Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti

14.6.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Elina Moisia kielsi minua kertomasta, että käsittelimme tätä 287 sekuntia (900 asukasta/sekunti) mutta kerron kuitenkin. Se ei johtunut siitä, että olisimme suhtautuneet asiaan yliolkaisesti vaan päin vastoin. Ei tässä viime aikoina ole muuta tehtykään.

Nopea käsittely johtui siitä, että asiasta oli lautakunnan lukuisissa neuvotteluissa päästy sopuun, jossa kaikki olivat mukana. Käsittely tapahtui niin, että lautakunnan puheenjohtaja teki yhdessä sovitut muutosesitykset ja minä kannatin. Se oli siinä.

Sopuun sisältyi merentäytöistä luopuminen Lauttasaaressa, Vuosaaressa Uutelan kanavan itärannan rakentamisesta luopuminen pääosin ja kymmenen hehtaarin muuttaminen keskuspuistossa asuinalueesta viheralueeksi.

Näissä neuvotteluissa on tapana päästä yksimielisyyteen, koska vanha käytäntö on, että joka ei tule mukaan sopuun, siltä otetaan pois kaikki, mitä on neuvotteluissa saavuttanut. Tylsä käytäntö, mutta monipuoluejärjestelmässä lähes välttämätön.

En oikeastaan saisi kertoa neuvotteluista mitään, mutta kerron nyt kuitenkin, että vasemmistonliiton ja demarien intressit painottuivat itään, kokoomuksen länteen ja vihreiden keskelle.

Koska oma mielenkiintoni painottui keskuspuistoon, keskityn siihen tarkemmin. Keskuspuistosta poistettiin siis 10 hehtaaria, mikä on enemmän kuin muut muutokset yhteensä.

Pirkkola

Pirkkolan kohdalta poistetut hehtaarit vihreänä

Pirkkolan urheilupuiston kohdalta poistettiin kaksi hehtaaria paikasta, jossa puisto uhkasi kaventua kohtuuttomasti. Yleiskaavaosasto oli vihainen, mutta on jo leppynyt. Vaarantaa kuulemma alueen toimivuuden. Niin voi vaarantaakin. Politiikka olisi helppoa, jos olisi vain päätöksiä, jotka ovat kaikilta kannoilta hyviä tai huonoja.

Maunulantie

Metsäläntien pohjoispuolelta poistetut 8 hehtaaria. Pahoittelen, että merkintä on vinossa. Suunnistajilta saatu kartta on vähän vinossa enkä osannut suoristaa sitä Paint-ohjelmassa. Harmillisesti vähän turha rakentamista jäi.

Metsäläntien pohjoispuolelta otettiin pois kahdeksan hehtaaria. Ne maksavat kuulemma kahdeksan miljoonaa euroa /hehtaari (brutto) ja veivät asunnot melkein 2000 ihmiseltä. Kyllä, mutta minusta keskuspuistoon ei pitäisi puuttua pelkästään tonttitarjonnan vuoksi. Nuo bulevardiin rajoittuvat korttelit ovat tärkeitä kaupunkirakenteellista syistä, mutta nämä ovat vain asuntoalueita.

Kyllä keskuspuistosta otettiin. Otettu alue on suurelta osin vanhaa, 1960-luvulla metsitettyä peltoa ja Hämeenlinnan väylän melualuetta, mutta on siinä mukana alueita, jotka surettavat.

Yleiskaava on tehty isolla pensselillä niin, että pienin mittakaava on yksihehtaari. Näin seurtaavillekin pättäjille jäi paljon tapeltavaa. Erityisesti keskuspuistossa tarkempi rajanveto on tärkeää.

Lisäksi lautakunta päätti lukuisista jatkosuunnitteluohjeista, jotka virasto ilmoitti ottavansa jatkotyön perusteeksi. Seuraava suoraan päätöstiedotteesta.

Lisäksi lautakunta päättää
– todeta, että kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen (vast.) käyttöönottoa.
– todeta, että kaupunkibulevardien liittymäratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä.
– todeta, että kaupunkibulevardien toteuttamisjärjestyksestä ja mahdollisesta vaiheittaisuudesta tehdään erillinen päätös
– jatkovalmistelussa varmistettavan, että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy
– jatkovalmistelussa varmistettavan, että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella
– jatkovalmistelussa pidettävän huolta siitä, että Keskuspuistossa uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä
– todeta, että kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano)  täydennysrakentamisen alueilla tulee nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina. Kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä.
– ,että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Tuomarinkylän ja Kivinokan alueella niiden nykyiset toiminnat
– todeta, että luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi
– ,että riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla
– ,että rantojen avoin käyttö ja kulkureitit turvataan alueita rakennettaessa.

Yleiskaava on käänteentekevä asiakirja, suorastaan vallankumouksellinen. Se on noin 60 miljardin euron investointisuunnitelma, siis ylivoimaisesti Suomen suurin. Kaupunkirakenteessa se merkitsee voimakasta yritystä pysäyttää Helsingin seudun kehittymien amerikkalaiseksi autokaupungiksi. Tässä otetaan vahva suunta kohti tiivistä raideliikenne (pikaratikka) painotteista eurooppalaista kaupunkia. Minä olen siitä ylpeä, keskuspuistosta huolimatta.

Helsinki vastaa uuteen urbanismin aaltoon. Ei yhtä väkevästi kuin Tukholma, jota Ruotsin valtio auttaa jättipanostuksin, mutta kuitenkin.

 

 

 

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti”

  1. MikkoR kirjoitti 14.6.2016 kello 20:39

    Hienoa että yleiskaava menee eteenpäin! Toisaalta kismittää, että niin paljon mentiin takapakkia viime metreillä, mutta onhan tämä kuitenkin suurinpiirtein täyskäännös edelliseen yleiskaavaan nähden.

    Miksi muuten Lauttasaaen merentäytöstä luovutiin? Oliko taustalla jotain muita syitä kuin jonkun pienen intressipiirin huoli näköaloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.6.2016 kello 21:02

    MikkoR
    Jotain pilaamista pitää jättää tuleville päättäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Mats kirjoitti 14.6.2016 kello 20:56

    Onneksi olkoon. Hieno saavutus. Helsinki kiittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  4. Koti-isä kirjoitti 14.6.2016 kello 20:56

    Vaikuttaa asialliselle ja nykyisen perus-Suomen oloissa uskomattomankin avarakatseiselle ratkaisulle.

    On käsittämätön (ja säälittävä) yksityiskohta, että autopuolue halusi tuhlata pelimerkkejään saadakseen option bulevardien eritasoliittymille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  5. peksu kirjoitti 14.6.2016 kello 21:18

    Mutta voihan nämäkin poistetut alueet kaavoittaa ympäristörikoksena pitkin entistä Sipoota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Pekka Pietilä kirjoitti 14.6.2016 kello 21:33

    Yleiskaavat on pohjat, joista kauppa alkaa. kuka pääseen tonttirahastajaksi selvinnee vanhan käytännön mukaan aikanaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Petteri kirjoitti 14.6.2016 kello 21:40

    Näyttää, että Hämeenlinnanväylän bulevardoinnista luovuttiin Metsäläntien pohjoispuolella, kun itäpuolelle ei voida rakentaa mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. anomuumi kirjoitti 14.6.2016 kello 21:52

    Lautakunnan jokainen jäsen tuntee varmasti erittäin hyvin yhdyskuntarakenteen hajoamisen taloudelliset ja ympäristövaikutukset.

    He tuntevat hyvin myös Helsingin ainutlaatuisen roolin seudun yhteiskuntarakenteen hajautumisen estämisessä: kaikki tänne kehä I:n sisään tuleva kaavoitus rakentuu vähentäen hajautumista ympäri keskisen Uudenmaan metsiä ja peltoja.

    Niinpä kun he päättävät poistaa kaavasta rakentamista, vastuuntuntoisena he varmasti lisäävät sitä vähintään yhtä paljon vieläkin keskeisemmälle sijainnille. Eikun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 14.6.2016 kello 22:27

    Ihan off topic.

