, vaik­ka osoitet­taisi­in että hän on väärässä.

    Tuo on dog­maat­tisu­ut­ta, ei konservatismia.

    Toinen olk­iukko on että kon­ser­vati­ivi on sel­l­ainen, jolle on kauhis­tus, jos jol­lakin on jos­sakin hauskaa. Sel­l­ainen on moral­isti, ei konservatiivi.

    Dog­maat­tisia moral­is­te­ja löy­tyy nykyään enenevässä määrin lib­er­aalien joukosta.

  132. Joo, en pitäisi minäkään pakol­lista kasvis­syön­tipäivää kyl­lä minään muu­na kuin pyhyy­den osoituksena.

    Onhan lib­er­aaleina itseään pitävil­lä muitkain pyhiä asioi­ta: luo­mu, ydin­voima ja uusi­u­tu­vat energianlähteet. 

    Kyl­lä kyl­lä, nämähän kiedo­taan ratio­naal­is­ten perustelu­iden kaa­pu­un, mut­ta ei siel­lä taustal­la ole lop­ul­ta yhtään mitään muu­ta kuin uskon­nol­liset aja­tus­mall­it siitä, että ydin­voima (vrt. vaikka­pa sian­li­ha) on saas­taista ja luo­mu pyhää. ihan samal­la taval­la kon­ser­vati­ivi uskoo avi­o­li­iton pyhyy­teen omas­ta mielestään ratio­naalis­es­ti, kos­ka hänen mielestänän avi­o­li­it­to vain miehen ja naisen välil­lä kokon­aisu­ut­ta ajatellen hyvä asia.

  133. Sylt­ty:
    Tuli­pa muuten mieleeni, että umpilib­er­aal­itkin löytävät yleen­sä vah­van lojaal­i­u­den ja jopa isän­maankin siinä vai­heessa, kun ale­taan puhu­maan kan­sain­välis­es­tä verosuunnittelusta… 

    Voi ajatel­la, että ainakin vasem­mis­to-ori­en­toitunei­den lib­er­aalien dilem­ma on se, että he näyt­tävät matkus­ta­van kovimpi­en kap­i­tal­istien kanssa samas­sa veneessä samaan suun­taan (mak­si­maal­ista vapaut­ta kohti). 🙂

  134. tcrown: Kokeil­laan ker­ran vielä rauta­lankaa, ker­ro mis­sä kohtaa putoat kärryiltä:

    1. Moraali tarkoit­taa käsi­tys­tä siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Eri­laiset teot voidaan siis moraalis­es­ti jakaa kolmeen luokkaan, “oikein”, “väärin” (a.k.a “tuomit­ta­va”) ja “ei moraa­li­nen kysymys”. Tmä jako voidaan vielä yksinker­tais­taa, kun tose­tan, että ei-moraaliset kysymyk­set ovat sal­lit­tavia, eli se voidaan liit­tää kat­e­go­ri­aan “oikein”.

    Aivan, mut­ta puhumme tietenkin yksilön omas­ta itsen­sä ohjaamis­es­ta (ja pahim­mil­laan itsen­sä tuomit­semis­es­ta). Ulkois­t­en taho­jen kans­saih­misi­in kohdis­tu­vaa moraal­ista innokas­ta valvon­taa kut­su­taan jokus moralismiksi.

    2. Lib­er­aali moraali koos­t­uu kolmes­ta moraalipe­rus­tas­ta, hai­tan ehkäisy, reilu­us, ja vapaus.

    Haidtin mukaan suun­nilleen noin.

    3. Kaik­ki ne teot, jot­ka eivät ole ris­tiri­idas­sa minkään moraalipe­rus­tan kanssa, ovat “oikein”.

    Aika jyrkästi san­ot­tu. Ehkä ovat “moraalin kannal­ta ongelmattomia”.

    4. Teko, joka on ris­tiri­idas­sa jonkin moraalipe­rus­tan kanssa, voi olla “oikein”, jos, ja vain jos, hyö­ty jonkun muun moraalipe­rus­tan suh­teen on riit­tävän suuri. 

    Vähän jyrkkä tämäkin, mut­ta oikean suuntainen.

    5. Kaik­ki ne teot, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa jonkin moraalipe­rus­tan kanssa, mut­ta joista ei ole riit­tävää hyö­tyä muiden moraalipe­rus­to­jen kannal­ta, ovat “väärin”.

    Sanois­in asian yksinker­taisem­min niin, että ihmi­nen joutuu usein tas­apain­ot­tele­maan eri­lais­ten moraal­is­ten tavoit­tei­den ja velvoit­tei­den välillä.

