Kaupunkirakenteen päästäminen hajautumaan on ympäristörikos

10.6.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kirjoitin otsikon mukaisen väitteen edellisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan listaa koskevassa postrauksessani. Mikko Särelä lähetti Lisää kaupunkia Helsinkiin -palstalle kuvaparin, joka kuvaa väitettäni havauinnoillisesti. Vuodesta 1960 vuoteen 2010 Helsingin seudun asukasluku on kaksinkertaistunut, mutta asutuksen vaatima maa-ala on kasvanut  nolin kymmenkertaiseksi. Tämän me haluamme lopettaa!

Asutus 1960

Helsingin seudun asutus vuonna 1960

Asutus 2010

Helsingin seudun asutus vuonna 2010

Kommentit

31 Vastausta artikkeliin “Kaupunkirakenteen päästäminen hajautumaan on ympäristörikos”

  1. R.Silfverberg kirjoitti 10.6.2016 kello 12:39

    Tuo kartta vuodelta 1960 on kyllä harhaanjohtava. Silloinkin asuttiin Espoon ja Helsingin maalaiskunan perukoilla. Taloja ei vaan ollut niin tiheästi mutta monissa paikoissa oli vanhoista huviloista tai rintamamiestaloista koostuvia kokonaisia kyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 10.6.2016 kello 12:48

    1960 myös ausinpinta-ala oli murto-osa nykyisestä. Yksiö oli pitkälle 70-luvulle ihan normaali lapsiperheen asunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  3. Mika Välipirtti kirjoitti 10.6.2016 kello 13:31

    Rakentamalla Vartiosaareen, keskuspuistoon, pornaistenniemeen jne..
    Melko paranoidia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Jyri kirjoitti 10.6.2016 kello 14:35

    Vähänkin kriittisemmät silmät huomaavat tosin heti sen että karttahan kuvaa _rakennuskantaa_ kokonaisuudessaan ei asutusta.

    Tuon huomaa viimeistään siinä että Helsinki-Vantaan lentokentän terminaalit hohtavat punaisena keskellä keskisen Vantaan tyhjyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Björn kirjoitti 10.6.2016 kello 14:43

    Onhan tuota maata Suomessa. Eikö suurempi ongelma ole kulutuskulttuuri tavaroineen ja palveluineen eikä se, missä ihminen asuu?

    Näistäkin lennoista voitaisiin kaiketi leikata 95 % eikä mikään ratkaisevasti muuttuisi. Paitsi tietysti se, että ihmiset eivät pääsisi lomalle.

    https://www.youtube.com/watch?v=yx7_yzypm5w

    Ihan aina en pysy maailmanparannuksessa mukana, kun yhtäältä poliitikot toivovat kuluttamista, mutta toisaalta yrittävät estää sitä. Vähän kuin Alkon pääjohtajan pesti, jossa on myytävä mahdollisimman paljon mahdollisimman vähän viinaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Joonas kirjoitti 10.6.2016 kello 16:31

    Mitä tämän lopettamiseksi sitten tehdään?

    Eikö se vaatisi huomattavaa lisåkaavoitusta uusien kävelykeskustojen luomiseksi? Kai se on ainakin 20vuoden projekti ennenkuin asuintiheys saadaan kuntoon?

    P.s. Motarien muuttaminen bulevardeiksi keskellä taajamaa ennenkuin ne taajamat on keskustakelpoisia tuntuu väärältä järjestykseltä. Ihan kuin huononnetaan infraa ilman parannuksia.

    Esim. Tukholmassa eri keskustojen väliä pääsee erittäin hyvin motarilla tai loistavilla julkisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  7. Daniel Federley kirjoitti 10.6.2016 kello 16:35

    R.Silfverberg:
    Tuo kartta vuodelta 1960 on kyllä harhaanjohtava. Silloinkin asuttiin Espoon ja Helsingin maalaiskunan perukoilla. Taloja ei vaan ollut niin tiheästi mutta monissa paikoissa oli vanhoista huviloista tai rintamamiestaloista koostuvia kokonaisia kyliä.

