Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.6.2016

(esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­va

Pöy­dältä. Tämä menee nyt päätökseen.

Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to ja samal­la hyvin vaikea asia keskus­puis­ton vuoksi.

Voit­to se on, kos­ka yleiskaa­va ottaa voimakkaan suun­nan kohden ehyem­pää kaupunki­raken­net­ta sekä pikaratikoi­hin ja muutenkin raideli­iken­teeseen perus­tu­vaa liiken­net­tä. Moot­tori­ti­et muute­taan Kehä I:n sisäl­lä kaduik­si ja niiden var­relle raken­netaan asun­not 80 000 ihmiselle.

Han­kala asia tämä on, kos­ka bule­vardeista tärkein, Hämeen­lin­nan­väylän bule­var­di, menee läpi keskus­puis­ton. Kak­si vihreille tärkeää tavoitet­ta on ris­tiri­idas­sa keskenään. Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä on päät­tänyt, että kan­natamme bule­var­dia mut­ta niin, että keskus­puis­toa naker­re­taan mah­dol­lisim­man vähän ja paikoista, jot­ka eivät kuu­lu arvokkaimpiin.

Keskus­puis­tossa on tämän tavoit­teen kannal­ta turhia pik­se­leitä merkit­ty asumiseen. Niitä pitäisi saa­da pois mah­dol­lisim­man paljon, mielu­um­min kaikki.

On kysyt­ty, mik­si ennusteista on valit­tu korkein. Helsin­gin asukaslu­vun ennus­t­a­mi­nen on vähän saman­lainen asia kuin ennus­taa Kalasa­ta­man asukasluku. Asukkai­ta tulee niin paljon kuin asun­to­ja raken­netaan. Niitä raken­netaan Helsinki­in niin paljon kuin niitä kaavoitetaan

Koko Helsin­gin seudun kasvu sen sijaan on ennus­tamisen asia, kos­ka seudul­la ei kaik­ki kaavoitet­tu maa muu­tu asun­noik­si. Kyse on siitä, kuin­ka paljon Helsin­ki päästää seudun kasvus­ta alueelleen ja kuin­ka suuri osa sirotel­laan kumipyöräli­iken­teen varaan pitkin kehyskun­tia. Tähän vaikut­taa tietysti myös se, paljonko Espoo ja Van­taa kaavoit­ta­vat vas­tu­ullis­es­ti sijait­se­vaa asuntotuotantoa.

1980- ja 1990-luvul­la Helsin­ki kaavoit­ti aivan liian vähän niin, että seudun yhdyskun­tarakenne hajosi amerikkalaisen autokaupun­gin kaltaisek­si mössök­si. Sel­l­ainen on lähel­lä ympäristörikos­ta. Asu­tus val­tasi aivan liian paljon maa­ta ja kan­sain­välis­es­ti ottaen pieni asukas­määrä sai aikaa suuren liiken­nemäärän. Tähän halu­taan nyt muu­tos­ta. Sik­si Helsingis­sä kaavoite­taan nyt käve­ly- ja joukkoli­iken­nekaupunkia autokaupun­gin sijaan. Tätä vihreät puo­lus­ta­vat voimakkaasti  ja ylpeästi.

Raide­jok­erin tekniset asemakaavamuutokset

Suuri määrä ase­makaava­muu­tok­sia, joiden osalta luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa. Tästä ei saa oikein mitään kuvaa siitä, mitä tul­laan tekemään. Mut­ta mehän olemme hyväksyneet han­ke­su­un­nitel­man, joka on juuri tulos­sa val­tu­us­toon. Nyt piti lukea vuorovaiku­tus­ra­port­ti huolel­la, kos­ka siinä on paikallista asiantun­te­mus­ta. Aika vähän oli urputettu.

Liiken­nesu­un­nitel­maan liit­tyvät kuvat oli­vat lukukelpoisempia.

Kan­nelmäen ostarin paikalle asun­to­ja 650 hengelle

Tämä oli meil­lä 12.1.2016. Kaa­va lähetet­ti­in lausun­noille. Lausun­to­jen ja yhden muis­tu­tuk­sen joh­dos­ta on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Ostarin liik­keet jatka­vat elämään­sä talo­jen alla.

Nämä van­hat ostar­it alka­vat olla katoavaa kansan­perin­net­tä. Osit­tain se johtuu niiden omis­tus­suhteista. Niis­sä on suuri määrä liian pieniä vähit­täiskaup­po­ja. Jos koko ostarin alue olisi yhtä vähit­täiskaup­paa, se olisi elinkelpoisen kokoinen, mut­ta kil­pail­e­vat kaup­paketjut eivät suos­tu koko ostarin antamista kil­pail­i­jan käyttöön

Kulosaaren ker­rostaloalueen täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet

Kovin suo­jeluhenkiset peri­aat­teet merk­it­sevät käytän­nössä, että alue ei tiivisty kuin nimek­si. Aika pieni on asukas­määrä metroase­man lähel­lä. Tosin Har­ry Bogo­moloff ilmoit­ti eilen val­tu­us­tossa ryhtyneen­sä metron kiitol­lisek­si käyttäjäksi.

Etelä-Haa­gan Kultare­unan alueen ase­makaa­van muutos

Lähin­nä sar­jaku­vakir­jas­ta peräisin ole­van tun­tu­inen alueen nimi viit­taa Pohjolan asuin­taloi­hin Haa­gan ja Munkkivuoren välis­sä. Tämä suo­jelukaa­va hyväksyy vain vähäistä täy­den­nys­rak­en­tamista lähin­nä korot­ta­mal­la talo­ja. Kaa­va oli meil­lä 8.12.2015. Alueen suo­jelua on arvostel­tu Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑pal­stal­la tehot­tomas­ta maankäytöstä. Tämä nyt ei kuitenkaan ole nykyisen eikä tule­van raideli­iken­teen varrella.

Plan­mecalle koulu­tuskeskus Meri-Rasti­laan Vil­la Har­bon eteen

Lau­takun­ta hylkäsi edel­lisen luon­nok­sen. Nyt suun­nitel­maa on muutet­tu. Suun­nitel­maa esitelti­in lau­takun­nalle ennal­ta paikan pääl­lä. Ennus­teet läpi­menolle ovat siten paremmat.

Hak­i­ja, Plan­meca, on sinän­sä aika fan­tasti­nen yri­tys­ta­ri­na nyrkkipa­jas­ta mil­jardin arvoisek­si yri­tyk­sek­si. Työl­listää Helsingis­sä neljä ker­taa niin paljon väkeä kauin sel­l­ute­hdas Äänekoskella.

Suo­jatei­den tur­val­lisu­us­toimen­pitei­den priorisointi

Kyse on valo-ohjaa­mat­tomista suo­jateistä. Tämä pan­ti­in pöy­dälle lähin­nä sik­si, että saimme liit­teen kovin myöhään. Asial­lisen tun­tu­inen suunnitelma.

Wella­m­on talo Kata­janokalla halu­aisi hissin, mut­tei näytä saavan. 

Wellamon hissiKuvan osoit­ta­maa rap­pua pide­tään lausun­nois­sa niin arvokkaina, ettei niiden tuhoamista rak­en­ta­mal­la hissi voi­da hyväksyä. Por­taan lev­ey­dek­si tulisi vain metri, joten fly­ygeliä ei saisi muu­tossa kul­jete­tuk­si. Päätös merk­it­see myös joidenkin van­hus­ten häätämistä asunnoistaan.

79 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.6.2016”

  1. Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to. Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus hävit­täisi yli kol­man­nek­sen Helsin­gin met­sistä ja yli viiden­nek­sen muista viheralueista.

  2. Mik­si Kulosaa­reen ker­rostaloaluet­ta ei vaan pure­ta ja raken­neta tilalle tiiviimpää?

  3. Suo­ranaista vit­tuilua viras­to­muse­ol­ta ja muil­ta pelleiltä tuol­lainen nil­li­tys por­taiden kaiteista. Kun hissi raken­netaan, kuten tähän vuon­na 1926 raken­net­tuun taloon, kaiteet sahataan poik­ki ja kiin­nitetään uud­estaan. Liitosko­htia ei huo­ma­ta kun ne tehdään hyvin. Por­rasleveys on nyt 930 mm. ja fly­ygelin voi kul­jet­taa oikein hyvin kun­han ottaa siitä jalat pois, ne kun ovat irrotettavat.

  4. “1980- ja 1990-luvul­la Helsin­ki kaavoit­ti aivan liian vähän niin, että seudun yhdyskun­tarakenne hajosi amerikkalaisen autokaupun­gin kaltaisek­si mössöksi”

    Olen samaa mieltä. Mut­ta onko tämä uusi kaa­va riit­tävä kor­jaa­maan se? Onko muu­tok­set kaupunki­rak­en­teeseen ja julkiseen­li­iken­teeseen niin suuret, että tässä har­vaana­su­tun kaupun­gin ulko­laidoil­la nyt pääsee näp­pärästi liikku­maan ilman autoa?

    Onko julki­nen nyt tämän jäljiltä siis niin hyvä että ihmiset halu­a­vat enem­män käyt­tää sitä, vai onko tässä vain huonon­net­tu autoilua?

    Min­un mielestäni paras­ta olisi rak­en­taa hyvät moot­tori­ti­et kaupun­gin reunalle asti, sit­ten siihen pykätä val­ta­va ilmainen parkki­hal­li ja matkakeskus, jos­ta hel­posti pääsee julk­isil­la joka paikkaan. Näitä sit­ten keskus­tan ympärille vaik­ka 5, niin ympärys seu­tu­jen autoil­i­joil­la on selkeä ja hyvä paik­ka mihin ajaa auto. 

    En tiedä toimisko, mut­ta kuu­lostaisi todel­liselta vai­h­toe­hdol­ta keskus­taan toimis­tolle ajamiselle. Hyväl­lä suun­nit­telul­la sil­lä päästäisi­in jopa nopeam­paan kuin autoilu ja läh­es yhtä kätevään.

    1. Onko muu­tok­set kaupunki­rak­en­teeseen ja julkiseen­li­iken­teeseen niin suuret, että tässä har­vaana­su­tun kaupun­gin ulko­laidoil­la nyt pääsee näp­pärästi liikku­maan ilman autoa?

      Jos rak­en­taa haja-asu­tus­ta kaup­n­gin ulkop­uolelle, ei ole edes teo­reet­tisia mah­dol­lisuuk­sia käyt­tää joukkoli­iken­net­tä, kos­ka joukkoli­ikenne edel­lyt­tää joukko­ja. Nwe alueet on joukkoli­iken­nekaupun­gin kannal­ta menetet­ty. Kaupun­gin ulkop­uolelle var­maankin syn­tyy autokaupunkialue, jos­sa kul­je­taan autoil­la ris­ti­in rasti­in ja toiv­ot­tavasti ei tunge­ta autoil­la — ei edes yritetä — kaupunki­in vaan etsitään myöäs työ­paikat sen autokaupun­gin alueelta.

  5. Onk muuten jokin syy sille, mik­sei lausun­not yleiskaa­van Natu­ra-arvion­nista ole julk­isia? Kiin­nos­taa lähin­nä oman har­ras­tuneisu­u­den vuoksi.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Por­rashissi ei tai­da sekään­men­nä museoih­misiltä läpi. Alku­peräi­nen kaide.

    Tämä antaa kyl­lä erit­täin ihmis­vas­taisen kuvan museoih­mi­sistä: kaide on tärkeämpi kuin ihmis­ten mah­dol­lisu­us asua koton­aan. Toiv­ot­tavasti museoih­miset pää­sevät koke­maan vas­taavaa omako­htais­es­ti, ja ymmär­ryk­sen lisään­nyt­tyä käymään pyytämässä anteek­si teko­jaan (vaik­ka häätö on jo siinä vai­heessa ehtinyt tapahtua).

  7. Miten edel­liset van­hus­sukupol­vet ovat ongel­mas­ta selvin­neet. Sadankymme­nen vuo­den aikana on ilmeis­es­ti tapah­tunut traag­isia häätöjä?

    Vai onko täl­lä ker­taa käynyt niin että asun­to­jen hin­nat ovat kään­tyneet lasku­un ja neljäkym­men­tä vuot­ta sit­ten oste­tus­ta sadan­vi­idenkymme­nen neliön jugen­da­sun­nos­ta ei enää saakaan omi­aan takaisin. 

    Tai ainkaan sel­l­aista hin­taa jol­la saisi ostet­tua elämiseen kel­paa­van hissil­lisen asun­non Helsingistä. Ainakaan mitenkään laadukkaal­la sijain­nil­la? Draa­mansa kullakin.

    Van­hu­us on joskus yllätys.

  8. Van­hois­sa talois­sa voisi aika usein sijoit­taa hissin isom­pi­en asun­to­jen toisen sisäänkäyn­nin kohdalle otta­mal­la hissin tarvit­se­man noin 1 m² asun­noista. Jostain syys­tä tämä on aivan mah­do­ton­ta, kos­ka se vie osakkail­ta raha­nar­voisia neliöitä, kun taas por­rashuoneen tärvelem­i­nen ei ole keneltäkään pois… 😉

  9. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Mik­si Kulosaa­reen ker­rostaloaluet­ta ei vaan pure­ta ja raken­neta tilalle tiiviimpää?

    Siel­lä saat­taa asua joku kun­nal­lispoli­itikko, joka tiivistää mielum­min muual­la, esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa. Eikö eri aluei­ta tulisi kohdel­la tas­a­puolis­es­ti ja jakaa “tiivistys­pa­haa” kaikille yhtä mon­ta lusikallista?

  10. Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to ja samal­la hyvin vaikea asia keskus­puis­ton vuoksi.

    Ja toisille vihreille val­ta­va tap­pio, keskus­puis­ton ja muun ylet­tömän lisärak­en­tamisen ja tiivistämisen vuoksi.

    No, ehkä vihreäm­mät kan­nat­ta­janne piankin uno­hta­vat sen että, että rak­en­sitte keskus­puis­ton, Rasti­lan, Var­tiosaaren jne.

    Kyse on siitä, kuin­ka paljon Helsin­ki päästää seudun kasvus­ta alueelleen ja kuin­ka suuri osa sirotel­laan kumipyöräli­iken­teen varaan pitkin kehyskuntia. 

    Vai että uhraudutte muiden puoles­ta? Höh. Epäilen että halu­at­te itse kas­vaa, aivan kuten naa­purin­nekin, ja kek­sitte sopi­vat seli­tyk­set tätä tavoitet­ta tukemaan.

    Kyse on enem­mänkin siitä, tuleeko kaikkien maail­man kaupunkien, kun­tien ja maid­en pyrk­iä kas­vat­ta­maan väestöään ja rak­en­ta­maan lisää. Sekä Helsin­ki että sen kaik­ki naa­pu­rit kykenevät kas­va­maan, ja mon­et muutkin kun­nat Suomes­sa, ja vielä use­ampi maail­mal­la, eikä väestön, kulu­tuk­sen ja rak­en­tamisen kasvulle näy lop­pua. Ei ainakaan, jos vihreät ovat sitä ens­m­mäis­inä ajamassa.

  11. Olisi hienoa tietää miten “Päätös merk­it­see myös joidenkin van­hus­ten häätämistä asun­nois­taan.” aio­taan toteut­taa niin että voidaan nou­dat­taa edes jotain lakia. Häädön oikeuspe­rus­teet ovat kai myös entisen kansane­dus­ta­jan tiedossa.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Jos rak­en­taa haja-asu­tus­ta kaup­n­gin ulkop­uolelle, ei ole edes teo­reet­tisia mah­dol­lisuuk­sia käyt­tää joukkoli­iken­net­tä, kos­ka joukkoli­ikenne edel­lyt­tää joukko­ja. Nwe alueet on joukkoli­iken­nekaupun­gin kannal­ta menetet­ty. Kaupun­gin ulkop­uolelle var­maankin syn­tyy autokaupunkialue, jos­sa kul­je­taan autoil­la ris­ti­in rasti­in ja toiv­ot­tavasti ei tunge­ta autoil­la – ei edes yritetä – kaupunki­in vaan etsitään myöäs työ­paikat sen autokaupun­gin alueelta. 

    Metro tai lähi­ju­nali­ikenne on aina toimin­ut per­in­teisessä esikaupunki­a­su­tuk­ses­sa jos­sa asemien ympäril­lä on tiivi­impiä keskuk­sia ja niiden välis­sä pien­ta­lo-aluei­ta. Mat­ka keskus­taan sujuu nopeal­la junal­la paljon mukavem­min kuin autossa tai bussissa.

    1. Haja-asu­tus kaupun­gin ulkop­uolel­la on toiv­o­ton­tqa joukkoli­iken­teen kannal­tas. Radan­var­sialueet ovat aivan eri asia.

  13. Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to. “Keskeisin muu­tok­sia vaa­ti­va ongel­ma on kaavas­sa esitet­ty merkit­tävä rak­en­t­a­mi­nen monille Helsin­gin tärkeim­mistä luon­to- ja virk­istysalueista. Kaikkein keskeisim­mätkin viher­alueet, kuten Keskus­puis­to ja Helsin­ki-puis­to on tarkoi­tus ottaa osak­si rak­en­tamisen piiri­in. Ongel­ma kos­ket­taa usei­ta kym­meniä arvokkai­ta luon­toko­htei­ta ja samal­la usei­den kym­me­nien­tuhan­sien helsinkiläis­ten päivit­täin käyt­tämiä virk­istysaluei­ta, eikä sitä voi­da kor­ja­ta muu­tamien kym­me­nien pik­seli­he­htaarien pois­toil­la tai uudelleensijoittelulla.” 

    http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2016/helsingin-yleiskaavasta-kaupunkisuunnittelulautakunnalle

  14. Osmo, et ota kan­taa Helsinkipuis­toon ja siel­lä etenkin Tuo­marinkylän kar­tanon alueeseen. Mikä on vihrei­den kan­ta siihen?

  15. Kas, kun museoih­miset eivät vaa­di huuse­ja raken­nuk­sen pihalle. Ei 1900-luvun alus­sa ollut vesives­so­ja, suihku­ja tai mod­erne­ja keittiöitä.

    Kyl­lä huonei­den käyt­tö­tarkoi­tus pitää säi­lyt­tää alku­peräisenä, raken­nuk­sen inter­iööriä kunniottaen!

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Por­rashissi ei tai­da sekään­men­nä museoih­misiltä läpi. Alku­peräi­nen kaide.

    Onko tämä fak­ta vai asen­teelli­nen heit­to? Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että por­rashuoneessa kul­jetet­taes­sa Ikean soh­va vaatii enem­män tilaa kuin flyygeli.

  17. Val­ta­va voit­to:
    Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to. Helsin­gin uusi yleiskaavae­hdo­tus hävit­täisi yli kol­man­nek­sen Helsin­gin met­sistä ja yli viiden­nek­sen muista viheralueista.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton mukaan uusi yleiskaa­va säästää val­tavasti kaupun­gin viher­aluei­ta, kos­ka met­si­in ja puis­toi­hin rak­en­ta­mal­la säästetään met­siä ja puis­to­ja toisaalla.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Lähin­nä sar­jaku­vakir­jas­ta peräisin ole­van tun­tu­inen alueen nimi viit­taa Pohjolan asuin­taloi­hin Haa­gan ja Munkkivuoren välis­sä … Tämä nyt ei kuitenkaan ole nykyisen eikä tule­van raideli­iken­teen varrella.

    Mitä nyt kympin päät­täri on vier­essä, tule­va Raide-Jok­eri menee parin sadan metrin päästä ja mah­dolli­nen Munkkivuoren ratikkakin liip­paa aika läheltä.

    Jos ja kun nyky­is­ten raiti­olin­jo­jen päät jatke­taan joskus Jok­er­ille saak­ka, niin paljon keskeisem­pää sol­muko­htaa kuin Kultare­una ei noil­ta lev­eysasteil­ta löydy.

  19. Vihrei­den ja muidenkin kaavas­ta päät­tävien kan­nat­taa huo­ma­ta, että Keskus­puis­to ei suinkaan ole ain­oa viher- ja virk­istysalue, jota yleiskaavas­sa naker­re­taan. Samaa on ilmas­sa myös mm. Tuo­marinkylässä, joka on pait­si tärkeä virk­istysalue, myös suo­jel­tu val­takun­nal­lis­es­ti arvokkaana raken­net­tuna kult­tuuriym­päristönä. 40 % kaik­ista kaava­muis­tu­tuk­sista kos­ki Tuo­marinkylää. Yleiskaa­va on todel­la suuri huole­nai­he alueen käyt­täjien keskuudessa.

  20. Raino Järvi:

    Onko julki­nen nyt tämän jäljiltä siis niin hyvä että ihmiset halu­a­vat enem­män käyt­tää sitä, vai onko tässä vain huonon­net­tu autoilua?

    No ei ole julki­nen liikenne hyvä, ei ennen tätä eikä tämän jäl­keen. Sitähän on Helsingis­sä vain heiken­net­ty viime vuosien ajan muut­ta­mal­la ja lyhen­tämäl­lä reit­te­jä, ja tämä suun­ta vain jatkuu. Nyt sit­ten myy­dään kaik­ki tien­vieruk­set ja viher­alueet ton­teik­si mak­sim­i­hin­taan raken­nus­li­ikkeille, ja kaikkea liikku­mista hidaste­taan, etunenässä tietysti autoilua. Raideusko­vaiset tuput­tuvat van­hanaikaista, hidas­ta ja hel­posti haavoit­tuvaa raideli­iken­net­tä joka paikkaan, ja sitä kyl­vetään kaikille pikkukaduillekin.

    Eipä tule mieleen toista pääkaupunkia, jos­sa tarkoituk­sel­la hidaste­taan liikku­mista. Muual­la on yleen­sä tapana jous­tavoit­taa sitä. Tääl­lä tar­jo­taan ensisi­jaisek­si ratkaisuk­si jalka­isin tar­pomista tuu­lessa ja tuiskus­sa, lähin­tä vai­h­topy­säkkiä etsiskel­lessä. Käve­ly kun on niin helkkarin ter­veel­listä. HSL “liikut­taa meitä kaikkia”, mut­ta ei kul­je­ta juuri mis­tään minnekään.

    1. Eipä tule mieleen toista pääkaupunkia, jos­sa tarkoituk­sel­la hidaste­taan liikkumista. 

      Kat­so nyt vaik­ka tätä: Bar­cwelona ottaa autoil­ta pois noin 60 % kaduista. https://www.theguardian.com/cities/2016/may/17/superblocks-rescue-barcelona-spain-plan-give-streets-back-residents
      Yleis­es­ti ottaen on tren­di kaikissa isois­sa kaupungeis­sa suosia joukkoli­iken­net­tä vaik­ka vähän autoilua hait­taa­mal­la — tilaa­han on vain niin paljon kuin sitä on. Vaik­ka tilan otta­mi­nen autoil­ta joukkoli­iken­teelle hidas­taa autoilua, se nopeut­taa ihmis­ten liikku­mista. Jos poistai8simme jopukkoli­iken­teen kokon­aan, se vas­ta autoilua kuitenkin hidastaisi. 

  21. “kan­natamme bule­var­dia mut­ta niin, että keskus­puis­toa naker­re­taan mah­dol­lisim­man vähän ja paikoista, jot­ka eivät kuu­lu arvokkaimpiin.”

    Olen alka­nut epäil­lä Hämeen­lin­nan­väylän bule­vardis­oin­tia enem­män ja enem­män. Vihrei­den keskus­puis­toa koske­vat tavoit­teet on asetet­tu alas: mik­si vain keskus­puis­ton arvokkam­mat osat tulee säästää? Myös vähem­män arvokkaat osat ovat tarpeel­lisia ja niiden arvo tulee osana kokonaisuutta.

  22. Puris­t­a­mi­nen nelikaistainen väylä kak­si kaistaisek­si “bule­vardik­si” altistaa bule­vardin tule­vat asukkaat suurem­malle saastepäästöille. Se ei myöskään vähen­nä liiken­teen määrää mil­lään lail­la, vaik­ka Helsin­ki “tiivis­tet­täisi­in” pul­lonkaulak­si. Omi­tu­ista “vihreää” toimintaa.
    Eikö Keskus­puis­ton nyt voisi jät­täa jo rauhaan? Sitä ei saa naker­taa lainkaan, saatik­ka rak­en­taa ylikalli­ita tun­nelei­ta! Itä Helsingis­sä on paljon aluei­ta, jonne voi rak­en­taa ja myl­lätä rauhas­sa kipeästi kai­vat­tu­ja kote­ja kodit­tomille. Entisil­lä teol­lisu­usalueil­la on jo infrat valmi­ina. Ter­ve­tu­loa tänne itään! Viivi Myllypurosta. 

    Osmo Soin­in­vaara: Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.6.2016
    9.6.2016 · Aihe: Kaupunkisu­un­nit­telu, _ 
    (esi­tys­lis­taan tästä)
    Yleiskaava
    Pöy­dältä. Tämä menee nyt päätökseen.
    Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voit­to ja samal­la hyvin vaikea asia keskus­puis­ton vuoksi.
    Voit­to se on, kos­ka yleiskaa­va ottaa voimakkaan suun­nan kohden ehyem­pää kaupunki­raken­net­ta sekä pikaratikoi­hin ja muutenkin raideli­iken­teeseen perus­tu­vaa liiken­net­tä. Moot­tori­ti­et muute­taan Kehä I:n sisäl­lä kaduik­si ja niiden var­relle raken­netaan asun­not 80 000 ihmiselle.
    Han­kala asia tämä on, kos­ka bule­vardeista tärkein, Hämeen­lin­nan­väylän bule­var­di, menee läpi keskus­puis­ton. Kak­si vihreille tärkeää tavoitet­ta on ris­tiri­idas­sa keskenään. Vihreä val­tu­us­to­ryh­mä on päät­tänyt, että kan­natamme bule­var­dia mut­ta niin, että keskus­puis­toa naker­re­taan mah­dol­lisim­man vähän ja paikoista, jot­ka eivät kuu­lu arvokkaimpiin.
    Keskus­puis­tossa on tämän tavoit­teen kannal­ta turhia pik­se­leitä merkit­ty asumiseen. Niitä pitäisi saa­da pois mah­dol­lisim­man paljon, mielu­um­min kaikki.
    On kysyt­ty, mik­si ennusteista on valit­tu korkein. Helsin­gin asukaslu­vun ennus­t­a­mi­nen on vähän saman­lainen asia kuin ennus­taa Kalasa­ta­man asukasluku. Asukkai­ta tulee niin paljon kuin asun­to­ja raken­netaan. Niitä raken­netaan Helsinki­in niin paljon kuin niitä kaavoitetaan
    Koko Helsin­gin seudun kasvu sen sijaan on ennus­tamisen asia, kos­ka seudul­la ei kaik­ki kaavoitet­tu maa muu­tu asun­noik­si. Kyse on siitä, kuin­ka paljon Helsin­ki päästää seudun kasvus­ta alueelleen ja kuin­ka suuri osa sirotel­laan kumipyöräli­iken­teen varaan pitkin kehyskun­tia. Tähän vaikut­taa tietysti myös se, paljonko Espoo ja Van­taa kaavoit­ta­vat vas­tu­ullis­es­ti sijait­se­vaa asuntotuotantoa.
    1980- ja 1990-luvul­la Helsin­ki kaavoit­ti aivan liian vähän niin, että seudun yhdyskun­tarakenne hajosi amerikkalaisen autokaupun­gin kaltaisek­si mössök­si. Sel­l­ainen on lähel­lä ympäristörikos­ta. Asu­tus val­tasi aivan liian paljon maa­ta ja kan­sain­välis­es­ti ottaen pieni asukas­määrä sai aikaa suuren liiken­nemäärän. Tähän halu­taan nyt muu­tos­ta. Sik­si Helsingis­sä kaavoite­taan nyt käve­ly- ja joukkoli­iken­nekaupunkia autokaupun­gin sijaan. Tätä vihreät puo­lus­ta­vat voimakkaasti  ja ylpeästi.
    Raide­jok­erin tekniset asemakaavamuutokset
    Suuri määrä ase­makaava­muu­tok­sia, joiden osalta luot­ta­mus­mies voi vain luot­taa. Tästä ei saa oikein mitään kuvaa siitä, mitä tul­laan tekemään. Mut­ta mehän olemme hyväksyneet han­ke­su­un­nitel­man, joka on juuri tulos­sa val­tu­us­toon. Nyt piti lukea vuorovaiku­tus­ra­port­ti huolel­la, kos­ka siinä on paikallista asiantun­te­mus­ta. Aika vähän oli urputettu.
    Liiken­nesu­un­nitel­maan liit­tyvät kuvat oli­vat lukukelpoisempia.
    Kan­nelmäen ostarin paikalle asun­to­ja 650 hengelle
    Tämä oli meil­lä 12.1.2016. Kaa­va lähetet­ti­in lausun­noille. Lausun­to­jen ja yhden muis­tu­tuk­sen joh­dos­ta on tehty vain vähäisiä muu­tok­sia. Ostarin liik­keet jatka­vat elämään­sä talo­jen alla.
    Nämä van­hat ostar­it alka­vat olla katoavaa kansan­perin­net­tä. Osit­tain se johtuu niiden omis­tus­suhteista. Niis­sä on suuri määrä liian pieniä vähit­täiskaup­po­ja. Jos koko ostarin alue olisi yhtä vähit­täiskaup­paa, se olisi elinkelpoisen kokoinen, mut­ta kil­pail­e­vat kaup­paketjut eivät suos­tu koko ostarin antamista kil­pail­i­jan käyttöön
    Kulosaaren ker­rostaloalueen täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet
    Kovin suo­jeluhenkiset peri­aat­teet merk­it­sevät käytän­nössä, että alue ei tiivisty kuin nimek­si. Aika pieni on asukas­määrä metroase­man lähel­lä. Tosin Har­ry Bogo­moloff ilmoit­ti eilen val­tu­us­tossa ryhtyneen­sä metron kiitol­lisek­si käyttäjäksi.
    Etelä-Haa­gan Kultare­unan alueen ase­makaa­van muutos
    Lähin­nä sar­jaku­vakir­jas­ta peräisin ole­van tun­tu­inen alueen nimi viit­taa Pohjolan asuin­taloi­hin Haa­gan ja Munkkivuoren välis­sä. Tämä suo­jelukaa­va hyväksyy vain vähäistä täy­den­nys­rak­en­tamista lähin­nä korot­ta­mal­la talo­ja. Kaa­va oli meil­lä 8.12.2015. Alueen suo­jelua on arvostel­tu Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑pal­stal­la tehot­tomas­ta maankäytöstä. Tämä nyt ei kuitenkaan ole nykyisen eikä tule­van raideli­iken­teen varrella.
    Plan­mecalle koulu­tuskeskus Meri-Rasti­laan Vil­la Har­bon eteen
    Lau­takun­ta hylkäsi edel­lisen luon­nok­sen. Nyt suun­nitel­maa on muutet­tu. Suun­nitel­maa esitelti­in lau­takun­nalle ennal­ta paikan pääl­lä. Ennus­teet läpi­menolle ovat siten paremmat.
    Hak­i­ja, Plan­meca, on sinän­sä aika fan­tasti­nen yri­tys­ta­ri­na nyrkkipa­jas­ta mil­jardin arvoisek­si yri­tyk­sek­si. Työl­listää Helsingis­sä neljä ker­taa niin paljon väkeä kauin sel­l­ute­hdas Äänekoskella.
    Suo­jatei­den tur­val­lisu­us­toimen­pitei­den priorisointi
    Kyse on valo-ohjaa­mat­tomista suo­jateistä. Tämä pan­ti­in pöy­dälle lähin­nä sik­si, että saimme liit­teen kovin myöhään. Asial­lisen tun­tu­inen suunnitelma.

  23. Juho Laatu: Kyse on enem­mänkin siitä, tuleeko kaikkien maail­man kaupunkien, kun­tien ja maid­en pyrk­iä kas­vat­ta­maan väestöään ja rak­en­ta­maan lisää. Sekä Helsin­ki että sen kaik­ki naa­pu­rit kykenevät kas­va­maan, ja mon­et muutkin kun­nat Suomes­sa, ja vielä use­ampi maail­mal­la, eikä väestön, kulu­tuk­sen ja rak­en­tamisen kasvulle näy lop­pua. Ei ainakaan, jos vihreät ovat sitä ens­m­mäis­inä ajamassa. 

    Ei ole ole­mas­sa tun­net­tua mekanis­mia hillitä kaupunkien kasvua. Eikä niil­lä ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­takaan elleivät ne halua har­maan­tua kuin, no kuin, voi jeesus, haja-asutusalueet.

    (Tämä ei tietenkään pois­sul­je mitenkään sitä että siberi­alaisen pikkukun­nan pomot oli­si­vat innois­saan jos juuri hei­dän kun­tansa lähtisi mas­si­iviseen kasvuun.)

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Haja-asu­tus kaupun­gin ulkop­uolel­la on toiv­o­ton­tqa joukkoli­iken­teen kannal­tas. Radan­var­sialueet ovat aivan eri asia. 

    Radan­var­sialueet ovat huono­ja joukkoli­iken­teen kannal­ta, jos junat eivät pysähdy asemilla.

  25. Osmo Soin­in­vaara: Kat­so nyt vaik­ka tätä: Bar­cwelona ottaa autoil­ta pois noin 60 % kaduista. https://www.theguardian.com/cities/2016/may/17/superblocks-rescue-barcelona-spain-plan-give-streets-back-residents
    Yleis­es­ti ottaen on tren­di kaikissa isois­sa kaupungeis­sa suosia joukkoli­iken­net­tä vaik­ka vähän autoilua hait­taa­mal­la – tilaa­han on vain niin paljon kuin sitä on. Vaik­ka tilan otta­mi­nen autoil­ta joukkoli­iken­teelle hidas­taa autoilua, se nopeut­taa ihmis­ten liikku­mista. Jos poistai8simme jopukkoli­iken­teen kokon­aan, se vas­ta autoilua kuitenkin hidastaisi. 

    Niin­hän se voisi olla, jos joukkoli­iken­net­tä oikeasti paran­net­taisi­in — tas­a­puolis­es­ti. Mut­ta kun sitä koko ajan vain huonon­netaan. Eikä puhet­takaan siitä, että jotenkin otet­taisi­in huomioon kaikkien kansalais­ten liikkumismahdollisuudet.

    1. Joukkoli­ikenne on kyl­lä paran­tunut selvästi. Myös ne lin­jas­to­muu­tok­set, joi­ta tehti­in kan­takaupungis­sa ovat lisän­neet matkus­ta­jia. Joukkoli­iken­teessä pain­ote­tan joukko­ja, sik­si suun­nit­telu tehdään enem­mistön ehdoin. Jokaises­ta muu­tok­ses­ta aina myös joku kär­sii, mut­ta jos paljon suurem­pi osa hyö­tyy, se kan­nat­taa tehdä.

  26. Kiin­nos­taisi kuul­la, mik­si juuri Hämeen­lin­nan­väylä olisi bule­vardeista tärkein?

  27. Tuo hissien rak­en­tamisen estämi­nen on ker­ta kaikki­aan sietämätön­tä. Se tulisi ilman muu­ta sal­lia, vaik­ka aiheut­taisi merkit­tävääkin vahinkoa por­rashuoneen miljöölle. Miten tämä asia saadaan kor­jat­tua? Rajoit­tavien sään­nösten purku on muo­tia ja asial­la var­masti laa­ja kan­na­tus esim. eduskunnassa.

  28. Tarkoi­tatko näitä samo­ja asiantun­ti­joi­ta, joiden mukaan myös Hakaniemen­tori ja Rut­topuis­to ovat yleiskaavas­sa asun­torak­en­tamiseen otet­tavia viher­aluei­ta? Toivoisin vähän suh­teel­lisu­u­den­ta­jua luonnonsuojeluväeltä.

    Vihreä takinkään­tö: Ase­tut siis, Osmo Soin­in­vaara, tietämään asi­as­ta parem­min kuin Suomen luonnnon­suo­jeluli­iton Uuden­maan piirin asiantun­ti­jat? Lue luon­non­suo­jelupi­irin kannanotto:
    http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2016/helsingin-yleiskaavasta-kaupunkisuunnittelulautakunnalle

  29. Johannes Sil­vo­nen:
    Kiin­nos­taisi kuul­la, mik­si juuri Hämeen­lin­nan­väylä olisi bule­vardeista tärkein?

    Ilmeis­es­ti sik­si, kos­ka sen var­relle saataisi­in eniten uut­ta raken­nusalaa, joka kuitenkin, valitet­tavasti vain, joudut­taisi­in läh­es kokon­aisu­udessaan lohkaise­maan Keskuspuistosta.

    Voisi epäilemät­tä olla ympäristön ja jalankulk­i­joiden kannal­ta hyväkin ratkaisu, jos väylän eteläosa Hakamäen­tien liit­tymästä rautatiesil­lan alle muutet­taisi­in puis­toka­tu­maisek­si. Sil­loin voitaisi­in purkaa ne rumat melu­muu­rit, jot­ka nyky­isin erot­ta­vat väylän rin­nakkaiskaduista, Matkamäen­ti­estä ja Kivi­haantien pohjoisosas­ta. Ne voitaisi­in muut­taa samankaltaisik­si pääkadun reunas­sa kulke­viksi, puuriveil­lä erote­tuik­si sivukaduik­si, jol­laiset on esimerkik­si Huopalah­den­tien reunas­sa, ja Pohjois­ran­nas­sakin. Ja ehkä voitaisi­in samal­la palaut­taa kadun reunas­sa näkyvi­in se osa Keskus­puis­tos­ta Pikku-Huopalah­teen johtavas­ta Haa­gan­purosta (ent. Mätäpurosta), joka aikoinaan putkitet­ti­in, kun tie leven­net­ti­in moottoritiemäiseksi.
    Mut­ta pelkästään sen osu­u­den var­relle ei kyl­lä paljon lisärak­en­tamista mah­tu­isi, ei ainakaan jos Kaup­palan­puis­to halu­taan säi­lyt­tää. Mut­ta vas­taa­va koh­ta tien toisel­la puolel­la, Kivi­haan alueen reunal­la, taitaakin olla ain­oa, mihin uut­ta rak­en­tamista mainit­tavas­sa määrin mah­tu­isi, jos bule­vardik­si muutet­tu osu­us ulot­tuisi vain rautatiesil­lan alle. Pelkästään tuo­ta osu­ut­ta koske­vana kyseessä olisikin kaupun­gin kokon­aisu­u­den kannal­ta varsin vähäi­nen, mut­ta Haa­gan kannal­ta tietysti varsin näkyvä muutos.

    Mitä taas tulee rauta­tien pohjois­puoleiseen osu­u­teen, niin kyl­lä sin­nekin mah­tu­isi väylän ja Nui­jami­es­ten­tien väli­in vielä jokunen lisäraken­nus ilman että Keskus­puis­tos­ta menetetään tilkkuakaan. Ja hie­man myös Met­sälän­tien sil­mukkarampin sisään jäävälle alueelle, mikäli Hämeen­lin­nan­väylä muute­taan katu­maisem­mak­si ja eri­ta­soli­it­tymä pois­te­taan. Tai, olisiko oikeas­t­aan kovin suuri vahinko, jos väylän var­teen Keskus­puis­ton reunaan raken­net­taisi­in samankaltainen talorivi kuin on Man­ner­heim­intien ja Keskus­puis­ton välis­sä Töölön tullin ja Lehtiku­usen­tien välil­lä, mut­ta samal­la osa sil­mukkarampin sisään jääneestä alueestakin voitaisi­in palaut­taa osak­si Keskuspuistoa?

    Tästä Man­ner­heim­intien jat­keesta, “Man­ner­heim­in­bule­vardista”, on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to laat­in­ut jo havain­neku­vankin, joka löy­tyy täältä:
    http://www.yleiskaava.fi/2013/vision-selvitykset-valmistuivat/mannerheiminbulevardi_kesalla_2050/
    Luul­tavasti se tosin esit­tää kaavailu­ja rauta­tien pohjois­puoleiselle osu­udelle, sil­lä siinä näkyvät raken­nuk­set eivät juuri muis­tu­ta niitä, mitkä Matkamiehen- ja Kivi­haantien var­res­sa nyt ovat.

  30. Keskus­puis­tossa on tämän tavoit­teen kannal­ta turhia pik­se­leitä merkit­ty asumiseen. Niitä pitäisi saa­da pois mah­dol­lisim­man paljon, mielu­um­min kaikki.

    No ei siinä kauaa men­nyt kun todel­li­nen moti­ivi, eli yksi­tyisen liiken­teen hait­taami­nen paljastui.

  31. Viivi Sen­g­hore:
    Puris­t­a­mi­nen nelikaistainen väylä kak­si kaistaisek­si “bule­vardik­si” altistaa bule­vardin tule­vat asukkaat suurem­malle saastepäästöille. Se ei myöskään vähen­nä liiken­teen määrää mil­lään lail­la, vaik­ka Helsin­ki “tiivis­tet­täisi­in” pullonkaulaksi.

    Tässä on nyt kak­si perus­ta­van­laa­tu­ista virhettä:

    - Bule­vardeista tehdään ainakin nelikaistaisia, päälle vielä risteysten kääntymiskaistat.

    - Autoli­iken­teen määrää todel­la voidaan laskea sil­lä, että autoilul­ta vain ote­taan tilaa pois. Siitä ei seu­raa lisää ruuhkia, kos­ka autoil­i­jat eivät siedä ruuhkia lop­ut­toman paljon. Autossa on kään­tyvät etupyörät, joten autoil­i­jat tekevät uusia val­in­to­ja. Monis­sa maail­man kaupungeis­sa on kokon­aan pois­tet­tu moot­toriteitä, eikä seu­rauk­se­na ole ollut minkään­laisia ruuhkia. Parhaim­mat esimerk­it ovat San Fran­cis­co ja Soul.

    Näin ei kuitenkaan olla tekemässä Helsin­gin bule­vardeil­la, vaan keskus­taan pää­sevä autoli­iken­teen määrä pide­tään jotakuinkin ennal­laan, vain alem­mal­la nopeudel­la. Lisäk­si päälle tulee val­tavasti joukkoli­iken­teen kap­a­siteet­tia, minkä ansios­ta Helsinki­in pää­se­vien ihmis­ten määrä kasvaa.

  32. Vihreä takinkään­tö: Ase­tut siis, Osmo Soin­in­vaara, tietämään asi­as­ta parem­min kuin Suomen luonnnon­suo­jeluli­iton Uuden­maan piirin asiantun­ti­jat? Lue luon­non­suo­jelupi­irin kannanotto:
    http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/kannanotot/kannanotot-ja-tiedotteet-2016/helsingin-yleiskaavasta-kaupunkisuunnittelulautakunnalle

    En löy­dä tuol­ta sivul­ta mitään lukuja.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Joukkoli­ikenne on kyl­lä paran­tunut selvästi. Myös ne lin­jas­to­muu­tok­set, joi­ta tehti­in kan­takaupungis­sa ovat lisän­neet matkus­ta­jia. Joukkoli­iken­teessä pain­ote­tan joukko­ja, sik­si suun­nit­telu tehdään enem­mistön ehdoin. Jokaises­ta muu­tok­ses­ta aina myös joku kär­sii, mut­ta jos paljon suurem­pi osa hyö­tyy, se kan­nat­taa tehdä.

    Joukkoli­iken­teen tapauk­ses­sa taitaa olla niin että se on paran­tunut Helsin­gin kaupun­gin alueel­la ja muual­la huonon­tunut. Esimerkik­si rantaradal­la on kar­sit­tu tavat­tomasti sekä asemia että vuoro­ja ja län­simetron yhtey­dessä Etelä-Espoon bus­sili­ikenne heikke­nee radikaal­isti, kun taas esim. kan­takaupun­gin raiti­oli­iken­teen tule­va lin­jas­to on selvästi parem­pi kuin nykyi­nen. Eli riip­puen siitä mis­sä liikkuu löy­tyy perustel­lusti molem­pia mielipiteitä.

    1. Joukkoli­iken­teen tapauk­ses­sa taitaa olla niin että se on paran­tunut Helsin­gin kaupun­gin alueel­la ja muual­la huonon­tunut. Esimerkik­si rantaradal­la on kar­sit­tu tavat­tomasti sekä asemia että vuoro­ja ja län­simetron yhtey­dessä Etelä-Espoon bus­sili­ikenne heikke­nee radikaal­isti, kun taas esim. kan­takaupun­gin raiti­oli­iken­teen tule­va lin­jas­to on selvästi parem­pi kuin nykyi­nen. Eli riip­puen siitä mis­sä liikkuu löy­tyy perustel­lusti molem­pia mielipiteitä.

      Näin helsinkiläisenä on pakko sanoa, että niin makaa kuin petaa. Helsin­gin kaupun­ki panos­taa joukkoli­iken­teeseen paljon, Espoo ja Van­taa selvästi vähem­män ja kehyskun­nat eivät mitään. Kum­mallis­r­ta, että lop­putu­los vas­taa jok­seenkin tarkkaan sitä, mis­tä mak­se­taan. Ihan niin kuin kaupassa.

  33. Jalankulk­i­ja: Niin­hän se voisi olla, jos joukkoli­iken­net­tä oikeasti paran­net­taisi­in – tas­a­puolis­es­ti. Mut­ta kun sitä koko ajan vain huonon­netaan. Eikä puhet­takaan siitä, että jotenkin otet­taisi­in huomioon kaikkien kansalais­ten liikkumismahdollisuudet.

    Mil­lä taval­la joukkoli­iken­net­tä on huonon­net­tu? Kun ver­taa vaikka­pa 1990-luvun alku­un tai 2000-luvun alku­un, minus­ta on tapah­tunut selvää parannusta.

    On avat­tu uusia metroasemia, on tul­lut jok­er­il­in­jo­ja, uusia raitio­vaunulin­jo­ja. Junal­la pääsee lento­ken­tälle. Metroase­mal­takin pääsee nykyään läh­es kotiovelle bus­sil­la myös myöhään illal­la, jos ei viit­si kävel­lä. Ja meil­lä on matkako­rt­ti, eikä sitä type­r­ää pahviko­rt­tia, joka piti näyt­tää kul­jet­ta­jalle ja johon sai kaut­ta vain 30 päivän pätkissä.

    Toki huonon­nuk­si­akin on tapah­tunut. Esimerkik­si Itäkeskuk­ses­ta ei enää pääse suo­ral­la bus­sil­la lento­ken­tälle, eikä Kumpu­lan kam­puk­selta (mäen päältä) Sörnäis­ten metroase­malle. Mut­ta eivät nuo mitenkään dra­maat­tisia muu­tok­sia ole. En minä ole viitsinyt odotel­la Kumpu­lan­mäel­lä yhden tietyn lin­jan bus­sia ennenkään, kun mäen alta menee mon­ta bus­sia Sörnäisi­in ja keskus­taan asti. Lento­ken­tällekin pääsee yhdel­lä vai­h­dol­la joko bus­sil­la ja junal­la tai metrol­la ja junalla.

    Jos muu­tok­set ovat olleet oikeasti huonon­nuk­sia isolle matkus­ta­ja­joukolle, reit­te­jä on kor­jat­tu, vuoro­ja lisät­ty tai muuten lin­jo­ja parennettu.

  34. Keskus­puis­to ei ole läh­es­tulkoon ain­oa vaka­va ongel­ma luon­non kannal­ta. Vihreän lisäk­si pitäisi suo­jel­la sin­istä. Siel­lä mis­sä on vielä luon­nol­lisia meren­ran­to­ja, on virhe tuho­ta niitä rak­en­ta­mal­la. Kivet­ty betoni­ran­ta on tuhoisa mer­ilu­on­non kannal­ta. Ei kan­na­ta puhua Itämeren suo­jelus­ta, jos toimii käytän­nössä päin vastoin.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei hävitä kol­mannes­ta met­sistä, ei sinne päinkään.

    Vaik­ka hävit­täisikin, niin minä ainakin kehtaan ihan hyväl­lä oma­l­latun­nol­la kysyä: Kuin­ka paljon pitää maan pääkaupungis­sa olla metsää?

    Suomes­sa asuu n. 16 henkeä per neliök­ilo­metri. Met­sä ei lopu maas­ta kesken, vaik­ka se pääkaupungis­sa vähenisi.

  36. Lund­vistin Julle: Mitä nyt kympin päät­täri on vier­essä, tule­va Raide-Jok­eri menee parin sadan metrin päästä ja mah­dolli­nen Munkkivuoren ratikkakin liip­paa aika läheltä.

    Jos ja kun nyky­is­ten raiti­olin­jo­jen päät jatke­taan joskus Jok­er­ille saak­ka, niin paljon keskeisem­pää sol­muko­htaa kuin Kultare­una ei noil­ta lev­eysasteil­ta löydy.

    Joo, ainakin yleiskaavaan on vedet­ty ratava­raus aivan tämän asuinalueen vier­estä. Kympin päät­täriltä Vihd­in­ti­etä pitkin.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Joukkoli­ikenne on kyl­lä paran­tunut selvästi. Myös ne lin­jas­to­muu­tok­set, joi­ta tehti­in kan­takaupungis­sa ovat lisän­neet matkus­ta­jia. Joukkoli­iken­teessä pain­ote­tan joukko­ja, sik­si suun­nit­telu tehdään enem­mistön ehdoin. Jokaises­ta muu­tok­ses­ta aina myös joku kär­sii, mut­ta jos paljon suurem­pi osa hyö­tyy, se kan­nat­taa tehdä.

    Ei joukkoli­ikenne minus­ta yksiselit­teis­es­ti paran­tunut ole HSL-aikana. Se on muut­tunut paljon, ja muu­tok­set merk­it­sevät joillekin paran­nus­ta, joillekin heikennystä.

    Maail­mal­la on monia peri­aat­tei­ta suun­nitel­la joukkoli­iken­net­tä. HSL on voimakkaasti runk­olin­jape­ri­aat­teen kan­nal­la: muu­ta­ma vah­va runk­olin­ja ja täy­den­tävät yhtey­det näi­den lin­jo­jen var­teen. Se merk­it­see laadukkai­ta suo­ria yhteyk­siä niille, joil­la on hyvä tuuri, ja lopuille joko paljon vai­h­to­ja tai siir­tymisen joukkoli­iken­teestä mui­hin kulkutapoihin.

    (Sivu­men­nen sanoen: HSL ei laske matko­ja vaan nousu­ja. Kun lisätään vai­h­dol­lisia matko­ja, taio­taan yhdestä nousus­ta kak­si, kun pakote­taan vai­h­ta­maan. Nousut lisään­tyvät, matkus­ta­jat eivät. Tilas­tot kaunistuvat)

    HSL itsekin tämän ymmärtää, kun pelkää niin kovasti Berner­in paikallis­li­iken­teen vapauttamista.

    Ratikkali­ikenne on HSL-aikana menet­tänyt paljon matkus­ta­jia. Vuoroväle­jä on piden­net­ty läh­es jokaisel­la lin­jal­la, kap­a­siteet­tia on vähen­net­ty ja mat­ka-ajat ovat pidentyneet.

    Lip­pu­jen hin­nat ovat karkaa­mas­sa käsistä, kun kun­nat tah­to­vat kier­rät­tää investoin­te­ja HSL:n kaut­ta. Se on asia, jolle täy­ty­isi nyt oikeasti tehdä jotain. Rak­en­takoot kun­nat infransa miten lystäävät, ilman HSL:n rahoi­tu­so­su­ut­ta, jon­ka kun­tay­htymä yrit­tää rahoit­taa puo­lik­si lipputuloilla.

  38. “Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voitto…”

    Itse näk­isin, että yleiskaa­va syö Helsingis­sä vihreiltä mah­dol­lisu­u­den val­tavaan voit­toon seu­raavis­sa kunnallisvaaleissa. 

    Taval­laan vihreät ovat kaupunkisu­un­nit­telus­sa astuneet miinaan. Puolue on täl­lä vaa­likaudel­la pääsään­töis­es­ti tukenut äänestyk­sis­sä viher­aluei­den säi­lyt­tämistä, mut­ta yleiskaa­va- ja kasvuhy­petyk­sen vuok­si puolue on leimau­tunut syypääk­si moni­in kokoomusve­toisi­in han­kkeisi­in. Suosit­te­len seu­raa­maan, mitä esim. yleiskaav­ablo­gin net­tikom­menteis­sa vihreistä kirjoitetaan.

    Osin vihreät ovat itse syypäitä huonoon maineeseen­sa. Toteutues­saan kol­man­nek­sen Helsin­gin viher­alueista ja yli kol­man­nek­sen Helsin­gin hiilin­ieluista (lähde: yleiskaa­van ilmas­to­vaiku­tusten arvioin­ti­ra­port­ti) leikkaavaa yleiskaavaa on osit­tain laa­dit­tu vihreän apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan alaisu­udessa. Samaan aikaan ja suurin piirtein samas­sa tahdis­sa on eden­nyt Var­tiosaaren osayleiskaa­va, jon­ka suh­teen vihreis­sä ei olisi pitänyt tapah­tua nyt nähtyä jakau­tu­mista. Yhdessä nämä kaa­vat amputoisi­vat ison osan koil­lista vihersormea. 

    Mil­lainen olisi kaa­va, jon­ka alle vihreä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja ei lait­taisi nimeään vai onko sellaista?

    Olen pahoil­lani “val­tavas­ta voitostanne”. Olisin mielel­läni näh­nyt, että vihreän värin itselleen varan­nut puolue tais­telee Helsin­gin viher­aluei­den puoles­ta, sil­lä niille rak­en­t­a­mi­nen ei ole sen kaipaa­manne väestönkasvunkaan vuok­si tarpeen kuten Tukhol­man esimerk­ki osoit­taa. Olisin mielu­usti myös näh­nyt Kokoomuk­sen tipah­ta­van Helsin­gin suurim­man puolueen paikalta. Näil­lä vihreil­lä näytöil­lä se ei näytä todennäköiseltä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Joukkoli­ikenne on kyl­lä paran­tunut selvästi. Myös ne lin­jas­to­muu­tok­set, joi­ta tehti­in kan­takaupungis­sa ovat lisän­neet matkus­ta­jia. Joukkoli­iken­teessä pain­ote­tan joukko­ja, sik­si suun­nit­telu tehdään enem­mistön ehdoin. Jokaises­ta muu­tok­ses­ta aina myös joku kär­sii, mut­ta jos paljon suurem­pi osa hyö­tyy, se kan­nat­taa tehdä.

    Niin, mikä lisään­tyi, matkus­ta­jien määrä vai tehty­jen matko­jen määrä? HSL on erikois­tunut lisäämään tehty­jen “matko­jen” määrää lyhen­tämäl­lä reit­te­jä ja lisäämäl­lä pakol­lis­ten vai­h­to­jen määrää. Näin yhdestä matkus­ta­jas­ta on kätevästi monis­tet­tu kak­si tai kolme “matkus­ta­jaa”.

    Tulemme näkemään hur­jan nousun “matkus­ta­jien” määrässä heti, kun Län­simetro on käyn­nistynyt, kun kaik­ki Laut­tasaaren ja Espoon matkus­ta­jat on pakotet­tu yhteen tai kah­teen vaihtoon.

  40. Joukkoli­ikenne on 5 vuodessa kallis­tunut rajusti Helsin­gin seudul­la. Kyl­lä Helsin­ki näivet­tyy meren­ran­ta­puis­tok­si kun autoille tullee väyläverot ja joukkoli­ikenne on 3 ker­taa mui­ta suurkaupunke­ja kalli­im­paa. Ehkä vihrei­den kan­nat­ta­jat menee pum­mil­la? Rehellisille ei oo varaa. Työ­paikat on pakko siirtää pois Helsingistä. Helsin­ki vihaa viera­s­paikkakun­ta­laisia. Van ris­teily­lai­va­tur­is­tit voi tul­la. Ei mis­sään nimessä mitään ikäviä viro­laisia esim. Vaik­ka tuo­vat moninker­tais­es­ti rahaa.

  41. Köy­hälistö:
    …joukkoli­ikenne on 3 ker­taa mui­ta suurkaupunke­ja kalliimpaa… 

    Mon­esti meil­läkin urbaanin kult­tuurin esiku­vak­si nos­te­tus­sa Berli­inis­sä muuten mak­saa halvin joukkoli­iken­teen kuukausilip­pu 81 euroa (ja palkat on ainakin pien­i­t­u­loisil­la reilusti Helsinkiä alhaisempia).

  42. max: Ei ole ole­mas­sa tun­net­tua mekanis­mia hillitä kaupunkien kasvua. Eikä niil­lä ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­takaan elleivät ne halua har­maan­tua kuin, no kuin, voi jeesus, haja-asutusalueet.

    (Tämä ei tietenkään pois­sul­je mitenkään sitä että siberi­alaisen pikkukun­nan pomot oli­si­vat innois­saan jos juuri hei­dän kun­tansa lähtisi mas­si­iviseen kasvuun.)

    OS ja kump­pan­it hoitel­e­vat Helsin­gin kaavoitusasioi­ta, ja voisi­vat minä tahansa päivänä lopet­taa tuon lisärak­en­tamisen. Ei siis ole vaikeaa.

    Sama kos­kee mui­ta alueen kun­tia. Jos taas halu­taan aset­taa kun­nille rajo­ja ylhäältä käsin, pitäisi kai vaiku­taa ensisi­jais­es­ti maakun­takaaavaan. Ja val­tion kaut­ta seuraavaksi.

    Kyse lie­nee siitä, ettei halu­ta lopet­taa tuo­ta jatku­vaa kasvua, ei siitä, etteikö sitä voisi hel­posti lopet­taa, jos haluttaisiin.

    Har­maan­tu­misel­la tarkoi­tat kai ikärak­en­teen muut­tumista van­hu­s­pain­ot­teisek­si. Sille ei voi ehkä hel­posti mitään, että suuri osa nuorista muut­taa niille paikkakun­nille, joil­la on sopivia oppi­lal­i­tok­sia. Mut­ta jos to koulukaupun­ki lopet­taisi kasvupoli­ti­ikkansa, nuo nuoret pää­ty­i­sivät koulu­tuk­sen saat­u­aan takaisin muualle. Näin tas­apaino säilyisi.

    Jos tarkoi­tat har­maan­tu­misen vas­tus­tamisel­la sitä, että koulu­tus-/kasvukeskusten pitäisi jatkos­sakin viedä muil­ta kun­nil­ta nuoret auskkaat, kyse on kai pelistä, jos­sa jonkun on pakko “hävitä”, kun toinen “voit­taa”. Et ehkä tähdän­nytkään tilanteeseen, jos­sa har­maan­tu­mi­nen olisi kaikissa kun­nis­sa tasaista, vaan tilanteeseen, jos­sa yksi “köy­hdyt­tää” muita.

    Käytän­nössä kaik­ki Suomen kun­nat ovat kuvaile­masi kaltaisia siperi­alaisia kun­tia, eli Helsingistä Utsjoelle asti kil­pail­e­vat kasvus­ta ja yrit­tävät päi­hit­tää siinä naa­purin­sa. Jotkut onnis­tu­vat kas­va­maan, osa vain vält­telee kutistumista.

  43. Sakke: Siel­lä saat­taa asua joku kun­nal­lispoli­itikko, joka tiivistää mielum­min muual­la, esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa. Eikö eri aluei­ta tulisi kohdel­la tas­a­puolis­es­ti ja jakaa “tiivistys­pa­haa” kaikille yhtä mon­ta lusikallista?

    Jos olisikin vain kyse jostain pahan­makuis­es­ta lääk­keestä ja vähäis­es­tä teelusikallis­es­ta, mut­ta nyt nämä tiivistäjät ovat kaata­mas­sa niskaan luon­nolle vahin­gol­lista, ehkä myrkyl­listäkin saviv­el­liä peräti ämpärikaupalla.

    … tai oikeas­t­aan vieläkin enem­män! Ei nyky­menos­sa enää ämpärit (tai Ojaran­nan 33 tyn­nyriä) mihinkään riitä. 

    Vasti’ikään täl­lä viikol­la tuli koti­in pos­tiluukus­ta viral­lisen näköi­nen hake­mus, tai oikeas­t­aan ilmeis­es­ti Kuu­lu­tus, jos­sa luvat­ti­in lähialueelle pelkästään ties-mitä-möm­möjä sisältävien ruop­paus­mas­so­jen kul­je­tuk­sia peräti tuhatkolmekym­men­tä kuu­tiometriä ja niiden tilalle mer­en­täyt­tö­mas­so­ja kak­si­tuhat­ta­seit­semän­sa­taakolmekym­men­tä kuutiometriä.

    Taput­ta­vatko Vihreät har­maan sav­isia käsiään (itselleen) sit­ten, kun ehkä pahastikin myrkyl­lisiä ruop­paus­mas­so­ja ensin nos­te­taan, ja samal­la samen­netaan ruop­pausalueen ja sen lähiym­päristön kalaisat vedet, ja sit­ten läjitetään nuo sav­iliejut mereen, jon­nekin vähän kauem­mas, joko Mus­taku­vun, Lokkilu­odon, Koirasaaren­lu­o­to­jen taik­ka Vuosaaren läjitysalueille?

    Taput­ta­vatko Vihreät ruop­paus­saven tahraamia käsiään sit­ten, kun silkkiuikut saa­vat nyt jo osin kaislikon keskelle, piiloon jääneille pesilleen soraa ja louhet­ta peräti läh­es kol­me­tuhat­ta kuu­tio­ta? Siitä syn­tyvä kamala mete­likö on musi­ikkia hei­dän korvilleen? 

    Ja tämä lie­nee vas­ta alkua!

    Tuol­laisen touhun jäl­keen voi joku olla ehkä onnelli­nen, jos voi saa­da onkeen­sa joskus vuosikym­menten päästä ken­ties yhden kitukasvuisen, mut­ta silmät­tömän ahvenen.

    Minä en taput­taisi tuon joh­dos­ta Vihreille. Heille hyvän kevät­todis­tuk­sen sijaan nyt on paikallaan asialli­nen Mielipi­de tai Muis­tu­tus hyvis­sä ajoin Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon. 

    Asioi­ta voi hoitaa Helsingis­sä käsit­tääk­seni kyl­lä toisinkin: kor­jaa­mal­la sor­tuneet rantapenkereet, mut­ta jät­tämäl­lä mm. kaislikot ja kaik­ki muut meren­ran­nat eri­lai­sine, upeine julk­i­sine näkym­i­neen rauhaan.

  44. Viher­peip­po:
    Keskus­puis­to ei ole läh­es­tulkoon ain­oa vaka­va ongel­ma luon­non kannal­ta. Vihreän lisäk­si pitäisi suo­jel­la sin­istä. Siel­lä mis­sä on vielä luon­nol­lisia meren­ran­to­ja, on virhe tuho­ta niitä rak­en­ta­mal­la. Kivet­ty betoni­ran­ta on tuhoisa mer­ilu­on­non kannal­ta. Ei kan­na­ta puhua Itämeren suo­jelus­ta, jos toimii käytän­nössä päin vastoin.

    Vaik­ka jopa 10 km meren­ran­taa muutet­taisi­in kivetyk­si betoni­ran­naksi, Suomeen jäisi vielä 46 190 km meren­ran­taa. Met­sienkin jyräämisenkin jäl­keen Suomes­ta on edelleen met­sää 77 %, ja Uud­esta­maas­takin 60 %. Muut­taisin tosin pain­opis­tet­tä siten että Var­tiosaari säi­lytet­täisi­in nykyisel­lään, kos­ka on mukavaa kävel­lä met­sässä 100 vuot­ta van­ho­jen huviloiden seassa, kun taas ihan umpimet­sää voisi jyrätä. Met­sää kun on mei­dänkin maakun­nas­ta 60 %, mut­ta tuol­laisia van­ho­ja huvi­la-aluei­ta ei niin paljoa.

  45. Kari Suo­ma­lainen piir­si joskus Hesari­in täy­del­lisen joukkoli­iken­nevä­li­neen, jos­sa lin­juri oli pilkot­tu yhden hen­gen autoi­hin. Siihen ollaan menos­sa. On läh­es var­maa, että paris­sa kymme­nessä vuodessa automaat­ti­au­tot val­taa­vat markki­nat. Uber antaa esi­makua tule­vaisu­ud­es­ta. Mitä se tarkoit­taa joukkoliikenteelle?

    1. Automaat­ti­au­to vie tilaa ihan yhtä paljon kuin auto, jota kul­jet­ta­ja ajaa itse. Se sopii maalle, mut­ta kaupungis­sa ei ole tilaa.

  46. Ajelin huvikseni Sin­ga­poren metrol­la län­teen suun­tau­tu­van ” maaseu­ture­itin” ympäri. Oli muuten hidas­ta eten­e­mistä, kun asemia oli tiheässä ja metroa ei kan­nat­tanut kiihdyt­tää kun­nol­la asemien välil­lä. Eikös sik­si Suomes­sakin aje­ta junaase­man ohi, paikalli­sista asukkaista piittaamatta.

    1. Ajelin huvikseni Sin­ga­poren metrol­la län­teen suun­tau­tu­van ” maaseu­ture­itin” ympäri. Oli muuten hidas­ta eten­e­mistä, kun asemia oli tiheässä ja metroa ei kan­nat­tanut kiihdyt­tää kun­nol­la asemien välil­lä. Eikös sik­si Suomes­sakin aje­ta junaase­man ohi, paikalli­sista asukkaista piittaamatta.

      Oloisin asi­aan tutus­tu­mat­ta valmis lyömään vetoa, että ase­maa kohden oli Sin­ga­pores­sa kuitenkin enem­män asukkai­ta kuin yhdel­läkään sul­je­tul­la ase­mal­la Helsin­gin seudulla.

  47. Helsinki­in pitäisi perus­taa ympäristöpuolue, kun vihrei­denkin ain­oa tavoite näyt­tää ole­van rak­en­taa kaupun­ki täy­teen asuntoja.

  48. Ympäristöpuolue Helsinki­in:
    Helsinki­in pitäisi perus­taa ympäristöpuolue, kun vihrei­denkin ain­oa tavoite näyt­tää ole­van rak­en­taa kaupun­ki täy­teen asuntoja.

    Mielel­lään koko maan kat­ta­va puolue. Nyt muu­ta maa­ta ollaan val­jas­ta­mas­sa vihrei­den toimes­ta entistä tiukem­min pelkäk­si puu­pel­lok­si bio­te­ol­lisu­u­den kas­vavi­in tarpeisiin.

  49. Joel Jalka­nen:
    Onk muuten jokin syy sille, mik­sei lausun­not yleiskaa­van Natu­ra-arvion­nista ole julk­isia? Kiin­nos­taa lähin­nä oman har­ras­tuneisu­u­den vuoksi.

    Onko huomiokyvyssäni vikaa, kun en löy­dä kom­menteista vas­taus­ta Joel Jalka­sen kysymykseen?

  50. Ympäristöpuolue Helsinki­in:
    Helsinki­in pitäisi perus­taa ympäristöpuolue, kun vihrei­denkin ain­oa tavoite näyt­tää ole­van rak­en­taa kaupun­ki täy­teen asuntoja.

    Onhan tuo järkyt­tävä tavoite, halu­taan rak­en­taa kaupunki­in asuntoja…
    Pan­naan vielä mielip­i­teesi paremmaksi;
    Helsinki­in pitää perus­taa ympäristöpuolue, joka pakkosi­irtää porukkaa maaseudulle kos­ka Helsinki­in ei saa rak­en­taa luon­tosy­istä lisää asuntoja.

  51. Ympäristöpuolue Helsinki­in: Helsinki­in pitäisi perus­taa ympäristöpuolue, kun vihrei­denkin ain­oa tavoite näyt­tää ole­van rak­en­taa kaupun­ki täy­teen asuntoja.

    Täl­laisen puolueen tietysti voi perus­taa, mut­ta ympäristöpuolue on vähän harhaan­jo­hta­va nimi. Helsin­gin rak­en­tamisen torp­paami­nen johtaisi väestön hajaan­tu­miseen kehyskun­ti­in. Tämä taas lisäisi autoilua ja tuhoaisi mon­ta ker­taa enem­män luon­toa kehä kol­mosen ulkop­uolelta Ympäristö ei ainakaan kiittäisi.

    Jotain luon­toa siis Helsin­gin­seudul­ta tuhoutuu seu­raavien vuosikym­me­nien aikana eikä sille voi mitään. Uusi yleiskaa­va on nimeno­maan mielestäni osoi­tus vas­tu­ullis­es­ta ympäristön hoi­dos­ta, jos­sa nähdään ympäristön kokon­aise­tu, eikä sor­ru­ta pop­ulis­tis­es­ti suo­jele­maan kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin pieniä luon­toko­htei­ta. Eri­no­maista ja suo­raselkäistä vihreää politiikkaa!

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Hanne-Leena. Voitko lainkaan ajatel­la, että vas­taus on, etten tiedä. Kan­nat­taa kysyä virastosta.

    Ole­tan, että viras­tossakin seu­raa­vat tätä pal­staa ja oli­si­vat voineet vas­ta­ta Jalka­sen kysymykseen.

  53. MikkoR: Täl­laisen puolueen tietysti voi perus­taa, mut­ta ympäristöpuolue on vähän harhaan­jo­hta­va nimi. Helsin­gin rak­en­tamisen torp­paami­nen johtaisi väestön hajaan­tu­miseen kehyskun­ti­in. Tämä taas lisäisi autoilua ja tuhoaisi mon­ta ker­taa enem­män luon­toa kehä kol­mosen ulkop­uolelta Ympäristö ei ainakaan kiittäisi.

    Jotain luon­toa siis Helsin­gin­seudul­ta tuhoutuu seu­raavien vuosikym­me­nien aikana eikä sille voi mitään. Uusi yleiskaa­va on nimeno­maan mielestäni osoi­tus vas­tu­ullis­es­ta ympäristön hoi­dos­ta, jos­sa nähdään ympäristön kokon­aise­tu, eikä sor­ru­ta pop­ulis­tis­es­ti suo­jele­maan kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin pieniä luon­toko­htei­ta. Eri­no­maista ja suo­raselkäistä vihreää politiikkaa!

    Mikä on asukkaiden kannal­ta tärkein luon­toko­hde, esimerkik­si a) alle 10 hehtaarin ranta-alue noin 10 min­uutin matkan päässä rautatiease­mal­ta, Helsingis­sä, b) kaksinker­tainen ran­nan reunus­ta­ma maa-ala Uuden­maan reunal­la vai c) vas­taa­va, pin­ta-alal­taan nelink­er­tainen maa-ala 1000 kilo­metrin päässä Helsingistä, jos­sain “keskel­lä ei-mitään”, jos alueet ovat muuten, eli maa-ainek­sil­taan, pin­nan­muodois­taan, kasvus­toltaan (flo­ra & fau­na) ja näkymiltään, kohta­laisen samanlaiset? 

    Mikä on siis maise­man kumu­lati­ivi­nen arvo paikas­sa, jos­sa sen vain har­va pääsee näkemään, tai paikas­sa, jos­sa sen tuot­ta­ma, eri ais­tein havait­ta­va koke­mus on mah­dolli­nen meistä melkein kaikille?

    Väitän, että saavutet­tavu­udel­la on mitä tärkein merk­i­tys ihmis­ten luon­to­suh­teen säi­lyt­tämisen, säi­lymisen ja luon­non­suo­jelunkin kannalta.

    Min­un käy sää­lik­si esim. Aasian täpötäysien jät­tikaupunkien asukkai­ta, joiden on tul­ta­va Suomeen asti nähdäk­seen rah­tusen luon­toa. Vielä enem­män olen pahoil­lani sen paljon suurem­man ihmisjoukon takia, joka ei tääl­lä pääse koskaan edes käymään, vaan joutuu elämään koko lyhyek­si jäävän ikän­sä täysin urbaanis­sa ympäristössä. 

    Aika har­va meistä ihmi­sistä kai kaipaa yksi­no­maan Mika Wal­tarin kir­jan (= SUURI ILLUSIONI, v. 1928) mukaista “kylmää huuhdel­tua kiveä, tomua, umme­htunut­ta ilmaa ja jotakin muu­ta, jota ei osaa selit­tää” sekä “… asfaltin, met­al­lit­o­mun ja bentsi­inin tuok­sua” kaupunk­i­na. Vielä 1920-luvun lop­ul­la tuonkaltaiset ainek­set ja ihanteet saat­toi­vat ehkä edus­taa raf­fi­noitunut­ta muo­tivir­taus­ta. Onko joku vieläkin sel­l­aisen lumoissa?

    Nyky­isin kenenkään, varsinkaan itseään vihreik­si nimit­tävien “Vihrei­den” ei pitäisi olla enää tuol­laisen, kiveen­hakatun van­hakan­taisen aate­su­un­nan lumoissa, kuin van­ki kiv­en sisässä. Vihrey­den ei pidä olla pelkkä illuusio.

    Lähilu­on­non säi­ly­tyk­ses­tä ei pidä tehdä Helsingille ongel­maa, kos­ka tämän Kaupun­gin vehreys ja viihty­isyys on paras RATKAISU mon­een kaupunki­a­sumisen ja kaupunkei­hin liit­tyvän, hek­tisen elämän­tyylin tuot­tami­in pahimpi­in hait­toi­hin, mm. kiireen, vilka­an liiken­teen, melun, tilanah­tau­den ja väen­paljouden tuot­ta­maan stressiin. 

    Helsingis­sä tulee vehrey­den ja viihty­isyy­den lisäk­si olla usei­ta hel­posti saavutet­tavia paikko­ja, jois­sa meistä JOKAINEN voi kokea maan tasal­la ja ran­noil­la mah­ta­van tun­teen nähdessään (Wikipedi­as­ta löy­tyneen kuvan perus­teel­la jo vuon­na 1913 polkupyörää käyt­täneen Aaro Hel­laakosken ‘Haukan’ sanoin) “tilaa taiva­hal­la”, siis ympäril­lään, näköpi­iris­sään lähel­lä ja myös kaukana “äärtä yllä, alla”, aina horisont­ti­in ja taivaan ääret­tömyyk­si­in jatkuen. 

    Onnek­si meil­lä niitä paikko­ja vielä on. Luulisi Helsin­gin kokoomus­lais­ten ja vihrei­denkin ymmärtävän niiden tarpeen ja suuren arvon.

    Mitkään raken­nushankkeet eivät saa vaaran­taa tämänkaltaisia paikko­ja, sil­lä niiden arvo on ääretön.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Automaat­ti­au­to vie tilaa ihan yhtä paljon kuin auto, jota kul­jet­ta­ja ajaa itse. Se sopii maalle, mut­ta kaupungis­sa ei ole tilaa. 

    Automaat­ti­au­to vie huo­mat­tavasti vähem­män tilaa kul­jetet­tua matkus­ta­jaa kohti mon­es­ta syystä.

    Automaat­ti­au­tot voivat kom­mu­nikoi­da keskenään ja varoit­taa toisi­aan vaaroista ja ääri­ti­lanteista, lisäk­si automaat­ti­au­ton reak­tioai­ka tulee ole­maan parem­pi kuin ihmisil­lä, joten tur­vavälit voivat olla huo­mat­tavasti lyhyemmät.

    Suurin osan automatkoista tehdään yksin tai kaksin, joten suurin osa automaat­ti­au­toista tulee ole­maan tähän tarkoi­tus­keen sopivia. Ja kun ote­taan pois rat­ti ja käsi­jar­ru niin Smartin kokoiseen autoon mah­tuu hyvin 3 henkilöä.

    Lisäk­si voidaan tehdä automaat­ti­au­to­ja jois­sa on 2–4 takapenkkiä jot­ka ovat sisältä täysin eris­tet­tyjä. Tämä mah­dol­lis­taa yhden auton jakamisen 2–4 kolmi­henkisen seureen kesken niin että kukaan ei häir­itse mui­ta. Kun yhdessä autossa on 5–6 henkilöä 1–2:n sijaan, tilan­tarve teil­lä las­kee huomattavasti.

    Automaat­ti­au­to myös hämärtää autoilun ja joukkoli­iken­teen rajo­ja. Mikä on esimerkik­si 8–15 hen­gen pikkubus­si joka pysähtyy bus­sipysäkeil­lä, mut­ta jon­ka aikataulu ja reit­ti määräy­tyy edel­lisenä päivänä tehty­jen varausten mukaan?

  55. Janis Petke:
    Suo­ranaista vit­tuilua viras­to­muse­ol­ta ja muil­ta pelleiltä tuol­lainen nil­li­tys por­taiden kaiteista. Kun hissi raken­netaan, kuten tähän vuon­na 1926 raken­net­tuun taloon, kaiteet sahataan poik­ki ja kiin­nitetään uud­estaan. Liitosko­htia ei huo­ma­ta kun ne tehdään hyvin. Por­rasleveys on nyt 930 mm. ja fly­ygelin voi kul­jet­taa oikein hyvin kun­han ottaa siitä jalat pois, ne kun ovat irrotettavat.

    Vakaasti uskon, että talos­sa asu­vat ihmiset ovat olleet jo muut­to­hetkel­lä tietoisia talon hissit­tömyy­destä. Tätä taus­taa vas­ten on vaikea tun­nistaa vit­tuilua. Toki kaiken­laisia muu­tok­sia saa toivoa, mut­ta ei voi loukkaan­tua siitä, jos ne eivät mene läpi. Kaupungis­sa kun asu­taan, tulee kaiken­näköisiä kaavoituk­sia ja päätök­siä vas­taan, jot­ka rajoit­ta­vat elämää enem­män kuin pel­lon­re­unas­sa oma­l­la maalla.

  56. MikkoR:
    Uusi yleiskaa­va on nimeno­maan mielestäni osoi­tus vas­tu­ullis­es­ta ympäristön hoi­dos­ta, jos­sa nähdään ympäristön kokon­aise­tu, eikä sor­ru­ta pop­ulis­tis­es­ti suo­jele­maan kokon­aisu­u­den kannal­ta hyvin pieniä luon­toko­htei­ta. Eri­no­maista ja suo­raselkäistä vihreää politiikkaa!

    Helsin­gin uusi yleiskaa­va mah­dol­lis­taa viher­aluei­den vähen­tämisen läh­es 1900 hehtaar­il­la. Kas­va­va kaupun­ki kuitenkin tarvit­see puis­ton­sa ja lähimet­sän­sä. Viher­alueet eivät ole mikään rakennusmaareservi.

    1. Helsin­gin uusi yleiskaa­va mah­dol­lis­taa viher­aluei­den vähen­tämisen läh­es 1900 hehtaarilla.

      Tuo väite on aivan päätön. Siinä olete­taan, että kaik­ki ruskeak­si merk­i­tyt alueet raken­netaan ääriään myöten, eikä sisälle jätetään yhtään lähivi­her­aluei­ta. Huo­maathan, että myös maakun­takaa­va mah­dol­lis­taa kaikkien lähivirk­istysaluei­den rak­en­tamisen. Lähivirkeistysalueista päätetään ase­makaaval­la, ei yleiskaaval­la. Yhtä hyvi­un voisit5 sanoa, että hal­li­tuk­sen kult­tuuripoli­it­ti­nen ohjel­ma mah­dol­lis­taa kaikkien viher­aluei­den tuhoamisen, kos­ka se ei sano niistä mitään.

  57. Näin ker­ran Sibelius-akatemi­as­sa, miten ammat­ti­laiset kul­jet­ta­vat fly­ygeliä: jalat irti ja kan­tilleen pystyyn eli lev­eyt­tä vaa­di­taan reilusti alle metrin. Asia erik­seen sit­ten tietenkin on, mah­tuuko pitkä kon­sert­ti­fly­ygeli kään­tymään kerrostasanteilla.
    Itsel­lä on sel­l­aista koke­mus­ta, että moni idea tun­tuu kir­joi­tus­pöy­däl­lä eri­no­maiselta, mut­ta pitää myös keskustel­la avoimin mielin ken­täl­lä ihmis­ten kanssa. Mon­et asi­at ovat muo­vau­tuneet ihmis­ten arjes­sa ele­tyn elämän myötä mah­dol­lisim­man tarkoituk­sen­mukaisik­si. Ei pidä lähteä vähät­televäl­lä asen­teel­la liikkeelle! 🙂

  58. Peter: Vakaasti uskon, että talos­sa asu­vat ihmiset ovat olleet jo muut­to­hetkel­lä tietoisia talon hissit­tömyy­destä. Tätä taus­taa vas­ten on vaikea tun­nistaa vit­tuilua. Toki kaiken­laisia muu­tok­sia saa toivoa, mut­ta ei voi loukkaan­tua siitä, jos ne eivät mene läpi. Kaupungis­sa kun asu­taan, tulee kaiken­näköisiä kaavoituk­sia ja päätök­siä vas­taan, jot­ka rajoit­ta­vat elämää enem­män kuin pel­lon­re­unas­sa oma­l­la maalla. 

    Mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa toki, että van­him­mat ja hissiä eniten kaipaa­vat asukkaat muut­ti­vat ajal­la, jol­loin Helsin­gin kaupun­gin oma lin­ja oli kaiken van­han suru­ton tuhoami­nen (esimerkkinä vaikka­pa kaupungintalo).

    Käytän­nölisenä opit­ta­van asiana tässä tietysti on se, että jos nyk­yarkkite­hdeiltä ja rak­en­ta­jil­ta sat­tuisi syn­tymään jotakin, mitä tule­vat sukupol­vet voisi­vat pitää kult­turel­lis­es­ti arvokkaana (niin epä­to­den­näköiseltä kuin se ehkä kuu­lostaakin), asukkaiden olisi tur­val­lis­in­ta rit­tävästi “turmel­la” se ajois­sa, ettei sen käyt­töar­vo tulisi museoin­nin myötä myöhem­min jäädytettyä.

  59. pet­teri:
    Näin ker­ran Sibelius-akatemi­as­sa, miten ammat­ti­laiset kul­jet­ta­vat fly­ygeliä: jalat irti ja kan­tilleen pystyyn eli lev­eyt­tä vaa­di­taan reilusti alle metrin. Asia erik­seen sit­ten tietenkin on, mah­tuuko pitkä kon­sert­ti­fly­ygeli kään­tymään kerrostasanteilla.
    Itsel­lä on sel­l­aista koke­mus­ta, että moni idea tun­tuu kir­joi­tus­pöy­däl­lä eri­no­maiselta, mut­ta pitää myös keskustel­la avoimin mielin ken­täl­lä ihmis­ten kanssa. Mon­et asi­at ovat muo­vau­tuneet ihmis­ten arjes­sa ele­tyn elämän myötä mah­dol­lisim­man tarkoituk­sen­mukaisik­si. Ei pidä lähteä vähät­televäl­lä asen­teel­la liikkeelle! 

    En usko että fly­ygeli on käynyt edes mielessä kun pelas­tus­määräyk­siä on suun­nitel­tu. 90 cm on min­i­mi ja mah­dol­lis­taa sairaskul­je­tuk­sen paareil­la rappukäytävässä.

  60. RI eli riplo­mi-insinööri: En usko että fly­ygeli on käynyt edes mielessä kun pelas­tus­määräyk­siä on suun­nitel­tu. 90 cm on min­i­mi ja mah­dol­lis­taa sairaskul­je­tuk­sen paareil­la rappukäytävässä. 

    Itse asi­as­sa min­i­mi pois­tu­mistien lev­eys on 1200 mm, mut­ta hissien rak­en­tamises­sa tästä on päätet­ty voi­da tinkiä.

  61. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mikä on asukkaiden kannal­ta tärkein luon­toko­hde, esimerkik­si a) alle 10 hehtaarin ranta-alue noin 10 min­uutin matkan päässä rautatiease­mal­ta, Helsingis­sä, b) kaksinker­tainen ran­nan reunus­ta­ma maa-ala Uuden­maan reunal­la vai c) vas­taa­va, pin­ta-alal­taan nelink­er­tainen maa-ala 1000 kilo­metrin päässä Helsingistä, jos­sain “keskel­lä ei-mitään”, jos alueet ovat muuten, eli maa-ainek­sil­taan, pin­nan­muodois­taan, kasvus­toltaan (flo­ra & fau­na) ja näkymiltään kohta­laisen samanlaiset?

    Niin tässä on kak­si näkökan­taa. Jos asukas kat­soo vain omista lähtöko­hdis­taan, niin tietenkin vai­h­toe­hto on a. Mut­ta jos kat­so­taan luon­non kannal­ta niin sil­loin vas­taus on c.

    Usein kuulee kom­ment­te­ja jois­sa nimeno­maan ollaan pahoil­laan omas­ta puoles­ta siitä, että osa lähilu­on­nos­ta on katoa­mas­sa ja yritetää tehdä siitä uljas ympäristökysymys. Haikail­laan ympäristöpuoluet­ta apu­un, jot­ta oma lähilu­on­to säi­ly­isi. Mut­ta vas­tu­ulli­nen ympäristöpuolue ei tui­jo­ta omaa napaa vaan kat­soo kokonaisuutta.

    Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Min­un käy sää­lik­si esim. Aasian täpötäysien jät­tikaupunkien asukkai­ta, joiden on tul­ta­va Suomeen asti nähdäk­seen rah­tusen luontoa.

    Eihän uusi yleiskaavakaan Hel­sigistä Aasialaista suurkaupunkia tee. Meil­lä on edelleen suuri määrä lähilu­on­toa; lehto­ja, har­ju­ja, lin­tu­vesiä, vih­ery­hteyk­siä, virk­istys­mah­dol­lusuuk­sia yms. Helsinkiä ei todel­lakaan olla rak­en­ta­mas­sa täyteen.

  62. Han­na-Leena Yli­nen:
    “Yleiskaa­va on vihreille val­ta­va voitto…”

    Olen pahoil­lani “val­tavas­ta voitostanne”. Olisin mielel­läni näh­nyt, että vihreän värin itselleen varan­nut puolue tais­telee Helsin­gin viher­aluei­den puoles­ta, sil­lä niille rak­en­t­a­mi­nen ei ole sen kaipaa­manne väestönkasvunkaan vuok­si tarpeen kuten Tukhol­man esimerk­ki osoit­taa. Olisin mielu­usti myös näh­nyt Kokoomuk­sen tipah­ta­van Helsin­gin suurim­man puolueen paikalta. Näil­lä vihreil­lä näytöil­lä se ei näytä todennäköiseltä.

    Olen ymmärtänyt, että vihreät on enem­män yim­by- kuin nim­by-puolue. Itse kan­natan vihre­itä eri­tyis­es­ti juuri kun­tapoli­ti­ikas­sa, jos­sa vihrei­den parhaat puo­let tule­vat val­tion­poli­ti­ikkaa parem­min esi­in (järkevä ja real­isti­nen kaupunkisu­un­nit­telu, joukkoli­iken­teen edis­tämi­nen, kaupunkikult­tuuri jne). On hyvä, että näi­den asioiden kanssa uskalletaan olla rohkei­ta, ja joskus tehdä yksit­täisen talon asukkaiden kannal­ta hie­man epä­su­osit­tu­jakin ratkaisu­ja. Kokon­aisu­us ja tule­vienkin helsinkiläis­ten hyv­in­voin­tikin on tärkeää.

  63. MikkoR: Niin tässä on kak­si näkökan­taa. Jos asukas kat­soo vain omista lähtöko­hdis­taan, niin tietenkin vai­h­toe­hto on a. Mut­ta jos kat­so­taan luon­non kannal­ta niin sil­loin vas­taus on c.

    Usein kuulee kom­ment­te­ja jois­sa nimeno­maan ollaan pahoil­laan omas­ta puoles­ta siitä, että osa lähilu­on­nos­ta on katoa­mas­sa ja yritetää tehdä siitä uljas ympäristökysymys. Haikail­laan ympäristöpuoluet­ta apu­un, jot­ta oma lähilu­on­to säi­ly­isi. Mut­ta vas­tu­ulli­nen ympäristöpuolue ei tui­jo­ta omaa napaa vaan kat­soo kokonaisuutta.

    Eihän uusi yleiskaavakaan Hel­sigistä Aasialaista suurkaupunkia tee. Meil­lä on edelleen suuri määrä lähilu­on­toa; lehto­ja, har­ju­ja, lin­tu­vesiä, vih­ery­hteyk­siä, virk­istys­mah­dol­lusuuk­sia yms. Helsinkiä ei todel­lakaan olla rak­en­ta­mas­sa täyteen.

    Vas­tu­ulli­nen ympäristöpuolue pyrkii aut­ta­maan ihmisiä elämään sovus­sa ympäristö kanssa. Laimin­lyön­tien seu­rauk­set on helpoin havai­ta, jos seu­rauk­set näkee riit­tävän läheltä. Tästäkin syys­tä lähilu­on­to on tärkeä. Joskus jopa tärkeämpi kuin luon­to kaukana, jonne kaik­ki eivät koskaan pääse.

    Louhe- ja soravuoret, sekä mer­en­täytöt ovat törkeää ympäristön pilaamista, lähilu­on­nos­sa ja kulku­väyliemme vierel­lä vieläpä näköpi­iris­sämme. Kyse on myöskin siitä, mik­si JULKISET näkymät luon­toon tai mer­ilu­on­toon pitäisi yksityistää?

    Miten voit kuvitel­lakaan, että luon­non­suo­jelu mis­sään muual­lakaan voisi saa­da tuol­laisen jäl­keen kan­na­tus­ta? Pois­sa silmistä, pois­sa mielestä, se lie­nee Koivusaarenkin rak­en­tamista halu­avien puuhami­esten keskeisin, epäpy­hä peri­aate, mam­mo­nan palvo­jien uusin, kul­tainen vasik­ka, ruma kuin Äkki­jyrkän lehmä, tai Hukkasen henkeään haukko­va hau­ki, Kias­man ja Musi­ikki­talon välis­sä. Ehkäpä kaupun­gin mer­en­täyt­tö­su­un­nitel­mat johti­vat osaltaan teok­sis­sa käytet­tyyn, taitavaan piiloilmaisuun.

    Nos­tan hat­tua kaikille taiteil­i­joille, joil­la on taitoa nos­taa tärkeitä yhteiskun­nal­lisia asioi­ta esi­in taiteen eri keino­ja käyt­täen. Tätä tarvit­semme lisää, jot­ta päät­täjämme saataisi­in edes jonkin­laisi­in aisoihin!

  64. >Län­sisa­ta­man liiken­ney­hteyk­sien paran­tamis­toimen­piteet (a‑asia)

    Vuorovaiku­tus­ra­por­tis­sa sivul­la 3 kohdas­sa Ajoneu­voli­iken­teen kaista­jär­jeste­lyt san­o­taan KSV:n vasti­neessa, ettei Län­sisa­ta­mankadun kaisto­jen kaven­t­a­mi­nen (alle 3,5 metrin) ole tarkoituk­sen­mukaista, sil­lä kyseessä on alueelli­nen kokoo­jakatu, jol­la kul­kee osin linja-autoliikenne.

    Itämerenkadun eteläpuolel­la Län­sisa­ta­mankadul­la ei kuitenkaan kul­je lainkaan lin­ja-autoli­iken­net­tä eikä sil­lä ole mis­sään löytämässäni kar­tas­sa* edes paikallisen kokoo­jakadun sta­tus­ta (vaik­ka se sel­l­aisek­si ehkä sopisikin), mut­ta silti sille esitetään 3,5 metrin levy­isiä kaistoja. 

    V. 2014 katu­ti­lan mitoi­tu­so­hjei­den** perus­teel­la olen käsit­tänyt, että tuol­laisel­la kadul­la tulisi pääsään­töis­es­ti olla 3,0 m levyiset kai­stat, mikä olisikin nähdäk­seni parem­pi viihty­isyy­den ja tur­val­lisu­u­den kannal­ta. Pieni jut­tuhan tämä on, mut­ta nämä ylileveät ylinopeuk­si­in kan­nus­ta­vat ajo­ra­dat ovat ongel­ma ympäri kaupunkia ja liit­tyvät tiivi­isti mm. myös käsit­telyssä ole­vaan suo­jatei­den turvallisuusproblematiikkaan.

    Samal­la Län­sisa­ta­mankadun itäpuolen nykyisel­lään maalivi­ival­la jalka­käytävästä lohkaistun pyörä­tien voisi muut­taa pyöräkaistak­si ja jalka­käytävää lev­en­tää. Katupu­utkin tuo­hon voisi­vat sopia.

    *) http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikenneturvallisuus/katuverkon_luokittelu.pdf , kartta.hel.fi
    **) http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf

Vastaa käyttäjälle Viherpeippo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.