    6. Jos kah­den eri moraalipe­rus­ta­joukon jako “oikeisi­in” ja “vääri­in” tekoi­hin on sama, moraalis­sa ei ole eroa. Siis jos lisätään uusi moraalipe­rus­ta, tuon jaon pitää muut­tua, muuten lisät­ty moraalipe­rus­ta on täysin turha.

    Kyl­lä, jokainen moraalipe­rus­taan lisät­tävä osa vään­tää hyvän ja huonom­man käyt­täy­tymisen tun­tu­maa vähän uuteen suuntaan.

    7. Jonkin uuden moraalipe­rus­tan lisäämi­nen moraalipe­rus­to­jen joukkoon voi muut­taa jonkin aikaisem­man “väärän” teon “oikeak­si”. Siis jos lisäämme lojaal­isu­u­den moraalipe­rus­tak­si, voimme edel­lyt­tää jous­toa reilun pelin suh­teen (koh­ta 4). Huo­maa kohdas­ta 3 ja 5, että kaik­ki alku­peräisen “väärän” joukon teot ovat jol­lain taval­la ris­tiri­idas­sa alku­peräis­ten moraalipe­rus­to­jen kanssa, joten jos kohdan 6 perus­teel­la edel­lytämme muu­tos­ta tässä suun­nas­sa “oikein”/”väärin” jakoon, edel­lytämme vält­tämät­tä ris­tiri­itaa jonkun van­han moraalipe­rus­tan kanssa. En siis ymmär­rä miten näitä uusia moraalipe­rus­to­ja voitaisi­in “pain­ot­taa” tai “ottaa huomioon” ilman ris­tiri­itaa van­ho­jen moraalipe­rus­to­jen kanssa. 

    Kuten koh­ta 6 — tun­tu­ma ja tas­apaino voi muut­tua arvope­rus­ta­joukon mukaan.

    8. Ana­lyysin täy­den­tämisek­si, jonkin uuden moraalipe­rus­tan lisäämi­nen moraalipe­rus­to­jen joukkoon voi myös muut­taa jonkin aikaisem­man “oikein” teon “vääräk­si”. Eli teko ei ole ris­tiri­idas­sa alku­peräisen moraalipe­rus­tan kanssa, mut­ta on uuden. Siis vaikka­pa vasenkätisyy­den tai homouden leimaami­nen “vääräk­si”. Työhy­po­teesi­ni on, että nämä ovat määritelmän mukaan ris­tiri­idas­sa jonkin lib­er­aalien moraalipe­rus­tan kanssa, mut­ta en nyt jak­sa ajatel­la tätä lop­pu­un asti. Vas­taes­imerk­it tervetulleita.

    En huo­man­nut tuos­sa enem­piä ongelmia. On luon­te­vaa, että jois­sain tilanteis­sa lib­er­aali kat­soo kon­ser­vati­ivin toim­i­neen hie­man moraalit­tomam­min tai tehneen hie­man huonom­man valin­nan kuin olisi itse tehnyt, ja päin­vas­toin. Molem­mat tekivät tietenkin omas­ta mielestään hyvän valin­nan. Myös kon­ser­vati­ivien ja lib­er­aalien sisäl­lä eri ihmiset tekevät eri tilanteis­sa eri­laisia val­in­to­ja. Noiden kon­ser­vati­ivis­ten lisäar­vo­jen tukemisen vs. turhi­na pit­misen välil­lä tuskin on mitään mus­tavalkoista rajaa. Mus­tavalkoisu­us tulee keskustelu­un ehkä enem­män vihol­lisku­vien leipomis­es­ta ja tois­t­en ihmis­ten toisen­lais­ten val­in­to­jen tekemisen ärsyttävyydestä.

  135. spot­tu: Pyhyys/puhtaus on help­po hah­mot­taa vaikka­pa yrit­tämäl­lä syödä pilaan­tunut­ta lihaa. 

    Jalostuneessa muo­dos­saan: keho on temp­peli, ja ruumi­il­lisia taipumuk­sia rajoit­ta­mal­la saavut­taa jotain hyvää. Laa­jen­net­tuna: rajoit­ta­mal­la muiden ruumi­il­lisia taipumuk­sia ja tarpei­ta yhteisö saavut­taa jotain hyvää.

    Käytän­nön esimerk­ki: kasvis­syön­ti. Koulu­jen kasvis­syön­tipäivä perus­tuu ajatuk­seen että rajoit­ta­mal­la muiden käyt­täy­tymistä ja sitä mil­lä muut ruokki­vat temp­peliään tuote­taan hyvää koko yhteisölle.

    Jos joku (kuten esimerkik­si minä) on ihme­tel­lyt mik­si vihrei­den kan­na­tus tun­tuu kas­va­van sitä mukaa kun he liuku­vat pois lib­er­al­is­mista, Haidtin tulk­in­ta antaa mie­lenki­in­toisen selityksen.

    Vihreil­lä voi tosi­aan olla taipumuk­sia eri­laisi­in pyhyy­den koke­muk­si­in. Voi hyvin kuvitel­la, että “pyhän” kasvis­ruoan syömi­nen antaa jonkin­laisen (kon­ser­vati­ivisen?) pyhyy­den kokemuksen.

    Muiden pakot­ta­mi­nen kuu­lostaa vähän oudol­ta (sekä kon­ser­vati­ivis­ten että lib­er­aal­is­ten arvo­jen suh­teen). Moraalia ei kai voi pakot­taa toisille, vaan korkein­taan opet­taa. Jos pakote­taan, kyse on vain kaivoon kan­netus­ta vedestä.

    Ihmisy­hteisöil­lä on kai eri­laisia pyhiä arvo­ja, joi­ta ei saa louka­ta, ja joista toisaal­ta saa jotain posi­ti­ivista, kun niitä vaalii. Psykolo­gias­sa näen “pyhät asi­at” oikeas­t­aan jonkin­laisi­na eri­tyisen konkreti­soituneina ja selvära­jaisi­na yhteisöi­hin liit­tyv­inä sään­töinä. Ehkä pyhyyt­tä voi ajatel­la myös jonkin­laise­na vah­vana sisäisenä tun­nesi­dok­se­na, joka täy­den­tää arkisem­paa järkipe­rusteista ja/tai käytän­nöl­listä suh­tau­tu­mista asioihin.

    Mainit­se­masi vihrei­den liuku­mi­nen pois lib­er­al­is­mista ei kuu­losta kovin hyvältä. Pahim­mil­laan se voisi tarkoit­taa liuku­mista radikalis­mi­in. Täl­lais­takin on his­to­ri­as­sa usein tapahtunut.

  136. Marko Hami­lo: Tuo on dog­maat­tisu­ut­ta, ei konservatismia.

    Toinen olk­iukko on että kon­ser­vati­ivi on sel­l­ainen, jolle on kauhis­tus, jos jol­lakin on jos­sakin hauskaa. Sel­l­ainen on moral­isti, ei konservatiivi.

    En ole yhtään vaku­ut­tunut, että noil­la määri­tyk­sil­lä joukos­ta pois­tuu yhtäkään konservatiivia

  137. Juho Laatu: Aivan, mut­ta puhumme tietenkin yksilön omas­ta itsen­sä ohjaamis­es­ta (ja pahim­mil­laan itsen­sä tuomit­semis­es­ta). Ulkois­t­en taho­jen kans­saih­misi­in kohdis­tu­vaa moraal­ista innokas­ta valvon­taa kut­su­taan jokus moralismiksi.

    Sit­ten olemme keskustelleet tois­temme ohi eri asioista. Min­ua ei juurikaan kiin­nos­ta jät­tääkö joku hapan­si­lakkansa syömät­tä sik­si, että se haisee pahalle, vai sik­si, että se on moraalis­es­ti väärin. Sen sijaan min­ua kyl­lä kiin­nos­taa jos joku yrit­tää muoka­ta yhteiskun­tamme sään­töjä (l. pakot­taa mui­ta nou­dat­ta­maan omia moraal­isään­töjään) sil­lä perus­teel­la että hänen mielestään hapan­si­lakan syön­ti on moraalis­es­ti väärin.

  138. Näyt­täisi siltä, että maail­ma ei ole kauheasti muut­tunut — 1980 näyt­täisi pohdi­tun näitä samo­ja ilmiöitä:

    https://www.youtube.com/watch?v=aiKWOEBZVts

    Kiin­nos­ta­va keskustelu, joka sivuaa monia Soin­in­vaaran käsit­telemiä aiheita.

    Vaikut­taa siltä, että ehkä tuol­loin osat­ti­in ajatel­la asi­as­ta ehkä jopa selkeäm­min ja ana­lyyt­tisem­min. 1987 puhut­ti­in jo infor­maa­tioy­hteiskun­nas­ta, mut­ta aiheet oli­vat tuor­e­i­ta ja siten kiin­nos­tavia intellek­tuel­lien näkökul­mas­ta — ja heitä kut­sut­ti­in myös keskustelamaan.

    Onko nykyään niin, että intellek­tuel­lit eivät enää osal­lis­tu yhteiskun­nal­liseen keskusteluun?

Vastaa käyttäjälle anonilli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.