Tukholma: ne jyrää meitin!

25.5.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kiinteistölautakunta tekivät seminaarimatkan Tukholmaan. Tukholmassa tutustuimme Tukholman kaupunkisuunnitteluun ja kaupungin kehittämiseen.

Yhteistä  Helsingin kanssa oli paljon.

Tukholmaan kohdistuu suuri muuttopaine, joka on nostanut asuntojen hinnat pilviin.

(Aika vaarallinen jopa on tilanne, jossa korot ovat nollassa ja asuntolainaa ei tarvitse lyhentää, vaan riittää, että maksaa sen nollatasoisen koron, eli ei maksa mitään. Hirveää kuplaa kehitetään)

Tukholmassakin muutetaan moottoriteitä bulevardeiksi. Ruotsalaisittain epätyypillisesti tunnustivat kopioineensa idean Helsingistä.

Myös Tukholmassa suurin paine kohdistuu keskustaan, jonne kaikki haluaisivat asumaan. Kun keskustaan ei voi rakentaa lisää, Tukholmassa panostetaan kaupunkimaisiin alakeskuksiin. Tätä voi vähän kadehtia. Helsingissä potentiaaliset keskustat ovat naapurikunnissa, mutta ne eivät halua rakentaa alakeskuksia vaan lähiöitä ja kauppakeskuksia. Keskustalla tarkoitan siis sellaista, jossa on ruutukaava ja muistuttaa vaikkapa Hämeenlinnan keskustaa. Myönnettäköön, että Helsinkikin on rakentanut Itäkeskuksen, joka olisi voinut olla jotain aivan muuta.

Ongelmat ovat samanlaisia, mutta tapa ratkaista ne on aivan erilainen tai sanotaan erikokoinen.

Tukholma tähtää asukasluvun kasvattamista 14 000 asukkaalla vuodessa. Helsinki noin puoleen tästä. Tukholman seudulle aiotaan rakentaa vuosittain 36 000 asuntoa, eli yli kaksinkertaisesti yli sen mitä Helsingin seudulla.

Mutta sitten. Vuoteen 2021 mennessä on tarkoitus investoida raideliikenteeseen 10 miljardia euroa. [KORJATTU 26 MILJARDIA 10 MILJARDIKSI.] Moninkertaisesti sen, mihin me pystymme.

Pohjoismaiden suurkaupunkien kilpailussa Tukholma hakkaa Helsingin aivan lyttyyn! Ruotsissa panostetaan kaupungistumiseen!  

Kommentit

85 Vastausta artikkeliin “Tukholma: ne jyrää meitin!”

  1. Juhana Rantavuori kirjoitti 25.5.2016 kello 20:33

    Jutussasi oli mainittu Tukholman seudun asuntotuotantotavoite, mikähän mahtoi olla pelkkä Tukholman kaupungin asuntotuotantotavoite. Eli kuinka paljon asuntoja oli suunniteltu rakennettavan Tukholman kaupungin alueelle lähivuosina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.5.2016 kello 20:38

    Väkiluvun kasvu 14 000 henkeä vuodessa Tukholmassa. Tästä voi päätellä jotain asuntotuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jopo K kirjoitti 25.5.2016 kello 20:48

    Ruotsista puhuttaessa on tietysti hyvä pitää mielessä, että kyseessä on maa jossa on melkein kaksi kertaa suurempi väestö ja yli kaksi kertaa suurempi talous kuin Suomessa. Suomessa väestö on jo nyt suhteessa hieman keskittyneempää pääkaupunkiseudulle, sillä 25% Suomen väestöstä asuu pk-seudulla, mutta vain 22% ruotsalaisista asuu Suur-Tukholman (Storstockholm) alueella. Tukholmalla on siten kenties hieman suuremmat paineet kasvaa kuin Helsingissä ja toisaalta tuplasti isommalle maalle sopinee tuplasti nopeampi kasvuvauhti.

    Toki kaiken kaikkiaan Ruotsi, etenkin Tukholman tasolta etelään, on tiheämmin asutettu kuin juuri mikään alue Suomessa ja esimerkiksi Uppsalasta on vain 40 minuutin junamatka paikallisjunalla Tukholman keskustaan – vertailun vuoksi Länsimetron valmistuttua Kivenlahti-Rautatientori -matka kestää 31 minuuttia, mutta Kivenlahti ei ole Uppsala.

    Huolestuttavinta on mielestäni se, että pk-seutu edustaa tällä hetkellä Suomen kunnianhimoisinta kaupungistumishanketta. Rakentamistahti näyttää kotimaisittain kunnianhimoiselta, mutta Suomen ykkössija ei oikein riitä, kun pitäisi kilpailla kansainvälisesti. Etenkään maakuntakaupungit (ehkä Tamperetta lukuunottamatta) eivät ole tätä vielä hiffanneet vaan puuhastelevat kaikenlaisten epäolennaisuuksien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Mikko H kirjoitti 25.5.2016 kello 21:32

    Helsingissä potentiaaliset keskustat ovat naapurikunnissa, mutta ne eivät halua rakentaa alakeskuksia vaan lähiöitä ja kauppakeskuksia.”

    Sanoisin, että Tikkurila näyttäis olevan menossa aika hyvään suuntaan. Tiivistyssuunnitelmissa on vältetty triplajumbot. 560:n reitti on vaan raitotieksi muuttamisen kannalta vähän hankala.

    Leppävaarakin on selvä parannus vanhanmallisista lähiöistä. Itse en vaan tykkää Sello-möhkäleen paisuttamisesta edelleen (uudet suunnitelmat).

    Itäkeskus on tosiaan moka, jota ilmeisesti edelleen pahennetaan. Miksi ihmeessä Keskolle kaavoitettiin vielä uusi kauppakeskuskolossi entisten lisäksi? Havainnekuvissa myös Itäväylän päälle kaavaillut tornikompleksit näyttävät suunnilleen yhtä ihmisvihamielisiltä. Vika ei siis ole tornien korkeudessa, vaan katutason umpinaisuudessa ja katuverkon puuttumisessa. Pitää toivoa, että hinta estää kannen rakentamisen siihen asti, että saadaan tolkkua suunnitelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Kari N kirjoitti 25.5.2016 kello 21:53

    Kuinka suuri ero on ns kasautumisedussa lähiön, kauppakeskuksen ja ruutukaavan välillä? Eroaako Hämeenlinnan keskusta jotenkin ympäristöstään kasautumisetujen suhteen? Voiko kasautumisetuja laskea, onko asukasmäärällä joku maksimi, jonka jälkeen kasautumisetuja ei enää synny vai ovatko edut loppumattomat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. Raino Järvi kirjoitti 25.5.2016 kello 22:37

    TÄMÄ! Itse asuin tukholmassa muutama vuosi sitten, enkä voinut enää sieltä palatessani ymmärtää, että mikä näitä suomalaisia kaupunkikaavottajia vaivaa?? Tukholman ymprillä on monia pieniä “keskustoja” joihin tuli ajeltua silloin tällöin lounaalle tai illaliselle käyskentelemään. Eri alueilla oli hiukan oma tyylinsä: esimerkiksi Nacka Strand on kiva merellinen alue kallion kyljessä.

    Sanokaapa yksikin alue Helsingin ulkopuolella johon haluaisi samaan tapaan kuljeksimaan? Lisäksi tuntuu, että suunnittelussa oikein YRITETÄÄN välttää ympäristön hyödyntämistä: Lauttasaaressa ympärilleen katsellessa voisi yhtä hyvin olla keskellä Espoon metsiä. itäpuolen pienvenen sataman ympärillekään ei vahingossakaan ole rakennettu mitään ranta bulevardia ja paikkoja puodeille, vaan siihen on laitettu liikenneympyrä! Mitään söpöä tyyliin Naantali tai Porvoo ei vahingossakaan rakennetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 72

  7. Ville kirjoitti 25.5.2016 kello 23:10

    “Tätä voi vähän kadehtia. Helsingissä potentiaaliset keskustat ovat naapurikunnissa, mutta ne eivät halua rakentaa alakeskuksia vaan lähiöitä ja kauppakeskuksia”
    Ihan Helsingissäkin potentiaaliset keskustat Pasilassa ja Kalasatamassa: kauppakeskusta pukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  8. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.5.2016 kello 23:20

    26 miljardia euroa taitaa olla kruunuja. 😀

    Tosin 26 miljardia kruunua ei taida olla kuitenkaan ihan kymmenkertaisesti, sillä eikös Kivenlahden metro rakenneta enimmäkseen tänä aikana, ja Raide-Jokeri myös aloiteta ennen vuotta 2021?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2016 kello 6:46

    Noin minäkin ensin luulin, mutta se oli 26 miljaredia euroa,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Elmo Allén kirjoitti 26.5.2016 kello 0:23

    Mikko H: Sanoisin, että Tikkurila näyttäis olevan menossa aika hyvään suuntaan. Tiivistyssuunnitelmissa on vältetty triplajumbot. 560:n reitti on vaan raitotieksi muuttamisen kannalta vähän hankala.

    Puhutko kenties 562:sta? 560-runkolinja menee Malmilta. Mutta en kyllä näe 562:ssa mitään erityistä vaikeutta ratikaksi. Onhan se ollut Vantaan ratikkahahmotelmissa jo pitkään – tai ainakin Aviapolis-Tikkurila-ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Mikko H kirjoitti 26.5.2016 kello 8:47

    Puhutko kenties 562:sta? 560-runkolinja menee Malmilta.

    Aivan, anteeksi vaan sekaannus. Raitiotien vaihtoehdoissa on se ongelma, että jos linjauksen halutaan menevän aseman oven edestä, niin täytyy tehdä aika hitaasti ajettavia kiemuroita. Alikulut radan ali on suht hankalissa paikoissa, ellei sitten ruveta tekemään uutta tunnelia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. R.Silfverberg kirjoitti 26.5.2016 kello 9:46

    Kari N:
    Kuinka suuri ero on ns kasautumisedussa lähiön,kauppakeskuksen ja ruutukaavan välillä? Eroaako Hämeenlinnan keskusta jotenkin ympäristöstään kasautumisetujen suhteen? Voiko kasautumisetuja laskea, onko asukasmäärällä joku maksimi, jonka jälkeen kasautumisetuja ei enää synny vai ovatko edut loppumattomat?

    Tämä on mielenkiintoisa kysymys.
    Mun mielestäni ainakin kauppakeskus jonka ympärillä on asutusta riittävästi ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, niin että suuri osa asiakkaista ei tule sinne autolla, antaa samat kasautumisedut kuin ruutukaava-kaupunki.

    Niissä on sellainen vivahde-ero että ruutukaava-kaupunki ei mene kiinni klo 21:00 kuten kauppakeskus. Voi ihailla näyteikkunoita tai käydä ravintolassa sen jälkeenkin. Tosin jotkut kauppakeskus-ravintolat on varustettu toisella sisäänkäynnillä kadulle päin ettei tarvitse noudattaa kauppakeskuksen sulkemisaikoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  13. Tompelo kirjoitti 26.5.2016 kello 10:01

    “Ne jyrää meitin!”

    Jos tämä viittaa rinkebyyläisiin, husbyylisiin yms, vähän on rasistista.

    Varmaan on kuitenkin uskottu pikemmin tukholmalaisten virkamiesten höpötyksiin. Ei voi kuin ihmetellä, että tolla kokemuksella … eikö tullut mieleen, että puhuvat potaskaa? Monet Tukholman lähiöistä ovat kriisipeäkkeitä. Itä-Helsinki on niiden rinnalla Westend

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_mellakat_2013¨

    Ja, joo, kohta poksahtaa Tukholmassa asuntokupla. Paljonko mahtavat Helsingin korot kohota sen jälkeen. Kansainväliset rahoittajat kun kuulemma tarkastelevat Suomea osana Skandinaviaa. 5%?

    Helsinki muuttuu yhä vain utopistisemmaksi, kun asuntojen hinnat ovat tolkuttomia suhteessa keskipalkkoihin ja päällä tulee vielä kovat korot.

    Siis, oikeasti, nyt kannattaa häippästä, jos vain on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. Lauri Kumpulainen kirjoitti 26.5.2016 kello 11:07

    Suomessa on kaksi vuodenaikaa: lyhyt kesä ja erittäin pitkä myöhäissyksy.

    Onko järkevää rakentaa sitä idylliä lyhyen kesän vuoksi, vai kannattaisiko harkita, että rakentaisi jotain, jota voisi hyödyntää läpi vuoden?

    Esimerkki 1. Puisto. Puistossa on kivaa kesällä, mutta kesä on lyhyt. Loput 10 kuukautta se on aikalailla käyttämättömänä. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on upea paikka. Erityisesti itse ihastuin siihen rakennukseen, jossa on ympäri maailmaa kasveja omissa mikroilmastoissaan.

    Olisi paljon mukavampaa, jos puistossa voisi oleskella läpi vuoden. Miksi ei siis rakenneta puistoa, jossa voi oleskella läpi vuoden vaikkapa kuuman ja kostean ilmaston kasvien ympäröimänä?

    Tottahan toki se veisi tuhottomasti energiaa pitää suuri rakennus lämpimänä talvella, mutta sijoitettu raha tulisi takaisin virkistäytymisen muodossa.

    Esimerkiksi Helsingissä on paljon puistoja, jotka ovat pieniä pinta-alaltaan, eli pienehkön rakennuksen tai pienen korttelin suuruisia. Minun visiossani ympäri vuoden toimiva puisto olisi tätä suuruusluokkaa. Sen arkkitehtuuriin voisi ottaa mallia mm. Iso-Britannian Project Eden -hankkeesta, jolloin luonnonvalo pääsee sisälle.

    Esimerkki 2. Kävelykadut ja torit. Helsingin kauppatorilla näkee laivoja, veneitä, kojuja ja lokit kirkuvat taustalla. Oikein mukava ja rento meininki. Paitsi, jos on marraskuu, taivaalta tulee loskaa ja suurpainenartriumlamppujen masentavan oranssi vaimea kajo on kaikkialla.

    Kauppakeskuksista rakennetaan tänä päivänä niin suuria, että Helsingin kauppatorin suuruinen tila mahtuu heittämällä hypermarketin sisälle.

    Ei ole mitään syytä, etteikö kauppakeskuksesta voisi tehdä miellyttävää paikkaa. Onhan esimerkiksi Tampereen kauppahalli erittäin elävä ja suosittu paikka. Mutta sielläkin on aika kylmää talvella. Eikä toppatakeissa ole kiva asioida muutenkaan.

    Kaupunkien keskustoja voi rakentaa myös sisätiloihin. Ei sille ole mitään estettä. Eikä se estä luonnonvalon pääsyä sinne sisätiloihin läpinäkyvien materiaalien vuoksi.

    Kumpiko olisi miellyttävämpää: torimyynti 20 asteen pakkasessa, pakokaasujen ja katupölyn seassa, vaiko torimyynti 20 asteen lämmössä, kontrolloidussa ilmastossa ja vehreyden keskellä?

    Suurimman osan vuodesta suomalaiset kaupungit ovat erittäin luotaantyöntäviä ja oikein erityisen rumiakin. Tampere on talvella erittäin ruma kaupunki. Harmaata, ruskeata ja beigeä, lehdettömät puut, taivaalla harmaa matto ja pimeää. Eikä lumi tee kaupungista yhtään sen kauniimpaa, koska se sekoittuu likaiseksi velliksi suolauksen ja hiekoituksen vuoksi. Kävelyväylien reunat ovat koiran virtsan ja ulosteiden värjäämää.

    Tämä on ongelmana Helsingin bulevardisuunnitelmissa. Ei sitä aurinkoa ja vehreyttä ole kuin se pari kuukautta kesällä. Loput ajasta se on vain hyvin ruma katu, jossa ei kukaan halua liikkua, jos ei ole pakko.

    Tässä teille ajatusharjoitus, jolla pääsette syventymään joulukuun alun tunnelmaan Helsingin kaupunkibulevardilla:

    Laittakaa taustalle soimaan Olivier Messiaenin säveltämä kappale Quatuor pour la fin du temps: V. Louange a l’Eternite de Jesus (löytyy spotifystä) ja sulkekaa silmänne.

    Ajatelkaa, että siinä kaupunkibulevardilla ajaa autoja, busseja, rekkoja, pakettiautoja, ylipäätään kaupunkiliikennettä.

    Sataa loskaa, on märkää, tuulee, on kylmä.

    Kävelykatu ja pyörätiet ovat hiljaiset.

    Noin kuuden minuutin kohdalla liikenne hetkeksi hiljenee ja varis raakkuu taustalla rikkoen hiljaisuuden, kunnes Hanasaareen matkalla oleva suuri pellettirekka ajaa täydellä kaasulla ohitsesi lennättäen loskaa, vettä ja hiekkaa komealla kaarella pyörätielle ja kävelytielle.

    Ei tämä ilmasto ole kiva ulkoilman kaupunkielämälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  15. Tero Tolonen kirjoitti 26.5.2016 kello 11:48

    Mutta sitten. Vuoteen 2021 mennessä on tarkoitus investoida raideliikenteeseen 26 miljardia euroa. Tämä on yli kymmenkertaisesti pääkaupunkiseudun suunnitelmat.

    No, Helsingissä on 17 metroasemaa ja Tukholmassa on sata metroasemaa. Eli tähänkin asti yli viisinkertainen investointi

    Wikin mukaan Tukholmassa tehdään 1 070 000 matkaa päivässä metrolla, Helsingissä 199 339. Suhdeluku 5x pätee tuossakin.

    Väkilukuun nähden Tukholma on kuitenkin rakentanut aika paljon metroasemia -> Lontoossa näyttäisi olevan 3.5 miljoonaa matkaa päivässä ( 1300 miljoonaa matkaa vuodessa) – suhteessa väestömäärään Tukholmassa siis on enemmän raideliikennettä maan alla kuin Lontoossa. New Yorkissa tehdään 5 miljoonaa matkaa päivässä.

    Metroasemian lukumäärä näyttäisi kertovan matkustajamäärät aika hyvin: Helsingissä on 17 asemaa ja tehdään 200.000 matkaa, Tukholmassa 100 asemaa ja miljoona matkaa, Lontossa 270 asemaa ja 3.5m matkaa, NY 468 asemaa ja 5m matkaa


    Näyttäisi siis siltä, että asemien määrään suhteutettuna käyttöaste metrolla on noin 10.000 matkaa per asema päivässä. Tämä siis vaikuttaa olevan vakio riippumatta kaupungin koosta, tämän pienen otannan perusteella.

    Kysymys on tietenkin onko tämmöinen valtion / yhteiskunnan subventoima kulkumuoto pitkän päälle järkevä tapa vai ei?

    Metron kohdalla vastaus lienee kyllä, koska oikeastaan kukaan muu ei pysty rakentamaan maan alle kuin yhteiskunta / julkinen hallinto – maan päälle rakennettavat raiteet ovat siinä mielessä ikäviä että ne katkaisevat ihmisten ja eläinten luontaiset kulkureitit – rautatien ylittäminen on aina riski ja se myös vie suhteellisen paljon pinta-alaa jota voitaisiin käyttää asumiseen tai muuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  16. Petteri kirjoitti 26.5.2016 kello 12:13

    Osmo Soininvaara:
    Noin minäkin ensin luulin, mutta se oli 26 miljaredia euroa,

    Kyllä ne kruunuja ovat:
    http://www.atlascopco.se/sesv/news/magazines/bitz/riggert-anderson.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2016 kello 14:32

    Todellakin varmaankin kruunuja. Meille näytetyissä kalvoissa puhuttii euroista. Ensin tulkitsin ne kruunuiksi ja luvut tuntuivat järkeviltä, mtuta sitten asuntorakentamisen hinta oudon matalalta. Ilmeisesti samalla kalvolla on sekä kuuruja että euroja. Pyydän anteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. diodi kirjoitti 26.5.2016 kello 12:38

    Teleport.org:illa on mielenkiintoinen kaupunkien samanlaisuusvertailu. Kaupunkeja kuvaavat 15 eri parametria mäpätään 2-ulotteiselle kartalle käyttäen Sammonin projektiota.

    Kaupunkien samanlaisuusvertailussa Helsinkiä lähimmät kaupungit ovat Salt Lake City, Hampuri, Cincinnati ja Portland (Oregon)

    Tukholmaa lähinnä ovat Minneapolis, Dublin, Kööpenhamina, Tampa Bay Area ja Portland (Oregon).

    KATSO KUVA

    Visualizing city similarity

    Tukholman ja Helsingin vertailu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. aivoitus kirjoitti 26.5.2016 kello 13:26

    Sanokaapa yksikin alue Helsingin ulkopuolella johon haluaisi samaan tapaan kuljeksimaan? Lisäksi tuntuu, että suunnittelussa oikein YRITETÄÄN välttää ympäristön hyödyntämistä: Lauttasaaressa ympärilleen katsellessa voisi yhtä hyvin olla keskellä Espoon metsiä. itäpuolen pienvenen sataman ympärillekään ei vahingossakaan ole rakennettu mitään ranta bulevardia ja paikkoja puodeille, vaan siihen on laitettu liikenneympyrä! Mitään söpöä tyyliin Naantali tai Porvoo ei vahingossakaan rakennetta.

