Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa

Min­ul­la oli kotout­tamista koskevas­sa keskustelus­sa toinen avaus­puheen­vuoroista. Toisen piti maa­han­muut­ta­jien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käyti­in Chatham House rulen alaisu­udessa, mikä oikeut­taa min­ut julk­ista­maan oman puheen­vuoroni, mut­ta ei ker­tomaan muiden puheenvuoroista. 

Tarkastelukul­mani on kansan­talouden ja eri­tyis­es­ti julkisen talouden etu. Tämä ei lop­ul­ta ole ris­tiri­idas­sa human­itääris­ten tavoit­tei­den kanssa, pikem­minkin päinvastoin.
Ikään­tyvälle kansakun­nalle maa­han­muut­to on voimavara tai rasite täysin riip­puen siitä, kuin­ka hyvin työl­listymisessä onnis­tu­taan. Niin­pä tarkaste­len kotou­tu­mista lähin­nä vain työl­listymisen kaut­ta. Se ei ole ain­oa näköko­h­ta, mut­ta ylivoimais­es­ti tärkein.
Pidämme kun­nia-asiana tur­va­ta maa­han­muut­ta­jille samat edut ja oikeudet kuin kan­ta­suo­ma­laisil­la. Maa­han­muu­ton määrän kas­vaes­sa voimakkaasti hyvää tarkoit­ta­vat peri­aat­teet kään­tyvät hel­posti niitä vas­taan, joi­ta niil­lä halu­taan suo­jel­la. Tästä syn­tyy kaik­ki tai ei mitään ‑asetel­ma, kun moni halu­aisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään.
Hyvä esimerk­ki tästä oli taan­noinen venäläis­mum­mon karko­tus. Suo­mi ei halun­nut ottaa taloudel­lista vas­tu­u­ta hänen hoivas­taan, mut­ta ei toisaal­ta voin­ut ottaa vas­taan per­heen lupaus­ta, että he huole­hti­vat siitä kyl­lä itse.
Joskus kan­nat­taa pohtia, mikä kaik­ki voisi olla parem­min, jos oikeuk­sista voisi käy­dä kaup­paa. Tiedän hyvin, ettei täl­lainen neu­vot­telumah­dol­lisu­us sovi suo­ma­laiseen oikeusvaltioajatteluun.
Pako­laiset ovat valikoitunut­ta joukkoa
Se, että annamme ihmissalakul­jet­ta­jien vali­ta, ketkä miljoon­ista poten­ti­aal­i­sista pako­lai­sista pää­sevät maa­hamme, merk­it­see human­itääris­ten näköko­h­tien kannal­ta aivan nurinkurista valikoitumista.
Kolikon toinen puoli on, että pako­laisik­si valikoituu keskimäärin hyvin aloitekyky­istä ja kyvykästä joukkoa. Tästä osoituk­se­na on, että maa­han­muut­ta­jat ovat perus­ta­neet paljon yri­tyk­siä – suh­teessa selvästi enem­män kuin kan­ta­suo­ma­laiset. Tämä voi tietysti johtua työsyr­jin­nästä. Kun ei pääse palkkatyöhön, on perustet­ta­va työ­paik­ka itse.
Työ­markki­noil­la nämä posi­ti­ivis­es­ti valikoituneet maa­han­muut­ta­jat kil­pail­e­vat samoista työ­paikoista vähän koulutet­tu­jen suo­ma­lais­ten kanssa. Niin­pä he ovat usein parem­paa työvoimaa. Tätä työ­nan­ta­jat eivät ole oikein oival­ta­ne­et – vielä. Huonos­ti koulute­tu­ille kan­ta­suo­ma-laisille tilanne muo­dostaa pienen uhan lyhyel­lä, vaan ei pitkäl­lä aikavälillä.
Työl­listämisessä ker­mankuor­in­ta kannatettavaa
Maa­han­muut­ta­jien työl­listämisessä on suositeltavaa aloit­taa helpoim-mas­ta päästä samas­ta syys­tä kuin kalas­ta­ja lait­taa verkkon­sa sinne, mis­tä kalaa saa helpoiten uhraa­mat­ta aja­tus­takaan kaikkien kalo­jen yhtäläiselle mah­dol­lisu­udelle tul­la kalastetuksi.
Helpoim­mas­ta päästä aloit­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa kansan­talouden kannal­ta, saadaan­han työl­listämis­toimista näin paras mah­dolli­nen tulos. Se on myös muiden maa­han­muut­ta­jien etu, sil­lä mitä enem­män meil­lä on työelämässä Malalai Sahimin kaltaisia, sitä helpom­paa muidenkin on päätä töihin.
Jos voisi neu­votel­la oikeuk­sista, kan­nat­taisi tur­va­paikan hak­i­joista v‑lita syr­jään ne, jot­ka voisi­vat päästä maa­han työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na ja tar­jo­ta heille työlu­paa vai­h­tokaup­pana tur­va­paikka­hake­muk­sen perumisesta.
Viime vuon­na tulleista pako­lai­sista yli kolmel­la tuhan­nel­la oli aka­teem­i­nen loppututkinto.

Kos­ka jokainen työl­listyvä maa­han­muut­ta­ja on kansan­talouden kan-nal­ta voimavara, kan­nat­taisiko ottaa kiel­teisen tur­va­paikkapäätök­sen saaneista maa­han työlu­val­la ne, jot­ka ovat ennen kiel­teistä päätöstä työl­listyneet pysyvän olois­es­ti? Ruot­si tekee näin. Ilmeis­es­ti taloudel­liset kan­nat­tavu­us­laskel­mat on helpom­pi tehdä kru­unuis­sa kuin euroissa.
Ketä vaa­timuk­sel­la samas­ta palka­s­ta suojellaan?
Suomes­sa on ehdo­ton lähtöko­h­ta, että maa­han­muut­ta­jia ei saa syr­jiä palkois­sa tai työe­hdois­sa. Mon­es­sa muus­sa maas­sa tämä on aivan toisin.
Ketä vaa­timuk­sel­la samas­ta palka­s­ta suo­jel­laan, maa­han­muut­ta­jaa riis­tol­ta vai suo­ma­laisia työn­tek­i­jöitä kil­pailul­ta? Huono suomen kie­len taito ja työkult­tuurin tun­te­mus ovat työ­nan­ta­jan silmis­sä rasite, ainakin työ­suh­teen alus­sa. Jos tästä ei saa minkään­laista kom­pen­saa­tio­ta työvoiman hin­nas­sa, maa­han­muut­ta­ja jää herkästi palkkaa­mat­ta. Vaa­timuk­sel­la piti suo­jel­la maa­han­muut­ta­jaa, mut­ta tosi­asi­as­sa hän­tä suo­jel­laan työpaikalta.

Maa­han­muut­ta­jat tulisi voi­da ottaa töi­hin har­joit­teli­japal­ka­lla, joka tietysti vai­h­tu­isi täy­teen palkkaa koke­muk­sen karttues­sa. Toinen vai­h­toe­hto on kom­pen­soi­da työ­nan­ta­jan koke­ma hait­ta palkkat­uel­la, mitä tapah­tuukin. Tämä vai­h­toe­hto on maa­han­muut­ta­jan kannal­ta hyvä ja val­tion­talouden kannal­ta huono. Se on huono myös maa­han­muut­ta­jan kannal­ta, jos ja kun palkkatukimäärära­hat loppuvat.

Palkkatu­ki on melko iso ja siten ehkä jopa ylikom­pen­saa­tio huonos­ta kieli­tai­dos­ta. Rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä! esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa puol­ta pienem­pää palkkatukea tuke­maan maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä. Tuen tulee olla määräaikainen ja sen tulisi pienen­tyä liukuen. Pysyvälle tuelle ei liene tarvet­ta, ovathan maa­han­muut­ta­jat pääsään­töis­es­ti posi­ti­ivis­es­ti valikoitunut­ta joukkoa.
Olemme saa­neet lehdis­tä lukea, että Sak­sas­sa maa­han­muut­ta­jat pan­naan töi­hin euron tun­tipal­ka­lla. Ennen kuin repäisemme vaat­teemme tämän törkey­den edessä, kan­nat­taa muis­taa, että on tätä meil­läkin kuntout­ta­van työ­toimin­nan nimisenä koti­maisi­in pitkäaikaistyöt­tömi­in kohdis­tu­vana. Siitä saa työ­markki­nat­uen päälle yhdek­sän euroa päivässä.

Käytän­nössä palkat­tomas­ta työhar­joit­telus­ta ei saa muo­dos­tua mitään pysyvää, kil­pailua vääristävää orjatyö­markki­naa. Kohta­laisen lyhyt määräai­ka, jon­ka jäl­keen pitäisi siir­tyä tavanomaiseen työ­suh­teeseen. Jos työ­suhdet­ta ei syn­ny, ei samalle työ­nan­ta­jalle tule osoit­taa uut­ta työharjoittelijaa.
Tur­va­paikan­hak­i­jois­sa on niitä, jot­ka etsivät Euroopas­ta vain parem­paa elämää. He käyt­tävät kiis­tat­ta väärää kanavaa. Voisiko se johtua siitä, että oikea kana­va, työperäi­nen maa­han­muut­to eli siir­to­laisu­us, on tukossa?
Ihmis­ten muut­to työn perässä köy­hiltä alueil­ta rikkaille niin maan sisäl­lä kuin kan­sain­välis­es­ti on luon­nol­lista ja sitä pide­tään kaikkia hyödyttävänä.

Kana­da on hyö­tynyt val­tavasti työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta. Sisään otet­ta­vat valikoidaan itsekkäästi. Aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to esimerkik­si avaa ovat automaattisesti.
Onko Kanadan itsekkyys väärin? Olisi, jos maa ei kan­taisi osu­ut­taan human­itääris­es­tä maa­han muu­tos­ta. Myös pako­lais­ten kotou­tu­mi­nen on Kanadas­sa paljon helpom­paa työperäisen maa­han­muu­ton ja tästä kumpua­van monikult­tuurisu­u­den ansiosta.
Posi­ti­ivi­nen diskriminaatio
Lopuk­si vähän maa­han­muut­ta­jalas­ten koulutuksesta.
Kan­ta­suo­ma­laiset per­heet ovat alka­neet väl­tel­lä koulu­ja, joiden oppi­lais­sa on paljon huonos­ti suomea osaavia maa­han­muut­ta­jia. Tämä on ratio­naal­ista. Jos luokas­sa on paljon oppi­lai­ta, jot­ka vievät mui­ta enem­män opet­ta­jan huomio­ta, muut saa­vat opet­ta­jan huomio­ta vähemmän.
Tämä on iso ja vaar­alli­nen ongel­ma. Asi­aan on puu­tut­ta­va pikaises­ti posi­ti­ivisen diskrim­i­noin­nin keinoin eli anta­mal­la enem­män voimavaro­ja kouluille, jois­sa on äidinkieleltään vierask­ielisiä oppi­lai­ta. Helsingis­sä näin tehdäänkin, mut­ta aivan liian pien­imuo­tois­es­ti. Opetuk­sen – myös kan­ta­suo­ma­lais­ten saa­man opetuk­sen — on olta­va maa­han­muut­ta­javal­tai­sis­sa kouluis­sa yhtä hyvää. Tähän kuluisi koko maas­sa joitakin kym­meniä miljoo­nia euro­ja. Vai­h­toe­hdon hin­ta on paljon suurempi.

139 vastausta artikkeliin “Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa”

  1. Keskustelu käyti­in chat­man house rulen alaisu­udessa, mikä oikeut­taa min­ut julk­ista­maan oman puheen­vuoroni, mut­ta ei ker­tomaan muiden puheenvuoroista. 

    When a meet­ing, or part there­of, is held under the Chatham House Rule, par­tic­i­pants are free to use the infor­ma­tion received, but nei­ther the iden­ti­ty nor the affil­i­a­tion of the speaker(s), nor that of any oth­er par­tic­i­pant, may be revealed.

    https://www.chathamhouse.org/about/chatham-house-rule

    Chatham House ‑sään­tö ei estä ker­tomas­ta mitä muut ovat puhuneet. Saat puhua vapaasti muiden puheen­vuoroista ja kom­menteista, mut­ta et saa pal­jas­taa kuka sanoi mitäkin.

  2. dio­di: When a meet­ing, or part there­of, is held under the Chatham House Rule, par­tic­i­pants are free to use the infor­ma­tion received, but nei­ther the iden­ti­ty nor the affil­i­a­tion of the speaker(s), nor that of any oth­er par­tic­i­pant, may be revealed.

    https://www.chathamhouse.org/about/chatham-house-rule

    Chatham House ‑sään­tö ei estä ker­tomas­ta mitä muut ovat puhuneet. Saat puhua vapaasti muiden puheen­vuoroista ja kom­menteista, mut­ta et saa pal­jas­taa kuka sanoi mitäkin.

    “Toisen piti maa­han­muut­ta­jien puolelta Malai Sahilim.”

    Niin. Rules.

  3. Työt­tömyys ja sen kasvu on vaka­va ongel­ma mille hyvän­sä maalle, ei vain Suomelle. Sen seu­rauk­set voivat olla osin ennal­ta arvaa­mat­to­mia. Brex­it lie­nee vain yksi esimerk­ki tapah­tu­mista, joi­ta voi olla seu­rauk­se­na työt­tömyy­den kasvus­ta ja maas­sa koe­tus­ta syr­jäy­tymis­es­tä, joh­tui se sit­ten maa­han­muu­tos­ta tai jostain muus­ta. Tässä tietysti ole­tan, että maa­han­muu­ton vaiku­tuk­sia kohdal­laan ongelmia aiheut­tavina pitävät työt­tömät äänes­tivät eilen Iso-Bri­tan­ni­as­sa brex­itin puolesta.

    Osmo on oike­as­sa todetes­saan, että Suomen kan­nat­taa hyö­dyn­tää maa­han­muut­ta­jien muo­dosta­ma työvoimare­servi, mut­ta olen sitä mieltä, että tuo reservi on työt­tömyy­den takia nyky­isin aivan liian suuri. Sosi­aal­i­dar­win­is­mi, jon­ka kaltaista poli­ti­ikkaa jopa Ris­to Ryti aikoinaan, 1930-luvul­la Suomen pankin johtokun­nan puheen­jo­hta­jana jos­sain määrin joil­takin osin men­estyk­sekkäästi har­joit­ti (ks. “www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/630/”), voi saa­da aikaan jul­mi­akin vaiku­tuk­sia monis­sa kohteis­saan nykymaailmassa.

    Osmo on ihan oike­as­sa todetes­saan, että Suomen kan­nat­taa hyö­dyn­tää maa­han­muut­ta­jat ennem­min voimavarana kuin taakkana. Brex­it osoit­taa nähdäk­seni kuitenkin myös sen, että yri­tyk­sille tulee luo­da val­tio­val­lan toimin sel­l­ainen, hyvä toim­intaym­päristö, jos­sa koti­maan oma työvoimapo­ten­ti­aali (ml. työt­tömät) on mah­dol­lista hyö­dyn­tää maan yri­tyk­sis­sä nyky­istä paremmin. 

    Ei pidä myöskään uno­htaa Rytin kan­taa hyv­in­voin­nin tasaisem­man jakau­tu­misen puoles­ta, sit­ten kun olot alkoi­vat paran­tua [ibid.]. Aika yllät­tävää kyl­lä, sama lähde ker­too myös, että Rytil­lä oli aika hyvät suh­teet myös Bri­tann­ian keskus­pankki­in. (Olisiko tässä hyvä vai huono vink­ki esimerkik­si Ekille?) 

    Maas­samme on ollut (ja on edelleenkin) aika mon­ta (laske­mani mukaan tois­taisek­si yhteen­sä kak­si­toista) pres­i­dent­tiä, joiden henkilöhis­to­ri­at ovat varsin mie­lenki­in­toisia. Niitä luke­mal­la voi moni poli­itikko ja mik­sei myös maal­likkokin ottaa oppia, vaik­ka ihan kaikkia toimia ei ehkä myöhemp­inä, eri­laisi­na aikoina ehkä olekaan tarvet­ta muut­tuneis­sa olo­suhteis­sa tois­taa. Viisas ihmi­nen ymmärtää viisaan toimin­nan peri­aat­teet ja osaa toimia kul­loisenkin tilanteen mukaan.

    Maan johta­jil­ta vaa­di­taan vain viisaut­ta ja val­tiomi­es­taitoa, oli sit­ten kyseessä ase­mal­taan pres­i­dent­ti (kuten esimerkik­si edel­lä­mainit­tu R.R. aikoinaan), min­is­teri, kansane­dus­ta­ja, muun tärkeän viran halti­ja tai joku, tois­taisek­si sel­l­aista ilman ole­va henkilö. En silti sanoisi, että maini­tut hyveet oli­si­vat pahas­ta muillekaan.

  4. “Kolikon toinen puoli on, että pako­laisik­si valikoituu keskimäärin hyvin aloitekyky­istä ja kyvykästä joukkoa. Tästä osoituk­se­na on, että maa­han­muut­ta­jat ovat perus­ta­neet paljon yrityksiä”

    Tuos­sa tuli hyp­päys pako­lai­sista maa­han­muut­ta­ji­in. Yritetäänkö tässä rat­sas­taa muiden maa­han­muut­ta­jien men­estymisel­lä pakolaisina/turvapaikanhakijoina tullei­den hyväk­si? Ainakin suurim­mas­sa Suomeen turvapaikanhakijoina/pakolaisina tulleessa ryh­mässä (soma­lit) yrit­täjiä on hyvin vähän.

    Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen tois­savuon­na julk­ista­man selvi­tyk­sen (Kvart­ti 2/2014) mukaan työikäi­sistä soma­linkieli­sistä 0,4 pros­ent­tia oli yrit­täjiä vuon­na 2012 (koti­maankieli­sistä 5,5 % ja kaik­ista vierask­ieli­sistä 5,1 %).

    Ehkä Soin­in­vaar­al­la on tar­jo­ta tuoreem­pia tai mui­ta pakolaisina/turvapaikanhakijoina tullei­ta ryh­miä koske­via lukuja?

  5. Kolikon toinen puoli on, että pako­laisik­si valikoituu keskimäärin hyvin aloitekyky­istä ja kyvykästä joukkoa.

    Kun ns. pako­lainen on paen­nut tänne lopuk­si mm. Sak­san, Tan­skan ja Ruotsin läpi, niin lie­nee ilmeistä, että he ovat valikoituneet lähin­nä sen mukaan, mis­tä ovat arvioneet saa­vansa parhaat edut itselleen ja per­heelleen. Tämän kansan­taloudelli­nen arvo Suomelle on maltil­lis­es­ti ilmas­tu­na kyseenalaista.

    Tästä osoituk­se­na on, että maa­han­muut­ta­jat ovat perus­ta­neet paljon yri­tyk­siä – suh­teessa selvästi enem­män kuin kantasuomalaiset.

    Tilas­tokeskus (2014), Väestö pääasial­lisen toimin­nan, kie­len (jne) mukaan:

    Osu­us 18–64 vuo­ti­aas­ta väestöstä, joka toimii yrit­täjinä / sama pois­lukien opiskelijat:
    Koti­mais­ten kiel­ten puhu­jat: 7,3% / 7,9%
    Muiden kiel­ten puhu­jat: 5,1% / 5,8%

    Viime vuo­tisen tur­va­paikkaryn­täyk­sen kannal­ta muu­ta­ma oleel­lisem­pi poiminta
    ara­bia: 3,4 / 4,0%
    pas­tu, afgaani: 2,5% / 3,0%
    soma­li: 0,4% / 0,5%

    (Kielien joukos­sa on toki joitakin, joil­la nuo luvut ovat kan­taväestöä suurem­pia, mukaan­lukien turk­ki (17% / 19%) (mut­ta kuin­ka paljon lisää kebab-pizze­ri­oi­ta me tarvitsemme?)

    kan­nat­taisiko ottaa kiel­teisen tur­va­paikkapäätök­sen saaneista maa­han työlu­val­la ne, jot­ka ovat ennen kiel­teistä päätöstä työl­listyneet pysyvän olois­es­ti? Ruot­si tekee näin. Ilmeis­es­ti taloudel­liset kan­nat­tavu­us­laskel­mat on helpom­pi tehdä kru­unuis­sa kuin euroissa.

    Viime vuo­den 162.000 tuli­jas­ta Ruot­sis­sa työl­listyi hulp­peat 500 (SVT). Työlu­paa voi hakea nytkin, ja perus­teet­tomak­si kat­so­tun tur­va­paikka­hake­muk­sen tehneistä on sel­l­aisen nojal­la tänne ihmisiä jäänyt. 

    Viime vuon­na tulleista pako­lai­sista yli kolmel­la tuhan­nel­la oli aka­teem­i­nen loppututkinto.

    Mon­enko osalta tämä oli jotenkin todis­tet­tavis­sa? Monel­lako väitet­ty tutk­in­to oli sen laa­tu­inen, että sil­lä reais­tis­es­ti olisi jotain arvoa Suomen työ­markki­noil­la? Nämä arvio­than ovat perus­tuneet kyse­ly­tutkimuk­si­in (OM) (jois­sa on vähän tes­tat­tu luku- ja kir­joi­tus­taitoa). Niiden mukaan paikalli­sista kan­deista kol­mannes on oman ilmoituk­sen­sa mukaan kykyeneviä opiskel­maan englan­niksi, mikä tässä maas­sa on poh­jao­le­tus pyrit­täessä korkeakouluun.

  6. Nyt sit­ten kyl­lä pitää muis­taa, että kuplas­sa hel­lit­ty ole­tus kaikkien ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien tasalaa­tu­isu­ud­es­ta on yksinker­tais­es­ti väärä. Tämä täy­tyy nyt vaan punav­ihreänkin tiedemiehen myön­tää. Jos pop­u­laa­tion keskimääräi­nen ÄO on siinä 80, eivät tänne tulleet raket­tikirur­git kyl­lä työvoima­pu­laa paikkaa.

    http://www.targetmap.com/viewer.aspx?reportId=2812

  7. Asi­aan on puu­tut­ta­va pikaises­ti posi­ti­ivisen diskrim­i­noin­nin keinoin eli anta­mal­la enem­män voimavaro­ja kouluille, jois­sa on äidinkieleltään vierask­ielisiä oppilaita.

    Raha ei paran­na koulu­ja. Opetuk­sel­la ja opet­ta­jil­la on hyvin pieni merk­i­tys ver­rat­tuna oppilaisiin.

    Tehokkaam­paa olisi antaa raha jänisop­pi­laiden van­hem­mille, mut­ta sekään ei tule hal­vak­si. Ihmiset lait­ta­vat usko­mat­to­mia sum­mia peli­in päästäk­seen kauem­mas alem­man sosioekonomisen statuk­sen ihmi­sistä: kat­so asuntomarkkinoita.

    Itse asi­aan: onko sin­ul­la antaa jotain esimerkke­jä paikoista, jois­sa nyky­is­ten taus­ta­maid­en (Soma­lia, Afgan­istan, Irak) muut­ta­jista on saatu fiskaalis­es­ti posi­ti­ivi­nen tulos? Mei­dän täy­tyy tietää, etteivät nämä voimavarana näkemisen työl­listävät ihmevaiku­tuk­set ole vain hevonkukkua: jonkin­lainen poli­it­ti­nen vas­tine kylmäfuusiolle.

  8. Ensi silmäi­lyl­lä Oden kir­joituk­ses­ta saa mieliku­van, että blo­gi-isän­tä ei unel­moi­jien tapaan ohi­ta oikei­ta ongelmia. Eikä esit­tele saati liioit­tele olemat­to­mia, mihin kri­it­tiset lankea­vat aina. Sit­ten Ris­to A. kumoaa kaik­ki Oden väit­tämät kom­men­tis­saan 25.6.2016 kel­lo 6:01. Ris­ton esit­tämät luvut ovat peräisin viral­li­sista ja asial­li­sista lähteistä, eivät MV-lehdestä eivätkä Hom­mafo­ru­mil­ta. Ode syyl­listyy samaan mihin unel­moi­jat: kau­nis­telu­un. Olen pettynyt.

    Ode sanoo:

    … pako­laisik­si valikoituu keskimäärin hyvin aloitekyky­istä ja kyvykästä joukkoa.

    Var­maan näin on niiden osalta, jot­ka tule­vat lupia kyse­lemät­tä. Huomioni kiin­nit­tyy kuitenkin (taas ker­ran!) siihen, että nämä lupia kyse­lemät­tä tule­vat tyh­jen­tävät huomio­varan­tomme: leireille viru­maan jätet­ty­jen nais­ten ja las­ten puoles­ta ei herää eri­tyi­nen huoli ja hätä. Vielä joutuu odot­ta­maan kir­joituk­sia siitä, että mei­dän pitää men­nä pako­laisleireille kysymään, ketkä naiset, lapset ja per­heet halu­aisi­vat tul­la Suomeen. Pako­lais­statuk­sen selvit­tämi­nenkään ei olisi niin työlästä kuin se on tänne lupaa kysymät­tä omin avuin tule­vien vaateliaiden nuorten miesten kohdalla.

    Nimeno­maan tänne tule­van aloitekykyisen ja kyvykkään joukon sisäl­lä on niitä, joista Ode sanoo:

    Tur­va­paikan­hak­i­jois­sa on niitä, jot­ka etsivät Euroopas­ta vain parem­paa elämää. He käyt­tävät kiis­tat­ta väärää kanavaa. Voisiko se johtua siitä, että oikea kana­va, työperäi­nen maa­han­muut­to eli siir­to­laisu­us, on tukossa?
    Ihmis­ten muut­to työn perässä köy­hiltä alueil­ta rikkaille niin maan sisäl­lä kuin kan­sain­välis­es­ti on luon­nol­lista ja sitä pide­tään kaikkia hyödyttävänä.

    Aivan. On murheel­lista, että pako­lais- ja tur­va­paikka­jär­jestelmän on annet­tu degen­eroitua. Suomeenkin pitäisi luo­da siir­to­laisjär­jestelmä, joka oikeasti olisi käyttökelpoinen.

  9. Catili­na:
    Nyt sit­ten kyl­lä pitää muis­taa, että kuplas­sa hel­lit­ty ole­tus kaikkien ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien tasalaa­tu­isu­ud­es­ta on yksinker­tais­es­ti väärä. Tämä täy­tyy nyt vaan punav­ihreänkin tiedemiehen myön­tää. Jos pop­u­laa­tion keskimääräi­nen ÄO on siinä 80, eivät tänne tulleet raket­tikirur­git kyl­lä työvoima­pu­laa paikkaa.

    http://www.targetmap.com/viewer.aspx?reportId=2812

    En osaa suh­tau­tua vakavasti läh­teeseen, joka on esti­moin­ut kansakun­nan älykkyyt­tä kehi­tys­vam­mais­ten las­ten hoitokodista teh­dyn otok­sen perusteella.[1] Sen sijaan ko. läh­teeseen viit­taavien kog­ni­ti­ivisi­ta kyvy­istä min­ul­la on omat epäilykseni.[2]

    [1]https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
    [2]http://www.ucanews.com/news/researchers-establish-link-between-intolerance-racism-and-stupidity/41572

  10. OlliS: jois­sa nyky­is­ten taus­ta­maid­en (Soma­lia, Afgan­istan, Irak) muut­ta­jista on saatu fiskaalis­es­ti posi­ti­ivi­nen tulos?

    Täh? Onko rasis­mi määrit­teenä tuttu?

    Entä oletko lukenut his­to­ri­aa? Jos olisit, tietäisit että ihmiskun­nan sivistys on peräisin noil­ta alueilta.

    Lisäk­si ihmisyy­den määrit­telem­i­nen fiskaalis­es­ti posi­ti­ivise­na tulok­se­na on lähin­nä ällöt­tävää. Eikä vähiten rasis­min kon­tek­stis­sa, kos­ka valkois­t­enkin ihmis­ten välil­lä on fiskaalis­es­ti eriäviä tuloksia.

  11. Soin­in­vaaran lop­putule­ma on siis Aus­tralian nykyi­nen malli, jos­sa siir­to­laiset val­i­taan eli ker­mankuor­in­tamenetelmä. Kun Mart­ti Ahti­saari pres­i­dent­tinä esit­ti tätä viit­taa­mal­la Kanadaan, hän sai osak­seen arvosteluryöpyn.
    Euroopan ja Suomen pitää tehdä selvä ero pako­lais- ja siir­to­lais­poli­ti­ikan välil­lä. Pako­lainen siir­tyy esim. sotaa käyvästä Syyr­i­as­ta Turkin pako­laisleir­ille. Siir­to­lainen pyrkii pako­laisleir­iltä Euroop­paan. Eli pako­laisia aute­taan Euroopan ulkop­uolel­la, mut­ta kukin maa val­it­see siir­to­laiset tarpeen­sa mukaan. Tämä on ain­oa real­isti­nen toim­inta­pa, kun halukkai­ta tuli­joi­ta on sato­ja miljoo­nia. Ja jot­ta asia olisi vielä mutkikkaampi, Euroopan tulee ensin selvit­tää kan­tansa poli­it­tiseen islamiin.
    Suomes­sa tar­jot­ta­van työn määrä vähe­nee. Työ­markki­nat polar­isoitu­vat. Sosi­aal­i­tur­va heikke­nee pakon edessä. Soin­in­vaara et al. kan­nat­taa tältä osin glob­al­isaa­tion pois sulke­vaa mallia kas näin: ”Pieni kahvi 1000 euroa.” ”Voinko kir­joit­taa vasti­neek­si pienen runon 1000 eurol­la?” ”Voi kiitos, hyvä että meni tasan, kas­sas­sa ei olekaan vaihtorahaa.”

    1. Halu­aisin, että Suo­mi alka­isi houkutel­la myös siir­to­laisia, kos­ka kan­taväestön määrä vähe­nee jo kovaa vauh­tia. Viro­laiset ovat mukavasti täy­den­täneet työ­markki­noita­mme, mut­ta se alkaa ehtyä, kun viron talous nousee kohis­ten. Pako­lai­sista pitäisi voi­da poimia siir­to­laiskri­teer­it täyt­tävät suo­raan päältä pois ja tar­jo­ta heille mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­taa tur­va­paikka­hake­mus työlu­paan. Muiden pako­lais­ten osalta en esitä muutosta.

  12. OlliS: Raha ei paran­na koulu­ja. Opetuk­sel­la ja opet­ta­jil­la on hyvin pieni merk­i­tys ver­rat­tuna oppilaisiin.

    Toisin san­ot­tuna koulu­tus on yksi parhaim­mista leikkausko­hteista, kos­ka suuretkaan säästöt eivät näy lopputuloksessa.

    Mitenköhän on?

  13. Jos pako­laiset ovat entisen koti­maansa parhain­ta väkeä, eikö ole todel­la itsekästä päästää heitä tänne? Eikö nimen omaan pitäisi valikoi­da kaikkein hädä­nalaisimpia, jot­ka eivät vaar­al­liselle matkalle pääse, kuten Int­ian kastit­to­mia? Vai onko se kansalli­nen itsekkyys sit­tenkin OK, kos­ka ei pieni Suo­mi voi koko maail­maa pelastaa?

    Ruot­sis­sa on koulu­ja, joiden oppi­laista suurin osa ei saa perusk­oulun päästö­todis­tus­ta. Ruot­si on toden­näköis­es­ti panos­tanut paljon kotou­tu­miseen ja eri­ty­isopetuk­seen, joten näyt­tää siltä, ettei raha ratkaise tätä ongelmaa. 

    Mon­esti tun­tuu uno­htu­van myös se, että maa­han­muut­ta­jat eivät puhu samaa kieltä. Venäläi­nen ei vält­tämät­tä ymmär­rä ara­bi­aa tai kiinalainen espan­jaa. Jos ei ole yhteistä kieltä, niin miten koul­u­laiset pär­jäävät keskenään? Miten opet­ta­ja opet­taa luokas­saan, jos ei ole yhteistä kieltä?

  14. Tcrown­ille nyt vaan tiedok­si, että minä tässä kaivan nyt rahaa oikein urakalla, kun lääkäre­itä ei näy mis­tään suo­lakai­vok­si­in löy­tyvän ja rak­en­te­len muu­ta­man ton­nin eläket­täni, joka on parin vuo­den päässä. Kos­ka olen ymmärtänyt pysyä pätkätöis­sä, min­un ei sit­ten tarvitse edes irti­sanoutua, vaan kat­son, että määräys­tä ei uusi­ta, ja ehkä vielä vietän pari vuot­ta ansiosidonnaisella.

  15. Sylt­ty: Toisin san­ot­tuna koulu­tus on yksi parhaim­mista leikkausko­hteista, kos­ka suuretkaan säästöt eivät näy lopputuloksessa. 

    No kehit­tynei­den maid­en väliset erot oppimis­tu­lok­sis­sa eivät ole kiin­ni käyte­ty­istä resurs­seista, joten voisi­han tuo­ta kokeilla.

  16. Sylt­ty: Toisin san­ot­tuna koulu­tus on yksi parhaim­mista leikkausko­hteista, kos­ka suuretkaan säästöt eivät näy lopputuloksessa.

    Mitenköhän on?

    Muis­tan luke­neeni, että oppimis­tu­lok­sista 80% selit­tyy kahdel­la asialla:1)oppilaan kyvy­il­lä ja 2)oppilaan motivaatiolla.

  17. bru­ut­tus: Muis­tan luke­neeni, että oppimis­tu­lok­sista 80% selit­tyy kahdel­la asialla:1)oppilaan kyvy­il­lä ja 2)oppilaan motivaatiolla. 

    Kan­nat­taa huomioi­da, että perusk­oulu­tuk­ses­sa esimerkik­si kaveripi­iri ja olo­suh­teet mon­es­sa mielessä vaikut­ta­vat lähin­nä vähem­män men­estyshakuisi­in koululaisiin.

    Fik­sumpi ja motivoituneem­pi joukko nyt pär­jää aina, kun­han jonkin­laiset siedet­tävät oppimisolo­suh­teet ovat ole­mas­sa, mut­ta poten­ti­aaliset ongel­mat­a­pauk­set sekä lau­masielut hyö­tyvät hyvistä oloista merkittävästi.

  18. Sylt­ty: Toisin san­ot­tuna koulu­tus on yksi parhaim­mista leikkausko­hteista, kos­ka suuretkaan säästöt eivät näy lopputuloksessa.

    Mitenköhän on?

    En väitä, etteikö suo­ma­laistyylis­es­tä koulu­tuk­ses­ta olisi hyö­tyä. Ihmiset oppi­vat luke­maan ja osa laske­maankin. Yksi posi­ti­ivi­nen aspek­ti, joka jää usein huomiotta, on yhteisen opetuk­sen yhteistä nar­rati­ivia ja yhteistä tietoa (com­mon knowl­edge) luo­va vaiku­tus, jol­la use­am­min näkee perustelta­van asevelvollisuutta.

    Mut­ta olen melko var­ma, että Suomes­sa opetuk­sen rahankäyt­tö mar­gin­aalil­la on jo pitkään ollut mieletön­tä. Omien las­ten koulu­valin­nas­sa äly­taulut ja ilmaiset ipa­dit oli­si­vat lievästi karkoit­ta­va tek­i­jä. Jos ote­taan korkeak­oulut mukaan laskui­hin, olen täysin var­ma rahankäytön mielet­tömyy­destä. Kyl­lä sinäkin tiedät, mis­tä voisi ottaa, ja paljon.

    Mitä meil­lä nyt on mar­gin­aalil­la, jos aiomme laa­jen­taa koulu­tus­ta? Eräät ekon­o­mistit Suomes­sa ovat twi­it­tailleet jopa alle esik­ouluikäis­ten las­ten koulu­tuk­sen posi­ti­ivi­sista vaiku­tuk­sista, perustuen amerikkalais­ten ekon­o­mistien toivea­jatelmi­in. Päätelmät ovat näis­sä muo­toa “jos oppimis­ta­sos­sa on eroa ikävuon­na x, syynä on koulu­tuserot ennen ikävuot­ta x”. Taap­er­oiden lait­ta­mi­nen pänt­täämään on tietenkin aivan hul­lua. Mitä nuorem­pia lapset ovat, sitä enem­män vaa­di­taan ohjaus­ta, eli työvoimaresursse­ja; sitä vähem­män lap­sil­la on valmiuk­sia ottaa vas­taan tietoa (yhteistyö­taidot, sanavaras­to, arkielämän intu­itiot); sitä suurem­pia ovat kas­vatuk­sel­liset vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set (aika on pois las­ten omae­htoi­sista leikeistä ja maail­man tun­nustelus­ta). Toisek­seen Pre-Kinder­garten kokeilut eivät ole tuot­ta­neet muu­ta­maa vuot­ta pitem­pää posi­ti­ivista vaiku­tus­ta oppimistasoihin.

    Mitä muis­tat­te esik­oulus­ta? Entä itse lukemis­tanne kir­joista? Mitä muis­tat­te senaikai­sista leikeistä ja sattumuksista?

  19. Tero Tolo­nen:
    Entä oletko lukenut his­to­ri­aa? Jos olisit, tietäisit että ihmiskun­nan sivistys on peräisin noil­ta alueilta. 

    Pitkäaikainen sivil­isaa­tio ei ole hyväk­si ihmisen luon­teelle. Lue evoluutiota.

    Lisäk­si ihmisyy­den määrit­telem­i­nen fiskaalis­es­ti posi­ti­ivise­na tulok­se­na on lähin­nä ällöt­tävää. Eikä vähiten rasis­min kon­tek­stis­sa, kos­ka valkois­t­enkin ihmis­ten välil­lä on fiskaalis­es­ti eriäviä tuloksia. 

    Ihmis­ar­vo ei riipu ihmisen tuot­ta­mas­ta taloudel­lista arvos­ta taik­ka vaivas­ta. Sitä ei voi­da perustel­la samankaltaisu­udel­la, biol­o­gisel­la taik­ka kult­tuurisel­la. Ihmis­ar­von em. asioista joht­a­mi­nen on turhaa, mieletön­tä ja tuhoon tuomit­tu yri­tys. Ihmis­ar­vo kuu­luu jokaiselle, Äiti Tere­salle ja Idi Aminille. Suo­mi sen sijaan kuu­luu suomalaisille.

    Kysyin tulok­sista, kos­ka Soin­in­vaara ja muut poli­itikot väit­tävät mei­dän tarvit­se­van tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ja mui­ta mata­lasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia. Tässä ei nyt jokin täs­mää. Jos poli­itikko­jen “me” käsit­tää vain muu­tos­ta hyö­tyvän vähem­mistön suo­ma­lai­sista, olisi ihan reilua maini­ta siitä.

    1. En ole sanonut Suomen tarvit­se­van mata­lasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia vaan korkeasti koulutet­tu­ja. Suik­si esitin, että tur­va­paikan­hak­i­joista poim­i­taan korkeasti koulute­tut pois päältä ja ote­taan hei­dät sisään työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na. Pako­lais­ten osalta ensisi­jainen kri­teeri on human­itääri­nen, mut­ta se ei estä otta­mas­ta huomioon myös taloudel­lisia näkökohtia.

  20. Eero Kär­ki: Euroopan ja Suomen pitää tehdä selvä ero pako­lais- ja siir­to­lais­poli­ti­ikan välil­lä. Pako­lainen siir­tyy esim. sotaa käyvästä Syyr­i­as­ta Turkin pako­laisleir­ille. Siir­to­lainen pyrkii pako­laisleir­iltä Euroop­paan. Eli pako­laisia aute­taan Euroopan ulkop­uolel­la, mut­ta kukin maa val­it­see siir­to­laiset tarpeen­sa mukaan. Tämä on ain­oa real­isti­nen toim­inta­pa, kun halukkai­ta tuli­joi­ta on sato­ja miljoonia. 

    En ole näh­nyt tätä täl­lä tavoin muo­toil­tuna ennen, mut­ta juuri tästähän on kyse – eri­no­mainen kitey­tys. Pako­lainen on pako­lainen vain niin kauan kun hän henken­sä edestä pak­e­nee; kun sit­ten on tur­vas­sa, mut­ta halu­aa jatkaa siir­tymistä parem­man elämän perässä, ei enää olekaan pako­lainen, vaan aivan tavalli­nen siir­to­lainen. Kuka­pa meistä ei parem­paa elämää tahtoisi.

    Ain­oa käytän­nön ongel­ma syn­tyy siitä, että muun maail­man (lue: Euroopan) pitäisi ihan oikeasti havah­tua siihen, että pako­laiset eivät saisi olla rasite vain sille maalle, joka sat­tuu kon­flik­ti­maan naa­puris­sa ole­maan, vaan kus­tan­nuk­set tulisi kan­taa yhdessä. Voisiko YK ottaa tässä merkit­tävän roolin, ts. ulkois­te­taan maail­man­laa­juis­es­ti pako­laisleirien organ­isoin­ti ja kus­tan­nuk­set YK:lle, joka sit­ten kat­taa kulut kohon­neina jäsenmaksuina.

  21. Onko korkeak­oulu­tuk­sen kri­teeri nyt sit­ten se, että itse sanoo ole­vansa korkeak­oulutet­tu ja työsken­neleen­sä “henkilöstöpääl­likkönä”?

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Halu­aisin, että Suo­mi alka­isi houkutel­la myös siir­to­laisia, kos­ka kan­taväestön määrä vähe­nee jo kovaa vauhtia. 

    En ole oikein koskaan ymmärtänyt, mihin tämä usein tois­tet­tu aja­tus perus­tuu. Muis­tan 1980-luvul­ta asti, miten meille hoet­ti­in, että suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle tulee hirvit­tävä työvoima­pu­la ja työt­tömyys lop­puu kuin seinään. No, ovat eläk­keel­lä jo ja työt­tömiä lie lasku­tavas­ta riip­puen 400 000–500 000. Ei sil­loin tiedet­ty, että vuon­na 2016 ei ole Neu­vos­toli­it­toa, eikä EU:n myötä hävin­neitä suojatullejakaan.

    Työl­lisyys­näkymät Suomes­sa ovat aivan hirvit­tävän huonot. Suorit­ta­va työ on siir­tynyt mata­la­palkkaisi­in mai­hin, niihin joi­ta ennen kut­sut­ti­in kehi­tys­maik­si. Odekin on kir­joit­tanut siitä, miten yhteiskun­nas­sa ei tun­nu enää ole­van paikkaa niille, jot­ka eivät oikein pysty muuhun kuin siihen suorit­tavaan työhön.

    Ain­oa kas­va­va ala on julki­nen ala, mut­ta mis­tä löy­tyy mak­sa­ja kaikille niille lääkäreille, sairaan­hoita­jille, opet­ta­jille ja vielä jäl­jel­lä oleville poliiseille?

    Mei­dän pitäisi aivan ensik­si pystyä luo­maan edel­ly­tyk­set työl­listymiselle. Sit­ten voidaan alkaa luo­da työ­paikko­ja ja miet­tiä, mis­tä niihin saadaan työn­tek­i­jät, koti­maas­ta vai ulkomailta.

    1. Muis­tan 1980-luvul­ta asti, miten meille hoet­ti­in, että suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle tulee hirvit­tävä työvoima­pu­la ja työt­tömyys lop­puu kuin seinään.

      Joka on noin sanonut, ei osaa talousti­eteitä- Työt­tömyyspros­ent­ti ei riipu mitenkään asukaslu­vus­ta. Se riip­puu sel­l­ai­sista asioista kuin työ­markki­noiden jäykkyys, min­imi­palkat, alue­poli­ti­ik­ka koulu­tus­ta­so ja niin edelleen. Jos työt­tömyyspros­ent­ti riip­puisi asukaslu­vus­ta, pitäisi työt­tömyy­den olla suuris­sa mais­sa val­ta­van suur­ta ja pienis­sä olema­ton­ta. Jokainen ymmärtää ajatuk­sen mielettömyyden.

      Kysymys on taloudel­lis­es­ta huolto­suh­teesta, passiiviviestö/ansiotuloja saa­vat. Siis kuin­ka mon­ta elätet­tävää on sadal­la työssäkäyvällä.Elätettäviä ovat lähin­nä lapset ja eläkeläiset sekä näi­hin ver­rat­tuna selvästi pienem­pi, mut­ta ei merk­i­tyk­setön työt­tömienh joukko.
      Jos ole­tamme, että työt­tömyys on kymme­nen pros­ent­tia ja mietimme, mitä tarkoit­taa taloudel­liselle huolto­suh­teelle se, että maa­han tulee 100000 työikäistä lisää, ymmär­rämme, mik­si työperäi­nen maa­han­muut­to paran­taa talouden tilaa.
      Pako­lais­ten tulo maa­han heiken­tää huolto­suhdet­ta, jos emme sal­li hei­dän tehdä työtä ja mak­saa vero­ja vaan vaadimme, että he elävät pako­laiskeskuk­sis­sa toimettomina. 

  23. Islanti, kuol­e­va kansakun­ta? En usko, että Suomen talous edel­lyt­täisi jatku­vaa maa­han­muut­toa talouskasvun tur­vaamisek­si. Tietysti voi tul­la taka­pakkia, mut­ta väestöpyra­mideil­la on tapana oieta itses­tään. Ja vielä palatak­seni: Euroopan kohtaa­ma muut­toaal­to on siir­to­laiskysymys, ei pako­laiskysymys. Pako­laisia pitää aut­taa ‑retori­ik­ka estää ratkaisun etsimisen ja antaa vet­tä euroop­palaisen äärili­ikkei­den myl­lyyn. Tuskas­tuneena on seu­rat­tu euroop­palaisen johta­jien non­sense julis­tuk­sia, varsinkin kun ratkaisu­vai­h­toe­hto­ja on tar­jol­la Aus­tralian, USA ja Kanadan tapai­sista maista.

  24. Anna-Liisa: Suomeenkin pitäisi luo­da siir­to­laisjär­jestelmä, joka oikeasti olisi käyttökelpoinen.

    Tässä keskustelus­sa vähän uno­htuu se — mitä me oikein halutaan?

    Suomeen saa­pu­vien ulko­mais­ten opiske­li­joiden määrä kasvoi 6000 noin 15.000 opiske­li­jaan vuodes­ta 2000 aina vuo­teen 2014 (lähde: HS).

    Mikä olisi parem­pi siir­to­lainen kuin opiske­li­ja — valmi­ik­si tes­tat­tu, perusk­oulutet­tu, kieli­taitoinen ja valmis tekemään koko työu­ransa täällä?

    Parem­pi olisi ain­oas­taan täysin ammat­ti­taitoinen työn­tek­i­jä, niiden houkut­telem­i­nen on toki vaikeam­paa kos­ka kun ihmiset aset­tuvat jon­nekin asumaan muut­tamisen kyn­nys kas­vaa — nuore­na se on helpompaa.

    Nyt toim­inta on sel­l­aista, että näiltä parhail­ta saa­pu­jil­ta siis vaa­di­taan tuo 4000 EUR vuodessa ja tois­in­päin, kaikkein heikoim­mil­ta tänne saa­puvil­ta tulokkail­ta — niiltä ei vaa­di­ta mitään, mut­ta kulut ovat korkeahkot:

    http://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/2015100920494222_cm.shtml

    Oulun vas­taan­ot­tokeskuk­sen aikuisyk­sikössä yksi majoi­tusvuorokausi mak­soi viime vuon­na 57 euroa ja alaikäisyk­sikön ryh­mäkodis­sa 244 euroa, Jout­senon vas­taan­ot­tokeskuk­sen säilöönot­toyk­sikössä 443 euroa. Ver­tailun vuok­si: yhden van­gin vuorokausi sul­je­tus­sa vanki­las­sa mak­saa keskimäärin 210 euroa.

    Tai toisaal­la:

    Etiopi­as­ta Suomeen muut­tanut nainen ja hänen pari las­taan sai­vat 22 kuukau­den aikana eri­laisi­na avus­tuksi­na yhteen­sä läh­es 56 000 euroa. 

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/02/15/maahanmuuton-hinta-kasikirjoitus

    Val­ti­ol­la selvästi on rahaa, mut­ta mil­laista siir­to­laisu­ut­ta me oikeasti halu­amme — se on mielestäni tärkeä kysymys.

    On mielestäni selvää, että kun leikataan koulu­tuk­ses­ta — leikataan myös mah­dol­lisu­ud­es­ta järkevään siir­to­laisu­u­teen. Esimerik­si mon­et tutk­i­jat ovat omas­sa maas­saan poli­it­tisen vain­on kohteena. Muis­te­len luke­neeni Avi­i­sista, että Tam­pereen Yliopis­tokin on ottanut vas­taan tutk­i­joi­ta mm. Syyr­i­an — Turkin alueelta[1], Helsin­gin Yliopis­ton kir­joi­tus aiheesta on täällä:

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/tutkijat-puolustavat-ihmisoikeuksia

    Itse siis siirtäisin maa­han­muu­ton pain­opis­tet­tä nimeno­maan opiske­li­joi­hin sik­si että he ovat valmi­impia hyp­päämään tähän liikku­vaan junaan — ja mah­dol­lis­es­ti myös palaa­maan takaisin kehit­tämään omaa maataan.

    Se ei ole täysin itsekästä — osa palaa takaisin viisaam­pana ja voi vaikut­taa oman maansa kehi­tyk­seen, luul­tavasti enem­män kuin joku hänen vähem­män koulu­ja käynyt ikätoverinsa.

    [1] https://issuu.com/aviisi/docs/aviisi‑3–2016 — sivu 13, “Tutk­i­jat talutusnuoraan”

  25. Jot­ta päästäisi­in van­has­ta asetel­mas­ta eteen­päin, yritän mukaan uut­ta tarkastelukul­maa, vaik­ka siitä tuskin tykätään. 

    On nimit­täin jälleen syn­tynyt rajal­in­ja, mikä tietysti oli odotet­tavis­sakin. Osmo: edes osaa maa­hamme pääs­seistä voitaisi­in aut­taa sitä kaut­ta, että heistä voisi hyö­tyä. Vast­sus­ta­jat: ei onnis­tu, kos­ka heil­lä per­im­mäi­nen moti­ivi on, ettei yhtään maa­han­tuli­jaa mil­lään hinnalla.

    Kuten toiv­ot­tavasti huo­maamme, ratio­naa­li­nen puhe tästä aiheesta on turhaa puolin jos toisin, kos­ka moraa­likäsiyk­semme ovat sen yläpuolel­la. Moni tulk­it­see, että Kristi­nuskopo­h­jaisen moraal­imme mukaan pako­lainenkin on lähim­mäisemme. Toisille vain oma väestö täyt­tää lähim­mäisen kriteerit. 

    Jos näin on, kumpikin kan­ta on yhtä epä-älylli­nen, kos­ka ajat­telu­amme hal­lit­see viet­timme uskoa auk­tori­teet­tei­hin kuten Jumalaan ja mielipi­de­jo­hta­ji­in, mut­ta samanaikaises­ti ajat­telu­amme ohjaa myös itsesuo­jelu­vi­et­timme, joka saa hake­maan omaa itsekästä etua.

  26. https://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
    Tuo on paras tieteil­i­jöi­den aineis­to, joka on löy­tynyt. Jopa Jeja-Pekka Roos myön­si tämän ja vaati haas­ta­jil­ta parem­paa tai edes yhtä luotet­tavaa aineis­toa, mut­ta eivät ole kyen­neet. Sosi­aal­i­ti­etei­den menetelmien pro­fes­sori Pert­ti Töt­tö osoit­ti, että se kor­reloi lois­tavasti Pisa-tulosten kanssa, joten se ei voi olla roskaa.
    Se Päivän­tasaa­jan Guinean luku tosi­aan pitäisi pois­taa, jos kri­ti­ik­ki sat­tuu ole­maan oikein, mut­ta ei yksi maa juuri vaiku­ta tulok­si­in. Aineis­toa voisi paran­taa kohtuukus­tan­nuksin, mut­ta vas­tus­ta­jat eivät halua rahoit­taa sel­l­aista, kos­ka tulos olisi melko var­masti saman­su­un­tainen. Ehdin jo suositel­la kri­ti­soivaa kom­ment­tia ennen kuin tark­istin sen viit­teet. Se, ettemme pidä johtopäätök­sistä, ei todista, että data olisi pielessä.

  27. tcrown: En osaa suh­tau­tua vakavasti läh­teeseen, joka on esti­moin­ut kansakun­nan älykkyyt­tä kehi­tys­vam­mais­ten las­ten hoitokodista teh­dyn otok­sen perusteella.[1] Sen sijaan ko. läh­teeseen viit­taavien kog­ni­ti­ivisi­ta kyvy­istä min­ul­la on omat epäilykseni 

    Aika mon­en köy­hän maan asukkaiden henki­sistä kyvy­istä on aika vähän­lais­es­ti tietoa. Se tosin tiede­tään, että esim ara­bi­maid­en asukkaiden keskimääräi­nen kap­a­siteet­ti on aika kaukana Euroopan väestöstä.

    Toki on mah­dol­lista, että nämä erot johtu­vat ympäristötek­i­jöistä, mut­ta aika rohkeaa täl­lainen päät­te­ly olisi.

    Ja tietenkin asian voi myös jät­tää huomioimat­ta tai kieltää.

    1. Työläis­mies,
      Jos halu­at jotenkin vedo­ta geneet­tisi­in tek­i­jöi­hin ara­bi­maid­en henkisi­in kyky­i­hin, sin­un pitäisi löytää seli­tys sille, että suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen älykkyys on nous­sut pareis­sa sukupolves­sa yhden stan­dard­ipoikkea­man. Flynn-efekti.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Työläismies,
    Jos halu­at jotenkin vedo­ta geneet­tisi­in tek­i­jöi­hin ara­bi­maid­en henkisi­in kyky­i­hin, sin­un pitäisi löytää seli­tys sille, että suo­ma­lais­ten keskimääräi­nen älykkyys on nous­sut pareis­sa sukupolves­sa yhden stan­dard­ipoikkea­man. Flynn-efekti. 

    Minkä tutkimuk­sen mukaan?

  29. Työläis­mies on hajul­la! Etsimäl­lä saat­taa löytää joitakin mus­li­mi-taus­taisia nobelis­te­ja, tiedemiehiä, merkit­tävis­sä ase­mis­sa ole­via tai muuten näkyviä lääketi­eteen, talouden, matem­ati­ikan, fysi­ikan jne huip­punim­iä? Ehkä blo­gis­tit löytävät? Minä en, elBa­radei(!) taitaa olla? Kun ver­taa “juu­ta­laisi­in tai mui­hin län­si­maalaisi­in” ero on merkit­tävä! Taitaa nois­sa kult­tureis­sa olla toiset asi­at pääl­lim­mäis­nä tai sit­ten vaan tal­ent­tia ei ole? En ole keksinyt seli­tys­tä mik­si tältä näyttää?

  30. Fly­n­nin efek­ti on tapah­tunut vain teol­lis­tuneis­sa län­si­mais­sa, ei muual­la. Ehkäpä sen takia ne ovatkin teol­lis­tunei­ta län­si­mai­ta. Pop­u­laa­tiot ovat kyen­neet Fly­n­nin efektiin.
    Fly­n­nin efek­ti on nyt­tem­min tait­tunut, ja tyh­mistymme kovaa vauh­tia. Ehkä sik­si, että mitään val­in­ta­painet­ta ei enää ole, vaan kaik­ki pide­tään hengis­sä mak­soi mitä mak­soi, ja las­ten pusaami­nen on kel­lokäyrän vasem­mas­sa laidas­sa eräs lukrati­ivisim­mista elinkeinoista.

    “Anoth­er may be the ris­ing pro­por­tion of immi­grants or their imme­di­ate descen­dants in Den­mark. This is sup­port­ed by data on Dan­ish draftees where first or sec­ond gen­er­a­tion immi­grants with Dan­ish nation­al­i­ty score below average.[44]”

    https://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect#Possible_end_of_progression

  31. Työmies Sörnäi­sistä

    Toki on mah­dol­lista, että nämä erot johtu­vat ympäristötek­i­jöistä, mut­ta aika rohkeaa täl­lainen päät­te­ly olisi.

    Mata­lan keskimääräisen ÄO:n mais­sa on havait­tavis­sa vinoutunut ja epäsym­metri­nen jakau­ma. Korkeim­mat ÄO pros­en­tit ovat samaa luokkaa kuin län­si­mais­sa, mut­ta jostain syys­tä mas­sa on taval­lista enem­män ihmisiä joiden ÄO on erit­täin mata­la. Tätä ja älykkyy­den kasvua on vähän vaikea selit­tää geeneillä. 

    Tutkimusten mukaan tämä johtuu pääosin las­ten ali­rav­it­se­muk­ses­ta, parasi­iteista ja tart­tuvista taudeista. Infek­tio­tau­tien osu­us keskimääräisen älykkyysosamäärän määrit­täjänä voi olla paljon suurem­pi kuin on aikaisem­min uskottu. 

    kuva: ÄO vs tautikuorma

    we found that the zero-order cor­re­la­tion between aver­age IQ and par­a­site stress ranges from r = −0.76 to r = −0.82 (p < 0.0001). These cor­re­la­tions are robust world­wide, as well as with­in five of six world regions. [1]

    Luet­tavaa:

    1) Par­a­site preva­lence and the world­wide dis­tri­b­u­tion of cog­ni­tive abil­i­ty

    2) Sta­tis­ti­cal infer­ence and spa­tial pat­terns in cor­re­lates of IQ

  32. Työmies Sörnäi­sistä: Aika mon­en köy­hän maan asukkaiden henki­sistä kyvy­istä on aika vähän­lais­es­ti tietoa.

    Onko sin­un mielestäsi asial­lista käyt­tää kehi­tys­vam­mais­ten las­ten hoitoko­tia otok­se­na ko. kansan äläykkyydestä?

    Työmies Sörnäi­sistä: Se tosin tiede­tään, että esim ara­bi­maid­en asukkaiden keskimääräi­nen kap­a­siteet­ti on aika kaukana Euroopan väestöstä.

    Kuka tietää? Lähdeviite?

    Työmies Sörnäi­sistä: Toki on mah­dol­lista, että nämä erot johtu­vat ympäristötek­i­jöistä, mut­ta aika rohkeaa täl­lainen päät­te­ly olisi.

    Mik­si se olisi rohkeaa? Toki asi­aa on tutkit­tu, ja kyl­lä, eri­laiset ympäristötek­i­jät vaikut­ta­vat älykkyyteen.[1], [2]

    Työmies Sörnäi­sistä: Ja tietenkin asian voi myös jät­tää huomioimat­ta tai kieltää.

    Lapsel­lisen type­r­ään metodolo­giaan perus­tu­vat tutkimuk­set kuu­luu jät­tää huomiotta. 

    Mut­ta vaik­ka osoit­tau­tu­isi, että jokin ihmis­ryh­mä on keskimäärin mui­ta tyh­mem­pi, en oikein ymmär­rä mitä tuol­la tiedol­la voi muu­ta tehdä kuin har­ras­taa jonkun­laista ko. ihmis­ryh­mään kohdis­tu­vaa rasis­mia tai muu­ta syr­jin­tää. Ryh­män sisäi­nen hajon­ta on kuitenkin kaikel­la toden­näköisyy­del­lä suurem­paa kuin ryh­mien väli­nen hajon­ta, jol­loin tuos­sa keskimäärin tyh­mem­mässä ryh­mässä on joitakin älykkäämpiä ykilöitä kuin jotkut tuos­sa keskimäärin älykkääm­mässä ryh­mässä ole­vat. Enkä todel­lakaan ymmär­rä mik­si tuos­ta väärään ryh­mään kuu­lu­mis­es­ta pitäisi rankaista jos muuten on fiksumpi.

    [1]https://en.wikipedia.org/wiki/Impact_of_health_on_intelligence
    [2] http://www.businessinsider.com/poverty-effect-on-intelligence-2013–8?r=US&IR=T&IR=T

  33. Jam­mi: Sosi­aal­i­ti­etei­den menetelmien pro­fes­sori Pert­ti Töt­tö osoit­ti, että se kor­reloi lois­tavasti Pisa-tulosten kanssa, joten se ei voi olla roskaa.

    Riip­puu ihan siitä mitä ko. tutkimuk­sen kuvitel­laan väit­tävän. Jos sen kuvitel­laan väit­tävän, että jol­lakin taval­la mitat­tu älykkyys kor­reloi bkt:n kanssa, niin tuo pisa-kor­re­laa­tio lisää väit­teen uskottavuutta.[1] Sen sijaan jos sen kuvitel­laan väit­tävän, että tama jotenkin mitat­tu älykkyys on aiheut­tanut tuon bkt:n eron, niin ei ole mitään syytä mik­si väite ei voisi olla täyt­tä roskaa. 

    Itseasi­as­sa on syytä epäil­lä, että tuo jälkim­mäi­nen väite on täyt­tä roskaa.[2] Tuo tutk­mus väit­tää, että lap­su­u­den tar­tun­tatau­dit selit­tävät käytän­nössä merkit­tävän osan sekä alueel­li­sista eroista älykkyy­dessä, että keskimääräisen älykkyy­den nousun viime vuosisadalla.

    [1] Henkilöko­htais­es­ti olen yleis­es­ti vähän skepti­nen älykkyy­den mit­taamisen suhteen.
    [2] http://www.economist.com/node/16479286

  34. Älykkyys­tutkimus on mutkikas laji. Parem­pi rav­in­to ja ter­vey­den­huolto kohen­taa väestön älykkyyt­tä, siitä ei liene epä­selvyyt­tä. Suku­laisavi­o­li­itot taas laske­vat sitä.

    Mitä Fly­nn-ilmiöön tulee, siitä osa on testinäp­päryyt­tä, joka ei siir­ry tosielämään. Emme ole nero­ja ver­rat­tuna isovanhempiimme.

    “But in fact, the evi­dence is mixed. There has been no clear cor­re­la­tion between the ris­ing IQ scores and US school per­for­mance — in SAT tests, for example.”

    http://www.bbc.com/news/magazine-31556802

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ole­tamme, että työt­tömyys on kymme­nen pros­ent­tia ja mietimme, mitä tarkoit­taa taloudel­liselle huolto­suh­teelle se, että maa­han tulee 100000 työikäistä lisää, ymmär­rämme, mik­si työperäi­nen maa­han­muut­to paran­taa talouden tilaa.
    Pako­lais­ten tulo maa­han heiken­tää huolto­suhdet­ta, jos emme sal­li hei­dän tehdä työtä ja mak­saa vero­ja vaan vaadimme, että he elävät pako­laiskeskuk­sis­sa toimettomina. 

    Tässä on kuitenkin edelleen se peru­songel­ma, että työ­paikko­ja ei syn­ny tuo­ma­l­la maa­han lisää työikäistä väestöä (tai syn­tyy ehkä pari ruokakau­pan kas­saa, mut­ta suures­sa mit­takaavas­sa ei).

    Pitäisi ensin luo­da sitä työtä. Jos työ­paikko­jen määrä ei kas­va, niin yksi uusi työikäi­nen merk­it­see yhtä uut­ta työtön­tä. Se ei paran­na huoltosuhdetta.

  36. Daniel Fed­er­ley: Tässä on kuitenkin edelleen se peru­songel­ma, että työ­paikko­ja ei syn­ny tuo­ma­l­la maa­han lisää työikäistä väestöä 

    Kyl­lä syn­tyy ja tästä on talousti­eteessä aikalail­la konsensus. 

    Tietenkin jos jäykkien työ­markki­noiden ja hyvän sosi­aal­i­tur­van maa­han tuo­daan luku­taidot­to­mia tekijöitä,niin sil­loin näille ei syn­ny työtä. Mut­ta jos maa­han tulee kun­nol­lisia työn­tek­i­jöitä, sem­moista joil­la on perusasi­at kun­nos­sa, niin kyl­lä niitä työ­paikko­jakin alkaa syntymään.

  37. Daniel Fed­er­ley: Tässä on kuitenkin edelleen se peru­songel­ma, että työ­paikko­ja ei syn­ny tuo­ma­l­la maa­han lisää työikäistä väestöä (tai syn­tyy ehkä pari ruokakau­pan kas­saa, mut­ta suures­sa mit­takaavas­sa ei).

    Pitäisi ensin luo­da sitä työtä. Jos työ­paikko­jen määrä ei kas­va, niin yksi uusi työikäi­nen merk­it­see yhtä uut­ta työtön­tä. Se ei paran­na huoltosuhdetta.

    Olen­nainen kysymys on, sal­li­taanko alem­mat palkat ja huonom­mat työe­hdot ja miten suh­taudu­taan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan. Vähem­män tuot­tavaa työtä toden­näköis­es­ti löy­tyy aina tehtäväk­si. Suomes­sa tun­tuu ole­van ajatuk­se­na, että tuot­tavu­u­den pitäisi kas­vaa koko ajan, että voidaan ylläpitää hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa — mut­ta jos siir­to­laiset saisi­vat vali­ta, he voisi­vat vali­ta mata­lam­mat palkat, heikom­mat työe­hdot ja sosi­aal­i­tur­van. Mut­ta kun sään­tö-Suomes­sa ei voi­da mis­tään jous­taa, siir­to­laisia ei ole varaa tänne päästää…

  38. “Ryh­män sisäi­nen hajon­ta on kuitenkin kaikel­la toden­näköisyy­del­lä suurem­paa kuin ryh­mien väli­nen hajon­ta, jol­loin tuos­sa keskimäärin tyh­mem­mässä ryh­mässä on joitakin älykkäämpiä ykilöitä kuin jotkut tuos­sa keskimäärin älykkääm­mässä ryh­mässä olevat.”

    Tätä kuulee läkhdyk­si­in asti ikäänkuin se jotenkin tek­isi havain­non merk­i­tyk­set­tömäk­si. Täysin sama tilanne val­lit­see miesten ja nais­ten pituuk­sien kanssa, ja silti on täysin mielekästä sanoa miesten ole­van naisia pidem­piä, ja jokainen vieläpä ymmärtää lauseen rajoitukset.

    Älykkyys on tiedostavalle suvait­se­vais­tolle jatku­van pep­pukipuilun aihe, eikä ole näköjään sel­l­aista sol­mua, johon he eivät itseään vään­täisi kieltääk­seen heille ja hei­dän maail­manku­valleen epämieluisat asiat.

  39. dio­di:Tutkimusten mukaan tämä johtu­upääosin las­ten ali­rav­it­se­muk­ses­ta, parasi­iteista ja tart­tuvista taudeista. Infek­tio­tau­tien osu­us keskimääräisen älykkyysosamäärän määrit­täjänä voi olla paljon suurem­pi kuin on aikaisem­min uskottu. 

    tcrown: Itseasi­as­sa on syytä epäil­lä, että tuo jälkim­mäi­nen väite on täyt­tä roskaa.[2] Tuo tutk­mus väit­tää, että lap­su­u­den tar­tun­tatau­dit selit­tävät käytän­nössä merkit­tävän osan sekä alueel­li­sista eroista älykkyy­dessä, että keskimääräisen älykkyy­den nousun viime vuosisadalla. 

    Maal­likkona on help­po uskoa, että ali­rav­i­tun ja sairaan lapsen älykkyys ei kehi­ty siten kuin hyvin rav­i­tun ja ter­veen. Mut­ta eikö tässä kuitenkin oio­ta mutkia, jos väitetään syyn ja seu­rauk­sen menevän (vain) näin päin? Minus­ta vaikut­taisi, että asia on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pi ja syyt+seuraukset ovat ole­mas­sa molem­pi­in suun­ti­in. Sil­lä käyt­täähän jokainen pop­u­laa­tio älykkyyt­tään siihen, että yritetään ravi­ta kansa mah­dol­lisim­man hyvin ja yritetään päästä eroon niistä parasi­iteista ja tar­tun­tataudeista. Voi kai olet­taa, että älykäs pop­u­laa­tio onnis­tuu nois­sa tavoit­teis­saan parem­min kuin tyh­mä, jol­loin syy ja seu­raus menisikin toisin päin.

  40. Etnis­es­ti edis­tyk­sel­lis­tan huip­pu­osaa­jien suo­ri­u­tu­mi­nen län­si­mais­ten yhteiskun­tien ansar­i­olo­suhteis­sa ei ole osoit­tau­tunut mitenkään merkit­tävästi paremmaksi.
    Tämän oli­si­vat voineet jo kak­sos- ja adop­tio­tutkimuk­setkin, joi­ta on paljon, kertoa.
    Fail jälleen. Ei jatkoon.

  41. Catili­na: Tätä kuulee läkhdyk­si­in asti ikäänkuin se jotenkin tek­isi havain­non merkityksettömäksi.

    Voisitko kom­men­toi­da aiem­min esit­tämääni tutkimus­tu­losta, jon­ka mukaan rasis­tit ja kon­ser­vati­iv­it ovat muu­ta pop­u­laa­tio­ta tyh­mem­piä, mil­lä taval­la tämä on merk­i­tyk­selli­nen havain­to? Pitääkö näi­den lisään­tymistä jol­lain taval­la hillitä, ehkä rajoit­taa äänioikeut­ta tai evätä koulu­tus- tai työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia, vai jopa karkoit­taa maas­ta tai rajoit­taa maa­han­pääsyä? Vai jotain muuta? 

    (Ain­oa merk­i­tys, minkä minä keksin aka­teemisen mie­lenki­in­non lisäk­si, on että sil­lä voi pilkata tai syr­jiä rasis­te­ja tai kon­ser­vati­ive­ja. Mut­ta jos min­un pitää syr­jiä älykkyy­den perus­teel­la, niin sit­ten minä teetän älykkyys­testin, en kysy mielipi­det­tä tum­mai­hoi­sista tai homoavi­o­li­itos­ta. Kos­ka siel­lä kon­ser­vati­ivienkin joukois­sa on jol­lakin taval­la älykkäitä seassa.)

  42. Sylt­ty: Kyl­lä syn­tyy ja tästä on talousti­eteessä aikalail­la konsensus. 

    Tietenkin jos jäykkien työ­markki­noiden ja hyvän sosi­aal­i­tur­van maa­han tuo­daan luku­taidot­to­mia tekijöitä,niin sil­loin näille ei syn­ny työtä. Mut­ta jos maa­han tulee kun­nol­lisia työn­tek­i­jöitä, sem­moista joil­la on perusasi­at kun­nos­sa, niin kyl­lä niitä työ­paikko­jakin alkaa syntymään. 

    Kan­nat­taa kuitenkin huomioi­da, että suurin osa pako­lai­sista on taidoil­taan niin huono­ja, että työl­listymi­nen on kovin vaikeaa.

    Toisaal­ta koulute­tun väestön työperäi­nen maa­han­muut­to on Suomelle hyödyl­listä. Jos halu­amme paran­taa elin­ta­soa kan­nat­taakin päästää tänne mah­dol­lisim­man vähän pako­laisia, joista ei yleen­sä järin korkeata­soisi­in tehtävi­in ole, mut­ta suh­tau­tua työperäiseen maa­han­muut­toon varsin positiivisesti.

  43. Näis­sä keskusteluis­sa uno­hde­taan aina,ettei palk­ka voi jous­ta rajat­tomasti alaspäin.
    Eri­tyis­es­ti asum­i­nen maksaa,harva elää pitkään taivasalla
    Syömi­nen ja liikku­mi­nen maksavat
    Työe­htosopimusten min­imi­palkat ovat lähel­lä tätä minimiä.

    Jos tuo elinkus­tan­nus alite­taan palkois­sa niin seu­rauk­se­na on sosi­aal­is­ten ongelmien kasvu ja katkeroi­tu­mi­nen ja lop­ul­ta rikol­lisu­us ja terrorismi.

    On aika älytön­tä ehdot­taa ratkaisu,jossa ihmi­nen näivet­tyy tai radikalisoituu

  44. Ville:Mut­ta kun sään­tö-Suomes­sa ei voi­da mis­tään jous­taa, siir­to­laisia ei ole varaa tänne päästää…

    Meil­lä ei ole tämän jäykän sys­teemin takia varaa päästää tänne siir­to­laisia, mut­ta saman sys­teemin takia meil­lä ei olisi varaa olla päästämät­tä kos­ka huolto­suh­teen kehi­tyk­sen takia men­emme konkurssiin.

    Catch-22.

  45. Itse asi­as­sa mata­la­palkkatyön Suomes­ta on hävit­tänyt ilmaistyö.

    MOT selvit­ti asi­aa joskus 2008 ja jo sil­loin noi­ta ilmaistyön­tek­i­jöitä oli jo yli 250000
    Sen jäl­keen määrä on vain kasvanut

    Ilmaistyön­tek­i­jät ovat pääosin opiskelijoita,useimpiin opin­toi­hin sisäl­tyy 6–18 kk pakolli­nen har­joit­telu. Ennen se oli palkallista,nykyään palkatonta
    Uusi piirre on,että oppi­laitos joutuu mak­samaan firmalle,että se suos­tuu otta­maan har­joit­teli­jan töi­hin. Kulut ovat jo 10
    miljoo­nan luokkaa

    Toinen ryh­mä ovat kuntout­ta­van työ­toimin­nan työttömät.
    Vaik­ka lais­sa sanotaan,että kyseessä on sosi­aali­palvelu eikä sil­lä saa kor­va­ta palkkatyötä,niin lakia riko­taan räikeästi

    Kol­mas ryh­mä ovat eri­laiset työkokeilut. Ne kestävät yleen­sä puoli vuot­ta. Ja kun kokeilu päät­tyy niin tilalle han­ki­taan uusi

    Ilmaistyö tässä laa­ju­udessa on syönyt mata­la­palkkatyön. Kuka­pa ottaisi pal­ka­llisen jos työkkäri pakot­taa ilmaistyöläisen ?

  46. Catili­na: Tätä kuulee läkhdyk­si­in asti ikäänkuin se jotenkin tek­isi havain­non merk­i­tyk­set­tömäk­si. Täysin sama tilanne val­lit­see miesten ja nais­ten pituuk­sien kanssa

    Voita­neen kuitenkin var­maan tul­la nopeasti siihen tulok­seen, että pitu­us ja älykkyys ovat hie­man eri­laisia suure­i­ta — näi­den rin­nas­t­a­mi­nen ei mielestäni ole kovin umm.… no, se ei vain ole.

    Wikipedi­as­sa on kiin­nos­ta­va artikke­li siitä miten älykkyyt­tä on tutkittu

    https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence

    Löysin sieltä lop­ul­ta sen mitä hainkin, eli tapauk­set mis­sä oli tutkit­tu lap­sia, jot­ka oli kas­vatet­tu pien­estä pitäen samas­sa kulttuurissa.

    Eyferth (1961) stud­ied the out-of-wed­lock chil­dren of black and white sol­diers sta­tioned in Ger­many after World War 2 and then raised by white Ger­man moth­ers and found no sig­nif­i­cant differences.

    tai

    Tizard et al. (1972) stud­ied black (African and West Indi­an), white, and mixed-race chil­dren raised in British long-stay res­i­den­tial nurs­eries. Three out of four tests found no sig­nif­i­cant dif­fer­ences. One test found high­er scores for non-whites.

    Kas­vatuk­sen merkityksestä:

    com­pared black and mixed-race chil­dren adopt­ed by either black or white mid­dle-class fam­i­lies in the Unit­ed States. Moore observed that 23 black and inter­ra­cial chil­dren raised by white par­ents had a sig­nif­i­cant­ly high­er mean score than 23 age-matched chil­dren raised by black par­ents (117 vs 104), and argued that dif­fer­ences in ear­ly social­iza­tion explained these differences.

    Olen­nainen tek­i­jä näis­sä testeis­sä oli tuo adop­tio: se sul­kee pois ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tuk­sen ja tulos oli odotettu.

    Kon­sen­sus tutk­i­joiden argu­menteista tuos­sa artikke­lis­sa mielestäni oli, että ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tus tiede­tään — gee­nien vaiku­tus­ta ei tiede­tä, eikä olla var­mo­ja onko sitä lainkaan. Joidenkin mukaan sitä ei toden­näköis­es­ti ole lainkaan.

    Eli siis: jot­ta voitaisi­in tehdä argu­ment­te­ja älykkyy­den vaiku­tuk­sista esimerik­si ihmisen rodun tai muun hie­man arve­lut­tavak­si lue­tun tek­i­jän perus­teel­la sille pitäisi olla jokin tieteel­lisen tarkastelun kestävä peruste.

    Mikä on tieteelli­nen tarkastelun kestävä peruste? Yksi määritelmä sille on, että se on olta­va tes­tat­tavis­sa, tois­tet­tavis­sa ja todis­tet­tavis­sa myös epätodeksi.

    Hep­poiset perus­teet eivät ole perustei­ta. Ne ovat val­hei­ta, hölyn­pö­lyä, potaskaa, roskaa, ajan­hukkaa — val­itse termisi.

  47. Suomen talouskasvu on perus­tunut tuot­tavu­u­den parane­miseen. Keskite­ty­il­lä tulo­ratkaisuil­la nos­tet­ti­in kaikkien palkko­ja, jol­loin heikko­tuot­toisem­pi työ muut­tui kalli­im­mak­si ja vähitellen lop­pui kokonaan. 

    1950-luvul­la Suomes­sa oli merkit­tävää tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta, jos­ta muis­tut­ta­vat Fin­laysonin raken­nuk­set Tam­pereel­la ja Valvil­lan kort­teli Hyvinkääl­lä. Forssas­sa oli puuvil­late­hdas. Lähim­mät puuvil­lapel­lot oli­vat kai Egyp­tis­sä. Suo­ma­laisia mer­im­iehiä seilasi maail­mal­la, kos­ka Suo­mi oli sil­loin halpatyömaa.

    Jos ollaan sitä mieltä, että nyt tarvi­taan jälleen heikko­tuot­toisem­paa työvoimaa, täy­tyy hyväksyä myös se, että heille mak­se­taan selvästi alem­paa palkkaa. Jos heille myös taataan sama elin­ta­so kuin muille tulon­si­ir­roil­la, tarkoit­taa se sitä, että vero­tus on väistämät­tä korkeaa. 

    Tätä voi ajatel­la myös sijoituk­se­na. Vero­tuk­sel­la kerätään rahaa, joka sijoite­taan heikko­tuot­toisen työn tukemiseen. Aikoinaan vas­tustet­ti­in maat­alous­tukia sil­lä perus­teel­la, että ei kan­na­ta tukea kan­nat­tam­a­ton­ta elinkeinoa. Telakkatukia on vas­tustet­tu samal­la perus­teel­la. Mik­si pitäisi tukea kan­nat­tam­a­ton­ta työtä? Pitää muis­taa, että saman rahan voisi sijoit­taa myös muuhun, vaikka­pa koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

  48. Kauko:Mik­si pitäisi tukea kan­nat­tam­a­ton­ta työtä? 

    Sosi­aal­i­tur­van vuoksi.

    Jos nyt kum­minkin joudu­taan mak­samaan ihmisille sosi­aal­i­tukea, niin parem­pi olisi kytkeä tuki jotenkin työ­panok­seen. Kaikkien kannal­ta on parem­pi, että sosi­aal­i­tur­va ei pas­sivoisi ja ainakin näin net­tomak­sa­jana tun­tu­isi ihan kival­ta, jos tukien saa­jat pysty­i­sivät osal­lis­tu­maan edes vähäsen tuen rahoittamiseen.

  49. Eri­ar­vois­tu­mi­nen on mon­en epä­vakausilmiön takana.
    Esim Brex­itin taustal­la köy­hien luoka­ton kohtelu. Myös Englan­nis­sa työt­tömät pakote­taan Suomen tapaan palkat­tomi­in töihin
    Kun vier­essä tekee töitä puo­lalainen palkkaa vas­taan niin katkeroi­tu­mi­nen on väistämätöntä.

    Pop­ulis­tit ovat tart­tuneet tähän tilaisu­u­teen ja onnis­tu­i­v­at nyt Englannissa.
    Nyt vain odot­telemme seu­raavaa eroajaa

    Suo­mi on vuorossa 2019, sil­lä Soinin pelas­tus olisi Fixit
    EU lahoaa sisältäpäin aivan kuten NL

    EUsta on tul­lut eli­itin pro­jek­ti, joka pyrkii tuot­ta­maan hyvää 10 %lle, 60 % tyy­tyä murui­hin ja 30 % jätteisiin

    Tässäkin keskustelus­sa on keski­tyt­ty todis­tele­maan mik­si osa ihmi­sistä on vajakke­ja eivätkä ansaitse ihmis­ar­voista kohtelua

    Vuo­den 2019 vaale­ja ei voite­ta Kok,Kepu, Vihreät, SDP jar­goneil­la. Selus­ta on avoin­na per­suille ja Fixitille

  50. Daniel Fed­er­ley: Sil­lä käyt­täähän jokainen pop­u­laa­tio älykkyyt­tään siihen, että yritetään ravi­ta kansa mah­dol­lisim­man hyvin ja yritetään päästä eroon niistä parasi­iteista ja tartuntataudeista. 

    Heh. Miten toi­mi esim 1600–1700 luku­jen Ruot­sis­sa nälkävu­osien aikaan. Suomes­sa vieti­in taloista siemenvil­jatkin veron­mak­sui­hin, kuninkaalle oli tärkeäm­pää pitää soti­lasjoukot kyl­läis­inä kuin ravi­ta pop­u­laa­tio­ta mah­dol­lisim­man hyvin. Sama reilu meinin­ki val­lit­see edelleen eri puo­lil­la maail­maa, hal­lit­si­joille on usein tärkein­tä kerätä val­taa ja var­al­lisu­ut­ta itselleen, pop­u­laa­tioiden hyv­in­voin­nin edis­tämi­nen on jol­lain alem­mal­la tasolla. 

    Siis jos ker­ran tääl­lä olti­in jo 500 vuot­ta yhtä älykkäitä kuin nykyään niin mik­si tääl­lä kidut­ti­in nälkävu­osi­na? Tai edes 150 vuot­ta sitten?

  51. Liian van­ha:
    Eri­ar­vois­tu­mi­nen on mon­en epä­vakausilmiön takana. Esim Brex­itin taustal­la köy­hien luoka­ton kohtelu. Myös Englan­nis­sa työt­tömät pakote­taan Suomen tapaan palkat­tomi­in töi­hin. Kun vier­essä tekee töitä puo­lalainen palkkaa vas­taan niin katkeroi­tu­mi­nen on väistämätöntä. 

    Eri­ar­vois­tu­mi­nen on toki ongel­ma ja epä­vakau­den aiheuttaja.

    Kehi­tyk­sen syynä ei vaan ole osaa­van työvoiman maa­han­muut­to, vaan infor­maa­tion kulun vapau­tu­mi­nen sekä automa­ti­saa­tio, jot­ka kiihtyväl­lä vauhdil­la tuhoa­vat vähem­män osaavien ihmis­ten työmarkkinat.

    Tämä on vas­ta alkua, robot­it eivät ole vielä kun­nol­la oppi­neet liikku­maan ilman valvon­taa, käyt­tämään eri­laisia työkalu­ja ja ratkaise­maan perus­ta­son ongelmia, joi­ta help­po­ja töitä tehdessä tulee eteen. Kuitenkaan se päivä ei ole kovin kaukana, kun kat­ua lakaisee tai autoa ajaa robotti.

    Yksinker­tais­ten töi­den automa­ti­saa­tio tarkoit­taa, että joukos­samme on jatkos­sa yhä suurem­pi osu­us ihmisiä, joiden työ­panok­sen arvo on hyvin mata­la tai jopa negati­ivi­nen. Toisaal­ta osaavalle työvoimalle kysyn­tää, riip­pumat­ta siitä mis­tä se tulee.

  52. Mustien rekryyt­tien jälkeläisiä tes­tates­sa täy­tyy muis­taa, että USA:n armei­jas­sa on palikkat­estit, jot­ka täy­tyy läpäistä noin ÄÖ > 85 vastaavasti.
    Tero Tolo­nen on pen­gas­tanut kauan löytääk­seen mieleisen­sä aineis­ton. Tämä aineis­to ilmeis­es­tikin vas­taa Min­neso­ta Tran­sra­cial Adop­tion Stu­dyn juh­lit­tu­ja alus­tavia tulok­sia, joi­ta seurasi kova kra­pu­la, kun osoit­tau­tui, että adop­toidut n‑lapset vain nousi­vat oma­lle tasolleen nopeam­min tässä adop­tion ansaris­sa, mut­ta tason huip­pu ei sit­ten ollutkaan yhtään korkeampi.

    In a 1998 arti­cle, Scarr wrote: “The test per­for­mance of the Black/Black adoptees [in the study] was not dif­fer­ent from that of ordi­nary Black chil­dren reared by their own fam­i­lies in the same area of the coun­try. My col­leagues and I report­ed the data accu­rate­ly and as ful­ly as pos­si­ble, and then tried to make the results palat­able to envi­ron­men­tal­ly com­mit­ted col­leagues. In ret­ro­spect, this was a mis­take. The results of the tran­sra­cial adop­tion study can be used to sup­port either a genet­ic dif­fer­ence hypoth­e­sis or an envi­ron­men­tal dif­fer­ence one (because the chil­dren have vis­i­ble African ances­try). We should have been agnos­tic on the conclusions […].

    https://en.wikipedia.org/wiki/Minnesota_Transracial_Adoption_Study

    Fail jälleen.

  53. No nyt. Ilmeis­es­ti Wikipedi­an social jus­tice war­rior­it ovat olleet vauhdissa.

    Tero Tolo­nen: Voita­neen kuitenkin var­maan tul­la nopeasti siihen tulok­seen, että pitu­us ja älykkyys ovat hie­man eri­laisia suure­i­ta – näi­den rin­nas­t­a­mi­nen ei mielestäni ole kovin umm…. no, se ei vain ole.

    Wikipedi­as­sa on kiin­nos­ta­va artikke­li siitä miten älykkyyt­tä on tutkittu

    https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence

    Löysin sieltä lop­ul­ta sen mitä hainkin, eli tapauk­set mis­sä oli tutkit­tu lap­sia, jot­ka oli kas­vatet­tu pien­estä pitäen samas­sa kulttuurissa.

    Kon­sen­sus tutk­i­joiden argu­menteista tuos­sa artikke­lis­sa mielestäni oli, että ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tus tiede­tään – gee­nien vaiku­tus­ta ei tiede­tä, eikä olla var­mo­ja onko sitä lainkaan. Joidenkin mukaan sitä ei toden­näköis­es­ti ole lainkaan.

    Aloite­taan­pa Eyfer­thistä. Tässä tutkimuk­ses­sa uno­h­tui, että Yhdys­val­tain asevoimien palveluk­ses­sa ole­vat miehet ovat valikoitu, ÄLYKKYYSTESTATTU joukko. Kovin kum­moisia ero­ja ei siis pitäisikään tulla.

    Tizard ei ole min­ulle tut­tu. Epäilen kovasti tämän tutkimuk­sen joukko­jen edustavuutta.

    Ja sit­ten tuo viimeinen Tolosen viit­taa­ma: kyl­lä, las­ten kohdal­la kasvuym­päristö vaikut­taa testi­t­u­lok­si­in. Nämä vaiku­tuk­set hai­h­tu­vat kuitenkin olemat­tomi­in jo varhaisaikuisuudessa.

    Mitä älykkyy­den perin­nöl­lisyy­teen tulee, siitä ei ole mitään tieteel­listä epä­selvyyt­tä. Aikuisil­la se on jopa 80 prosenttia.

    “How­ev­er, for intel­li­gence, her­i­tabil­i­ty increas­es lin­ear­ly, from (approx­i­mate­ly) 20% in infan­cy to 40% in ado­les­cence, and to 60% in adult­hood. Some evi­dence sug­gests that her­i­tabil­i­ty might increase to as much as 80% in lat­er adult­hood but then decline to about 60% after age 80.”

    http://www.nature.com/mp/journal/v20/n1/full/mp2014105a.html

  54. dio­di: Mata­lan keskimääräisen ÄO:n mais­sa on havait­tavis­sa vinoutunut ja epäsym­metri­nen jakauma.Korkeimmat ÄO pros­en­tit ovat samaa luokkaa kuin län­si­mais­sa, mut­ta jostain syys­tä mas­sa on taval­lista enem­män ihmisiä joiden ÄO on erit­täin mata­la. Tätä ja älykkyy­den kasvua on vähän vaikea selit­tää geeneillä. 

    Tutkimusten mukaan tämä johtu­upääosin las­ten ali­rav­it­se­muk­ses­ta, parasi­iteista ja tart­tuvista taudeista. Infek­tio­tau­tien osu­us keskimääräisen älykkyysosamäärän määrit­täjänä voi olla paljon suurem­pi kuin on aikaisem­min uskottu. 

    kuva: ÄO vs tautikuorma

    Luet­tavaa:

    1) Par­a­site preva­lence and the world­wide dis­tri­b­u­tion of cog­ni­tive abil­i­ty

    2) Sta­tis­ti­cal infer­ence and spa­tial pat­terns in cor­re­lates of IQ

    Tot­ta­han toki täl­laiset voimakkaat ympäristötek­i­jät vaikut­ta­vat älykkyy­teen. Mut­ta meil­lä on erit­täin paljon tietoa siitä, miten köy­histä maista rikkaisi­in muut­ta­neet ihmiset ja hei­dän jälkeläisen­sä men­estyvät koulus­sa. Toki suori­tus­ta­so para­nee, mut­ta samalle tasolle nati­ivien kanssa.

    Tuo jälkim­mäi­nen tutkimus menee kyl­lä vah­vasti huumoriosastoon.

    “Cross-nation­al com­par­isons of IQ have become com­mon since the release of a large dataset of inter­na­tion­al IQ scores. How­ev­er, these stud­ies have con­sis­tent­ly failed to con­sid­er the poten­tial lack of inde­pen­dence of these scores based on spa­tial prox­im­i­ty. To demon­strate the impor­tance of this omis­sion, we present a re-eval­u­a­tion of sev­er­al hypothe­ses put for­ward to explain vari­a­tion in mean IQ among nations name­ly: (i) dis­tance from cen­tral Africa, (ii) tem­per­a­ture, (iii) par­a­sites, (iv) nutri­tion, (v) edu­ca­tion, and (vi) GDP.”

    Etäisyys Afrikan keskiosas­ta muut­tu­jana? Mik­sei vaikka­pa Euraasian maa­mas­san keskiosasta?

  55. Taitaa olla niin, että sol­i­daarisu­us (kan­so­jen välil­lä ja ihan kansal­lis­es­tikin) on rapau­tunut, kun siitä on tehty osa jär­jestelmää: ei tarvitse olla sol­i­daari­nen, kun yhteiskun­ta hoitaa sen puolestasi; ja toisaal­ta siitä on tul­lut saavutet­tu, kansalli­nen etu, jota pitää suojella 😉

  56. Pet­teri: Eri­ar­vois­tu­mi­nen on toki ongel­ma ja epä­vakau­den aiheuttaja.

    Kehi­tyk­sen syynä ei vaan ole osaa­van työvoiman maa­han­muut­to, vaan infor­maa­tion kulun vapau­tu­mi­nen sekä automa­ti­saa­tio, jot­ka kiihtyväl­lä vauhdil­la tuhoa­vat vähem­män osaavien ihmis­ten työmarkkinat.

    Tämä on vas­ta alkua, robot­it eivät ole vielä kun­nol­la oppi­neet liikku­maan ilman valvon­taa, käyt­tämääner­i­laisia työkalu­ja ja ratkaise­maan perus­ta­son ongelmia, joi­ta help­po­ja töitä tehdessä tulee eteen. Kuitenkaan se päivä ei ole kovin kaukana, kun kat­ua lakaisee tai autoa ajaa robotti.

    Yksinker­tais­ten töi­den automa­ti­saa­tio tarkoit­taa, että joukos­samme on jatkos­sa yhä suurem­pi osu­us ihmisiä, joiden työ­panok­sen arvo on hyvin mata­la tai jopa negati­ivi­nen. Toisaal­ta osaavalle työvoimalle kysyn­tää, riip­pumat­ta siitä mis­tä se tulee.

  57. Pet­teri: Eri­ar­vois­tu­mi­nen on toki ongel­ma ja epä­vakau­den aiheuttaja.

    Kehi­tyk­sen syynä ei vaan ole osaa­van työvoiman maa­han­muut­to, vaan infor­maa­tion kulun vapau­tu­mi­nen sekä automa­ti­saa­tio, jot­ka kiihtyväl­lä vauhdil­la tuhoavat
    vähem­män osaavien ihmis­ten työmarkkinat.

    Tämä on vas­ta alkua, robot­it eivät ole vielä kun­nol­la oppi­neet liikku­maan ilman valvon­taa, käyt­tämääner­i­laisia työkalu­ja ja ratkaise­maan perus­ta­son ongelmia, joi­ta help­po­ja töitä
    tehdessä tulee eteen. Kuitenkaan se päivä ei ole kovin kaukana, kun kat­ua lakaisee tai autoa ajaa robotti.

    Yksinker­tais­ten töi­den automa­ti­saa­tio tarkoit­taa, että joukos­samme on jatkos­sa yhä suurem­pi osu­us ihmisiä, joiden
    työ­panok­sen arvo on hyvin mata­la tai jopa negati­ivi­nen. Toisaal­ta osaavalle työvoimalle kysyn­tää, riip­pumat­ta siitä mis­tä se tulee.

    Automaa­tio vain vapaut­taa työvoimaa ja työvoiman tar­jon­ta lisää työ­paikko­ja eli taloususko­vais­ten mukaan mitään ongel­maa ei ole

    Jos työn tuot­tavu­us ei ole riit­tävän korkea niin mata­latuot­toista työtä ei kan­na­ta teet­tää /tehdä
    Esim kaduille tip­puu jatku­vasti kolikoi­ta, mut­ta eipä kukaan ole keksinyt perus­taa kolikon­haku­fir­maa kun sen tuot­to olisi niin alhainen.

    Tässäkin ¨ehdote­taan ‚että työn tuot­tavu­us nos­te­taan palkko­ja polke­mal­la yrit­täjälle tuot­tavak­si ja duu­nar­ista muokataan eri­laisil­la kepeil­lä ja ran­gais­tuk­sil­la orja

  58. Catili­na: Fail jälleen.

    Olete­taan argu­mentin vuok­si, että olet oike­as­sa, ja luon­taisen pig­mentin määrä kor­reloi geneet­tisen älykkyy­den kanssa. Voisitko vih­doin ker­toa, mitä tuol­la tiedol­la oikein halu­at tehtävän?

  59. Pitäisi etisä sitaat­ti yhdestä Suomen his­to­ri­an yleisesityksestä.

    1800-luvul­la Ruot­sis­sa olti­in kiin­nos­tunei­ta palaut­ta­maan Suo­mi takasin val­tioy­htey­teen­sä Ruotsin kanssa. (Kaar­le XIV Juhana, eli Jean Bernadotte vas­tusti revanssista poli­ti­ikkaa, mut­ta seu­raa­jansa oliko­han se Oskar I yrit­ti Krim­in sodan yhtey­dessä tätä.)

    Upslan yliopis­ton läketi­eteen arvoset­tu pro­fes­sori kir­joit­ti, että sel­l­ainen ei ole mah­dol­lista eikä mielekästä, kos­ka suo­ma­laiset kuu­lu­vat alem­paan tshu­udi­laiseen rotuun.

  60. Työmies Sörnäi­sistä: Tässä tutkimuk­ses­sa uno­h­tui, että Yhdys­val­tain asevoimien palveluk­ses­sa ole­vat miehet ovat valikoitu, ÄLYKKYYSTESTATTU joukko. Kovin kum­moisia ero­ja ei siis pitäisikään tulla.

    Ei jakau­man muodon päitäisi mut­tua mihinkään, jos joukkoi­hin on vain valit­tu jonkun rajan ylit­täviä soti­lai­ta. Jos raja on vaik­ka 100, niin edelleen sen rajan ylit­tää sat­un­nais­es­ti valit­tu mas­sa ryh­män A ja B väkeä — tästä otan­nas­ta sat­un­nais­es­ti val­i­tut N henkeä muo­dosta­vat edelleen saman­tyyp­pistä jakaumaa.

    Mut­ta, tämä on kiin­nos­ta­va aihe. Onhan se mah­dol­lista, että on ole­mas­sa jokin geneet­ti­nen tek­i­jä, mut­ta pitäisi osoit­taa ensin mikä se on. Toden­näköisem­pää kuitenkin on, että mitää yhtä tek­i­jää ei ole olemassa.

    — VAROITUS: nyt seu­raa speku­laa­tio­ta aiheesta —

    En oikein usko, että ihmisil­lä on ole­mas­sa jokin “älykkyys­geeni”, lähin­nä sik­si että älykkyys on niin mon­imutkainen asia. 

    Mut­ta mui­ta linkke­jä älykkyy­teen on toki löy­det­ty. Paras tilas­tolli­nen ennus­ta­ja älykkyy­delle näyt­täisi ole­van tar­tun­tatau­tien määrä.

    http://www.scientificamerican.com/article/why-is-average-iq-higher-in-some-places/

    So far, the evi­dence sug­gests that infec­tious dis­ease is a pri­ma­ry cause of the glob­al vari­a­tion in human intelligence.

    Tau­dithan eivät ole sinän­sä ongel­ma, jos niihin ei sairas­tu. Syyt mik­si ihmiset sairas­tu­vat, niitä on monia.

    Jos halut­taisi­in löytää jokin geneet­ti­nen syy, se voisi liit­tyä immuunijärjestelmiin.

    Esimerkik­si tuberku­loosi­vas­teesta san­o­taan näin:

    http://www.qmul.ac.uk/media/news/items/smd/103133.html

    By analysing the lev­els of var­i­ous inflam­ma­to­ry mark­ers in blood sam­ples tak­en before treat­ment, the sci­en­tists showed that immune respons­es of Asians and Euro­peans were sim­i­lar to each oth­er, but dif­fer­ent from those of Africans. This dif­fer­ence was caused by eth­nic vari­a­tion in the patients’ genet­ic make-up and was not relat­ed to the strain of TB bac­teri­um that the patients were infect­ed with.

    Muitakin etnis­ten ryh­mien välisiä ero­ja kuvaavia löy­dök­siä immuu­ni­vas­teelle on olemassa:

    http://science.sciencemag.org/content/334/6052/89

    …HLA alle­les of mod­ern Eurasians and also appear to have been lat­er intro­duced into Africans. Thus, adap­tive intro­gres­sion of archa­ic alle­les has sig­nif­i­cant­ly shaped mod­ern human immune systems

    Tai:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11716105

    A strik­ing increased fre­quen­cy of both Type 1 and Type 2 cytokines pro­duc­ing T cells was found in African adults when com­pared with their Euro­pean coun­ter­parts. The quan­ti­ta­tive and qual­i­ta­tive region­al dif­fer­ences in immune reac­tiv­i­ty are like­ly to be of sig­nif­i­cance for all immune inter­ven­tion strategies.

    Mut­ta kuten san­ot­tua, sairas­tu­misi­in vaikut­taa niin moni muukin asia — rav­in­to, puh­das vesi, ympäristön hygien­ia, ympäristön bak­teerikan­ta, ihmis­ten oma bak­teerikan­ta, esim. suolis­ton bak­teerikan­ta ja niin edelleen.

    Mut­ta jos täm­möi­nen epä­suo­ra yhteys — osit­tain ympäristön, osit­tain gee­nien — löy­det­täisi­in, se tietenkin olisi hieno asia, kos­ka täl­löin sitä voitaisi­in lähteä korjaamaan.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Jos työt­tömyyspros­ent­ti riip­puisi asukaslu­vus­ta, pitäisi työt­tömyy­den olla suuris­sa mais­sa val­ta­van suur­ta ja pienis­sä olema­ton­ta. Jokainen ymmärtää ajatuk­sen mielettömyyden. 

    Oike­as­sa elämässä on myös kitkaa. Lyhyel­lä aikavälil­lä työt­tömyys lisään­tyy, palkat laske­vat jne. Jos muut­to on jatku­vaa, kuten se on ollut koko tämän vuosi­tuhan­nen, tämä lyhyt aikaväli on meil­lä aina käsil­lä. Cui bono?

    Mik­si Suomen talous ei saisi toimia oma­l­la pain­ol­laan, suo­ma­laisil­la reunae­hdoil­la? Paikalli­nen sopimi­nen olisi paljon helpom­pi jut­tu, jos osa­puo­lil­la olisi yhteisym­mär­rys siitä, ettei paikalle ote­ta puo­lalaisia, pak­istani­lai­sista puhumattakaan.

    Kysymys on taloudel­lis­es­ta huolto­suh­teesta, passiiviviestö/ansiotuloja saa­vat. Siis kuin­ka mon­ta elätet­tävää on sadal­la työssäkäyvällä.

    Työikäis­ten määräl­lä ei mak­se­ta sähkölasku­ja. Todel­li­nen meri­it­tiluku tässä on se, paljonko työikäiset tuot­ta­vat vero­tu­lo­ja ver­rat­tuna menoi­hin. Iäl­lä ei ole merk­i­tys­tä, jos ei ole työssä, ja työl­lä on vähän merk­i­tys­tä, jos se tuot­taa vähän arvoa.

    Yritätkö nyt tässä yksinker­tais­taa mon­imutkaista kysymys­tä ja lait­taa “verot val­tion mak­set­taviksi”? Tun­tuu vetoa­van tiet­tyyn kansanosaan. Kah­teen kansanosaan, itse asiassa.

    Jos ole­tamme, että työt­tömyys on kymme­nen pros­ent­tia ja mietimme, mitä tarkoit­taa taloudel­liselle huolto­suh­teelle se, että maa­han tulee 100000 työikäistä lisää, ymmär­rämme, mik­si työperäi­nen maa­han­muut­to paran­taa talouden tilaa.

    Työperäi­nen maa­han­muut­to ei paran­na val­tion­talouden tilaa, jos muut­ta­jista aiheutuu enem­män kulu­ja kuin hei­dän toim­intansa tuot­taa vero­tu­lo­ja. Mukana­han voi seu­ra­ta per­het­tä, kansalaisu­u­den myötä enem­mänkin. Suomeen län­si­maid­en ulkop­uolelta suun­tau­tu­va työperäi­nen maa­han­muut­to on voit­top­uolis­es­ti mata­lasti tuot­tavaa: siivous­ta ja rav­in­to­latyötä ym. Iso osa tästä on Uuden­maan ely-keskuk­sen tekemän saatavu­usharkin­nan purkamisen tulosta. Nämä ovat yksiselit­teis­es­ti haitak­si Suomen taloudelle ja koulut­ta­mat­tomien suo­ma­lais­ten eduille.

    Pako­lais­ten tulo maa­han heiken­tää huolto­suhdet­ta, jos emme sal­li hei­dän tehdä työtä ja mak­saa vero­ja vaan vaadimme, että he elävät pako­laiskeskuk­sis­sa toimettomina. 

    Tässä ei ole mitään jos­sia. Kieli­taidot­tomien, jono­tushaasteis­ten tur­va­paikan­hak­i­joiden tulo heiken­tää huolto­suhdet­ta, teimme mitä tahansa. Tästä on aivan turha syyl­listää suo­ma­laisia. Meiltä ei koskaan kysyt­ty lupaa tai mielipidettä.

    Tur­va­paikka­jär­jestelmä on äärim­mäisen teho­ton tapa aut­taa pako­laisia, eikä siitä ole meillekään muu­ta kuin hait­taa. Kaik­ki tietävät tämän nykyään, vaik­ka eivät sitä myön­näkään. Täy­tyy siis ihme­tel­lä, mitkä ovat todel­liset moti­vaa­tiot sen kan­natuk­sen taustalla.

  62. Älykkyy­den erot onvat suurelta osin per­imässä, arviot per­imän vaiku­tuk­ses­ta ovat yleen­sä 50%-75% välillä. 

    Tästä ei voi vetää johtopäätöstä, että älykkyy­den vai­htelu ihmis­pop­u­laa­tioiden väil­lä olisi pääosin geneet­tistä. On painavaa näyt­töä, että asia on päin­vas­toin (kts. esim. aikaisem­pi kom­ment­ti­ni). Per­imän var­i­anssi pop­u­laa­tioiden sisäl­lä on huimasti suurem­paa kuin niiden välil­lä. Kts. esim. Genet­ic vari­a­tion, clas­si­fi­ca­tion and ‘race’.

    Per­imän vaiku­tus ei myöskään ole kiin­teä muut­tu­ja. Sosioekonomi­nen sta­tus näyt­täsi vaikut­taa­van per­imän osu­u­teen. Köy­hissä olois­sa kas­vaneil­la gee­nien vaiku­tus on läh­es nol­la ja 60% voidaan selit­tää yhteisel­lä ympäristöl­lä. Hyvis­sä olois­sa kas­vaneil­la asi­at ovat läh­es täysin päinvastoin.

  63. EU:n vas­tus­ta­jat tule­vat alueil­ta, jot­ka eivät kykene uud­is­tu­maan maail­man muuttues­sa. Näitä ovat maaseu­tu ja entiset teollisuuspaikkakunnat.

    EU:ta on help­po syyt­tää kaikesta ja se onkin sairaal­loisen val­lan­hi­moi­selle pop­ulis­tille oikein hyvä kohde. Hitler syyt­ti juu­ta­laisia, Stal­in vähän kaikkia.

    Mik­si rajoit­tua itsenäisyy­den tavoit­telus­sa näi­hin Suomen rajoi­hin? Mik­si ei saman tein itsenäis­tetä jokaista suo­ma­laista yli 300 kun­taa ja asete­ta vielä jokaiseen kun­taan oma val­u­ut­ta? Onhan Islantikin maa, jos­sa on alle puoli miljoon­aa asukas­ta. Mil­lä perus­teel­la juuri nykyi­nen Suo­mi olisi opti­maa­li­nen itsenäi­nen val­tio talouskasvun kannal­ta? Eihän se ole. Pelkkää pop­ulistien huuhaaroskaa.

    On niin ihanan naivia seu­ra­ta keskustelua, jos­sa EU:sta ja eurosta eroami­nen tuo meille kaik­ki entiset tehtaat takaisin, Suo­mi pär­jää taas yleisurheilus­sa, suo­ma­laiset juo­vat taas maitoa (kulu­tus laskenut 1950-luvul­ta saak­ka jokainen vuosi) ja Kekko­nen nousee haudastaan.

    Todel­lisu­udessa Suomen uusi val­u­ut­ta, ora­van­nah­ka, olisi samaa sar­jaa entisen Ital­ian liiran kanssa. Tuon­ti­tavara, siis kaik­ki mitä me kulu­tamme, olisi hem­metin kallista. Eikä tuon­ti­tavara muu­tu koti­maisek­si, kos­ka suo­ma­laiset eivät laske palkko­jaan. Eivätkä suo­ma­laiset edes osta koti­maista, kos­ka se ei ole halvinta. 

    Työt­tömien reservikin on hyvin het­ero­geeni­nen joukko, jos­sa on lop­pu­jen lopuk­si min­un arvioni mukaan noin 60 000 työtön­tä, jot­ka ovat työ­markki­noiden käytet­tävis­sä välit­tömästi. Siel­lä on fyy­sis­es­ti sairai­ta, masen­tunei­ta, van­hen­tunut­ta koulu­tus­ta, ei voi muut­taa, ei halua muut­taa ja sit­ten sak­ki, joka elää aivan onnel­lise­na sos­sun­vuokraluukus­sa kitkut­taen ja syl­jeskellen kat­toon. Jälkim­mäistä ei tietenkään saisi sanoa ääneen.

    Suomes­sa on samaan aikaan pula keskisu­urista ja suurista työ­nan­ta­jista, mut­ta myös työvoima­pu­la. Se on mah­dol­lista siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että työ­nan­ta­jien ja työt­tömien tarpeet eivät kohtaa. Ei kaikkien tarvitse olla mais­tere­i­ta tai diplo­mi-insinööre­jä, mut­ta olisi hyvä, että koulu­tus olisi päivitet­ty 2010-luvulle sen 1970-luvun sijaan… Tietokoneel­la ja mobi­ililait­teil­la osa­taan kyl­lä pela­ta, mut­ta kun töis­sä ei useinkaan pela­ta pelejä.

    Miten niitä suuria työ­nan­ta­jia Suomeen sit­ten houkut­telisi? Lakoil­la? Kab­o­taasil­la? Vero­ja nos­ta­mal­la? Järkyt­tävän tehot­tomil­la tietoteknisil­lä han­kkeil­la ja julkisel­la sek­to­ril­la, joka vas­taa mus­taa aukkoa?

    Voisiko olla niin, että EU:n ongel­ma on siinä, ettei ennen maail­man kär­jessä olleet val­tiot kykene uusi­u­tu­maan, kos­ka val­tiois­sa on tiet­ty kansanosa, joka vas­tus­taa kaikkea ja roikkuu menneisyydessä?

    Samat ongel­mat maat­aloudessa ja enti­sis­sä teol­lisu­uskaupungeis­sa kos­ket­ta­vat koko län­tistä maail­maa. Mut­ta maaseudun tyh­jen­tymi­nen kos­ket­taa aivan koko planeettaa. 

    Ne, jot­ka kykenevät otta­maan kopin tästä kaupungis­tu­mis­es­ta ja mod­ernista teknolo­gias­ta, voit­ta­vat. Ne jot­ka eivät, häviävät.

    Suomes­sa on puu­ta, ilmeis­es­ti kamalan paljon halua käyt­tää puu­ta, mut­ta mielestäni järkyt­tävän vähän halua kehit­tää puus­ta uusia tuot­tei­ta. Ei riitä, että met­sä­te­ol­lisu­us tuot­taa laadukas­ta raa­ka-ainet­ta. Ei voi­da olet­taa, että met­sä­te­ol­lisu­us suun­nit­telee siitä vaikka­pa vaat­tei­ta. Nämä inno­vaa­tiot pitäisi tul­la jostain muual­ta, vaikka­pa sieltä teknisen yliopis­ton opiske­li­joiden keskuudesta.

    Ja edelleenkin: mik­si Suomes­sa ei koroste­ta puu­rak­en­tamista, jos puu­ta ja puu­rak­en­tamista halu­taan markki­noi­da maail­malle? Jos emme itsekään luo­ta siihen, niin miten ihmeessä sitä voidaan markki­noi­da maailmalle? 

    Suomes­sa on monel­la tapaa masen­ta­va ilmapiiri.

  64. Älykkyys periy­tyy vain, jos molem­mat van­hem­mat ovat älykkäitä ja älykkyysprofi­ili on sama

    Tämä on harv­inaista ja kun per­imästä puo­let tulee molem­mil­ta niin per­imät har­voin vahvis­ta­vat toisi­aan ja niin­pä älykkyys todel­lises­sa elämässä liudentuu

    Niin­pä Ein­steinin lap­sista ei tul­lut uusia ein­steine­ja vaik­ka joku olikin arvotet­tu tutkija

    Ja älykkyys on vain yksi osatekijä,ei älyl­lä pitkälle potkita
    Älykäs mut­ta pata­laiska ei paljoa iloa tuo­ta kenellekään

    Tai älykäs voi olla kiin­nos­tunut aivan muus­ta kuin hänen älykkyyten­sä tukee esim James Woods lopet­ti matem­ati­ikan opin­not ja pää­tyi b‑leffojen ja sar­jo­jen sankariksi

    USAs­sa on seu­rat­tu 1700 huip­puä­lykkään elämänu­raa ja koh­ta on viimeinen finaalissa

    Men­estyivätkö he,pääsivätkö he huipulle ?

    He toki men­estyivät keskimääräistä parem­min mut­ta eivät merkit­tävästi. Samaan tasoon pää­tyivät mon­et ÄO 90–120 varustetut.
    Älykkyys ei antanut merkit­tävää etua

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole sanonut Suomen tarvit­se­van mata­lasti koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia vaan korkeasti koulutet­tu­ja. Suik­si esitin, että tur­va­paikan­hak­i­joista poim­i­taan korkeasti koulute­tut pois päältä ja ote­taan hei­dät sisään työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na. Pako­lais­ten osalta ensisi­jainen kri­teeri on human­itääri­nen, mut­ta se ei estä otta­mas­ta huomioon myös taloudel­lisia näkökohtia.

    Kyl­lä estää. Ei ole hyväksyt­tävää kuo­ria itselle hyödyl­listä ker­maa pako­laisleireiltä, ja jät­tää huonom­min koulute­tut ja sairaat leireille viru­maan. Hätä on kaikil­la sama ja sama­nar­voinen. Pako­laisia tulisi aut­taa hädän asteen mukaan — ei sen perus­teel­la, ken­estä saamme taloudel­lista hyötyä.

    Korkeasti koulutet­tu­jen maa­han­muut­ta­jien hamuami­nen on muutenkin arve­lut­tavaa. Rikas maa voi var­masti houkutel­la kehi­tys­maista koulute­tu­in­ta tai muuten tehokkain­ta (parhaas­sa työiässä ole­vaa) väkeä itselleen, mut­ta kipeäm­min noi­ta koulutet­tu­ja ja työtä teke­viä tarvi­taan siel­lä kehi­tys­mais­sa. Koulu­tusa­pu kehi­tys­maille on ok, mut­ta ei se, että yritämme viedä heiltä koulute­tun väen omaa elin­ta­soamme nostamaan.

    Tarkoituk­selli­nen väestön määrän kas­vat­ta­mi­nen on myös vas­tu­u­ton­ta. Luon­non kestokyvyn rajal­lisu­u­den vuok­si pitäisi pyrk­iä väestön määrän lievään laskuun.

  66. Liian van­ha: Automaa­tio vain vapaut­taa työvoimaa ja työvoiman tar­jon­ta lisää työ­paikko­ja eli taloususko­vais­ten mukaan mitään ongel­maa ei ole.

    Automaa­tio vapaut­taa työvoimaa, joka voi sijoit­tua tule­vaisu­udessa uudelleen, vain jos se on robot­te­ja tehokkaam­paa ja houkuttevampaa. 

    Lähtisin siitä, että ihmisel­lä on koneisi­in ver­rat­tuna lähivu­osikym­meninä kolme selkeää kilpailuetua:

    1) Sosi­aaliset taidot

    Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin ja suurin osa pitää muiden ihmis­ten seuras­ta. Sosi­aaliset työt ovat suurin automaa­tios­ta vapau­tu­van työvoiman työllistäjä.

    2) Korkealu­okkaiset motoriset taidot yhdis­tet­tynä riit­tävään tarkkuuteen

    Näyt­tää siltä, että koneet ovat oppi­mas­sa yksinker­taiset motoriset taidot, mut­ta korkeata­soisem­pi toim­inta on vielä kaukana. Esimerkik­si tarkem­pi rak­en­t­a­mi­nen, eri­lainen kor­jaami­nen ja korkeata­soinen ruuan­valmis­tus pysyvät ihmis­ten käsis­sä vielä pitkään. Toki näis­sä hom­mis­sakin olisi hyvä olla jonkin ver­ran älliä.

    3) Korkeata­soinen ongelmanratkaisu

    Älyl­lisen eli­itin töi­hin pystyy aidosti ehkä 5–10 % pop­u­laa­tios­ta, tuot­tavu­userot ovat huimia ja alle 120 ÄO:llä tulee hel­posti vaikeuk­sia ihan puh­taasti pros­es­soin­tite­hon kanssa. Jos pitää opet­taa vaik­ka 70 ÄO:n robot­ti tekemään virheit­tä yksinker­taisia perushom­mia, ei se kovin matalil­la älyn­lahjoil­la onnis­tu. Nämä tarvit­se­vat myös ympärilleen tuk­i­joukko­ja, jot­ka men­estyvät sosi­aal­isil­la taidoil­la yhdis­tet­tynä vähin­tään kohtu­ullisi­in älynlahjoihin.

    Kun kat­soo, mil­laiset ihmiset ovat selkeässä vaaras­sa syr­jäy­tyä tule­vaisu­u­den työelämästä, niitä ovat henkilöt, jot­ka eivät ole sosi­aalis­es­ti miel­lyt­täviä ja joil­la ei ole korkealaa­tu­ista motorista osaamista tai erit­täin hyviä älyn­lahjo­ja. Tuo­hon joukkoon mah­tuu yllät­tävän paljon ihmisiä.

  67. Meil­lä oli vuon­na 1989 n 2,4 mljoon­aa työ­paikkaa ja 80000 työtöntä.Vuonna 2005 meil­lä oli 2,4 miljoon­aa työllistä,mutta jo n 300000 työtön­tä. Ja 2014 meil­lä oli edelleen 2,4 miljoon­aa työllistä,työttömiä oli jo 500000.

    Työvoiman tar­jon­ta on kas­vanut valtavasti,mutta se ei ole luonut työpaikkoja.

    Vielä 80-luvul­la meil­lä oli systeemi,joka erot­teli työt­tömistä pois lus­mut ja vam­maiset: Puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle tar­jot­ti­in työtä,ensin yksi­tyiseltä ja jos sieltä ei löy­tynyt niin sit­ten kun­nan tai val­tion oli tar­jot­ta­va työtä.

    Työ­suhde oli aito palkkatyö­suhde, ei mikään nykypäivän orjatyö­suhde. Työ­tar­jous oli aito, ei nykyi­nen propagandatarjous

    Se pal­jasti lus­mut eli maat­alon emännät,pimeän työn tek­i­jät ja he jou­tu­i­v­at jou­tu­i­v­at lähtemään kortisto,joko töi­hin tai ulos

    Sairaat jou­tu­i­v­at työkun­non arvioin­ti­in ja sitä kaut­ta eläk­keelle. Alko­holisit pis­tet­ti­in hoitoon

    Vaik­ka etu­udet oli­vat parem­pia ja kan­nustin­loukut suurem­pia niin kieltäy­tyjiä ei juuri ollut.

    Niin­pä tun­tuukin ihmeel­liseltä, että noista 500000 työttömästä
    ei löy­ty­isi kuin 60000 työkelpoista eli työkelvot­to­mia olisi 440000 ?! 

    Jos työkelvot­to­mia on 440000 niin on kysymys ongelmasta,joka ei ratkea näitä ihmisiä ruoski­mal­la ja kyykyttämällä.

    Enem­mänkin kysymys on siiä,että velt­to eli­it­ti syyl­listää työtön­tä ja pyrkii lakaise­maan ongel­man maton alle

    Kan­nustin­loukut ovat hyvä esimerk­ki: Kaik­ki puhu­vat vain etuuk­sien aiheut­ta­mas loukus­ta. Se kos­kee vain osaa työttömistä,ansiosidonnaista saavia kun on vain alle puo­let ja useim­mat heistäkin osaa­vat ajatel­la pidem­mälle ja lähtevät töi­hin aivan kuten 80-luvullakin.

    Mut­ta kukaan ei sanal­lakaan puu­tu todel­la pahaan kan­nustin­loukku­un eli ulosot­tove­lal­lisi­in. Heitä on n 350000 ja suurin osa velas­ta koos­t­uu per­in­tä­fir­mo­jen kuluista ja sakkokoroista,ei pääo­mas­ta. Ja kun ensim­mäisenä lyhen­netään ulosot­toku­lu­ja ja korko­ja niin mon­elle työhön­meno ei kan­na­ta kos­ka velkaa ei mata­la­palk­ka-alan palkoil­la mak­se­ta koskaan

    Toinen loukku on työ­paik­ka. Työvoima­pu­las­ta kär­sivät ne firmat,jotka jät­tävät palkat ja sotut mak­samat­ta. Tieto hui­jareista lev­iää nop­saan. Nämä fir­mat tun­net­ti­in 80-luvul­lakin eikä työkkäri pakot­tanut ketään töihin

    Toinen inhok­ki ja työvoima­pu­las­ta kär­sivä ala on puhe­lin­myyn­ti. Nor­maalin ihmisen moraali ei kestä esim hui­jaus­nauho­jen aineis­ton keru­useen eli van­hus houkutel­laan sanomaan tilauk­sen vahvis­tamiseen tarvi­tavia sanoja

    Muut­to­ha­lut­to­muus on ihmeel­lien jut­tu. Uudel­la­mal­la on 100000 työtön­tä, Kain­u­us­sa 5000.Mutta vain Kain­u­un työt­tömät ovat niitä ‚jot­ka ovat sopivia ?
    Kyl­lä suurin osa työt­tömitä asuu kasvukeskusten työssäkäyn­tialueil­la joten jos ei juuri Helsingis­sä tarvi­ta oul­u­laista siivoo­jaa niin tuo muut­to­ha­lut­to­muus ole muu kuin propagandakikka

    Hyvä esimerk­ki muut­to­halukku­ud­es­ta ovat Lapin hiih­tokeskuk­set eivät ne pyöri paikallisin asukkaiden voimin kuin pieneltä osalta, ei Saariselkä voi pyöriä 10 vak­i­tuisen henkilön voimin,

    Työvoima tulee etelästä eli n 1000 km päästä
    Palosaari, Ylin­ie­mi ym ovat niitä tolokun Lapin ihmisiä,jotka ymmärtävät miten tuhan­net ihmiset saadaan liikku­maan eli mak­sa­vat matkat,järjestävät edullisen asumisen, mak­sa­vat palkat jämp­tisti ja kau­pan päälle voi lasketella

    Sama kos­kee kaivoksia,satoja ihmisiä on muut­tanut pohjoiseen työn perässä ja keikkapo­h­jal­ta toinen mokoma

    Työvoima­pu­las­ta kär­sivät vin huijarifirmat

  68. Juho Laatu: Ei ole hyväksyt­tävää kuo­ria itselle hyödyl­listä ker­maa pako­laisleireiltä, ja jät­tää huonom­min koulute­tut ja sairaat leireille virumaan.

    Eikö tässä ollut kyse tur­va­paikan­hak­i­joista, jot­ka eivät ole enää pako­laisleir­il­lä tai omas­sa maas­saan, vaan ovat jo tulleet tänne? Jos löy­tyy help­po keino valikoi­da ne, jot­ka työl­listyvät hel­posti, ei ole mitään järkevää syytä pitää heitä toimet­tom­i­na vas­taan­ot­tokeskuk­ses­sa ja olla otta­mat­ta heitä ohi jonon maa­han työperäis­inä maahanmuuttajina. 

    Tässä on toki vaarana se, että jos on ole­mas­sa jonon ohi­tus­re­it­ti, se houkut­telee hui­jaa­maan, jol­loin valikoin­nista voi tul­la ihan yhtä raskas pros­es­si kuin tur­va­paikka­hake­musten käsit­telystä… Ja toisaal­ta pelkkä korkea koulu­tus ei ole automaat­tis­es­ti taan­nut hyvää työl­listymistä jo Suomes­sa asuvillekaan maa­han­muut­ta­jille, joten valikoin­ti on vaikeaa. Raken­nusalal­la ulko­maalaiset ovat työl­listyneet hyvin, mut­ta siitä taas alan ammat­tili­itot eivät ole olleet iloisia.

  69. Kauko: Jos ollaan sitä mieltä, että nyt tarvi­taan jälleen heikko­tuot­toisem­paa työvoimaa, täy­tyy hyväksyä myös se, että heille mak­se­taan selvästi alem­paa palkkaa.Jos heille myös taataan sama elin­ta­so kuin muille tulon­si­ir­roil­la, tarkoit­taa se sitä, että vero­tus on väistämät­tä korkeaa. […] Vero­tuk­sel­la kerätään rahaa, joka sijoite­taan heikko­tuot­toisen työn tukemiseen.Aikoinaan vas­tustet­ti­in maat­alous­tukia sil­lä perus­teel­la, että ei kan­na­ta tukea kan­nat­tam­a­ton­ta elinkeinoa.Telakkatukia on vas­tustet­tu samal­la perus­teel­la. Mik­si pitäisi tukea kan­nat­tam­a­ton­ta työtä?

    Joitakin vuosia sit­ten Kali­for­ni­as­sa oli iso näkyvä kam­pan­ja (joka lop­ul­ta ei men­estynyt), jon­ka tavoit­teena oli korot­taa lak­isääteistä min­imi­palkkaa kol­man­nek­sel­la. Sen keu­la­hah­mo oli oikeis­tolib­er­aali Piilaak­son IT-miljonääri Ron Unz, joka argu­men­toi juuri tähän tapaan. Tulon­si­ir­rot pitävät vero­tuk­sen korkeal­la, ja ovat toisaal­ta piilevää yri­tys­tukea niille työ­nan­ta­jille, joiden mak­samal­la pal­ka­lla ei tule toimeen. Ne ovat siis markki­nahäir­iö, jol­laiset eivät kuu­lu vapaaseen markki­na­t­alouteen. Kun köy­hiä ei voi jät­tää kuole­maankaan, takaa­mal­la min­imielin­ta­so min­imi­pal­ka­lla puu­tu­taan markki­namekanis­min toim­intaan viime kädessä vähemmän.

    Tästä voi perustel­lusti olla mon­taa mieltä, mut­ta ihan mie­lenki­in­toinen argumentaatioketju.

  70. Kotoutunut pako­lainen vie töitä ja naisia vähän koulute­tu­il­ta suo­ma­laisil­ta ja se on val­taisa ongel­ma. Taas omas­sa ryh­mässä lähiössä kieli­taidot­tomana tämä uhka ei toteudu läh­eskään niin usein. Onko kotout­tamises­sa siis järkeä?

    Sukupuoli­jakau­ma tiety­jen ikäryh­mien tietyis­sä lokerois­sa on vinoutunut enem­män kuin Kiinas­sa hal­lit­se­mat­toman maa­han­muu­ton takia. Kiinan tilanne on maail­man­laa­juinen kestouu­ti­nen. Mei­dän tilanne ei kiin­nos­ta ketään muu­ta kuin siinä kituvia.Nyky poli­ti­ik­ka johtaa väistämät­tä monien kokoelämän kestäväk­si kidu­tuk­sek­si, kun ei ole mah­dol­lisu­ut­ta omaan perheeseen.

    Kuka ajaisi bus­sia, Kuka siivoisi, kuka hoitaisi sairasta,kuka tek­isi ruokaa, kuka rak­en­taisi talot ilman maa­han­muut­ta­jaa? Täysin selvää että nämä kaik­ki tek­isi suo­ma­lainen työtön tai opiske­li­ja, jos vai­h­toe­htona ei ole toista maa­han­muut­ta­jaa. Tule­vaisu­udessa ehkä robot­ti, mut­ta nuo työt tehdään joka tapauk­ses­sa oli sit­ten rajat auki tai ei.

    Useim­miten meil­lä maa­han­muut­ta­ja ei luo uut­ta työtä, vaan vie johtuen pelkästään poli­ti­ikas­tamme. Maamme houkut­telee lähin­nä haitallista maa­han­muut­toa taloudel­lises­sa mielessä. Oikei­ta huip­pu­osaa­jia ei kiin­nos­ta vero­tuk­semme, hin­tata­somme tai kielemme opiskelu nyky­isil­lä kannustimilla. 

    Maa­han­muut­ta­jan työl­listämistä ohi kan­tik­sen voi nyt ver­ra­ta Kiinalaisen auton ostoon. Niis­sä molem­mis­sa on hyvää vain han­k­in­tahin­ta. Kun ynnää koko val­ta­van tapah­tu­ma sar­jan, joka päätök­ses­tä seu­raa on lop­ulli­nen hin­ta kaikkea muu­ta kuin hal­pa. Näitä ketju­ja ei ole avat­tu juuri mis­sään. Kokeilka­a­pa itse niin opitte parhaiten.

  71. Ville: Eikö tässä ollut kyse tur­va­paikan­hak­i­joista, jot­ka eivät ole enää pako­laisleir­il­lä tai omas­sa maas­saan, vaan ovat jo tulleet tänne?

    Jos lähetämme tänne tulleista huonos­ti koulute­tut, van­huk­set ja sairaat pois, argu­ment­ti­ni on sama, eli hädä­nalaisia pitäisi aut­taa hädän asteen perus­teel­la. Jos kaik­ki poimi­vat kiin­tiöön­sä vain tai pain­ot­taen edullisia tapauk­sia, heikoim­mat jäävät automaat­tis­es­ti huonoi­hin olosuhteisiin.

    Jos löy­tyy help­po keino valikoi­da ne, jot­ka työl­listyvät hel­posti, ei ole mitään järkevää syytä pitää heitä toimet­tom­i­na vas­taan­ot­tokeskuk­ses­sa ja olla otta­mat­ta heitä ohi jonon maa­han työperäis­inä maahanmuuttajina. 

    Tuos­sa tapauk­ses­sa siis osa työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta kor­vat­taisi­in pako­laisjonoista ote­tul­la työvoimal­la. Jos nuo henkilöt las­ket­taan mukaan pako­laisi­las­toi­hin, olemme samas­sa liemessä, jos­ta puhuin. Jos he työl­listyvät yksi­ty­is­ten fir­mo­jen omien intressien kaut­ta (ilman tuki­aisia) samoin ehdoin kuin fir­mat palkka­vat ihmisiä vaikka­pa Ruot­sista (eikä heitä las­ket­taisi tilas­tois­sa pako­laisik­si), suun­nitel­masi toimisi heiken­tämät­tä heikoimpi­en pako­lais­ten ase­maa, pait­si että pako­laiskeskusten resursse­ja he söi­sivät edelleen toisil­ta pako­laisil­ta (ja joku heikom­pi jäisi jon­nekin huonoi­hin oloihin).

    Jos yksi­tyiset fir­mat hak­i­si­vat työn­tek­i­jöitä suo­raan pako­laisik­si aikovien koti­maas­ta, nuo työperäiset maa­han­muut­ta­jat eivät veisi kenenkään muun resursse­ja pakolaisjärjestelmässä.

    Tässä on toki vaarana se, että jos on ole­mas­sa jonon ohi­tus­re­it­ti, se houkut­telee hui­jaa­maan, jol­loin valikoin­nista voi tul­la ihan yhtä raskas pros­es­si kuin tur­va­paikka­hake­musten käsit­telystä… Ja toisaal­ta pelkkä korkea koulu­tus ei ole automaat­tis­es­ti taan­nut hyvää työl­listymistä jo Suomes­sa asuvillekaan maa­han­muut­ta­jille, joten valikoin­ti on vaikeaa. Raken­nusalal­la ulko­maalaiset ovat työl­listyneet hyvin, mut­ta siitä taas alan ammat­tili­itot eivät ole olleet iloisia.

    Jos val­tio osal­lis­tuu tuo­hon raskaaseen valikoin­tipros­es­si­in, mah­dol­lis­es­ti tar­joaa kotout­tamista, työl­listämis­tukia jne., val­tio käyt­tää tuo­hon työhön verora­ho­ja, mikä merk­it­see väistämät­tä sitä, että heikom­mille hädä­nalaisille jää vas­taavasti vähem­män resursse­ja, ja osa heistä jää huonoi­hin olosuhteisiin.

    Minus­ta olisi siis selkein­tä, jos fir­mat palkkaisi­vat työn­tek­i­jöitä ulko­mail­ta yksien sään­tö­jen mukaan, ja pako­laiskysymyk­sis­sä olisi toiset, hädä­nalais­ten aut­tamiseen perus­tu­vat sään­nöt. Jos pako­lais­ten lähtö­maas­ta joku työl­listyy Suomeen muutenkin, hyvä niin. Mut­ta pako­laiskysymyk­sis­sä keskit­ty­isin nimeno­maan hädän lievit­tämiseen (en oman taloutemme pönkit­tämiseen). Olin joskus muinoin tyy­tyväi­nen Suomen toimi­in, kun Suo­mi otti kiin­tiö­pako­laisik­si vam­maisia viet­nami­laisia pako­laisleireiltä. Tuo oli asian­mukaista hädä­nalaisimip­i­en aut­tamista. Jos noi­ta bud­jet­ti­ra­ho­ja ale­taan käyt­tää koulute­tun työvoiman kalas­tamiseen (edes osit­tain, yrit­täen ratkaista kah­ta ongel­maa ker­ral­la), joudumme hel­posti viet­tävälle pin­nalle, ja voimme pian kohdel­la ihmisiä hei­dän “kastin­sa” mukaan, ja yrit­tää hyö­tyä hei­dän hädä­nalais­es­ta tilas­taan. Poimisin siis pako­laisleireiltä ensim­mäis­inä juuri ihmisiä, jot­ka eivät kykene itse itselleen tasokas­ta elämää (koti­maas­saan tai pako­laisleir­il­lä) jär­jestämään. Työvoimakysymyk­set ovat asia erikseen.

    En siis voi hyväksyä OS:n suun­nitelmia poimia pako­laisjonos­ta helpoiten työl­listyviä, kos­ka taval­la tai toisel­la tuol­lainen valikoin­ti heiken­tää noi­ta hyvin koulutet­tu­ja kipeäm­min apua tarvit­se­vien asemaa.

    1. Juho Laatu.
      Koko kir­joituk­sesi perus­tui väärään olet­ta­maan, että meil­lä on jokin kiin­tiö maa­han pääste­ty­ille pako­laisille. Ei sel­l­aista ole. Josd poim­imme päältä vaik­ka kaik­ki aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet, sil­lä ei ole, ei ainakaan pitäisi olla,. vaiku­tus­ta muiden toden­näköisyy­teen päästä maa­han. Suomemme koulute­tus­ta pako­lais­es­ta on silkkaa hyö­tyä, joten hän­tä ei kan­na­ta kään­nyt­tää vaan tehdä niin kuin Ruot­si tekee: hylätä pako­laishake­mus ja tar­jo­ta työlupaa.

  72. tcrown: Olete­taan argu­mentin vuok­si, että olet oike­as­sa, ja luon­taisen pig­mentin määrä kor­reloi geneet­tisen älykkyy­den kanssa. Voisitko vih­doin ker­toa, mitä tuol­la tiedol­la oikein halu­at tehtävän?

    Tietämi­nen on läh­es aina hyväk­si. Ko. tieto on aika masen­ta­va, mut­ta jotain sil­läkin tekee. Voimme aut­taa sen avul­la ihmisiä! Seu­raavak­si kan­nat­taakin kysyä jatkokysymyk­siä. Mik­si erot?

    Uuden maail­man mus­tat ovat fik­sumpia kuin afrikkalaiset. Erot johtu­vat var­maankin pitkälti ympäristöstä. Tau­d­i­nai­heut­ta­jat patolo­gian alkusyynä kan­nat­taa aina olla lähtöhy­po­teesina, jos parem­paa tietoa ei ole saatavil­la. Tau­dit ja etenkin puu­tok­set ovat Afrikas­sa ehkä kor­jat­tavis­sa ole­via asioita.

    Län­si­mais­sa on vielä selvästi havait­ta­va ero, joka on korkeas­ta elin­ta­sos­ta johtuen toden­näköis­es­ti perin­nöl­lisem­pi kuin interkon­ti­nen­taaliset erot. Tämä johtuu lähtöpop­u­laa­tioiden luon­non­his­to­ri­as­ta. Ehkä jokin pop­u­laa­tio ei ole päässyt osal­lisek­si maat­alouden, nopean liikku­vu­u­den ja suurten väestö­jen tuo­mas­ta kehi­tyk­ses­tä, kuten euraasialaiset? Tämän kor­jaami­nen tarvit­see gee­nien edi­toin­tia. Mik­si emme editoisi?

    Aiv­ot ovat mon­imutkainen elin, jota ohjaa­vat hyvin mon­et geen­it: se on iso maali haitallisille mutaa­tioille. Ehkä jos­sakin pop­u­laa­tios­sa mutaa­tioi­ta pois­ta­va val­in­ta on ollut lep­sumpaa? Voim­meko kor­ja­ta tämän? Kyl­lä, ja mei­dän ei edes tarvitse tietää, miten geen­it toimi­vat. Val­it­semme keino­hedelmöi­tyk­sessä vain ne alkiot, jois­sa on vähem­män harv­inaisia vari­ant­te­ja. Tämä voidaan tois­taa luo­ma­l­la alkios­ta suku­solu­ja (work in progress).

    Mainit­se­masi kor­re­laa­tion tiedost­a­mi­nen on hyväk­si myös poli­ti­ikas­sa. Emme esim. ere­hty­isi luule­maan, että pitkäl­lä aikavälil­lä pako­laiset ja Uuden­maan elyn lah­jat SOLille muut­tuvat saman­laisik­si kuin suo­ma­laiset. Ja emme suot­ta syytä Mat­ti Vir­tas­ta, kun luu­lot eivät käykään toteen.

  73. Tom­mi Uschanov: Joitakin vuosia sit­ten Kali­for­ni­as­sa oli iso näkyvä kam­pan­ja (joka lop­ul­ta ei men­estynyt), jon­ka tavoit­teena oli korot­taa lak­isääteistä min­imi­palkkaa kol­man­nek­sel­la. Sen keu­la­hah­mo oli oikeis­tolib­er­aali Piilaak­son IT-miljonääri Ron Unz, joka argu­men­toi juuri tähän tapaan. Tulon­si­ir­rot pitävät vero­tuk­sen korkeal­la, ja ovat toisaal­ta piilevää yri­tys­tukea niille työ­nan­ta­jille, joiden mak­samal­la pal­ka­lla ei tule toimeen. Ne ovat siis markki­nahäir­iö, jol­laiset eivät kuu­lu vapaaseen markki­na­t­alouteen. Kun köy­hiä ei voi jät­tää kuole­maankaan, takaa­mal­la min­imielin­ta­so min­imi­pal­ka­lla puu­tu­taan markki­namekanis­min toim­intaan viime kädessä vähemmän.

    Tästä voi perustel­lusti olla mon­taa mieltä, mut­ta ihan mie­lenki­in­toinen argumentaatioketju.

    Iso-Bri­tan­ni­as­sa köy­hien hoitoon kehitet­ti­in köy­häin­ta­lo-malli, jota voisi jalostaa eteenpäin.

    Köy­hät vain menet­täi­sivät vapaut­en­sa ruoan ja yösi­jan vastapainoksi. 

    Jos olisi köy­häin­talo­ja, niin ei tarvit­taisi rahana mak­set­tavia tulon­si­ir­to­ja tai minimipalkkoja.

    Väestön geneet­tiseen poh­jaankin voisi puut­tua, jos ongel­mat­a­pauk­set oli­si­vat valvon­nan alla köyhäintaloissa.

    Sosi­aalidemokra­ti­atkin har­ras­ti­vat väestön rodun­jalostus­ta, pakkos­ter­il­isaa­tioiden ja huostaan­ot­to­jen kaut­ta. Ei sinän­sä huonom­pi idea…

  74. Liian van­ha:
    Jos työkelvot­to­mia on 440000 niin on kysymys ongelmasta,joka ei ratkea näitä ihmisiä ruoski­mal­la ja kyykyttämällä. 

    Näin se onkin! Se työt­tömien joukko ei työl­listy, vaik­ka tulisi miten kova talouskasvu ja nousukausi, kos­ka he eivät pysty työl­listymään syistä joi­ta luet­telin aiem­mas­sa viestissäni!

  75. Tero Tolo­nen:

    Entä oletko lukenut his­to­ri­aa? Jos olisit, tietäisit että ihmiskun­nan sivistys on peräisin noil­ta alueilta.

    Niin ja jos kehi­tys olisi jatkunut lin­eaarise­na, mil­lä sivistyk­sen tasol­la ihmiskun­ta olisikaan. Jostain syys­tä näin ei kuitenkaan tapah­tunut. Miksi?

  76. Tero Tolo­nen: Ei jakau­man muodon päitäisi mut­tua mihinkään, jos joukkoi­hin on vain valit­tu jonkun rajan ylit­täviä sotilaita.

    Jos raja on vaik­ka 100, niin edelleen sen rajan ylit­tää sat­un­nais­es­ti valit­tu mas­sa ryh­män A ja B väkeä – tästä otan­nas­ta sat­un­nais­es­ti val­i­tut N henkeä muo­dosta­vat edelleen saman­tyyp­pistä jakaumaa.

    Oikeesti nyt! Mitä jakau­man muodol­la sinän­sä on edes tekemistä tässä kohtaa?

    Tuo ÄO 85 on sat­tumal­ta aika lähel­lä Amerikan mustien keskiar­voa. Väität siis, että sen oikea puoli muo­dostaakin nyt uuden jakau­man, jos­sa olet­taen SD=15 nyt sit­ten olisikin yhtä paljon 85–90 ja 90–105 mate­ri­aalia? Oletko töis­sä val­tion­hallinnos­sa? Ekon­o­misti­na tai tieteel­lisenä neuvonantaja?

    Älykkyys todel­lakin _on_ polygeeni­nen omi­aisu­us. Kehoi­tan tutus­tu­maan peruskirjallisuuteen.
    Nyt ollaan siir­tymässä siinäkin suori­in fys­i­ol­o­gisi­in mit­tauk­si­in. Her­mo­jo­htonopeus on täl­lai­sista kai paras.

  77. Tom­mi Uschanov: takaa­mal­la min­imielin­ta­so min­imi­pal­ka­lla puu­tu­taan markki­namekanis­min toim­intaan viime kädessä vähemmän.

    Tämän voisi ajatel­la johta­van siihen, että markki­nat etsivät uuden tas­apain­on, jos­sa hal­patyöl­lä tuotet­tu­jen hyödykkei­den hin­nat joko nou­se­vat tai näi­den hyödykkei­den tuotan­to lop­puu ja ale­taan tuot­taa jotain toisia hyödykkeitä, joiden tuot­ta­mi­nen on kan­nat­tavam­paa, eli jot­ka ovat kalli­impia. Lop­pu­jen lopuk­si siis hin­nat nou­se­vat, ja min­imi­palkkaa pitäisi taas nostaa…

  78. Ongel­ma muut­to­ha­lut­to­muud­es­ta voi syn­tyä yhden kaupun­gin tai kaupunkiseudun välillä.

    Olkoon esimerkik­si työ­paik­ka Van­taal­la ja työn­hak­i­ja Espoos­sa siten, että etäisyys on suurim­mil­laan ja joukkoli­ikenne katkonainen. 

    Jos työn­hak­i­ja ei pyöräile tai omista autoa, eikä halua tehdä kumpaakaan, niin työ­paik­ka jää hel­posti hake­mat­ta. Työ­matkaan kuluisi liikaa aikaa.

    Tun­ti työ­matkalla pk-seudul­la on vähän kilo­me­treis­sä, mut­ta paljon min­u­uteis­sa. Jos­sain Lapis­sa tait­taa samas­sa ajas­sa tyhjäl­lä tiel­lä pitkän matkan.

    Tässä tapauk­ses­sa työ­paikan saat­u­aan työn­hak­i­jan kan­nat­taisi muut­taa työ­paikan lähelle vuokralle.

    Jos­ta päästään siihen, että omis­tusasun­to on mon­elle ankkuri, joka estää työn perässä liikkumisen.

    Per­heel­lis­ten kohdal­la yksikin palk­ka voi riit­tää (eli toinen van­hempi voi etsiä töitä läheltä), mut­ta jos molem­mat ovat työt­töminä, niin jo lap­sien vuok­si pitäisi olla sitä muut­to­valmi­ut­ta. Lapset ystävystyvät usein kyl­lä helposti.

  79. OlliS: Tietämi­nen on läh­es aina hyväksi. 

    Toki aka­teem­i­nen tiedon lisäämi­nen on hyvä asia. Mut­ta viit­tasin nyt lähin­nä siihen, mitä tuol­la tiedol­la tehtäisi­in tosi­asi­as­sa yhteiskunnassa.

    OlliS: Voimme aut­taa sen avul­la ihmisiä! 

    Voihan se toki olla, että nim­imerk­ki Catili­na tuos­sa ylem­pänä yrit­tää saa­da enem­män resursse­ja tum­mai­hois­t­en avuk­si. Hie­man epäilen, mut­ta entistä suurem­mal­la mie­lenki­in­nol­la odotan, mik­si Catili­na pitää tärkeänä tuon “tiedon” hyväksymistä ja miten yhteiskun­nan tuo­ta “tietoa” pitäisi käyt­tää hyväkseen.

    OlliS: Emme esim. ere­hty­isi luule­maan, että pitkäl­lä aikavälil­lä pako­laiset ja Uuden­maan elyn lah­jat SOLille muut­tuvat saman­laisik­si kuin suomalaiset.

    Voisitko tarken­taa, mik­si ÄO 85 pako­lainen ei muut­tuisi saman­laisek­si kuin ÄO 85 suomalainen?

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu.
    Koko kir­joituk­sesi perus­tui väärään olet­ta­maan, että meil­lä on jokin kiin­tiö maa­han pääste­ty­ille pako­laisille. Ei sel­l­aista ole. Josd poim­imme päältä vaik­ka kaik­ki aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­ta­neet, sil­lä ei ole, ei ainakaan pitäisi olla,. vaiku­tus­ta muiden toden­näköisyy­teen päästä maa­han. Suomemme koulute­tus­ta pako­lais­es­ta on silkkaa hyö­tyä, joten hän­tä ei kan­na­ta kään­nyt­tää vaan tehdä niin kuin Ruot­si tekee: hylätä pako­laishake­mus ja tar­jo­ta työlupaa.

    Mielestäni tein sen oikean ole­tuk­sen, että vaik­ka meil­lä ei olisi sovit­tuna jotain kiin­teää vuosit­tain otet­tavien pako­lais­ten määrää, pako­lais­ten määrälle on kuitenkin jokin ylära­ja. Viimeisessäkin pako­laisaal­los­sa selvästi syn­tyi halu rajoit­taa pako­lais­ten määrää jotenkin. On siis ole­mas­sa jokin taso, jon­ka jäl­keen ihmiset eivät enää halua ottaa enem­pää pako­laisia vas­taan. Se olisi mah­do­ton­ta, että jonkin kym­men­miljoo­ni­asen kri­isi­maan (selvästi pako­laiskri­teer­it täyt­tävil­lä) asukkail­la olisi kri­isi­ti­lanteessa vapaa pääsy Suomeen. Jos­sain vai­heessa aut­tamisen halu hyy­tyy. Ja ihan ok niin. Jokainen aut­takoon hädä­nalaisia oman aut­tamishalun­sa ja pako­lais­ten sietokykyn­sä mukaan.

    Jos otamme vas­taan suuria määriä aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­ta ja hyvässä työiässä ole­via, hekin täyt­tävät osan tuos­ta yllä kuva­tus­ta (aut­tamishalun ja sietokyvyn määräämästä) kiin­tiöstä. Ja van­hus­ten, vam­mais­ten ja koulut­ta­mat­tomien osu­us ja määrä jää alhaisem­mak­si kuin se olisi valikoimat­toman pako­lais­poli­ti­ikan voimas­sa ollessa ollut.

    Jos pako­laise­na maa­han tulleille tar­jo­taan työlu­paa, nuokin henkilöt ovat kulut­ta­neet pako­lais­ten vas­taan­oton resursse­ja, vaa­ti­vat toden­näköis­es­ti kotout­tamis­resursse­ja, ja he alen­ta­vat tuo­ta yllä kuvat­tua kiin­tiötä, sil­lä voi olet­taa, että suuri määrä tuol­laisi­akin itsen­sä elät­täviä maa­han­tuli­joi­ta vie osansa ihmis­ten muutoksensietokapasiteetista.

    Jos tämä hom­ma hoidet­taisi­in oikein ja heikom­pia pako­lais­ryh­miä syr­jimät­tä, pako­laiset käsiteltäisi­in pako­laisi­na, ja työperäiset maa­han­muut­ta­jat työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na. Pako­laise­na liik­keelle läht­enyt pysy­isi pako­laise­na, vaik­ka olisikin vas­taan­ot­ta­ja­maan kannal­ta kan­nat­tavaa päästää jotkut ohit­tele­maan jonos­sa. Pako­laiskana­van täyt­tämi­nen koulute­tu­il­la ja työikäisil­lä vähen­tää väistämät­tä heikom­pi­en mah­dol­lisuuk­sia päästä tuos­ta kanavas­ta läpi. Ole­tan tässä siis koko ajan, että kunkin val­tion vas­taan­ot­to­halukku­udel­la on jotkut rajat (jos ei sovit­tua lukumäärää, niin sit­ten joku epämääräisem­min muotoutu­va taso).

    Pidän Ruotsin poli­ti­ikkaa ja ehdot­ta­maasi mallia vaar­al­lise­na tienä sksi, että tuol­lainen malli mah­dol­lis­taa ker­man kuorin­nan piilot­tamisen muka tas­a­puolisen pako­lais­poli­ti­ikan kaa­pu­un. Kuten jo aiem­min totesin, minus­ta esimerkik­si inva­lid­it ovat toden­näköis­es­ti suurem­mas­sa hädässä kuin hyväkun­toiset, joten ottaisin heitä mielel­läni pako­laiski­in­tiössä yli hei­dän suh­teel­lisen osuuten­sa. Aut­ta­mi­nen aut­tamise­na, ja parhaista työn­tek­i­jöistä kil­pailem­i­nen omana urheilu­naan (en suosi tätä ker­mankalastelulin­jaa oikeas­t­aan lainkaan).

    1. Juho Laatu. Mis­sä logiikkasi
      Jos olet sitä mieltä, että aut­tamis­mah­dol­lisuuk­sil­lamme on ylära­ja, mik­si se, että otamme maa­han val­tion­talouden kannal­ta voit­toa tuot­tavia korkeasti koulutet­tu­ja pako­laisia tai siir­to­laisia, söisi tuo­ta kap­a­siteet­tia. Eikö se pikem­minkin nos­ta sitä?

  81. Jos jotaku­ta ujos­tut­taa ker­toa, mihin tietoa muukalaisen alem­mas­ta älykkyy­de­tä tarvi­taan tai käytetään, niin voidaan aloit­taa koti­maan heikom­mas­ta ainek­ses­ta ilman, että suvak­it pää­sevät lyömään leimakirveel­lä. Toimet voi laa­jen­taa koske­maan mui­ta. Toisek­si toivoisin perustelu­ja mihin tasoon raja laite­taan, kos­ka 85, 100 tai joku muu tun­tuu mieli­v­al­taiselta. Eikö mitä suurem­pi sitä parem­pi ole perustel­luin­ta. Jos algo­rit­mia soveltaa koko pop­u­laa­tioon ja tulos on suurem­pi kuin alin ÄO, niin sovelta­mal­la sitä uudelleen jäl­jelle jääneeseen osapop­u­laa­tioon pitäisi sen nos­taa rajaa edelleen. Uskon tässä val­os­sa mieli­v­al­taan enem­män kuin (sopi­va sana).

  82. tcrown: Voisitko tarken­taa, mik­si ÄO 85 pako­lainen ei muut­tuisi saman­laisek­si kuin ÄO 85 suomalainen?

    Jätetään näi­den yksilöi­den erot sit­ten huomiotta. Pop­u­laa­tiois­sa on silti se ero, että pako­lai­sis­sa näitä ~85 ÄO:n kavere­i­ta on suh­teel­lis­es­ti enemmän.

    Puhe oli aidas­ta, ei aidanseipäistä.

    Muitakin ero­ja kuin älykkyys tietenkin löy­tyy, esim. yhteiskun­tahyveet. Altru­is­mi on toden­näköis­es­ti kehit­tynyt hand­i­cap­pina (omaa kelpoisu­ut­ta sig­naloidaan tekemäl­lä han­kalia ja vaar­al­lisia asioi­ta, esim. riikinkukon pyrstön kas­vat­ta­mi­nen), jos­sa sig­naloin­ti tapah­tuu tekemäl­lä uhrauk­sia oman yhteisön eteen. Yhteisö­jen jäsenet oli­vat ennen useim­miten suku­laisia, usein läheisiäkin suku­laisia, joten täl­lä hand­i­capil­la on lisäk­si myön­teinen ryh­mä­valin­nalli­nen vaiku­tus. Ryh­mä­val­in­ta itsessään­hän ei voi selit­tää altruismia.

    Van­hat sivistyskansat ovat eläneet kauem­min suuris­sa yhteisöis­sä, jois­sa kans­saih­miset ovat useim­miten paljon kaukaisem­paa sukua. Täl­lai­sis­sa olo­suhteis­sa sokea altru­is­mi on epäadap­ti­ivista. Sen sijaan tark­ka klaan­i­ti­etoisu­us ja ulkop­uolis­ten ketkut­ta­mi­nen on evo­lu­ti­ivis­es­ti kestävä strategia.

    Mut­ta tämä on vain teo­ri­aa. Mitä voimme omin silmin havai­ta, kun ver­taamme van­ho­ja ja nuo­ria kansakun­tia? Miten esim. jonot­ta­mi­nen onnistuu?

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu. Mis­sä logiikkasi
    Jos olet sitä mieltä, että aut­tamis­mah­dol­lisuuk­sil­lamme on ylära­ja, mik­si se, että otamme maa­han val­tion­talouden kannal­ta voit­toa tuot­tavia korkeasti koulutet­tu­ja pako­laisia tai siir­to­laisia, söisi tuo­ta kap­a­siteet­tia. Eikö se pikem­minkin nos­ta sitä?

    Puhut ilmeis­es­ti rahal­lis­es­ta kap­a­siteetista ottaa pako­laisia, eli siitä, että rahaa tuot­ta­vat pako­laiset loisi­vat taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia ottaa lisää mui­ta pako­laisia. Minä puhuin siitä, että kansakun­nan halul­la aut­taa ja sietää pako­laisia on rajansa. En siis opti­moin­ut val­tion­talouden euro­ja, vaan tutkailin sitä pako­lais­määrän tasoa, jol­la pako­laisille ale­taan lait­taa port­te­ja kiinni.

    Tyyp­il­lis­es­ti on niin, että rikas omil­laan toimeen tule­va pako­lainen ei kulu­ta “sietoka­p­a­siteet­tia” yhtä paljon kuin toime­ton pako­lainen. Mut­ta jonkin ver­ran tätä kap­a­siteet­tia syövät myös hyvin toimeen­tule­vat pako­laiset (ja vieraik­si koe­tut työperäiset maa­han­muut­ta­jatkin). Miljoona itsenäis­es­ti toimeen tule­vaa pako­laista olisi toden­näköis­es­ti enem­män kuin Suo­mi halu­aisi ottaa vas­taan (hekin siis syövät kap­a­siteet­tia, eivät tuo lisää). Puoli miljoon­aa toime­ton­ta pako­laista saat­taisi saa­da aikaan saman tasoisen kyllästymisvaikutuksen.

    RIkas pako­lainen vas­taa siis tässä esimerkissä kah­ta toime­ton­ta pako­laista. Rikkaan pako­laisen valikoin­ti ohi jonon estäisi pääsyn (= söisi maan sietoka­p­a­siteet­tia) puo­likkaal­ta toimet­toma­l­ta pako­laiselta. Inva­lidi­pako­lais­ten jonos­sa tulee siis mus­ta käsi vas­taan aiem­paa aiemmin.

  84. En olisi lainkaan var­ma siitä, että edes koulute­tu­im­man desi­ilin päästämi­nen Suomeen tuot­taisi pitkäl­läkään aikavälil­lä taloudel­lista nettohyötyä. 

    1. Lähtö­maas­sa suoritet­tu korkeak­oulu­tus ei useinkaan vas­taa sisäl­löltään ja vaa­timus­ta­soltaan suo­ma­laista tutk­in­toa. Korkeak­oulu­tus ei takaa työtä opin­toalal­ta. Suomes­sa monil­la koti­maisil­lakin korkeak­oulu­tuk­sil­la työl­listyy toden­näköisim­min kau­pan kassaksi. 

    2. Kieli­taidot­to­muus merk­it­see usein vuosien tai vuosikym­menten viivet­tä työl­listymisessä, sil­lä nimeno­maan aka­teemi­sis­sa ammateis­sa vaa­di­taan usein eri­no­maisen hyvää suomen kie­len taitoa. Aika usein myös ruotsin ja/tai englan­nin kie­len taito ovat työl­listymisen edellytyksenä.

  85. Myöskin väit­teet siitä, että 500 päivän ansiosi­don­naista käytet­täisi­in omakoti­talo­jen rak­en­tamiseen on absur­di ja osoit­taa esit­täjän­sä ole­van saman luokan pop­ulisti kuin Soini

    Asian järkevyy­den voi tode­ta kat­so­ma­l­la mon­tako työtön­tä on ja mon­tako omakoti­taloa rakennetaan

    Min­ul­la on pari poikaa yliopis­tossa ja näyt­tää ole­van yleinen tapa, eri­tyis­es­ti vas­tavalmis­tuneil­la, että ensin tehdään töitä,jotta päästään ansiosidonnaiselle.

    Ja kun sop­pari lop­puu niin uima­housut laukku­un ja
    Balille sur­faa­maan 1–3 kuukaudeksi

    Kolmes­sa kuukaudessa työkkäri ei ehdi reagoi­da mitenkään

  86. Ker­mankuor­in­ta on ihan ok. Mitä vähem­män se rasit­taa mak­savaa tahoa, sen parem­pi. Joku tutkimus juuri julisti, että mitä enem­män tulo­ja, sen oikeis­to­laisem­mak­si asenne muut­tuu ja näin ksi se on. Toisaal­ta ei kai se ole ihme, kun ne kes­ki- ja hyvä­tu­loiset tämänkin lystin kustantaa.

    Usein sana “suvak­ki” ja “viher­vas­sari” tun­tuu ole­van syn­onyy­mi toisilleen. Help­po se on maail­maa paran­nel­la, kun se ei juuri osu omaan lom­pakkoon korkei­den vero­jen muo­dos­sa. Tut­tu maail­man­hala­ja ystäväni joskus kysyi, että mis­sä menee min­un aut­tamisen raja ja sanoin itsekkäästi, että en ole valmis tin­kimään omas­ta elin­ta­sostani tip­paakaan yhdenkään ulko­maalaisen pako­laisen takia. Jotain sol­i­daarisu­ut­ta min­ul­la vielä riit­tää koti­maan omille vähäo­saisille mut­ta siinä se raja sit­ten menee.

    En oikein muutenkaan ymmär­rä tätä valkoisen miehen stig­maa joka saa mei­dät ruoski­maan itseämme ja kuvit­tele­maan, että kos­ka olemme syn­tyneet parem­paan elämään niin mei­dän kuu­luu aut­taa koko muu­ta maail­maa. Ei min­un rahoil­lani kiitos.

    PS. Olisi välil­lä mie­lenki­in­toista kar­toit­taa tääl­läkin tulo­jen suhdet­ta maail­man halailuun.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu. Mis­sä logiikkasi
    Jos olet sitä mieltä, että aut­tamis­mah­dol­lisuuk­sil­lamme on ylära­ja, mik­si se, että otamme maa­han val­tion­talouden kannal­ta voit­toa tuot­tavia korkeasti koulutet­tu­ja pako­laisia tai siir­to­laisia, söisi tuo­ta kap­a­siteet­tia. Eikö se pikem­minkin nos­ta sitä?

    Onko kiistämätön fak­ta, että val­tion­talous Suomes­sa para­nee, jos maa­hamme tuote­taan paljon korkeasti koulutet­tu­ja pako­laisia tai siirtolaisia? 

    Jos jokin työ­paik­ka on maas­samme tek­i­jää vail­la, voi sitä monas­ti hakea myös moni suo­ma­lainen uut­ta työtä kaipaa­va tai tarvit­se­va. Työl­listyvätkö ulko­maalaiset maas­samme mui­ta parem­min? Johtuuko kas­va­va työt­tömyys ulko­maalais­ten kas­vavas­ta määrästä? Nämä ovat tärkeitä kysymyk­siä, joi­hin uskoak­seni moni toivoo vastauksia.

    Mitä tapah­tu­isi miljoon­alle suo­ma­laiselle, esimerkik­si a) alara­jal­taan kaikkein heikko­lah­jaisim­mas­ta päästä, b) lah­jakku­us­jakau­man keskeltä, tai c) em. jakau­man yläpäästä, jos ole­tamme, että voisimme ottaa maa­hamme maail­mal­ta väkeä rajoituk­sit­ta töi­hin miljoo­nan ver­ran kaikkein fik­suim­mas­ta päästä? Epäilen, että tuos­ta saat­taa aiheutua hait­taa kaikille ryhmille.

    Moniko nyt vielä työelämässäkin sin­nit­televä, osaavakin suo­ma­lainen tipah­taisi tuon takia kilo­metrite­htaalle, jos kaikissa maamme organ­isaa­tiois­sa alet­taisi­in lisäk­si muutel­la siekailemat­ta organ­isaa­tio­rak­en­tei­ta ja raken­nel­la surut­ta, esimerkik­si Aal­lonkin tapaa nou­dat­taen uusia uraprofi­ile­ja (ks. T&T/17.6.2016/s.2–3), joi­hin asianomainen ei koke­muk­ses­taan, taidois­taan ja kehi­tyspo­ten­ti­aal­is­taan huoli­mat­ta jostain kum­man syys­tä ehkä enää sopisi, kun jäl­jel­lä ole­vat paikat asetet­taisi­in haku­un uudelleen? Vero­tu­lot tuos­ta tuskin kasvaisivat. 

    Rav­in­tolan kylmäkkö saat­taisi pää­tyä työt­tö­mak­si, jos hänen profi­ilin­sa ei enää olisikaan rav­in­tolan uuden profi­ilin edel­lyt­tämän piz­zan­pais­ta­jan taito­jen mukainen. Jos palk­ka on molem­mil­la sama, eivät vero­tu­lot muut­tuisi, mut­ta kylmäkön työt­tömyy­destä aiheu­tu­isi monia ongelmia, mm. lisäkus­tan­nuk­sia, kuten myös ulko­maalaisen (korkeasti koulute­tun) piz­zan­pais­ta­jan kie­lenopetuk­sen ja asum­isolo­jen järjestämisestä.

    Paranisiko tilanne olen­nais­es­ti, jos edel­lisen vai­h­toe­hdon sijaan miljoona suo­ma­laista, kaikkein fik­suim­mas­ta päästä, kor­vat­taisi­in maini­tu­il­la miljoon­al­la ulko­maisel­la, huip­pu­lah­jakkaal­la (miten tuo määriteltäisi­in?) maa­han­tuli­jal­la? Eikö peru­songel­ma, eli avoimien työ­paikko­jen niukku­us, silti säi­ly­isi, ja suo­ma­lais­ten osalta vain pahenisi? Tilas­tol­lis­es­tikin asial­la lie­nee suuri merk­i­tys, jos hak­i­joi­ta on yhtä työ­paikkaa kohden vain yksi suo­ma­lainen tai hänen lisäk­seen myös iso joukko ulkomaalaisia. 

    Jos val­in­ta tehtäisi­in yksi­no­maan esimerkik­si älykkyysosamäärän pis­telu­vun ykkösiä, kym­meniä tai sato­ja kuvaa­van numeron perus­teel­la, miten Osmokaan voisi muka perustel­la ole­van edullisem­paa ottaa tänne töi­hin joku sat­un­nainen ulko­maalainen, jol­la ko. luku on 120, jos val­it­se­mat­ta jäisi sil­loin suo­ma­lainen, jol­la luku on 119, ja jälkim­mäi­nen pää­ty­isi tuon takia kortistoon?

    Ulko­mail­ta löy­tynee seit­semän mil­jardin ihmisen joukos­ta suurel­la toden­näköisyy­del­lä aina joku, joka on fik­sumpi ja kul­loiseenkin työhön (kieli­taitoon liit­tyviä kysymyk­siä luku­unot­ta­mat­ta) soveli­aam­mak­si kuviteltavis­sa ole­va henkilö kuin fik­suinkaan suo­ma­lainen vain noin viiden miljoo­nan asukkaan joukos­ta. (Juha Miedon ja Wass­ber­gin van­han kul­tami­tal­i­jahdin lop­putu­los, sekun­nin sada­sosan ero 15 kilo­metrin olympiahi­ih­dos­sa, kirvelee mon­en mielessä vieläkin, mut­ta mon­elle suo­ma­laiselle on menetet­ty työ­paik­ka var­masti tavat­toman paljon merkit­tävämpi asia.)

    Eikö mei­dän Suomes­sa pitäisi työ­paikko­jen osalta ajaa ensisi­jais­es­ti lähin­nä kaikkien suo­ma­lais­ten ja koko maan etua? Peri­aat­teenamme voisi olla yksi kaikkien (suo­ma­lais­ten) ja lisäk­si kaik­ki yhden (suo­ma­laisen) puolesta!

    Jos näin ei ole, voisi joku ehkä ajatel­la, että mei­dän kai kan­nat­taisi vali­ta jopa kansane­dus­ta­jat ja min­is­ter­itkin maa­hamme kan­sain­välisen haun ja kil­pailu­tuk­sen perus­teel­la. (Jos laki ja kelpoisu­use­hdot tuon sal­li­si­vat!). Työ­markki­noil­lamme (muual­la) näin kai jo monin paikoin on silti jo paljolti tapah­tunut ja tapah­tuu edelleen. 

    Pitääkö kehi­tyk­sen tieltä rai­va­ta lop­utkin esteet, vai jonkun puhal­taa pil­li­in ja pysäyt­tää moinen, ulko­maalaisia ken­ties jo liiak­sikin suo­si­va, heitä suo­ras­taan kosiskel­e­va ‘teeren­peli’.

    Kaikkine, jo tehtyine ja ehkä vielä suun­nit­teil­lakin olevine leikkauksi­neen voi väärän­lainen poli­ti­ik­ka rapaut­taa ja vaaran­taa jopa maamme tule­vaisu­u­den, kuten Maail­man­pankin pääekon­o­mistikin asi­as­ta (mm. sanomale­htien mukaan) taan­noin varoitti. 

    Mon­en päätök­sen seu­rauk­set näkyvät välit­tömästi, toiset vas­ta viiveel­lä. Eniten olen ehkä huolis­sani viimek­si­maini­tu­ista, kos­ka niiden pahimpi­en vaiku­tusten kor­jaami­nen jälkikä­teen voi olla hidas ja kallis operaatio. 

    Työt­tömyys on maatamme ja sen kansalaisia riivaa­va vit­saus, joka on saata­va vähen­emään, nyt tai ei koskaan. Tässä on päät­täjil­lämme näytön paik­ka, jos­sa kyvyt ja osaami­nen punnitaan!

    1. Jos ole­tat, että asukaslu­vul­la ei ole mitään vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään, miten selität sen, että suuris­sa mais­sa on lukumääräis­es­ti enem­män työ­paikko­ja kuin pienissä.

  88. Catili­na: Väität siis, että sen oikea puoli muo­dostaakin nyt uuden jakau­man, jos­sa olet­taen SD=15 nyt sit­ten olisikin yhtä paljon 85–90 ja 90–105 materiaalia? 

    No koi­tan sel­ven­tää sitä miten näen tilanteen menevän.

    SD vas­taa siis yhden pykälän hyp­pyä tässä kuvassa:

    https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Standard_deviation_diagram.svg

    Ja yksi askel (kuvas­sa 1 sig­ma) on viisi­toista pistettä.

    Eli ote­taan nämä kak­si kak­si jakau­maa, joiden keskiar­vot vaik­ka 85 ja 100 ja leikataan molem­mat kohdas­ta 85. Ensim­mäis­es­tä leikkaan­tuu alin 50% ja tois­es­ta noin 15%.

    Iso yllä­tys ei ehkä ole se, että ensim­mäisen porukan keskiar­vo ei nouse yli sadan, kos­ka kun se heikoin 50% leikat­ti­in pois niin nyt 68% niiden porukas­ta seisookin 85–100 välil­lä (alun­perin siis oli vain 34.1%, mut­ta nyt jäl­jel­lä on enää se 50% joten 34.1/50 = 68%) ja sekin poruk­ka on enem­pi pain­ot­tunut sinne vasem­paan laitaan eli kohti arvoa 85, jos­sa suurin osa porukas­ta lymyilee.

    Uuden keskiar­von ja satasen väli­in siis pitää mah­tua 18% jäl­jelle jääneestä jengistä. Käytän­nössä siis noin neljännes (18/68) mikä siinä välis­sä 85–100 oleilee, eli tän porukan uusi IQ keskiar­vo olisi noin 96.

    Sen sijaan kos­ka sen toisen porukan keskiar­vo on jo valmi­ik­si yli sadan, ja kos­ka heikoin 15% leikat­ti­in pois se nousee hie­man. Paljonko?

    Täl­löin toisen ryh­män tyypeistä vain 40% on enää alle sadan (34.1/(50+34.1)), joten keskiar­vo nousee sen ver­ran että siihen satasen ja uuden keskiar­von väli­in mah­tuu 10% jäl­jel­lä olev­as­ta porukas­ta. Kos­ka välil­lä 100–115 seisoo nyt se 40% jengistä niin voi arvioi­da, että uusi keskiar­vo nousee jon­nekin 103–104 kieppeille.

    Yhteen­ve­t­ona: jos toises­sa porukas­sa 68% on alle sadan ja toises­sa 60% yli sadan, ja lisäk­si toinen jakau­ma on vino kuin Pisan torni — se yhä näkyy tilas­tol­lises­sa ana­ly­y­sis­sä heti. 

    Tai pitäisi näkyä. Jos ero­ja alun­perinkään on ollut.

  89. On tun­net­tu mut­ta surulli­nen ilmiö, että hyvä­tu­loiset kuvit­tel­e­vat ole­vansa parem­pia ihmisiä ja moraalis­es­ti ansait­se­vansa parem­man yhteiskun­nal­lisen ase­mansa. Näin on vaik­ka var­al­lisu­us olisi perittyä. 

    He eivät halua aut­taa köy­hiä kos­ka köy­hät ovat huono­ja ihmisiä, ja ansait­se­vat osansa. 

    Täl­lainen ajat­telu on vahin­gol­lista sekä yhteiskun­nal­la että ajat­teli­jalle itselleen. Tämä nähdään tässäkin ketjus­sa, jos­sa osa kom­men­toi­jista ihan vakavis­saan ilmeis­es­ti kan­nat­taa rotuop­pia ja eugeniikkaa.

  90. Tero Tolo­nen: No koi­tan sel­ven­tää sitä miten näen tilanteen menevän.

    Hieno seli­tys, mut­ta kun se ei liity tähän asi­aan, joka oli tämän nimeno­maisen lap­sipop­u­laa­tion havaituk­si väitet­ty keskimääräi­nen ÄO. Otos oli siis valikoitunut, joten se ei oll­lut mitenkään edus­ta­va. Tämä, ja vain tämä, on point­ti. Voidaan tietysti jatkaa speku­loimal­la mustien isien ole­mus­ta pitem­mällekin. Sodan­jälkeisessä Sak­sas­sa vai­hdet­ti­in sek­siä ruokaan, tupakkaan, penisil­li­ini­in yms. Parhaat edel­ly­tyk­set besorkkaamiseen on tietysti upseereil­la, joten kyse toden­näköis­es­ti ei ollut edes taval­li­sista mosureista laisinkaan, mut­ta tätä emme voi tietää.

    Lisäk­si toden­näköistä on myös se ilmiö, joka on pidem­mis­sä seu­ran­tatutkimuk­sis­sa havait­tu, tosin adop­tio­tutkimusten puolel­la: Ensim­mäiset vuodet men­nään tasois­sa tuonne alun toiselle kymmenelle. Sit­ten toiset, arvaa kum­mat, pysähtyvät, kun taas toiset, arvaa kum­mat, jatkavat.

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ole­tat, että asukaslu­vul­la ei ole mitään vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään, miten selität sen, että suuris­sa mais­sa on lukumääräis­es­ti enem­män työ­paikko­ja kuin pienissä.

    Suo­mi on pieni maa ja tääl­lä hoide­taan asi­at kai aika lail­la tehokkaam­min kuin mon­es­sa tätä isom­mas­sa maassa.

  92. Jysky: Suo­mi on pieni maa ja tääl­lä hoide­taan asi­at kai aika lail­la tehokkaam­min kuin mon­es­sa tätä isom­mas­sa maassa.

    Jos me ollaan niin tehokkai­ta, niin mihin ihmeeseen tarvi­taan kiky-sopimus­ta ja mik­si meil­lä menee taloudessa niin huonosti?

    Nämä peruste­lut, mik­si työvoimal­la ei ole mitään tekemistä työ­paikko­jen lukumäärän kanssa ovat ihan naurettavia.

  93. OlliS:
    Puhe oli aidas­ta, ei aidanseipäistä.

    No, en tiedä kuka keskustelun vei seipäisi­in, joten palataan alku­peräiseen, kovin yksinker­taiseen kysymykseeni:

    Minkälaisia lake­ja, ase­tuk­sia ja kir­joitet­tu­ja tai kir­joit­ta­mat­to­mia käytössään­töjä pitäisi luo­da sel­l­aista tun­nis­tet­tavaa ihmis­ryh­mää kohtaan, joka keskimäärin on mui­ta tyhmempi?

    Tois­taisek­si ain­oa esit­tämäsi poli­ti­ikkae­hdo­tus on, että näitä pitäisi aut­taa enem­män. (Menee taas aidan­seipäisi­in, mut­ta jos tum­mai­hoiset ovat tyh­mem­piä, niin voisitko perustel­la, miten ja mik­si suomen val­tion bud­jetista pitäisi tukea esim. Barack Oba­man lap­sien kehit­tymistä kun­ni­al­lisik­si kansalaisik­si?) On suo­ras­taan lapsel­lista kuvitel­la tai väit­tää, että tuo olisi näi­den “kyl­lä ne neeker­it on tyh­mem­piä, kat­tokaa vaik­ka tätä yhtä tutkimusta[1]” ‑tyyp­pi­en päämäärä. Ei noil­la ole mitään muu­ta päämäärää kuin rasis­mi mil­lä tahansa tekosyyl­lä. Tämän nimeno­maisen tekosyyn tekee hilpeäk­si se, että vähin­tään yhtä uskot­taval­la tutkimuk­sel­la on osoitet­tu, että rasis­tit itse ovat mui­ta tyhmempiä. 

    [1]joka sivuhuomiona ei muis­taak­seni ole peer-to-peer julka­istu ja käyt­tää kehi­tys­vam­mais­ten hoitoko­tia läh­teenään yhdelle kansakunnalle.

  94. Ei Suomes­sa olisi kai­vok­sia ja niiden työpaikkojakaan,jos ei olisi malmia.

    Työvoimankin voisi tuo­da muual­ta, esim orjia Afrikas­ta, kuten USAs­sa tehtiin

    Mut­ta Suomes­ta löy­tyy työvoimaa ja muut­to­halukas­takin, Helsingistäkin muute­taan Kittilään

  95. >Työ­markki­noil­la nämä posi­ti­ivis­es­ti valikoituneet >maa­han­muut­ta­jat kil­pail­e­vat samoista työ­paikoista >vähän koulutet­tu­jen suo­ma­lais­ten kanssa. Niin­pä he ovat >usein parem­paa työvoimaa. Tätä työ­nan­ta­jat eivät ole >oikein oival­ta­ne­et – vielä. Huonos­ti koulute­tu­ille >kan­ta­suo­ma-laisille tilanne muo­dostaa pienen uhan >lyhyel­lä, vaan ei pitkäl­lä aikavälillä.

    Aina välil­lä kuulee toitotet­ta­van suure­na elämän­vi­isaut­e­na että Carpe Diem — Elä het­kessä. Nyky­isin usein muo­dos­sa että älä elä sitku-elämää. 

    Mitä pitäisi sanoa noille “huonos­ti koulute­tu­ille kantasuomalaisille” ?

  96. Pääsin vas­ta sairaalas­ta, sain ulko­maan matkalla pöpön ja sitä tapet­ti­in viikkp.

    Yllät­tävän mon­ta kansal­lisu­ut­ta oli min­ua hoita­mas­sa: Espan­jalainen, intialainen, viro­lainen , somali

    Sama koke­mus oli vähän aikaisem­min Silmäpo­lil­la: Min­ua ehti hoitaa afgan­istani­lainen ja syyr­i­alainen lääkäri, afgaani oli nainen

    Enpä huo­man­nut ero­ja tuot­tavu­udessa tai ammat­ti­tai­dos­sa ‚hajon­ta yksilöi­den välil­lä on suurem­pi kuin kansal­lisuuk­sien välillä

    Suurin ongel­ma alkeel­li­sista oloista tulevil­la on tot­tumi­nen teol­liseen työympäristöön.
    Sama ongel­ma oli Suomes­sakin pohjois-Lapis­sa. Per­in­teiset tavat olivat/ovat arvos­saan ja niin­pä joku riekon pyyn­ti, hir­ven salamet­sästys, siian kutu tyh­jen­si konttorin

    Aikoinaan kun Ter­en­t­j­eff oli Sal­com­bin tj Kemi­järvel­lä niin hän taivasteli joka kerta,kuinka poruk­ka saat­taa kado­ta lin­jal­ta soille,järville ja met­sään. Neu­vo oli, että tuotan­to pitää ryt­mit­tää paikallis­ten tapaka­len­te­rien mukaan.

  97. puoluee­ton: 2. Kieli­taidot­to­muus merk­it­see usein vuosien tai vuosikym­menten viivet­tä työl­listymisessä, sil­lä nimeno­maan aka­teemi­sis­sa ammateis­sa vaa­di­taan usein eri­no­maisen hyvää suomen kie­len taitoa. Aika usein myös ruotsin ja/tai englan­nin kie­len taito ovat työl­listymisen edellytyksenä.

    Viit­taat julkisen puolen kieli­taito­vaa­timuk­si­in. Kan­nataa kuitenkin huo­ma­ta, että yksi­tyi­nen puo­likin on ole­mas­sa ja siel­lä nimeno­maan aka­teemi­sis­sa ammateis­sa toimi­vat eivät suomenkieltä tarvitse, sil­lä kol­le­gat osaa­vat jotain maailmankieltä.

  98. Pet­teri: Kun kat­soo, mil­laiset ihmiset ovat selkeässä vaaras­sa syr­jäy­tyä tule­vaisu­u­den työelämästä, niitä ovat henkilöt, jot­ka eivät ole sosi­aalis­es­ti miel­lyt­täviä ja joil­la ei ole korkealaa­tu­ista motorista osaamista tai erit­täin hyviä älyn­lahjo­ja. Tuo­hon joukkoon mah­tuu yllät­tävän paljon ihmisiä.

    Onnek­si tilanne ei ole noin paha. Robot­ti tuskin vuosikym­meni­in pystyy kan­nat­tavasti kor­jaa­maan vuo­ta­van katon tai vai­h­ta­maan OK-talon ulko­lau­doituk­sen. Jopa uuden sohvan kiikut­ta­mi­nen paikoilleen kol­mannnen ker­roksen asun­toon lie­nee haas­ta­va tehtävä.

  99. Sylt­ty: Jos me ollaan niin tehokkai­ta, niin mihin ihmeeseen tarvi­taan kiky-sopimus­ta ja mik­si meil­lä menee taloudessa niin huonosti?

    Nämä peruste­lut, mik­si työvoimal­la ei ole mitään tekemistä työ­paikko­jen lukumäärän kanssa ovat ihan naurettavia.

    Kil­pailukyvyssä on mon­ta osatek­i­jää. Pitää olla riit­tävän hyvä, hinnal­taan kil­pailukykyi­nen tuote tai palvelu. Se ei silti riitä. Pitää olla houkut­tel­e­va palvelu tai tuote. Sen markki­noille saat­ta­mi­nen ja halu­tuk­si tekem­i­nen ovat TAITOJA. 

    Jos tääl­lä joku (Laila?) kuvit­telee, että parhait­en mak­savia asi­akkai­ta houkut­tel­e­vat lan­gan­lai­hat, kalpean aneemiset haa­mut, taitaa asianomainen olla uskoak­seni kyl­lä pahasti väärässä. Sel­l­ais­ten käyt­tö, esim. paljon vetävämpi­en “pin up”-säihkysäärien sijaan, voi tyh­jen­tää maamme viimeisetkin tehdashallit.

    Kuka luulee, että joku luu­vi­u­lun kaltainen malli, jol­ta voi odot­taa korkein­taan het­kel­lä seu­raavak­si pää­sevän vaikka­pa Munck­’in “huu­to”, saa aikaan kun­nol­lista liike­vai­h­toa, kuin korkein­taan taide­hal­lis­sa tai ‑gal­le­ri­as­sa.

    Van­hem­mat konkar­it sen sijaan tietävät, että esimerkik­si jo mieleen tart­tu­va ral­li tai hyvä main­oslause, sen tekevät. Näin “Amar­it sen tekevät” sen, mm. Liemolan ja Jör­gens­enin “Amar-twist”-sinkun ohel­la, myös tekivät. Pitää osa rak­en­taa hyvä kokon­aisu­us, joka myy ja saa kaup­po­ja aikaan!

    Yksi hyvä ideanikkari työ­paikalla voi saa­da aikaan enem­män tulosta kuin kymme­nen tai sata pihal­la. Tätä ei tai­da vain ymmärtää mon­enkaan suo­ma­laisen organ­isaa­tion nykyjo­hto, joka ei osaa kai muu­ta kuin irti­sanoa, jos sitäkään …

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ole­tat, että asukaslu­vul­la ei ole mitään vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään, miten selität sen, että suuris­sa mais­sa on lukumääräis­es­ti enem­män työ­paikko­ja kuin pienissä.

    Enpä tien­nyt, että Soin­in­vaarakin halu­aa tuo­da jul­ki täy­del­lisen ymmärtämät­tömyyten­sä Juhana Var­ti­aisen tavoin. Luon­nol­lis­es­ti asukaslu­vul­la on tekemistä työ­paikko­jen määrän kanssa.

    Työ­paikko­jen määrä ei kuitenkaan ole kiin­nos­ta­va suure, mut­ta on työt­tömyysaste. Ker­rotko vielä, mitä tekemistä maan asukaslu­vul­la on työt­tömyysas­teen kanssa? Vas­taan puolestasi: ei yhtään mitään.

    Jatkokysymys: ote­taan maa A, jos­sa työt­tömyysaste on x ja maa B, jos­sa työt­tömyysaste on y siten, että x on pienem­pi kuin y johtuen maid­en koulu­tus­ta­son eroista — muuten maat ovat täysin saman­laisia. Maas­ta B muut­taa maa­han A paljon ihmisiä. Mitä maan A työt­tömyysas­teelle luul­tavasti tapahtuu?

    1. R.V
      Näyt ole­van Var­ti­aisen lin­joil­la. Jos työl­lisyysaste pysyy ennal­laa, kun suuri määrä työikäisiä muut­taa maa­han, ela­tus­suhde para­nee, kos­ka työl­lisiä on enem­män suh­teessa ei-työl­lisi­in, eläkeläisi­in ja lapsiin.

  101. Tapio: Viit­taat julkisen puolen kieli­taito­vaa­timuk­si­in. Kan­nataa kuitenkin huo­ma­ta, että yksi­tyi­nen puo­likin on ole­mas­sa ja siel­lä nimeno­maan aka­teemi­sis­sa ammateis­sa toimi­vat eivät suomenkieltä tarvitse, sil­lä kol­le­gat osaa­vat jotain maailmankieltä.

    Mitä maail­mankieliä Lähi-idän korkeak­oulute­tut tur­va­paikan­hak­i­jat yleen­sä osaa­vat riit­tävän hyvin? Pelkäl­lä tyy­dyt­täväl­lä tai edes hyväl­lä englannilla/ranskalla/arabialla ei yleen­sä valitet­tavasti työl­listy yksi­tyisellekään sek­to­rille. Myös yksi­tyi­nen sek­tori edel­lyt­tää kovin usein suomen kie­len hyvää taitoa. Ehkäpä täy­del­lisel­lä englan­nin kie­len taidol­la ja brit­tiylip­is­tossa han­ki­t­ul­la kaup­pati­etei­den korkeak­oulu­tutkin­nol­la voisi olla työ­markki­nakysyn­tää. Sel­l­aisia työ­paikko­ja ei kuitenkaan ole tuhan­sit­tain auki.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ole­tat, että asukaslu­vul­la ei ole mitään vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään, miten selität sen, että suuris­sa mais­sa on lukumääräis­es­ti enem­män työ­paikko­ja kuin pienissä.

    Työvoimaa voidaan liikutel­la, ei se ole paikkaan sidottua

    Mais­sa, jois­sa on paljon asukkai­ta ja paljon työl­lisiä on myös moninker­tainen määrä ostovoimaa

    Mut­ta jos ostovoima on heikko niin työl­lisyysaste on alhainen. Työl­lisyysaste vai­htelee voimakkaasti maail­mas­sa , alim­mat 40% tienoilla,korkeimmat 80% luokkaa

  103. Jysky: Jos näin ei ole, voisi joku ehkä ajatel­la, että mei­dän kai kan­nat­taisi vali­ta jopa kansane­dus­ta­jat ja min­is­ter­itkin maa­hamme kan­sain­välisen haun ja kil­pailu­tuk­sen perus­teel­la. (Jos laki ja kelpoisu­use­hdot tuon sallisivat!). 

    Union­in par­la­men­tis­sa näin taitaa jo olla, ja sieltä lakimme paljolti tulevat. 🙂

  104. Ville: Tämän voisi ajatel­la johta­van siihen, että markki­nat etsivät uuden tas­apain­on, jos­sa hal­patyöl­lä tuotet­tu­jen hyödykkei­den hin­nat joko nou­se­vat tai näi­den hyödykkei­den tuotan­to lop­puu ja ale­taan tuot­taa jotain toisia hyödykkeitä, joiden tuot­ta­mi­nen on kan­nat­tavam­paa, eli jot­ka ovat kalli­impia. Lop­pu­jen lopuk­si siis hin­nat nou­se­vat, ja min­imi­palkkaa pitäisi taas nostaa…

    Kali­for­nia on yksi maail­man suurim­mista talous­mahdeista (ja tietyssä mielessä jopa merkit­tävin), mut­ta ei senkään poli­ti­ik­ka koko maail­maa heilut­tele. Esim. Mek­sikos­sa hin­nat tuskin nousi­si­vat kovin paljon, joten maat­aloustyön teet­tämi­nen siel­lä muut­tuisi kannattavammaksi.

    En mene puhu­maan min­imi­palk­ka-aloit­teen tek­i­jöi­den puoles­ta, mut­ta luulen tässä ole­van juuri kyse Kali­forn­ian niukan maa-alan ja vähäis­ten vesi­varo­jen suo­jelus­ta isoa maat­alous­bisnestä ja väestönkasvua vas­taan. Aika har­va Suomes­sa tun­tuu tietävän, minkälainen muu­tos eteläisessä Kali­for­ni­as­sa on tapah­tunut 60-luvul­ta lähtien.

    Maat­alous­tuot­tei­den ost­a­mi­nen Mek­sikos­ta on muutenkin taloudel­lis­es­ti järkevämpi ratkaisu, mut­ta USA:n sosi­aali- ja maat­aloustuet vääristävät tilan­net­ta. USA:n maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa vedo­taan tois­tu­vasti työn­tek­i­jöi­den puut­teessa “pel­lol­la mätänevi­in kaal­in­päi­hin”, aivan kuin kaalipel­loil­la olisi jokin ihmeelli­nen ole­mas­saolon oikeus. Ja tuot­ta­jil­la oikeus saa­da joka vuosi lisää tuor­e­i­ta työntekijöitä.

    Suomes­sakin voi perustel­la yhtä sun toista erikoisu­ut­ta työolois­sa ja ‑ehdois­sa, syys­tä että mustikat mätänevät met­sässä. Var­maan itse kukin osaisi pistää pystyyn jonkin­laista liike­toim­intaa, jos saisi tuo­da maa­han kiitol­lista työvoimaa maail­man kur­jim­mista paikoista ja mak­saa palkkaa lähtö­maid­en tason mukaan. Mut­ta olisiko se Suomelle hyväksi?

  105. puoluee­ton: Pelkäl­lä tyy­dyt­täväl­lä tai edes hyväl­lä englannilla/ranskalla/arabialla ei yleen­sä valitet­tavasti työl­listy yksi­tyisellekään sektorille.

    Kyl­lä työl­listyy, jos osaa tyy­dyt­tävästi englan­tia ja on riit­tävän pätevä. Eri­tyisen pätevät osaa­vat englan­tia yleen­sä eri­tyisen hyvin. Pelkän ran­skan tai ara­bi­an osaa­jil­la on suurem­pia vaikeuksia.

  106. Liian van­ha: Ei Suomes­sa olisi kai­vok­sia ja niiden työpaikkojakaan,jos ei olisi malmia. 

    Tal­vi­vaara tulee ihan ensim­mäisenä mieleen. Kaivos ilman malmia. Työ­paikko­jakin oli jonkun aikaa.

  107. Luin kesän vuok­si vas­ta nyt tämän kam­mot­ta­van keskustelun. Ihmisiä, jot­ka usko­vat rotuoppei­hin, ja älykkyys­testei­hin. Olet­teko koskaan kokeilleet — teste­jä voi opetel­la tekemään parem­min ja tulos riip­puu pitkälti siitä, kuin­ka pitkään koulus­sa on vietet­ty vuosia, ei tois­in­päin. Yt. ÄO 140

  108. Osmo Soin­in­vaara:
    R.V
    Näyt ole­van Var­ti­aisen lin­joil­la. Jos työl­lisyysaste pysyy ennal­laa, kun suuri määrä työikäisiä muut­taa maa­han, ela­tus­suhde para­nee, kos­ka työl­lisiä on enem­män suh­teessa ei-työl­lisi­in, eläkeläisi­in ja lapsiin.

    jos kan­natat tuo­ta, niin vihreät kan­nat­ta­vat väestönkasvua ja talouskasvua ympäristön kustannuksella?

    “Nykyiselle Vihreälle Liitolle elolli­nen luon­to ja ympäristö sen laa­jen­nuksi­neen on reunade­talji, hymähdet­ty ’yksi asia’ … Tärkeimpiä ovat sukupuolisen vähem­mistö­jen prob­leemat, maa­han­muut­ta­jien tuki, sosi­aali­avun laa­jen­t­a­mi­nen kansalaisille, saivartelu huumekysymyk­sis­sä, äänestys­menet­te­lyt ja lop­u­ton muiden nip­pelia­sioiden kir­jo, joista kehdataan paasa­ta vakaval­la naa­mal­la. Maail­man­lop­pu hoitunee siinä ohella”

  109. Oliko toisen avaus­puheen­vuoron pitäjä ingres­sis­sä mainit­tu Malai Sahilim, puheessa mainit­tu Malalai Sahim vaiko kuitenkin Kul­taran­takekustelu­jen osal­lis­tu­jal­is­tas­sa mainit­tu lääkäri Malalai Rahim?

  110. Krtek: Olet­teko koskaan kokeilleet – teste­jä voi opetel­la tekemään parem­min ja tulos riip­puu pitkälti siitä, kuin­ka pitkään koulus­sa on vietet­ty vuosia, ei toisinpäin. 

    Kyl­lä. Ihmisen älykkyys on tieto­jenkäsit­te­lyn val­os­sa opit­tu ja har­joitet­tu suure. Se johtuu siitä, että aiv­ot ovat neu­roverkko — ne oppi­vat melkein mitä tahansa, kun niitä aikansa harjoittaa.

    Neu­roverkko­ja har­joitet­taes­sa olen­naista on har­joituk­sen monipuolisu­us sekä palaut­teen laatu. Vaik­ka har­joit­telua olisi kuin­ka paljon, mut­ta aiv­ot eivät saa oikean­laista palautet­ta, esimerkik­si pikku­lap­si ei saa van­hem­mil­ta oikean­laista ohjaus­ta tai palautet­ta — aiv­ot eivät pääse kehit­tymään. Samoin siihen vaikut­taa suku­laiset, ystävät, opet­ta­jat, kir­jat joi­ta lukee, pelit joi­ta ihmi­nen pelaa jne.

    Oma näke­myk­seni siis on, että ihmis­ten välil­lä ei ole tieto­jenkäsit­te­lyn val­os­sa havait­tavaa eroa älykkyy­dessä — kyse on vain siitä miten neu­roverkkoa on har­joitet­tu. Ja luon­nol­lis­es­ti tämä on myös periy­tyvät, kult­tuurilli­nen omi­naisu­us, kos­ka tavat siir­tyvät van­hem­mil­ta lapsille.

    Kuu­luisa esimerk­ki neu­roverkko­jen opet­tamis­es­ta on Lás­zló Pol­gár, jon­ka kaik­ki kolme tytärtä oli­vat aikansa parhai­ta shak­in­pelaa­jia — kyse oli kas­vatuk­sel­lis­es­ta testistä.

    Vahvin sis­aruk­sista, Judith, saavut­ti shakissa ELO luvun 2735, mikä on korkeampi kuin vaikka­pa kenenkään suo­ma­laisen miespelaa­jan koskaan saavut­ta­man ELO ‑arvo. Judith saavut­ti suurmes­tarin arvon 15-vuo­ti­aana, mikä oli sen het­ki­nen maail­ma­nen­nä­tys. Muiden sis­arusten FIDE ‑arvot oli­vat 2577 ja 2505

    Ruotsin paras shak­in­pelaa­ja on täl­lä het­kel­lä Grandelius arvol­la 2643 ja Suomen paras Nyback arvol­la 2580.

    Pol­gar­in sis­arusten isän aja­tus oli yksinker­tainen: “A genius is not born but is edu­cat­ed and trained….When a child is born healthy, it is a poten­tial genius.”

    https://en.wikipedia.org/wiki/L%C3%A1szl%C3%B3_Polg%C3%A1r

    1. Mietin, pitäisikö min­un sanoa mitään tästä lah­jakku­u­den periy­tymis­es­tä, mut­ta sanon kuitenkin.
      1) Keskustelua sävyt­tää paljolti, se, että ihmisil­lä on taipumus uskoa, että asi­at ovat niin kuin he toivo­vat niiden olevan.
      2) Havain­not sopi­vat hyvin malli­in, jos­sa älykkyy­den mak­si­mi on perin­nölli­nen ja se, kuin­ka lähelle tuo­ta mak­simia pääsee, riip­puu ympäristöstä, sairauk­sista, tap­atur­mista, koulu­tuk­ses­ta ja har­joit­telus­ta. Hyvin alhaiset älykkyys­ta­sot eivät voi olla perin­nöl­lisiä vähän samas­ta syytä kuin lapset­to­muuskaan ei voi olla perin­nöl­listä. Ihmis­pop­u­laa­tiot ovat käyneet läpi hyvin rankan karsin­nan vuosi­tuhan­sien kulues­sa, jol­loin perin­nölli­nen lah­jat­to­muus on karsiutunut.
      3) Älykkyys­testi mit­taa­vat hyvin omi­naisu­ut­ta, jol­la on suuri vaiku­tus men­estymiseen teol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Lah­jakku­u­den suun­tau­tu­mi­nen tähän suun­taan on har­joit­telun tulos. Samal­la lah­jakku­us muis­sa asiois­sa on jäänyt vähem­mälle — ehkä kos­ka sille ei ole enää käyttöä.
      4) On syytä uskoa, että älykkyys­testin mit­taa­man lah­jakku­u­den tärkeys väistyy muiden omi­naisuuk­sien myötä jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa kom­mu­nikaa­tio- ja yhteistyö­taidot korostuvat.
      5) Vaikut­taa yhä enem­män siltä, että kohdas­sa 2) mainit­tu perin­nölli­nen mak­si­mi ei sekään ole mak­si­mi, vaan innokkaal­la har­joit­telul­la sekin voidaan ylit­tää — joillekin se vain on helpom­paa kuin toisille.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ole­tat, että asukaslu­vul­la ei ole mitään vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään, miten selität sen, että suuris­sa mais­sa on lukumääräis­es­ti enem­män työ­paikko­ja kuin pienissä.

    Asukasluku kas­vaa, jos työ­paikko­ja ja tule­vaisu­u­den­näkymiä (hyviä sel­l­aisia) on tar­jol­la. Tois­in­päin tuo ei toi­mi (ainakaan yhtä hyvin) nyky­maail­mas­sa, tai ainakaan Suomessa.

    Kat­so Afrikkaa, esim. Nige­ri­aa, joka on väkirikas, mut­ta jos­ta huo­mat­ta­vat määrät ihmisiä on alka­nut kara­ta pois. Jotain vaiku­tus­ta voi väen­paljoudel­la olla, mut­ta eivät käsit­tääk­seni maa­han­muut­ta­jat juuri uusia työ­paikko­ja sen­tään repuis­sansa tänne, jo valmi­ina odot­tavaan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taan mukanansa tuo. 

    Tämä kotomaamme ei ole mikään Vil­li Län­si, jonne top­paroik­ka voi rak­en­taa rataa neit­seel­liseen maa­han ja jonne rahamiehet voivat perus­taa sen var­relle uusia kaupunke­ja, kaup­poi­neen, kirkkoi­neen, kouluineen, par­turei­neen, tallei­neen sekä salu­unoi­neen. Meil­lä on nuo kaik­ki jo ole­mas­sa, eikä renke­jä tai muu­ta, varsinkaan kileitaido­ton­ta ja koulut­tam­a­ton­ta työvoimaa kai enää juuri tääl­lä tarvi­ta, kun jopa parhaat fir­mat ja vieläpä yliopis­totkin ovat joutuneet vähen­tämään väkeä.

  112. Euroopalle ja sen asukkaille kalli­ik­si käyvä “brex­it” oli ratkai­se­val­la taval­la seu­raus­ta Bri­tann­ian epäon­nis­tuneeek­si koe­tus­ta maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Moni eroamisen puoles­ta äänestänyt äänesti nimeno­maan ase­maansa hor­jut­tanut­ta maa­han­muut­toa vas­taan, vaik­ka nimeno­maan Iso-Bri­tann­ian voisi kuvitel­la onnis­tu­van net­to­hyö­tymään maa­han­muut­ta­jista. Jos kan­taväestön enem­mistö tai suuri osa kan­taväestöä kokee häviävänsä/reaalisesti häviää har­joite­tus­sa maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa, niin ei siinä eli­itin vaku­ut­te­lut maa­han­muu­ton tai EU:n hyödyl­lisyy­destä (voit­ta­jille) paljoa paina. Tulos oli 52–48 brexitille.

    Usein maa­han­muut­toa perustel­laan harhaan­jo­htavasti ikärak­en­teen parane­misel­la, jol­loin puhutaan väestöl­lisen huolto­suh­teen parane­mis­es­ta, vaik­ka maa­han muut­taisi esimerkik­si miljoona työikäistä iki­työtön­tä (kär­jistys). Väestöl­lisen huolto­suhde ei ole sama asia kuin taloudelli­nen huolto­suhde eli ela­tus­suhde. Tasalaa­tuisen väestöpo­h­jan ideaalis­sa se voisi olla toimi­va yksinker­tais­tus. Mikäli maa­han­muut­tavien työikäis­ten työl­lisyysaste ja tuot­tavu­us on heikom­pi kuin kan­taväestön koko ikä­jakau­man, niin se paran­taa väestöl­listä huolto­suhdet­ta — jos huolto­suh­teesta voidaan siinä kon­tek­stis­sa enää puhua -, mut­ta samal­la taloudelli­nen huolto­suhde heikke­nee. Onko Suomes­sa ryh­miä, joiden työikäis­ten työl­lisyysaste ja (tuot­tavu­us) on heikom­pi kuin koko Suomen väestön? Työikäi­sistäkin ihmi­sistä koos­t­u­van maa­han­muu­ton vaiku­tus yhteiskun­nan talouteen voi olla mii­nus­merkki­nen. Valikoi­va maa­han­muut­to saat­taa kään­tää tilanteen plus­merkkisek­si siltä osin.

  113. Tero Tolo­nen: Kyl­lä. Ihmisen älykkyys on tieto­jenkäsit­te­lyn val­os­sa opit­tu ja har­joitet­tu suure. Se johtuu siitä, että aiv­ot ovat neu­roverkko – ne oppi­vat melkein mitä tahansa, kun niitä aikansa harjoittaa.


    Oma näke­myk­seni siis on, että ihmis­ten välil­lä ei ole tieto­jenkäsit­te­lyn val­os­sa havait­tavaa eroa älykkyy­dessä – kyse on vain siitä miten neu­roverkkoa on har­joitet­tu. Ja luon­nol­lis­es­ti tämä on myös periy­tyvät, kult­tuurilli­nen omi­naisu­us, kos­ka tavat siir­tyvät van­hem­mil­ta lapsille.

    Kuu­luisa esimerk­ki neu­roverkko­jen opet­tamis­es­ta on Lás­zló Pol­gár, jon­ka kaik­ki kolme tytärtä oli­vat aikansa parhai­ta shak­in­pelaa­jia – kyse oli kas­vatuk­sel­lis­es­ta testistä.

    Ajat­te­len näin:
    Pol­gárin sis­aruk­set oli­vat per­i­neet geneet­tis­es­ti poikkeuk­sel­lisen älykkäiltä van­hem­mil­taan shakin men­estyk­sekkäälle oppimiselle otol­liset geen­it. Se oli sis­arusten men­estyk­sen perus­ta ja vält­tämätön perusedel­ly­tys. Isän erit­täin pätevä koulu­tus ja pitkäjän­teisyys suun­ta­si­vat superä­lykkäät lapset men­estymään juuri shakissa. 

    Tab­u­la rasa ‑teo­ri­an mukaan jokainen lap­si oppii mitä vain oike­as­sa ohjauk­ses­sa. Minus­ta tuskin olisi tul­lut edes shakin piir­imes­taria Pol­gárin ohjauk­ses­sa ja adop­tios­sa. Olen siitä aika varma.

  114. Osmo Soin­in­vaara: Havain­not sopi­vat hyvin malli­in, jos­sa älykkyy­den mak­si­mi on perin­nölli­nen ja se, kuin­ka lähelle tuo­ta mak­simia pääsee, riip­puu ympäristöstä, sairauk­sista, tap­atur­mista, koulu­tuk­ses­ta ja harjoittelusta.

    Jos nyt lisään vielä yhden asian — ihmi­saiv­ot ovat siitä eri­lainen neu­roverkko, että se pystyy myös opet­ta­maan itse itseään. Tietokoneil­ta tämä omi­naisu­us useim­miten puut­tuu. Googlen Go ‑tekoä­ly kai osasi opet­taa itseään ja se voit­tikin ihmisen. Shakkimes­tari Fis­ch­er kuvit­teli lapse­na shakki­lau­dan kat­toon ja pelasi itseään vas­taan shakkia.

    Yksi seu­raus­ta tästä on, että per­soon­al­lisu­us vaikut­taa väistämät­tä tuo­hon mitat­tavaan älykkyy­teen — se antaa ikäänkuin suun­nan mihin aiv­ot lähtevät “kas­va­maan”

    Tääl­lä on aiheesta kirjoitus:

    http://blogs.scientificamerican.com/beautiful-minds/how-does-iq-relate-to-personality/

    Giv­en this data, where does IQ fit into the per­son­al­i­ty puz­zle? While this is just a sin­gle dataset, it is con­sis­tent with oth­er stud­ies sug­gest­ing that the most rel­e­vant per­son­al­i­ty domain is open­ness to expe­ri­ence, par­tic­u­lar­ly the dimen­sions that reflect the abil­i­ty and dri­ve for con­scious explo­ration of inner men­tal experience. 

    Kun ihmi­nen kohtaa jonkun haas­teen, aiv­ot ovat aluk­si vähän kuin “tab­u­la rasa” — per­soon­al­lisu­us on ensim­mäi­nen asia mikä määrit­tää mihin suun­taan ensim­mäi­nen askel ote­taan ja sitä kaut­ta alkaa aivo­jen neu­roverkon har­joit­ta­mi­nen. Ne ovat ikäänkuin sisäsyn­ty­isiä para­me­tre­ja, jot­ka anta­vat ensim­mäisen intu­iti­ivisen vas­teen sil­loin kun joku asia on tuntematon.

    Ilmeis­es­ti ei olla var­mo­ja siitä, mis­sä määrin per­soon­al­lisu­us on geneet­tistä ja mis­sä määrin ympäristön aiheut­ta­maa. Mut­ta on selvää, että kun ihmi­nen kohtaa uusi asioi­ta, nuo per­soon­al­lisu­u­den aiheut­ta­mat päätök­set kumu­loitu­vat — ja lop­ul­ta johta­vat hyvin eri­laisi­in lopputuloksiin.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on paljon rav­in­toloi­ta, jois­sa asi­akkaal­ta vaa­di­taan englan­nin kie­len taitoa. 

    Ja se on suh­teel­lisen vittumaista.

    Ei ole kohtu­u­ton­ta, että asi­akas voisi asioi­da viral­lisel­la koti­maisel­la (tai edes sil­lä alueen enem­mistöko­ti­maisel­la). Etenkin jos halu­aa esit­tää jotain ylimääräisiä toivei­ta tilauk­ses­taan, vier­aan kie­len käyt­tämi­nen voi olla varsin haastavaa.

    Kyse ei kuitenkaan ole asi­akkaan kieli­tai­dos­ta tai sen puut­teesta. Ulko­mail­la ollessa asian laidan ymmärtää ja se kuu­luu asi­aan. Koti­maas­ta ei kuitenkaan voi enää pala­ta koti­in, jos­sa omaa kieltä ymmär­retään. Oman kie­len hidaskaan näivet­tymi­nen ei pitäisi olla mikään olankohautus.

    1. Helsingis­sä on liki tuhat rav­in­to­laa. Suille, joka ei ole lukenut perusk­oulus­sa englan­tia, löy­tyy riit­tävästi valin­nan­varaa. Kenenkään ei ole pakko men­nä etniseen ravintolaan.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on liki tuhat rav­in­to­laa. Suille, joka ei ole lukenut perusk­oulus­sa englan­tia, löy­tyy riit­tävästi valin­nan­varaa. Kenenkään ei ole pakko men­nä etniseen ravintolaan.

    Ilmeis­es­ti olet myös sitä mieltä, että vaikka­pa liikun­tavam­mais­ten ei tarvitse päästä kaikki­in rav­in­toloi­hin esim. tietyn fyy­sisen esteen vuok­si? Eihän hei­dän ole pakko päästä juuri tiet­tyyn rav­in­to­laan kun valin­nan­varaa var­masti on.

    1. Liikun­tavam­maiset eivät pääse kaikki­in rav­in­toloi­hin, mut­ta se on kyl­lä vähän eri asia kuin se, että perusk­oulun käynyt ihmi­nen kieltäy­tyy osaa­mas­ta englantia.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Mietin, pitäisikö min­un sanoa mitään tästä lah­jakku­u­den periy­tymis­es­tä, mut­ta sanon kuitenkin.
    1) Keskustelua sävyt­tää paljolti, se, että ihmisil­lä on taipumus uskoa, että asi­at ovat niin kuin he toivo­vat niiden olevan.
    2) Havain­not sopi­vat hyvin malli­in, jos­sa älykkyy­den mak­si­mi on perin­nölli­nen ja se, kuin­ka lähelle tuo­ta mak­simia pääsee, riip­puu ympäristöstä, sairauk­sista, tap­atur­mista, koulu­tuk­ses­ta ja har­joit­telus­ta. Hyvin alhaiset älykkyys­ta­sot eivät voi olla perin­nöl­lisiä vähän samas­ta syytä kuin lapset­to­muuskaan ei voi olla perin­nöl­listä. Ihmis­pop­u­laa­tiot ovat käyneet läpi hyvin rankan karsin­nan vuosi­tuhan­sien kulues­sa, jol­loin perin­nölli­nen lah­jat­to­muus on karsiutunut.
    3) Älykkyys­testi mit­taa­vat hyvin omi­naisu­ut­ta, jol­la on suuri vaiku­tus men­estymiseen teol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Lah­jakku­u­den suun­tau­tu­mi­nen tähän suun­taan on har­joit­telun tulos. Samal­la lah­jakku­us muis­sa asiois­sa on jäänyt vähem­mälle – ehkä kos­ka sille ei ole enää käyttöä.
    4) On syytä uskoa, että älykkyys­testin mit­taa­man lah­jakku­u­den tärkeys väistyy muiden omi­naisuuk­sien myötä jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa kom­mu­nikaa­tio- ja yhteistyö­taidot korostuvat.
    5) Vaikut­taa yhä enem­män siltä, että kohdas­sa 2) mainit­tu perin­nölli­nen mak­si­mi ei sekään ole mak­si­mi, vaan innokkaal­la har­joit­telul­la sekin voidaan ylit­tää – joillekin se vain on helpom­paa kuin toisille.

    Koke­muk­seni mukaan älykkyys- ja lah­jakku­ustestit eivät ennus­ta henkilön koulumen­estys­tä luotet­tavasti. Ehkä kuitenkin pop­u­laa­tio­ta­sol­la mit­tausten ja käytän­nön men­estyk­sen kor­re­laa­tio on hyvä. Esimerkik­si minä olen saavut­tanut erit­täin hyvän tulok­sen viral­lis­es­ta, psykolo­gin valvo­mas­ta älykkyys­testistä. (myön­nän har­joitelleeni vas­taa­van­laisia tehtävä­tyyppe­jä nettitesteillä) 

    Silti en pär­jän­nyt yliopis­tossa mil­lään alal­la. Kolmea maineikas­ta ja rahakas­ta alaa yritin, mut­ta kog­ni­ti­iviset kykyni eivät riit­täneet niistä mihinkään. Olin huonom­pi ja eri­tyis­es­ti hitaampi kuin mon­et keski­ha­jon­taa “tyh­mem­mät”.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Liikun­tavam­maiset eivät pääse kaikki­in rav­in­toloi­hin, mut­ta se on kyl­lä vähän eri asia kuin se, että perusk­oulun käynyt ihmi­nen kieltäy­tyy osaa­mas­ta englantia.

    Meil­lä kyl­lä valitet­tavasti saa perusk­oulun päät­tö­todis­tuk­sen, vaik­ka ei käytän­nössä pysty­isi käyt­tämään englan­tia lainkaan. Itse asi­as­sa meil­lä annetaan se päät­tö­todis­tus nyky­isin käytän­nössä jokaiselle. Arvosanaan 5 riit­tää ihan OPSin perustei­denkin mukaan, että oppi­las pyrkii saavut­ta­maan annetut tavoit­teet. Osa­ta ei siis tarvitse mitään, kun­han yrit­tää. Kaik­ki eivät tee sitäkään, mut­ta kyl­lä se päät­tö­todis­tus silti tulee.

  119. Osmo Soin­in­vaara: Suomemme koulute­tus­ta pako­lais­es­ta on silkkaa hyö­tyä, joten hän­tä ei kan­na­ta kään­nyt­tää vaan tehdä niin kuin Ruot­si tekee: hylätä pako­laishake­mus ja tar­jo­ta työlupaa.

    Silkkaa hyö­tyä?

    Nämä työlu­van saa­neet eivät sit­ten ole oikeutet­tu­ja sosi­aal­i­tur­vaan ainakaan ensim­mäiseen 6kk kuten palu­muut­ta­vat kansalaiset, heitä ei suurel­la rahal­la “kotiute­ta” eikä heille tar­joil­la ilmaisia asun­to­ja tai pääsyä jonois­sa ohitse edullisi­in tai tuet­tui­hin vuokra-asun­toi­hin? Eikö niin? Tämä tietysti kos­kee kaikkea “työperäistä” maa­han­muut­toa? Miten on?

  120. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvin alhaiset älykkyys­ta­sot eivät voi olla perin­nöl­lisiä vähän samas­ta syytä kuin lapset­to­muuskaan ei voi olla perin­nöl­listä. Ihmis­pop­u­laa­tiot ovat käyneet läpi hyvin rankan karsin­nan vuosi­tuhan­sien kulues­sa, jol­loin perin­nölli­nen lah­jat­to­muus on karsiutunut. 

    Huono analo­gia. Pitää muis­taa, että ihmi­nen on ollut pitkälti luon­non armoil­la tuonne 1900-luvulle asti. Esimerkik­si Afrikan alis­tamista siir­tomaaval­taan ei estänyt afrikkalais­ten soti­laalli­nen kyvykkyys, vaan euroop­palais­ten taipumus kuol­la siel­lä tautei­hin. Kyl­lä hie­man vähem­män kir­javi­isas­kin pop­u­laa­tio pysyy ole­vien kir­jois­sa, jos sil­lä on suo­janaan hyvin ikävä ympäristö.

  121. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä on liki tuhat rav­in­to­laa. Suille, joka ei ole lukenut perusk­oulus­sa englan­tia, löy­tyy riit­tävästi valin­nan­varaa. Kenenkään ei ole pakko men­nä etniseen ravintolaan. 

    No sit­ten niiden ovis­sa ja muis­sakin ilmoituk­sis­sa, main­ok­sis­sa, jne. pitää lukea selkeästi “emme palvele suomek­si” (och sam­ma på sven­s­ka), jot­ta asi­akas tietää tämän jo ennen rav­in­to­laan astu­mista tai edes astu­misen suun­nit­telemista. Rav­in­tolois­sa yleen­sä asi­akkaalle pääasiana on ruo­ka ja palvelun olete­taan järjestyvän koti­maisel­la kielel­lä. Ruo­ka itsessään­hän ei liity mitenkään siihen, mil­lä kielel­lä sitä tar­joil­laan tai mihinkään mui­hinkaan toim­intaan liit­tyvi­in velvoitteisiin.

    Voisi hyvinkin olla, ettei tuol­laisen kohtu­ullisen velvoit­teen jäl­keen näitä rav­in­toloi­ta enää Helsingistä löy­ty­isi vaan palvelukiel­ten määrä maagis­es­ti kas­vaisi yhdel­lä tai kahdel­la. Bonuk­se­na inte­graa­tioaste paran­tu­isi, kun nämä ihmiset sekä oppi­si­vat käyt­tämään maan viral­lisia kieliä ja paran­taisi­vat valmi­ut­taan toimia ympäristön­sä kanssa että toimi­si­vat tut­tava­pi­iris­sään posi­ti­ivisi­na esimerkkeinä toim­imis­es­ta suo­ma­laises­sa yhteiskunnassa.

    Keskimääräi­nenkään perusk­oulu­englan­ti ei suinkaan ole rav­in­to­laenglan­tia ja, vaik­ka olisikin, ei ole mitenkään var­maa, että kieli­taito on rav­in­tolan puoleltakaan hal­lus­sa. Mielestäni on takap­er­oista, että kulut­ta­jalle kohdis­tet­tu palvelu­ala voi täl­lä tavoin vierit­tää vas­tu­u­ta palvelus­ta asi­akkaille ja että tämä menet­te­ly hyväksytään kyseenalais­ta­mat­ta. Yleisen yhteiskun­nal­lisen ja moraalisen aspek­tin lisäk­si tässä tulee hel­posti kulut­ta­jan­suo­ja vas­taan. Olen kuitenkin huo­man­nut, että jois­sain piireis­sä ja tietyis­sä asiois­sa toiset saa­vat olla hie­man tasa-arvoisem­pia riip­pumat­ta siitä, mitä arvo­ja piireis­sä muuten pyritään aja­maan, kos­ka koru­lau­seista riip­pumat­ta omat kivat fiilik­set aja­vat lop­ul­takin tärkeysjärjestyk­sessä kaiken muun ohi.

    Yleis­es­ti en oikein jak­sa ymmärtää ihmisiä, joiden mielestä elämän tulee aina olla seikkailua ja jot­ka halu­a­vat pakot­taa muutkin aina seikkaile­maan jokaisel­la arkisel­lakin elämä­nalueel­la. Mon­et nyt vain halu­a­vat käyt­tää henkiset, ajankäytöl­liset, tms. pelimerkkin­sä itselleen mieluisampi­in tai tuot­tavampi­in asioi­hin eivätkä uppoutua pikku­seikkoi­hin saadak­seen tehtyä elämässään yksinker­taisia asioi­ta. Seikkail­i­jat saisi­vat itse nos­taa laiskan taka­puolen­sa istu­imes­ta ja matkus­taa seikkaile­maan, jos sitä kaipaa­vat, sil­lä siitähän siinä pohjim­mil­taan on kyse, ja lopet­taa muiden arkielämän rapauttamisen.

  122. “Jos voisi neu­votel­la oikeuk­sista, kan­nat­taisi tur­va­paikan hak­i­joista vali­ta syr­jään ne, jot­ka voisi­vat päästä maa­han työperäis­inä maa­han­muut­ta­ji­na ja tar­jo­ta heille työlu­paa vai­h­tokaup­pana tur­va­paikka­hake­muk­sen perumisesta.”

    Turk­ista voisi saa­da nyt hel­posti paljon koulutet­tua, lib­er­aal­isti ajat­tel­e­vaa työvoimaa.

Vastaa käyttäjälle OlliS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.