    Olettaisin, että kartassa yksi punainen pikseli vastaa tiettyä asukasmäärää. Onhan punaista Espoossakin, vaikkei paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Rolling Heurlin kirjoitti 10.6.2016 kello 16:53

    Ai siis minkä haluatte lopettaa? Kannattaa käydä Työväen asuntomuseossa Kulttuuritalon takana. Siellä näkee, miten asuttiin eri vuosikymmeninä. Suomi on vaurastunut ja se näkyy myös siinä, että alivuokralaisuus ei ole sinkkujen ainoa asumismuoto tai edes johtava asumisen muoto.
    Neuvostoliitossa Pavel Ivanov voitti palkinnoksi taulun, mutta ei hakenut sitä, sillä hän sattui asumaan asunnon keskellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. Janne kirjoitti 10.6.2016 kello 17:05

    Mitä kuvissa on piirretty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Kauko kirjoitti 10.6.2016 kello 17:58

    Miten ajattelitte lopettaa? Palaammeko 1960-luvun asumistasollle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  11. Köyhälistö kirjoitti 10.6.2016 kello 18:02

    42 neliön yksiöni oli tuolloin perheasunto. Kuinka leveissä neliöissä kirjoittaja asuu? Otitteko alivuokralaisen keittiöön ja olkkariin ja asutko oman perheen kanssa makkarassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  12. Raino Järvi kirjoitti 10.6.2016 kello 18:28

    Kauko:
    Miten ajattelitte lopettaa?Palaammeko 1960-luvun asumistasollle?

    Mitä 60-luvun asumistasolla on mitään tekemistä tämän kanssa? Tää voi tulla tietty uutena juttuna joillekin, mutta kerrostaloasunnot voi olla myös isoja. I KNOW – ENNENKUULUMATONTA! :O

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Lauri Kumpulainen kirjoitti 10.6.2016 kello 19:47

    Otsikon väite on pöyristyttävää huuhaata, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Nuppineula kirjoitti 10.6.2016 kello 21:08

    No daa – väki karkaa Nurmijärvelle ja Keravalle ja Kirkkonummelle kun sieltä on halvempi tulla julkisilla duuniin kuin pkseudulta. Ajaako kaikki vihreiden kannattajat pummilla kun hintoja voi joukkoliikenteessä nostaa noin törkeästi? Ei tämä julkisten käyttöä lisää vaan vähentää. Js sitten vingutaan autoista hui! Tosin kohta ne duunit on Vantaalla ja Keravalla ja helsinkiläiset ihmettelee miten sinne pääsee. Pendelöinti on taattua jos ei osaa pyhällä hengellä elellä.

    Ja sitten on niin, että tuollaiset Jätkäsaaren kaltaiset kivikaupungit ovat epäonnistuneita. Tulee muuten ankea asuinalue sataman viereen. Lähinnä täynnä kuolleita hoitamattomia kukkaistutuksia viheralueita korvaamassa. Kapeat pimeät asuinkujat. Paljon asuntoja joihin aurinko ei koskaan paista. Sen kun jotain rakentaa pyöräytetään ja niille osille jotka valmistuivat 2-3v sitten ei ole saatu mitään viheralueita vieläkään valmiiksi. Helvettiä sekä turisteille että asukkaille että rakentajille että takseille. Voi olla että tiivistä on. Viihtyisää ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. Markku af Heurlin kirjoitti 10.6.2016 kello 21:17

    Mietin seuraavaa tarinaa, jonka opettajaystäväni kertoi lapsuudestaan 50-luvun Töölössä. Vanhemmat olivat toimittajia, eivät siis suuri- eivätkä myöskään kovin pienituloisia ja asuivat kaksiossa tai kolmiossa Eino Leinonkadulla. Lapsi taisi olla kolme

    Perheessä oli palkattu kotiapulainen, kai 16 kesäinen reipas tyttö. Hän nukkui keittiössä; aina illalla petasi itselleen 60 cm leveän vuoteen keittiön pöydän ja seinän väliin.

    Eiköä pitänyt itseään mitenkään huono-osaisena. Hänellähän oli ensimäistä kertaa elämässä kaikki mukavuudet, kerrassaan kylpyhuone käytettävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  16. Juho Laatu kirjoitti 10.6.2016 kello 22:13

    Luuletko että muiden kuntien kasvu loppuu, jos Helsingin suunnitelmat puolitoistakertaistaa asukaslukunsa onnistuvat? EI varmastikaan. Helsinki on kasvanut tähän saakka, ja muut seudun kunnat sen mukana. Helsingin kasvu heijastuu jatkossakin mitä todennäköisimmin naapurikuntiin kasvuna. On pään pensaaseen laittamista kuvitella, että muut kunnat “uhrautuisivat” ja jättäisivät kasvamatta, jos Helsinki kasvaa niin paljon kuin pystyy. Edustamallasi kasvupolitiikalla metropolin pinta-ala jatkaa kasvuaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.6.2016 kello 22:20

    Juho. Uskotko, että kaavoitus saa aikaan väestönkasvua? Missä olit kun punasteleva opettaja yritti selittää näitä asioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pekka T. kirjoitti 10.6.2016 kello 22:14

    Tätä on vaikea lopettaa, koska ihmiset vastustavat kaikkea kaupunkirakenteen tiivistämistä, oli se sitten täydennysrakentamista tai golf- tai lentokenttien ja viheralueiden ottamista asuntokäyttöön.

    Vastustamisen seurauksena asutus hajaantuu laajalle alueelle. Kansa siis valitsee mieluummin liikennehelvetin. Ei ehkä tietoisesti, mutta siihen kai vastustaminen johtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  19. Nuppineula kirjoitti 10.6.2016 kello 22:42

    Lentokenttä on Vantaalla ja kasvu tulee sen ympärille kun duunit on siellä. Toki helsinkiläiset voi pendeloida merenrannalta Vantaalle töihin ja asua kivikaupungissaan ahtaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. R.Silfverberg kirjoitti 10.6.2016 kello 23:00

    Tästä “ympäristörikoksesta” pitää syyttää niitä jotka päättivät asioista 100-50 vuotta sitten. Myös Helsingissä.
    Hajaantuminen tapahtui siksi että Suomi oli ennen sotaa ja pitkälle sen jälkeen pääomaköyhää. Helsinki panttasi aluksi parhaita rakennusalueitaan teollisuudelle. Monien oli pakko muuttaa kaupungin ulkopuolelle koska ei ollut varaa asua kantakaupungissa. 1950-60 luvulla keksityt sosiaaliset ohjelmat taas ohjasivat ihmisiä uusiin lähiöihin. Tapiolan esikuva olivat sodanjälkeisen ajan esikaupungit Tukholmassa, brittiläisissä, ranskalaisissa ja saksalaisissa kaupungeissa. Se että alettiin rakentaa 30 km päähän keskustasta on jo aika suomalaine ilmiö. Sen syynö oli jälleen pääomaköyhyys. Helsingillä ei ollut irroittaa maita rakennusliikkeille, jotka ostivat maata halvalla Espoosta ja Vantaalta ja “jalostivat” sen omien väitteidensä mukaan omalla rahjoituksella, vaikka kaikkihan tiesivät että asunnonostajat rahoittivat sen, mutta muita vaihtoehtoja ei siihen aikaan ollut. Autoistumusta ei siihen aikaan vielä pidetty minään suurena haittana.
    Vielä 1960-luvulla olisi Helsingillä ollut mahdollista rakentaa lähiöitä tiiviimmin, keskuspuistoa ja muita viheralueita vähän napsimalla koska metsiä keskellä kaupunkia ei pidetty niin arvokkaana kuin nyt.
    Silloin olisi ollut mahdollista rakentaa uusiin likellä toisiaan oleviin lähiöihin pikaraitiotie-tyyppinen metroverkosto, mutta Helsinki aikaili ja Espoo ja Vantaa menivät lähiörakentamisessa ohi. Helsingin ainoaksi suureksi lähiöpainotukseksi jäi itä-Helsinki joka sai huonon maineen liiallisen vuokra-asunto-osuuden ja sitä kautta seuranneiden sosiaalisten ongelmien takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  21. Juho Laatu kirjoitti 11.6.2016 kello 0:45

    Osmo Soininvaara:
    Juho. Uskotko, että kaavoitus saa aikaan väestönkasvua? Missä olit kun punasteleva opettaja yritti selittää näitä asioita?

    Kymmenet vuodet Helsingin kasvu on saanut aikaan kasvua myös naapurikunnissa. Miksi tämä muuttuisi? Jos ei muutu, myös naapurikunnissa jatketaan rakentamista. Mihin perustuu ajatuksesi, että naapurikunnissa ei kasvatettaisi rakennettua maa-alaa enää jatkossa, vaikka Helsingissä rakennettaisiin yhä kiihtyvään tahtiin? Sellainen mahdollinen toive, että kun Helsinki rakentaa paljon, se imee kaiken kasvun lähialueilta, ei toteutune, koska ei ole toteutunut ennenkään. On todennäköistä, että naapurikunnat jatkavat kuten ennenkin, ja kasvavat Helsingin kyljessä (sekä väkimäärä että rakennettu pinta-ala).

    Jos kaikki maailman kaupungit jatkavat tuolla linjalla, tähän liittyy myös väestön kasvua. Jos tiedät, mikä paikka autioituu, kun Helsingin seudun väestömäärä kasvaa, niin kerro. Muistaakseni olet sanonut, että Suomen maaseutu ei ole se lähde. Siispä joko Helsinkiläiset lisääntyvät, tai ihmiset lisääntyvät muissa maissa ja muuttavat sitten Helsinkiin (tuskin muutkaan maat autioituvat). Osaatko kertoa, miten maapallon väkiluku pysyy kohtuudessa, jos politiikkasi mukaisesti maapallon kaikki puolen miljoonan ja suuremmat kaupungit kasvattavat väkimääränsä puolitoistakertaiseksi, ja pienemmätkin yrittävät samaa?

    Parempi lääke olisi vaatia väestönkasvun hillitsemistä, ja samalla vähentää uusien asuntojen rakentamista. Uuden betonikaupungin rakentaminen tuottaa myös hiilidioksidipäästöjä. Suomessa kaikilla on jo koti, joten luonnon kannalta voisi olla parempi käyttää niitä asumiseen, eikä peittää uutta maata asfaltilla ja betonilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Kauko kirjoitti 11.6.2016 kello 1:29

    Ihan totta, kerrostaloasunnot voivat olla isoja, mutta puhe oli tiivistämisestä. 1960 Helsingin keskustassa asui enemmän ihmisiä, koska he asuivat ahtaammin. Kallion yksiöt olivat työläisten perheasuntoja.

    Jos halutaan, että keskustassa asuu enemmän ihmisiä, niin on muutama vaihtoehto, kuten voidaan asua ahtaammin, rakentaa korkeampia taloja tai sitten nakertaa puistoja, täyttää merta tai näitä kaikkia. Onko vielä jotain muita mahdollisuuksia?

    Raino Järvi: Mitä 60-luvun asumistasolla on mitään tekemistä tämän kanssa? Tää voi tulla tietty uutena juttuna joillekin, mutta kerrostaloasunnot voi olla myös isoja. I KNOW – ENNENKUULUMATONTA! :O

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Kate kirjoitti 11.6.2016 kello 10:36

    Tässä on kyllä mennyt syyt ja seuraukset monessakin mielessä,pahasti sekaisin.

    Ensinnäkin sen kaupunkirakenteen hajautumisen suurin syy on se että keskustan ja metro – ja junareittien välittömäön läheisyyteen ei ole kaavoitettu riittävästi. Suuri joukko haluaisi asua kaupunkimaisessa kaupungissa mutta asuntoja ei ole tarjolla, varsinkaan sellaisella hinnalla jonka pystyisi maksamaan. Tässä siis suurin ympäristörikoksen tekijä on Helsingin kaupunki. Siitä on ihmisiä trhansyyttää tai rangaistusmaksuja määrätä jos joku tulee työn perässä janjoutuu ostamaan asunnon mistä saa.

    Siis, vauhdilla maaliikennekeskus ja vuosaaren satama ulosmjantilalle varsinkin pasilaan kunnon pilvenpiirtäjäkeskusta.

    Toiseksi, on jo moneen kertaan ja monesta lähteestä todettu että ihmisrn aiheuttama ympäristökuorma tai hiilijalanjälki riippuu kulutustottumuksista,,ei asuinpaikasta. Tottatoki Kirkknummellata voimkulkea ökymaasturillamkeskustaan ja lämmittää talonsa suorasähkölle mutta niin se keskustanasukaskin voi käyttää “autorahansa” ulkomaanmatkoihin ja asunnon lämpö tulee kivihiilestä.
    Taimtoisena ääripäänä, se Kirkkonummelainen voi lämmittää talonsa maalämmöllä jokamkäyttää tuulisähköä ja kulkea matkansa junalla tai sähköautolla. Tällöin hiilijalanjälki on nolla, siihen ei pääse keskustassa millään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2016 kello 15:36

    Kate. Luitko ollenkaan kirjoitukseni. Sitähän yritin sanoa, että kun Helsinkiin ei ole kaavoitettu tarpeeksi, tuloksena on ollut mitä vastuuttomampi kehitys ja siksi ylewiskaavassa suuntaa käännetään edes vähän.
    Suuri määrä tutkimuksia ymnpäri maailmaa kertoo, että kaupunkirakenteen hajaantuminen lisää ympäristöpäästöjä. Tässä yhteydessä vedotaan yhteen (1), jonka tulos on, että kun asuminen kaupungissa on niin tavoiteltavaa, sinne valikoituu varakkaita ja tästä vedetään ilman sen parempaa dataa, että varmaankin ne sitten tuottavat suuremmat päästöt. Lisäksi tiiviinä kaupunkina on pidetty sellaisia alueita kuin Pakila ja jopa suuri osa Espoota. Sitä, miten elämä elämänmuodossa ratikka ja hissi toimii, ei ole edes tutkittu, koska siitä ei ole dataa.
    TYut5kimuksessa on keskeisenä oletuksena, että kun suurituloiset käyttävät enemmän rahaa ruokaan, heidän täytyy ostaa sitä enemmän sen sijaan että ostaisivat laadukkaampaa tai peräti luomua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Lauri Kumpulainen kirjoitti 11.6.2016 kello 16:46

    Valitulla ajanjaksolla 1960-luvulta 2010-luvulle Suomen väestö on keskittynyt hyvin, hyvin voimakkaasti maakuntien kuntakeskusten ympärille ja maaseutu autioitunut.

    Iso osa tästä muuttovirrasta on osa tuota Helsingin seudun laajentumista.

    Entä, jos tätä muuttoliikettä ei olisi tapahtunut, mutta teknologia olisi kehittynyt kuten se teki?

    Uhratkaapa hetki sille ajatukselle, että Suomen väestö olisi jäänyt 1950-luvun lopun laajuuteen, mutta muuten oltaisiin saavuttu tähän pisteeseen.

    Tällöin Helsinki olisi tiivis, eikä laajentumista olisi tarvittu Helsingin seudulla.

    Ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että koska muuttovirta edelleen jatkuu, niin se halutaan pakata Helsingin seudulle tiiviimmin, ettei laajennuta enää tästä suuremmaksi esimerkiksi kehä 4, kehä 5 jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 12.6.2016 kello 0:16

    Osmo Soininvaara:
    Kate. Luitko ollenkaan kirjoitukseni. Sitähän yritin sanoa, että kun Helsinkiin ei ole kaavoitettu tarpeeksi, tuloksena on ollut mitä vastuuttomampi kehitys ja siksi ylewiskaavassa suuntaa käännetään edes vähän.
    Suuri määrä tutkimuksia ymnpäri maailmaa kertoo, että kaupunkirakenteen hajaantuminen lisää ympäristöpäästöjä. Tässä yhteydessä vedotaan yhteen (1), jonka tulos on, että kun asuminen kaupungissa on niin tavoiteltavaa, sinne valikoituu varakkaita ja tästä vedetään ilman sen parempaa dataa, että varmaankin ne sitten tuottavat suuremmat päästöt. Lisäksi tiiviinä kaupunkina on pidetty sellaisia alueita kuin Pakila ja jopa suuri osa Espoota. Sitä, miten elämä elämänmuodossa ratikka ja hissi toimii, ei ole edes tutkittu, koska siitä ei ole dataa.

    Osmo, eikö edes “Hullujen junasta” tai “Katuvaunusta” löydy muka lainkaan dadaa? Aaro kertoo kyllä ainakin sen, mihin liika tiivistäminen voi mm. ratikassa tavallisen pienen miehen johtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Sakke kirjoitti 12.6.2016 kello 11:54

    Kivikaupungin kasvatti: Osmo, eikö edes “Hullujen junasta” tai “Katuvaunusta” löydy muka lainkaan dadaa? Aaro kertoo kyllä ainakin sen, mihin liika tiivistäminen voi mm. ratikassa tavallisen pienen miehen johtaa.

    Juu, ja Heikki Jylhän “New Yorkin hissipoika” antaa taas aika oivallisen kuvan urakehityksen monista eri mahdollisuuksista, joita riittävän iso kaupunki taloineen jo aikoinaan hissipojillekin soi.

    Optimismi on syytä säilyttää aina, vaikka hissi menisi joskus välillä myös alaspäin. Se on edelleen tuon runon oiva opetus tänäänkin aika monelle.

    Pohjalta voi jälleen ponnistaa, vaikka vihellellen, tai hyvän hissipuheen kera! Voisin yrittää tuota ehkä itsekin …

    “Etsiikö joku pääjohtajaa, no tässäpä on tarjolla yksi. Jos Suomi-laivan kurssi näyttää kulkevan mutapohjaa tai karikkoa kohti, ei enää ole niin väliksi sen, kuka sinnepäin sitä alkuun johti. Nyt on tärkeintä saada kurssi käännetyksi, ja lepattavat purjeet pullistumaan lopulta, näin myös joku muu yksin ja yhdessä meidän muiden kanssa selvästi jo pohti.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Juho Laatu kirjoitti 12.6.2016 kello 12:51

    Lauri Kumpulainen:
    Ymmärrän kyllä sen ajatuksen, että koska muuttovirta edelleen jatkuu, niin se halutaan pakata Helsingin seudulle tiiviimmin, ettei laajennuta enää tästä suuremmaksi esimerkiksi kehä 4, kehä 5 jne.

    Kuten sanot, ymäärrettävä ajatus ja toive. Samaa mieltä siis. Analysoin tässä kuitenkin vähän lisää sitä, miksi jotkut noin toivovat, ja miksi toive voi olla katteeton.

    Pääsääntö on se, että jos yksi kasvaa, niin naapuritkin saavat kasvusta osansa.

    Jos Helsinki päättää rakentaa jonain vuonna tuplasti tavanomaisen määrän lisää, voi olettaa, että naapurikunnissa asuntojen kysyntä alenee jonkin verran (ja Helsingissäkin asuntojen hinta putoaa jonkin verran). Jos seuraavana vuonna ei rakenneta enää ylimitoitetusti, tilanne palaa normaaliksi, ja ympäristökunnissa kysyntä kasvaa ja väki lisääntyy.

    Jos Helsinki jatkaa ylimitoitettua rakentamista joka vuosi hamaan tulevaisuuteen, ympäristökunnissakin pysytään hieman alemmalla kasvu-uralla kuin normaalisti. Helsingin koon runsas kasvu nostaa kuitenkin kysyntää myös ympäristökunnissa, ja niidenkin kasvu kiihtyy vastaavasti. Keinotekoinen Helsingin kasvattaminen siis lisäisi Helsingin rakentamista ja väkimäärää runsaasti, ja tekisi samaa ympäristökunnissa, mutta pienelllä viiveellä.

    Jotta ympäristökuntien kasvua saataisiin rajoitettua myös tilanteessa, jossa niiden viereinen kaskuskaupunki kasvaa rajatta, niille pitäisi asettaa joitain kasvurajoitteita. Oletetaan vaikka, että maakuntakaavaan kirjattaisiin niiden pysyminen jokseenkin nykyisen kokoisina. Nyt Helsingin kasvu voisi pysyä Helsingin rajojen sisäpuolella. Mutta jos tavoite oli kasvun ja maapinta-alan peittämisen hillitseminen, maakuntakaava varmaankin säätäisi vastaavat kasvurajoitukset myös Helsingille. Näin myös Helsingin viheralueet säästyisivät.

    Kasvun rajoittamisessa on se perusongelma, että käytännössä kaikki Suomen kunnat haluavat kasvaa. Helsingin lisäksi myös Vantaa ja Nurmijärvi haluavat kasvaa. Syitä on monia.

    Yksi perussyy on kuntapatrioottisuus. Oma kunta on hienoin ja kaunein, ja haluaa lisää valtaa, rahaa ja mainetta. Ihan luonteva asennoitumistapa. Ehkä ihmisten pitäisi kuitenkin nykyään huomioida jo luonnon kestokyvyn rajallisuus, ja siksi tyytyä entiseen kokoonsa.

    Toinen perussyy on raha. Suuri kunta pärjää taloudellisesti. Kunnan koon kasvattaminen tuo sinne enemmän kallispalkkaista väkeä kuin kuihtuvaan naapurikuntaan. Hyvistä veronmaksajista kannattaakin kilpailla. Jos tähän halutaan vaikuttaa rahan kautta, pitäisi kai korjata valtion ja kuntien rahoitusjärjestelmää niin, että valtio keräisi nykyistä enemmän rikkaiden verotuloja, ja kuntien tulot olisivat enemmän suhteessa asukasmäärään (peruspalveluiden tuottamisen voi olettaa vaativan jokseenkin kiinteän määrän rahaa per asukas).

    Kunnille ja kuntalaisille pitää kuitenkin jättää jotain insentiiviä siitä, että hoitavat taloutensa hyvin. Mutta väkimäärän ja rakentamisen kasvun ja naapureita suuremmaksi kasvamisen ei siis pitäisi korostetusti hyödyttää kunnan taloutta.

    Sitten vielä takaisin blogikirjoituksen otsikkoon. Jos haluamme estää metropolin pinta-alan laajentumisen, käytännössä pitää kai rajoittaa nykyistä kasvuintoa joko kielloin tai poistamalla rahalliset insentivit. Ilman rajoitteita Helsingin lisäkasvu kasvattaa myös naapureita (korkeintaan siirtää niiden kasvua muutamalla vuodella eteenpäin).

    Ja mikä olisi sitten järkevä vihreä vihreä tapa rakentaa tulevaisuutta? Pitäisi tunnustaa se, että luonnon kestokykyä koettelevan kasvun järkevät rajat on jo saavutettu, ja ihmisen ei tulisi enää tuota rasitetta lisätä. Homma ei toimi niin, että joku on vapaamatkustaja ja muut ovat vastuullisia. Jos Nurmijärvi ottaa uuden entistä paremman suunnan, myös Helsingin ja kaikkien Suomen (ja maailmankin) kuntien tulee ottaa uusi suunta. Se että yksi maksimoi kasvunsa johtaa siihen, että muutkin katsovat oikeudekseen tehdä täsmälleen samoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Erkki Niini kirjoitti 14.6.2016 kello 10:57

    Onko Espoo ympäristörikos? Ruokakauppaan 1km, ostariin 4km, pieni piha, ei viikonloppumatkoja mökille, en tarvitse kalliita liikenneinvestointeja. Onko tässä jotain vikaa. Ihmettelen Helsingin kalliita asumis- ja liikennekustannuksia. Onneksi siellä ei juuri tarvitse käydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Juho Laatu kirjoitti 14.6.2016 kello 13:09

    Erkki Niini:
    Onko Espoo ympäristörikos? Ruokakauppaan 1km, ostariin 4km, pieni piha, ei viikonloppumatkoja mökille, en tarvitse kalliita liikenneinvestointeja. Onko tässä jotain vikaa. Ihmettelen Helsingin kalliita asumis- ja liikennekustannuksia. Onneksi siellä ei juuri tarvitse käydä.

    Jos ympäristörikoksia mitataan pitkinä kulkumatkoina, Helsinki tai sen luoma pääkaupunkiseutu kokonaisuudessaan on ehkä suurin ympäristörikos. Uudellamaalla on Suomen pisimmät työmatkat, ja sen kai selittää nimenomaan pääkaupunkiseudun yhteiskuntarakenne. Pitkiä työmatkoja ei luo Espoon omakotiasutus, vaan ehkä enemmän se kokonaisuus, jossa työpaikat ovat usein esim. Helsingissä, mutta työntekijät asuvat muissa alueen kunnissa.

    Blogin otsikko halusi ehkä viitata myös kerrostajojen vs. omakotitalojen vaatimaan maapinta-alaan per asukas. Pikkukunnan koko asujaimiston voisi saada mahtumaan yhteen kerrostaloon. Mutta todennäköisesti kuntalaiset eivät tuollaista asumismuotoa haluaisi. Suomessa asutuksen alle jäävä pinta-ala ei ole vielä kovin suuri ongelma (metsätalous, suotalous, vesivoima ja mökit ovat ehkä pahempia). Helsinki rakentaa lisää, ja pikkukuntienkin keskustoissa rakennetaan vähän lisää. Kerrostalot säästävät toki vähän, ja on hyvä rakentaa jonnekin myös tiiviitä betonikeskustoja niitä haluaville.

    Pääkaupunkiseudulla pinta-alaa syö lähinnä väkimäärän kasvu. Luontoa säästävä vaihtoehto tälle olisi asukkaitten pitäminen pääsääntöisesti heidän nykyisillä (jo rakennetuilla) asuinsijoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. R.Silfverberg kirjoitti 14.6.2016 kello 18:16

    Erkki Niini:
    Onko Espoo ympäristörikos? Ruokakauppaan 1km, ostariin 4km, pieni piha, ei viikonloppumatkoja mökille, en tarvitse kalliita liikenneinvestointeja. Onko tässä jotain vikaa. Ihmettelen Helsingin kalliita asumis- ja liikennekustannuksia. Onneksi siellä ei juuri tarvitse käydä.

    Jos Espoossa asuisi vain yli 70-vuotiaita niin ei olisi ongelma, mutta työikäiset espoolaiset eivät suostu asumaan noin jos ei tee pari ulkomaanmatkaa vuodessa, ja kaksi autoa pitää olla perheessä että pääsee töihin ja kauppoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

Jätä vastaus