Sähköiset palvelut julkisella sektorilla

18 vastausta artikkeliin “Sähköiset palvelut julkisella sektorilla”

1. Joku itellek­tuel­li siis skan­naa paper­it ja tulostaa, toinen taas skan­naa ja tark­istaa tulo­ken prh:n tietokantaan.

   Näin myös toimii poli­isi — syyt­täjä — oikeuslaitos ‑tiedon­si­ir­to, samoin ter­vey­den­huolto kun vai­h­taa palvelun­tuot­ta­jaa. Välis­sä posti siirtää paperilaatikoita.

   Seu­raavak­si käyn­nis­tetään “dig­i­tal­isaa­tio” pro­jek­ti, jos­sa juo­daan kahvia. Mitään toimi­vaa ei saa­da aikaan. Yhteisym­mär­rys ei löy­dy kumpi viras­to mak­saa rahoitaan jär­jestelmän muut­tamisen, kos­ka säätöä ei oikeas­t­aan syn­ny itselle vaan sille toiselle val­tion virastolle.

   Arvatkaa mil­loin sote-tieto­jär­jestelmät ovat valmi­ina: 2056 veikkaan.

   Vastaa

2. Miten yhden hen­gen yri­tys voi olla Oy?

   Vastaa

   1. Kylä yhden hen­gen yri­tys voi olla Oy. Joskus viime vuosi­tuhan­nel­la piti olla kolme osakas­ta, mut­ta se määräys on kumot­tu kauan sit­ten, ainakin ennen vuot­ta 1986, jol­loin perustin yhtiöni.

      Vastaa

3. Ennakon­muu­tok­sen voi nykyään tehdä netis­sä. Pait­si ettei voi, kun vaatii allekirjoituksen.

   Vastaa

4. Tarkoitit var­maan PRH PTH:n sijas­ta. Mihin tuo perus­tuu, että vero­hallinto ei välit­täisi tieto­ja? En ole tehnyt itse ilmoituk­sia, mut­ta kyl­lä verot­ta­jan sivu­jen mukaan tiedon pitäisi välit­tyä automaatttisesta.

   https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Tilinpaatostietojen_ilmoittaminen__usein(17485)#9.MitkshkisestiannetuttiedotVerohallintovlitttilinptstietoinakaupparekisteriinx

   “Kaik­ki tilin­päätösti­eto­jen ilmoit­tamiseen vara­tu­il­la liite­tyypeil­lä nime­tyt tiedos­tot välitetään Vero­hallinnos­ta Patent­ti- ja rek­ister­i­hal­li­tuk­seen automaattisesti.”

   Vastaa

   1. Kor­jaan tuon PRH:n
      “Verophallinto lähet­tää Patent­ti ja rek­ister­i­hal­li­tuk­selle rek­isteröitäväk­si ne tilin­päätösasi­akir­jat jot­ka non nidot­tu vero­hallinnon lomaakkseen 63”, ker­toi PRH

      Vastaa

5. Kyl­lä ne välit­tyvät myös sähköis­es­tä veroil­moituk­ses­ta, jos olet toimit­tanut ne sähköisen veroil­moituk­sen liit­teenä oikein nimettynä.

   Vastaa

6. Krtek:
   Kyl­lä ne välit­tyvät myös sähköis­es­tä veroil­moituk­ses­ta, jos olet toimit­tanut ne sähköisen veroil­moituk­sen liit­teenä oikein nimettynä.

   Krtek on aivan oike­as­sa: osakey­htiö voi toimit­taa Vero­hallinnolle tilin­päätöstiedot verkos­sa samas­sa yhtey­dessä kun yhtiö antaa sähköisen veroil­moituk­sen. Verot­ta­ja toimit­taa tilin­päätöstiedot eteen­päin PRH:lle. Tärkeää on, että tilin­päätöstiedos­to nimetään oikein; näin sen tun­nist­a­mi­nen koneel­lis­es­ti onnis­tuu. Täältä löy­tyy aiheesta lisätietoa:

   http://bit.ly/28Ih5c4

   ystäväl­lisin terveisin

   Hen­na Madeto­ja, ylitarkastaja
   Verohallinto

   Vastaa

7. Osakey­htiöi­den ja osu­uskun­tien on laa­dit­ta­va tilin­päätösasi­akir­jat jokaiselta tilikaudelta ja ilmoitet­ta­va ne osakey­htiö- ja osu­uskun­ta­lain mukaan julkiseen kaup­parek­isteri­in. Yri­tys voi toimit­taa tilin­päätösasi­akir­jansa veroil­moituk­sen mukana Vero­hallinnolle, joka lähet­tää ne PRH:lle rek­isteröitäviksi. Kirkkaana tavoit­teena on, että yri­tyk­sen tarvit­see toimit­taa tilin­päätösasi­akir­jansa vain yhden ker­ran. Tänä vuon­na rek­isteröidy­istä tilin­päätök­sistä 97,1 % on toimitet­tu PRH:lle sähköis­es­ti Vero­hallinnos­ta (31.5.2016).

   Vero­hallinto varmis­taa, että julkiseen rek­isteri­in tulee toimite­tuk­si vain ne asi­akir­jat, jot­ka yri­tys ilmoit­taa julk­istet­tavak­si. Tämä varmis­tus tapah­tuu siten, että sähköisessä veroil­moituk­ses­sa yri­tys nimeää liit­teet Vero­hallinnon ohjei­den mukaises­ti. Ohjeet sähköis­ten liit­tei­den nimeämis­es­tä löy­tyy seu­raavas­ta osoitteesta:
   https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osakeyhtio_ja_osuuskunta/Veroilmoitus/Veroilmoitus_6B_sahkoisesti

   Paperises­sa ilmoituk­ses­sa julk­istet­ta­vat tilin­päätösasi­akir­jat on Vero­hallinnon ohjei­den mukaan fyy­sis­es­ti nidot­ta­va Vero­hallinnon lomak­keeseen 63. PRH ja Vero­hallinto ovat kehit­tämässä uut­ta tilin­päätösten sähköistä rapor­toin­tikanavaa: Tilin­päätös 2.0.

   Vastaa

   1. Näin se var­maankin on. Kuvit­telin, että kun kaik­ki nuo tiedot ovat siinä sähköisessä veroil­moituk­ses­sa, ne oli­si­vat siir­tyneet sähköis­es­ti eteen­päin, mut­ta pitääkin siis skan­na­ta alku­peräiset asiakirjat.

      Vastaa

8. Toisaal­ta toivon että hom­maa ei alet­taisi sähköistämään ja automa­ti­soimaan. Sil­loin kuluu aikaa vähin­tään kymme­nen vuot­ta ja yhteiskun­nan raho­ja mil­jardin verran.

   Kun näin teknis­lu­on­non­ti­eteel­lisen koulu­tuk­sen poh­jal­ta oman alani työ­paikas­ta kat­son miten kaik­ki vähänkään tietokoneisi­in haiskah­ta­va toimii julk­ishallinnos­sa ja ver­taan sitä siihen miten hom­mat toimii tääl­lä, en voi kuin ihme­tel­lä. Asi­at jot­ka voitaisi­in hoitaa suun­nilleen yhden koodarin har­rastepro­jek­teina nielevät miljoo­nia ja vaa­ti­vat vuosien suun­nit­telun. Tarvit­taisi­inko sinne viras­toi­hin enem­män diplo­mi-insinööre­jä ja ikän­sä tietokoneen äärel­lä kas­vanei­ta harrastekoodareita?

   Mitä olen yleisön seasta tätä hom­maa seu­ran­nut esim. Apot­ti han­kkeen tiimoil­ta, ongel­mana ei aina ole edes että ei saataisi koodare­i­ta tekemään asioi­ta. Ongel­mana on että koodarei­den ei anneta osal­lis­tua laitosten sään­tö­jen tekemiseen. Kun kood­in pitää taipua liian kankeisi­in organ­isaa­tioi­hin ja sään­tövi­idakoi­hin, sil­loin siitä tulee mon­imutkaista ja kallista. Koodaripi­ireis­sä — varsinkin avoimen lähdekood­in yhteisöis­sä — hom­mat hoide­taan yleen­sä enem­män meiningillä ensin tehdään ja sit­ten mietitään mitä tuli tehtyä ja kor­jataan tarvit­taes­sa. Julk­ishallinto yrit­tää ostaa ohjelmisto­pro­jek­tia kuin moot­tori­ti­etä; palkataan iso fir­ma tekemään mas­si­ivi­nen pro­jek­ti, jon­ka täy­tyy valmis­tut­tuaan toimia kaikkial­la ikuis­es­ti ja täydellisesti.

   Vastaa

9. Anonyy­mi: Koodaripi­ireis­sä – varsinkin avoimen lähdekood­in yhteisöis­sä – hom­mat hoide­taan yleen­sä enem­män meiningillä ensin tehdään ja sit­ten mietitään mitä tuli tehtyä ja kor­jataan tarvit­taes­sa. Julk­ishallinto yrit­tää ostaa ohjelmisto­pro­jek­tia kuin moot­tori­ti­etä; palkataan iso fir­ma tekemään mas­si­ivi­nen pro­jek­ti, jon­ka täy­tyy valmis­tut­tuaan toimia kaikkial­la ikuis­es­ti ja täydellisesti.

   Vira­nomais­ta­hoil­la tuo lain nou­dat­ta­mi­nen ei nyt ainakaan ole mikään vai­h­toe­htoinen lisäosa, vaik­ka osa sään­nöistä voikin olla itse kek­sit­tyä näperte­lyä. Mut­ta jos tilaa­jal­la ei ole ketään, joka ymmärtäisi ohjelmis­toke­hi­tyk­ses­tä yhtään mitään, niin speksit ovat mitä sat­tuu ja toimit­ta­ja toimit­taa just niin hyvän sys­teemin kuin osa­taan vaatia.

   Vastaa

10. Anonyy­mi: Asi­at jot­ka voitaisi­in hoitaa suun­nilleen yhden koodarin har­rastepro­jek­teina nielevät miljoo­nia ja vaa­ti­vat vuosien suun­nit­telun. Tarvit­taisi­inko sinne viras­toi­hin enem­män diplo­mi-insinööre­jä ja ikän­sä tietokoneen äärel­lä kas­vanei­ta harrastekoodareita?

    Mitä olen yleisön seasta tätä hom­maa seu­ran­nut esim. Apot­ti han­kkeen tiimoil­ta, ongel­mana ei aina ole edes että ei saataisi koodare­i­ta tekemään asioi­ta. Ongel­mana on että koodarei­den ei anneta osal­lis­tua laitosten sään­tö­jen tekemiseen. 

    Isois­sa ohjelmistofir­moissa varsi­naisia koodare­i­ta voi olla hyvin pieni osa työn­tek­i­jöistä, ja asi­akkaan kanssa ovat tekemi­sis­sä ihan muut ja muun alan ihmiset. Sil­loin ei oikein ole apua siitäkään, että asi­akas olisi koodaamisen asiantun­ti­ja, kun vastapuoli puhuu kuitenkin eri kieltä.

    Voisi tosi­aan olla ihanteel­lista, että koodar­it pää­si­sivät vaikut­ta­maan siihen, miten organ­isaa­tio toimii sen sijaan, että organ­isaa­tion toim­inta­malli mallinnetaan kood­ik­si, mut­ta organ­isaa­tioiden toim­inta­mallien muut­ta­mi­nen saat­taa olla äärim­mäisen vaikeaa.

    Vastaa

11. Ville: Isois­sa ohjelmistofir­moissa varsi­naisia koodare­i­ta voi olla hyvin pieni osa työn­tek­i­jöistä, ja asi­akkaan kanssa ovat tekemi­sis­sä ihan muut ja muun alan ihmiset. Sil­loin ei oikein ole apua siitäkään, että asi­akas olisi koodaamisen asiantun­ti­ja, kun vastapuoli puhuu kuitenkin eri kieltä.

    Mik­si ohjelmis­tot yleen­sä tilataan jät­ti­fir­moil­ta jot­ka lisäävät pro­jek­tin hin­taan omas­ta byrokra­ti­as­taan ja muista jäykkyyk­sistä koitu­vat kustannukset?

    Parem­pi idea voisi olla etsiä avoimen lähdökood­in pro­jek­ti joka on lähim­pänä sitä mitä halu­taan, sit­ten palkataan itse viras­toon kasa hyviä koodare­i­ta (vaik­ka suo­raan tuon pro­jek­tin aiem­mista kehit­täjistä) jatkoke­hit­tämään ja muokkaa­maan ohjel­ma sel­l­aisek­si kuin vaaditaan.

    Näin esimerkik­si Google tun­tuu toimi­van. Kun Googlel­la löy­de­tään pro­jek­ti (yleen­sä avoimen kood­in yhteisöistä) jota siel­lä halu­taan hyö­dyn­tää fir­man palveluis­sa, pro­jek­tin pää­tyypeille mak­se­taan hyvät rahat siitä että he tule­vat töi­hin Googlelle ja annetaan resursse­ja kehit­tää pro­jek­tia ja lisätä siihen Googlen tarvit­semia osia. Lisäbonuk­se­na koko muu maail­ma saa käyt­töön­sä Googlen rahal­la kehite­tyt avoimen kood­in ohjelmistot.

    Vastaa

12. Ville: Isois­sa ohjelmistofir­moissa varsi­naisia koodare­i­ta voi olla hyvin pieni osa työn­tek­i­jöistä, ja asi­akkaan kanssa ovat tekemi­sis­sä ihan muut ja muun alan ihmiset. Sil­loin ei oikein ole apua siitäkään, että asi­akas olisi koodaamisen asiantun­ti­ja, kun vastapuoli puhuu kuitenkin eri kieltä.

    Voisi tosi­aan olla ihanteel­lista, että koodar­it pää­si­sivät vaikut­ta­maan siihen, miten organ­isaa­tio toimii sen sijaan, että organ­isaa­tion toim­inta­malli mallinnetaan kood­ik­si, mut­ta organ­isaa­tioiden toim­inta­mallien muut­ta­mi­nen saat­taa olla äärim­mäisen vaikeaa.

    Onnis­tuuko muu­tos parhait­en, jos sen aloit­ta­vat ruo­hon­ju­u­ri­ta­son toim­i­jat, eli työn­tek­i­jät? Tätä kan­nat­taisi ehkä joskus kokeil­la, mut­ta harkiten. Tarvi­taan myös näke­mys­tä sys­teemistä kokon­aisu­udessaan sekä sen kytkennöistä.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että aloite­taan muu­tos ylhäältä (joskus tämä tehdään jopa vai­h­ta­mal­la ensin organ­isaa­tion ylin johto), ja annetaan sit­ten muu­tok­sen ikään kuin val­ua alaspäin. Kyseinen menet­te­ly voi olla toisi­naan aika hidas, sil­lä siinä menetetään paljon koke­mus­ta ja toisinkin toimes­sa muu­tosvas­tar­in­ta lie­nee sille tyyp­illi­nen piirre. Pyrkimys muu­tok­seen, perus­teet sille, sekä koke­muk­set ja tieto muu­tosvas­tarin­nan takana on kuitenkin aina syytä saa­da keskustele­maan parem­min keskenään, jot­ta kaik­ki tärkeät argu­men­tit saadaan julki. 

    Ilmeis­es­ti on niin, että mitään aitoa muu­tos­ta ei tapah­du, elleivät sen aikaansaamiseen sitoudu­ta ja/tai osal­lis­tu­ta ihmiset kaikil­la tasoil­la. Yhteistyö ja suju­va, ongel­ma­ton infor­maa­tionkulku (ylös, alas ja sivuille) ovat luon­nol­lis­es­ti tarpeen aina. Muu­toin voi käy­dä pahim­mil­laan siten että johto (tai joku muu) uskoo (tai uskot­telee usko­vansa) omi­in harhalu­u­loi­hin­sa tai prameisi­in kulis­sei­hin jonkin sys­teemin toimivu­ud­es­ta. Esimerkke­jä sel­l­ais­ten sor­tu­mis­es­ta maail­mas­ta löytyy.

    Vielä isom­pi ongel­ma on, jos päätös­val­taa omaa­vat eivät ole edes kiin­nos­tunei­ta siitä, miten vas­tu­ul­laan ole­vat jär­jestelmät toimi­vat nyt, tai muu­tostenkaan jäl­keen. Tämä, kuten edel­liset, on käsit­tääk­seni aika uni­ver­saali (ei vain ohjelmistofir­moi­hin liit­tyvä) ilmiö, joka voi liit­tyä tiet­ty­i­hin ihmis­lu­on­non monipuolisi­in ominaisuuksiin. 

    Hyviä uutisia on aina kivampi havai­ta, ker­toa ja/tai kuun­nel­la kuin huono­ja. Jälkim­mäiset voivat edel­lyt­tää vaikei­ta ratkaisu­ja. Viestin­tuo­jia ei pitäisi mil­loinkaan “ampua” tai edes “rankaista” pelkän viestin­väl­i­tyk­sen takia, vaik­ka viestin sisältö ei olisikaan palkitseva. 

    Esimerkik­si hel­posti raivos­tu­van “pomon” kan­nat­taisi ehkä joskus miet­tiä, miten totu­u­den­mukaista tai odote­tun käyt­täy­tymisen­sä takia suo­datet­tua infor­maa­tio­ta hän organ­isaa­ti­oltaan tai sidos­ryh­miltään saa. Väärä käyt­täy­tymis­malli johta­nee hel­posti tieto­jen väri­tyk­seen tai pim­i­tyk­seen, mikä johtaa epäi­lyk­si­in, ja epälu­u­loisu­u­teen, mikä johtaa puolestaan huonoon kierteeseen …

    Päätös­val­lan ja vas­tu­un tulee olla aina sidot­tu­ja toisi­in­sa. Ilman tuol­laista kytken­tää asi­at menevät hun­ningolle, ennem­min tai myöhemmin.

    Vastaa

13. Tieto­jär­jestelmä ei voi olla olen­nais­es­ti yksinker­taisem­pi kuin ne sään­nöt joi­ta sen täy­tyy nou­dat­taa. Vira­nomais­ten tieto­jär­jestelmis­sä on olen­nais­es­ti enem­män pakol­lisia rajap­in­to­ja kuin jos­sain yhtä asi­aa tekevässä sovel­luk­ses­sa joi­ta avoimen lähdekood­in pro­jek­tit useim­miten ovat (käsit­tääk­seni Lin­uxkin koos­t­uu täl­lai­sista palikoista joi­ta on kehitet­ty tarpeen mukaan ja liitet­ty yhteen enem­män vai vähem­män toimi­vasti). Lisäk­si vira­nomaisjär­jestelmää ei voi oikein tehdä yksi toimin­nal­lisu­us ker­ral­laan, vaan min­i­mum viable prod­uct on usein se koko jär­jestelmä. Olisiko veroe­hdo­tus ollut hit­ti tai hyvää veron­mak­sajien rahan käyt­töä jos siitä olisi ensin tul­lut veroil­moituk­selle vain mak­se­tun ennakon­pidä­tyk­sen määrä? 

    Vira­nomaisen sys­teemien taas täy­tyy nou­dat­taa kaikkia lake­ja ja ase­tuk­sia, eri­laisia koti- ja ulko­maisia toim­intat­a­paa säätele­viä ase­tuk­sia, sekä vira­nomaisen omia toim­intat­a­pao­hjei­ta. Tuos­ta voi tutus­tua esimerkik­si siihen kuin­ka simp­peli jut­tu sähköi­nen asun­to-osakey­htiörek­isteri on:

    http://www.ym.fi/download/noname/%7BA8E9106B-E603-4D66-9A76-BD03AED92D39%7D/109275

    http://www.ym.fi/download/Asuntoosakerekisterin_ASREK_toimintamallin_selvityksen_loppuraportti/59fee859-32ff-4466-af6d-c4c2e0153d21/104842

    Tun­nen jo luis­sani miten koodaripi­ireis­sä nousee innos­tus alkaa ratkoa tätä vapaaehtoistyönä. 

    Sit­ten niitä jär­jestelmiä pitää vielä ylläpitääkin, kos­ka lain­saadän­tö muut­tuu. Tässä esimerkik­si 74 sivua tiheää pränt­tiä siitä, miten helpok­si puu­tavaran mit­taus­lain­säädän­tö muut­tuu kun sitä ale­taan miet­tiä asiantun­ti­joiden toimesta:
    http://mmm.fi/documents/1410837/1724545/trm2012_8_Puutavaranmittauslainsaadannon_uudistaminen.pdf/5d0f387f-96f3-4532-a844-ea0df58131b3

    Sit­ten kun tästä lain­muu­tos tulee, on noin puoli vuot­ta aikaa viedä uudet sään­nöt kaikki­in jär­jestelmi­in kan­nos­ta sahalle ja sellutehtaalle. 

    Mon­imutkaiset sään­nöt = mon­imutkainen yhteiskun­ta = mon­imutkaiset järjestelmät

    Vastaa

14. Dyno­muu­mi:
    Tieto­jär­jestelmä ei voi olla olen­nais­es­ti yksinker­taisem­pi kuin ne sään­nöt joi­ta sen täy­tyy noudattaa.
    […]

    Mon­imutkaiset sään­nöt = mon­imutkainen yhteiskun­ta = mon­imutkaiset järjestelmät

    Ne sään­nöt, joiden mukaan tieto­jär­jestelmiä tehdään, ovat usein peräisin man­u­aalis­es­ti maail­mas­ta, jos­sa sään­töjä on iteroitu ker­ta toisen­sa jäl­keen aiem­pi­en ongelmien paikkaamisek­si, täytet­ty lomakkei­ta ja käytet­ty reikäko­rt­te­ja. Tieto­jär­jestelmien maail­mas­sa pros­es­sit ja sään­nöt pitäisi suun­nitel­la uusiksi.

    Vastaa

15. Dyno­muu­mi: Vira­nomais­ten tieto­jär­jestelmis­sä on olen­nais­es­ti enem­män pakol­lisia rajap­in­to­ja kuin jos­sain yhtä asi­aa tekevässä sovel­luk­ses­sa joi­ta avoimen lähdekood­in pro­jek­tit useim­miten ovat 

    Avoimen lähdekood­in ja sul­je­tun lähdekood­in ero on juridi­nen, ei tekni­nen. Vira­nomaisjär­jestelmästä tulee avoin­ta lähdekood­ia jos sen tek­i­jänoikeuk­sien halti­ja näin haluaa.

    Yhä suurem­pi osu­us vira­nomaisjär­jestelmistä on avoin­ta lähdekood­ia. Kan­nat­taa joskus kat­soa mitä selaime­si oikeas­t­aan lataa vira­nomais­sivus­toa käyt­täessäsi. Vira­nomais-APItkin näyt­tävät kovin tutu­il­ta kun niihin tutus­tuu vähän tarkemmin. 

    Dyno­muu­mi: (käsit­tääk­seni Lin­uxkin koos­t­uu täl­lai­sista palikoista joi­ta on kehitet­ty tarpeen mukaan ja liitet­ty yhteen enem­män vai vähem­män toimivasti).

    Käsi­tys on väärä. Lin­ux-ydin on maail­man suurin ohjelmis­toke­hi­tyspro­jek­ti.

    Dyno­muu­mi: Tun­nen jo luis­sani miten koodaripi­ireis­sä nousee innos­tus alkaa ratkoa tätä vapaaehtoistyönä.

    Suuri ellei suurin osa eniten käyte­tys­tä avoimes­ta lähdekood­ista tuote­taan palkka­suh­teessa joko pää­työnä tai työ­nan­ta­jan (esimerkik­si yliopis­ton) suos­tu­muk­sel­la. Vira­nomaisjär­jestelmän tekem­i­nen avoime­na lähdekood­i­na ei edel­lytä vapaaehtoistyötä.

    Vastaa