Helenillä on koemielessä käyttöön otettu suuri akku Suvilahdessa. Siihen mahtuu sähköä 560 kWh. Laitos maksoi noin kaksi miljoonaa euroa. Akkua voi ladata ja purkaa lähes loputtomasti. Sen hyötysuhde on yli 90 %.
Akulla ei ole mitään järkeä siirtää sähköä kesästä talveen, mutta sillä voi tasata tuntikohtaista ja minuuttikohtaista vaihtelua. Helen käyttää sitä lähinnä taajuuden vakauttamiseen, siis hetkellisten tehovaihtelujen kumoamiseen.
Kun sähkön hinnan tuntikohtaiset vaihtelut ovat suuria, tällainen akku olisi osapuilleen taloudellisesti kannattava. Jostain syystä verottaja on päättänyt tuhota koko ajatuksen. Kun akkuun ladataan sähköä, sähköstä on maksettava sähkövero ja kun sähkö otetaan akusta ulos, siitä on maksettava sähkövero uudestaan.
Tämä vastaa vähän sitä kuin verottaisimme pankkitileiltä tehtäviä nostoja tulona, vaikka palkasta on maksettu vero jo, kun raha laitetaan pankkiin.
Toivottavasti kyse on verotuksessa olevasta lapsuksesta , joka korjataan ensi tilassa, eikä harkitusta liiketoiminnan tuhoamisesta, sillä sähkömarkkinat ovat kehittymässä suuntaan, jossa kaikenlainen sähkön varastointi on hyvin tarpeellista toimintaa.
= = = =
Jos akun purkaminen on verotettavaa, miten sähkövero suhtautuu jarruttavaan junaan tai ratikkaa tai tyhjänä ylös tai täytenä alas kulkevaan hissiin? Nekin tuuppaavat jarrutusenergian sähköverkkoon?
Sähkö on Suomessa kaamea haitta-aine ja kun tämä linja on valittu, kaikkea sähköä täytyy verottaa kuin myrkkyä.
Sähköverosta pitäisi luopua, jotta päätäisiin tällaisista.
Tällaisia lapsuksia syntyy kun halutaan pistemäisesti verottaa kaikkia asioita vähän sieltä täältä. Kukaan ei pysty ennustamaan minkälaiset verokannustimet uusille ideoille syntyy kun systeemi on liian monimutkainen.
Miksi sähköä ylipäätänsä verotetaan? Haittavero sähköntuotantotavoista joilla on negatiivisia ulkoisvaikutuksia on ymmärrettävä, mutta mitä ihmettä yleisellä sähköverolla halutaan saavuttaa?
Luulen että vastaavia verotuksen ja yleisemmin sääntelystä johtuvia typeryyksiä löytyy paljonkin eri paikoista, mutta suurimpaan osaan niistä ei kukaan jolla on mitään sananvaltaa koskaan kiinnitä huomiota.
Taitaa olla yksikkövirhe. 560kWh mahtuu muutamaan sähköautoon. Olisiko MWh oikea yksikkö?
Verothan maksetaan ymmärtääkseni vain jos a) sähkö otetaan verkosta ja b) sähkö syötetään verkkoon asti. Olettaes siis että liittymäpisteen takainen aurinkosähkön tms. tuotanto on alle 800 MWh per vuosi.
Tuotanto- ja kulutuspaikan yhteyteen (saman liittymän) taakse sijoitettuna akku muuttaa verkosta otettavan tehon määrää (olettaen että oma tehon tuotto ei ole kulutusta enemmän).
Nyt on sitten kysymys siitä saadaanko aikaan kokonaisuus, jossa voidaan myydä Fingridille kantaverkkopalveluita (taajuussäätö) niin että kantaverkkoyhtiön vaatimukset täyttyvät. Mielestäni voidaan.
Tällöin esim. isoa lämmitys/jäähdytystehoa käyttävän varaston kokonaisuus (aurinkosähkö, akku, termiset varastot eli kylmä/kuuma) myydään kokonaisuudessaan kulutusjoustoksi, joko taajuus- tai häiriöreserviksi.
Eli mielestäni nykyinen verotuskäytäntö ei estä akkujen sijoittamista sinne, missä niistä saadaan maksimaalinen hyöty muutenkin. Mutta voihan olla että jotain kohtaa en ole ymmärtänyt oikein ja olen väärässä.
Akku, jolla saa ladattua älypuhelimen kaksi kertaa, maksaa kuluttajalle vähittäismyynnissä 9.90 €. Jos tuollaisia akkuja kytkettäisiin yhteen niin paljon että niihin saisi varastoitua 560 kWh, maksaisivat ne yhteensä 500 000 euroa. Miten tuo Helenin akku on noin kallis, kun luulisi yhden ison akun olevan paljon halvempi kuin 50 000 pientä akkua vähittäismyynnissä?
Montakokymmentätuihatta latausta se kännykän matkalaturi kestää?
Etsin sähköveron ohjetta. Yllättäen sähköveron kantaakin tulli, eikä verohallinto, tosin näinhän se on autoveronkin kohdalla. Mitähän järkeä tässä enää nykyaikana on?
Vero-ohje on sekava, mutta siitä saa sen kuvan, että verosta voi hakea palautusta, jos samasta sähköstä kannetaan vero kahteen kertaan, kuten tässä tapauksessa näyttää käyvän.
Sähkön varastoiminen ei ole kannattavaa nykyisellä tekniikalla. Tehokkain järjestelmä taitaa olla vesivarasto, mutta sekään ei ole kannattava nykyään.
Ei verottaja veroja keksi vaan vain kerää niitä. En tiedä millon jutussa mainittu vero on tullut voimaan, mutta Vihreät ovat melko varmasti olleet hallituksessa säätämässä sitä.
>Jostain syystä verottaja on päättänyt tuhota koko ajatuksen.
Mistä lähtien verottaja on Suomessa alkanut päättää kerättävistä veroista?
Sähkövaraston täytyy myös omata tehokas algoritmi, joka pyrkii ennakoimaan markkinoiden tilanteita.
Tehokkaan algoritmin kehittäminen on puhdasta matematiikkaa.
Siis juuri sitä, jota hallitus nyt nuiji maan rakoon oikein olan takaa.
Matematiikan opetusta supistetaan korkeakouluissa säästöjen vuoksi jo lukuvuonna 2016–2017 kautta Suomen. Sitä tapahtuu luopumalla kursseista, luennoista, supistamalla luentoja ja niin edelleen.
Otetaanpa esimerkiksi nyt kaksi pinnalla olevaa trendiä, joista poliitikot jauhavat turpa vaahdossa ymmärtämättä kummastakaan hölkäsen pöläystä.
Big data ja data-analyysi.
Big datan nyt voi entinen Iltalehden toimittajakin ymmärtää: se on vain iso määrä tietoa.
Data-analyysi on tämän ison tietomäärän analysointia. Se on hiukan haastavampaa, kuin parin nappulan painaminen SPSS:ssä. Data voi olla mitä mielikuvituksellisempaa, se voi olla sekalaista, se voi olla puutteellista. Siitä ei välttämättä saa mitään otetta.
Tarvitaan algoritmeja, jotka kykenevät “louhimaan” tätä dataa ja kaivamaan sieltä sen oleellisen esille.
Algoritmi on ohje, joka toteuttaa seuraavia vaatimuksia: ilmaistavuus, tyyppi, yksiselitteisyys ja suoritettavuus.
Näistä erityisesti suoritettavuus on tärkeä. Missä ajassa algoritmi voidaan suorittaa? Pysähtyykö se? Yksiselitteisyys takaa sen, että syötettä tulkita väärin. Tyyppi määrittelee arvoalueet, joihin syötteet kuuluvat. Algoritmi on voitava ilmaista äärellisessä muodossa.
Otetaan esimerkiksi SVM (support vector machine). Mitä se tekee? Se tutkii hypertasoa ja luokittelee dataa kahteen eri luokkaan. Miten se sen tekee? SVM projisoi datan korkeampiin hypertasoihin ja lopulta päättelee, että mikä on edullisin hypertaso datan jakamiseen kahteen eri luokkaan. Alla video, jossa havainnollistetaan algoritmin toimintaa:
https://youtu.be/3liCbRZPrZA
Kuka tahansa oppii varmasti soveltamaan mitä tahansa algoritmia, kunhan se on osa jotain työkalua. Mutta, jotta tässä modernissa maailmassa pärjäisi, niin pitäisi kyetä itse suunnittelemaan algoritmeja.
Ei montaa, mutta sen sijaan Litium-titanaattiakkuja saa kaupasta[1] alle n. 80 senttiä per wattitunti sadan wattitunnin erissä, joten puoli megawattituntia raakaa akkua maksaa alle puoli miljoonaa. Nuo kestävät kohtuullisella kuormituksella mainospuheiden mukaan 50 000 sykliä. Toki pitää ymmärtää, että kasasta raakoja akkuja on vielä matkaa verkkoon kytkettyyn jännitteentasaajaan, mutta kyllähän tuobudjetti silti kiinnostaa.
Itse asiaan olen sitä mieltä, että energiateollisuuden pitäisi ottaa mallia musiikkiteollisuudesta ja vaatia kasettimaksun kaltaista maksua kaikille akuille, koska niitä voidaan käyttää sähkön kulutuksen siirtämiseen joka taas aiheuttaa sähkönmyyntitulojen menetyksiä. (Tämä oli ironiaa.)
[1]http://www.ev-power.eu/LTO-technology/Lithium-Titanate-Oxid-Battery-Cell-LTO‑2–4V-40AH.html
Hiha-arvio Toshiban SCiB-akuille (20Ah moduuli) joita tuossa laitteessa luultavasti käytetään on jossain $800-$2000/kWh. Akut ovat erittäin kenttäkelpoisia ja niiden kapasiteetin pitäisi olla 15000 latauskerran jälkeen vielä 80% alkuperäisestä.
Akkujen hintaa mielenkiintoisempi kysymys on se miksi nämä kokeilu- ja kehitysprojektit pitää ostaa avaimet käteen ‑hankkeina ulkomailta kun Aalto-yliopistokin on olemassa.
Jos yhtään uskoo historian toistavan itseään, on RAIB (Redundant Array of Inexpensive Batteries) tulevaisuuden sähkövarastoarkkitehtuuri, ja tarjoaa samanlaisen tien ulos toimittajaloukusta kuin RAID tiedostopalvelinpuolella, jossa halvat levyt ja niitä ohjaava logiikka on jo vuosikymmenet tullut eri toimittajilta, ja kilpailu on pitänyt hinnat kurissa. Olisi Helenin intressissä olla suosimatta Toshiba Groupin kaltaisia vertikaali-integraatioon tähtääviä toimijoita ja edistää kilpailua sähkövarastomarkkinoilla, joka siis tarkoittaa käytännössä RAIB-tyyppistä lähestymistapaa.
Tutkimus näyttää Helenille tarkoittavan sitä että ostetaan valmis hilavitkutin jostain ja opetellaan käyttämään sitä. Samalla saadaan ehkä kehitettyä jokin “sähkön varastoinnin liiketoimintamalli” joka on aika juhlallisesti sanottu kun kyse on kuitenkin luonnollisesta monopolista eikä oikeasta liiketoiminnasta.
“Kun sähkön hinnan tuntikohtaiset vaihtelut ovat suuria, tällainen akku olisi osapuilleen taloudellisesti kannattava.”
Kahden miljoonan akku varastoi kuudenkympin edestä sähköä? Tuon on siis tarkoitus varastoida Suvilahden aurinkovoimalan tuotantoa. Tämän laskelman mukaan kyseisen voimalan takaisinmaksuaika ilman korkokuluja on n 42 vuotta.
http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=166
Tuolla akunkolossilla päästään jo satojen vuosien takaisinmaksuaikaan.
Pelkästään spot-markkinoilla toimimisesta ei juuri saa kovia taloudellisia hyötyjä, mutta Fingrid voi maksaa säätösähkömarkkinoille osallistumisesta isonkin summan rahaa.
Tulevaisuudessa kulutusjousto ja “virtuaalivoimalaitos” ratkaisut toki yleistyvät. Tietenkään kaikki kohteet eivät sovi mihin tahansa, mutta yhdistelmä omaa ja ostettavaa tuotantoa voi olla mahdollinen. Ja ehkä energiayhtiökin tai muu toimija voi liisata laitteet kuluttajalle?
Verotus ja sähköverkkojen nykyinen energiaan perustuva siirtohinnoittelu suosii paikalla tuotettua ja itse kulutettua energiaa suhteessa verkosta ostamiseen.
Pitäisikö valtion harkita pisteveroa maalämmölle, jotta se ei ole liian kilpailukykyinen suhteessa kaukolämpöön? Kaukolämmön myyntiä rasittaa aika korkeat verot…
Jos akulla on 90% hyötysuhde niin jossain vaiheessa kaikki sähkö voidaan käyttää noihin latauksiin ja energian vapautuksiin.
Oikea tapa olisikin varmaan verottaa tuota 10% kulutettua osuutta, koska se on siirtynyt sähköverkosta ns. kulutukseen.
Tuo Helenin akun hinta on kyllä korkea. Teslan sivuilta löytyy tällainen laskuri heidän PowerPack-akustolleen:
https://www.teslamotors.com/powerpack/design#/
600 kWh akkupaketti maksaa laskurin mukaan 417 000 dollaria. Tähän toki verot päälle, kuljetusta ja muita kuluja, mutta edelleen ollaan paljon alle kahden miljoonan.
Teslan akku ei tosin varmaankaan kestä 15000 latausta.
Olisi mielenkiintoista nähdä todelliset laskelmat tuon Helenin akun kustannuksista.
Hienoa näissä Helenin aurinkovoimaloissa ja nyt akussa on se, että lähdetään yleensä kokeilemaan tekniikkaa, joiden varaan moni laskee tulevaisuutta. Jonkun on oltava pioneeri, vaikka harvoin pioneeri saa rahalleen täyttä vastinetta.
Toden totta. Maassamme on liikkeellä epidemiaksi asti aurinkovoima-utopiaa. Perusongelmista emme valitettavasti pääse millään eroon: aurinkosähköä tuotetaan väärään aikaan ja varastointi ei järkevästi onnistu vaikka kuinka yritetään.
Tuo Solixin sivu onkin varsin mielenkiintoinen.
Minulle tulee mieleen oman asunnon verottaminen asuntotulona. 😀 😀 😀
Pisteverot ovat yleensä parhaimmillaan hyödyttömiä ja pahimmillaan vahingollisia. Auto‑, bensa- ja alkoholiverossa on yhtä paljon järkeä kuin sähköverossa. Tuottavat lähinnä tappiota yhteiskunalle juuri Osmon mainitsemasta syystä. Ne vain haittaavat talouden toimintaa.
Osa pisteveroista tuottaa yhteiskunnalle paljon tappiota, kuten autovero, osa taas vähemmän. Esimerkiksi alkoholiveron kustannuksista yhteiskunnalle en ole nähnyt yhtään vakavasti otettavaa laskelmaa. Varmasti satojamiljoonia, mutta onko miljardeja, kun kaikki vaikutukset otetaan huomioon?
Jotenkin tuntuu, että näitä verottajan ajatusten tonavia käytetään aika usein asiantuntijoina Eduskunnassa. Asiasta jotain ymmärtäviä kansanedustajia on vain kourallinen ja hekin ovat käytännössä Vartiaisen loikkausken jälkeen Kokoomuksessa.
Vihreiden poliitikkojen mukaan tulevaisuudessa aurinkoenergia ja sen varastointi on edullisempaa kuin mikään muu. Ja Ihan Kiva Juttu, jos näin tapahtuu.
Mikä ei ole kivaa, on se että meijän sähkönkäyttäjien ja veronmaksajien rahoja tuhlataan nykypäivän kalliiseen ja käyttökelvottomaan teknologiaan.
Siis kuulemma hankitaan kokemuksia tuosta tulevaisuuden ihmeteknologiasta. Voin varmuudella kertoa, että se tekniikka on niin eriskummallista, että kalliilla ostetut kokemukset ovat tuikis hyödyttömiä.
Juu — troolit vaan vesille.
Sähkön varastoinnin algoritmi ei ole mitenkään erityisen monimutkainen. Vain sähkön hinnan ennakointi on hieman hakusessa.
Mutta verolakien säätäjien aivoitusten ennustamiseen ei mikään BigData taida riittää.
Tästä Helenin Suomessa “kokeilemisesta” ei ole kyllä kenellekään mitään hyötyä. Nykyisten aurinkopaneelien varaan ei Suomessa kukaan tosissaan laske, eikä myöskään litiumakkujen sähkölaitoskokoluokan sähkövarastona.
Aurinkovoimaloiden markkinat ovat ihan muualla, ja kilpailu on sen verran kovaa että suomalaisittain on lähinnä mielenkiintoista kuinka pienillä tappioilla Fortum projektistaan selviää.
Jos haluttaisiin tehdä jotain nopeasti CO2-päästöjä pienentävää, olisi se uusi sähkönsiirtoyhteys Ruotsista.
Kun sähkön hinnan tuntikohtaiset vaihtelut ovat suuria, tällainen akku olisi osapuilleen taloudellisesti kannattava.
Jaahas, ilmeisesti samalla tavalla kuin nykyinen ilmastopolitiikka on osapuilleen järkevää? Tai no, ehkä kuitenkin epäreilu vertailu aukun kannattavuudelle.
Pekka Haavisto oli ympäristöministerinä, kun tämä laki säädettiin.
Asia ei kuulu ympäristöministeriön toimivaltaan. Minulla on tunne, että tässä älyttömyydessä on kyse oudosta laintulkinnasta tai kerrassaan epäonnistuneesta sanamuodosta.
Jos laki on tämä, niin se pitää sisällään suuria mahdollisuuksia suomelle.
Venäjätä tuleva sähkö tasasuunnataan ja muokataan ennen verkkoon ajamista. Tässä on kapasitiivinen komponentti mukana. Tästä syystä vero voitaisiin kerätä myös Venäjän tuonnista.
Nyt, kun Fingrid on ulkomaalaisen kuppauksen käsissä voisi verottaja suomen lakiin vedoten panna takautuvasti maksuun kaikki verot, joka on jäänyt tästä maksamatta ja kaataa fingridin takaisin suomalaiseen omistukseen. Tälläistähän ei oikeasti tehdä muualla kuin kehitysmaissa, mutta ei noita kantaverkkoja yksityisen kuppauksen armoillekaan anneta kuin kehitysmaissa. Siksi tälläinen olisi ihan linjassaan aiemman kanssa.
Ja olisihan se valtiolle aikamoinen taloudellinen jättipotti.
Akun optimaalinen lataaminen ei ole ihan triviaali tehtävä. Yksi osa-alue akkuteknologioiden kehityksessä on juurikin tehokkaampien latausalgoritmien kehittäminen.
Kaukokylmässä on sama ongelma: se maksaa enemmän kuin omat jäähdytyskoneet (liittymismaksusta tai sen alennuksista riippumatta). Jotain on vialla kaukolämpö/kylmä-järjestelmissä, kun ne eivät pärjää vapaassa kilpailussa…
Paljonkohan talous virkistyisi, kun em. verot kerättäisiinkin ansiotuloja verottamalla?
Kai nyt kulutusta on parempi verottaa kuin toimeentulon suoraa edellytystä?
Ketkä ulkomaalaiset Fingridiä kuppaavat? Luulisi omistajien huolestuvan moisesta.
Fingrid: Osakkeet ja osakkeenomistajat
Kapasitiivisia “akkuja” tarvitaan ja on tarvittu sähköverkossa mm loistehon kompensoimiseksi ja taajuuden ja jännitteen vaihteluiden tasaamiseen. Iso vauhtipyöräkin on jossain mielessä tällainen akku, kun siihen varataan sähköllä liike-energiaa ja puretaan sähkönä.
Ilmeisesti vesivoimaloiden tekoaltaita on verottava samasta syystä. Onko veden potentiaalienergia erilaista kuin akun energia?
Näiden verottaminen on todella kummallista. Jonkin aikarajan määrittäminen on myös keinotekoista.
Omistusasunnon verottaminen ei ole sen tyhmempää kuin vuokra-asunnonkaan. Taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä: asumistulon vero takaisin tai vuokra-asunnotkin verottomiksi ja korkovähennykset molemmista pois. Asuntokaupan leimaverot ja muut transaktioverot pois joka tapauksessa. Nykymalli kaksinkertaisesti vääristää markkinoita ja ihmisten valintoja tehottomammiksi.
Vähän samalla tavalla meillä oli epidemiaa aurinkosähkön hinnasta ja siksi sitä ei kannattanut kehittää tai varsinkaan valmistaa. Ja nyt (tai kohta) se on halvempaa kuin ydinsähkö. Sama virhe sitten pitää toistaa energian varastoinnin kanssa? Ettei nyt vaan sattuisi syntymään sitä globaalia kysyntää omaavaa korkeaa koulutustamme hyödyntävää vientituotetta?
Aikaisemmalla mikään-ei-ikinä-voi-muuttua-asenteella ostamme sitten ne energiavarastot ulkomailta, jos silloin enää varaa on…
Eli ripustetaan sähköntuotannon dekarbonisointi riippumaan siitä, että tieteentekijät vetäisevät kanin hatusta, kun se on ennenkin onnistunut.
Kuulostaa ihan yhtä hyvältä suunnitelmalta, etenkin kun panoksena ei ole enempää kuin vain koko maapallon ilmasto!
Tässä taas kaikille energiewenden ystäville muistutus todellisuudesta.
——————
Germany waters down climate protection plan
Germany has abandoned plans to set out a timetable to exit coal-fired power production and scrapped C02 emissions reduction goals for individual sectors
http://www.reuters.com/article/us-germany-environment-idUSKCN0ZF1MMc
Suomessa on yksi joki, Kemijoki, jota voitaisiin laajentaa huomattavasti sähkön varastointiin veden muodossa.
Kemijoki on hyvin voimakkaasti rakennettu. Pirttikoskella koko joen virtaama ohjataan maan alle rakennettuun voimalaitokseen. Uusin voimalaitos rakennetaan Sierilään.
Porttipahdan tekojärvi on alimmillaan 234 metrin korkeudessa merenpinnasta. Matkaa Kemijoen alajuoksulta Porttipahtaan on 350 kilometriä.
Lappiin voisi rakentaa paljon aurinko- ja tuulivoimaa, joiden energiaa käytettäisiin veden pumppaamiseen veden varastointialtaisiin. Tämä potentiaalienergia hyödynnettäisiin sitten vesivoimaloilla. Voimaloita voisi edelleen rakentaa lisää Kemijokeen ja myös Ounasjokeen.
Jos ajatellaan vaelluskalalajien tulevaisuutta ja niiden kalastuksen tulevaisuutta, niin Kemi- ja Ounasjokea tärkeämpää on pitää Tornionjoki, Simojoki ja rannikon kymmenet pienemmät joet kunnossa. Näitä pieniä jokia voidaan kunnostaa rakentamalla lisää kutualueita ja kalateitä. Nämä hankkeet ovat myös kertaluokkaa pienempiä, jolloin ne ovat helpompia toteuttaa.
Yhden Kemijoen kalatien hinnalla rakentaisi monta pienempää kalatietä rannikon pienempiin jokiin.
Tässäkin asiassa on jotenkin hassua ajatella, että luonnon muovaama koski olisi jotenkin täydellinen tai optimaalinen taimenen tai lohen lisääntymistä ajatellen.
Ihminen kykenee tekemään paremman kosken, koska ihminen pystyy maksimoimaan koskessa olevan kutualueen pinta-alan. Luonnon muovaamat kosket ovat syntyneet sattuman kautta vuosituhansien kuluessa.
Näin on muuten monessa muussakin asiassa. Tutkittu tieto yhdistettynä insinööriosaamiseen tuottaa optimaalit ratkaisut. Luonto taas muovautuu sattuman kautta ja lajit sopeutuvat tähän sattumaan parhaansa mukaan.
Kasvit ja eläimet eivät välitä siitä, että ovatko niiden lisääntymispaikat ja elinalueet sattuman muovaamia vaiko ihmisen tuotoksia.
“…Toivottavasti kyse on verotuksessa olevasta lapsuksesta , joka korjataan ensi tilassa.…”
Korjattu on. Noin 3 vuotta siihen meni.
Ei ensitilassa, vaan “OikeusValtion Ensitilassa™” 🙁
“Vuoden 2019 alusta sähköverolakia muutettiin siten, että sähköön ei kohdistu kaksinkertaista
verotusta niissä tilanteissa, joissa sähköä siirretään sähkövarastoihin ja niistä esimerkiksi takaisin sähköverkkoon myöhemmin kulutukseen luovutettavaksi. ”
Lähde: https://vm.fi/documents/10623/101263033/Energiaveroraportti.pdf/c1de27ac-ef3e-7219-da11-f1c62ad2d2e3?t=1649826668135