Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.5.2016

Listal­la on vain kak­si asi­aa, mut­ta lau­takun­ta kokoon­tuu 1,5 tun­tia taval­lista aiem­min pitkän kok­ouk­sen joh­dos­ta. Pääai­heena on yleiskaavasem­i­naari, jos­sa yleiskaavae­si­tys­tä esitel­lään lau­takun­nalle etukäteen.

Poikkeamis­lu­pa­hake­mus Ratakatu 9:ssä

Pöy­dältä

Kiin­teistön omis­ta­ja halu­aa toimis­tot asun­to­hotel­lik­si. Viras­to vas­tus­taa, kos­ka raken­nuk­ses­sa on ollut on Alvar Aal­lon toimis­to, joka on myös raken­nuk­sen piirtänyt. Lisäk­si halu­taan suo­jel­la työ­paikko­ja ydinkeskustassa.

Minus­ta hake­muk­seen pitäisi suos­tua, kos­ka kuten edel­lisen kok­ouk­sen esit­te­lyn kohdal­la kir­joitin, Ratakatu ei ole hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä  ja kos­ka 1950-luvun toimis­toraken­nuk­set eivät sovel­lu nykyaikaisik­si toimis­toik­si. Toimis­torak­en­tamisen tilan­tarve on vähen­tymässä aivan olen­nais­es­ti. Ennen niiden mitoi­tus oli 30 neliötä/työntekijä, nyt alle 15 neliötä. Kop­pikont­torit omine huonei­neen eivät ole kysyt­tyjä, kos­ka kiin­teitä työpis­teitä ei enää ole. Monis­sa toimis­tois­sa tehdään osa ajas­ta etätyönä.

Kun pääkaupunkiseudul­ta joudu­taan toimis­toraken­nuk­sia pois­ta­maan sato­jen tuhan­sien ker­rosneliöi­den osalta, Helsin­gin virkami­esten kan­ta on ollut, että tapah­tukoon tämä  siel­lä, mis­sä niiden kysyn­tä on vähäisem­pää ja vuokrat matal­im­mat. Ei siis Helsin­gin keskustasta.

Vaik­ka Helsin­gin keskus­ta – jopa Ratakatu – on toimis­toille parem­paa aluet­ta kuin suurin osa Espoo­ta tai Van­taa­ta – ei tästä voi tehdä sitä johtopäätöstä, että pure­taan ensin ne Espoon ja Van­taan toimis­tot. Helsin­gin keskus­ta – eri­tyis­es­ti esimerkik­si Ratakatu – on myös hyvää aluet­ta asun­noille. Ratkaisun asumisen ja toimis­to­jen välil­lä pitää tapah­tua suh­teel­lisen edun nojalla.

Toinen peruste työ­paikko­jen suo­jelulle keskus­tas­sa on tilas­toti­eto, jon­ka mukaan työn tuot­tavu­us Helsin­gin keskus­tan alueel­la on selvästi korkeampi kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la. Tässä menee kausali­teet­ti ainakin osit­tain väärin päin. Kos­ka toimi­s­toneliöt ovat keskus­tas­sa kalli­ita, siel­lä ei voi olla muu­ta kujin hyvin tuot­tavaa toim­intaa. On tot­ta, että sijain­ti käveltävän keskus­tan alueel­la nos­taa tuot­tavu­ut­ta vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­vis­sa toimin­nois­sa, mut­ta suurin osa kor­re­laa­tios­ta tulee toisin päin.

Olisin ilah­tuneem­pi, jos talo muutet­taisi­in asun­noik­si, mut­ta myös kiin­teistön omis­ta­jan pitäisi sitä haluta.

Näistä ei kuitenkaan pitäisi päät­tää vain tapausko­htais­es­ti. Viras­ton tulisi laa­tia peri­aat­teet toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asun­noik­si. Ymmär­rän kyl­lä, että yleiskaavaosas­tol­la on juuri nyt muu­takin puuhasteltavaa.

Lausun­to Tuo­mas Rantasen ponnes­ta mer­en­täytöistä Hanasaaren alueella 

Hyväksy­tyssä pon­nes­saan Ranta­nen esit­tää, että Hanasaaren ja Suvi­lah­den väli­nen meri­alue täytetään, jol­loin saadaan kahdek­san hehtaaria halut­tua raken­nus­maa­ta. Viras­to suh­tau­tuu lausun­nos­saan asi­aan nihkeästi, kos­ka mak­saisi aika paljon ja menetet­täisi­in paljon edullisia ranta­tont­te­ja, kun rantavi­i­va lyhe­nee huomattavasti.

Viras­ton laskelmien mukaan täyt­tö­maalle saisi 120 000 k‑m2 rak­en­tamista, eli asun­not 3 000 uudelle city-ihmiselle. Täyt­tämi­nen mak­saisi vähin­tään 900 €/k‑m2, mikä ei ole kohtu­ut­toman paljon, mut­ta teknisiä han­kaluuk­sia tulee savisen poh­jan vuok­si. Helenin läm­pöpump­pu­voimalan purkuputken kanssakin tulee han­kaluuk­sia. Pieniä täyt­töjä voi viras­ton mukaan kuitenkin harkita.

Rantavi­i­va ei alueel­la ole luon­nolli­nen, vaan perus­tuu jo nyt merentäytöille.

 

 

68 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.5.2016”

  1. Toinen peruste työ­paikko­jen suo­jelulle keskus­tas­sa on tilas­toti­eto, jon­ka mukaan työn tuot­tavu­us Helsin­gin keskus­tan alueel­la on selväst­gi korkeampi kuin muual­la pääkaupunkiseudulla.

    Olisi muka­va tietää, mil­laista mit­taustapaa tuon tilas­ton tekemisessä on käytet­ty. Onko linkkiä tilastoon?

  2. “Toinen peruste työ­paikko­jen suo­jelulle keskus­tas­sa on tilas­toti­eto, jon­ka mukaan työn tuot­tavu­us Helsin­gin keskus­tan alueel­la on selväst­gi korkeampi kuin muual­la pääkaupunkiseudulla.”

    Työ­paikan sijain­ti keskus­tas­sa on merkit­tävä vetovoi­matek­i­jä. Kysyt­ty työn­tek­i­jä on helpom­pi houkutel­la sinne kuin kauas kehätei­den keskelle, jos­sa ei ole mitään muu­ta elämää.

  3. “Ratakatu ei ole hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärellä”
    Oikeasti? Aivan vier­estä menee kymp­pi ja 24, melkein yhtä läheltä kol­mo­nen. Rautatiease­mal­ta kävelee n. 10 min­uutis­sa, jos ei jak­sa vena­ta spo­raa. Haas­teelli­nen paik­ka se on korkein­taan autoi­ijoiden kannalta.

    “1950-luvun toimis­toraken­nuk­set eivät sovel­lu nykyaikaisik­si toimistoiksi”
    Onko joku eri­tyi­nen syy, mik­sei niitä pysty­isi remon­toimaan modernimmiksi?

    En kiel­lä, etteikö argu­men­tit asun­to­jen puoles­ta muut­tamisek­si olisi ole­mas­sa, mut­ta alueen asukkaana toivon, että tääl­lä säi­ly­isi työ­paikko­jakin. Ne tuo­vat asi­akkai­ta paikallisille rav­in­toloille, puti­ikeille ja palveluille, jot­ka tekevät alueesta juuri kivan. Asukkai­ta mah­tu­isi samaan taloon luul­tavasti vähem­män ja he viet­täi­sivät lounas­taukon­sa jos­sain muual­la. Hotel­likin on tässä suh­teessa parempi.

    Toimis­tot voivat sijai­ta muual­lakin, mut­ta sil­loin niistä ei ole täl­laista iloa. Ei kan­takaupunkia toiv­ot­tavasti sel­l­aisek­si tehdä, että Kluuvissa/Kampissa on liikekeskus­ta, ja muual­la sit­ten vain nukutaan.

    1. Aika vähän ihmisiä asuu niin, että pää­sevät Ratakadulle joukkoli­iken­teel­lä alle 30 min­uutis­sa, jota minä pidän kelvol­lisen joukkoli­iken­teen rajana. Näitä on selvästi vähem­män kuin 200 000, kun pos­ti­talon kohdal­la luku on noin miljoona ja Pasi­las­sa vielä enbemmän.

  4. Suurin syy asun­torak­en­tamis­tarpeeseen on jatku­va muut­toli­ike myös maamme sisäl­lä maaseudul­ta kaupunkikeskuk­si­in. Helsin­gin kan­taväestö ei lisään­ny sitä vauh­tia, kuin esim Suomen työvoimare­servin alueelta=Itäisestä Suomes­ta tule­va työvoimare­servi, joka pitää huolen siitä, että on jatku­va asun­top­u­la. Keinot­telijoille oiva bisnes ja virkaval­lalle iso pään­särky ongelm­i­neen. Sinän­sä pikkuli­ikkeisi­in pääsee hel­posti julk­isil­la kulkuneu­voil­la, joka on stadi­laiseen kul­tu­uri­in kuu­lu­va ja pikkupuodit kyl­lä ovat stadi­in kuuluvia.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Aika vähän ihmisiä asuu niin, että pää­sevät Ratakadulle joukkoli­iken­teel­lä alle 30 min­uutis­sa, jota minä pidän kelvol­lisen joukkoli­iken­teen rajana. Näitä on selvästi vähem­män kuin 200 000, kun pos­ti­talon kohdal­la luku on noin miljoona ja Pasi­las­sa vielä enbemmän.

    Tästä voi sit­ten päätel­lä, että Helsingis­sä ei ole kelvol­lista joukkoli­iken­net­tä paljon mis­sään. Esimerkik­si kan­takaupun­gin laidal­ta toiselle (vaik­ka Töölöstä Kru­u­nun­haan perukoille) joutuu varaa­maan nor­maal­isti 45 min­u­ut­tia, kos­ka mis­tään ei pääse juuri mihinkään ilman vai­h­to­ja. Huonol­la tuuril­la joutuu odot­ta­maan kah­ta ratikkaa yhteen­sä 20 min­u­ut­ti­ia, ja lop­puai­ka tuhraan­tuu siihen, kun ratikat seiso­vat liiken­neval­ois­sa tai matel­e­vat pitkin kapei­ta, mutkaisia ja mäk­isiä katuja.
    Tart­tis var­maan tehdä asialle jotain? Siis muu­takin kuin vähen­tää ratikkapysäkke­jä ja lyhen­tää keskustabussien reittejä.

    1. Helsingis­sä on paljon työ­paikkakeskit­tymiä, joi­hin liki miljoona ihmistä pääsee alle puo­lessa tun­nis­sa kotoaan. Jos nyt oikein yrit­tää vali­ta asun­non ja työ­paikan keskinäisen suh­teen tyh­mästi (molem­mat ovat itse valit­tavis­sa) saa tietysti aikaan pitkän työmatkan.

  6. Juho Laatu: Olisi muka­va tietää, mil­laista mit­taustapaa tuon tilas­ton tekemisessä on käytet­ty. Onko linkkiä tilastoon?

    Keskit­tämälä toim­into­ja saadaan ainakin oman koke­muk­seni mukaan mat­ka-aiko­ja vähen­net­tyä ja varsi­naiseen työn­tekoon käytet­tyä aikaa siten piden­net­tyä. Tuli­pa noi­ta yhdessä työ­paikas­sa jopa laskeskel­tua, kun yhden asiantun­ti­jayk­sikön sijoi­tu­mista mietittiin.

    Ulko­muis­tista tuloksia:
    — Helsin­gin spåravyöhyke on edullisin
    — Pääradan ja rantaradan var­teen voi men­nä vielä Espooseen tai Etelä-Vantaalle
    — Muu Suo­mi on kallista ja tehotonta.

    Tulok­si­in vaikut­ti voimakkaasti tärkeimpi­en sidos­ryh­mien sijain­ti Helsin­gin keskus­tas­sa ja Kehä III:lla. Hajasi­joit­ta­mi­nen pois pääkaupunkiseudul­ta todet­ti­in erit­täin kalli­ik­si vai­h­toe­hdok­si, jos sidos­rymät jäävät Pääkaupunkiseudulle. Sil­lä oli kyl­lä mui­ta etu­ja, mut­ta kus­tan­nus­vaiku­tuk­set ovat kovia.