    Suomalainen ihanne on ollut tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa kaikki asuvat kerrostalossa lähellä metsää. Kivoista alueista kaupungissa lähellä rantaa muodostuu helposti rikkaiden asuinalueita. Parempi kaavoittaa vaikka liikenneympyrä tai parkkipaikka siihen, jota voivat käyttää köyhät siinä missä rikkaatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  20. Tago Mago kirjoitti 26.5.2016 kello 13:35

    Mikko H: Sanoisin, että Tikkurila näyttäis olevan menossa aika hyvään suuntaan. Tiivistyssuunnitelmissa on vältetty triplajumbot. 560:n reitti on vaan raitotieksi muuttamisen kannalta vähän hankala.

    Leppävaarakin on selvä parannus vanhanmallisista lähiöistä. Itse en vaan tykkää Sello-möhkäleen paisuttamisesta edelleen (uudet suunnitelmat).

    Tikkurila ja Leppävaara ovat kyllä kumpikin vanhasta lähiömuotista valettuja ja niiden muuttaminen kaupunkimaiseksi vaatisi merkittävää purkamista ja uudelleen rakentamista. Jos asettaa itsensä oikeaan kohtaan Tikkurilan aseman viereen ja vähän sumentaa silmiään, voi hetken aikaa kuvitella olevansa kaupungissa, mutta siitä kun kävelee sata metriä sivuun huomaa, että tämä onkin ihan tavallinen lähiö jossa on leveät autotiet, rakennukset irti kadusta, toimintojen erotteleminen vierekkäin olevissa taloissa ja paljon pintaparkkipaikkoja, tylsän näköisiä asumataloja ja ei mitään nähtävää eikä tehtävää jalankulkijalle. Leppävaarassa taas ei nykyisellään synny kaupunkimaista vaikutelmaa oikeastaan ollenkaan sillä asemalla maisemaa hallitsee se megaostari ja Turuntien autoralli, ja Sellon toisella puolella on pelkkiä asuintaloja. Eloisaa katukuvaa ei ole missään.

    Suomen olisi pitänyt herätä kaupungistumiseen aikaisemmin, on erittäin surullista että Sellon ja Etelä-Leppävaaran moka tehtiin niinkin myöhään kuin se tehtiin ja nyt jälkeenpäin näitä virheitä on hankala korjata. Raide-Jokerin tulo tietenkin parantaa ilmettä ja Turuntien bulevardisointi auttaisi jonkin verran, mutta silti suuri mahdollisuus on jo menetetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  21. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 26.5.2016 kello 14:35

    Osmo Soininvaara:
    Noin minäkin ensin luulin, mutta se oli 26 miljaredia euroa,

    Tuo on kyllä laskettu jollakin todella erikoisella tavalla, koska tuohon hintaan saa vaikkapa 300 km metrotunnelia asemineen. Tukholman metroa on tarkoitus laajentaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 19 km ja seuraavaksi suurimmat projektit, jonka löydän on erään rautatien kunnostaminen 900 miljoonalla eurolla ja 9 km lisää raitiotietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2016 kello 18:24

    Saamassani engelanninkielisessä kalvosarjassa on mitä ilmeisemmin virhe näikden raideinvestointien kohdalla. Ne tai osa niistä on ilmeisesti kruunuja samalla kun taloinvestoinnit ovat euroja. KORJAUS: KYLLÄ LUVUT OVAT EUROJA, OLIN VAIN LUKENUT YHDEN LUVUN VÄÄRIN, SE OLI MILJOONIA EIKÄ MILJARDEJA NIIN KUIN MUUT LUVUT. OIKEA RAIDEINVESTOINTIEN MÄÄRÄ ON 10,2 MILJARDIA EUROA.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 26.5.2016 kello 14:52

    Jaa, tuollahan se tulikin että se on kruunuja ja koskee Tukholman metroa. Kaikkeen raideliikenteeseen taitaa mennä ehkä puolitoista miljardia euroa lisää, yhteensä noin neljä miljardia euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. spottu kirjoitti 26.5.2016 kello 15:45

    Lauri Kumpulainen: Tämä on ongelmana Helsingin bulevardisuunnitelmissa. Ei sitä aurinkoa ja vehreyttä ole kuin se pari kuukautta kesällä. Loput ajasta se on vain hyvin ruma katu, jossa ei kukaan halua liikkua, jos ei ole pakko.

    Bulevardisoinnin pointti ei ole niillä bulevardeilla liikkuminen. Ei myöskään Mechelininkadulla, Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Hämeentiellä tai Sörnäisten Rantatiellä liikuta talvella ellei ole ihan pakko. Eipä juuri kesälläkään kun on niin paljon parempia vaihtoehtoja.

    Sen sijaan yksi kortteli tai jopa yksi umpinainen talorivi eristämässä sen bulevardin ympäristöstään riittää ihan kelvollisen kaupunkimiljöön luomiseen. Hyviä esimerkkikatuja ja -kortteleita on Helsinki ja muu Eurooppa täynnä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  25. Koditon kirjoitti 26.5.2016 kello 15:59

    Olisiko mitenkään mahdollista, että moottoritie-bulevardit suunnittelisi isoihin saappaisiin mahtuva kaupunkiarkkitehti, eikä sata keskitason insinööriä neljän tonnin kuukausipalkalla. On nimittäin taattua, että tilauksessa on kauniita ajatuksia keskinkertaisella toteutuksella. Lopputulosta ei tarvitse arvailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Giardiniera kirjoitti 26.5.2016 kello 16:33

    Helsinki on rakentanut Itäkeskuksen, joo…

    Tämä ilmeisesti hurskaasti mainittiin koska siitä on tarpeeksi aikaa eikä nykyisillä poliitikoilla ole tekemistä asian kanssa.

    Miksi ei mainittu ruutukaavan jatkeena olevaa Kalasatamaa kauppakeskuksineen ja umpinaisine kivijalkoineen…? Onko hirrenpätkä omassa silmässä liian lähellä jotta katse tarkentuisi siihen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  27. Pete kirjoitti 26.5.2016 kello 17:52

    Oikeampaa on sanoa, että Tukholmassa on päätetty olla rakentamatta lisää asuntoja ja sen takia ihmiset joutuvat asumaan kaukana. Tukholman ja Helsingin keskustaan olisi helppo rakentaa lisää kun sallittaisiin vähän korkeampi rakentaminen. Sydneyssä on jätetty vanhanaikaisempaa julkisivua pariin alakerrokseen ja korkea talo on fasadin takana. Ainakin omaa silmää miellyttää.
    Helsinki ei toki ole mailman ainoa taantumuksellinen peruutuspeiliin katsoja kaavoittaessaan matalia taloja uusille alueille kuten Jätkäsaareen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2016 kello 18:38

    Minulla oli noista raideinvestoinneista väärä luku. Oikea on 10,2 miljardia, ei 26 miljardia. Metroon menee 1,2 miljardia ja juniin ja ratikoihin yhdeksän miljardia. Näin oli meille jaetussa kalvossa.
    Se on nyt korjattu alkuperäiseen artikkeliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko H kirjoitti 26.5.2016 kello 19:51

    Tago Mago: Tikkurila ja Leppävaara ovat kyllä kumpikin vanhasta lähiömuotista valettuja ja niiden muuttaminen kaupunkimaiseksi vaatisi merkittävää purkamista ja uudelleen rakentamista.

    Tikkurilassa tuo purkaminen ja uudelleen rakentaminen on meneillään, sanoisin. Varsin uusiakin rakennuksia on purettu ja korvataan kerrostalokortteleilla, mm. 25-vuotias Anttila. Sopii katsoa suunnitelmia, vastaavaa on siellä tulossa aika paljon.

    Leppävaaran olemuksesta olen samaa mieltä ja siksi kauppakeskusmöhkälettä edellä kritisoinkin. Vaikutelma on kyllä silti mielestäni varsin erilainen kuin perinteisemmissä lähiöissä, missä talot eivät ole kadun reunassa kiinni. Leppävaaran lähitulevaisuuden suunnitelmissa on tuntuva annos lisää korkeaa rakentamista Turuntien pohjoispuolelle, mikä tulee muuttamaan näkymiä edelleen.

    Mielenkiintoista tai elävää kaupunkia ei tietysti synny vain rakentamalla kortteleita, jotka näyttävät tiheydenpuolesta sopivilta kilometrin korkeudelta katsottuna. Toiminnan keskittäminen kauppakeskuksiin on yksi ongelma, mutta Suomessa tuntuu olevan osaaminen hukassa vähän muutenkin, kun pitäisi tehdä miellyttävää katutilaa. Liian usein syntyy kolkkoa aukeaa, vaikka sinänsä panostettaisiin kiveyksien materiaaleihin ja prosenttitaiteisiin. Paikat eivät vaan silti kutsu oleilemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. Leena kirjoitti 26.5.2016 kello 19:59

    spottu: Bulevardisoinnin pointti ei ole niillä bulevardeilla liikkuminen. Ei myöskään Mechelininkadulla, Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Hämeentiellä tai Sörnäisten Rantatiellä liikuta talvella ellei ole ihan pakko. Eipä juuri kesälläkään kun on niin paljon parempia vaihtoehtoja.

    Sen sijaan yksi kortteli tai jopa yksi umpinainen talorivi eristämässä sen bulevardin ympäristöstään riittää ihan kelvollisen kaupunkimiljöön luomiseen. Hyviä esimerkkikatuja ja -kortteleita on Helsinki ja muu Eurooppa täynnä.

    Kuitenkin havainnekuvissa näkyy kaupunkibulevardilla mm.ratikka, pari autoa, auringosta nauttivia ihmisiä ja ulkoilmakahviloita. Ei ole tietoakaan ruuhkista, melusta tai ilmansaasteista. Luotu mielikuva ja todellisuus ovat siis kaukana toisistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  31. Anonyymi kirjoitti 26.5.2016 kello 20:23

    Tago Mago: Leppävaarassa taas ei nykyisellään synny kaupunkimaista vaikutelmaa oikeastaan ollenkaan sillä asemalla maisemaa hallitsee se megaostari ja Turuntien autoralli, ja Sellon toisella puolella on pelkkiä asuintaloja. Eloisaa katukuvaa ei ole missään.

    En tiedä kuinka paljon Leppävaarassa vierailet, mutta viime syksynä valmistuneen katuremontin jäljiltä siellä on minusta tuota “oikeaa kaupunkia” lyhyt pätkä radan pohjoispuolella. katu on kävelykatua asematunnelista puolisen kilometria poispäin ja näin kesäisin tuon kävelykadun ja torin varrelta löytyy jopa ruokakärryjä ja jäätelökioskeja. Asuintaloja ja kahviloita ja kauppoja ynnä muita on aika tasaisesti saman kadun varrella.

    Toki katuelämää syö aikalailla Sello.

    Paljon enemmänkin voisi vielä olla, mutta tämä on sentään hyvä alku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Markku af Heurlin kirjoitti 26.5.2016 kello 20:51

    Misät johtuu tämä innostus Raide.Jokeriin? Eihän raitiovaunu ole muuta kuin linja-auto, joka kulke raiteilla.

    Sähköbussit vat hiljaisia. J alsiäämällä hiemna alaatuun ja tedine kuntoon saadana jokeenkin sama matkustusmukavuus kin raiteillakin.

    Minuin on helppo verrtaa, koska kuljen sekä metroll,a busislla että ratikalla. En tosin järin usein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Sampo Smolander kirjoitti 26.5.2016 kello 21:36

    Olisiko mitenkään mahdollista, että moottoritie-bulevardit suunnittelisi isoihin saappaisiin mahtuva kaupunkiarkkitehti

    Ei kannata tilata mitään nimekkäiltä arkkitehdeiltä, kun sitten arkkitehdin kuoltua on ongelma että mitään ei saa koskaan purkaa eikä muuttaa kun kaikki on suojeltua.

    Kannattaa varoa myös liian lahjakkaita nuoria lupauksia, sillä niistä saattaa kasvaa liian nimekkäitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  34. Tuomas L. kirjoitti 27.5.2016 kello 12:00

    Tosiaan, ei unohdeta, että Helsingissäkin on kaksi alakeskusta, Itäkeskus ja Malmi.

    Itäkeskuksesta saisi ihan hyvän kaupunkikeskuksen, jos Puhoksen 60-luvun jälkeen rakennetut osat purettaisiin ja vapautuva alue, liiketilat ja parkkipaikat korvattaisiin umpikortteleilla ja kivijalkaliiketiloilla. Puhoksen vanhan osan voisi säilyttää ja parkkipaikat siirtää noiden umpikortteleiden alle. Turunlinnantiestä tulisi itä-Helsingin pääkatu ja sen vartta ja sivukatuja voisi tiivistää muutenkin rakentamalla rakennuksia kivijalkaliiketiloilla katuun kiinni.

    Malmin kehittäminen alakeskukseksi onkin sitten paljon vaikeampaa, se kun 60-luvun väljän kaavoitusideologian vuoksi niin väljää, ettei kaupunkitunnelmaa ole oikein kuin kesällä malmintorin torikahvilassa. Palvelut ovat valuneet ilmeisesti Jumboon ja seutu on muutenkin mummoutunut. Kirkonkyläntie, joka on perinteinen pääkatu, on melko masentavaa ympäristöä. Kaikki nuo 1-3-kerroksiset liikerakennukset ja liikesiivet saisi purkaa ja rakentaa kaupunkia tilalle.

    Tikkurilassa on tosiaan käynnissä melkoinen muodonmuutos ja siitä kannattaisi ottaa Helsingissäkin mallia etenkin tuon Malmin kehittämisen suhteen. Ihan oikeaa kaupunkia ovat sinne rakentamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. Raino Järvi kirjoitti 27.5.2016 kello 12:21

    aivoitus: Suomalainen ihanne on ollut tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa kaikki asuvat kerrostalossa lähellä metsää. Kivoista alueista kaupungissa lähellä rantaa muodostuu helposti rikkaiden asuinalueita. Parempi kaavoittaa vaikka liikenneympyrä tai parkkipaikka siihen, jota voivat käyttää köyhät siinä missä rikkaatkin.

    Kaunis kaupunkisuunnittelu hyödyntää kaikkia. Kauniista kaupungista pääsee nauttimaan kaikki, kun taas pelkästä rikkaiden alueesta (westend) ei nauti muut kuin rikkaat.

    Mieluummin muutenkin niin, että suunnitellaan kaikista alueista mahdollisimman kivoja, eikä niin, että “koska kaikilla ei oo varaa Bulevardin kämppään, niin tehdään kaikesta tasaisen rumaa”. Uskomatonta suomalaista kateutta ajatella, että kaunis asuinalue olisi jotenkin itseltä pois.

    JA nyt kantakaupunki on kalleinta aluetta; jos tehdään lisää kauniita alueita niin sehän tarkoittaa, että yhä usemmalla on varaa asua hyvillä alueilla. Sehän silloin lisää tätä “tasa-arvoa” eikä vähennä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  36. N kirjoitti 27.5.2016 kello 12:37

    Mikko H:

    Itäkeskus on tosiaan moka, jota ilmeisesti edelleen pahennetaan. Miksi ihmeessä Keskolle kaavoitettiin vielä uusi kauppakeskuskolossi entisten lisäksi? Havainnekuvissa myös Itäväylän päälle kaavaillut tornikompleksit näyttävät suunnilleen yhtä ihmisvihamielisiltä. Vika ei siis ole tornien korkeudessa, vaan katutason umpinaisuudessa ja katuverkon puuttumisessa. Pitää toivoa, että hinta estää kannen rakentamisen siihen asti, että saadaan tolkkua suunnitelmiin.

    Minusta Itäkeskus ei ole moka, vaikka se onkin kaukana täydellisestä. Siellä on kaksi ongelmaa: Itäväylä ja Kehä I.

    Itäväylästä voi tehdä bulevardin, vaikka vieressä kulkeva metrorata muutosta vaikeuttaakin. Itiksen ja Keskon uudisrakennuksen välissä on tilaa kunnolliselle avoimelle puistokadulle tai sitten voidaan rakentaa kansivirityksiä.

    Itiksen pohjoispuolella Turunlinnantietä voisi ehostaa kunnolliseksi puistokaduksi ja Puotinharjun ostoskeskuksen pysäköintikentän paikalle voisi rakentaa. Keskon rakennusten eteläpuolella on Kauppakartanonkatu, jonka varrella aika monissa rakennuksissa on katutason liiketilaa.

    Itäkeskuksen kauppakeskusten (Itis ja CM) hyvä puoli on se, että ne ovat asutuksen keskellä eli niihin pääsee ihan oikeasti kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Prismaa on sivussa ja jostain älyttömästä syystä sitä ei ole yhdistetty kävelysillalla Itikseen Kehä I:n yli, eikä sen suunnittelussa selvästikään ole otettu sijaintia asutuksen keskellä mitenkään huomioon, kunhan on pykäisty tyypillinen automarketti keskelle asutusta.

    Prisma on suunniteltu pieleen, sillä sinne ei tee mieli mennä kävellen tai edes pyörällä. Siellä on selvästi ajateltu vain autoilijoita. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sisäänkäynti on järjettömästi vain keskellä pitkää seinää parkkihallin ajoväylän vieressä. Kulje siinä sitten lasten kanssa, kun parkkihallista tulevat autoilijat seuraavat vain muita autoja, eivätkä piittaa kevyestä liikenteestä. Miksi yhtä sisäänkäyntiä ei ole tehty luoteisnurkkaan Itiksestä tulevan suojatien kohdalle? Kulku parkkihallista sisään lienee ihan ok, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.

    Prisman valmistumisen jälkeen siellä ei ollut kelvollista pyöräparkkia (tai jos oli, sitä ei löytänyt). Nyt siellä on kai jokin onneton pyöräteline. Citymarketinkaan pyörätelineet eivät ole loistavat, mutta sinne sentään pääsee pyörällä ja ostokset voi tuoda ostoskärryllä pyörän viereen. Kävellenkin pääsee niin, että ei tarvitse kulkea autolla saapuvien ajoväylän yli sellaisessa paikassa, jossa autoilijoiden huomio on vain muissa autoissa. Toivottavasti uudisrakennuksessa tilanne on yhtä hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. N kirjoitti 27.5.2016 kello 12:39

    R.Silfverberg: Tämä on mielenkiintoisa kysymys.
    Mun mielestäni ainakin kauppakeskus jonka ympärillä on asutusta riittävästi ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, niin että suuri osa asiakkaista ei tule sinne autolla, antaa samat kasautumisedut kuin ruutukaava-kaupunki.

    Niissä on sellainen vivahde-ero että ruutukaava-kaupunki ei mene kiinni klo 21:00 kuten kauppakeskus. Voi ihailla näyteikkunoita tai käydä ravintolassa sen jälkeenkin. Tosin jotkut kauppakeskus-ravintolat on varustettu toisella sisäänkäynnillä kadulle päin ettei tarvitse noudattaa kauppakeskuksen sulkemisaikoja.

    Aika paljon auttaisi jo se, että kauppakeskusten yleiset tilat olisivat auki pitempään. Se on tietysti ongelma, että kauppakeskuksen läpi ei voi oikaista koska tahansa, mutta aukioloajoillahan sen voi ratkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. R.Silfverberg kirjoitti 27.5.2016 kello 13:09

    N: Aika paljon auttaisi jo se, että kauppakeskusten yleiset tilat olisivat auki pitempään. Se on tietysti ongelma, että kauppakeskuksen läpi ei voi oikaista koska tahansa, mutta aukioloajoillahan sen voi ratkaista.

    Muistaisin että Tapiolan vanha Heikintori piti ennen vanhaan oviaan auki pitkään kauppojen sulkemisajan jälkeen. Mutta ei silloin ollut myöskään pultsareita eikä nuorisojengejä riehumassa siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Mikko H kirjoitti 27.5.2016 kello 17:06

    N: Itiksen ja Keskon uudisrakennuksen välissä on tilaa kunnolliselle avoimelle puistokadulle

    Tän hetken suunnitelmat ovat kyllä täysin päinvastaisia, eli kansi Itäväylän päälle ja 20-kerroksisia torneja siihen, eikä yhtään jalakulkijan näkövinkkelista hahmotettavaa reittiä. Suunnitelmissa on se hyvä puoli, että eivät taida koskaan toteutua hinnan takia.

    Itse ajattelen, että Keskon kauppakeskus oli lähes ratkaiseva moka. Sen paikalle olisi voinut saada neljä umpikorttelia, jotka yhdessä Kauppakartanonkadun täydennyshankkeiden kanssa olisivat luoneet kaupunkia. Nythän virasto juuri esitteli uuden umpikorttelisuunnitelman Kauppakartanonkadulle, ja suunnitelmassa on jopa suoraan sanottu, että malli on haettu Vallilan 1920-luvun umpikortteleista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  40. Maria Vilkuna kirjoitti 28.5.2016 kello 18:02

    Useammatkin ovat tässä ketjussa sanoneet aiheellisesti Itäkeskuksesta. Itäkeskus kaupunkiympäristönä — mikä ihana haavekuva! Lisäisin tähän nyt yhden täysin epäkaupunkiympäristömäisen asian: kävely- ja pyöräilyreitin Itiksen itäpäästä samalla puolella, siis samalla puolella Kehä I:tä/Meripellontietä sijaitseville asuntoalueille (Kauppakartanonkadun seudulle, Marjaniemeen). Viidet liikennevalot pitää odottaa, jos ei halua laahustaa koko Itiksen läpi Itäväylän ylittävälle sillalle. (No, ylirehellisyyden nimissä: fillarilla olen päässyt joitakin kertoja yhdellä odotuksella, kun suunta on ollut kotiinpäin.) Kaupunkius on tästä kaukana!

    Oletan sinisilmäisesti, että asia korjaantuu jos uusi Itäväylän ja Kehä I:n liittymä rakennetaan. Eipä ole taas muutamaan aikaan kuulunut mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. malmi 2016! kirjoitti 28.5.2016 kello 18:11

    Tuomas L.:

    Malmin kehittäminen alakeskukseksi onkin sitten paljon vaikeampaa, se kun 60-luvun väljän kaavoitusideologian vuoksi niin väljää, ettei kaupunkitunnelmaa ole oikein kuin kesällä malmintorin torikahvilassa. Palvelut ovat valuneet ilmeisesti Jumboon ja seutu on muutenkin mummoutunut. Kirkonkyläntie, joka on perinteinen pääkatu, on melko masentavaa ympäristöä. Kaikki nuo 1-3-kerroksiset liikerakennukset ja liikesiivet saisi purkaa ja rakentaa kaupunkia tilalle.

    Malmi on kokonaisuudessaan melko toivoton tapaus, mutta Kirkonkyläntien alkupää ja torin ympäristö olisi tosi helppo muuttaa tehokkaiksi ja urbaaneiksi kaupunkikortteleiksi. Tähän saisi tuhansia asukkaita oikealla kaavoituksella, ja se estäisi torialueen ja keskustan nykyistä “slummiutumista”. Liiketilat ei katoaisi minnekään, palvelut ja liikenneyhteydet on jo paikallaan.

    Tämä olisi itse asiassa aika ideaali prototyyppikohde kokeilla, että onnistuuko se kaupungin kaavoittaminen enää ollenkaan. Toisin kuin esim. Itiksessä, tässä ei ole isoja motareita tai kauppakeskuksia tiellä, ja toisin kuin Puhoksessa, pääkadun molemmille puolille voi rakentaa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Jyri kirjoitti 28.5.2016 kello 23:19

    Leppävaarassa taas ei nykyisellään synny kaupunkimaista vaikutelmaa oikeastaan ollenkaan sillä asemalla maisemaa hallitsee se megaostari ja Turuntien autoralli, ja Sellon toisella puolella on pelkkiä asuintaloja. Eloisaa katukuvaa ei ole missään.

    Kirjoittaja ei siis ole lepuskissa edes viitsinyt kävellä Selloa kauemmaksi raitin puolelle..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  43. Jyri kirjoitti 28.5.2016 kello 23:22

    Markku af Heurlin:
    Misät johtuu tämä innostus Raide.Jokeriin? Eihän raitiovaunu ole muuta kuin linja-auto, joka kulke raiteilla.

    Yksi argumentti lienee ns elinkaarikustannukset. Stadisa iso osa spåralinjoista liikennöidään 70-luvulla hankituilla vaunuilla. Kuinkanan moni edes 90-luvun bussi on enää liikennekelpoinen..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2016 kello 16:35

    Tärkein seikka on kapasiteetti. Ratikkoista on suunniteltu 60 metriä pitkiä. Bussin maksimipituus on jotain alle 25 metriä .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Jyri kirjoitti 28.5.2016 kello 23:25

    Toiminnan keskittäminen kauppakeskuksiin on yksi ongelma, mutta Suomessa tuntuu olevan osaaminen hukassa vähän muutenkin, kun pitäisi tehdä miellyttävää katutilaa. Liian usein syntyy kolkkoa aukeaa,

    Katutilan ongelma on se että tekee sille mitä tahansa niin se on kolkkoa aukeaa tässä ilmastossa ainakin 7 kuukautta vuodesta. Kauppakeskuksissa kaikki palvelut ovat sentään saman katon alla ja mukavasti lähestyttävissä vuoden jokaisena kuukautena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Kalle kirjoitti 29.5.2016 kello 14:12

    Juhana Rantavuori:
    Jutussasi oli mainittu Tukholman seudun …

    Tukholma on oikea metropolialue muodostuen useista pienemmistä ja yhdestä suuremmasta kunnasta. Oleellista ei ole, paljonko kuntaan Tukholma rakennetaan, vaan miten alue kehittyy.

    Samalla tavalla kannattaa miettiä pääkaupunkiseudun tulevaisuutta. Helsinki voi olla yli 100 000 asukasta, jos välttämättä halutaan, mutta muualta alueelta pitää saada tehot irti. Silloin yhden kunnan koko on 10 000 – 40 000 asukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Tago Mago kirjoitti 29.5.2016 kello 15:35

    Mikko H: Tikkurilassa tuo purkaminen ja uudelleen rakentaminen on meneillään, sanoisin. Varsin uusiakin rakennuksia on purettu ja korvataan kerrostalokortteleilla, mm. 25-vuotias Anttila. Sopii katsoa suunnitelmia, vastaavaa on siellä tulossa aika paljon.

    Olen tietoinen suunnitelmista ja ne ovat oikein miellyttäviä, vielä ollaan vaan kaukana maaliviivasta. Tavallaan se on vaan hyvä asia, että esim. Kielotien ympäristössä on annettu niin valtavasti tilaa autoille koska siellä on nyt reilusti tyhjää tilaa jonka voi käyttää uudelleen kaupungin rakentamiseen. Näkisinkin että Tikkurilalla on parempi tulevaisuus edessään kuin Leppävaaralla, jonka 2000-luvulla rakennettua rakennuskantaa ei ihan nopeasti lähdetä purkamaan. Onhan Sellon eteläpuoli “modernia esikaupunkia” ja kauniimpi kuin joku Korso, mutta silti se on tuomittu olemaan liian myöhään rakennettu asumalähiö jättimäisen ostostötterön vieressä.

    Mielenkiintoista tai elävää kaupunkia ei tietysti synny vain rakentamalla kortteleita, jotka näyttävät tiheydenpuolesta sopivilta kilometrin korkeudelta katsottuna. Toiminnan keskittäminen kauppakeskuksiin on yksi ongelma, mutta Suomessa tuntuu olevan osaaminen hukassa vähän muutenkin, kun pitäisi tehdä miellyttävää katutilaa. Liian usein syntyy kolkkoa aukeaa, vaikka sinänsä panostettaisiin kiveyksien materiaaleihin ja prosenttitaiteisiin. Paikat eivät vaan silti kutsu oleilemaan.

    Niinhän se on ja syitä on monia, yksi siinä että mittakaavat on usein liian isoja, täällä on totuttu tuhlaamaan tilaa ja kun kaavoitetaan väljiä alueita pienelle asukasmäärälle ja sinne tehdään liian leveitä katuja joiden varrella ei ole mitään tai valtavia aukioita joissa tuuli vaan puhaltaa, niin eihän ne paikat kutsu oleskelemaan. Ja tietenkin kävely-ympäristön monotonisuus jne. Kun esim. lähiöitä kehitetään ja yritetään muuttaa kaupunkimaisemmiksi, tällaisia asioita pitäisi miettiä tarkkaan.

    Anonyymi: En tiedä kuinka paljon Leppävaarassa vierailet, mutta viime syksynä valmistuneen katuremontin jäljiltä siellä on minusta tuota “oikeaa kaupunkia” lyhyt pätkä radan pohjoispuolella. katu on kävelykatua asematunnelista puolisen kilometria poispäin ja näin kesäisin tuon kävelykadun ja torin varrelta löytyy jopa ruokakärryjä ja jäätelökioskeja. Asuintaloja ja kahviloita ja kauppoja ynnä muita on aika tasaisesti saman kadun varrella.

    Asuin Leppävaarassa vielä pari vuotta sitten mutta en nykyään ja tällaista en ole nähnyt, pitääpä käydä katsomassa. Hyvä juttu ja varmasti mennään parempaan suuntaan, mutta kuitenkin kismittää vielä pitkän aikaa se, että koko Turuntien ja Turunväylän välisen alueen olisi voinut rakentaa kunnon umpikorttelikaupungiksi ja sitä ei tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Tago Mago kirjoitti 29.5.2016 kello 16:48

    Leena: Kuitenkin havainnekuvissa näkyy kaupunkibulevardilla mm.ratikka, pari autoa, auringosta nauttivia ihmisiä ja ulkoilmakahviloita. Ei ole tietoakaan ruuhkista, melusta tai ilmansaasteista. Luotu mielikuva ja todellisuus ovat siis kaukana toisistaan.

    Miksi bulevardin havainnekuvaan laitettaisiin ruuhka kun yksi bulevardien tarkoituksista on ehkäistä sisääntuloväylien ruuhkautumista? Tai aivan hyvin havainnekuvan voi täyttää autoilla, mutta sitten pitäisi tehdä väärinkäsitysten välttämiseksi toinen, vaihtoehtoinen havainnekuva vuoden 2050 sisääntuloväylästä joka on moottoritiemuodossa vielä pahemmin tukossa autoista kuin se bulevardikuva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Mikko H kirjoitti 29.5.2016 kello 20:59

    Jyri: Katutilan ongelma on se että tekee sille mitä tahansa niin se on kolkkoa aukeaa tässä ilmastossa ainakin 7 kuukautta vuodesta.

    Ilmasto on sama Tukholmassa, eli ainakin sille tasolle katutiloissa ja niiden käytössä pitäisi olla mahdollista päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Markku af Heurlin kirjoitti 29.5.2016 kello 21:32

    Mikko H: Ilmasto on sama Tukholmassa, eli ainakin sille tasolle katutiloissa ja niiden käytössä pitäisi olla mahdollista päästä.

    Ei ole. Pinei, noin asteen ero keksilämpötilassa on merkittävä. Noin kk enemmän kevättä ja lämmintä syksyä.

    Golf-virta lähempänä ja saariston suojassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2016 kello 12:08

    Tukholmaa lämmittää länsituulen aikana fön-tuuli, mikä nostaa vuoden keskilämpötilaa merkittävästi, kun ilma lämpiää ylittäessään vuoriston.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Peter kirjoitti 30.5.2016 kello 11:15

    Tuomas L.:
    Malmin kehittäminen alakeskukseksi onkin sitten paljon vaikeampaa, se kun 60-luvun väljän kaavoitusideologian vuoksi niin väljää, ettei kaupunkitunnelmaa ole oikein kuin kesällä malmintorin torikahvilassa. Palvelut ovat valuneet ilmeisesti Jumboon ja seutu on muutenkin mummoutunut. Kirkonkyläntie, joka on perinteinen pääkatu, on melko masentavaa ympäristöä. Kaikki nuo 1-3-kerroksiset liikerakennukset ja liikesiivet saisi purkaa ja rakentaa kaupunkia tilalle.

    Mitenköhän Malmi olisi kehittynyt, jos se olisi pysynyt itsenäisenä kuntana sen sijaan, että siitä tuli Helsingin lähiö?

    Tuntuu käsittämättömältä miten vaikeaa on rakentaa kaupunkimaista kaupunkia. Lähiöiden rakentaminen onnistui helposti kun vaan päätettiin rakentaa niitä. Yhtäkkiä joka puolelle syntyi uusia alueita, joissa noudatettiin tietynlaista logiikkaa. Miksi sama ei onnistu enää nykyään?

    Kaikki kai kuitenkin ovat suunnilleen yhtä mieltä siitä, että alueet kuten Töölö, Kallio tai Kruununhaka ovat ihan ok, vaikka joku ei niitä ideaalina pitäisikään. Luulisi olevan mahdollista edes silloin tällöin rakentaa johonkin lisää keskustaa niiden lähiöiden ja pientaloalueiden rinnalle. Edes muutama kortteli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  53. Mikko H kirjoitti 30.5.2016 kello 19:30

    Peter: Miksi sama ei onnistu enää nykyään?

    Normisto on säädetty lähiöiden mukaan ja virka-asemissa olevat, eläkeikää lähestyvät suunnittelijat on koulutettu tekemään niitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.5.2016 kello 20:23

    Tago Mago: Miksi bulevardin havainnekuvaan laitettaisiin ruuhka kun yksi bulevardien tarkoituksista on ehkäistä sisääntuloväylien ruuhkautumista?

    Tälle väitteelle haluaisin nähdä matemattisen perustelun, kiitos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  55. Jouni Martikainen kirjoitti 31.5.2016 kello 5:31

    malmi 2016!: Malmi… …Liiketilat ei katoaisi minnekään

    Minnekähän ne ovat nyt katoamassa? Tyhjiä katutason liiketiloja ei Malmilla ole normaalista vuokraisen/omistajan vaihtuvuudesta johtuvaa enempää ainakaan silmämääräisesti arvioituna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Ville kirjoitti 31.5.2016 kello 14:30

    Tago Mago: Miksi bulevardin havainnekuvaan laitettaisiin ruuhka kun yksi bulevardien tarkoituksista on ehkäistä sisääntuloväylien ruuhkautumista?

    Lauri Kumpulainen: Tälle väitteelle haluaisin nähdä matemattisen perustelun, kiitos.

    Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantaminen ja tilan ottaminen pois autoilta voi yllättäen nopeuttaa ajoneuvoliikennettä (linkki) .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Markku af Heurlin kirjoitti 31.5.2016 kello 21:07

    Osmo Soininvaara:
    Tukholmaa lämmittää länsituulen aikana fön-tuuli, mikä nostaa vuoden keskilämpötilaa merkittävästi, kun ilma lämpiää ylittäessään vuoriston.

    Tämä on minulle kyllä hieman epäselvää. Tosin on myönnettävä, että tunnen klimatologiaa huonosti. Käsittääksnei Föhn-tuuli on verraten harvinainen ilmiö, mutta sen vaiktuus tuntuu meillä jopa Pohjanmaalla.

    Milenkiintoista,. etä ruosinkielissessä wikipediassa fähn on käsitelty hyvin lyhyesti, jopa lyhyemmin kuin suomenkielisessä. Tämä voi viitata siihen, että se vaikutus lämpötilan keskiarvoon on vähäinen. – On niitä kylmiäkin vuoristotuulia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.6.2016 kello 7:57

    Markku. Fön tuuli on hyvin yleinen Skandinaviassa, koska yleensä tuulee lännestä tai lounaasta.
    Se on helppo ymmärtää ihan lukiopfysiikan pohjalta. Kun kluiva ilma nousee vuorta ylittäessään, sen lämpötila laskee – sanotaan nyt vaikka 20 astetta. Kun se vuoren jälkeen laskeutuu takaisin alas, sen lämpötila nousee ennalleen.
    Jos ilma ei olekaan kuivaa, vaan märkää, koka se Atlantilta tulleessaqan usein on, ilman jäähtyssä vuoren rinteillä kosteus tiivistyy sateeksi. Tiivistyminen sateeksi fgvastustaa ilman jäähtymistä – faasimuutos lämmittää ilmaa. Siksi se ylhäällä ei olekään jäähtynyt kahtakymmentä astetta vaan olennaisesti vähemmän. Alas laskeutuessaan se kuitenkin lämpenee tuon 230 astetta ja on Ruotsin pujolella siten selvästi lämpimämpi kuin oli Norjan puolella. Häyrystymislämpö on muuttunut lämpöasteiksi. Fön-tuulen lämmittävä vaikutyus on tiedtysti heti Ruotsin pulella selvästi suurempi kuin ilman saapuessa Suomeen, koska sen lämpä on Suomeen tullessa ja normalisoitunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Milli kirjoitti 1.6.2016 kello 10:10

    Asuntomarkkinat ovat itseasiassa syy miksi en jäänyt asumaan Ruotsiin. Keskimääräisellä ruotsalaisella asuntolainan pituus on virallisten tietojen perusteella n. 140-160 vuotta. Suomessa lainansa voi sentään maksaa 25 vuodessa pois, koska hinnat eivät ole vielä löysän lainapolitiikan vuoksi tapissa. Ruotsissahan ne ovat, koska lainaa saa suurinpiirtein niin paljon kuin sattuu pyytämään ja riittää että maksaa marginaalin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Milli kirjoitti 1.6.2016 kello 10:19

    Jep, Helsingissä ei oikeastaan ole ydinkeskustan ulkopuolella yhtään aluetta johon haluaisi lähteä vain kuljeskelemaan ja ihastelemaan paikkoja. Se on suuri ongelma että alueiden potentiaali jätetään hyödyntämättä ja lähelle keskustaakin rakennetaan alueita, jotka eivät ole viihtyisiä. Jotenkin tuntuu siltä että kaikki vedetään pystyyn sillä perinteisellä metsälähiökaavalla. Asema+ostari ja sitten siihen ympärille kauaksi toisistaan kanttixkantti kuutioita.

    Itse käyn tavallisesti vain katselemassa Kalliota jos en ole ydinkeskustassa. Joskus kävelen Vallilaan.

    Esimerkiksi Katajanokassa ollessaan ei voisi kyllä arvata että on ihan lähellä ydinkeskustaa. Hyvin kuollut alue. Hernesaaren rakentaminen on viimeaikana ollut positiivista kehitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. JTS kirjoitti 1.6.2016 kello 15:35

    Tukholmassa kannattaa seurata myös uuden Värtanin kaupunginosan (ja norra länken -tunnelin) rakentamista. Tulossa on “älykäs kaupunki” teemaan toteutettu hanke. Vähän kuin Helsingin Kalasatama.

    Tukholmassa on tehty pahoja mokia ja niistä on otettu joa opiksi. Helsingissä taas toistetaan Arabian ongelmia ja vanhan kunnon 70-80-lukujen ongelmalähiöt ja lähiöongelmat saadaan takaisin – ostarin sijaan on van Prisma tai K – helvetti korvaamassa keskustamaisia palveluita.

    Ehkä kuntaliitoskuntia voi kannustaa siihen hyvään usean elävän keskuksen malliin? Aineksia on enemmän kuin Heldingissä, käykää vaikka Viikin keskustassa. Espoo taas on naurettavuuden huippu, kun jopa Tapiola saatiin sössittyä epäviihtyisäksi joksikin liikennepysäkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Markku af Heurlin kirjoitti 1.6.2016 kello 23:59

    Enpä lähde väittelemään Föhn-tuulen lämmittävästä vaiktuksesta..
    Tukholmman vuoden keskimääärinen ylin vr. lämpötila on 10, alin 3,6, asterta. helsingille vastaavat luvut 9 ja 2,9. Tuoosa nollan lähellä iso merkitys, semminin kun usein Helsingin niemi saa nautta freeseistäkoko Itämeren yli tulevista lounaistuulista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Sakke kirjoitti 2.6.2016 kello 18:14

    Raino Järvi:

    JA nyt kantakaupunki on kalleinta aluetta; jos tehdään lisää kauniita alueita niin sehän tarkoittaa, että yhä usemmalla on varaa asua hyvillä alueilla. Sehän silloin lisää tätä “tasa-arvoa” eikä vähennä sitä.

    Kävelläänpä kaikki vaikka Aleksanterinkatu päästä päähän ja mitataan tasa-arvo näyteikkunoiden takana olevien tuotteiden kiinnostavuudella a) naisnäkökulmasta ja b) miesnäkökulmasta. Tasa-arvoon on meillä miehillä selvästikin vielä pitkä matka, jos sitä alkaa löytyä vasta vastapäätä jotain Roihuvuoren kirsikkapuistoa ja sielläkin vasta sisätiloista.

    Miksi näin? Miksi tasa-arvoa ei löydy kantakaupungista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Todistettavasti mies kirjoitti 3.6.2016 kello 8:51

    Sakke: Kävelläänpä kaikki vaikka Aleksanterinkatu päästä päähän ja mitataan tasa-arvo näyteikkunoiden takana olevien tuotteiden kiinnostavuudella a) naisnäkökulmasta ja b) miesnäkökulmasta. Tasa-arvoon on meillä miehillä selvästikin vielä pitkä matka, jos sitä alkaa löytyä vasta vastapäätä jotain Roihuvuoren kirsikkapuistoa ja sielläkin vasta sisätiloista.

    Miksi näin? Miksi tasa-arvoa ei löydy kantakaupungista?

    Tämä on kyllä melko väsynyttä pohdintaa Sakelta. Itse olen todistettavasti mies (mm. muutaman lapsen isä) ja kyllä kiinnostunut enemmän Aleksanterinkadun tarjonnasta kuin Roihuvuoren rautakaupoista. Pitäisikö meidän Saken mielestä säätää laki, jolla määrätään rautakauppoja keskustoihin vai peräti perustaa valtion rautakauppa, jonka toimipisteiden sijoittelu tehdään tasa-arvonäkökulmasta jokaisen Suomessa toimivan H&M:n naapuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Markku af Heurlin kirjoitti 4.6.2016 kello 8:40

    Osmolle ja vähän muillekin.

    Aina sitä oppii uutta, Tämän vastauksen sain Ilmatieteen laitokselta, kun kysyin asiaa:

    “Föhn-tuulesta löydät selityksen FMI-TV kanavalta. Tässä linkki YouTuben kautta katsottavaksi.
    https://youtu.be/C-YqSo8L4sk

    Myös Ilmatieteen laitoksen sivuilla on kirjoitettua tietoa föhn-tuulesta.
    http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli

    Ilmiö on melko tavallinen talviaikaan, mutta kesällä sitä esiintyy vähemmän. Oleellista föhn-tuulen syntymiselle on riittävän voimakas tuuli poikki Skandien vuoriston.”

    Föhn -alueilla, länstisimässä Lapissa ja osassa Pohjanmana rannikkoa föhniäesioityy usemaan kuimn 4 keretaa vuodessa (talvessa), muualla Lapissa ja osapuileen pitkin sellaista n 200 km vyähykettä 2-4- kertaa vuodessa. Vaikutus Sodankylän talvilämpötilaan suuruslsuokkaa 0,5 astetta. Ilmiö voisi esiintyä Helsingissäkin kerran tai kaksi (ehkä useamminkin) talvessa, karttojen mukaan

    Tuhkholma ja Mälaren-järven aluen kuuluu vielä föhnin vaiktuspiiriin, kuinka vahvasti, se ei selvinnyt. Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen sivuilta en löytänyt tarkempaa karttaa.

    Ja yksi asia, jota en tiennyt: Mälaren oli vielä 1200-luvulle, siis viikinkiaikana meren lahti. Birkan saaresta oli siis todella hyvät yhteydet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. Markku af Heurlin kirjoitti 4.6.2016 kello 8:46

    Unohdin edellisen lisätä:

    Perusteet on ykisnkertaista esittää. muttas en verrna on ilmiö monimutkainen,. että sitä ei ihan lukion fysiikalla selitetä.

    Ilmamassojen liikkeet ovat muutenkin kiintoisa. Torstaina oli hellettä, ja sitten tuli rannkkasade. Ilman lämpötila laski puolessa tunnissa 8 astetta, auton ei kovin luotettavan läpömittarin mukaan… Sen jälkeen nousi n 6 astetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Jorma Nordlin kirjoitti 4.6.2016 kello 11:47

    Ruotsi taitaapi porskutella taloutensa kanssa aivan eri sfääreissä kun Suomi, joten näillä mennään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Markku af Heurlin kirjoitti 5.6.2016 kello 21:10

    Entä jos rakentaisimme Laajaalost itsenöisen alakaupunguin. 40.000 sukastaon aika hyvä asukaspohja apalleluille. Paradoksiksaallista kyllä, kruunusillat voivat thota tämä palvelupohjan. Se vei niin paljon kysynyää muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Tago Mago kirjoitti 6.6.2016 kello 13:55

    Lauri Kumpulainen: Tälle väitteelle haluaisin nähdä matemattisen perustelun, kiitos.

    Seudun asukkaiden sijoittuminen vaikuttaa autoilun määrään ja yllätyksettömästi autoilun määrä synnyttää ruuhkia. Bulevardeille tulee asunnot 80 000 ihmiselle. He pääsevät kaikki lähelle keskustaa, ratikkaradan varrelle ja kävelyetäisyydellä olevien lähipalvelujen äärelle. Jos ne samat 80k ihmistä asutetaan kehyskuntiin, sisääntuloteille syötetään silloin enemmän autoja kun autoilu on käytännössä ainoa vaihtoehto liikkumiseen. Kehyskuntien autovyöhykkeeltä ei tulla keskustaan kävellen tai ratikalla, sieltä tullaan autolla. Tämän varmaan ymmärtää kuka tahansa. Autoilu kasvaa joka tapauksessa, mutta bulevardivaihtoehdossa se kasvaa vähemmän koska osa liikenteestä kanavoituu muihin liikkumistapoihin.

    Autoliikenteen ruuhkautumista ehkäistään rakentamalla kaupunkirakennetta, jossa tehokkaammat liikkumismuodot ovat houkuttelevampia vaihtoehtoja kuin autoilu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. Petteri kirjoitti 6.6.2016 kello 14:55

    Tago Mago
    Autoliikenteen ruuhkautumista ehkäistään rakentamalla kaupunkirakennetta, jossa tehokkaammat liikkumismuodot ovat houkuttelevampia vaihtoehtoja kuin autoilu.

    Autoliikenteen ruuhkautumista ei kyllä vähennetä purkamalla moottoriteitä ja vähentämällä käytettävissä olevaa tiekapasiteettia.

    Toisaalta merkittäviä siirtymiä autoilusta joukkoliikenteeseen tapahtuu käytännössä vain jos autoilu tai parkkeeraus on valtavan hidasta, vaivalloista tai kallista.

    Bulevardointi pahentaa autoilun ruuhkia ja hidastaa liikennettä. Autoilun nykyistä pahempi ruuhkauttaminen on yksi merkittävä Vihreiden tavoite ja sitä bulevardointi kyllä palvelee, koska väylien huonontaminen pahentaa autoilun ruuhkia ja parantaa erityisesti eristetyn joukkoliikenteen kilpailukykyä.

    Kyllähän bulevardeja saa kannattaa, jos pitää liikenteen nykyistä laajempaa ruuhkauttamista tavoiteltavan arvoisena, mutta tosiasiat on siitä huolimatta syytä tunnustaa.

    Jos bulevardointi toteutetaan on kyllä syytä samalla rakentaa iso-Pisara ja uusia merkittävältä osin tunneloituja tai eristettyjä pikaraitiolinjoja, että kaupungissa pääsee edes jotenkin liikkumaan kun katuliikenne menee entistä laajemmalla alueella tukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2016 kello 15:13

    Tätä moottoriteden poiostamisen vaikutusta autoliikenteen ruuhkiin on kokeiltu Yhdysvalloissa, jossa maanjäristys poisti kaupunkimotarin kokonaan ja liikenne alkoi sujua paremmin.
    Ruuhkat eivät johdu moottoritekapasiteetista vaan siitä, ettei katuverkko pysty ottamaan enempää autoja vastaan. Jos ajattelet tätä katuverkkoon kohdistuvaa rasitetta, kumpi aiheuttaa sitä enemmän: 80 000 ihmistä asumassa autoa nopeamman ratikkalinjan äärellä vai samat 80 000 ihmiistä sirotetuna hajalleen pitkin Uudenmaan savipeltoja suunnitteluperiaatteella “Juna tuo huumeet“?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Petteri kirjoitti 6.6.2016 kello 16:07

    Kylläpäs onnistuneet moottoriteiden purkuesimerkit ovat vähissä, kun niitä pitää hakea maanjäristyksistä ja USA:n kaupungeista, joista monissa 80-90 % liikenteestä perustuu autoiluun ja keskustan läpi kulkee useampia leveitä moottoriteitä, joista osasta on todellakin hankala päästä muuhun katuverkkoon.

    Jos kuitenkin pysytään Helsingissä, nykyään väyläkapasiteetti on suurimmalla osalta seutua jo liikennettä rajoittava tekijä ja vielä selvemmin tulevaisuudessa.

    Bulevardoitavaksi suunnitellut moottoriväylät ovat keskeisiä moniin suuntiin kulkevan autoliikenteen kannalta. Lisäksi moottoriväylien purkaminen vaikeuttaa uusien parempien moottoriväyläyhteyksien, kuten vaikka keskustatunnelin ja Pasilan väylän rakentamista. Varsinaiseen keskustaan kulkeva liikenne nyt on muutenkin hiljalleen vähentymässä kun toimistot siirtyvät pois tukkoisesta keskustasta lähemmäs moottoriteiden liittymiä ja niemi muuttuu enemmän asuinalueeksi. Kohti ydintä johtavat moottoriväylät eivät kuitenkaan ole pelkästään keskustaan menevän liikenteen käytössä, vaan ne palvelevat myös jatkuvasti kasvavaa poikittaisliikennettä. Voimakkaasti kasvavalla kaupunkiseudulla ei ole syytä huonontaa liikenneväylien kapasiteettia, vaan lisätä sitä.

    Toki vähän epäilen, että ns. bulevardointi muuttaa matkalla muotoaan, eritasoratkaisut säilyvät, mutta väylien nopeudet laskevat ja teitä rakennetaan kapeampiin käytäviin, samalla asuntoja myös rakennetaan lähemmäs noita käytäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Leena kirjoitti 6.6.2016 kello 17:37

    Miksi Osmo näet aina vain kaksi vaihtoehtoa – uudet asukkaat tulevat joko Helsinkiin tai sijoittuvat hajalleen pitkin Uudenmaan savipeltoja?

    Minusta paljon mukavampi olisi asua esimerkiksi Tikkurilassa, Leppävaarassa, Keravalla, Tapiolassa tai Espoonlahdessa, joissa olisi hyvät palvelut, työpaikat ja oman kylän leima kuin sisääntuloväylien varrella tyyliin Vihdintie.

    Olet kertonut, että Helsinkiin autolla tulevien määrä ei ole lisääntynyt pariin vuosikymmeniin ja syynä on mm. pysäköintipolitiikka. Miksi tuo muuttuisi, jos uudet asunnot sijoittuisivat muualle kuin Helsingin rajojen sisälle? Eihän niitä pysäköintipaikkoja ole tarkoitus ainakaan rakentaa lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. Lauri Kumpulainen kirjoitti 7.6.2016 kello 6:51

    http://yle.fi/uutiset/diesel-autot_myrkkya_ilmanlaadulle__katso_kartasta_pahimmat_paikat/8912319

    Polttomoottorit eivät häviä mihinkään ellei tähän maahan saada kattavaa sähköautojen pikalatausjärjestelmää sekä verohelpotuksia sähköautoille.

    Raskaassa liikenteessä näyttäisi olevan vaihtoehtona dieselille maa/biokaasu, mutta ei sekään toimi sähkömoottorilla.

    Suomen valttikortteja voisivat olla puhdas ilma ja väljähkö asuminen kaupungeissa.

    Kunhan nousukausi tästä taas alkaa, niin Nurmijärvi-ilmiö jatkuu ja nuoret lapsiperheet muuttavat taas “maaseudulle” omakotitaloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2016 kello 8:44

    Kehyskuntiin muutto kääntyi jyrkkään laskuun vuonna 2005. Aika hyvin osasivat asunnonostajat ennakoida kolmen vuoden kuluttua alkavan laman. Kummasti tämä Suomen lama on vaikuttanut kaikkialla teollisessa maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. spottu kirjoitti 7.6.2016 kello 10:15

    Petteri: Kylläpäs onnistuneet moottoriteiden purkuesimerkit ovat vähissä, kun niitä pitää hakea maanjäristyksistä ja USA:n kaupungeista, joista monissa 80-90 % liikenteestä perustuu autoiluun ja keskustan läpi kulkee useampia leveitä moottoriteitä, joista osasta on todellakin hankala päästä muuhun katuverkkoon.

    Euroopan historiatietoisessa osassa ei moottoriteitä ole tarvinnut purkaa pääkaupunkien keskustoista koska niitä ei sinne koskaan rakennettu. Joku Helsinki, Tukholma ja Oslo ovat sitten asia erikseen.

    Madrid on jonkinmoinen poikkeus Etelä-Euroopassa, mutta siellä a) vallitsi diktatuuri ja b) ne joenvarsimotarit on purettu jo 2000-luvun alussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. spottu kirjoitti 7.6.2016 kello 10:33

    Lauri Kumpulainen: Polttomoottorit eivät häviä mihinkään ellei tähän maahan saada kattavaa sähköautojen pikalatausjärjestelmää sekä verohelpotuksia sähköautoille.

    Sähkönjakelun järjestäminen on pelkkä tekninen detalji sen jälkeen kun tarkoituksenmukainen energiantuotanto- ja varastointiteknologia on olemassa. Tällä hetkellä sähköautojen taloudellisessa tukemisessa on varsin vähän järkeä kun sähköautoajelun marginaali-CO2-päästöt ylittävät polttomoottoriautoilun eikä akkujakaan maailmanlaajuisesti riitä kuin erityisen maksukykyisille.

    Helsingissä valittu strategia eli dieselbussien korvaaminen jollain muulla kuten nyt vaikka raidejokerilla on huomattavasti sähköautoilun tukemista järkevämpää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2016 kello 12:25

    Helsingissä korvataan kohta loput dieselbussit sähköbusseilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. JY kirjoitti 7.6.2016 kello 13:35

    Osmo Soininvaara:
    Kehyskuntiin muutto kääntyi jyrkkään laskuun vuonna 2005. Aika hyvin osasivat asunnonostajat ennakoida kolmen vuoden kuluttua alkavan laman. Kummasti tämä Suomen lama on vaikuttanut kaikkialla teollisessa maailmassa.

    Kyllä muutto kehyskuntiin on hidastunut täysin laman tahtiin. Listauksessa Helsinki+Espoo+Vantaa muuttotappio kehyskuntiin Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti 2000 luvulla.

    2000 . . 2818
    2001 . . 3493
    2002 . . 3359
    2003 . . 4382
    2004 . . 3908
    2005 . . 3874
    2006 . . 4268
    2007 . . 4766
    2008 . . 3313
    2009 . . 2991
    2010 . . 2662
    2011 . . 1751
    2012 . . 1542
    2013 . . 1592
    2014 . . 1292
    2015 . . 1124

    Tämmöinen kaupungistuminen meillä on menossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2016 kello 13:49

    JY,
    Miksi lasket noin. Lasket kehyskuntien muuttovoiton vain niistä, jotka muuttavat pääkaupunkiseudun kuntien kautta. Paremman kuvan saisit, jos laskisit niiden koko muuttovoiton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. anonilli kirjoitti 7.6.2016 kello 14:55

    spottu: Madrid on jonkinmoinen poikkeus Etelä-Euroopassa, mutta siellä a) vallitsi diktatuuri ja b) ne joenvarsimotarit on purettu jo 2000-luvun alussa.

    Tässä mielenkiintoinen suunnitelma Barcelonasta: http://www.theguardian.com/cities/2016/may/17/superblocks-rescue-barcelona-spain-plan-give-streets-back-residents

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. JY kirjoitti 7.6.2016 kello 15:08

    Osmo Soininvaara:
    JY,
    Miksi lasket noin. Lasket kehyskuntien muuttovoiton vain niistä, jotka muuttavat pääkaupunkiseudun kuntien kautta. Paremman kuvan saisit, jos laskisit niiden koko muuttovoiton.

    Minä olen ymmärtänyt Nurmijärvi -ilmiön olevan keskuskaupungin ja ympäryskuntien välinen ilmiö. Se siis on edelleen olemassa. Jos huomioi muuton koko maan osalta, niin pääkaupunkiseudun kehyskunnat ovat aina vuotaneet muualle Suomeen. Vuosina 2011, 2012 ja 2014 väkeä on vuotanut muualle enemmän kuin keskuskaupungeista on niille tullut muuttovoittoa. Taitevuosi tässäkin 2008.

    Kehyskuntien yhteenlaskettu muuttovoitto/tappio (koskee siis ainoastaan kuntien välistä muuttoa) ja “vuoto” muualle Suomeen.

    2000 . . 2651 . . .-167
    2001 . . 2996 . . .-497
    2002 . . 2117 . .-1242
    2003 . . 2944 . .-1438
    2004 . . 2198 . .-1710
    2005 . . 2156 . .-1718
    2006 . . 2464 . .-1804
    2007 . . 2982 . .-1784
    2008 . . 1884 . .-1429
    2009 . . 1210 . .-1781
    2010 . . . 703 . .-1959
    2011 . . .-142 . .-1893
    2012 . . . .-71 . .-1613
    2013 . . . 602 . . .-990
    2014 . . . .-85 . .-1377
    2015 . . . .156 . . .-968

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. Tero Tolonen kirjoitti 7.6.2016 kello 19:14

    Lauri Kumpulainen: Polttomoottorit eivät häviä mihinkään ellei tähän maahan saada kattavaa sähköautojen pikalatausjärjestelmää

    Eivät hevosetkaan ole mihinkään hävinneet, niitä näkee vain vähemmän liikenteessä nykyisin.

    Sähköauton latauspiste voi olla periaatteessa missä tahansa, missä auto joutuu seisomaan pidempiä ajanjaksoja, esimerkiksi kotona tai työpaikan autokatoksessa – tällöin ei tarvita pikalatausta.

    Kun polttomoottoriauto alkoi yleistymään, sillä ei ollut tämmöistä etua.

    Joidenkin arvioiden mukaan kun sähköautojen akkujen hinta putoaa 150 dollariin / kWh ne ovat kilpailukykyisiä polttomoottorien kanssa, lähtötilanne vuonna 2010 oli n. 1000 dollaria ja nyt hinta on 350 dollaria, jos kehitys jatkuu niin muutaman vuoden päästä sähköauto ohittaa polttomoottorin ja mikäli tekniikan kehitys seuraa 10 vuoden sykliä keksinnöstä massamarkkinaan, joskus vuoden 2030 kieppeillä perinteistä polttomoottria aletaan hiljalleen kuoppaamaan:

    http://www.techinsider.io/electric-vehicle-battery-cost-decreases-2016-3

    No itse asiassa tämä ennuste oli vähän eri muodossaan tuossa jutussakin:

    If batteries keep decreasing in price at this rate, a report from Argonne National Laboratory predicts that electric cars will make up 58% of the light vehicle market by 2030. And by then, non-hybrid gas cars will comprise less than one-fourth of the market.

    Ehkä vähän optimistista? Luultavasti. Koska autot ovat aluksi kalliita, ne eivät yleisty niin pian. Toisaalta, kun niiden hinta saavuttaa kriittisen pisteen, yleistyminen voi kiihtyä merkittävästi nykyisestä ja ohittaa ennusteet hetkessä.

    Osmo tuossa joku aika sitten ihmetteli, miksi öljyntuottajavaltiot myyvät öljyä pois kuin viimeistä päivää. Voi olla ne pelkäävät, että se viimeinen päivä kun öljystä vielä maksetaan hyvää hintaa ei ole kaukana.

    Bloomberg kirjoittaa aiheesta näin:

    http://www.bloomberg.com/features/2016-ev-oil-crisis/

    One thing is certain: Whenever the oil crash comes, it will be only the beginning. Every year that follows will bring more electric cars to the road, and less demand for oil. Someone will be left holding the barrel.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Lauri Kumpulainen kirjoitti 7.6.2016 kello 21:10

    Suomen autokanta on vanhaa, eikä sähköauto, tai ylipäätään mikään uusi teknologia siihen akuuttiin persaukisuuteen tuo mitään muutosta.

    Kun ei ole varaa, niin on sama vaikka se auto kulkisi pyhällä hengellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Tero Tolonen kirjoitti 11.6.2016 kello 8:28

    Soininvaaran blogkikirjoitus tästä öljyn hinnasta oli täällä:

    http://www.soininvaara.fi/2015/10/22/miksi-saudi-arabia-painaa-oljyn-hintaa-alas/

    “Tätä Opecin edustaja ei sanonut, mutta minä en voi päätyä muuhun. Saudi-Arabian taistelu markkinaosuudesta on järkevää vain, jos maa olettaa, ettei kaikkea maailmassa olevaa öljyä tulla koskaan käyttämään”

    Vielä viitisen vuotta sitten olisi ollut melko epäuskottavaa väittää, että sähköauto olisi jonkinlainen uhka öljyteollisuudelle, mutta kehitys on ollut niin nopeaa, että Teslakin on aikaistanut 500,000 auton tavoitettaan.

    Luin juuri vanhaa Bill Gatesin kirjaa, missä on kiinnostava kuvaaja siitä kuinka uusimmissa keksinnöissä innovaatioiden leviäminen ympäri maapallon on jatkuvasti nopeutunut.

    Tähän on varmasti moniakin syitä, mutta yksi minkä Gates nostaa itse kirjassaan esiin on tuotantomenetelmien kehittyminen – ohjelmistojen ja automaation avulla pysystään rakentamaan yhä nopeammin ja yhä varmatoimisempia tuotteita. Kirjassa käytetty esimerkki on vaikka Intel, jonka tuotantomäärät ovat kasvaneet mutta piireissä olleet viat vähentyneet, tai kirjapaino-ala, jossa ennen kirjaa piti valmistella jopa vuosi ennenkuin se saatiin painoon.

    Itse en usko, että sähköauto yleistyy siksi että se on ympäristöystävällisempi, vaan siksi että se tulee lopulta olemaan edullisempi valmistaa ja edullisempi käyttää kuin “klassinen” auto

    Vaikka Norjassa kaiketi kaavaillaan jopa uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämistä kymmenen vuoden sisällä.

    http://www.independent.co.uk/environment/climate-change/norway-to-ban-the-sale-of-all-fossil-fuel-based-cars-by-2025-and-replace-with-electric-vehicles-a7065616.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus