Ryöstökapitalismin aika: valinnanvapauden hinta voi olla kova

Kävin viime viikol­la pitkän puhe­linkeskustelun Mart­ti Kekomäen kanssa sote-uud­is­tuk­seen sisäl­tyvästä valin­nan­va­paud­es­ta. Olimme pää­tyneet molem­mat siihen, että tässä on val­ta­va taloudelli­nen ris­ki. Yritän val­ot­taa oma­l­la taval­lani sitä, mikä tässä voi men­nä vikaan.

Valin­nan­va­pau­den ja sen mukana yksi­ty­is­ten palve­lu­tar­joa­jien tuomi­nen mukaan sote-palvelui­hin sisältää suuria mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan paran­tamiseen. Yksi­tyiset yri­tyk­set ovat yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan huo­mat­tavasti parem­pia hal­lit­se­maan muut­tuvia olo­suhtei­ta kuin julkiset organ­isaa­tiot, jot­ka ovat kovin kyvyt­tömiä luop­umaan van­hoista käytännöistä.

Iso­ja muu­tok­sia on ter­vey­den­huol­los­sa edessä, kos­ka dig­i­taalises­sa maail­mas­sa lääkäril­lä käyn­ti on ruti­in­ion­gelmis­sa läh­es yhtä köm­pelö aja­tus kuin laskun mak­sami­nen pankin tiskil­lä. Kun tekoä­ly tekee diag­noose­ja parem­min kuin lääkäri, eri ammat­tiryh­mien työn­jako tulee muut­tumaan – tai sen pitäisi muut­tua. Täl­laista muu­tos­ta yksi­tyiset yri­tyk­set han­skaa­vat parem­min kuin julkiset organ­isaa­tiot, joiden hallintoon on raken­net­tu paljon muu­tos­ta vas­tus­tavia barrikadeja.

Tähän sisäl­tyy myös val­taisan kus­tan­nus­pom­min uhka.

Siir­rymme kan­nus­timien kannal­ta vaku­u­tus­muo­toiseen terveydenhuoltoon

Kun maakun­ta mak­saa kaiken ja yksi­tyiset ja julkiset yhtiöt tuot­ta­vat, olemme rak­en­teel­lis­es­ti hyvin lähel­lä vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon mallia.  Vaku­u­tusy­htiöt ovat tais­telleet vuosikym­meniä kus­tan­nusten karkaamista vas­taan ja kehit­täneet koke­muk­sen perus­teel­la mon­imutkaisia tapo­ja valvoa lääkäri­asemia, jot­ta nämä eivät innos­tu­isi turhi­in tutkimuk­si­in ja hoitoihin.

On kolme ilmeistä ansaa, jot­ka pitäisi pystyä välttämään.

1)            Peruster­vey­den­huol­los­sa ei voi­da mak­saa lääkäri­asemille suorit­tei­den perus­teel­la, kos­ka suorit­tei­ta tulee sil­loin todel­la paljon. Ei ole ole­mas­sa ansain­ta­logi­ikan kannal­ta turhaa hoitoa tai tutkimus­ta, jos joku sen maksaa.

2)          Lääkäri­ase­mal­la tulee olla taloudelli­nen vas­tuu sekä määräämistään lääkkeistä että kir­joit­tamis­taan lähet­teistä. Ter­vey­den­huol­lon kallein työkalu on lääkärin kynä. Nor­jas­sa kokeilti­in sitä, että erikois­sairaan­hoidon mak­soi val­tio ja kun­nat oli­vat vas­tu­us­sa vain peruster­vey­den­huol­losta. Tulos oli taloudelli­nen katas­trofi, kos­ka halv­in­ta kun­nalle oli lähet­tää mah­dol­lisim­man paljon poti­lai­ta erikois­sairaan­hoitoon.  Suomes­sa val­tio (Kela) vas­taa lääkeku­luista ja sik­si ne pyrkivätkin nouse­maan koko ajan. Hyvin mon­es­sa maas­sa lääkkeitä määräävä taho vas­taa niiden kustannuksista.

3)          Jos sote-yksikkö saa tulon­sa poti­laiden määrän mukaan, on kat­sot­ta­va, etteivät sote-yksiköt pysty valikoimaan asi­akkaik­seen pelkästään ter­vet­tä keskilu­okkaa ja jos pystyvät, ettei tästä mak­se­ta yhtä paljon kuin monion­gel­mai­sista palvelu­jen suurkäyttäjistä.

Pelkässä kap­i­taa­tiomak­sul­la estetään yli­hoito, mutta

Valmis­teluis­sa on havait­tu ensim­mäisen riskin uhka, ja niin­pä ajatuk­se­na on, ettei sote-yksikölle mak­se­ta annetus­ta hoi­dos­ta ja tehdy­istä tutkimuk­sista mitään, vaan kaik­ki tulot tule­vat kap­i­taa­tios­ta, siis poti­laiden määrästä. Täl­lä pois­te­taan yli­hoidon ris­ki sekä kan­nuste­taan ennal­taehkäisyyn ja ter­vey­den edis­tämiseen, kos­ka paras poti­las on poti­las, joka ei tarvitse palvelu­ja lainkaan. Pahoin pelkään, että tässä men­nään liiankin pitkälle. Ruot­sis­sa kap­i­taa­tios­ta tulee noin 60 %. Tämä riit­tää tor­ju­maan yli­hoidon riskin (kaik­ki toimen­piteet ovat edelleen tap­pi­ol­lisia) mut­ta asi­akkaiden val­in­ta ei ole yhtä kan­natet­tavaa. Lisäk­si puh­taaseen kap­i­taa­tioon on läh­es mah­do­ton liit­tää vas­tu­u­ta lähet­teistä erikois­sairaan­hoitoon ja lääkemääräyksiin.

Puh­das­ta kap­i­taa­tio­ta on myös jok­seenkin mah­do­ton sovit­taa yhteen sen kanssa, että lääkäri­ase­ma voi vali­ta potilaitaan.

Valin­nan­va­paus ei sovi kap­i­taa­tio-perusteiseen maksuun.

Mart­ti Kekomäen tieto­jen mukaan suo­ma­lais­ten Sote-kus­tan­nuk­set ovat keskimäärin 3300 euroa, mut­ta jakau­tu­vat erit­täin epä­ta­sais­es­ti. Seu­raavas­sa taulukos­sa kus­tan­nuk­set on ryh­mitet­ty alka­en halvim­mista päät­tyen kalleimpiin.

Halvin 75 %.….….….….…..  400 €/vuosi
Ryh­mä 75% – 85 % ……….2000 €/vuosi
Ryh­mä 85% – 95 % ..…….. 8 000 € /vuosi
Kallein 5 % ………………40 000 €/vuosi

 

Kun Atten­do otti vas­tatak­seen Rääkkylän koko ter­vey­den­huol­lon, se ei voin­ut vali­ta poti­lai­ta yksitellen vaan otti kaik­ki asukkaat. Niin­pä voiti­in käyt­tää tuo­ta keskimääräistä kus­tan­nus­ta. Rääkkylässäkin se on var­maan lähel­lä tuo­ta val­takun­nal­lista keskiar­voa. Pih­la­jalin­nan sitou­tui vas­taa­maan koko potista, myös erikois­sairaan­hoi­dos­ta tule­vista laskuista, kuten pitääkin. Kaik­ki siis kunnossa.

Jos amerikkalainen vaku­u­tusy­htiö ottaa hoitaak­seen Microsoft­in henkilökun­nan, se ottaa hoitaak­seen ne kaik­ki eikä voi vali­ta vain halpo­ja poti­lai­ta. Se on tietysti eri asia kuin vas­ta­ta jonkin alueen koko väestöstä – siis myös työkyvyt­tömistä –   mut­ta vaku­u­tus­matemaat­tis­es­ti tämä on kuitenkin jotenkin kunnossa.

Jos kaik­ista mak­se­taan sama 3 300 euroa, aika hyvän tilin tekee sote-yksikkö, joka onnis­tuu valikoimaan asi­akkaik­seen vain halv­in­ta 75 pros­ent­tia keskimääräisenä kus­tan­nuk­se­na 400 €/vuosi. Jokainen asi­akas tuot­taa voit­toa 2900 euroa. Vaikut­taa ryöstökapitalismilta.

Tähän on san­ot­tu vas­tauk­se­na, että sote-yksikkö ei saa vali­ta asi­akkai­ta, vaan sen on hyväksyt­tävä kaik­ki. Ja lisäk­si kaik­ista poti­laista ei mak­se­ta yhtä paljon, vaan mak­su perus­tuu pain­otet­tuun kapitaatioon.

Aloite­taan tuos­ta poti­laiden valikoimis­es­ta. Pelkästään yksikön sijain­ti vaikut­taa asi­aan. Jos perus­taa yksikön Haku­ni­laan, saa aivan eri­laisia asi­akkai­ta kuin jos perus­taa sen Ullan­lin­naan. Toinen tehokas tapa valikoi­da asi­akkai­ta on asi­akkaiden hyvä tai huono kohtelu.

Ruot­sis­sa lääkäri­ase­ma pitää vali­ta ker­ral­la vuodek­si, Suomes­sa kaavail­laan mah­dol­lisu­ut­ta vai­h­taa yksikköä puolen vuo­den välein.

