Britannia ja Euroopan sisämarkkinat

Kos­ka en ole val­ti­ol­li­sis­sa tehtävis­sä enkä eri­tyis­es­ti ulko­min­is­teri, voin esit­tää henkilöko­htaisia käsi­tyk­siäni Bri­tann­ian ase­mas­ta EU:n ulkopuolella.

Kos­to. On esitet­ty, että Bri­tan­ni­alle on annet­ta­va niin huonot ehdot, ettei esimerk­ki houku­ta ketään muu­ta seu­raa­maan esimerkkiä. Tässä ajatuk­ses­sa on logi­ikkaa, mut­ta luulen, ettei sitä tarvitse käyt­tää, kos­ka elämä EU:n ulkop­uolel­la tulee ole­maan joka tapauk­ses­sa riit­tävän vihe­liäistä aivan käytän­nön pakosta.

Jäsen­mak­sut ja pääsy sisämarkkinoille.

Sisä­markki­nat ovat pelkäl­lä ole­mas­saolol­laan houkut­tel­e­va. Bri­tann­ian olisi tavat­toman edullista päästä sisään vapaa­matkus­ta­jana. Saisi­han se tuot­teilleen suuren markki­na-alueen, jon­ka kus­tan­nuk­si­in se ei tarvit­sisi osal­lis­tua. Tämä ei var­maankaan käy, kos­ka EU-maat mak­sa­vat sisä­markki­noiden ylläpi­dos­ta paljon. Vaati­ihan sisä­markki­noiden ylläpi­to jatku­vaa hallinnoin­tia ja sitäkin, että köy­hiä mai­ta avuste­taan esimerkik­si koheesio­ra­has­ton ja investoin­tipankin kaut­ta. Olisi­han se vähän epistä, jos EU rahoit­taisi moot­tori­tien Kroa­t­i­aan, ja brit­tiy­htiö kaap­paisi urakan itselleen, ilman että Bri­tan­nia on osal­lis­tunut rahoitukseen.

Kysymys pääsys­tä sisä­markki­noille ja sen rahoituk­ses­ta tuli ratkaistuk­si jo Nor­jan kanssa. Nor­ja mak­saa EU:lle läh­es yhtä paljon kuin se mak­saisi jäse­nenä. Bri­tan­ni­aa voi tuskin kohdel­la eri taval­la. Sitä edel­lyt­tää jo tas­a­puolisu­us. Jos ker­ran Nor­jan on mak­set­ta­va, mik­si Bri­tann­ian ei ole mak­set­ta­va. Tun­nel­mat eivät muutenkaan ole sel­l­aisia, että Bri­tan­ni­aa halut­taisi­in eri­tyis­es­ti tukea sen itse aiheut­ta­mas­sa ongelmassa.

EU-direk­ti­ivien noudattaminen

Brit­te­jä kismit­tivät mon­et yksi­tyisko­htaiset EU-direk­ti­iv­it. Mon­et niistä koske­vat sitä, mil­laisia vaa­timuk­sia on sisä­markki­noil­la myytäville tuot­teille. Jos jokaisel­la maal­la olisi omansa, jokaista maa­ta varten pitäisi tehdä vähän eri­laisia tuot­tei­ta, mikä veisi idean laa­joil­ta sisämarkkinoilta.

Britit voivat tietysti valmis­taa omaan käyt­töön­sä omien normien­sa mukaisia tuot­tei­ta ja EU:n markki­noille toista sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.

Tämäkin on ratkaistu Nor­jan kohdal­la. Nor­ja sitoutuu nou­dat­ta­maan suur­ta osaa EU-direk­ti­iveistä, vaik­ka ei olekaan päässyt niistä päät­tämään. Sama lie­nee edessä Bri­tan­ni­al­lakin. Se ei voi ryhtyä suo­jaa­maan omia markki­noi­ta omil­la syr­jivil­lä stan­dard­eil­la, vaan sen on hyväksyt­tävä suuri osa EU:n tuot­tei­ta koske­vista määräyksistä.

Tul­li­u­nioni

Bri­tan­nia halu­aa vapaakaup­paa kanssa. Sil­loin sen on läh­es pakko per­iä samo­ja ulko­tulle­ja kuin EU:n.  Ei kävisi laatu­un, että Bri­tan­nia solmii vapaakaup­pa­sopimuk­sen jonkin sel­l­aisen maan kanssa, jos­ta EU perii tulle­ja, mut­ta Bri­tan­nia ei peri, ja näitä tuot­tei­ta pääsee tul­lit­ta Bri­tann­ian kaut­ta EU:n alueelle.

Tul­li­t­u­loista voi myös tul­la kinaa. EU voi tuskin hyväksyä tilan­net­ta, jos­sa USA:sta tuo­daan tul­lat­tavia tuot­tei­ta Bri­tann­ian kaut­ta Euroop­paan ja Bri­tan­nia pitää tul­li­mak­sut itsellään.

Jonkin­lainen vapaakaup­pa on mah­dol­lista ilman tul­li­u­nio­nia, mut­ta se on kankea­ta. Joka ikises­tä tuot­teesta tarvi­taan alku­perä­todis­tus. Alku­perä­todis­tuk­sen pitää koskea myös väli­panok­sia, mikä onkin han­kalaa, kos­ka monis­sa teol­li­sis­sa tuot­teis­sa on väli­panok­sia kym­menistä maista.

Finanssikeskus

On selvää, ettei EU:n finanssikeskus voi sijai­ta maas­sa, joka ei sitoudu nou­dat­ta­maan alaa koske­vaa EU-lain­säädän­töä. Veronkier­to ja varaste­tun tavaran kätkem­i­nen. Ei riitä, että sitoutuu nykyiseen lain­säädän­töön. On sitoudut­ta­va myös tule­vaan. Kil­pailu siitä, mihin Lon­toon Cityn aktivi­teetit sijoit­tuvat, on jo alka­nut samoin kuin irtosanomiset Cityssä. Cityn osu­us Bri­tann­ian BKT:sta on 10 %.

Puo­lalaiselle putkimiehelle viisumipakko.

Puo­la kuu­luu Schen­gen-alueeseen. Viisum­i­pakkoa ei voi lait­taa yhdelle Schen­gen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.

Työvoiman vapaa liikkuvuus

Lievem­pi muo­to puo­lalaista putkimi­estä kohtaan on työlupi­en epäämi­nen. Moni EU-johta­ja on sanonut, ettei voi olla pääsyä sisä­markki­noille ilman tavaran ja työvoiman vapaa­ta liikku­vu­ut­ta. Suo­mi on estänyt vapaan liikku­vu­u­den käytän­nössä yleis­si­tovil­la työe­htosopimuk­sil­la, jot­ka estävät ulko­maalaisia polke­mas­ta palkko­ja. Tätä taas pide­tään Bri­tan­ni­as­sa mah­dot­tomana ajatuksena.

= = = =

Jos Bri­tan­nia halu­aa vapaan pääsyn EU:n sisä­markki­noille, sen on hyväksyt­tävä suun­nilleen saman­laiset ehdot kuin Nor­ja. Siis jäsenyys ilman äänioikeutta.

Sitä Bri­tan­nia tuskin taas voi hyväksyä, joten…

Tänään näkyi jo mie­lenosoituk­sis­sa Bre­gret ‑kylt­te­jä. Voipi olla niinkin, ettei Bri­tan­nia halu­akaan jäädä Euroopan sisä­markki­noiden ulkopuolelle.

234 vastausta artikkeliin “Britannia ja Euroopan sisämarkkinat”

  1. “Britit voivat tietysti valmis­taa omaan käyt­töön­sä omien normien­sa mukaisia tuot­tei­ta ja EU:n markki­noille toista sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.”

    Jo nykyään EU-aikana hei­dän markki­noil­la autois­sa on rat­ti eri puolel­la kuin mantereella.

  2. Moni EU-johta­ja on sanonut, ettei voi olla pääsyä sisä­markki­noille ilman tavaran ja työvoiman vapaa­ta liikkuvuutta. 

    Mik­si he sanovat näin? Mik­si työvoiman pitäisi saa­da liikkua vapaasti? Mik­si Balt­ian pitää näivet­tyä ja Län­si-Euroopan asun­tomarkki­noiden yliku­umen­tua? Mik­sei teol­lisu­us voi men­nä Itä-Euroop­paan luo­maan työpaikkoja?

    Jos liikku­vu­udessa olisi voitu jous­taa, Bri­tan­nia olisi edelleen unionis­sa. Me emme ole ajatelleet Euroop­paa koti­na, vaan markki­na-alueena. Nyt me mak­samme tästä virheestä kovaa hintaa.

  3. Punav­ihreä lib­er­aali ei kan­na­ta EU:ta mis­tään muus­ta syys­tä kuin sen kaik­keen tunke­van kon­trol­likoneis­ton ja kansal­lis­val­tiovi­han vuok­si. Tässä ovat ne EU-rakkau­den syyt. Mui­ta näen­näis­sy­itä voidaan esit­tää, mut­ta Ei ei EEC, Ei ei EEC, ne kuu­losta uskottavilta.

    https://www.youtube.com/watch?v=Mn-Lokhn8b0

  4. Hyvä ana­lyysi jälleen ker­ran. Onko siis niin, että EU-alueelle EU:n ulkop­uolelta tule­va tuote voidaan tul­la­ta vaik­ka Roma­ni­as­sa ja sen jäl­keen se voi vapaasti ede­tä EU:n sisäl­lä? Sel­l­aisen käsi­tyk­sen ainakin sain tek­stistäsi. Kenelle tul­li­t­u­lot jäävät: tul­laavalle maalle vai EU:lle?

    1. Tul­li­t­u­lot tule­vat pääosin EUlle, mut­ta mut­ta (liian suuri) osa tullin kan­tavalle maalle, mis­tä Hol­lan­ti (Rot­ter­dam) hyö­tyy kohtuuttomasti.

  5. Olen pitkälti samaa mieltä. Tuo­hon voi vielä lisätä sen, että tul­lessaan aikanaan takaisin EU:iin, britit eivät saa enää kohtu­ut­to­mia eri­oikeuk­sia, mitä heil­lä on tähän asti ollut. 

    Pari mie­lenki­in­toista jut­tua ei ole nous­sut esille. Syitä voi vain arvailla. 

    Ensin­näkin jo Osmon tässä esille nos­ta­ma “Brit­te­jä kismit­tivät mon­et yksi­tyisko­htaiset EU-direk­ti­iv­it…”. En pidä sisä­markki­noiden toim­intaan liit­tyviä direk­ti­ive­jä oleel­lisi­na sil­loin, kun ne ovat jär­jel­lä selitet­tävis­sä. Kaik­ki toki eivät ole. EU:n ja USA:n ero on, että USA:n perus­tus­lais­sa on selkeät rajat siitä, mihin liit­to­val­tio ei saa puut­tua. EU:sta nämä rajat puut­tuvat. Tuutista tulee sit­ten täysin idioot­ti­maisia kurkku- ja asedi­rek­ti­ive­jä aina uusille alueille. Itse pidän liit­to­val­tioke­hi­tys­tä suo­ta­vana, mut­ta sille on kyet­tävä anta­maan selkeät rajat! 

    Toinen asia, mikä on jäänyt huomiotta, on Ahve­nan­maan tilanne. Käytän­nössä Suo­mi on EU:n jäsen, mut­ta Ahve­nan­maa ei niinkään. (Asia ei toki ole näin yksinker­tainen.) Täl­lä kon­sep­til­la voitaisi­in tehdä sopimus, jos­sa Iso-Bri­tan­nia on jäsen, mut­ta Englan­ti ja Wales eivät ole. Ja tähän sään­töön vielä poikkeus, jon­ka mukaan Lon­too on jäsen. 

    Mah­dol­lisu­ut­ta sopimus­nikkailu­un ei ole nos­tet­tu esille. Kaik­ki puhu­vat vain Skot­lannin itsenäistymis­vai­h­toe­hdos­ta. Tämä vai­h­toe­hto olisi Suomelle edulli­nen, kos­ka se vahvis­taisi nyky­istä NORDBALT blokkia EU:n sisällä.

    1. Onko kohtu­u­ton asedi­rek­ti­ivi esimerkik­si Se, että muis­tokone­tu­liaseet tulee desk­tivoids samal­la taval­la eikä niin, että kahdes­ta saa hel­posti yhdis­tämäl­lä yhden toimi­van. Vrt. Pariisi.

  6. Keskustelua helpot­taisi kovasti, jos “type­rä direk­ti­ivi blaa” sijaan käytet­täisi­in “type­rä direk­ti­ivi nro VVVV/XXX/AA (link­ki EU:n sivulle), imple­men­toitu­na Suomes­sa lais­sa VVVV/YYY (link­ki Finlexiin)”

    On meinaan sen ver­ran usein näis­sä keskusteluis­sa osoit­tau­tuneet joko väärin ymmär­re­tyik­si tai olemattomiksi. 

    Esim heti brex­itin jäl­keen somes­sa tutun tut­tu perustelu fix­i­tiä sil­lä, että päästään vih­doin eroon jätevesilaista.

  7. On epäilty, että Brex­itin jäl­keen TTIP ei enää tule onnis­tu­maan. Briteil­lä kun on spe­cial rela­tion­ship jenkkien kanssa, he voivat tehdä oman sopimuk­sen. Miten sit­ten suu pan­naan? EU:n sisä­markki­nat voivat jäädä toisek­si Amerikan sisämarkkinoille.

  8. Kalle:
    Kaik­ki toki eivät ole. EU:n ja USA:n ero on, että USA:n perus­tus­lais­sa on selkeät rajat siitä, mihin liit­to­val­tio ei saa puut­tua. EU:sta nämä rajat puut­tuvat. Tuutista tulee sit­ten täysin idioot­ti­maisia kurkku- ja asedi­rek­ti­ive­jä aina uusille alueille. Itse pidän liit­to­val­tioke­hi­tys­tä suo­ta­vana, mut­ta sille on kyet­tävä anta­maan selkeät rajat! 

    On huo­mat­ta­va, että EU:n toimi­val­ta on määritel­ty paljon selvem­min kuin USA:n liit­to­val­tion toimi­val­ta. Yhdys­val­lois­sa suurin osa liit­to­val­tion toimin­nas­ta perus­tuu hyvin epämääräiseen val­tu­u­tuk­seen sään­nel­lä osaval­tioiden välistä kaup­paa. Tämä johtaa todel­la out­oi­hin lakei­hin: esimerkik­si huumau­sainekau­pan yhtey­dessä tehty murha on liit­to­val­tion lakien alainen rikos, kos­ka se liit­tyy osaval­tioiden välil­lä käytäväk­si oletet­tuun huumekaup­paan. Samoin petos on liit­to­val­tio­ta­son rikos, jos se tehdään postin tai inter­netin väl­i­tyk­sel­lä, kos­ka nämä ovat liit­to­val­tion hallinnoimia tietoli­iken­nekanavia. Se, että nämä lait ovat pysyneet voimas­sa oikeu­sis­tu­imis­sa, on ollut lähin­nä sat­tuman kauppaa.

    EU:n toimi­val­ta on kir­joitet­tu sopimuk­si­in paljon tarkem­min, mut­ta se on mon­esti laa­jem­pi kuin USA:n liit­to­val­tion. Esimerkik­si kuu­luisa, nyt jo kumot­tu, kurkkudi­rek­ti­ivi sisäl­si ain­oas­taan määritelmän, että laat­u­lu­okan 1 kurkkuina myytävien kurkku­jen on olta­va suo­ria. Käyrät piti lait­taa laat­u­lu­okkaan 2. Direk­ti­ivil­lä kor­vat­ti­in jokaises­sa maas­sa ollut vas­taa­va kansalli­nen sään­te­ly, joten se edisti euroop­palaista vihan­neskaup­paa konkreettisesti.

    Toinen asia, mikä on jäänyt huomiotta, on Ahve­nan­maan tilanne. Käytän­nössä Suo­mi on EU:n jäsen, mut­ta Ahve­nan­maa ei niinkään. (Asia ei toki ole näin yksinker­tainen.) Täl­lä kon­sep­til­la voitaisi­in tehdä sopimus, jos­sa Iso-Bri­tan­nia on jäsen, mut­ta Englan­ti ja Wales eivät ole. Ja tähän sään­töön vielä poikkeus, jon­ka mukaan Lon­too on jäsen. 

    Tämä ei ole käytän­nössä kovin help­poa. Ahve­nan­maa on muuten EU:n jäsen, mut­tei kuu­lu arvon­lisäver­ounioni­in. Seu­rauk­se­na on se, että Ahve­nan­maal­ta Suomeen matkustet­taes­sa on tul­li­tarkas­tus. (Tai siis sel­l­ainen voi olla ilman rikosepäilyä.)

    Jos Lon­too kuu­luisi EU:hun, vaik­ka muu Englan­ti olisi ulkop­uolel­la, pitäisi Lon­toon rajoil­la olla tul­li- ja rajatarkas­tuk­set. Käytän­nössä tämä on han­kalaa, vaik­ka onhan näin ollut Suomes­sakin sil­loin, kun kaupunkien rajoil­la perit­ti­in ns. pikku­tul­lia. (Pikku­tul­li oli käytän­nössä alkeelli­nen liike­vai­h­tovero, mut­ta se perit­ti­in kau­pan kas­san sijas­ta vas­ta lähdet­täessä kaupungista takaisin maaseudulle tai vietäessä tavaraa kaupunkiin.)

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuol­la logi­ikalla olisi paljon tärkeäm­pää kieltää muut­ta­mi­nen maid­en sisällä.

    Mik­sei täl­lä logi­ikalla olisi myös tärkeää tor­jua aivovi­en­tiä ja estää maa­han­muut­toa EU:n alueelle EU:n ulkop­uolelta? EU voi valvoa rajo­jaan paljon, paljon, paljon vähem­min suh­teel­lisin resurs­sein kuin jokin maakun­ta. Tämä argu­ment­tivirhe toimii molem­pi­in suuntiin.

    En itse aja niinkään muut­tok­iel­toa, sisään- tai pois‑, kuin vapaut­ta vali­ta, keitä Suomeen (mei­dän, ei EU:n omis­ta­maan maa­han) saa tul­la. Jos kansa saisi päät­tää, olisi se aika valikoivaa.

    Tässä ollaan taas yhden vil­lakoiran ytimessä. Kadun­mies pitää kansal­lis­val­tion skaalaista päätök­sen­tekoa ja yhteis­toim­intaa luon­nol­lise­na. Sama kieli ja kult­tuuri. Jos kylätie hilje­neekin, ainakin jos­sain päin maa­ta oma tii­mi jatkaa peliä.

    Talouseli­it­il­lä ja poli­itikoil­la on taas eri käsi­tyk­set poli­ti­ikan opti­maalis­es­ta skaalas­ta. Aivan kuin he eivät edes tiedostaisi kansal­lisu­u­den olemassaoloa.

    Mikä on syynä tähän käytök­seen? Ainakin pääo­ma­lle on hyödyk­si, jos val­tiomaista päätök­sen­tekoa ja yhteise­loa siir­retään kan­sain­väliselle tasolle. Lob­baami­nen on tehokkaam­paa: Brys­selis­sä voi iskeä mon­ta kär­pästä yhdel­lä iskul­la. Kiel­ten jakamien kan­so­jen on sen sijaan vaikeampi organ­isoitua ja ajaa omia etu­jaan. Kuin­ka pitkään voimme odot­taa EU-kansalais­ten enem­mistön jatka­van täl­laista “yhteistyötä”, joka on heille haitaksi?

  10. Bri­tan­ni­al­la on itse asi­as­sa aika hyytävä neu­vot­telu­ase­ma. Tavaroiden vapaa liikku­misen Bri­tan­nia toki saa neu­votel­tua, se ei ole ongelma. 

    Bri­tann­ian haas­teena on palvelu­iden ja työvoiman liikku­vu­us. Käytän­nössä palvelui­ta ei voi myy­dä rajo­jen yli, jos työvoima ei voi liikkua vapaasti. Palve­lut ovat pake­toitua työtä. EU ei myöskään voi antaa Bri­tann­ian valikoi­da rusi­noi­ta pul­las­ta, se on ihan mahdotonta. 

    Toisaal­ta Bri­tann­ian ja eri­tyis­es­ti sen toulden moot­torin Lon­toon talous on erit­täin voimakkaasti riip­pu­vainen eri­lais­ten palvelu­jen vai­h­dan­nas­ta. Lon­too Euroopan johta­va korkean tason palvelu­iden tuotan­toalue, joka tuot­taa järkyt­tävän suuren osan Bri­tann­ian tuotannosta. 

    Tässä tilanteessa Bri­tann­ian jät­täy­tymi­nen pelkän tavaroiden vapaakaup­pa­sopimuk­sen varaan lähen­telee talous­mielessä vapaae­htoista yhden raa­jan amputaa­tio­ta. Bri­tan­nia tarvit­see muun Euroopan palvelumarkki­noi­ta enem­män kuin muun Euroopan palvelumarkki­nat Britanniaa.

    Nyt tul­laan kysymyk­seen, mitä palvelu­iden vapaa liikku­mi­nen mak­saa. ETA-jär­jestelyssä Nor­ja mak­saa “jäsen­mak­sua”, on aika vaikea kuvitel­la, että Bri­tan­nia pää­sisi siiv­el­läeläjäk­si ilman mitään jäsen­mak­sua. Kan­nat­taa huomioi­da, että kaik­ki muut rikkaat Euroopan maat ovat net­tomak­sajia. Pääseekö Lon­too ilmaisek­si Euroopan markki­noille? No Way!

    Kol­mas iso kysymys on sit­ten päätös­val­ta. EU:sta erotes­saan Bri­tan­nia jät­täy­tyy ulos päätök­sen­teosta, mut­ta jos se halu­aa toimia palvelu­iden sisä­markki­noil­la, sen pitää käytän­nössä nou­dat­taa erit­täin merkit­tävää osaa yhtei­sistä pelisään­nöistä, ilman osal­lis­tu­mista päätök­sen­tekoon. Pelkkä rusi­noiden poim­imi­nen pul­las­ta ei tule kysymyk­seen. Pieniä sym­bol­isia jous­to­ja on toki mah­dol­lista tehdä.

    Itse en kyl­lä todel­lakaan halu­aisi olla Bri­tann­ian puolel­la neu­vot­tele­mas­sa. Minus­ta nimit­täin vaikut­taa, että Bri­tan­nia joutuu nyt tilanteeseen, jos­sa sil­lä on kolme vai­h­toe­htoa: 1) hyvin paljon nykyisen tyyp­pinen EU-sopimus ilman päätös­val­taa ja kutakuinkin nykyisen kokoisel­la net­tomak­sur­a­situk­sel­la TAI 2) puh­das tavaroiden vapaakaup­pa­sopimus, joka ram­paut­taa Bri­tann­ian talouden dynaamisim­man osan TAI 3) pysymi­nen edelleen EU:n jäsenenä.

  11. OS tiivisti hyvin sen, mik­si EU on ongel­ma kaikille nyky­muo­dos­sa. Teho­ton ja moraali­ton yhtä aikaa.

  12. OlliS: Mik­si he sanovat näin? Mik­si työvoiman pitäisi saa­da liikkua vapaasti? Mik­si Balt­ian pitää näivet­tyä ja Län­si-Euroopan asun­tomarkki­noiden ylikuumentua?

    Mik­si veden pitää olla märkää?

    Vapaa liikku­vu­us on yksi EU:n perusideoista. Jos ei sitä halua, voi ero­ta ja solmia eril­lisen sopimuk­sen, sem­moi­sen, jos­sa ei liiku työvoima vapaasti, eikä kyl­lä mikään muukaan. Tulee taloudelle kalli­ik­si, mut­ta se on mahdollista.

    On ihan turha kuvitel­la että EU hyväksyy ratkaisua, jos­sa Bri­tan­nia pomii rusi­nat pul­las­ta ja Lon­toon City jatkaa kuin mitään ei olisi tapah­tun­nut. Kar­rikoidusti EU voisi ilmoit­taa saman tien lakkaut­ta­vansa itse itsen­sä, kos­ka mitä järkeä olisi olla klu­bin jäsen, jos voisi vapaamatkustaakin?

  13. Var­maan ana­ly­y­sisi on oikea. Mut­ta eikö Bri­tann­ian eroa tulisi tarkastel­la muus­takin näkökul­mas­ta kuin sisä­markki­nat, joka ei liene syy Bri­tann­ian äänestystulokseen. 

    Taustal­la on var­maan kyl­lästymi­nen ja vas­ten­mielisyys EU:ta kohtaan yleis­es­ti. EU byrokra­tia on kallis, teho­ton ja kor­rup­toitunut. Se sekaan­tuu pikkua­sioi­hin vas­toin julis­tet­tu­ja periaatteita.

    EU yrit­tää tehdä itses­tään liit­to­val­tio­ta, aja­tus jota melkoinen osa kansalai­sista vas­tus­taa. Val­u­ut­ta, verot, tulon­si­ir­rot liit­to­val­ti­olle, joka halu­aa jopa sanel­la keitä kus­sakin jäsen­maas­sa saa asua.

    Kan­nat­taisiko keskit­tyä pohti­maan, onko raiteil­taan ajau­tuneet EU:n palaut­ta­mi­nen tolkkua tielle ja siten sen pelas­t­a­mi­nen vielä mah­dol­lista. Ilkku­mi­nen brit­tien ehdoista ei siinä auta.

  14. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

    EU:n toimi­val­ta on kir­joitet­tu sopimuk­si­in paljon tarkem­min, mut­ta se on mon­esti laa­jem­pi kuin USA:n liit­to­val­tion. Esimerkik­si kuu­luisa, nyt jo kumot­tu, kurkkudi­rek­ti­ivi sisäl­si ain­oas­taan määritelmän, että laat­u­lu­okan 1 kurkkuina myytävien kurkku­jen on olta­va suo­ria. Käyrät piti lait­taa laat­u­lu­okkaan 2. Direk­ti­ivil­lä kor­vat­ti­in jokaises­sa maas­sa ollut vas­taa­va kansalli­nen sään­te­ly, joten se edisti euroop­palaista vihan­neskaup­paa konkreettisesti.

    “- Kurkkudi­rek­ti­ivi on kumot­tu vuon­na 2008. Kyseessä oli oikeasti ase­tus, ei direk­ti­ivi, ja se syn­tyi aikanaan ei niinkään EU:n kuin tuot­ta­jien aloitteesta.” 

    Kuin­ka moni tämän Osmon lis­tan luk­i­joista tietää direk­ti­ivin ja EU-ase­tuk­sen eron?

    USA:lla ja EU:lla on se perus­ta­van­laa­tu­inen ero, että edel­lisel­lä on perus­tus­la­ki ja jälkim­mäisel­lä ei. EU:n perus­tus­lailli­nen sopimus ei oikein täytä kriteerejä.

  15. teemu:
    “Britit voivat tietysti valmis­taa omaan käyt­töön­sä omien normien­sa mukaisia tuot­tei­ta ja EU:n markki­noille toista sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.”

    Jo nykyään EU-aikana hei­dän markki­noil­la autois­sa on rat­ti eri puolel­la kuin mantereella.

    Ja pis­torasi­at (lue: sähkölait­teet) erilaisia.

  16. Näin sivus­takat­so­jana on hauskaa lueskel­la, mitä kaikkea kamalaa Brexi­tistä muka seu­raa. Otan rauhal­lis­es­ti ja mietin, miten esimerkik­si Uruguay pär­jää EU:n ulkop­uolel­la – Brex­it-pelot­telu­ja lukies­sa luulisi, ettei sel­l­ainen ole mitenkään mahdollista.

    Viisum­i­asi­at itsenäi­nen maa tekee kuten parhaak­si näkee. Esimerkik­si USA vaatii viisum­in puo­lalaisil­ta, mut­ta ei suo­ma­laisil­ta. Ei Jenkke­jä kiin­nos­ta joku vieraiden val­tioiden keskenään tekemä Schen­gen-sopimus. Jos sit­ten jenk­ki anoo Suomes­ta viisum­ia ja pääsee sil­lä samal­la Puo­laankin, se on EU:n asia.

    EU:ssa on paljon hyvää. En olisi äänestämässä Fix­itin puoles­ta. Mut­ta on siinä paljon huonoakin. Voi aivan hyvin olla, että juuri Bri­tan­ni­alle, jol­la on erit­täin vah­vat yhtey­det suuri­in entisi­in siir­tomai­hin, USA etunenässä, EU:n hai­tat ovat hyö­tyjä suurem­mat. Lisäk­si on has­sua kuvitel­la, että EU jotenkin eristäisi Bri­tann­ian jonkin­laisek­si Pohjois-Kore­ak­si. On fik­sua Cameronil­ta aloit­taa neu­vot­te­lut vas­ta lokaku­us­sa, kun pöly on laskeu­tunut ja Mama rauhoittunut.

  17. “Olisi­han se vähän epistä, jos EU rahoit­taisi moot­tori­tien Kroa­t­i­aan, ja brit­tiy­htiö kaap­paisi urakan itselleen, ilman että Bri­tan­nia on osal­lis­tunut rahoitukseen.”

    EU:n liiken­nehankkeet ovat hyvä esimerk­ki kor­rupt­pituneesta ja kus­tan­nuste­hot­tomas­ta rahankäytöstä. Jää vähän epä­selväk­si, mik­si sisä­markki­noiden ole­mas­sao­lo edel­lyt­tää niitä.

  18. OlliS: Tässä ollaan taas yhden vil­lakoiran ytimessä. Kadun­mies pitää kansal­lis­val­tion skaalaista päätök­sen­tekoa ja yhteis­toim­intaa luon­nol­lise­na. Sama kieli ja kult­tuuri. Jos kylätie hilje­neekin, ainakin jos­sain päin maa­ta oma tii­mi jatkaa peliä.

    Talouseli­it­il­lä ja poli­itikoil­la on taas eri käsi­tyk­set poli­ti­ikan opti­maalis­es­ta skaalas­ta. Aivan kuin he eivät edes tiedostaisi kansal­lisu­u­den olemassaoloa.

    Mikä on syynä tähän käytökseen? 

    Osit­tain kyse on ihan siitä yksinker­tais­es­ta asi­as­ta, että kan­sain­välis­es­ti suun­tau­tuneelle, suurkaupungis­sa asu­valle, korkeak­oulute­tulle ja kieli­taitoiselle ihmiselle (eli “eli­it­ille”) toises­sa suurkaupungis­sa asu­vat toista kansal­lisu­ut­ta edus­ta­vat ihmiset ovat helpom­min samais­tut­tavis­sa kuin oman maan “rah­vas”.

    Ns. eli­it­ti löytää omaan viiteke­hyk­seen­sä kuu­lu­via ihmisiä minkä tahansa isom­man kaupun­gin keskus­tas­ta, mut­ta Rauta­lam­men ABC:n kahvi­las­sa asi­akaskun­nan arvo­maail­ma voi olla ihan toiselta pla­nee­tal­ta, vaik­ka äidinkieli olisikin sama. “Eli­it­il­lä” ja “rah­vaal­la” ei tosi­aankaan ole sama kulttuuri.

    Ryh­mien välil­lä suurin yht­eneväisyys on siinä, että molem­mat ryh­mät viet­tävät mieluiten aikaa omien­sa joukossa.

  19. OlliS: Mik­si työvoiman pitäisi saa­da liikkua vapaasti? 

    Sik­si, että elämme vapaas­sa markki­na­t­aloudessa, jos­sa työvoima kil­pailee keskenään.

    Eri­tyis­es­ti sik­si, että työvoiman vapaal­la liikku­vu­udel­la varmis­te­taan se, että yri­tyk­set saa­vat han­kit­tua itselleen parhaan mah­dol­lisen työvoiman kul­loiseenkin tilanteeseen.

  20. Brex­it syn­tyi tun­nepo­h­jal­ta, jos­sa tun­teisi­in vedot­ti­in voimakkaasti. Täl­laista poli­ti­ikkaa, jos­sa jär­ki ei ole mukana on yleistynyt ja siinä on haaste kaikille Euroopassa.
    Tun­teil­la on kuitenkin väliä. Miten siis EUn jaka­maa tun­net­ta saadaan posi­ti­ivisek­si kun jär­ki asiois­sa paljon on hyvää.
    Brit­tien kanssa neu­votelu Nor­jan mallin mukaises­ti on hel­poin­ta, kos­ka kaik­ki EU ohjel­mat voivat jatkaa läh­es ennal­laan. UK istuu vain Nor­jalais­ten ja joskus sveit­siläis­ten kanssa takarivis­sä. Rahaa pitäisi lisäk­si tul­la kaikki­in ohjelmi­in lisää kun alen­nuk­set on pois ja minus­ta olisi perustel­tua lait­taa ainakin 2020 asti ole­valle rahoi­tuskaudelle vaival­isää sel­l­ainen 20% UK mak­su­un. Kun rahaa on enem­män jakaa muun Euroopan tun­nel­man luulisi sit­ten suo­si­van EUta.

  21. Valitet­tavasti hol­lan­di­en ja junck­e­rien puheen­vuorot ovat kovin kos­ton­hi­moisia. Se ei lupaa hyvää EUn tule­vaisu­udelle ja kyseenalais­ta­nee union­in kuu­lu­misen entistä äänekkääm­min useis­sa jäsen­mais­sa, jopa Ranskassa.

    Ongel­ma on, että unioni on val­lan keskit­tämisen jäl­keen erikois­tunut sisä­markki­noiden rak­en­tamisen sijaan suolta­maan kaiken laista hyvää tarkoit­tavaa tarpee­ton­ta sään­te­lyä. Eri­tyis­es­ti turhien sään­nösten ehdot­ta­jana kun­nos­tau­tuu demokra­t­ian irviku­va, EUn par­la­ment­ti, joka koos­t­uu 600+ todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneesta besserwisseristä.

  22. Junck­er, tuo myöhempi­en aiko­jen Ahti Kar­jalainen. On kiva olla val­tiona EUssa, kun oma toim­inta perus­tuu ”yri­tys­ten veron­helpo­tuk­si­in” tai äänestäjille annet­tavi­in velka­ra­ha­lahjoi­hin. Sak­sa jää ain­oana, brit­tien lähdön jäl­keen, vas­tus­ta­maan etelän vaa­ti­maa tulosi­ir­tounio­nia. Kun on kuun­nel­lut Le Penin puhet­ta Ran­skan val­las­ta yli glob­al­isaa­tion, niin vas­tus­ta­jille jää vain tulon­si­ir­ron hant­tiko­rt­ti. Tässä pelis­sä Suomen käy heikosti. Ei me pär­jätä Sip­ilän real­is­mil­la tai Kataisen nyökyttelyllä.

  23. Pari lisä­point­tia hyvään analyysiin: 

    Englan­nin, Cityn, pankit voivat hyö­tyä EU-eros­ta kos­ka on paljon bisnestä, jota hait­ta EU:n tiuken­tunut ja tiukkene­va sään­te­ly. Pääo­man liikku­mi­nen­han onnis­tuu Enlan­nin­s­ta käsin ihan kuin ennenkin. Mut­ta tytäry­htiöitä ei saa perus­taa ohi­men­nen Euroop­paan ja tämä on iso kysymys EU:n ulkop­uolisille Cityssä toimiville pankeille. 

    Sveit­sil­lä on muis­taak­seni noin 30 vapaakaup­pa­sopimus­ta EU:n ulkop­uolelle, EU:lla neljä. Englan­ti his­to­ri­ansa ja maineen­sa takia solmisi ohi­men­nen saman ver­ran vapaakaup­pa­sopimuk­sia eli siis paljon enem­män kuin sil­lä on nyt EU:n jäsenenä.

    Englan­ti on aika pieni ja tiheästi asut­tu. Jopa puolisen miljoon­aa uut­ta maa­han­muut­ta­jaa. vuosit­tain EU:n jäse­nenä on kai joka tapauk­ses­sa mah­do­ton aja­tus pidem­mäl­lä tähtäimellä. 

    WTO:n puit­teis­sa kaup­pa käy ja esimerkik­si ennen WTO-jäsenyyt­tä Suo­mi ja Venäjä kävivät paljon kaup­paa. Toki Englan­ti solmisi oman vapaakaup­pa­sopimuk­sen EU:n kanssa myöhemmin.

    Iso kysymys on net­tikaup­pa. Nythän Englan­ti on Euroopan keskus eri­tyis­es­ti kie­len takia. Jatkos­sa kaik­ki tavarakeskuk­set pitää rak­en­taa muualle, jos tul­li­ra­ja tule­vat. Nett­ti­jät­tiläis­ten pääkont­tori­han jo taita­vat ollakin Lux­em­bur­gis­sa ja muis­sa veroparatiiseissa.

  24. Mitä enem­män Bri­tann­ian EU-ero äänestys­tä analysoi, sitä hul­lum­mal­ta se vaikut­taa. Bri­tan­ni­aa äänes­tivät ulos EU:sta eläkeläiset, työt­tömät ja syr­jäseu­tu­jen pieni­palkkaiset. Nuoriso, tärkeim­mät suurkaupun­git ja hyv­in­voi­va keskilu­ok­ka oli­vat mas­si­ivisel­la enem­mistöl­lä EU:hun jäämisen takana.

    Kun vielä kat­soo Bri­tann­ian talouden vahvuuk­sia ja heikkouk­sia, tulee elävästi mieleen mukail­tu Aisoposin tari­na kul­ta­mu­nia muni­vas­ta han­hes­ta. Han­hi on Bri­tann­ian tapauk­ses­sa ollut erit­täin dynaami­nen kan­sain­vä­li­nen palvelusek­tori ja glob­al­isaa­tio, joka on eri­tyis­es­ti Lon­toos­sa tuot­tanut kalli­ita, paljon vero­ja ja tulo­ja tuovia palvelui­ta paljolti muun Euroopan käyt­töön. Tuo han­hi on tehokkaas­ta vai­h­dan­nas­ta kuo­ri­u­tunut ja munii kun­nol­la vain tietyis­sä olois­sa kun­nol­la ruokit­tuna. Lon­toon glob­al­isaa­tio­han­hi on viime vuosi­na saanut ruuak­seen osaa­van työvoiman maa­han­muut­toa ja avoin­ta talout­ta, lihonut ja muninut.

    Kun han­hi on munin­ut vau­raut­ta, sitä on jaet­tu sit­ten moni­in tarpeisi­in, on muo­dos­tunut hyvä­palkkaisia ja vähem­män hyvä­palkkaisia töitä ja paljon vero­tu­lo­ja. Bri­tann­ian köy­hem­mät ja van­huk­set eivät kuitenkaan ole tyy­tyväisiä siihen, minkä ver­ran munia on heille tulon­si­ir­to­jen ja työ­paikko­jen kaut­ta tullut. 

    Syr­jäseu­tu­jen väki saakin lois­toa­jatuk­sen, muute­taan tulon­jakoa, sään­töjä ja pide­tään sen jäl­keen kaik­ki kul­ta­mu­nat itsel­lä. Ain­oas­taan yksi asia uno­h­tui, kun Bri­tan­nia eristäy­tyy Lon­toon glob­al­isaa­tio­han­helta vähe­nee ruo­ka, munat vähenevät ja muut­tuvat kul­tai­sista arvot­tomam­mik­si. Samal­la Bri­tann­ian heikom­mille on entistä vähem­män jaettavaa.

  25. Jos kat­soo tilan­net­ta EU:n kannal­ta, eihän se voi antaa Bri­tan­ni­alle parem­pia ehto­ja union­in ulkop­uolel­la kuin EU:n jäse­nil­lä on.

    EU käytän­nössä tar­jon­nee Bri­tan­ni­alle kah­ta vai­h­toe­htoa EU:n ulkopuolella:

    1) ETA-malli

    Bri­tan­nia liit­tyy ETAan saman­laisel­la sopimuk­sel­la kuin mikä on Nor­jal­lakin. Bri­tan­nia nou­dat­taa sisä­markki­noiden pelisään­töjä, joi­hin sil­lä ei ole vaiku­tus­val­taa, kun se ei ole EU:n jäsen.

    Maan jäsen­mak­su määräy­tyy samal­la perus­teel­la kuin yhteisön jäse­nil­lä tai Nor­jal­la. Nyt EU:n jäse­nenä Bri­tan­ni­al­la on ollut poikkeuk­sel­lisen alhainen jäsen­mak­su, jon­ka Mar­garet Thatch­er kiristi 1980-luvul­la uhkaa­mal­la lamaut­taa EY:n päätök­sen­teon. ETA-mallis­sa Bri­tann­ian net­tomak­sut EU:lle ovatkin nyky­istä korkeammat.

    2) Bri­tan­ni­alle tar­jo­taan vai­h­toe­htona saman­laista vapaakaup­pa­sopimus­ta kuin mikä EU:lla on muidenkin unioni­in kuu­lumat­tomien maid­en kanssa eli jol­la Bri­tan­nia jää ulos EU:n sisä­markki­nas­ta. EU:n sisä­markki­nan ulkop­uolelle jään­ti tarkoit­taa Bri­tann­ian taloudelle erit­täin suuria vaikeuk­sia, kun palvelu­jen vien­ti Euroop­paan hiipuu pahasti.

    Bri­tan­nia on nyt ajanut itsen­sä kyl­lä aika täy­del­liseen poli­it­tiseen mot­ti­in, jos­ta on han­kala löytää kun­ni­al­lista ulospääsyä.

  26. Direk­ti­ivien lisäk­si on syytä muis­taa ase­tuk­set, joista tulee suo­raan lain­säädän­töä kokon­aan ilman kansal­lista käsit­te­lyä. Komis­sio siis voi säätää lake­ja Suomeenkin kokon­aan ohi eduskun­nan. Kuinka­han yleis­es­ti tämä on tiedossa.

  27. Pet­teri:
    Bri­tann­ian haas­teena on palvelu­iden ja työvoiman liikku­vu­us. Käytän­nössä palvelui­ta ei voi myy­dä rajo­jen yli, jos työvoima ei voi liikkua vapaasti. Palve­lut ovat pake­toitua työtä. EU ei myöskään voi antaa Bri­tann­ian valikoi­da rusi­noi­ta pul­las­ta, se on ihan mahdotonta. 

    Taitaa vain olla niin, että palvelu­iden sisä­markki­nat — tai siis niiden toim­i­mat­to­muus — on ollut brit­tien silmis­sä ongel­ma tähänkin asti:

    The EU had 30 years to cre­ate a sin­gle mar­ket, and failed – we need change

    EU has failed on the sin­gle mar­ket, says IoD

    Joten tässä mielessä kiristämi­nen ja kos­to eivät ehkä ihan toi­mi. Mut­ta ei kai liene mikään ihme, että tässäkin tapauk­ses­sa EU-eli­it­ti ampuu itseään jalka­an ja koko Brex­it-show kaikkine seu­rauk­sine tulee vain entis­es­tään syömään kansalais­ten luottamusta.

  28. Pet­teri:EU:n sisä­markki­nan ulkop­uolelle jään­ti tarkoit­taa Bri­tann­ian taloudelle erit­täin suuria vaikeuk­sia, kun palvelu­jen vien­ti Euroop­paan hiipuu pahasti.

    Mitä palvelui­ta Bri­tan­nia, tai vaikka­pa Suo­mi, myy ulko­maille? Min­ulle tule­vat mieleen call cen­ter­it Irlan­nis­sa, Virossa, Inti­as­sa… Mut­ta Britannia?

  29. Pet­teri:
    Mitä enem­män Bri­tann­ian EU-ero äänestys­tä analysoi, sitä hul­lum­mal­ta se vaikut­taa. Bri­tan­ni­aa äänes­tivät ulos EU:sta eläkeläiset, työt­tömät ja syr­jäseu­tu­jen pienipalkkaiset.Nuoriso, tärkeim­mät suurkaupun­git ja hyv­in­voi­va keskilu­ok­ka oli­vat mas­si­ivisel­la enem­mistöl­lä EU:hun jäämisen takana.

    Kahvipöy­dässä väläytelti­in sel­l­aista aja­tus­ta, että kun äänioikeudelle on alaikära­ja, niin voisiko olla yläikära­jakin niin, että päätök­sen­tekoon osal­lis­tu­isi­vat ne, joi­ta päätös koskee.

    Munkkivuoren ratikkaa vas­tus­ta­vat lähin­nä ne, jot­ka asu­vat jo Hietaniemessä sit­ten, kun se ratik­ka olisi valmis. Ei tai­da olla ain­oa vas­taa­va han­ke Helsingis­sä, Suomes­sa, EU:ssa…

  30. Mikko Strahlen­dorff: Brex­it syn­tyi tun­nepo­h­jal­ta, jos­sa tun­teisi­in vedot­ti­in voimakkaasti. Täl­laista poli­ti­ikkaa, jos­sa jär­ki ei ole mukana on yleistynyt ja siinä on haaste kaikille Euroopassa.

    Näin on.

    Osmon kuvaus tilanteesta oli hyvä. Sitä, että Bri­tan­nia teki äkkiväärän päätök­sen tun­tu­i­v­at mon­et kyl­lä ennakoi­neen. Esimerkik­si viikkoa ennen ilmestynyt The Econ­o­mist soimasi brit­te­jä siitä, että he eivät pitäneet brex­i­tiä kovin korkeal­la tärkeysjärjestyksessä.

    Kan­nat­taa kat­soa myös Nils Tor­valdsin haas­tat­telu tämän vuo­den helmikuulta. 

    https://www.youtube.com/watch?v=kTQkBRc3GkY

    HUOM! Pis­teet Tor­vald­sille että hän edes yrit­tää tiedot­taa, vide­ol­la on hur­jat 21 kat­seluk­er­taa, mikä on aika surullista.

    Hän aika pitkälle arvasi jo tuol­loin miten tässä käy — ana­lyysi EU:n tilanteesta Brex­itin jäl­keen oli muutenkin aika oikeaan osunut.

    Kiin­nos­ta­va oli tuo Tor­valdsin kom­ment­ti siitä, että 30% Briteistä ei edes tiedä onko hei­dän maansa EU:n jäsen. Täm­möi­nen asioista tietämät­tömyys on myös mielestäni vaka­va uhka kansanäänestys­ten järkevyydelle.

  31. Rolle:
    Valitet­tavasti hol­lan­di­en ja junck­e­rien puheen­vuorot ovat kovin kos­ton­hi­moisia. Se ei lupaa hyvää EUn tule­vaisu­udelle ja kyseenalais­ta­nee union­in kuu­lu­misen entistä äänekkääm­min useis­sa jäsen­mais­sa, jopa Ranskassa.

    Jän­nin uhkaus taiai olla englan­nin kie­len ase­man riistämi­nen EUssa. Se olisikin jän­nä nähdä, kun tutk­i­jat ja yri­tyk­set alka­isi­vat Euroopan laa­juis­es­ti vään­tämään H2020-tutkimushake­muk­sia ran­skak­si — saati sitä, kun deliv­er­able­ja — anteek­si livrable­ja vään­net­täisi­in Viral­lisel­la Kielellä.

  32. Jotenkin häm­men­tävää seu­ra­ta Brex­itin arvostelijoiden kom­men­toin­tia — aivan kuin EUssa ei edes voisi olla mitään vikaa vaan ain­oas­taan aivan fantsu­ja etu­ja. Tästä jotenkin suo­rana loogise­na seu­rauk­se­na on se, että ne jot­ka eivät varauk­set­ta kan­na­ta EU:ta ovat joko harhaan­jo­hdet­tua­ja rep­panoi­ta tai nat­sir­a­sis­tiääri­oikeis­to hörhöjä (ellei sit­ten ole suo­raan FSB:n palkkalis­toil­la ole­va Putinin trolli…)

    Itse olen aikoinaan äänestänyt EU:hun liit­tymisen puoles­ta ja olen myös pitänyt EUta pitkään etupäässä hyvänä asiana. Valitet­tavasti vain kumu­loitunut pet­tymys­ten määrä on jo vuosia sit­ten ylit­tänyt sietokyvyn rajat.

    Täy­del­listä pet­tymys­ten lis­taa olisi työläs työstää, mut­ta jo muu­ta­ma tärkein on ihan riit­tävä — kuten vaik­ka se, että melkein­pä kaikkia sään­töjä riko­taan ihan miten huvit­taa ja vielä isot maat edel­lä — ja vaikka­pa se, ettei mitään oikeasti hyödyl­listä saa­da ikinä aikaisek­si — kuinkas hyvin vaik­ka joku Liss­abonin strate­gia onnistui?

    Jotenkin tun­tuu, että EU:n kan­na­jil­takin on todel­li­nen usko pro­jek­tin hyödyl­lisyy­teen kadon­nut ja jäl­jelle on jäänyt vain härkäpäi­nen ryn­täys kohti liit­to­val­tio­ta — ikään kuin se olisi joku pelas­tus­ren­gas, joka voisi tuo­da maan­pääl­lisen autu­u­den union­in sisälle.

  33. Vile:
    EU:n liiken­nehankkeet ovat hyvä esimerk­ki kor­rupt­pituneesta ja kus­tan­nuste­hot­tomas­ta rahankäytöstä. Jää vähän epä­selväk­si, mik­si sisä­markki­noiden ole­mas­sao­lo edel­lyt­tää niitä.

    Eikös joku por­tu­galilainen (pää?)ministeri toden­nut sarkas­tis­es­ti, että heil­lä on maail­man hienoim­mat moot­tori­ti­et, mut­ta ei auto­ja joil­la ajaa niillä.

    Onhan se aika hur­jaa, kun koti­maas­sakin seu­raa oma­l­la alal­la EAKR-raho­jen jakoa — ei tun­nu ole­van väliä mitä oikeasti tehdään — kun­han vaan kaik­ki rahat saadaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä käytettyä.

  34. USA:lla ja EU:lla on se perus­ta­van­laa­tu­inen ero, että edel­lisel­lä on perus­tus­la­ki ja jälkim­mäisel­lä ei. EU:n perus­tus­lailli­nen sopimus ei oikein täytä kriteerejä. 

    EU:lla on perus­tamis­sopimuk­sen­sa, joil­la jäsen­val­tiot ovat luovut­ta­neet sille osan suv­eren­i­teetis­taan. En ymmär­rä, mut ongel­maa tässä on. EU:n toimi­val­ta on määritel­ty varsin yksi­tyisko­htais­es­ti ja tarkasti.

    Jos lukee USA:n perus­tus­lain, voi vain luis­tel­la päätään. Asi­akir­ja on varsin napoleoni­lainen: lyhyt ja epä­selvä. Todel­lisu­udessa jär­jestelmän toim­inta perus­tuu täysin siihen, että vaki­in­tunei­ta käytän­töjä nou­date­taan eikä tiet­tyjä perus­tus­lain­o­maisia taval­lisia lake­ja (esim. Judi­cia­ry Act vuodelta 1789) muuteta.

  35. Daniel Fed­er­ley: Mitä palvelui­ta Bri­tan­nia, tai vaikka­pa Suo­mi, myy ulko­maille? Min­ulle tule­vat mieleen call cen­ter­it Irlan­nis­sa, Virossa, Inti­as­sa… Mut­ta Britannia?

    Rahoi­tus­palve­lut, tietotekniset palve­lut, elokuva‑, tv‑, musi­ik­ki- ja muut viihde­palve­lut, tuokeke­hi­tys- ja tutkimus­palve­lut… tulee nyt ensimäisenä mieleen. Nois­ta­han juuri tuo rahoi­tus­palve­lut on nyt sit­ten eniten vaarassa. 

    Suomen palvelu­vi­en­nistä nyt ensim­mäisenä tulee mieleen peliteollisuus

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kohtu­u­ton asedi­rek­ti­ivi esimerkik­si Se, että muis­tokone­tu­liaseet tulee desk­tivoids samal­la taval­la eikä niin, että kahdes­ta saa hel­posti yhdis­tämäl­lä yhden toimi­van. Vrt. Pariisi.

    Direk­ti­ivien tarkoi­tus ja sisältö on syytä erot­taa toi­sis­taan. Sisäl­lön tuot­tamises­sa val­lit­see syvä erim­ielisyys etelän ja pohjoisen välil­lä. Etelä halu­aa pitk­iä tek­ste­jä ja tarkko­ja luet­teloi­ta siitä, mikä on kiel­let­tyä ja/tai sal­lit­tua, pohjoinen yleis­lu­on­toisen tarkoi­tus­ta tarkasti kuvaa­van tekstin.

    Mitä yksi­tyisko­htaisem­pi laki, sitä enem­män porsaanreikiä.

    Brexi­tis­sä pohjoinen leiri menet­tää voimakkaan jäsenen.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kohtuuton… 

    Asedi­rek­ti­ivi on alan ammat­ti­lais­ten mielestä ihan päätön. Sil­lä ei edes hidaste­ta ter­ror­istien ja muiden rikol­lis­ten asei­den han­k­in­taa, sen sijaan taval­lis­ten ihmis­ten aseet kerätään pois. Esimerkik­si Inter­pol on lausunut asi­as­ta, mut­ta sitä on vähem­män uuti­soitu Suomes­sa. Viit­tauk­sesi Pari­isi­in osoit­taa lähin­nä asen­teel­lisu­ut­ta, ei tietoa. 

    Asei­den rajoit­tamien on aina kuu­lunut total­itääris­ten val­tioiden tapaan toimia. Adolf Hitler olisi tyy­tyväi­nen asedi­rek­ti­ivistä. Nat­si-Sak­sas­sa ja Neu­vos­toli­itossa oli voimas­sa nyt Brys­selis­sä aio­tun kaltaiset rajoitukset.

    Suomen kannal­ta direk­ti­ivi on erit­täin vahin­golli­nen, kos­ka se hait­taa reservin ampumataito­jen ylläpi­toa. Ampumi­nen kuu­luu niihin kansalais­taitoi­hin, joiden ansios­ta olemme yhä itsenäisiä. Miljoona koulutet­tua reserviläistä (reserviläiskir­je) on ulkopoli­ti­ikkamme paras tuki.

    Mis­sä muuten on Helsin­gin ampumara­ta? Kun hyväl­lä paikalla, melu­alueel­la ollut Malmin ampumara­ta lakkautet­ti­in, poli­itikot lup­a­sit kor­vaa­van radan tilalle. Mis­sä se on?

  38. Daniel Fed­er­ley: Mitä palvelui­ta Bri­tan­nia, tai vaikka­pa Suo­mi, myy ulko­maille? Min­ulle tule­vat mieleen call cen­ter­it Irlan­nis­sa, Virossa, Inti­as­sa… Mut­ta Britannia? 

    Bri­tan­ni­as­sa ja Lon­toos­sa on val­ta­va finanssi­palvelukeskit­tymä, samoin kan­sain­välis­ten fir­mo­jen Euroopan kont­tor­e­i­ta, eri­laisia laki- ja patent­ti­palvelui­ta, tekni­ikka­palvelui­ta ja kan­sain­välisiä järjestöjä. 

    Mon­et noista palveluista ovat sijoit­tuneet Lon­tooseen, kos­ka sieltä on ollut vai­va­ton­ta toimia koko Euroopas­sa. Ne eivät palvele vain Bri­tan­ni­aa, vaan suurin osa asi­akkaista on muualta.

    Noiden toim­into­jen merk­i­tys­tä Bri­tan­ni­alle korostaa niiden erit­täin korkea palk­ka- ja kulu­tus­ta­so, joka luo niiden ympärille paljon muu­ta taloudel­lista toimintaa.

    Nuo palve­lut ovat yksi Bri­tann­ian talouden kivijalka.

  39. Jari Hauk­ka:
    Direk­ti­ivien lisäk­si on syytä muis­taa ase­tuk­set, joista tulee suo­raan lain­säädän­töä kokon­aan ilman kansal­lista käsit­te­lyä. Komis­sio siis voi säätää lake­ja Suomeenkin kokon­aan ohi eduskun­nan. Kuinka­han yleis­es­ti tämä on tiedossa.

    Ei pidä paikkaansa, sil­lä ase­tus­ta ei anneta, ellei Suomen edus­ta­ja Neu­vos­tossa sitä hyväksy. 

    Suomen edus­ta­ja (ministeri/lähettiläs) saa sito­vat ohjeen­sa Suomen hal­li­tuk­selta, mikä puolestaan on käsitel­lyt asian ainakin Suures­sa valiokunnassa.

    Ase­tuk­set ovat aika harv­inaisia, sil­lä niitä annetaan vain sel­l­ai­sis­sa tärkeis­sä asiois­sa, jois­sa pilkun­tark­ka yht­enäi­nen tulk­in­ta on oleel­lista. Hyvä esimerk­ki on Kemikaaliasetetus.

  40. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: … EU:n toimi­val­ta on määritel­ty varsin yksi­tyisko­htais­es­ti ja tarkasti… 

    Ei EU:n toimi­val­ta ole olleenkaan selvä asia. 🙁 Koko ajan kokeil­laan kepil­lä jäätä, mitä ihmeel­lisem­pi­en asioiden kanssa, mut­ta ei saa­da keskeisiä vahvu­ustek­i­jöitä kun­toon. Siinä olet oike­as­sa, että USA:n perus­tus­lakikin on tarvin­nut parisa­taa vuot­ta kyp­syäk­seen, mut­ta oleel­lista on selkeät rajoituk­set liit­to­val­tion toimivaltaan.

    Paras­ta EU:ssa on tavaran, pääo­man ja työvoiman vapaa liikku­mi­nen. 🙂 Siihen EU:n pitää keskit­tyä, kos­ka se takaa maanosan syr­jäkul­mille, kuten Suo­mi, parhaan toimeen­tu­lon ja vahvis­taa samal­la koko Eurooppaa.

    Eri­laiset ALV-kan­nat mah­dol­lis­ta­vat rikol­lisille mil­jardibis­nek­sen mei­dän verovaroil­lamme. Arvon­lisävero­tuk­sen yht­enäistämi­nen ja siirtämi­nen union­ille, olisi suuri voit­to niin rikok­sen tor­jun­nas­sa, EU:n tehtävis­sä kuin suo­ma­laisille alen­tuneena veroas­t­eena. Sitä odotel­lessa, voi Suomen lait­toman autoveron lakkauttaa. 😉

  41. ksee: Eikös joku por­tu­galilainen (pää?)ministeri toden­nut sarkas­tis­es­ti, että heil­lä on maail­man hienoim­mat moot­tori­ti­et, mut­ta ei auto­ja joil­la ajaa niillä…

    Jälleen kan­nat­taisi ottaa mallia USA:sta, kuitenkin sikäläiset rahoi­tus­va­jeet uno­htaen. Liit­to­val­tio takaa kaikille osaval­tioille osaval­tioiden väliset yhtey­det. Viimeiset vuosikymmenet kyse on ollut vain moot­toriteistä, mut­ta raideli­ikenne on palaa­mas­sa listalle. Osaval­tio taas vas­taa sisäi­sistä väylistään.

    Väitän, että Suomen kannal­ta tärkein väyläin­vestoin­ti lähivu­osi­na on raideli­iken­net­tä ja vas­ta toisek­si tärkein investoin­ti on moot­tori­tie! Tallinna — Berli­i­ni suurnopeusju­na on Suomen kannal­ta äärim­mäisen tärkeä. Paljon tärkeämpi, kuin Helsin­ki — Tam­pere — Vaasa — Oulu moot­tori­tie, joka on selvä kakkonen.

  42. OlliS:
    En itse aja niinkään muut­tok­iel­toa, sisään- tai pois‑, kuin vapaut­ta vali­ta, keitä Suomeen (mei­dän, ei EU:n omis­ta­maan maa­han) saa tul­la. Jos kansa saisi päät­tää, olisi se aika valikoivaa.

    Tässä ollaan taas yhden vil­lakoiran ytimessä. Kadun­mies pitää kansal­lis­val­tion skaalaista päätök­sen­tekoa ja yhteis­toim­intaa luon­nol­lise­na. Sama kieli ja kult­tuuri. Jos kylätie hilje­neekin, ainakin jos­sain päin maa­ta oma tii­mi jatkaa peliä.

    Talouseli­it­il­lä ja poli­itikoil­la on taas eri käsi­tyk­set poli­ti­ikan opti­maalis­es­ta skaalas­ta. Aivan kuin he eivät edes tiedostaisi kansal­lisu­u­den olemassaoloa. 

    Onnek­si on näin. Lan­de­paukkukansa ei olisi päät­tänyt että tarvit­see matem­ati­ikkaa, tai että pitäisi oppia kieliä. Onnek­si eli­it­ti päät­ti ja sehän on val­tion tehtävä — viedä kansaa eteen­päin. Samal­la taval­la eri­lais­ten kan­so­jen suurikin maa­han­muut­to vaikut­taa siihen että ihmiset parin sukupol­ven jäl­keen tajua­vat että kaik­ki on samankaltaisia ja että ei ole enää suo­ma­laisia tai kiinalaisia — vaan ihmisiä. Eri­laisu­us on etu ja onnek­si kansa ei ole päät­tämässä tästä tai yri­tyk­set siitä mitä tunke­vat järvi­in. Tule­vaisu­u­teen kat­somi­nen on val­tion tehtävä — peruskansa kat­soo juuri omaa nenään­sä eikä pidemmälle.

  43. Per­suradikalis­mis­sa ja poli­ti­ikan arjes­sa kaik­ki paha on EU:n syytä ja hyvä omien sankar­il­lis­ten kansane­dus­ta­jien. Tätä type­r­yyt­tä kun tuut­taa aikansa niin… jytky tulee takaraivoon.

    Kun vielä Per­su­jen ansios­ta Yle vähen­tää uuti­soin­tia Brys­selistä niin se avaa lisää mah­dol­lisuuk­sia lekau­tuk­si­in ja valehteluun.

    Mikä stan­dar­di Suomes­sa pitäisi olla eri­lainen kuin vaik­ka Sak­sas­sa? Ainakin sil­lä saataisi­in aikaan todel­la kalli­ita “koti­maisia” tuot­tei­ta ja omia monop­o­liy­htiöitä. Tästä on jo liikaakin kokemusta.

    Ihmisouk­seudet ja vas­taa­vat sopimuk­set oli­si­vat län­si­maises­sa Suomes­sa ole­mas­sa ilman EU:ta. Vapaa­matkus­ta­jaa ei muutenkaan hyväl­lä katseltaisi.

    Soi­ni saa ilmeis­es­ti valikoi­da onko hal­li­tuk­sen lin­jal­la vai … Sip­ilän har­jaus oli aika avu­ton­ta touhua.

    Brit­tien poisjäämi­nen EU:sta on hyvä asia — ei tarvi­ta heille eril­lis­sään­nök­siä, törkeä käytös EU-istun­nois­sa pois­tuu, viras­to­ja ja toim­intaa siir­tyy jäl­jelle jääneisi­in EU-maihin.

    Kiitos Ode hyvästä analyysista.

  44. Daniel Fed­er­ley: Mitä palvelui­ta Bri­tan­nia, tai vaikka­pa Suo­mi, myy ulkomaille? 

    Suo­mi ei toki ole saman­lainen palvelu­vi­en­tialue kuin Bri­tan­nia ja Lontoo. 

    Tääl­lä Suomes­sa vietävät palve­lut ovat kas­va­va osa toimi­alaa, joka on aikaisem­min käsitet­ty pelkäk­si konei­den toimittamiseksi.

    Aloite­taan vaik­ka Nokia Net­work­sista, mitä se tekee? Matka­puhe­lin­verkkopalvelui­ta, jos­sa rau­dal­la on kovin osa.

    Vähän saman­laisia fir­mo­ja ovat Wärt­silä, Car­gotec ja Kone, joiden tuot­teis­sa palvelu­iden osu­us on korkea. Näis­sä fir­moissa suurin osa tärkeim­mistä tehtävistä on Suomes­sa ja palvelu­iden vien­ti suun­tau­tuu ulospäin.

    Toki Suomes­ta löy­tyy myös puh­das­ta palvelu­vi­en­tiä, esimerkik­si Out­otec, Pyöry, Super­cell tai Googlen Ham­i­nan palvelintehdas. 

    Vaik­ka ei Suomen palvelu­iden vien­ti toki tuo­hon jää, noiden suurten yri­tys­ten lisäk­si tääl­lä toimii aika paljon pienem­piä fir­mo­ja, jot­ka ovat aika lail­la palveluteollisuutta.

    Mut­ta toki on san­ot­ta­va, että Suomen talous on ongelmis­sa merkit­täviltä osin, kos­ka Suo­ma­laiset palve­lut eivät näytä ole­van kauhean houkut­tele­via maailmalla.

  45. Sylt­ty: Vapaa liikku­vu­us on yksi EU:n perusideoista. Jos ei sitä halua, voi ero­ta ja solmia eril­lisen sopimuk­sen, sem­moi­sen, jos­sa ei liiku työvoima vapaasti, eikä kyl­lä mikään muukaan. Tulee taloudelle kalli­ik­si, mut­ta se on mahdollista

    Tok­i­han use­ampikin maa voi yhdessä tehdä tämän sopimuk­sen, jopa koko EU. Eihän Euroop­pa siitä räjähdä, jos union­ista vähen­netään vapaa liikkuvuus.

    Puo­la on peräänku­u­lut­tanut syväl­listä reformia Brex­itin joh­dos­ta. Ehkä Puo­la ja muut Itä-Euroopan maat oli­si­vat valmi­ita pois­ta­maan vapaan liikkuvuuden?

  46. Daniel Fed­er­ley:
    Näin sivus­takat­so­jana on hauskaa lueskel­la, mitä kaikkea kamalaa Brexi­tistä muka seu­raa. Otan rauhal­lis­es­ti ja mietin, miten esimerkik­si Uruguay pär­jää EU:n ulkop­uolel­la – Brex­it-pelot­telu­ja lukies­sa luulisi, ettei sel­l­ainen ole mitenkään mahdollista.

    Jos kaik­ki eron uhkaku­vat toteu­tu­vat, niin sehän tarkoit­taa että Brex­it on Suomelle ja Euroopalle läh­es yhtä kauhea katas­trofi kuin yhteisvaluutta.

  47. EU on pei­liku­va jäsenmaista.

    Kun valite­taan byrokra­ti­as­ta niin se on kom­pro­mis­si ja edus­taa jäsen­maid­en keskimääräistä byrokra­ti­aa kohdeasiassa

    Ja kun valite­taan kor­rup­tio­ta niin sekin on keskiar­vo jäsen­maid­en kor­rup­tios­ta esim Viro on jos­sain tilal­la 30 Roma­nia jos­sain keski­vai­heil­la maailmassa

    Eikä Englan­tikaan mikään kärki­maa ole korruptoitumattomuudessa

    Mut­ta suo­ma­laiset eivät tun­nista omaa kor­rup­tio­ta, sitä pide­tään nor­maali­na ja rehellisenä toim­intana. Esim Patri­an lahjusju­tus­sa samal­la aineis­tol­la tuomit­ti­in kohde­maas­sa, mut­ta Suomes­sa aineis­to ei oikeu­den mielestä ker­tonut korruptiosta

    Näemme rikan muiden silmis­sä mut­ta emme malkaa omas­sa silmissä

    Netis­sä kul­kee myös paljon april­lip­i­lo­ja, joi­ta käytetään esimerkkeinä EU direk­ti­iveistä esim perunoiden kotikas­vatuk­sen kieltämi­nen tai puuläm­mit­teisen saunan kieltävän direk­ti­ivin valmistuminen

    Suo­ma­laiset kehit­tävät byrokra­ti­aa aivan ilman EUkin. Hyvä esimerk­ki on ns paskala­ki. Sama direk­ti­ivi on voimas­sa kaikissa EU-mais­sa, mut­ta ei esim Virossa tai Ruot­sis­sa tehdä val­tavia puhdistuslaitteistoinvestointeja ?

    Eli paskalakivouho­tus on koti­maista vouhotusta

    Ja suur­in­ta byrokra­ti­aa ylläpi­de­tään kun­nis­sa eli ns lähidemokra­tia tuot­taa eniten hait­taavaa byrokratiaa

  48. Tehtävä (itsenäisyy­den arvo ja hin­ta): Jos val­tio X mak­saa Suomelle mil­jar­di euroa vuodessa jokaises­ta saa­mas­taan kansane­dus­ta­jas­ta (0 — 200), mon­tako edus­ta­jaa Suomen kan­nat­taa myy­dä? Kokeile vaikka­pa vai­h­toe­hto­ja X = Ruot­si, Sak­sa, USA, Venäjä.

  49. Mikä olisi EU:n kannal­ta taloudel­lis­es­ti paras kaup­pa­sopimus Bri­tann­ian kanssa, kun sopimus ei sisäl­lä ihmis­ten vapaa­ta liikku­vu­ut­ta eikä net­tomak­su­ja Bri­tan­ni­alle? (Poli­it­tiset ja ide­ol­o­giset ulot­tuvu­udet, kos­ton­halut sun muut unohdettakoot.)

    1. Paras kaup­pa­sopimus olisi tietysti sel­l­ainen, jos­sa 27 EU-maa­ta keskustelee siitä, mit­gä elinkeinon­alo­ja kukin halu­aa Bri­tan­ni­al­ta ottaa ja ne alat, joi­ta kukaan ei halua, sovit­taisi­in vapaan kau­pan piiriin.

  50. Daniel Fed­er­ley: Kahvipöy­dässä väläytelti­in sel­l­aista aja­tus­ta, että kun äänioikeudelle on alaikära­ja, niin voisiko olla yläikära­jakin niin, että päätök­sen­tekoon osal­lis­tu­isi­vat ne, joi­ta päätös koskee. 

    Kansanäänestyk­siä ei pitäisi ollenkaan jär­jestää asiois­sa jot­ka koske­vat koko kansaa ja valtiota. 

    Esim mitenköhän Suomen olisi käynyt jos suo­ma­laiset oli­si­vat äänestäneet v 1994 syksyl­lä EU-jäsenyyt­tä vas­taan ja ruot­salaiset puolesta?

    Toinen jut­tu on että Suomen Nato-optio on yhtä tyhjän kanssa jos Nato-jäsenyys edel­lyt­täisi kansanänestystä. 

    Kansanäänestyk­siä olisi järkevä jär­jestää vain asiois­sa jot­ka ovat melko vähäpätöisiä suurim­malle osalle väestöä, kuten esim sukupuo­lineu­traaleista avi­o­li­itoista tai saa­vatko kau­pat olla auki sunnuntaisin.

  51. Jari Hauk­ka:
    Direk­ti­ivien lisäk­si on syytä muis­taa ase­tuk­set, joista tulee suo­raan lain­säädän­töä kokon­aan ilman kansal­lista käsit­te­lyä. Komis­sio siis voi säätää lake­ja Suomeenkin kokon­aan ohi eduskun­nan. Kuinka­han yleis­es­ti tämä on tiedossa.

    Komis­si­ol­la ei ole pääsään­töis­es­ti lain­säädän­tö­val­taa vaan ase­tuk­set ja direk­ti­iv­it sääde­tään neu­vos­ton ja par­la­mentin yhteistyönä. Kurkkuase­tuk­sen tapauk­ses­sa kyse oli komis­si­olle dele­goidus­ta val­las­ta, vähän kuin Suomes­sa eduskun­ta val­tu­ut­taa val­tioneu­vos­ton tai yksit­täisen min­is­ter­iön anta­maan ase­tuk­sia tietys­tä aiheesta.

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: EU:lla on perus­tamis­sopimuk­sen­sa, joil­la jäsen­val­tiot ovat luovut­ta­neet sille osan suv­eren­i­teetis­taan. En ymmär­rä, mut ongel­maa tässä on. EU:n toimi­val­ta on määritel­ty varsin yksi­tyisko­htais­es­ti ja tarkasti.

    Jos lukee USA:n perus­tus­lain, voi vain luis­tel­la päätään. Asi­akir­ja on varsin napoleoni­lainen: lyhyt ja epä­selvä. Todel­lisu­udessa jär­jestelmän toim­inta perus­tuu täysin siihen, että vaki­in­tunei­ta käytän­töjä nou­date­taan eikä tiet­tyjä perus­tus­lain­o­maisia taval­lisia lake­ja (esim. Judi­cia­ry Act vuodelta 1789) muuteta.

    Hä? Judi­cia­ry Act vuodelta 1789 on pääosin kumot­tu (joitakin hyvin yleisiä piirteitä voi olla vielä voimas­sa, mut­ta esimerkik­si tuon lain perus­ta­mat liit­to­val­tion Dis­trict Court ja Cir­cuit Court ‑tuomiois­tuimet eroa­vat merkit­tävästi nyky­i­sistä Dis­trict Court ja Court of Appeals for the ___ Cir­cuit ‑tuomiois­tu­imista).

  52. teekkari: Osit­tain kyse on ihan siitä yksinker­tais­es­ta asi­as­ta, että kan­sain­välis­es­ti suun­tau­tuneelle, suurkaupungis­sa asu­valle, korkeak­oulute­tulle ja kieli­taitoiselle ihmiselle (eli “eli­it­ille”) toises­sa suurkaupungis­sa asu­vat toista kansal­lisu­ut­ta edus­ta­vat ihmiset ovat helpom­min samais­tut­tavis­sa kuin oman maan “rah­vas”.

    Se, että ryh­mät jakaan­tu­vat ja silti elät­televät fik­tiok­si muut­tunut­ta ihan­neku­vaa yhteisessä veneessä olemis­es­ta, ei ole hyvä.

    Mikä min­ua tässä eniten risoo, ei ole eli­itin parem­pi elin­ta­so, sivistys ja kan­sain­väliset verkos­tot. Pahin­ta on, kun se kohtelee meitä mui­ta kuin kar­jaa: sil­lä miten me voimme, on väliä vain siinä määrin, miten se vaikut­taa meistä saatavaan tuot­toon. Jos tuot­toa voidaan lisätä aja­mal­la niitylle lisää kar­jaa (vaik­ka niitä häi­jyn­näköisiä teräväsarvisia intialaisia lehmiä), ei ole väliä, vaik­ka mei­dän heinäan­nok­semme pienenisikin. Tai vaik­ka vähän pahempaakin sattuisi.

    Toimi­va val­tioelämä vaatisi yhteen hiileen puhal­tamista, omien puolen pitämistä. Mut­ta aatelu­us ei enää velvoita. On vain ihmisoikeuspuheen suo­ma taivaalli­nen man­daat­ti hal­li­ta ja tehdä alaisilleen niin kuin huvit­taa. Ja mis­sä olisikaan huvi, jos ei saisi vähän pakottaa?

  53. Muis­tan mil­laista oli keskustelu aikanaan EU-jäsenyy­destä ennen 1995. Sil­loin vielä valitet­ti­in, että vapaakaup­pali­it­to on pelkästään suuryri­tyk­siä varten. Kansalais­ten vapaa liikku­vu­us tar­joaa myös kansalaisille jotain, ei pelkästään yri­tyk­sille — mah­dol­lisu­u­den muut­taa toiseen maa­han parem­mille työe­hdoille tai uramahdollisuuksille.

    Samoin muuten EU:n kansalaisoikeudet ovat tuoneet suo­jan val­tion mieli­v­al­taa vas­taan. Joskus siitä hyö­tyvät kansalaiset: Suomen tapa vakoil­la Tornio­jok­i­laak­sos­sa val­tio­ra­jan yli seu­rustele­via pare­ja autoveron toivos­sa joudut­ti­in lopet­ta­maan EU-jäsenyy­den myötä. Toisaal­ta parikym­men­tä vuot­ta kestänyt jar­ru­tus eri tekosy­il­lä estää Ikeaa rak­en­ta­mas­ta kaup­paa Suomeen lop­pui myös EU-jäsenyyteen.

    Meil­läkin on ollut aika, jol­loin esimerkik­si radiop­uhe­lin­ten piti olla Suomes­sa tyyp­pi­hyväksyt­tyjä, jol­la pidet­ti­in kaik­ki pait­si pari täysin tois­takym­men­tä vuot­ta van­hen­tunut­ta mallia pois­sa (lail­lisil­ta) markki­noil­ta. Suomes­ta 1980-luvul­la ostet­tu radiop­uhe­lin oli kallis ja huono (radion kuu­lu­vu­us, koko, paino, pat­te­rien kesto) ver­rat­tuna Amerikas­ta matkalaukus­sa salakul­jetet­tuun. Eri­laiset maako­htaiset erikois­sään­nöt ovat olleet taval­lisia estämään kil­pailua ja pitämään hin­nat kalliina.

  54. Brex­it-kansanäänestys tuo pelot­taval­la taval­la mieleen eri­lais­ten fasis­tis­ten tai muuten autoritääris­ten hallinto­jen tavan (his­to­ri­al­lisia esimerkke­jä löy­tyy Ran­skan Napoleon III:sta läh­tien) tavan kiertää par­la­men­taris­min rajoituk­set kansalais­va­pauk­sien tai demokra­t­ian rajoittamisessa.

    Bri­tan­ni­as­sakin on nyt hyvä kysymys, riit­tääkö 51,9 % kansan äänistä viemään koko väestöltä EU-kansalaisen oikeudet? Esimerkik­si Suomes­sa kansane­dus­tus­laitok­ses­sa vaa­di­taan joko suuri enem­mistö (tyyli­in 3/4) tai päätös kahdel­la vaalikaudella.

  55. “Näin sivus­takat­so­jana on hauskaa lueskel­la, mitä kaikkea kamalaa Brexi­tistä muka seu­raa. Otan rauhal­lis­es­ti ja mietin, miten esimerkik­si Uruguay pär­jää EU:n ulkop­uolel­la – Brex­it-pelot­telu­ja lukies­sa luulisi, ettei sel­l­ainen ole mitenkään mahdollista.”

    - Uruguay on sekä Mer­co­surin että Cono­surin jäsen. Mer­co­surin pääkont­tuuri on Montevideossa

  56. Voisi tähän ker­toa esimerkin EU-reg­u­laa­tios­ta ja sen tärkey­destä, ihan oma­l­ta työalal­tani: Lääkeväären­nös­di­rek­ti­ivi (FMD).

    Ideana on, että jokainen resep­tilääkepakkaus (tiet­tyjä poikkeuk­sia molem­pi­in suun­ti­in) saa helmiku­us­ta 2019 läh­tien tehtaas­sa yksilöl­lisen koneluet­ta­van sar­janu­meron ja pakkauk­ses­ta tehdään sel­l­ainen, ettei sitä saa auki (ja sisältöä vai­hdet­tua) jälk­iä jät­tämät­tä. Valmis­ta­ja (phar­makielel­lä “myyn­tilu­van halti­ja”, eli brän­di, ei ali­hankki­ja) toimit­taa sar­janu­merot EU-tason tietokan­taan, joka toimii kansal­lis­ten tietokan­to­jen hubi­na. Kun lääke aikanaan annetaan asi­akkaalle apteekissa, koo­di lue­taan kas­sal­la ja tarkaste­taan tietokan­nas­ta, onko aito, sit­ten koo­di merk­itään tietokan­taan käytetyksi. 

    Samaa lääkepakkaus­ta ei siis voi myy­dä kah­ta ker­taa eikä väären­net­tyä lääket­tä pitäisi päästä markki­noille ainakaan niin hel­posti kuin aiemmin.

    Kyse on suo­raan poti­las­tur­val­lisu­ud­es­ta, ei patent­tioikeuk­sista. Väären­netyssä lääk­keessä ei ole käytän­nössä koskaan luvat­tua tehoainet­ta, vaan haitallisia, jopa myrkyl­lisiä (mut­ta halpo­ja) valmis­tu­sainei­ta. Esimerkik­si syöpälääk­keen kohdal­la oikean ja väären­netyn lääk­keen ero on elämän ja kuole­man kysymys.

    Toki, kos­ka EU ei ole täysi liit­to­val­tio, jär­jestelmässä on tiet­tyjä maako­htaisia ero­ja, esimerkik­si jos­sain mais­sa tullee kood­i­in mukaan paikalli­nen “kelako­r­vauskoo­di”. Samoin on lääkkeitä jot­ka ovat resep­tilääkkeitä toi­sis­sa mais­sa ja toi­sis­sa ei.

    Reg­u­laa­tio kos­kee suo­raan myös ETA-mai­ta, kuten Nor­jaa, vaik­ka Nor­ja ei pääsekään asioista päät­tämään. Toisaal­ta ei ole mitään järkeä käyt­tää kansal­lisia ratkaisu­ja, tästä esimerkkinä Sveit­si lähti FMD-jär­jestelmään mukaan EU:n ulkop­uolise­na maana vapaae­htois­es­ti (lääke­te­ol­lisuuten­sa vaatimuksesta). 

    Bel­gia sai 6 vuot­ta lisäaikaa direk­ti­ivin käyt­töönot­toon, kos­ka sil­lä oli jo oma kansalli­nen jär­jestelmä käytössä, mut­ta silti on ilmoit­tanut, ettei aio lisäaikaa käyt­tää. Kävisi liian han­kalak­si eli kalli­ik­si käyt­tää eri jär­jestelmää kuin kaik­ki naapurimaat.

    Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että direk­ti­ivi, samoin kuin tekniset määrit­te­lyt anta­va dele­goitu ase­tus, löy­tyy EU:n verkko­sivuil­ta suomek­sikin, mut­tei norjaksi.

    Kyseessä ei ole vain “EU-hul­lu­tus”. USA:ssa saman­lainen liit­to­val­tion tason jär­jestelmä ote­taan käyt­töön mar­rasku­us­sa 2017. Kiinas­sa tämän vuo­den alus­ta, Venäjäl­lä ensi vuo­den alus­ta läh­tien jne. USA:ssa alun­perin jär­jestelmiä oli­vat perus­ta­mas­sa osaval­tiot, esim. Kali­for­nia, mut­ta lääke­te­ol­lisu­us her­mos­tui jär­jestelmävi­idakon aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista ja lob­basi kon­gres­sia päät­tämään liit­to­val­tion tason järjestelmästä.

  57. ksee: Itse olen aikoinaan äänestänyt EU:hun liit­tymisen puoles­ta ja olen myös pitänyt EUta pitkään etupäässä hyvänä asiana. Valitet­tavasti vain kumu­loitunut pet­tymys­ten määrä on jo vuosia sit­ten ylit­tänyt sietokyvyn rajat.
    Täy­del­listä pet­tymys­ten lis­taa olisi työläs työstää, mut­ta jo muu­ta­ma tärkein on ihan riit­tävä – kuten vaik­ka se, että melkein­pä kaikkia sään­töjä riko­taan ihan miten huvit­taa ja vielä isot maat edel­lä – ja vaikka­pa se, ettei mitään oikeasti hyödyl­listä saa­da ikinä aikaiseksi

    Brit­tien lähtö oli kieltämät­tä iso isku EU:n uskot­tavu­udelle. Herää kysymys, pitäisikö EU:ta muoka­ta niin, että jäsen­mak­su­jen suu­ru­ut­ta las­ket­taisi­in ja siir­ret­täisi­in vas­tu­u­ta maat­alous­tu­ista ja alue­tu­ista val­tioille itselleen? 

    Lain­säädän­nön kannal­ta olen­nais­ten asioiden osu­us bud­jetista on kuitenkin pienem­pi kuin eri­lais­ten tukien:

    http://europa.eu/about-eu/basic-information/money/expenditure/index_en.htm

    Koheesio­ra­has­to­jen ja maat­alous­tukien kier­rät­tämi­nen EU:n kaut­ta nos­taa jäsen­mak­sua, mut­ta kuitenkin rahat pääosin palaute­taan takaisin val­tioille itselleen. En ole vielä pystynyt perustele­maan mik­si niin kan­nat­taa tehdä — san­o­taan että rikkaat jäsen­maat tuke­vat näin köy­hiä, mut­ta eikö EU:sta itses­tään saata­van hyö­dyn pitäisi olla riit­tävästi? Eli siis näen pienen ris­tiri­idan siinä, että itä-euroop­paa pitää tukea, kos­ka jos yhteinen lain­säädän­tö, val­u­ut­ta ja sisä­markki­nat ovat niin suuri hyö­ty, että Nor­jan kan­nat­taa mak­saa siitä 400 miljoon­aa euroa vuodessa, eikö se ole riit­tävä kan­nuste myös näille pie­nille maille lait­taa omat asiansa siihen kun­toon että pää­sevät markki­noille mukaan?

    Mitä enem­män olen itse seu­ran­nut, nimeno­maan EU — etenkin siis par­la­ment­ti — tekee hyviä asioi­ta. Sen näkee tuos­ta ampuma-asedi­rek­ti­ivistäkin: olen­nai­sista asioista sekä Osmo Soin­in­vaara että Jus­si Hal­la-Aho ovat ihan samaa mieltä. 

    OS:Onko kohtu­u­ton asedi­rek­ti­ivi esimerkik­si Se, että muis­tokone­tu­liaseet tulee desk­tivoids samal­la taval­la eikä niin, että kahdes­ta saa hel­posti yhdis­tämäl­lä yhden toimivan.

    https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-asedirektiivi-lopettaisi-useita-ampumaurheilulajeja-kokonaan/

    Toisaal­ta komis­sion esi­tys sisältää Hal­la-ahon mielestä myös paljon sel­l­aista, mihin Suomenkin on mah­dol­lista yhtyä. Esimerkkinä hän mainit­si deak­tivoin­ti­s­tan­dard­it, yhteiset sään­nöt asei­den osien merkin­nästä sekä kansal­lis­ten aserek­isterei­den har­mon­isoin­nin ja tiedonva­i­h­tamisen paran­tamisen hätätilanteissa. 

    Eli on jotain hyvää, jotain huonoa. Toiv­ot­tavasti lop­putu­los olisi parem­pi kuin se, että mitään ei tehtäisi. 

    Monikansalli­nen lain­säädän­tö on tietenkin vahvem­pi kuin yhden val­tion, kos­ka ei voi­da men­nä naa­puri­maa­han kiertämään lake­ja — tämä helpot­taa esimerkik­si veronkier­ron torjuntaa. 

    http://pirkon.info/artikkelit/

    Veronkier­to, pien­tuot­ta­jien aut­ta­mi­nen, sähkölaskut, rautali­ikenne, matkus­ta­jarek­isteri, pankkien rooli veronkier­rossa — täm­möisiä mielestäni varsin hyviä asioi­ta voidaan ajaa monikansal­lisel­la lainsäädännöllä.

    Mut­ta, kuten Nils Tor­valds tuos­sa haas­tat­telus­sa tote­si, jäsen­mail­la on tiet­tyä jäh­meyt­tä pistää tätä lain­säädän­töä toimeen. Se on tietenkin help­po ymmärtää — paikalliset val­ta­suh­teet, sisäpi­ir­it eivät vält­tämät­tä ole sopeu­tuneet uusi­in ase­tuk­si­in ja ne yrit­tävät tietenkin alku­un kiertää sään­töjä jos vain pystyvät.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    En kyl­lä ymmär­rä, mik­si vesives­so­jan tuo­tos pitäisi saa­da johtaa puhdis­ta­mat­tomana naa­purin rantaan.

    En minäkään, mut­ta rav­in­teen ris­ki pää­tyä rantaan on äärim­mäisen pieni.

    Neli­henk­i­nen per­he tuot­taa n apu­lan­tasäkin ver­ran fos­fo­ria ja mui­ta rav­in­tei­ta ja siitäkin 80 % on virt­sas­sa, joka nytkin pääasi­as­sa las­ke­taan luontoon.

    Pel­to, piha ja muu kasvus­to syö sen muu­ta­man sadan neliön alueel­la eli rantaan ehtii vain haju.

    Vain ne sot­taa­vat, jot­ka laske­vat jät­teen suo­raan putkesta vesistöön

    Ja minä ver­tasinkin miten eri taval­la eri mais­sa asi­aan suuh­taudu­taan, viro­laisil­la ei ole edes varaa rak­en­taa superkalli­ita suo­ma­laisia ratkaisuja

  59. Hol­lan­nin ja Englan­nin palvelu­vi­en­ti käsit­tää finanssi-laki-oikeus-huolinta-logistiikka-matkustus-palveluita

    Kaik­ki ovat ns korkean tuot­tavu­u­den palveluita.

    Ne tar­joa­vat hyvä­palkkaisia töitä, mut­ta myös mata­lan­tuot­tavu­u­den töitä ja työl­listävät laajasti 

    Alla lain­aus EU-raportista
    http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_6.2.1.html

    “EU on myös johtavas­sa ase­mas­sa maail­man palvelukau­pas­sa, jon­ka osu­us jäsen­val­tioiden BKT:sta on yli 50 prosenttia[15]. EU:n yli­jäämä palvelukau­pas­sa muun maail­man kanssa vuon­na 2013 oli 240 mil­jar­dia euroa, vien­nin arvo oli 1 561 mil­jar­dia euroa ja tuon­nin yhteen­sä 1 321 mil­jar­dia euroa. Palvelukau­pan osu­us EU:n tavaroiden ja palvelu­jen kokon­ais­tuon­nista vuon­na 2013 oli 28,7 prosenttia[16]. Yhdys­val­lat, Euroopan vapaakaup­pali­iton (EFTA) maat ja Aasia oli­vat EU:n suurimpi­en palvelukau­pan kump­panei­den joukos­sa. Uusimpi­en tieto­jen mukaan EU:n palvelukaup­pa on keskit­tynyt lähin­nä kolmelle alalle: liikenne‑, matkus­tus- ja mui­hin yrityspalveluihin.”

  60. Catili­na: Punav­ihreä lib­er­aali ei kan­na­ta EU:ta mis­tään muus­ta syys­tä kuin sen kaik­keen tunke­van kon­trol­likoneis­ton ja kansal­lis­val­tiovi­han vuoksi.

    Ahaa, eli kos­ka kan­natan EU:ta muista syistä, en ole punav­ihreä lib­er­aali? Täy­tyy muis­taa vedo­ta tähän, kun joku seu­raa­van ker­ran nimit­tää min­ua sellaiseksi.

    Daniel Fed­er­ley: Mitä palvelui­ta Bri­tan­nia, tai vaikka­pa Suo­mi, myy ulko­maille? Min­ulle tule­vat mieleen call cen­ter­it Irlan­nis­sa, Virossa, Inti­as­sa… Mut­ta Britannia? 

    Juuri nyt on niin kiire tehdä töitä Suomen palvelu­vi­en­tisek­to­ril­la, että pitää vain sanoa: KVG. On vähän kum­mallista kysyä näin perus­ta­son kysymys ikään kuin jotain eri­ty­isti­etämys­tä vaativana.

  61. EU voisi vielä pala­ta siihen vai­heeseen mis­sä sitä pilkat­ti­in kurkun käyryy­den säätelystä direk­ti­iveil­lä. Se oli itse asi­as­sa ihan järkevää sään­te­lyä, kos­ka parem­pi että kurkku­jen laat­u­lu­ok­i­tus on sama kuin että A‑luokan kurkun ja B‑luokan kurkun raja on vähän eri paikas­sa kul­lakin maalla.

    Mut­ta aivan ensim­mäisek­si pitäisi ruo­honu­u­u­ri­ta­sol­ta lähteä sel­l­ainen euroop­palainen liike, joka heit­tää tämän nykyisen euroeli­itin virois­taan pois. Jo nuo ensim­mäiset reak­tiot Junck­er­il­ta ja kump­paneil­ta yhden ain­oan viikon sisään Brexi­tistä osoit­ta­vat, että hei­dän asen­teen­sa on sama kuin Hit­ler­il­lä bunkkeris­sa. Tuhoutukoon kaik­ki mikä inte­graa­tion his­to­ri­as­sa on toimin­ut, jos mei­dän toim­i­mat­tomat unel­mamme ja utopi­amme eivät saa toteutua!

    Komis­sion ero nyt ja Euroop­pa-neu­vos­toa koolle miet­timään, mis­sä kaikessa inte­graa­tios­sa voisi ottaa taka­pakkia ilman että kukaan huo­maisi mitään negati­ivista. Sit­ten toimeenpano.

    Eikö ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista? Niin minäkin pelkään. Sit­ten se on cas­cade of *xits.

  62. Kalle: Väitän, että Suomen kannal­ta tärkein väyläin­vestoin­ti lähivu­osi­na on raideli­iken­net­tä ja vas­ta toisek­si tärkein investoin­ti on moot­tori­tie! Tallinna – Berli­i­ni suurnopeusju­na on Suomen kannal­ta äärim­mäisen tärkeä.

    Jos Tal­li­nan ja Berli­inin välil­lä ole­vat maat ovat valmi­ita kus­tan­ta­maan moi­sen älyt­tömyy­den, niin siitä vaan. Vaikea vain uskoa, että kyseiseltä väliltä löy­tyy riit­tävä väestöpo­h­ja tekemään han­kkeesta kan­nata­van — pan­ti­in­han Sak­sas­sakin omat suurnopeusju­na­hankkeet naf­tali­ini­in vaik­ka väkeä olisi ollut mon­in­ver­roin tiheämmässä.

    Jotenkin on alka­nut tun­tu­maan, että jos liiken­nehankkeeseen liit­tyy mitenkään kiskot, niin se on jotenkin automaat­tis­es­ti kan­nat­ta­va (ja jos laskelmia asi­as­ta penätään, niin aina­han sel­l­aiset tekaistaan…) — ja jos ja kun mukana on EU-rahaa (=joku muu mak­saa), niin han­ke­han on ilman­muu­ta pluspluskannattava.

    Paljon tärkeämpi, kuin Helsin­ki – Tam­pere – Vaasa – Oulu moot­tori­tie, joka on selvä kakkonen.

    Moot­tori­tie kul­kee jo Tam­pereelle — minne sitä siitä pidem­mälle tarvi­taan? Taan­tu­van Perä-Suomen poron­hoitoalue­han alkaa jostain heti Tam­pereen takaa?

  63. Ksee, ei kyse ole siitä, etteikö EU:ssa olisi vikaa, vaan siitä, että Euroop­pa on vah­va yht­enäisenä ja heikko ilman yhtenäisyyttä.

    Euroopan unioni tuo vakaut­ta man­tereelle, joka on sot­in­ut tuhan­sia vuosia keskenään ja myös talouteen, riip­pumat­ta finanssikri­i­sistä. Jälkim­mäi­nen kos­ket­taa koko maail­man­talout­ta, eikä pelkästään Eurooppaa.

    Jokaises­sa EU-maas­sa on samat ongel­mat: maat­alous ei kan­na­ta ja teol­lisu­u­s­paikkakun­nat kärvis­televät. Eivät nämä ongel­mat ratkea sil­lä, että jokainen maa ottaa oman val­u­u­tan ja sulkeu­tuu. Päin­vas­toin, EU tar­joaa myös suo­ma­laisille ruokaraa­ka-aineille yli mil­jardin ihmisen sisämarkkinan!

    Iso-Bri­tann­ian kaipuu imperi­u­min aikoi­hin on unel­moin­tia, kos­ka maan asevoimat ovat supis­tuneet läh­es olemat­tomi­in. Ydin­sukel­lusvenei­den, jot­ka kul­jet­ta­vat ydi­no­hjuk­sia, uusimi­nen mak­saisi yli 100 mil­jar­dia pun­taa. Maavoimien koko kalus­to pitäisi uusia, merivoimat tarvit­see uudet lento­tukialuk­set ja lentokoneet, ilmavoimat tarvit­se­vat pian taas uudet lentokoneet…

    Roy­al Navyl­lä on enää vain 21 tais­telu­alus­ta ja 11 sukellusvenettä!

    Ydi­na­sei­ta myöten kyse on enää asevoimista, joil­la puo­lus­te­taan koti­maa­ta. Yhdys­val­tain siiv­el­lä voidaan pom­mit­taa sav­i­ma­jo­ja Afgan­istanis­sa, mut­ta Falk­lan­di­akaan ei enää noil­la puolusteta.

    On huo­mat­tavasti halvem­paa rak­en­taa euroop­palainen puo­lus­tus, kuin että jokainen euroop­palainen val­tio pitää omia kulis­se­jaan yllä.

    Iso-Bri­tann­ian pitäisi rak­en­taa myös uudet ydin­voimalat, sen hin­ta­lap­pu huitelee myös siel­lä 100 mil­jardin pun­nan parem­mal­la puolella.

    Suomenkin vaiku­tus­val­ta on todel­lista kokoa suurem­pi EU:n ansiosta.

  64. ij: Bri­tan­ni­as­sakin on nyt hyvä kysymys, riit­tääkö 51,9 % kansan äänistä viemään koko väestöltä EU-kansalaisen oikeudet?

    Kansanäänestyk­ses­tä sääde­tyssä lais­sa ei ollut mitään määräen­em­mistöä, joten riit­tää. Toisaal­ta, kos­ka briteis­sä par­la­ment­ti on kaikki­val­tias, se voi halutes­saan jät­tää neu­voa-anta­van kansanäänestyk­sen tulok­sen omaan arvoonsa.

  65. OlliS: Ehkä Puo­la ja muut Itä-Euroopan maat oli­si­vat valmi­ita pois­ta­maan vapaan liikkuvuuden?

    Tehdään vai­h­tokaup­pa: Euroop­pa ottaa takaisin pari miljoon­aa työikäistä, Iso-Bri­tan­nia saa pari miljoon­aa brit­tieläkeläistä Välimeren auringos­ta koti­maan sateisiin.

  66. ksee: Tästä jotenkin suo­rana loogise­na seu­rauk­se­na on se, että ne jot­ka eivät varauk­set­ta kan­na­ta EU:ta ovat joko harhaan­jo­hdet­tua­ja rep­panoi­ta tai nat­sir­a­sis­tiääri­oikeis­to hörhöjä 

    Brex­itin kan­na­tus­ta parhait­en ennus­taa se, kan­nat­taako henkilö kuole­man­ran­gais­tus­ta vai ei. Tästä ei ole pakko päätel­lä yhtään mitään, jos ei halua.

  67. Englan­nin lähtö saat­taa olla onnen­potku EUn näkökulmasta

    Englan­ti on aina hidas­tanut ja vesit­tänyt EU kehittymistä

    Englan­ti myös kiristää itselleen etu­ja muiden kustannuksella

    Kouluk­iusaa­jan pois­menoa tuksin kukaan suree

  68. Osmo Soin­in­vaara: Paras kaup­pa­sopimus olisi tietysti sel­l­ainen, jos­sa 27 EU-maa­ta keskustelee siitä, mit­gä elinkeinon­alo­ja kukin halu­aa Bri­tan­ni­al­ta ottaa ja ne alat, joi­ta kukaan ei halua, sovit­taisi­in vapaan kau­pan piiriin.

    Jos elinkeinoalan “otta­mi­nen” Bri­tan­ni­al­ta tarkoit­taa elinkeinoalan suo­jelemista EU:ssa (tuon­ti­t­ulleil­la), niin vapaan kau­pan piiri­in tuskin jää mitään. Vaik­ka en ymmär­rä, mik­si näin on tietysti paras, otan tämän argu­ment­ti­na vapaa­ta kaup­paa ja glob­al­isaa­tio­ta vastaan.

  69. Kalle: Asedi­rek­ti­ivi on alan ammat­ti­lais­ten mielestä ihan päätön. Sil­lä ei edes hidaste­ta ter­ror­istien ja muiden rikol­lis­ten asei­den han­k­in­taa, sen sijaan taval­lis­ten ihmis­ten aseet kerätään pois. Esimerkik­si Inter­pol on lausunut asi­as­ta, mut­ta sitä on vähem­män uuti­soitu Suomes­sa. Viit­tauk­sesi Pari­isi­in osoit­taa lähin­nä asen­teel­lisu­ut­ta, ei tietoa. 

    Asei­den rajoit­tamien on aina kuu­lunut total­itääris­ten val­tioiden tapaan toimia. Adolf Hitler olisi tyy­tyväi­nen asedi­rek­ti­ivistä. Nat­si-Sak­sas­sa ja Neu­vos­toli­itossa oli voimas­sa nyt Brys­selis­sä aio­tun kaltaiset rajoitukset.

    Ei pidä paikkaansa, nat­si-Sak­sas­sa ei takavarikoitu asei­ta. Kyseessä on USA:n repub­likaanien levit­tämä myyt­ti. Todel­lisu­udessa sak­salaisil­la meni hyvin kun­han ei ollut esimerkik­si kom­mu­nisti tai HBTQ-ihmi­nen ja piti suun­sa kiin­ni. Tämä oli se asia joka mah­dol­listi holokaustin, ei mikään asei­den takavarikointi.

  70. Yksi suuri ongel­ma EUssa on puhei­den ja teko­jen räikeä ris­tiri­ita. Ehkä takana on tosi­aan hyviä pyrkimyk­siä ja suuria unelmia, mut­ta kun ideat “jalostu­vat” päätök­sik­si, ne vesit­tyvät, rämet­tyvät ja kään­tyvät pahim­mil­laan alku­peräisiä aiko­muk­sia vastaan.

    Näin hallintoala­maise­na on tul­lut mm. kuun­nel­tua asi­as­ta vas­tan­neet komis­saarin esi­tys­tä H2020-ohjel­man avausti­laisu­udessa ja luvas­sa oli kuule­ma yhdek­sän hyvää ja kymme­nen kau­nista. Oli kuule­ma kuul­tu tarkalla kor­val­la yri­tyk­siä, tutkimus­laitok­sia ja tutkioi­ja — ja sen poh­jal­ta tehty hom­mas­ta selkeä, läpinäkyvä, help­po ja yksinkertainen.

    Sen jäl­keen kun komis­saari oli pakat­tu odot­tavaan limusi­ini­in ja perä­val­ot oli­vat hävin­neet näkyvistä, oikeat hake­musasiantun­ti­jat pää­sivät pitämään esitelmiään ja sanoma oli, että nyt hom­mat vas­ta vaikeak­si menivätkin ja että on aivan turha kuvitel­la selviävän­sä hake­mus- ja neu­vot­telu­vai­heista ilman ulkop­uolisia asiantuntijoita.

    No, koke­mus on osoit­tanut, että jälkim­mäiset oli­vat täysin oike­as­sa ja komis­saari puhui nk. muunel­tua totu­ut­ta. Meil­läkin töis­sä on huo­mat­tu, että varmin tapa saa­da joku vai­h­ta­maan työ­paikkaa on nimit­tää ko. tyyp­pi EU-pro­jek­tin pääl­likök­si. Eipä tarvitse kauaa odot­taa, kun ovet kolisevat…

    Tämä on tietysti yksi pieni asia koko EU:ssa, mut­ta näi­den koke­musten poh­jal­ta on aivan help­po uskoa muidenkin ongelmien ole­van suuril­ta osin totta.

    Ensim­mäi­nen paran­nuskeino voisi olla lopet­taa p****n puhumi­nen ja myön­tää ongelmat.

  71. Daniel Fed­er­ley: « Alus­tus­puheen­vuoroni Kultarantakeskusteluissa 

    Britit myyvät aivan val­tavasti rahoi­tusaalan palvelu­ja. Myöskin ohjelmis­to­te­ol­lisu­us on pitkälle palvelu­ja. Paljon isom­paa kuin joku has­su cus­tomer support

  72. Tero Tolo­nen: Brit­tien lähtö oli kieltämät­tä iso isku EU:n uskot­tavu­udelle. Herää kysymys, pitäisikö EU:ta muoka­ta niin, että jäsen­mak­su­jen suu­ru­ut­ta las­ket­taisi­in ja siir­ret­täisi­in vas­tu­u­ta maat­alous­tu­ista ja alue­tu­ista val­tioille itselleen? 

    Ymmärtääk­seni yhteisen maat­aloustuen ideana on vähen­tää maid­en välistä kil­palaulan­taa maa­jussien tukemises­sa. Kun tukia vähen­netään kaikkial­la samaan aikaan, se saat­taa jopa onnistua.

    1. Maat­alous­tu­ki kap­i­tal­isoituu täys­määräis­es­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­jelystä yhtään sen kan­nat­tavam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota tässä pyritään nos­ta­maan, on maat­aloudelle kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­tyjä var­al­lisu­usar­vo­ja. Hyö­tyjiä ovat kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret, joiden perin­nön arvoa täl­lä poli­ti­ikalla pyritään nostamaan.

  73. Jos Bri­tan­nia kär­sii brexi­tistä, kos­to on turhaa. Jos Bri­tan­nia hyö­tyy brexi­tistä, ehkä se oli meille oppitun­ti, että EU:ta pitää kor­ja­ta. Sil­loin pitäisi kiit­tää eikä kostaa.

    “EU:n pitäisi luop­ua liial­lisuuk­sista”: olen itsekin tuo­ta mieltä, mut­ta tuol­lainen puhe ilman konkreet­tisia esimerkke­jä hel­posti tuot­taa harhaan­jo­htavia käsityksiä.

  74. Liian van­ha:
    Englan­nin lähtö saat­taaol­la onnen­potku EUn näkökulmasta

    Englan­ti on aina hidas­tanut ja vesit­tänyt EU kehittymistä

    Englan­ti myös kiristää itselleen etu­ja muiden kustannuksella

    Kouluk­iusaa­jan pois­menoa tuksin kukaan suree

    Onnen­potku EU-byrokraateille ja latinomaille.

    Englan­ti on vas­tus­tanut EU:n muut­tamista liit­to­val­tiok­si, mut­ta edis­tänyt sen kehit­tämistä vapaakauppa-alueena.

    Suomen viralli­nen poli­ti­ik­ka on ollut ainakin tois­taisek­si samoil­la lin­joil­la. Brexi­tis­sä Suo­mi menet­tää merkit­tävän kumppanin.

  75. Alku­pala: Jos elinkeinoalan “otta­mi­nen” Bri­tan­ni­al­ta tarkoit­taa elinkeinoalan suo­jelemista EU:ssa (tuon­ti­t­ulleil­la), niin vapaan kau­pan piiri­in tuskin jää mitään. Vaik­ka en ymmär­rä, mik­si näin on tietysti paras, otan tämän argu­ment­ti­na vapaa­ta kaup­paa ja glob­al­isaa­tio­ta vastaan.

    EUn ulko­ra­ja on myös tul­li­ra­ja ja jos Englan­ti jää ulkop­uolelle niin rajal­la tul­lataan ja per­itään tulle­ja aivan kuin ennen van­haan mait­ten välillä

    Englan­ti voi liit­tyä Nor­jan mallil­la, mut­ta sil­loin muu­tos on vain se, että Englan­ti joutuu hyväksymään direk­ti­iv­it , mak­samaan jäsen­mak­sut ja per­imään EU-tul­lit, mut­ta menet­tää puhe ‑ja muut vaikutusmahdollisuudet

    JOs Englan­ti val­it­see Turkin mallin niin Englan­ti joutuu per­imään tul­lit rajoil­laan. Eli vapaakaup­pa ei oikien onnis­tu USAn kanssa

    Ei EU voi sal­lia, että kier­rät­tämäl­lä tavara Englan­nin kaut­ta USA saisi tavaran EU-alueelle tullitta

  76. ksee: Jotenkin on alka­nut tun­tu­maan, että jos liiken­nehankkeeseen liit­tyy mitenkään kiskot, niin se on jotenkin automaat­tis­es­ti kannattava

    Mikä tahansa liiken­nehanke on kan­nat­ta­va, jos mak­suhaluisia käyt­täjiä on riit­tävästi. Use­asti liiken­nehankkeista tehdään lasken­nal­lis­es­ti kan­nat­tavia määrit­telemäl­lä mat­ka-aikahyödylle tms. korkea hin­ta, vaik­ka oikeasti kukaan ei mak­sa tai halua mak­saa siitä hyödys­tä. Tätä tapah­tuu ihan yhtä hyvin moot­toritei­den kuin raidey­hteyk­sien kan­nat­tavu­u­den arvionnissa.
    Raideli­iken­teen suuri etu on, että tiheästi asute­tu­il­la alueil­la se vie vähiten maa-aluet­ta ver­rat­tuna mui­hin liiken­nemuo­toi­hin. Tietysti jos ei ole tiheästi asutet­tu­ja aluei­ta, raideli­ikenne ei ole niin hyvä ratkaisu.

  77. Kalle 2:
    Jos Bri­tan­nia kär­sii brexi­tistä, kos­to on turhaa. Jos Bri­tan­nia hyö­tyy brexi­tistä, ehkä se oli meille oppitun­ti, että EU:ta pitää kor­ja­ta. Sil­loin pitäisi kiit­tää eikä kostaa.

    “EU:n pitäisi luop­ua liial­lisuuk­sista”: olen itsekin tuo­ta mieltä, mut­ta tuol­lainen puhe ilman konkreet­tisia esimerkke­jä hel­posti tuot­taa harhaan­jo­htavia käsityksiä.

    Yksi esimerk­ki EU:n tuot­ta­mas­ta liial­lis­es­ta säätelystä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2016/06/26/brexit-ja-varsijousi/

  78. Tapio: Onnen­potku EU-byrokraateille ja latinomaille.

    Englan­ti on vas­tus­tanut EU:n muut­tamista liit­to­val­tiok­si, mut­ta edis­tänyt sen kehit­tämistä vapaakauppa-alueena.

    Suomen viralli­nen poli­ti­ik­ka on ollut ainakin tois­taisek­si samoil­la lin­joil­la. Brexi­tis­sä Suo­mi menet­tää merkit­tävän kumppanin.

    Amerikan Yhdys­val­lat on porskut­tanut jo yli 300 vuot­ta, mut­ta Euroopan Yhdys­val­lat ei voi toimia? 

    Yhdys­val­lat on todel­li­nen kult­tuurien sula­tusu­u­ni ja ollut sitä jo sato­ja vuosia. Yhdys­val­tain osaval­tiot eivät ole mitään tois­t­en­sa kopi­oi­ta. Viralli­nen kieli ja val­u­ut­ta ovat samat, mut­ta kult­tuure­ja ja kieliä riit­tää vaik­ka muille jakaa. 

    Venäjäkin on liit­to­val­tio, jon­ka sisäl­lä on val­tioi­ta, jois­sa omat kult­tuurin­sa. Sahan tasaval­las­sa on jopa oma presidenttinsä.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Maat­alous­tu­ki kap­i­tal­isoituu täys­määräis­es­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­jelystä yhtään sen kan­nat­tavam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota tässä pyritään nos­ta­maan, on maat­aloudelle kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­tyjä var­al­lisu­usar­vo­ja. Hyö­tyjiä ovat kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret, joiden perin­nön arvoa täl­lä poli­ti­ikalla pyritään nostamaan.

    O.S. on oike­as­sa, hyvä. Maat­alous­tukien jakau­tu­mises­sa ei myöskään sovi uno­htaa kau­pan ja teol­lisu­u­den hur­jaa osu­ut­ta . Maa­jus­si on tässä tuk­i­jär­jestelmässä rav­in­toketjun alin lenk­ki, jota ylem­pänä ole­vat riistävät.

    Kulut­ta­ja on myöskin saman ketjun heikko­ja lenkke­jä, maa­jussin kanssa samas­sa veneessä. Onko maat­alous­tuotan­toon kohdis­tu­vas­sa vihamielisyy­dessä mitään järkeä ?

  80. Olin muu­ta­ma vuosi sit­ten kuun­tele­mas­sa Lip­posen esi­tys­tä EU-kehi­tyk­ses­tä ja hän varoit­ti, että jos EUsta tulee pelkkä eli­itin leikkikent­tä niin se hajoaa

    Nyt tuo ennuste on käymässä toteen

    Myös Var­ti­ainen on samaa mieltä, hajoamisen aloit­ti­vat juuri nuo häviäjät.Hänen sanansa kuitenkin pal­jata­vat, että Lip­po­nen oli toises­sakin asi­as­sa oikeassa.Meille on syn­tynyt eli­it­ti, joka ajaa vain eli­itin etua ja samal­la luo­daan uut­ta luokkayhteiskuntaa

    Var­ti­aisen sanat blgillaan kuvaa­vat eli­itin asen­net­ta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/

    “Äänestys­tu­los oli luuse­rien kap­ina, protesti men­estyjiä vas­taan. Ja eri­tyis­es­ti niiden protesti, jot­ka eivät ole päässeet osal­lisik­si etenevän glob­al­isaa­tion hyödy­istä. Eron puoles­ta äänes­tivät van­hat ja vähän koulute­tut, jäämisen puoles­ta nuorem­mat ja parem­min koulute­tut. Eroa vas­taan äänes­tivät Lon­too ja mon­et muut suuret ja kan­sain­väliset kaupun­git, eron puoles­ta Englan­nin van­ho­jen ja nyt rappeu­tunei­den ja työt­tömyy­den run­telemien sydän­maid­en ihmiset.”

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Maat­alous­tu­ki kap­i­tal­isoituu täys­määräis­es­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­jelystä yhtään sen kan­nat­tavam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota tässä pyritään nos­ta­maan, on maat­aloudelle kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­tyjä var­al­lisu­usar­vo­ja. Hyö­tyjiä ovat kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret, joiden perin­nön arvoa täl­lä poli­ti­ikalla pyritään nostamaan.

    Ei se nyt aivan noin oppikir­jan mukaan mene. Kyl­lä se kap­i­tal­isoituu mui­hinkin tuotan­topanok­si­in riip­puen siitä, mitä ja miten tue­taan. Samoin vaiku­tus on tietysti myös tuot­ta­jahin­to­jen muu­tok­sil­la. EU:n CAP tietysti tukee läh­es pelkästään pel­tomaa­ta, joten se tuki kyl­lä kap­i­tal­isoituu hyvin voimakkaasti pel­tomaan hin­taan. Tätä ilmiötä ei olisi, jos tuki kohdis­tu­isi esim. työ­panok­seen. Tätä ehdot­ti alun­perin CAP:n suun­nit­teli­ja Ste­fan Tanger­mann. Jostain syys­tä sit­ten lop­ul­ta päädyt­ti­in sel­l­aiseen tukimuo­toon, jota Tanger­mann nimeno­maan piti huonona.

  82. Aivan irral­lise­na sivuhuomiona: Sisä­markki­nat eivät toi­mi ihan niin hyvin ja jous­tavasti kuin voisi toivoa edes kulut­ta­jakau­pas­sa. Sak­salaiset verkkokau­pat myyvät surut­ta Suomeen kulut­ta­jille pos­timyyntinä reilusti yli 30 000 eurol­la vuodessa ja tilit­tävät alvit Sak­saan (yleinen alv 19%), ei Suomeen kuten pitäisi. Sak­san verot­ta­jaa ei kiin­nos­ta, Suomen verot­ta­jal­la ei ole resursse­ja ruve­ta selvit­tämään ja tap­pele­maan. Ja suo­ma­lainen kulut­ta­ja hyö­tyy Suomen verot­ta­jan kustannuksella.

    Jos tämän kysymyk­sen ratkaisemiseen olisi EU:n tason poli­it­tista tah­toa, voisi sisära­jat ylit­tävän kulut­ta­jakau­pan alvit kerätä keskite­tysti ja tilit­tää ilman turhia min­imi­ra­jo­ja osta­jan koti­maan mukaan. Nykyti­lanne on, että myyjän täy­tyy rek­isteröi­tyä erik­seen alv-velvol­lisek­si jokaiseen EU-maa­han, jonne myy yli min­imi­ra­jan, joka vai­htelee mait­tain. Har­va pieni tai keskisu­uri toim­i­ja vaivau­tuu, eri­tyis­es­ti näis­sä tapauk­sis­sa, jois­sa rek­isteröi­tymäl­lä pääsee mak­samaan enem­män vero­ja ja vieläpä ulko­maan verottajalle.

    (Paras ratkaisu olisi yht­enäi­nen EU-arvon­lisävero, sama pros­ent­ti kaikkial­la ja tuo­tot EU:lle. Jäsen­maat kerätköön omat vero­tu­lon­sa muista lähteistä. Mut­ta tämä olisi sitä liit­to­val­tioke­hi­tys­tä, joka ei tule ikinä onnistumaan.)

  83. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Todel­lisu­udessa sak­salaisil­la meni hyvin kun­han ei ollut esimerkik­si kom­mu­nisti tai HBTQ-ihmi­nen ja piti suun­sa kiinni. 

    Sin­ul­la on ilmeis­es­ti varsin erikoinen käsi­tys hyvin men­e­mis­es­tä tai sit­ten et tiedä, mitä sak­salaiset koki­vat sotavuosina.

  84. Hyvä kir­joi­tus. Ytimekkäästi selvitet­ty ne asi­at, joiden suh­teen Bri­tan­nia on altavas­taa­jan ase­mas­sa tule­vis­sa neuvotteluissa.

    Eron peru­un­tu­miseen en usko. Peru­mi­nen olisi jonk­in­moinen val­lankaap­paus, jon­ka sisäpoli­it­tiset seu­rauk­set voisi­vat olla sel­l­aiset, että Bri­tan­nia olisi jatkos­sa vielä vähem­män rak­en­ta­va EU-jäsen kuin tähän mennessä.

    Oma tuore kir­joituk­seni EU-myyt­tei­hin liit­tyen: http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219601-kolme-eu-myyttia-tassa-totuus

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Paras kaup­pa­sopimus olisi tietysti sel­l­ainen, jos­sa 27 EU-maa­ta keskustelee siitä, mit­gä elinkeinon­alo­ja kukin halu­aa Bri­tan­ni­al­ta ottaa ja ne alat, joi­ta kukaan ei halua, sovit­taisi­in vapaan kau­pan piiriin.

    EU:n puolel­la neu­vot­teli­jat eivät ole sin­isilmäisiä suo­ma­laisia vaan piinkovia ran­skalaisia ja sak­salaisia juris­te­ja sekä hallintoam­mat­ti­laisia. Eli lähtöko­h­ta on suurin piirtein tuo.

    Mitä kielikysymyk­seen tulee, niin englan­ti putoaa pois EU-kielien joukos­ta. Englan­ti jää NATO:n tärkeim­mäk­si kielik­si, mut­ta hallinto palaa käyt­tämään ran­skaa ja luon­non­ti­eteet sak­saa. Tieteessä englan­ti säi­lyt­tänee asemansa.

    Tämä kan­nat­taa ottaa huomioon koulu­jen kiel­tenope­tus­ta suun­niteltaes­sa. Englan­ti säi­lyy tärkeänä kie­lenä, mut­ta sak­san ja ran­skan merk­i­tys kas­vaa. Jos min­ul­la on van­hempana mah­dol­lisu­us vali­ta, ensim­mäi­nen vierask­ieli on jokin muu kuin englanti.

  86. ksee: …Jotenkin on alka­nut tun­tu­maan, että jos liiken­nehankkeeseen liit­tyy mitenkään kiskot, niin se on jotenkin automaat­tis­es­ti kan­nat­ta­va (ja jos laskelmia asi­as­ta penätään, niin aina­han sel­l­aiset tekaistaan…) – ja jos ja kun mukana on EU-rahaa (=joku muu mak­saa), niin han­ke­han on ilman­muu­ta pluspluskannattava.

    Joo, siis ei. Kaik­ki raide­hankkeet eivät ole kan­nat­tavia. Kyse on aina kokon­aisu­ud­es­ta, johon kuu­luu niin lento- kuin tieliikennelain.

    Raskas­ta raideli­iken­nejär­jestemi­in ei ole vuosi­in raken­net­tu, pois luet­tuna eräät suurnopeusre­itit. Ne ovat kan­nat­tavia euroop­palaisit­tain, eivät ehkä jäsen­maan tasol­la. Sen vuok­si ne sopi­vat parem­min EU:n kuin yksit­täisen maan hankkeeksi.

    Malmin lentoase­ma ja sen yhtey­det keskus­taan kuu­lu­vat muuten samaan kokon­aisu­u­teen. Helsin­ki tarvit­see kakkosken­tän syöttöliikenteelle.

    ksee:
    Moot­tori­tie kul­kee jo Tam­pereelle – minne sitä siitä pidemmälle… 

    Elämää on Kehä III:n ulkop­uolel­la, vaik­ka se ei soi­jalat­tea kuplas­sa siemail­lessa siltä näytä. Nokian rippeistä on apua, mut­ta kyl­lä se kansan­tuote tulee jälleen metsistä.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Maat­alous­tu­ki kap­i­tal­isoituu täys­määräis­es­ti pel­lon hintaan/vuokraan, mut­ta se ei tee vil­jelystä yhtään sen kan­nat­tavam­paa, kos­ka pel­lon hin­ta, jota tässä pyritään nos­ta­maan, on maat­aloudelle kulu. Sil­lä tue­taan siis perit­tyjä var­al­lisu­usar­vo­ja. Hyö­tyjiä ovat kaupunki­in muut­ta­vat sis­aret, joiden perin­nön arvoa täl­lä poli­ti­ikalla pyritään nostamaan.

    Omaa maat­alout­ta tarvi­taan jo pelkästään tur­val­lisu­us­poli­it­ti­sista syistä, mut­ta nykyi­nen tuk­i­jär­jestelmän on aika kallis. Sveit­si ei ainakaan aikaisem­min tukenut tuotan­toa, vaan kykyä tuot­taa. Samal­la se toki tuot­ti hyvälaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta mak­sukyky­isille ja ‑halu­aisimme asiakkaille.

    Toisaal­ta jos Osmo tuon logi­ikkasi vie lop­pu­un, niin sil­lä siis tue­taan kun­tat­alout­ta, kos­ka kun­nat käyt­tävät tont­ti­maas­ta osalta monop­o­li­aan ja varas­ta­vat maat. Joka tapauk­ses­sa hyödytön­tä rahan pyörit­tämistä vil­jeli­jän kannalta.

    En tunne maat­alout­ta yhtä hyvin kuin kiin­teistöjä. Olem­meko tilanteessa, jos­sa ei ole hyviä ratkaisuja?

  88. Moi olen eurooppalainen,
    Asun ja olen töis­sä Helsingis­sä. Tyt­töys­täväni on Hol­lan­nista ja tapasimme Skot­lannis­sa kun olimme Eras­mus-vai­h­dos­sa. Hol­lan­ti on yhtä tut­tu kuin Uusi­maa. Nuorem­pana kävin koulua Englan­nis­sa. Tavaraa olen tilan­nut verkkokaupoista ympäri Euroop­paa. Schen­gen ja euro ovat tehneet elämästä helpom­man. Tämä kaik­ki on tehnyt elämästäni paljon rikkaam­man. Toivon että mon­et muutkin voi naut­tia tästä ja että inte­graa­tio jatkuu.

    EU ei ole pelkkää hyvää ja Brexi­tistä kumpuaa aika mon­ta eri­laista keskustelua.

  89. Pian me onnel­liset euroih­miset pääsemme pelas­ta­maan Ital­ian pankke­ja. Lasku on 100MRD vai onko 200MRD. Lohdu­tuk­sek­si voimme ennus­taa onnet­to­muuk­sia briteille. Muis­sakin usko­vais­ten yhteisöis­sä on tapana ennus­taa hel­vetin tul­ta luopioille.

  90. Tapio Pel­to­nen:

    (Paras ratkaisu olisi yht­enäi­nen EU-arvon­lisävero, sama pros­ent­ti kaikkial­la ja tuo­tot EU:lle. Jäsen­maat kerätköön omat vero­tu­lon­sa muista lähteistä. Mut­ta tämä olisi sitä liit­to­val­tioke­hi­tys­tä, joka ei tule ikinä onnistumaan.)

    EU:n rahoit­ta­mi­nen kokon­aan arvon­lisäverol­la olisi val­ta­va voit­to EU:hun myön­teis­es­ti suh­tau­tuville, sil­lä veros­ta tulisi niin pieni. Jos Suomelta kerät­täisi­in sama sum­ma alv­ina kuin nyt kerätään muuten alvin suu­ru­udek­si tulisi 1.6 %. En tiedä, mut­ta luulen, että EU:hun arvel­laan kulu­van paljon enem­män rahaa. 

    Tom­pe­lo: Sin­ul­la on ilmeis­es­ti varsin erikoinen käsi­tys hyvin men­e­mis­es­tä tai sit­ten et tiedä, mitä sak­salaiset koki­vat sotavuosina.

    Tarkoi­tan toki aikaa ennen sotaa.

  91. Tim­oT: Ei se nyt aivan noin oppikir­jan mukaan mene. Kyl­lä se kap­i­tal­isoituu mui­hinkin tuotan­topanok­si­in riip­puen siitä, mitä ja miten tuetaan. 

    Liitän tähän mat­alouden tuloke­hi­tyk­ses­tä eri­no­maisen prof. Jyr­ki Nimen esi­tyk­sen (vaik­ka tätä ei kukaan luekaan, liian pitkä, vie liikaa aikaa…)

    https://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/92755877526378481/default/Jyrki%20Niemi.pdf

    Vil­je­lyn kulut ovat suurem­mat kuin myyn­nistä saata­vat tulot.

  92. Lau­ri Kumpu­lainen: Amerikan Yhdys­val­lat on porskut­tanut jo yli 300 vuot­ta, mut­ta Euroopan Yhdys­val­lat ei voi toimia? 

    Odotel­laan nyt ensin rahali­iton ja pankki­u­nion­in kehit­tymistä täy­si­val­taisik­si ja kitkat­tomik­si toimijoiksi.

  93. Lau­ri Kumpu­lainen: Amerikan Yhdys­val­lat on porskut­tanut jo yli 300 vuot­ta, mut­ta Euroopan Yhdys­val­lat ei voi toimia? 

    Yhdys­val­lat on todel­li­nen kult­tuurien sula­tusu­u­ni ja ollut sitä jo sato­ja vuosia. Yhdys­val­tain osaval­tiot eivät ole mitään tois­t­en­sa kopi­oi­ta. Viralli­nen kieli ja val­u­ut­ta ovat samat, mut­ta kult­tuure­ja ja kieliä riit­tää vaik­ka muille jakaa. 

    Venäjäkin on liit­to­val­tio, jon­ka sisäl­lä on val­tioi­ta, jois­sa omat kult­tuurin­sa. Sahan tasaval­las­sa on jopa oma presidenttinsä.

    Yhteinen kieli — siis käytän­nössä, ei vain viral­lisen korskeis­sa julis­tuk­sis­sa — kum­masti nivoo kansalaisia yhteen.

    Yhteisen kie­len puute on ollut ja tulee aina ole­maan EU-pro­jek­tin suurin ongel­ma vaik­ka moni mielel­lään muu­ta väittääkin.

    Vaik­ka huonos­ti puhut­tu amerik­ka nyt vaan on nykya­jan lati­na (ja luul­tavasti sel­l­aise­na myös aika pitkään pysyy), ei tämä tietenkään kel­paa ylem­myy­den­tun­toisille van­haman­tere­laisille (saati­ka venäläisille).

    Kun itse piipah­dan vaikka­pa Pari­i­sis­sa niin kyl­lä olo tun­tuu ihan rehelliseltä tur­is­tiltä eikä Oiroop­palaiselta joka on vain yksinker­tais­es­ti saa­punut “toiseen kotiinsa”.

    Jos sat­tuu bam­laa­maan fran­skaa niin var­masti sitä helpom­pi on itseään yrit­tää juk­sa­ta, mut­ta eihän se perus­todel­lisu­us muuk­si muu­ta vaik­ka sisäin­rn harhaisu­us vahvistuisikin.

    Venäjä on — kuten kaik­ki asi­aa seu­ran­neet hyvin tietävät — autori­taari­nen kehi­tys­maa jos­sa mikään ei toi­mi mut­ta kaik­ki järjestyy — jos vaan rahaa ja/tai suhtei­ta löy­tyy (ja varsinkin kun ymmärtää lisä­ki pitää pään­sä kiin­ni, niin, oikeas­t­aan kaikesta jol­la voisi kat­soa ole­van poli­it­tista ulottuvuutta).

    Se, että jollekin per­ife­ri­alääni­tyk­selle sat­tuu ole­maan nimitet­ty nukke­pres­sa johtuu vain ja ain­oas­taan siitä, että se nyt vaan sat­tuu sopi­maan Krem­lin silmäätekeville — luul­tavasti kos­ka asial­la ei joko ole minkään val­takun­nan merk­i­tys­tä (ja kos­ka sil­lä on muka­va demokraat­ti­nen klan­gi län­si­mais­sa), tai kos­ka em. jär­jeste­ly tietää heille itselleen enem­män kaikkea mate­ri­aal­ista gutaa ynnä muun­laista muka­va­ta erikoiskohtelua.

    USA:n suh­teenkin olisi hyvä kuitenkin muis­taa, että n€€k€rihän ei ollut vielä edes oikea ihmi­nen vain 50 vuot­ta sit­ten — eikä etelässä tai­da olla monin paikoin vieläkään…

    Amerikas­sa on kyl­lä monia todel­lisuuk­sia, siitä olen kanssasi samaa mieltä. Ongel­ma vain tah­too olla se, että kansakun­ta näyt­täisi ole­van jakau­tu­mas­sa yhä vain insu­laarisem­pi­in todel­lisu­usku­pli­in jot­ka eivät mielel­lään edes yritä kom­mu­nikoi­da tois­t­en­sa kanssa — toisin kuin vielä jokunen vuosikym­men sitten.

    Voi olla, että seu­raavien 300 vuo­den jäl­keen sel­l­aista enti­teet­tiä kuin Amerikan Yhdys­val­lat ei enää ole edes ole­mas­sa. On ehkä Hip­pie Repub­lic of Cal­i­for­nia — Per­ma­nent­ly Bank­rupt Since What­ev­er, man. Ja mah­dol­lis­es­ti Freemen of Texas — Kill ‘em All! Floricuba­da Supa Hap­py Par­adise, ehkä myös.

    Itse­hän olen kan­nat­tanut EU:n kehi­tys­tä aidok­si liit­to­val­tiok­si since day one. Enkä vähiten nimeno­maan sik­si, että se ajan oloon lopet­taisi kansal­lis­val­tioista kohkaamisen ikään kuin automaagis­es­ti. Mikä siis edesaut­taisi ain­oas­taan _ihan kaiken_ järkiperäistä ratkomista (joitakin konkreet­tia esimerkke­jä on luetel­tu myös tässä threadis­sa, esim. yhteistä EU-arvonlisäveroa).

    On se lievästi sanoen per­verssiä itku­muis­tel­la vuodes­ta toiseen sitä miten pieni ja ei-ollenkaan-fasis­mi­in kalleel­laan ole­va Suo­mi tais­teli noin 5000 vuot­ta sit­ten itselleen “itsenäisyy­den” suurin uhrauksin näkemät­tä samaan aikaan edes pien­tä ris­tiri­itaan siinä, että Neu­vos­to-Suomen jäl­keen orpo­lapsen ase­maan jälleen ker­ran jäänyt halusi välit­tömästi hypätä toisen melkein yhtä arvaa­mat­toman setämiehen matkaan.

    Suo­mi ei ole koskaan his­to­ri­ansa aikana ollut itsenäi­nen val­tio, eikä väkiköy­hä maa joka ylipäätään jos­sakin sijait­see voi sel­l­ainen koskaan ollakaan.

    Vain mini­val­tiot joista kukaan ei ole kiin­nos­tunut voi olla muutenkin kuin vain muodol­lis­es­ti itsenäi­nen. Lähin­nä mieleen tulee Islanti ynnä pisku­ruiset Karib­ial­la sijait­se­vat seurasaaret.

    Liit­to­val­tio­ta emme saa aikaisek­si kos­ka useim­mat ihmiset sat­tumoisin tun­te­vat itsen­sä jotenkin syn­tyjään eri­no­maisik­si — tai vähin­täänkin naa­puria parem­mak­si. Täl­lä men­tal­i­teetil­la on aika vaikea luo­da yhteistä arvopohjaa.

    Siitä huoli­mat­ta toivon, että jon­ain kau­ni­ina päivänä voisin vielä saa­pua Pari­isi­in ja bam­la­ta rauhas­sa amerikkaa ilman, että alkua­sukkaat löi­sivät leimaa “igno­rant­ti­na” amerikkalaise­na. Tai ylipäätään ihmisenä joka saat­taisi olla sivistynyt, jopa hauskakin, vaikkei olekaan ymmärtänyt syn­tyä Ranskalaiseksi. 😉

  94. Ville: Mikä tahansa liiken­nehanke on kan­nat­ta­va, jos mak­suhaluisia käyt­täjiä on riit­tävästi. Use­asti liiken­nehankkeista tehdään lasken­nal­lis­es­ti kan­nat­tavia määrit­telemäl­lä mat­ka-aikahyödylle tms. korkea hin­ta, vaik­ka oikeasti kukaan ei mak­sa tai halua mak­saa siitä hyödys­tä. Tätä tapah­tuu ihan yhtä hyvin moot­toritei­den kuin raidey­hteyk­sien kan­nat­tavu­u­den arvionnissa.Raideliikenteen suuri etu on, että tiheästi asute­tu­il­la alueil­la se vie vähiten maa-aluet­ta ver­rat­tuna mui­hin liiken­nemuo­toi­hin. Tietysti jos ei ole tiheästi asutet­tu­ja aluei­ta, raideli­ikenne ei ole niin hyvä ratkaisu.

    Amen.

    Tosin lisäisin, että raideli­iken­teen toinen aivan keskeinen etu — käyt­täjän näkökul­mas­ta — on siinä ettei tarvitse itse keskit­tyä laisin­gaan ajamiseen!

  95. Liian van­ha:
    Olin muu­ta­ma vuosi sit­ten kuun­tele­mas­sa Lip­posen esi­tys­tä EU-kehi­tyk­ses­tä ja hän varoit­ti, että jos EUsta tulee pelkkä eli­itin leikkikent­tä niin se hajoaa

    Nyt tuo ennuste on käymässä toteen

    Myös Var­ti­ainen on samaa mieltä, hajoamisen aloit­ti­vat juuri nuo häviäjät.Hänen sanansa kuitenkin pal­jata­vat, että Lip­po­nen oli toises­sakin asi­as­sa oikeassa.Meille on syn­tynyt eli­it­ti, joka ajaavain eli­itin etua ja samal­la luo­daan uut­ta luokkayhteiskuntaa

    Var­ti­aisen sanat blgillaan kuvaa­vat eli­itin asen­net­ta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/

    “Äänestys­tu­los oli luuse­rien kap­ina, protesti men­estyjiä vas­taan. Ja eri­tyis­es­ti niiden protesti, jot­ka eivät ole päässeet osal­lisik­si etenevän glob­al­isaa­tion hyödy­istä. Eron puoles­ta äänes­tivät van­hat ja vähän koulute­tut, jäämisen puoles­ta nuorem­mat ja parem­min koulute­tut. Eroa vas­taan äänes­tivät Lon­too ja mon­et muut suuret ja kan­sain­väliset kaupun­git, eron puoles­ta Englan­nin van­ho­jen ja nyt rappeu­tunei­den ja työt­tömyy­den run­telemien sydän­maid­en ihmiset.”

    Oli­pas hyvä ana­lyysi Var­ti­aiselta, har­mi kun piti men­nä Kokoomuk­seen eikä vihreisiin…

  96. Tapio Pel­to­nen:
    Aivan irral­lise­na sivuhuomiona: Sisä­markki­nat eivät toi­mi ihan niin hyvin ja jous­tavasti kuin voisi toivoa edes kulut­ta­jakau­pas­sa. Sak­salaiset verkkokau­pat myyvät surut­ta Suomeen kulut­ta­jille pos­timyyntinä reilusti yli 30 000 eurol­la vuodessa ja tilit­tävät alvit Sak­saan (yleinen alv 19%), ei Suomeen kuten pitäisi… 

    Mik­si pitäisi? Tuo on ter­vet­tä verokil­pailua, jos­sa on vain voit­ta­jia. Kulut­ta­ja voit­taa aina ja vähem­män ahneet maat voittavat. 

    Sinän­sä olen samaa mieltä yhteis­es­tä ALV-kan­nas­ta ja keskite­tys­tä arvon­lisävero­tuk­ses­ta, kos­ka se vähen­tää rikol­lisu­ut­ta. ALV-hui­jauk­set ovat iso bisnes, jos­sa esimerkik­si kier­rätetään samaa tomaat­tierää pitkin ja poikien EU:ta.

    Suo­ma­laiset voit­taisi­vat tuos­sa yleisem­minkin, kos­ka ALV-kan­ta olisi nyky­istä mata­lampi. Olemme verot­ta­mas­sa itsemme hengiltä.

    1. Hyvä aja­tus alen­taa arvon­lisäveroa. Tulon­mene­tys kor­vataan lopet­ta­mal­la tei­den asfal­toin­ti ja nos­ta­mal­la ben­si­inin verotusta?

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Irlan­ti on jäämässä EU:n jäsen­maak­si joten englan­ti pysyy viral­lise­na kielenä.

    Osmo, olet oike­as­sa. Englan­ti pysyy yhtä keskeisenä kie­lenä kuin Suomikin. Ran­skalaiset otta­vat taa­tusti kaiken ilon irti muutoksesta. 🙂

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä aja­tus alen­taa arvon­lisäveroa. Tulon­mene­tys kor­vataan lopet­ta­mal­la tei­den asfal­toin­ti ja nos­ta­mal­la ben­si­inin verotusta? 

    Yli 70 % yhteiskun­tamme menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merk­i­tyk­selli­nen erä on koulu­tus. Vain sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin tehdyt leikkauk­set voivat pelas­taa Suomen.

  99. Liian van­ha:
    Myös Var­ti­ainen on samaa mieltä, hajoamisen aloit­ti­vat juuri nuo häviäjät.Hänen sanansa kuitenkin pal­jata­vat, että Lip­po­nen oli toises­sakin asi­as­sa oikeassa.Meille on syn­tynyt eli­it­ti, joka ajaavain eli­itin etua ja samal­la luo­daan uut­ta luokkayhteiskuntaa 

    Tässä tul­laan sel­l­aiseenkin kysymyk­seen, että mitä varten näil­lä ns. “häviäjil­lä” pitäisi olla oikeut­ta päät­tää ns. “eli­itin” (koulute­tut kaupunki­laiset) asioista lainkaan? Lib­er­aali lähtöko­h­ta on aut­taa vaikeuk­si­in joutunut­ta, mut­ta taa­ta kaikkien, myös eli­itin, vapaudet.

    Rauta­lan­gas­ta vään­täen: Mik­si kivi­hi­ilikai­vok­sen lakkaut­tamis­es­ta masen­tuneen kaivosy­hdyskun­nan pitäisi päästä määräämään siitä, saa­vatko koulute­tut kaupunki­laiset muut­taa työ­paikko­jen­sa perässä maas­ta toiseen tai men­nä naimisi­in kunkin oman sukupuolisen suun­tau­tu­misen mukaan?

    Mil­loinka­han jonkun EU-maan tai muun pop­ulis­tipoli­itikko (lue: fasisti) kek­sii jär­jestää kansanäänestyk­sen sek­suaalivähem­mistö­jen ase­mas­ta — tai Pari­isin ilmastosopimuksesta?

  100. Aus­tri­an: Oli­pas hyvä ana­lyysi Var­ti­aiselta, har­mi kun piti men­nä Kokoomuk­seen eikä vihreisiin…

    Kumpikin puolue ajaa EUn hajalle

  101. Liian van­ha:
    Var­ti­aisen sanat blgillaan kuvaa­vat eli­itin asen­net­ta http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/

    “Äänestys­tu­los oli luuse­rien kap­ina, protesti men­estyjiä vas­taan. Ja eri­tyis­es­ti niiden protesti, jot­ka eivät ole päässeet osal­lisik­si etenevän glob­al­isaa­tion hyödy­istä. Eron puoles­ta äänes­tivät van­hat ja vähän koulute­tut, jäämisen puoles­ta nuorem­mat ja parem­min koulute­tut. Eroa vas­taan äänes­tivät Lon­too ja mon­et muut suuret ja kan­sain­väliset kaupun­git, eron puoles­ta Englan­nin van­ho­jen ja nyt rappeu­tunei­den ja työt­tömyy­den run­telemien sydän­maid­en ihmiset.” 

    Tuo Var­ti­aisen blogikir­joi­tus on kovaa asi­aa ja kan­nat­taa lukea kokon­aan. Glob­al­isaa­tio, inter­net ja automa­ti­saa­tio ovat luoneet maail­maan mil­jardeille aiem­min köy­hille ihmisille keskilu­okan elin­ta­son, voit­ta­jat ovat nyt kehit­tyvien maid­en keskiluokkaa. 

    Toisaal­ta rikkaissa mais­sa on syn­tynyt koko ajan suurem­pi luuse­rien armei­ja, joka pär­jää yhä huonom­min työ­markki­noiden kovenevas­sa kil­pailus­sa, se ei pär­jää maan sisäl­lä eikä kan­sain­välis­es­ti. Aikaisem­min tuolle alem­malle keskilu­okalle löy­tyi töitä esimerkik­si tehtais­sa, kai­vok­sis­sa, konei­den kor­jaa­ji­na, konekir­joit­ta­ji­na, puhe­lin­palveluis­sa, kadun­lakaisi­joina, postinkan­ta­ji­na tai lähet­teinä. Tuol­laiset tehtävät on automaa­tio, inter­net ja glob­al­isaa­tio pitkälti syönyt ja tilalle on tul­lut pieni­palkkaisia palvelu­alan työ­paikko­ja, siel­lä mis­sä niitä on tullut.

    Nyt sit­ten tuo epä­toivoinen luuse­ri­armei­ja on alka­nut kapinoi­da mil­loin mitäkin vas­taan. EU kel­paa hyvin kohteek­si. Taustal­la lie­nee kaipuu 1960–80-luvun tulon­jakoon ja täystyöl­lisyy­teen. Kaipuu ymmär­ret­tävä, mut­ta tavoit­teen saavut­ta­mi­nen todel­la haas­tavaa. Men­neisyy­den työvoimarak­en­teen palaut­ta­mi­nen nimit­täin vaatii tuotan­non, vai­h­dan­nan ja tiedonku­lun palaut­tamista his­to­ri­al­liselle tasolle. 

    Ihmis­ten, tavaroiden ja palvelu­jen pysäyt­tämi­nen rajoille ei tuo­hon kyl­lä alku­unkaan riitä. Inter­netin sulkem­i­nen, tietoverkko­jen kieltämi­nen ja automaat­tis­ten konei­den tuhoami­nen olisi jo tehokkaam­paa. Onkin pieni ihme, ettei kukaan puo­li­vakavasti otet­ta­va pop­ulis­tipoli­itikko vielä aja teknolo­gian ja tiedonku­lun palaut­tamista van­ho­jen hyvin aiko­jen tasolle, tuollekin aat­teelle olisi var­maan löy­det­tävis­sä poli­it­tista kannatusta.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Irlan­ti on jäämässä EU:n jäsen­maak­si joten englan­ti pysyy viral­lise­na kielenä.

    Juu, pait­si kuule­man mukaan Irlan­ti on ilmoit­tanut EUssa viral­lisek­si kielek­seen vain iirin.

  103. eemil:
    Vil­je­lyn kulut ovat suurem­mat kuin myyn­nistä saata­vat tulot. 

    Eli täysin yksiselit­teis­es­ti maanvil­jeli­jät tuhoa­vat muiden suo­ma­lais­ten aikaansaa­maa hyvinvointia. 

    Suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­ti paranisi ja var­al­lisu­us kas­vaisi, jos täl­lainen toimi­ala ajet­taisi­in mitä pikim­m­miten alas.

  104. teemu: “Britit voivat tietysti valmis­taa omaan käyt­töön­sä omien normien­sa mukaisia tuot­tei­ta ja EU:n markki­noille toista sar­jaa, mut­ta sil­loin EU:n tuot­teil­la ei olisi pääsyä brittimarkkinoille.”

    Jo nykyään EU-aikana hei­dän markki­noil­la autois­sa on rat­ti eri puolel­la kuin mantereella. 

    Kyse lie­nee lähin­nä ohjausvä­linei­den mekani­ikan siirtämis­es­tä auton toiselle puolelle ja sisäosan muoviosien vai­h­tamis­es­ta. Onhan siinä hie­man ylimääräistä työtä, mut­ta koko auton arvoon ver­rat­taes­sa puhutaan rahal­lis­es­ti pienistä summista.

    Rolle: Eri­tyis­es­ti turhien sään­nösten ehdot­ta­jana kun­nos­tau­tuu demokra­t­ian irviku­va, EUn par­la­ment­ti, joka koos­t­uu 600+ todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tuneesta besserwisseristä. 

    Toisaal­ta par­la­ment­ti (eikä vaikka­pa komis­sio tai kansal­liset hal­li­tuk­set) on juuri se elin, joka esimerkik­si torp­pasi ACTAn ja toiv­ot­tavasti torp­paa myös TTIP:n ja CETA:n. Nuo jos mitkä ovat sitä turhaa ja ihmis­vas­taista kan­sain­välisen eli­itin tuot­ta­maa epädemokraat­tista val­lankäyt­töä ja säätelyä.

    Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Todel­lisu­udessa jär­jestelmän toim­inta perus­tuu täysin siihen, että vaki­in­tunei­ta käytän­töjä nou­date­taan eikä tiet­tyjä perus­tus­lain­o­maisia taval­lisia lake­ja (esim. Judi­cia­ry Act vuodelta 1789) muuteta. 

    Perus­tus­la­ki on kyl­lä lyhyt ja varsin selvä, mut­ta tapaoikeus muut­taa hyvätkin tarken­ta­vat lait ja ase­tuk­set ajan myötä jär­jet­tömäk­si seka­sotkuk­si ja hiusten­halkomisek­si. Lisäk­si se pakot­taa ne jo alku­jaan mon­imutkaisik­si, jot­ta tapaoikeu­den vaiku­tus­ta voidaan ohja­ta ja ennakoi­da. Asi­aa ei auta uskon­nolli­nen suh­tau­tu­mi­nen perustuslakiin.

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Irlan­ti on jäämässä EU:n jäsen­maak­si joten englan­ti pysyy viral­lise­na kielenä.

    Näis­sä speku­laa­tiois­sa on kyse siitä, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa vain yhden viral­lisen kie­len ja Irlan­ti on ilmoit­tanut iirin (Irlan­nin gaelin). http://www.politico.eu/article/english-will-not-be-an-official-eu-language-after-brexit-senior-mep/

    Eiköhän englan­ti edelleen jatkuisi EU:n lin­gua fran­cana, mut­ta kaikkia asi­akir­jo­ja ei enää julka­istaisi englanniksi.

  106. Ennuste EU:n lähitulevaisuudesta:

    - Italia tukee pankke­jaan val­tion varoista ja EU tyy­tyy heristämään sormea

    - Espan­ja ja Por­tu­gali jatka­vat ali­jäämäsään­tö­jen rikkomista ja näyt­tävät komis­sion nuhteluille keskisormea

    - Kreik­ka alkaa pul­likoimaan EU-ohjaus­ta vas­taan “mik­si me, jos ei noikaan”

    - Kukaan ei halua täyt­tää UK:n net­tomak­su­jen jät­tämää aukkoa EUn bud­jetis­sa — eikä kukaan myöskään halua kar­sia tai säästää mis­tään (varsinkaan neljä edel­lä­mainit­tua maata)

    - Pop­ulis­tit saa­vat vaalivoit­to­ja toisen­sa perään jäl­jelle­jääneis­sä jäsen­mais­sa ja pää­sevät vähin­täänkin vaa’ankieliase­maan -> kansalli­nen päätök­sen teko hal­vaan­tuu -> mihinkään uud­is­tuk­si­in ei jää mahdollisuuksia

    Onnea vaan yri­tyk­sille uud­is­taa ja tehostaa unionia…

  107. Kalle: Yli 70 % yhteiskun­tamme menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Kol­mas merk­i­tyk­selli­nen erä on koulu­tus. Vain sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin tehdyt leikkauk­set voivat pelas­taa Suomen.

    Sekä sosi­aali- ter­veys- että koulu­tussek­torit ovat Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti aivan huip­pu­lu­okkaa panos/tuotos suhdet­ta las­ket­taes­sa. Toki ikään­tyvä väestö aiheut­taa suuren kuor­man kansan­taloudelle, mut­ta ei se siitä leikkaa­mal­la mihinkään muu­tu, ellei tarkoituk­se­na ole jonkin­lainen huolto­suh­teen paran­t­a­mi­nen heit­teille­jätön ja nään­nyt­tämisen kautta. 

    Ongel­ma ei ole vero­tuk­sen suu­ru­us. Ongel­ma on se, miten verot määräy­tyvät: jokainen vero on aina negati­ivi­nen kan­nuste verotet­tavalle kohteelle, ja täl­lä het­kel­lä vero­tus kohdis­tuu pääosin työn tekemiseen ja arvon­lisän tuot­tamiseen. Eli juuri niihin asioi­hin, mitä pitäisi tehdä enem­män jot­ta van­huk­setkin saisi­vat elää ihmis­ar­voista elämää.

    Ansio­tu­loa tai arvon­lisää parem­pi vero­tuk­sen määräy­tymis­pe­ruste olisi henkilöko­htainen omaisu­us. Varakkail­la on jo määritelmäl­lis­es­ti enem­män varaa mak­saa vero­ja kuin varat­tomil­la, ja jos joku erit­täin kovat­u­loinen veron­vält­te­lyn toivos­sa kulut­taisi kaik­ki rahansa säästämisen sijaan niin sehän olisi kansan­talouden ja työl­lisyy­den kannal­ta vain älyt­tömän hyvä asia.

  108. Pet­teri: Ihmis­ten, tavaroiden ja palvelu­jen pysäyt­tämi­nen rajoille ei tuo­hon kyl­lä alku­unkaan riitä. Inter­netin sulkem­i­nen, tietoverkko­jen kieltämi­nen ja automaat­tis­ten konei­den tuhoami­nen olisi jo tehokkaam­paa. Onkin pieni ihme, ettei kukaan puo­li­vakavasti otet­ta­va pop­ulis­tipoli­itikko vielä aja teknolo­gian ja tiedonku­lun palaut­tamista van­ho­jen hyvin aiko­jen tasolle, tuollekin aat­teelle olisi var­maan löy­det­tävis­sä poli­it­tista kannatusta.

    Eihän Inter­netin kieltämiseen tarvi­ta mitään pop­ulis­te­ja — ihan val­tavir­ran ran­skalais­poli­itikko riit­tää. Ran­skalaisethan näkevät märk­iä unia siitä, että kaik­ki epäran­skalainen “saas­ta” voitaisi­in sulkea maan rajo­jen ulkop­uolelle ja että ihmiset kulut­taisi­vat vain puh­das­ta ran­skalaista viihdettä.

    Tältä osin on siis aika taat­tua, että tässäkin asi­as­sa EU-sääte­ly tulee men­emään reisille ja tekee Euroopas­ta yhä enem­män dig­i­taalisen taka­pa­ju­lan. Oire­i­ta tässä on havait­tavis­sa mm. pohjo­is­mais­ten sääte­lyvi­ra­nomais­ten tuoreessa kannanotossa:

    TiVi: Vira­nomaiset otti­vat kan­taa Net­flix­in puoles­ta – kehot­ta­vat varovaisuteen

    Samaa näkee mm. Überin ja Airbnb:n tapauk­sis­sa — sen sijaan, että eli­it­ti miet­tisi mitä hyö­tyä tämän kaltai­sista uusista palveluista voisi olla tai miten vas­taavia syn­ty­isi Euroopan sisäl­lä, reak­tio on kieltämi­nen ja van­ho­jen elinkeino­jen suojelu.

    Edelleenkin voisi kysyä kaik­il­ta sisä­markki­noiden hehkut­ta­jil­ta, että mis­sä ihmeessä ne EU:n dig­i­taaliset sisä­markki­nat oikein luuraavat.

  109. ij: Tässä tul­laan sel­l­aiseenkin kysymyk­seen, että mitä varten näil­lä ns. “häviäjil­lä” pitäisi olla oikeut­ta päät­tää ns. “eli­itin” (koulute­tut kaupunki­laiset) asioista lainkaan? Lib­er­aali lähtöko­h­ta on aut­taa vaikeuk­si­in joutunut­ta, mut­ta taa­ta kaikkien, myös eli­itin, vapaudet.

    Ihan pienenä vinkkinä — myös kos­mopoli­itit lib­er­aalit koulute­tut kaupunki­laiset voivat vas­tus­taa EU:ta — tai ainakin sitä kehi­tys­tä minkä näyt­tää johta­van vääjäämät­tä liit­to­val­tioon. Keskustelun polar­isoimi­nen asetel­maan “perämet­sien punaniska­jun­tit” vs. “sivistyneet kaupunki­laiset punavi­inin lipit­täjät” ei edis­tä keskustelua mihinkään.

    Aivan hyvin voisi EU:n kan­nat­ta­jia märkäko­rviksi, joiden EUhun kohdis­ta­mat toiveet eivät ole vielä ker­taakaan kerin­neet rom­ah­ta­maan — tai loiseli­itik­si, joka elää vain ja ain­oas­taan EU-sääte­lyn ansios­ta ja jon­ka “asiantun­ti­jatyö” on kansan­taloudelle vähin­täänkin turhaa ellei peräti haitallista.

  110. Sylt­ty: Eli täysin yksiselit­teis­es­ti maanvil­jeli­jät tuhoa­vat muiden suo­ma­lais­ten aikaansaa­maa hyvinvointia. 

    Enpä nyt viit­si lähteä syl­tyn provoon, mut­ta miten me tuhoamme suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­nin kun myymme tuot­teemme teille polkuhintaan?

    Keskiver­to maa­jussin yrit­täjä­tu­lo vil­janvil­je­lyti­lal­la on 2300 euroa /v. Siis vuodessa ei kuukaudessa kuten palkansaajilla.

    Miten täl­lainen vuosi­t­u­lo tuhoaa suo­ma­lais­ten palka­nsaa­jien hyvinvoinnin ?

    1. Eemil, sanomat­ta mitään siitä onko maat­alous kan­nat­tavaa vai ei, maanvil­jeli­jän yrit­täjä tulo (se mis­tä mak­se­taan tuloveroa) on maati­lan voit­to vähen­net­tynä pääo­mat­u­lok­si las­ke­tul­la osu­udel­la, joka on KAHDEKSAN PROSENTTIA tilan pääo­ma-arvos­ta. On suo­ras­taan ihme, että yrit­täjä­tu­lo näin las­ket­tuna on ylipään­sä positiivinen.

  111. Kalle: Tämä kan­nat­taa ottaa huomioon koulu­jen kiel­tenope­tus­ta suun­niteltaes­sa. Englan­ti säi­lyy tärkeänä kie­lenä, mut­ta sak­san ja ran­skan merk­i­tys kas­vaa. Jos min­ul­la on van­hempana mah­dol­lisu­us vali­ta, ensim­mäi­nen vierask­ieli on jokin muu kuin englanti.

    Tärkein­tä olisi, että oppi­laat yhdessä huolta­jien­sa kanssa saisi­vat vali­ta kak­si tai use­am­man kieltä vapaasti koulun tar­jon­nas­ta. Harmil­lis­es­ti Suomen val­tio ampuu täl­lä het­kel­lä itseään jalka­an määräämäl­lä vähin­tään yhden kie­len ole­van ruotsi.

  112. Sylt­ty: Eli täysin yksiselit­teis­es­ti maanvil­jeli­jät tuhoa­vat muiden suo­ma­lais­ten aikaansaa­maa hyvinvointia. 

    Suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­ti paranisi ja var­al­lisu­us kas­vaisi, jos täl­lainen toimi­ala ajet­taisi­in mitä pikim­m­miten alas. 

    Saman­lainen hyv­in­voin­nin kasvu saataisi­in puo­lus­tusvoimat lakkaut­ta­mal­la. Huo­maatko nyt, että ana­ly­y­sistäsi puut­tuu yksi dimensio?

  113. Näin toimi­vat EU:n “sisä­markki­nat”:

    KL: Verkkokau­pat pahas­sa pulas­sa myyn­tikiel­to­jen kanssa

    Sak­salaisen verkkokaup­pay­hdis­tyk­sen BVOH:n tuoreen selvi­tyk­sen mukaan tuote­merkkien myyn­ti­ra­joituk­set aja­vat pieniä ja keskisu­uria euroop­palaisia verkkokaup­po­ja taloudel­lisi­in vaikeuk­si­in ja irtisanomisiin.

    Yli 10 000 euroop­palaista verkkokaup­paa arvioi joutu­vansa vähen­tämään henkilökun­taa tai niitä uhkaa mak­sukyvyt­tömyys, ker­too sak­salais­ten verkkokaup­po­jen yhteisjär­jestö BVOH:n tiis­taina julkaise­ma selvi­tys. Jär­jestön mukaan syynä on se, että tuot­ta­jat ja tuote­merkkien omis­ta­jat rajoit­ta­vat tuot­tei­den myyn­tiä verkossa.

  114. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Näis­sä speku­laa­tiois­sa on kyse siitä, että jokainen EU-maa saa ilmoit­taa vain yhden viral­lisen kie­len ja Irlan­ti on ilmoit­tanut iirin (Irlan­nin gaelin).

    Eiköhän englan­ti edelleen jatkuisi EU:n lin­gua fran­cana, mut­ta kaikkia asi­akir­jo­ja ei enää julka­istaisi englanniksi. 

    Eiköhän Irlan­ti muu­ta ilmoituk­sen­sa Englan­niksi, kun Iir­iä ei puhu paljon kukaan.

    Mitä EU:n doku­ment­tei­hin tulee, Englan­ti on ain­oa kieli, jota käytän­nössä kaik­ki EU:ssa toimi­vat osaa­vat, kyl­lä pien­ten maid­en (Suo­mi, Ruot­si, Tan­s­ka, Hol­lan­ti, Bel­gia, Slove­nia, Viro, Latvia, Liet­tua, Puo­la, Tsek­ki, Slo­va­kia, Kreik­ka) äänillä
    Englan­ti pysyy EU:n ykköskie­lenä ja tuskin Sak­salaiset ja Itä­val­ta­laisetkaan halu­a­vat varsi­nais­es­ti toimia Ran­skak­si. Paljon melua tyhjästä.

    1. Ker­too kyl­lä jotain EU:sta, että Irlan­ti on voin­ut ilmoit­taa käytän­nössä kuolleen kie­len EU:n viral­lisek­si kielek­si. SE mak­saa vähin­täänkin sato­ja miljoo­nia euro­ja eikä hyö­tyjiä ole lainkaan.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­too kyl­lä jotain EU:sta, että Irlan­ti on voin­ut ilmoit­taa käytän­nössä kuolleen kie­len EU:n viral­lisek­si kielek­si. SE mak­saa vähin­täänkin sato­ja miljoo­nia euro­ja eikä hyö­tyjiä ole lainkaan.

    Jos Irlan­ti esit­tää pakol­lisen tar­jouskil­pailun ehdot viral­lisel­la kielel­lään, on mah­dol­lista, että muiden maid­en palvelun­tar­joa­jat jäävät ulkop­uolelle ja irlan­ti­laiset yri­tyk­set voittavat.

  116. eemil: Enpä nyt viit­si lähteä syl­tyn provoon, mut­ta miten me tuhoamme suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­nin kun myymme tuot­teemme teille polkuhintaan?

    Keskiver­to maa­jussin yrit­täjä­tu­lo vil­janvil­je­lyti­lal­la on 2300 euroa /v. Siis vuodessa ei kuukaudessa kuten palkansaajilla.

    Miten täl­lainen vuosi­t­u­lo tuhoaa suo­ma­lais­ten palka­nsaa­jien hyvinvoinnin ? 

    Ja saman henkilön pääomatulo?

  117. On totaalisen absur­dia, että ihan suo­ma­lainen LUKE:n tutk­i­ja sanoo julkises­ti, että maat­alous­tu­ki ei ole hänen mukaansa ongel­ma, kos­ka sen mak­saa veron­mak­sa­ja, eikä kuluttaja.

    Tosin nimeno­maan se kulut­ta­ja mak­saa ruuas­taan ensin kau­pan kas­sal­la ja sit­ten vielä vero­tuk­ses­sa toisen kerran.

    Jos maat­aloustuet jae­taan tasan jokaista suo­ma­laista työl­listä kohden, niin sum­ma on jotain tuhan­nen euron luokkaa vuodessa per nuppi.

    Se olisi val­ti­olle ja veron­mak­sajille eli kulut­ta­jille väl­itön kah­den mil­jardin euron säästö, jos maat­alous­tu­ista luovut­taisi­in. Vaik­ka jokainen suo­ma­lainen maanvil­jeli­jä jou­tu­isi perus­päivära­halle, niin se olisi silti vähem­män kuin mitä maat­alous­tuki­in menee. Eikä niin kävisi, kos­ka kysyn­tää suo­ma­laiselle ruualle on jonkin verran.

    Useim­miten juuri he, jot­ka eniten paasaa­vat suo­ma­lais­es­ta ruuas­ta ja vas­tus­ta­vat EU:ta, osta­vat kuitenkin kau­pas­ta halv­in­ta mah­dol­lista ruokaa, joka toden­näköisim­min ei ole Suomesta. 

    Maat­alouden kan­nat­ta­mat­to­muu­songel­ma on oikeasti kansalli­nen häpeä ja ongel­ma, kos­ka siinä hukataan kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten elämä täysin turhaan. 

    Suomes­sa voisi olla kärk­i­hankkeena se, että suo­ma­laiset viisaat päät lyötäisi­in yhteen ja tavoit­teek­si asetet­taisi­in maat­alouden ter­ve­hdyt­tämi­nen. Se jos mikä olisi kil­pailukyky­loik­ka: maa jos­sa maat­alous pär­jää ilman tukiaisia.

    Suo­ma­lainen ruo­ka on laadukas­ta, mut­ta ne iänikuiset tuote­merk­it eivät nyt vält­tämät­tä lyö itseään läpi Euroopas­sa tai Aasi­as­sa. Markki­natutkimus­ta tarvit­taisi­in ja paljon. Myös islami­laiset val­tiot ovat suuri markkina-alue.

    Tästä päästääkin myös siihen metsäteollisuuteen. 

    Suomes­sa on laadukas­ta raa­ka-ainet­ta maa- ja met­sä­te­ol­lisu­u­teen ja paljon kumpiakin rah­dataan maail­malle bulkki­na. Kun pitäisi kuitenkin jatko­jalostaa niitä tuot­tei­ta, joiden arvo on korkeampi ja vas­ta sit­ten viedä niitä maailmalle.

    Tuot­teen kehit­täjän ei tarvitse olla suo­ma­lainen, vaan heitä voidaan rekry­toi­da kohdemaista. 

    Esimerkik­si pien­talot. Suo­ma­lainen pien­ta­lo kel­paa kyl­lä suo­ma­laiselle ja ruot­salaiselle, mut­ta tuskin­pa egyp­tiläiselle tai marokko­laiselle. Siel­lä tavataan rak­en­taa talo siten, että siinä on muu­rit ja sisäpi­ha. Pin­ta-ala muurei­neen ei juuri eroa hulp­peas­ta suo­ma­lais­es­ta talosta. 

    Mik­si ei siis tuot­teis­te­ta suo­ma­laista puu­taloa, jon­ka voi asen­taa ara­bi­alaiseen lähiöön, betonimuureihin?

    Moni tun­tuu luule­van, että markki­noin­nis­sa ain­oa ratkaista­va ongel­ma on main­os­t­a­mi­nen, kun sitäkin tärkeäm­pää on löytää oikean­lainen tuote oikeille kuluttajille. 

    Minä väitän, että maa- ja met­sä­talous saadaan toim­i­maan ilman tukiaisia.

  118. eemil: Enpä nyt viit­si lähteä syl­tyn provoon, mut­ta miten me tuhoamme suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­nin kun myymme tuot­teemme teille polkuhintaan?

    Juuri siten, eli kar­rikoiden san­ot­tuna han­kitte val­tion rahoil­la kalli­ita väli­panok­sia, joista sit­ten keitätte kasaan arvo­ton­ta moskaa.

    Täysin vas­taa­va esimerk­ki olisi, jos jokin saha valmis­taisi höylät­tyä lankkua käytet­täväk­si voimalaitosten polt­toaineena. Jokainen ymmärtää että siinä tuho­taan hyv­in­voin­tia, kun käytetään paljon vaivaa lop­putuot­teeseen joka polte­taan. Tuot­teesta saadaan siis vähem­män rahaa mitä sen valmis­tamiseen on kulunut. Maat­aloudessa on juuri täl­lainen tilanne. Lop­putuote mak­saa vähem­män kuin sen aikaansaamiseen käytet­ty aika, vai­va, polt­toaine, trak­torit yms.

    Keskiver­to maa­jussin yrit­täjä­tu­lo vil­janvil­je­lyti­lal­la on 2300 euroa /v. Siis vuodessa ei kuukaudessa kuten palkansaajilla.

    Osmo kuit­tasikin jo tuon pöl­hölaskel­man aivan järjettömänä.

    Miten täl­lainen vuosi­t­u­lo tuhoaa suo­ma­lais­ten palka­nsaa­jien hyvinvoinnin ?

    Jokainen ihmi­nen, jol­la on vähänkin järkeä päässä, voi päätel­lä ettei maa­jussin tulo voi olla 200 e/kk tai he kuoli­si­vat nälkään.

  119. R. V.: Saman­lainen hyv­in­voin­nin kasvu saataisi­in puo­lus­tusvoimat lakkaut­ta­mal­la. Huo­maatko nyt, että ana­ly­y­sistäsi puut­tuu yksi dimensio?

    Ei puut­tunut.

    Huolto­var­muus on vain nät­ti perustelu mil­jaar­di­en tuille, mut­ta se ei oikeasti ole niiden tarkoi­tus. Jos olisi, niin mik­si ihmeessä me tuemme kurkku­jen ja tomaat­tien kas­vat­tamista keskel­lä talvea? Onko sel­l­ainen huolto­var­muu­den kannal­ta tärkeää? Tai kar­jat­alous? Ehkä jostain nau­dan sisä­fileestäkin voisi tin­kiä siinä vai­heessa kun taivaal­ta satelee pommeja.

    Entäpäs leikkokukat? Voiko niitäkin syödä vai onko tarkoituk­se­na varmis­taa, että sankar­i­hau­doille riit­tää kukkia? ( http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/kasvihuonetuotannon_tuki.aspx )

    Tai mik­si ihmeessä tue­taan sok­er­i­ju­urikkaiden kas­vat­tamista? Sok­eri säi­lyy lhes ikuis­es­ti, eikö olisi paljon viisaam­paa säilöä sitä vaikka­pa 10v tarpeen ver­ran niin ei kri­isi­aikoina kuluisi polt­toainet­ta sen viljelyyn?

  120. Mihin perus­tuu väite, että Nor­ja mak­saa nyt läh­es yhtä paljon kuin se mak­saisi EU:n jäse­nenä? Toisen läh­teen mukaan Nor­jan EU-jäsen­mak­su olisi noin kaksinker­tainen Suomen jäsen­mak­su­un ver­rat­tuna, siis noin 3,5 mil­jar­dia, kun Nor­ja mak­saa nyt noin 400 miljoonaa.

    1. Alku­pala.
      Sor­ry epätäs­mäl­lisyys. Piti puhua net­tomak­sus­ta. Nor­ja ei tienkään saa esim. EU:n maat­alous­tukia eikä myöskään mak­sa niistä mitään.

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    Eemil, sanomat­ta mitään siitä onko maat­alous kan­nat­tavaa vai ei, maanvil­jeli­jän yrit­täjä tulo (se mis­tä mak­se­taan tuloveroa) on maati­lan voit­to vähen­net­tynä pääo­mat­u­lok­si las­ke­tul­la osu­udel­la, joka on KAHDEKSAN PROSENTTIA tilan pääo­ma-arvos­ta. On suo­ras­taan ihme, että yrit­täjä­tu­lo näin las­ket­tuna on ylipään­sä positiivinen.

    OS: Sekä vero­tuk­ses­sa las­ket­ta­va maat­alouden tulos että kansan­tu­loti­las­to­jen maat­alouden yrit­täjä­tu­lo ovat sama asia kuin maat­alouden voit­to. Tämä voit­to sit­ten jae­taan vero­tuk­ses­sa ansio- ja pääo­mat­u­lo-osu­u­teen kuten muil­lakin yrit­täjil­lä. Sil­lä erol­la kuitenkin, että pel­lon arvona käytetään tuot­toar­voa, joka on lähel­lä nol­laa. Yrit­täjä­tu­lo siis sisältää sekä ansio­tu­lo- että pääomatulo-osuuden.

  122. Tuskin iiri mak­saa sato­ja miljoo­nia, ei tulkkaus- ja kään­nöskus­tan­nuk­set niin paljon voi olla vai miten korkei­ta palkko­ja siel­lä oikein maksetaan?

    EU-ero on merkit­tävä ratkaisu, jon­ka kus­tan­nusten ja hyö­ty­jen laskem­i­nen on hyvin vaikeaa, kos­ka muut­tu­jia on niin paljon. Esimerkik­si Ison-Bri­tann­ian hal­li­tus ja keskus­pank­ki voisi­vat päät­tää ran­gaista tyh­mää kansaa hyvin kireäl­lä talous­poli­ti­ikalla, ajaa maan syvään lamaan ja syyt­tää siitä sit­ten EU-eroa. Tai voitaisi­in har­joit­taa hyvin elvyt­tävää poli­ti­ikkaa, jol­loin talous kas­vaisi ja voitaisi­in tode­ta, että ero olikin hyvä ratkaisu. 

    Laskel­mat perus­tu­vat aina eri­laisi­in ole­tuk­si­in, joi­ta säätämäl­lä myös tulok­set muut­tuvat. Tämähän on viime aikoina koet­tu ihan tääl­lä koton­akin, kun län­simetro ei alakaan kulkea eloku­us­sa. Paljonko sen län­simetron pitikään mak­saa ja mikä on viimeisin arvio kaik­ista kustannuksista?

  123. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­too kyl­lä jotain EU:sta, että Irlan­ti on voin­ut ilmoit­taa käytän­nössä kuolleen kie­len EU:n viral­lisek­si kielek­si. SE mak­saa vähin­täänkin sato­ja miljoo­nia euro­ja eikä hyö­tyjiä ole lainkaan.

    Ehkä suures­sa ja mah­tavas­sa Eurostoli­itossa on yksinker­tais­es­ti vain räknät­ty, että parem­pi antaa jäsen(hakija)maille organ­isaat­sios­ta vähän ihmiskasvoisem­pi kuva vaik­ka siitä tietysti aina jonkin ver­ran “lisäku­lu­ja” syn­tyykin (sil­lä ken onkaan se ylin auk­tori­teet­ti jol­la on val­ta määritel­lä kaikkien muidenkin puoles­ta mikä on Aidosti Toiv­ot­tavaa, Tarpeel­lista tahi peräti Välttämätöntä).

    Kuten aiem­min tässä threadis­sa jo totesin kielel­lä tup­paa ole­maan edelleenkin käsit­tämät­tömänkin iso merk­i­tys ihmiselle vaik­ka olisi ns. kuol­lutkin kieli kyseessä. En itse usko, että tämä asia muuk­si muut­tuu sil­lä kieli pitkälti määrit­telee sen keitä tai mitä me koemme eri­tyis­es­ti olevamme.

    Mikä kuol­lut kieli se sem­moinen on jota kum­minkin bam­laa 30–300K ihmistä, ja jota ymmärtää kak­si kol­ma­sosaa väestöstä?

    Ympäri maail­maa ilmas­sa on ollut jo pitkään merkke­jä “kuolleik­si kielik­si” leimat­tu­jen kiel­ten koke­mas­ta pienois­es­ta uus­re­ne­sanssista (Brit­tien saarelta mm. kymri).

    Ei ole ollenkaan pois­sul­jet­tua etteikö moni niistä saat­taisi hyvinkin kokea ajan oloon uuden nousun.

  124. R. V.: Saman­lainen hyv­in­voin­nin kasvu saataisi­in puo­lus­tusvoimat lakkaut­ta­mal­la. Huo­maatko nyt, että ana­ly­y­sistäsi puut­tuu yksi dimensio?

    Kyl­lähän maat­alous­tukien vähen­tämi­nen ynnä muun­lainen rukkaami­nen on EU:n agendalla.

    Kyl­lä ne jär­jestelmästä eniten hyö­tyvät tahot ovat kum­minkin niitä rikkai­ta per­i­jöitä. En usko, että Englan­nin kuningatarkaan on elämän­sä aikana ihan hirveästi niil­lä tiluk­sil­laan käynyt maa­ta kään­tämässä… Wahlroosin Nalle on saat­tanutkin käy­dä — kos­ka var­maan pitää miehekkäänä puuhana, mut­ta ennen kaikkea sik­si, että voi sit­ten muille tode­ta, ettei kyse suinkaan ole mis­tään pelkästä harrastuksesta.

    Ruoan­tuotan­nos­sa puhutaan niin elimel­lisen oleel­lista asioista, ettei pel­to­ja ole syytä — eikä mah­dol­lis­takaan — pan­na paket­ti­in eikä elikoi­ta teu­raak­si pelkäl­lä nui­jan kopautuksella.

    Ruoan­tuotan­to ei ole kuten mikä tahansa muu taloudelli­nen toim­inta jota voidaan tarpeen mukaan ostaa aina sieltä mis­tä kul­loinkin halvim­mal­la saa.

    Jos pil­vipalvelu­un tulee katkos niin se on voi voi. Ruokaa sen sijaan on pikku­pakko saa­da joka päivä.

    Kansal­lises­sa ruoan­tuotan­nos­sa on aina viimekädessä kyse maini­tun kansan konkreet­ti­sista eli­nolon­mah­dol­lisuuk­sista. Ei mis­tään sen suuremmasta.

    Mut­ta sotia ei tule enää koskaan kos­ka ihmiset ovat nykään jo niin hem­metin järke­viä — nytkin osaa­vat hienos­ti sovus­sa vaikeista asioista käy­dä rak­en­tavaa keskustelua karkeisi­in yleistyk­si­in saati harhaan­jo­htavaan “infor­maa­tioon” turvautumatta.

    Jät­timäisik­si paisuneet ruokalo­gis­ti­ikkaketjut eivät nekään mitenkään voi kon­t­a­minoitua yhä uudem­mas­sakaan uljaas­sa maail­mas­sa aiheut­taen globaalin skaalan epi­demioi­ta jot­ka pahim­mil­laan kylväi­sivät mit­taam­a­ton­ta ja peru­ut­tam­a­ton­ta tuhoa läpi koko planeettamme.

    Siinä pahim­mas­sa ske­naar­ios­sa­han teemme ihan itse pla­neet­tamme asuinkelvottomaksi.

    Eikä sitäkään voi tapah­tua, että muut maat yksinker­tais­es­ti vain kieltäy­ty­i­sivät myymästä suo­ma­laisille yhtään minkään­laista rav­in­toa kos­ka olemme onnis­tuneet aja­maan taloutemme niin heikkoon happeen ettei yksikään usko mei­dän kykenevän kuitenkaan mak­samaan laskua.

    Mut­ta var­masti sitä sol­i­daarisu­ut­ta tulisi kun oikein tiuk­ka paik­ka koit­taisi. Kyl­lähän Euroop­pa nytkin kovin mielel­lään on aut­tanut apua tarvit­se­via miljoo­nia pako­laisia. Eiku…

    Sitäkään ei voi tapah­tua, että ruoan tuot­tamisen hin­ta nyt vaan sat­tuisi ajan oloon mitä mon­i­naisim­mista syistä kas­va­maan niin helewetin suurek­si, ettei kur­ju­u­den kier­teessä rypeväl­lä kansal­la yksinker­tais­es­ti löy­dt tarpeek­si pätäkkää mak­saa muiden maail­man “hienouk­sista” (jot­ka heille ovat perustuotteita).

    Kyl­lä siinä tuli Syltyllekin äkkiä suo­ma­laista pot­tua — edes kitukasvuista sekä puo­lik­si mätää sel­l­aista — ikävä, ma ennustan.

    Kyl­lä, maat­alous­tukipoli­ti­ik­ka pitää uud­is­taa koval­la kädelle, mut­ta kyl­lä itseäni vitut­taa sit­ten­gin huo­mat­tavasti enem­män nämä saatanan pörssis­sä uhkapelaa­vat nuoret (tai muuten vaan tyh­mät) kun­dit (ja lie­nee siel­lä jokunen mim­mikin) sekä jär­jet­tömiä riske­jä otta­vat pankit.

    Vai menikö Syl­tyn mielestä oppikir­jan mukaises­ti, että veron­mak­sa­jat pis­tet­ti­in — jälleen ker­ran — pelas­ta­maan pankit?

  125. OS:“Puolalaiselle putkimiehelle viisumipakko.

    Puo­la kuu­luu Schen­gen-alueeseen. Viisum­i­pakkoa ei voi lait­taa yhdelle Schen­gen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.”

    Ei vält­tämät­tä tule mitään viisum­i­pakkoa mut­ta Bri­tan­nia voi vaa­tia esim. työlu­van (saadak­seen työsken­nel­lä briteissä).
    Vas­tavuorois­es­ti Puo­la vaati­nee samaa: kumpiko­han voit­taa tässä tapauksessa.

    Työlu­pa pakon voi britit lait­taa eu-maille ja noukkia mah­dol­lis­es­ti rusi­nat pul­las­ta kah­den­välisin sopimuksin.

    eli peri­aat­teessa suun­nilleen saman­ta­soisen bkt/hlö eu-maan kanssa britit voivat tehdä työlu­pa “vapai­ta” sopimuksia.

    Aika näyt­tää. Kaik­ki on vas­ta alkuvaiheessa.
    Sol­i­daarisu­us pun­ni­taan sit­ten myöhemmin.

    Solmisiko esim. Sak­sa ja Ran­s­ka ko. sopimuk­sen brit­tien kanssa ja pyyhk­isikö Puo­lal­la pöytää.

  126. En nyt oikein ymmär­rä cap­tain awe­somen logi­ikkaa siitä, että jos tehti­in pankkien kohdal­la tyh­mä päätös, mei­dän kan­nat­taa tehdä idioot­ti­mainen päätös myös maataloustuissa.

    Myöskään huolto­var­muut­ta on edelleen turha vetää mukaan tämän *nykyisen* tuen perusteluksi. 

    Se pitää min­unkin mielestäni hoitaa, mut­ta sen voi tehdä järkeväm­minkin. On ihan selvä että esimerkik­si mil­jar­di euroa sota­laivas­toon per vuosi tur­vaa huolto­var­muut­tamme parem­min kuin nykyi­nen maat­alous­tu­ki + vaik­ka nau­ri­isi­in kaali­in ja perunaan perus­tu­va hätä­vatavil­je­ly­ohjel­ma (tjsp help­poa & hal­paa kri­isiruokaa) mut­ta nykysys­tee­mi ei ole mitenkään perusteltu.

  127. Sylt­ty: Myöskään huolto­var­muut­ta on edelleen turha vetää mukaan tämän *nykyisen* tuen perusteluksi. 

    Se pitää min­unkin mielestäni hoitaa, mut­ta sen voi tehdä järkeväm­minkin. On ihan selvä että esimerkik­si mil­jar­di euroa sota­laivas­toon per vuosi tur­vaa huolto­var­muut­tamme parem­min kuin nykyi­nen maat­alous­tu­ki + vaik­ka nau­ri­isi­in kaali­in ja perunaan perus­tu­va hätä­vatavil­je­ly­ohjel­ma (tjsp help­poa & hal­paa kri­isiruokaa) mut­ta nykysys­tee­mi ei ole mitenkään perusteltu.

    Nykysys­tee­mi hoitaa huolto­var­muu­den, joten sen puoles­ta voidaan argu­men­toi­da huolto­var­muudel­la. Toki nykysys­teemin ei ole täysin opti­maa­li­nen huolto­var­muu­den varmis­tamisen kannal­ta — sitä voi toki kri­ti­soi­da, ellei näitä epäop­ti­maal­isuuk­sia perustel­la muil­la argu­menteil­la. Itse en siihen lähde.

  128. Osmo Soin­in­vaara:
    Alkupala.
    Sor­ry epätäs­mäl­lisyys. Piti puhua net­tomak­sus­ta. Nor­ja ei tienkään saa esim. EU:n maat­alous­tukia eikä myöskään mak­sa niistä mitään.

    Mihin perus­tuu väite net­tomak­sun osalta? Toinen lähde arvio Suomen mak­suk­si Nor­jan mallis­sa alle 300 miljoon­aa, kun EU-net­to­jäsen­mak­su on noin 800 miljoon­aa. Mik­si Nor­jan net­tomak­su olisi suh­teel­lis­es­ti alem­pi? Eikö parem­pi arvio olisi, että Nor­jan net­tomak­su, samoin kuin brut­tomak­su, olisi kaksinker­tainen Suomen net­tomak­su­un ver­rat­tuna, siis noin 1600 miljoon­aa eli moninkertainen?

  129. Tim­oT: Eipä tai­da Eemilinkään lasken­tataito kovin hääp­pöi­nen olla. Tuos­sa taulukos­sa ei ole yrit­täjä­tu­loa edes suo­raan las­ket­tukaan. Sen kyl­lä voi laskea noista luvuista seu­raavasti: lisätään net­to­tu­los-luku­un palkkavaatimus-luku

    MTK tms. julkaisee vil­jeli­jöille Maat­alouska­len­teri-nimistä almanakkaa. Siinä on ihan rauta­lankao­hjeet miten maat­alous­tu­lo saadaan näyt­tämään mah­dol­lisim­man pieneltä. Sil­lä lie­nee joku tarkoi­tus eli vedo­ta mah­dol­lis­es­ti lisä­tukien tarpeeseen, kos­ka on maamme köy­hä ja sik­si jää, kär­si, kär­si kirkkaa­maan krnu­u­nun saat ja pane leipään puo­let petäjäistä etc.

  130. Sylt­ty: Huolto­var­muus on vain nät­ti perustelu mil­jaar­di­en tuille, mut­ta se ei oikeasti ole niiden tarkoi­tus. Jos olisi, niin mik­si ihmeessä me tuemme kurkku­jen ja tomaat­tien kas­vat­tamista keskel­lä talvea? Onko sel­l­ainen huolto­var­muu­den kannal­ta tärkeää? Tai karjatalous? 

    Minus­ta huolto­var­muus on ihan hyvä peruste. Aika paljon sitä vas­taan väitetään mm. sil­lä perus­teel­la, että polt­toaineen saan­nin katketes­sa maat­alous pysähty­isi, mut­ta sekin tun­tuu huter­al­ta, jos ei ole laskel­maa siitä onko näin vai ei?

    Tein nopean laskel­man siitä, että ainakaan polt­toaineen vuok­si maat­alous ei pysähtyisi.

    Mut­ta siis ensin­näkin, ruoan pitäisi riit­tää nykyisel­lä tuotan­nol­la kohtu­ullisen hyvin. Suomes­sa on noin miljoona nau­taa, joista 300.000 lyp­sävää ja noin miljoona pel­to­he­htaaria — kun hehtaari tuot­taa 3500kg vil­jaa vuodessa ja lehmä lyp­sää 7000 litraa maitoa vuodessa, tästä tulee jokaiselle vähän yli litra maitoa ja parisen kiloa vil­jaa per päivä, veikkaisen että se pitäisi suuren osan kansas­ta hengis­sä. Tämän lisäk­si siko­ja on hie­man yli miljoona. Sikaloista tulee 16 miljoon­aa ja nau­doista 7 miljoon­aa kiloa kuus­sa, eli 3–4 kiloa kuukaudessa per asukas. Lihan määrästä pitäisi siis ehkä hie­man tin­kiä, kos­ka nykyisen suo­ma­lainen syö 70 kiloa lihaa vuodessa, mut­ta maitoa ja vil­jaa olisi kyl­lä ihan tarpeek­si vaik­ka koko tuotan­to ei olisi käynnissä.

    Aika paljon sit­ten väitetään, että maat­alous ei onnis­tu, kun jos polt­toaineen tuon­ti lop­puu, pysähtyy trak­torit pel­lolle. No pysähtyykö?

    Koko suomen ener­gianku­lu­tus on 405 TWh ja maat­alouden 10 TWh — tuon­ti osu­us 13,6 TWh — ja iso osa tästä tuote­taan turpeesta, puus­ta ja muista koti­maas­ta saatavas­ta ener­gias­ta, siitä riit­täisi myös maat­alouteen hyvin sähköä — etenkin jos olisi pakko[1]

    Tuotan­to vie ener­giaa karkeasti niin että sika kulut­taa 500 kWh/eläinpaikka, vil­jan­tuotan­to noin 1112 kWh/ha ja maitoti­lat kaikkein ener­giate­hot­tomimpia, keskimäärin 5134 kWh/eläin mut­ta vai­htelu todel­la suurta. 

    Jos tuon muut­taisi polt­toi­neek­si, nau­tati­la tarvit­sisi noin 150 litraa vuodessa + muu­ta ener­giaa 350 litran edestä (sähköä tmv.) per eläin, vil­je­lyti­la noin 100 litraa per hehtaari ja sikati­la 50 litraa per sika. Eläin­tiloil­la siis tarvi­taan enem­män sähköä kuin polt­toainet­ta, joten puh­taan polt­toaineen osu­us noin 30%, joten nykyisen tuotan­tomäärän ylläpi­to vaatisi ehkä noin 300–400 miljoon­aa litraa polt­toainet­ta per vuosi. Tämä siis las­ket­tu sil­lä arvi­o­l­la, että polt­toaine on 10 kWh/litra.

    Toisel­l­l­la taval­la las­ket­tuna, jos maat­alouden ener­giaku­lu­tus on 10 TWh per vuosi ja arvioi että 30% tästä on polt­toainet­ta päästään aika lähelle myös tuo­ta 300–400 miljoon­aa litraaa polt­toainet­ta per vuosi (10.000.000.000 * 0.3 / 10)

    Var­muus­varas­to­ja on kuulem­ma 5kk nor­maalin polt­toaineenku­lu­tuk­sen ver­ran, tarkkaa määrää ei ole tiedos­sa, mut­ta jos polt­toainet­ta tuo­daan vuodessa 9Mt niin luul­tavasti varas­tois­sa on jotain 4 mil­jar­dia litraa. Pelkästään var­muus­varas­tot siis riit­täi­sivät muu­ta­mak­si vuodeksi.

    Ener­giao­mavaraisu­u­teenkin olisi mah­dol­lista päästä: Por­voon biodiesel-laitos tuot­taa 500 miljoon­aa litraa vuodessa [2] — jo täl­lä laitok­sel­la pyörit­täisi tuo­ta maat­alouden tarvit­se­maa polt­toainemäärää. Epäilemät­tä omavaraisu­usastet­ta voitaisi­in nos­taa kri­isi­ti­lanteessa huomattavasti.

    Jos kri­isi tulee, niin on ihan hyvä, että ne miljoona sikaa, miljoona nau­taa, miljoona hehtaaria pel­toa ja 100.000+ ihmistä ovat heti saatavil­la ja toimintakunnossa.

    [1]http://www.oamk.fi/hankkeet/bioelogia/docs/materiaalit/Mikko_Posio-Energiatehokkuus-Oamk.pdf
    [2] http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-kirii-biopolttoaineiden-mahdiksi/WUCBatz6

  131. ij:
    …Suomes­ta 1980-luvul­la ostet­tu radiop­uhe­lin oli kallis ja huono (radion kuu­lu­vu­us, koko, paino, pat­te­rien kesto) ver­rat­tuna Amerikas­ta matkalaukus­sa salakul­jetet­tuun. Eri­laiset maako­htaiset erikois­sään­nöt ovat olleet taval­lisia estämään kil­pailua ja pitämään hin­nat kalliina.

    Auto­jen maa­han­tuon­tia hai­tataan yhä peri­aat­teessa EU-lain­säädän­nön vas­taisil­la kat­sas­tuskäytän­nöil­lä. Mopo­ja säädel­lään yhä taval­la, joka oli tarkoitet­tu suo­jele­maan Tun­turia, Pyrk­i­jää ja Solif­e­ria kil­pailul­ta. Nyt noi­ta tehtai­ta ei ole ollut vuosikym­meni­in, mut­ta type­r­ät lait ovat yhä voimassa.

  132. Ei maat­alous­tukia voi­da perustel­la huolto­var­muudel­la, kos­ka ei esimerkik­si polt­toainei­den var­muus­varas­to­jen kar­tut­tamiseen tarvitse mak­saa mil­jardi­tukia polt­toainei­den jalostajille.

  133. Tim­oT: Eipä tai­da Eemilinkään lasken­tataito kovin hääp­pöi­nen olla. Tuos­sa taulukos­sa ei ole yrit­täjä­tu­loa edes suo­raan las­ket­tukaan. Sen kyl­lä voi laskea noista luvuista seu­raavasti: lisätään net­to­tu­los-luku­un palkkavaatimus-luku

    Tääl­lä riit­tää näitä ingen­jööre­jä, jot­ka odot­ta­vat valmi­ita vas­tauk­sia , joi­ta voivat sit­ten yksipuolis­es­ti kumo­ta. Tosin nythän tuli jo omaakin tuo­to­s­ta kun otet­ti­in laskin käteen.

    Tajun­nan laa­jen­nus­ta loi myöskin linkka­mani sivus­to, joka näyt­tää maat­aloussek­torin talouden koko karmeudessaan . Eikä sylt­ty vieläkään ymmär­rä kuin­ka hal­val­la saa ruokansa tuottajalta ?

    Anony­mous: MTK tms. julkaisee vil­jeli­jöille Maat­alouska­len­teri-nimistä almanakkaa. Siinä on ihan rauta­lankao­hjeet miten maat­alous­tu­lo saadaan näyt­tämään mah­dol­lisim­man pieneltä

    Ilmoi­tatko sinä verotet­ta­van tulosi mah­dol­lisim­man suurek­si, jätät kaik­ki vähen­nyk­set pois ? Tosin eipä tai­da palka­nsaa­jal­la mitään kulu­ja työstään ollakaan, työ­nan­ta­ja mak­saa kaiken. Loma­l­ta palu­useenkin pitää vielä olla oma palkkansa, siis, että yleen­sä suos­tuu palaa­maan lomalta.

  134. Anony­mous: MTK tms. julkaisee vil­jeli­jöille Maat­alouska­len­teri-nimistä almanakkaa. Siinä on ihan rauta­lankao­hjeet miten maat­alous­tu­lo saadaan näyt­tämään mah­dol­lisim­man pieneltä. Sil­lä lie­nee joku tarkoi­tus eli vedo­ta mah­dol­lis­es­ti lisä­tukien tarpeeseen, kos­ka on maamme köy­hä ja sik­si jää, kär­si, kär­si kirkkaa­maan krnu­u­nun saat ja pane leipään puo­let petäjäistä etc.

    Maat­alouska­len­te­ria julkaisee maat­alous­neu­von­tayri­tys Pro Agria.
    En ole aivan viime vuosi­na vilkuil­lut kalen­te­ria, mut­ta aikaisem­min siel­lä oli neu­vot­tu, miten maat­alouden vero­tu­loslaskel­ma saadaan ver­tailukelpoisek­si muiden elinkeino­jen yri­tys­ten tuloslaskel­man kanssa. Maat­alouden vero­lain mukaan­han tulo ja meno kir­jataan mak­supäivän mukaan ja elinkeinovero­tuk­ses­sa tuot­teen osto- tai myyn­tipäivän mukaan. Oikaistu tulos voi olla suurem­n­pi, pienem­pi tai saman­su­u­ru­inen kuin verotet­ta­va tulos. Oikaisun tarkoi­tus on antaa vil­jeli­jälle tarkem­paa infor­maa­tio­ta tilan talouden kehi­tyk­ses­tä kuin mitä veroil­moituk­ses­ta on mah­dol­lista saa­da. Sitä ei käytetä mihinkään tukien perustelu­un tai vero­tuk­seen. Se pysyy siis vis­usti vil­jeli­jän pöytälaatikos­sa. Pank­in­jo­hta­ja voi kyl­lä olla joskus kiin­nos­tunut siitäkin, kun hän arvioi tilan luottokelpoisuutta.

  135. Huolto­var­muus on nykysys­teemin perustelu ihan samal­la taval­la kuin tarve liikkua paikas­ta toiseen on perustelu ostaa Toy­ota Aven­sik­sen sijas­ta 5‑sarjan bemari.

    Eli huolto­var­muus mielessä viritet­ty maat­alous­tuk­i­jär­jestelmä olisi olen­nais­es­ti eri­lainen, se olisi aivan var­masti sekä halvem­pi että huoltovarmempi.

    Esimerkik­si mai­d­os­ta ja lihas­ta var­maan voisi aika paljon tin­kiä kri­isi­ti­lanteessa, tuskin­pa me tarvit­sisimme niin paljon juus­toa, meetvurste­janne ja jugurt­tia kuin nyt. On selvää että kri­i­sis­sä myös tuotan­to rom­ah­taisi säästöliekille ja merkit­tävä osa nykyis­es­tä kap­a­siteetista leikkau­tu­isi pois tai kor­vaan­tu­isi jol­lain muulla.

    Maat­alous­tu­ki on niin tun­teisi­in vetoa­va asia, että jär­ki näyt­tää lentävän ikku­nas­ta ulos. Mik­sei vain voi sanoa, että omas­ta mielestä suo­ma­lainen maat­alous on niin kiva jut­tu, että siitä kan­nat­taa mak­saa vero­ja ja paljon? Mik­si pitää kek­siä sat­u­ja huolto­var­muud­es­ta, kan­nat­tavu­ud­es­ta ja maakun­tien elinvoimasta?

  136. Sylt­ty:
    En nyt oikein ymmär­rä cap­tain awe­somen logi­ikkaa siitä, että jos tehti­in pankkien kohdal­la tyh­mä päätös, mei­dän kan­nat­taa tehdä idioot­ti­mainen päätös myös maataloustuissa.

    Myöskään huolto­var­muut­ta on edelleen turha vetää mukaan tämän *nykyisen* tuen perusteluksi. 

    Se pitää min­unkin mielestäni hoitaa, mut­ta sen voi tehdä järkeväm­minkin. On ihan selvä että esimerkik­si mil­jar­di euroa sota­laivas­toon per vuosi tur­vaa huolto­var­muut­tamme parem­min kuin nykyi­nen maat­alous­tu­ki + vaik­ka nau­ri­isi­in kaali­in ja perunaan perus­tu­va hätä­vatavil­je­ly­ohjel­ma (tjsp help­poa & hal­paa kri­isiruokaa) mut­ta nykysys­tee­mi ei ole mitenkään perusteltu.

    Sit­ten­hän olemme asi­as­ta enem­män tai vähem­män samoil­la lin­joil­la. Alku­peräis­es­tä provostasi tämä ei kuitenkaan käynyt mitenkään ilmi. 

    Emme­hän me pelas­ta­neet pelkästään pankke­ja vaan kokon­aisia teol­lisu­u­den alo­ja kuten jenkit autoteollisuutensa. 

    Keskiverto­far­mari sen­tään pitää meistä jokaisen konkreet­tis­es­ti leivän syr­jässä kiin­ni: keskiver­topörssikeinot­teli­ja sen sijaan speku­loi mei­dät kuilun par­taalle — mikäli tehdään mahdolliseksi.

  137. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ei maat­alous­tukia voi­da perustel­la huolto­var­muudel­la, kos­ka ei esimerkik­si polt­toainei­den var­muus­varas­to­jen kar­tut­tamiseen tarvitse mak­saa mil­jardi­tukia polt­toainei­den jalostajille.

    Öljyn var­muus­varas­toin­nista on oikein EU tasoiset velvoitteet

    Kul­je­tuk­sia ei voi­da tur­va­ta edes mil­jardi­laivaoil­la, nykyi­nen ohjuste­knolo­gia ja sukel­lusve­neet huole­hti­vat siitä, että sota-aluk­set ovat pohjakamaa

    http://www.oil.fi/fi/tietoa-toiminnasta-huoltovarmuussuunnittelu/oljyn-varmuusvarastointi-eu-maissa

    Edullisem­paa olisi ajaa maanvil­je­lyk­seen raken­nemuu­tos ja muut­taa maat­alous nor­maa­lik­si liike­toimin­naksi ja keskit­tää se etelän edullisille alueille

    Mut­ta kepun/persujen kan­natuk­sen vuok­si lie­nee mahdotonta

  138. Liian van­ha: Edullisem­paa olisi ajaa maanvil­je­lyk­seen raken­nemuu­tos ja muut­taa maat­alous nor­maa­lik­si liike­toimin­naksi ja keskit­tää se etelän edullisille alueille

    Miten sit­ten hoitaisit EU:lle menevät jäsen­mak­sut, joiden avul­la tue­taan maat­alout­ta läpi Euroopan ? Miten maat­alous voisi olla nor­maalia liike­toim­intaa kun EU:n lait säätelevät tuot­tamista estäen mak­sim­i­tuo­ton saamisen pellolta?

    Suomes­sa­han on jo keskitet­ty vil­jan­tuotan­to etelään ja pohjoises­sa kar­jat­alous on tuotan­to­su­un­tana suurem­mal­la osal­la tiloista.

    Vas­taa­han näi­hin kysymyksiin .

    Ps. öljyver­taus huolto­var­muudessa ei kyl­lä sovi maat­alouden huolto­var­muus­vaa­timuk­seen. Öljyä ei tuote­ta vil­jelemäl­lä vuo­denkier­to­jen mukaisesti.

    Mie­lenki­in­nol­la tulee seu­rat­tavak­si miten Bri­tan­nia muut­taa maat­alouden lain­säädän­töä sit­ten aikanaan. Veikkaan hybridi­mallia, jos­sa on tuot­tavu­ut­ta edis­tävät rajoituk­set pois­tet­tu USA:n malli­in. Ja sit­ten kestävän kehi­tyk­sen vil­je­lype­r­i­aat­teista ne, jot­ka vähiten aiheut­ta­vat rajoituk­sia tuottamiselle.

    Tuskin Bri­tan­nia palaa eläin­ten syöt­tämiseen märehtijöille.

  139. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Ei maat­alous­tukia voi­da perustel­la huolto­var­muudel­la, kos­ka ei esimerkik­si polt­toainei­den var­muus­varas­to­jen kar­tut­tamiseen tarvitse mak­saa mil­jardi­tukia polt­toainei­den jalostajille. 

    Ver­tauk­sesi on äärim­mäisen huono, mut­ta siinä olet oike­as­sa, ettei tuen muo­to vält­tämät­tä ole paras mah­dolli­nen. Oma maat­alous­tuotan­to on kuitenkin yksi kansal­lisen tur­val­lisu­u­den peruskiviä.

    Sveit­si tuki ainakin aikaisem­min kykyä tuot­taa, ei itse tuotan­toa. Tuet­ti­in polt­toainei­den ja siemenvil­jan tms var­muus­varas­toin­tia tiloil­la. Tuet­tin konekan­taa, joka mah­dol­listi koko pel­toalan vil­je­lyn, mut­ta vain kol­ma­sosaa alas­ta oli pakko vil­jel­lä. Siinä ohes­sa mak­sukyky­isille asi­akkaille tuotet­ti­in jonkin ver­ran laadukkai­ta elin­tarvikkei­ta. Jär­jestelmä oli edullisem­pi kuin itse tuotan­non tukeminen. 

    Ne joil­la oli varaa ja halua mak­saa, sai­vat korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta. Muille taas tuoti­in bulkkia hal­val­la ulko­mail­ta. Minus­ta aika toimi­va yhtälö.

  140. teekkari: Sekä sosi­aali- ter­veys- että koulu­tussek­torit ovat Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti aivan huip­pu­lu­okkaa panos/tuotos suhdet­ta laskettaessa… 

    Ai jaa. Esimerkik­si näke­mis­säni YK:n raporteis­sa jopa Italia menee ohi!

    Vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka tehokkai­ta, ne ovat aivan liian kalli­ita. Kol­mannes pois sosi­aali- ja ter­veys­menosi­ta, niin meil­lä ei ole enää ongelmia.

  141. Liian van­ha:
    Kul­je­tuk­sia ei voi­da tur­va­ta edes mil­jardi­laivaoil­la, nykyi­nen ohjuste­knolo­gia ja sukel­lusve­neet huole­hti­vat siitä, että sota-aluk­set ovat pohjakamaa… 

    Sulke­mal­la Venäjän Itämeren laivas­to jälleen Kro­n­stadi­in, se saa pyöriä siel­lä ihan niin paljon kuin halu­aa. Mukaan luet­tuna venäläiset sukel­lusve­neet, joiden on käytän­nössä mah­do­ton mur­tau­tua ulos Suomen­lah­den pohjukas­ta, kun NATO ja sen ystävät valvo­vat rantoja.

    Sukel­lusve­nease aut­taa anta­mal­la parem­man kuvan vede­nalais­es­ta toimin­nas­ta. Halvim­mal­la sen saamme NATO-jäsenyy­del­lä, mut­ta minus­ta siihen kan­nat­taa lait­taa omaakin rahaa.

    Oikea ongel­ma ovat täl­lä het­kel­lä Ahve­nan­maa ja Got­lanti. Olen pyöräil­lyt molem­mil­la saar­il­la ja ne ovat hyvin eri­laisia. Got­lanti on tasainen ja yht­enäi­nen. Ahve­nan­maa ei kumpaakaan.

    Ruot­si tarvit­see Got­lanti­in vähin­tään pari panssari­pataljoon­aa sekä Hemvär­netin yksiköt valvon­taan. Nyt siel­lä on vain Hemvär­net ja päätös parista puo­lik­si tape­tus­ta mekanisoidus­ta komp­pa­ni­as­ta. Ennen surullista ammat­tiarmei­jasekoilua Got­lantia puo­lusti hyvin tuet­tu mekanisoitu prikaati, mikä var­masti olisi pystynyt pitämään saaren.

    Ahve­nan­maan demil­i­tarisoinil­la ei ole ollut perustei­ta 90-luvun alun jäl­keen. Se vahin­goit­taa koko Itämeren tas­apain­oa yhtä paljon kuin ruot­salais­ten sekoilu Got­lannis­sa. Oli erit­täin mie­lenki­in­toista lukea pres­i­dent­ti Koivis­ton haas­tat­telu, mik­si moka tehti­in. Virheen voi toki korjata.

  142. Sylt­ty: Eli huolto­var­muus mielessä viritet­ty maat­alous­tuk­i­jär­jestelmä olisi olen­nais­es­ti eri­lainen, se olisi aivan var­masti sekä halvem­pi että huoltovarmempi.

    Vas­taan tulee myös kaup­pa-ja vai­h­to­tase. Jos koti­mainen tuotan­to kor­vataan tuon­nil­la niin pitäisi saa­da aikaan myös vas­taa­va määrä vientiä

    Nyt pyöritään nol­lan kah­ta puol­ta, mut­ta esim maat­louden kor­vaami­nen tuon­nil­la kään­tää taseet negatiiviseksi

  143. Kalle: Sulke­mal­la Venäjän Itämeren laivas­to jälleen Kro­n­stadi­in, se saa pyöriä siel­lä ihan niin paljon kuin halu­aa. Mukaan luet­tuna venäläiset sukel­lusve­neet, joiden on käytän­nössä mah­do­ton mur­tau­tua ulos Suomen­lah­den pohjukas­ta, kun NATO ja sen ystävät valvo­vat rantoja.

    Tuo tarkoit­taaa käytän­nössä suur­so­taa Pohjo­las­sa. Ei Venäjä anna blokya itseään ulos Itämereltä ja sop­par­itkin pitävät väylät auki

    Jos ne tuk­i­taan niin sil­loin kaik­ki sop­par­it ovat lop­puneet ja käy­dään sotaa.

    Enpä usko, että USA alkaa johtaa koalio­ta huvin vuok­si, sil­lä ei ole mitään voitet­tavaa tuos­sa sodassa

    Eikä meren hal­lit­sem­i­nen poista ohjus-ja ilma-aseuhkaa

  144. eemil: Miten sit­ten hoitaisit EU:lle menevät jäsen­mak­sut, joiden avul­la tue­taan maat­alout­ta läpi Euroopan ? Miten maat­alous voisi olla nor­maalia liike­toim­intaa kun EU:n lait säätelevät tuot­tamista estäen mak­sim­i­tuo­ton saamisen pellolta?
    Suomes­sa­han on jo keskitet­ty vil­jan­tuotan­to etelään ja pohjoises­sa kar­jat­alous on tuotan­to­su­un­tana suurem­mal­la osal­la tiloista.
    Vas­taa­han näi­hin kysymyksiin .

    Alla ote blo­gista http://www.talouselama.fi/tebatti/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maataloustuet-3435446

    Pudot­ta­mal­la tuet EU keski­ta­solle raken­nemuu­tos joudut­tuu oleel­lis­es­ti ja pakot­taa hake­maan uusia toimintamuotoja.

    Eikä se kar­jat­alous pohjoises­sa mikään edulli­nen jut­tu ole.Kyllä maid­olle tulee hin­ta kun sen Utsjoen ain­oan maitoti­lan maito on kul­jet­tu Oulu­un meijeriin

    Ja kyl­lä se vil­janvil­jelyssäkin tuki kohdis­tuu pohjoisem­paan kuin aivan etelä-Suomeen

    “Euro­statin tilas­tokir­jan Agri­cul­ture and fish­ery statistics:n mukaan Suomes­sa vuon­na 2010 maat­alous­tuotan­non arvos­ta oli tukia noin 59 pros­ent­tia. Nor­jas­sa tuki oli 37 pros­ent­tia, Irlan­nis­sa 31, Sveit­sis­sä 29, Ruot­sis­sa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 pros­ent­tia tuotan­non arvos­ta. OECD:n julka­is­us­ta Agri­cul­tur­al Poli­cies in OECD Coun­tries (2010) ilme­nee, että muis­sa korkean maat­aloustuen mais­sa, Japanis­sa, Etelä-Kore­as­sa ja Islannis­sa, tuk­i­ta­sot ovat myös selvästi alhaisem­mat kuin Suomessa.

    Val­tion vuo­den 2013 bud­jetis­sa maat­alous­tuki­menot ovat läh­es kak­si mil­jar­dia euroa. Tämän lisäk­si tule­vat maat­alous­tuot­ta­jien eläk­keet, (tuki vajaat 600 miljoon­aa euroa vuodessa) ja lomi­tusko­r­vauk­set (220 miljoon­aa euroa). Tämä ei tun­nu kohtu­ulliselta, kun ote­taan huomioon, että menot bud­jetis­sa ovat yhteen­sä noin 54 mil­jar­dia euroa ja maat­alous tuot­taa vain noin 0,3 pros­ent­tia Suomen nettokansantuotteesta.”

  145. Kalle: Ver­tauk­sesi on äärim­mäisen huono, mut­ta siinä olet oike­as­sa, ettei tuen muo­to vält­tämät­tä ole paras mah­dolli­nen. Oma maat­alous­tuotan­to on kuitenkin yksi kansal­lisen tur­val­lisu­u­den peruskiviä.

    Sveit­si tuki ainakin aikaisem­min kykyä tuot­taa, ei itse tuotan­toa. Tuet­ti­in polt­toainei­den ja siemenvil­jan tms var­muus­varas­toin­tia tiloil­la. Tuet­tin konekan­taa, joka mah­dol­listi koko pel­toalan vil­je­lyn, mut­ta vain kol­ma­sosaa alas­ta oli pakko vil­jel­lä. Siinä ohes­sa mak­sukyky­isille asi­akkaille tuotet­ti­in jonkin ver­ran laadukkai­ta elin­tarvikkei­ta. Jär­jestelmä oli edullisem­pi kuin itse tuotan­non tukeminen. 

    Ne joil­la oli varaa ja halua mak­saa, sai­vat korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta. Muille taas tuoti­in bulkkia hal­val­la ulko­mail­ta. Minus­ta aika toimi­va yhtälö.

    EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka suo­ma­laisel­la byrokra­tial­la höys­tet­tynä antaa korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta bulkin hin­nal­la. Sivu­tuot­teena tulee kohtu­ulli­nen huolto­var­muus ja pääkaupunkiseudun lähiöt raken­net­tua. Täysimääräiset EU:n tuet saadak­seen tarvi­taan toki pien­tä panos­tus­ta val­tionkin bud­jetista, mut­ta vero­tus nos­taa julkisenkin talouden saama­puolelle. Mak­sum­iehen ja haukku­jen kohteen rooli lankeaa suo­ma­laiselle vil­jeli­jälle. Erit­täin ove­lasti raken­net­tu jär­jestelmä Rooman val­takun­nan leipää ja sirkushu­ve­ja tapaan.

  146. Kalle: Sveit­si tuki ainakin aikaisem­min kykyä tuot­taa, ei itse tuotan­toa. Tuet­ti­in polt­toainei­den ja siemenvil­jan tms var­muus­varas­toin­tia tiloil­la. Tuet­tin konekan­taa, joka mah­dol­listi koko pel­toalan vil­je­lyn, mut­ta vain kol­ma­sosaa alas­ta oli pakko viljellä.

    Näyt­tää järkevältä mallil­ta. Suomen puo­lus­tuskykyä moiti­taan aina puut­teel­lis­es­ta kalus­tos­ta , laadus­ta ja määrästä. Uno­hde­taan aina ole­mas­saol­e­va kalus­to maat­aloudessa , teol­lisu­udessa jne. Ennen maat­aloud­es­ta otet­ti­in sotaan pääosin hevoset ja myös elin­tarvike­huolto oli keskeinen. Tiloil­la on ole­mas­sa jo nyt polt­toainere­se­viä ja syksyl­lä määrä moninker­tais­tuu. Suures­sa mit­takaavas­sa se ei tietenkään riitä mihinkään, mut­ta ensi-iskus­sa se on käyt­tökelpoinen reservi.

    Jos tule­vaisu­u­den kon­flik­teis­sa olisi ruokakin meri- ja ilmakul­je­tusten varas­sa, niin yhtälö olisi ylivoimainen.

    Venäjä ei tule koskaan hyökkäämään Suomeen.

  147. Liian van­ha: …Eikä meren hal­lit­sem­i­nen poista ohjus-ja ilma-aseuhkaa

    Yleen­sä kan­sain­väliset vedet ovat kaikkien käytössä, pois luet­tuna sota aikana. Sil­loin Venäjän Itämeren laivas­to on hyödytön, jos se sul­je­taan Suomen­lah­den pohjukkaan.

    Tuos­sa viimeisessä olet oike­as­sa. Sen osoit­ti venäläis­ten pudot­ta­ma Malaysia Air­li­nesin lento 17, mut­ta ainakin viimeaikoina teko on yksittäinen.

  148. eemil:
    …Venäjä ei tule koskaan hyökkäämään Suomeen.

    Noin muuten uskoi moni vielä kesäl­lä 1938. Väite on ihan loogi­nen, mut­ta se ei ole tot­ta. Pienelle maalle kuten Suo­mi, sota on aina huono vai­h­toe­hto. Pyritään kieltämään ilmi­selvä tosiasia.

    Niin tai näin. Oleel­lista on, ettei harhaku­van anneta vaikut­taa kovi­in päätök­si­in. Puo­lus­tus­ma­te­ri­aali on pidet­tävä kun­nos­sa, eikä rehelli­nen suo­ma­lainen voi olla sivari.

  149. eemil:

    Venäjä ei tule koskaan hyökkäämään Suomeen.

    Joo, ei se tule muu­ta kuin suo­jele­maan tääl­lä asu­via venäläisiä.

  150. Liian van­ha: Pudot­ta­mal­la tuet EU keski­ta­solle rakennemuutos 

    Kak­si harhalu­u­loa ja pro­pa­gan­daa: Tot­ta­han tuet muo­dosta­vat Suomes­sa suh­teel­lis­es­ti suurem­man osu­u­den tuotan­nos­ta kuin muual­la, kos­ka meil­lä mak­se­taan tuot­ta­mas­tamme alhaisem­pia hin­to­ja kuin muualla.

    Toisek­si, EU:n kokon­aaan ja osit­tain mak­samat tuet las­kette suo­ma­laisen maat­alouden tukemisek­si. Se on rahaa, jon­ka saamme takaisin mak­samis­tamme jäsen­mak­su­ista Union­ille. Jos meil­lä ei olisi omaa maat­alout­ta tämä jäsen­mak­summe raha menisi muun Euroopan maat­alouden tukemiseksi.

    Maati­layrit­täjien eläke­mak­sut eivät ole maat­alouden tukea. Työeläk­keet tulee mak­saa joka tapauksessa. 

    Vil­jeli­jöille mak­se­taan eri­laisia EU:n kokon­aan rahoit­tamia eli suo­ria tukia, EU:n osara­hoit­teisia sekä kansal­lis­es­ti rahoitet­tu­ja tukia. — See more at: http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/maksut/viljelija/Sivut/viljelijatukien-maksaminen.aspx#sthash.FYsBDtBx.dpuf
    http://www.mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/maksut/viljelija/Sivut/viljelijatukien-maksaminen.aspx

    Liian van­ha: Kyl­lä maid­olle tulee hin­ta kun sen Utsjoen ain­oan maitoti­lan maito on kul­jet­tu Oulu­un meijeriin

    Tulisiko se sit­ten halvem­mak­si tuo­da Espan­jas­ta ? Työl­listävä vaiku­tus logis­ti­ikas­ta, jalostuk­ses­ta, kau­pas­ta jne. menisi Espanjaan.

  151. Liian van­ha: Vas­taan tulee myös kaup­pa-ja vai­h­to­tase. Jos koti­mainen tuotan­to kor­vataan tuon­nil­la niin pitäisi saa­da aikaan myös vas­taa­va määrä vientiä

    Nyt pyöritään nol­lan kah­ta puol­ta, mut­ta esim maat­louden kor­vaami­nen tuon­nil­la kään­tää taseet negatiiviseksi

    Joo, ilman muu­ta mei­dän kan­nat­taa tukea koti­maista tuotantoa!

    Vetoomus kynt­tilöi­den, vaha­lamp­pu­jen, lyhty­jen, kynt­tilän­jalko­jen, kat­u­lamp­pu­jen, kynt­tiläsak­sien ja sam­mut­timien valmis­ta­jil­ta sekä öljyn, tal­in, pihkan, alko­holin ja yleen­sä kaiken valais­tuk­seen liit­tyvän tuottajilta.

  152. Liian van­ha: Tuo tarkoit­taaa käytän­nössä suur­so­taa Pohjo­las­sa. Ei Venäjä anna blokya itseään ulos Itämereltä ja sop­par­itkin pitävät väylät auki

    Jos ne tuk­i­taan niin sil­loin kaik­ki sop­par­it ovat lop­puneet ja käy­dään sotaa.

    No, tuo­ta… mis­säs muus­sa tilanteessa Suomen vien­ti ja tuon­ti mer­itse olisi uhat­tuna? Soma­lipi­raatit tuli­si­vat ja val­taisi­vat Got­lannin tukiko­hdak­seen? Latvia julis­taisi Suomen merisaartoon?

  153. Tim­oT: EU:n maat­alous­poli­ti­ik­ka suo­ma­laisel­la byrokra­tial­la höys­tet­tynä antaa korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta bulkin hinnalla.

    Tarkoitit kai bulkkia pre­mi­u­min hinnalla?

    Sivu­tuot­teena tulee…

    Ehkäpä sin­unkin kan­nat­taisi lukea se linkkaa­mani Bas­ti­atin kir­joi­tus ihan ajatuk­sel­la. Häm­men­tävää miten vähän keskustelu on eden­nyt sit­ten 1800-luvun…

  154. ksee:
    Ehkäpä sin­unkin kan­nat­taisi lukea se linkkaa­mani Bas­ti­atin kir­joi­tus ihan ajatuk­sel­la. Häm­men­tävää miten vähän keskustelu on eden­nyt sit­ten 1800-luvun… 

    Minäkin luin tuon Bas­ti­atin puo­lus­tus­puheen vapaakau­palle. Essee on hieno, ja on help­po ymmärtää, kuin­ka se puhut­telee monia. Valitet­tavasti se kuitenkin perus­tuu yksinker­tais­tuk­si­in ja epäre­al­is­tisi­in ole­tuk­si­in. Tämä nähdään ehkä helpoiten tarkastele­mal­la (kuvit­teel­lista) maa­ta, jos­sa kaiken tuot­ta­mi­nen mak­saa hie­man enem­män kuin naa­puri­maas­saan: maas­sa ei (muka) kan­na­ta tuot­taa itse mitään, vaan kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­puri­maas­ta. Niin­pä niin. Voinet, ksee, jatkaa aja­tus­ta tästä itse (vaik­ka kaveri saat­taisikin ajatel­la puolestasi vähem­mäl­lä vaivalla).

    1. Sel­l­aista tilan­net­ta ei voi syn­tyä, että kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­puri­maas­ta. Oman maan kus­tan­nus­ta­so ale­nee, kunnes tilanne on tas­apain­os­sa ja molem­mat maat keskit­tyvät siihen, mis­sä niil­lä on suh­teelli­nen etu. Kel­lu­vien val­u­ut­takurssien tapauk­ses­sa tämä menee ihan itses­tään, yhteis­val­u­u­tan olois­sa vähän hitaammin.

  155. Liian van­ha: Vas­taan tulee myös kaup­pa-ja vai­h­to­tase. Jos koti­mainen tuotan­to kor­vataan tuon­nil­la niin pitäisi saa­da aikaan myös vas­taa­va määrä vientiä

    1. Maat­alouden pyörit­tämi­nen kulut­taa ulko­mail­ta han­kit­tu­ja väli­panok­sia, ei ole mitenkään selvää että vai­h­to­tase kär­sisi, kun emme toisi samoissa määrin polt­toainet­ta, sähköä ja maat­alouskonei­ta yms.

    2. Tuo perustelu käy mihin tahansa tuotan­non­alaan, vaikka­pa t‑paitoihin. Jos se pitäisi paikkansa, mei­dän kan­nat­taisi tukea aivan kaikkea koti­maista tuotan­toa, kos­ka vien­ti­hän on hyväk­si ja koti­mainen kulu­tus on hyväk­si, eli kaikkea kan­nat­taa tukea. Melkein voisimme ero­ta EU:sta ja nos­taa kun­non tul­limuurin, ettei har­rastet­taisi turhaa tuon­tia ja vientiä.

    3. Maat­aloud­es­ta vapau­tu­vat* tuotan­non­tek­i­jät työl­listy­i­sivät tietenkin muille sek­to­rielle, sem­moisille, jot­ka oikeasti kannattava.

    *) on selvää että nyky­i­sis­sä maa­jus­seis­sa on paljon sel­l­aisia, jot­ka ovat liian van­ho­ja, asu­vat väärässä paikkaa yms. Niin­pä maat­alouden ker­ta­lakkaut­ta­mi­nen aiheut­taisi turhia sosi­aal­isia ongelmia ja korkeaa kitkatyöt­tömyyt­tä. Sik­si hom­ma tulisikin aloit­taa niin, että alalle tulon kynnnys­tä nos­tet­taisi­in siten, että luovut­taisi­in kaiken­lai­sista aloit­telijoiden tuista, sukupol­ven­vai­h­dok­sen tuista, jät­timäi­sisät per­in­tövero­helpo­tuk­sista ynnä mui­ta vas­taav­ista ja alet­taisi­in alen­ta­maan tukea hal­li­tusti ja ennakoidusti siten, että suuret muu­tok­set väl­tet­täisi­in. Maa­jus­sit siir­ret­täisi­in “taloudel­liseen saat­to­hoitoon”, jos­sa tavoite on eläke ja mui­hin hom­mi­in suuntautuminen.

  156. Sylt­ty: sem­moisille, jot­ka oikeasti kannattava.

    Sylt­ty nyt ei oikasti tajua sitä, että maat­alous ja esim. teol­lisu­us­tuotan­to eivät toi­mi samal­la kan­nat­tavu­usa­jat­telul­la. Eroa voi kuva­ta esim. näin: koneet tehdään halvem­mal­la Kiinas­sa > siir­retään tuotan­to sinne. Ter­veys- ja sosi­aali­palve­lut tehdään halvem­mal­la Virossa> siir­retään tuotan­to sinne.

    Maat­alous­tuotan­to on halvem­paa Espan­jas­sa > siir­retään tuotan­to sinne . (elin­tarvikkei­den tuonti).

    En kan­na­ta nyky­istä tuk­i­jär­jestelmää, mut­ta siinä on pakko elää EU:n vuok­si. Jos kuitenkin kaik­ki maat­aloudessa tehtäisi­in pelkästään liike­taloudel­lisin peri­aat­tein, niin se johtaisi lopuk­si ekosys­teemin rapau­tu­miseen riis­tovil­je­lyn seu­rauk­se­na. Tämän estämisek­si tuot­tamista sään­nel­lään ankar­il­la ympäristölaeil­la, jot­ka estävät teho­tuotan­non. Senkään vuok­si emme voi vil­jel­lä pelkin liike­taloudel­lis­ten periaattein.

    Jos tuot­tamista ei tuet­taisi verovaroin (kor­vat­taisi vil­je­lyra­joit­tei­ta) , niin tuot­tamisen kaik­ki kus­tan­nuk­set oli­si­vat ruuan hin­nas­sa kul­lakin kulut­ta­jal­la täysimääräisenä. Täl­löin vain hyvä­tu­loisil­la olisi varaa ter­veel­liseen ruokaan. Nyt kun tuot­tamisen kus­tan­nuk­set jae­taan yhteis­es­ti ja hyvä­tu­loiset mak­sa­vat enem­män (vero­pro­gres­sio), niin kaikil­la on varaa han­kkia ter­veyt­tä edis­tävää ruokaa.

    Tämä on perusa­ja­tus EU:n yhteisessä maat­alous­poli­ti­ikas­sa. Se miten tuet ja kor­vauk­set jakau­tu­vat tuo­to­s­ketjun eri osis­sa (kaup­pa ja teol­lisu­us lei­jo­nan osa)onkin sit­ten toinen juttu.

  157. Janis Petke: Joo, ei se tule muu­ta kuin suo­jele­maan tääl­lä asu­via venäläisiä. 

    Jos­ta on hyvä muis­taa, että talvi- ja jatkoso­dan aikana Suomes­sa oli melko iso alku­perältään venäläi­nen vähem­mistö, joka palveli Puo­lus­tusvoimis­sa ihan moit­teet­ta. Osa oli jäänyt tänne jo vuon­na ‑18, mut­ta aika moni paen­nut myös myöhem­min 20-luvul­la, kun rajan yli oli vielä paljon liiken­net­tä. Tämä tun­tuu joskus unohtuvan.

  158. eemil: Jos kuitenkin kaik­ki maat­aloudessa tehtäisi­in pelkästään liike­taloudel­lisin peri­aat­tein, niin se johtaisi lopuk­si ekosys­teemin rapau­tu­miseen riis­tovil­je­lyn seu­rauk­se­na. Tämän estämisek­si tuot­tamista sään­nel­lään ankar­il­la ympäristölaeil­la, jot­ka estävät teho­tuotan­non. Senkään vuok­si emme voi vil­jel­lä pelkin liike­taloudel­lis­ten periaattein

    Miltä kuu­lostaisi kaivosy­htiön perustelu, että kun ei tätä louhin­taa voi tehdä ympäristölain­säädän­nön takia kan­nat­tavasti, niin se pitää kus­tan­taa verovaroin? 

    (Tal­vi­vaarasa­han on itseasi­as­sa käynyt juuri näin, sinne on upotet­tu sato­ja miljoo­nia veron­mak­sajien raho­ja ja lop­pua ei näy…)

    Jos tuot­tamista ei tuet­taisi verovaroin(korvattaisi vil­je­lyra­joit­tei­ta) , niin tuot­tamisen kaik­ki kus­tan­nuk­set oli­si­vat ruuan hin­nas­sa kul­lakin kulut­ta­jal­la täysimääräisenä.

    Ai myös espan­jalai­sis­sa tomaateis­sa ja egyp­tiläi­sis­sä appel­si­ineis­sa olisi suo­ma­lais­ten vil­je­lyra­joit­tei­den hinta?

    Täl­löin vain hyvä­tu­loisil­la olisi varaa ter­veel­liseen ruokaan.

    Ai nytkö se maat­alous onkin huolto­var­muu­den tur­vaamisen sijas­ta köyhäinapua? 

    Jos me lisät­täisi­in mil­jar­di euroa tukea, niin voisit­teko te hoitaa vielä puo­lus­tusvoimienkin hommat?

    Nyt kun tuot­tamisen kus­tan­nuk­set jae­taan yhteis­es­ti ja hyvä­tu­loiset mak­sa­vat enem­män (vero­pro­gres­sio), niin kaikil­la on varaa han­kkia ter­veyt­tä edis­tävää ruokaa.

    Onko tutkit­tu mitä ruokia köy­hien ruokako­rit sisältävät ja mikä on näi­den ter­veysvaiku­tus? Tulisiko parem­pi opputu­los vaikka­pa käyt­tämäl­lä kyseinen mila­jr­di ter­vey­den­hoitoon (tai vaik­ka 500 miljoon­aa, yksi mil­jardi­han meni jo sotalaivastoon)? 

    Mil­jardin-parin tuet vaati­si­vat kyl­lä mielestäni perus­teek­si muu­takin kuin mutua.

    Tämä on perusa­ja­tus EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa.

    Ter­veen ruoan takoako EU:ssa tue­taan myös tupakanviljelyä?

  159. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aista tilan­net­ta ei voi syn­tyä, että kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­puri­maas­ta. Oman maan kus­tan­nus­ta­so ale­nee, kunnes tilanne on tas­apain­os­sa ja molem­mat maat keskit­tyvät siihen, mis­sä niil­lä on suh­teelli­nen etu. Kel­lu­vien val­u­ut­takurssien tapauk­ses­sa tämä menee ihan itses­tään, yhteis­val­u­u­tan olois­sa vähän hitaammin.

    Tuo ei kyl­lä näytä pätevän Suomessa.

    Suo­mi ostaa jatku­vasti ulko­mail­ta enem­män kuin sil­lä olisi varaa, ja tekee velkaa. Oman maan kus­tan­nus­ta­soa on hyvin vaikea painaa alas. Noin kahdek­san vuo­den vitkut­telun jäl­keen jotain on nyt yritet­ty, mut­ta emme vielä tiedä, laskiko kiky-sopimus kus­tan­nus­ta­soa riittävästi.

    Yhteis­val­u­u­tan ja jäykkien työ­markki­noiden yhdis­telmä näyt­tää estävän aika tehokkaasti mainit­se­masi tas­apain­ot­tumisen Suomes­sa. Vihreät tun­tu­vat kan­nat­ta­van velan­oton jatkamista ehdot­ta­masi kus­tan­nus­ta­son laskemisen sijaan.

    1. Juho, mihin perus­tuu väit­teesi Suomen kroonis­es­ta vai­h­to­taseen ali­jäämästä? Kat­so nyt vaik­ka viimeisen 20 vuo­den ajal­ta, pääosin ylijäämäinen.

  160. Sylt­ty: Onko tutkit­tu mitä ruokia köy­hien ruokako­rit sisältävät ja mikä on näi­den ter­veysvaiku­tus? Tulisiko parem­pi opputu­los vaikka­pa käyt­tämäl­lä kyseinen mila­jr­di terveydenhoitoon (

    Sylt­ty ei vaan halua ymmärtää. Suomen viralli­nen ter­vey­den­hoitodok­tri­i­ni van­noo sairauk­sien ennal­taehkäisyn nimi­in. Jo ilmen­nei­den sairauk­sien paran­t­a­mi­nen on sodan­jälkeistä agen­daa, nyt on men­ty ajat­telus­sa ja poli­ti­ikas­sa eteenpäin.

    Ter­veyskas­vatuk­sel­la pyritään kas­vat­ta­maan ter­veel­liseen rav­in­tokäyt­täy­tymiseen. (sis. myös liikkumisen)

    Kaivosver­taus maat­alouteen on aivan metsässä.

  161. R. V.: Tärkein­tä olisi, että oppi­laat yhdessä huolta­jien­sa kanssa saisi­vat vali­ta kak­si tai use­am­man kieltä vapaasti koulun tar­jon­nas­ta. Harmil­lis­es­ti Suomen val­tio ampuu täl­lä het­kel­lä itseään jalka­an määräämäl­lä vähin­tään yhden kie­len ole­van ruotsi.

    Tämä ei ollut ongel­ma ennen perusk­oulua. Lukuaineis­sa heikoin aines kar­sit­ti­in toiselle väylälle ennen ruotsin opiskelu­jen alkua. Englan­ti, sak­sa ja ruot­si tuke­vat kaiken lisäk­si hyvin toisi­aan, joten 1+1+1 ei ole työmäärältään lähel­läkään kolmea! “Pakko­ruot­si” on ongel­ma vain, kun sitä tupute­taan heikkolahjaisemmille.

  162. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, mihin perus­tuu väit­teesi Suomen kroonis­es­ta vai­h­to­taseen ali­jäämästä? Kat­so nyt vaik­ka viimeisen 20 vuo­den ajal­ta, pääosin ylijäämäinen.

    En sanonut vai­h­to­taseen ali­jäämästä mitään. Viit­tasin vain sel­l­aiseen epä­tas­apain­oiseen tilanteeseen, jos­sa maan kulu­tus- ja palkkata­so on korkeampi kuin mihin sil­lä on varaa. Suomes­sa näin on käsit­tääk­seni tuon kahdek­san vuot­ta ollut, ja yhteiskun­ta on ottanut velkaa sen sijaan, että olisi laskenut kulu­tus­tot­tumuk­sia. Tyyp­illi­nen tilanne, jos­sa kel­lu­va val­u­ut­ta olisi palaut­tanut hel­posti tas­apain­on, mut­ta kiin­teä val­u­ut­ta vaatii muun­laisia toimen­piteitä (joi­ta poli­itikkomme eivät hallitse).

    Häm­mästelin vähän sitä, että yleen­sä kan­natat velka­ve­toista poli­ti­ikkaa (nykyisessä pysyväs­lu­on­teises­sakin taan­tu­mas­sa), mut­ta tuoss­sa kom­men­tis­sasi (mielestäni järkeväm­min) kus­tan­nus­ta­son palaut­tamista talouden kan­tokyvyn mukaiselle tasolle.

    1. En sanonut vai­h­to­taseen ali­jäämästä mitään. 

      Piti oikein tark­istaa, mitä olet kir­joit­tanut. Sik­si kom­mentin hyväksymi­nen vähän viivästyi. Kyl­lä tämä min­un korvis­sani viit­taa siihen, että kansan­talous syö enem­män kun tien­aa, eli velka­an­tuu ulko­maille. Se on sama kuin vai­h­to­taseen ali­jäämä, joka ei siis ole ollut eri­tyisen ali­jäämäi­nen. Uudem­pi kom­ment­tisi taas näyt­täisi viit­taa­van val­tion talouden ali­jäämään — siis siihen, että val­tio velka­an­tuu omille kansalaisillee, joka on taas ihan eri asia.
      Tuo ei kyl­lä näytä pätevän Suomessa.

      Suo­mi ostaa jatku­vasti ulko­mail­ta enem­män kuin sil­lä olisi varaa, ja tekee velkaa. Oman maan kus­tan­nus­ta­soa on hyvin vaikea painaa alas. Noin kahdek­san vuo­den vitkut­telun jäl­keen jotain on nyt yritet­ty, mut­ta emme vielä tiedä, laskiko kiky-sopimus kus­tan­nus­ta­soa riittävästi.

  163. Sylt­ty: Mil­jardin-parin tuet vaati­si­vat kyl­lä mielestäni perus­teek­si muu­takin kuin mutua.

    Lue­han nämä CAP:n his­to­ri­at ja sen perus­teet. Käy läpi koko arse­naali, älä vain yhtä sivua. Tämän paketin avul­la voit laa­jen­taa tajun­taasi EU:n yhteis­es­tä maat­alous­poli­ti­ikas­ta. Sin­ulle avau­tuu myös toiv­ot­tavasti se, että Suo­mi on vain pieni osa kokon­aisu­ut­ta. Jos julis­taudumme EU:n ain­oak­si tuet­tomak­si maat­alou­val­tiok­si, niin muut toki kiit­tävät , eivät kuitenkaan seu­raa perässä.

    http://ec.europa.eu/agriculture/cap-history/1992-reform/index_en.htm

    1. Kan­nat­taa muis­taa, että EU.n yhteisen tuen lisäk­si Suo­mi mak­saa siir­tymäkau­den tukea vapaae­htois­es­ti omista rahois­taan. Täl­lä alun perin vuoris­totuek­si kut­su­tul­la rahal­la pyritään siirtämään maat­alous Etelä-Suomes­ta pohjoiseen.

  164. eemil: Sylt­ty ei vaan halua ymmärtää. Suomen viralli­nen ter­vey­den­hoitodok­tri­i­ni van­noo sairauk­sien ennal­taehkäisyn nimi­in. Jo ilmen­nei­den sairauk­sien paran­t­a­mi­nen on sodan­jälkeistä agen­daa, nyt on men­ty ajat­telus­sa ja poli­ti­ikas­sa eteenpäin.

    Ter­veyskas­vatuk­sel­la pyritään kas­vat­ta­maan ter­veel­liseen rav­in­tokäyt­täy­tymiseen. (sis. myös liikkumisen)

    Kaivosver­taus maat­alouteen on aivan metsässä.

    Suo­ma­lainen maat­alous­tu­ki tukee ennenkaikkea mal­la­sohran, maitoras­van ja punaisen lihan tuotan­toa, siis sen lisäk­si että se val­uu pääo­mat­u­loina kaupunkei­hin muut­taneille talon­poikien per­il­lisille. Kaik­ki näistä ovat Suomes­sa äärim­mäisen suuria ter­vey­del­lisiä ongelmia, ja tyyp­il­lis­es­ti ongel­mat keskit­tyvät vielä juuri niille pien­i­t­u­loisim­mille (varakkail­la kun on rahaa osa­taa esimerkik­si tukien ulkop­uolelle jäävää kalaa).

    Lisäbonuk­se­na tap­pa­van epäter­veel­lisen sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­toa tue­taan eri­tyisel­lä kansal­lisel­la sok­er­i­ju­urikastuel­la, joka on jopa 350 euroa hehtaar­il­ta + eri­tyi­nen sok­er­i­ju­urikkaan kuljetustuki.

    Maat­alous­tukien lopet­ta­mi­nen olisi suurin ter­veysteko mitä voitaisi­in tehdä.

  165. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taa muis­taa, että EU.n yhteisen tuen lisäk­si Suo­mi mak­saa siir­tymäkau­den tukea vapaae­htois­es­ti omista rahois­taan. Täl­lä alun perin vuoris­totuek­si kut­su­tul­la rahal­la pyritään siirtämään maat­alous Etelä-Suomes­ta pohjoiseen.

    En ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta maat­alouden siirtämis­es­tä Pohjois-Suomeen. Suomen poli­ti­ik­ka on pyrkinyt lähin­nä entisen tas­apain­on säi­lyt­tämiseen. Tuo on tarkoit­tanut enem­män alue­jakoi­hin perus­tu­van EU:n poli­ti­ikan tas­apain­ot­tamista jär­jestelmää noi­hin mainit­tui­hin Suomen tarpeisi­in virit­telemäl­lä. Pohjois-Suomeen kukaan jär­jis­sään ole­va suo­ma­lainen ei kai ole maat­alout­tamme siirtämässä (jos joku, niin korkein­taan sokea EU- tai suo­ma­lainen byrokraatti).

    1. Minäkään en ymmär­rä aja­tus­ta siirtää maat­alouden pain­opis­tet­tä edullis­es­ta etelästä epäedulliseen pohjoiseen, mut­g­ta sitä tämä kansalli­nen tuki tekee ja siihen se on viritetty.

  166. Kalle: Tämä ei ollut ongel­ma ennen perusk­oulua. Lukuaineis­sa heikoin aines kar­sit­ti­in toiselle väylälle ennen ruotsin opiskelu­jen alkua. Englan­ti, sak­sa ja ruot­si tuke­vat kaiken lisäk­si hyvin toisi­aan, joten 1+1+1 ei ole työmäärältään lähel­läkään kolmea! “Pakko­ruot­si” on ongel­ma vain, kun sitä tupute­taan heikkolahjaisemmille. 

    Ihan­noimal­lasi taval­la saadaan toki paljon englan­nin, sak­san, ruotsin ja suomen osaa­jia (huo­maa kuin­ka nimeät kieliä ikäänkuin jotkin niistä oli­si­vat absolu­ut­tis­es­ti ja ikuis­es­ti parem­pia val­in­to­ja opiskeltavak­si kuin toiset!), mut­ta ei ollenkaan muiden kiel­ten osaa­jia. Valin­nan­va­paus taas niistä kielistä, mitä koulu voi tar­jo­ta tuot­taa edel­lä mainit­tu­jen kiel­ten osaa­jien lisäk­si kaikkien muiden tar­jol­la ole­vien kielien osaajia.

    Ruotsin vai­h­toe­hdot­to­muus on aina heiken­tänyt Suomes­sa osat­tavien kiel­ten diver­si­teet­tiä. Tämän kor­jaamisek­si pakko­ruot­si tulee kor­va­ta pakol­lisel­la, mut­ta vapaaval­in­taisel­la kielellä.

  167. Juho Laatu: En ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta maat­alouden siirtämis­es­tä Pohjois-Suomeen. 

    Kyl­lä se kansalli­nen tuki nyt vain on siirtänyt esimerkik­si maid­on­tuotan­toa etelästä (mis­sä on kulut­ta­jat) Pohjois-Suomeen (mis­sä ei ole kuluttajia).

    Ihan samal­la taval­la­han se maat­alostu­ki toimii myös EU:ssa, sil­lä tuel­la mah­dol­lis­te­taan maat­alous alueil­la, jois­sa se ei oikeasti olisi järkevää. Maid­on­tuotan­non siir­to pohjoiseen on ihan lina­js­sa tämän muun jär­jet­tömyy­den kanssa.

  168. Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkään en ymmär­rä aja­tus­ta siirtää maat­alouden pain­opis­tet­tä edullis­es­ta etelästä epäedulliseen pohjoiseen, mut­g­ta sitä tämä kansalli­nen tuki tekee ja siihen se on viritetty.

    En usko että “siirtää” (eikä mikään merkit­tävä taho yritä “virit­tää”), vaan korkein­taan tähtää nykyisen maat­alouden säilyttämiseen.

  169. Osmo Soin­in­vaara: Minäkään en ymmär­rä aja­tus­ta siirtää maat­alouden pain­opis­tet­tä edullis­es­ta etelästä epäedulliseen pohjoiseen, mut­g­ta sitä tämä kansalli­nen tuki tekee ja siihen se on viritetty.

    Johan pomp­pas, nyt on pop­ulis­mi täy­dessä kukas­sa, eipä olisi uskonut O.S:lta täl­laista. Ei tässä mitään pain­opis­tet­tä ole siir­ret­ty vaan tasoite­taan ero­ja maan ja EU:n sisällä.

    Tietyt alueet EU:ssa on luokitel­tu maat­aloudelle epä­suo­tu­isik­si alueik­si. Luon­non­hait­tako­r­vauk­sel­la pyritään tur­vaa­maan maat­alous­tuotan­to ja elin­voimainen maaseu­tu täl­laisil­la alueil­la. Koko Suo­mi on luokitel­tu LFA-alueek­si. Tämä alun perin vuori­to­tu­ki lanseer­at­ti­in tasoit­ta­maan kulu­ja Euroopan vuoris­toisil­la, karuil­la vil­jelyalueil­la. Suo­mi ei ole ain­oa kohde­maa. Seu­raavas­sa linkissä ovat kohdemaat:

    http://ec.europa.eu/agriculture/rurdev/lfa/images/map_en.jpg

    Jo nyt ilmas­ton­muu­tos on siirtänyt vil­janvil­jelyssä edullisim­mat olo­suh­teet kes­ki-Suomeen ja etelä-poh­jan­maalle. Etelä-Suo­mi kär­sii sään ääri-ilmiöistä alvariinsa.

  170. Osmo Soin­in­vaara:
    Sel­l­aista tilan­net­ta ei voi syn­tyä, että kaik­ki kan­nat­taa ostaa naa­puri­maas­ta. Oman maan kus­tan­nus­ta­so ale­nee, kunnes tilanne on tas­apain­os­sa ja molem­mat maat keskit­tyvät siihen, mis­sä niil­lä on suh­teelli­nen etu. Kel­lu­vien val­u­ut­takurssien tapauk­ses­sa tämä menee ihan itses­tään, yhteis­val­u­u­tan olois­sa vähän hitaammin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkään en ymmär­rä aja­tus­ta siirtää maat­alouden pain­opis­tet­tä edullis­es­ta etelästä epäedulliseen pohjoiseen, mut­g­ta sitä tämä kansalli­nen tuki tekee ja siihen se on viritetty.

    Tuos­sa ensim­mäisessä lain­auk­ses­sa on selvitet­ty syy, mik­si maat­alous, varsinkin suu­ritöi­nen maat­alous, siir­tyy pohjoiseen, vaik­ka eteläl­lä olisikin siihen absolu­ut­ti­nen etu.

  171. ksee: Tarkoitit kai bulkkia pre­mi­u­min hinnalla?

    Kulut­ta­jalle on var­maan vaikea käsit­tää, että halpu­ute­tu­il­la hin­noil­la saisi pre­mi­u­mia. Näin se vain on, sil­lä suo­ma­laiset määräyk­set estävät sekun­dan tuot­tamisen. Sekun­daa halu­avien pitää tyy­tyä tuontielintarvikkeisiin.

  172. teekkari: Suo­ma­lainen maat­alous­tu­ki tukee ennenkaikkea mal­la­sohran, maitoras­van ja punaisen lihan tuotan­toa, siis sen lisäk­si että se val­uu pääo­mat­u­loina kaupunkei­hin muut­taneille talon­poikien per­il­lisille. Kaik­ki näistä ovat Suomes­sa äärim­mäisen suuria ter­vey­del­lisiä ongelmia,

    Nämä teekkarin teesit, saatanal­liset äkeet, saamme lukea vähän väliä. Siitäkin huoli­mat­ta, että ker­ta ker­ral­ta ne on osoitet­tu pätemättömiksi. 

    Maat­alouden tuki olisi syypää kansan epäter­veel­liseen rav­in­tokäyt­täy­tymiseen on jo sen luokan salali­it­to­teo­ria, että Roswell ja Area 51 :kin kalpenevat. Ja vielä maan hin­nan nousem­i­nenkin on syynä sydän­tau­tikuolleisu­u­teen , kepun vihe­liäisiä juo­nia kaikkityynni.

    Mon­en mon­ta ker­taa on todis­tet­tu miten jo alku­tuotan­nos­sa on jalostet­tu elin­tarvikkei­den raa­ka-ainei­ta ter­veel­lisem­pään koos­t­u­muk­seen. Jatko on yksi­tyisen kansalaisen ja elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den käsissä.

    Onhan tutkit­tua fak­taa, että koekealle koulute­tut elävät ter­veem­min. Kehi­tys ei juon­nu siitä, että heil­lä olisi varaa hoitaa sairauk­si­aan parem­min, vaan lähtöko­htais­es­ti he sairas­tu­vat harvemmin.

    Esim. rav­in­tokäyt­täy­tymi­nen on heil­lä parem­paa. Ei sik­si, että on varaa ostaa ter­veel­lisem­piä ruokia, vaan heil­lä on Tietoa , Asen­tei­ta ja Kult­tuurista per­imää han­kkia niitä. 

    Siinä on se sosioekon­o­mis­ten ter­vey­sero­jen vil­lakoiran ydin, eikä kepun maataloustuissa.

  173. eemil: Onhan tutkit­tua fak­taa, että koekealle koulute­tut elävät ter­veem­min. Kehi­tys ei juon­nu siitä, että heil­lä olisi varaa hoitaa sairauk­si­aan parem­min, vaan lähtöko­htais­es­ti he sairas­tu­vat harvemmin.

    Esim. rav­in­tokäyt­täy­tymi­nen on heil­lä parem­paa. Ei sik­si, että on varaa ostaa ter­veel­lisem­piä ruokia, vaan heil­lä on Tietoa , Asen­tei­ta ja Kult­tuurista per­imää han­kkia niitä.

    Siinä on se sosioekon­o­mis­ten ter­vey­sero­jen vil­lakoiran ydin, eikä kepun maataloustuissa.

    Eli jos halu­taan paran­taa kansan­ter­veyt­tä, niin kan­nat­taa leika­ta maat­alous­tu­ista ja panos­taa koulu­tuk­seen (eikä tois­in­päin, kuten kepu tekee)?

    Kan­nate­taan!

  174. Osmo Soin­in­vaara: Piti oikein tark­istaa, mitä olet kir­joit­tanut. Sik­si kom­mentin hyväksymi­nen vähän viivästyi. Kyl­lä tämä min­un korvis­sani viit­taa siihen, että kansan­talous syö enem­män kun tien­aa, eli velka­an­tuu ulko­maille. Se on sama kuin vai­h­to­taseen ali­jäämä, joka ei siis ole ollut eri­tyisen ali­jäämäi­nen. Uudem­pi kom­ment­tisi taas näyt­täisi viit­taa­van val­tion talouden ali­jäämään – siis siihen, että val­tio velka­an­tuu omille kansalaisillee, joka on taas ihan eri asia.
    Tuo ei kyl­lä näytä pätevän Suomessa.

    En tarkoit­tanut mitään eri­ty­istä mit­taria, vaan vain sitä, että yli varo­jen eletään, ja velkaa ker­tyy. Tämä lie­nee selvä asia.

    Viit­tauk­seni ulko­mail­ta ostamiseen liit­tyy siihen, että jos oma val­u­ut­ta devalvoi­tu­isi, ulko­mail­ta ost­a­mi­nen vähen­ty­isi. Kiin­teässä val­u­u­tas­sa täl­laista mekanis­mia ei ole (ja näin syn­tyy hel­posti tilanne, jos­sa syömme enem­män kuin tienaamme).

    1. Jos kansakun­ta velka­an­tuu, se näkyy vai­h­to­taseen ali­jäämänä. Ei velka­an­nu, jos vai­h­to­tase ei ole ali­jäämäi­nen. Suo­mi ei maana ole juurikaan velka­an­tunut, jokut Suomes­sa ovat toiset eivät. Val­tio on velka­an­tunut, mut­ta lähin­nä omille kansalaisilleen nettomääräisesti.

  175. Sylt­ty: Kyl­lä se kansalli­nen tuki nyt vain on siirtänyt esimerkik­si maid­on­tuotan­toa etelästä (mis­sä on kulut­ta­jat) Pohjois-Suomeen (mis­sä ei ole kuluttajia).

    Tuet ja muu jär­jestelmä kokon­aisyudessaan ohjaa maito­talout­ta pohjoiseen, mut­ta toisaal­ta vil­jat­alout­ta etelään. Osin kyse on myös vil­jeli­jöi­den omista valin­noista (maito­talous sitoo enem­män, joten vil­jav­im­mil­la alueil­la tehdään hel­posti jotain vähem­män sito­vaa). Suo­mi tais­telee EU:ta vas­taan eteläisen Suomen tukien säi­lyt­tämisen mah­dol­lis­tamisek­si. Maid­on kul­je­tus pohjois­es­ta etelään ei liene keskeinen kustannustekijä.

    Ihan samal­la taval­la­han se maat­alostu­ki toimii myös EU:ssa, sil­lä tuel­la mah­dol­lis­te­taan maat­alous alueil­la, jois­sa se ei oikeasti olisi järkevää. Maid­on­tuotan­non siir­to pohjoiseen on ihan lina­js­sa tämän muun jär­jet­tömyy­den kanssa.

    Suomes­sa erikoisuute­na on ainakin se, että Suo­mi mak­saa osan tuista itse, eikä saa niitä EU:n kas­sas­ta. Kes­ki-Euroopan parhail­la aluel­la tuet voivat olla Suomea suurem­mat, joten tuet eivät tässä mielessä pääsään­töis­es­ti tue huonoimpia aluei­ta (vaik­ka tuol­laisi­akin tukia, tai tuol­laisil­la nimil­lä kulke­via tuki­akin on). Suuri osa EU:n maataoud­es­ta ei var­maankaan olisi kan­nat­tavaa ilman tukia.

    Maid­on tuot­ta­mi­nen pohjoises­sa Suomes­sa ja vil­jan tuot­ta­mi­nen eteläisessä Suomes­sa on järkevä jako. Sään­nöt ovat toki kul­mikkaat ja osin ehkä vääristävätkin, mut­ta tuo jako on siis peri­aat­teessa järkevä.

    EU:n maat­alous­poli­ti­ikas­sa on paljon sel­l­aista, mitä voi kut­sua järjettömäksi.

  176. Osmo Soin­in­vaara:
    Minäkään en ymmär­rä aja­tus­ta siirtää maat­alouden pain­opis­tet­tä edullis­es­ta etelästä epäedulliseen pohjoiseen, mut­g­ta sitä tämä kansalli­nen tuki tekee ja siihen se on viritetty.

    Kansal­lis­ten maat­alous­tukien­tukien kokon­ais­määrä vuon­na 2016 on yhteen­sä noin 322 miljoon­aa euroa.
    Tästä sum­mas­ta noin yhdek­sänkym­men­tä pros­ent­tia on pohjoista tukea, run­saat kahdek­san pros­ent­tia on Etelä-Suomen kansal­lista tukea ja sok­er­i­ju­urikkaan tukea on run­sas pros­ent­ti. Kansal­li­sista tuista rahoite­taan myös sikat­alouden EU-kri­isi­tukea täy­den­tävä ja kevään 2016 aikana koko maas­sa mak­set­ta­va kansalli­nen sikat­alouden kriisituki.

    HS:n tekemän laskel­man mukaan (HS 17. 2.) val­tio tukee (mui­ta kuin maat­alousyri­tyk­siä ?) vuosit­tain noin 4,8 mil­jardil­la eurol­la, jos­ta 3,7 mil­jar­dia euroa on eri­laisia verotukia.

    Tätä taus­taa vas­ten maat­alouden kansalli­nen tuki on kansan­talouden mit­talu­okas­sa todel­la pieni. Ja sil­lä tasoite­taan maat­alouden tuot­tavu­usero­ja maan sisäl­lä, pain­opis­tet­tä ei todel­lakaan muute­ta mihinkään. 

    Joten O.S. voi olla rauhas­sa , sil­lä Helsin­gin kaupun­gin ase­ma suurimpi­en maat­alous­tukien saa­jana ei ole uhattu.

  177. Tim­oT: Kulut­ta­jalle on var­maan vaikea käsit­tää, että halpu­ute­tu­il­la hin­noil­la saisi pre­mi­u­mia. Näin se vain on, sil­lä suo­ma­laiset määräyk­set estävät sekun­dan tuot­tamisen. Sekun­daa halu­avien pitää tyy­tyä tuontielintarvikkeisiin.

    Bulkkia, toveri, bulkkia.

    Olkoon raa­ka-aineet (muka­mas) kuin­ka laadukkai­ta tahansa, niin niistä saadaan aikaisek­si lähin­nä mau­ton­ton­ta eines­mak­salaatikkoa, jauhomakkaraa, kanan­nahka­pul­lia ja höt­töleipää. Tuot­ta­jien tässä tuskin kan­nat­taa paljon itkeä moi­sen haasku­un perään, kos­ka merkit­tävä osa elin­tarvike­te­ol­lisu­ud­es­ta taitaa olla tuot­ta­jien osu­uskun­tien hallussa.

    Onhan se vähän has­sua, että on monas­ti helpom­pi ostaa Suomes­sa arte­saanielin­tarvikkei­ta, jot­ka ovat peräisin jostain Alp­pi­en tiet­tömän perälaak­son tilal­ta, kuin koti­maista tuotet­ta — tai jos koti­mainen vai­h­toe­hto onkin tar­jol­la, niin se on tasoltaan lähin­nä joku hutais­tu jäljitelmä.

    Vähän innovoin­tia ja rohkeut­ta tarvit­taisi­in, mut­ta taitaa olla vain niin muka­va marssia laput silmil­lä tuot­ta­jao­su­uskun­nan renk­inä — ja kui­tata maataloustukiaiset.

  178. Juho Laatu: Maid­on tuot­ta­mi­nen pohjoises­sa Suomes­sa ja vil­jan tuot­ta­mi­nen eteläisessä Suomes­sa on järkevä jako. Sään­nöt ovat toki kul­mikkaat ja osin ehkä vääristävätkin, mut­ta tuo jako on siis peri­aat­teessa järkevä.

    Ai? Pohjoises­sa kuule­ma valit­ta­vat, ettei ole riit­tävästi pel­to­ja lan­nan lev­i­tyk­seen ja että lan­ta alkaa ole­maan melkein ongel­ma­jätet­tä. Etelässä pel­to­ja toki riit­täisi, mut­ta ei koh­ta enää maitotiloja.

  179. Juho Laatu:Kes­ki-Euroopan parhail­la aluel­la tuet voivat olla Suomea suuremmat 

    …jol­lakin mieliku­vi­tuuk­sel­lisel­la taval­la laskea tukia. 

    Suo­ma­laisen tuk­i­jär­jestelmän puo­lus­ta­jat tykkäävät vali­ta lasken­ta­pe­rus­teen sel­l­aisek­si, jol­la todis­te­taan että E‑Euroopassa niitä tukia vas­ta mak­se­taankin. Esimerkik­si las­ke­taanp aljonko tukea tulee tukea per hehtaari ja uno­hde­taan kokon­aan tuotan­to, joka on paljon suurempi. 

    Ymmärtääk­seni suo­ma­lainen tuk­isys­tee­mi ohjaa kas­vat­ta­maan vähem­män isom­mil­la pel­loil­la, ver­rat­tuna esimerkik­si etelään, lisäk­si ei ole mikään ihme että etelässä sama pin­ta-alan pel­to tuot­taa enemmän. 

    Tuotet­tua kiloa kohden tukea mak­se­taan muis­sa mais­sa kyl­lä vähemmän. 

    Jos meil­lä oikeasti mak­set­taisi­in vähem­män tukea kuin muual­la, niin miten ihmeessä tukipot­ti voi olla tuotan­toon suh­teutet­tuna aivan ylivoimaista kärkeä?

  180. eemil: Kansal­lis­ten maat­alous­tukien­tukien kokon­ais­määrä vuon­na 2016 on yhteen­sä noin 322 miljoon­aa euroa.

    HS:n tekemän laskel­man mukaan (HS 17. 2.) val­tio tukee (mui­ta kuin maat­alousyri­tyk­siä ?) vuosit­tain noin 4,8 mil­jardil­la eurol­la, jos­ta 3,7 mil­jar­dia euroa on eri­laisia verotukia.

    Tätä taus­taa vas­ten maat­alouden kansalli­nen tuki on kansan­talouden mit­talu­okas­sa todel­la pieni. 

    Maat­alous­tu­ki on ripotel­tu sinne ja tänne, jot­ta sen kokon­ais­potin laskem­i­nen olisi mah­dol­lisim­man vaikeata.

    Niin­pä luvus­sa si ei tai­da olla maat­alouden ympräistö­tukea (300 miljoonaa/vuosi) eikä kul­je­tus­tukeakaan. Sen tarkoi­tus ei edes ole vaikut­taa ympräistöön vaan olla toisel­la nimel­lä jaet­tua maataloustukea.

    Toisek­si, jos kaikkea muu­ta toim­intaa tuet­taisi­in Maa- ja puu­tarhatuot­tei­den osu­us 2% BKT:sta. Kun julki­nen sek­tori vas­taa noin 20%:sta arvon­lisää, jä muille yksi­tyisen sek­torin toim­i­joille 78%. 

    Jos muu­ta yri­tys­toim­intaa tuet­taisi­in yhtä paljo kuin maat­alout­ta, pitäisi jakaa tuon 5 mil­jardin sijas­ta 12,5 miljardia.

    Kyl­lä se on suh­teet­toman paljon pienelle alalle.

  181. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei seli­ty suh­teel­lisel­la edul­la, ei eri­tyis­es­ti eri­laisil­la palkkat­alois­sa eri puoel­la Suomen vaan ylikom­pen­soivil­la maat­alous­tu­il­la. Olen kir­joit­tanut tästä vuon­na 2009. http://www.soininvaara.fi/2009/11/28/maatalouden-siirto-pohjoiseen-on-virhe/

    Mihin perus­tuu väit­teesi, että koko maat­alous olisi siir­ret­ty pohjoiseen? Onko siel­lä etelässä kaik­ki pel­lot met­sitet­ty? Minä en ole havain­nut sel­l­aista ilmiötä ollenkaan. Ain­os­taan moot­toritei­hin ja Nur­mi­järvel­lä omakoti­taloi­hin on huven­nut jonkin ver­ran pel­toa, mut­ta siinä on kyse marginaaleista.

    Pain­opiste on siir­tynyt pohjoiseen ain­os­taan työ­val­tai­sis­sa maat­alouden tuotan­to­su­un­nis­sa eli lähin­nä maid­on­tuotan­nos­sa. Sen kyl­lä selit­tää tuo suh­teel­lisen edun peri­aate täy­del­lis­es­ti. Asu­tuskeskuk­sis­sa on tar­jol­la paljon enem­män työ­paikko­ja ja palkkata­sokin on aivan toista, mihin lehmiä lyp­sämäl­lä on mah­dol­lista päästä oli tuk­i­ta­so mitä tahansa. Asu­tuskeskusten lähet­tyvil­lä olevil­ta tiloil­ta käy­dään siis muual­la töis­sä ja vil­jel­lään sivu­toimis­es­ti. Tähän kuvioon lehmät sopi­vat erit­täin huonosti.
    Maid­on­tuotan­non pain­opis­teen siirtämi­nen etelään vaatii todel­la suuria panos­tuk­sia, jos se tehdään maat­alous­poli­ti­ikan keinoil­la, kos­ka muu yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka toimii sitä vas­taan. Yhteiskun­tapoli­ti­ikalla se kuitenkin olisi täysin mah­dol­lista. Tehdään vain niitä hyvin men­estyviä asu­tuskeskuk­sia maan kes­ki- ja pohjoisosi­in ja annetaan etelän näivet­tyä. Sil­loin maanvil­jelys kukois­taisi etelässäkin, kun muu­ta työtä ei olisi.

  182. “Viisum­i­pakkoa ei voi lait­taa yhdelle Schen­gen-maalle vaan se tulee koko alueelle ja on molemminpuolinen.”

    Schen­ge­nil­lä ei ole tässä tapauk­ses­sa mitään merk­i­tys­tä. Esimerkik­si Viet­nam antaa viisum­i­va­pau­den joillekin Schen­gen-maille mut­ta vaatii viisum­ia muil­ta: https://en.wikipedia.org/wiki/Visa_policy_of_Vietnam

    Kos­ka keskiver­to Brit­ti­tur­isti on paljon arvokkaampi kuin keskiver­to Roma­nialainen tur­isti, tässä toden­näköis­es­ti kävisi niin että Britit saisi­vat viisum­i­va­pau­den koko EU:n alueelle (aivan kuten heil­lä oli tämä jo ennen EU:ta), mut­ta Iso-Bri­tan­nia vaatisi viisum­ia tiety­istä EU-maista tulevilta.

    Suomen ei tietenkään kan­na­ta olla tästä huolis­saan, kos­ka Suo­ma­laiset voisi­vat edelleenkin matkus­taa Brit­tei­hin ilman viisum­ia, aivan kuten vuon­na 1994.

    1. Itsed asi­as­sa suo­ma­laiset eivät voineet matkus­taa Bri­tan­ni­aan ilman viisum­ia vuon­na 1994 kuin muis­taak­seni kolmek­si kuukaudek­si. Näi­hän myös suo­ma­laiset saa­vat nyt matkus­taa kolmek­si kuukaudek­si Turkkii ja amerikkalaiset Schen­ge­nalueelle. Näin tul­laan var­maankin tekemään myös briteille. Työlu­van odottamine3n vie sit­ten sen puoli vuot­ta, vaik­ka olisi alansa ain­oa osaa­ja koko maailmassa.

  183. ksee: Ai? Pohjoises­sa kuule­ma valit­ta­vat, ettei ole riit­tävästi pel­to­ja lan­nan lev­i­tyk­seen ja että lan­ta alkaa ole­maan melkein ongel­ma­jätet­tä. Etelässä pel­to­ja toki riit­täisi, mut­ta ei koh­ta enää maitotiloja.

    Nykyisenä suur­nave­toiden aikana lan­taa voi paikallis­es­ti ker­tyä enem­mänkin kuin pel­loille on järkevä levit­tää, mut­ta ei sel­l­aisia määriä, että lev­i­tysaluet­ta pitäisi laa­jen­taa Kes­ki-Suomes­ta Helsinki­in asti. Suomen oman kulu­tuk­sen ja Venäjän vien­nin vaa­ti­ma lev­i­tysala var­masti löy­tyy. Levit­tämiseen liit­tyviä (luon­non­suo­jelullis­es­ti perus­teet­to­mia) byrokraat­tisia jar­ru­ja voisi vähän helpottaa.

  184. Sylt­ty: …jol­lakin mieliku­vi­tuuk­sel­lisel­la taval­la laskea tukia. 

    Suo­ma­laisen tuk­i­jär­jestelmän puo­lus­ta­jat tykkäävät vali­ta lasken­ta­pe­rus­teen sel­l­aisek­si, jol­la todis­te­taan että E‑Euroopassa niitä tukia vas­ta mak­se­taankin. Esimerkik­si las­ke­taanp aljonko tukea tulee tukea per hehtaari ja uno­hde­taan kokon­aan tuotan­to, joka on paljon suurempi. 

    Olet siis samaa mieltä siitä, että tuk­i­jär­jestelmä ei ole ensisi­jas­sa heikoimpi­en aluei­den tukemiseen viritet­ty. (Joskus on ainakin viit­tail­tu maail­man­markki­nahin­toi­hin siir­tymisen tuomi­in tulonalennuksiin.)

    Jos vih­j­a­sit tuos­sa, että olisin EU:n/Suomen nykyisen tuk­i­jär­jestelmän puo­lus­ta­ja, niin en ole.

    Ymmärtääk­seni suo­ma­lainen tuk­isys­tee­mi ohjaa kas­vat­ta­maan vähem­män isom­mil­la pel­loil­la, ver­rat­tuna esimerkik­si etelään, lisäk­si ei ole mikään ihme että etelässä sama pin­ta-alan pel­to tuot­taa enemmän. 

    EU vaatii, että (sen ja Suomelle sal­li­tut omat) tuet eivät saa kan­nus­taa tuot­ta­maan lisää.

    Tuotet­tua kiloa kohden tukea mak­se­taan muis­sa mais­sa kyl­lä vähemmän. 

    Jos meil­lä oikeasti mak­set­taisi­in vähem­män tukea kuin muual­la, niin miten ihmeessä tukipot­ti voi olla tuotan­toon suh­teutet­tuna aivan ylivoimaista kärkeä?

    (En ole tutk­in­ut tukien ja tuotan­non määrän suhtei­ta, enkä väit­tänyt niistä mitään, joten ei mitään eri­ty­istä kom­men­toitavaa tuohon.)

  185. Tim­oT:

    …Maid­on­tuotan­non pain­opis­teen siirtämi­nen etelään vaatii todel­la suuria panos­tuk­sia, jos se tehdään maat­alous­poli­ti­ikan keinoil­la, kos­ka muu yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka toimii sitä vastaan…

    Timo ei tai­da tun­tea yhtään vil­jeli­jää? Kyse ei ole pelkästään amma­tista, vaan myös elämäntavasta.

  186. ksee:

    Onhan se vähän has­sua, että on monas­ti helpom­pi ostaa Suomes­sa arte­saanielin­tarvikkei­ta, jot­ka ovat peräisin jostain Alp­pi­en tiet­tömän perälaak­son tilal­ta, kuin koti­maista tuotet­ta – tai jos koti­mainen vai­h­toe­hto onkin tar­jol­la, niin se on tasoltaan lähin­nä joku hutais­tu jäljitelmä.

    Minä kävin ker­ran tuol­laisel­la alp­pi­ti­lal­la. Oikein muis­tui lap­su­usa­jat 60-luvun alus­ta mieleen: Samas­sa tilas­sa pidet­ti­in siko­ja, kano­ja ja lehmiä. Van­has­sa kar­jakeit­tiössä hoi­tui maid­on jalostus­puoli. Hyviä tuot­tei­ta niinkin saati­in aikaisek­si, ei sen puoleen. Mut­ta ei todel­lakaan kel­paisi Suomen ter­veystarkas­ta­jille. Siel­lä on ilmeis­es­ti tätä innovoin­tia ja rohkeut­ta näil­lä ympäristöter­veysih­misil­lä soveltaa samo­ja EU-sään­nök­siä kuin Suomessa.

  187. R. V.: Ihan­noimal­lasi taval­la saadaan toki paljon englan­nin, sak­san, ruotsin ja suomen osaa­jia (huo­maa kuin­ka nimeät kieliä ikäänkuin jotkin niistä oli­si­vat absolu­ut­tis­es­ti ja ikuis­es­ti parem­pia val­in­to­ja opiskeltavak­si kuin toiset!)… 

    Nuo sat­tuvat ole­maan oma val­in­tani ja erit­täin hyvä val­in­ta pitkän matikan luk­i­jalle. Kuin pain­opiste oli reaali­aineis­sa, niin tuo ei kuor­mit­tanut. Ruot­si ei ole ongel­ma, pakko­ruot­si tyh­mille on sitä.

    Klas­sis­ten lukioiden pois­tu­mi­nen valikoimas­ta on sääli. Siel­lä lati­nan poh­jal­ta pystyi rak­en­ta­maan hyvän kieli­v­a­likoiman romaanisia kieliä. Aikaisem­min oli siis parem­min valin­nan­mah­dol­lisuuk­sia. Muutenkin lukiopoli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut viimevuosina. 

    Aikaisem­min maakun­tien ykköskaupungeis­sa oli hyvät lukiot, jot­ka kerä­sivät hyvää aines­ta koko maakun­nas­ta. Mut­ta siel­lä oli myös poikak­oulut, jot­ka tekivät yliop­pi­lai­ta myös niistä pojista, jot­ka nyt putoa­vat kil­teille tytöille räätälöidys­tä lukios­ta. Heistä on usein kuitenkin työelämässä enem­män hyö­tyä, kuin niistä kil­teistä tytöistä.

  188. Kalle: Timo ei tai­da tun­tea yhtään vil­jeli­jää? Kyse ei ole pelkästään amma­tista, vaan myös elämäntavasta.

    Tun­nen kyl­lä muu­tamia. Sen olen näh­nyt, että kuka on päässyt utare­or­ju­ud­es­ta eroon, ei siihen enää palaa. Sivu­toimivil­jeli­jöille se on kyl­lä pääosin elämä­ta­pa, sen ver­ran huonoa bisnestä se on.

  189. “Itsed asi­as­sa suo­ma­laiset eivät voineet matkus­taa Bri­tan­ni­aan ilman viisum­ia vuon­na 1994 kuin muis­taak­seni kolmek­si kuukaudeksi.”

    Mikä ongel­ma tässä kol­men kuukau­den sään­nössä on? Kuin­ka moni Suo­ma­lainen halu­aisi matkus­taa Bri­tan­ni­aan yli kolmek­si kuukaudek­si ellei kyseessä ole työ tai opiskelu (joi­ta varten on omat viisumit).

    Työlu­van saami­nen vaikeus on yksi syy mik­si jotkut yri­tyk­set tuke­vat Bri­tan­nis­sa brex­i­tiä: http://www.telegraph.co.uk/men/thinking-man/sir-james-dyson-so-if-we-leave-the-eu-no-one-will-trade-with-us/

    Intialaisen insinöörin palkkaami­nen vaatii hyvin mon­imutkaisen byrokra­t­ian mut­ta Puo­lalaisen siivo­jan saa palkata suo­raan (tämä pätee muuten myös Suomeen). Brex­it voi saa­da tähän järkeä, jol­loin Puo­lainen siivo­ja ja Intialainen insinööri asete­taan samalle viivalle ja arvioidaan samoil­la kri­teereil­lä työlu­pia jaettaessa.

  190. Catili­na:
    Punav­ihreä liberaali… 

    Tuos­sa on pystyt­ty kir­joit­ta­maan aika moinen itsen­sä pois­sulke­va yhtälö kah­teen sanaan. 😀

  191. Osmo Soin­in­vaara:
    Ja brit­ti Ran­skas­sa menee samaan myl­lyyn nige­ri­alaisen siivoo­jan kanssa.

    Tämä oli yksi blo­gin his­g­to­ri­an kum­mallisim­mista kom­menteista. Var­maan joku koepallo. 

    Noin yleen­sä ottaen nige­ri­alaiset eivät pyri Ran­skaan vaan Isoon Bri­tan­ni­aan ihan his­to­ri­al­li­sista syistä. Ran­skaan taas tul­laan sen enti­sistä siirtomaista.

    1. Tarkoitin, että brit­te­jä tul­laan kohtele­man Ran­skas­sa samal­la taval­la työlu­pia haet­taes­sa kuin nige­ri­alaisia Bri­tan­ni­as­sa. Sor­ry, jos sanoin epäselvästi.

  192. anonyy­mi:
    Työlu­van saami­nen vaikeus on yksi syy mik­si jotkut yri­tyk­set tuke­vat Bri­tan­nis­sa brex­i­tiä: http://www.telegraph.co.uk/men/thinking-man/sir-james-dyson-so-if-we-leave-the-eu-no-one-will-trade-with-us/

    Intialaisen insinöörin palkkaami­nen vaatii hyvin mon­imutkaisen byrokra­t­ian mut­ta Puo­lalaisen siivo­jan saa palkata suo­raan (tämä pätee muuten myös Suomeen). Brex­it voi saa­da tähän järkeä, jol­loin Puo­lainen siivo­ja ja Intialainen insinööri asete­taan samalle viivalle ja arvioidaan samoil­la kri­teereil­lä työlu­pia jaettaessa.

    Niin mut­ta kun kansa ei tain­nut äänestää sen puoles­ta, että maa­han tulisi entistä enem­män väkeä EUn ulkop­uolelta. Kansa halusi stopin maa­han­muu­tolle, ihan kaikelle ja lisäk­si lisää hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Ei se äänestänyt vapaam­man maa­han­muu­ton ja vapaakaup­pan puoles­ta, vaan nimeno­mais­es­ti niitä vas­taan. Ja jos kon­ser­vati­iv­it ovat huolis­saan omas­ta kan­natuk­ses­ta, poli­ti­ikkaa rei­vataan siel­lä vasem­malle, eikä todel­lakaan talous­lib­er­aalimpaan suuntaan.

    Tämä tullee var­maan pet­tymyk­senä osalle brexiteerejä.

  193. Sylt­ty: Niin mut­ta kun kansa ei tain­nut äänestää sen puoles­ta, että maa­han tulisi entistä enem­män väkeä EUn ulkop­uolelta. Kansa halusi stopin maa­han­muu­tolle, ihan kaikelle ja lisäk­si lisää hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Ei se äänestänyt vapaam­man maa­han­muu­ton ja vapaakaup­pan puoles­ta, vaan nimeno­mais­es­ti niitä vas­taan. Ja jos kon­ser­vati­iv­it ovat huolis­saan omas­ta kan­natuk­ses­ta, poli­ti­ikkaa rei­vataan siel­lä vasem­malle, eikä todel­lakaan talous­lib­er­aalimpaan suuntaan.

    Tämä tullee var­maan pet­tymyk­senä osalle brexiteerejä.

    Bri­tan­ni­aan tuli­joista noin puo­let on ollut EUsta, puo­let muual­ta. EU-kansalaiset ovat mak­sa­neet Bri­tan­ni­aan selvästi enem­män vero­ja kuin saa­neet tulon­si­ir­to­ja, muut tuli­jat päinvastoin.

    Tässäkin mielessä kon­ser­vati­ivien Brex­it-intoilu näyt­tää järjettömältä.

  194. Tim­oT: Tun­nen kyl­lä muu­tamia. Sen olen näh­nyt, että kuka on päässyt utare­or­ju­ud­es­ta eroon, ei siihen enää palaa. 

    Se että Suomes­sa on duu­nar­i­por­taan työ liian kallista niin, ettei maitoti­lalle enää voi palkata työn­tek­i­jöitä, on ihan kotiku­tois­es­ti sös­sit­ty jut­tu. Vielä 60-luvul­la työn hin­ta oli säälli­nen, jol­loin työ­paikko­ja oli maaseudul­la. Eikä ollut vielä nykyisen kaltaista tuni­vi­idakkoakaan. Tekemätön­tä työtä Suomes­sa on paljon, hin­ta on liian kova. Eikä tämä ole mitenkään maanvil­je­lyk­sen erityisongelma.

    Tim­oT:
    Sivu­toimivil­jeli­jöille se on kyl­lä pääosin elämä­ta­pa, sen ver­ran huonoa bisnestä se on. 

    Tila kestää yhden sukupol­ven har­rastevil­jeli­jäitä. Sen jäl­keen se on niin huonos­sa kun­nos­sa, ettei tuotan­to kan­na­ta. En laske har­rastevil­jeli­jöik­si sel­l­aisia, joil­la on varaa ja älyä palkata ammat­ti­laiset hoita­maan tilaa niiltä osin kuin eivät itse ehdi. Sel­l­aiset ovat har­rastevil­jeli­jöitä, jot­ka yrit­tävät itse tehdä vasem­mal­la kädel­lä kaiken, mitä täysipäiväi­nen vil­jeli­jä pystyy tekemään.

  195. Kalle: Se että Suomes­sa on duu­nar­i­por­taan työ liian kallista niin, ettei maitoti­lalle enää voi palkata työn­tek­i­jöitä, on ihan kotiku­tois­es­ti sös­sit­ty jut­tu. Vielä…

    Mihin niitä työn­tek­i­jöitä nykyaikaisel­la maati­lal­la tarvi­taan? Eiköhän se tietokonei­den valvon­ta suju ihan isännän/emännän omin voimin.

    Jos taas tila käyt­tää van­haa viime­vu­osi­tuhan­nen työvoimaval­taista tekni­ikkaa, niin sit­ten var­maan maa­jussin olisi syytä het­kek­si istua alas ja miet­tiä löy­tyykö edel­ly­tyk­siä investoi­da johonkin robot­tip­i­hat­toon — vai onko parem­pi iskeä lap­pu luukulle. Maat­alouden raken­nemuu­tos­ta on turha itkeä.

  196. Kalle:
    Tekemätön­tä työtä Suomes­sa on paljon, hin­ta on liian kova. Eikä tämä ole mitenkään maanvil­je­lyk­sen erityisongelma.

    Kotieläin­ten pito poikkeaa muus­ta elinkeino­toimin­nas­ta siinä, että työtä ei voi jät­tää tekemät­tä. Kaik­ki pitää tehdä, vaik­ka siitä ei saisikaan korvausta.

  197. ksee: Mihin niitä työn­tek­i­jöitä nykyaikaisel­la maati­lal­la tarvi­taan? Eiköhän se tietokonei­den valvon­ta suju ihan isännän/emännän omin voimin.

    Jos taas tila käyt­tää van­haa viime­vu­osi­tuhan­nen työvoimaval­taista tekni­ikkaa, niin sit­ten var­maan maa­jussin olisi syytä het­kek­si istua alas ja miet­tiä löy­tyykö edel­ly­tyk­siä investoi­da johonkin robot­tip­i­hat­toon – vai onko parem­pi iskeä lap­pu luukulle. Maat­alouden raken­nemuu­tos­ta on turha itkeä.

    Mites nyt vaa­dit raken­nemuu­tos­ta? Muu­ta­ma viesti takaperin ihan­noit alp­pi­maid­en maito­talout­ta, joka on pysähtynyt 60-luvulle.

  198. ksee: Mihin niitä työn­tek­i­jöitä nykyaikaisel­la maati­lal­la tarvi­taan? Eiköhän se tietokonei­den valvon­ta suju ihan isännän/emännän omin voimin… 

    Ei yksikään elinkelpoisen kokoinen tila pyöri kahdel­la hen­gel­lä. Nykyään huiput Suomes­sa tasa­taan mm. ajat­ta­mal­la rah­tia eikä muiden sukupolvienkaan työ­panos ole ihan pieni. 

    Lisäk­si on viritel­ty aivan päätön yhteiskun­nan lomi­tus­tu­ki. Ei yhteiskun­nan pidä sekaan­tua tuollaiseen. 

    Muual­la Euroopas­sakin käytetään myös omaa työvoimaa, jol­loin ei syn­ny tarvet­ta yhteiskun­nan sekaan­tu­miselle asi­aan. Kausi­työn­tek­i­jät ovat sit­ten oma juttunsa.

  199. Tim­oT: Mites nyt vaa­dit raken­nemuu­tos­ta? Muu­ta­ma viesti takaperin ihan­noit alp­pi­maid­en maito­talout­ta, joka on pysähtynyt 60-luvulle.

    Eipäs nyt olk­iukkoil­la — ihmettelin vain koti­mais­ten korkean jalostusas­teen tilatuot­tei­den vähäisyyt­tä kaup­po­jen valikoimissa.

    Onhan se aivan selvää, että, jos kat­teet ovat ohuet, niin sit­ten on joko kas­vatet­ta­va volu­mia reilusti tai erikois­tut­ta­va parem­pikat­teisi­in tuot­teisi­in. Itku­vinku­mi­nen siitä, ettei enää pär­jää samal­la kuin joskus 80-luvul­la on aivan turhaa.

  200. ksee: Eipäs nyt olk­iukkoil­la – ihmettelin vain koti­mais­ten korkean jalostusas­teen tilatuot­tei­den vähäisyyt­tä kaup­po­jen valikoimissa.

    Syy on siis siinä, että tääl­lä yritetään päästä jo 2000-luvulle sekä tekni­ikas­sa että hygien­i­as­sa. Se olisi hyvä asia, jos se menisi markki­navoimien ohjaa­mana, mut­ta tääl­lä yritetään kaikkia pakot­taa vira­nomais­määräyk­sil­lä samaan muottiin.
    Robot­tip­i­ha­tot eivät muuten auta tip­paakaan maitoti­lal­lis­ten sidon­naisu­u­songel­maan. Se vaatii suuren tuotan­tomäärän kan­nat­taak­seen ja jatku­van 24/7 päivystyk­sen kän­nykässä ja luke­mat­to­mia yölähtöjä häir­iöi­den takia. Se on paljon pahempaa kuin tyy­tymi­nen vähän halvem­paan tekni­ikkaan ja pienem­pään tuotantovolyymiin.

  201. Kalle: Ei yksikään elinkelpoisen kokoinen tila pyöri kahdel­la hen­gel­lä. Nykyään huiput Suomes­sa tasa­taan mm. ajat­ta­mal­la rah­tia eikä muiden sukupolvienkaan työ­panos ole ihan pieni. 

    Lisäk­si on viritel­ty aivan päätön yhteiskun­nan lomi­tus­tu­ki. Ei yhteiskun­nan pidä sekaan­tua tuollaiseen. 

    Muual­la Euroopas­sakin käytetään myös omaa työvoimaa, jol­loin ei syn­ny tarvet­ta yhteiskun­nan sekaan­tu­miselle asi­aan. Kausi­työn­tek­i­jät ovat sit­ten oma juttunsa.

    Vieläkös se menee niin, että ensin lomite­taan emän­tää mak­sim­imäärä ja isän­tä läh­tee mukaan Kanar­i­alle ja kun lomi­tus on ohi emän­nän kohdal­la, niin sit­ten lomite­taan isän­tä mak­si­mi määrä ja emän­tä läh­tee Rhodok­selle isän­nän mukana? Aina tietysti ei mene noin, kos­ka emän­tä on ilmoit­tau­tunut työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si eikä lomi­tus­ta saa.

  202. Kalle: Muual­la Euroopas­sakin käytetään myös omaa työvoimaa, jol­loin ei syn­ny tarvet­ta yhteiskun­nan sekaan­tu­miselle asi­aan. Kausi­työn­tek­i­jät ovat sit­ten oma juttunsa.

    Kyl­lä tuot­teet ovat halpo­ja , kun ne teetetään lait­toma­l­la työvoimalla.

    On todet­tu, että esimerkik­si espan­jalaisil­la vil­jelmil­lä työtä teetetään maa­han­muut­ta­jil­la, joil­la ei mah­dol­lis­es­ti ole henkilö­todis­tuk­sia. Viral­lisia työ­sopimuk­sia ei tehdä, vaan työ on kausit­taista ja palk­ka mak­se­taan pimeästi. Rahalli­nen kor­vaus ei vas­taa vält­tämät­tä edes min­imi­palkkaa. Työter­veyshuol­losta tai työaikalaista ei huole­hdi­ta, ja työn­tek­i­jät ovat tässä mielessä epä­var­mas­sa ase­mas­sa. Suo­ma­laisil­la tomaat­tivil­jelmil­lä tämänkaltaisia ihmisoikeusrikko­muk­sia ei ole todettu.

  203. Janis Petke: Vieläkös se menee niin, että ensin lomite­taan emän­tää mak­sim­imäärä ja isän­tä läh­tee mukaan Kanar­i­alle ja kun lomi­tus on ohi emän­nän kohdal­la, niin sit­ten lomite­taan isän­tä mak­si­mi määrä ja emän­tä läh­tee Rhodok­selle isän­nän mukana? Aina tietysti ei mene noin, kos­ka emän­tä on ilmoit­tau­tunut työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si eikä lomi­tus­ta saa.

    Ei onnis­tu noin, vaan lomat on otet­ta­va yhtä aikaa, jos molem­mat halu­a­vat samalle reissulle.

  204. Janis Petke: Vieläkös se menee niin, että ensin lomite­taan emän­tää mak­sim­imäärä ja isän­tä läh­tee mukaan Kanar­i­alle ja kun lomi­tus on ohi emän­nän kohdalla…

    En tunne Itä- ja Pohjois-Suomen tilan­net­ta, mut­ta Etelä- ja Län­si-Suomes­sa se ei ainakaan mene noin. Muual­la kuin punav­ihreässä kuplas­sa on yhä häpeä elää yhteiskun­nan varoin.

  205. “Bri­tan­ni­aan tuli­joista noin puo­let on ollut EUsta, puo­let muual­ta. EU-kansalaiset ovat mak­sa­neet Bri­tan­ni­aan selvästi enem­män vero­ja kuin saa­neet tulon­si­ir­to­ja, muut tuli­jat päinvastoin.

    Tässäkin mielessä kon­ser­vati­ivien Brex­it-intoilu näyt­tää järjettömältä.”

    Kaik­ki EU-kansalaiset eivät ole samanlaisia.

    Bri­tan­ni­as­sa on käytössä pro­gres­si­ivi­nen vero­tus mikä tarkoit­taa että paljon veroa mak­sa­vat saa­vat myös korkea­ta palkkaa. Täl­läis­ten asiantun­ti­joiden tapauk­ses­sa työlu­van saami­nen onnis­tuu hel­posti ja sen hoitaa yleen­sä työ­nan­ta­ja. Eli hyvä­palkkainen Suo­ma­lainen ei peru työperäistä muut­toa Bri­tan­ni­aan vaik­ka se eroaisi EU:sta.

    Pien­i­t­u­loiset EU-kansalaiset eivät mak­sa pahem­min vero­ja ja siten voivat hyvinkin olla net­tosaa­jia. Kaiken lisäk­si ne vievät työ­paikko­ja paikallisil­ta mikä tarkoit­taa että paikallisille työt­tömille pitää mak­saa työttömyystukea.

    Eli tässä suh­teessa brex­it on perustel­tu sil­lä se antaa mah­dol­lisu­u­den val­ti­olle itse päät­tää työperäis­es­tä maahanmuutosta.

  206. Kalle: En tunne Itä- ja Pohjois-Suomen tilan­net­ta, mut­ta Etelä- ja Län­si-Suomes­sa se ei ainakaan mene noin. Muual­la kuin punav­ihreässä kuplas­sa on yhä häpeä elää yhteiskun­nan varoin.

    Luulisi sit­ten mon­en pitäjän asukkai­ta hävet­tävän — val­tiono­su­udet on hel­posti tuhan­sia euro­ja per asukas (vrt. Espoo, jos­sa val­tiono­su­udet taita­vat olla negati­ivisen puolel­la), pääelinkeino pyörii täysin tuki­ais­ten varas­sa ja vähäistä muu­ta taloudel­lista aktivi­teet­tia teko­hen­gitetään jos jonkin­lais­ten kul­je­tus­tukien, EAKR-raho­jen yms. voimin.

  207. eemil: Kyl­lä tuot­teet ovat halpo­ja , kun ne teetetään lait­toma­l­la työvoimalla.

    Eemil ja Kalle ovat täysin oike­as­sa, että maid­on­tuotan­to hal­van tuot­ta­jahin­nan mais­sa perus­tuu kokon­aan hal­van työvoiman käyt­töön. Usein he ovat myös lait­tomasti maas­sa. Esimerkke­jä löy­tyy vaik­ka USA:n mek­siko­laiset ja Uuden See­lan­nin kaakkois-aasialaiset. Suomes­sakin maatilo­jen palkatut työn­tek­i­jät ovat yleen­sä ulko­maalaisia, etupäässä Itä-Euroopas­ta lähtöisin. Suomen lain­säädän­tö vain edel­lyt­tää mak­set­ta­van heille työe­htosopimuk­sen mukaista palkaa, joten kus­tan­nuse­t­ua ei voi syn­tyä. Itse olen sitä mieltä, että työmies on aina palkkansa ansain­nut, joten toivoisin suo­ma­laisen käytän­nön lev­iävän muuallekin ja siten nos­ta­van myös elin­tarvikkei­den hin­tata­son kohdalleen. Se kuitenkin lie­nee turha toive, joten sitä odotel­lessa pitää suo­ma­lainen tuotan­to tur­va­ta muil­la keinoil­la, mikäli suo­ma­laisia elin­tarvikkei­ta ylipäätän­sä halu­taan. Lomi­tusjär­jestelmä on yksi niistä. Toki sillekin on aina vai­h­to­hto­ja, kuten kaikille muillekin talous­poli­ti­ikan keinoille. Kansane­dus­ta­ja Vart­ian esit­tämä aja­tus lomi­tuskus­tan­nusten viemis­es­tä hin­toi­hin ei vain ole mah­dol­lista edes kansan­talousti­eteen oppikir­jo­jen mukaan.

  208. Kalle: Lisäk­si on viritel­ty aivan päätön yhteiskun­nan lomi­tus­tu­ki. Ei yhteiskun­nan pidä sekaan­tua tuollaiseen. 

    Val­tio avus­taa jokaises­sa maas­sa maat­alouden lomia, sairas­tu­misia, koulu­tus­ta jne. tietyn­laisen sosi­aali­vaku­u­tuk­sen muo­dos­sa. Val­tion anta­ma tuki kanavoidaan rahana, työnä , vero­helpo­tuksi­na jne. Peri­aate on sama kuin Suomes­sa , ruuan hin­nan suo­jelem­i­nen kulut­ta­jalle, muodot ja pros­en­tit vain vaihtelevat.

    Suomes­sa lomi­tus­tukea leikataan Stub­bin (Orpo)valtiovarainministeriön toimikaudel­la ilm. n. 20 miljoon­aa. Kokon­aiskus­tan­nus lomi­tustues­sa lie­nee 200 miljoon­aa, kor­jatkaa sum­mat. Tämän ver­ran avuste­taan kulut­ta­jan ruokako­ria ja 20 miljoon­aa leikataan maatalousyrittäjiltä.

    Soin­in­vaara käyt­täisi lomi­tustuet sosi­aalisek­to­rille ja toteaa mm. seuraavaa:
    “Siat syövät lähin­nä val­tameren toisel­la puolel­la kas­vatet­tua soi­jaa, joka jaloste­taan tääl­lä teol­lisu­ushalleis­sa sian­li­hak­si ja viedään ulko­maille syötäväk­si. Suo­mi on sian­li­han suh­teen yliomavarainen.” (v. 2009)

    Hänen mielestään ruo­ka saadaan tuo­da ulko­mail­ta, mut­ta raa­ka-ainei­ta jatko­jalostet­tavak­si ei.

  209. ksee: Luulisi sit­ten mon­en pitäjän asukkai­ta hävet­tävän – val­tiono­su­udet on hel­posti tuhan­sia euro­ja per asukas (vrt. Espoo, jos­sa val­tiono­su­udet taita­vat olla negati­ivisen puolel­la), pääelinkeino pyörii täysin tuki­ais­ten varas­sa ja vähäistä muu­ta taloudel­lista aktivi­teet­tia teko­hen­gitetään jos jonkin­lais­ten kul­je­tus­tukien, EAKR-raho­jen yms. voimin.

    Samal­la taval­la kuin köy­hät häpeävät sitä, että elävät rikkaiden mak­samil­la veroil­la. Tarkoi­tan täl­lä sitä, että val­tiono­suuk­sien ja pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen filosofia on sama. Molem­mis­sa ote­taan rikkaim­mil­ta ja annetaan köy­him­mille. Tai val­tiono­suuk­sien tapauk­ses­sa hom­m­ma toimii siis nor­maal­isti niin, että toisille (köy­him­mille) annetaan yhteis­es­tä verokas­sas­ta enem­män kuin toisille. Mitä mieltä olet — pitisikö köy­himpi­en hävetä, vai ottaa tulon­tasauk­set vas­taan enem­piä kumartelematta?

  210. anonyy­mi: Pien­i­t­u­loiset EU-kansalaiset eivät mak­sa pahem­min vero­ja ja siten voivat hyvinkin olla net­tosaa­jia. Kaiken lisäk­si ne vievät työ­paikko­ja paikallisil­ta mikä tarkoit­taa että paikallisille työt­tömille pitää mak­saa työttömyystukea.

    Eli tässä suh­teessa brex­it on perustel­tu sil­lä se antaa mah­dol­lisu­u­den val­ti­olle itse päät­tää työperäis­es­tä maahanmuutosta.

    Työperäis­es­tä maas­ta­muu­tos­ta ja työ­paikko­jen siir­rosta päätetäänkin sit­ten muual­la kuin val­ti­ol­la. Kat­so­taan, mihin pankki­toim­intaa alkaa siirtyä.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.