Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.6.2016

6.6.2016 · Aihe: _ 

Yleiskaava

Tämä jää pöydälle, koska demareilla on kokouksessa tyhjä tuoli.

Veräjämäen huvilatonttien suojelukaava

Veräjämäki

Hieno omakotialue aivan väärässä paikassa. Tässä on tehty huolellisen tuntuista työtä asettelemalla uudisrakennuksia suojeltavien rakennusten lomaan., Tietysti siinä menetetään alkuperäisten, hienojen talojenympärillä olevaa avaruutta, mutta hyvä näin.

Jos tämä Oulunkylän aseman vieressä oleva alue olisi tyhjä, siihen ei laitettaisi pientaloja.

Uusi siirtolapuutarha-alue Vartioharjun Linnavuorenpuistoon

Näitä valtuusto on meiltä halunnut. Sähköpostiini tupsahti luontoaktivistin ihmettely, kannattaako näitä rakentaa tiivistyvään klaupunkiin, jossa kaikille avoimet virkistysalueet ovat yhä tarpeellisempia. Tätä yritetään suunnitella niin, että se olisi avoin kaikille myös käytännössä eikä vain teoriassa, kuten monet näistä alueista ovat.

Kulosaaren kerrostaloalueen täydennysrakentamisen periaatteet

Periaatteena on lähinnä, ettei tehdä mitään. Yleiskaavassa Kulosaaren keskusta on merkitty kantakaupunki-merkinnällä, mikä tarkoittaa hyvin tehokasta rakentamista. Se on kuitenkin ajankohtaista kuulemma vasta, kun metro ja Itäväylä on ensin saatu tunneliin. Ei siis minun elinaikanani. Minusta muukin osa Kulosaarta kaipaisi tiivistämistä, mutta tietysti hienovaraisesti.

 

Kulosaaren ostarin kaavamuutoksen periaatteet

Kulosaaren ostariSuojelemisen arvoiseksi arvioidusta ostariksi pannaan nurin osa ja tilalle tulee kahdeksan ja kuusikerroksiset asuintalot. Onkohan tämä sopusoinnussa edellisen kohdan kanssa? On naapuriyhtiön puolesta esitetty, että eikö ostaria voisi panna nurin kokonaan ja panna kaupat talojen alakerroksiin, jotta ei tarvitsisi rakentaa noin korkeata taloa ihmisten ikkunoiden eteen.

Suojateiden turvallisuustoimenpiteiden priorisoinnin periaatteet

Puuttuuko tästä liite? Miten me voimme hyväksyä periaatteet, joita ei ole meille kunnolla kerrottu?

[LISÄYS:] Tiistaiaamuna toimitettiin liitekin. Ihan fiksunoloista pohdintaa. Huomattakoon, että liikenne on Helsingissä erittäimn turvallista verrattuna muuhun maahan. Suojateiden kohdalla oikealle kääntyvän ajoneuvon ongelma poistunee varfsin nopeasti, kun autoihin tulee (pakollisena) törmäksen esto. Tekniikka on jo olemassa ja sen monistaminen on halpaa.

Lausunto asunnottomien konttimajoituksesta

Lausunto lyhennettynä: Loistava ajatus, mutta ei toteutettavissa. Pitäisi huolehtia esimerkiksi meluntorjunnasta. Miten se on toteutettu siellä siltojen alla?

Lausunto toivomusponnesta, joka koskee pitkiä metrojunia

Äänestin itse tämän Arhinmäen ponnen puolesta ihan vain koska olen ehdottanut tätä itsekin. Ajatuksena on, että kun Espoolla ei ollut varaa rakentaa täyspitkiä metroasemia eivätkä metromatkustajat Itä-Helsingissä mahdu pätkäistyihin metrojuniin, ajettaisiin kolmirunkoisilla junilla niin, että Espoossa ei pääsisi ulos kaikista ovista.

Viraston mielestä tämä ei käy, koska metromatkustajat ovat niin tyhmiä, että menevät kuitenkin väärään vaunuun. Lontoossa ovat selvästi fiksumpia, koska siellä tällaisia järjestelyjä on.

Eivät ne matkustajat jää loukkuun kahteen ensimmäiseen tai viimeiseen vaunuun. Junat voidaan pysäyttää niin, että ovet junan loppu- ja alkupäässä eivät aukea, mutta kaikista vaunuista pääsee kyllä pois. Siis keskimmäisestä osasta pääsee ulos kaikista ovista ja ensimmäisestä ja viimeisestä osasta vain ovista, jokta ovat lähimpänä keskimmäistä osaa. Pari kertaa töppäiltyään kyllä oppii.

Kannattaisi pitää varasuunnitelmana. Kuvitellaan nimittäin, että junat pystyisivät ajamaan manuaaliohjauksella ja ilman turvaportteja 2,5 minuutin vuorovälillä, jolloin kapasiteetti olisi jopa vähän isompi kuin nyt neljän minuutin vuoroväleillä ja täyttyisi vasta vuonna 2024. Jo seuraavana vuonna alkaisi ehkä Kruunuvuorenrannan ratikat toimia ja seuraavan kerran kapasiteetti hirttäisi kiinni vasta vuonna 2030. Siis jos nuo 2,5 minuutin vuorovälit toimivat eikä joukkoliikenteen suosio nouse. (Ei tietenkään nousekaan, jos palvelutaso laskee).

Kapasiteettia voidaan lisätä vielä poistamalla penkkejä ja siirtymällä seisontametroon. Tämä kyllä tehoaa, koska se siirtää metromatkustajia auton käyttäjiksi.

Tärkeintä kuitenkin on, että on hyvä varautua siihen, ettei tuo 2,5 minuutin vuoroväli pelitä. Se edellyttäisi junilta hyvin säännöllistä kulkua niin, ettei kukaan jää seisomaan oven väliin, jotta kaverikin ehtisi kyytiin. Jos juna jää jälkeen 20 sekuntia, siihen tulee jokaiselta asemalta normaalia enemmän matkustajia ja se jää jälkeen yhä enemmän ja niin edelleen.

Metrojunien lyhentäminen oli typerä virhe.

 

 

Kommentit

24 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.6.2016”

  1. EKK kirjoitti 6.6.2016 kello 15:39

    Metroon liittyvän toivomusponnen lausuntoesityksessä puhutaan vaunujen tyhjentämisestä Ruoholahdessa, mutta eihän ponnessa niin esitetty! Ponnessa esitettiin että viimeiset vaunut eivät olisi käytössä Espoossa, mikä edellyttää toki Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien pidentämistä. Ongelmien vierittäminen espoolaisten niskoille kuulostaa lähinnä naurettavalta, kun samaan aikaan on itsekin rakennettu lyhyitä asemia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  2. Rolle kirjoitti 6.6.2016 kello 15:45

    Euroopan kaupungeissa metroja tulee asemille alle 2 min väleinkin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  3. Kokonaisia ympäristöjä suojeltava kirjoitti 6.6.2016 kello 18:30

    ” Tässä on tehty huolellisen tuntuista työtä asettelemalla uudisrakennuksia suojeltavien rakennusten lomaan. Tietysti siinä menetetään alkuperäisten, hienojen talojen ympärillä olevaa avaruutta, mutta hyvä näin. ”

    Juuri näin ei pitäisi tehdä. Tässä Veräjämäen tapauksessa, ja monessa muussakin täydennysrakentamisessa juuri pilataan ympäristöä asettelemalla uudisrakennuksia keskelle vanhaa miljöötä. Kokonaisia miljöitä pitäisi suojella, eikä vain yksittäisiä rakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  4. Hölmöläiset metroa rakentamassa kirjoitti 6.6.2016 kello 18:37

    Hölmöläiset ovat olleet metroa rakentamassa, kun Espoon laitureista piti väkisin tehdä lyhyempiä kuin Helsingin laitureista. Eikö junia voisi nyt pidentää ottamalla etupäästä vaunuja ja lisäämällä ne junan loppupäähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  5. Kalle kirjoitti 6.6.2016 kello 19:31

    Veräjämäki on jälleen puuhastelua. Kaupungilta ruutukaava alueelle ja on täysin tontin omistajan asia miettiä, miten tonttinsa käyttää. Tosin muualla maailmassa noin kaukana kaupungista tontille nousisi juuri pientaloja. Toki paljon nykyistä tiiviimmin.

    Uusi siirtolapuutarha-alue on hyvä asia, mutta sekin kaipaa ruutua. Valitettavasti suomalaiset eivät enää elä tavalla, jolloin aluetta voisi pitää auki. Toimiva siirtolapuutarha on aidattu. Ei ihmisten kaupungissa tarvitse päästä kaikkialle.

    Espoon asemat kannattaa louhia täyspitkiksi ennen liikenteen aloittamista. Tuosta tulee useamman kuukauden seisokki jossain vaiheessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. E39&e61 kirjoitti 6.6.2016 kello 20:17

    Muutama vuosi sitten Helsingin metrojen vuoroväli oli 3 minuuttia ruuhka-aikana. Toimi hyvin. Metrojen ovet voisi säätää kuten Brysselissä. Kova piippaus ja sulkeutumisessa ei anneta armoa. Kyllä stadilainenkin sen kerrasta oppii imo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. R. V. kirjoitti 6.6.2016 kello 21:33

    Metron suhteen voitaisiin vielä tehdä ratkaisu, jossa päätetään pidentää Espoon asemia (lykkäystä liikenteen aloittamiseen ainakin puoli vuotta). Kustannukset toki tynkämetrosta päättäneiden poliitikkojen henkilökohtaiseen piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  8. ksee kirjoitti 7.6.2016 kello 0:02

    “Lausunto asunnottomien konttimajoituksesta

    Lausunto lyhennettynä: Loistava ajatus, mutta ei toteutettavissa. Pitäisi huolehtia esimerkiksi meluntorjunnasta. Miten se on toteutettu siellä siltojen alla?”

    Mitenkäs meluntorjunnasta on huolehdittu veneiden alla tai pinkopahvimajoissa? Vai onko se niin, että koska Säädökset ja Asetukset, niin asukoon sitten ennemmin vaikka katuojien pohjilla kuin Määräysten Vastaisissa (hyi, hyi) konteissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Mikko Nummelin kirjoitti 7.6.2016 kello 9:20

    Länsimetron lyhyiden laiturien kanssa ollaan pahasti liemessä ja vasta tämän vuoden syksyllä ollaan tilanteessa, jossa tältä totuudelta ei voida enää sulkea silmiä.

    Valitettavasti laiturien pidentäminen ei tarkoita metrolinjan epäonnistuneen osuuden sulkemista vain joiksikin kuukausiksi, vaan useiksi vuosiksi. Laiturien pidentäminen vaatii ensin hyväksytyn kaavamuutoksen ja sen jälkeen uudet pohjapiirrokset ja turvallisuussuunnitelmat. Länsimetron hinta voi paisua myös muutamilla ylimääräisillä hehtomiljoonilla euroilla, jotka pitää ottaa jostakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Mikko Nummelin kirjoitti 7.6.2016 kello 9:28

    Virossa Tarton ja Valgan välillä liikennöivästä paikallisjunasta pääsee pois vain yhdestä vaunusta kaikkein pienimmillä seisakkeilla. Toki tämä yhteys ei ole liikennemääriltään vertailukelpoinen Länsimetroon nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Tuomas L. kirjoitti 7.6.2016 kello 11:36

    Madridin metrossa on linjoja joiden laituripituus on 60 m. Pariisin metrossa länsimetron 90 m on ihan yleinen laituripituus. Useamman kerran olen kuullut valitusta siitä, miten Helsingin metro on pitkine 135 m laitureineen aivan liian raskas tämän kokoiseen kaupunkiin.

    Jos metron kapasiteetti Helsingissä saadaan ylittymään 90 metrin junilla, niin ongelma ei ole junien pituudessa vaan siinä etteivät virkamiehet ole joko osanneet hankkia asianmukaista kulunvalvontaa tai ylipäänsä rakentaa järkevää liikenneverkkoa.

    Jos metro ylikuormittuu, maailmalla on yleensä tapana jakaa alkuperäinen linja kahtia. Tämä on aivan mahdollista Helsingissäkin. Ongelmahan on kapasiteettitarpeen epätasapaino idän ja lännen suunnilla. Idästä tulevat pitkät metrot voisivatkin kulkea Hakaniemestä Kauppatorin kautta Kamppiin, Espoosta tulevat lyhyet metrot jäisivät Hakaniemeen. Espoon metrojunat eivät missään skenaariossa tule ylikuormittumaan eikä sinne ole tarvetta liikennöidä pitkillä junilla, joten Espoon asemalaiturien pidennyksestä ei tulisi minkäänlaista palvelutasohyötyä. 1-2 metroasemaa Erottajan/Kauppatorin suunnalla sen sijaan parantaisi huomattavasti yhteyksiä Kruununhakaan, Kaartinkaupunkiin ja Punavuoreen, eikä cross-platform -vaihto Hakaniemessä toisi matkavastustakaan metromatkustajille kuin pari minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2016 kello 12:24

    Kun me teemme Länsiväylästä Luattasaaren Bulevardin, kyllä se metro kuormittuu lännessäkin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko Nummelin kirjoitti 7.6.2016 kello 12:47

    Tuomas L.: Espoon metrojunat eivät missään skenaariossa tule ylikuormittumaan eikä sinne ole tarvetta liikennöidä pitkillä junilla, joten Espoon asemalaiturien pidennyksestä ei tulisi minkäänlaista palvelutasohyötyä.

    Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että Espoossa on rakenteilla Länsimetron jatke Matinkylästä Suomenojan, Kaitaan ja Soukan kautta Kivenlahteen. Suunniteltu valmistumisajankohta on 2020-luvun alkupuolella. Soukan ja Kivenlahden alueilla on isot betonilähiöt ja paljon asukkaita, joten kyllä metrolla viimeistään siinä vaiheessa kuormitusta riittää lännessäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. N kirjoitti 7.6.2016 kello 13:03

    Kalle:
    Uusi siirtolapuutarha-alue on hyvä asia, mutta sekin kaipaa ruutua. Valitettavasti suomalaiset eivät enää elä tavalla, jolloin aluetta voisi pitää auki. Toimiva siirtolapuutarha on aidattu. Ei ihmisten kaupungissa tarvitse päästä kaikkialle.

    Siirtolapuutarhat eivät kuulu kaupunkiin, jos niiden läpi ei voi oikaista. Ne ovat isoja aidattuja alueita, joiden estevaikutusta voisi verrata jopa moottoritiehen, vaikka siirtolapuutarhat ovat virallisesti virkistysalueita.

    Esimerkiksi Marjaniemen siirtolapuutarha pakottaa etelästä Marjaniemen länsiosista Itäkeskuksen kouluille turvallisinta reittiä (Mustapuron varren kevyen liikenteen väylä) kulkevat 200 metrin ylimääräiselle kierrokselle, koska suoraa reittiä siirtolapuutarhan läpi ei ole. Vaikka olisikin, talvisin portit ovat lukossa, joten koululaiset joutuvat kiertämään.

    Sama juttu muualla. Vallilassa vaikkapa Karstulantieltä Kumpulanmäelle olisi linnuntietä noin 900 metriä, mutta lyhin kävelyreitti on 1.3 kilometriä, koska välissä on Vallilan siirtolapuutarha ja pieni suikala kasvitieteellistä puutarhaa. Ensimmäinen on näistä pahempi, koska se pakottaa pitemmälle kierrokselle.

    Siirtolapuutarhojen läpi pitäisi päästä ympäri vuoden jalkaisin ja pyörällä (tai suksilla, jos on luminen talvi). Ennen aitaamista oikaiseminen onnistui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  15. Muistoja Espoosta kirjoitti 7.6.2016 kello 13:12

    Tuntuu hölmöläisten hommalta, että metron länsipuolen asemat rakennettaisiin lyhyemmiksi kuin itäpuolen, koska se samalla mitätöi kaikille 17:lle vanhalle asemalle jo tehdyt investoinnit ja estää metron kapasiteetin lisäyksen myös tulevaisuudessa.

    Asemien pidentäminen myöhemmin on äärimmäisen hankalaa. Jos asemia ei nyt rakenneta täysmittaisiksi, niin ainakin louhintatyöt kannattaisi tehdä valmiiksi uusien asemien osalta.

    (Kirjoitus julkaistu aiemmin tällä palstalla 24.8.2012)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  16. Mikko H kirjoitti 7.6.2016 kello 13:35

    Tuomas L.: Useamman kerran olen kuullut valitusta siitä, miten Helsingin metro on pitkine 135 m laitureineen aivan liian raskas tämän kokoiseen kaupunkiin.

    Raskashan se on, mutta metroliikenteen aloittamisen jälkeen joukkoliikennettä on järjestetty 40 vuotta keskittämällä matkustajat metroon. Kun kaikki munat pannaan yhteen koriin, niin saadaan isokin kori lopulta täyteen. Vaihtoehto olisi ollut useamman linjan verkosto, jossa kaikki tiet eivät vie Kaivokadulle. Nythän tämä on viimein osin toteutumassakin Raidejokerin ja Laajasalon ratikan muodossa. Tuleva runkolinja 500 pitäisi saada raiteille mahdollisimman pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  17. hh kirjoitti 7.6.2016 kello 14:23

    Ikäni Veräjämäessä asuneena olen surrut näiden huvilatonttien katoamista mutta vielä enemmän jäljelle jääneiden pilkkomista. Omasta mielestäni pelkkien rakennusten suojelussa ei ole paljonkaan mieltä kun rakennusoikeus kuitenkin sallii lisärakentamisen niin että suojeltu kohde käytännössä katoaa näkyvistä. Sehän oli tuo kokonaismiljöö joka teki Pasilan ja muut vanhat esikaupungit niin viehättäviksi. Nyt vieläkin olisi siellä täällä yksityisiä huvilatontteja ja vastaavia tyylikokonaisuuksia säilytettävissä jos kaupunki niin tahtoisi. Se vain edellyttäisi hieman luovaa ajattelua päättäjiltä.
    Kentis näin: Kaavoittajalla olisi suojelukohteita harkitessaan mahdollisuus käyttää bonus-ajattelua. “Hyvä huvilanomistaja, voisitko antaa koko tonttisi suojeltavaksi, nykyisine rakennuksineen kaikkineen, pientä kertakorvausta vastaan, esim 20% nykyisestä arvosta ja vielä niin että kohdallasi kiinteistövero jätettäisiin jatkossa perimättä? Tämä käytäntö olisi pysyvä jatkossakin kiinteistön omistajasta riippumatta.”

    Tämä ei tulisi kaupungille kalliiksi, sopivia koheita on enää niin vähän. Hyvä esimerkkikohde olisi otsikkokuvasi sininen tornihuvila. Pitkässä juoksussa kiinteistön omistaja tarjoukseen suostuessaan hyötyisi myyntitapauksessa myös kiinteistöön kohdituvast arvon noususta (mitä jotkut kai katselevat vinoin silmin) mutta jälkeemme tulevalle enemmistölle jäisi silmänruokaa. hh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2016 kello 15:56

    Lupaus kiinteistöveron jättäminen perimättä ei taida olla laillinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kepa kirjoitti 7.6.2016 kello 14:51

    Kalle:
    Uusi siirtolapuutarha-alue on hyvä asia, mutta sekin kaipaa ruutua. Valitettavasti suomalaiset eivät enää elä tavalla, jolloin aluetta voisi pitää auki. Toimiva siirtolapuutarha on aidattu. Ei ihmisten kaupungissa tarvitse päästä kaikkialle.

    Jostain syystä Espoossa siirtolapuutarhan pitäminen aitaamattomana tuntuu onnistuvan. Suosittelen kaikille kiinnostuneille tutustumisretkeä Puolarmaarin alueelle. Aluetta ei ole aidattu mitenkään, ja se toimii aidosti siirtolapuutarhan omien asukkaiden lisäksi lähiseudun asukkaiden virkistysalueena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  20. Juho Laatu kirjoitti 7.6.2016 kello 16:15

    Hieno omakotialue aivan väärässä paikassa.

    Hienojen omakotitaloaluiden ei tosiaan pitäisi eksyä Helsinkiin – voivat joutua kaikenlaisten vandaalien pahoinpitelemiksi. 🙂

    Jos tämä Oulunkylän aseman vieressä oleva alue olisi tyhjä, siihen ei laitettaisi pientaloja.

    Ehdoten että puraitte nuo hienot vanhat puutalot ja kokoatte ne uudelleen jonkin niitä arvostavan kunnan osoittamaan paikkaan. Näin tuo Oulunkylän aseman vieressä oleva keskeinen alue saataisiin tehokkaampaan ja paremmin Helsingin tavoitteisiin sopivaan käyttöön. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  21. Kolo kirjoitti 7.6.2016 kello 19:08

    Veräjämäen huvilatontit.
    Suomessahan on vallalla virallinen perverssi näkökulma virkistysalueisiin. Luontofanaatikkojen näkökulmasta virkistyä voi vain ja ainoastaan siihen tarkoitukseen asemakaavassa varatuilla viheralueilla (joutomaaryteiköt)
    Väitän, että Veräjämäen, Tapanilan tai puu-Käpylän tapaislla alueilla (kaduilla) liikkuminen tuottaa virkistystä vähintään yhtään paljon kuin luonnossa liikkuminen.
    Noiden paikkojen arvo on paljon muussakin kuin kerrosalassa ja tehokkudeessa; ne toimivat myös virkitysalueina ja puoltavat siksi paikkaansa sellaisenaan ilman purkamista ja tehostamista. Mitään oleellisesti asuntopulaa noiden tonttien tiivistämisellä ei helpoteta. Jos tuollaista kaupunkia rakennettaisiin, ei tarvittaisi erillisiä virkistyspöpeliköitä vaan ihmiset virkistyisivät ihan omilla nurkillaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  22. Jalankulkija kirjoitti 8.6.2016 kello 12:12

    Kepa: Jostain syystä Espoossa siirtolapuutarhan pitäminen aitaamattomana tuntuu onnistuvan. Suosittelen kaikille kiinnostuneille tutustumisretkeä Puolarmaarin alueelle. Aluetta ei ole aidattu mitenkään, ja se toimii aidosti siirtolapuutarhan omien asukkaiden lisäksi lähiseudun asukkaiden virkistysalueena.

    Ilmeisesti espoolaiset ovat lainkuuliaisempaa väkeä. Helsingissä siirtopuutarhoja on aidattu pääasiassa murtojen ja ilkivallan vähentämiseksi, eikä suinkaan lähialueiden asukkaiden kiusaksi.

    Aitaamattomilla alueilla, kuten Herttoniemessä, murtojen määrä on pahimpina talvina ylittänyt 50 %. Eli murtomies kävi useammassa kuin joka toisessa mökissä rikkomassa ovia ja ikkunoita ja pöllimässä irtaimistoa. Hitonmoinen vaiva ja kustannus mökkiläisille ja paljon turhaa hommaa poliisille ja oikeuslaitokselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Huopa kirjoitti 9.6.2016 kello 10:35

    Voisin kuvitella että kannattaisi selvittää idästä kulkijoiden pääteasemien jakauma, että tiedetään kannattaako muutama espoon aseman laituri pidentää vai keskittää myöhemmin panokset idän ja lännen metrojen eriyttämiseen yllä kuvatulla tavalla. Alkuvaiheessa voisin kuvitella että pitkien junien ajaminen Espooseen on ihan ok, ihmiset oppivat muuallakin löytämään tiensä ulos väärästä vaunusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Pekka Pessi kirjoitti 10.6.2016 kello 19:21

    Jalankulkija: Ilmeisesti espoolaiset ovat lainkuuliaisempaa väkeä.

    Espoon siirtolapuutarhamökeissä saa asua läpi vuoden. Muistan joskus olleeni kipinämikkona joskus joulun aikaan jossain huonosti eristetyssä mökissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus