Sähköiset palvelut julkisella sektorilla

18.6.2016 · Aihe: _ 

Minulla on yhden hengen yritys, Tietokeino Oy. Joskus aikaisemmin sen piti joka kevät lähettää tilinpäätöstiedot verottajalle ja sitten samat tiedot Patentti ja rekisterihallitukseen.

Maailma meni kuitenkin eteenpäin. Verottaja toimitti nuo tiedot suoraat PRH:lle. Yksi vaiva siis poissa.

Eilen posti toi PRH:lta karhun tilinpäätöstiedoista. Miksi ne eivät enää menekään verottajalta?

Koska olin tehdnyt veroilmoituksen netissä. Niitä tietoja ei siirretä. Jos teet sähköisen ilmoituksen verottajalle, sinun pitää tehdä paperinen ilmolitus PTH:lle. Jos teet paperisen veroilmoituksen verottajalle, pääset yhdellä ilmoituksella.

PRH:lle ei näköjään myöskään kelpaa yhtiön virallinen tulos ja tase, vaan ne pitää muokata niin, että erittelyt karsitaan.

Yksi on varma. Ellei tähän älyttämyyteen tule muutosta, ensi kerralla verottaja saa minulta paperisen veroilmoituksen. Voi taivas!

(Saamani palautteen perusteella ongelma on, että olin kuvitellut että verottajalle antamani tiedot riittäisivät PRH:lle. Verotustiedoissa on kaikki, mitä tilinpäätöksessä pitää esittää, mutta PRH haluaa tilinpäätöksen ja taseen sekä yhtiökokouksen pöytäkirjan skannattuna. Jos olisi laittanut ne liitteeksi veroilmoitukseeni, kaikki olisi ollut kunnossa. Tämä ei käynyt mitenkään selville verottajan sivuilta. Olin kuvitellut, että verottajalle annetut tiedot olisivat välittyneet, koska niissä on kaikki, mitä PRH tarvitsee)

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Sähköiset palvelut julkisella sektorilla”

  1. JTS kirjoitti 18.6.2016 kello 11:09

    Joku itellektuelli siis skannaa paperit ja tulostaa, toinen taas skannaa ja tarkistaa tuloken prh:n tietokantaan.

    Näin myös toimii poliisi – syyttäjä – oikeuslaitos -tiedonsiirto, samoin terveydenhuolto kun vaihtaa palveluntuottajaa. Välissä posti siirtää paperilaatikoita.

    Seuraavaksi käynnistetään “digitalisaatio” projekti, jossa juodaan kahvia. Mitään toimivaa ei saada aikaan. Yhteisymmärrys ei löydy kumpi virasto maksaa rahoitaan järjestelmän muuttamisen, koska säätöä ei oikeastaan synny itselle vaan sille toiselle valtion virastolle.

    Arvatkaa milloin sote-tietojärjestelmät ovat valmiina: 2056 veikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  2. Catilina kirjoitti 18.6.2016 kello 11:12

    Miten yhden hengen yritys voi olla Oy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2016 kello 11:44

    Kylä yhden hengen yritys voi olla Oy. Joskus viime vuosituhannella piti olla kolme osakasta, mutta se määräys on kumottu kauan sitten, ainakin ennen vuotta 1986, jolloin perustin yhtiöni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jouko Ollila kirjoitti 18.6.2016 kello 12:40

    Ennakonmuutoksen voi nykyään tehdä netissä. Paitsi ettei voi, kun vaatii allekirjoituksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Petsku kirjoitti 18.6.2016 kello 14:00

    Tarkoitit varmaan PRH PTH:n sijasta. Mihin tuo perustuu, että verohallinto ei välittäisi tietoja? En ole tehnyt itse ilmoituksia, mutta kyllä verottajan sivujen mukaan tiedon pitäisi välittyä automaatttisesta.

    https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Tilinpaatostietojen_ilmoittaminen__usein(17485)#9.MitkshkisestiannetuttiedotVerohallintovlitttilinptstietoinakaupparekisteriinx

    “Kaikki tilinpäätöstietojen ilmoittamiseen varatuilla liitetyypeillä nimetyt tiedostot välitetään Verohallinnosta Patentti- ja rekisterihallitukseen automaattisesti.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2016 kello 14:54

    Korjaan tuon PRH:n
    “Verophallinto lähettää Patentti ja rekisterihallitukselle rekisteröitäväksi ne tilinpäätösasiakirjat jotka non nidottu verohallinnon lomaakkseen 63”, kertoi PRH

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Krtek kirjoitti 19.6.2016 kello 14:43

    Kyllä ne välittyvät myös sähköisestä veroilmoituksesta, jos olet toimittanut ne sähköisen veroilmoituksen liitteenä oikein nimettynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Henna Madetoja kirjoitti 20.6.2016 kello 11:46

    Krtek:
    Kyllä ne välittyvät myös sähköisestä veroilmoituksesta, jos olet toimittanut ne sähköisen veroilmoituksen liitteenä oikein nimettynä.

    Krtek on aivan oikeassa: osakeyhtiö voi toimittaa Verohallinnolle tilinpäätöstiedot verkossa samassa yhteydessä kun yhtiö antaa sähköisen veroilmoituksen. Verottaja toimittaa tilinpäätöstiedot eteenpäin PRH:lle. Tärkeää on, että tilinpäätöstiedosto nimetään oikein; näin sen tunnistaminen koneellisesti onnistuu. Täältä löytyy aiheesta lisätietoa:

    http://bit.ly/28Ih5c4

    ystävällisin terveisin

    Henna Madetoja, ylitarkastaja
    Verohallinto

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. PRH / Terhi Maijala kirjoitti 20.6.2016 kello 13:24

    Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on laadittava tilinpäätösasiakirjat jokaiselta tilikaudelta ja ilmoitettava ne osakeyhtiö- ja osuuskuntalain mukaan julkiseen kaupparekisteriin. Yritys voi toimittaa tilinpäätösasiakirjansa veroilmoituksen mukana Verohallinnolle, joka lähettää ne PRH:lle rekisteröitäviksi. Kirkkaana tavoitteena on, että yrityksen tarvitsee toimittaa tilinpäätösasiakirjansa vain yhden kerran. Tänä vuonna rekisteröidyistä tilinpäätöksistä 97,1 % on toimitettu PRH:lle sähköisesti Verohallinnosta (31.5.2016).

    Verohallinto varmistaa, että julkiseen rekisteriin tulee toimitetuksi vain ne asiakirjat, jotka yritys ilmoittaa julkistettavaksi. Tämä varmistus tapahtuu siten, että sähköisessä veroilmoituksessa yritys nimeää liitteet Verohallinnon ohjeiden mukaisesti. Ohjeet sähköisten liitteiden nimeämisestä löytyy seuraavasta osoitteesta:
    https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osakeyhtio_ja_osuuskunta/Veroilmoitus/Veroilmoitus_6B_sahkoisesti

    Paperisessa ilmoituksessa julkistettavat tilinpäätösasiakirjat on Verohallinnon ohjeiden mukaan fyysisesti nidottava Verohallinnon lomakkeeseen 63. PRH ja Verohallinto ovat kehittämässä uutta tilinpäätösten sähköistä raportointikanavaa: Tilinpäätös 2.0.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2016 kello 13:32

    Näin se varmaankin on. Kuvittelin, että kun kaikki nuo tiedot ovat siinä sähköisessä veroilmoituksessa, ne olisivat siirtyneet sähköisesti eteenpäin, mutta pitääkin siis skannata alkuperäiset asiakirjat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Anonyymi kirjoitti 20.6.2016 kello 15:57

    Toisaalta toivon että hommaa ei alettaisi sähköistämään ja automatisoimaan. Silloin kuluu aikaa vähintään kymmenen vuotta ja yhteiskunnan rahoja miljardin verran.

    Kun näin teknisluonnontieteellisen koulutuksen pohjalta oman alani työpaikasta katson miten kaikki vähänkään tietokoneisiin haiskahtava toimii julkishallinnossa ja vertaan sitä siihen miten hommat toimii täällä, en voi kuin ihmetellä. Asiat jotka voitaisiin hoitaa suunnilleen yhden koodarin harrasteprojekteina nielevät miljoonia ja vaativat vuosien suunnittelun. Tarvittaisiinko sinne virastoihin enemmän diplomi-insinöörejä ja ikänsä tietokoneen äärellä kasvaneita harrastekoodareita?

    Mitä olen yleisön seasta tätä hommaa seurannut esim. Apotti hankkeen tiimoilta, ongelmana ei aina ole edes että ei saataisi koodareita tekemään asioita. Ongelmana on että koodareiden ei anneta osallistua laitosten sääntöjen tekemiseen. Kun koodin pitää taipua liian kankeisiin organisaatioihin ja sääntöviidakoihin, silloin siitä tulee monimutkaista ja kallista. Koodaripiireissä – varsinkin avoimen lähdekoodin yhteisöissä – hommat hoidetaan yleensä enemmän meiningillä ensin tehdään ja sitten mietitään mitä tuli tehtyä ja korjataan tarvittaessa. Julkishallinto yrittää ostaa ohjelmistoprojektia kuin moottoritietä; palkataan iso firma tekemään massiivinen projekti, jonka täytyy valmistuttuaan toimia kaikkialla ikuisesti ja täydellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  12. anonilli kirjoitti 22.6.2016 kello 7:17

    Anonyymi: Koodaripiireissä – varsinkin avoimen lähdekoodin yhteisöissä – hommat hoidetaan yleensä enemmän meiningillä ensin tehdään ja sitten mietitään mitä tuli tehtyä ja korjataan tarvittaessa. Julkishallinto yrittää ostaa ohjelmistoprojektia kuin moottoritietä; palkataan iso firma tekemään massiivinen projekti, jonka täytyy valmistuttuaan toimia kaikkialla ikuisesti ja täydellisesti.

    Viranomaistahoilla tuo lain noudattaminen ei nyt ainakaan ole mikään vaihtoehtoinen lisäosa, vaikka osa säännöistä voikin olla itse keksittyä näpertelyä. Mutta jos tilaajalla ei ole ketään, joka ymmärtäisi ohjelmistokehityksestä yhtään mitään, niin speksit ovat mitä sattuu ja toimittaja toimittaa just niin hyvän systeemin kuin osataan vaatia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Ville kirjoitti 22.6.2016 kello 16:43

    Anonyymi: Asiat jotka voitaisiin hoitaa suunnilleen yhden koodarin harrasteprojekteina nielevät miljoonia ja vaativat vuosien suunnittelun. Tarvittaisiinko sinne virastoihin enemmän diplomi-insinöörejä ja ikänsä tietokoneen äärellä kasvaneita harrastekoodareita?

    Mitä olen yleisön seasta tätä hommaa seurannut esim. Apotti hankkeen tiimoilta, ongelmana ei aina ole edes että ei saataisi koodareita tekemään asioita. Ongelmana on että koodareiden ei anneta osallistua laitosten sääntöjen tekemiseen.

    Isoissa ohjelmistofirmoissa varsinaisia koodareita voi olla hyvin pieni osa työntekijöistä, ja asiakkaan kanssa ovat tekemisissä ihan muut ja muun alan ihmiset. Silloin ei oikein ole apua siitäkään, että asiakas olisi koodaamisen asiantuntija, kun vastapuoli puhuu kuitenkin eri kieltä.

    Voisi tosiaan olla ihanteellista, että koodarit pääsisivät vaikuttamaan siihen, miten organisaatio toimii sen sijaan, että organisaation toimintamalli mallinnetaan koodiksi, mutta organisaatioiden toimintamallien muuttaminen saattaa olla äärimmäisen vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Anonyymi kirjoitti 23.6.2016 kello 15:26

    Ville: Isoissa ohjelmistofirmoissa varsinaisia koodareita voi olla hyvin pieni osa työntekijöistä, ja asiakkaan kanssa ovat tekemisissä ihan muut ja muun alan ihmiset. Silloin ei oikein ole apua siitäkään, että asiakas olisi koodaamisen asiantuntija, kun vastapuoli puhuu kuitenkin eri kieltä.

    Miksi ohjelmistot yleensä tilataan jättifirmoilta jotka lisäävät projektin hintaan omasta byrokratiastaan ja muista jäykkyyksistä koituvat kustannukset?

    Parempi idea voisi olla etsiä avoimen lähdökoodin projekti joka on lähimpänä sitä mitä halutaan, sitten palkataan itse virastoon kasa hyviä koodareita (vaikka suoraan tuon projektin aiemmista kehittäjistä) jatkokehittämään ja muokkaamaan ohjelma sellaiseksi kuin vaaditaan.

    Näin esimerkiksi Google tuntuu toimivan. Kun Googlella löydetään projekti (yleensä avoimen koodin yhteisöistä) jota siellä halutaan hyödyntää firman palveluissa, projektin päätyypeille maksetaan hyvät rahat siitä että he tulevat töihin Googlelle ja annetaan resursseja kehittää projektia ja lisätä siihen Googlen tarvitsemia osia. Lisäbonuksena koko muu maailma saa käyttöönsä Googlen rahalla kehitetyt avoimen koodin ohjelmistot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Jysky (Jones'in tilalta) kirjoitti 24.6.2016 kello 7:50

    Ville: Isoissa ohjelmistofirmoissa varsinaisia koodareita voi olla hyvin pieni osa työntekijöistä, ja asiakkaan kanssa ovat tekemisissä ihan muut ja muun alan ihmiset. Silloin ei oikein ole apua siitäkään, että asiakas olisi koodaamisen asiantuntija, kun vastapuoli puhuu kuitenkin eri kieltä.

    Voisi tosiaan olla ihanteellista, että koodarit pääsisivät vaikuttamaan siihen, miten organisaatio toimii sen sijaan, että organisaation toimintamalli mallinnetaan koodiksi, mutta organisaatioiden toimintamallien muuttaminen saattaa olla äärimmäisen vaikeaa.

    Onnistuuko muutos parhaiten, jos sen aloittavat ruohonjuuritason toimijat, eli työntekijät? Tätä kannattaisi ehkä joskus kokeilla, mutta harkiten. Tarvitaan myös näkemystä systeemistä kokonaisuudessaan sekä sen kytkennöistä.

    Toinen vaihtoehto on, että aloitetaan muutos ylhäältä (joskus tämä tehdään jopa vaihtamalla ensin organisaation ylin johto), ja annetaan sitten muutoksen ikään kuin valua alaspäin. Kyseinen menettely voi olla toisinaan aika hidas, sillä siinä menetetään paljon kokemusta ja toisinkin toimessa muutosvastarinta lienee sille tyypillinen piirre. Pyrkimys muutokseen, perusteet sille, sekä kokemukset ja tieto muutosvastarinnan takana on kuitenkin aina syytä saada keskustelemaan paremmin keskenään, jotta kaikki tärkeät argumentit saadaan julki.

    Ilmeisesti on niin, että mitään aitoa muutosta ei tapahdu, elleivät sen aikaansaamiseen sitouduta ja/tai osallistuta ihmiset kaikilla tasoilla. Yhteistyö ja sujuva, ongelmaton informaationkulku (ylös, alas ja sivuille) ovat luonnollisesti tarpeen aina. Muutoin voi käydä pahimmillaan siten että johto (tai joku muu) uskoo (tai uskottelee uskovansa) omiin harhaluuloihinsa tai prameisiin kulisseihin jonkin systeemin toimivuudesta. Esimerkkejä sellaisten sortumisesta maailmasta löytyy.

    Vielä isompi ongelma on, jos päätösvaltaa omaavat eivät ole edes kiinnostuneita siitä, miten vastuullaan olevat järjestelmät toimivat nyt, tai muutostenkaan jälkeen. Tämä, kuten edelliset, on käsittääkseni aika universaali (ei vain ohjelmistofirmoihin liittyvä) ilmiö, joka voi liittyä tiettyihin ihmisluonnon monipuolisiin ominaisuuksiin.

    Hyviä uutisia on aina kivampi havaita, kertoa ja/tai kuunnella kuin huonoja. Jälkimmäiset voivat edellyttää vaikeita ratkaisuja. Viestintuojia ei pitäisi milloinkaan “ampua” tai edes “rankaista” pelkän viestinvälityksen takia, vaikka viestin sisältö ei olisikaan palkitseva.

    Esimerkiksi helposti raivostuvan “pomon” kannattaisi ehkä joskus miettiä, miten totuudenmukaista tai odotetun käyttäytymisensä takia suodatettua informaatiota hän organisaatioltaan tai sidosryhmiltään saa. Väärä käyttäytymismalli johtanee helposti tietojen väritykseen tai pimitykseen, mikä johtaa epäilyksiin, ja epäluuloisuuteen, mikä johtaa puolestaan huonoon kierteeseen …

    Päätösvallan ja vastuun tulee olla aina sidottuja toisiinsa. Ilman tuollaista kytkentää asiat menevät hunningolle, ennemmin tai myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Dynomuumi kirjoitti 1.7.2016 kello 10:17

    Tietojärjestelmä ei voi olla olennaisesti yksinkertaisempi kuin ne säännöt joita sen täytyy noudattaa. Viranomaisten tietojärjestelmissä on olennaisesti enemmän pakollisia rajapintoja kuin jossain yhtä asiaa tekevässä sovelluksessa joita avoimen lähdekoodin projektit useimmiten ovat (käsittääkseni Linuxkin koostuu tällaisista palikoista joita on kehitetty tarpeen mukaan ja liitetty yhteen enemmän vai vähemmän toimivasti). Lisäksi viranomaisjärjestelmää ei voi oikein tehdä yksi toiminnallisuus kerrallaan, vaan minimum viable product on usein se koko järjestelmä. Olisiko veroehdotus ollut hitti tai hyvää veronmaksajien rahan käyttöä jos siitä olisi ensin tullut veroilmoitukselle vain maksetun ennakonpidätyksen määrä?

    Viranomaisen systeemien taas täytyy noudattaa kaikkia lakeja ja asetuksia, erilaisia koti- ja ulkomaisia toimintatapaa sääteleviä asetuksia, sekä viranomaisen omia toimintatapaohjeita. Tuosta voi tutustua esimerkiksi siihen kuinka simppeli juttu sähköinen asunto-osakeyhtiörekisteri on:

    http://www.ym.fi/download/noname/%7BA8E9106B-E603-4D66-9A76-BD03AED92D39%7D/109275

    http://www.ym.fi/download/Asuntoosakerekisterin_ASREK_toimintamallin_selvityksen_loppuraportti/59fee859-32ff-4466-af6d-c4c2e0153d21/104842

    Tunnen jo luissani miten koodaripiireissä nousee innostus alkaa ratkoa tätä vapaaehtoistyönä.

    Sitten niitä järjestelmiä pitää vielä ylläpitääkin, koska lainsaadäntö muuttuu. Tässä esimerkiksi 74 sivua tiheää pränttiä siitä, miten helpoksi puutavaran mittauslainsäädäntö muuttuu kun sitä aletaan miettiä asiantuntijoiden toimesta:
    http://mmm.fi/documents/1410837/1724545/trm2012_8_Puutavaranmittauslainsaadannon_uudistaminen.pdf/5d0f387f-96f3-4532-a844-ea0df58131b3

    Sitten kun tästä lainmuutos tulee, on noin puoli vuotta aikaa viedä uudet säännöt kaikkiin järjestelmiin kannosta sahalle ja sellutehtaalle.

    Monimutkaiset säännöt = monimutkainen yhteiskunta = monimutkaiset järjestelmät

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Ville kirjoitti 1.7.2016 kello 20:19

    Dynomuumi:
    Tietojärjestelmä ei voi olla olennaisesti yksinkertaisempi kuin ne säännöt joita sen täytyy noudattaa.
    […]

    Monimutkaiset säännöt = monimutkainen yhteiskunta = monimutkaiset järjestelmät

    Ne säännöt, joiden mukaan tietojärjestelmiä tehdään, ovat usein peräisin manuaalisesti maailmasta, jossa sääntöjä on iteroitu kerta toisensa jälkeen aiempien ongelmien paikkaamiseksi, täytetty lomakkeita ja käytetty reikäkortteja. Tietojärjestelmien maailmassa prosessit ja säännöt pitäisi suunnitella uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. spottu kirjoitti 1.7.2016 kello 22:26

    Dynomuumi: Viranomaisten tietojärjestelmissä on olennaisesti enemmän pakollisia rajapintoja kuin jossain yhtä asiaa tekevässä sovelluksessa joita avoimen lähdekoodin projektit useimmiten ovat

    Avoimen lähdekoodin ja suljetun lähdekoodin ero on juridinen, ei tekninen. Viranomaisjärjestelmästä tulee avointa lähdekoodia jos sen tekijänoikeuksien haltija näin haluaa.

    Yhä suurempi osuus viranomaisjärjestelmistä on avointa lähdekoodia. Kannattaa joskus katsoa mitä selaimesi oikeastaan lataa viranomaissivustoa käyttäessäsi. Viranomais-APItkin näyttävät kovin tutuilta kun niihin tutustuu vähän tarkemmin.

    Dynomuumi: (käsittääkseni Linuxkin koostuu tällaisista palikoista joita on kehitetty tarpeen mukaan ja liitetty yhteen enemmän vai vähemmän toimivasti).

    Käsitys on väärä. Linux-ydin on maailman suurin ohjelmistokehitysprojekti.

    Dynomuumi: Tunnen jo luissani miten koodaripiireissä nousee innostus alkaa ratkoa tätä vapaaehtoistyönä.

    Suuri ellei suurin osa eniten käytetystä avoimesta lähdekoodista tuotetaan palkkasuhteessa joko päätyönä tai työnantajan (esimerkiksi yliopiston) suostumuksella. Viranomaisjärjestelmän tekeminen avoimena lähdekoodina ei edellytä vapaaehtoistyötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus