Kuukausi: kesäkuu 2016

Alustuspuheenvuoroni Kultarantakeskusteluissa

Min­ul­la oli kotout­tamista koskevas­sa keskustelus­sa toinen avaus­puheen­vuoroista. Toisen piti maa­han­muut­ta­jien puolelta Malai Sahim. Keskustelu käyti­in Chatham House rulen alaisu­udessa, mikä oikeut­taa min­ut julk­ista­maan oman puheen­vuoroni, mut­ta ei ker­tomaan muiden puheenvuoroista. 

Tarkastelukul­mani on kansan­talouden ja eri­tyis­es­ti julkisen talouden etu. Tämä ei lop­ul­ta ole ris­tiri­idas­sa human­itääris­ten tavoit­tei­den kanssa, pikem­minkin päinvastoin.
Ikään­tyvälle kansakun­nalle maa­han­muut­to on voimavara tai rasite täysin riip­puen siitä, kuin­ka hyvin työl­listymisessä onnis­tu­taan. Niin­pä tarkaste­len kotou­tu­mista lähin­nä vain työl­listymisen kaut­ta. Se ei ole ain­oa näköko­h­ta, mut­ta ylivoimais­es­ti tärkein.
Pidämme kun­nia-asiana tur­va­ta maa­han­muut­ta­jille samat edut ja oikeudet kuin kan­ta­suo­ma­laisil­la. Maa­han­muu­ton määrän kas­vaes­sa voimakkaasti hyvää tarkoit­ta­vat peri­aat­teet kään­tyvät hel­posti niitä vas­taan, joi­ta niil­lä halu­taan suo­jel­la. Tästä syn­tyy kaik­ki tai ei mitään ‑asetel­ma, kun moni halu­aisi edes jotain sen sijaan, ettei mitään. Jat­ka lukemista “Alus­tus­puheen­vuoroni Kultarantakeskusteluissa”

Verotus estää sähkön varastoinnin

Hele­nil­lä on koemielessä käyt­töön otet­tu suuri akku Suvi­lahdessa. Siihen mah­tuu sähköä 560 kWh. Laitos mak­soi noin kak­si miljoon­aa euroa. Akkua voi lada­ta ja purkaa läh­es lop­ut­tomasti. Sen hyö­ty­suhde on yli 90 %.

Akul­la ei ole mitään järkeä siirtää sähköä kesästä talveen, mut­ta sil­lä voi tasa­ta tun­tiko­htaista ja min­u­ut­tiko­htaista vai­htelua. Helen käyt­tää sitä lähin­nä taa­ju­u­den vakaut­tamiseen, siis het­kel­lis­ten teho­vai­htelu­jen kumoamiseen.

Kun sähkön hin­nan tun­tiko­htaiset vai­hte­lut ovat suuria, täl­lainen akku olisi osa­puilleen taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va. Jostain syys­tä verot­ta­ja on päät­tänyt tuho­ta koko ajatuk­sen. Kun akku­un ladataan sähköä, sähköstä on mak­set­ta­va sähkövero ja kun sähkö ote­taan akus­ta ulos, siitä on mak­set­ta­va sähkövero uud­estaan. Jat­ka lukemista “Vero­tus estää sähkön varastoinnin”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.6.2016

Meil­lä on vain pöy­dälle pan­tu­ja asioita.

Kulosaaren täy­den­nys­rak­en­tamisen suunnitteluperiaatteet

Nämä ovat lähin­nä suo­jelu­o­hjeet. Ajat­telin esit­tää palau­tus­ta ajatuk­sel­la, että tiivistämiseen voisi suh­tau­tua vähän suopeammin.

Kulosaaaren ostarin ase­makaa­van periaate

On liik­keel­lä aja­tus palaut­taa tämäkin ohjeena, että koko ostarin saa purkaa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.6.2016”

Sähköiset palvelut julkisella sektorilla

Min­ul­la on yhden hen­gen yri­tys, Tietokeino Oy. Joskus aikaisem­min sen piti joka kevät lähet­tää tilin­päätöstiedot verot­ta­jalle ja sit­ten samat tiedot Patent­ti ja rekisterihallitukseen.

Maail­ma meni kuitenkin eteen­päin. Verot­ta­ja toimit­ti nuo tiedot suo­raat PRH:lle. Yksi vai­va siis poissa.

Eilen posti toi PRH:lta karhun tilin­päätöstiedoista. Mik­si ne eivät enää menekään verot­ta­jal­ta? Jat­ka lukemista “Sähköiset palve­lut julkisel­la sektorilla”

Puheeni valtuustossa AM-ohjelmasta

(Todel­li­nen puhe oli vähän lyhyem­pi neljän min­uutin aikara­joituk­sen vuoksi)

Tämä asun­topoli­it­ti­nen keskustelu on ollut melko ide­ol­o­gista. Ide­olo­giois­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta asun­tokysymys on myös voimakkaasti talous­te­o­reet­ti­nen. Joskus aat­teel­lis­es­ti oikean­su­un­taisil­ta kuu­losta­vat toimet johta­vat tosi­asi­as­sa aivan eri suuntaan.

Asumisen korkea hin­ta on aikamme suurimpia sosi­aal­isia vääryyk­siä. Tämä osa Paa­vo Arhin­mäen retori­ikkaan pain­ot­tuneessa puheessa oli aivan totta.

Asumisen hin­ta on nous­sut nimeno­maan Helsingis­sä. Jos ver­rataan asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä koko maan keskimääräiseen, hin­nat ovat nousseet Helsingis­sä ja vain Helsingis­sä. Espoos­sa ja Van­taal­la hin­nat ovat nousseet suun­nilleen samaan tahti­in koko maan kanssa, ja kehyskun­nis­sa jopa selvästi koko maa­ta hitaammin.

Olem­meko siis epäon­nis­tuneet? Niin kum­malliselta kuin se kuu­lostaakin, tämä on osoi­tus Helsin­gin onnis­tu­mis­es­ta suh­teessa naa­purei­hin­sa ja suh­teessa koko maa­han.  Olemme tehneet Helsingistä niin hyvän ja houkut­tel­e­van, että aivan liian monia halu­aisi Helsinki­in asumaan. Liian moni suh­teessa asun­to­jen määrään. Asun­to­jen hin­to­ja ei saa alas kuin joko tekemäl­lä Helsingistä huonom­man paikan asua tai rak­en­ta­mal­la asun­to­ja lisää – ja hyvin paljon. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa AM-ohjelmasta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.6.2016

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016

Kok­ouk­sen tärkein saia oli yleiskaa­va, jos­ta olen kir­joit­tanut eril­lisen postauksen.

Esi­tys raide­jok­erin tekni­nen asemakaava

Laki vaatii nyky­isin, että ktu­alueen muu­tok­sen merk­itään ase­makaavaan. Näitä muu­tok­sia tulee Jok­erin takia aika paljon. Ennen ei oltu niin tarkko­ja. Pitäjän­mäen liiken­neympyrä on tehty ilman mitään ase­makaa­van tuot­tamia hidasteita.

Ihan joka paikas­sa ratali­na ei ole var­ma – esimerkik­si Viikissä Lah­den tien jäl­keen on yht­enä mah­dol­lisuute­na kiertää Pris­ma pohjoispuolelta.

Raide­jok­eri on mit­ta­va kaupunki­taloudelli­nen investoin­ti. Ehkä oheinen kuva ker­too, miten kyse on vähän eri asi­as­ta kuin siinä, että yritetään vaan kehit­tää nyky­istä bus­siy­hteyt­tä niin, etteivät bus­sit pariudu.

Karhunkaatajantie
Viilar­in­tien visiontikuva

Viilar­in­ti­etä läheltä metrovarikkoa on visioitu täl­laista maisemaa.

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.6.2016”

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yleiskaavan yksimielisesti

Eli­na Moisia kiel­si min­ua ker­tomas­ta, että käsit­te­limme tätä 287 sekun­tia (900 asukasta/sekunti) mut­ta ker­ron kuitenkin. Se ei johtunut siitä, että olisimme suh­tau­tuneet asi­aan yli­olkaises­ti vaan päin vas­toin. Ei tässä viime aikoina ole muu­ta tehtykään.

Nopea käsit­te­ly joh­tui siitä, että asi­as­ta oli lau­takun­nan lukui­sis­sa neu­vot­teluis­sa päästy sop­u­un, jos­sa kaik­ki oli­vat mukana. Käsit­te­ly tapah­tui niin, että lau­takun­nan puheen­jo­hta­ja teki yhdessä sovi­tut muu­tosesi­tyk­set ja minä kan­natin. Se oli siinä.

Sop­u­un sisäl­tyi mer­en­täytöistä luop­umi­nen Laut­tasaa­res­sa, Vuosaa­res­sa Uute­lan kana­van itäran­nan rak­en­tamis­es­ta luop­umi­nen pääosin ja kymme­nen hehtaarin muut­ta­mi­nen keskus­puis­tossa asuinalueesta viheralueeksi.

Näis­sä neu­vot­teluis­sa on tapana päästä yksimielisyy­teen, kos­ka van­ha käytän­tö on, että joka ei tule mukaan sop­u­un, siltä ote­taan pois kaik­ki, mitä on neu­vot­teluis­sa saavut­tanut. Tyl­sä käytän­tö, mut­ta monipuolue­jär­jestelmässä läh­es vält­tämätön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yleiskaa­van yksimielisesti”

Mitä iloa yksityisistä palveluista voisi olla terveydenhuollossa?

Kir­joituk­ses­tani ryöstökapi­ta­mista voisi saa­da sen käsi­tyk­sen, että ole jyrkästi kaikkia yksi­ty­isiä palvelu­ja vas­taan – Suomes­sa kun on tapana olla joko puoles­ta tai vas­taan ja vali­ta kaik­ki näköko­h­dat palvele­maan omaa kan­taa. Minä näen kuitenkin yksi­ty­i­sis­sä palveluis­sa myös mah­dol­lisu­u­den selvään laadun parane­miseen ja myös kus­tan­nusten säästöön. Kaik­ki on kiin­ni siitä, miten se tehdään.

On paljon asioi­ta, jois­sa yksi­tyiset ovat sekä halvem­pia että parem­pia.  Oheinen kuva on peräisi Atten­do Oy:ltä, mut­ta sen tiedot ovat kuu­den suurim­man kaupun­gin (Kuusikkokun­nat) raportista. Se on siis kun­ta­puolen käsi­tys asi­as­ta.  Van­hus­ten palve­lut tule­vat ostopalveluina selvästi halvem­mak­si kuin itse tehtynä. Ero on niin suuri, etteivät mitkään ”mutku” ‑seli­tyk­set sitä kumoa.Vanhuspalvelujen kustannukset

Eri­tyisen tehot­to­mia ovat suuret kun­nat. Tämä vähän viit­taa siihen, että kun­taor­gan­isaa­tiot eivät selviä iso­jen yksiköi­den mon­imutkaises­ta hallinnos­ta. Yksi­tyisel­lä puolel­la skaalae­tu menee toisin päin. Jat­ka lukemista “Mitä iloa yksi­ty­i­sistä palveluista voisi olla terveydenhuollossa?”

Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa — paitsi Suomessa

Ener­giauuti­sis­sa oli hätkähdyt­tävä artikke­li päästövähen­nys­ten kus­tan­nuk­sista. Suo­mi on käyt­tänyt vähen­net­tyä hiilid­iok­sidi­ton­nia kohden 27 euroa ja Ruot­si 1300 euroa. Hölmöin on ollut Ran­s­ka, joka on käyt­tänyt peräti 1400 euroa. EU:n keskiar­vo on 400 euroa/tonni. Artikke­li perus­tuu ital­ialaisen tohtori Car­lo Stag­naron tutkimuk­seen. 

Vähen­netyn hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta eri EU-maissa

Jat­ka lukemista “Päästövähen­nyk­sis­sä haaskataan val­tavasti rahaa — pait­si Suomessa”

Ryöstökapitalismin aika: valinnanvapauden hinta voi olla kova

Kävin viime viikol­la pitkän puhe­linkeskustelun Mart­ti Kekomäen kanssa sote-uud­is­tuk­seen sisäl­tyvästä valin­nan­va­paud­es­ta. Olimme pää­tyneet molem­mat siihen, että tässä on val­ta­va taloudelli­nen ris­ki. Yritän val­ot­taa oma­l­la taval­lani sitä, mikä tässä voi men­nä vikaan.

Valin­nan­va­pau­den ja sen mukana yksi­ty­is­ten palve­lu­tar­joa­jien tuomi­nen mukaan sote-palvelui­hin sisältää suuria mah­dol­lisuuk­sia toimin­nan paran­tamiseen. Yksi­tyiset yri­tyk­set ovat yleisen elämänkoke­muk­sen mukaan huo­mat­tavasti parem­pia hal­lit­se­maan muut­tuvia olo­suhtei­ta kuin julkiset organ­isaa­tiot, jot­ka ovat kovin kyvyt­tömiä luop­umaan van­hoista käytännöistä.

Iso­ja muu­tok­sia on ter­vey­den­huol­los­sa edessä, kos­ka dig­i­taalises­sa maail­mas­sa lääkäril­lä käyn­ti on ruti­in­ion­gelmis­sa läh­es yhtä köm­pelö aja­tus kuin laskun mak­sami­nen pankin tiskil­lä. Kun tekoä­ly tekee diag­noose­ja parem­min kuin lääkäri, eri ammat­tiryh­mien työn­jako tulee muut­tumaan – tai sen pitäisi muut­tua. Täl­laista muu­tos­ta yksi­tyiset yri­tyk­set han­skaa­vat parem­min kuin julkiset organ­isaa­tiot, joiden hallintoon on raken­net­tu paljon muu­tos­ta vas­tus­tavia barrikadeja.

Tähän sisäl­tyy myös val­taisan kus­tan­nus­pom­min uhka. Jat­ka lukemista “Ryöstökap­i­tal­is­min aika: valin­nan­va­pau­den hin­ta voi olla kova”