    Onko Odella mitään sanottavaa Länsimetro-farssin uusimmasta kääänteestä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.6.2016 kello 7:09

    Onko Odella mitään sanottavaa Länsimetro-farssin uusimmasta kääänteestä?

    Olen sanaton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. ohikukkuja kirjoitti 14.6.2016 kello 22:56

    Huoli pois, kaavan tulkintamääräysten mukaan lähes puolet noista Pirkkolan pikseleistä voi yhä rakentaa, kunhan yli puolet kustakin säilyy viheralueena. Tai ehkä riittää vähempikin, kun tarkastellaan muitakin naapuripikseleitä samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.6.2016 kello 7:08

    Ohikulkija,
    Mikä tahansa ei mene valtuustosta läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Keskuspuisto kirjoitti 15.6.2016 kello 6:54

    Keskuspuistossa asuu kyllä jo väkeä. Hyvä ehkä että niillekin jäi jotain jäljelle. Keskuspuisto on pelottava metsä – ei sen poikki viitsi kulkea yksin koskaan. Nämä asukkaat käyttävät puistoa vessana jne.
    Onko kirjoittaja kulkenut puistossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. Hienoa ja hienoa kirjoitti 15.6.2016 kello 7:07

    Rakennamme siis edelleen “tiivistä raideliikenne (pikaratikka) painotteista eurooppalaista kaupunkia”. Samalla toivomme, että ennusteet Itämeren vihertymisestä jäävät toteutumatta. Se skenaario on sitä inhottavampi ja vaarallisempi, mitä enemmän keskitämme väestöä ja kansallisvarallisuutta rannalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Ville kirjoitti 15.6.2016 kello 7:45

    Onko Keskuspuistosta ollut tarkoitus tehdä _puisto_, kun se on nimetty sellaiseksi? Metsä olisi osuvampi nimitys.

    (Samoin esim. _puutarhakaupunki_ Tapiola on oikeammin metsäkaupunki… Vai onko tuo kaupunkikin liikaa…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  16. Keskuspuisto säästettävä kirjoitti 15.6.2016 kello 9:00

    Keskuspuisto ei säästy sillä, että sieltä täältä pelastetaan joku pikselinpuolikas. Keskuspuistoon rakentamisesta tulee luopua, ja puistolle pitäisi laatia yhtenäinen suojelukaava, jotta jatkuva puistoalueen kaventaminen ja valtaaminen rakennusmaaksi saadaan loppumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Tuomas L. kirjoitti 15.6.2016 kello 11:45

    On ollut hienoa nähdä miten eri poliittiset ryhmät ovat pystyneet yhteistyöhön uuden yleiskaavan kanssa. Kiitokset! Nyt tehdyt muutokset eivät vesitä kaavan ideaa ja vallankumouksellisuutta. Eritasoliittymät bulevardeille voi rakentaa tavalla joka sopii kaupunkiin, esim tunneleina jotka alittavat isot risteykset. Samalla saadaan risteyksiä rauhoitettua kävelijöille. Muutokset Keskuspuiston olivat myös paikallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Päättäjillä iso vastuu kirjoitti 15.6.2016 kello 12:50

    Kaupunkisuunnittelulautakunta on pelkkä kumileimasin, joka tuntuu asuntojen rakentamisvimmassaan kelpuuttavan lähes kaiken, mitä virasto vain keksii esittää. Vai onko kaikki sovittu jo etukäteen?

    Yleiskaava vaikuttaa ihan ratkaisevasti kaupungin kehittämiseen, eikä sen pitäisi olla mikään läpihuutojuttu. Kaupunginvaltuustolla on nyt iso vastuu yleiskaavasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. LisääKaupunkia kirjoitti 15.6.2016 kello 13:20

    Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnilta menee kyllä vähän pohja pois, jos siihen ei saada kunnolla kaavoitettua molemmille puolille. Toivottavasti ainakin yksi tiivis ja jatkuva korttelirivi saadaan aikaiseksi hyväksytylläkin yleiskaavalla. Muutoin kyseisen väylän bulevardisoinnin voisi unohtaa.

    Itseäni ihmetyttää tuossa Pirkkolan kohdalla, että kovasti ollaan huolissaan pienestä kaistaleesta metsää moottoritien varressa, mutta alle 300 metrin päässä keskellä puistoa on valtava parkkialue, liikuntahallit, futiskentät ja urheilukenttä. Eikö nämä parkkikentät ja urheiluhallit voisi jollain aikataululla siirtää aivan muualle ja muuttaa alue takaisin puistoksi. Tämä on juuri se kapein kohta koko Keskuspuistosta. Sitten jäisi hyvin tilaa rakentaa muutama kortteli Hämeenlinnanväylän varteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  20. Kielipolliisi kirjoitti 15.6.2016 kello 13:28

    Ville:
    Onko Keskuspuistosta ollut tarkoitus tehdä _puisto_, kun se on nimetty sellaiseksi? Metsä olisi osuvampi nimitys.

    (Samoin esim. _puutarhakaupunki_ Tapiola on oikeammin metsäkaupunki… Vai onko tuo kaupunkikin liikaa…)

    Kyllä metsäkin voi olla puisto. Lainaus Kotukselta:

    “Puisto on johdos puu-sanasta. Sen tähden ymmärrämme puistolla ensisijaisesti aluetta, jossa on puita, siis virkistys- tai luonnonsuojelualuetta.”

    Kielitoimiston sanakirjasta:

    “puita kasvava (taajamissa us. istutuksin koristettu) oleskelu-, virkistys- t. luonnonsuojelualue.”

    Sekoitit varmaan sanaan “puutarha”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  21. EKK kirjoitti 15.6.2016 kello 16:22

    Riippuu mitä eritasoliittymällä tarkoitetaan. Mielestäni kaupunkibulevardille sopii ihan hyvin liittymätyyppi, jossa on katuverkosta kaksi tasoliittymää ja näiden välillä silta tai tunneli pääkadun yli/ali. Tällöin ei tarvita erillisiä liittymäteitä, koska katuverkko tehdään joka tapauksessa. Esimerkkejä löytyy heikosti, tässä vähän sinne päin (Kehä III / Petikko) https://goo.gl/maps/rekfugz8Xj32. Toki nuo katujen väliin jäävät korttelit pitää rakentaa tiiviimmin, mutta tuo liittymä ei sitä estä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Asuntoja vai liikuntapaikkoja? kirjoitti 15.6.2016 kello 17:06

    LisääKaupunkia:

    Itseäni ihmetyttää tuossa Pirkkolan kohdalla, että kovasti ollaan huolissaan pienestä kaistaleesta metsää moottoritien varressa, mutta alle 300 metrin päässä keskellä puistoa on valtava parkkialue, liikuntahallit, futiskentät ja urheilukenttä. Eikö nämä parkkikentät ja urheiluhallit voisi jollain aikataululla siirtää aivan muualle ja muuttaa alue takaisin puistoksi. Tämä on juuri se kapein kohta koko Keskuspuistosta. Sitten jäisi hyvin tilaa rakentaa muutama kortteli Hämeenlinnanväylän varteen.

    Niin että liikuntapaikat pitäisi siirtää pois Keskuspuistosta, jotta tilalle voitaisiin rakentaa asuintaloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Metsä vai puisto? kirjoitti 15.6.2016 kello 17:25

    Ville:
    Onko Keskuspuistosta ollut tarkoitus tehdä _puisto_, kun se on nimetty sellaiseksi? Metsä olisi osuvampi nimitys.

    Keskuspuisto on ainakin vielä toistaiseksi metsä. Rakennusvirasto tosin haluaisi tehdä siitä puiston, koska virasto ei voi sietää mitään sellaista luonnonvaraista kasvillisuutta, mitä virasto ei ole itse istuttanut.

    Rakennusviraston mielestä puistossa pitää olla avarat maisemat ja paljon nurmikoita. Viraston käsikirjassa puita, pensaita ja pienpuustoa kutsutaan pusikoiksi ja risukoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. peksu kirjoitti 15.6.2016 kello 17:50

    EKK:
    Riippuu mitä eritasoliittymällä tarkoitetaan. Mielestäni kaupunkibulevardille sopii ihan hyvin liittymätyyppi, jossa on katuverkosta kaksi tasoliittymää ja näiden välillä silta tai tunneli pääkadun yli/ali. Tällöin ei tarvita erillisiä liittymäteitä, koska katuverkko tehdään joka tapauksessa. Esimerkkejä löytyy heikosti, tässä vähän sinne päin (Kehä III / Petikko) https://goo.gl/maps/rekfugz8Xj32. Toki nuo katujen väliin jäävät korttelit pitää rakentaa tiiviimmin, mutta tuo liittymä ei sitä estä.

    Espanjassa osaavat tällaisen liikennesuunnittelun, pari esimerkkiä Madridista

    https://www.google.fi/maps/@40.4373965,-3.677309,145m/data=!3m1!1e3

    https://www.google.fi/maps/@40.4452287,-3.6853262,296m/data=!3m1!1e3

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2016 kello 7:48

    Peksu,
    Huomattakoon, että tuossa sdukeltava väylä nousee takaisin muutaman kymmenen metrin matkalla. Suomessa se vie yli sata metriä, koska autot eivät meillä pysty nousemaan viittä prosenttia jyrkempää mäkeä. Meidän standardeillamme tuo on siis mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ville kirjoitti 15.6.2016 kello 18:40

    Kielipolliisi: Kyllä metsäkin voi olla puisto. Lainaus Kotukselta:

    “Puisto on johdos puu-sanasta. Sen tähden ymmärrämme puistolla ensisijaisesti aluetta, jossa on puita, siis virkistys- tai luonnonsuojelualuetta.”

    Kielitoimiston sanakirjasta:

    “puita kasvava (taajamissa us. istutuksin koristettu) oleskelu-, virkistys- t. luonnonsuojelualue.”

    Sekoitit varmaan sanaan “puutarha”.

    Kaupunkikontekstissa puistolla on aika vakiintunut merkitys (rakennettu ja suunniteltu puisto, enintään puistometsä), mutta Keskuspuiston perustamisen aikaan se on hyvinkin voinut vertautua kansallispuistoihin ja luonnonpuistoihin, eli puisto on tarkoittanut luonnonvaraista metsää. Sinänsä “puisto” voi olla vaikka mitä kuten vaikka traileripuisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. Rolle kirjoitti 15.6.2016 kello 20:07

    Oliko ennakkookn mitään keskustelua satamien tulevaisuudesta? Nykyiset satamat ovat onnettomasti sijoittuneet ja estävät alueiden parempaa käyttöä. Skatta ja Olympiaterminaali syövät tilaa Helsingin arvoimmalla paikalla ja Länsiterminaalin kohdalla liikenne tukkii jo koko Etelä-Helsiningin ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa Jätkäsaaren asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  28. Annvanne kirjoitti 15.6.2016 kello 21:02

    Mitä asunnoilla Helsingissä tehdään jos duunit savustetaan pois Helsingistä? Vai pendeloiko väki Viroon ja Vantaalle jatkossa ja Helsingistä tulee asumslähiö ja merenrantapuisto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Olavi Heinonen kirjoitti 15.6.2016 kello 21:40

    Opiskelin 60-luvulla Haagassa Pohjoismaiden upeimmassa ammattikoulussa. Liikuntatunneilla kävimmee useimmiten Pirkkolan uimahallissa uimassa. Opettajamme oli HJK:n futisvalmentaja ja koska uimahallikin oli kaupungin, kuten koulu, niin uimme ilmaiseksi. Hyvät muistot jäivät myös keskuspuistosta, jossa suunnistimmekin monesti. Uimahalli ja urheilupuisto ovatkin mielestäni säilyttämisen arvoisia, kuten koko keskuspuisto, vaikka tiet halkovat sitä. Kaupunkisuunnittelu on kompromissien tekemistä, kuten politiikka yleensäkin ja tässä on kyllä toimittu oikein mielestäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Kalle kirjoitti 15.6.2016 kello 23:17

    En voi sanoa muuta kuin, että aikamoista puuhastelua. Missä on se kaupunki, mitä piti rakentaa? Koko lautakuntaa pitää rankaista karkoituksella Pariisiin. Sieltä saa palata vasta, kun on ymmärtänyt, mikä on kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  31. Salla kirjoitti 16.6.2016 kello 6:32

    No, ehkäpä pikaraitiotien ja tunnelin Tallinnaan ja nämä liittymät rakentaa yhtä ylioptimistiset pöljäkkeet kuin metron länteen. Tuplakustannukset ja joukkoliikenne poistettu vaikka valmista ei tule. Onnea Espoo. Onnea Laru.
    Oikeasti 60 miljardin päätös on 120 miljardin päätös. Onnea meille veronmaksajille Helsingissä. Toivottavasti duunejammevei savusteta ulos kaupungista että jaksamme maksaa. Miten on suunniteltu Helsingin tuloja? Vai suunnitteletteko vain menoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.6.2016 kello 7:39

    Tuio 60 miljardia koostuu valtaosaltaan asunnoista, joita veronmaksajat eivät sentään rahoita. Julkisia investointeja on noin 11 miljardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pekka Pessi kirjoitti 16.6.2016 kello 8:44

    Osmo Soininvaara:
    Huomattakoon, että tuossa sukeltava väylä nousee takaisin muutaman kymmenen metrin matkalla.

    Ainakin toinen noista laskeutuu alas melkein 200 metriä. Aikamoinen estevaikutus.

    Nizzan ja Antiben välillä Cagnes-sur-Merissä oli tuollaisia minitunneleita vielä frangiaikaan, ajattelin joskus laittaa google-maps-linkkejä niistä mutta nykyaikainen kaupunkisuunnittelu on saavuttanut Ranskan ja ne on täytetty.

    Uutinen kymmenen vuoden takaa:

    http://www.riviera-press.fr/zeit/node/29172

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. MikkoR kirjoitti 16.6.2016 kello 8:49

    Jos keskuspuisto uhkaa kaventua liikaa Pirkkolan kohdalta, niin purkuun vaan urheilupuiston rakennukset. Urheilupuistolle voisi etsiä paremmman paikan jostain muualta. Esimerkiksi Paloheinästä löytyisi varmasti tilaa, siellä keskuspuisto ei ole niin kriitinen ahdas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Mikko H kirjoitti 16.6.2016 kello 12:09

    Annvanne: Mitä asunnoilla Helsingissä tehdään jos duunit savustetaan pois Helsingistä?

    Ei huolta, kaava ei ole rakentamispäätös ja rakennuttajat varmasti osaavat jättää rakennuttamatta jos kysyntää ei ole. Helsingin hintakehitystä katsoessa näyttäis kysyntää olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. peksu kirjoitti 16.6.2016 kello 16:04

    Osmo Soininvaara:
    Peksu,
    Huomattakoon, että tuossa sdukeltava väylä nousee takaisin muutaman kymmenen metrin matkalla. Suomessa se vie yli sata metriä, koska autot eivät meillä pysty nousemaan viittä prosenttia jyrkempää mäkeä. Meidän standardeillamme tuo on siis mahdotonta.

    Muistaakseni Helsingissä käytetään maksimissaan 7% pituuskaltevuutta ja risteyksissä 4% maksimikaltevuutta. Koska myös ylittävä tie voidaan luiskata vertikaalisesti toiseen suuntaan, vaaditaan siis teiden ylitykseille ja alituksille (4 metriä ajoratojen korkoero) minimissään noin 50 metrin luiskia. Käytännössä kuitenkin on helpompaa tehdä luiska vain toiseen tiehen joten tällöin luiskaus olisi noin 100 metriä. Esimerkiksi Töölössä ja Kampissa korttelit ovat noin 100 – 200 metriä pitkiä joten estevaikutus on pienempi kuin kortteleilla. Mannerheimintielle ja muilla isommilla kaduilla suojatieväli vaihtelee välillä 50 – 250 metriä, yleisimmän suojatievälin ollessa noin 100 – 150 metriä.

    Ainakin Barcelonassa tehdään myös uusia ajotiekanjoneita, nämä näyttävät toimivan hyvin etenkin melunhallinnan osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. Tuomas L. kirjoitti 17.6.2016 kello 8:49

    peksu: Muistaakseni Helsingissä käytetään maksimissaan 7% pituuskaltevuutta ja risteyksissä 4% maksimikaltevuutta. Koska myös ylittävä tie voidaan luiskata vertikaalisesti toiseen suuntaan, vaaditaan siis teiden ylitykseille ja alituksille (4 metriä ajoratojen korkoero) minimissään noin 50 metrin luiskia. Käytännössä kuitenkin on helpompaa tehdä luiska vain toiseen tiehen joten tällöin luiskaus olisi noin 100 metriä. Esimerkiksi Töölössä ja Kampissa korttelit ovat noin 100 – 200 metriä pitkiä joten estevaikutus on pienempi kuin kortteleilla. Mannerheimintielle ja muilla isommilla kaduilla suojatieväli vaihtelee välillä 50 – 250 metriä, yleisimmän suojatievälin ollessa noin 100 – 150 metriä.

    Ainakin Barcelonassa tehdään myös uusia ajotiekanjoneita, nämä näyttävät toimivan hyvin etenkin melunhallinnan osalta

    Lisätäänpä vielä, että esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ja Metsäläntien risteyksen kautta kulkee jo nykyäänkin lähes 60 000 autoa vuorokaudessa. On vaikea uskoa, että Mannerheimintien (ex-Hämeenlinnanväylä) liikenteen ohjaaminen risteyksen ali voisi enää huonontaa kaupunkiympäristöä tuossa paikkaa. Tunnelin myötä paikalla olisi vilkkaan risteyksen sijaan aukio, jonka kautta kulkisi neljäsosa tuon tasoristeyksen automäärästä. Istutuksilla saadaan kanjonia myös vähän maisemoitua. En ole varma, onko tunneli tuossa hintansa väärti, mutta en haluaisi suorilta käsin tuomita eritasoratkaisuja yksinomaan yksityisautoilua suosivana harhaoppisuutena ja vanhanaikaisena kaupunkisuunnitteluna, vaan jossain ne voisivat olla mahdollisuus luoda esimerkiksi urbaaneja aukioita/puistikoita muuten todennäköisesti aika ankeaan liikennemiljööseen. Luulisi, että tuollainen aukio pikaraitikkapysäkillä varustettuna myös houkuttelisi ihan eri tavalla palveluita asukkaiden käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  38. Näyttäis kysyntää olevan kirjoitti 17.6.2016 kello 9:32

    Mikko H: Ei huolta, kaava ei ole rakentamispäätös ja rakennuttajat varmasti osaavat jättää rakennuttamatta jos kysyntää ei ole. Helsingin hintakehitystä katsoessa näyttäis kysyntää olevan.

    Kaava ei tosiaan ole rakentamispäätös. Tarkoituksena onkin kaavoittaa huomattavasti yli todellisen tarpeen, jotta grynderit voivat sitten valita niistä toteutettavaksi parhaat merenrannat ja viheralueet. Huonommat alueet rakennuttajat varmasti osaavat jättää rakennuttamatta siellä, missä kysyntää ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 19.6.2016 kello 20:15

    Näyttäis kysyntää olevan: Kaava ei tosiaan ole rakentamispäätös. Tarkoituksena onkin kaavoittaa huomattavasti yli todellisen tarpeen, jotta grynderit voivat sitten valita niistä toteutettavaksi parhaat merenrannat ja viheralueet. Huonommat alueet rakennuttajat varmasti osaavat jättää rakennuttamatta siellä, missä kysyntää ei ole.

    Onko sitten niin suuri ongelma jos grynderit valitsevat parhaat tontit? Miksi pitäisi valita myös epämiellyttävät tontit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. ze kirjoitti 30.6.2016 kello 14:35

    Tuomas L.: Lisätäänpä vielä, että esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ja Metsäläntien risteyksen kautta kulkee jo nykyäänkin lähes 60 000 autoa vuorokaudessa.

    Hämeenlinnanväylän liikennemäärä Metsäläntien kohdalla on noin 32 000 autoa vuorokaudessa. Pysynyt jokseenkin samana jostain 80-luvulta lähtien. http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikennetutkimus/Liikennemaarat.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus