Vähän tarkemmin iirin kielen asemasta EU-byrokratiassa.

Sain aikaan suuren hässäkän twit­teris­sä oheisel­la viestillä

Ker­too jotain EU:sta, että Irlan­ti on voin­ut ilmoit­taa kuolleen kie­len Iirin EU:n viral­lisek­si kielek­si. Mak­saa vähin­tään sato­ja miljoonia.

Ensim­mäisek­si on san­ot­ta­va, että hin­ta-arvioni oli aivan pielessä, kos­ka iiri ei tosi­asi­as­sa ole samas­sa ase­mas­sa kuin muut EU:n 23 viral­lista kieltä. Sille ei kään­netä lainkaan kaikkia asi­akir­jo­ja eikä edes par­la­men­tis­sa ole simul­taan­i­t­ulkkaus­ta iirinkielelle. Kyse ei siis oikeas­t­aan olekaan EU:n viral­lis­es­ta kielestä vaan siitä, että iir­ille on annet­tu erään­lainen sym­bo­l­i­nen tun­nus­tus. Jos Helsin­ki ostaa ratikoi­ta, ei tar­jousasi­akir­jo­ja tarvitse julka­ista iiriksi.

EU ei siis ole toimin­ut tässä asi­as­sa niin hölmösti kuin kuvit­telin julk­isu­udessa olleesta tiedos­ta, että iiri olisi EU:n viralli­nen kieli siinä mis­sä vaikka­pa saksa.

Toisek­si iiri ei ole viral­lis­es­ti kuol­lut kieli, kos­ka sitä puhuu äidinkie­lenään 30 000 ihmistä. Tämänkin tiesin, mut­ta viesti­i­ni ei 140 merkin puit­teis­sa mah­tunut ”läh­es kuollut”.

Kie­len merk­i­tyk­ses­tä ker­toisi eniten se, kuin­ka moni lap­si saa iirinkielistä ope­tus­ta – siis niin, että esimerkik­si matem­ati­ikkaa opete­taan iirin kielel­lä. Sen tiedän, että Irlan­nis­sa kieltä yritetään elvyt­tää niin, että sen opiskelem­i­nen on pakol­lista, mut­ta iirinkie­len opiskelu on eri asia kuin iirinkieli­nen opiskelu.

En pidä silti järkevänä, että iiri on viralli­nen kieli. Min­un käsi­tyk­seni julkises­ta sek­torista on, että sen tulee tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon yhteistä hyvää mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokkaasti. Tuhan­sien sivu­jen kään­tämi­nen vain tas­a­puolisu­u­den nimis­sä iirik­si ilman että kukaan niitä koskaan lukee, on aika haaskaavaa. Luu­len­pa, että jos Irlan­nille tar­jot­taisi­in puol­ta sitä sum­mas­ta, joka nyt tähän turhaan kään­tämiseen menee käytet­täväk­si tei­den paran­tamiseen – tai iirinkie­len ase­man kohen­tamiseen ­- Irlan­ti ottaisi rahat mielellään.

Min­ulle tulleis­sa vas­tauk­sis­sa san­ot­ti­in, että ihmis­ten oikeus oman äidinkie­len käyt­töön on peru­soikeus, joka ei voi olla kiin­ni siitä, kuin­ka moni tätä kieltä puhuu. Tässä ei olla lainkaan loogisia. EU:n viral­li­sista kielistä puut­tuu iiri­in ver­rat­tuna hyvin suuria kieliä, esimerkik­si kata­laani, bas­ki ja romanikieli. Mis­sä hei­dän peru­soikeuten­sa on? Taitaa­pa saa­men kieltä puhu­vi­akin olla enem­män kuin iirin kieltä puhu­via, mut­ta saame ei ole viralli­nen kieli edes Suomes­sa tai Ruot­sis­sa.  Saame­laisalueil­la sitä on oikeus käyt­tää, mut­ta lain­säädän­töä ei julka­ista kokon­aisu­udessaan saameksi.

Eihän se niinkään voi olla, että EU-kansalais­ten peru­soikeus käyt­tää omaa äidinkieltään EU:n puit­teis­sa riip­puu siitä, sor­taako oma maa tätä kieltä vai ei.

Tosin tämä asia saat­taa ratke­ta hel­postikin. Jos Skot­lanti ei onnis­tu itsenäistymään Englan­nin alaisu­ud­es­ta, englan­ti putoaa EU:n viral­lis­ten kiel­ten joukos­ta – ellei Irlan­ti ilmoi­ta englan­tia sik­si yhdek­si kielek­si, jon­ka se voi ilmoit­taa. Englan­tia äidinkie­lenään puhu­via on Irlan­nis­sa sata ker­taa enemmän.

 

46 vastausta artikkeliin “Vähän tarkemmin iirin kielen asemasta EU-byrokratiassa.”

    1. Tiedot siitä, kuin­ka moni puhuu kotikie­lenä iir­iä näyt­tävät ole­van hyvin vai­htele­via ja riip­pu­van mit­taus­tavas­ta. Luotet­ta­va mit­tari kie­len yleisyy­delle on se, kuin­ka moni osal­lis­tuu iirinkieliseen opetuk­seen koulussa.
      Sil­lä kuin­ka moni osaa puhua iir­iä (pakolli­nen kieli koulus­sa) ei ole san­ot­tavasti tekemistä sen kanssa, pitääkö kie­len olla viralli­nen kieli EU:ssa. Parhait­en ihmiset kuitenkin otta­vat asi­akir­joista selvää oma­l­la kielellään. 

  1. Nyt kyl­lä ammut edelleen ohi.
    Kus­tan­nuk­sista: EU:n kään­nöskus­tan­nuk­set ovat kokon­aisu­udessaan jotakuinkin mil­jardin luokkaa, joten iiri­in ei sato­ja miljoo­nia uppoaisi, vaik­ka se olisikin täysin samas­sa ase­mas­sa kuin muut kielet. 

    Kuolleista kielistä: Puhu­jien lukumäärä on todel­la kinkki­nen jut­tu, mut­ta 30 000 on käsit­tääk­seni alakant­ti­in. Real­is­tisem­pi arvio olisi jos­sain 50 000 paikkeil­la. Lisäk­si kieltä puhuu moni muuten kuin äidinkielenä.
    Iiri ei ole val­taisa kieliryh­mä, mut­ta kaukana kuolleesta, ei “läh­es kuollut”.
    Iirinkielisiä on myös uskoak­seni enem­män kuin saa­menkielisiä (ainakin, jos huomioidaan, että saa­menkieliä on mon­ta), mut­ta tuo on sivuseikka. 

    Irlan­ti tar­joaa hyvää palvelua vähem­mistöryh­mälle, kos­ka sil­lä on tuo­hon mah­dol­lisu­us. Mik­si tuo­ta pitäisi käsitel­lä huonona tuh­lauk­se­na? Eikö kan­nat­taisi olla tyy­tyväi­nen, että edes tämä vähem­mistökieli saa tuke­van jalan­si­jan Euroopas­sa, ja kie­len puhu­jia palvellaan?
    Pitäisi siis miet­tiä, miten esimerkik­si baskin ja kata­laanin puhu­jia huomioitaisi­in parem­min, ei nyr­pis­tel­lä sille, että iir­iä kohdel­laan hyvin.

    1. Min­un huoleni oli siis pitkälti aihee­ton, kos­ka tosi­asi­as­sa iiri ei itsaasi­as­sa olekaan EU:n viralli­nen kieli samal­la taval­la kuin Ran­s­ka ja Sak­sa. Vain mur­to-osa aineis­tos­ta kään­netään iirik­si, eikä edes par­la­men­tis­sa ole simul­taan­i­t­ulkkaus­ta iir­ille. Viral­li­sista kielistä aiheutuu muitakin kulu­ja kuin kään­nösku­lut, onhan myös yri­tys­ten tuotet­ta­va tar­jousasi­akir­jat viral­lisil­la kielillä.
      Edelleen, simual­taan­i­t­ulkkauk­ses­sa työn määrä- lisään­tyy kiel­ten määrän neliössä, tarkem­min san­ot­tuna tulkkauk­sia kiel­ten välil­lä on n(n‑1)/2. Tämän takia usein tulkkaus menee jonkin toisen kie­len kaut­ta, mut­ta lop­putu­losta ei kyl­lä enää kan­na­ta kuun­nel­la. Mut­ta iir­ille ei siis tulkata.

  2. Tuos­sakin osoi­tus twit­terin sopi­mat­to­muud­es­ta mihinkään asialliseen.

  3. Iiri on luul­tavasti ollut ihan hyvä veto Irlan­nil­ta. Joka tapauk­ses­sa he ovat kyen­neet varmis­ta­maan (EU:n rahoilla!)sen, että iirin kielistä kir­joitet­tua mate­ri­aalia on riit­tävästi ole­mas­sa ja sitä var­jel­laan hyvin. Sen var­al­ta, jos kävisi niin huonos­ti että puhut­tu kieli kuolisi ja joskus tule­vaisu­udessa kieltä halut­taisi­in elvyttää.

  4. Irlan­ti ja iirin kieli on suo­ma­laisit­tain mie­lenki­in­toinen tapaus kos­ka siinä saman­lai­sista lähtöko­hdista ja samoi­hin aikoi­hin irlan­ti­lainen kielipoli­ti­ik­ka teki päin­vas­taiset päätök­set kuin suo­ma­lainen ja pää­tyi melko tarkalleen päin­vas­taiseen lopputulokseen.

    1800-luvun alus­sa val­taosa Irlan­nin väestöstä puhui sivistyk­sel­lis­es­ti kehit­tymätön­tä iir­iä mut­ta kaik­ki yhteiskun­nan “korkeam­mat” toimin­not tapah­tu­i­v­at ylälu­okan käyt­tämäl­lä englan­nin kielel­lä. Eli kuten Suomes­sa suo­mi ja ruotsi.

    Päin­vas­toin kuin Suomes­sa, siel­lä paikalli­nen Snell­man (en nyt muista nimeä) argu­men­toi 1800-luvul­la että tie Irlan­nin nousu­un vie sen kaut­ta että rah­vaalle opete­taan englan­tia, niin että se pääsee osal­lisek­si kaikesta aikansa edis­tyk­ses­tä. Eroavaisuuk­sia Suomen tilanteeseen on tietysti se että meil­lä olti­in kah­den mörön välis­sä (Venäjä ja Ruot­si), kun taas irlan­ti­laisil­la vain se yksi.

    Jo 1800-luvun lop­ul­la jotkut Irlan­nin eli­itistä tuli­vat katumapäälle ja ryhdyt­ti­in toimi­in iirin kie­len nos­tamisek­si suos­ta mut­ta liian myöhään; varsinkin mas­si­ivi­nen USA-emi­graa­tio perunaru­ton aikoi­hin 1840-luvul­la oli katkaise­mas­sa iirin kie­len selkärankaa. Nälkäiset emi­grantit nimit­täin oli­vat juuri niitä joil­la iiri vielä oli aito äidinkieli.

    Nyt sit­ten Irlan­nis­sa tilanne on jos­sain määrin juuri päin­vas­tainen kuin Suomes­sa. On kak­si kansal­liskieltä joista selkeästi hal­lit­se­va on entisen emä­maan kieli, ja alku­peräisem­pi ja enti­nen val­takieli on ahdin­gos­sa. Iirin kieltä yritetään edelleen nos­taa suos­ta mut­ta vain osa irlan­ti­lai­sista on innol­la juones­sa mukana.

  5. Se että joku vaatii oma­llekin kielelleen viral­lista ase­maa EU:ssa on ihan ok. Se on hölmöä, jos EU vaatii, että kaik­ki paper­it pitää kir­joit­taa kaikil­la kielel­lä (tai kaik­ki palaver­it simul­taan­i­t­ulkata kaikille kielille).

  6. Tuo 30 000 taitaisi olla skot­ti­gaelin puhu­jien määrä. Joka tapauk­ses­sa ain­oa kelt­tiläi­nen kieli, jota oikeasti kuulee kadul­la puhut­tuna, on kymri.

  7. Mats: Sen var­al­ta, jos kävisi niin huonos­ti että puhut­tu kieli kuolisi ja joskus tule­vaisu­udessa kieltä halut­taisi­in elvyttää. 

    Mitä ihmeen järkeä on elvyt­tää kuol­lut­ta kieltä? Kie­limuuri on sanansa mukainen. 

    Maail­ma olisi aivan var­masti paljon rauhal­lisem­pi paik­ka, jos kaik­ki ihmiset puhuisi­vat samaa kieltä. Jäisi aika mon­ta turpi­in­ve­toakin tapahtumatta.

  8. Kaik­ki mitä totaeat iirin merk­i­tyk­ses­tä EUssa pätee myös ruotsin ase­maan Suomessa.

    Paljon tarpeet­to­mia kään­nöskus­tan­nuk­sia etc.

  9. Irlan­nis­sa osa viral­lis­es­ta sanas­tos­ta on iirik­si eikä englan­niksi, esim poli­isi­au­to­jen kyl­jessä lukee “Gar­da”.

    Saame­laisia on ylivoimaiseti eniten Nor­jas­sa, n 60.000, (joka ei ole EU-maa), sen jäl­keen eniten Ruot­sis­sa n 20.000 ja sit­ten vas­ta Suomes­sa, n 6000. Lisäk­si aika suuri osa saame­lai­sista puhuu koti­maansa val­takieltä äidinkielenään.

    Mun mielestäni olisi ihan oikein jos englan­ti lakkaisi ole­mas­ta viralli­nen kieli EU:n hallinnos­sa. Alka­isi­vat nuoret kiin­nos­tua muista kielistä kuin vain “ral­lienglan­nista”.

  10. Onko tuo tar­jous­pyyn­töa­sia tosi­aan noin? Olen ollut käsi­tyk­sessä, että esim. Helsin­ki saa julka­ista tar­jous­pyyn­tön­sä mil­lä tahansa EU:n viral­li­sista kielistä (siis esim. suomek­si) ja samal­la vaa­tia vas­tauk­sia itse määräämil­lään EU:n viral­lisil­la kielil­lä (eli esim. vain suomek­si, jos se vaikka­pa kar­sisi pois ei-halut­tu­ja kilpailijoita!).

    Ei kai sen­tään jokaista tar­jous­pyyn­töä pidä jokaisen kun­nan kään­nät­tää par­illekymmenelle kielelle?

    1. Jokin EU-elin kään­tää tar­jous­pyyn­nön kaikille viral­lisille kielille. Ilmais­es­ti siis ei kuitenkaan iir­ille, jon­ka viral­lisu­us on enem­män symbolinen
      .

  11. Osmo Soin­in­vaara uno­htaa tässä artikke­lis­sa sen että iirinkieli ei ole koskaan ollut vähem­mistökieli Irlan­nis­sa vaan englan­ninkieli oli pitkään val­taa pitäjien hal­lit­se­ma kieli joka oli ain­oa opetuk­sen ja hallinnon kieli ennen kun Irlan­nin tasaval­ta itsenäistyi.Iirinkieli oli käytän­nössä kiel­let­ty. Kun Irlan­ti sai itsenäisyy­den vuon­na 1922 iirinkielestä tuli viralli­nen kieli.

    Iirinkieli on myös tun­nustet­tu Pohjois-Irlan­nis­sa viral­lisek­si kielek­si englan­ninkie­len rin­nalle. Myös hyvin pieni vähem­mistökieli nimeltään ulsterin­skot­ti jota puhuu vain 30 000 ihmistä Pohjois-Irlan­nis­sa ja Irlan­nin tasaval­las­sa 100 000. 

    Itse asi­as­sa Irlan­nin tasaval­lan perus­tus­lain 8 pykälä määrit­telee iirinkie­len seuraavaksi;

    1. The Irish lan­guage as the nation­al lan­guage is the first offi­cial language.

    2. The Eng­lish lan­guage is recog­nised as a sec­ond offi­cial language.

  12. “ellei Irlan­ti ilmoi­ta englan­tia sik­si yhdek­si kielek­si, jon­ka se voi ilmoittaa”

    Onko Suomikin siis ilmoit­tanut ain­oak­si viral­lisek­si kielek­sen­sä suomenkielen?

    En halua viisas­tel­la kos­ka en tiedä mut­ta iiri ja englan­ti ovat kumpikin Irlan­nin viral­lisia kieliä samoin kuin suo­mi ja ruot­si Suomes­sa, tääl­lä jopa iiri tulee aina ensim­mäisenä, kyl­teis­sä sun muissa.

    Joku 50K enem­pi tahi vähempi nati­ivia puhu­jaa tääl­lä asustelee, Gal­wayn suun­nal­la suurin keskit­tymä. Siinä mielessä sama jut­tu kuin Suomes­sa että iir­in­puhu­jat ovat käytän­nössä läh­es jokainen bilin­gual, niinkuin suomen­ruot­salaisetkin (ehkä När­piötä lukuunottamatta).

    Mutjoo, ei se kieli täältä Irlan­nis­sa vuosikymme­nen asuneen näkökul­mas­ta kuol­lut ole. Ei sitä juurikaan Dublinis­sa kuule (muu­ta­ma ker­ta tänä aikana jon­ka tääl­lä viet­tänyt) mut­ta län­nessä kyl­läkin, siel­lä se elää ja voi jos nyt ei hyvin niin ainakin kohtuullisesti.

    Käväse Osmo (kun­nioi­tan sua poli­itikkona, ei vit­tuilua liity tähän avau­tu­miseeni, äänestänytkin muis­taak­seni ker­ran sua) tosi­aan joskus Gal­wayssa niin saat päivitet­tyä pikkasen näke­myk­siäsi, ran­nikkok­ieli niinkuin Suomessakin 🙂

    1. Olen ymmärtänyt asian niin, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­teloon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­tanut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tarvin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroaisi EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoaisi pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

  13. “Tosin tämä asia saat­taa ratke­ta hel­postikin. Jos Skot­lanti ei onnis­tu itsenäistymään Englan­nin alaisu­ud­es­ta, englan­ti putoaa EU:n viral­lis­ten kiel­ten joukos­ta – ellei Irlan­ti ilmoi­ta englan­tia sik­si yhdek­si kielek­si, jon­ka se voi ilmoit­taa. Englan­tia äidinkie­lenään puhu­via on Irlan­nis­sa sata ker­taa enemmän.”

    En tiedä kuin­ka kyseis­ten maid­en asukkaat suh­tau­tu­vat asi­aan, mut­ta toinen ratkaisut voisi kai olla se, että Bel­gia tai Itä­val­ta ilmoit­taisi englan­nin. Tai sit­ten englan­ti pois­tu­isi viral­lis­ten kiel­ten luet­telosta, mut­ta toimisi sit­ten muuten vaan lin­gua francana.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen ymmärtänyt asian niin, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­teloon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­tanut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tarvin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroaisi EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoaisi pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

    Mie­lenki­in­toista mikäli asia menee todel­lakin noin. Jos nyt brex­it tapah­tuu (itse en tämän­hetkisen tietämyk­seni perus­teel­la usko siihen, britit osaa­vat poli­ti­ikan) niin tässähän saat­taa käy­dä sit­ten niin jot­ta englan­ti tip­puu EU:n kielilistal­ta pois, siihen on lain­säädän­nöl­liset syyn­sä mik­si iiri tulee tääl­lä kyl­teis­sä ensimmäisenä.

  15. Tääl­lä ei vaiku­ta pakko­ruot­si vaan pakkoi­iri, joutu­vat jopa luke­maan sitä kuu­den vuo­den sijas­ta kym­menisen vuot­ta, kaik­ki koulu­tusas­teet huomioiden, jotkut jopa 12 vuot­ta (har­va sitä siitä huoli­mat­ta suju­vasti puhuu, fak­tis­es­ti aika iden­ti­nen tilanne suo­ma­lais­ten ruotsinkie­len opet­telun kanssa, et pääse treenaa­maan puhu­mista joten kieli ei jää aktiiviseksi).

    Nää ei tee tääl­lä kaikkia asioi­ta todel­lakaan fik­susti, iirin kohdal­la voidaan puhua resurssien hukkaamis­es­ta per excel­lence. Poli­it­ti­nen tah­to kuitenkin on ollut sen­ver­ta vank­ka että iirin ase­ma on kohtu­ullisen semen­toitu paikalliseen lain­säädän­töön, siinä mielessä tässä ei todel­lakaan puhuta mis­tään kuriositeetista.

  16. Ei pidä uno­htaa Mal­taa, jon­ka viral­liset kielet ovat Mal­ta ja Englan­ti. Mal­ta on EU:n viralli­nen kieli. 

    Tosi­asi­as­sa Englan­nin kieli ei ole lähdössä mihinkään, kos­ka pois­t­a­mi­nen vaatisi yksimielisen päätök­sen Euroop­pa-neu­vos­tossa, eikä ehkä Ran­skaa luku­unot­ta­mat­ta kie­len pois­tamiseen ole haluja. 

    Irlan­ti ja Mal­ta luon­nol­lis­es­ti äänestäi­sivät vas­taan. Suomikin varmaan.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Jokin EU-elin kään­tää tar­jous­pyyn­nön kaikille viral­lisille kielille. 

    Tar­jous­pyyn­tö ja han­k­in­tail­moi­tus ovat kak­si eri asi­aa. Ainakaan tar­jous­pyyn­töä ei mikään EU-elin kään­nä millekään kielelle. Varsi­naista tar­jous­pyyn­töä ei tarvitse edes millekään EU-elimelle lähettää.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen ymmärtänyt asian niin, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­teloon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­tanut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tarvin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroaisi EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoaisi pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

    Juuri noin.
    Englan­ti on viralli­nen kieli Mal­tal­la ja Irlan­nis­sa, mut­ta ne ovat ilmoit­ta­neet EU:lle toisen viral­lisen kielensä. 

    Englan­ti ei muuten tule katoa­maan EU:sta. EU:n virkamiehet ovat jo toden­neet, että englan­nin kohdal­la vään­net­täisi­in joku poikkeus, vaikkei sitä kukaan viral­lis­es­ti kielek­si ilmoit­taisikaan. Se on niin mon­es­sa kohtaa käytän­nön työkie­lenä EU:ssa, ettei siitä halu­ta luopua.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Mal­ta taitaa olla englanninkielinen.

    Kyl­lä mal­tan kieli on ihan oike­as­sa arkikäytössä Mal­tan kansal­liskieli ja samal­la ain­oa kieli, jota kaik­ki syn­type­r­äiset mal­ta­laiset ylipään­sä osaa­vat. Englan­tia osaa 85–90 % ja ital­i­aakin yli puo­let, mut­ta läh­es kaikkien äidinkieli on silti malta.

    Ja hei te kaik­ki innokkaat kielistä huole­hti­jat: suomen kielessä kiel­ten nimet kir­joite­taan pienel­lä alkukir­jaimel­la ja erik­seen, siis sanali­itoik­si. Siis esimerkik­si englan­ti tai englan­nin kieli, mut­ta ei Englan­ti, englan­ninkieli, Englan­nin kieli tai Englan­ninkieli. Ihme­tel­lä täy­tyy tätä kiin­nos­tus­ta kieli­ai­heiseen keskustelu­un, kun näin monel­la näyt­tää ole­van (oletet­tavasti) oman äidinkie­len­sä perusasi­at näin pahasti hukassa.

  20. Tom­mi Uschanov: Ja hei te kaik­ki innokkaat kielistä huole­hti­jat: suomen kielessä kiel­ten nimet kir­joite­taan pienel­lä alkukir­jaimel­la ja erik­seen, siis sanali­itoik­si. Siis esimerkik­si englan­ti tai englan­nin kieli, mut­ta ei Englan­ti, englan­ninkieli, Englan­nin kieli tai Englanninkieli.

    En tun­nus­ta ole­vani kovinkaan innokas kielestä huole­hti­ja, ja min­un kieliko­r­vaani on selvästi oikein sanoa englan­nin kieli eikä englan­ninkieli. Mut­ta onko oikeasti englan­ninkieli­nen väärin? Kyl­lä min­un kielikorvaani/silmääni kalskah­taa vähän omi­tuiselta ja nenässä haisee yhdys sana-virhe ja elämäm koulu jos joku kir­joit­taa “ruotsin kieli­nen kirja”

  21. Kuollei­den kiel­ten elvyt­tämiseen ei tulisi käyt­tää julk­ista rahaa, ei myöskään pien­ten kiel­ten keinotekoiseen ylläpitämiseen. Tule­vien sukupolvien näkökul­mas­ta on sitä parem­pi, mitä vähem­män kieliä ja mitä parem­min ihmiset ymmärtävät toisi­aan. Val­ta­van kielisekamel­skan ylläpitämisel­lä ja tukemisel­la ei ole mui­ta kuin sen­ti­men­taal­isia perusteita.

  22. Sylt­ty: Mitä ihmeen järkeä on elvyt­tää kuol­lut­ta kieltä? Kie­limuuri on sanansa mukainen. 

    Maail­ma olisi aivan var­masti paljon rauhal­lisem­pi paik­ka, jos kaik­ki ihmiset puhuisi­vat samaa kieltä. Jäisi aika mon­ta turpi­in­ve­toakin tapahtumatta.

    Viestin­tä olisi eit­tämät­tä tehokkaam­paa jos kaik­ki suos­tu­isi­vat opet­tele­maan yhden yhdessä sovi­tun lin­gua fran­can — mut­ta onko tämä lainkaan toden­näköistä? Vas­taan itse: ei. 

    Maail­ma olisi kyl­lä huo­mat­tavasti vähem­män mie­lenki­in­toinen mes­ta jos jokainen ei saisi LISÄKSI mokeltaa kielel­lä — tai kielil­lä — jonka/jotka hyväk­si kokee..

  23. R.Silfverberg:
    Irlan­nis­sa osa viral­lis­es­ta sanas­tos­ta on iirik­si eikä englan­niksi, esim poli­isi­au­to­jen kyl­jessä lukee “Gar­da”.

    Saame­laisia on ylivoimaiseti eniten Nor­jas­sa, n 60.000, (joka ei ole EU-maa), sen jäl­keen eniten Ruot­sis­sa n 20.000 ja sit­ten vas­ta Suomes­sa, n 6000. Lisäk­si aika suuri osa saame­lai­sista puhuu koti­maansa val­takieltä äidinkielenään.

    Mun mielestäni olisi ihan oikein jos englan­ti lakkaisi ole­mas­ta viralli­nen kieli EU:n hallinnos­sa. Alka­isi­vat nuoret kiin­nos­tua muista kielistä kuin vain “ral­lienglan­nista”.

    Eivät nuoret — ihmiset ylipäätään — ole “kiin­nos­tunei­ta” englan­nista sik­si että EU vaan sik­si että se on tämän ajan latina. 

    Bro­ken Eng­lish on maail­man eniten puhut­tu kieli ja huonos­ti tai vält­tävästi ymmär­ret­ty englan­ti maail­man, noh, ymmär­re­tyin kieli.

  24. Tom­mi Uschanov: Kyl­lä mal­tan kieli on ihan oike­as­sa arkikäytössä Mal­tan kansal­liskieli ja samal­la ain­oa kieli, jota kaik­ki syn­type­r­äiset mal­ta­laiset ylipään­sä osaa­vat. Englan­tia osaa 85–90 % ja ital­i­aakin yli puo­let, mut­ta läh­es kaikkien äidinkieli on silti malta.

    Ja hei te kaik­ki innokkaat kielistä huole­hti­jat: suomen kielessä kiel­ten nimet kir­joite­taan pienel­lä alkukir­jaimel­la ja erik­seen, siis sanali­itoik­si. Siis esimerkik­si englan­ti tai englan­nin kieli, mut­ta ei Englan­ti, englan­ninkieli, Englan­nin kieli tai Englan­ninkieli. Ihme­tel­lä täy­tyy tätä kiin­nos­tus­ta kieli­ai­heiseen keskustelu­un, kun näin monel­la näyt­tää ole­van (oletet­tavasti) oman äidinkie­len­sä perusasi­at näin pahasti hukassa.

    Touché. Toisaal­ta mon­ellekaan pilkun­vi­ilaus ei ole se tärkein point­ti vies­timisessä. Useim­mille riit­tää, että viesti menee per­ille. Vaik­ka täällä(kin) on paljon tahal­lista väärinymmärtämistä. Siitäkin moni saa­nee iloa omaan päiväänsä.

  25. “Olen ymmärtänyt asian niin, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­teloon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­tanut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tarvin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroaisi EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoaisi pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.”

    Kom­men­toin jo toisaalle, mut­ta selvitet­tyäni asi­aa näin ilmeis­es­ti ei käy. Se viral­lis­ten kiel­ten määrit­te­ly on tehty sopimuk­ses­sa, jos­sa ne kielet lis­tataan. Sopimus­ta, ja siis lis­taa voidaan muut­taa ain­oas­taan yksimielis­es­ti (eli yhdenkin maan vas­tus­tus estää muu­tok­sen). Englan­nin pois­t­a­mi­nen tuskin käy Irlan­nille, joten han­ke kaatuu jo siihen.

    Kari

  26. Laa­jem­min tässä on kyl­lä sel­l­ainen huolestut­ta­va seik­ka Suomen kannal­ta, että jos englan­nin ase­ma heikke­nee, niin se han­kaloit­taa myös mei­dän asioiden hoitoa. Mei­dän poli­itikot ja virkamiehet puhu­vat yleen­sä vähin­tään kohtu­ullista englan­tia, mut­ta sak­san ja ran­skan kanssa on hiljaisempaa. 

    Kari

  27. Sik­sikin hyvä olisi liit­to­val­tio. Viral­liset kielet: englan­ti, sak­sa ja ranska. 

    Ensim­mäistä osaa jokainen virkamies ja poli­itikko ja jos ei osaa niin töistä pois tai opet­telee ASAP. 

    Sak­sa on Oiroopan mah­tavin val­tio, myös väkirikkain. Entisen itäblokin mais­sa moni pait­si ymmärtää myös puhuu edelleen vält­tävästi tai peräti hyvin. 

    Ran­s­ka sik­si kos­ka his­to­ri­al­lis­es­ti diplo­ma­t­ian kieli ja jota bam­lataan monis­sa osis­sa Afrikkaa edelleenkin. Myös sik­si että EY/EU pitkälti Ran­skan aloit­ta­ma projekti. 

    Done.

  28. Suomen vien­ti syöksyy ja tääl­lä mietitään jotain kum­mallista kieltä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa.

  29. erk­ki nii­ni:
    Suomen vien­ti syöksyy ja tääl­lä mietitään jotain kum­mallista kieltä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa.

    Tuo erk­ki niinin kom­ment­ti on täl­lä het­kel­lä voit­ta­va. Sar­jan saat­te arvata. 

    Onko joku tosi­aan sitä mieltä, että täl­lä Osmon pal­stal­la on jotain merk­i­tys­tä Suomen vien­nille? Tai yleen­sä mihinkään asi­aan? Näperte­lyä tämä on ja aivan har­mi­ton­ta. Muu­ta­ma kir­joit­ta­ja ottaa nokki­in­sa sil­loin täl­löin ja blo­gin pitäjä on inha kun ei julkaises kaikkia kommentteja.

  30. erk­ki nii­ni:
    Suomen vien­ti syöksyy ja tääl­lä mietitään jotain kum­mallista kieltä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa. 

    Suomen ongel­mat ovat ihan kotiku­toisia. Liian korkea veroaste ja liikaa sään­te­lyä yhdis­tet­tynä liian hyvään sosi­aal­i­tur­vaan. Ilman EU-jäsenyyt­tä menisi vielä huonommin.

  31. erk­ki nii­ni:
    Suomen vien­ti syöksyy ja tääl­lä mietitään jotain kum­mallista kieltä. Voi tuo­ta EUn näpertlylinjaa.

    Kyl­lähän kun­nal­lispoli­itikon pitäsi aivan ehdot­tomasti blo­gis­saan miet­tiä vain ja ain­oas­taan Suomen val­tion kansan­ta­laouden kun­toon lait­tamista vien­tiä kehit­tämäl­lä, eikä mitään tyhjän­päiväisyyk­siä kuten EU:ta taik­ka kaava-asioita.

  32. Kari: Mei­dän poli­itikot ja virkamiehet puhu­vat yleen­sä vähin­tään kohtu­ullista englan­tia, mut­ta sak­san ja ran­skan kanssa on hiljaisempaa. 

    Mikäs ongel­ma tuos­sa on? Mei­dän poli­itikkom­m­me­han ovat opetelleen koulu­ruotsin ja kos­ka kaikkien poli­itikko­jen mielestä ruot­si on port­ti mui­hin kieli­in, niil­lä pohjil­la oppii sak­san ja ran­skan paris­sa viikossa.

  33. “Mikäs ongel­ma tuos­sa on? Mei­dän poli­itikkom­m­me­han ovat opetelleen koulu­ruotsin ja kos­ka kaikkien poli­itikko­jen mielestä ruot­si on port­ti mui­hin kieli­in, niil­lä pohjil­la oppii sak­san ja ran­skan paris­sa viikossa.”

    LOL

  34. Kalle: Suomen ongel­mat ovat ihan kotiku­toisia. Liian korkea veroaste ja liikaa sään­te­lyä yhdis­tet­tynä liian hyvään sosi­aal­i­tur­vaan. Ilman EU-jäsenyyt­tä menisi vielä huonommin.

    Höpö höpö, suosit­te­len ver­taa­maan eri maid­en talouskasvua, työl­lisyysastet­ta, brut­tokansan­tuotet­ta ja veroast­et­ta. Tässä vaik­ka aluk­si työllisyysaste:
    http://www.stats.govt.nz/~/media/Statistics/browse-categories/income-work/employment-unemployment/employment-rate-article/hlf-sep11-wkng-popn-empl-rate-oecd-cntry4.gif?w=522&h=617&as=1 http://ek.fi/wp-content/uploads/vko41_kokonaisveroaste.jpg

    Huo­maamme, että näi­den kah­den välil­lä ei ole korrelaatiota.

  35. Englan­ninkieli­nen on adjek­ti­ivi. Aivan kuten suo­ma­lainen, jean­paulsartre­lainen tai cris­tianoronal­do­mainen. Ne kir­joite­taan yhteen ilman välivi­ivo­ja. Sit­ten taas yleis­nimet eli sub­stan­ti­iv­it kuten englan­nin kieli kir­joite­taan noin.

    tcrown: En tun­nus­ta ole­vani kovinkaan innokas kielestä huole­hti­ja, ja min­un kieliko­r­vaani on selvästi oikein sanoa englan­nin kieli eikä englan­ninkieli. Mut­ta onko oikeasti englan­ninkieli­nen väärin? Kyl­lä min­un kielikorvaani/silmääni kalskah­taa vähän omi­tuiselta ja nenässä haisee yhdys sana-virhe ja elämäm koulu jos joku kir­joit­taa “ruotsin kieli­nen kirja”

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen ymmärtänyt asian niin, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa viral­lis­ten kiel­ten luet­teloon yhden kie­len. Englan­nin on ilmoit­tanut Englan­nin, joten Irlan­nin ei tarvin­nut sitä ilmoit­taa. Jos Ruot­si eroaisi EU:sta, joko suo­mi tai ruot­si putoaisi pois viral­lis­ten kiel­ten joukosta.

    Sitä ei tarvit­sisi sietää kovin pitkää. Kyl­lä kansa pakot­taisi Suomenkin eroa­maan EU:sta sen jäl­keen, kun päät­täjämme oli­si­vat sopi­neet ruo­tisinkie­len EU:n viral­lisek­si kieleksi.

  37. Sylt­ty:

    Maail­ma olisi aivan var­masti paljon rauhal­lisem­pi paik­ka, jos kaik­ki ihmiset puhuisi­vat samaa kieltä. Jäisi aika mon­ta turpi­in­ve­toakin tapahtumatta.

    Olen elävässä elämässä huo­man­nut, että kun joku kir­joit­taa “aivan var­masti” (tai “tietenkin” tms.) kan­nat­taa kohot­taa het­kek­si pysähtyä juuri siihen. Se on usein samaa kuin jos kir­joit­ta­ja ilmoit­taisi: “Enhän minä tästä oikeasti voi olla var­ma. Toivon että tämä nieltäisi­in pureksimatta. ”

    Näin halu­taan sanoa jotakin jämäkkää joka kor­vaa pitkät peruste­lut. Vähän kuin otet­taisi­in vauh­tia, jol­la huraute­taan heikon sil­lan yli.

    Siis usein, ei aina. En väitä, että nuo pari pikku­sanaa itsessään todis­taisi­vat mitään. Sanon itse jämäkästi vain ettei “var­muu­den” väit­tämiselle min­un mielestäni ole minkään­laisia perusteita.

    Hutut ja tut­sit? (Puhu­vat samaa kieltä.) Ser­bit, kroaatit ja bosn­jak­it? (Yrit­tävät nyt väit­tää puhu­vansa eri kieliä, vaik­ka eroa on vähem­män kuin savol­la ja suomel­la.) Preussi ja Itä­val­ta tai Chile, Peru ja Bolivia ennen muinoin? Katoliset ja protes­tantit Pohjois-Irlan­nis­sa vielä äsken? (En ole kuul­lut että kyseessä olisi ollut kieliriita.)

    Suo­mi vuon­na 1918? Eri­henkiset turk­in­puhu­jat juuri nyt?

    Käsit­tääk­seni isovenäjä ja ukraina eivät eroa aivan kauheasti. Naa­purimme Vlad P. yrit­tänee pyyhkäistä senkin esteen rauhaa ja ystävyyt­tä hait­taa­mas­ta. (Tässä on nyt hitu ival­lisu­ut­ta. Sekin on usein keino tekey­tyä varmem­mak­si kuin on. Myönnetään.)

    Olisi minus­takin kivaa jos ei ketään vedet­täisi nakkikiskalla turpi­in. Mut­ta jos ehdo­tuk­ses­sasi on ratkaisun avain, en usko, että se riit­tää. Myös pukeu­tu­mi­nen, hiusten­pitu­us, ilmeet, puoluekan­ta ja ihon­väri olisi vakioitava. 

    Ja mah­taisiko oxford-enkku puhekie­lenä olla öisen tur­val­lisu­u­den kannal­ta kaikissa olois­sa paras vai­h­toe­hto sit­tenkään? Jos ei, mikä enkku?

  38. Rogue:
    Kuollei­den kiel­ten elvyt­tämiseen ei tulisi käyt­tää julk­ista rahaa, ei myöskään pien­ten kiel­ten keinotekoiseen ylläpitämiseen. Tule­vien sukupolvien näkökul­mas­ta on sitä parem­pi, mitä vähem­män kieliä ja mitä parem­min ihmiset ymmärtävät toisi­aan. Val­ta­van kielisekamel­skan ylläpitämisel­lä ja tukemisel­la ei ole mui­ta kuin sen­ti­men­taal­isia perusteita.

    Olet väärässä. Ymmärtämi­nen on hyvä asia, mut­ta ulkon­ais­es­ti saman kie­len käyt­tämi­nen ei takaa sitä. Pikem­minkin päin­vas­toin, se harhaut­taa. Perhepiirissäkin.

    Käsit­tääk­seni Jenkkilässä puhutaan varsin yleis­es­ti enkkua. Jostain syys­tä ne pelkäävät ja ampu­vat toisi­aan. Jokin ei täsmää.

    Kyl­lä min­unkin puolestani kaup­pa- ja mui­ta sopimuk­sia – joiden ei tarvitse sisältää mitään vivahtei­ta – voisi tehdä jol­lakin yksinker­tais­te­tul­la puoli-keinotekoisel­la kielel­lä, jon­ka osa­puo­let hyväksyvät. Var­maankin myös for­ma­lin logi­ikan kysymyk­siä voitaisi­in käsitel­lä sel­l­aisel­la. Ehdotan inter­lin­guaa. Kokeilin juuri äsken. Tun­tuu aika helpol­ta ymmärtää heti ja var­maankin helpol­ta oppia paremmin.

    =

    Mitä ns. hyö­tyä luon­nol­lis­ten kiel­ten mon­i­naisu­ud­es­ta on? Samaa kuin rin­nakkaisten ja sisäkkäis­ten kult­tuurien moninaisuudesta.

    Yhtäältä se on tur­val­lisu­uskysymys samal­la tavoin kuin ihmis­ten ja muun eliökun­nan geneet­ti­nen diver­si­teet­ti. Eri kiel­ten rak­en­teet ja käsite­varas­tot anta­vat eri­laisia näkökul­mia asioi­hin. Arvaa­mat­tomi­in haasteisi­in on helpom­paa jotenkin sopeu­tua, joukkon­akin, jos kaik­ki eivät ole aivan saman­laisia tavoil­taan ja ajattelultaan. 

    Toisek­si asi­a­sisältö­jen kään­tämi­nen kieleltä toiselle – varsinkin jos näi­den rakenne on eri­lainen – pakot­taa pätevän kään­täjän miet­timään, mitä jos­sakin todel­la san­o­taan. Se pal­jas­taa aukko­ja ja hämäryyk­siä yhtä hyvin arki­a­jat­telus­sa kuin lakitek­steis­sä. Näen­näis­es­ti suju­van tai hienol­ta kuu­losta­van tek­stin tyhjyys, epä­selvyys tai tulkin­nan­varaisu­us tulee näkyväk­si, kun huo­mataan, että kään­nök­sen täy­ty­isi noja­ta arvailuun. 

    Eri­tyyp­pi­sis­sä kielis­sä ja eri asiois­sa ilmaisun tarkku­us voi vai­hdel­la, ja suku­laiskiel­tenkään käsit­teet eivät vält­tämät­tä ole yksi-yhteen tois­t­en­sa vastinei­ta. Kään­net­täessä on siis ajatelta­va. Sama tapah­tuu, jos osaa usei­ta kieliä ja käyt­tää niitä. Omat ajatuk­set voivat kirkastua.

    Kol­man­nek­si kysymys on siitä, hukataanko suullisen tai kir­jal­lisen perin­nön mon­et kieleen sido­tut vivah­teet tai oival­luk­set kaik­il­ta muil­ta pait­si muu­tamil­ta tutk­i­joil­ta, jot­ka eivät vält­tämät­tä enää mitenkään pysty välit­tämään niitä pienen piirin­sä ulkop­uolelle. Neljän­nek­si on kysymys siitä, onko tämä maail­ma kiva ja kiehto­va paik­ka elää. Siis onko tääl­lä oikeas­t­aan mitään muu­ta jän­nää kuin ham­puri­laisate­ria, lot­toar­von­ta, katu­tap­pelu tai maailmansota.

    Varaus: eri­lais­ten ala‑, ylä- valta‑, osa‑, tms. kult­tuurien sal­limisel­la ja vaal­imisel­la on kyl­lä min­unkin mielestäni rajansa. Tämä kai täy­tyy aina sanoa. Väki­val­taisu­ut­ta, alis­tamista, räikeää eri­ar­voisu­ut­ta, ihmisoikeuk­sien kieltämistä, hyökkäävyyt­tä tai jul­muut­ta ei pidä hyväksyä. Paho­ja asioi­ta on yritet­tävä muut­taa sekä sisältä että ulkoapäin, mut­ta se ei luul­tavasti kum­mal­lakaan taval­la juuri koskaan onnis­tu siten, että tor­ju­taan koko kult­tuuri yht­enä möykkynä. Läh­es kaik­ki ihmiset tah­to­vat pitää kiin­ni jostakin jatku­vu­ud­es­ta. Jolleivät tietois­es­ti niin tietämät­tään. Jokin voi muut­tua, kun kaiken ei tarvitse. Eri kiel­ten ole­mas­saolon kanssa täl­lä ei ehkä ole muu­ta tekemistä kuin se, että ne, joil­ta viedään oma kieli, voivat tak­er­tua johonkin ikävämpään.

    =

    Edel­lä san­ot­tu oli vas­taus­ta nim. Roguelle, joka tuskin tätä enää lukee. Lämpimik­seni kir­joi­tan. Jatkan vielä.

    Ei min­unkaan mielestäni ole fik­sua kään­tää iirik­si sel­l­aista tek­stiä, jota kukaan ei lue. Eikä kolt­tasaame­lainen yliopis­to kaikkine tiedekun­ti­neen ole mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa, vaik­ka miten haluttaisiin. 

    Toisaal­ta: tilas­toi­tu­i­hin päälukui­hin vetoami­nen ikään kuin ehdot­ta­man oikeu­den tai viisauden lop­ullise­na mit­ta­ri­na on minus­ta tym­peätä. Ikään kuin tämä olisi pelkkää nollasummapeliä. 

    Äidinkie­leni on suo­mi, ja sen säi­lymi­nen – ei museossa eikä naf­tali­inis­sa vaan elävänä, itse­tun­toise­na, mukau­tu­vana, kehit­tyvänä ja (yhteisen normikie­len osalta) hyvin hoidet­tuna kuin kun­non kurpit­samaa – on min­ulle … no miten mä sen sanois­in: huo­mat­tavasti tärkeäm­pää kuin oma jäl­jel­lä ole­va elämäni tai edes valtionvelka. 

    Samaan aikaan ran­nikko­ruot­si on osa min­u­ut­tani, maise­maani ja koti­maatani. Pakko­ruot­sista en jankkaa – jos se ei toi­mi, se ei toi­mi. Vaan jos kadul­lakin ruot­sia puhu­van väestönosa kutis­tuu, itse ilmoit­taudun väestörek­isteri­in ruotsinkielisek­si. En ole ainoa.

    Jos tämä on hempeän sen­ti­men­taal­ista, jee, kaikin mokomin. Tarvit­taes­sa voin sanoa saman myös karkeammin.

    Aivan per­im­mältään näis­sä jutuis­sa ei minus­ta ole kysymys oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta vaan ihmiskun­nan ja myös tämän maail­mankolkan vau­raus­varan­nos­ta, tietopankista tai rikkaud­es­ta sel­l­aise­na kuin minä sen käsitän – ja sel­l­ais­es­ta vuorovaiku­tuk­ses­ta jos­sa väl­tetään lyt­täämästä lop­ullis­es­ti sel­l­aista mis­tä vielä eläjäk­sikin olisi. Elämi­nen ei siis tarkoi­ta ummikkout­ta eikä ummehtumista.

    Minus­ta tuon rin­nal­la työvoiman täy­delli­nen vai­hdet­tavu­us, maail­man­laa­juis­ten markki­noiden näp­päryys tms. on neljän­nen tärkeyslu­okan asia.

Vastaa käyttäjälle Captain Awesome Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.