Nai­ivisti ajatel­laan, että sote-yksikön kan­nat­taa kohdel­la kaikkia asi­akkaitaan riit­tävän hyvin, jot­ta pystyy pitämään ne mut­ta ei kuitenkaan haaskaa­van hyvin, kos­ka se tuot­taa tappiota.

Opti­maal­ista yksikön tulok­sen kannal­ta on kuitenkin, että kohtelee peruster­veitä ihmisiä hyvin ja paljon sairas­tavia huonos­ti. On selvä, että kan­nat­taa pitää kiin­ni 400 € vuodessa mak­sav­ista, jot­ka tuo­vat taloon 3 300 euroa. Yhtä selvää on, että poti­laas­ta, joka tuo tuhan­sien euro­jen tap­pi­ot, on edullista päästä eroon. Huonos­ta maineesta monion­gel­mais­ten kesku­udessa ei ole vält­tämät­tä edes hait­taa tavoiteltaes­sa hyväo­saisia ter­veitä keskilu­okkaisia. Pikem­minkin päin­vas­toin. Kan­nat­taa han­kkia maine korkeata­soise­na hyväo­sais­ten paikkana, jon­ka käytävil­lä ei ole riskiä tör­mätä päi­hderi­ip­pu­vaisi­in tai mielenterveyskuntoutujiin.

Herkästi päädytään siihen, että onkin kan­nuste hoitaa hyvin ter­veitä ja huonos­ti sairaita.

Ratkaisuk­si on kek­sit­ty taikasana pain­otet­tu kap­i­taa­tio. Koulu­tuk­sen, iän ja muiden sel­l­ais­ten tieto­jen perus­teel­la päätel­lään hoidon tarve. Van­hoista ja huonos­ti koulute­tu­ista mak­se­taan enem­män kuin nuorista hyvin koulute­tu­ista. Tämä lieven­tää ongel­maa, mut­ta ei läh­eskään poista sitä.

Nor­jan virhe: ilmainen lähet­tämi­nen erikoissairaanhoitoon.

Jos jonkun ter­vey­den­hoito mak­saa 40 000 euroa vuodessa, kus­tan­nuk­set eivät var­maankaan syn­ny yleis­lääkärin vas­taan­otol­la. Poti­laiden hin­taerot tasoit­tuvat huo­mat­tavasti, jos huomioon ei ote­ta erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­sia eikä lääkekus­tan­nuk­sia.  Näin on ehkä jopa kaavail­tu, mut­ta sil­loin men­nään taas toiseen ojaan. Kuten jo yllä kir­joitin, tätä kokeilti­in Nor­jas­sa ja se tuli kalliiksi.

= == =

Var­maankin nämä ongel­mat on ratkaistavis­sa – ainakin osit­tain. Vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon maat ovat kehit­täneet hyviä tapo­ja hal­li­ta kus­tan­nusten kasvua, mut­ta eivät kalli­im­paa niiden ter­vey­den­huolto silti on kuin verora­hoit­tei­sis­sa maissa.

Vas­tu­u­ta lähet­tei­den kus­tan­nuk­sista ei pidä pois­taa sote-yksiköitä, mut­ta sitä voidaan raja­ta samaan tapaan kuin kun­natkin tasaa­vat kalli­in hoidon kus­tan­nuk­sia keskenään. Vas­tuu voi rajoit­tua esimerkik­si vain erikois­sairaan­hoi­dos­sa tehty­isin tutkimuk­si­in, mut­ta ei itse hoitoon.

Pain­otet­tua kap­i­taa­tio­ta voidaan kehit­tää parem­min osu­vak­si. Tuo puh­das kap­i­taa­tio kan­nat­taa var­maankin muut­taa siihen suun­taan, mikä Ruot­sis­sa on kokeilu­jen jäl­keen todet­tu toimi­vam­mak­si, 60 % kap­i­taa­tio­ta ja 40 % suorit­tei­ta. Ja niin edelleen.

On var­maankin järkevää, että julki­nen ter­vey­den­huolto on edelleen vas­tu­us­sa moni­non­gel­mai­sista palvelu­jen suurkäyt­täjistä. Näin on pakko tehdä, ellei halu­ta kar­sia kaikkia pieniä toim­i­joi­ta alal­ta. Näin on Ruot­sis­sakin. Tämä pitää tietysti ottaa huomioon sinä hin­nas­sa, joka jäl­jelle jäävistä halvoista poti­laista maksetaan.

Olen­naista on, että paljon merkit­täviä asioi­ta on auki – niin pahasti auki, ettei edes ongel­maa ole hah­motet­tu. Jos hal­li­tuk­sel­la on näi­hin ongelmi­in ratkaisu, hyvin se on sen salannut.

Ensim­mäistä vuo­sista saat­taa sik­si tul­la todel­la kalli­ita, samal­la kun jotkut pystyvät tekemään hel­posti paljon rahaa.

Koit­taako sote-palveluis­sa ryöstökap­i­tal­is­min aika?

 

[Kor­jat­tu: Pih­la­jalin­na kor­jat­tu Atten­dok­si Rääkkylän sote-palvelu­jen tuottajana.]

50 vastausta artikkeliin “Ryöstökapitalismin aika: valinnanvapauden hinta voi olla kova”

  1. Jos hallintoa ei ole, kulut nou­se­vat. Tämän on jo osoit­tanut oikeak­si 30 vuot­ta demari­pres­so­jen johdol­la. Capi­ta tarkoit­taa kansalaista. Sanan alku­perä koros­tui Ran­skan val­laku­mouk­sen aikoina. Olisi muka­va tietää, miten Ran­skas­sa kulut pide­tää kuris­sa. Onko vii­ni ja Ran­skan leipä selitys?

  2. Oden kan­nat­tasi tus­tua Kela 2/16. Siinä ker­ro­taan kuin­ka mallia ollaan hake­mas­sa Englan­nin ja Alanko­maid­en terveydenhoidoista.

    Englan­nis­sa palve­lut tuot­taa pääosin julki­nen, yksi­tyi­nen täy­den­tää. Alanko­mais­sa ter­veyskeskuk­set on jär­jestet­ty pelkästää yksi­ty­is­ten toimes­ta. Molem­mis­sa port­in­var­ti­joina erikois­sairaan­hoitoon ovat ao. lääkärit. Hei­dän toim­intaansa valvotaan tarkasti atk:n avulla.

    Mak­susys­teemit poikkea­vat kum­mas­sakin. Mut­ta valin­nan­va­paus on niis­sä oleelli­nen osa. Ja palve­lu­ta­sot ovat liki­main samat luin mei­dän työterveyshuollossa.

    Ei pidä etukä­teen tuomi­ta Sotea. Nyt on tavoit­teena toimi­va ja kus­tan­nuste­hokas mei­dän kaikkien hyväksi.

    1. Oden kan­nat­tasi tus­tua Kela 2/16. Siinä ker­ro­taan kuin­ka mallia ollaan hake­mas­sa Englan­nin ja Alanko­maid­en terveydenhoidoista.

      Englan­nis­sa palve­lut tuot­taa pääosin julki­nen, yksi­tyi­nen täy­den­tää. Alanko­mais­sa ter­veyskeskuk­set on jär­jestet­ty pelkästää yksi­ty­is­ten toimes­ta. Molem­mis­sa port­in­var­ti­joina erikois­sairaan­hoitoon ovat ao. lääkärit. Hei­dän toim­intaansa valvotaan tarkasti atk:n avulla.

      Mak­susys­teemit poikkea­vat kum­mas­sakin. Mut­ta valin­nan­va­paus on niis­sä oleelli­nen osa. Ja palve­lu­ta­sot ovat liki­main samat luin mei­dän työterveyshuollossa.

      Ei pidä etukä­teen tuomi­ta Sotea. Nyt on tavoit­teena toimi­va ja kus­tan­nuste­hokas mei­dän kaikkien hyväksi.

      En tuomin­nut vaan sanoin ole­vani hyvin huolis­sani. Jotain sel­l­aista kuin on tehty Hol­lan­nis­sa, pitäik­si tehdä meil­läkin, mut­ta tähän tarvi­taan val­ta­va dat­apo­h­ja ja paljon koke­muk­sia. Nyt on tarkoi­tus rysäyt­tä kaik­ki ker­ral­la ilman mitään koke­mus­taus­taa ja sit­ten yrit­tää oppia kalli­ista virheistä. Hitaampi kiiruh­t­a­mi­nen olisi viisaam­paa. Kan­nat­taisi kokeil­la pienem­mäl­lä alueel­la ja kat­soa, mitä virheitä tapahtuu.
      Topdet­takoon, että kaikel­la täl­lä kus­tan­nusten­hal­li­nan­nal­la Hol­lan­nin ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­se­ty oli­vat 11,1% BKT:sta, kun ne oli­vat Suomes­sa 8,8 %, vaik­ka suurem­man asukasti­hey­den luulisi alen­ta­van kustannuksia.

  3. Ainakin ter­vey­den­hoi­dos­sa käy palk­ka- ja rekry­toin­tibu­u­mi kun julkises­sa yhtiössä päästään eroon virkapalkkakahleista

    Ja uut­ta henkilökun­taa tarvi­taan avus­tavi­in toim­intoi­hin eli myyntiin,markkinointiin, tiedottamiseen,yhteiskuntasuhteiden hoitoon, sopimusjuridi­ikkaan etc

    Minä olin täl­laisen val­tion laitok­ses­ta yhtiök­si muut­tuneessa organ­isaa­tios­sa ja henkilöstö tuplaantui,kun samaan aikaan kil­pailukin käynnistyi

    Sama koke­mus on muis­sakin julk­isten toim­into­jen yhtiöit­tämi­sis­sä, suori­tushenkilöstö vähe­nee ja avus­ta­van henkilöstön määrä kasvaa

    Yksi­tyi­nen byrokra­tia on ainakin yhtä suur­ta kuine julkinen.

    Mut­ta kun kaup­pik­ses­sa opete­taan, että vain julkises­sa laitok­ses­sa on byrokraat­te­ja niin har­va kaup­pati­eteil­i­jä, lakimies etc pitää itseään byrokra­ti­aan kuuluvana

  4. Soten läpivi­en­nin on suun­nitel­lut joku markki­noin­nin ammat­ti­lainen: Markki­noin­ti sisältää kak­si tärkeää ele­ment­tiä, hin­ta las­kee ja laatu ja palve­lu­ta­so paranevat.

    Tämä viesti on vienyt poh­jan pois kaikelta kritiikiltä

    Mut­ta muiden maid­en koke­musten mukaan kulut toden­näköis­es­ti nousevat.

    Kun val­tion resurssit ovat rajal­liset niin joudu­taan nos­ta­maan asi­akkaan osu­ut­ta tai supis­ta­man palvelu­va­likoimaa tai molempia

    Mut­ta tämän siivouk­sen SOS hal­li­tus jät­tää suo­si­ol­la seuraavalle

  5. Mat­ti-Kale­vi:
    Oden kan­nat­tasi tus­tua Kela 2/16. Siinä ker­ro­taan kuin­ka mallia ollaan hake­mas­sa Englan­nin ja Alanko­maid­en terveydenhoidoista.

    Englan­nis­sa palve­lut tuot­taa pääosin julki­nen, yksi­tyi­nen täy­den­tää. Alanko­mais­sa ter­veyskeskuk­set on jär­jestet­ty pelkästää yksi­ty­is­ten toimes­ta. Molem­mis­sa port­in­var­ti­joina erikois­sairaan­hoitoon ovat ao. lääkärit. Hei­dän toim­intaansa valvotaan tarkasti atk:n avulla.

    Mak­susys­teemit poikkea­vat kum­mas­sakin. Mut­ta valin­nan­va­paus on niis­sä oleelli­nen osa. Ja palve­lu­ta­sot ovat liki­main samat luin mei­dän työterveyshuollossa.

    Ei pidä etukä­teen tuomi­ta Sotea. Nyt on tavoit­teena toimi­va ja kus­tan­nuste­hokas mei­dän kaikkien hyväksi.

    Jos tämän kir­joit­ta­ja luuli rauhoit­tel­e­vansa jotaku­ta niin väärin­pä luuli. 

    Suomes­sa on kaut­ta aiko­jen ollut tapana “ottaa mallia” jostakin sat­un­nais­es­ti val­i­tus­ta maas­ta ja sit­ten soveltaa kyseistä mallia “suo­ma­laisi­in oloi­hin”. Täl­lä tarkoite­taan yleen­sä joko Kokoomuk­sen “kaik­ki rahat meille — kus­tan­nuk­set teille” mallia tai Kepulien “kaik­ki rahat maaseudulle- muus­ta ei niin väliä” mallia.

  6. Ehdotan mallia, jos­sa jokaises­ta toimen­piteestä (toimen­piteet luet­teloita­va) mak­se­taan kor­vaus, joka melkein kat­taa sen kus­tan­nuk­set. Tämän lisäk­si mak­se­taan kap­i­taa­tiomak­su, joka riit­tää keskimäärin viemään yri­tyk­sen tulok­sen hive­nen plus­salle. Sopi­va voit­to­ta­so on sel­l­ainen, että maas­sa säi­lyy kohta­lainen kilpailu.

    Toimen­pitei­den kus­tan­nuk­sien kor­vaamista varten tulee tietää paljonko kus­tan­nuk­set (keskimäärin) ovat. Tätä varten jokaisen yri­tyk­sen kir­jan­pito tulee olla toimen­pideko­htainen ja (ainakin mak­su­ista päätäville) julki­nen. Kunkin toimen­piteen kor­vat­tavak­si kus­tan­nuk­sek­si voidaan vali­ta x pros­ent­tia n:ksi halvim­mas­ta suorituk­ses­ta (luvut x ja n päätet­tävä). Tämä luo insen­ti­ivin suorit­taa kukin toimen­pide mah­dol­lisim­man hal­val­la myös tulevaisuudessa.

    R. V.:

    Ehdotan mallia, jos­sa jokaises­ta toimen­piteestä (toimen­piteet luet­teloita­va) mak­se­taan kor­vaus, joka melkein kat­taa sen kus­tan­nuk­set. Tämän lisäk­si mak­se­taan kap­i­taa­tiomak­su, joka riit­tää keskimäärin viemään yri­tyk­sen tulok­sen hive­nen plus­salle. Sopi­va voit­to­ta­so on sel­l­ainen, että maas­sa säi­lyy kohta­lainen kilpailu.

    Toimen­pitei­den kus­tan­nuk­sien kor­vaamista varten tulee tietää paljonko kus­tan­nuk­set (keskimäärin) ovat. Tätä varten jokaisen yri­tyk­sen kir­jan­pito tulee olla toimen­pideko­htainen ja (ainakin mak­su­ista päätäville) julki­nen. Kunkin toimen­piteen kor­vat­tavak­si kus­tan­nuk­sek­si voidaan vali­ta x pros­ent­tia n:ksi halvim­mas­ta suorituk­ses­ta (luvut x ja n päätet­tävä). Tämä luo insen­ti­ivin suorit­taa kukin toimen­pide mah­dol­lisim­man hal­val­la myös tulevaisuudessa.

    1. Toimen­pitei­den kus­tan­nuk­sien kor­vaamista varten tulee tietää paljonko kus­tan­nuk­set (keskimäärin) ovat.

      Kor­vauk­sen tulee olla jonkin ver­ran alle MAR­GIN­AA­LIkus­tan­nuk­sen. Mar­gin­aa­likus­tan­nus taas ei selviä kirjanpidosta.

  7. Koit­taako sote-palveluis­sa ryöstökap­i­tal­is­min aika?

    Jonkun pitäisi kaivaa vaik­ka lusikalla ulos sekoomuk­sen, kepun ja per­su­jen näke­myk­siä tämän artikke­lin prob­lemati­ikas­ta. Jos rapport.fi:n jour­nal­is­te­ja on kuu­lol­la, niin olen kiin­nos­tunut mak­samaan artikkelista.

  8. Ongel­man ydin on DDR:stä kopi­oitu peruster­vey­den­huolto. Sen organ­isaa­tio on liian raskas ja kallis. Ter­veyskeskusverkos­ton hävit­tämi­nen nopeas­sa tahdis­sa aut­taa kustannuksiin.

    Erikois­sairaan­hoidon siirtämisel­lä yksi­ty­isille toim­i­joille on mah­dol­lisu­us paran­taa laat­ua, mut­ta tiede­tään, että se samal­la nos­taa kus­tan­nuk­sia. Euroop­palainen ratkaisu, jos­sa erikois­sairaan­hoito nojau­tuu yliopis­tol­lisi­in keskus­sairaaloi­hin, on toimi­va ja edulli­nen. Siitä saadaan laadukkaampi, kun osa ter­veyskeskuk­sista säästyvistä rahoista ohjataan yliopis­tol­lisille keskussairaaloille.

    Välistä puut­tuu hal­pa ja tehokas alue­sairaalaverkko. Sitä on jostain syys­tä rokotet­tu Suomes­sa, vaik­ka sen kus­tan­nuk­set ovat kat­tavu­u­teen ja saavutet­tavu­u­teen näh­den kohtuulliset.

  9. Osmo Soin­in­vaara: Kor­vauk­sen tulee olla jonkin ver­ran alle MAR­GIN­AA­LIkus­tan­nuk­sen. Mar­gin­aa­likus­tan­nus taas ei selviä kirjanpidosta.

    Hyvä kor­jaus. Mar­gin­aa­likus­tan­nuskin selviää kir­jan­pidos­ta, kun­han kir­jan­pito on riit­tävän tark­ka (ja sel­l­ainen voidaan vaatia).

  10. Hie­man ihme­tyt­tää, mik­si pitää taas tähänkin julkiseen palvelu­un lisätä voit­tomar­gin­aali yksi­tyiselle taholle ja pois­taa yksi­ty­istämisel­lä tarkem­pi valvon­ta- ja kon­trol­limah­dol­lisu­us. Jos se nyt ker­ran kuitenkin pitää epäon­nis­tuneen uus­lib­er­al­is­tisen ide­olo­gian mukaises­ti ympätä mukaan, ehdotan kus­tan­nusten karkaamisen ja muiden epä­toiv­ot­tu­jen seu­rausten vält­tämisek­si seuraavaa:
    Julk­ishallinnol­la on täysi tarkas­tu­soikeus koko yri­tyk­sen ja kon­sernin ja sen henkilöstön, toim­i­henkilöi­den, jne. toimi­in ja kir­jan­pitoon. Eduskun­ta, val­tio­varain­min­is­ter­iö, ja sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö voivat kukin erik­seen ja sekä oma- että mieli­v­al­tais­es­ti halutes­saan yksinker­taisel­la ja nopeal­la ilmoi­tus­menet­te­lyl­lä sekä sosial­isoi­da koko roskan val­ti­olle (kaik­ki omaisu­us, fir­mo­jen omaisu­us ja omis­tus­po­h­ja mukaan lukien ulko­mai­ta myöten) että perua luvat siten, että yri­tyk­sen, sen johdon, hal­li­tuk­sen, jne. palkkiot, edut ja epäedullis­ten sopimusjär­jeste­ly­jen kus­tan­nuk­set voidaan per­iä takaisin myös jälkikäteis­es­ti ja kaik­ki sopimuk­set ter­mi­noi­da ilman kus­tan­nuk­sia val­ti­olle. Yri­tys ja sen johto, omis­ta­jat, edus­ta­jat, jne. mak­sa­vat mah­dol­liset, etenkin vält­telystä johtu­vat, per­in­tä- ja sosial­isoin­tiku­lut tarvit­taes­sa yksi­tyisel­lä omaisu­udel­laan sekä myön­tävät kaiken mah­dol­lisen yksi­tyis- ja rikosoikeudel­lisen vas­tu­un sekä tässä että muis­sakin asiois­sa. Tämä kaik­ki kir­jataan yksi­ty­isoikeudel­liseen, kan­sain­välis­es­ti pätevään sopimuk­seen, joka on edel­ly­tyk­senä toim­ilu­van saamiseen ja joka toimeen­pan­naan aggres­si­ivis­es­ti globaalil­la laa­ju­udel­la kan­sain­välisiä poli­isi­toimi­akin käyt­täen, mikäli siihen ilme­nee tarvetta.

  11. Olen­naista on, että paljon merkit­täviä asioi­ta on auki – niin pahasti auki, ettei edes ongel­maa ole hah­motet­tu. Jos hal­li­tuk­sel­la on näi­hin ongelmi­in ratkaisu, hyvin se on sen salannut.

    Tuo on aika hyvä nykyisen tilanteen kuvaus. En voi vält­tää aja­tus­ta, että paras­ta mitä Suomen sotelle voi tässä tilanteessa tapah­tua, saat­taisi hyvinkin olla se, että tämänkään hal­li­tuk­sen sote-uud­is­tus­ta ei saa­da toteutettua.

    Nykyisessä ter­vey­den­huol­lon jär­jestelmässä hoitoa annetaan aika pitkälti lääketi­eteel­lisin perustein. Lääkärit tarkkail­e­vat poti­laitaan ker­tyneen ammat­ti­taiton­sa pojal­ta, ja arvioi­vat, miten kutakin poti­las­ta kan­nat­taisi hoitaa niin, että hoito olisi tehokas­ta, ja ter­veyskeskuk­sille ja keskite­ty­ille erikois­tuneem­mille yksiköille käyt­töön annet­tu­ja resursse­ja käytetäisi­in mah­dol­lisim­man tehokkaasti.

    Tämän mallin kor­vaami­nen jär­jestelmäl­lä, jos­sa valin­nat voivat tapah­tua taloudel­lisin perustein, jonkin mak­sa­t­us­mall­in mukaan määräy­tyvien rahavir­to­jen opti­mointi­na niin, että yri­tyk­sen voitot kas­va­vat mah­dol­lisim­man korkeik­si, on huolestut­ta­va aja­tus. Var­maankin suuri osa hoi­dos­ta olisi ihan asial­lista, ja usein nuo mak­sa­t­uskaa­vat ohjaisi­vat oikeaan suun­taan. Mut­ta eivät nuo yksinker­taiset mak­sa­t­us­mall­it ja rahavir­to­jen opti­moin­ti voi tehdä järkevämpiä päätök­siä kuin lääkärit tekevät lääketi­eteel­lisin perustein.

    Kil­pailu voisi kyl­lä jois­sain kohdis­sa kan­nus­taa etsimään uusia halvem­pia mut­ta silti toimivia ratkaisu­ja. Mut­ta kil­pailu on vain hyvä ren­ki, ei hyvä isän­tä ohjaa­maan hoito­val­in­to­ja. Artikke­lin esimerk­it osoit­ta­vat hyvin, että jokaises­sa tavas­sa ohja­ta päätök­siä yksinker­tais­tavin rahain­sen­ti­ivein on ongelmia.

    Min­un ihan­nemalli­ni olisi sel­l­ainen, jos­sa hoitopäätök­sistä vas­taa­vat nykyiseen tapaan yhteiskun­nan palkkaa­mat lääkärit (joi­ta ei ohjaa raha ja mak­sa­t­uskaa­vat, vaan lääkärin­vala, yhteiskun­nan aset­ta­mat hoito-ohjeet, ja käytet­tävis­sä ole­vat resurssit). Tämä ei estä tilaa­mas­ta osaa palveluista yksi­ty­isiltä sil­loin, kun hyviä ja tehokkai­ta yksi­ty­isiä palvelui­ta on saatavilla.

  12. Liian van­ha:
    Soten läpivi­en­nin on suun­nitel­lut joku markki­noin­nin ammat­ti­lainen: Markki­noin­ti sisältää kak­si tärkeää ele­ment­tiä, hin­ta las­kee ja laatu ja palve­lu­ta­so paranevat.

    Tämä viesti on vienyt poh­jan pois kaikelta kritiikiltä

    Mut­ta muiden maid­en koke­musten mukaan kulut toden­näköis­es­ti nousevat.

    Kun val­tion resurssit ovat rajal­liset niin joudu­taan nos­ta­maan asi­akkaan osu­ut­ta tai supis­ta­man palvelu­va­likoimaa tai molempia

    Mut­ta tämän siivouk­sen SOS hal­li­tus jät­tää suo­si­ol­la seuraavalle

    Nykyään hal­li­tus viit­taa vain tavoiteti­laansa toteut­taa sote-udis­tus. Mitään hyvää ei luva­ta. Ei siis palvelu­iden säi­lymistä, parane­mista tai halpen­e­mista. Jos mikään noista ei toteudu, uud­is­tus­ta ei kan­na­ta toteuttaa.

    Olisi hyvä ker­ra­ta han­kkeen lähtöko­h­dat. Mitä sel­l­aisia ongelmia nykyisessä jär­jestelmässä on, joi­ta ei voi nykyjär­jestelmän puit­teis­sa kor­ja­ta? Mitä entistä parem­paa uusi jär­jestelmä tuo? Jos vas­taus molem­pi­in on “ei mitään” tai “emme tiedä”, han­ke on turha.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Kan­nat­taisi kokeil­la pienem­mäl­lä alueel­la ja kat­soa, mitä virheitä tapahtuu.

    Itse asi­as­sa Suo­mi on jo täyn­nä kokeilu­ja. Kokeilu­ja on ollut Kain­u­us­sa, Etelä-Kar­jalas­sa, Rääkkylässä, Pih­la­jalin­nan toimes­ta jne. Lisääkin voi raken­nel­la. Osa kokeiluista on itse asi­as­sa syn­tynyt vas­tauk­se­na tai jopa vasta­lauseena hal­li­tuk­sen aikeille uud­is­taa (romut­taa?) paikalliset hyviksi koe­tut ja taloudel­liset toim­intata­vat. Tilas­to­ja kan­nat­taa myös vilkuil­la. THL on kerän­nyt tilas­to­ja eri ter­veyskeskusten tehokkuudesta.

    Nykyiset kokeilut ovat ter­veel­lä tiel­lä myös siinä mielessä, että täl­lais­es­ta kokeilu­jen joukos­ta valikoitu­vat käyt­töön ne toimivim­mat kokeilut. Hal­li­tuk­sen aja­tus on toteut­taa yksi komitean suun­nit­tele­ma keskitet­ty malli koko maa­han ja pois­taa sen myötä kun­nil­ta oikeus jär­jestää nykyisen kaltaisia kokeilu­ja ja vali­ta itselleen sopivim­mat toimintatavat.

  14. Tässä ovat ongel­mana poli­it­tisen koneis­tomme reali­teetit. Poli­ti­ik­ka on kom­pro­mis­se­ja ja Sote-kom­pro­mis­sis­sa Kepu sai läpi alue­jaon ja Kokoomus sen hin­naksi valin­nan­va­pau­den. Jot­ta kom­pro­mis­si pitäisi, kumpikin pitää saa­da toteutet­tua tämän vaa­likau­den aikana — muuten seu­raavalle vaa­likaudelle siir­tynyt asia voi jäädä tekemät­tä. Alue­jako on nopeampi toteut­taa, joten Kepu voi olla melko var­ma saavu­tuk­ses­taan, mut­ta Kok joutuu ole­maan tarkkana omas­ta osu­ud­estaan. Viime vaa­likausi todisti sen, ettei vaa­likau­den lop­un tapah­tu­mia voi ennus­taa, joten valin­nan­va­pau­denkin toteu­tuk­sel­la on kiire. Kun en ole ollut itse paikalla neu­vot­tele­mas­sa, on vaikea nähdä mil­lainen muu kom­pro­mis­si olisi ollut mah­dolli­nen ilman Kepun laa­jamit­taista perään­tymistä maakunnista.

    Tui­ja Brax muis­taak­seni sanoi haas­tat­telus­sa vuosia sit­ten, että hyvä lain­valmis­telu kestää 7 vuot­ta. Tämä tarkoit­taisi, että hyvin valmis­tel­tu uud­is­tus pitäisi valmis­tel­la yhden vaa­likau­den aikana ja toteut­taa vas­ta seu­raaval­la. Kun muis­taa miten eri lähtöko­hdista eri puolueet näitä uud­is­tuk­sia katso­vat ja miten hal­li­tuskoali­tiot vai­h­tu­vat vaa­likaud­es­ta toiseen, ei ole vaikea ymmärtää, miten tätäkin uud­is­tus­ta on ‘soteket­tu’ edestakaisin jo tois­takym­men­tä vuotta.

  15. Kokeilus­sa on tietysti se vika, jos tulok­set eivät ole ennakoitu­ja ja halut­tu­ja, niin kokeil­laan jotain muu­ta koko maa­han. Tun­netaan myös nimel­lä kalle-menetelmä.

  16. Muis­tut­taisin, että jo nyt valin­nan­va­paus koskien ter­veyspalvelu­ja ja osin sosi­aali­palvelu­ja on niil­lä, joil­la on varaa mak­saa ne omas­ta pus­sis­taan. Hyvässä ase­mas­sa on myös ne, joil­la on hyvä työter­veyshuolto, jol­loin esi­valin­nan suorit­taa työ­nan­ta­ja. Opiske­li­joil­la on omansa, yksi­tyi­nen YTHS. Huonoim­mas­sa ase­mas­sa ovat ne, jot­ka “joutu­vat” tur­vau­tu­maan kokon­aan julk­isi­in palvelui­hin. Jos julkiset palve­lut oli­si­vat täl­lä het­kel­lä kiis­tat­ta ne laadukkaim­mat, niin mik­si kukaan ottaisi yksi­ty­istä sairausku­lu­vaku­u­tus­ta tahi työ­nan­ta­jat jär­jestäi­sivät työterveyshuoltoa?

    Eli onhan meil­lä jo omas­ta takaa toimivia malle­ja eikä valin­nan­va­pauskaan mikään uusi asia ole. Aika käsit­tämätön­tä on, että uud­is­tus tapah­tu­isi tuke­mal­la sitä nyt huonoin­ta vai­h­toe­htoa eli julk­ista palve­lu­tuotan­toa. Keskustelu “veroparati­i­seista” yms. on vienyt (tarkoi­tushakuis­es­ti) keskustelun sivu­raiteelle itse asi­as­ta eli tehokkaas­ta, laadukkaas­ta ja oikea-aikaises­ta hoi­dos­ta. On todel­la surullista, jos vasem­mis­tolle on tärkeäm­pää tur­va­ta julkisen sek­torin yli­val­ta (ja sitä kaut­ta työ­paikat) kuin keskit­tyä hoivan tason ja tasa-arvon kasvattamiseen.

    1. Jos nos­taisimme ter­vey­den­huol­lon menot sille tasolle, joka mnyt on työter­veyshuol­los­d­sa (ml. erikois­sairaan­hoidon lähet­teet) tarvevakoituna.

  17. Mitä jos otet­taisi­in huomioon se, että se, mitä asi­akas “ostaa” on ter­veys. Mitä jos mak­set­taisi­in, ei siitä että ihmiset ovat sairai­ta, vaan siitä että ihmiset ovat terveitä. 

    Palvelun­tar­joa­ja ottaa asi­akkaan. Asi­akas pro­filoidaan iän, sukupuolu­en, jne mukaan ja saadaan luku X joka ker­too mitä asi­akkaan hoito keskimäärin mak­saa. Tämä on suun­nilleen se mar­gin­aal­i­hin­ta jol­la vaku­u­tusy­htiö esimerkik­si vaku­ut­taisi asi­akkaan + jokin pros­ent­ti ris­ki- ja pääomapre­emio­ta. Palvelun­tar­joa­ja sitoutuu hoita­maan asi­akas­ta ja mak­samaan tämän hoitoku­luista esimerkik­si 80%. 20% mak­se­taan palveluseteleinä tms, ja palvelun­tar­joa­ja saa 0.8*X rahaa siitä että hänel­lä on asiakas. 

    Lisäk­si palvelun­tar­joa­ja saa rahaa 0.15*X jyvitet­tynä sel­l­ais­ten päivien yli jol­loin asi­akas on ter­ve. Jokaiselta päivältä jol­loin asi­akas ei ole ter­ve eli tarvit­see jotain hoitoa mut­ta ei saa sitä, palvelun­tar­jo­ja mak­saa 0.5X jyvitet­tynä niille päiville. Esimerkik­si leikkausjonos­sa olem­i­nen tulee kalli­ik­si palvelun­tar­jo­jalle. Jos poti­las kuolee tai tulee työkyvyt­tömäk­si tms, niin palvelun­tar­joa­ja mak­saa sen aktu­aaris­es­ti oikean hin­nan joka tässä kuole­mas­sa tai työkyvyt­tömyy­dessä tms oli poikkea­maa odotusarvosta. 

    Kysyt­tävää?

    1. Mitä jos otet­taisi­in huomioon se, että se, mitä asi­akas “ostaa” on ter­veys. Mitä jos mak­set­taisi­in, ei siitä että ihmiset ovat sairai­ta, vaan siitä että ihmiset ovat terveitä. 

      Toimii, jos ei saa vali­ta asikkai­ta. Ei siis ole yhdis­tet­tävis­sä valöinnnan­vapåau­teen, kos­ka asikkaan valin­nan­vaåaus tarkoit­taa automaat­tis­es­ti, että lääkäri­ase­ma voi tosi­asi­as­sa vali­ta myös asiakkaat.

  18. Siis onko valin­nan­va­paus se suurin ongel­ma, halu­taanko se estää tai sitä vaikeut­taa nyt myös niiltä, joille se on ollut tähän saak­ka mah­dol­lista? Onko logi­ik­ka se, että kär­sitään mielu­um­min kaik­ki huonos­ta hoi­dos­ta kuin että tähtäisimme siihen, että kaik­ki saisi­vat sitä hyvää hoitoa. Valin­nan­va­paus antaa ihmiselle lisää vas­tu­u­ta. Kun saa ja joutuu itse miet­timään, mis­tä han­kkii palvelun­sa, tulee tehneek­si ver­tailua ja joutuu ja saa miet­tiä sitä, mikä olisi itselle se paras vai­h­toe­hto. Kos­ka suurin osa sairauk­sis­tamme on tulos omista valin­noista joka tapauk­ses­sa. Kuten on oma val­in­ta sekin, miten sitoutuu itseään hoitamaan.

    Ja olen mieltä, että eri­tyis­es­ti peruster­veyspalvelui­hin ja ennal­taehkäisyys pitäisi sat­sa­ta enem­män kuin nyt. Jos säästöt edel­lä men­nään, niin sil­loin säästöt hyvin toden­näköis­es­ti tuli­si­vat sosi­aal­i­menoista. Nyt vaivamme kroon­is­tu­vat, hoito­jonot ovat pitkät, hoito ja vas­tuu sen seu­ran­nas­ta hukas­sa. Tulisi päästä per­helääkärisys­teemi­in, jos­sa sama lääkäri tai edes lääkäri­ase­ma hoitaa koko per­heen vai­vat. Ja jos­sa on tiivis kytkös ja seu­ran­ta sosi­aali­palvelui­hin. Ydin on siis vapaudessa ja vastuussa.

    1. Ei ole kyse valin­nan­va­paud­es­ta — puoles­ta tai vas­taan — vaan siitä, että ei ole valmis­tel­tu toimi­vaa mallia, jos­sa rahavir­rat kulk­i­si­vat mitenkäämn järkevästi. Jos teemme valin­nan­va­pau­den täysin type­r­il­lä sään­nöil­lä, rahaa kuluu mil­jardi­tolkul­la. Tämä saadaan sil­loin rahoite­tuk­si vain niin, että asi­akas­mak­suil­la kerätään mil­jarde­ja lisää — eli ne moninker­tais­tu­vat. Ei hyvä!

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole kyse valin­nan­va­paud­es­ta – puoles­ta tai vas­taan – vaan siitä, että ei ole valmis­tel­tu toimi­vaa mallia, jos­sa rahavir­rat kulk­i­si­vat mitenkäämn järkevästi. 

    Saako vali­nan­va­pau­den ja rahavir­rat toim­i­maan niin, että pienis­sä kun­nis­sa kan­nat­taa edelleen pitää ter­veyskeskuk­sia, vaik­ka asukkaat hajaan­tu­isi­vat usei­den oman ja naa­pu­rukun­tien ter­veyskeskusten asiakkaiksi?

    Suurim­mis­sa kaupungeis­sa valin­nan­va­paus ja kil­pailu­tus voi tuo­da jär­jestelmään tehoa ja toimivu­ut­ta, mut­ta pienis­sä kun­nis­sa palvelu­iden hajot­ta­mi­nen voi viedä kunnal­ta nykyisetkin palve­lut. Ensim­mäisenä kai katoaisi­vat päivystyk­set, sit­ten vuodeosas­tot jne.

  20. Tääl­lä punav­ihreässä kuplas­sa luul­laan kaikkien ihmis­ten ole­van val­is­tunei­ta ja vas­tu­ullisia toim­i­joi­ta, joiden oma vas­tu­unot­to omas­ta terevy­destä ja sairauk­sien hoi­dos­ta on moitteetonta.
    Voin sanoa, että näin ei ole asian­lai­ta. Jos verenpaine‑, diabetes‑, ym lääk­keet jätetään käyt­tämät­tä nyt, ne jätetään toden­näköis­es­ti käyt­tämät­tä, oli rahoi­tus­malli ja valin­nan­va­paus minkälaiset hyvänsä.

  21. Kiitos Ode terävästä ja maltil­lis­es­ta analyysistä.

    Kokoomus­laiset aja­vat valin­nan­va­paut­ta puh­taasti ide­ol­o­gista syistä ja suh­tau­vat asi­aan sik­si mus­ta-valkois­es­ti. He eivät ole näh­neet velvol­lisu­udek­seen analysoi­da aja­mansa uud­is­tuk­sen epä-inten­tion­aal­isia seurauksia.
    Hyvä Oden kaltaisia toim­i­joi­ta löytyy!

  22. Olisiko mah­dol­lista luo­da säännöstö,joka takaisi yhteiskun­nan edut.Tätä valvo­maan jär­jestelmä joka muis­tut­taisi raitio­vaunu­jen lippujentarkastusta.Eli yllätystarkkailu

  23. Mat­ti-Kale­vi:
    Oden kan­nat­tasi tus­tua Kela 2/16. Siinä ker­ro­taan kuin­ka mallia ollaan hake­mas­sa Englan­nin ja Alanko­maid­en terveydenhoidoista… 

    Toiv­ot­tavasti briteiltä ollaan hake­mas­sa varoit­tavaa esimerkkiä. Kyse on yhdestä ehdot­tomasti koko Euroopan huono­laa­tu­isim­mas­ta terveydenhuoltojärjestelmistä. 

    Hol­lan­ti taas on hyvä esimerk­ki. Siel­lä peruster­vey­den­huol­lon hoita­vat yksi­ty­is­lääkärit hyvin keveäl­lä ja edullisel­la organ­isaa­ti­ol­la. Työkaver­it, jot­ka ovat asuneet Hol­lan­nis­sa, ovat kehuneet jär­jestelmää kulut­ta­jan, siis poti­laan kannal­ta val­ovuo­den parem­mak­si kun Suo­ma­lainen turhi­in kivi­seini­in perus­tu­va DDR-kopio.

  24. Ruotsin malli näyt­tää toimi­van hyvin, on syn­tynyt run­saasti uusia yri­tyk­siä ja kansa kiit­tää. Toki on niin, että kaik­ki eivät osaa tahi jak­sa vali­ta itselleen paras­ta vai­h­toe­htoa, mut­ta eihän kukaan ole esit­tänyt, että julki­nen sek­tori vetäy­ty­isi jär­jestämis­vas­tu­us­ta. Kuten toimii myös Sak­san malli pien­ten yksi­ty­is­ten lääkäri­asemien voimin. Meil­lä vain kaivel­laan mah­dol­lisia epäko­htia ja uhkaku­via, kun pitäisi puhua mah­dol­lisuuk­sista. Ja todel­lakin olen valmis mak­samaan enem­män vero­ja, jos sitä kaut­ta voin vali­ta itsel­leni ja koko per­heelle mieleiseni palve­lut. Aika tyyri­itä ovat myös yksi­tyiset sairaskuluvakuutukset.

    1. Ruotsin ter­vey­den­huoltomenot ovat 11 % BKT:sta, eli 26 % enem­män kuin Suomes­sa. On vaikea säästää kolme mil­jar­dia siir­tymäl­lä Ruotsin malli­in. Mut­ta Ruot­sis­sa sote-yksiköi­den kor­vaus­malli on eri­lainen, 40 % toimen­pitei­den mukaan, 60 % kap­i­taa­tiona. Sil­loin ei kan­na­ta yhtä voimakkaasti valikoi­da poti­lai­ta ja yli­hoitaa terveitä.

  25. Eniten hirvit­tää peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon dis­con­nect. Hil­jan näkemäni epävi­ral­lisen arvion mukaan esim Van­taal­la erikois­sairaan­hoidon vuosiku­lut per van­taalainen ovat yli 2x peruster­vey­den­huol­lon kulut. 

    Jos poti­laspolkua ei tarkastel­la kaik­il­ta osil­ta kokon­aisuute­na vaan sal­li­taan osaop­ti­moin­ti, tulee peruster­vey­den­huolto esim pyrkimään pikim­miten kalli­ista poti­laista eroon ja paine erikois­sairaan­hoitoon pääsyyyn kasvaa. 

    Erikois­sairaan­hoito taas saat­taa täl­löin alkaa tiuken­taa sisäänottokriteerejä. 

    Osa poti­laista ratkoo hoitoon­pääsy­on­gelmia osta­mal­la Pohjolan kaltaisia yksi­ty­is­vaku­u­tuk­sia, jos rahat riittävät. 

    Osa taas jää väliinputoajiksi.

    Mikään ei tässä takaa parem­paa hoitoa tai pienem­piä kokonaiskustannuksia.

  26. Osmo, sairaus­vaku­u­tus­mak­sua ei vält­tämät­tä miel­letä veroksi…

    Jos suures­ta osas­ta kun­nan ja val­tion tuloveroa pää­sisi eroon, niin vai­h­taisin itse sys­teemin kuluttajalähtöisempään.

    Toisaal­ta työter­vey­den menot voisi melkein kokon­aan pois­taa sekä iso osa Kelan mak­samista kor­vauk­sista ostopalvelu­iden käytöstä.

    Luulen että olet oike­as­sa siinä että menot ter­vey­den­huoltoon kas­vaisi­vat koko talouden tasolla.

  27. Catili­na:
    Tääl­lä punav­ihreässä kuplas­sa luul­laan kaikkien ihmis­ten ole­van val­is­tunei­ta ja vas­tu­ullisia toim­i­joi­ta, joiden oma vas­tu­unot­to omas­ta terevy­destä ja sairauk­sien hoi­dos­ta on moitteetonta.
    Voin sanoa, että näin ei ole asian­lai­ta. Jos verenpaine‑, diabetes‑, ym lääk­keet jätetään käyt­tämät­tä nyt, ne jätetään toden­näköis­es­ti käyt­tämät­tä, oli rahoi­tus­malli ja valin­nan­va­paus minkälaiset hyvänsä.

    Mah­taako edes työter­vey­den asi­akkaat olla kaik­ki noin täy­del­lisiä? Työter­vey­den asi­akkaat ovat vielä varsin valikoitunut­ta porukkaa, sairaat eivät siihen porukkaan kuu­lu ja toisaal­ta alko­holin kanssa joutuu työelämässä ole­va ole­maan jonkin­laises­sa kontrollissa.

  28. Tuli­pa Sotemallista minkälainen hyvän­sä, on var­maa että kus­tan­nuk­set nou­se­vat nykyis­es­tä kun palvelu­iden saatavu­ut­ta ja laat­ua nos­te­taan muiden län­si­mais­ten maid­en tasolle. Veron­mak­sajien kannal­ta on tietysti toiv­ot­tavaa että tämä kus­tan­nusten nousu on hallittua.
    Olen samaa mieltä siitä että nyt ollaan jo myöhässä julkisen puolen rak­en­tei­den muut­tamises­sa (nämä ovat ja niiden tuleekin olla perus­ta­van­laa­tu­isia) mikäli ajatel­laan Sote lain­säädän­nön valmis­tu­van tämän vaa­likau­den aikana.

  29. Olen ehtinyt ja joutunut asumaan Englan­nis­sa ja Sak­sas­sa (joka ver­tau­tuu tässä Hol­lan­ti­in palvelutuotannollaan).

    Englan­nis­sa NHS tuot­taa ter­vey­den­huol­lon. Kukaan ei kuu­losta tyy­tyväiseltä katu­ta­sol­la, mut­ta ex-kol­le­gani jou­tui sepel­val­ti­mo­hoonauk­seen n 55-vuo­ti­aana ja ker­toi NHS:n toteut­ta­neen koko kiireisen oper­aa­tion hyvin laadukkaasti. 

    Toisaal­ta itse olen rek­isteröi­tynyt parikin ker­taa NHS:n piirin asi­akkaak­si ja veren­painet­takaan ei muis­taak­seni mitat­tu. Pitu­us ainakin mitat­ti­in kengät jalas­sa. NHS:n katu­ta­son moti­vaa­tio tai osaami­nen vaikut­ti ole­van alem­mal­la tasol­la. En koskaan käynyt NHS:llä nuhan tai muun taudin paran­tamisek­si, onnel­lis­es­ti ter­ve olin. Uskon, että olisin NHS:llä saanut kuitenkin hyvääkin hoitoa tarvit­taes­sa. Koke­mus n 2.5 vuotta.

    Sak­sas­sa ter­vey­den­hoitoni perus­tui pieni­in yksi­ty­isyrit­täjien lääkäri­asemi­in. Koke­muk­set Dus­selista ja Munchenista: molem­mis­sa yksi lääkäri työl­listi n 10 hoita­jaa, asi­akkail­la on vaku­u­tus. Työn tohi­na asemil­la huisa, aamul­la 10–15 asi­akas­ta, pieni tii­mi hoiti asi­akkai­ta koval­la tohinalla. 

    Jos lääkäri tote­si, että yleis­lääkäriä parem­paa ekspert­tiä tarvi­taan, hän antoi kol­le­gan osoit­teen ja ker­toi soit­ta­vansa kol­le­galle saman tien. Kun soitin sit­ten expert­tikol­le­galle, asi­at oli selitet­ty ja aika järjestyi iltapäiväk­si. Olin vaikut­tunut eteen­päin ohjauk­sen tehokkuudesta. 

    Ker­ran olen tur­vau­tunut onnet­to­muu­den jäl­jeltä klinikkaan — LMU toi­mi suurkaupungis­sa tosi hyvin, onnek­si kol­haisin itseäni niin, että etäisyys sairaalaan oli alle 15 kilometriä. 

    Sak­san koke­mu­sai­ka n 8 vuotta. 

    Jotenkin rak­en­taisin ideaal­i­mallin Sak­san poh­jalle — katu­ta­sol­la paljon pieniä tehokkai­ta palve­lu­tar­joa­jia, jot­ka palvel­e­vat kaikkia. Eteen­päi­no­h­jaus myös tehokas­ta. Sak­sas­sa väli­matkat Suomea pitem­mät, mut­ta peri­aate toimisi ken­ties myös Suomessa.

    1. Sak­san ter­vey­den­huoltomenot suh­teessa BKT:hen 30 % suurem­mat kuin Suomen. Kir­joituk­seni aihe oli, että tämä taitaa tuo­da lisää meno­ja sen sijaan että se säästäisi.

  30. “Ennal­taehkäisem­i­nen” kuu­lostaa hienol­ta, ja ter­miä käytet­täneen lähin­nä oman val­is­tuneisu­u­den sig­naloimiseen. Sen sijaan on epä­selvää, mitä se käytän­nössä merk­it­sisi. On yleis­es­ti tiedos­sa, että oireet­tomien ihmis­ten seu­lon­ta esim. lab­o­ra­to­ri­opara­me­tre­jä ruti­in­isti seu­raa­mal­la on melkoisen hyödytön­tä ja usein jopa selkeän haitallista. “Ter­vey­den­hoidon” voisi mielestäni aivan hyvin palaut­taa takaisin “sairaan­hoidok­si”. Emme me tarvitse tätä kak­splushyvää ankkapuhetta.

  31. Catili­na:
    “Ennal­taehkäisem­i­nen” kuu­lostaa hienol­ta, ja ter­miä käytet­täneen lähin­nä oman val­is­tuneisu­u­den sig­naloimiseen. Sen sijaan on epä­selvää, mitä se käytän­nössä merk­it­sisi. On yleis­es­ti tiedos­sa, että oireet­tomien ihmis­ten seu­lon­ta esim. lab­o­ra­to­ri­opara­me­tre­jä ruti­in­isti seu­raa­mal­la on melkoisen hyödytön­tä ja usein jopa selkeän haitallista. “Ter­vey­den­hoidon” voisi mielestäni aivan hyvin palaut­taa takaisin “sairaan­hoidok­si”. Emme me tarvitse tätä kak­splushyvää ankkapuhetta.

    Juh­la­puheet ja kore­at sanon­nat ovat tärkeä osa sumu­tus­ta 🙂 . Tulee mieleen Kar­vian kun­ta, jon­ka hyvän sairaan­hoidon taloudel­lisu­u­den kun­nan­jo­hta­ja arvaili ainakin osit­tain johtu­van siitä, että kun­ta akti­ivis­es­ti patis­teli van­huk­si­aan liikku­maan ja jär­jesteli heille kun­tos­alio­hjel­maa yms. ja näin piti hei­dät terveinä.

    Yksi sote-uud­is­tuk­sen isku­sana on ollut monikanavaisu­us. Kar­vian kun­tako­htainen kokon­ais­vas­tuu edus­taa tässä min­ulle yksikanavaisu­ut­ta. Tässä mallis­sa kaikki­in ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in liit­tyvi­in tekjiöi­hin kan­nat­taa panos­taa. Uudessa ehdote­tus­sa mallis­sa valin­nan­va­paus ja kil­pailu­t­a­mi­nen voivat merk­itä monikanavais­tu­mista ja kokon­aisop­ti­moin­nin katoamista.

    Sote-uud­is­tuk­ses­sa käytet­ty isku­sana monikanavaisu­us on viitan­nut peruster­vey­den­hoidon ja erikois­sairaan­hoidin väliseen kuilu­un. Käsit­tääk­sen Suomes­sa ei ole tuos­sa “kuilus­sa” kuitenkaan mitään merkit­täviä ongelmia ollut. Mut­ta uud­is­tuk­sen argu­men­tik­si se näköjään käy. Edel­lä kir­joitet­tuun vitat­en, on mah­dol­lista, että uusi sys­tee­mi hajot­taa intres­sit hoitaa ihmis­ten hyv­in­voin­tia kokon­aisuute­na, ja näin luo kuilu­ja, joi­ta ei ennen ollutkaan (kil­paile­vien fir­mo­jen välille, kun­nan ja sota-alueen välille).

    Luotan tässä kuvios­sa van­hanaikaises­ti eniten ammatilleen omis­tau­tuneeseen paikalliseen hoito­henkilökun­taan ja hei­dän arvioin­tikykyyn­sä. Poli­itikko­jen rak­en­tami­in taloudel­lisi­in insen­ti­ivei­hin, joiden tulisi ohja­ta hoito­toimen­piteet ja ennal­taehkäi­sevät toimen­piteet oikeaan suun­taan, luotan huo­mat­tavasti vähemmän.

  32. OS: “Täl­laista muu­tos­ta yksi­tyiset yri­tyk­set han­skaa­vat parem­min kuin julkiset organ­isaa­tiot, joiden hallintoon on raken­net­tu paljon muu­tos­ta vas­tus­tavia barrikadeja.”

    Olisiko kuitenkin syytä keskit­tyä näi­den bar­rika­di­en kaatamiseen sen sijaan, että lap­si val­ute­taan pesuve­den mukana viemäriin?

    Julkisen ja yksi­tyisen erot­taa toi­sis­taan taloudelli­nen tehokku­us, joka voi näkyä myös palvelun laadus­sa, mut­ta se raha, mikä julkisel­la puolel­la menee byrokra­ti­aan, menee yksi­tyisel­lä voit­toi­hin – ja usein ulko­maille, jol­loin talouden lop­putu­los on pitkä mii­nus. Mikään ei myöskään estä iso­jen kan­sain­välis­ten fir­mo­jen jyräämästä pienet suo­ma­laiset maan rakoon – se “vapaa” markki­na­t­alous näet.

  33. ripa:
    Kiitos Ode terävästä ja maltil­lis­es­ta analyysistä.

    Kokoomus­laiset aja­vat valin­nan­va­paut­ta puh­taasti ide­ol­o­gista syistä jasuh­tau­vat asi­aan sik­si mus­ta-valkois­es­ti. He eivät ole näh­neet velvol­lisu­udek­seen analysoi­da aja­mansa uud­is­tuk­sen epä-intentionaalisiaseurauksia.
    Hyvä Oden kaltaisia toim­i­joi­ta löytyy!

    Pieni tarken­nus, ei ide­olo­gian vaan rahan takia. Tänä ankeana aikana asun­to- ja teol­lisu­us­si­joituk­set tuot­ta­vat huonos­ti, mut­ta ter­veysalal­la on rahaa. Toki on kau­ni­in­paa puhua ide­olo­gias­ta ja arvoista kuin rahasta.

  34. Catili­na:
    “Ennal­taehkäisem­i­nen” kuu­lostaa hienol­ta, ja ter­miä käytet­täneen lähin­nä oman val­is­tuneisu­u­den sig­naloimiseen. Sen sijaan on epä­selvää, mitä se käytän­nössä merkitsisi.

    Kun puhutaan sosiaalipalveluista(kin) eikä vain ter­vey­den­huol­losta, niin näk­isin mielel­läni todel­lista ennaltaehkäisyä.

    Ei, todel­line ennal­taehkäisy ei ole sitä, että annetaan alko­holis­ti­van­hempi­en pila­ta lapsen­sa ja sik­si aikaa han­ki­taan muu­ta­ma sosi­aal­i­työn­tek­i­jä pitämään juop­po­ja käsistä ja kaade­taan miljoona euroa per nok­ka pilat­tu­jen las­ten saamiseen oikeille raiteille.

    Todel­li­nen ennal­taehkäisy on sitä, että ote­taan kelvot­tomil­ta van­hem­mil­ta lapset pois syn­ny­tys­laitok­sel­la ja adop­toidaan ne kun­nol­lisi­in per­heisi­in. Tämä ei edes mak­sa yhtään mitään ver­rat­tuna siihen, että ote­taan per­he alus­ta asti las­ten­suo­jelun asi­akkaak­si ja yritetään epä­toivois­es­ti motivoi­da päi­hdeon­gel­maisia pysymään erossa päi­hteistä ja sit­ten ennal­taehkäisyn nimis­sä yritetään kor­jail­la trau­ma­ti­soitunei­ta laspia, ettei niistäkin tulisi pikkurikol­lisia ja päihdeongelmaisia.

    Mut­ta käytän­nössä Suomes­sa aikuisil­la on oikeus pila­ta las­ten­sa elämä. Päi­hdeon­gel­mainen saa lapset takaisin, kun vähän aikaa jak­saa olla selvin päin ja mie­len­ter­veyspoti­las, jos nyt muu­ta­man kk ajan muis­taa syödä lääkkeensä.

    Sori nyt vain mut­ta vaka­va päi­hdeon­gel­ma taik­ka vaikea skit­sofre­nia ovat tilo­ja, jois­sa ei yksinker­taiesti voi ottaa hyvänä päivänä vas­tu­u­ta lap­sista, kun niitä huono­ja päiviä tulee kuitenkin. Eri­tyis­es­ti kun useimpi­en alko­holis­mi­in ja huume­on­gel­maan kuu­lu­vat ajoit­taiset retkah­duk­set, se on osa taudinkuvaa.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Hol­lan­nin ter­vey­den­huolto on myös hyvin kallis Suomeen verrattuna. 

    Jos Hol­lan­nil­la, Sak­sal­la, Iso-Bri­tan­ni­al­la ja Ran­skalla on varaa käyt­tää BKT:een suh­teutet­tuna enem­män rahaa ter­vey­den­hoitoon ver­rat­tuna Suomeen, ne luul­tavasti käyt­tävät vas­taavasti johonkin toiseen kohteeseen vähem­män rahaa kuin Suomi. 

    Ehkä kan­nat­taisi tin­kiä siitä eikä korot­taa heti ensim­mäisenä veroja.…

    Poli­itkko­jen kan­nat­taisi joskus kuun­nel­la myös sitä mitä kansalaiset pitävät tärkeinä julkises­ti rahoitet­tuina palveluina. Aika usein lis­tan yläpäässä on ollut ter­veys, tur­val­lisu­us ja koulutus.

  36. Sylt­ty: Kun puhutaan sosiaalipalveluista(kin) eikä vain ter­vey­den­huol­losta, niin näk­isin mielel­läni todel­lista ennaltaehkäisyä.

    Ei, todel­line ennal­taehkäisy ei ole sitä, että annetaan alko­holis­ti­van­hempi­en pila­ta lapsen­sa ja sik­si aikaa han­ki­taan muu­ta­ma sosi­aal­i­työn­tek­i­jä pitämään juop­po­ja käsistä ja kaade­taan miljoona euroa per nok­ka pilat­tu­jen las­ten saamiseen oikeille raiteille.

    Todel­li­nen ennal­taehkäisy on sitä, että ote­taan kelvot­tomil­ta van­hem­mil­ta lapset pois syn­ny­tys­laitok­sel­la ja adop­toidaan ne kun­nol­lisi­in per­heisi­in. Tämä ei edes mak­sa yhtään mitään ver­rat­tuna siihen, että ote­taan per­he alus­ta asti las­ten­suo­jelun asi­akkaak­si ja yritetään epä­toivois­es­ti motivoi­da päi­hdeon­gel­maisia pysymään erossa päi­hteistä ja sit­ten ennal­taehkäisyn nimis­sä yritetään kor­jail­la trau­ma­ti­soitunei­ta laspia, ettei niistäkin tulisi pikkurikol­lisia ja päihdeongelmaisia.

    Mut­ta käytän­nössä Suomes­sa aikuisil­la on oikeus pila­ta las­ten­sa elämä. Päi­hdeon­gel­mainen saa lapset takaisin, kun vähän aikaa jak­saa olla selvin päin ja mie­len­ter­veyspoti­las, jos nyt muu­ta­man kk ajan muis­taa syödä lääkkeensä.

    Sori nyt vain mut­ta vaka­va päi­hdeon­gel­ma taik­ka vaikea skit­sofre­nia ovat tilo­ja, jois­sa ei yksinker­taiesti voi ottaa hyvänä päivänä vas­tu­u­ta lap­sista, kun niitä huono­ja päiviä tulee kuitenkin. Eri­tyis­es­ti kun useimpi­en alko­holis­mi­in ja huume­on­gel­maan kuu­lu­vat ajoit­taiset retkah­duk­set, se on osa taudinkuvaa.

    Eugeni­ik­ka olisi var­maan paras ratkaisu? Kyl­lähän tuotan­toeläim­iäkin on aina jalostet­tu, mik­si ei ihmisrotua?

  37. PRNDL: Jos Hol­lan­nil­la, Sak­sal­la, Iso-Bri­tan­ni­al­la ja Ran­skalla on varaa käyt­tää BKT:een suh­teutet­tuna enem­män rahaa ter­vey­den­hoitoon ver­rat­tuna Suomeen, ne luul­tavasti käyt­tävät vas­taavasti johonkin toiseen kohteeseen vähem­män rahaa kuin Suomi. 

    Ehkä kan­nat­taisi tin­kiä siitä eikä korot­taa heti ensim­mäisenä veroja….

    Poli­itkko­jen kan­nat­taisi joskus kuun­nel­la myös sitä mitä kansalaiset pitävät tärkeinä julkises­ti rahoitet­tuina palveluina. Aika usein lis­tan yläpäässä on ollut ter­veys, tur­val­lisu­us ja koulutus.

    Alueel­liset tulon­si­ir­rot ja maat­aloustuet ovat ehkä ne alueet, mihin nois­sa mais­sa käytetään sit­ten vähemmän..

  38. Aus­tri­an:
    Osmo, sairaus­vaku­u­tus­mak­sua ei vält­tämät­tä miel­letä veroksi…

    Sitä ei nimitetä veroksi kos­ka se ei ole vero vaan mak­su. Mak­sunim­i­tyk­sen jekku on, että mak­sut voidaan “kor­vamerk­itä” tiet­tyyn tarkoituk­seen. Verot menevät kaik­ki samaan laari­in, jos­ta ne sit­ten jae­taan sil­tarumpui­hin yms. Verolu­on­teisia mak­su­ja ei pidä mieltää veroksi, kos­ka ne eivät sitä ole.

    1. Keskieu­roop­palainen, pakolli­nen ja sol­i­daari­nen sairaus­vaku­u­tus­mak­su on ilmi­selvä vero. Mak­su on tulosi­don­nainen, vaik­ka rikkaan ja käy­hän ohi­tusleikkaus on saman hin­tainen. Jos se ei olisi vero, mak­su olisi euromääräis­es­ti sama kaikille tai sit­ten vähän suurem­pi köy­hälle, kos­ka riski.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Keskieu­roop­palainen, pakolli­nen ja sol­i­daari­nen sairaus­vaku­u­tus­mak­su on ilmi­selvä vero. Mak­su on tulosi­don­nainen, vaik­ka rikkaan ja käy­hän ohi­tusleikkaus on saman hin­tainen. Jos se ei olisi vero, mak­su olisi euromääräis­es­ti sama kaikille tai sit­ten vähän suurem­pi köy­hälle, kos­ka riski.

    Käyt­tö­tarkoi­tus on fik­sat­tu etukä­teen kun taas vero­ja pystyy käyt­tämään harkinnanvaraisemmin.

  40. Aus­tri­an: Käyt­tö­tarkoi­tus on fik­sat­tu etukä­teen kun taas vero­ja pystyy käyt­tämään harkinnanvaraisemmin.

    Tässä vero vs. mak­su ‑keskustelus­sa taitaa olla kyse seman­ti­ikas­ta. Toki on tärkeää, että keskustelun osa­puo­let tietävät mitä toiset tarkoit­ta­vat käyt­tämil­lään sanoil­la, mut­ta muuten asial­la ei ole merkitystä.

    Tässä ratkai­se­vaa on (1a) onko mak­set­ta­va sum­ma suh­teessa mak­sa­jan tuloi­hin vai (1b) [odotet­tui­hin] kus­tan­nuk­si­in sekä (2a) onko mak­set­ta­van sum­man käyt­täjän pakko käyt­tää kyseinen sum­ma ennal­ta määrät­tyyn asi­aan vai (2b) saako mak­se­tun sum­man käyt­täjä päät­tää rajoituk­set­ta miten sum­ma käytetään. Kun­han tietää mitä toinen tarkoit­taa, ei ongel­maa ole.

  41. Jos ongel­ma on, että paljon sairas­tavia kohdel­laan huonos­ti, voisi miet­tiä tapaa jol­la yksikkö ei pääse eroon paljon sairas­tavien kuluista vain sil­lä että kohtelee poti­las­ta huonosti.

    Esimerkik­si näin: Jos poti­las vai­h­taa yksikköä, kulut voisi­vat silti lange­ta edel­lisen yksikön mak­set­tavak­si jonkin tietyn ajan (tai vaik­ka pro­gres­si­ivis­es­ti pienen­tyen ajan kulues­sa). Täl­lä tavoin yksikön kan­nat­taa yrit­tää varmis­taa, että poti­las on mah­dol­lisim­man ter­ve jos tämä sat­tuu vai­h­ta­maan yksikköä, ja poti­laan sairastues­sakin kan­nat­taa pitää omas­sa hoi­dos­sa (jol­loin kus­tan­nuk­si­in voi itse vaikut­taa) ennem­min kuin ajaa muualle (jos­sa on sit­ten läh­es­tulkoon avoin piik­ki hoitokuluissa).

    Tässäkin on var­masti huono­ja puo­lia, ainakin tulee mieleen että poti­laana kan­nat­taisi vai­h­taa sairaan­hoitoyk­sikköä sairastues­sa, kos­ka sil­loin on yksiköl­lä on vapaam­min rahaa käytössä poti­laan hoitoi­hin. Voi hyvin olla että muitakin heikkouk­sia on, joi­ta en kek­si. Esitän nyt kuitenkin idean, jos se aut­taisi osaltaan kehit­tämään jonkin sopi­van mallin ongel­man ratkaisuksi.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.