Euroopan Unionia pitää nyt vahvistaa

Viime vuosi­na minus­ta on ajoit­tain tun­tunut siltä, että voisi olla hyvä, jos britit lähti­sivät EU:sta.

EU:n piti olla suo­ja maail­man kylmiä tuu­lia vas­taan ja puo­lus­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, sivistys­tä ja kaikkea sel­l­aista, joi­ta vah­va val­tio pystyy tar­joa­maan vastapain­ona raaoille markki­navoimille. Tämän takia äänestin vuon­na 1994 jäsenyy­den puoles­ta. Hajanaise­na Euroop­pa ei voisi markki­navoimille mitään.

EU ei ole täyt­tänyt alku­unkaan näitä odotuk­sia, ja se on pitkälti brit­tien syytä.  He ovat vas­tus­ta­neet jok­seenkin kaikkea ylikansal­lista päätöksentekoa.

EU kyl­lä päät­tää nau­ret­ta­van yksi­tyisko­htais­es­ti asioista, jot­ka pitäisi jät­tää kansal­liseen hark­in­taan, mut­ta ei isoista asioista, joista sen kuu­luisi päät­tää. Ensim­mäi­nen ongel­ma on raivos­tut­ta­va ja jälkim­mäi­nen katastrofi.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tamisek­si olisi aivan keskeistä lopet­taa EU- maid­en väli­nen verokil­pailu.  Pitäisi päät­tää ainakin yri­tysvero­tuk­sen peri­aat­teista ja min­imiverokan­noista. Tämän Britit ovat kaata­neet, kos­ka heille oman par­la­mentin suvereenisu­us vero­tus­ta koske­vis­sa päätök­sis­sä on pyhä asia. Magna Char­tas­sa vuodelta 1215 ei ole EU:ta koske­vaa poikkeusta.

Voisiko EU:sta tul­la ilman brit­te­jä se euroop­palais­ten arvo­jen puo­lus­ta­ja, joka siitä piti tul­la, vai nouseeko esteek­si uusia jar­rut­ta­jia ja kuu­luuko Suo­mi niihin?

Teol­lisu­us­val­tioil­la on kiire estää kansan jakau­tu­mi­nen köy­htyvään enem­mistöön ja vauras­tu­vaan vähem­mistöön. Muuten epä-älyl­lisiä purkauk­sia vaal­i­u­urnil­la tulee lisää. Ronald Trumpin nousu pres­i­dent­tiehdokkaak­si on osa tätä ilmiötä.

On paradok­saal­ista, että EU:ta vas­taan ovat kään­tyneet juuri ne glob­al­isaa­tion häviäjät, joi­ta sen piti puolustaa.

Brit­tien ero pitää nähdä vaka­vana varoituk­se­na, mut­ta siihen pitää reagoi­da palaut­ta­mal­la EU:n toim­intakyky ja voit­taa sitä kaut­ta kansalais­ten hyväksyntä.

Yksimielisyys- ja määräen­em­mistösään­nök­siä on lieven­net­tävä, jot­ta EU:sta tulisi päätöksentekokykyinen.

Vaik­ka mekin voimme kär­siä siitä, että joskus tehdään jotain, jota emme kan­na­ta, eniten kär­simme siitä, ettei tehdä mitään.  

On kar­sit­ta­va EU:n sään­telystä pois nau­ret­ta­vat pikkuasiat.

Jokainen elin pyrkii laa­jen­ta­maan val­taansa alem­pi­en elin­ten kus­tan­nuk­sel­la. Jäsen­val­tiot valvo­vat EU:n val­lan­halua, mut­ta niiden tar­mo ei riitä pieni­in asioi­hin. Sik­si EU on pystynyt laa­jen­ta­maan val­taansa pienis­sä, mut­ta ei isois­sa asiois­sa, joista sen tulisi päättää.

Jos jokin asia annetaan EU:n päätet­täväk­si, vas­taa­va kansalli­nen hallinto on purettava. 

Kai Mykkä­nen on valit­tanut, että EU halu­aa tur­va­ta ran­nikkovesien suo­jelua Suomes­sakin, vaik­ka Suomes­sa asi­aa tur­vaa jo nyt mon­ta koti­maista tahoa maakun­takaavoista alka­en. Mik­si Suo­mi ei ole karsin­ut hallintoa asi­as­sa, jon­ka EU on ottanut huole­hti­ak­seen? Onhan ran­nikkovesien suo­jelu mitä ilmeisem­min asia, joka ei ole vain kunkin maan oma asia.

Euroalueen pitää pystyä päät­tämään yhteis­es­tä talouspolitiikasta

Euron epäon­nis­tu­mi­nen johtuu kyvyt­tömyy­destä ylikansal­lisi­in päätök­si­in, joi­ta ilman se pyrkii ajau­tu­maan deflaa­tioon ja sitä kaut­ta lamaan. Tähän johtaa se, että kaikkien euro­maid­en kan­nat­taa tavoitel­la mui­ta pienem­pää inflaatiota.

Sak­sa aloit­ti nos­ta­mal­la kil­pailukykyään palk­ka-alel­la. Se hyö­tyi siitä val­tavasti samal­la, kun se aiheut­ti suuria vaikeuk­sia muille euro­maille. Nyt maa toisen­sa jäl­keen on tur­vau­tu­mas­sa samaan lääk­keeseen – sitähän Suomen kil­pailukykysopimuskin tarkoit­taa – mut­ta koko Euroalueeseen sovel­let­tuna tämä johtaa vain deflaa­tioon ja lamaan. Kaikkien kil­pailukyky ei voi kohen­tua suh­teessa muihin.

Euroalueen sisäistä epä­tas­apain­oa tulisi oikaista nos­ta­mal­la palkko­ja ylijäämämaissa.

Sak­san toim­inta on pitkään rikkonut euroalueen sään­töjä, joiden mukaan maan on toimit­ta­va niin, ettei sen vai­h­to­taseen yli­jäämä nouse liian suurek­si. Tuot­taa­han yhden yli­jäämä muille ali­jäämää. Sak­san toim­intaan ei kuitenkaan uskalleta puuttua.

Yhteis­val­u­ut­ta edel­lyt­tää talous­poli­ti­ikan koor­di­naa­tio­ta  — ei vain ali­jäämä­maid­en rahankäytön suit­simista vaan myös yli­jäämäis­ten­maille velvol­lisu­ut­ta ekpan­si­iviseen finanssipolitiikkaan.

Jos tähän ei ole valmi­ut­ta, on parem­pi luop­ua koko eurosta, niin kipeä toi­mi kuin se olisikin. Ilman finanssipoli­ti­ikan koor­di­naa­tio­ta euro aiheut­taa pysyvän laman.

Kansal­liset vaalit samaan aikaan.

Jos­sain EU:n jäsen­val­tios­sa aina on menos­sa vaa­likam­pan­ja, joka pakot­taa lykkäämään päätök­siä. Pitäisi päästä siihen – vaik­ka vapaae­htois­es­ti —  että vaalit ovat samanaikaisesti.

EU:n omas­ta sisäis­es­tä kielestä päästävä eroon.

EU-byrokra­tia on kehit­tämässä kieltä, jos­sa ei ole vain uusia sano­ja vaan myös uusia merk­i­tyk­siä van­hoille sanoille. Tek­ste­jä pystyvät ymmärtämään vain tähän salakieleen vihkiy­tyneet. Tämä kehi­tys on pysäytet­tävä, kos­ka se eristää EU:n kansalaisistaan.

= = = =

Olisi katas­trofi, jos EU hajoaisi, mut­ta näivet­tyvä ja päätök­sen­tekokyvytön EU saat­taa olla vielä tätäkin tuhoisampi.

Demokra­tia ei kestä talouske­hi­tys­tä, jos­sa suuri enem­mistö kokee itsen­sä häviäjäk­si. Sik­si tarvi­taan vah­vaa Euroopan Unio­nia, joka pystyy toim­i­maan glob­al­isaa­tion ja markki­na­t­alouden kylmiä lake­ja vas­taan niin kuin hyv­in­voin­ti­val­tiot vielä 30 vuot­ta sit­ten pystyivät ja jota esimerkik­si ylivoimainen enem­mistö suo­ma­lai­sista kannattaa.

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvale­hdessä. Se on lähetet­ty 30.6. minkä halu­an ker­toa lähin­nä sik­si, että kir­joituk­set tästä aiheesta van­henevat nopeasti.

196 vastausta artikkeliin “Euroopan Unionia pitää nyt vahvistaa”

  1. Hyvä kir­joi­tus.

    Min­u­ta EU ei ole niin yhteinäi­nen, että yksimielisyys- ja määräen­em­mistösään­nök­siä voitaisi­in merkit­tävästi lieventää.
    EU:ssa aje­taan ensisi­jais­es­ti oman maan etua. 

    Eri­tyis­es­ti huolestut­taa Sak­san epä­suo­ra poli­it­ti­nen valta.
    Jos Suo­ma­lainen eturiv­in poli­itikko, san­o­taan vaik­ka Stubb, toivoo korkeaa poli­it­tista tai virkamiesuraa EU:ssa hänel­lä ei ole varaa olla ensim­mäi­nen joka nos­taa Sak­san vai­h­to­taseen yli­jäämän esille.

  2. “Sak­sa sitä ja Sak­sa tätä — hyi, hyi.”

    Onko siis niin, että suurin syn­tipuk­ki on maa, joka on onnis­tunut uud­is­ta­maan työ­markki­noi­ta ja paran­ta­maan kil­pailukykyään? Ja kään­täen — ne maat (eli kaik­ki muut) ovat viat­to­mia uhre­ja jatkaes­saan “antaa men­nä vaan” ‑tyylil­lä oman kil­pailukykyn­sä rapauttamista?

    Ollaan­han sitä hel­posti lait­ta­mas­sa puumerkke­jä mm. Liss­abonin strate­gia­julis­tuk­seen yms. — mut­ta kun muste on kuiv­unut, niin mie­lenki­ito näyt­tää lopah­ta­van just siihen.

    Kuu­lostaa vähän samal­ta kuin joskus 100+ vuot­ta sit­ten, kun brit­tiurheil­i­jat parkui­v­at suureen ääneen siitä, että muut har­joit­te­liv­at kil­pailu­jen välil­lä — sehän oli aivan epäurheilijamaista…

  3. Soin­in­vaaran sinän­sä eri­no­mainen kir­joi­tus sisältää virheen, joka kos­kee Sak­san toimia ja väitet­tyä sään­törikko­mus­ta. Tas­apain­ot­to­muus­menet­te­ly ei ole velvoit­ta­va ja voi johtaa sank­tioi­hin vas­ta, kun jokin maa kieltäy­tyy kor­jaav­ista toimista. Vakavis­saan tapauk­sis­sa (Espan­ja) on kat­sot­tu läpi sormien. Yhteisen poli­ti­ikkalin­jan löytämi­nen olisi hyödyl­listä, mut­ta riit­täisi, että 4 suur­ta maa­ta sopi­si­vat asi­as­ta. Pien­ten maid­en rooli (Suo­mi) on mitätön. Kasvun kannal­ta järkev­in­tä olisi hyö­dyn­tää raken­netoimien ja julkisen talouden trade off’ia, mikä on mah­dol­lista nykysäädösten puitteissa.

  4. Euroop­pa on ohi, mut­ta ehkä sen­pitääkin olla. Lib­er­al­isti­nen nar­sis­mi ei ole elinvoimaista.

  5. Ilk­ka kajaste:
    Soin­in­vaaran sinän­sä eri­no­mainen kir­joi­tus sisältää virheen, joka kos­kee Sak­san toimia ja väitet­tyä sään­törikko­mus­ta. Tas­apain­ot­to­muus­menet­te­ly ei ole velvoit­ta­va ja voi johtaa sank­tioi­hin vas­ta, kun jokin maa kieltäy­tyy kor­jaav­ista toimista. Vakavis­saan tapauk­sis­sa (Espan­ja) on kat­sot­tu läpi sormien. Yhteisen poli­ti­ikkalin­jan löytämi­nen olisi hyödyl­listä, mut­ta riit­täisi, että 4 suur­ta maa­ta sopi­si­vat asi­as­ta. Pien­ten maid­en rooli (Suo­mi) on mitätön. Kasvun kannal­ta järkev­in­tä olisi hyö­dyn­tää raken­netoimien ja julkisen talouden trade off’ia, mikä on mah­dol­lista nykysäädösten puitteissa.

    Tun­tu­isi v iime päivien keskustelun perus­teel­la myös, että suurten maid­en rooli on mitätön, kos­ka Iso Bri­tan­nia erotes­saan EU:sta menet­tää mah­dol­lisu­u­den vaikut­taa vaik­ka joutu Nor­jan tapaan mah­dol­lis­es­ti mak­samaan talousalueen mak­su­ja. Ei ole kovin mon­ta vuot­ta siitä, kun Suo­mi halut­ti­in viedä “päätök­sen­teon ytimeen” ja nyt kyl­lä halut­taisi tietää mitä Lip­po­nen ja muut pel­let miet­tivät Suomen vaiku­tus­val­las­ta yhtään mihinkään Euroopan unionis­sa. Kyl­lä asia on niin, että Ran­s­ka ja Sak­sa määräävät mihin ydin­tä viedään.

  6. Olen Sak­san osalta täysin eri mieltä. Palk­ka-ale on juuri oikeaa poli­ti­ikkaa tor­ju­maan suh­dan­netyöt­tömyyt­tä. Paras­ta olisi, jos muutkin euro­maat tek­i­sivät kuten Sak­sa, jol­loin koko euroalueen työl­lisyys paranisi, kun työ ei olisi niin yli­hin­taista. Nimel­lispalkko­jen laskua vielä parem­pi olisi, jos voitaisi­in vain laske val­u­u­tan, jos­sa palkat on määritel­ty, arvoa. Mut­ta EKP ei näytä vieläkään ole­van valmis merkit­tävästi höl­läämään ultra­tiukkaa rahapolitiikkaansa.

    En myöskään tui­jot­taisi kauheasti vai­h­to­taseen yli- tai ali­jäämiä. Ei ali­jäämä ole automaat­tis­es­ti paha asia. Aus­tralian vai­h­to­tase on ollut reip­paasti ali­jäämäi­nen jo mon­ta vuosikym­men­tä, eikä siitä näytä hait­to­ja tulleen.

    En myöskään kan­na­ta yhteisöveron min­imikan­to­ja. Paras tapa lopet­taa verokil­pailu siltä osin olisi vain luop­ua yhteisöveros­ta kokonaan.

    1. Ossi.
      Paljonko Euroopan talous paranisi siitä, että kaik­ki palkat ja hin­nat puo­litet­taisi­in, jol­loin myös val­u­u­tan arvo kaksinker­tais­tu­isi, mut­ta velat jäi­sivät van­halle nimel­liselle tasolleen? Mikä saa sin­ut ihaile­maan deflaa­tio­ta, joka yleen­sä pide­tään talouden syöpänä?
      EKT on laskenut korot nol­laan ja tal­letusko­rot miinuk­selle. Miten rahapoli­ti­ik­ka voisi olla vielä löysempää?

  7. Englan­nin lähtö helpot­taa päätök­sen­tekoa, sil­lä he ovat olleet EUn jar­ru­mies 40 vuot­ta ja estäneet kehittämisen

    Mut­ta ei se jäl­jelle jääväkään EU ongel­ma­ton ole, EUl­la ei ole ole­mas­sa mitään yht­enäistä polit­tikkaa vaan jokainen val­tio ajaa omia etu­jaan ja EUn keskeiset päät­täjät vas­taa­vat vain kansal­lis­val­tioilleen, eivät EU-kansalaisille,

    Niin­pä Merke­lin val­in­taan Sak­san johtoon vaikut­ta­vat vain sak­salaiset. On selvää , ettei Merkel piit­taa kuin min­imin siitä, mitä muis­sa mais­sa ajatellaan.

    USAs­sa tilanne on toinen, Oba­man val­it­se­vat kaik­ki osaval­tiot ja koko USA ja hänen on saata­va kan­na­tus­ta kaikissa osavaltioissa.

    Se ohjaa päätök­sen­tekoa niin, että se Mon­tanan peräkyläkin kokee saa­vansa jotain

    EUn bud­jet­ti on vain 150 mil­jardin luokkaa kun USAn val­tion bud­jet­ti on yli 3000 mil­jar­dia euroa

    USAs­sa val­tio voi bud­jet­tin­sa kaut­ta kom­pen­soi­da epäsym­metristä talouske­hi­tys­tä eli aut­taa osaval­tioi­ta, joil­la menee huonosti

    EUssa val­tiot pyrkivät kah­mi­maan uusia työ­paikko­ja ja investoin­te­ja välit­tämät­tä epäsym­m­metri­oista ja kokonaisuudesta.

    USAs­sa val­tio joutuu laa­jan poli­it­tisen vas­tu­un vuok­si tasoit­ta­maan kehi­ty­sero­ja ja ohjailee työ­paikko­jen sijoittumista
    esim Nokial­la oli suuria vaikeuk­sia päästä USAn markki­noille, mut­ta kun kehi­tyskeskuk­sia ja tehtai­ta oli perustet­tu peräkyli­in tarpeek­si, ongel­mat väistyivät. Tosin vain verkkop­uoli menestyi

  8. “EU kyl­lä päät­tää nau­ret­ta­van yksi­tyisko­htais­es­ti asioista, jot­ka pitäisi jät­tää kansal­liseen hark­in­taan, mut­ta ei isoista asioista, joista sen kuu­luisi päät­tää. Ensim­mäi­nen ongel­ma on raivos­tut­ta­va ja jälkim­mäi­nen katastrofi.”

    Suuri ongel­ma on, että sisä­markki­nan toimivu­us perus­tuu yhteisin standardeihin.

    Jos sään­te­lyyn jää aukko niin se käytetään kansal­lisen tuotan­non tuvaamisek­si laa­ti­mal­la poikkea­va kansalli­nen määräys

    Kau­pan esteet ovat detaljeissa

    Mut­ta toki liikaakin säädel­lään esim maat­alouden s”ntely on niin kansal­lis­es­ti kuin EU-tasol­la hul­lun touhua

    Ja EU saa kyl­lä ansiot­takin arvostelua esim raken­nussään­nök­set laa­di­taan kun­tata­sol­la ja yhtä hul­lu­un sään­nösvi­idakkoon kuin ns lähidemokra­tia kyke­nee ei EU kykene

  9. Eri­no­mais­es­ti sum­mat­tu EU:n ongel­mat. Vielä kun ongel­mat saataisi­in jotenkin kor­jat­tuakin. Brexi­tistä taisi kyl­lä tul­la sit­tenkin enem­män hyvää kuin huonoa, nyt ongelmia on vaikeampi kieltää olevan. 

    “Mik­si Suo­mi ei ole karsin­ut hallintoa asi­as­sa, jon­ka EU on ottanut huolehtiakseen?”

    Vas­taus: Kos­ka Suomes­sa enem­mistö virkamiehistä ei vaiku­ta ymmärtävän virkate­htävään­sä, palvel­la kansaa. Joskus se on oman viran lopet­ta­mi­nen, mut­ta mielu­um­min kek­sitään turhaa valvot­tavaa jot­ta näytet­täisin tekevän jotain. Vaikut­taa ole­van tärkein­tä pitää itsen­sä ja kol­le­gansa töis­sä ja jonkin pikkuisen vallan(tunteen) kahvassa.

    Viroista on tehtävä määräaikaisia.

  10. ksee:
    “Sak­sa sitä ja Sak­sa tätä – hyi, hyi.”

    Onko siis niin, että suurin syn­tipuk­ki on maa, joka on onnis­tunut uud­is­ta­maan työ­markki­noi­ta ja paran­ta­maan kil­pailukykyään? Ja kään­täen – ne maat (eli kaik­ki muut) ovat viat­to­mia uhre­ja jatkaes­saan “antaa men­nä vaan” ‑tyylil­lä oman kil­pailukykyn­sä rapauttamista?

    Kil­pailukyky on aina suh­teessa johonkin toiseen maa­han. Kyseessä ei ole mikään moraa­li­nen kysymys, joten syn­ti tai viat­to­muus eivät liity asiaan.

    Sak­san toimet tilanteessa jos­sa EU:lla ei ole yhteistä talous­poli­ti­ikkkaa ovat haitallisia koko EU:lla. Kum­man pitäisi muut­taa tapo­jaan, Sak­san vai koko lop­un EU:n?

  11. Kyl­lä EU:ssa tehdään ylikansal­lisia päätök­siä demokra­ti­as­ta piit­taa­mat­ta. Ylikansal­lisel­la päätök­sen­te­ol­la pyritään varsinkin euroalueel­la romut­ta­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nat. Tähän vielä koti­maan hiekoit­ta­jat päälle, niin voi taivastel­la ihmis­ten tyy­tymät­tömyyt­tä ja tyhmyyttä.

  12. Pelkään­pä pahoin, että Brex­it johtaa EU:n päätök­sen­tekokyvyn hal­vaan­tu­miseen vuosik­si, sil­lä jäsen­maid­en hal­li­tuk­set joutu­vat hyvit­telemään EU-kri­it­tisiä pop­ulis­tipuolueitaan. EU:n ja Kanadan kaup­pa­sopimus taitaa olla tämän hyvit­te­lyn ensim­mäi­nen uhri.

  13. Liian van­ha: Englan­nin lähtö helpot­taa päätök­sen­tekoa, sil­lä he ovat olleet EUn jar­ru­mies 40 vuot­ta ja estäneet kehittämisen

    Bri­tan­nia on saanut myös turhaa jar­ru­miehen mainetta. 

    Se on kiis­tat­ta estänyt liit­to­val­tioke­hi­tysstä ja mm. vero­tuk­sen yht­enäistämistä, mut­ta mitä tulee lain­säädän­nön valmis­telun jar­ru­tuk­seen, kyseessä on usein ollut huonon lainkir­joituk­sen vastustaminen. 

    Ainakin takavu­osi­na esim. direk­ti­iv­it oli­vat kum­mallisia lain ja ase­tuk­sen sekasik­iöitä, sil­lä etenkin par­la­ment­ti kun­nos­tau­tui kaiken­lais­ten detaljil­isäys­ten tekemisessä. Bri­tan­nia (yhdessä Pohjo­is­maid­en kanssa) pyr­ki selkeämpi­in rak­en­teisi­in, mikä johti pal­lot­telu­un par­la­mentin ja neu­vos­ton välil­lä ja hidasti pros­es­sia. Lop­putu­lok­se­na on kuitenkin ollut parem­paa lainsäädäntöä.

  14. EU on kai ennen kaikkea lob­bau­sor­gan­isaa­tio, jos­sa vah­vat lob­baa­vat tah­ton­sa läpi ja han­kaloit­ta­vat itselleen vas­ten­mielisiä asioi­ta. Tämä ei ole koko totu­us, mut­ta tiedän Brys­selis­sä toiminei­ta, jot­ka pitävät vahvo­jen lob­baus­ta keskeisenä päätök­sen­teon piirteenä. 

    Kansal­li­val­tiois­sa sen­tään on jotain sol­i­daarisu­ut­ta estämässä syr­jäseu­tu­jen syrjäytymistä. 

    Suo­mi mar­gin­al­isoituu EU:ssa, siitä ei kai ole mitään epä­selvyyt­tää enää.

    Veroista sen ver­ran, että kun Viro tuos­sa kymme­nen vuo­den kulut­tua menee BKT per hlössä Suomen ohi, Suomen nimeno­maan ja viimeistään kan­nat­taa lähteä verokil­paan jäniksek­si eli kovim­mak­si kirit­täjäk­si. Viron ohi. 

    Mitä mui­ta etu­ja muka on maal­la, johon kukaa ei muuten halua investoi­da ja jos­sa jokun AKT:n annae­taan häiriköidä vuosikymmenen­estä toiseen. 

    Muis­taak­seni jenkkien pohjo­is­mai­sista investoin­neista menee 95% Ruot­si­in. Virol­la ei mene yhtä hyvin mut­ta parem­min kuin Suomella.

    Onnek­si Suomes­ta pääsee vielä tois­taisek­si pois. Kymme­nenn vuo­den kulut­tua voi jo rajat olla kiin­ni vain hyväo­sais­ten matkustaa..

  15. Erit­täin hyvä kir­joi­tus, mut­ta valitet­tavasti en oikein usko tule­vaisu­u­teen. Päällekkäisyyk­sien purkami­nen tehostaisi tun­tu­vasti toim­intaa, mut­ta hallinto on monin paikoin muut­tunut val­tape­lik­si, itse­tarkoituk­sek­si. On täysin unohdettu,miksi sitä hallintoa pitää olla.

  16. Olen vuosien var­rel­la, tätäkin blo­gia ahk­erasti seu­ran­neena, tois­tu­vasti joutunut yhden EU:ta koske­van kysymyk­sen eteen.

    Kenelle EU on sydä­men asia? Kuka samais­tuu tun­neta­sol­la pikem­minkin Euroop­paan kuin omaan maa­hansa, siihen jos­sa on syn­tynyt, kas­vanut ja oppin­ut oman kie­len­sä, tapansa?

    Byrokraatit ja insinöörit? 

    En usko tähän Euroop­paan, sitä on liikaa. Ei siitä ole kodik­si vaik­ka kuin­ka yritetään. Sitä pitää purkaa, jät­tää ylärak­en­teek­si, ehkä vain tul­li­u­nioniksi, standardisointielimeksi.

  17. Stubb sanoi, että Schen­genin sopimus aut­taa etupäässä tiedemiehiä siir­tymään maas­ta ja tutkimus­ryh­mästä toiseen ongelmia ratko­maan, mut­ta kuinkas sit­ten kävikään? Idi­o­tis­mi, hai­hat­telu, ide­al­is­mi vai real­is­mi? EU:n itälaa­jen­e­m­i­nen, puheet Turkin jäsenyy­destä, jatku­va kom­puroin­ti taloudessa, siir­to­laiskri­isi vaa­ti­vat vuosikym­meniä tiukkaa talouden­pitoa ja realismia.
    Voi olla, että keskel­lä Euroop­paa on ihmisiä, jot­ka aja­vat liit­to­val­tio­ta, mut­ta niin edun­tavoit­te­lu­mielessä, että Suomes­sakin kakistellaan.
    Euroopan talous ei kohene rahaa jaka­mal­la, kos­ka jae­tul­la rahal­la oste­taan tavaroi­ta Aasi­as­ta. Euroop­pa taan­tuu, mut­ta sen pitää taan­tua järkevästi.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Paljonko Euroopan talous paranisi siitä, että kaik­ki palkat ja hin­nat puo­litet­taisi­in, jol­loin myös val­u­u­tan arvo kaksinker­tais­tu­isi, mut­ta velat jäi­sivät van­halle nimel­liselle tasolleen?

    Joku viisaampi toiv­ot­tavasti tarken­taa, mut­ta käsit­tääk­seni hal­patyövoiman tek­i­jöitä Sak­sas­sa tuet­tii sil­lä taval­la kuin tässäkin blo­gis­sa on ehdotetlu vuos­i­tolkul­la. Kansalais­palkkaa ei toki tul­lut, sen ver­ran on sak­salais­lla järkeä, mut­ta minitöitä (mini­jobs) luoti­in miljoonia. 

    Jos olet töitä vail­la, tänne vaan työl­listymään: http://de.indeed.com/Minijob-Jobs-in-Berlin

  19. Sar­jahur­maa­ja näyt­tää kameleont­ti­mais­es­ti kullekin hur­mat­tavalleen juuri tämän toivei­den täyt­täjänä. Kiusaus hur­maan­tua on monille älykkäillekin vastustamaton. 

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­tamisek­si olisi aivan keskeistä lopet­taa EU-maid­en väli­nen verokilpailu.

    Olisi, pitäisi, voisi. Poten­ti­aalia on, ja jos minä saisin päät­tää (muidenkin puoles­ta), asi­at oli­si­vat (mielestäni) kaikil­la paremmin. 

    Mut­ta en saa päät­tää. Eikä pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ole kaikkien euroop­palais­ten toive saati real­isti­nen tavoite.

  20. Jos YK saisi demokraat­tis­es­ti päät­tää keskeisim­mistä ihmisoikeuk­sia koske­vista laeista, ilman yksimielisyys­vaa­timus­ta, ja viimekädessä yhteinen armei­ja takaisi lakien toteu­tu­misen jokaises­sa maail­man osavaltiossa…

    Vaik­ka mekin voimme kär­siä siitä, että joskus tehdään jotain, jota emme kan­na­ta, eniten kär­simme siitä, ettei tehdä mitään.

    Ei. Ylikansal­lis­es­ti on parem­pi sopia kuin päät­tää. Päätös­val­ta jääköön kullekin kansalle. Ei ole sat­tumaa vaan pääsään­tö, että mon­et maail­man kansat (etniset tai uskon­nol­liset ryh­mät) halu­a­vat oman val­tion, jopa skotit. Emme kaipaa uusia jugoslavioita.

  21. “EKT on laskenut korot nol­laan ja tal­letusko­rot miinuk­selle. Miten rahapoli­ti­ik­ka voisi olla vielä löysempää?”

    Mil­ton Fried­man kyl­läkin sanoi:
    “Low inter­est rates are gen­er­al­ly a sign that mon­ey has been tight, as in Japan; high inter­est rates, that mon­ey has been easy.

    . . .

    After the U.S. expe­ri­ence dur­ing the Great Depres­sion, and after infla­tion and ris­ing inter­est rates in the 1970s and dis­in­fla­tion and falling inter­est rates in the 1980s, I thought the fal­la­cy of iden­ti­fy­ing tight mon­ey with high inter­est rates and easy mon­ey with low inter­est rates was dead. Appar­ent­ly, old fal­lac­i­es nev­er die.”

    On ihan selvää, että jos meil­lä on inflaa­tio nol­las­sa, eikä kahdessa prossas­sa, kuten pitäisi, rahapoli­ti­ik­ka on tiukkaa, eikä löysää. Rahapoli­ti­ik­ka on muu­takin kuin korkoja.

    Kari

  22. Sak­san talous voi olla jo ohit­tanut huippunsa:

    http://www.businessinsider.com/germany-is-the-new-piig-2016–2?r=US&IR=T&IR=T

    Kos­ka taloudet ovat niin kytkök­sis­sä toisi­in­sa, kri­isi yhdessä paikas­sa aiheut­taa ongelmia myös toisaal­la. On tietenkin paha sanoa, onko Sak­san tyyli säästää järkevä vai ei. Sak­salais­ten säästöin­nos­ta on hyvä kuvaa­ja täällä:

    http://www.ft.com/cms/s/0/7fcb38e8-15f5-11e6-9d98-00386a18e39d.html#axzz4DvC7Qt44

    Säästämi­nen on järkevää, jos olet­taa että rahan arvo nousee tai että se ei tule­vaisu­udessa laske. Voi olla, että investoin­te­ja olisi jo kan­nat­tanut tehdä, kos­ka yleen­sä rahan arvo laskee.

    Toinen ja ehkä isom­pi huoli on, että Sak­sal­la ei itsel­läänkään mene koh­ta hyvin:

    http://www.nytimes.com/2016/04/06/business/international/german-economy-once-europes-leader-now-looks-like-laggard.html?_r=0

    Sak­salainen pankkikri­isikään ei ole mah­dot­to­muus, pienin Lan­des­bank jo kop­ut­telee ovia:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/saksalainen-29-miljardin-euron-pankki-ajautui-ongelmiin-teemme-kaikkemme-pelastaaksemme-6565404

    Yhtään mukavam­paa luet­tavaa ei var­masti ole tämäkään:

    http://www.bbc.com/news/business-36723034

    Last week, the IMF said that, of the banks big enough to bring the finan­cial sys­tem crash­ing down, Deutsche Bank was the riski­est. Not only that, Deutsche Bank’s US unit was one of only two of 33 big banks to fail tests of finan­cial strength set by the US cen­tral bank ear­li­er this year.

    Artikke­lin mukaan Deutche Bankin voisi nyt ostaa kol­man­nek­sel­la sen teo­reet­tis­es­ta arvos­ta. Ostaisit­teko? Toinen samas­ta kulmasta:

    http://www.bloomberg.com/news/articles/2016–05-16/deutsche-bank-s-problems-may-be-insurmountable-berenberg-says

    The com­pa­ny trades at about 39 per­cent of tan­gi­ble book val­ue, the low­est ratio among the top glob­al banks, accord­ing to Bloomberg data. That means they are worth less than investors would expect to receive if the firm liq­ui­dat­ed assets. Cred­it Suisse Group AG, which last year raised cap­i­tal to help restruc­ture its busi­ness­es, is trad­ing at 65 percent.

    Tämän kokolu­okan pankke­ja ei var­maan voi päästää kaa­tu­maan, mut­ta jos ne lähtevät kaa­tu­maan, niin on kyl­lä mie­lenki­in­toista nähdä miten se tehdään.

  23. Kun yksi antaa ja toinen ottaa lainaa, niin onko se kol­man­nen murhe? Ei pitäisi olla. 

    Yhteis­val­u­ut­ta edel­lyt­tää talous­poli­ti­ikan koor­di­naa­tio­ta – ei vain ali­jäämä­maid­en rahankäytön suit­simista vaan myös yli­jäämä­maille velvol­lisu­ut­ta ekspan­si­iviseen finanssipolitiikkaan.

    Jokin ylikansalli­nen elinkö suit­sisi ja velvoit­taisi? Kaipuu ylikansal­liseen, yksisilmäiseen opti­moi­jaan on hirvittävä. 

    Mitäpä jos annet­taisi­in jokaisen maan hoitaa omat asiansa?

  24. Osa EU:n ongel­maa ovat kasal­lis­es­ti val­i­tut komis­saar­it, jot­ka ovat kau­ni­isti san­ot­tuna vai­htele­via kyvy­iltään ja samal­la kabi­netil­taan. Kehno komis­saari pysäyt­tää alueen­sa viidek­si vuodeksi,

    Täl­lä ker­taa muu­ta­ma on hyl­lytet­ty edustushommiin. 

    Sat­un­nainen hal­li­tus, sat­tuma komis­saari ja siinä sitä ollaan.

  25. Tuon­pa esille täysin toteut­tamiskelvot­toman ajatuksen:

    EU:n vahvis­tamisek­si pitäisi hyväksyä ja erot­taa etelän ja pohjoisen eri­laiset hallintokulttuurit. 

    Pohjoises­sa on toimi­va virkamies- ja oikeuslaitos ja kansalaiset luot­ta­vat niihin. Eteläi­sis­sä ja jois­sakin muis­sa mais­sa asia on toisin. Brys­sel ajaa kuitenkin kaikkia samaan muot­ti­in, minkä seu­rauk­se­na tiuk­ka keskusjo­htoinen byrokraat­ti­nen tuplakon­trol­li ulote­taan myös pohjoiseen. 

    Pitäisi vain saat­taa voimaan tuo juh­la­puhei­den läheisyyspe­ri­aate, t.s. että direk­ti­ivien muun­to lain­säädän­nök­si ja tukien ja toim­into­jen kon­trol­lit raken­netaan maako­htais­es­ti, toki vain Brys­selin tarkas­t­a­mi­na ja hyväksyminä. Etelässä saatet­taisi­in tarvi­ta tuplavarmis­tus­ta, pohjoises­sa riit­täisi maan oman hallinnon kontrolli.

    Ei voi olla takoituk­sen­mukaista ja tehokas­ta, että joku metsä‑, vil­ja- ja kar­jati­lalli­nen joutuu käymään läpi sato­ja sivu­ja kaavakkei­ta, tai että jonkun pienehkön, muu­ta­man sadan tuhan­nen Euron kehit­tämis­pro­jek­tin neu­vot­telui­hin, seu­ran­taan ja rapor­toin­ti­in kuluu yli puo­let, parhaim­mil­laan 90% saadus­ta EU-rahasta.

  26. Ihmette­len sitä, että ollaanko todel­la näin valmi­ita luop­umaan kansal­lis­es­ta itsemääräämisoikeud­es­ta ja bud­jetista ja siirtämään päätös­val­ta Brys­seli­in. Tähän on help­po kohdis­taa monia sekä juri­disia että taloudel­lisia vas­ta-argu­ment­te­ja ilman, että samal­la kyseenalais­taisi talous- ja rahali­it­toa. Ensim­mäi­nen edel­ly­tys olisi se, että tun­net­taisi­in perussään­nöt ja ‑menet­te­lyt.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Paljonko Euroopan talous paranisi siitä, että kaik­ki palkat ja hin­nat puo­litet­taisi­in, jol­loin myös val­u­u­tan arvo kaksinker­tais­tu­isi, mut­ta velat jäi­sivät van­halle nimel­liselle tasolleen?

    Vaiku­tuk­sen suu­ru­u­den arvioimi­nen on min­ulle liian vaikeaa. Tuol­lainen yhtäkki­nen puoli­tus ei tietenkään olisi oikeasti järkevää, mut­ta inflaa­tio sil­lä kyl­lä saataisi­in laukkaa­maan (puoli­tuk­sen jäl­keen), kos­ka ihmiset eivät var­maan halu­aisi tupla­ta rahan muo­dos­sa ole­via säästöjään suh­teessa tuloihin.

    Osmo Soin­in­vaara: Mikä saa sin­ut ihaile­maan deflaa­tio­ta, joka yleen­sä pide­tään talouden syöpänä?

    Min­ut on vaku­ut­tanut teo­ria, ettäde­flaa­tio tai sen aiheut­ta­va tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka on talouden syöpä, kos­ka hin­nat ja varsinkin palkat ovat nimel­lis­es­ti jäykkiä (sticky wages/prices). Paras­ta olisi, jos rahapoli­ti­ikkaa saataisi­in löysät­tyä. Mut­ta jos ei saa­da, niin palkko­jen putoamisen estämi­nen vain pahetaa tilan­net­ta lisään­tyvän työt­tömyy­den kautta.

    Osmo Soin­in­vaara: EKT on laskenut korot nol­laan ja tal­letusko­rot miinuk­selle. Miten rahapoli­ti­ik­ka voisi olla vielä löysempää?

    Keskus­pank­ki voi aina painaa lisää rahaa. EKP voisi vaik­ka ilmoit­taa, että QE-ohjel­man suu­ru­us kas­vaa 5% joka kuukausi, kunnes on saavutet­tu 2%:n inflaatio.

    Kuten Kari tuol­la aiem­min tote­sikin Fried­ma­nia lainat­en, alhaiset korot eivät yleen­sä ole merk­ki siitä, että rahapoli­ti­ik­ka olisi löysää vaan siitä, että se on ollut kireää.

  28. Kun britit jät­tävät Euroopan Union­in, pitäisi 75 miljoo­nan asukkaan Turk­ki saa­da pikaises­ti EU:n jäsenek­si, sil­lä van­hat jäsen­maat vain riitelevät keskenään. Euroopas­sa tarvit­taisi­in nyt Turkin johtajuutta.

  29. Otto Maa­ni­nen:
    Kun britit jät­tävät Euroopan Union­in, pitäisi 75 miljoo­nan asukkaan Turk­ki saa­da pikaises­ti EU:n jäsenek­si, sil­lä van­hat jäsen­maat vain riitelevät keskenään. Euroopas­sa tarvit­taisi­in nyt Turkin johtajuutta.

    Ääri-islami­laista dik­taat­to­ria tässä tuskin tarvitaan…

  30. Kalle:
    Erit­täin hyvä kir­joi­tus, mut­ta valitet­tavasti en oikein usko tule­vaisu­u­teen. Päällekkäisyyk­sien purkami­nen tehostaisi tun­tu­vasti toim­intaa, mut­ta hallinto on monin paikoin muut­tunut val­tape­lik­si, itse­tarkoituk­sek­si. On täysin unohdettu,miksi sitä hallintoa pitää olla.

    Uskotko maail­man­lop­pu­un, jos et usko tulevaisuuteen?

    Joku on käynyt aikoinaan etsimässä (sil­loista) nykyaikaa, taisi olla O.P., mut­ta ainakin minä elän tätä päivää, kuten moni muu, ja uskon tule­vaisu­u­teen, johon voimme jokainen jonkin ver­ran vaikut­taa, (per­ho­nen siiveniskuineen pois­lukien) parhait­en kai yhteistyöllä. 

    Hallinnon tehtävänä lie­nee pitää huoli siitä, että kaikil­la on yhtäläiset mah­dol­lisu­udet, sekä siitä, että ketään ei sor­re­ta, ja että päätök­set ovat muutenkin järke­viä. Jos hallinnon kuor­ma koetaan kohtu­ullisek­si ja tas­a­puolisek­si, sen ei pitäisi olla ongelma.

    Kivestä tai tiilistä teh­dyn raken­nuk­sen kat­to voidaan rak­en­taa holvi­rak­en­teen varaan, mut­ta katon käy­dessä kovin raskaak­si, on tukip­i­larei­denkin olta­va vankko­ja, tai katon pain­oa keven­net­tävä. Nyt Brex­itin jäl­keen olen­naisia kysymyk­siä lienevät: Mis­sä kun­nos­sa ovat Euroopan Union­in pilar­it, holvikan­nat ja kon­tre­forit? Onko niiden mitoi­tus riit­tävä ja onko rakenne edelleenkin kun­nos­sa? Löy­tyykö jostain pistekuormia?

    EU:n ja eri­tyiss­es­ti Iso-Bri­tann­ian osalta viime juhan­nuk­sen alla nähdäk­seni nimeno­maan holvikan­ta tai kon­tre­fori pet­ti, kun sivu­voima kasvoi liian suurek­si. Holvi­rakenne kestää hyvin tasaista kuor­mi­tus­ta, mut­ta pis­tevoimat voivat olla sille vaarak­si. Sama voi olla asian­lai­ta myös EU:n kohdalla. 

    Kansalais­ten jakau­tu­mi­nen kah­tia, mihin Osmokin yllä viit­tasi, siis polar­isoi­tu­mi­nen hyv­in­voivaan, eri­tyise­tu­ja naut­ti­vaan eli­it­ti­in ja köy­hälistöön, ei ole kenellekään hyväksi.

  31. Taval­laan se on aika luon­te­vaa, että alhaiset korot ker­to­vat tiukas­ta rahapoli­ti­ikas­ta, jos vain huomioi, että keskus­pank­ki ei määrää korko­ta­soa, vaan markki­nat määräävät. Keskus­pank­ki kyl­lä vai­h­taa omia korko­jaan osana rahapoli­ti­ikkaansa, mut­ta se joutuu kyl­lä siinä käytän­nössä reagoimaan markki­noi­hin ja niiden odotuksiin.

    Ja jos markki­nat odot­ta­vat, hypo­teet­tis­es­ti, että tule­va inflaa­tio (=rahan määrän kasvu) olisi vaik­ka kymme­nen pros­ent­tia vuodessa, niin korot ovat sil­loin yli kymme­nen pros­ent­tia, kos­ka muuten lainaa­mal­la häviää rahaa. Jos ne taas odot­taa deflaa­tio­ta, niin korot menevät hyvin alas, jopa negatiivisiksi.

    Tiet­ty keskus­pank­ki voi oma­l­la poli­ti­ikallaan vaikut­taa rahan määrään, ja siten tiet­ty inflaa­tio-odotuk­si­in ja markki­nako­rkoi­hin, mut­ta jos nol­laan men­nään, niin se meinaa, että rahapoli­ti­ik­ka on ollut tiukkaa ja markki­nat odot­ta­vat sen ole­van tiukkaa tule­vaisu­udessakin. Markki­nat eivät vaan usko, että sake­man­nit, tai siis EKP, oikeasti halu­aisi­vat inflaa­tio­ta, ja sik­si sitä ei tule ja sik­si korot ja inflaa­tio on nol­las­sa. Jot­ta markki­nat uskoisi­vat EKP:n halu­a­van inflaa­tio­ta, sen pitäisi se selvästi sanoa ja lis­ta­ta, että mihin toimi­in ne ryhtyy, esimerkik­si vaik­ka ker­toma­l­la QE-paketil­la. Mitä kauem­min nol­las­sa ollaan, sitä vaikeam­mak­si se käy. 

    Täl­lä menol­la meb­nään Japanin menetet­tyä vuosikym­men­tä (tai oikeas­t­aan kah­ta) kohti.

  32. Alku­pala: Ei. Ylikansal­lis­es­ti on parem­pi sopia kuin päät­tää. Päätös­val­ta jääköön kullekin kansalle. 

    Järkevästi toimi­vat yhteis­markki­nat tarvit­se­vat ylikansal­lista päätök­sen­tekoa. Ei siitä mitään tule, että jokainen detalji hyväksytetään 28 eri eduskunnassa/parlamentissa.

  33. Kari:

    Täl­lä menol­la meb­nään Japanin menetet­tyä vuosikym­men­tä (tai oikeas­t­aan kah­ta) kohti. 

    Minus­ta olisi varsin hyvä saavu­tus, jos Euroopas­sakin pystyt­täisi­in jatkos­sa yhtä hyvään talouteen kuin Japanis­sa pari viime vuosikymmentä.

    Viimeiset pari vuosikym­men­tä BKT henkeä kohti on Japanis­sa ostovoimako­r­jat­tuna kas­vanut hiukan, maas­sa on liki main maail­man korkein eli­na­jan­odote, läh­es täystyöl­lisyys, mata­la rikol­lisu­us, tasainen tulon­jako sekä erit­täin korkea elintaso.

    Yhteen­las­ke­tun Japanin BKT:n kehi­tys toki näyt­tää vähän nihkeältä kun maas­sa väestö ja työvoima vähenee.

    Nyt on sit­ten aika lail­la kyse siitä, mitä Euroopas­sa kan­nat­taa odot­taa. Maail­man talous kyl­lä kas­va­nee jatkos­sakin, mut­ta pääosin erit­täin hyv­in­voi­va Län­si-Euroop­pa tuskin kas­vaa merkit­tävästi henkeö kohti ennen kuin merkit­tävä osa parhaista kehit­tyvistä talouk­sista, tärkeim­pänä Kiina, on tavoit­tanut 65–75 % län­nen ostovoimako­r­ja­tus­ta BKT:sta henkeä kohti.

  34. Ossi Sare­so­ja:
    Kuten Kari tuol­la aiem­min tote­sikin Fried­ma­nia lainat­en, alhaiset korot eivät yleen­sä ole merk­ki siitä, että rahapoli­ti­ik­ka olisi löysää vaan siitä, että se on ollut kireää. 

    Eivätkös merk­it siitä että rahapoli­ti­ik­ka on liian kireää vaik­ka korot ovat nol­las­sa tarkoi­ta lik­vidi­teet­tiloukkua? Englan­niksi ‘zero low­er bound’, juuri sitä samaa mis­tä Krug­man on saar­nan­nut vuodes­ta 2008 ja blo­gi-isän­tä suun­nilleen yhtä kauan?

    1. Lik­vidi­teet­tiloukku taas edel­lyt­täisi ekspan­si­ivista finanssipoli­ti­ikkaa, mut­ta siitä ei pystytä EU:n tasol­la päättämään.

  35. Oikeas­t­aan täysin eri mieltä. EUn suurin ongel­ma on läheisyys-peri­aat­teen räikeä ja jatku­va rikkomi­nen. Brys­seli ja eurokraatit puske­vat koko ajan ulos hyvää tarkoit­tavaa, mut­ta enim­mäk­seen tarpee­ton­ta sääntelyä.

    Jos­sainn aiem­mas­sa kom­men­tis­sa oli hyvä esimerk­ki ranto­jen suo­jelus­ta. Kaikesta sääde­tään enenevästi ase­tuk­sil­la ja komis­sion ase­tuk­sil­la, sen sijaan että annet­taisi­in tavoit­teet direk­ti­ivil­lä ja jätet­täisi­in sovelt­a­mi­nen kansalliseen.

  36. Osmo: “Teol­lisu­us­val­tioil­la on kiire estää kansan jakau­tu­mi­nen köy­htyvään enem­mistöön ja vauras­tu­vaan vähem­mistöön. Muuten epä-älyl­lisiä purkauk­sia vaal­i­u­urnil­la tulee lisää…On paradok­saal­ista, että EU:ta vas­taan ovat kään­tyneet juuri ne glob­al­isaa­tion häviäjät, joi­ta sen piti puolustaa.”

    Onko se edes epä-älyl­listä? Mitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja olisi köy­htyväl­lä enem­mistöl­lä? Jollei brex­i­tiä olisi tapah­tunut, vielä varmem­min EU jatkaisi vauras­tu­van vähem­mistön ehdoilla.

    Köy­htyvät jatkaisi­vat mak­sum­iehenä, sil­lä sitähän se merk­it­see, kun “Sak­sa aloit­ti nos­ta­mal­la kil­pailukykyään palk­ka-alel­la. Se hyö­tyi siitä val­tavasti samal­la, kun se aiheut­ti suuria vaikeuk­sia muille euro­maille. Nyt maa toisen­sa jäl­keen on tur­vau­tu­mas­sa samaan lääk­keeseen – sitähän Suomen kil­pailukykysopimuskin tarkoittaa.”

    Parem­mal­ta ei oikeas­t­aan näytä tässäkään postauk­ses­sa, kos­ka ei vaa­di­ta myös vauras­tu­via talkoisi­in, puhu­mat­takaan että pohdit­taisi­in, miten se pitäisi tapah­tua. Ei riitä, jos tode­taan, että demokra­tia ei kestä talouske­hi­tys­tä, jos­sa suuri enem­mistö kokee itsen­sä häviäjäksi.

    Luin Talousti­eteen oppikir­jaa (Mat­ti Pohjo­la, 11. pain­os 2014). Vaik­ka se on pari vuot­ta van­ha, siinä analysoidaan selväsanais­es­ti, mihin olti­in menos­sa. Ei vieläkään ote­ta kyllin vakavasti kir­jan läpi kulke­vaa hal­lit­se­vaa teemaa siitä, mikä luo talouskasvun. Se ei suinkaan ole pienet palkat ja säästöt.

    Pari sitaat­tia oppikir­jas­ta: ”Viime vuosi­na Suomen elin­ta­so on ollut noin 80 pros­ent­tia Yhdys­val­to­jen elintasosta…Ero on syn­tynyt alhaisem­mas­ta työn tuot­tavu­ud­es­ta, sil­lä väkimäärään suh­teutet­tuna työn määrä on ollut amerikkalaista tasoa.”

    ”Tule­vaisu­u­den kannal­ta huolestut­tavaa on, ettei eteläi­nen euroalue ole saavut­tanut ydi­naluet­ta työn tuot­tavu­udessa vaan ero on kaiken aikaa kas­vanut. Ali­jäämät on rahoitet­tu net­to­lainan­otol­la muual­ta euroalueelta, mut­ta lainaa ei ole käytet­ty tuot­tavu­ut­ta paran­tavi­in investoin­tei­hin, vaan se on kulunut kulu­tuk­seen ja tehot­tomi­in kiin­teistöin­vestoin­tei­hin. Talous- ja rahali­it­to ei siten ole luonut niille maille etu­ja, joi­ta siltä odotettiin.”

    ”Työn tuot­tavu­u­den kasvu on kansakun­nan elin­ta­son kasvun tärkein osatek­i­jä. Yri­tyk­sen ja kansan­talouden kil­pailukyvyn kesken ei näin ole ris­tiri­itaa sil­loin, kun työn tuot­tavu­us on korkea: yri­tyk­set voivat mak­saa työn­tek­i­jöilleen hyvää palkkaa ja säi­lyt­tää silti kan­nat­tavuuten­sa. Työn tut­tavu­ut­ta voidaan paran­taa kehit­tämäl­lä uusia toimintatapoja.”

    1. Patomä­ki,
      Tätä juuri yritin sanoa. Kaikkien kil­pailukyky mui­hin näh­den ei voi paran­tua palkko­ja alen­ta­mal­la vaik­ka yhden voikin mui­hin näh­den. Sak­san malli koko Euroopan tasol­la veisi maanosan syvään lamaan. Koko Euroopan kil­pailukyky ei voi palkko­ja alen­ta­mal­la paran­tua myöskään suh­teessa muuhun maail­maan, kos­ka euron arvo nousisi. Sik­si tarvi­taan yhteistä talouspolitiikkaa.
      Brex­it oli irra­tionaa­li­nen päätös Bri­tann­ian huono-osaisil­ta, kos­ka se tulee toden­näköis­es­ti heiken­tämään hei­dän ase­maansa maan köy­htyessä ja esimerkik­si ruuan hin­nan noustessa.

  37. Kuu­lostaa vähän siltä, että Ode on kaiken aikaa halun­nut jotain sel­l­aista jota liit­to­val­tio oikein imple­men­toitu­na olisi voin­ut tuo­da. En kuitenkaan muista, että miekko­nen olisi kovaan ääneen täl­laisen inte­graa­tion puoles­ta huutanut…

    Itse asi­as­sa en juuri nyt kykene palaut­ta­maan mieleen, onko fed­er­aa­tion puoles­ta puhunut yksikään — ainakaan vakavasti otet­ta­va — poli­itikko Suomessa?

    Löy­ty­isikö joltakul­ta pal­sta­laiselta parem­pia muistikuvia?

    Sinäl­lään havait­sen pien­tä ris­tiri­itaa sivistyk­sen perään huu­tamises­sa jos samal­la ei näe mik­si vaikka­pa iirin kie­len ase­ma voisi olla — ja luul­tavasti onkin — tärkeä nimeno­maan sivistyk­sel­lisessä mielessä. 

    Mut­ta on niin paljon asioi­ta joi­ta en ymmär­rä. Tämän tun­nus­tan ensimmäisenä.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Brex­it oli irra­tionaa­li­nen päätös Bri­tann­ian huono-osaisil­ta, kos­ka se tulee toden­näköis­es­ti heiken­tämään hei­dän ase­maansa maan köy­htyessä ja esimerkik­si ruuan hin­nan noustessa. 

    Brex­it antaa Bri­tan­ni­alle mah­dol­lisu­u­den jär­jestää maa­han­muu­ton itselleen mah­dol­lisim­man hyödyl­lisel­lä taval­la, toisin kuin union­in jäse­nenä. Ennen kuin näin saatavalle taloudel­liselle hyödylle on las­ket­tu jonkin­lainen arvio, ei ole perustel­tua väit­tää brex­i­tiä irra­tionaalisek­si (kansan tai huono-osais­ten talouden kannalta).

  39. En kyl­lä kehtaisi syyt­tää päätöstä irra­tionaalisek­si, vaan lähin­nä val­lit­se­van ihmis­lu­on­teen ja val­heel­lisen tiedo­tuk­sen yhdis­telmän luon­nol­lisek­si aikaansaannokseksi. 

    Ihmis­lu­on­toon myös kuu­luu tarve val­lit­se­van kog­ni­ti­ivisen dis­so­nanssin pois selit­tämiseen (minä/viiteryhmäni on eri­no­maisia ihmisiä vs. Viiteryh­mäni todel­lisu­udessa kohtaa­mat taloudel­liset vaikeudet). Helpoin tapa selvitä ris­tiri­idas­ta on etsiä syyl­listä ulkop­uolelta ja EU:sta on maalat­tu sitä Bri­tann­ian pirua jon­ka selät­tämäl­lä saa prins­es­san ja puoli valtakuntaa.

  40. Rolle:
    Oikeas­t­aan täysin eri mieltä. EUn suurin ongel­ma on läheisyys-peri­aat­teen räikeä ja jatku­va rikkomi­nen. Brys­seli ja eurokraatit puske­vat koko ajan ulos hyvää tarkoit­tavaa, mut­ta enim­mäk­seen tarpee­ton­ta sääntelyä.

    Jos­sainn aiem­mas­sa kom­men­tis­sa oli hyvä esimerk­ki ranto­jen suo­jelus­ta. Kaikesta sääde­tään enenevästi ase­tuk­sil­la ja komis­sion ase­tuk­sil­la, sen sijaan että annet­taisi­in tavoit­teet direk­ti­ivil­lä ja jätet­täisi­in sovelt­a­mi­nen kansalliseen.

    Ja samaan aikaan EU surkeasti epäon­nis­tuu yhteis-euroop­palais­ten iso­jen asioiden hoi­dos­sa, kuten nyt esim. EU-alueelle tapah­tu­van maa­han­muu­ton hallinta ja käsit­te­ly, mis­sä epäon­nis­tu­mi­nen on johtanut täysin absur­di­in aito­jen pystyt­tämiseen EU:n sisällä.

    Liikaa pikku­ru­u­vaamista ja epäon­nis­tu­misia isois­sa asioissa.

  41. Mikko Kivi­ran­ta: Eivätkös merk­it siitä että rahapoli­ti­ik­ka on liian kireää vaik­ka korot ovat nol­las­sa tarkoi­ta lik­vidi­teet­tiloukkua? Englan­niksi ‘zero low­er bound’, juuri sitä samaa mis­tä Krug­man on saar­nan­nut vuodes­ta 2008 ja blo­gi-isän­tä suun­nilleen yhtä kauan?

    Minä en usko, että ‘zero low­er bound’ olisi mikään oikea rajoite. QE-ohjel­maa voi aina kas­vat­taa suurem­mak­si. Tässä paperi aiheesta: http://willembuiter.com/helifinal.pdf

    Osmo Soin­in­vaara: Kaikkien kil­pailukyky mui­hin näh­den ei voi paran­tua palkko­ja alen­ta­mal­la vaik­ka yhden voikin mui­hin nähden.

    Onhan niil­lä palkoil­lä väliä muutenkin kuin mui­hin ver­rat­tuna. Jos nimelli­nen BKT putoaa, niin pitäisi myös nimel­lis­ten palkko­jen pudo­ta. Jos taas yritetään kas­vat­taa palkko­jen osu­ut­ta BKT:stä estämäl­lä nimel­lisiä palkko­ja putoa­mas­ta, pitääkin kas­va­va työt­tömyys huolen siitä, ettei palkko­jen osu­us kas­va. Ver­tailut mui­hin mai­hin kan­nat­taisi unohtaa.

  42. “Eivätkös merk­it siitä että rahapoli­ti­ik­ka on liian kireää vaik­ka korot ovat nol­las­sa tarkoi­ta lik­vidi­teet­tiloukkua? Englan­niksi ‘zero low­er bound’, juuri sitä samaa mis­tä Krug­man on saar­nan­nut vuodes­ta 2008 ja blo­gi-isän­tä suun­nilleen yhtä kauan?”

    Minus­ta se tarkoit­taa sitä ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että rahapoli­ti­ikan ain­oak­si keinok­si kat­so­taan korkopoli­ti­ik­ka (ja niitä ei voi vetää negati­ivisek­si, kuten sit­tem­min on tehty).

    Krug­man ennusti muis­taak­seni myös, että Sveitsin keskus­pank­ki ei pysty estämään fran­gin nousua. Kuitenkin se lop­pui kuin seinään, kun SNP ilmoit­ti, että tuon yli se ei nouse, eikä ne joutuneet edes pahem­min paina­maan frange­ja (kos­ka kuka hul­lu bet­taa vas­taan?). Rahapoli­ti­ik­ka on muu­takin kuin korko­jen muuttelua.

    Mut­ta kun ei halu­ta tehdä, niin ei haluta.

    1. Mut­ta kun ei halu­ta tehdä, niin ei haluta.

      Tai saa tehdä. Sak­salaisil­la on vieläkin niin suuria trau­mo­ja hyper­in­flaa­tios­ta, että he halu­a­vat kahli­ta keskus­pankin toim­intaa vaik­ka vaarana on lähin­nä deflaa­tio. EKP:n rahapoli­tikkaa ei ohjaa taloustiede vaan hurmok­selli­nen juristeria.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Patomäki,
    Tätä juuri yritin sanoa. Kaikkien kil­pailukyky mui­hin näh­den ei voi paran­tua palkko­ja alen­ta­mal­la vaik­ka yhden voikin mui­hin näh­den. Sak­san malli koko Euroopan tasol­la veisi maanosan syvään lamaan. Koko Euroopan kil­pailukyky ei voi palkko­ja alen­ta­mal­la paran­tua myöskään suh­teessa muuhun maail­maan, kos­ka euron arvo nousisi. Sik­si tarvi­taan yhteistä talouspolitiikkaa.
    Brex­it oli irra­tionaa­li­nen päätös Bri­tann­ian huono-osaisil­ta, kos­ka se tulee toden­näköis­es­ti heiken­tämään hei­dän ase­maansa maan köy­htyessä ja esimerkik­si ruuan hin­nan noustessa.

    Tai ehkä nämä huono-osaiset eivät pidä BKT:n nousua ja ruoan hin­nan kehi­tys­tä ihmiselämän suurim­pana päämääränä. Ehkä Afrikan väestöräjähdys ja EU:n maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on heille tärkeämpi asia kuin pul­lan hin­ta kau­pas­sa? Ehkä he pitävät lap­sien­sa tule­vaisu­ut­ta tärkeäm­pänä kuin krääsän määrää tai lenkki­makkaran kilohintaa?

  44. Suo­mi ja muut EU-maat ajau­tu­vat häviölle Sak­san palkko­ja peesates­saan. Tarkoitin myös, että kunkin maan sisäl­lä köy­htyvä enem­mistö jatkaa suh­teel­lista köy­htymistään vauras­tu­vaan vähem­mistöön ver­rat­tuna — myös Sak­sas­sa. Se on vakavampi ongel­ma yhteiskun­ta­rauhan kannal­ta ja ruokkii enem­män pop­ulis­mia kuin se, että maa köy­htyy toiseen maa­han verrattuna.

  45. Alku­pala:
    …Eikä pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta ole kaikkien euroop­palais­ten toive saati real­isti­nen tavoite. 

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta siinä muo­dos­sa kuin se nyt on Suomes­sa tai oli Ruot­sis­sa joitakin vuosia sit­ten, on mah­dot­to­muus. Ei mikään yhteiskun­ta voi huka­ta yli 70 % menois­taan sosi­aal­i­hump­paan pitkäaikaisesti.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on kuitenkin piirteitä, joi­ta kan­nat­taa puo­lus­taa. Sitä ei kan­na­ta kuitenkaan puo­lus­taa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Eikä Suomen nykyi­nen sosi­aal­ituen taso ole kestäväl­lä pohjalla. 

    Jot­ta ei käy kuten kävi entisessä hyv­in­voin­ti­val­tios­sa, Uudessa-See­lan­nis­sa, pitää turhan sosi­aal­i­humpan purkami­nen tehdä hal­li­tusti. Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten pää­tyä Uuden-See­lan­nin tapaan yltiö­talous­lib­er­al­is­tisek­si yhteiskun­naksi. Heil­lä oli onnek­si älyä pelas­taa koulu­tus rom­ah­duk­ses­sa, joten nuo­ril­la on ollut koko ajan mah­dol­lisu­us työl­listyä Australiassa.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Patomäki,
    Tätä juuri yritin sanoa. Kaikkien kil­pailukyky mui­hin näh­den ei voi paran­tua palkko­ja alen­ta­mal­la vaik­ka yhden voikin mui­hin nähden… 

    Juuri noin, mut­ta Sak­san malli­han on vain tuonut palkka­haitaria, ei laskenut palkko­ja yleis­es­ti. Eikä palkan suu­ru­us sinän­sä ole mit­tari, vaan ostovoima.

    Sama malli­han on käytössä Välimeren mais­sa. Siel­lä sitä vain san­o­taan lait­tomak­si maa­han­muu­tok­si. Malli näyt­tää toimi­van niin Sak­sas­sa, Ital­ias­sa kuin Espanjassakin.

  47. “Brex­it oli irra­tionaa­li­nen päätös Bri­tann­ian huono-osaisilta”

    Kuten Patomä­ki kysyi: Mitä muu­ta he oli­si­vat voineet tehdä? Ain­ut toinen vai­h­toe­hto jon­ka minä näen on aseelli­nen kansan­nousu. Jos siis olete­taan että poli­itikko­ja ei kiin­nos­ta tip­paakaan kansan enem­mistön etu eikä myöskään EU:n itsen­sä etu. Siinä vai­heessa ain­oa asia mitä voidaan tehdä on tunkea mitä hyvän­sä kapu­loi­ta mihin hyvän­sä rat­taisi­in joko lail­lisil­la keinoil­la (Brex­it) tai laittomilla.

    Ei sil­lä ole edes väliä mihin Brex­it oikeasti vaikut­taa, tärkeää on vain pila­ta poli­it­tisen eli­itin päivä. Ja tehdä se uud­estaan ensi kuus­sa. Ja seu­raavas­sa kuus­sa. Tehdä se uud­estaan niin mon­esti että pöy­dän toisel­la puolel­la ale­taan vakavasti harki­ta jois­tain omista eduista luop­umista “epä-älyl­lis­ten” tyynnyttämiseksi.

  48. Mut­ta EU:sta. Sitä kyl­lä tarvit­taisi­in, kun automaa­tio on tulos­sa. Jos Kiinat ja muut rellestävät, siinä käy pie­nille ihmisille pahasti. Sik­si tämä EUn suun­ta hirvittää.

  49. EU on erilli­nen oikeusjärjestyk­sen­sä. Oikeusjär­jestelmille tapaa myös kehit­tyä oma kie­len­sä. Eihän laki- ja vira­nomaiskieli Suomes­sakaan ole tun­nis­tet­tavaa yleiskieltä, kos­ka kielel­lä on tarpeen ilmaista oikeusjär­jestelmän tarvit­semia asioi­ta poikkeuk­sel­lisen täs­mäl­lis­es­ti. Kaikkien EU:n jäsen­maid­en sisäi­nen oikeudelli­nen kieli on eri­laista, yhteis­mi­ta­ton­ta ja hyvin vaikeasti kään­net­tävää. Kun pitää oper­oi­da kaikkien näi­den yhteisessä oikeus- ja hallinto­jär­jestelmässä, on aika väistämätön­tä, että syn­tyy kieltä, jon­ka ymmärtämi­nen niin käsit­tei­den kuin sisältön­sä puoles­ta vaatii pere­htymistä asiaan.

    Tuo vesien­hoitoes­imerk­ki oli myös sikäli hie­man erikoinen, että vesien­hoi­dos­sakin EU-lain­säädän­nön imple­men­toin­ti ja toimeen­pano on annet­tu jäsen­maid­en hoidet­tavak­si. Ei EU:lla ole viras­toa, joka suun­nit­telisi Suomen vesistö­jen käyt­töä, luvit­taisi satamia, sil­to­ja ja viemäre­itä, kävisi ruop­pauk­sen ja kalankas­vatuk­sen valvon­takäyn­neil­lä, yms. Ja on taval­laan hyväkin, että nämä asi­at saadaan tehdä kansal­liseen oikeusjär­jestelmäämme sopi­val­la, eikä esimerkik­si ran­skalaiseen tyyliin.

  50. Karin anta­man Sveit­si-esimerkin lisäk­si Japanikin on ihan hyvä esimerk­ki. Siel­lä korot oli­vat hyvin lähel­lä nol­laa ja inflaa­tio olema­ton­ta. Kuitenkin, kun keskus­pankin johta­ja vai­hdet­ti­in ja ilmoitet­ti­in, että ale­taan pyrkimään 2%:n inflaa­tioon, niin kyl­lä alkoi tapah­tu­maan. Inflaa­tio nousi (vaikkei 2%:iin taidet­tu päästäkään) ja työl­lisyys parani.

  51. anonyy­mi: Tai sit­ten pitää päästä eroon eurosta.

    Suo­ma­lainen köy­hä kär­sisi heikos­ta markas­ta taa­tusti enem­män kuin vien­ti­te­ol­lisu­us kykenisi tuot­ta­maan ja työllistämään.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen puhunut liito­val­tion puoles­ta avoimesti – mut­ta samal­la läheisyyspe­ri­aatet­ta korostaen.

    Vuodes­ta 1994 lähtienkö?

    Poli­itikkona ei kum­minkaan oikein riitä, että puhuu jonkin asian puoles­ta vaan sitä pitäisi — ainakin allekir­joit­ta­neen mielestä — akti­ivis­es­ti ja voimallis­es­ti ajaa. 

    Itseltäni on sit­ten jäänyt tällainen(kin) dimen­sio havait­se­mat­ta. Mis­sä viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä olet fed­er­aa­tion aikaansaamista vaatinut?

    Ei oikein riitä, että her­ro­jen keskusteluk­er­hois­sa. Pitää puhua niin usein, vaku­ut­tavasti ja kuu­lu­vasti, että kuulee koko kansa Pihtiputaan mum­mo mukaanlukien.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen puhunut liito­val­tion puoles­ta avoimesti – mut­ta samal­la läheisyyspe­ri­aatet­ta korostaen.

    Nuo ovat kak­si täysin vas­takkaista tavoitet­ta. Teo­ri­as­sa joku fik­su poli­itikko voisi yrit­tää niitä mielessään yhteenso­vit­taa, mut­ta käytän­nössä hom­ma toimii niin, että val­lan keskit­tämi­nen on val­lan keskit­tämistä, ja sen hajaut­tamiselle ei yksinker­tais­es­ti jää aikaa, eikä ole kiin­nos­tus­takaan (muuten kuin jonk­i­nasteise­na toiveajatteluna).

    Myös brex­itin voi nähdä tässä viiteke­hyk­sessä. Syy mik­si britit äänes­tivät EU-jäsenyyt­tä vas­taan voi olla pitkälti se, että he näkivät, että EU vie heiltä koko ajan päätös­val­taa, eikä pros­es­si näytä mitään pysähtymisen merkke­jä. Aja­tus oli siis katkaista köysi laivaan, joka kul­kee täysin eri suun­taan, kuin mihin he hauaisi­vat sen kulkevan.

    EU-johta­jien kom­men­tit brex­it-äänestyk­sen jäl­keen osoit­ta­vatkin, että hei­dän vah­va reak­tion­sa on keskit­tää val­taa lisää. Sama reak­tio näkyy myös tässä blogiartikkelissa.

    On keskustel­tu siitä, mil­laisen reak­tion brex­it saa EU:ssa aikaan. Jotkut ovat ennustelleet, että EU pelästy­isi brit­tien lähtöä, pelkäisi muiden seu­raa­van perässä, ja sik­si lopet­taisi sik­si nyky­sen vah­van keskit­tämisaal­lon. Näyt­tää kuitenkin siltä, että reak­tio on päin­vas­tainen, eli halu jatkaa keskusjo­hdon val­lan kas­vat­tamista nyt, kun britit eivät ole enää sitä jarruttamassa.

    Ehkä he ajat­tel­e­vat tykönään (ide­al­is­tis­es­ti OS:n tapaan?), että kansa ei ole vielä saanut “EU:ta” riit­tävästi, ja kaik­ki kään­tyy hyväk­si, kun sitä (keskitet­tyä val­taa, tai sen oletet­tu­ja posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia) annos­tel­lan heille lisää.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä, lopete­taan myös Suomes­ta val­tio. Itsenäis­ten kun­tien vapaae­htoinen yhteistyö on paljon parempi?

    Lopete­taan Suomes­ta mielum­min kunnat! 🙂

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä, lopete­taan myös Suomes­ta val­tio. Itsenäis­ten kun­tien vapaae­htoinen yhteistyö on paljon parempi?

    Kun­ta tai maakun­ta itsenäistyköön halutes­saan. Ei vät­tämät­tä halua, kos­ka on sama kansa, kieli, uskon­to, arvot, geografia. Jugoslavia ei toiminut.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä, lopete­taan myös Suomes­ta val­tio. Itsenäis­ten kun­tien vapaae­htoinen yhteistyö on paljon parempi?

    Pääsään­töis­es­ti kan­natan sitä, että yksilöt, per­heet ja kun­nat saa­vat päät­tää omista asiois­taan. Tämä ei sul­je pois sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että jotkut asi­at hoide­tan Suomen tasol­la. Suomes­sa käytän­tö on melko vaki­in­tunut. Pait­si että nykyään on val­lal­la suun­taus, jos­sa yritetään siirtää val­taa pois kun­nil­ta suurem­mille yksiköille (suurkun­nille, maakunnille).

    Se että osa päätök­sistä tehdään tietyis­sä asiois­sa val­tion tasol­la ei tarkoi­ta sitä, että jatku­vasti pitäisi siirtää uusia ja uusia asioi­ta keskite­tyn päätök­sen­teon alaiseksi.

    Puo­lus­tan paikallista päätök­sen­tekoa ja vapaut­ta sik­sikin, että jos kukaan ei niin tee, vahvim­mat pelu­rit ja keskusjo­hto tapaa­vat keskit­tää val­taa itselleen. Näin käy kaikissa organ­isaa­tios­sa (kun­ta, fir­ma, val­tio, EU), jos heikom­pi­en vapauk­sista ja oikeuk­sista ei pide­tä huolta.

  57. Markki­navoima on niinkuin pain­ovoima, ei sille voi mitään. Ei pidä sor­tua ide­al­is­mi­in, Darvinin lait hal­list­se­vat maail­maa. Suomes­sakin usko­taan, että Brys­sel hoitaa asi­amme ja taloutemme. Brys­sel tuot­taa meille vain uusia ja uusia pankku­tukia mak­set­tavak­si ja siirtää roskslain­o­ja mei­dän piikki­imme. Ehkä Trump on vaar­alli­nen, mut­ta intellek­tuel­lit ovat paljon vaarallisempia.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Hyvä, lopete­taan myös Suomes­ta val­tio. Itsenäis­ten kun­tien vapaae­htoinen yhteistyö on paljon parempi? 

    Olen melko var­ma, että täy­del­lisen anarkian ja total­i­taris­min väli­in mah­tuu vai­h­toe­hto­ja. Niitä ei toki ole, jos val­taapitävät tosi­aan päät­tävät, ettei niitä ole.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Suo­ma­lainen köy­hä kär­sisi heikos­ta markas­ta taa­tusti enem­män kuin vien­ti­te­ol­lisu­us kykenisi tuot­ta­maan ja työllistämään. 

    Ei se nyt niin selvää ole. Oma val­u­ut­ta ja paran­tunut työl­lisyys ainakin lopet­taisi val­tion bud­jet­ti­huo­let. Sen vuok­si­han näitä leikkauk­sia, jne. juuri pyritään tekemään. Tai se on ainakin ain­oa kansan enem­mistön hyväksymä syy, jol­la niitä perustel­laan. Toki tähän sotke­taan tahal­lis­es­ti mon­ta eril­listä, vas­takkaistakin asi­aa, jot­ta saadaan omaa agen­daa toteutettua.

    Lisäk­si iso osa ongel­man sosi­aal­is­takin puol­ta on suh­teelli­nen köy­hyys (ver­rat­tuna mui­hin kansalaisi­in) eikä suinkaan absolu­ut­ti­nen köy­hyys. Deval­vaa­tio sen­tään leikkaisi ker­ral­la kaik­il­ta ja päästäisi takaisin kasvu-uralle. Sisäi­nen deval­vaa­tio ja jatku­vat, kuris­ta­vat säästö­toimet leikkaa­vat vain köyhemmiltä.

    Juho Laatu: Syy mik­si britit äänes­tivät EU-jäsenyyt­tä vas­taan voi olla pitkälti se, että he näkivät, että EU vie heiltä koko ajan päätösvaltaa 

    Minus­ta talous- ja val­tapoli­it­ti­nen seli­tys on parem­pi. Labour siir­tyi uus­lib­er­al­is­tiseen poli­ti­ikkaan, pet­ti äänestäjän­sä (alim­mat yhteiskun­talu­okat) ja yleinen tyy­tymät­tömyys alkaa näkyä. Tämä seli­tys selit­tää Suomes­sa per­sut demaripoli­iti­ikalla, Tea Par­tyn Yhdys­val­lois­sa toteutetul­la uus­lib­er­al­is­mil­la ja ympäri Euroop­paa kaiken pop­ulis­tisen ja pseudopop­ulis­tisen liike­hdin­nän, jos­sa val­taeli­it­ti­in ei enää luote­ta ja sit­ten kokeil­laan mui­ta (huono­jakin) vaihtoehtoja.

  59. erk­ki nii­ni:
    Markki­navoima on niinkuin pain­ovoima, ei sille voi mitään. Ei pidä sor­tua ide­al­is­mi­in, Darvinin lait hal­list­se­vat maail­maa. Suomes­sakin usko­taan, että Brys­sel hoitaa asi­amme ja taloutemme. Brys­sel tuot­taa meille vain uusia ja uusia pankku­tukia mak­set­tavak­si ja siirtää roskslain­o­ja mei­dän piikki­imme. Ehkä Trump on vaar­alli­nen, mut­ta intellek­tuel­lit ovat paljon vaarallisempia.

    Juuri se, että ihmiskun­ta kyke­nee halutes­saan älyl­liseen pohd­in­taan ja toim­intaan, tarkoit­taa ettei mei­dän ole mikään pakko alis­tua tai alen­tua (sosiaali)darvinismiin muiden eläin­ten tavoin.

    We can choose to be civ­il, fair and for­giv­ing in a word, empath­ic, towards a fel­low man. 

    Ugh.

  60. anonyy­mi: Deval­vaa­tio sen­tään leikkaisi ker­ral­la kaik­il­ta ja päästäisi takaisin kasvu-uralle. Sisäi­nen deval­vaa­tio ja jatku­vat, kuris­ta­vat säästö­toimet leikkaa­vat vain köyhemmiltä.

    Kyl­lä tuol­lainen oman val­u­u­tan kaut­ta tapah­tu­va devalvoitu­mi­nen osu­isi paljon tasaisem­min väestöön, vaik­ka vas­takkaisi­a­ki mielip­iteitä var­masti on. En usko het­keäkään, että yhteistä euroop­palaista raha- ja finanssipoli­ti­ikkaa saadaan rukat­tua työl­lisyyt­tä tuke­vak­si. Kaikesta huoli­mat­ta markkaan palu­us­ta olisi ihan järkevää käy­dä jonkin­laista keskustelua. Ymmär­ret­tävää tietysti on, että val­tion ylin johto ei voi osal­lis­tua tähän

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Et kuitenkaan hyväksy sitä, että jotain päätetään EU:n tasolla?

    On ihan ok, että vaikka­pa EU:n yhteis­markki­na-alueen ulko­ra­jo­jen tul­lit päätetään EU-tasol­la. Samoin YK:n tasol­la voidaan sopia vaikka­pa siitä, mil­laisia ihmisoikeuk­sia ja soti­laal­lista pidät­tyväisyyt­tä kaik­il­ta val­tioil­ta edel­lytetään. Ja Pohjo­is­maat voivat sopia vaikka­pa passittomuudesta.

    Tämä ei tarkoi­ta sitä, että EU:n pitäisi päät­tää kaik­ista asioista, eikä sitä, että EU:n päätet­täväk­si pitäisi siirtää koko ajan uusia ja uusia asioi­ta. Yhteis­ten markki­noiden yhteis­ten sään­tö­jen hallinta on EU:n ominta aluet­ta. Muis­sa asiois­sa päätök­siä voi tehdä itse, tai muiden jär­jestö­jen kaut­ta jos tarvet­ta on.

    Asi­at voi sopia myös val­tioiden välis­es­ti (kuten esim. YK:ssa tai Pohjo­is­maid­en kesken), eli omaa val­tioiden yli käyvää päätös­val­taa yhteis­markki­na­jär­jestö ei vält­tämät­tä tarvitse. Perussään­nöistä sopimi­nen toimii peri­aat­teessa ilmankin, kos­ka kyse on stabi­ileista sään­nöistä ja niistä sopimis­es­ta. Nykyi­nen kehi­tys menee kuitenkin toiseen suun­taan, ja keskenäiseen kaup­paan liit­tyviä ja siihen liit­tymät­tömiä säädök­siä tulee EU:sta yhä enem­män ja enem­män (sen sijaan että sovit­taisi­in vain pysyväis­lu­on­teiset yhteisen kau­pan periaatteet).

    1. Sopimiseen perus­tu­vas­sa yhteistyössä on se vika, että sa vaatii aina yksimielisyy­den. Se on äärim­mäisen tejo­ton­ta, kos­ka seil­laista vääryyt­tä ei maail­mas­sa ole, jos­ta jokin taho ei hyödy eikä vääryy­den tai mielet­tömyy­den kor­jaamisek­si sik­si löy­dy sopua.

  62. anonyy­mi: Minus­ta talous- ja val­tapoli­it­ti­nen seli­tys on parem­pi. Labour siir­tyi uus­lib­er­al­is­tiseen poli­ti­ikkaan, pet­ti äänestäjän­sä (alim­mat yhteiskun­talu­okat) ja yleinen tyy­tymät­tömyys alkaa näkyä. Tämä seli­tys selit­tää Suomes­sa per­sut demaripoli­iti­ikalla, Tea Par­tyn Yhdys­val­lois­sa toteutetul­la uus­lib­er­al­is­mil­la ja ympäri Euroop­paa kaiken pop­ulis­tisen ja pseudopop­ulis­tisen liike­hdin­nän, jos­sa val­taeli­it­ti­in ei enää luote­ta ja sit­ten kokeil­laan mui­ta (huono­jakin) vaihtoehtoja.

    Nuo esit­tämäsi syyt ovat myös hyvin mah­dol­lisia syitä monille äänestäjille. On selvää, että EU edus­taa monille ylikansal­lisen rahaval­lan vahvis­tu­mista ja siitä seu­raavaa koven­tu­vaa paikallis­takin politiikkaa.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä, lopete­taan myös Suomes­ta val­tio. Itsenäis­ten kun­tien vapaae­htoinen yhteistyö on paljon parempi?

    Niin, mik­si ei olisi? Kyl­lä Sveit­sis­sä hyv­in­voin­ti on ihan eri tasoa kuin EU:ssa tai pohjo­is­mais­sa ja tämähän on täl­lainen valali­it­to jos­sa val­ti­ol­la on varsin vähän val­taa, kant­toneil­la vähn enem­män ja eniten pie­nil­lä paikallisil­la yksiköillä.

    Lisäk­si oikea tai siis suo­ra demokra­tia pitää poli­itikot kuris­sa, eivätkä pääse niin hel­posti ide­olo­giois­saan tuhoa­maan kaikkea. 

    Tietenkin Soin­in­vaaran kaltaisille val­tiouskoisille ja keskusjo­htoon uskoville utili­teet­ti­hirviöille moinen jär­jeste­ly, vapaus ja sen men­estys aiheut­taa niin kovaa dis­so­nanssia että pitää tur­vau­tua eri­laisi­in “natsikulta”-argumentteihin

  64. Seu­raa­va dra­maat­ti­nen käänne EU- ja euro­pro­jek­tis­sa lie­nee val­ta­vat pankkituet Ital­ian, Sak­san ja luul­tavasti myös muiden maid­en pankeille. Kuin­ka mon­ta sataa mil­jar­dia aikoinaan hoit­ta­mat­ta jäänyt pankkikri­isi tulee mak­samaan on vielä epä­selvää. Suurin osa rahas­ta menee kuitenkin var­masti taval­la tai toisel­la kansalais­ten, myös suo­ma­lais­ten kukkaroista.

    Ja asia pitäisi hoitaa nopeasti sil­lä epä­var­muus johtaa jo valmi­ik­si surkean investoin­ti­ta­son jatku­vaan lasku­un. Pakkien vakavaraisu­us ja arvo heikke­nee. Raha val­uu pois euroalueelta yhä vain kiihtyvää vauhtia.

    Mut­ta hoitaa miten? Jos raha jae­taan verora­hoista tai rahaa paina­mal­la edessä on euron lop­pu. Mut­ta jos mak­sum­iehik­si taas uhkail­laan lait­taa pankkien omis­ta­jat, kuten eläkesäätiö, ne kyl­lä vetävät rahansa äkkiä pois ja pankkien arvo rom­ah­taa. Edessä olisi ehkä siinäkin tapauk­ses­sa euron loppu.

    Ehkä myös EU olisi tien­sä päässä sel­l­aise­na kuin sen tunnemme.

  65. Joka neljäs suo­ma­lainen on eläkeläi­nen. Eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet eivät enää nouse. Eläk­keelle siir­tyvien eläk­keet nou­se­vat vielä.

    Jos Suo­mi ottaisi markan, niin siitä tulisi heikko.

    Täl­löin esimerkik­si köy­hä eläkeläi­nen, joi­ta Suomes­sa on yli miljoona, kär­sisi ker­ta­heitol­la 20–30 pros­ent­tia korkeam­mista elinkus­tan­nuk­sista ja tämäkin arvio voi olla pahasti alakanttiin.

    Kaik­ki mikä kul­jete­taan kumipyöril­lä kallis­tu­isi. Kaik­ki mikä tuo­daan maa­han kallis­tu­isi. Siis kaik­ki mikä ei ole made in Fin­land kallis­tu­isi. Eivätkä ne teol­lisu­ustyö­paikat palaa, kos­ka niitä ei ole enää ole­mas­sa. Kiinas­sakin automa­ti­soidaan kovaa vauh­tia tehtai­ta, kos­ka kiinalainen työn­tek­i­jä on kallis­tunut valtavasti.

    Nousukaudel­lakaan ei eläkkeitä nos­tet­taisi, kos­ka siihen ei olisi varaa siltikään olisi varaa. 

    Eikä ole mitään takui­ta siitä, että hal­pa mark­ka edesaut­taisi suo­ma­laisia työl­listymään. Ei ole mitään takui­ta, että hal­pa mark­ka johtaisi siihen, että suo­ma­laisia tuot­tei­ta ostet­taisi­in enem­män. Hal­pa mark­ka ei vält­tämät­tä edes johtaisi talouskasvuun.

    Hal­pa mark­ka ei ratkai­sisi rak­en­teel­lisia ongelmia, jot­ka ovat suo­ma­laisil­la työ­markki­noil­la, lain­säädän­nössä, vero­tuk­ses­sa, asen­teis­sa, maat­aloudessa, met­sä­taloudessa ja niin edelleen.

    Ei ole edelleenkään hal­li­tus­ta, joka uskaltaisi puut­tua näi­hin rak­en­teel­lisi­in ongelmiin.

  66. Jos ajatel­laan Euroop­paa pelkästään yhteisenä val­u­ut­ta-alueena, niin taitaa men­nä näis­sä tasaus- ja kur­jis­tamistalkois­sa ainakin 200 vuot­ta, ennen kuin ns. opti­maalisen val­u­ut­ta-alueen kri­teer­it täyttyvät.

    Sak­sas­sa on edelleen Itä-Sak­san jäljiltä kahdet työ­markki­nat. Siel­lä se Nokian toim­i­tusjo­hta­ja Kallasvuokin oli entisen Itä-Sak­san alueel­la Bochau­mis­sa neu­vot­tele­mas­sa hulppeista irti­samomisko­r­vauk­sista samaan aikaan Steve Jobs suun­nit­teli iPho­nen lanseer­aus­ta, joka kaa­toi koko Nokian.

    Nyt Suomes­sa kek­sit­ti­in Kiky, jol­la on aiko­mus iskeä takaisin. 

    Voi vain ihme­tel­lä, miten mon­ta Mer­sua Uudenkaupun­gin autote­hdas saakaan nyt myy­tyä lisää Sak­saan, kun Sak­sas­sa auto­te­ol­lisu­u­den palkat ovat korkeam­mat ja yri­tysvero­tuskin on 35 % ja Suomes­sa vaivaiset 20 %. 

    Lisää siis EU:a ja val­u­ut­tali­it­toa ja yri­tysverot ja palkat nol­laan, niin Suo­mi läh­teen nousuun!

  67. Var­ti­aisen “luuse­rien kap­ina” ‑kom­ment­ti on saanut kyl­lä pohti­maan, että onko Brexi­tis­sä sit­tenkin jotain järkeä.

    Se on ihmeel­listä, mut­ta tuo Var­ti­aisen kom­ment­ti edus­taa niin todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­vaa näkökul­maa, että väk­isinkin tulee pohti­neek­si, pär­jäisim­mekö sit­tenkin ilmankin EU:ta.

    Näin yhden pyörä­varas­ton kyl­jessä hylä­tyn pyörän, jon­ka kyl­jessä luki “Fin­lan­dia” — sehän oli van­ha kun­non Nop­sa. Etupyörä oli irroitet­tu ja se oli ihan täysi raa­to. Jotenkin surullis­es­ti kuvasti Suomen tilaa tänään.

    Käsit­tääk­seni Nop­sia valmis­tet­ti­in Turus­sa, kunnes se fuu­sioiti­in Tun­turi­in, myyti­in Hol­lan­ti­in ja valmis­tus siir­tyi Unkariin. 

    Täl­lä het­kel­lä Hol­lan­ti on EU:n suurin net­tomak­sa­ja, Unkari suurin EU:n net­tosaa­ja, 565 euroa asukas­ta kohden.

    En ihmettele, että joitain ihmisiä har­mit­taa. Nämäkin työt ovat edelleen Euroopan sisäl­lä, mut­ta ne ovat vain siir­tyneet toiseen maa­han — paikkaan, jota tue­taan alue­poli­it­tisin perustein. 

    http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/suomen-nettomaksu-eu-lle-kasvoi-maaseudun-tukien-lykkaytymisen-vuoksi

  68. Mut­ta, Suomen EU ero ei silti var­maankaan olisi järkevää. Hyvä lista siitä miten ulko­maalaiset näkevät Suomen sijoi­tusko­hteena löy­tyy täältä:

    https://en.portal.santandertrade.com/establish-overseas/finland/foreign-investment

    Suomen heikkoudet ovat siis korkea vero­tus ja pieni sisä­markki­na. Näitä me tuskin pääsemme ihan helpol­la karkuun.

    Vahvuuk­sia ovat kuitenkin mm. poli­it­ti­nen vakaus, hyvä sijain­ti pohjo­is­maid­en ja Venäjän välis­sä, monikielisyys, vähäi­nen kor­rup­tio, panos­tuk­set tuoteke­hi­tyk­seen, teol­lis­tu­misen aste ja suh­teel­lisen hyvä kilpailukyky.

    Jos Suo­mi pois­tu­isi EU:sta niin moni noista hyvistä piirteistämme voisi muut­tua heikkouk­sik­si. Eikä se kor­jaisi vahvuuksiakaan.

    HUOM! Mitä tuos­ta lis­tas­ta puut­tui: työvoiman hin­ta. Investoi­jille se ei ole ongel­ma. Ei kukaan investoi Suomeen täl­lä het­kel­lä sik­si, että tääl­lä on edullista työvoimaa. Eikä tule var­masti investoimaankaan. Kos­ka robot­ti on niin paljon tehokkaampi. Tärkeää on löytää hyviä oper­aat­tor­e­i­ta robot­eille ja tehtaille ja se vaatii koulutusta.

  69. Ylipäätään nousukaud­es­ta hyö­tyvät ensisi­jas­sa yri­tys­ten omis­ta­jat ja yri­tyk­sis­sä jo työskentelevät.

    Vas­ta jälk­i­ju­nas­sa alkaa uusien työn­tek­i­jöi­den etsin­tä ja uusien yri­tys­ten syntyminen.

    Aivan viimeisenä nousukausi hyödyt­tää kaikkein heikoimpia.

  70. Evert the NeveR­est:
    Siel­lä se Nokian toim­i­tusjo­hta­ja Kallasvuokin oli entisen Itä-Sak­san alueel­la Bochau­mis­sa neu­vot­tele­mas­sa hulppeista irti­samomisko­r­vauk­sista samaan aikaan Steve Jobs suun­nit­teli iPho­nen lanseer­aus­ta, joka kaa­toi koko Nokian. 

    Nokia on muuten pystyssä edelleen ja maail­man kol­man­nek­si suurin verkko­laite­valmis­ta­ja. Pörssikurssi 5 euron tuntumassa.

    Oliko Kallasvuo ken­ties Bochu­mis­sa lähempänä Hol­lan­nin rajaa?

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Bochum

  71. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ylipäätään nousukaud­es­ta hyö­tyvät ensisi­jas­sa yri­tys­ten omis­ta­jat ja yri­tyk­sis­sä jo työskentelevät.

    Vas­ta jälk­i­ju­nas­sa alkaa uusien työn­tek­i­jöi­den etsin­tä ja uusien yri­tys­ten syntyminen.

    Aivan viimeisenä nousukausi hyödyt­tää kaikkein heikoimpia.

    Entä sit­ten laskukausi?

    Se nyt ei ainakaan hyödytä heikoimpia (pait­si ehkä niin, että eivät ole suh­teel­lis­es­ti niin heikoil­la, mut­ta absolu­ut­tis­es­ti kur­jem­mas­sa todel­lisu­udessa tämä ei paljon lämmitä…)

    Viime nousukaudel­la hal­li­tus pohti ankarasti, miten jako­vara pitäisi käyt­tää. Täl­laisia ongelmia ei onnek­si lamas­sa tai taan­tu­mas­sa ole 😉

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Sopimiseen perus­tu­vas­sa yhteistyössä on se vika, että sa vaatii aina yksimielisyy­den. Se on äärim­mäisen tejo­ton­ta, kos­ka seil­laista vääryyt­tä ei maail­mas­sa ole, jos­ta jokin taho ei hyödy eikä vääryy­den tai mielet­tömyy­den kor­jaamisek­si sik­si löy­dy sopua.

    Tuo on liioit­telua. Ote­taan esimerkik­si vaikka­pa Kana­da, jon­ka kanssa EU on juuri tekemässä hyvin kat­tavaa vapaakaup­pa­sopimus­ta. Sopimi­nen sel­l­ai­sista asioista, jot­ka molemmat/kaikki osa­puo­let katso­vat itselleen hyödyl­lisik­si, onnis­tuu eri­no­mais­es­ti myös ilman, että keskusjo­hdon pitäisi pakot­taa osa­puo­let nou­dat­ta­maan joitain sel­l­aisia sään­töjä, joi­ta ne eivät halua noudattaa.

    Dik­tatu­uri on tietenkin tehokkain tapa käskyt­tää, ja se voisi kor­ja­ta vääryy­det ja mielet­tömyy­det hel­posti. Mut­ta ehkä ei sittenkään. 🙂

    1. Voipi tosin käy­dä niin, ettei Kanadan kanssa syn­ny mitään sopimus­ta juuri sik­si, että jokin EU:n jäse­maa kek­sii, ettei se ole sen etu­jen mukaista tai vain sik­si, että halu­aa rahaa satamaan/lentokenttään tai johonkin sel­l­aiseen ja kiristää veto-oikeudella.
      Näin voi käy­dä myös Bri­tann­ian kanssa.

  73. Tero Tolo­nen:

    En ihmettele, että joitain ihmisiä har­mit­taa. Nämäkin työt ovat edelleen Euroopan sisäl­lä, mut­ta ne ovat vain siir­tyneet toiseen maa­han – paikkaan, jota tue­taan alue­poli­it­tisin perustein. 

    http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/suomen-nettomaksu-eu-lle-kasvoi-maaseudun-tukien-lykkaytymisen-vuoksi

    Tukipoli­ti­ik­ka on Euroopan kovaa ydin­tä. Ehkä kumpuaa kris­til­lis­es­tä eti­ikas­ta. Sen, jol­la on pitää antaa sille, jol­la ei ole. Jokainen, joka on antanut lan­tin rahaa Alek­sil­la pum­maavalle syr­jäy­tyneelle huo­maa, että seu­raa­vana päivänä sama tyyp­pi on taas kim­pus­sasi mut­ta entistä tiukem­min ja vaa­ti­vam­min ottein. 

    Ode oli taan­noin sitä mieltä, että maat­alous­tu­ki kumu­loituu kokon­aisu­udessaan pel­lon hin­taan. Yhtä voimakkai­ta näke­myk­siä siitä, että asum­is­tu­ki siir­ty­isi konon­aisu­udessaan asun­to­jen vuokri­in ja hin­toi­hin en ole Odelta huo­man­nut luke­neeni. Ihmette­len, mik­si näin ei olisi.

    Tukemis­es­ta on tul­lut Euroopas­sa eräs elinkeinon haara. Usea virkamie­skin saa tien­estin­sä vain tukien suun­nit­telus­ta ja toteut­tamis­es­ta. Kukaan poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti toim­i­ja ei uskalla nos­taa kissaa pöy­dälle, kos­ka julis­te­taan samal­la häirikök­si. Sys­tee­mi toimii niin kauan kuin keskilu­ok­ka mak­saa ja tyy­tyy sirkushu­vei­hin. Isot her­rat saa­vat tuken­sa vaikka­pa Gustaf Mau­ritz Arm­feltin sok­er­i­ju­urikaspel­loille ja nälkäkur­jal­is­to saa pen­nosen­sa Fat­tas­ta. Lop­ut kat­se­l­e­vat kymme­nen uutisia ja suun­nit­tel­e­vat muut­toa eläkepäiviksi Espan­jaan tai Thaimaahan.

    Mie­lenki­in­toista on lukea entis­ten val­lan­pitäjien käsi­tyk­siä kansan hallitsemisesta.

    Lain­aus: “Arm­felt kehot­ti suo­ma­laisia eri­laisi­in paran­nuk­si­in. Hänen virkakir­jeen­sä yleisönä oli pait­si keis­ari, myös kol­le­gat, jot­ka rak­en­si­vat maa­han uut­ta insti­tu­tion­aal­ista jär­jestelmää. Arm­feltin mukaan ei ollut Venäjänkään etu, että sen alaise­na oli erä­mai­ta. Paran­nuk­sia pidet­ti­in tärkeinä, sil­lä yleinen hyv­in­voin­ti ja yleisön vauras­tut­ta­mi­nen nähti­in isän­maan­rakkaut­ta herät­täväk­si. Kuten P. J. Bladh Suomen Talousseuras­ta asian ilmaisi: ”Kur­jalle on saman­tekevää, kenen maal­la hän kerjää.”

    Suomen Asi­ain Komitean mukaan ylem­pi­en sää­ty­jen tehtävä oli johtaa muu­tos­ta. Rah­vaas­ta san­ot­ti­in, että se ei tehnyt omin päin ja omas­ta aloit­teestaan mitään, ja kuten komitean jäsen C. J. Walleen lisäsi: ”eikä onnek­si ole tapah­tunut mitään sel­l­aista, joka olisi saanut sen liik­keeseen.” Alem­pia kansanker­roksia pidet­ti­in hal­lit­se­mat­tomana väk­i­joukkona, vil­lieläim­inä, joi­hin ei ollut syytä luot­taa. Arm­felt suosit­ti keis­ar­ille lujatah­toista lem­peyt­tä ja vaku­ut­ti, että kansa ei kapinoisi, jos sille tehtäisi­in oikeut­ta. Hem­mot­telu­un ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut tarvet­ta. Kansa tyy­tyi vähään, kun sen ei annet­tu tietää paremmasta.”

    lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Mauritz_Armfelt

    1. Vielä ker­ran asumistuesta.
      Omis­tusasumisen vero­helpo­tuk­set kumu­loitu­vat asu­to­jen hin­toi­hin, siis sekä onnek­si pois­tu­mas­sa ole­va korko­va­hen­nys että asun­to­tu­lon verovapaus.
      Val­tion asum­is­tu­ki kumu­loituu vuokri­in samal­la taval­la kuin palkanko­ro­tuk­set tai työt­tö­muyuys­tur­van nos­to, kos­ka tuki ei tosi­asi­as­sa ole riip­pu­vainen asumiskus­tan­nuk­sista. Ylin hyväksyt­tävä vuokra on niin mata­la, ettei sil­lä saa minkään­laista asun­toa Helsingis­sä — muual­la ehkä saa. Jos saa työt­tömyys­tur­vaa 1000 euroa ja asum­is­tukea 250 euroa, pystyy mak­samaan asun­nos­ta täs­mälleen yhtä paljon kuin jos saa työt­tömyys­tur­vaa 1250 euroa.
      Toimeen­tu­lo­tu­ki sen sijaan menee suo­raan vuokri­in, kos­ka se mak­saa sat­apros­ent­tia var­si­in korkeista mak­simivuokrata­sos­ta. Tämä mak­simivuokrata­so on tietysti samal­la vuokra­markki­noiden min­imivuokrata­so. Erit­tin raukka­maista pieni­pakkaisia kohtaan, jot­ka joutu­vat mak­samaan tuo­ta toimeen­tu­lotuen vedät­tämää vuokrata­soa omas­ta pussistaan.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Toimeen­tu­lo­tu­ki sen sijaan menee suo­raan vuokri­in, kos­ka se mak­saa sat­apros­ent­tia var­si­in korkeista mak­simivuokrata­sos­ta. Tämä mak­simivuokrata­so on tietysti samal­la vuokra­markki­noiden minimivuokrataso.Erittin raukka­maista pieni­pakkaisia kohtaan, jot­ka joutu­vat mak­samaan tuo­ta toimeen­tu­lotuen vedät­tämää vuokrata­soa omas­ta pussistaan. 

    Miten toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea ja mui­ta tukia pitäisi uud­is­taa, jot­ta tilanne paranisi?

    Tässä muu­tamia kipupisteitä:
    1) Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa usein korkeampia vuokria kuin pienel­lä pal­ka­lla ja asum­istuel­la on varaa.

    2) Toimeen­tu­lotues­sa ei huomioi­da edes täys­määräis­es­ti, miten paljon enem­män rahaa kuluu kun käy töis­sä. (Ei samaa aikaa säästää muis­sa menois­sa sekä vaat­teet, työruokailut ja muut sekalaiset ei-jouti­laiseen elämään liit­tyvät kulut alikom­pen­soidaan). Työn­te­ol­la ei saa aina parem­paa aineel­lista elin­ta­soa kuin mitään tekemät­tä, vaan välil­lä huonomman.) 

    3) Toimeen­tu­lotuel­la eläessä ei voi olla käytän­nössä mitään säästöjä, toimeen­tu­lo­tu­ki siis kan­nus­taa tuh­laa­maan kaik­ki rahat joka kuukausi. Toisaal­ta järkevästi talouten­sa aikaisem­min hoi­tanut ei saa toimeen­tu­lo­tukea ennen kuin on täysin pa.

    4) Täysin kas­s­ape­rusteinen toimeen­tu­lotuen määräy­tymi­nen las­kee velan ottamisen tulok­si, mut­tei velan mak­samista menok­si. Tuos­sa on iso ristiriita.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Voipi tosin käy­dä niin, ettei Kanadan kanssa syn­ny mitään sopimus­ta juuri sik­si, että jokin EU:n jäse­maa kek­sii, ettei se ole sen etu­jen mukaista tai vain sik­si, että halu­aa rahaa satamaan/lentokenttään tai johonkin sel­l­aiseen ja kiristää veto-oikeudella.
    Näin voi käy­dä myös Bri­tann­ian kanssa.

    Tuon voi laskea myös keskite­tyn päätök­sen­teon ongel­mak­si. Jos kukin maa liit­ty­isi sopimuk­seen itsenäis­es­ti, kiristys­mah­dol­lisu­ut­ta ei olisi, ja kaik­ki maat liit­ty­i­sivät sopimuk­seen, jos se olisi niille edullista.

    Jos halu­taan tehdä ker­ral­la koko vapaakaup­pa-aluet­ta koske­va sopimus, se kan­nat­taa tehdä vain, jos se hyödyt­tää kaikkia jäseniä. En usko että yksikään sopimuk­ses­ta hyö­tyvä maa halu­aa noin selvässä asi­as­sa polt­taa sil­to­ja kiristämäl­lä mui­ta joil­lain muil­la asioilla.

    Nuo ongel­mat pois­tu­isi­vat kokon­aan dik­tatu­uris­sa. Ehkä kaipaat sel­l­aista. Suo­mi ei voisi esää itselleen epäedullisia diile­jä Suomen ja Kanadan välil­lä, jos EU siir­ty­isi (kaavailu­je­si mukaises­ti) enem­mistöpäätök­si­in. Kätevä keino saa­da kaik­ki “yksimielisik­si” kehi­tyk­sen suunnasta.

    Bri­tann­ian kanssa voi nyt ola ilmas­sa jotain kos­to­halukku­ut­ta, opetuk­sen antamisen tarvet­ta tai halua pelotel­la mui­ta exi­tistä mah­dol­lis­es­ti kiin­nos­tunei­ta. Aika lauh­dut­taa pahim­mat höyryt. Jos EU:n kan­nat­taa käy­dä kaup­paa Kanadan kanssa, var­maankin kan­nat­taa käy­dä myös brit­tien kanssa. En usko yksit­täis­ten maid­en heit­täy­tyvän kiristys­mielessä poikit­tain täl­lai­sis­sa asioissa.

    1. Juho.
      On mah­do­ton­ta tehdä vapaakaup­pa­sopimus Bri­tann­ian kanssa niin, että se on voimas­sa Suomes­sa, mut­ta ei Ruot­sis­sa, ilman, että Suomen ja Ruotsin välille tulee tul­li­ra­jaa. Muuten­han brit­ti­tac­varat kul­jetet­taisi­in Suomen kaut­ta Ruotsiin.
      Ympäristönj suo­jelu on toinen asia, jos­sa ei vapaae­htoisin sopimuksin oikein ede­tä. Josd Luix­em­bourg voisi perus­taa myrkyl­lisiä savukaa­su­ja tuprut­tac­van tehtaan kymme­nen metrin päähän Ran­skan rajas­ta tuulen yläpuolelle, ei tyästä vapaae­htoisu­u­den peruis­teel­la päästäisi mihinkään, erityisest6i jos Luxembour4gissa olisi päässyt vap­taa jokin Lux­em­bourg ensin ‑puolue.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Uusi­maa itsenäisty­isi mielel­lään vaik­ka heti 🙂

    Äänestäisin ei. Tun­nen sol­i­daarisu­ut­ta siihen porukkaan, joka tuol­ta Kain­u­us­ta tai Lapista pahan paikan tullen komen­net­taisi­in puo­lus­ta­maan Sköld­vikin jalosta­moa, Vuosaaren sata­maa ja kaikkea siitä län­teen. Ilman sitä porukkaa meil­lä olisi vaikea selviy­tyä siitä tehtävästä, kun Uusi­maan Val­tion puo­lus­tusvoimil­la menisi kaik­ki aika sen pohtimiseen, mil­laisia ves­so­ja varuskun­nis­sa olisi.

  77. Pet­teri: Miten toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea ja mui­ta tukia pitäisi uud­is­taa, jot­ta tilanne paranisi? 

    Asum­is­tu­ki tule lakkaut­taa. Se on yhtä idioot­ti­mainen kuin omis­tusasumisen korko­tukikin. Ker­ta rysäys on parem­pi kuin pitkä siirtymäaika. 

    Toimeen­tu­lotuel­la pitää olla enim­mäi­sai­ka, esimerkik­si kolme kuukaut­ta. Sen jäl­keen vuo­den parin karenssi. Lisäk­si toimeen­tu­lotuet voisi siirtää ruokakupongeik­si tms, jol­loin se ohjau­tuu parem­min oikeaan osoitteeseen.

    Noil­la uud­is­tuk­sil­la saadaan jo paljon aikaiseksi.

  78. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos Suo­mi ottaisi markan, niin siitä tulisi heikko.

    Täl­löin esimerkik­si köy­hä eläkeläi­nen, joi­ta Suomes­sa on yli miljoona, kär­sisi ker­ta­heitol­la 20–30 pros­ent­tia korkeam­mista elinkus­tan­nuk­sista ja tämäkin arvio voi olla pahasti alakanttiin.

    Mut­ta eläk­keethän on nimeno­maan indek­soitu elinkus­tan­nuk­si­in (sekä osin palkkoihin).

    Lau­ri Kumpu­lainen: Hal­pa mark­ka ei ratkai­sisi rak­en­teel­lisia ongelmia, jot­ka ovat suo­ma­laisil­la työ­markki­noil­la, lain­säädän­nössä, verotuksessa,asenteissa, maat­aloudessa, met­sä­taloudessa­ja niin edelleen.

    En kan­na­ta euro-eroa, mut­ta euroa pitäisi kyl­lä heiken­tää. Se, että on rak­en­teel­lisia ongelmia, ei tarkoi­ta etteikö rahapoli­ti­ikan ongelmia voisi ratkaista. Pikem­minkin päin­vas­toin, sil­lä jäykät rak­en­teet tekevät Suomes­ta herkem­piä liian tiukalle rahapoli­ti­ikalle. Vielä parem­pi toki olisi, jos saataisi­in molem­pia asioi­ta parannettua.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho.
    On mah­do­ton­ta tehdä vapaakaup­pa­sopimus Bri­tann­ian kanssa niin, että se on voimas­sa Suomes­sa, mut­ta ei Ruot­sis­sa, ilman, että Suomen ja Ruotsin välille tulee tul­li­ra­jaa. Muuten­han brit­ti­tac­varat kul­jetet­taisi­in Suomen kaut­ta Ruotsiin.

    Sik­si kir­joit­telinkin edel­lä jotain myös koko vapaakaup­pa-aluet­ta koske­vista sopimuksista.

    Ympäristönj suo­jelu on toinen asia, jos­sa ei vapaae­htoisin sopimuksin oikein ede­tä. Josd Luix­em­bourg voisi perus­taa myrkyl­lisiä savukaa­su­ja tuprut­tac­van tehtaan kymme­nen metrin päähän Ran­skan rajas­ta tuulen yläpuolelle, ei tyästä vapaae­htoisu­u­den peruis­teel­la päästäisi mihinkään, erityisest6i jos Luxembour4gissa olisi päässyt vap­taa jokin Lux­em­bourg ensin ‑puolue.

    Ilmansaas­teet ovat laae­jmpi kuin talousalueen kokoinen kysymys. Pitäisi tehdä globaale­ja sopimuk­sia ilmas­sa vapaasti kulke­vien saastei­den osalta. Et var­maankaan kaavaile saas­tut­tavia tehtai­ta Venäjän rajan viereen. Mut­ta näytät kuitenkin olet­ta­van, että vaik­ka Lux­em­burg ei suos­tu­isi vapaae­htois­es­ti vähen­tämään päästöjään, EU:lla olisi halu näin tehdä. Tuo kuu­lostaa vain siltä, että aurinko pais­taa mielestäsi kirkkaam­min EU:hun kuin Lux­em­burgi­in. EU on täl­lai­sis­sa globaaleis­sa kysymyk­sis­sä vain yksi mah­dolli­nen väl­i­ta­so ja keskustelukerho.

    EU tai EU-maat saa­vat vähän pis­teitä siitä, että ovat pitäneet ilmas­ton­suo­jelu­a­sioi­ta esil­lä maail­man­laa­jui­sis­sa kok­ouk­sis­sa. Mut­ta toisaal­ta EU:n päästökau­pan ja muut toimen­piteet voi nähdä myös jar­runa päästö­jen rajoit­tamisen tiel­lä. Olen muu­ta­maan ker­taan toden­nut täl­läkin pal­stal­la, että tehokkain tapa jar­rut­taa päästövähen­nyk­siä saat­taa olla niin ison byrokra­ti­avi­idakon ja toivea­jat­telu­verkon laa­timi­nen. Lob­barei­den tavoite olisi tässä kaikkien uud­is­tusten tyssäämi­nen tuo­hon byrokra­t­ian ja toivea­jat­telun mas­saan. EU:n toim­i­ma­ton ja rajalli­nen päästökaup­pa­malli ei ole kovin kaukana tästä kuvauksesta.

    Käytän­nössä ilmas­toa­sioi­ta ei pitäisi mis­sään nimessä jät­tää yksi­noikeudel­la EU:n kaltaisel­lle paljolti lob­bauk­sen aja­malle organ­isaa­ti­olle, vaan yksit­täis­ten maid­en tulisi toimia akti­ivis­es­ti myös itse. Muuten vaarana on se, että asi­as­sa ei ede­tä mil­loinkaan. EU voi siis olla näis­sä asiois­sa yhtä hyvin jar­ru kuin ilmas­ton­suo­jelua edis­tävä taho.

    Yksi peru­songel­ma, johon EU:kaan ei ole uskaltanut tart­tua, on se, että jos päästövähen­nyk­set aloite­taan joltain rajat­ul­ta alueelta (Suo­mi, Pohjo­is­maat, EU, saari­val­tiot), voidaan tarvi­ta myös saaste­tulle­ja. Tämä ei sovi lainkaan EU:n innol­la aja­maan globaalin vapaakau­pan filosofi­aan. Tämä on yksi keskeinen jar­ru, joka voi estää EU:n toim­imisen johta­jana ympäristöasioissa.

    Päävi­es­ti­ni tässä on se, että ei kan­na­ta lait­taa kaikkia munia EU-kori­in, sil­lä vapaakaup­pa-alueel­la on myös voimakkai­ta vas­takkaisia intresse­jä. EU ajaa vapaakaup­paa maail­mal­la selvästi akti­ivisem­min kuin sitä mah­dol­lis­es­ti rajoit­tavia ympäristöhankkei­ta. Hyvä ren­ki, mut­ta huono isän­tä. EU voi toimia myös kehi­tys­tä hidas­tavien voimien tehokkaana vastalob­bauk­sen aseena. Oikea tapa olisi ottaa itse ne ensim­mäiset askeleet (myös EU:ssa ja edis­tys­mielis­ten maid­en kanssa), eikä vetäy­tyä maalail­tu­jen suurten toivei­den ja lupausten taa.

    Siihen en luo­ta ensinkään, että EU:n sisältä nousisi jokin valo, joka (enem­mistöpäätök­sil­lä tai muuten) pakot­taisi halut­tomat jäsen­val­tiot ja niiden halut­tomat kansalaiset mukaan ympäristötalkoisi­in. Siinä vai­heessa, kun kansalaiset saadaan asialle myötämielisik­si, edis­tys voi hyvin tapah­tua muitakin polku­ja pitkin.

  80. Tero Tolo­nen: Tämän kokolu­okan pankke­ja ei var­maan voi päästää kaa­tu­maan, mut­ta jos ne lähtevät kaa­tu­maan, niin on kyl­lä mie­lenki­in­toista nähdä miten se tehdään. 

    Tom­pe­lo: Mut­ta hoitaa miten? Jos raha jae­taan verora­hoista tai rahaa paina­mal­la edessä on euron loppu. 

    Nuo lienevät niin iso­ja raho­ja (/BKT), että ne pitää käytän­nössä hoitaa keskus­pankin kaut­ta joko vai­h­ta­mal­la huonot vek­selit tur­val­lisem­pi­in tai sit­ten ihan vain painet­tuun rahaan. Ongel­ma ei siltikään pois­tu, kos­ka a) pankit ovat kas­va­neet niin isoik­si ja b) euro kokon­aisuute­na ei vain toi­mi ilman liit­to­val­tio­ta ja val­tioiden välisiä rahan­si­ir­to­ja ja käsit­tääk­seni juuri kukaan alueen kansalai­sista ei halua liit­to­val­tio­ta ja val­tioiden välisiä rahansiirtoja.

    Voi hyvinkin olla, että nuo pankit on pakko päästää kaa­tu­maan, kos­ka huonoa velkaa on niin paljon, että sitä on mah­do­ton­ta hoitaa. Euro kaa­tu­isi, mut­ta sehän ei muutenkaan toi­mi, tulisi kri­isi ja lama, mut­ta siinä tilanteessa­han ollaan pitkälti jo muutenkin. Kyse saat­taa hyvinkin olla vain siitä, paljonko se tulee kokon­aisu­udessaan maksamaan.

    Tero Tolo­nen: Jos Suo­mi pois­tu­isi EU:sta niin moni noista hyvistä piirteistämme voisi muut­tua heikkouksiksi. 

    Euroero ei ole EU-ero.

    ML: Kaikesta huoli­mat­ta markkaan palu­us­ta olisi ihan järkevää käy­dä jonkin­laista keskustelua. Ymmär­ret­tävää tietysti on, että val­tion ylin johto ei voi osal­lis­tua tähän 

    Saisi­vat silti vinka­ta kansalle, että siihen on ole­mas­sa pelkkää napin painamista vaa­ti­va suun­nitel­ma sekä halua toteut­taa tuo suun­nitel­ma tarvit­taes­sa — mielu­um­min ennem­min kuin myöhemmin.

    Juho Laatu: Tuo on liioit­telua. Ote­taan esimerkik­si vaikka­pa Kana­da, jon­ka kanssa EU on juuri tekemässä hyvin kat­tavaa vapaakaup­pa­sopimus­ta. Sopimi­nen sel­l­ai­sista asioista, jot­ka molemmat/kaikki osa­puo­let katso­vat itselleen hyödyl­lisik­si, onnis­tuu eri­no­mais­es­ti myös ilman, että keskusjo­hdon pitäisi pakot­taa osa­puo­let nou­dat­ta­maan joitain sel­l­aisia sään­töjä, joi­ta ne eivät halua noudattaa. 

    Ongel­ma nois­sa “vapaakaup­pa­sopimuk­sis­sa” on se, että niihin on enää niin kovin vähän jäl­jel­lä oikea­ta vapaakaup­paa sovit­tavak­si. Sen sijaan niitä neu­votel­laan salas­sa ja epädemokraat­tis­es­ti eri intres­siryh­mien (eikä kansalais­ten) ehdoil­la ja niil­lä sido­taan lain­säätäjien, ammat­tiy­hdis­tys­ten ja demokra­t­ian kädet, neu­votel­laan pois tarpeel­lista reg­u­laa­tio­ta ja siir­retään tuomio­val­taa pois tuomiois­tuin­laitok­selta ties mihin teol­lisu­u­den omi­in raatei­hin, jot­ka tuskin koskaan päät­tävät kansalais­ten tai val­tion eduk­si, jos näil­lä tahoil­la edes on niihin elimi­in mitään todel­lista pääsyä.

    Esimerkik­si tek­i­jänoikeu­teen ei saa­da koskaan mitään järkeä, kun nykyiset hölmöt ehdot tai uudet vielä huonom­mat kir­joite­taan joka ain­oaan “vapaakaup­pa­sopimuk­seen” eli koko pla­nee­tan kaik­ki kan­sain­väliset sopimuk­set pitäisi pistää uusik­si, jos niitä kukaan koskaan halu­aisi muuttaa.

    erk­ki nii­ni: Markki­navoima on niinkuin pain­ovoima, ei sille voi mitään. 

    Siltikin laite­taan tavaroi­ta päällekkäin ja jopa talot pysyvät pystyssä. Voiman ole­mas­sao­lo ei tarkoi­ta, että sille pitäisi alis­tua. Eli­nolot ovat Suomes­sa merkit­tävästi parem­mat, kos­ka uhmaamme pain­ovoimaa rak­en­ta­mal­la ihmisille asuin­talo­ja ja sil­to­ja. Kyse on vain tah­dos­ta ja rakenteista.

    Evert the NeveR­est: Voi vain ihme­tel­lä, miten mon­ta Mer­sua Uudenkaupun­gin autote­hdas saakaan nyt myy­tyä lisää Sak­saan, kun Sak­sas­sa auto­te­ol­lisu­u­den palkat ovat korkeam­mat ja yri­tysvero­tuskin on 35 % ja Suomes­sa vaivaiset 20 %. 

    Tuos­ta pohdin­nas­ta taitaa vain uno­htua sem­moinen pikku­seik­ka, että sak­salaisen auto­te­ol­lisu­u­den ali­hank­in­taketju on Itä-Euroopassa.

    Ossi Sare­so­ja: QE-ohjel­maa voi aina kas­vat­taa suuremmaksi. 

    Voi toki, mut­ta jos ei ole talouskasvua, alkaa hie­man epäi­lyt­tää, että pump­paa­mal­la lisää rahaa tuos­sa vain tehdään rikkai­ta rikkaam­mik­si ja luo­daan markki­noille uut­ta kuplaa.

    Osmo Soin­in­vaara: Sak­salaisil­la on vieläkin niin suuria trau­mo­ja hyper­in­flaa­tios­ta, että he halu­a­vat kahli­ta keskus­pankin toim­intaa vaik­ka vaarana on lähin­nä deflaatio. 

    Surullis­ta­han tässä on se, että heil­lä on trau­mo­ja väärästä asi­as­ta.

    (Jonkin ver­ran tosi­aan tul­lut kat­sot­tua eräitä videoita ja niis­sä on järkeä.)

  81. Juho Laatu: Tuon voi laskea myös keskite­tyn päätök­sen­teon ongel­mak­si. Jos kukin maa liit­ty­isi sopimuk­seen itsenäis­es­ti, kiristys­mah­dol­lisu­ut­ta ei olisi, ja kaik­ki maat liit­ty­i­sivät sopimuk­seen, jos se olisi niille edullista.

    Etkö huo­maa viestis­säsi ole­vaa sisäistä ris­tiri­itaa? EU:ssa nimeno­maan EI ole keskitet­tyä päätök­sen­tekoa monis­sa asiois­sa, vaan 100%:sen hajautet­tu päätök­sen­teko. Tilanne on välil­lä sama kuin Suomes­sa olisi jos lain voimaan saat­tamisek­si jokaisen kun­nan­val­tu­us­ton olisi hyväksyt­tävä se eduskun­nan sijaan. 

    Kyseessä on nimeno­maan demokra­t­ian irviku­va jos­ta Osmokin on mon­ta ker­taa tilit­tänyt: vetokra­tia, jos­sa yksit­täi­nen pikku­val­tio voi bloka­ta 99%:ia kansas­ta hyödyt­tävän muu­tok­sen vain, kos­ka he katso­vat ole­vansa oikeutet­tu­ja kiristämään vasti­neek­si jotain. Sen jäl­keen muut joutu­vat “osta­maan” sen posi­ti­ivisen päätök­sen sil­tarum­muil­la tältä taholta.

    Ei ole real­is­tista tehdä yhteistyötä, jos­sa jokainen päätet­ty asia on kaikille osa­puo­lille posi­ti­ivi­nen. Pelkkä aja­tuskin on absur­di, sil­lä siitähän kollek­ti­ivises­sa päät­tämisessä on Suomes­sakin kyse. Tehdään päätök­siä, jot­ka hyödyt­tävät osaa ja hait­taa­vat toisia.

  82. Marko Hami­lo: Äänestäisin ei. Tun­nen sol­i­daarisu­ut­ta siihen porukkaan, joka tuol­ta Kain­u­us­ta tai Lapista pahan paikan tullen komen­net­taisi­in puo­lus­ta­maan Sköld­vikin jalosta­moa, Vuosaaren sata­maa ja kaikkea siitä län­teen. Ilman sitä porukkaa meil­lä olisi vaikea selviy­tyä siitä tehtävästä, kun Uusi­maan Val­tion puo­lus­tusvoimil­la menisi kaik­ki aika sen pohtimiseen, mil­laisia ves­so­ja varuskun­nis­sa olisi.

    Mitä hem­met­tiä? Ei kain­u­un ja kairan äijiä kiin­nos­taisi tip­paakaan tul­la setvimään etelän pellein sotku­ja. Mik­si kiinnostaisi?

    Hei­dän näkökul­mas­ta olisi var­maan vaan parem­pi jos mah­dol­lisim­man moni etelän hip­steri kuolisi sukupu­ut­toon ASAP.

    Voisi­vat sen jälä­keen ain­oas­taan harki­ta kan­nat­taisiko Nylant pakkoli­it­tää Kainuuppiin..

    Luon­nol­lis­es­ti Uusi­maa jou­tu­isi funtsi­maan myös puo­lus­tuk­sen­sa uusiksi. 

    Suomen ylivoimais­es­ti vau­raim­pana talousyk­sikkönä se voisi halutes­saan esimerkik­si ostaa koko muun Suomen puo­lus­tus­ma­te­ri­aalin koska­pa samaan ei olisi varaa yhdel­läkään toisel­la “kansal­lisel­la” kilpailijalla. 

    Ja onnek­semme Helsingistäkin yhä löy­tynee ukko­ja ja akko­ja joiden ei suinkaan tarvit­sisi käyt­tää aikaansa puo­lus­tusvoimien ves­so­jen väri­maail­man tms. pohtimiseen, toisin kuin hra. Hami­lo halu­aa pelkästä vänkäämisen ilosta väittää. 

    Se kek­sit­täisi­inkö pop­u­laar­i­tiedele­hti­in rus­taavalle skriben­tille omaa taito­ta­soaan vas­taavaa hom­maa kri­isin ajak­si, jää avoimek­si kysymykseksi. 

    Luulisi kum­minkin potero­jen kaivamisen suju­van. Ainakin auttavasti?

  83. Sepi: Etkö huo­maa viestis­säsi ole­vaa sisäistä ris­tiri­itaa? EU:ssa nimeno­maan EI ole keskitet­tyä päätök­sen­tekoa monis­sa asiois­sa, vaan 100%:sen hajautet­tu päätök­sen­teko. Tilanne on välil­lä sama kuin Suomes­sa olisi jos lain voimaan saat­tamisek­si jokaisen kun­nan­val­tu­us­ton olisi hyväksyt­tävä se eduskun­nan sijaan. 

    Ole­tan OS:n aja­van EU:hun aiem­paa keskite­t­ym­pää päätöksentekoa.

    Suomen sisäl­lä tuo­ta vas­taisi kai se, että kun­nil­ta vietäisi­in päätös­val­taa ja se annet­taisi­in val­ti­olle. Se että Suomes­sa on jo tiet­ty vaki­in­tunut jako kun­tien ja val­tion välil­lä ei ole ongel­ma, kos­ka siihen on jo totut­tu. Kyse on siis siitä, keskitetäänkö päätök­sen­tekoa (aiem­paan ver­rat­tuna) vai ei.

    Kyseessä on nimeno­maan demokra­t­ian irviku­va jos­ta Osmokin on mon­ta ker­taa tilit­tänyt: vetokra­tia, jos­sa yksit­täi­nen pikku­val­tio voi bloka­ta 99%:ia kansas­ta hyödyt­tävän muu­tok­sen vain, kos­ka he katso­vat ole­vansa oikeutet­tu­ja kiristämään vasti­neek­si jotain. Sen jäl­keen muut joutu­vat “osta­maan” sen posi­ti­ivisen päätök­sen sil­tarum­muil­la tältä taholta.

    Sekä sin­un että OS:n vai­h­toe­hto tun­tuu vetävän siihen suun­taan, että jotkut ryh­mät pitäisi pakot­taa joi­hinkin muu­tok­si­in hei­dän toivei­den­sa vas­tais­es­ti. Minä läh­den siitä, että yhteistyön pitäisi hyödyt­tää kaikkia siihen osallistuvia.

    Ei ole real­is­tista tehdä yhteistyötä, jos­sa jokainen päätet­ty asia on kaikille osa­puo­lille posi­ti­ivi­nen. Pelkkä aja­tuskin on absur­di, sil­lä siitähän kollek­ti­ivises­sa päät­tämisessä on Suomes­sakin kyse. Tehdään päätök­siä, jot­ka hyödyt­tävät osaa ja hait­taa­vat toisia.

    En osta tuo­ta. Toisaal­ta on selvä, että yhteistyötä tehdessä joskus kan­nat­taa tehdä kom­pro­mis­se­ja, jois­sa osa­puo­let hyväksyvät joitain sel­l­aisi­akin yksi­tyisko­htia, joista eivät eri­tyisem­min pidä, mut­ta kokon­aisu­u­den ja muu­tosten pitäisi olla aina edullisia kaikille osa­puo­lille. Ei ole järkevää, että EU tek­isi päätök­siä, jot­ka ovat hyviä joillekin jäsen­maille, mut­ta aset­ta­vat jonkun jäsen­maan aiem­paa heikom­paan asemaan.

    Toinen näkökul­ma tähän on se, että itsenäisil­lä vapaae­htois­es­ti yhteistyöhön osal­lis­tuvi­la tahoil­la on aina mah­dol­lisu­us vetäy­tyä päätök­sistä tai yht­estyöstä. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta kan­nat­taa vaalia, jos aikoo säi­lyt­tää itsenäisyyten­sä tässä mielessä.

    Kyse on siis paljolti siitä, puhutaanko suveree­nien taho­jen yhteistyöstä vai alis­teis­ten taho­jen kon­trol­loimis­es­ta (enem­mistöpäätöksin).

    (Voit tehdä yhteistyötä naa­purei­desi kanssa, mut­ta tuskin halu­at antaa naa­purei­den päät­tää, mitä nur­mikol­lasi kas­vaa. Per­heen sisäl­lä kaikil­la voi olla ääni­val­taa, ja lop­putu­los on toiv­ot­tavasti, mut­ta ei vält­tämät­tä kaikkia tyy­dyt­tävä kompromissi.)

    1. En osta tuo­ta. Toisaal­ta on selvä, että yhteistyötä tehdessä joskus kan­nat­taa tehdä kom­pro­mis­se­ja, jois­sa osa­puo­let hyväksyvät joitain sel­l­aisi­akin yksi­tyisko­htia, joista eivät eri­tyisem­min pidä, mut­ta kokon­aisu­u­den ja muu­tosten pitäisi olla aina edullisia kaikille osa­puo­lille. Ei ole järkevää, että EU tek­isi päätök­siä, jot­ka ovat hyviä joillekin jäsen­maille, mut­ta aset­ta­vat jonkun jäsen­maan aiem­paa heikom­paan asemaan.

      Olete­taan, että on kolme päätöstä ja kolme osa­puol­ta ja näi­den hyöty­laskel­ma on seiraa­va. Kir­jain viit­taa tahoon ja numero päätök­seen ja euromäärä hyö­tyybn tai haittaan

      A1 = + 100
      A2 = +100
      A3 = ‑10

      B1 = +100
      B2 = ‑10
      B3 = +100

      C1 = ‑10
      C2 = +100
      C3 = + 100
      Jos näistä kaik­ista päätetään myöneis­es­ti, jokainen osa­puoli voit­taa 190. Jos jokaises­ta päätetään erik­seen niin että kaikil­la on veto-oikeus, mikään ei mene läpi, kos­ka jokainen päätös on tap­pi­olli­nen yhdelle osa­puolelle. Sopi­mal­la päästään tulok­seen vain, jos tehdään iso lehm’änkaup­pa,. jos­sa nipute­taan yhteen keskenään täysin eri­laisia asioi­ta ja siis kokon­aan eri neuvotteluja.
      Jos­sain vai­heessa Puo­las­sa oli par­la­ment­ti, jko­ka pystyi tekemään vain yksimielisiä päätlök­siä. Tämä merk­it­si val­tavaa taan­tu­maa koko maalle. Euroop­pa on koh­ta uusi Puo­la, jos­sa vaikka­pa Mal­ta voi kumo­ta pelkästään huviklseen kaik­ki päätyökset.

    2. Mis­tä Juho Laatu kek­sit näitä olk­iukko­ja? Kek­sit mah­dol­lisim­man type­r­än mielip­i­teen ja sit­ten syytät mui­ta, tässä tapauk­ses­sa min­ua, tästä mielipiteestä.
      Kir­joitin selvästi, että EU:n pitäisi lopet­taa päät­tämi­nen nau­ret­tavis­ra yksi­tyisko­hdista ja sen sijaan päätlök­sen­tekokykyä isoista asiois­tra tulee helpot­taa. Suomeen rin­nastet­tuna tämä merk­l­it­see, että paljon päätöksval­taa (ja vas­tu­u­ta päätök­sistä, jos tekee type­r­yyk­siä mak­saa itse, eikä huu­da val­tio­ta apu­un) annetaan kun­nille, mut­ta vas­taavasti eduskun­nan määräen­em­mistösään­nök­set kumo­taan. (Ne kumot­ti­in noin vuon­na 1990, vihrei­den neli­henkisen ryh­män antaes­sa ratkai­se­vat äänet.)

  84. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta eläk­keethän on nimeno­maan indek­soitu elinkus­tan­nuk­si­in (sekä osin palkkoihin).

    Euroerossa kyl­lä var­masti sen osalta indek­siä höl­lät­täisi­in, muuten­han kaik­ki eron hyödyt valuisi­vat eläkeläisen pus­si­in ja hai­tat työikäisille. Sivus­sa eläke­jär­jestelmän tas­apain­okin romut­tuisi. Indeksin ker­talu­on­toinen rukkaami­nen on sen­täs helpom­pi rasti kuin se ero.

  85. anonyy­mi: Saisi­vat silti vinka­ta kansalle, että siihen on ole­mas­sa pelkkää napin painamista vaa­ti­va suun­nitel­ma sekä halua toteut­taa tuo suun­nitel­ma tarvit­taes­sa — mielu­um­min ennem­min kuin myöhemmin.

    Jär­ki hoi, älä jätä! 

    Jos val­tio­jo­hto vinkkaisi kansalle, että on napin painal­lus­ta vaille valmis suun­nitel­ma, Suomen pankit kaa­tu­isi­vat saman tien.

    Ai mik­sikö? No ainakin minä ja jokainen muu, joka taloud­es­ta ajo­tain tajuaa, juok­sisi tuol­laisen vinkin jäl­keen suo­raan pankki­in ja tyh­jen­täisi tilin (eli siirtäisi eurot jon­nekin sem­moi­seen paikkaan tai muo­toon, jos­sa niitä ei voisi vai­h­taa hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä mikkihiirirahak…siis markoik­si). Var­masti kaikkien suo­ma­lais­tenyri­tys­ten talousjo­hta­jat tek­i­sivät aivan saman.

    Lop­putu­lok­se­na olisi tal­letus­pako ja pankkien kaatumineen.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä Juho Laatu kek­sit näitä olk­iukko­ja? Kek­sit mah­dol­lisim­man type­r­än mielip­i­teen ja sit­ten syytät mui­ta, tässä tapauk­ses­sa min­ua, tästä mielipiteestä.
    Kir­joitin selvästi, että EU:n pitäisi lopet­taa päät­tämi­nen nau­ret­tavis­ra yksi­tyisko­hdista ja sen sijaan päätlök­sen­tekokykyä isoista asiois­tra tulee helpot­taa. Suomeen rin­nastet­tuna tämä merk­l­it­see, että paljon päätöksval­taa (ja vas­tu­u­ta päätök­sistä, jos tekee type­r­yyk­siä mak­saa itse, eikä huu­da val­tio­ta apu­un) annetaan kun­nille, mut­ta vas­taavasti eduskun­nan määräen­em­mistösään­nök­set kumo­taan. (Ne kumot­ti­in noin vuon­na 1990, vihrei­den neli­henkisen ryh­män antaes­sa ratkai­se­vat äänet.)

    Mihin väit­teeseeni viittasit?

    (Olen samaa mieltä siitä, että nau­ret­tavia yksi­tyisko­htia tulee vält­tää. Kan­nat­ta­masi iso­jen asioiden päätöskyvyn helpot­tamisen ole­tan tarkoit­ta­van aiem­paa vahvem­paa man­daat­tia EU:lle.)

  87. anonyy­mi:
    Ongel­ma nois­sa “vapaakaup­pa­sopimuk­sis­sa” on se, että niihin on enää niin kovin vähän jäl­jel­lä oikea­ta vapaakaup­paa sovittavaksi.

    ?

    Sen sijaan niitä neu­votel­laan salas­sa ja epädemokraat­tis­es­ti eri intres­siryh­mien (eikä kansalais­ten) ehdoil­la ja niil­lä sido­taan lain­säätäjien, ammat­tiy­hdis­tys­ten ja demokra­t­ian kädet, neu­votel­laan pois tarpeel­lista reg­u­laa­tio­ta ja siir­retään tuomio­val­taa pois tuomiois­tuin­laitok­selta ties mihin teol­lisu­u­den omi­in raatei­hin, jot­ka tuskin koskaan päät­tävät kansalais­ten tai val­tion eduk­si, jos näil­lä tahoil­la edes on niihin elimi­in mitään todel­lista pääsyä.

    Tuo on todel­li­nen ongel­ma. En tiedä kuu­luuko Kanadan sopimuk­seen tällaisia.

    Esimerkik­si tek­i­jänoikeu­teen ei saa­da koskaan mitään järkeä, kun nykyiset hölmöt ehdot tai uudet vielä huonom­mat kir­joite­taan joka ain­oaan “vapaakaup­pa­sopimuk­seen” eli koko pla­nee­tan kaik­ki kan­sain­väliset sopimuk­set pitäisi pistää uusik­si, jos niitä kukaan koskaan halu­aisi muuttaa.

    Tietenkin eri taho­jen lob­bar­it (ja poli­itikotkin) tunke­vat omien intressien­sä mukaisia kohtia kaikki­in sopimuk­si­in ja mui­hin säädök­si­in. Valitet­tavasti näitä koko maail­maa koske­via ja mietäkin sitovia sopimuk­sia tehdään nykyään aika pitkälti eri­lai­sis­sa sisäpi­irien kabi­neteis­sa, jot­ka eivät ole kovin hyvin mei­dän äänestäjien kon­trol­lis­sa tai edes val­it­semiemme kansane­dus­ta­jien kontrollissa.

  88. Marko Hami­lo: Äänestäisin ei. Tun­nen sol­i­daarisu­ut­ta siihen porukkaan, joka tuol­ta Kain­u­us­ta tai Lapista pahan paikan tullen komen­net­taisi­in puo­lus­ta­maan Sköld­vikin jalosta­moa, Vuosaaren sata­maa ja kaikkea siitä län­teen. Ilman sitä porukkaa meil­lä olisi vaikea selviy­tyä siitä tehtävästä, kun Uusi­maan Val­tion puo­lus­tusvoimil­la menisi kaik­ki aika sen pohtimiseen, mil­laisia ves­so­ja varuskun­nis­sa olisi.

    Aluk­si näin olisi, mut­ta sen jäl­keen Uuden­maan val­tio kehit­ty­isi kokon­aisuute­na yhtä edis­tyneek­si kuin Suo­mi ja Uuden­maan per­ifeeriset alueet oli­si­vat yhtä edis­tyneitä kuin nyt Suomen per­ifeerisim­mät alueet on. Euroopan tiheim­min asut­tu yli miljoo­nan asukkaan maa, Hol­lan­ti, on Ingle­hartin & Welzelin mukaan myös lähim­pänä Suomea väestön arvo­maail­man mod­erni­u­den osalta. Hol­lan­nis­sakin on vaan sit­ten niin, että lib­er­aaleim­mat muut­taa Ams­ter­dami­in ja kon­ser­vati­ivisim­mat jäävät per­ifeerisim­mille alueille (jot­ka vas­taa­vat enem­män Uut­ta­maat­ta kuin Kain­u­u­ta väestöti­hey­den osalta).

    Pet­teri: Miten toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea ja mui­ta tukia pitäisi uud­is­taa, jot­ta tilanne paranisi?

    Tässä muu­tamia kipupisteitä:
    1) Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa usein korkeampia vuokria kuin pienel­lä pal­ka­lla ja asum­istuel­la on varaa.

    2) Toimeen­tu­lotues­sa ei huomioi­da edes täys­määräis­es­ti, miten paljon enem­män rahaa kuluu kun käy töis­sä. (Ei samaa aikaa säästää muis­sa menois­sa sekä vaat­teet, työruokailut ja muut sekalaiset ei-jouti­laiseen elämään liit­tyvät kulut alikom­pen­soidaan). Työn­te­ol­la ei saa aina parem­paa aineel­lista elin­ta­soa kuin mitään tekemät­tä, vaan välil­lä huonomman.)

    3) Toimeen­tu­lotuel­la eläessä ei voi olla käytän­nössä mitään säästöjä, toimeen­tu­lo­tu­ki siis kan­nus­taa tuh­laa­maan kaik­ki rahat joka kuukausi. Toisaal­ta järkevästi talouten­sa aikaisem­min hoi­tanut ei saa toimeen­tu­lo­tukea ennen kuin on täysin pa.

    4) Täysin kas­s­ape­rusteinen toimeen­tu­lotuen määräy­tymi­nen las­kee velan ottamisen tulok­si, mut­tei velan mak­samista menok­si. Tuos­sa on iso ristiriita.

    Lisäisin vielä lis­taan sen, että jos vuokra on 675 euroa kuus­sa, se huomioidaan kokon­aisu­udessaan toimeen­tu­lotues­sa, ja jos yhtiö­vastike ja laina­menot on yhteen­sä 675 euroa kuus­sa, tuo­ta 675 euroa ei huomioidakaan kokon­aisu­udessaan toimeen­tu­lotues­sa, ja että jos saa 100 euron työkeikan, sitä ei kan­na­ta ottaa vas­taan, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki vain vähe­nee 80 eurol­la siitä. 

    Sen sijaan, kun kir­joi­tat että toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa usein korkeampia vuokria kuin pienel­lä pal­ka­lla ja asum­istuel­la on varaa, niin jos vuokraan on varaa toimeen­tu­lotuel­la, niin siihen on aina varaa myös pal­ka­lla. Jos saa vähem­män palkkaa kuin mitä toimeen­tu­lotuen nor­mi on, on oikeutet­tu toimeentulotukeen.

    1. Lainan lyhen­nys­tä ei tieten­bkään voi laskea toimeen­tu­lotues­sa menok­si. Niin kuin ei sitäkään las­ke­ta menok­si, että tal­let­taa rahaa pankkiin.

  89. Sylt­ty: Jos val­tio­jo­hto vinkkaisi kansalle, että on napin painal­lus­ta vaille valmis suun­nitel­ma, Suomen pankit kaa­tu­isi­vat saman tien.

    Eiköhän kaik­ki tiedä ilman vinkkailu­jakin, että suun­nitel­mat on tehty.

  90. Osmo Soin­in­vaara: Sopi­mal­la päästään tulok­seen vain, jos tehdään iso lehm’änkauppa,

    Tai sit­ten päätetään että yksit­täisil­lä osa­puo­lil­la ei ole veto-oikeut­ta, vaan asi­at päätetään kokon­aishyö­dyn mukaan yksitellen.

    Osmo Soin­in­vaara: jos­sa nipute­taan yhteen keskenään täysin eri­laisia asioi­ta ja siis kokon­aan eri neuvotteluja.

    ja jos­sa tosi­asi­as­sa käy niin, että hyödyt ovatkin 

    A1 = +100
    A2 = ‑10
    A3 = ‑10

    B1 = ‑120
    B2 = +100
    B3 = +100

    C1 = ‑120
    C2 = +100
    C3 = +100

    Jos­sa b ja c osta­vat a:n suos­tu­muk­sen kah­teen järkevään päätök­seen 2 ja 3 yhdel­lä täysin jär­jet­tömäl­lä päätök­sel­lä 1. (ja lop­pu­jen lopuk­si siirtävät kus­tan­nuk­sen­sa ‑120 taholle D, joka ei päässyt päät­tämään asiasta.)

  91. anonyy­mi: Voi toki, mut­ta jos ei ole talouskasvua, alkaa hie­man epäi­lyt­tää, että pump­paa­mal­la lisää rahaa tuos­sa vain tehdään rikkai­ta rikkaam­mik­si ja luo­daan markki­noille uut­ta kuplaa.

    Mil­lä taval­la QE tek­isi rikkaista rikkaampia muuten kuin suurem­man talouskasvun kaut­ta? Miten QE muka loisi kuplaa?

    Sylt­ty: Euroerossa kyl­lä var­masti sen osalta indek­siä höl­lät­täisi­in, muuten­han kaik­ki eron hyödyt valuisi­vat eläkeläisen pus­si­in ja hai­tat työikäisille. Sivus­sa eläke­jär­jestelmän tas­apain­okin romuttuisi.

    Enem­män hyö­tyjä tulisi työikäisille vähen­tyvän työt­tömyy­den kaut­ta. Eläkeläisille asia olisi neu­traalimpi (ilman indek­sirukkaus­ta tms.). Mut­ta tosi­aan, järkevämpi (eli löy­sem­pi) EKP:n rahapoli­ti­ik­ka olisi se mitä kaipaisin euroeron sijaan.

  92. Marko Hami­lo: Äänestäisin ei. Tun­nen sol­i­daarisu­ut­ta siihen porukkaan, joka tuol­ta Kain­u­us­ta tai Lapista pahan paikan tullen komen­net­taisi­in puo­lus­ta­maan Sköld­vikin jalosta­moa, Vuosaaren sata­maa ja kaikkea siitä län­teen. Ilman sitä porukkaa meil­lä olisi vaikea selviy­tyä siitä tehtävästä, kun Uusi­maan Val­tion puo­lus­tusvoimil­la menisi kaik­ki aika sen pohtimiseen, mil­laisia ves­so­ja varuskun­nis­sa olisi.

    Eivät kansaneläkeläiset ketään kykene puo­lus­ta­maan. Eivätkä syr­jäseu­tu­jen kun­nat elä kuin etelän tuil­la, ain­oi­ta veron­mak­sjia kylis­sä ovat vain kylän koirat jos netkään enää.

    Nykyaikainen sota n kone­so­taa ja sitä käy­dään konei­den ja niiden ohjaa­jien välillä.

    Sotaro­man­tikot halu­a­vat retkeil­lä met­sis­sä ja pais­taa makkaraa nuo­ti­ol­la ja muis­tel­la Talvisotaa.

    Ja saavt tehdä sen aivan rauhas­sa, kukaan ei tule sinne met­sään heitä häiritsemään

  93. hh: En usko tähän Euroop­paan, sitä on liikaa. Ei siitä ole kodik­si vaik­ka kuin­ka yritetään. Sitä pitää purkaa, jät­tää ylärak­en­teek­si, ehkä vain tul­li­u­nioniksi, standardisointielimeksi.

    Ei tul­li­u­nioni ole olleut enää ajanko­htainen pitkään aikaan,Tullit ovat suurim­mak­si osak­si poistuneet

    Nyt markki­noi­ta luo­daan yhteisil­lä stan­dard­eil­la esim matka­puhe­lin­markki­na on kehit­tynyt maail­man­laa­juisek­si kun taa­juukisen käyt­tö ja tiedon­si­ir­to­pro­tokol­lat on yhtenäistetty

    Sään­telyssä on men­ty niin pitkälle, että se ulot­tuu jopa bit­ti­ta­solle ja kasal­liselle päätök­sille on hyvin vähän tilaa

    Eikä kukaan vali­ta, kos­ka etu­na on, että sama puhe­lin toimii suurim­mas­sa osas­sa maailmaa.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Lainan lyhen­nys­tä ei tieten­bkään voi laskea toimeen­tu­lotues­sa menok­si. Niin kuin ei sitäkään las­ke­ta menok­si, että tal­let­taa rahaa pankkiin.

    Täl­löin lainan ottamista ei voi laskea tuloksikaan.

    1. Ei lainan­ot­toa las­ke­takaan tulok­si muil­la kuin opiske­li­joil­la. Se johtuu siitä, ettei toimeen­tu­lo­tukea ole tarkoitet­tu opintotueksi.

  95. Vapaakaup­pa­sopimuk­set ilman muu­ta yhteistyötä aiheut­ta­vat omat han­kaluuten­sa, kuten päivän Hesaris­sa kolum­nis­sa todetaan.

    Kan­sain­välisessä poli­ti­ikas­sa tarvi­taan tilaa toteut­taa uut­ta sään­te­lyä ja sopimuk­sia monel­la alueel­la – esimerkik­si ympäristö- ja ilmastopoli­ti­ikas­sa. Olen­naista on, ettei kaup­pa­sopimuk­sil­la viedä elin­ti­laa tulevil­ta aloit­teil­ta. Tämä tulee pitää mielessä kaikissa kauppaneuvotteluissa.

    Kos­ka sopimus­neu­vot­te­lut jo sinän­sä ovat erit­täin työläs rupea­ma, sopimusten kor­jailu jälkikä­teen ei ole help­poa. Sik­si tarvi­taan ylikansal­lisia instansse­ja, kuten EU. Esimerkik­si vapaakau­pan luo­jat eivät 1950-luvul­la osan­neet arva­ta ympäristön­suo­jelun huomioonot­tamisen tarvet­ta, eivätkä 1980-luvul­la net­tikaup­paa, saati­ka dig­i­taal­is­ten tuot­tei­den markki­noi­ta — joi­ta ei sit­ten olekaan vieläkään saatu kun­toon. Maail­ma muut­tuu nopeaan, reg­u­laa­tion pitäisi jotenkin pysyä perässä.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä Juho Laatu kek­sit näitä olk­iukko­ja? Kek­sit mah­dol­lisim­man type­r­än mielip­i­teen ja sit­ten syytät mui­ta, tässä tapauk­ses­sa min­ua, tästä mielipiteestä. 

    On vähän epistä, että syytät toisia vääris­telystä, mut­ta et suos­tu edes ker­tomaan, mitä väärää mielestäsi on väitet­ty. Pitäisi antaa mah­dol­lisu­us vas­ta­ta, jos toisia jostain syyt­tää. Osaatko ker­toa, mikä esit­tämäni mielip­iteitäsi koske­va väite oli väärä/vääristelty?

    1. Ole­tan OS:n aja­van EU:hun aiem­paa keskite­t­ym­pää päätöksentekoa.

      Suomen sisäl­lä tuo­ta vas­taisi kai se, että kun­nil­ta vietäisi­in päätös­val­taa ja se annet­taisi­in valtiolle.

      Tämä kojh­ta oli jok­seenkin päin­vas­tainen tulk­in­ta sille, mitä olin kirjoittanut.

  97. Juho Laatu: ?

    Tulle­ja ja rajoituk­sia on enää kovin vähän ja tasa-arvoinen kohtelu tulee WTO:n kaut­ta. “Vapaakaup­pa­sopimuk­sis­sa” ei enää sovi­ta vapaakau­pas­ta vaan ihan muista asioista.

    Ossi Sare­so­ja: Mil­lä taval­la QE tek­isi rikkaista rikkaampia muuten kuin suurem­man talouskasvun kaut­ta? Miten QE muka loisi kuplaa? 

    Ilman talouskasvua ei ole investoin­te­ja. QE:n luo­ma löysä/ilmainen raha kuitenkin silti ote­taan vas­taan, joten se jää arvopa­peri- ja johdan­nais­markki­noille pyörimään ja paisut­ta­maan hin­to­ja ilman, että sil­lä on mitään yhteyt­tä reaalisen talouden tilaan eli kyseessä on kupla. Tämä kehi­tyshän ei (toiv­ot­tavasti) voi jatkua lop­ut­tomi­in. Kuplan puhkeamisen hai­tat kuitenkin val­u­vat reaalitalouteen.

    Tilanne tuot­taa voit­toa omis­tavalle luokalle, mut­ta palka­nsaa­ja tai työtön ei tästä hyödy, kos­ka investoin­te­ja ei ole. Työvoiman kysyn­nän puute lisäk­si heiken­tää (poten­ti­aalisen) palka­nsaa­jan neu­vot­telu­ase­maa. Rikkaiden suh­teelli­nen rikkaus siis kas­vaa ja reaa­li­nen voit­tokin on näen­näistä suurem­pi, kos­ka ilman talouskasvua ei ole inflaatiota.

    Mikä päät­telyssä on vialla?

    Juho Laatu: Tuo on todel­li­nen ongel­ma. En tiedä kuu­luuko Kanadan sopimuk­seen tällaisia. 

    En minäkään, kos­ka se on neu­votel­tu salas­sa. 1600-sivuinen tek­sti on toki nyt saatavil­la, mut­ta sen lukemises­sa on him­pun ver­ran tekemistä. Tulk­it­sem­i­nenkaan ei ole vält­tämät­tä eri­tyisen suo­ravi­ivaista. Lakimies lukee asi­at eri taval­la kuin nor­maal­i­jär­ki sanoisi.

    Investoin­tisuo­ja ainakin vaikut­taa jo ihan päältäkin päin suv­eren­i­teet­tia ikävästi kaven­taval­ta. Ymmär­rän, jos val­tio on vas­tu­us­sa kansalaisilleen. Sehän on hyvä asia. Sen sijaan ihmette­len, mik­si itsenäisen val­tion pitäisi yleen­säkään olla vas­tu­us­sa ulko­maisille sijoit­ta­jille ja yrityksille.

  98. anonyy­mi: Investoin­tisuo­ja ainakin vaikut­taa jo ihan päältäkin päin suv­eren­i­teet­tia ikävästi kaven­taval­ta. Ymmär­rän, jos val­tio on vas­tu­us­sa kansalaisilleen. Sehän on hyvä asia. Sen sijaan ihmette­len, mik­si itsenäisen val­tion pitäisi yleen­säkään olla vas­tu­us­sa ulko­maisille sijoit­ta­jille ja yrityksille.

    Tämä on mie­lenki­in­toinen jut­tu, sil­lä mitään mit­taria ei ole ja men­tyk­setkin ovat puh­taasti spekulatiivisia

    Tämä tar­joaa lakimiehille todel­lisen temmellyskentän

    Ja tuomiotkin riip­pu­vat siitä mis­tä näkökul­mas­ta tuo­mar­it ajattelevat

    Jos tuo­mari on nykya­jan talousop­pin­ut niin tuomiot suo­si­vat yri­tyk­siä ja val­tiot ovat automaat­tis­es­ti häviäjiä

    Ja kulut, ne ovat kym­me­nien miljoonien ellei sato­jen miljoonien luokkaa. Ei köy­hä maakun­ta tai pieni val­tio voi tehdä muu­ta kuin alistua

    Hyvä esimerk­ki on Argen­ti­ina korp­pikotkara­has­tot pis­tivät senkin kokoisen maan polvilleen ja alistumaan

  99. Liian van­ha:
    Nyt markki­noi­ta luo­daan yhteisil­lä stan­dard­eil­la esim matka­puhe­lin­markki­na on kehit­tynyt maail­man­laa­juisek­si kun taa­juukisen käyt­tö ja tiedon­si­ir­to­pro­tokol­lat on yhtenäistetty

    Sään­telyssä on men­ty niin pitkälle, että se ulot­tuu jopa bit­ti­ta­solle ja kasal­liselle päätök­sille on hyvin vähän tilaa

    Eikä kukaan vali­ta, kos­ka etu­na on, että sama puhe­lin toimii suurim­mas­sa osas­sa maailmaa. 

    Ja sit­ten kan­nat­taa kat­soa myös mil­laisia mah­dol­lisuuk­sia sääte­lyn purku­un liittyy.

    Ote­taan nyt esimerkik­si vaik­ka lääk­keet ja apteekkiala. EU:n sisäl­lä on alal­la val­tavasti kil­pailun­ra­joit­tei­ta ja hin­taero­ja. Kuitenkin lääk­keet ovat mitä lois­tavin etäkaup­patuote. Purk­it ovat pieniä, keveitä ja kulke­vat hel­posti postis­sa. Käyt­töo­hjeetkin ovat usein toimi­vampia elek­tro­n­isi­na kuin paperilla.

    Jos kat­so­taan kuitenkin vaik­ka pelkästään Suomea kil­pailu on käytän­nössä estet­ty kokon­aan jo omin päätöksin.

    Ensin­näkin apteekkialal­la on Suomes­sa voimas­sa ammat­tikun­ta­laitos, joka monil­la muil­la kau­pan aloil­la on kadon­nut jo vuosikym­meniä sitten. 

    Apteekkarisää­tyyn pääsyä valvotaan tarkasti ja apteekke­ja saa perus­taa vain hyvin rajoite­tusti toim­ilu­val­la. Tuo tarkoit­taa, että apteekkioikeus hyväl­lä paikalla on lupa painaa rahaa.

    Toisaal­ta lääkkei­den hin­tak­il­pailu on myös kiel­let­ty, vaik­ka se alet­taisi hintoja.

    Etämyyn­tiä ei käytän­nössä ole kun ei saa kil­pail­la hin­noil­la. Apteekkikau­pan oikeut­ta han­kkia lääk­keet EU:n sisäl­lä sieltä mis­tä ne halvim­mal­la saa on myös käytän­nössä rajoitettu.

    Sit­ten ovat toki vielä muil­ta kuin sääte­lyn kuu­luvil­ta sul­je­tut Kela-kor­vauk­set ja kansalli­nen resep­ti­jär­jestelmä, jot­ka varmis­ta­vat kilpailemattomuuden.

    Kuitenkin EU:n laa­juinen lääkkei­den etäkaup­pa tiput­taisi Suomes­sakin rajusti julk­isia lääke­meno­ja ja myös sairaiden kus­tan­nuk­sia. Ain­oa todel­li­nen kär­si­jä olisi apteekkarirälssi.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei lainan­ot­toa las­ke­takaan tulok­si muil­la kuin opiske­li­joil­la. Se johtuu siitä, ettei toimeen­tu­lo­tukea ole tarkoitet­tu opintotueksi.

    Laina kyl­lä las­ke­taan tulok­si toimeen­tu­lo­tukea las­ket­taes­sa. Kaik­ki tilille tule­va raha las­ke­taan tulok­si, oli se laina, joul­u­lah­ja, veron­palau­tus tai vaik­ka vahin­gonko­r­vaus tai kor­vaus­ta kivus­ta ja särystä.

    Tämä aset­taakin ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan ja on perus­tus­lain vas­taista. Toimeen­tu­lo­tukea saa­va ihmi­nen ei voi saa­da kor­vauk­sia häneen kohdis­tuneesta rikok­ses­ta kos­ka ne per­itään heti toimeen­tu­lotues­ta pois.

  101. Kalle:
    Toimeen­tu­lotuel­la pitää olla enim­mäi­sai­ka, esimerkik­si kolme kuukaut­ta. Sen jäl­keen vuo­den parin karenssi.

    Tavoit­teenasi ilmeis­es­ti on kas­vat­taa kodit­tomien määrää tuhan­sil­la ja tuo­da nälkäkuolemat takaisin Suomeen.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei lainan­ot­toa las­ke­takaan tulok­si muil­la kuin opiske­li­joil­la. Se johtuu siitä, ettei toimeen­tu­lo­tukea ole tarkoitet­tu opintotueksi.

    Ainakin vielä 2014 KHO on päät­tänyt, että laina on tuloa toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaallekin: http://www.hs.fi/kotimaa/a1419908808445 . Onko asia muuttunut?

    Lisäk­si laki ei huomioi, että opiske­li­ja, joka on velvoitet­tu otta­maan lainaa toimeen­tu­loon­sa, saat­taa joutua mak­samaan näitä takaisin saadessaan toimeen­tu­lo­tukea. Itse sanon tätä vääryy­dek­si enkä näe, että yksikään poli­it­ti­nen puolue halu­aa kor­ja­ta tämän epäko­hdan. Äänestäp­pä tässä sit­ten asian kor­jaamisen puolesta.

  103. Toimeen­tu­lo­tu­ki tai mikä tahansa perus­tu­ki on kuitenkin hal­pa hin­ta yhteiskuntarauhasta.

    Itse kyl­lä suos­tu­isin siihen, että siihen liitet­täisi­in esimerkik­si kun­nos­s­api­totöitä, joi­ta kun­tien omat työn­tek­i­jät eivät jou­da tekemään ja jot­ka eivät vaa­di juurikaan perehdytystä. 

    Se voisi toimia niinkin, että välineitä saisi kunnal­ta ja toim­inta tapah­tu­isi vapaae­htois­es­ti ja sitä ei kamalasti valvot­taisi. Mut­ta, jos voisi todis­taa tehneen­sä jotakin x ver­ran, niin siitä saisi sit­ten jotain porkkanaa.

    Itsekin työt­tömänä olleena vas­tus­tan kyl­lä kaikkea sel­l­aista tukemista, jos­sa ihmi­nen pas­sivoituu yhteiskun­nan ulkop­uolelle. Heitä on Suomes­sa tuhan­sia. He vain ovat, mut­ta eivät osal­lis­tu mihinkään. Se ei vaan ole reilua heitä kohtaan, jot­ka osal­lis­tu­vat. Eikä se ole kyse kateud­es­ta. Vaan siitä, että toiset joutu­vat ihan oikeasti tekemään enem­män töitä ja mak­samaan enem­män, kun toiset eivät osallistu.

  104. Liian van­ha: Tämä on mie­lenki­in­toinen jut­tu, sil­lä mitään mit­taria ei ole ja men­tyk­setkin ovat puh­taasti spekulatiivisia

    Tämä tar­joaa lakimiehille todel­lisen temmellyskentän

    Ja tuomiotkin riip­pu­vat siitä mis­tä näkökul­mas­ta tuo­mar­it ajattelevat

    Jos tuo­mari on nykya­jan talousop­pin­ut niin tuomiot suo­si­vat yri­tyk­siä ja val­tiot ovat automaat­tis­es­ti häviäjiä

    Ja kulut, ne ovat kym­me­nien miljoonien ellei sato­jen miljoonien luokkaa. Ei köy­hä maakun­ta tai pieni val­tio voi tehdä muu­ta kuin alistua

    Hyvä esimerk­ki on Argen­ti­ina korp­pikotkara­has­tot pis­tivät senkin kokoisen maan polvilleen ja alistumaan

    Val­tiot halu­a­vat investoin­tisuo­jan, kos­ka sen voi odot­taa lisäävän investoin­te­ja omaan maa­han. Riske­jä pide­tään pien­inä, kos­ka välim­isoikeudet eivät toi­mi mieli­v­al­tais­es­ti. Val­tio­than näitä siis neu­vot­tel­e­vat eikä Unit­ed Fruits sun muut myyt­tiset pahikset.

  105. Hienoa, kun san­o­taan ääneen, että euron — toiv­ot­tavasti hal­lit­tu — alasajokin pitää olla mah­dol­lista. Suo­ma­laista keskustelua rahali­itos­ta ovat hallinneet läh­es uskon­nol­lisen hurma­henkiset euro­hu­rah­ta­neet eikä asial­lisel­la EMU-kri­ti­ikille ole annet­tu juuri ollenkaan tilaa.

    Keskustelu eurosta ja laa­jem­minkin EU:sta on halut­tu typ­istää jakolin­jaan, jon­ka toisel­la puolel­la ovat rasisti-impi­vaar­alaiset ja toisel­la puolel­la avoimuut­ta kan­nat­ta­vat ns. kun­non ihmiset. Näin ruok­i­taan rasis­tis­ten pop­ulis­tipuoluei­den kan­na­tus­ta. Ihmiset näkevät että sys­tee­mis­sä on paho­ja viko­ja, mut­ta kun ei-rasis­tis­ten tolkun ihmis­ten asialli­nen kri­ti­ik­ki estetään, ain­oak­si väyläk­si protestille kanavoitu­vat vaar­al­liset ääriliikkeet. 

    Juha Kaup­pinen, eri­no­mainen toimit­ta­ja ja ilmeisen fik­su ihmi­nen, kir­joit­taa Seu­ra-lehdessä, että Helsin­gin Sanomat pyrkii (EU-asiois­sa) uskot­tavaan ja tas­a­puoliseen rapor­toin­ti­in. Kuin­ka voi olla älykäs ihmi­nen näin pihal­la? HS ja muut isot lehdet ovat olleet juuri näitä hurma­henkisiä euroin­toil­i­joi­ta, jot­ka yksisilmäis­es­ti ovat kopi­oi­neet Brys­selin näkökul­mia ja akti­ivis­es­ti estäneet oikeutet­tua EU-ja EMU-kri­ti­ikkiä. Tieteel­lisel­lä tutkimuk­sel­la on toteen näytet­ty, että suo­ma­lainen media myötäilee EU-eli­itin kantoja.

    Paradok­si on se, että ylikansal­lista hallintoa selkeästi tarvi­taan ja EU voisi olla hieno esimerk­ki sel­l­ais­es­ta. Mut­ta kun se ei ole. Isot yhtiöt ja pankit ovat kaa­pan­neet EU-pro­jek­tin ja kor­rup­toi­neet sen johta­jat. EU on uus­lib­er­al­is­min ja talouskurin rautanyrk­ki, joka luo yhteiskun­ti­in akti­ivis­es­ti epä­tasa-arvoa, mikä voi johtaa sisäisi­in kon­flik­tei­hin ja lop­ul­ta soti­in. Niitähän EU:n piti nimeno­maan ehkäistä.

    EU on demokra­t­ian irviku­va. Siel­lä sitä allekir­joitel­laan äärim­mäisen vaar­al­lisia kaup­pa­sopimuk­sia mei­dän puolestamme. Yhtäkkiä jokin CETA on voimas­sa eikä kansa ole antanut sille suos­tu­mus­ta mis­sään vaiheessa.

    Kaikesta huoli­mat­ta voi olla että vaakakup­pi aset­tuu plus­san puolelle kun pohdi­taan onko EU:sta Suomelle enem­män hyö­tyä vai hait­taa ja las­ke­taan mukaan kaik­ki mah­dol­liset epä­suo­ratkin vaiku­tuk­set. Halu­aisin nähdä jonkin aidosti neu­traalin selvi­tyk­sen asiasta.

    Rahali­itos­ta Suomen sen sijaan pitää ero­ta välit­tömästi tilaisu­u­den tullen. Frank­furt määrää kaiken ja kuten olette huo­man­neet, pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan säi­lyt­tämi­nen ei niitä kiin­nos­ta pätkääkään. Vai­h­toe­htoisen talous­poli­ti­ikan har­joit­ta­mi­nen ei ole mah­dol­lista EMU:n jäse­nenä. Tarvit­semme myös kel­lu­van val­u­u­tan, jot­ta se jous­taa eikä kipeitä sisäisiä deval­vaa­tioi­ta tarvitse tehdä. Val­i­taan pienem­pi paha.

  106. anonyy­mi: Ilman talouskasvua ei ole investoin­te­ja. QE:n luo­ma löysä/ilmainen raha kuitenkin silti ote­taan vas­taan, joten se jää arvopa­peri- ja johdan­nais­markki­noille pyörimään ja paisut­ta­maan hin­to­ja ilman, että sil­lä on mitään yhteyt­tä reaalisen talouden tilaan eli kyseessä on kupla. Tämä kehi­tyshän ei (toiv­ot­tavasti) voi jatkua lop­ut­tomi­in. Kuplan puhkeamisen hai­tat kuitenkin val­u­vat reaalitalouteen.

    Tilanne tuot­taa voit­toa omis­tavalle luokalle, mut­ta palka­nsaa­ja tai työtön ei tästä hyödy, kos­ka investoin­te­ja ei ole. Työvoiman kysyn­nän puute lisäk­si heiken­tää (poten­ti­aalisen) palka­nsaa­jan neu­vot­telu­ase­maa. Rikkaiden suh­teelli­nen rikkaus siis kas­vaa ja reaa­li­nen voit­tokin on näen­näistä suurem­pi, kos­ka ilman talouskasvua ei ole inflaatiota.

    Mikä päät­telyssä on vialla?

    Uskon QE:n vaikut­ta­van posi­ti­ivis­es­ti talouskasvu­un, mut­ta vaik­ka niin ei olisikaan, en silti ole samaa mieltä päättelyistäsi.

    Se, että “raha jää pyörimään arvopa­per­i­markki­noille” ei ole mielestäni koher­ent­ti käsite. Mitä se oikein tarkkaan ottaen edes tarkoit­taisi? Jos mielestäsi se, että joku ostaa rahal­la arvopa­peri, tarkoit­taa “rahan men­e­mistä arvopa­per­i­markki­noille”, niin vas­taavasti­han aina arvopa­per­i­markki­noil­ta myös pois­tuu yhtä paljon rahaa, kos­ka kau­pan toisel­la puolel­la joku myy arvopaperin.

    Jos QE:n odote­taan paran­ta­van talout­ta tule­vaisu­udessa, on ihan odotet­tua, että se nos­taisi mm. osakekursse­ja. Sinä väität, että kyseessä olisi vain kupla, joka sit­ten puhkeaa. En ole kovin vaku­ut­tunut tuos­ta. Mik­si kukaan suos­tu­isi mak­samaan arvopa­pereista kas­vavia hin­to­ja, jos ne kuitenkin sit­ten tule­vat putoa­maan takaisin tuot­taen osta­jille tap­pi­oi­ta? Vai väitätkö olevasi tässä asi­as­sa mui­ta viisaampi ja tun­nistavasi kuplat, joi­ta muut eivät tunnista?

    Kuplankaan ei pitäisi tuot­taa voit­toa omis­tavalle luokalle, kos­ka puhkeami­nen­han nimeno­maan tuot­taisi sille tappioita.

    Inflaa­tio­ta voi hyvin olla myös ilman talouskasvua, kun­han vain paine­taan tarpeek­si. His­to­ri­as­ta löy­tyy esimerkke­jä ‘stagflaa­tios­ta’.

  107. Osmo Soin­in­vaara: Tämä kojh­ta oli jok­seenkin päin­vas­tainen tulk­in­ta sille, mitä olin kirjoittanut.

    En voi mitään sille, että luen kir­joituk­sen edelleen, otsikos­ta alka­en, kan­nan­ot­tona EU:n val­lan kas­vat­tamisen (eli keskit­tämisen) puolesta.

    Se että kir­joituk­ses­sa maini­taan myös se, että EU on ajau­tunut säätelemään liikaa pikkua­sioi­ta, ei muu­ta tuo­ta peruslin­jaa, joka näyt­täisi ole­van jotain sin­nen päin kuin enem­mistöpäätök­si­in siir­tymi­nen ja kansal­lis­ten par­la­ment­tien (ainakin osit­tainen) luop­umi­nen val­las­taan isois­sa asioissa.

    Jos tämä on väärä tulk­in­ta, niin selväkielisiä kor­jauk­sia ote­taan mielel­lään vataan.

    1. Joo, ajatuk­seni todel­la on, ettei Mal­ta voisi kaataa vaikka­pa EU:n ja kanadan vapaakaup­pa­sopimus­ta eikä yerir­tysvero­tuk­sen harmonisointia.

  108. Tom­pelolle suosit­te­len tutus­tu­mista kv-oikeu­den pro­fes­sorin Mart­ti Kosken­niemen kir­joituk­si­in välim­iesoikeuk­sista. Kosken­nie­mi pitää riske­jä niin pahoina, että jyrkästi vas­tus­taa investoin­tisuo­jan sisäl­lyt­tämistä kaup­pa­sopimuk­si­in, varsinkin sel­l­ais­ten toim­i­joiden välil­lä joil­la itsel­lään on kehit­tyneet oikeusjärjestelmät.

    Lisäk­si kan­nat­taa tutus­tua niihin lukuisi­in tapauk­si­in, jois­sa lain­säädän­nön muu­tok­set ovat hyy­tyneet juuri ISDS:n kaut­ta tule­vien uhkien takia. Kanadas­sa ympäristölain­säädän­nön edis­tymi­nen on estynyt NAFTA:n ISDS:n vuoksi.

  109. EU:n sisäistä tur­val­lisu­ut­ta olisi ennen kaikkea syytä vahvis­taa nyt. Olkoot vaik­ka joudut­taisi­in otta­maan käyt­töön epämiel­lyt­täviä keino­ja. Muut asi­at voivat mielestäni odot­taa pikkasen.

  110. Juho Laatu: En voi mitään sille, että luen kir­joituk­sen edelleen, otsikos­ta alka­en, kan­nan­ot­tona EU:n val­lan kas­vat­tamisen (eli keskit­tämisen) puolesta. 

    Minus­ta on hienoa, että Osmo toteaa aivan suo­raan että EU on sosial­isti­nen pro­jek­ti. Kun meil­lä on nämä Stub­bit, Kataiset ja Orpot jot­ka ovat kan­nat­tavinaan markki­na­t­alout­ta mut­ta tosi­asi­as­sa aja­vat val­lan keskit­tämistä ja niskalenkkiä markkinavoimista.

  111. Juho Laatu: Se että kir­joituk­ses­sa maini­taan myös se, että EU on ajau­tunut säätelemään liikaa pikkua­sioi­ta, ei muu­ta tuo­ta peruslin­jaa, joka näyt­täisi ole­van jotain sin­nen päin kuin enem­mistöpäätök­si­in siir­tymi­nen ja kansal­lis­ten par­la­ment­tien (ainakin osit­tainen) luop­umi­nen val­las­taan isois­sa asioissa.

    Yhteis­markki­noiden toim­inta vaatii usein hyvinkin tarkkaa sään­te­lyä esim matka­puhe­lin­markki­nat eivät toimisi globaal­isti ellei sään­te­ly ulo­tu bitti-hertsi-tasolle

  112. Tom­pe­lo: Val­tiot halu­a­vat investoin­tisuo­jan, kos­ka sen voi odot­taa lisäävän investoin­te­ja omaan maa­han. Riske­jä pide­tään pien­inä, kos­ka välim­isoikeudet eivät toi­mi mieli­v­al­tais­es­ti. Val­tio­than näitä siis neu­vot­tel­e­vat eikä Unit­ed Fruits sun muut myyt­tiset pahikset.

    Näi­hin välim­iesoikeukksi­in palkataan liike­juris­te­ja tuo­mareik­si, val­tio voi vali­ta vain vähem­mistöä edus­ta­van juristin.

    Val­tio on läh­es automaat­tiseti häviäjä

    Nämä liike-elämän taus­tan perus­teel­la val­i­tut tuo­mar­it eivät ole riip­pumat­to­mia, kos­ka heille on tärkeää saa­da uusia toimek­sianto­ja liike-elämältä.

    Toisek­si , tuolle kan­sain­väliselle arbi­traa­ti­olle ker­tyy hin­taa, sil­lä molem­min puolin käytetään kalli­ita kan­sain­väliseen liike­juridi­ikkaan pere­htyneitä toimistoja.
    Ja noi­ta juris­te­ka on yhdessä oikeu­denkäyn­nis­sä aika monta

    Seurasin todis­ta­jan omi­naisu­udessa yhtä täl­laista pros­es­sia ja osa­puo­let vetäy­tyivät oikeud­es­ta kun kulut oli­vat nousseet 20 miljoon­aan euroon.

    Mut­ta joku Unit­ed Fruits ei perään­ny, kos­ka sil­lä on var­ma voit­to jos se jak­saa puur­taa jut­tua eteenpäin

    Veikkaan­pa, että joku Lapin sotepi­iri ei edes uskalla harki­ta arbi­traa­tio­ta vaan suos­tuu kaikkin ehtoi­hin mitä ulko­mainen sijoit­ta­ja vaatii

  113. anonyy­mi: Investoin­tisuo­ja ainakin vaikut­taa jo ihan päältäkin päin suv­eren­i­teet­tia ikävästi kaven­taval­ta. Ymmär­rän, jos val­tio on vas­tu­us­sa kansalaisilleen. Sehän on hyvä asia. Sen sijaan ihmette­len, mik­si itsenäisen val­tion pitäisi yleen­säkään olla vas­tu­us­sa ulko­maisille sijoit­ta­jille ja yrityksille.

    Aivan. Nois­sa sopimuk­sil­la fir­mat oikeas­t­aan rin­nasete­taan val­tioi­hin. Jois­sain nyky­i­sis­säkin sopimuk­sis­sa käsit­tääk­seni fir­mo­ja lähel­lä olevt tahot muo­dosta­vat “tuomiois­ti­men”, joka päät­tää, onko val­tio vai fir­ma oike­as­sa. Näin siir­rymme kohti yhteiskun­ta­mallia, jos­sa demokraat­ti­nen val­tio ei ole enää ylin päät­tävä elin.

    Kaikkea saa tietenkin pyytää, ja talous on sinän­sä tärkeä asia, mut­ta vähän ihme­tyt­tää, että poli­itikkomme ovat noin innokkai­ta siir­tymään kohti fir­mave­toista yhteiskun­taa. Ehkä tätä voi pitää merkkinä siitä, että johtavien poli­itikko­jen, pankki­irien ja muun talouselämän sisäpi­ir­il­lä on jo nyt vah­va ote val­las­ta “niis­sä pöy­dis­sä, jois­sa asioista päätetään”.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    Joo, ajatuk­seni todel­la on, ettei Mal­ta voisi kaataa vaikka­pa EU:n ja kanadan vapaakaup­pa­sopimus­ta eikä yerir­tysvero­tuk­sen harmonisointia.

    Ja Suomel­la ei tulisi olla oikeut­ta aset­tua poikkiteloin, jos puo­let EU:n alueen met­sistä rauhoite­taan, tai niiden vero­tus har­mon­isoidaan nol­laan, jot­ta Kes­ki-Euroop­paan saadaan kivi­hi­ilen tilalle riit­tävästi poltet­tavaa? Kuu­lostaa vähän siltä, että isä aurinkoisil­ta on odotet­tavis­sa vain hyviä päätök­siä, jot­ka kan­so­jen tulee ottaa mukise­mat­ta vastaan.

  115. Marko Hami­lo: Minus­ta on hienoa, että Osmo toteaa aivan suo­raan että EU on sosial­isti­nen pro­jek­ti. Kun meil­lä on nämä Stub­bit, Kataiset ja Orpot jot­ka ovat kan­nat­tavinaan markki­na­t­alout­ta mut­ta tosi­asi­as­sa aja­vat val­lan keskit­tämistä ja niskalenkkiä markkinavoimista.

    EU:ta sosial­is­mi­in rin­nastet­taes­sa mieleeni tulee ensim­mäisenä mieleen tyyp­illi­nen nuorten ide­al­istien usko siihen, että asi­at oli­si­vat väistämät­tä nyky­istä parem­min, jos hyvät ja viisaat päät­täjät tek­i­sivät päätök­set keskite­tysti. Käytän­nössä (päätök­sen­teon etään­tyessä kansas­ta) syn­tyy hel­posti pien­tä demokra­ti­ava­jet­ta, ja lop­ul­ta vähän mitä tahansa. Ide­al­is­tises­sa mallis­sa näitä kitkatek­i­jöitä ei tietenkään ole, joten usko keskusjo­hdon viisaut­en, parhaiden voimien kerään­tymiseen johtopaikoille ja jär­jestelmän jatku­vaan parane­miseen säilyy.

  116. Liian van­ha: Yhteis­markki­noiden toim­inta vaatii usein hyvinkin tarkkaa sään­te­lyä esim matka­puhe­lin­markki­nat eivät toimisi globaal­isti ellei sään­te­ly ulo­tu bitti-hertsi-tasolle

    Noiden tekni­ikoiden sääte­lyn täy­tyy tosi­aan olla bitin- ja hertsin­tarkkaa. Mut­ta noin on jo menetel­ty vuosikymmenet ilman tarvet­ta keskusjo­hdon dik­tatu­urin muo­dostamiselle. Näistä asioista sovi­taan fir­mo­jen ja val­tioiden vira­nomais­ten kok­ouk­sis­sa jok­seenkin suju­vasti. Dik­taat­tori tai maail­man­val­tion taa­ju­usvi­ras­to voisi toki hoitaa asi­at neu­vot­teluit­ta, mut­ta ehkä tämä nykyi­nen kaikkien intres­sit huomioonot­ta­va tyyli on kuitenkin parempi.

  117. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri: Rahali­itos­ta Suomen sen sijaan pitää ero­ta välit­tömästi tilaisu­u­den tullen.

    Kun tuo­ta Bri­tann­ian show­ta seu­raa sivus­ta, niin olisko aivan kohtu­u­ton vaa­timus, että jos/kun Suomes­sa ale­taan meuhkaa­maan jostakin eros­ta, niin nuo meuhkaa­jat esit­täi­sivät jok­seenkin yksi­tyisko­htaisen suun­nitel­man miten tuon eron aiko­vat toteut­taa ennen kuin meuhkaamisen­sa aloittavat?

    Noin kol­menkymme­nen sekun­nin miet­timisel­lä tulee mieleen esimerkik­si seu­raa­vat kysymyk­set, joi­hin olisi syytä saa­da suh­teel­lisen yksikäsit­teiset vastaukset:

    -Mitä tapah­tuu pankki­tal­letuk­sille ja pankkien liik­keelle laskemille joukkovelka­kir­joille? Tässä on aika mon­ta kom­bi­naa­tio­ta. Suo­ma­lainen pank­ki on ottanut tal­letuk­sen suo­ma­laiselta henkilöltä/yritykseltä. Ulko­mainen taho on tehnyt tal­letuk­sen suo­ma­laiseen pankki­in. Suo­ma­lainen on tehnyt tal­letuk­sen ulko­maiseen pankki­in. Entä jos olen tehnyt euro­tal­letuk­sen Nordean tukhol­man kont­tori­in, mitä sille tapahtuu? 

    -Mitä tapah­tuu euromääräisille lain­oille? Tuos­sa on saman­laisia kom­bi­naa­tioi­ta kuin edel­lis­esä kohdassa. 

    -Jos nuo eivät ole rahoit­u­laitosten tai asi­akkaiden suh­teen sym­metrisiä toimia, kuka kat­taa mah­dol­liset (suuret) tappiot?

    -Miten väl­tetään tal­letusten joukkopako?

    Vas­tu­u­va­paus­lauseke: Nuo eivät ole riit­täviä kysymyk­siä hoita­maan euroero asial­lis­es­ti. Vas­tuu on euroeron aja­jil­la esit­tää riit­tävä suunnitelma.

    (Henkilöko­htainen kan­tani on se, että eurosta ei pidä ero­ta, mut­ta euron rin­nalle pitää ottaa toisek­si lail­lisek­si mak­su­vä­li­neek­si mark­ka, joka on vain tili­val­u­ut­ta, ja jon­ka arvo kel­luu vapasti euroon nähden.)

  118. tcrown: Kun tuo­ta Bri­tann­ian show­ta seu­raa sivus­ta, niin olisko aivan kohtu­u­ton vaa­timus, että jos/kun Suomes­sa ale­taan meuhkaa­maan jostakin eros­ta, niin nuo meuhkaa­jat esit­täi­sivät jok­seenkin yksi­tyisko­htaisen suun­nitel­man miten tuon eron aiko­vat toteut­taa ennen kuin meuhkaamisen­sa aloittavat?

    Esim. Euron tule­vaisu­us – Suomen vai­h­toe­hdot eri­tyis­es­ti Liite 3.

    Vaikka­pa lain­oista ja sopimuk­sista todetaan:

    “Yksi­tyiset euromääräiset sopimuk­set voidaan pitää euromääräisenä erään­tymiseen­sä asti. Vai­h­toe­htois­es­ti Suomen lain mukaiset erät ja sopimuk­set voitaisi­in välit­tömästi muut­taa markoik­si kan­sain­välisen Lex Mon­e­tae ‑peri­aat­teen mukaan. Tilan­net­ta helpot­taa se että läh­es kaik­ki Suomen val­tion joukkovelka­kir­jat ovat Suomen lain alla. Myös selkeä enem­mistö yri­tys­ten rahoi­tus­sopimuk­sista ja joukkovelka­kir­joista on Suomen lain mukaisia.”

  119. anonyy­mi:
    Nuo lienevät niin iso­ja raho­ja (/BKT), että ne pitää käytän­nössä hoitaa keskus­pankin kaut­ta joko vai­h­ta­mal­la huonot vek­selit tur­val­lisem­pi­in tai sit­ten ihan vain painet­tuun rahaan. Ongel­ma ei siltikään pois­tu, kos­ka a) pankit ovat kas­va­neet niin isoik­si ja b) euro kokon­aisuute­na ei vain toi­mi ilman liit­to­val­tio­ta ja val­tioiden välisiä rahan­si­ir­to­ja ja käsit­tääk­seni juuri kukaan alueen kansalai­sista ei halua liit­to­val­tio­ta ja val­tioiden välisiä rahansiirtoja.

    Voi hyvinkin olla, että nuo pankit on pakko päästää kaa­tu­maan, kos­ka huonoa velkaa on niin paljon, että sitä on mah­do­ton­ta hoitaa. Euro kaa­tu­isi, mut­ta sehän ei muutenkaan toi­mi, tulisi kri­isi ja lama, mut­ta siinä tilanteessa­han ollaan pitkälti jo muutenkin. Kyse saat­taa hyvinkin olla vain siitä, paljonko se tulee kokon­aisu­udessaan maksamaan.

    Euroero ei ole EU-ero.

    Saisi­vat silti vinka­ta kansalle, että siihen on ole­mas­sa pelkkää napin painamista vaa­ti­va suun­nitel­ma sekä halua toteut­taa tuo suun­nitel­ma tarvit­taes­sa — mielu­um­min ennem­min kuin myöhemmin.

    Ongel­ma nois­sa “vapaakaup­pa­sopimuk­sis­sa” on se, että niihin on enää niin kovin vähän jäl­jel­lä oikea­ta vapaakaup­paa sovit­tavak­si. Sen sijaan niitä neu­votel­laan salas­sa ja epädemokraat­tis­es­ti eri intres­siryh­mien (eikä kansalais­ten) ehdoil­la ja niil­lä sido­taan lain­säätäjien, ammat­tiy­hdis­tys­ten ja demokra­t­ian kädet, neu­votel­laan pois tarpeel­lista reg­u­laa­tio­ta ja siir­retään tuomio­val­taa pois tuomiois­tuin­laitok­selta ties mihin teol­lisu­u­den omi­in raatei­hin, jot­ka tuskin koskaan päät­tävät kansalais­ten tai val­tion eduk­si, jos näil­lä tahoil­la edes on niihin elimi­in mitään todel­lista pääsyä.

    Esimerkik­si tek­i­jänoikeu­teen ei saa­da koskaan mitään järkeä, kun nykyiset hölmöt ehdot tai uudet vielä huonom­mat kir­joite­taan joka ain­oaan “vapaakaup­pa­sopimuk­seen” eli koko pla­nee­tan kaik­ki kan­sain­väliset sopimuk­set pitäisi pistää uusik­si, jos niitä kukaan koskaan halu­aisi muuttaa.

    Siltikin laite­taan tavaroi­ta päällekkäin ja jopa talot pysyvät pystyssä. Voiman ole­mas­sao­lo ei tarkoi­ta, että sille pitäisi alis­tua. Eli­nolot ovat Suomes­sa merkit­tävästi parem­mat, kos­ka uhmaamme pain­ovoimaa rak­en­ta­mal­la ihmisille asuin­talo­ja ja sil­to­ja. Kyse on vain tah­dos­ta ja rakenteista.

    Tuos­ta pohdin­nas­ta taitaa vain uno­htua sem­moinen pikku­seik­ka, että sak­salaisen auto­te­ol­lisu­u­den ali­hank­in­taketju on Itä-Euroopassa.

    Voi toki, mut­ta jos ei ole talouskasvua, alkaa hie­man epäi­lyt­tää, että pump­paa­mal­la lisää rahaa tuos­sa vain tehdään rikkai­ta rikkaam­mik­si ja luo­daan markki­noille uut­ta kuplaa.

    Surullis­ta­han tässä on se, että heil­lä on trau­mo­ja väärästä asi­as­ta.

    (Jonkin ver­ran tosi­aan tul­lut kat­sot­tua eräitä videoita ja niis­sä on järkeä.)

    Kiitos linkistä, kat­soin noi­ta Mark Bly­thin videoita ja nyt ymmär­rän parem­min mikä Euroopan taloudessa on vialla.

  120. Liian van­ha: Näi­hin välim­iesoikeukksi­in palkataan liike­juris­te­ja tuo­mareik­si, val­tio voi vali­ta vain vähem­mistöä edus­ta­van juristin.

    Val­tio on läh­es automaat­tiseti häviäjä

    Nämä liike-elämän taus­tan perus­teel­la val­i­tut tuo­mar­it eivät ole riip­pumat­to­mia, kos­ka heille on tärkeää saa­da uusia toimek­sianto­ja liike-elämältä.

    Toisek­si , tuolle kan­sain­väliselle arbi­traa­ti­olle ker­tyy hin­taa, sil­lä molem­min puolin käytetään kalli­ita kan­sain­väliseen liike­juridi­ikkaan pere­htyneitä toimistoja.
    Ja noi­ta juris­te­ka on yhdessä oikeu­denkäyn­nis­sä aika monta

    Seurasin todis­ta­jan omi­naisu­udessa yhtä täl­laista pros­es­sia ja osa­puo­let vetäy­tyivät oikeud­es­ta kun kulut oli­vat nousseet 20 miljoon­aan euroon.

    Mut­ta joku Unit­ed Fruits ei perään­ny, kos­ka sil­lä on var­ma voit­to jos se jak­saa puur­taa jut­tua eteenpäin

    Veikkaan­pa, että joku Lapin sotepi­iri ei edes uskalla harki­ta arbi­traa­tio­ta vaan suos­tuu kaikkin ehtoi­hin mitä ulko­mainen sijoit­ta­ja vaatii

    Ei se Unit­ed Fruits riitelisi minkään sote-piiri kanssa vaan Suomen val­tion ja EU:n. Kum­mal­la riit­tää enem­män muske­lia, mitä luulet?

    Välim­iehet eivät olisi Unit­ed Fruitsin kätyre­itä. Yhden vali­ti­sisi val­tio, toisen fir­ma ja nämä kak­si yhdessä kol­man­nen puheen­jo­hta­jak­si. He toimi­si­vat tuo­mari­valan alaisi­na ja hyvin tietäen, että epäreilua tai puolueel­lista ei toista ker­taa valittaisi.

    Tai siis tuo kon­di­tion­aalin voi jät­tää pois, sil­lä Suomel­la­han on jo kym­meniä invs­toin­tisuo­ja­sopimuk­sia. Mitään isom­paa ongel­maa ei ole ollut. Jos olisi, kyl­lähän siitä TTIPin vas­tus­ta­jat meuhkaisi­vat vaah­to suussa. 🙂

    En kuitenkaan väitä, että sys­tee­mi olisi täy­delli­nen. Antaa TTIP kuitenkin esimerkik­si suo­ma­laiselle fir­malle parem­man suo­jan USA:ssa kuin nykyi­nen sopimuk­se­ton tila, jos­sa riidat ratkaistaan sikäläisessä oikeudessa.

  121. ksee: Esim. Euron tule­vaisu­us – Suomen vai­h­toe­hdot eri­tyis­es­ti Liite 3. 

    Tuon kir­jasen mukana euro-ero pitää toteut­taa kah­den-kol­men päivän kuluessa.

    Siis per­jan­taina toimit­ta­jien tivates­sa euro-eros­ta vvm Orpo toteaa Suomen ole­van euro-alueen pysyvä jäsen. Lauan­taina pis­tetään pankit kiin­ni ja jär­jestetään vaa­likam­pan­ja, sun­nun­taina on sit­ten varsi­nainen kansanäänestys, maanan­taina vai­hde­taan tili­val­u­ut­ta markkoi­hin ja tiis­taina sit­ten pankit avataan uudelleen. Niinkö? 

    Taidan­pa tässä siirtää rahani Nordeas­ta Nordaxiin…

  122. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
    Tom­pelolle suosit­te­len tutus­tu­mista kv-oikeu­den pro­fes­sorin Mart­ti Kosken­niemen kir­joituk­si­in välim­iesoikeuk­sista. Kosken­nie­mi pitää riske­jä niin pahoina, että jyrkästi vas­tus­taa investoin­tisuo­jan sisäl­lyt­tämistä kaup­pa­sopimuk­si­in, varsinkin sel­l­ais­ten toim­i­joiden välil­lä joil­la itsel­lään on kehit­tyneet oikeusjärjestelmät.

    Lisäk­si kan­nat­taa tutus­tua niihin lukuisi­in tapauk­si­in, jois­sa lain­säädän­nön muu­tok­set ovat hyy­tyneet juuri ISDS:n kaut­ta tule­vien uhkien takia. Kanadas­sa ympäristölain­säädän­nön edis­tymi­nen on estynyt NAFTA:n ISDS:n vuoksi.

    Minä puolestani kehotan tutus­tu­maan Suomen val­tion kan­taan. Vai onko kohtu­u­ton­ta olet­taa, että val­ti­ol­la on todenäköis­es­ti parem­pi asiantun­te­mus ja näke­mys Suomen edus­ta kuin yhdel­lä mar­gin­aalis­sa paasaaval­la profalla?

  123. ksee: Yksi­tyiset euromääräiset sopimuk­set voidaan pitää euromääräisenä erään­tymiseen­sä asti.

    Eli kos­ka käytän­nössä kaik­ki ei-määräaikaiset tal­letuk­set ovat juridis­es­ti yönyl­i­tal­letuk­sia, ihmis­ten säästöt muute­taan markoik­si ja velat jätetään euroik­si. Yksi tärkeim­mistä rahoi­tussek­torin ole­mas­saolon syistä on lyhyi­den tal­letusten muun­t­a­mi­nen pitkik­si lain­oik­si. En ymmär­rä mitä Lib­er­an “asiantun­ti­joiden” päässä liikkuu, jos tämä ohite­taan olanko­hau­tuk­sel­la. Suh­teel­lisen pienikin val­u­ut­takurssin muu­tos val­u­u­tan­vai­h­don aikana aiheut­taa mas­si­ivisia tap­pi­oi­ta joko rahoi­tussek­to­rille tai muulle yksi­tyiselle sek­to­rille. Kuka kan­taa mah­dol­lis­ten konkurssien kus­tan­nuk­set? (Toki voit­ta­ji­akin löytyy)

    ksee: Vai­h­toe­htois­es­ti Suomen lain mukaiset erät ja sopimuk­set voitaisi­in välit­tömästi muut­taa markoik­si kan­sain­välisen Lex Mon­e­tae ‑peri­aat­teen mukaan.

    Arvaisin, että hyvin merkit­tävä osa pankkien johdan­nais­sopimuk­sista ja muus­ta kan­sain­välis­es­tä liike­toimin­nas­ta ei ole Suomen lain­säädän­nön alla, ja tuo jät­tää rahoi­tussek­torin melkoiseen liemeen. Kuka mak­saa mah­dol­liset tappiot?

    Minä näen ongel­mallise­na myös sen, että nämä “ratkaisut” edel­lyt­tävät sitä, että ne täy­tyy tehdä julk­isu­udelta salas­sa ilman minkään­laista julk­ista (demokraat­tista tai ei) keskustelua, mikä takaa jonkin­laisen markki­na­pani­ikin johonkin suun­taan, mikä taas takaa sen, että joku tekee iso­ja tappioita. 

    Sen sijaan markan otta­mi­nen euron rin­nalle olisi mah­dol­lista avoimen keskustelun kaut­ta. Merkit­tävin poli­it­ti­nen ongel­ma siinä lie­nee ulkopoli­it­ti­nen, mil­lä saadaan muut euro­maat vaku­ut­tuneek­si että tuo ei ole ensim­mäi­nen askel eurosta ulos.

  124. Marko Hami­lo: Minus­ta on hienoa, että Osmo toteaa aivan suo­raan että EU on sosial­isti­nen pro­jek­ti. Kun meil­lä on nämä Stub­bit, Kataiset ja Orpot jot­ka ovat kan­nat­tavinaan markki­na­t­alout­ta mut­ta tosi­asi­as­sa aja­vat val­lan keskit­tämistä ja niskalenkkiä markkinavoimista.

    EU taitaa olla sopi­vas­sa kohtaa vasemmisto–oikeisto-akselilla, kun puo­let on sitä mieltä että se on sosial­isti­nen pro­jek­ti ja puo­let sitä mieltä että se on eli­itin pro­jek­ti joka hyödyt­tää vain rikkain­ta 1 %:a.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    Lainan lyhen­nys­tä ei tieten­bkään voi laskea toimeen­tu­lotues­sa menok­si. Niin kuin ei sitäkään las­ke­ta menok­si, että tal­let­taa rahaa pankkiin.

    Sosi­aal­itues­sa tulisi mielestäni pyrk­iä mah­dol­lisim­man paljon siihen, että jos onnis­tuu säästämään rahaa, sen saa pitää, eli toimeen­tu­lotuen asi­akkaille opetet­taisi­in talouden­hoitoa niin paljon kuin mah­dol­lista. Esimerkik­si Espoon kaupun­ki mak­saa sähkölasku­jen sijaan tilille kohtu­ullista sähkönkäyt­töä vas­taa­van sum­man, jol­loin ainakin osa asi­akkaista kil­pailut­taa sähkö­sopimuk­sen­sa sen sijaan että joku muu vain mak­saa sähkön.

  126. tcrown: Kun tuo­ta Bri­tann­ian show­ta seu­raa sivus­ta, niin olisko aivan kohtu­u­ton vaa­timus, että jos/kun Suomes­sa ale­taan meuhkaa­maan jostakin eros­ta, niin nuo meuhkaa­jat esit­täi­sivät jok­seenkin yksi­tyisko­htaisen suun­nitel­man miten tuon eron aiko­vat toteut­taa ennen kuin meuhkaamisen­sa aloittavat?

    En nyt meuhkaa kum­mankaan asian puoles­ta, mut­ta asioista on hyvä keskustel­la. Itse asi­as­sa Nordea on tätä asi­aa poht­in­ut ja mietelmä on luet­taviss­sa täältä:

    https://nexus.nordea.com/research/attachment/2322

    Tiivis­telmä alusta:

    Ongel­ma­maid­en ohel­la myös jokin vah­va maa saat­taa irtautua
    euroalueesta, jos tukipaket­tien vas­tui­ta täy­tyy edelleen kas­vat­taa. Suomen oma-aloit­teinen ero poikkeaisi
    Kreikan eros­ta, kos­ka tas­apain­oinen kansan­talous voi pitää teo­ri­as­sa pitkänkin siir­tymäa­jan kah­ta valuuttaa
    ja sitoa siir­tymäa­jak­si uuden markan euroon kurssil­la 1:1. Parhaim­mas­sa tapauk­ses­sa epä­var­muus on väli­aikaista ja vaiku­tuk­set Suomen talouske­hi­tyk­seen jäävät rajal­lisik­si. Käytän­nössä kuitenkin vaiku­tuk­set riip­pu­vat sijoit­ta­jien mielialoista ja yleis­es­tä talouske­hi­tyk­ses­tä, joten siir­tymäai­ka voi olla ongelmallinen. 

    Kun tek­stiä lukee eteen­päin huo­maa, että ongel­mako­htia ja riske­jä tulee yhä enem­män vas­taan. Kuitenkin, jär­ki sanoo, että jos Ruot­si pär­jää euron ulkop­uolel­la, Suomen pär­jäämi­nen ei ole mahdotonta.

    Erikoinen yksi­tyisko­h­ta, jon­ka huo­masin sat­tumal­ta — Ruotsin euro-äänestyk­sessä puukotet­ti­in kuo­li­aak­si Anna Lindh, joka puhui euron puoles­ta — ikävä samankaltaisu­us Bri­tann­ian Jo Cox:in murhaan.

    http://www.economist.com/node/2072849

    Toinen yhtymäko­h­ta: nuoret halu­si­vat tuos­sakin äänestää euroon liit­tymisen puoles­ta. Van­hat taas pysyä ulkopuolella.

    Brexi­tis­sä ja Ruotsin ei-eurolle äänestyk­sessä jäl­ki-ana­ly­y­sis­sä oli ehkä silmi­in­pistävää se, että van­ho­jen ihmis­ten koke­mus­ta poli­ti­ikas­ta ei arvostet­tu korkealle. Nuo­ril­la ei ole juuri koke­mus­ta poli­ti­ikas­ta ja mon­et heistä eivät edes tiedä mis­tä on kyse. Äänestyspros­ent­ti siis nuorten kohdal­la on yleen­sä alhaisem­pi, kos­ka heitä ei yksinker­tais­es­ti kiin­nos­ta politiikka.

  127. Mielestäni kaikkien, jot­ka halu­a­vat kuu­lua Euroopan Unioni­in, tulisi saa­da kuu­lua Euroopan Unioniin.

    Onhan Suomes­sa yhdis­tymisen vapaus.

    Minä en halua kuu­lua Euroopan Unioni­in, enkä halua mak­saa sen jäsenmaksuja. 

    Kaikil­la pitäisi olla sama vapaus.

  128. Juho Laatu: Mut­ta noin on jo menetel­ty vuosikymmenet ilman tarvet­ta keskusjo­hdon dik­tatu­urin muo­dostamiselle. Näistä asioista sovi­taan fir­mo­jen ja val­tioiden vira­nomais­ten kok­ouk­sis­sa jok­seenkin sujuvasti. 

    Ei ole näin, vas­ta matka­puhe­lin­markki­nan luominne johti yht­enäiseen stan­dard­i­in. Esim lankaverkon stan­dard­it oli­vat kansal­lisia ja niin­pä esim pääte­lait­teet oli raken­net­ta­va kansal­lisen stan­dard­in mukaan

    Sampin auto­jen tekni­ikkaa ja tur­val­lisu­ut­ta koske­vat määräyk­set oli­vat kansal­lisia aina 1990-luvulle saak­ka ja edelleenkään maail­man­laa­juista stan­dar­d­ia ei ole, usalainen auto ei sovi suo­raan Euroopan markkinoille

    Sama kos­kee mitä tahansa alaa

    On tot­ta, että sään­te­ly raken­netaan suju­vasti kuten ker­roit hal­li­tusten ja liikeyri­tys­ten kesken, mut­ta aina löy­tyy opposo­tioi­ta, jot­ka eivät hyväksy tulosta ja väit­tävät sen rajoit­ta­van liike­toimi­aan ja luo­van byrokratiaa.

    Niin­pä matka­puhe­limi­inki­in löy­tyy rin­nakkaisia kansal­lisia stan­dard­e­ja ja yhteen­sopi­mat­to­mia verkkoja

  129. Tom­pe­lo: Välim­iehet eivät olisi Unit­ed Fruitsin kätyre­itä. Yhden vali­ti­sisi val­tio, toisen fir­ma ja nämä kak­si yhdessä kol­man­nen puheen­jo­hta­jak­si. He toimi­si­vat tuo­mari­valan alaisi­na ja hyvin tietäen, että epäreilua tai puolueel­lista ei toista ker­taa valittaisi.

    Tuo puheen­jo­hta­ja on jo ongel­ma, sil­lä hän on kompromissi

    Toisalta arbi­traa­tioon kel­paavien tuo­marei­dne joukko on pieni ja hei­dän taus­tansa on yri­tys­maail­mas­sa, joten he ymmärtävät parem­min yri­tyk­sen näkökul­mia kuin val­tion ja demokratian

    Ei tuo­mari ole vail­la asen­tei­ta, mielip­iteitä ja tuo­marin oma poli­it­ti­nen näkökul­ma vaikut­ta­vat aina lop­putule­maan. Yri­tys­maail­a­mas­sa koulit­tu tuo­mari on taus­tansa vanki 

    Mik­si muuten esim USA:n korkeim­man oikeu­den tuo­marei­den nimit­tämis­es­tä käytäisi­in niin kovaa kisaa ?

    Palkkiot ja “oikeas­ta” päätök­ses­tä saadut edut ovat niin hyviä ettei toista ker­taa tarvitse tul­la val­i­tuk­si tuomariksi

  130. tcrown: Blaa, blaa

    Olisi ystäväl­listä, jos et lainaisi min­un tekemääni lain­aus­ta Lib­er­an kir­jas­ta niin kuin kyseessä olisi min­un esit­tämät väitteet.

    No, tääl­lä on jo viitat­tu mui­hinkin euroeropo­hd­in­toi­hin (mm. Nordean toimes­ta) eli käytän­nön kysymyk­siä ja mah­dol­lisia seu­rauk­sia on jo pohdit­tu laa­jem­minkin. Tässä mielessä on vähän turha halveer­a­ta eron kan­nat­ta­jia siitä, etteikö mitään real­is­tista ehdo­tus­ta olisi ole­mas­sa. Se, ettet sinä ole niihin sat­tunut tör­määmään ei liene fix­it-puolen vika.

    Mitä taas tulee esim. Lib­er­an kir­jas­sa esitet­ty­i­hin ajatuk­si­in, niin itse kyl­lä pitäisin niitä huo­mat­tavasti luotet­tavam­pana kuin jonkun nim­imerk­ki tcrown­in vuo­dauk­si­in blo­gin kommenttiosastossa.

  131. Liian van­ha: Ei ole näin, vas­ta matka­puhe­lin­markki­nan luominne johti yht­enäiseen stan­dard­i­in. Esim lankaverkon stan­dard­it oli­vat kansal­lisia ja niin­pä esim pääte­lait­teet oli raken­net­ta­va kansal­lisen stan­dard­in mukaan

    GSM:n kehi­tystyö alkoi vuon­na 1982. Hert­se­jä on säädel­ty kan­sain­välisenä yhteistyönä vielä paljon kauem­min. Voi hyvin puhua kym­me­nien vuosien yhteistyöstä. Ja itse asi­as­sa stan­dar­di kehitet­ti­in ensin, ja markki­nat syn­tyivät vas­ta sen seurauksena.

    Sampin auto­jen tekni­ikkaa ja tur­val­lisu­ut­ta koske­vat määräyk­set oli­vat kansal­lisia aina 1990-luvulle saak­ka ja edelleenkään maail­man­laa­juista stan­dar­d­ia ei ole, usalainen auto ei sovi suo­raan Euroopan markkinoille

    Sama kos­kee mitä tahansa alaa

    Ja kan­sain­välisiä stan­dard­e­ja on ties kuin­ka monel­la alal­la. Kuten jo totesin, dik­taat­tori voisi kyl­lä hoitaa yht­enäistämisen nopeastikin, mut­ta ei ehkä kaikkia tyy­dyt­täväl­lä taval­la. Lisäk­si pakol­la yht­enäis­te­tyssä jär­jestelmässä tieteen ja tekni­ikan kehi­tys voisi jäädä vaa­ti­mat­tomam­mak­si kuin kohtu­ullis­es­ti kil­pail­lus­sa järjestelmässä.

    On tot­ta, että sään­te­ly raken­netaan suju­vasti kuten ker­roit hal­li­tusten ja liikeyri­tys­ten kesken, mut­ta aina löy­tyy opposo­tioi­ta, jot­ka eivät hyväksy tulosta ja väit­tävät sen rajoit­ta­van liike­toimi­aan ja luo­van byrokratiaa.

    Niin­pä matka­puhe­limi­inki­in löy­tyy rin­nakkaisia kansal­lisia stan­dard­e­ja ja yhteen­sopi­mat­to­mia verkkoja

    Ja kohtu­ullisen hyvä näin. Viko­jakin tuos­sa pros­es­sis­sa on paljon, mut­ta ainakin se on pystynyt monil­la aloil­la, esim. matka­puhe­limet ja taa­ju­usalueet, luo­maan paljon käyt­tökelpoista kamaa rajo­jen yli liikkuville ja osteleville ihmisille. En kaipaa dik­tatu­uria tai poli­itikko­ja tuo­hon päälle päät­tämään tekni­sistä yksi­tyisko­hdista. Useim­mis­sa tapauk­sis­sa tek­i­sivät vain hallaa.

    EU tukee tämän alan tutkimus­ta, mut­ta on hyvä, ettei yritä peukaloi­da päätök­siä paljon sen enem­pää (joskus tätäkin tapah­tuu). EU on tehnyt joskus jotain hyvääkin, kuten vaat­in­ut oper­aat­tor­ei­den välil­lä liikkuville kohtu­ullisia tar­if­fe­ja. Mut­ta tämäkin on siis tapah­tunut maid­en välisen yhteistyön hengessä (EU:n ulkop­uolel­la), ilman tarvett­ta antaa keskusjo­hdolle dik­taat­torin valtuuksia.

  132. Tässä kan­nat­taa alkaa valmis­tau­tua Suomen uusjakoon,
    etelään ja Helsinki­in jäisi viher­va­surit ja maa­han­muut­ta­jat ilman auto­ja ja me muut muut­taisimme muualle Suomeen.

    Tul­li ja raja Helsin­gin ympärille . Tei­dän vihrei­den ei tarvit­sisi enää tais­tel­la rasis­mia , autoilua, perus­suo­ma­laisia ja nation­al­is­mia vas­taan vaan voisitte luo­da vapaasti oman maanne. Me muut rak­en­taisimme uut­ta Suomea. Täl­lainen rauhanomainen maan kah­ti­a­jako olisi toivottavaa.

    Täl­lä tavoin Suomel­la, suomenkielel­lä, kult­tuuril­la ja suo­ma­laisil­la olisi tule­vaisu­us vielä v. 3000. Tämä on kaikkein upein ske­naario, tule­vaisu­u­denku­va Suomelle. Toiv­ot­tavasti se toteu­tuu mah­dol­lisim­man pian, jot­ta maas­tamme olisi vielä mah­dol­lisim­man paljon hyvää jäljellä.

  133. mais­teri:
    Tässä kan­nat­taa alkaa valmis­tau­tua Suomen uusjakoon,
    etelään ja Helsinki­in jäisi viher­va­surit ja maa­han­muut­ta­jat ilman auto­ja ja me muut muut­taisimme muualle Suomeen.

    Tul­li ja raja Helsin­gin ympärille . Tei­dän vihrei­den ei tarvit­sisi enää tais­tel­la rasis­mia , autoilua, perus­suo­ma­laisia ja nation­al­is­mia vas­taan vaan voisitte luo­da vapaasti oman maanne. Me muut rak­en­taisimme uut­ta Suomea. Täl­lainen rauhanomainen maan kah­ti­a­jako olisi toivottavaa.

    Täl­lä tavoin Suomel­la, suomenkielel­lä, kult­tuuril­la ja suo­ma­laisil­laolisi tule­vaisu­us vielä v. 3000. Tämä on kaikkein upein ske­naario, tule­vaisu­u­denku­va Suomelle. Toiv­ot­tavasti se toteu­tuu mah­dol­lisim­man pian, jot­ta maas­tamme olisi vielä mah­dol­lisim­man paljon hyvääjäljellä.

    Ihan hyvä muuten, mut­ta mis­täs ajat­telit pieraista rahat jäl­jelle jäävien yli 300 kun­nan val­tiono­suuk­si­in ja yli 50 000 maati­lan maat­alous­tuki­in? Liit­tyä Euroopan unioniin?

  134. mais­teri:
    Tässä kan­nat­taa alkaa valmis­tau­tua Suomen uusjakoon,
    etelään ja Helsinki­in jäisi viher­va­surit ja maa­han­muut­ta­jat ilman auto­ja ja me muut muut­taisimme muualle Suomeen.

    Viimek­si kun kat­selin vaalien tulok­sia, niin kyl­lä niitä vasure­i­ta näyt­täisi muual­la ole­van enem­män kuin Helsingis­sä. Helsingis­sä näyt­ti val­taa pitävän oikeis­tovoimat ja vihreät, kun taas muual­la Suomes­sa mmeni työväen­puolueil­la parem­min ja aivan eri­tyis­es­ti parem­min meni agraarisosialisteilla.

  135. ksee: Olisi ystäväl­listä, jos et lainaisi min­un tekemääni lain­aus­ta Lib­er­an kir­jas­ta niin kuin kyseessä olisi min­un esit­tämät väitteet.

    Pahoit­te­lut ajattelemattomuudesta.

    ksee: Tässä mielessä on vähän turha halveer­a­ta eron kan­nat­ta­jia siitä, etteikö mitään real­is­tista ehdo­tus­ta olisi ole­mas­sa. Se, ettet sinä ole niihin sat­tunut tör­määmään ei liene fix­it-puolen vika.

    Se mitä yritin — ilmeisen epäon­nis­tuneesti — sanoa, on, että aivan kuten Brex­it voi tarkoit­taa mon­en­laista eri­laista eroa EU:sta, Suomen ero Eurosta voi tarkoit­taa mon­en­laista pros­es­sia. Bri­tann­ian eros­ta meuhkaa­jil­la ei ollut minkään­laista real­is­tista käsi­tys­tä mitä Brex­it oikeasti tarkoit­taa. Minä en hyväksy tyhjää huutelua, että Suomen pitää ero­ta Eurosta[1] ilman, että huuteli­jal­la on esit­tää selvä suun­nitel­ma mitä hän käytän­nössä ajaa, ja minkälaisia kvan­ti­tati­ivisia vaiku­tuk­sia hänen aja­mal­laan vai­h­toe­hdol­la on koti­talouk­si­in, yri­tyk­si­in ja rahoi­tussek­tori­in. Ei, kaikil­la ei todel­lakaan ole oikeut­ta omaan mielip­i­teeseen­sä, vaan ain­oas­taan siihen, minkä puoles­ta pystyy argumentoimaan.

    [1]On selvä ero sil­lä, että pohdi­taan olisiko Suo­mi parem­mas­sa tilanteessa euron ulkop­uolel­la, eri­lais­ten eromekanis­mien pohdin­nas­sa ja vaa­timuk­ses­sa, että Eurosta pitää erota.

  136. Tero Tolo­nen: En nyt meuhkaa kum­mankaan asian puoles­ta, mut­ta asioista on hyvä keskustella. 

    Toki. Min­ua vain hirvit­tää tilanne, jos­sa yhteiskun­tamme pop­ulis­ti­jaos­to saa huudet­tua euroeron jol­lakin taval­la, ja sen toteut­ta­mi­nen ja kus­tan­nuk­set jätetään sit­ten muiden harteille.

    Mitä tuo­hon Nordean paperi­in tulee, siinä oli jätet­ty kaikkein kri­it­tisim­mät asi­at auki. Kenel­lä on oikeus vaa­tia velan muut­tamista euroista markoik­si, velal­lisel­la, velko­jal­la vai vain molem­mil­la yhdessä? Pankin asi­akkaal­la vai pankil­la? Tuo on 4 vuot­ta van­ha artikke­li, jos­sa olete­taan, että suomen ja Euroopan väli­nen tilanne on tas­apain­oinen. Onko tuo juna vielä asemalla?

  137. Ennen muinoin olisi sanottu:

    Neu­vos­toli­it­toa pitää nyt vahvistaa.

  138. mais­teri: Täl­lä tavoin Suomel­la, suomenkielel­lä, kult­tuuril­la ja suo­ma­laisil­la olisi tule­vaisu­us vielä v. 3000.

    Heh nykyisel­lä syn­tyvyy­del­lä suo­ma­laiset lop­pu­vat jo 300 vuodessa.

    Ja tule­van Kepu­lan­di­an kansaneläkeläiset eivät juuri syn­nytä ellei lääketiedt kehi­ty tai haeta uut­ta väkeä Afrikasta

  139. Sylt­ty: Helsingis­sä näyt­ti val­taa pitävän oikeis­tovoimat ja vihreät, […] 

    Ja niil­lä oikeis­tovoimil­lakin on viisi miljoona vihreää sävyä…

  140. OS:Saksa aloit­ti nos­ta­mal­la kil­pailukykyään palk­ka-alel­la. Se hyö­tyi siitä val­tavasti samal­la, kun se aiheut­ti suuria vaikeuk­sia muille euromaille.

    Wahlroosin mukaan Sak­sa oli heikoiten kas­vanut euro­maa tietyl­lä ajan­jak­sol­la (kts. tuo video keskustelus­ta minkä linkitin, en muista nyt tarkalleen mikä aikaväli oli kyseessä). Sak­san kil­pailukyvyn juuret ovat paljon kauempana.

    Sak­sa on mielestäni vain osoi­tus siitä, että kil­pailukykyä ei voi luo­da mil­lään hokkus-pokkus tempulla. 

    Suo­mi on jo nyt kan­sain­väli­sis­sä ver­tailuis­sa ihan huip­pumaa, tästä muis­tut­ti Jan Vapaavuorikin Suo­mi ‑aren­nan keskusteluissa.

    Pitäisi muis­taa sekin, että tääl­lä tehdään asioi­ta hyvin, mut­ta men­estyk­sen luomi­nen vaatii aikaa. Sak­salaiset Miele ja Siemens on perustet­tu 1800-luvulla. 

    Ei Suo­mi ole sen ihmeel­lisem­pi, Kone on perustet­tu 1910, Nokia on vieläkin van­hempi. S‑Ryhmä syn­tyi sekin jo Venäjän val­lan aikana, samoin kuin Osu­us­pankin esimuodotkin taita­vat olla 1900-luvun alus­ta. Paperite­htaiden ja konepa­jo­jen juuret ovat vieläkin kauem­pana. Wärt­silä on perustet­tu 1834.

    On jotain mod­erne­ja alo­ja, joil­la yksit­täisen yri­tyk­sen men­estys voi tul­la suh­teel­lisen nopeasti, mut­ta se usein meneekin nopeasti ohitse — mut­ta jos ajatel­laan kokon­aisia toimi­alo­ja, san­o­taanko nyt vaikka­pa Suomen eloku­va­te­ol­lisu­ut­ta, sen kehit­tämi­nen vie aikaa vuosikym­meniä. Angry Birds ‑eloku­va taisi olla ensimäi­nen Suo­ma­lainen eloku­va, joka pääsi kan­sain­välisen hit­tilis­tan huipun lähelle, mut­ta se var­masti raivaa tietä muille elokuville.

    Eloku­va­te­ol­lisu­us on esimerk­ki alas­ta, joka vaatii use­an eri toimi­alan yhteistyötä. Tämän tyyp­pi­sis­sä jutuis­sa Suomen kaltainen maa voi menestyä. 

    Täm­möiset kil­pailukykysopimuk­set, deval­vaa­tiot ja muut haikailut itsenäisek­si val­tiok­si ovat vain het­kel­lisiä helpo­tuk­sia — eivät ne luo kym­meniä vuosia kestävää kil­pailue­t­ua. Ei sil­loin, kun kaik­ki muutkin maat voivat tehdä saman. 

    Kil­pailukyky voi syn­tyä vain pitkäjän­teisen työn ja kyvyn uud­is­tua kaut­ta, jon­ka seu­rauk­se­na ehkä syn­tyy tun­nis­tet­ta­va brän­di, jos­ta ollaan valmi­ita maksamaan.

    Hyvä esimerk­ki tästä on Tam­pereel­la 2008 perustet­tu M‑Room, jol­la on liikkeitä jo seit­semässä eri maas­sa, mm. Ruot­sis­sa, Espan­jas­sa, Sak­sas­sa ja Yhdysvalloissa

    http://www.mroom.com/us/shops/

    Kun suo­ma­lainen tur­isti astelee Check­point Char­lien ohitse, hän voi samal­la poike­ta Tam­pereelta kotoisin olevas­sa par­turis­sa. Siis­tiä, vai mitä?

  141. Tero Tolo­nen: Eloku­va­te­ol­lisu­us on esimerk­ki alas­ta, joka vaatii use­an eri toimi­alan yhteistyötä. Tämän tyyp­pi­sis­sä jutuis­sa Suomen kaltainen maa voi menestyä. 

    Ei kiitos. Jos ja kun eloku­va­te­ol­lisu­us ei pär­jää ilman tuki­ais- ja verova­pausautomaat­tia, niin hoitakoon muut homman.

    Illan uuti­sis­sa joku suo­ma­lainen rehen­teli vetämään­sä eloku­vatuotan­non saamia tukia Virossa — kuule­man mukaan jokaista käytet­tyä euroa kohtaan tulee 30 sent­tiä takaisin. Sama meno on ilmeis­es­ti myös monis­sa muis­sa Euroopan mais­sa, Kanadas­sa jne.

    Ain­oa kil­pailukeino näyt­tää siis ole­van eloku­va-alan vapaut­ta­mi­nen veroista ja sotu-mak­su­ista. Kan­nat­taako täl­laista tavoitel­la, kun kus­tan­nuk­set jäävät muiden alo­jen mak­set­tavak­si? Vai jatke­taanko vapaa­matkus­ta­jalip­pu­jen jakelua niin kauan kunnes muut alat ovat joko kaatuneet taakan alle — tai saa­neet itse vapaalipun?

  142. ksee: Ei kiitos. Jos ja kun eloku­va­te­ol­lisu­us ei pär­jää ilman tuki­ais- ja verova­pausautomaat­tia, niin hoitakoon muut homman.

    En ehkä halu­aisi maail­maa, jos­sa tiedonväl­i­tys tahi taide on täysin kau­pal­lis­ten voimien ajamaa.

    Oma­l­ta osaltani Yleis­ra­dion arvostelu on lop­punut siihen kun on näh­nyt mil­laista moskaa noil­ta kau­pal­lisil­ta kanav­il­ta jatku­vasti syötetään ihmisille. 

    Doku­ment­tio­hjel­mat- ja eloku­vat, tiedeo­hjel­mat, poli­it­tiset ohjel­mat etc. ovat hyvin haas­tavia toteut­taa. Vastapain­ona ne eivät ole hel­poin­ta mah­dol­lista kat­sot­tavaakaan ja sen seu­rauk­se­na niille on aika vaikea saa­da rahoitusta.

    Tiedot­tamisen ja taiteen apu­ra­hat ovat mielestäni ihan yhtä perustel­tu­ja siis kuin vaikka­pa tieteen tai tutkimuk­sen apurahat. 

    Taiteen tai taitelijoiden merk­i­tys­tä yhteiskun­nalle ei mielestäni pitäisi aliarvioi­da. Jos ajat­telee vaikka­pa Suomen itsenäisyyt­tä, Wik­ström, Gallen-Kallela ja Sibelius sekä mon­et muut taiteli­jat loi­vat poh­jaa kansal­liselle identiteetille.

  143. Tero Tolo­nen: Oma­l­ta osaltani Yleis­ra­dion arvostelu on lop­punut siihen kun on näh­nyt mil­laista moskaa noil­ta kau­pal­lisil­ta kanav­il­ta jatku­vasti syötetään ihmisille.

    Mais­sa, jois­sa ei ole val­tion kanavia, ei siis lähetä lainkaan dokkare­i­ta. Kaikkea sit oppii … Vai olisiko niin, että lähetetään sit­tenkin, kos­ka osa porukas­ta tykkää niitä katsoa?

  144. Tero Tolo­nen: En ehkä halu­aisi maail­maa, jos­sa tiedonväl­i­tys tahi taide on täysin kau­pal­lis­ten voimien ajamaa.

    Joo, onhan se hyvä, että val­tio tukee sel­l­aisia korkeakult­tuuripläjäyk­siä kuin Pekko aikamiespoika…

  145. Pet­teri: Ain­oa todel­li­nen kär­si­jä olisi apteekkarirälssi. 

    Ja val­tio, jolle työt­tömyyskus­tan­nuk­set tuli­si­vat mak­set­taviksi, ja suo­ma­lainen lääke­te­ol­lisu­us ali­hank­in­taketjuineen ja sitä kaut­ta oletet­tavasti myös suo­ma­lainen yliopis­to­tutkimus. Työ­paikko­jen vai­h­t­a­mi­nen hin­nan­lasku­un on help­poa, mut­ta se ei aina ole kauhean hal­paa lystiä tai eri­tyisen järkevää. Lop­putule­m­ana kuitenkin lie­nee kokon­ais­reaalian­sioiden lasku, kos­ka raha vain val­uu maas­ta ulos, vaik­ka hin­nat laskisivatkin.

    Jotekin tulee heti mieleen tuo Mark Bly­thin sel­ven­tävä kom­ment­ti (Kreikkaan liit­tyen) siitä, ettei kukaan voi oikeasti uskoa lääkkei­den myyn­nin vapaut­tamisen tuot­ta­van mitään eri­tyisen suur­ta kansan­taloudel­lista hyö­tyä. Eri asia eri kon­tek­stis­sa, mut­ta vapaut­tamisen hyödyt ovat minus­ta aika kyseenalaisia. Kuka vapaut­tamisen puolestapuhu­ja ker­toisi haitoista ja niiden kompensoinnista?

    Ossi Sare­so­ja: Mik­si kukaan suos­tu­isi mak­samaan arvopa­pereista kas­vavia hin­to­ja, jos ne kuitenkin sit­ten tule­vat putoa­maan takaisin tuot­taen osta­jille tappioita? 

    Ole­tat, että sijoit­ta­jat pelaa­vat omil­la rahoil­laan ja ajat­tel­e­vat kokon­aise­t­ua. Käytän­nössä ruo­hon­ju­u­ri­ta­son kaup­po­ja tuskin juurikaan tehdään omil­la rahoil­la (kokon­aisu­ut­ta euromääräis­es­ti ajatellen). Välis­sä on toden­näköis­es­ti use­ampikin ker­ros tois­t­en rahoil­la pelaavia toim­i­joi­ta (esim. sijoit­ta­ja sijoi­tus­pankin, sijoi­tus­pank­ki asi­akkaiden­sa, jot­ka ovat finanssialan kan­sain­vä­li­nen härö­pal­lo, ja viime kädessä koti­mainen rahas­toy­htiö sijoit­ta­jien­sa). Täl­löin bonuk­set ja palkkiot tuot­ta­vat per­versse­jä insentiivejä.

    Sitä pait­si kuplan kasvu­vai­heessa sitä ei aina voi tun­nistaa kuplak­si kuin joitain tiet­tyjä ulkoisia tun­nus­merkke­jä seu­raa­mal­la. Vaik­ka pelaa­jat tun­nistaisi­vatkin sen kuplak­si, heille opti­maa­li­nen strate­gia on siltikin ostaa ja tehdä nor­maal­isti kaup­paa talouden kas­vaes­sa ja myy­dä pois kaik­ki posi­tion­sa vas­ta kuplan puhkeamisen het­kel­lä. Ilman omaa hyö­tyäkin hei­dän on pakko mak­si­moi­da tuot­to ja, jos käytössä ole­va kaa­va ei tun­nista sys­temaat­tista riskiä vaan las­kee sen pienek­si, tuot­toisimpia instru­ment­te­ja on käytän­nössä pakko käyt­tää. Osa noista voitoista voi toki sit­ten hyvinkin men­nä varoik­si tal­teen vaikka­pa val­tioiden oblig­aa­tioi­hin, joiden korot ovat jostain syys­tä kovin mata­lal­la, eikä pahasti yskivään reaal­i­talouteen. Pelaa­jien ole­tuk­se­na voi ken­ties myös olla, että kuplan puhkeamisen jäl­keen julki­nen val­ta tulee pelas­ta­maan osan tap­pi­oista estääk­seen jär­jestelmän kaa­tu­misen kuten tähänkin asti. Siihen asti kääritään iso­ja voittoja.

    tcrown: On selvä ero sil­lä, että pohdi­taan olisiko Suo­mi parem­mas­sa tilanteessa euron ulkop­uolel­la, eri­lais­ten eromekanis­mien pohdin­nas­sa ja vaa­timuk­ses­sa, että Eurosta pitää erota. 

    Lis­tas­ta uno­h­tui keskustelu siitä, voiko euro ylipäätään toimia (siten, että se olisi kansalaisille hyvä asia), mitä sen toim­imisen aikaansaami­nen vaatisi ja löy­tyykö näille toimen­piteille kansalais­ten tosi­asial­lista hyväksyn­tää. Vaa­timus ei vält­tämät­tä ole niinkään vaa­timus kuin väistämätön seu­raus ja sil­loin pitää älytä siir­tyä val­it­se­maan paras toteu­tustapa. Jos jokin ei voi jatkua, sen on loputtava.

    Makkarat­alon Hau­tu­umaa: EU taitaa olla sopi­vas­sa kohtaa vasemmisto–oikeisto-akselilla, kun puo­let on sitä mieltä että se on sosial­isti­nen pro­jek­ti ja puo­let sitä mieltä että se on eli­itin pro­jek­ti joka hyödyt­tää vain rikkain­ta 1 %:a.

    Jos jokin asia on kaikkien mielestä huono, kyseessä voi olla hyvä kom­pro­mis­si. Toisaal­ta kyseessä voi myös olla pahasti tumpeloitu asia. Toinen ääripää on nimit­täin se, että kaik­il­ta tulee kri­ti­ikkiä sik­si, ettei se oikeasti toi­mi kenellekään.

    ksee: Joo, onhan se hyvä, että val­tio tukee sel­l­aisia korkeakult­tuuripläjäyk­siä kuin Pekko aikamiespoika… 

    Ylen on pakko tar­jo­ta kaikkea kaikille tai se lopete­taan oikeis­ton toimes­ta heti niskalaukauk­sel­la. Siinä menee sit­ten mukana paljon muu­takin kuin julk­isra­hoit­teinen mediatoimija.

    Tom­pe­lo: Vai olisiko niin, että lähetetään sit­tenkin, kos­ka osa porukas­ta tykkää niitä katsoa? 

    Oletko koskaan kat­sonut eräi­den kau­pal­lis­ten kanavien “dokkare­i­ta”? Amerikkalais­es­ta D‑luokan toim­intasar­jas­ta löy­tyy enem­män asiasisältöä.

    Tero Tolo­nen: Pitäisi muis­taa sekin, että tääl­lä tehdään asioi­ta hyvin, mut­ta men­estyk­sen luomi­nen vaatii aikaa. 

    Minä kyl­lä muis­tan, mut­ta jotkuthan niitä suo­ma­laisia fir­mo­ja jatku­vasti halu­a­vat ulko­maille myy­dä.* Kuluu kymme­nen vuot­ta ja yri­tys ja sen tieto­taito on kalut­tu tyhjäk­si, jol­loin se lopet­taa toim­intansa (ainakin Suomessa).

    *) Jotkut ovat esimerkik­si hie­man kär­jistäen ide­ol­o­gis­es­ti sitä mieltä, että val­tion tulee olla voitolli­nen, mut­ta sil­lä ei kuu­lu olla minkään­laista omaisu­ut­ta eikä minkään­laisia tulo­ja eikä se saa painaa rahaa.

  146. Tero Tolo­nen:
    …Oma­l­ta osaltani Yleis­ra­dion arvostelu on lop­punut siihen kun on näh­nyt mil­laista moskaa noil­ta kau­pal­lisil­ta kanav­il­ta jatku­vasti syötetään ihmisille… 

    Kaapeliasi­akkaana on pakko sanoa, että YLE:n dokkar­i­tar­jon­ta on huonoa. Noi­ta 70-ja 80-luku­jen sosial­is­tisia ylistys­laulu­ja en laske doku­menteik­si. Ne ovat surulli­nen ja halvek­sit­ta­va ajan­jak­so suo­ma­laista tv-työtä. 🙁 Parhaat doku­men­tit tule­vat muil­ta kanav­il­ta ennen kuin ne näytetään YLE:llä.

  147. Kalle: Kaapeliasi­akkaana on pakko sanoa, että YLE:n dokkar­i­tar­jon­ta on huonoa. Noi­ta 70-ja 80-luku­jen sosial­is­tisia ylistys­laulu­ja en laske doku­menteik­si. Ne ovat surulli­nen ja halvek­sit­ta­va ajan­jak­so suo­ma­laista tv-työtä. Parhaat doku­men­tit tule­vat muil­ta kanav­il­ta ennen kuin ne näytetään YLE:llä.

    Juuri sen takia niitä van­ho­ja ylistys­laulu­ja pitää näyt­tää. Jollekulle saat­taa hiip­iä mieleen epäilys, että tämänkin päivän dokkar­it voivat nekin olla ylistyslauluja.

  148. Kalle: Kaapeliasi­akkaana on pakko sanoa, että YLE:n dokkar­i­tar­jon­ta on huonoa. Noi­ta 70-ja 80-luku­jen sosial­is­tisia ylistys­laulu­ja en laske doku­menteik­si. Ne ovat surulli­nen ja halvek­sit­ta­va ajan­jak­so suo­ma­laista tv-työtä. Parhaat doku­men­tit tule­vat muil­ta kanav­il­ta ennen kuin ne näytetään YLE:llä.

    Jos halu­aa nähdä mod­ern­im­paa paatos­ta, niin kan­nat­taa kat­soa (jos her­mo kestää) YLEn han­kkimia ran­skalaisia dokkare­i­ta. Her­ran jes­tas mitä tuubaa — jopa Michael Mooren tuo­tok­set näyt­tävät niihin ver­rat­tuna tas­apain­oisen puolueet­tomi­ta ja faktapohjaisilta…

  149. anonyy­mi: Ole­tat, että sijoit­ta­jat pelaa­vat omil­la rahoil­laan ja ajat­tel­e­vat kokon­aise­t­ua. Käytän­nössä ruo­hon­ju­u­ri­ta­son kaup­po­ja tuskin juurikaan tehdään omil­la rahoil­la (kokon­aisu­ut­ta euromääräis­es­ti ajatellen). Välis­sä on toden­näköis­es­ti use­ampikin ker­ros tois­t­en rahoil­la pelaavia toim­i­joi­ta (esim. sijoit­ta­ja sijoi­tus­pankin, sijoi­tus­pank­ki asi­akkaiden­sa, jot­ka ovat finanssialan kan­sain­vä­li­nen härö­pal­lo, ja viime kädessä koti­mainen rahas­toy­htiö sijoit­ta­jien­sa). Täl­löin bonuk­set ja palkkiot tuot­ta­vat per­versse­jä insentiivejä.

    Sitä pait­si kuplan kasvu­vai­heessa sitä ei aina voi tun­nistaa kuplak­si kuin joitain tiet­tyjä ulkoisia tun­nus­merkke­jä seu­raa­mal­la. Vaik­ka pelaa­jat tun­nistaisi­vatkin sen kuplak­si, heille opti­maa­li­nen strate­gia on siltikin ostaa ja tehdä nor­maal­isti kaup­paa talouden kas­vaes­sa ja myy­dä pois kaik­ki posi­tion­sa vas­ta kuplan puhkeamisen het­kel­lä. Ilman omaa hyö­tyäkin hei­dän on pakko mak­si­moi­da tuot­to ja, jos käytössä ole­va kaa­va ei tun­nista sys­temaat­tista riskiä vaan las­kee sen pienek­si, tuot­toisimpia instru­ment­te­ja on käytän­nössä pakko käyt­tää. Osa noista voitoista voi toki sit­ten hyvinkin men­nä varoik­si tal­teen vaikka­pa val­tioiden oblig­aa­tioi­hin, joiden korot ovat jostain syys­tä kovin mata­lal­la, eikä pahasti yskivään reaal­i­talouteen. Pelaa­jien ole­tuk­se­na voi ken­ties myös olla, että kuplan puhkeamisen jäl­keen julki­nen val­ta tulee pelas­ta­maan osan tap­pi­oista estääk­seen jär­jestelmän kaa­tu­misen kuten tähänkin asti. Siihen asti kääritään iso­ja voittoja.

    En ole­ta, että kaik­ki sijoit­taisi­vat omia raho­jaan tai ajat­telisi­vat kokon­aise­t­ua. Muiden raho­ja sijoit­taes­sa voi olla kan­nustin­ta ottaa enem­män riske­jä, mut­ta yleen­sä ottaen ei silti kan­na­ta tehdä tap­pi­ol­lisek­si tietämään­sä sijoitusta.

    Siitä olen samaa mieltä, että “kuplien” tun­nist­a­mi­nen on vaikeaa, jopa läh­es mah­do­ton­ta. Jos niitä olisi help­po tun­nist­taa, ei niitä pää­sisi ikinä syn­tymäänkään. Mut­ta tämä on ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että väität QE:n aiheut­ta­van kuplia. Jos näin olisi, olisi QE:n aiheut­ta­mat kuplat help­po tun­nistaa, kos­ka QE ei ole mitenkään salat­tua tietoa. (Ellei sit­ten ole niin, että tämä on asia, jon­ka ain­oas­taan sinä olet keksinyt, eikä kukaan sijoit­ta­ja sitä tajua.)

    En myöskään ole kovinkaan vaku­ut­tunut väit­teestä, että sijoit­ta­jien kan­nat­taisi viivyt­tää myymistä, vaik­ka oli­si­vat tajun­neet kuplan ole­mas­saolon. Ensin­näkin se ei voi olla opti­maa­li­nen strate­gia kaikille sijoit­ta­jille ainakaan ex post, kos­ka jollekulle sijoituk­sia omis­tavalle ne tap­pi­ot aina tule­vat. Vai väitätkö, että kaik­ki sijoit­ta­jat oli­si­vat niin ylim­ielisiä, että luuli­si­vat osaa­vansa ennus­taa kuplan puhkeamisen ajoituk­sen mui­ta parem­min? Lisäk­si osakekurssit reagoi­vat usein nopeasti uuteen tietoon kuten uutisi­in. Samoin pitäisi käy­dä, kun tulee tieto kuplasta.

  150. Ossi Sare­so­ja: Siitä olen samaa mieltä, että “kuplien” tun­nist­a­mi­nen on vaikeaa, jopa läh­es mah­do­ton­ta. Jos niitä olisi help­po tun­nist­taa, ei niitä pää­sisi ikinä syn­tymäänkään. Mut­ta tämä on ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että väität QE:n aiheut­ta­van kuplia. 

    Maail­mas­sa on paljon mielip­iteitä (ja tietoakin), joi­ta mon­et eivät ota huomioon. Ris­tiri­itaa ei ole. Vuo­den 2008 rom­ah­duk­senkin mon­et ennus­ti­vat. Esimerkik­si mikron ja makron välil­lä on syvä kuilu. Uno­h­dat kuitenkin, että kokon­aise­tu ei ole yhdenkään sijoit­ta­jan mielessä ja se, että tietää kuplas­ta ei tarkoi­ta, että tietäisi, mil­loin se puhkeaa. Ennen kuin puhkeamishet­ki on käsil­lä, kyse on vain voit­toa tuot­tavas­ta kasvus­ta ja täl­löin on peri­aat­teessa jonkin­lainen pakko itsekin osal­lis­tua — etenkin sil­loin, kun kyseessä on kokon­ainen sijoitusmarkkina.

    Ossi Sare­so­ja: En myöskään ole kovinkaan vaku­ut­tunut väit­teestä, että sijoit­ta­jien kan­nat­taisi viivyt­tää myymistä, vaik­ka oli­si­vat tajun­neet kuplan ole­mas­saolon. Ensin­näkin se ei voi olla opti­maa­li­nen strate­gia kaikille sijoit­ta­jille ainakaan ex post, kos­ka jollekulle sijoituk­sia omis­tavalle ne tap­pi­ot aina tule­vat. Vai väitätkö, että kaik­ki sijoit­ta­jat oli­si­vat niin ylim­ielisiä, että luuli­si­vat osaa­vansa ennus­taa kuplan puhkeamisen ajoituk­sen mui­ta paremmin? 

    Jos kaik­ki tai edes riit­tävä osa sijoit­ta­jista ja speku­loi­jista tajuaisi kuplan, toimisi kokon­aise­t­ua ajatellen tai huomioisi riske­jä lin­eaaris­es­ti, kuplat eivät puhkeaisi vaan ne vuo­taisi­vat hitaam­min pois. Valitet­tavasti hyvin mon­et käyt­tävät samo­ja algo­rit­me­ja ja riski­ra­jo­ja, jol­loin peri­aat­teessa he saa­vat hyvin tarkko­ja, itsen­sä toteut­tavia ennus­tuk­sia sijoit­ta­jakäyt­täy­tymis­es­tä pait­si kuplis­sa. Toinen syy siihen, mik­si kuplat rom­ah­ta­vat niin äkkiä voi johtua siitä, että sen tun­nista­vat otta­vat vas­takkaisia posi­tioi­ta, mikä saat­taa puskea hin­taa ennestään ylös, kos­ka se tekee kuplan jatku­mis­es­ta haluttavampaa.

    Kyse ei suinkaan ole “myyn­nin viivyt­tämis­es­tä” vaan nor­maal­ista pien­speku­laa­tios­ta, jon­ka aikana kurssit vähitellen nou­se­vat, mikä itsessään ohjaa lisäspeku­laa­tio­ta ja pidem­piaikaista sijoit­tamista. Rahas­tot ja muut enem­män tai vähem­män tur­val­liset sijoi­tusko­hteet ja siis lop­pukädessä mon­et insti­tuu­tiosi­joit­ta­jat ovat peri­aat­teessa suurimpia kär­si­jöitä kuplan puh­jetes­sa, kos­ka niil­lä on (mah­dol­lis­es­ti epä­suo­rasti) joko “mas­san mukana” meneviä johdan­naisia tai pidem­piaikaisia sijoituk­sia. Nopeat toim­i­jat ja muiden rahoil­la sijoit­ta­vat (eli kau­pankäyn­ti­bonuk­sil­la elävät) otta­vat rom­ah­duk­ses­sa vähem­män takki­in. Ne myös ovat toden­näköis­es­ti juuri niitä speku­lant­te­ja, jot­ka jatku­val­la kau­pankäyn­nil­lään kas­vat­ta­vat kuplan.

    Ja sanoin toki kupla, mut­ta viit­tasin pikem­minkin keinotekoiseen arvon­nousu­un kuin väistämät­tömään puhkeamiseen. En ole lainkaan var­ma, että löysä raha aut­taa, jos sil­lä päädytään luo­maan sijoi­tus­markki­nati­lanne, jos­sa sieltä saa parem­man tuo­ton kuin köhivästä reaalitaloudesta.

  151. anonyy­mi: Maail­mas­sa on paljon mielip­iteitä (ja tietoakin), joi­ta mon­et eivät ota huomioon. Ris­tiri­itaa ei ole.

    Sin­un mukaasi sin­ul­la on tietoa, jota sijoit­ta­jat eivät ota huomioon (eli että QE aiheut­taa kuplia). Se ei minus­ta ole uskot­tavaa. Mitä syytä on uskoa, että sinä olisit keskimääräistä sijoit­ta­jaa viisaampi tässä asiassa?

    anonyy­mi: Uno­h­dat kuitenkin, että kokon­aise­tu ei ole yhdenkään sijoit­ta­jan mielessä

    Ei, en ole­ta mitään tuollaista.

    anonyy­mi: ja se, että tietää kuplas­ta ei tarkoi­ta, että tietäisi, mil­loin se puhkeaa.

    Jos tietää kuplan ole­mas­saolosta mut­tei sitä, mil­loin se puhkeaa, kan­nat­taa myy­dä heti, kos­ka muuten on koko ajan tap­pi­on riski.

    anonyy­mi: Ennen kuin puhkeamishet­ki on käsil­lä, kyse on vain voit­toa tuot­tavas­ta kasvus­ta ja täl­löin on peri­aat­teessa jonkin­lainen pakko itsekin osal­lis­tua – etenkin sil­loin, kun kyseessä on kokon­ainen sijoitusmarkkina.

    Mikään pakko ei ole osal­lis­tua. Aina voi myydä.

    anonyy­mi: Jos kaik­ki tai edes riit­tävä osa sijoit­ta­jista ja speku­loi­jista tajuaisi kuplan, toimisi kokon­aise­t­ua ajatellen tai huomioisi riske­jä lin­eaaris­es­ti, kuplat eivät puhkeaisi vaan ne vuo­taisi­vat hitaam­min pois.

    Olen päin­vas­taista mieltä. Jos kaik­ki tai riit­tävän moni sijoit­ta­ja tajuaa kuplan ole­mas­saolon, pitäisi hin­to­jen välit­tömästi palau­tua “oikealle” tasolleen. Mik­si kukaan pitäisi omis­tuk­si­aan, jos ne tuli­si­vat laske­maan hitaasti?

    anonyy­mi: Kyse ei suinkaan ole “myyn­nin viivyttämisestä”

    Viit­tasin “viivyt­tämisel­lä” siihen, että kuplan tajut­tuaan sijoit­ta­ja ei myisi heti vaan yrit­täisi tehdä sen vas­ta juuri ennen rom­ah­dus­ta, kuten ehdotit.

    anonyy­mi: vaan nor­maal­ista pien­speku­laa­tios­ta, jon­ka aikana kurssit vähitellen nou­se­vat, mikä itsessään ohjaa lisäspeku­laa­tio­ta ja pidem­piaikaista sijoit­tamista. Rahas­tot ja muut enem­män tai vähem­män tur­val­liset sijoi­tusko­hteet ja siis lop­pukädessä mon­et insti­tuu­tiosi­joit­ta­jat ovat peri­aat­teessa suurimpia kär­si­jöitä kuplan puh­jetes­sa, kos­ka niil­lä on (mah­dol­lis­es­ti epä­suo­rasti) joko “mas­san mukana” meneviä johdan­naisia tai pidem­piaikaisia sijoituk­sia. Nopeat toim­i­jat ja muiden rahoil­la sijoit­ta­vat (eli kau­pankäyn­ti­bonuk­sil­la elävät) otta­vat rom­ah­duk­ses­sa vähem­män takki­in. Ne myös ovat toden­näköis­es­ti juuri niitä speku­lant­te­ja, jot­ka jatku­val­la kau­pankäyn­nil­lään kas­vat­ta­vat kuplan.

    Speku­lant­ti ansait­see rahaa osta­mal­la, kun hin­nat ovat alhaal­la, ja myymäl­lä, kun hin­nat ovat korkeal­la. Näin ollen onnis­tuneen speku­laa­tion pitäisi vai­men­taa kuplia.

    anonyy­mi: Ja sanoin toki kupla, mut­ta viit­tasin pikem­minkin keinotekoiseen arvon­nousu­un kuin väistämät­tömään puhkeamiseen.

    Mik­si arvot oli­si­vat QE:n aikaan mitenkään enem­män keinotekois­es­ti korkeal­la kuin muutoinkaan?

    anonyy­mi: En ole lainkaan var­ma, että löysä raha aut­taa, jos sil­lä päädytään luo­maan sijoi­tus­markki­nati­lanne, jos­sa sieltä saa parem­man tuo­ton kuin köhivästä reaalitaloudesta.

    Vähän karkeis­tet­tuna löysä rahaa aut­taa reaal­i­talout­ta luo­ma­l­la inflaa­tio­ta, mikä alen­taa reaali­palkko­ja ja sitä kaut­ta työt­tömyyt­tä, kos­ka työn teet­täs­es­tä tulee halvempaa.

    Tuol­lainen käsite, että meneekö raha sijoi­tus­markki­noille vs. reaal­i­talouteen ei mielestäni ole mitenkään mielekäs käsite. Vai mitä tarkkaan ottaen oikein tarkoi­tat näillä?

  152. Ossi Sare­so­ja: Sin­un mukaasi sin­ul­la on tietoa, jota sijoit­ta­jat eivät ota huomioon (eli että QE aiheut­taa kuplia). Se ei minus­ta ole uskot­tavaa. Mitä syytä on uskoa, että sinä olisit keskimääräistä sijoit­ta­jaa viisaampi tässä asiassa? 

    Minä en väitä tietäväni parem­min. Min­ul­la on mielipi­de, kuten monil­la muillakin.

    Ossi Sare­so­ja: Jos tietää kuplan ole­mas­saolosta mut­tei sitä, mil­loin se puhkeaa, kan­nat­taa myy­dä heti, kos­ka muuten on koko ajan tap­pi­on riski. 

    Sijoi­tus­markki­noil­la on aina tap­pi­on ris­ki. Voit­toa tehdään sil­lä, että pun­ni­taan riskin toden­näköisyyt­tä voit­toa vas­taan ja olete­taan, ettei se toteudu sil­loin, kun itse pitää sijoi­tus­ta hallussaan.

    Mikään pakko ei ole osal­lis­tua. Aina voi myydä. 

    Tämä on tot­ta yksi­tyiselle sijoit­ta­jalle tai säästäjälle. Se ei suinkaan ole tot­ta sijoi­tus­pankille, tms.

    Ossi Sare­so­ja: Speku­lant­ti ansait­see rahaa osta­mal­la, kun hin­nat ovat alhaal­la, ja myymäl­lä, kun hin­nat ovat korkeal­la. Näin ollen onnis­tuneen speku­laa­tion pitäisi vai­men­taa kuplia. 

    Jos tren­dit näyt­tävät ylöspäin, tuo ehto on voimas­sa koko ajan. Tämä kuvaa hyvin kuplan kasvuvaihetta.

    Kun tun­tuu, ettei se voi jatkua, myy­dään pois voitol­la ja joku muu ostaa. Sit­ten kun tren­di vain jatkuu, ostaa taas itsekin.

    Ossi Sare­so­ja: Vähän karkeis­tet­tuna löysä rahaa aut­taa reaal­i­talout­ta luo­ma­l­la inflaa­tio­ta, mikä alen­taa reaali­palkko­ja ja sitä kaut­ta työt­tömyyt­tä, kos­ka työn teet­täs­es­tä tulee halvempaa.

    Tuol­lainen käsite, että meneekö raha sijoi­tus­markki­noille vs. reaal­i­talouteen ei mielestäni ole mitenkään mielekäs käsite. Vai mitä tarkkaan ottaen oikein tarkoi­tat näillä? 

    Peri­aat­teessa löysä raha menee mielekkäästi talouteen vain, jos se pää­tyy kulu­tuk­seen joko kulut­ta­jan kaut­ta tai lain­oista yri­tys­ten tehdessä investoin­te­ja tuotan­toon. Muus­sa tapauk­ses­sa se vain pyörii paper­i­markki­noil­la eikä hyödytä riit­tävän suur­ta osaa talout­ta. Inflaa­ti­ol­la ei ole merk­i­tys­tä, jos kulu­tuk­seen ei löy­dy lisää rahaa tai jos papereista saa parem­man tuo­ton kuin varsi­nais­es­ta tuotannosta.

    Luulisin jos­sain vai­heessa uskon kuitenkin lop­pu­van. Siinä vai­heessa var­maankin havaitaan, ettei mitkään (muut) markki­nat ole tarpeek­si suuria tuolle rahamäärälle.

  153. Sijoit­ta­vat luot­ta­vat liikaa muiden mielip­iteisi­in: kun kurssit menevät ylös, nekin, joiden mielestä on liian kallista, ajat­tel­e­vat että ovat väärässä ja muut sijoit­ta­jat ovat oike­as­sa, kos­ka kurssit nou­se­vat ja menevät sit­ten mukaan.

    Vai miten dot­com-kupla oli mah­dolli­nen? Eihän niis­sä arvos­tus­ta­sois­sa sil­loin ollut yhtään mitään järkeä. Son­er­akin hin­ta oli perustel­tu, jos uskoi sen voivan val­la­ta Sak­san kil­pailuista matka­puhe­lin­markki­noil­la kol­man­nek­sen ja myyvän sen jäl­keen vuosien ajan jokaiselle asi­akkaalle 30€ edestä jotain (ihan sama mitä, vaik­ka kenkiä). Tjsp.

  154. anonyy­mi: Minä en väitä tietäväni parem­min. Min­ul­la on mielipi­de, kuten monil­la muillakin.

    No jos sinä et tiedä parem­min, niin ei liene syytä uskoa väit­teeseesi, että QE aiheut­taisi kuplia. Minä ainakin luotan enem­män markki­noiden kykyyn löytää sopi­va hinta.

    anonyy­mi:Peri­aat­teessa löysä raha menee mielekkäästi talouteen vain, jos se pää­tyy kulu­tuk­seen joko kulut­ta­jan kaut­ta tai lain­oista yri­tys­ten tehdessä investoin­te­ja tuotan­toon. Muus­sa tapauk­ses­sa se vain pyörii paper­i­markki­noil­la eikä hyödytä riit­tävän suur­ta osaa talout­ta. Inflaa­ti­ol­la ei ole merk­i­tys­tä, jos kulu­tuk­seen ei löy­dy lisää rahaa tai jos papereista saa parem­man tuo­ton kuin varsi­nais­es­ta tuotannosta.

    Olen täysin eri mieltä. Ei ole väliä minne “raha pää­tyy”. Inflaa­ti­ol­la on väliä, kos­ka liian tiukan rahapoli­ti­ikan hai­tat tule­vat enim­mäk­seen työt­tömyy­den eikä investoin­tien, mikä johtuu nimel­lis­ten palkko­jen jäykkyyksistä.

    Lisäk­si finanssi­markki­nathan ovat vain välikäsi esim säästäjien ja sijoit­ta­jien yms. välil­lä. Jos ostat esim jonkun yri­tyk­sen liik­keelle laskemia velka­kir­jo­ja, niin oletet­tavasti kyseinen yri­tys sit­ten tekee saa­mal­laan rahoituk­sel­la myös investoin­te­ja. Tuo paper­it vs. varsi­nainen tuotan­to ei tarkoi­ta mitään.

    1. QE, jon­ka tarkoituk­se­na on painaa reaa­liko­rot nol­laan nos­taa tietysti pääom­ahyödykkei­den hin­to­ja, kos­ka oikea hin­ta on y/r, mis­sä r on reaa­liko­rko ja y pääom­ahyödyk­keen vuosi­tuot­to. Koron ollessa nol­las­sa pitäisi pääom­ahyödyk­keen hin­nan nous­ta rajat­ta, mut­ta ei tietenkään nouse aivan rajat­ta, kos­ka luo­ton­saan­tia rajoite­taan ja ihmiset saat­ta­vat aav­is­taa, ettei korko ole lop­ut­tomi­in nollassa.
      Jos sit­ten joskus nousukausi yllät­tää ja korot nou­se­vat järkevälle tasolle, pääom­ahyödykkei­den arvo las­kee. Kuvitel­ma, että jokainen asun­nonos­ta­ja osaisi pun­ni­ta tilan­net­ta ratio­naalis­es­ti, on vähän absurdi.

  155. Osmo Soin­in­vaara:
    Koron ollessa nol­las­sa pitäisi pääom­ahyödyk­keen hin­nan nous­ta rajat­ta, mut­ta ei tietenkään nouse aivan rajat­ta, kos­ka luo­ton­saan­tia rajoite­taan ja ihmiset saat­ta­vat aav­is­taa, ettei korko ole lop­ut­tomi­in nollassa.

    Kos­ka pääom­ahyödykkei­den valmis­tuskus­tan­nuk­set eivät nouse samaa tah­tia, niin kaiken jär­jen mukaan niitä kan­nat­taisi valmis­taa lisää myyn­tiä varten.

  156. Ossi Sare­so­ja: No jos sinä et tiedä parem­min, niin ei liene syytä uskoa väit­teeseesi, että QE aiheut­taisi kuplia. Minä ainakin luotan enem­män markki­noiden kykyyn löytää sopi­va hinta.

    Olen täysin eri mieltä. Ei ole väliä minne “raha pää­tyy”. Inflaa­ti­ol­la on väliä, kos­ka liian tiukan rahapoli­ti­ikan hai­tat tule­vat enim­mäk­seen työt­tömyy­den eikä investoin­tien, mikä johtuu nimel­lis­ten palkko­jen jäykkyyksistä.

    Lisäk­si finanssi­markki­nathan ovat vain välikäsi esim säästäjien ja sijoit­ta­jien yms. välil­lä. Jos ostat esim jonkun yri­tyk­sen liik­keelle laskemia velka­kir­jo­ja, niin oletet­tavasti kyseinen yri­tys sit­ten tekee saa­mal­laan rahoituk­sel­la myös investoin­te­ja. Tuo paper­it vs. varsi­nainen tuotan­to ei tarkoi­ta mitään.

    Erit­täin tyh­mä väite ja näytet­ty mon­een ker­taan epä­todek­si kun miet­tii näitä finas­sikri­ise­jä ja vastaavia.

    Tutus­tu itä­val­ta­laiseen taloustieteeseen… 🙂

  157. Osmo Soin­in­vaara: Koron ollessa nol­las­sa pitäisi pääom­ahyödyk­keen hin­nan nous­ta rajat­ta, mut­ta ei tietenkään nouse aivan rajat­ta, kos­ka luo­ton­saan­tia rajoite­taan ja ihmiset saat­ta­vat aav­is­taa, ettei korko ole lop­ut­tomi­in nollassa.

    En nyt oikein osaa sanoa, että onko väit­teesi virheelli­nen vai vain epätäs­mäl­lis­es­ti muotoiltu. 

    Ei ole yhtä korkoa r. Korko on lainan matu­ri­teetin funk­tio. Esit­tämäsi kaa­va pitää paikkansa vain jos olete­taan, että korko on sama riip­pumat­ta sen erään­tymisen ajanko­hdas­ta. Eri­tyis­es­ti tuos­sa kaavas­sa koron läh­estyessä nol­laa pitää myös (ääret­tömän) pitkien velko­jen koron läh­estyä nol­laa. Jos joku halu­aa tar­jo­ta min­ulle tuhan­nen vuo­den lainan nol­lako­rol­la otan sen koos­ta riip­pumat­ta mielel­läni vastaan.

    Sil­lä, että pääom­ahyödykkei­den hin­ta ei nouse rajat­ta ei siis sinän­sä ole mitään tekemistä luo­to­nan­non kiristymisen tai ihmis­ten aav­is­telu­jen kanssa, vaan (hyvin) pitkät korot eivät yksinker­tais­es­ti mene nol­laan, kos­ka jos­sain vai­heessa se alkaa muis­tut­ta­maan rahan antamista eikä lainaamista.

    1. Tuo pääom­ahyödyk­keen arvo on y/r on ihan kansan­talousti­eteen oppikir­joista ja on tietysti pelkkä abstrak­tio. Siinä olete­taan jokin val­lit­se­va yleinen korko­ta­so. Näitä joskus noteer­at­ti­in val­tion ikuisil­la lain­oil­la, joista val­tio mak­soi vain koron. Reaal­i­maail­mas­sa tämä yleinen korko tästä ikuisu­u­teen ei tietenkään voi men­nä nollaan.
      Jos­sain vai­heessa ran­skan val­tion indek­siehtoisen 50 vuo­den lainan korko oli 0,5 %.

  158. Osmo Soin­in­vaara:
    QE, jon­ka tarkoituk­se­na on painaa reaa­liko­rot nol­laan nos­taa tietysti pääom­ahyödykkei­den hin­to­ja, kos­ka oikea hin­ta on y/r, mis­sä r on reaa­liko­rko ja y pääom­ahyödyk­keen vuosi­tuot­to. Koron ollessa nol­las­sa pitäisi pääom­ahyödyk­keen hin­nan nous­ta rajat­ta, mut­ta ei tietenkään nouse aivan rajat­ta, kos­ka luo­ton­saan­tia rajoite­taan ja ihmiset saat­ta­vat aav­is­taa, ettei korko ole lop­ut­tomi­in nollassa.
    Jos sit­ten joskus nousukausi yllät­tää ja korot nou­se­vat järkevälle tasolle, pääom­ahyödykkei­den arvo las­kee. Kuvitel­ma, että jokainen asun­nonos­ta­ja osaisi pun­ni­ta tilan­net­ta ratio­naalis­es­ti, on vähän absurdi.

    Jos halu­aa rahapoli­ti­ikalla painaa reaa­liko­rot nol­laan, niin hyvä keino siihen on var­maan liian tiuk­ka rahapoli­ti­ik­ka, joka pysäyt­tää talouskasvun. Mitään sel­l­aista en kuitenkaan ole kannattanut.

    Onnis­tuneen QE:n sen sijaan pitäisi nos­taa ainakin nimel­lisko­rko­ja (pait­si lyhy­itä korko­ja lyhyel­lä aikavälil­lä). Scott Sum­ner­in kir­joi­tus aiheesta:

    http://www.themoneyillusion.com/?p=18037

  159. ksee: Kalle: Kaapeliasi­akkaana on pakko sanoa, että YLE:n dokkar­i­tar­jon­ta on huonoa. Noi­ta 70-ja 80-luku­jen sosial­is­tisia ylistys­laulu­ja en laske doku­menteik­si. Ne ovat surulli­nen ja halvek­sit­ta­va ajan­jak­so suo­ma­laista tv-työtä. Parhaat doku­men­tit tule­vat muil­ta kanav­il­ta ennen kuin ne näytetään YLE:llä.
    Jos halu­aa nähdä mod­ern­im­paa paatos­ta, niin kan­nat­taa kat­soa (jos her­mo kestää) YLEn han­kkimia ran­skalaisia dokkare­i­ta. Her­ran jes­tas mitä tuubaa – jopa Michael Mooren tuo­tok­set näyt­tävät niihin ver­rat­tuna tas­apain­oisen puolueet­tomi­ta ja faktapohjaisilta…

    Hmmm… Voisiko kyse kum­minkin olla enem­män siitä, että her­roil­la Kalle ja ksee on omas­ta tiedon janos­ta johtuen päässyt jo siu­naan­tu­maan yleis­sivistys­tä siinä määrin, että monikaan doku­ment­ti ei hei­dän silmis­sään ehkä tuone paljoakaan tai ken­ties ker­ta kaikki­aan mitään uut­ta — ja, että mah­dol­lis­es­ti doku­ment­ti X jopa vain johtaa kat­so­jaa harhaan, ehkä joskus tietois­es­tikin, mut­ta tyyp­il­lisem­min kait sen­tään hei­jas­taen vain tek­i­jän itsen­sä (tai tek­i­järyh­män) omaa osaamisen tasoa.

    Onhan hyvin taus­tatutkit­tu­jen sekä esi­tys­teknis­es­ti hienos­ti laa­dit­tu­jen doku­ment­tien tekem­i­nen lähtöko­htais­es­ti varsin pitkäjän­teistä ja usein myös erit­täin kallista puuhaa — eikä doku­ment­ti onnistues­saankaan (sisäl­löl­lis­es­ti, taloudel­lis­es­ti) tyyp­il­lis­es­ti takaa sitä, että doku­men­taristi varsi­nais­es­ti kieriskele rahas­sa doku­mentin vih­doin valmis­tut­tua ja poten­ti­aalis­es­ti päästessä laa­jaan (kan­sain­väliseen) levitykseen.

    Kallen ja kseen tiiraa­mat “huonot” doku­men­tit lie­neekin pääsään­töis­es­ti tarkoitet­tu niille joiden sivistyk­sessä on aukko­ja mitä kyseis­ten doku­ment­tien teemoi­hin tulee.

    Jos heikko­laa­tu­inenkin doku­ment­ti kum­minkin onnis­tuu pysäyt­tämään keskimäärin ehkä hyvinkin igno­ran­tin kanava­surf­faa­jan huomion sil­lä seu­rauk­sel­la, että hänelle valke­nee edes jol­lain tasol­la jokin aihe jos­ta hänel­lä ei aiem­min ollut ehkä minkään­lais­takaan käsi­tys­tä, kyl­lä itse näk­isin, että täl­lainen kehi­tys on kuitenkin posi­ti­ivisem­paa kuin se, että sama aika käytet­täisi­inkin puo­lialas­tomien ihmis­ten tun­nereak­tioiden seu­raamiseen joltain toiselta kanavalta.

    Onhan toki niin, että jokaisen on aloitet­ta­va jostakin, eikö? Vai ovatko her­rat Kalle ja ksee ken­ties saa­neet val­ta­van tieto­varan­ton­sa syntymälahjana…?

    Eli ei tässä sen mon­imutkaisem­mas­ta asi­as­ta tarvitse olla kyse kuin että laadullis­es­ti heikko­jen dokumenttien(kin) tar­jon­ta pyrkii vain vas­taa­maan oletet­tuun — tai, mikä paljon pahempaa, todel­liseen — kysyntään.

    Kun maail­ma viih­teel­listyy entistäkin enem­män, Yle(kin) joutuu seu­raa­maan perästä vaik­ka siellä(kin) lie­nee paljon sel­l­aista johto- ja varsinkin tek­i­jä­porukkaa joka ehkä prefer­oisikin lait­taa kapu­loi­ta tyh­men­tymisen rattaisiin.

    Mitä tarkem­min määrit­telemme Ylen (yleis­sivistävän) roolin, ja mitä enem­män olemme halukkai­ta bud­jet­tia vas­taavasti anta­maan erit­täin haas­tavas­ta tehtävästä kun­ni­al­la suo­ri­u­tu­mis­es­ta, sitä parem­pia doku­ment­te­ja her­rat Kalle ja kseekin näk­i­sivät myös Ylen kanav­il­ta (tai kanaval­ta, singulaarissa).

    Itse mak­san mielel­läni Yle-veroa, ja pidän sitä paljon tehokkaam­pana rahoi­tusväylänä mitä lupa­mak­su­jen kyt­täys oli.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta allekir­joit­ta­neen — eikä luul­tavasti mon­en muunkaan — kohdal­la sitä, että he tuk­i­si­vat 100%:sti nyky­istä Ylen valit­tua ohjel­ma­l­in­jaa (mikäli sel­l­aista ylipäätään on enää löydettävissä).

    Itse siivoaisin esimerkik­si urheilun kokon­aan pois Ylen ohjel­makar­tal­ta heti huomen­na jos min­ul­la sel­l­ainen mah­ta maail­mas­sa olisi.

    Kun ei ole niin ain­oa help­po keino on läh­estyä suo­raan yleläisiä ynnä poli­itikko­ja ja jakaa heille omia näke­myk­siä. Kri­ti­ikkiä on tun­netusti vaikea vas­taan­ot­taa, mut­ta mah­dot­tomak­si se käy, jos sitä kieltäy­tyy lähtöko­htais­es­ti edes esittämästä.

    Oden blogi­pal­stal­la esitet­ty kri­ti­ik­ki ei ohjaudu automaagis­es­ti yleläisten/poliitikkojen korvi­in. Yllättäen.

    Tot­ta­han toki kyse Ylenkin kohdal­la on tästä jo kovin tutus­ta asi­as­ta — kuten niin mon­en muunkin ongel­man kohdal­la — että laatu tulee kalli­ik­si eikä laadus­ta monikaan halua tänä päivänä enää maksaa.

    Sik­si useim­mil­la meistä olisi myös ihan peili­in kat­somisen paikka.

    Sum­ma sum­marum: kos­ka kulut­ta­ja on aina oike­as­sa sik­si hän saakin juuri sitä mitä hän ansait­seekin, ei enem­pää eikä vähempää.

    Jos fik­suk­si itsen­sä mieltävä ihmi­nen vält­tämät­tä halu­aa itseään kidut­taa kat­se­le­mal­la omas­ta mielestään ala-arvoisia doku­ment­te­ja (tai kuun­nel­la ala-arvoista musi­ikkia och so vidare) niin enpä tiedä mitä siitä pitäisi lausah­taa muu­ta kuin, että knock your­selves out… More pow­er to you, guys, mut­ta ei siitä sen­tään tarvitse meitä mui­ta erik­seen informoida.

    Mitä taasen tulee van­ho­jen — ja luul­tavam­min poli­it­tis­es­ti värit­tynei­den ynnä tot­ta kai myös tiedol­lis­es­ti enem­män tai vähem­män van­hen­tunei­den — doku­ment­tien näyt­tämiseen, vas­taus­ta kan­nat­taa hakea Ylen ohjel­moi­jien tietois­es­ta valin­nas­ta: ark­isto­m­a­te­ri­aalin esi­in kaivamisesta.

    Minus­ta se on upea jut­tu, mut­ta ymmär­rän ettei kaik­ki tietenkään koe asi­aan näin. His­to­ri­as­ta on vaikea saa­da kop­pia ja varsinkaan oppia siitä ellei his­to­ri­aa tunne…

    Wan­hat dokkar­it ovat vain eri taval­la infor­mati­ivisia — ja usein myös eri­no­maisen viihdyt­täviä — uusi­in ver­rat­tuna. Luulisi ainakin koulut­tau­tuneen ihmisen tämän ver­ran ymmärtävän, mut­ta aina sitä uut­ta oppii.

  160. ksee: Joo, onhan se hyvä, että val­tio tukee sel­l­aisia korkeakult­tuuripläjäyk­siä kuin Pekko aikamiespoika…

    Viisi miljoon­aiselle kansalle ei oikein voine tuot­taa tuke­mat­ta muu­ta kuin realityä…

    En ole nyt ihan var­ma, mut­ta eiköhän val­tiono­suuk­sia hake­via ja saavia kylt­tyyripläjäyk­siä tue­ta ihan gen­restä riip­pumat­ta — kun tavoite kum­minkin lie­nee se, että voitaisi­in tar­jo­ta jokaiselle jotakin, syli­vau­vas­ta vaariin. 

    Suomen(kin) luo­va luok­ka — ja varsinkin etabloitunut sel­l­ainen — on niin pieni, että on melkein­pä mah­do­ton­ta vält­tää tilan­net­ta jos­sa tuen hak­i­ja ei pääsään­töis­es­ti tun­tisi tues­ta päät­tävää tahoa — joskus hyvinkin intiimisti.

    Oikeas­t­aan täl­lainen verkostuituminen/yhteisintressellisyys (voi sitä rumem­minkin kut­sua) pätee Suomen kokoises­sa maas­sa oikeas­t­aan alaan kuin alaan…

    Suomes­sa on ylipäätään varaa aloit­taa vain jokunen lef­fapro­jek­ti vuosit­tain ja kaik­ki lef­fat jot­ka ylipäätään valmis­tu­vat lienevät saa­neen osak­seen vero­markko­ja taskus­ta taik­ka tois­es­ta, paljon tai enem­män (eli kan­sain­väliseen mit­takaavaan suh­teutet­tuna vähän, tai vieläkin vähemmän).

    Rahanan­tamisen logi­ik­ka nojaa pääosin siihen perus­lainalaisu­u­teen, että rahanan­ta­ja uskoo ja toivoo saa­vansa lainalleen kohtu­ullisen tuoton.

    Pekko-hah­mo oli osoit­tau­tunut ihan ok brändik­si tele­vi­sios­sa, ja sik­sipä eloku­vaankin uskallet­ti­in sat­sa­ta. Se, että tekele ei kri­itikko­ja miel­lyt­tänyt ei tul­lut yllä­tyk­senä kenellekään joka ylipäätään jostain jotain ymmärtää.

    Pekko lef­fa ei ehkä ollut sel­l­ainen kas­sa­m­ag­neet­ti joka siitä toiv­ot­ti­in tule­van, mut­ta luul­tavasti se kum­minkin veti kyseisenä vuote­na teat­ter­isalei­hin enem­män pipokansaa kuin moni muu taiteel­lis­es­ti ehkä paljonkin kun­ni­an­hi­moi­sem­pi tekele.

    Täy­tyy ymmärtää, että Hol­ly­wood­in block­bus­tereik­si kaavail­tu­jen actionko­me­di­apläjäyk­sien men­estys on eline­hto sille, että maas­sa voitaisi­in ylipäätään tuot­taa myös rain­o­ja jot­ka saa­vat myös kri­itikoiden sekä kri­itikko­jen lau­masieluis­es­ti seu­raavien hip­sterei­den hyväksynnän.

    Sama jut­tu meil­lä, vaa­ti­mat­tomam­mas­sa mit­takaavas­sa vain.

  161. Piti tieten­gin sanoa “kri­itikko­JA lau­masieluis­es­ti seu­raavien”, mut­ta huo­masin jälestä päin, että voihan asian itse asi­as­sa ilmaista niinkin päin kuin tulin alun­perinkin kirjoittaneeksi. 🙂

  162. ksee: Vai jatke­taanko vapaa­matkus­ta­jalip­pu­jen jakelua niin kauan kunnes muut alat ovat joko kaatuneet taakan alle – tai saa­neet itse vapaalipun?

    Niin kauan kuin veron­mak­sa­jat joutu­vat tuke­maan aikuis­ten ihmis­ten urheilua — tai pelkkää urheilun kat­somista — niin en ainakaan itse olisi ensim­mäisenä riistämässä suo­ma­laisil­ta taiteen­tek­i­jöiltä “lop­ullis­es­ti” elinkeinon­sa edellytyksiä.

    Vaik­ka ihan uskonkin, että moni taiteil­i­ja saat­taisikin havai­ta taiteen­sa koke­van jonkin­laisen laadullisen rene­sanssin jos taiteen­tekemisen tiel­lä(?) olisi ihan tavalli­nen päivä­du­u­ni (vaik­ka vain osa-aikainen sellainen).

    Enkä tätä sil­lä sano, että kuvit­telisin, ettei se keskiverto(suomalais)taiteilija olekin jo pakotet­tu päivä­du­u­nailu­un mikäli ylipäätään mielii elää…

    Kir­jaa ainakin voipi kir­joit­taa mis­sä vaan mil­loin vaan kun aikaa suinkin löy­tyy. Ei tarvi­ta kuin läp­päri (tai kynää ja pape­ria). Solžen­it­syn pär­jäili pelkäl­lä rukousnauhalla…

    Aamul­la vaan tun­tia paria aikaisem­min ylös, illal­la jät­tää töl­löstä humbi­ig­it kat­so­mat­ta, viikon­lopuista ja lomista nyt puhumattakaan.

    Lef­fan teko onkin sit­ten jo jokusen pykälän haas­teel­lisem­paa päivä­työn ohel­la tehtäväk­si… ellei sit­ten se hait­taa, että lef­fan valmis­tu­miseen saa kulumaan 10–20 vuotta.

    Mut­ta elämä on valintoja.

    Sinäl­lään en hirveästi edes osaa pitää eloku­vien tekemistä kovinkaan tärkeänä taiteel­lise­na ilmaisukeinona kun jokaiselle on kum­minkin suo­tu kuvit­telemisen lah­ja (vaik­ka esimerkik­si Stephen King omas­sa kir­jal­lises­sa tuotan­nos­saan pyrki­ikin tekemään jok­seenkin parhaansa tämän estämisek­si kokonaan).

    Lef­fat ovat vähän sama mitä kuvakir­jat ovat suh­teessa kir­joi­hin. Aikuisen mieli kaipaa yleen­säot­taen vähän enem­män lihaa luiden ympärille, tai ainakin näin oma­l­la kohdal­lani on.

    Vaik­ka en kyl­lä sitä kiistä etteikö hyvä tari­na fil­mat­tuna kera hieno­jen näyt­telijöi­den voisi olla — ja usein onkin — tun­neta­sol­la eri­no­maisenkin vaikuttava.

    Mut­ta sil­loinkin prefer­oisin nähdä ao. tari­nan esitet­tävän oike­as­sa teat­teris­sa valkokankaan sijaan.

    Jos lef­fo­jen fil­maus lop­puisikin myyt­tis­es­ti heti huomen­na, niin omaan arkeeni se ei hei­jas­tu­isi oikeas­t­aan mil­lään tavoin negatiivisesti.

    Päin vas­toin heräisi edes etäi­nen toive siitä, että ehtisi kat­soa kaik­ki ne “essen­ti­aaliset” tuhat tulim­maista vilmiä jot­ka jokaisen pitää nähdä ennen kuolemaansa… 

    Jos urheilu ja taide pan­naan vas­takkain ja tois­es­ta pitäisi luop­ua, niin itsel­leni valin­nan tekem­i­nen ei tuot­taisi pään­raapimista — saati­ka aiheut­taisi suur­ta draa­maa, trau­mo­ja ynnä katumusta.

    Kävisin jatkos­sakin melo­mas­sa, rul­laluis­tele­mas­sa, retk­iluis­tele­mas­sa, hiihtämässä, lätkimässä sulka­pal­loa ynnä ulkoten­nistä kuten tähänkin asti: epäsään­nöl­lisen sään­nöl­lis­es­ti, ja usein vieläpä luvat­tomin heikoin tavoitetasoin.

  163. Tero Tolo­nen: men­estyk­sen luomi­nen vaatii aikaa. Sak­salaiset Miele ja Siemens on perustet­tu 1800-luvulla.

    Tämä ei ole mikään absolu­ut­ti­nen totu­us tietenkään. Tai ei ainakaan siinä mielessä jos asi­aa halu­aisi tulki­ta siten, että men­estys ja ajanku­lu­mi­nen olisi enem­män tai vähem­män lineaarista…

    Musi­ikkibisnes on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka men­estyk­sen ei tarvitse mitenkään nou­dat­taa asialle sin­nikästä omistautumista.

    Mal­colm Glad­wellin pop­u­lar­isoima 10 000 tun­nin “sään­tö” pätee parhait­en asioi­hin jois­sa on kyse enim­mäk­seen mekaanis­es­ta tois­tos­ta, teknisen suo­ri­u­tu­misen hiomis­es­ta niin täy­del­lisek­si mihin yksilö suinkin kykenee.

    Hyvänä yleis­es­imerkkinä urheilu jos­sa suorituk­sen parem­muus selviää heti lukemia tiiraa­mal­la, ja puli­nat pois.

    Mut­ta ei urheilus­sakaan voi tul­la maail­man­mes­tarik­si vaik­ka har­joit­telisi miten jos mielii kilpurik­si, mut­ta onkin pirskules saanutkin ne mai­lerin geenit…

    Niin tai näin, 2010-luvul­la ei var­mas­tikaan kan­na­ta tehdä asioi­ta niin kuin oli järkevää vielä 1800-luvun lopulla.

    Eiköhän se mene pitkälti niin, että ensin ollaan tietoisia siitä ettei osa­ta yhtään, sit­ten opetel­laan tekemään ja jos­sain vai­heessa tul­laan de fac­to osaajiksi?

    Tai jos ei tul­la, niin sit­ten vaan luovute­taan areena paremmille/sinnikkäämmille…

    Härkäpäistä eteen­päin puskemista luul­tavasti paljon tärkeäm­pää men­estyk­sen kannal­ta on, että tiedostaa mil­loin kan­nat­taa jatkaa puskemista, ja mil­loin olisi parem­pi viheltää peli poik­ki ja alkaa tehdä asioi­ta toisel­la taval­la — tai peräti tehdä jotain aiwan muuta.

    Siinä seu­raavas­sa­han vai­heessa­han — siis kun jotain jo toden­netusti osa­taan — tyyp­il­lis­es­ti ylpistytään tai laiskistu­taan, eli jäädään lep­äilemään laak­ereille, ja täl­lä välin teknologi­nen todel­lisu­us ja sitä myöten osaami­nen tosi­asial­lis­es­ti muuttuu.

    Eli yht’äkkiä ollaankin de fac­to inkom­pe­tent­te­ja taas vaik­ka KUVITELLAANKIN yhä, että osataan.

    Tämä on se kri­it­ti­nen vai­he jos­sa ajaudu­taan joko konkurssi­in tai myön­netään tosi­asi­at ja yritetään työn ja tuskan kaut­ta taas han­kkia juuri-tälle-ajalle rel­e­vant­tia osaamista.

    Toisin sanoen, tul­laan JÄLLEEN kivu­li­aan tietoisik­si siitä, ettei käytän­nössä osa­ta tehdä asi­aa X (vaik­ka jonkin­laista osaamista yhä plakkaris­sa tietysti onkin) — mut­ta saman aikaises­ti USKOTAAN, että pystytään nämä uude­tkin jutut otta­maan hal­tu­un eli opet­tele­maan (niin kuin aivan var­masti pystytäänkin jos moti­vaa­tio­ta ylipäätään tämän suun­taiselle tekemiselle vielä löytyy).

    Onnis­tu­mi­nen siinä mis­sä moni muu on epäon­nis­tunut nyt vaan on äärim­mäisen harv­inaista. Kos­ka se mitä yrit­tää tehdä toden­näköis­es­ti on vähän hel­wetin vaikeaa — ja joskus kait mahdotontakin.

    Mut­ta ei kenenkään pidä hävetä sitä jos epäon­nis­tuu yri­tyk­sessään. Sitä korkein­taan ettei edes viit­si yrit­tää kos­ka pelkää epäonnistuvansa.

    Tai varsinkin sitä jos ei yritä sik­si, että pelkää muiden reak­tioi­ta JOS sit­ten sat­tuisikin epäon­nis­tu­maan, vaik­ka noin lähtöko­htais­es­ti ihan uskoisikin onnis­tu­vansa ihan ok, hyvin tai peräti mainiosti.

    Sil­lä onhan selvää, että maail­ma on sit­ten­gin vääräl­lään kaikenkar­vaisia moni­häs­lääjiä ja yleis­säätäjiä joiden on pakkokin yrit­tää koska­pa ei kukaan heille palkkaakaan suos­tu­isi maksamaan… 

    Markki­noil­la kuin markki­noil­la on aina tilaa parem­min osaaville.

    Yrit­tämi­nen­hän on peri­aat­teessa hyvin suo­ravi­ivaista toim­intaan eikä ollenkaan mon­imutkaista. Monin tavoin raskas­ta­han se kyl­lä tup­paa ole­maan, mut­ta tämän ei luulisi tule­van kenellekään yrit­täjäk­si ryhtyvälle yllätyksenä.

    It pret­ty much goes with the territory…

    Jos taasen tykkää, että jotkut muut taput­telee sulle jonkin­laista uran oloista niin sil­loin ei auta kuin men­nä palkkatyöhön (nykyään kyl­läkin oikeam­min kyse pääsemisestä). 

    Vaikein­ta­han yrit­tämisessä on löytää sel­l­ainen niche jon­ka kokee ali­hyö­dyn­netyk­si — ellei peräti kokon­aan hyö­dyn­tämät­tömäk­si — ja jon­ka kuvit­telee kykenevän­sä otta­maan hal­tu­un (itsenäis­es­ti tahi kasaan haal­i­tun porukan toimesta).

    Juuri epäon­nis­tu­misen pelko lie­nee — edelleen — suurin syy mik­si use­ampi suo­ma­lainen ei ryhdy yrittäjäksi.

    Onnek­semme tule­vaisu­us näyt­tää kovin toisen­laiselta: mon­elle nuorelle nimeno­maan yrit­täjäk­si lähtem­i­nen tun­tuu ole­van itsestäänselvyys.

    Ruo­tisin tätä aihet­ta mielu­usti pitem­päänkin, mut­ta en tee sitä kos­ka näyt­tää muutenkin menevän vas­taus taas ylipitkäksi…

    ***

    Siemens varsinkin on vähem­män mairit­tel­e­va esimerk­ki lois­tavas­ta suo­ri­u­tu­mis­es­ta jos yhtään on seu­ran­nut automaat­timetro­hankkeen uhoa ja tuhoa.

    Var­masti kaupunkikin on sössinyt pro­jek­tis­sa ja ehkä rankastikin, mut­ta jos Siemensin osaami­nen olisi OIKEASTI ollut sil­lä tasol­la jota melkein 170 vuo­ti­aal­ta fir­mal­ta voisi olla lupa odot­taa, olisimme tietenkin saa­neet aloit­taa tämän viikon automaat­timetrol­la duu­ni­in huristellen.

    Peruste­len tätä sil­lä, että kom­pe­tent­ti yri­tys ei alun­perinkään lähtisi mukaan urakkaan joka esi­selvi­tys­ten perus­teel­la vaikut­taa enem­män tai vähem­män epärealistiselta.

    Vakavaraisen ja muutenkin hyvin hoide­tun fir­man ei edes sen enem­pää tarvit­sisi kuin kan­nat­taisikaan hakea urakkaa ilmeisen epä­toivoiselta asi­akkaal­ta joka ei itse näem­mä edes näe tai suos­tu näkemään kyseiseen pro­jek­tin liit­tyviä iso­ja “haastei­ta” eli suomek­si ongelmia.

    Täl­lä het­kel­lä koko saatanan automaa­tio­hanke on edelleen täysin jäis­sä eikä kukaan uskalla sanoa vieläkään kos­ka tämä maail­man kahdek­sas ihme voisikaan muut­tua tarus­ta todeksi.

    Tämä on toinen suo­ma­lais­ten hel­masyn­ti: kun asi­at näyt­täi­sivät ole­van menos­sa pieleen, asi­aa yritetään piilotel­la kunnes sitä ei enää voi­da piilot­taa. Kol­mas hel­masyn­ti on, että kun ollaan sit­ten epäon­nis­tut­tu, alkaa vas­tu­un­pakoilu, jos­ta usein — kuten nytkin län­simetron keis­sis­sä — seu­rauk­se­na on se, ettei enää uskalleta antaa uut­ta aikataulua mil­loin pro­jek­ti aivan var­masti on valmis (kos­ka pelko siitä, että epäon­nis­tut­taisi­in taas, on suo­ma­laisille yksinker­tais­es­ti liikaa).

    Pro­jek­teis­sa pitäisi aina nou­dat­taa samaa ylibud­je­toin­nin peri­aatet­ta kuten matk­abud­jetin laa­timises­sa. Lomas­ta naut­tii paljon enem­män jos ei tarvitse laskea jokaista pennosta.

    Län­simetron valmis­tu­misellekin olisi voin­ut lyödä takara­jan vaik­ka sym­bol­is­es­ti Suomen itsenäisyyspäivän 100-vuo­tiskinkereille, ja jen­gi olisi ollut siihenkin ihan perustyytyväisiä.

    Ja sit­ten kun nauhan olisikin voin­ut leika­ta jo helmiku­us­sa 2017, niin jen­gi olisi ollut ihan täpinöis­sään, että voi jumalau­ta kuin­ka kowaa suo­ma­lainen rak­en­tamisosaami­nen onkaan, huh huh!

    Siemen­shän tulkit­ti­in myös pääsyyl­lisek­si oman alansa hin­takartel­li­masi­noin­ti­in vuosi­na 1988–2004. Kon­glom­er­aat­ti ei luul­tavasti ole myöskään koskaan kai­h­tanut lahjon­taa jos siitä on las­ket­tu ole­van hyö­tyä. Ainakin siitä päätellen, että ovat jääneet lahjon­nas­ta kiin­ni. Siis use­am­min kuin ker­ran. Siemensin nat­si­a­jan toimin­nas­ta ei tarvinne erik­seen edes muistuttaa..?

    Joku irvileu­ka voisikin kysyä pikem­minkin, että ehkä siemenslaisil­la onkin rys­simisen eikä suinkaan onnis­tu­misen perinne? 🙂

    Rys­si­hän Siemens alkuaikoinaan sähkö­val­o­toim­i­tuk­sen eräälle englan­ti­laiselle pikkukaupungille niin ruhti­naal­lis­es­ti, että kaupun­ki jou­tui palaa­maan takaisin kaa­su­val­on aikaan…

    Automaat­timetron puut­tumi­nen on pelkästään penseää. Pimeä kaupun­ki sen sijaan katastrofaalista.

    Ehkä niis­säkin pro­jek­teis­sa jois­sa Siemens on onnis­tunut, se onkin johtunut enemmän/enimmäkseen siitä, että siemenslaiset ovat vain enem­män tai vähem­män onnis­tuneesti oppi­neet varsi­naisen työn aikana kor­jaa­maan tekemiään virheitä sitä mukaa kuin niitä on tul­lut “pyytämät­tä ja yllät­täin”, ja/tai laskun kuit­taa­ja — joka aika usein edus­taa veron­mak­sajia — on vain tyy­tynyt julis­ta­maan han­kkeen Onnis­tuneek­si™ soraäänistä huolimatta?

    Siis siitä huoli­mat­ta, että pahim­mil­laan sekä aikataulu että bud­jet­ti on ylitet­ty moninker­tais­es­ti ja laadun sijaan on saatukin pelkkää sut­ta ja sekun­daa, jon­ka jälk­i­lasku seu­raa perästä — parhaim­mil­laan toki vas­ta kun kaik­ki vas­tu­us­sa olleet ovat jo päässeet vetäy­tymään ansiokkaalle eläkkeelle…

    Nykyään on käytän­nössä melkein­pä mah­do­ton­ta taval­lisen ihmisen edes ottaa minkään­laista kan­taa näi­hin miljoona- tai mil­jardi­hankkeisi­in kos­ka IHAN KAIKKI on julis­tet­tu lähtöko­htais­es­ti liikesalaisuudeksi.

    On se saatana jos laskun kuit­taaval­la veron­mak­sa­jalle ei ole oikeut­ta päästä tarvit­taes­sa jok’ikiseen lip­puseen ja lap­puseen käsik­si tiedon­janon­sa sammuttaakseen.

    Puhutaan läpinäkyvyy­destä, mut­ta aika heikosti nyky­maail­mas­sa enää on mah­dol­lista nähdä… Ei se näin voi — eikä saa — mennä.

    ***

    Toteaisinkin lopuk­si, että eikö ole pikem­minkin niin, että näil­lä iki­aikaisil­la jät­tiläisil­lä on intres­seis­sä nimeno­maan säi­lyt­tää sta­tus quo mah­dol­lisim­man pitkään eikä suinkaan särkeä sitä?

    Että oikeas­t­aan vas­ta inter­net ja tekni­ikan hin­nan yleinen — ja kiihtyvä — rom­ah­dus on mah­dol­lis­tanut näi­den mul­ti­tu­di­en pien­ten ja ket­te­rien yri­tys­ten syn­nyn jot­ka lop­ul­ta pakot­ta­vat toiv­ot­toman byrokraat­tisik­si, hitaik­si, sekä todel­liseen tai pelkkään kuvit­teel­liseen val­taan takar­tu­viksi muut­tuneet kor­po­raa­tiot uusi­u­tu­maan — tai sit­ten kuole­maan pois.

    Kaikin tavoin etabloituneessa ase­mas­sa ole­van on paljon vaikeampi ottaa riske­jä vaik­ka muu­tostarve näky­isikin selvänä ja tämä vieläpä sisäis­tet­täisi­in enem­män tai vähem­män kaut­ta lin­jan (muu­tosvas­tar­in­taisu­ut­ta­han esi­in­tyy aina kos­ka se on monas­ti ihan perustel­tukin posi­tio KUNHAN se ei perus­tu pelkästään omi­in tun­neta­son järkeilyihin).

    Muista Tolosen nimeltä maini­tu­ista fir­moista esimerkik­si Kone tekee edelleenkin hisse­jä (ja liuku­por­tai­ta yms.) jot­ka toimi­vat pääpi­irteit­täin sitä samaa mekani­ikkaa nou­dat­taen joka on tut­tu jokaiselle fysi­ikan perustei­ta lukeneelle.

    Ei ole sat­tumaa, että juuri Elon Musk funtsii miten ihmis­ten liikut­telu — yht­enä esimerkkinä Hyper­loop — voitaisi­in jär­jestää tule­vaisu­udessa nyky­istä paljon tehokkaammin.

    Kone(kin) voisi miet­tiä samaa jut­tua, mut­ta ei sitä tee. Luul­tavak­si sik­si kos­ka “aina ennenkin on pär­jät­ty tekemäl­lä niin kuin aina”.

    Ymmärtääk­seni myöskin Mie­len jääkaap­pi­pakas­timet toimi­vat edelleenkin saman iki­wan­han peri­aat­teen mukaan. Ei sik­si, että se olisi paras ratkaisu pitää ruo­ka syömäkelpoise­na vaan sik­si, että se on helpoin kun ei tarvitse has­sa­ta rahaa parem­paan innovointiin.

    Innovoin­ti­han on kallista — tai ainakin aikaa vievää — eikä se siltikään takaa menestystä.

    Näiltä jät­tiläisiltä on vain jos­sain vai­heessa päässyt uno­h­tu­maan, että joskus nekin oli­vat pieniä yhden kah­den hen­gen nyrkkipa­jo­ja jos­sain kämyisessä varas­ton nurkas­sa jois­sa uskot­ti­in, että asi­at voi — ja v*ttu pitää — tehdä parem­min, ja kun muut eivät näyt­täisi sitä tekevän, niin me teemme sen perskules.

    And the rest is history…

  164. mais­teri:
    Täl­lä tavoin Suomel­la, suomenkielel­lä, kult­tuuril­la ja suo­ma­laisil­la olisi tule­vaisu­us vielä v. 3000. Tämä on kaikkein upein ske­naario, tule­vaisu­u­denku­va Suomelle. Toiv­ot­tavasti se toteu­tuu mah­dol­lisim­man pian, jot­ta maas­tamme olisi vielä mah­dol­lisim­man paljon hyvääjäljellä.

    Tässä kaik­ki nyt odot­telemme henkeä pidätellen, että herra/rouva mais­teri ryhtyy sanoista tekoihin…?

    Vai onko nyt niin, että on sit­ten­gin paljon kivämpi vaan mus­sut­taa himas­sa siitä miten poliitikot/vassarit/virheät/etc tuhoa­vat Suomen OIKEILTA suomalaisilta?

    Avaa nyt vähän tarkem­min suun­nitelmia sen suh­teen, että miten olet ajatel­lut tem­pun tehdä…

    Sil­lä itse­hän kan­natan ihan kaikkien fak­tioiden itsenäistymistä sikäli mikäli siihen vaan halua tun­tuu ole­van. Knock your­selves out vaan.

    Se mitä yritän tässä sanoa on, että älä tyy­dy toivo­maan vaan ala työsken­nel­lä sen eteen, että unel­masi parem­mas­ta Suomes­ta voisi joskus toteutua.

    Kyl­lä mäkin lupaan pistäy­tyä visi­it­il­lä Uudessa Uljaas­sa Suomen­maas­sa… mikäli viisu­mi suinkin myönnetään.

  165. Lopuk­si varsi­naiseen aiheeseen eli Eurostoli­iton vahvistamiseen…

    Evert the NeveR­est:

    Minä en halua kuu­lua Euroopan Unioni­in, enkä halua mak­saa sen jäsenmaksuja. 

    Kaikil­la pitäisi olla sama vapaus.

    Yhteiskun­nas­sa elämi­nen nyt vaan vaatii sen, että eletään niiden pelisään­tö­jen mukaan jot­ka kul­loinkin voimas­sa on.

    Pöpe­likössä voit olla ihan rauhas­sa oma ittes ilman, että kukaan tulee sua sieltä väkipakol­la hake­maan ihmis­ten ilmoille.

    Tai jos EU:ssa elo ei noin niin kuin lähtöko­htais­es­ti miel­lytä, niin oletkos sitä funtsin­ut, että poiskin pääsee…?

    Maail­mas­sa on paljon hieno­ja paikkoa jois­sa olla ja yrit­tää. Käy kat­tomas­sa jos joku niistä sat­tuis miel­lyt­tämään sinuakin.

    Muus­sa tapauk­ses­sa alkaa v*tuttaa tuol­lainen tarhaikäi­nen mussutus…

    ***

    Itse olen fed­er­aa­tion kannalla.

    Par­jaa­mas­sani Hesaris­sa (viime sun­nun­tain jutus­sa) her­ra Filosofi tuli perustelleek­si (ehkä tiedosta­mat­taan?) mik­si liit­to­val­tio­ta tarvi­taan ja ennen kaikkea mik­si se olisi nimeno­maan pien­ten val­tioiden etu.

    Vain liit­to­val­tio­ta­sol­la voidaan aidosti päästä sitovi­in ratkaisui­hin sen mit­takaa­van kysymyk­sis­sä joi­ta vaikka­pa pank­ki- ja pako­laiskri­isit ovat olleet (ja ovat muuten edelleenkin).

    Liit­to­val­tio hyödyt­tää pieniä eli heikko­ja mai­ta juuri sitä kaut­ta, että toisin kuin nyt mis­sä isot val­tiot käyt­tävät aina kun siltä vaan tun­tuu äärim­mäisen epädemokraat­tista sanelupoli­ti­ikkaa (tarvit­taes­sa kokon­aan EU:n varsi­nais­ten rak­en­tei­den ulkop­uolel­la), EU:n muuttues­sa tosi­asial­lisek­si fed­er­aa­tiok­si, täl­laista ei voisi tapah­tua kos­ka kaikkien ään­tä pitäisi kuul­la, mikä tarkoit­taisi käytän­nössä sitä, että heikot maat voisi­vat liit­toutua keskenään (ja tarvit­taes­sa lisäk­si jonkun ison maan kanssa) ja sitä kaut­ta pyrk­iä tor­ju­maan päätök­siä jot­ka hyödyt­tävät etunenässä iso­ja mai­ta (tai vain jotakin isoa eli suomek­si Ger­ma­ni­aa) ja vas­taavasti tek­i­sivät hal­laa pie­nille maille.

    Tämä muis­tut­taisi alku­un jonkin­laista vil­liä länt­tä, mut­ta se pakot­taisi pian kaik­ki pyrkimään hake­maan riit­tävän hyviä kom­pro­mis­se­ja kos­ka se olisi lop­ul­takin ain­oa toimi­va tapa saa­da aikaan posi­ti­ivista kehi­tys­tä joka hyödyt­täisi pitkässä juok­sus­sa KOKO liit­to­val­tio­ta eikä vain joitakin osia siitä.

    Tähän pyrit­täisi­in myös siitä syys­tä, että ei ole hyvä antaa kil­pail­i­joille (Amerikalle, Kiinalle, etc.) kuvaa, että Euroopan Liit­to­val­tio olisi sisäis­es­ti heikko eli kyvytön saa­maan aikaan päätök­siä — puhu­mat­takaan tuloksia.

    Mitä samaisen jutun toisen “myytin” kumoamiseen tulee (että EU naut­tisikin itseasi­as­sa kansalais­ten luot­ta­mus­ta — ja on aina naut­tin­utkin), niin aika kri­it­tis­es­ti kyl­lä tähän havain­toon itse suhtautuisin.

    Sil­lä ne jot­ka ylipäätään vaivau­tu­vat vas­taa­maan Euro­barome­trei­hin yms. ovat jo lähtöko­htais­es­ti EU myön­teisem­piä, joten se siitä tulosten yleistettävyydestä.

    Ihmis­ten on myös men­taalis­es­ti paljon helpom­pi “uskoa” johonkin etäiseen (tässä tapauk­ses­sa EU:iin) kuin siihen mitä tapah­tuu hei­dän omien silmien­sä edessä päivit­täin, eli tässä tapauk­ses­sa luot­taa omien hal­li­tusten­sa tekevän vii­sai­ta päätöksiä…

    Usein kyse­ly­tutkimuk­si­in myös tyyp­il­lis­es­ti vas­tataan sen mukaises­ti miten vas­taa­ja toivoisi eli halu­aisi tilanteen ole­van (vaik­ka arkiset havain­not eivät juuri tuk­isikaan maini­tun näke­myk­sen todenperäisyyttä).

    Tavis­ta­han ei juurikaan kiin­nos­ta mitä EU:ssa ollaan päät­tämässä — saati päätet­ty, he ovat ulkois­ta­neet tämän seu­raus- ja reagoin­tipros­essin pait­si eu-byrokraateille ennen kaikkea koti­maan poliitikoille/puolueille jot­ka onnis­tuneesti tai vähem­män onnis­tuneesti infor­moi­vat tavista siitä mitä on päätet­ty ja ennen kaikkea mitä tule­man pitää.

    Kun EU:ssa ollaan niin se on taval­laan muut­tunut osak­si nor­maalia arkea, toisin sanoen, se on arkipäiväistynyt.

    Suurin osa hyväksyy elämän — ehkä nuris­ten mut­ta kuitenkin — sel­l­aise­na kuin se juuri täl­lä het­kel­lä sat­tuu olemaan.

    On men­taalis­es­ti paljon vaikeampi alkaa ajatel­la, että mitäs sit­ten jos EU:ta ei olisikaan, jos päät­täisim­mekin ero­ta EU:sta.

    Juuri tämä seik­ka, että useimpi­en ihmis/ammattiryhmien ei EU:a tarvitse akti­ivis­es­ti pohtia, saa pääosan jengistä suh­tau­tu­maan siihen lähtöko­htais­es­tikin (pas­si­ivisen) myön­teis­es­ti — tai vähin­täänkin neutraalisti.

    Ne puolestaan jot­ka joutu­vat EU:n takia täyt­tämään lomakkei­ta (far­mar­it), tai jot­ka ovat syys­tä taik­ka tois­es­ta joutuneet työt­tömik­si, tai peräti pudon­neet ns. kelka­s­ta kokon­aan, niin heille on aika tyyp­il­listä arjes­sa alkaa pohdiskel­la, että kuinka­han hyvä jut­tu tämä EU nyt oikein onkaan?

    Pois­potkit­tu paper­im­ies syyt­tää ensin työ­nan­ta­jaa — aivan oikein muuten — sopimuk­sen rikkomis­es­ta (siis olet­taen, että tehdas eli työläiset ovat yltäneet niihin tulostavoit­teisi­in joista olti­in “sovit­tukin”), mut­ta kun omis­ta­ja siihen sanoo, että se on tää glob­al­isaa­tio — niin kuin onkin — että muual­la nyt vaan on halvem­paa tuot­taa bulkkia… Että oikeas­t­aan se, että te yli­titte tavoit­teet osoit­taa vaan entistäkin selvem­min sen, että sama voidaan tehdä muual­lakin — ain­oas­taan paljon edullisem­min. Tsori, että pidet­ti­in turhaa toivoa yllä, pai te vej.

    Kos­ka pois­potkit­tu ei voi tap­paa her­ra Glob­al­isaa­tio­ta, se käy sen kimp­pu­un jon­ka kimp­pu­un se sen­tään voi käy­dä: poli­itikko­jen, EU:n, mamu­jen, jne.

    ***

    Ylipäätään pidän sin­isilmäisenä sel­l­aista ajat­te­lu­ta­paa, etteikö EY/EU-pro­jek­tis­sa nimeno­maan olisi lop­ul­takin kyse siitä, että miten saa­da aikaisek­si enem­män tai vähem­män toimi­va Euroopan Liit­to­val­tio ilman, että se näyt­täisi kuitenkaan kansalais­ten silmis­sä niin selkeästi sellaiselta.

    Se, että suuri filosofi ei tätä onnis­tu näkemään, ei oikeas­t­aan yllätä allekir­joit­tanut­ta yhtään.

    Siis tot­ta hel­vetis­sä kaikki­in sopimus­pru­jui­hin kan­nat­taa AINA jät­tää optio toiselle sopi­jaos­a­puolelle antaa paljon enem­mänkin mitä toinen sopi­jaos­a­puoli olisi villeim­mistä kuvitelmis­sakaan toht­in­ut tältä vaatia.

    Ihan jo sik­si, että joku voi allekir­joit­taa jo vahin­gos­sakin. Joskus kynä liukas­tuu ikävästi paper­il­la aikaansaaden harakan­varpaan jon­ka suuret oraakke­lit voivat tulki­ta allekirjoitukseksi. 🙂

    Eihän siinä koskaan mitään häviä, ain­oas­taan voi joskus jotain voittaa.

    Varsinkin jos on ollut niin taita­va lakimies käytet­tävis­sä, että on osan­nut argu­men­toi­da mik­si “ehdot­ta­mamme lisäys sopimus­pa­peri­in itseasi­as­sa hyödyt­tää Teitä”.

    Logi­ik­ka on vähän sama kuin kysy­isi baaris­sa jokaiselta eteeno­su­val­ta naiselta, että saiskos pesää? Niin usko­mat­toma­l­ta kuin se kuu­lostaakin, sitä pesää voi yllät­täen tul­lakin — ja on tullutkin.

    Taval­laan se mikä alkaa säälit­tävyytenä muut­tuukin jos­sain vai­heessa san­gen koomisel­la taval­la itse­var­muudek­si — mikä tutkimusten mukaan tun­netusti lisää paritteluhaluja.

    Niin tai näin, vaati­nee muutenkin filosofin tasoista jumi­tu­saivoa hakea seli­tyspolkua 2010-luvun EU:n nykyti­laan ynnä ihmis­ten arvo­maail­maan sotien jälkeis­es­tä poli­it­tis­es­ta todel­lisu­ud­es­ta ja sen aikaises­ta asenneilmastosta…

    Mut­ta kuten aina point­ti epäilemät­tä valke­nee kyl­lä toiselle Filosofille. 🙂

  166. Ossi Sare­so­ja: Lisäk­si finanssi­markki­nathan ovat vain välikäsi esim säästäjien ja sijoit­ta­jien yms. välil­lä. Jos ostat esim jonkun yri­tyk­sen liik­keelle laskemia velka­kir­jo­ja, niin oletet­tavasti kyseinen yri­tys sit­ten tekee saa­mal­laan rahoituk­sel­la myös investoin­te­ja. Tuo paper­it vs. varsi­nainen tuotan­to ei tarkoi­ta mitään. 

    Mik­si ole­tat kyseessä ole­van yri­tys­ten velka­kir­jo­ja? Entäs johdan­naiset ja kurssikeinot­te­lut. Niil­lä markki­noil­la­han suurin osa rahas­ta liikkuu. Niistä ei rahaa päädy yri­tyk­selle. Ja vaik­ka pää­ty­isikin, yri­tys ei investoi, ellei investoin­tia voi kuo­let­taa kysyn­nän kaut­ta, vaan mak­saa osinko­ja tms., jot­ka toden­näköis­es­ti sijoite­taan enim­mäk­seen takaisin paperei­hin. Ei siitä mene kulu­tuk­seen juuri mitään.

Vastaa käyttäjälle Tero Tolonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.