  7. Onhan ne van­hat toimis­to­talot tehty aika muun­to­jous­taviksi, yleen­sä joku pilari-palkkkisys­tee­mi. Esim. Pikku Roballe Spon­da on remon­toin­ut sel­l­aiseen tosi makean toimis­to­hotel­li MOW:n, avokont­to­ria ja kaiken­laista moni­toi­mi- ja yhteis­ti­laa. Var­masti jen­gi tulee mielu­um­min pitkänkin matkan päästä sel­l­aiseen duu­ni­in (ja asi­akkaik­si) kuin johonkin kehäkol­moselle, ei pidä aliarvioi­da keskus­tan vetovoimaa. Tois­t­en liike­toim­intaan keskus­ta nyt vaan sopii paljon parem­min. Plus kaiken­lais­ten yhdis­tys­ten ja liit­to­jen toim­i­ti­lat on hyvä olla mah­dol­lisim­man hel­posti löy­det­tävis­sä — siinä suh­teessa keskus­ta ihan ylivoimainen. 

    Muutkin kiín­teistön­o­mis­ta­jat voisi­vat siis vähän päivit­tää toimis­to­talokon­septe­jaan, eikä vaan men­nä helpoim­man kaut­ta ja muut­taa kaikkea asumiseen ts. toimis­to­hotelleik­si. Kaupun­gin elävyy­den kustannuksella. 

    (Mata­la ker­rosko­rkeus ei ole ongel­ma, iv-putket voi jät­tää näkyvi­in, eikä koko alakat­toa tarvitse vetää alas! käykää esim. MOW:ssa. Sen sijaan asun­noik­si muut­ta­mi­nen on tosi kallista… sik­si tehdäänkin tosi­aan vain noi­ta erit­täin tuot­toisia “asun­to­hotelle­ja”, jot­ka nos­ta­vat kaupun­gin tavan asun­to­jenkin vuokrata­soa entisestään.)

    1. Muutkin kiín­teistön­o­mis­ta­jat voisi­vat siis vähän päivit­tää toimis­to­talokon­septe­jaan, eikä vaan men­nä helpoim­man kaut­ta ja muut­taa kaikkea asumiseen ts. toimis­to­hotelleik­si. Kaupun­gin elävyy­den kustannuksella.

      Jos toimistopin­ta-ala/­työn­tek­i­jä puolit­tuu, pitää joko työ­paikko­jen määrä kaksinker­tais­tua tai neliömäärän pienen­tyä puoleen tai jotain siltä väliltä.

  8. Kalle: Keskit­tämälä toim­into­ja saadaan ainakin oman koke­muk­seni mukaan mat­ka-aiko­ja vähen­net­tyä ja varsi­naiseen työn­tekoon käytet­tyä aikaa siten piden­net­tyä. Tuli­pa noi­ta yhdessä työ­paikas­sa jopa laskeskel­tua, kun yhden asiantun­ti­jayk­sikön sijoi­tu­mista mietittiin.

    Ulko­muis­tista tuloksia:
    – Helsin­gin spåravyöhyke on edullisin
    – Pääradan ja rantaradan var­teen voi men­nä vielä Espooseen tai Etelä-Vantaalle
    – Muu Suo­mi on kallista ja tehotonta.

    Tulok­si­in vaikut­ti voimakkaasti tärkeimpi­en sidos­ryh­mien sijain­ti Helsin­gin keskus­tas­sa ja Kehä III:lla. Hajasi­joit­ta­mi­nen pois pääkaupunkiseudul­ta todet­ti­in erit­täin kalli­ik­si vai­h­toe­hdok­si, jos sidos­rymät jäävät Pääkaupunkiseudulle. Sil­lä oli kyl­lä mui­ta etu­ja, mut­ta kus­tan­nus­vaiku­tuk­set ovat kovia.

    Mat­ka-ajoista var­maankin saadaan joitain ero­ja tiivi­iden kaupunkikeskus­to­jen ja haja-asu­tusaluei­den välille. Mut­ta ne voivat vaikut­taa toiseenkin suun­taan. Ruuh­ka-Suomes­sa puo­lessa tun­nis­sa julk­isil­la voisi ede­tä vaik­ka 10 km, mut­ta jos­sain muual­la oma­l­la autol­la jopa 50 km. Ja ainakin työ­matko­jen osalta ihmiset yleen­sä kulut­ta­vat omaa aikaansa eivätkä työnantajan.

    Har­vaan asu­tul­la alueel­la asun­non saa halutes­saan yleen­sä läheltä työ­paikkaa. Pääkaupungis­sa monil­la ei ole tähän varaa, vaan ihmiset voivat kus­tan­nussy­istä asua ajal­lis­es­ti kauem­pana työpaikastaan.

    Työa­jois­sa asi­akkaiden sijain­ti tietenkin vaikut­taa. Jos ollaan kaupungis­sa, mut­ta asi­akkai­ta muual­lakin, ehkä hyvä sijain­ti olisi jos­sain lähel­lä, mut­ta kaupun­gin ruuh­ka-alueen ulkop­uolel­la. Jos kul­je­tus­tarpeet ovat vaikka­pa kalli­ihko­ja pienehköjä lait­tei­ta valmis­ta­van yri­tyk­sen kul­je­tus­tarpeet (vaikka­pa Gen­elec), yri­tys voi sijai­ta var­maankin mis­sä vain Suomes­sa, kul­je­tustyön tuot­tavu­u­den siitä juuri kärsimättä.

    Jos käy ulko­maankaup­paa ja matkat tuot­ta­vat paljon kulu­ja, niin sit­ten kai sijain­nin pitäisi olla lähel­lä lento­kent­tää tai satamaa.

    Muutkin perustelusi näyt­tävät liit­tyvän pääkaupun­gin lyhy­isi­in etäisyyk­si­in ja ole­tuk­seen, että sidos­ryh­mät sijait­se­vat siel­lä. Se on tietenkin selvä, että vaikka­pa yliopis­ton opiske­li­jaruokalaa ei kan­na­ta siirtää Utsjoelle, kos­ka sen tuot­tavu­us var­masti kärsisi.

    OS puhui kuitenkin yleis­es­ti työn tuot­tavu­ud­es­ta, joten hän kai olet­ti, että myös paikallaan istu­vien tai seisoskele­vien työn­tek­i­jöi­den työ olisi kaupungis­sa tuot­tavam­paa. Tätä ei voi selit­tää matka-ajoilla.

    Kos­ka perustelit tuot­tavu­ut­ta sidos­ryh­mien sijain­nil­la, oletit kai, että jos sidos­ryh­mät eivät pako­ta tiet­tyyn sijain­ti­in, jäl­jelle jäävä matkoista riip­puma­ton työ on karkeasti yhtä tuot­tavaa kaikkial­la Suomessa.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on paljon työ­paikkakeskit­tymiä, joi­hin liki miljoona ihmistä pääsee alle puo­lessa tun­nis­sa kotoaan. Jos nyt oikein yrit­tää vali­ta asun­non ja työ­paikan keskinäisen suh­teen tyh­mästi (molem­mat ovat itse valit­tavis­sa) saa tietysti aikaan pitkän työmatkan.

    Jos tarkoi­tat, että tuo selit­tää väit­teesi, että “työn tuot­tavu­us Helsin­gin keskus­tan alueel­la on selvästi korkeampi kuin muual­la pääkaupunkiseudul­la”, ja sik­si keskus­tas­sa pitäisi säi­lyt­tää työ­paikko­ja, niin pari kom­ment­tia siihen.

    Ensin­näkin olisi hyvä puhua työ­matkoi­hin käytet­tävästä ajas­ta, jos sitä tarkoit­taa. Yleinen työn tuot­tavu­us on paljon laveampi käsite.

    Toisek­si mat­ka-ajat kulut­ta­vat työn­tek­i­jöi­den omaa aikaa, eivätkä siis vaiku­ta suo­raan työ­nan­ta­jan näkemään työn tuottavuuteen.

    Kol­man­nek­si keskus­tas­sa on työ­paikko­ja jo nyt paljon suh­teessa asun­to­jen määrään, joten niiden lisäämi­nen tai säi­lyt­tämi­nen lisää pen­delöin­ti­tarvet­ta ja näin piden­tää mat­ka-aiko­ja / vähen­tää “tuot­tavu­ut­ta”.

    Neljän­nek­si monel­la ei ole varaa asua Helsin­gin keskus­tas­sa, joten moni joutuu val­it­se­maan asuin­paikak­seen jonkun kaukana keskus­tas­ta sijait­se­van paikan. Voi olla että Helsin­gin keskus­tan toimis­to­jen työn­tek­i­jöi­den työ­matkat ovat keskimäärin ajal­lis­es­ti aika pitkiäkin.

    Ehkä nuo jo riit­tävät. Eniten halusin kuitenkin kri­ti­soi­da liioit­tel­e­vaa ja hämäävää kir­joi­tustapaasi, joka antaa ymmärtää, että kaik­ki mah­dolli­nen työ olisi eri­tyisen tuot­toisaa Helsin­gin keskus­tas­sa, edes ker­tomat­ta mihin tuo yleistävä ole­tus perustuu.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on paljon työ­paikkakeskit­tymiä, joi­hin liki miljoona ihmistä pääsee alle puo­lessa tun­nis­sa kotoaan. Jos nyt oikein yrit­tää vali­ta asun­non ja työ­paikan keskinäisen suh­teen tyh­mästi (molem­mat ovat itse valit­tavis­sa) saa tietysti aikaan pitkän työmatkan.

    Työ­paikat muut­ta­vat ahk­erasti paikas­ta toiseen, eikä siihen yleen­sä voi vaikut­taa. Eikä asun­toa voi vai­h­taa joka ker­ta siitä syys­tä, vai pitäisikö per­heen­jäsen­ten vai­h­taa eri paikkaan asumaan aina, kun joku fir­ma on muuttanut?

    Vaan ihmisel­läpä on muitakin liikku­mis­tarpei­ta kuin kotoa töi­hin. Joten “tyh­mästi valit­tu” on aika hiton huono seli­tys tilanteelle, suo­ras­taan surkea veruke. Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telu on surkeaa, eikä siitä pääse mihinkään.

  11. kos­ka 1950-luvun toimis­toraken­nuk­set eivät sovel­lu nykyaikaisik­si toimistoiksi.

    Tämä tun­tuu ole­van itse aiheutet­tu ongel­ma. Ilman­vai­h­to- ja ener­gianor­mit on laitet­tu sem­moi­seen asen­toon, että ker­rosko­rkeu­den pitää olla viisi metriä putk­isto­jen takia. Ei vaiku­ta ihan täysjärk­isten toiminnal­ta, ja luem­ma asi­as­sa olikin alan putkikaup­pi­ail­la sor­men­sa pelis­sä. Putkia ja konei­ta onkin saatu hyvin kau­pak­si. Onko toimis­tois­sa oltu tuke­htu­maisil­laan vuosikymmenet ennen 2010-lukua? Ainakaan sisäil­maon­gel­mat eivät vaiku­ta harv­inaisil­ta uusis­sakaan taloissa.

    Avokont­to­ri­ar­gu­ment­ti tun­tuu vähän haetul­ta sekin. Muun­to­jous­tavu­ut­ta ei var­maan saa samalle tasolle kuin uudessa, mut­ta kai nyt kop­pikont­tori­inkin voi muu­tok­sia tehdä. Ja ne nykya­jan liikku­vat työn­tek­i­jät kaipaa­vat myös rauhal­lista huonet­ta ajoit­tain, vaik­ka eivät ikiomaa tarvit­sisikaan (nim­imerkil­lä).

    Siis kun­han tässä ihmette­len, itsel­leni yhden­tekevää muute­taanko tuo talo asun­noik­si vai muuksi.

    1. Jos kop­pikont­torin on suun­nitel­lut Alvar Aal­to, yhtään seinää ei saa kaataa. Helen toimis­tossa on suo­jel­tu myös kat­to­lam­put ja myös se, mil­lä korkeudel­la ne ovat.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on paljon työ­paikkakeskit­tymiä, joi­hin liki miljoona ihmistä pääsee alle puo­lessa tun­nis­sa kotoaan. Jos nyt oikein yrit­tää vali­ta asun­non ja työ­paikan keskinäisen suh­teen tyh­mästi (molem­mat ovat itse valit­tavis­sa) saa tietysti aikaan pitkän työmatkan. 

    Asun­non ja työ­paikan keskinäistä suhdet­ta ei kan­na­ta mis­sään tapauk­ses­sa vali­ta tyh­mästi. Siitä saa syyt­tää vaan itseään.

    Asun­to ja työ­paik­ka kan­nat­taa vali­ta viisaasti niin, että ne ovat mah­dol­lisim­man lähel­lä toisi­aan ja niin, että asun­toa, työ­nan­ta­jaa tai työ­paikan toimip­is­tet­tä ei vähän väliä vai­hde­ta. Minkähän­laises­sa todel­lisu­udessa pal­stan­pitäjä mah­taa elää?

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kop­pikont­torin on suun­nitel­lut Alvar Aal­to, yhtään seinää ei saa kaataa. Helen toimis­tossa on suo­jel­tu myös kat­to­lam­put ja myös se, mil­lä korkeudel­la ne ovat.

    Jos raken­nus sisätilo­ja myöten suo­jel­tu, niin vielä huonom­min­han sinne huoneis­to­hotel­li sit­ten istuu? ehkä sinne saisi kuitenkin avat­tua uusia ovi­aukko­ja seini­in, onhan nois­sa yleen­sä neuvotteluvaraa.

  14. Juho Laatu:

    Kol­man­nek­si keskus­tas­sa on työ­paikko­ja jo nyt paljon suh­teessa asun­to­jen määrään, joten niiden lisäämi­nen tai säi­lyt­tämi­nen lisää pen­delöin­ti­tarvet­ta ja näin piden­tää mat­ka-aiko­ja / vähen­tää “tuot­tavu­ut­ta”.

    Käytän­nössä kaik­ki joutu­vat pen­delöimään työ­paikalle sen sijain­nista riip­pumat­ta. Jos työ­paik­ka sijoite­taan vaik­ka Punavuoreen, jon­ka asukasti­heys on 18 000 /km2, kilo­metrin säteel­lä asuu karkeasti 18 000 x π = 57 000 asukas­ta, siis 4 % uus­maalai­sista. Paljon oleel­lisem­paa on se, mil­laiset kulkuy­htey­det sinne on. Luul­tavasti jos työ­paikko­jen määrä keskus­tas­sa lisään­ty­isi, mat­ka-ajat lyheni­sivät vaik­ka 4 % ei voisikaan kävel­lä töihin.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä on paljon työ­paikkakeskit­tymiä, joi­hin liki miljoona ihmistä pääsee alle puo­lessa tun­nis­sa kotoaan. Jos nyt oikein yrit­tää vali­ta asun­non ja työ­paikan keskinäisen suh­teen tyh­mästi (molem­mat ovat itse valit­tavis­sa) saa tietysti aikaan pitkän työmatkan.

    Googletin vielä työ­matko­jen pituuk­sia Suomes­sa. Ensim­mäi­nen halu­tu­los tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta ker­too seuraavaa:

    Taulukko 1. Työ­matko­jen medi­aa­nip­itu­udet asuin­maakun­nit­tain vuon­na 2010. Kilometrejä

    Maakun­ta 2013 Työmatkan
    medi­aa­nip­itu­us (km)
    Uusi­maa 9,8
    Pirkan­maa 8,1
    Kan­ta-Häme 7,5
    Koko maa 7,4
    Kymen­laak­so 7,0
    Varsi­nais-Suo­mi 6,9
    Pohjois-Poh­jan­maa 6,5
    Kes­ki-Suo­mi 6,4
    Päi­jät-Häme 6,2
    Pohjois-Savo 5,8
    Pohjois-Kar­jala 5,7
    Etelä-Kar­jala 5,6
    Etelä-Poh­jan­maa 5,4
    Poh­jan­maa 5,4
    Satakun­ta 5,2
    Lap­pi 4,9
    Etelä-Savo 4,8
    Ahve­nan­maa — Åland 4,7
    Kes­ki-Poh­jan­maa 4,0
    Kain­uu 3,7

    Tuos­sa tilas­tossa ei mitat­tu erik­seen Helsin­gin keskus­tan työ­matko­ja, mut­ta ole­tan että jotain suun­taa tuos­ta jo saa, ja pääkaupunkiseu­tu vaikut­ta­nee aika paljon Uuden­maan tulok­si­in. Kun ote­taan vielä huomioon, että pääkaupunkiseudul­la aikaa kuluu melko paljon per kilo­metri, pääkaupunkiseu­tua ja Helsin­gin keskus­taa ei ehkä voi pitää kovin lyhyt­työ­matkaise­na alueena. En siis tek­isi yleistäviä posi­ti­ivisia ole­tuk­sia (työ­matkoi­hin liit­tyvästä) työn tuot­tavud­es­ta Helsin­gin keskus­tas­sa täl­lä perusteella.

    Vilka­isin noi­ta tilas­to­ja vain pikaises­ti, joten saa kor­ja­ta jos pikat­ulkin­nois­sani on puutteita.

    Kan­nat­taa vilka­ista myös tuon sivun kuvio­ta 2. Siitä näkee, että maaseudun ja kaup­n­gin keskuk­sis­sa asuvil­la työ­matkat ovat suh­teel­lisen lyhy­itä. Keskuk­sis­sa töis­sä käyvil­lä tilanne voi kuitenkin olla toinen. Helsin­gin keskus­taan joutuu moni tule­maan töi­hin kaukaa ja hitaasti. Kuvios­sa Helsin­ki-Uusi­maan työ­mat­ka-ajat ovat selvästi kohol­la kaikissa ryhmissä.

    http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12–09_003.html?s=0

  16. Hei, mitä tuo nyt on? Useim­miten per­heessä on kak­si tulon­saa­jaa. Mei­dän tapauk­ses­sa mies on töis­sä Hyvinkääl­lä, yhteen­sä 10 min päivässä työ­matkoi­hin. Meikäläi­nen käy töis­sä Helsingis­sä ja käyt­tää työ­matkoi­hin noin 3 tun­tia päivässä, Yhteen­sä siin noin 11 tun­nin työpäivä.
    Pitäisikö mei­dän muut­taa jon­nekin Nur­mi­järvelle vai mitä pitäisi tehdä?

  17. Juho Laatu: Har­vaan asu­tul­la alueel­la asun­non saa halutes­saan yleen­sä läheltä työ­paikkaa. Pääkaupungis­sa monil­la ei ole tähän varaa, vaan ihmiset voivat kus­tan­nussy­istä asua ajal­lis­es­ti kauem­pana työpaikastaan.

    Har­vaan asu­tul­la alueel­la kah­den aikuisen taloudessa on toden­näköistä, että vähin­täänkin toisen työ­paik­ka on kaukana.

    Vii­sai­ta val­in­to­ja: Asun­to ja työ­paik­ka kan­nat­taa vali­ta viisaasti niin, että ne ovat mah­dol­lisim­man lähel­lä toisiaan…

    Vielä viisaam­paa on vali­ta asun­to paikas­ta, jos­ta on mah­dol­lisim­man hyvät yhtey­det mah­dol­lisim­man mon­een paikkaan. Ja vas­taaval­la peri­aat­teel­la kan­nat­taa sijoit­taa työpaikat. 

    Hajasi­joit­ta­mi­nen ei ole viisas­ta, ellei halu­ta elää Linko­la-tyyp­pis­es­ti. Ja suurin osa ei halua, vaan saavutet­tavu­us merk­it­see. Tässäkin suh­teessa uusi yleiskaa­va on merkit­tävä linjaus.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kop­pikont­torin on suun­nitel­lut Alvar Aal­to, yhtään seinää ei saa kaataa. Helen toimis­tossa on suo­jel­tu myös kat­to­lam­put ja myös se, mil­lä korkeudel­la ne ovat.

    Tässä pitäisi ehkä miet­tiä, mitä itse Alvar sanoisi järkeväk­si toim­intatavak­si tässä tilanteessa. Ja jos ker­ta toimis­to on suun­nitel­tu hel­posti muun­neltavak­si, niin eikö nimeno­maan sen muun­telu ole tilan oikeaa käyttöä?

    No, antaa tilan home­htua tyhjil­lään, niin sen saa purkaa 50 vuo­den päästä.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Jos kop­pikont­torin on suun­nitel­lut Alvar Aal­to, yhtään seinää ei saa kaataa. Helen toimis­tossa on suo­jel­tu myös kat­to­lam­put ja myös se, mil­lä korkeudel­la ne ovat.

    Mah­taako tuo Ratakatu 9 nytkään olla yhtä säi­lynyt kuin Sähkö­ta­lo? Epäilen, että lam­put eivät ole tal­lel­la. Tietysti jos Aal­lon säätiöltä kysytään, niin lam­put ja niiden korkeudet pitää restau­roi­da van­ho­jen val­oku­vien perus­teel­la tms.

    Ja tosi­aan, muu­tos asun­noik­si on kyl­lä isom­pi. Eiks näis­sä joskus kat­so­ta sitäkin, voidaanko muu­tok­set tehdä väli­aikaisik­si niin, että alku­peräisen asun voi palaut­taa? Asun­to­jen kylp­pärit ja keit­tiöt vaa­ti­vat aikamoista remppaa.

  20. Koti-isä: Har­vaan asu­tul­la alueel­la kah­den aikuisen taloudessa on toden­näköistä, että vähin­täänkin toisen työ­paik­ka on kaukana.

    Haja-asu­tusalueil­la asu­vat ymmärtävät hyvin sen, että erikoisimpia työ­paikko­ja ei ehkä läheltä saa. Saat­ta­vat olla jous­tavampia sen suh­teen, mihin menevät töi­hin. Assyri­olo­gi hakeu­tuukin lähim­pään koulu­un opet­ta­jak­si. Sähkötekni­ikan insinööri meneekin konepuolen hommiin.

    Kir­joitin edel­lä toisen postauk­sen, joka osoit­taa, että esimerkik­si Kain­u­us­sa ja Kes­ki-Poh­jan­maal­la medi­aan­i­työ­matkat ovat itse asi­as­sa lyhy­itä. Uudel­la­maal­la pääkaupunkiseudun vaiku­tus näyt­tää piden­tävän työ­matko­ja. Kaikkial­la Suomes­sa keskus­tois­sa asuvil­la oli toki lyhyem­mät työ­matkat kuin niiden ulkop­uolel­la asuvilla.

    Helsin­gin seudun pitk­iä työ­matko­ja selit­tää ehkä osin se, että siel­lä ollaan urake­hi­tysori­en­toituneem­pia, ja ehkä myös innokkaampia etsimään rahakkaimpia hom­mia. Sik­si ollaan valmi­ita matkus­ta­maan johonkin tiet­tyyn työ­paikkaan pitkienkin matko­jen takaa. Aikaa pääkaupunkiseudul­la työ­matkoi­hin kuluu tilas­to­jen kilo­metrimäärääkin run­saam­min, sil­lä työ­matkan keskinopeus on alem­pi kuin muualla.

    Nuo tilas­tot eivät ker­ro suo­raan puoli­son työ­matkan pitu­u­den vaiku­tuk­sista. Työ­matkat ovat kuitenkin hyvin lyhy­itä maaseudun paikalliskeskuk­sis­sa. Jos puolisoiden työ­matko­jen vaiku­tus olisi merkit­tävä, ja maaseudun paikalliskeskusten työ­tar­jon­ta luokitel­laan kapeak­si, tuon pitäisi näkyä tilas­tois­sa. Mut­ta ei näy, joten maaseudun paikalliskeskusten tasol­la puoli­son työ­matkan vaiku­tus ei ilmeis­es­ti ole merkit­tävä. Noiden keskusten ulkop­uolel­la (haja-asu­tusalueel­la) tilanne on kai sama, pait­si että joutu­vat ehkä men­emään usein hom­mi­in tuo­hon paikalliskeskuk­seen saakka.

    Seli­tys maaseudun paikalliskeskusten lyhy­ille työ­matkoille voi olla se, että ihmiset han­kki­vat useinkin itselleen sopivim­man työ­paikan sieltä, mis­sä sat­tuvat asumaan. Ja kyl­lä nois­sa pikkukeskuk­sis­sakin on yleen­sä ihan kohtu­ulli­nen kir­jo taval­lisimpia ammat­ti­tyyppe­jä tarjoilla.

    Mutun perus­teel­la maaseudul­la ei ole nykyään (autois­tuneena aikana) kovin epä­taval­lista käy­dä naa­purikun­nan puolel­la töis­sä (tietenkin vain toinen puolisoista). Mut­ta Helsin­gin seudul­la käyn­ti töis­sä toisen tai vielä kol­man­nen tai neljän­nenkin kun­nan alueel­la on yleistä ja täysin nor­maalia (kos­kee usein molem­pia puolisoita).

  21. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Käytän­nössä kaik­ki joutu­vat pen­delöimään työ­paikalle sen sijain­nista riip­pumat­ta. Jos työ­paik­ka sijoite­taan vaik­ka Punavuoreen, jon­ka asukasti­heys on 18 000 /km2, kilo­metrin säteel­lä asuu karkeasti18 000 x π = 57 000 asukas­ta, siis 4 % uus­maalai­sista. Paljon oleel­lisem­paa on se, mil­laiset kulkuy­htey­det sinne on. Luul­tavasti jos työ­paikko­jen määrä keskus­tas­sa lisään­ty­isi, mat­ka-ajat lyheni­sivät vaik­ka 4 % ei voisikaan kävel­lä töihin.

    Kat­so noi­ta toises­sa viestis­sä linkkaami­ani tilas­to­ja. Uudel­la­maal­la on Suomen pisim­mät mediaanityömatkat.

    Jos Helsin­gin keskus­tas­sa on 100 000 työl­listä asukas­ta ja 200 000 työ­paikkaa, tuo tarkoit­taa, että ainakin 100 000 pen­delöi­jää on “pitkä­matkaisia”. OS:n strate­gia (ja ehdot­ta­masi keskus­tan työ­paikko­jen lisäämi­nen) siis varmis­taa pitkien työ­matko­jen säi­lymisen. Oletin siis, että Helsin­gin keskus­tas­sa työ­paikko­jen määrä ylitt­tää siel­lä asu­vien työn­tek­i­jöi­den määrän.

    Jos keskus­tan toimis­to­ja muun­net­taisi­in run­saasti asuinkäyt­töön, pitkä­matkaisten pen­delöi­jien osu­us voisi teo­ri­as­sa laskea. Sitä en osaa sanoa kuin­ka paljon lask­isi käytännössä.

    Strate­giasi näytäisi siis kat­e­goris­es­ti pakot­ta­van osan työ­matkoista pitkik­si. Parem­pi työ­paikko­jen ja asun­to­jen tas­apaino voisi hie­man aut­taa. Mut­ta siltikin pääkaupunkiseudulle jäisi työ­matko­ja piden­täviä tek­i­jöitä, kuten esimerkik­si keskus­tan asun­to­jen kalleus. Se johtaa köy­hem­män väen pitki­in työ­matkoi­hin Helsin­gin keskustaan.

    Esit­tämäsi laskel­ma osoit­taa, että jos työ­paikat ja asun­not oli­si­vat parem­min tas­apain­os­sa (ja työ­paikko­ja siis vähen­net­täisi­in keskus­tas­sa, ei lisät­täisi kuten ehdotit), työn­tek­i­jät voisi sijoit­taa lähelle työ­paikko­ja, jos hei­dät voisi määrätä asumaan ja val­it­se­maan työ­paikkansa opti­maalis­es­ti. Käytän­nössä näin ei kuitenkaan ole, ja Uuden­maan työ­matkat ovat pitk­iä, kuten tilas­tot osoit­ta­vat. Tilas­to­jen mukaan työ­paikko­jen sijoit­ta­mi­nen Kain­u­useen voisi lyhen­tää työ­matko­ja tehokkaammin.

    1. Jos kat­somme pääkaupunkiseudul­la ole­via työ­paikko­ja, pisim­mät työ­matkat ovat Hel­wsin­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Kehyskun­nis­sa ne ovat eri­tyisen pitkiä.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos nyt oikein yrit­tää vali­ta asun­non ja työ­paikan keskinäisen suh­teen tyh­mästi (molem­mat ovat itse valit­tavis­sa) saa tietysti aikaan pitkän työmatkan. 

    Itse olen keski­t­u­loinen toimis­to­työläi­nen, asuin­paikan valin­nas­sa otan huomioon tas­apain­on per­hekoon edel­lyt­tämän tilan ja työn tar­joa­man käytet­tävis­sä ole­van rahan suh­teen. Aina olen asunut Helsingis­sä enkä koskaan pientalossa.

    Koskaan ei ole julk­islla ollut alle puol­ta tun­tia työ­mat­ka (autol­la ja polkupyöräl­lä kyllä).

    Nyt sit­ten hyvä­tu­loin­seen eli­it­ti­in kuu­lu­va päät­täjä tarkastelee asi­aa omas­ta nor­sun­lu­u­tor­nistaan ja pitää tilan­net­ta omana tyh­myytenäni. Hienoa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun tehdään tilas­to­ja keskimääräi­sistä työ­matkoista, pitäisi tilas­tos­ta pois­taa maatalous.

    Mik­si ihmeessä? Jos har­va asu­tus mah­dol­lis­taa ome­na­puiden kas­vatamisen pihas­sa, mikä syn­ti se on? Ehkä samaan tapaan tilas­toista pitäisi pois­taa oma­toimiset kir­jail­i­jat ja blo­gis­tit, jot­ka työl­listävät itsen­sä koton­aan. Ja runoil­i­jat, jot­ka voivat istua (tiivi­in kaupun­gin mah­dol­lis­ta­mana) päivät pitkät “töis­sä” alak­er­ran kahvilassa.

    Maatilo­ja ja puu­tarho­ja on Suomes­sa vain 50 000, joten eivät ne edes vaiku­ta tilas­toi­hin kovin vah­vasti. Ja maaseudun hyviä tulok­sia selit­tävät nimeno­maan maaseudun paikalliskeskuk­set, jois­sa ei asu run­saasti maanvil­jeli­jöitä. On myös mah­dol­lista, että maatilo­jen pois­t­a­mi­nen tilas­toista piden­täisi maaseudun matko­ja, sil­lä puoliso usein asuu tilal­la ja käy töis­sä jos­sain paljon tilan rajo­ja kauem­pana. Usein käyvät itse asi­as­sa molem­matkin (kun on toinen työ maat­alouden lisäk­si). Lisäk­si nol­la­mat­ka töi­hin on medi­aan­i­ti­las­tois­sa saman arvoinen kuin vähän medi­aa­nia lyhyem­pi työ­mat­ka (eivätkä haja-asu­tusaluei­den matkat olleet tilas­tois­sa nol­las­sa) (kir­joitit tosin “keskimääräi­nen”, mut­ta ehkä puhuit edelleen noista mediaanitilastoista).

  24. Juho Laatu: Tilas­to­jen mukaan työ­paikko­jen sijoit­ta­mi­nen Kain­u­useen voisi lyhen­tää työ­matko­ja tehokkaammin.

    Jep, kos­ka kain­u­us­sa mikään vähänkään erikois­tuneem­paa ja korkeam­man jalostusas­teen tuotan­toa har­joit­ta­va yri­tys ei pysty saa­maan työn­tek­i­jöitä, ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

    Jos Suo­mi halu­aa jatkos­sakin kuu­lua maail­man­laa­juis­es­ti ylimpään desi­ili­in varakku­udessa, mei­dän on pakko keskit­tyä korkeim­man mah­dol­lisen tuot­tavu­u­den töi­hin. Tämä tarkoit­taa todel­la pitkälle vietyä erikois­tu­mista, ja se taas tarkoit­taa sitä, että jokaista työ­paikkaa kohti pitää olla tuhan­sien ihmis­ten rekry­töin­tiryh­mä jos­ta vali­ta. Käytän­nössä siis tarvi­taan sato­jen­tuhan­sien ihmis­ten kaupunke­ja, jois­sa työ­matkat väk­isinkin muo­dos­tu­vat jok­seenkin pitkik­si, ellei asu­tusti­heyt­tä saa­da nos­tet­tua hyvin korkeaksi.

    Jos haaskaamme Assyri­olo­gin erikoisosaamisen perusk­oulunopet­ta­jak­si, emme pär­jää kil­pailus­sa mui­ta mai­ta vas­taan. Joka­paikan­höylät eivät yllä ylimpi­in tulodesiileihin.

    Käytän­nössä voimme siis vali­ta kak­si joukos­ta korkea elin­ta­so, lyhyet työ­matkat ja har­va asutus.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kat­somme pääkaupunkiseudul­la ole­via työ­paikko­ja, pisim­mät työ­matkat ovat Hel­wsin­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Kehyskun­nis­sa ne ovat eri­tyisen pitkiä.

    Ehkä mielu­um­min toisin päin, eli pitk­iä matkat ovat usein Helsin­gin keskus­tas­sa ole­vi­in työ­matkoi­hin. Näin mutu­na sik­si, että Riihimäeltä käy paljon ihmisiä töis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa, mutt­ta Helsin­gin keskus­tas­ta var­masti paljon vähem­män Riihimäel­lä. Sama mutu pätee Nur­mi­järveen ja moni­in muihinkin.

    Nois­sa viita­tuis­sa tilas­tois­sa kehyskun­tien työ­matkat oli­vat pitk­iä paljolti sik­si, että pitu­ut­ta mitat­ti­in asuin­paikan sijain­nin mukaan, ei työ­paikan sijain­nin mukaan. Kehyskun­nista käy­dään oletet­tavasti paljon töis­sä Helsingis­sä, mikä selit­tää niiden pitk­iä työ­matko­ja. Kaupunkin läheinen maaseu­tu oli pitkä­matkaisin. Sama seli­tys kai tässäkin, eli keskus­tan työ­paikko­jen pitkät työmatkat.

    1. Jos työ­paik­ka on vaik­ka Klaukkalas­sa, kymme­nen kilo­metrin säteel­lä siitä asuu aika paljon vähem­män ihmisiä kuin vaikka­pa kymme­nen kilo­metrin päässä keskus­tas­sa. Sik­si Klaukkalas­sa olen­vaan työ­paikkaan tul­laan kesk,imäärin kauem­paa kuin vaikka­pa Kata­janokas­sa olevaan.

  26. “Työ­paikan sijain­ti keskus­tas­sa on merkit­tävä vetovoi­matek­i­jä” Kyl­lä, sik­si tuot­tavim­mat työ­paikat siir­tyvät sinne, mut­ta eivät ne seu­raavak­si tuot­tavim­mat lakkaa ole­mas­ta sik­si, että ne joutu­vat sijoit­tumaan ratakadun sijaan vaik­ka Espooseen. Tuot­tavu­usti­las­tos­ta ei voi päätel­lä Ratakadun toimis­tokäytön lisäävän tuot­tavu­ut­ta, kun markki­nat mak­sa­vat paljon enem­män Ratakadun asuinkäytöstä.

  27. Juho Laatu:
    Kir­joitin edel­lä toisen postauk­sen, joka osoit­taa, että esimerkik­si Kain­u­us­sa ja Kes­ki-Poh­jan­maal­la medi­aan­i­työ­matkat ovat itse asi­as­sa lyhy­itä. Uudel­la­maal­la pääkaupunkiseudun vaiku­tus näyt­tää piden­tävän työ­matko­ja. Kaikkial­la Suomes­sa keskus­tois­sa asuvil­la oli toki lyhyem­mät työ­matkat kuin niiden ulkop­uolel­la asuvilla.

    Helsin­gin seudun pitk­iä työ­matko­ja selit­tää ehkä osin se, että siel­lä ollaan urake­hi­tysori­en­toituneem­pia, ja ehkä myös innokkaampia etsimään rahakkaimpia hom­mia. Sik­si ollaan valmi­ita matkus­ta­maan johonkin tiet­tyyn työ­paikkaan pitkienkin matko­jen takaa. Aikaa pääkaupunkiseudul­la työ­matkoi­hin kuluu tilas­to­jen kilo­metrimäärääkin run­saam­min, sil­lä työ­matkan keskinopeus on alem­pi kuin muualla.

    Nuo tilas­tot eivät ker­ro suo­raan puoli­son työ­matkan pitu­u­den vaiku­tuk­sista. Työ­matkat ovat kuitenkin hyvin lyhy­itä maaseudun paikalliskeskuk­sis­sa. Jos puolisoiden työ­matko­jen vaiku­tus olisi merkit­tävä, ja maaseudun paikalliskeskusten työ­tar­jon­ta luokitel­laan kapeak­si, tuon pitäisi näkyä tilas­tois­sa. Mut­ta ei näy, joten maaseudun paikalliskeskusten tasol­la puoli­son työ­matkan vaiku­tus ei ilmeis­es­ti ole merkit­tävä. Noiden keskusten ulkopuolella(haja-asutusalueella) tilanne on kai sama, pait­si että joutu­vat ehkä men­emään usein hom­mi­in tuo­hon paikalliskeskuk­seen saakka.

    Seli­tys maaseudun paikalliskeskusten lyhy­ille työ­matkoille voi olla se, että ihmiset han­kki­vat useinkin itselleen sopivim­man työ­paikan sieltä, mis­sä sat­tuvat asumaan. Ja kyl­lä nois­sa pikkukeskuk­sis­sakin on yleen­sä ihan kohtu­ulli­nen kir­jo taval­lisimpia ammat­ti­tyyppe­jä tarjoilla.

    Mutun perus­teel­la maaseudul­la ei ole nykyään (autois­tuneena aikana) kovin epä­taval­lista käy­dä naa­purikun­nan puolel­la töis­sä (tietenkin vain toinen puolisoista). Mut­ta Helsin­gin seudul­la käyn­ti töis­sä toisen tai vielä kol­man­nen tai neljän­nenkin kun­nan alueel­la on yleistä ja täysin nor­maalia (kos­kee usein molem­pia puolisoita). 

    Pitäisikö Suomen luop­ua kokon­aan pääkaupungis­taan? Ulkois­taa pääkaupunki­toimin­not ulko­maille, esim Lon­tooseen, Brys­seli­in, Frank­fur­ti­in, Tukhol­maan tai Mosko­vaan? Pitäsikö oikein kil­pailut­taa mikä kaupun­ki ja val­tio ottaisi ne hav­im­mal­la hoitaak­seen? Sip­ilä vaan hom­mi­in! On vain sel­l­ainen vaara ole­mas­sa että valit­tua ei voi enää sen jäl­keen vaihtaa;)

    Suomes­sa olisi sit­ten vain mukavia pikkukaupunke­ja ja maaseu­tukeskuk­sia jois­sa miehet saa kaivinkoneu­rakoit­si­jan ja kirvesmiehen töitä ja vaimo verovirkail­i­jan tai lähi­hoita­jan. Yliopistopelle­jä ja mui­ta jup­pe­ja ei tänne kai­vat­taisi enää.

  28. Blog­itek­stis­sä näin: 

    “Kop­pikont­torit omine huonei­neen eivät ole kysyt­tyjä, kos­ka kiin­teitä työpis­teitä ei enää ole. Monis­sa toimis­tois­sa tehdään osa ajas­ta etätyönä.”

    Ylen uutises­sa näin: 

    “Että pitäisi sit­ten semen­toi­da myös 70 vuot­ta van­hat työtavat.”

    Tääl­lä on yksi, joka ei ollut syn­tynyt 70 vuot­ta sit­ten, mut­ta työsken­telisi erit­täin mielel­lään kop­pikont­toris­sa. Ihanteel­lista olisi kop­pi, jon­ka seinät eivät ole kip­silevyä ja ovi pahvia, vaan ään­tä hyvin eristävää materiaalia.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kat­somme pääkaupunkiseudul­la ole­via työ­paikko­ja, pisim­mät työ­matkat ovat Hel­wsin­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Kehyskun­nis­sa ne ovat eri­tyisen pitkiä.

    Kum­mas­ta tässä nyt on kyse, kehyskun­nas­sa asu­vien työ­matko­jen pitu­ud­es­ta vai kehyskun­nas­sa ole­vien työ­paikko­jen työn­tek­i­jöi­den työ­matkoista? Epäilen, että jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa ne ovat Helsingis­sä ole­via työ­paikko­ja lyhyemmät.

  30. Olen tosi pet­tynyt tähän ihme ris­tiret­keen Alvar Aal­lon sisätilo­jen suo­jelua vas­taan. Suomes­sa on tasan yksi arkkite­hti, jon­ka töitä tul­laan var­ta vas­ten Suomeen kat­so­maan. Tämän arkkite­hdin töis­sä leimallista on, että Aal­lon toimis­to on suun­nitel­lut myös sisätilo­jen sis­us­tuk­sen, ja sik­si se näyt­tää niin kokon­aiselta ja yhteen­sopi­val­ta raken­nuk­sen kanssa. Ja kun esim. Paimios­sa sis­us­tus on myy­ty jo kansalle, on ihan perustel­tua suo­jel­la jäl­jelle jääneet kokonaistaideteokset.

    Dis­claimer: En ole raken­nus­suo­jeli­ja, arkkite­hti, enkä edes museoi­ja, vaan tavalli­nen tal­laa­ja, joka halu­aisi että näitä ajatel­laan pidem­mäl­lä tähtäimel­lä kuin sil­lä että joku kiin­teistöke­hit­täjä saa mak­simiru­plat Ratakadulta.

  31. Tulin luke­neek­si Ratakadun Insinööri­talon han­kkeen selostuk­sen ja his­tori­ikin osoitteesta

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2016/Ksv_2016-05–24_Kslk_19_El/93977A44-0713–4118-8EA9-2F0FC57C04DA/Liite.pdf

    Taloa­han on muutel­tu varsin paljon koko his­to­ri­ansa mit­taan jo ennen tuli­paloa vuon­na 1997, ja paljoakaan aitoa alku­peräistä ei ole jäl­jel­lä. Joitain osia, mm. ikku­nat, on kor­jat­tu alku­peräisen kaltaisek­si, toisia osia aivan muun­laisek­si. Asun­to­hotel­lik­si muut­tamises­sa tuskin menetet­täisi­in mitään sen kum­mem­paa suo­jeltavaa. Ts. tämän talon kohdal­la ei var­maan kan­na­ta kiihtyä mis­tään ylisuo­jelus­ta, ja isom­pi kysymys on asuin­noik­si muut­tamisen sal­lim­i­nen laa­jem­min keskus­tas­sa. Varsi­nainen kult­tuu­riteko var­maan olisi, jos muu­tok­sen yhtey­dessä voitaisi­in palaut­taa Aal­lon suun­nit­tele­ma kel­larik­er­roksen juh­lasalin sis­us­tus, joka tuhou­tui viimeistään tulipalossa.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kat­somme pääkaupunkiseudul­la ole­via työ­paikko­ja, pisim­mät työ­matkat ovat Hel­wsin­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Kehyskun­nis­sa ne ovat eri­tyisen pitkiä. 

    Aamu­ru­uhkan suun­ta on pääkaupunkiseudul­la Helsin­gin keskus­taa kohti ja iltapäiväru­uh­ka sieltä pois­päin. Tämä antaa osvi­it­taa siitä, että keskimäärin työ­paikat sijait­si­si­vat pääkaupunkiseudul­la keskem­mäl­lä kuin asun­not ja että pisim­mät työ­matkat oli­si­vat sel­l­aisia, jois­sa kehyskun­nista tul­taisi­in töi­hin Helsinki­in kan­takaupun­gin lähelle, ennem­min kuin toisinpäin.

    Myös pääkaupunkiseudun läpäi­sevät työ­matkat ovat tavanomaisia ja myös pitk­iä niin matkallis­es­ti kuin ajallisestikin.

  33. teekkari: Jep, kos­ka kain­u­us­sa mikään vähänkään erikois­tuneem­paa ja korkeam­man jalostusas­teen tuotan­toa har­joit­ta­va yri­tys ei pysty saa­maan työn­tek­i­jöitä, ja kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

    Vaik­ka Kain­u­us­sa työ­paikat oli­si­vat kuin­ka epäerikois­tunei­ta mata­lan jalostusas­teen työ­paikko­ja, niin siel­lä on kuitenkin Suomen lyhim­mät medi­aan­i­työ­matkat. Työ­matko­jen pitu­ud­es­ta siis puhut­ti­in. Ja OS sat­tui tuos­sa aiem­min väit­tämään, että työ­matkan pitu­us on keskeinen korkeaa työn tuot­tavu­ut­ta selit­tävä tek­i­jä. Ehkä OS selit­tää tarkemmin. 🙂

    Jos Suo­mi halu­aa jatkos­sakin kuu­lua maail­man­laa­juis­es­ti ylimpään desi­ili­in varakku­udessa, mei­dän on pakko keskit­tyä korkeim­man mah­dol­lisen tuot­tavu­u­den töi­hin. Tämä tarkoit­taa todel­la pitkälle vietyä erikois­tu­mista, ja se taas tarkoit­taa sitä, että jokaista työ­paikkaa kohti pitää olla tuhan­sien ihmis­ten rekry­töin­tiryh­mä jos­ta valita.

    Ihan hyvä strate­gia. Lisää Gen­ele­ce­jä, Pon­sse­ja ja Lill­back­o­ja Suomeen, eikö niin?

    Käytän­nössä siis tarvi­taan sato­jen­tuhan­sien ihmis­ten kaupunke­ja, jois­sa työ­matkat väk­isinkin muo­dos­tu­vat jok­seenkin pitkik­si, ellei asu­tusti­heyt­tä saa­da nos­tet­tua hyvin korkeaksi.

    Nuo edel­lä maini­tut maail­man­laa­juiset men­estyjät kykenevät jostain syys­tä men­estymään muual­lakin. Mik­si ei voisi asua väljästi ja käy­dä töis­sä Gen­ele­cil­lä pen­sa­saidan toisel­la puolen?

    Kyl­lä tiheis­säkin paikois­sa voi olla tuot­ta­va, mut­ta yhtä hyvin muual­la. Kaikissa paikois­sa on omat etun­sa, ja kaikkia kan­nat­ta kehit­tää mainit­se­maasi suun­taan, eikö niin?

    Jos haaskaamme Assyri­olo­gin erikoisosaamisen perusk­oulunopet­ta­jak­si, emme pär­jää kil­pailus­sa mui­ta mai­ta vas­taan. Joka­paikan­höylät eivät yllä ylimpi­in tulodesiileihin.

    Jous­tavu­us on kuitenkin yksi toimi­van yhteiskun­nan avain­tek­i­jä. Suun­nitel­mat­alous toimii huonom­min. Assyri­ologilla on olta­va mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää koulu­tus­taan ja taipumuk­si­aan parhaal­la mah­dol­lisela taval­la. Joskus se on pro­fes­sorin vir­ka Tukhol­mas­sa, joskus opet­ta­jan vir­ka Nur­mi­järvel­lä, ehkä assyyri­blo­gaamisel­la höys­tet­tynä. Maail­man suu­rus­ta inno­vaa­tioista aika suuri osa on syn­tynyt muil­la tavoin kuin annet­tuun ole­tusar­voiseen kaavaan sopeutumalla.

    Käytän­nössä voimme siis vali­ta kak­si joukos­ta korkea elin­ta­so, lyhyet työ­matkat ja har­va asutus.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos työ­paik­ka on vaik­ka Klaukkalas­sa, kymme­nen kilo­metrin säteel­lä siitä asuu aika paljon vähem­män ihmisiä kuin vaikka­pa kymme­nen kilo­metrin päässä keskus­tas­sa. Sik­si Klaukkalas­sa olen­vaan työ­paikkaan tul­laan kesk,imäärin kauem­paa kuin vaikka­pa Kata­janokas­sa olevaan.

    Mut­ta Klaukkalas­sa on myös paljon vähem­män työ­paikko­ja. Siel­lä voi käy­dä töis­sä pen­sa­saidan välistä pujah­ta­mal­la. Lyhyt työ­mat­ka on mah­dolli­nen kenelle tahansa. Ei ole pakko tul­la kaukaa niin kuin joidenkin Helsin­gin keskus­tas­sa, mis­sä työ­paikko­ja on enem­män kuin asukkaita.

  35. R.Silfverberg: Pitäisikö Suomen luop­ua kokon­aan pääkaupungis­taan? Ulkois­taa pääkaupunki­toimin­not ulko­maille, esim Lon­tooseen, Brys­seli­in, Frank­fur­ti­in, Tukhol­maan tai Mosko­vaan? Pitäsikö oikein kil­pailut­taa mikä kaupun­ki ja val­tio ottaisi ne hav­im­mal­la hoitaak­seen? Sip­ilä vaan hom­mi­in! On vain sel­l­ainen vaara ole­mas­sa että valit­tua ei voi enää sen jäl­keen vaihtaa;)

    Suomen pääkaupun­gin on hyvä olla Suomes­sa. En ehkä bon­jan­nut kysymys­tä täysin, kos­ka vas­tauk­ses­tani tuli triviaali.

    Suomes­sa olisi sit­ten vain mukavia pikkukaupunke­ja ja maaseu­tukeskuk­sia jois­sa miehet saa kaivinkoneu­rakoit­si­jan ja kirvesmiehen töitä ja vaimo verovirkail­i­jan tai lähi­hoita­jan. Yliopistopelle­jä ja mui­ta jup­pe­ja ei tänne kai­vat­taisi enää.

    Muka­vat pikkukaupun­gitkin ja maaseu­tukeskuk­setkin ovat hyvä Suomen ominaisuus.

    Mainitsin aiem­mas­sa postauk­ses­sani Gen­elecin, Pon­ssen ja Lill­back­an. Tuol­laiset fir­mat, jot­ka työl­listävät muu­tamia huip­pu­osaa­jia ja hyvän joukon paikallisia perus­du­unare­i­ta, ovat lois­toratkaisu, joka nos­taa Suomen osamisen tasoa vivut­ta­mal­la korkeak­oulutet­tu­jen ihmis­ten teto­taidon tois­t­en ihmis­ten muiden taito­jen kaut­ta maail­man­laa­juisik­si men­estys­tari­noik­si. Tehdään siis paras­ta mah­dol­lista tulosta niil­lä resurs­seil­la jot­ka ovat käytet­tävis­sä, työl­listäen kaik­ki kyn­nelle kykenevät, joka puolel­la Suomea. Hyvä resep­ti, eikö niin?

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    JY Kehyskun­tien työ­paikkoi­hin tul­laan pidem­pää kuin Helsin­gin keskus­tas­sa oleviin.

    Mihin tuo väite perustuu?

    Viit­taa­mani tutkimuk­sen perus­teel­la arvelin tilanteen ole­van päin­vas­tainen. Tutkimuk­ses­sa­han mitat­ti­in eri seu­tu­jen _asukkaiden_ medi­aan­i­työ­matko­ja, mut­ta siitä saat­toi arvail­la myös _työpaikkojen_ työ­matko­jen pituuksia.

    1. Mihin tuo väite perustuu?

      Kaikkea vboi tutkia paikkati­eto­jär­jestelmäl­lä. Täl­laisenkin tutkimuk­sen olen pari vuot­ta sit­ten nähnyt.

  37. Krtek:
    Olen tosi pet­tynyt tähän ihme ris­tiret­keen Alvar Aal­lon sisätilo­jen suo­jelua vas­taan. Suomes­sa on tasan yksi arkkite­hti, jon­ka töitä tul­laan var­ta vas­ten Suomeen kat­so­maan. Tämän arkkite­hdin töis­sä leimallista on, että Aal­lon toimis­to on suun­nitel­lut myös sisätilo­jen sis­us­tuk­sen, ja sik­si se näyt­tää niin kokon­aiselta ja yhteen­sopi­val­ta raken­nuk­sen kanssa. Ja kun esim. Paimios­sa sis­us­tus on myy­ty jo kansalle, on ihan perustel­tua suo­jel­la jäl­jelle jääneet kokonaistaideteokset.

    Dis­claimer: En ole raken­nus­suo­jeli­ja, arkkite­hti, enkä edes museoi­ja, vaan tavalli­nen tal­laa­ja, joka halu­aisi että näitä ajatel­laan pidem­mäl­lä tähtäimel­lä kuin sil­lä että joku kiin­teistöke­hit­täjä saa mak­simiru­plat Ratakadulta.

    Keskus­puis­tot, San­ta­ham­i­nat, Var­tiosaaret ja Alvar Aal­lot saa­vat men­nä, jos vai­h­toe­htona on lisää gryn­daus­ta — eräi­den mielestä. Lyhyen tähtäi­men intres­sit ovat aina tärkeämpiä kuin pysyvät arvot. 🙂

  38. Juho Laatu: Mik­si ihmeessä? Jos har­va asu­tus mah­dol­lis­taa ome­na­puiden kas­vatamisen pihas­sa, mikä syn­ti se on? Ehkä samaan tapaan tilas­toista pitäisi pois­taa oma­toimiset kir­jail­i­jat ja blo­gis­tit, jot­ka työl­listävät itsen­sä koton­aan. Ja runoil­i­jat, jot­ka voivat istua (tiivi­in kaupun­gin mah­dol­lis­ta­mana) päivät pitkät “töis­sä” alak­er­ran kahvilassa.

    Syn­tiä on pikem­minkin asuinaluei­den liika tiivistämi­nen. Eilen viet­tivät nimipäivään­sä Urban (ruots.) sekä Urpo (suom.). Tästä voimme päätel­lä ketkä halu­a­vat elää aikaa uut­ta, ketkä men­nyt­tä aikaa …

    Uuteen yleiskaavaan pitäisikin kirot­tu­jen pik­se­lei­den sijaan liit­tää sel­l­ainen ase­tus, joka velvoit­taa istut­ta­maan pui­ta kullekin ton­tille, tai puis­toi­hin niiden viereen, vähin­tään yhden puun, esimerkik­si juuri ome­na­pu­un, jokaista ton­til­la asu­vaa asukas­ta tai ruokakun­taa kohden, ja edel­lyt­tämään riit­tävästi val­oisaa pihaa myös niiden ympärille. 

    Eikö esim. Isaac New­ton saanut parhaan ideansa juuri ome­na­pu­un alla? Kukki­van puun oksan alla voi kukin koh­da­ta parhaan muu­sansa … jol­loin runo­suoni alkaa sykkiä ja tuot­taa tym­peän proosan sijaan mitä kaunein­ta lyriikkaa …

    Ome­na­puu on myös oivalli­nen lähde hyville ideoille, joi­ta koko Suo­mi kaipaa. Tunkkai­sis­sa kel­larika­pakois­sa ajatuk­set vain samenevat sankan tupakansavun myötä. 

    Yskivä Suo­mi on saata­va nousu­un, ja tässä aut­taisi­vat mm. yhä use­am­mat kukki­vat ome­na­pu­ut, jot­ka saisi­vat liian monien nyt vain maa­han luo­dut kat­seet kohoa­maan ylem­mäs, sinne mis­sä palk­in­to vain koh­ta voisi odot­taa meistä jokaista!

    PS. O.S.:n ja umme­htuneis­sa kal­jakup­pi­lois­sa liian tiivi­isti istu­vien tiivistäjien kan­nat­taisi kat­soa esimerkke­jä joi­hin ei-tiivis kaavoitus antaisi mah­dol­lisuuk­sia vaikka­pa täältä: “www.yle.fi/uutiset/juuri_nyt_ on_aika_tallentaa_kukkameri_kuviin__laheta_kauneimmat_kuvasi/8905516”.

    Lisää täl­laisia näkymiä kai­vataan myös Helsinkiin!

  39. Osmo Soin­in­vaara: Kaikkea vboi tutkia paikkati­eto­jär­jestelmäl­lä. Täl­laisenkin tutkimuk­sen olen pari vuot­ta sit­ten nähnyt.

    Oman työ­nan­ta­jani (Pitäjän­mäel­lä) tut­ki ihmis­ten työ­matkat. Työ­matkan keskip­itu­us 20,7 km, medi­aani 15,0 km. Alle 5 km työ­mat­ka oli vain 10% työn­tek­i­jöitä. Pääkaupunkiseudun ulkop­uolelta työn­tek­i­jöistä tulee 33%, Helsingistä 35%.

    Jos työ­paik­ka siir­ty­isi keskus­taan, työ­matkat toden­näköis­es­ti piden­ty­i­sivät. Onnek­si yri­tys on liian iso muut­taak­seen keskustaan.

  40. Juho Laatu:
    Mainitsin aiem­mas­sa postauk­ses­sani Gen­elecin, Pon­ssen ja Lill­back­an. Tuol­laiset fir­mat, jot­ka työl­listävät muu­tamia huip­pu­osaa­jia ja hyvän joukon paikallisia perus­du­unare­i­ta, ovat lois­toratkaisu, joka nos­taa Suomen osamisen tasoa vivut­ta­mal­la korkeak­oulutet­tu­jen ihmis­ten teto­taidon tois­t­en ihmis­ten muiden taito­jen kaut­ta maail­man­laa­juisik­si men­estys­tari­noik­si. Tehdään siis paras­ta mah­dol­lista tulosta niil­lä resurs­seil­la jot­ka ovat käytet­tävis­sä, työl­listäen kaik­ki kyn­nelle kykenevät, joka puolel­la Suomea. Hyvä resep­ti, eikö niin? 

    Nuo yri­tyk­set eivät valitet­tavasti työl­listä eri­tyisen paljon ihmisiä Suomes­sa. Lisäk­si mon­et tämän tyyp­piset yri­tyk­set ovat laa­jen­tuneet lähin­nä Viroon, Puo­laan ja Balka­nin maille, osa Kaukoitään. Suomea pitävät pystyssä isot vien­tiyri­tyk­set kuten Kone, Sto­ra-Enso, Super­cell, Rovio, … Noki­aa en tosin viit­si maini­ta enää.

  41. Era­to: Syn­tiä on pikem­minkin asuinaluei­den liika tiivistämi­nen. Eilen viet­tivät nimipäivään­sä Urban (ruots.) sekä Urpo (suom.). Tästä voimme päätel­lä ketkä halu­a­vat elää aikaa uut­ta, ketkä men­nyt­tä aikaa …

    Urbinon kehi­tyk­sen renes­sanssin alkuaikoina voi ehkä luokitel­la sen aikaises­sa yhteiskun­nas­sa fik­suk­si sivistäväk­si urban­isoi­tu­misek­si. Helsin­gin sotapääl­liköi­den gryn­dausaal­to ei ehkä mah­du aivan tuo­hon samaan kaavaan. Urbinon urban­isoi­ja Fed­eri­co da Mon­te­fel­tro oli muuten myös samaan tapaan kon­dot­tieeri, joka ansait­si elan­ton­sa mui­ta kaupunke­ja tyhjentelemällä. 🙂

    Uuteen yleiskaavaan pitäisikin kirot­tu­jen pik­se­lei­den sijaan liit­tää sel­l­ainen ase­tus, joka velvoit­taa istut­ta­maan pui­ta kullekin ton­tille, tai puis­toi­hin niiden viereen, vähin­tään yhden puun, esimerkik­si juuri ome­na­pu­un, jokaista ton­til­la asu­vaa asukas­ta tai ruokakun­taa kohden, ja edel­lyt­tämään riit­tävästi val­oisaa pihaa myös niiden ympärille. 

    Taitaa vain olla niin, että Helsin­gin väk­ilu­vun kas­vat­tamishaaveet ja gryn­derei­den rahanteko­haaveet jyräävät tuol­laiset turhan vihertävät viherkaupunkiajatukset. 🙂

    Eikö esim. Isaac New­ton saanut parhaan ideansa juuri ome­na­pu­un alla? Kukki­van puun oksan alla voi kukin koh­da­ta parhaan muu­sansa … jol­loin runo­suoni alkaa sykkiä ja tuot­taa tym­peän proosan sijaan mitä kaunein­ta lyriikkaa …

    Ome­na­puu on myös oivalli­nen lähde hyville ideoille, joi­ta koko Suo­mi kaipaa. Tunkkai­sis­sa kel­larika­pakois­sa ajatuk­set vain samenevat sankan tupakansavun myötä. 

    Yskivä Suo­mi on saata­va nousu­un, ja tässä aut­taisi­vat mm.yhä use­am­mat kukki­vat ome­na­pu­ut, jot­ka saisi­vat liian monien nyt vain maa­han luo­dut kat­seet kohoa­maan ylem­mäs, sinne mis­sä palk­in­to vain koh­ta voisi odot­taa meistä jokaista!

    Suo­mi voisi tosi­aan sat­sa­ta siihen, että se olisi maail­man paras paik­ka asua. Tuos­sa kil­pailus­sa ja tuol­la taval­la erikois­tu­mal­la sil­lä voisi olla paljon annet­tavaa ja men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia. Helsinkiä maail­man­lu­okan metropo­lik­si lihot­ta­mal­la Suo­mi ei saavu­ta mitään mui­ta kiin­nos­tavaa, eikä kykene kool­laan mui­ta haas­ta­maan, ei edes Tukhol­maa. Suomen tähä­nas­tisen maail­man­lu­okan men­estyk­sen valtit ovat olleet, ja ovat var­masti jatkos­sakin ihan muis­sa asiois­sa. Tässä olisikin hyvä blo­giai­he OS:lle. Mikä nos­ti Suomen nykyiseen taloudel­liseen lois­toon­sa? Helsin­gin maail­man­mit­takaavas­sa suuri kokoko? (Ja toinen tas­apain­ot­ta­va artikke­li siitä, mikä on tuhon­nut Suomen luontoa.)

    PS.O.S.:n ja umme­htuneis­sa kal­jakup­pi­lois­sa liian tiivi­isti istu­vien tiivistäjien kan­nat­taisi kat­soa esimerkke­jä joi­hin ei-tiiviskaavoitus antaisi mah­dol­lisuuk­sia vaikka­pa täältä: “www.yle.fi/uutiset/juuri_nyt_ on_aika_tallentaa_kukkameri_kuviin__laheta_kauneimmat_kuvasi/8905516”.

    Lisää täl­laisia näkymiä kai­vataan myös Helsinkiin!

    Helsingis­sä on vielä esim. siir­to­la­pu­u­tarho­ja. Tosin eiköhän niidenkin aika tule koh­ta, kun tiivistämis­mah­dol­lisu­udet muual­la käyvät vähiin.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Kaikkea vboi tutkia paikkati­eto­jär­jestelmäl­lä. Täl­laisenkin tutkimuk­sen olen pari vuot­ta sit­ten nähnyt.

    Ehkäpä etsit jos­sain välis­sä tuon läh­teen seu­raavaa käyt­tök­er­taa varten. 🙂

  43. Juho Laatu:

    Suo­mi voisi tosi­aan sat­sa­ta siihen, että se olisi maail­man paras paik­ka asua. Tuos­sa kil­pailus­sa ja tuol­la taval­la erikois­tu­mal­la sil­lä voisi olla paljon annet­tavaa ja men­estymisen mah­dol­lisuuk­sia. Helsinkiä maail­man­lu­okan metropo­lik­si lihot­ta­mal­la Suo­mi ei saavu­ta mitään mui­ta kiin­nos­tavaa, eikä kykene kool­laan mui­ta haas­ta­maan, ei edes Tukhol­maa. Suomen tähä­nas­tisen maail­man­lu­okan men­estyk­sen valtit ovat olleet, ja ovat var­masti jatkos­sakin ihan muis­sa asiois­sa. Tässä olisikin hyvä blo­giai­he OS:lle. Mikä nos­ti Suomen nykyiseen taloudel­liseen lois­toon­sa? Helsin­gin maail­man­mit­takaavas­sa suuri kokoko? (Ja toinen tas­apain­ot­ta­va artikke­li siitä, mikä on tuhon­nut Suomen luontoa.) 

    Suomen men­estyk­sen takana ovat olleet suuryri­tyk­set, ensin isot met­sä- ja met­al­li­te­ol­lisu­usyri­tyk­set, viimeisek­si ns teknolo­giayri­tyk­set. Näitä ensim­mäisek­si main­ut­tu­ja on aina johdet­tu Helsingistä ja niiden tuot­tei­ta ympäri maail­maa myyvät ihmiset ovat toim­i­neet Helsingistä käsin. Näi­den viimek­si mainit­tu­jen läh­es kaik­ki toimin­nat ovat keskit­tyneet pk-seudulle ja yliopistokaupunkeihin.

    Suo­mi ei toisaal­ta kestä enää mon­taa Nokia-Microsoft-tärskyä. Suomen kulu­tus­tavara­te­ol­lisu­us on enää hyvin ohut­ta esim Ruot­si­in ja Tan­skaan ver­rat­tuna, ei ole maail­mal­la tun­net­tu­ja brän­de­jä enää oikeas­t­aan mui­ta kuin Marimekko.

    Ongel­ma on siinä että jos Suo­mi palaa johonkin 50-luvun kaltaiseen savupi­ip­pute­ol­lisu­us- ja maat­alous-/pi­enyri­tys-yhteiskun­taan, niin palkko­ja on alen­net­ta­va rajusti kos­ka sel­l­ais­ten tuot­tei­den valmis­t­a­mi­nen on työvoimavaltaista. 

    Se taas johtaa siihen että taval­lisil­la duunareil­la ei ole varaa asua niin mukavasti omakoti­talois­sa maaseu­tu­paikaku­nil­la kuin he nyt asu­vat, vaan ain­oa asun­to joi­hin heil­lä on varaa on joku vuokrakasarmikak­sio tehtaan vier­essä ja nor­maalia kulu­tus­ta on supis­tet­ta­va rajusti. Se ei ole ihan niin mukavaa elämistä enää kuin mitä Juho Latu maalailee. 

    Iso­jen joukko­jen kulut­ta­mi­nen aka­teemisi­in ammat­tei­hin sel­l­ais­esa Suomes­sa olisi aivan turhaa kos­ka heille ei löy­ty­isi enää töitä Suomes­sa, ne joil­la on vielä jotain rahaa säästössä lähti­sivät ulkomaille.

  44. R.Silfverberg: Nuo yri­tyk­set eivät valitet­tavasti työl­listä eri­tyisen paljon ihmisiä Suomes­sa. Lisäk­si mon­et tämän tyyp­piset yri­tyk­set ovat laa­jen­tuneet lähin­nä Viroon, Puo­laan ja Balka­nin maille, osa Kaukoitään. Suomea pitävät pystyssä isot vien­tiyri­tyk­set kuten Kone, Sto­ra-Enso, Super­cell, Rovio, … Noki­aa en tosin viit­si maini­ta enää.

    Nuo yri­tyk­set työl­listävät aika reip­paasti kukin paikkakun­nal­laan, ja ali­hankki­jat päälle. En tarkoit­tanut, että Suomes­sa olisi vain kolme tuol­laista hyvää yri­tys­tä, vaan että men­estyneitä yri­tyk­siä on läh­es kaikissa kun­nis­sa, ja kan­sain­välisik­si men­estyjik­si nous­seitakin ties kuin­ka mon­es­sa. Niistä ker­tyy yhteen­sä paljon ihmisiä. Minus­ta nuo yri­tyk­set pitävät Suomea pystyssä ihan siinä, mis­sä Konekin (Hyvinkääl­lä ja Helsin­gin seudulla).

    Noista mainit­semis­tasi yri­tyk­sistä Super­cell ja Rovio lienevät pääkaupunkikeskeisiä. Nekin ovat pieniä yri­tyk­siä. Hyvä että pääkaupunkikin luo joskus muu­ta kuin pääkönttoreita.

    En usko että Pon­ssen ja kump­panei­den kaltaiset yri­tyk­set oli­si­vat eri­tyis­es­ti viemässä työtä pois Suomes­ta. Itse asi­as­sa tuol­laiset korkean osaamisen ja muun hyvä­ta­soisen työvoiman yhdis­tävät kon­sep­ti­ti ovat nimeno­maan se lääke, joka estää perustyön val­u­misen ulko­maille. Juoni on siis se, että korkein mah­dolli­nen osaamis­ta­so nos­taa perustyönkin tuot­tavu­u­den niin korkealle tasolle, että sitä kan­nat­taa täkäläisel­lä korkeahkol­la palkkata­sol­la teet­tää. Super­cell ja Rovio ovat lois­tavia, mut­ta siinä mielessä huonom­pia, että tar­joa­vat töitä lähin­nä vain pienelle korkeak­oulute­tulle joukolle, puo­lus­ta­mat­ta perus­du­unin säi­lymistä Suomessa.

  45. Juho Laatu:
    En usko että Pon­ssen ja kump­panei­den kaltaiset yri­tyk­set oli­si­vat eri­tyis­es­ti viemässä työtä pois Suomes­ta. Itse asi­as­sa tuol­laiset korkean osaamisen ja muun hyvä­ta­soisen työvoiman yhdis­tävät kon­sep­ti­ti ovat nimeno­maan se lääke, joka estää perustyön val­u­misen ulko­maille. Juoni on siis se, että korkein mah­dolli­nen osaamis­ta­so nos­taa perustyönkin tuot­tavu­u­den niin korkealle tasolle, että sitä kan­nat­taa täkäläisel­lä korkeahkol­la palkkata­sol­la teet­tää. Super­cell ja Rovio ovat lois­tavia, mut­ta siinä mielessä huonom­pia, että tar­joa­vat töitä lähin­nä vain pienelle korkeak­oulute­tulle joukolle, puo­lus­ta­mat­ta perus­du­unin säi­lymistä Suomessa. 

    Niikuin jo edel­lisessä viestis­sä annoin ymmärtää niin Pon­ssen kaltaiset trak­toriyri­tyk­set voivat laa­jen­tua Suomes­sa vain jos työvoimakus­tan­nuskia saadaan alas. Suo­ma­laiselle hit­saa­jalle ei kan­na­ta mak­saa puo­lalaisen insinöörin palkkaa vaan puo­lalaisen hit­saa­jan palkkaa. Tätä kepu-hal­li­tus halu­aakin ajaa “paikallisen sopimisen” nimissä. 

    Ongel­ma on että kun perälau­ta alkaa vuo­taa kuten se ICT-sek­to­ri­la on Nokia-rom­ah­duk­sen takia alka­nut, niin käyn­nistyy ketjureak­tio että huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa meil­lä ei koh­ta ole enää mui­ta iso­ja fir­mo­ja kuin met­sä- ja perus­te­ol­lisu­us. Ja vielä Tal­vi­vaaran konkurssi veron­mak­sajien taakkana.

    Sil­loin koulute­tulle ihmiselle parem­pi ottaa kamansa ja muut­taa Ruosti­in tai vas­taavi­in paikkoi­hin jos­sa koulute­tulle vielä mak­se­taan, kuin men­nä johonkin Pon­sseen hit­saa­jak­si jos­sa mak­se­taan puo­lalaista palkkaa.

    Vai pitäisikö Suomen estää työvoiman pako DDR-mallilla?

  46. R.Silfverberg: Suomen men­estyk­sen takana ovat olleet suuryri­tyk­set, ensin isot met­sä- ja met­al­li­te­ol­lisu­usyri­tyk­set, viimeisek­si ns teknolo­giayri­tyk­set. Näitä ensim­mäisek­si main­ut­tu­ja on aina johdet­tu Helsingistä ja niiden tuot­tei­ta ympäri maail­maa myyvät ihmiset ovat toim­i­neet Helsingistä käsin. Näi­den viimek­si mainit­tu­jen läh­es kaik­ki toimin­nat ovat keskit­tyneet pk-seudulle ja yliopistokaupunkeihin.

    Ei pysynyt tuos­sa mukana. Motomiehet, met­sän­o­mis­ta­jat ja met­al­lim­iehet lienevät pääosin maakun­nis­sa. Met­säalan kan­sain­väliset myyn­timiehetkin ovat usein itsenäisiä yrit­täjiä maakun­nis­sa (sat­un tun­temaan muu­ta­man). Pitäisikö perus­taa toinen pääkont­tori Helsinki­in, jot­ta Suo­mi pelastuisi?

    Suo­mi ei toisaal­ta kestä enää mon­taa Nokia-Microsoft-tärskyä. Suomen kulu­tus­tavara­te­ol­lisu­us on enää hyvin ohut­ta esim Ruot­si­in ja Tan­skaan ver­rat­tuna, ei ole maail­mal­la tun­net­tu­ja brän­de­jä enää oikeas­t­aan mui­ta kuin Marimekko.

    Näin on, tai ainakin vähän tuo­hon suun­taan. Pätee var­maankin sekä maakun­ti­in että pääkaupunkiin.

    Ongel­ma on siinä että jos Suo­mi palaa johonkin 50-luvun kaltaiseen savupi­ip­pute­ol­lisu­us- ja maat­alous-/pi­enyri­tys-yhteiskun­taan, niin palkko­ja on alen­net­ta­va rajusti kos­ka sel­l­ais­ten tuot­tei­den valmis­t­a­mi­nen on työvoimavaltaista. 

    Oliko tuo vih­jaus siihen suun­taan, että Gen­elec, Pon­sse, Lill­bac­ka ja kump­pan­it edus­taisi­vat 50-luvun teol­lisu­ut­ta? Työvoimaval­taisu­us ei ole huono asia, jos työ on tuot­tavaa (suo­ma­lais­es­ta palk­ka-/vero­ta­sos­ta huolimatta).

    Se taas johtaa siihen että taval­lisil­la duunareil­la ei ole varaa asua niin mukavasti omakoti­talois­sa maaseu­tu­paikaku­nil­la kuin he nyt asu­vat, vaan ain­oa asun­to joi­hin heil­lä on varaa on joku vuokrakasarmikak­sio tehtaan vier­essä ja nor­maalia kulu­tus­ta on supis­tet­ta­va rajusti. Se ei ole ihan niin mukavaa elämistä enää kuin mitä Juho Latu maalailee. 

    Maaseudul­la / pikku­paikkakun­nil­la asu­taan kai yleen­sä aika väljästi. Mis­tä ajat­telit tuon kaavaile­masi palu­un 50-luvulle ja asun­to­jen pienen­tämisen johtu­van? Mik­si tuo­hon tilanteeseen jouduttaisiin?

    Iso­jen joukko­jen kulut­ta­mi­nen aka­teemisi­in ammat­tei­hin sel­l­ais­esa Suomes­sa olisi aivan turhaa kos­ka heille ei löy­ty­isi enää töitä Suomes­sa, ne joil­la on vielä jotain rahaa säästössä lähti­sivät ulkomaille.

    En ymmär­rä. Jos meil­lä on Pon­sse­ja ja Rovioi­ta, eikö koulute­tu­ille henkilöille ole juuri sil­loin run­saasti kysyn­tää? Mik­si oletit, että tuo maalaile­mani tue­vaisu­us kään­ty­isi “50-luvun dystopiaksi”?

  47. R.Silfverberg: Niikuin jo edel­lisessä viestis­sä annoin ymmärtää niin Pon­ssen kaltaiset trak­toriyri­tyk­set voivat laa­jen­tua Suomes­sa vain jos työvoimakus­tan­nuskia saadaan alas. Suo­ma­laiselle hit­saa­jalle ei kan­na­ta mak­saa puo­lalaisen insinöörin palkkaa vaan puo­lalaisen hit­saa­jan palkkaa. Tätä kepu-hal­li­tus halu­aakin ajaa “paikallisen sopimisen” nimissä.

    Pon­sse­han men­estyy, ja samoin Lill­bac­ka ja Gen­elec. Nykyiset palkat ovat noille tehokkaille fir­moille käsit­tääk­seni ihan ok. Toisaal­ta on selvä, että Suomen palkkata­so kar­sii joitain työ­paikko­ja (sekä maal­la että kaupungis­sa). Hyvä strate­gia olisi säätää yleistä palkkataoa työt­tömyys­ti­lanteen ja maan kil­pailukyvyn mukaan, niin voisimme mah­dol­lisim­man suuren osan työvoimas­ta mah­dol­lisim­man tuot­tavas­sa työssä, mah­dol­lisim­man korkeil­la palkoilla.

    Ongel­ma on että kun perälau­ta alkaa vuo­taa kuten se ICT-sek­to­ri­la on Nokia-rom­ah­duk­sen taki­aalka­nut, niin käyn­nistyy ketjureak­tio että huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa meil­lä ei koh­ta ole enää mui­ta iso­ja fir­mo­ja kuin met­sä- ja perus­te­ol­lisu­us. Ja vielä Tal­vi­vaaran konkurssi veron­mak­sajien taakkana.

    Sil­loin koulute­tulle ihmiselle parem­pi ottaa kamansa ja muut­taa Ruosti­in tai vas­taavi­in paikkoi­hin jos­sa koulute­tulle vielä mak­se­taan, kuin men­nä johonkin Pon­sseen hit­saa­jak­si jos­sa mak­se­taan puo­lalaista palkkaa.

    Vai pitäisikö Suomen estää työvoiman pako DDR-mallilla?

    En taaskaan pysynyt perässä. Tähtään siihen, että Suomes­sa olisi mah­dol­lisim­man paljon yri­tyk­siä, jois­sa korkean koulu­tuk­sen ja muun korkean osaamisen avul­la työ saadaan niin tuot­tavak­si, että rahaa tulee sisään, ja palkko­ja saadaan hilat­tua ylöspäin. Kehität jostain ajatuk­sia, että tuo ei olisi mah­dol­lista, mut­ta en oikein tiedä mistä.

  48. Juho Laatu:
    En ymmär­rä. Jos meil­lä on Pon­sse­ja ja Rovioi­ta, eikö koulute­tu­ille henkilöille ole juuri sil­loin run­saasti kysyn­tää? Mik­si oletit, että tuo maalaile­mani tue­vaisu­us kään­ty­isi “50-luvun dystopiaksi”? 

    Koulu­tuk­sen kysyn­tä ja tar­jon­ta ei mene yhteen. 

    Pon­sse työl­listää pääasi­as­sa vain jonkun ver­ran konetekni­ikan insinööre­jä ja paikan pääl­lä Vieremässä. Rovio taas pelinke­hit­täjiä Helsingissä.

    Suurin osa työt­tömistä aka­teemi­sista ei ole kumpaakaan.

    Rovion vika on että on niin vähän koulutet­tu­ja sille alalle ja IT-tekni­ikkaan vakavam­min suh­tau­tu­vat eivät halua ottaa riskiä ja erikois­tua johonkin sel­l­aiseen joka voi lop­pua mil­loin vaan.

    Pon­ssen vika on se että tuote jota se valmis­taa ei ole sel­l­ainen jota revitään käsistä. Se lie­nee suurimpia met­sä­trak­tori­valmis­ta­jia maail­mas­sa ja trak­torit ovat var­maan alansa parhai­ta, mut­ta ongel­ma on saman­lainen kuin esim telakka­te­olisudel­la: Met­sä­trak­tor­e­i­ta ei mene kau­pak­si ollenkaan enem­män kuin mitä tarvi­taan, ei vaik­ka niitä valmis­tet­taisi­in miljoo­nia. jos Pon­sse halu­aa laa­jen­tua taval­lisi­in maat­alous­trak­tor­ei­hin joil­la olisi suurem­pi kysyn­tä, sen olisi pakko tehdä se halvem­mal­la työvoimal­la kuin mitä Suomes­sa on nyt tar­jol­la kos­ka puo­lalaine tai roma­nialainen tehdas tekee niitä puoleen hin­taan kuin suo­ma­lainen. Lisäk­si Pon­sse on väärässä paikas­sa. Vieremä on liian kaukana ja liian pieni paikkakun­ta houkutel­laak­seen helsinkiäisiä tai edes tam­pere­laisia ellei pakoteta. 

    Eli ne fir­mat jot­ka Nokian rom­ah­duk­sen jäl­keen enää pitävät Suomea pystyssä ja joil­la on jonkin­laisia mah­dol­lisuuk­sia työl­listää suurem­pia jouko­ja ovat per­it­nteiset savupi­ip­pu­fir­mat, lisät­tynä elin­tarvike­te­ol­lisu­udel­la jos Venäjä alka­isi taas osta­maan niitä tuotteita.

  49. Juho Laatu:

    Maaseudul­la / pikku­paikkakun­nil­la asu­taan kai yleen­sä aika väljästi. Mis­tä ajat­telit tuon kaavaile­masi palu­un 50-luvulle ja asun­to­jen pienen­tämisen johtu­van? Mik­si tuo­hon tilanteeseen jouduttaisiin?

    Jos tapah­tuu sel­l­ainen taloudelli­nen katas­trofi että palkko­ja puo­lite­taan tms niin monel­la ei ole enää varaa mak­saa asun­to­lain­o­jaan enää, eikä mui­ta väljään asumiseen liit­tyviä kus­tanuk­sia, eikä edes omis­taa autoa, jol­la pää­sisi töi­hin ja ostok­sille siitä ihanas­ta omakoti­talosta. Ne menisi siis vasaran alle.
    Lisäk­si jos suurkaupungeista alet­taisi­in kuska­ta työt­tömiä savupi­ip­pu­paikkakun­nille niin ei heil­läkään olisi varaa ostaa mitään omakoti­talo­ja. Eli kak­sio Helsingis­sä muut­tuu kak­siok­si Kuusankoskella.

  50. R.Silfverberg: Koulu­tuk­sen kysyn­tä ja tar­jon­ta ei mene yhteen. 

    Pon­sse työl­listää pääasi­as­sa vain jonkun ver­ran konetekni­ikan insinööre­jä ja paikan pääl­lä Vieremässä. Rovio taas pelinke­hit­täjiä Helsingissä.

    Suurin osa työt­tömistä aka­teemi­sista ei ole kumpaakaan.

    Rovion vika on että on niin vähän koulutet­tu­ja sille alalle ja IT-tekni­ikkaan vakavam­min suh­tau­tu­vat eivät halua ottaa riskiä ja erikois­tua johonkin sel­l­aiseen joka voi lop­pua mil­loin vaan.

    Pon­ssen vika on se että tuote jota se valmis­taa ei ole sel­l­ainen jota revitään käsistä. Se lie­nee suurimpia met­sä­trak­tori­valmis­ta­jia maail­mas­sa ja trak­torit ovat var­maan alansa parhai­ta, mut­ta ongel­ma on saman­lainen kuin esim telakka­te­olisudel­la: Met­sä­trak­tor­e­i­ta ei mene kau­pak­si ollenkaan enem­män kuin mitä tarvi­taan, ei vaik­ka niitä valmis­tet­taisi­in miljoo­nia. jos Pon­sse halu­aa laa­jen­tua taval­lisi­in maat­alous­trak­tor­ei­hin joil­la olisi suurem­pi kysyn­tä, sen olisi pakko tehdä se halvem­mal­la työvoimal­la kuin mitä Suomes­sa on nyt tar­jol­la kos­ka puo­lalaine tai roma­nialainen tehdas tekee niitä puoleen hin­taan kuin suo­ma­lainen. Lisäk­si Pon­sse on väärässä paikas­sa. Vieremä on liian kaukana ja liian pieni paikkakun­ta houkutel­laak­seen helsinkiäisiä tai edes tam­pere­laisia ellei pakoteta. 

    Eli ne fir­mat jot­ka Nokian rom­ah­duk­sen jäl­keen enää pitävät Suomea pystyssä ja joil­la on jonkin­laisia mah­dol­lisuuk­sia työl­listää suurem­pia jouko­ja ovat per­it­nteiset savupi­ip­pu­fir­mat, lisät­tynä elin­tarvike­te­ol­lisu­udel­la jos Venäjä alka­isi taas osta­maan niitä tuotteita.

    Ok. Min­un lääk­keeni tuo­hon riski­in olisi gen­eroi­da paljon eri­laisia pieniä yri­tyk­siä Suomeen. Näin kaik­ki IT-osaa­jat eivät olisi pelialal­la, eivätkä kaik­ki koneinsinöörit met­säkonei­den kim­pus­sa. Suuria yri­tyk­siä en osaa gen­eroi­da. Suurista yhtiöistä met­sä­te­ol­lisu­u­den yhti­iöt var­maankin pysyvät jonkin­laise­na tuk­i­jalka­na. Muiden ossalta pitää vain toivoa, että jotkut pienet nou­se­vat vähän lähem­mäs Nokian nyky­istä tai entistä kokolu­okkaa. Yhdessä kir­jo pieniä, keskikokoisia ja suuria yri­tyk­siä työl­listävät paljon.

  51. R.Silfverberg: Jos tapah­tuu sel­l­ainen taloudelli­nen katas­trofi että palkko­ja puo­lite­taan tms niin monel­la ei ole enää varaa mak­saa asun­to­lain­o­jaan enää, eikä mui­ta väljään asumiseen liit­tyviä kus­tanuk­sia, eikä edes omis­taa autoa, jol­la pää­sisi töi­hin ja ostok­sille siitä ihanas­ta omakoti­talosta. Ne menisi siis vasaran alle.
    Lisäk­si jos suurkaupungeista alet­taisi­in kuska­ta työt­tömiä savupi­ip­pu­paikkakun­nille niin ei heil­läkään olisi varaa ostaa mitään omakoti­talo­ja. Eli kak­sio Helsingis­sä muut­tuu kak­siok­si Kuusankoskella.

    Vaik­ka nykyi­nen itse gen­eroitu lama jatkuisi, tai syn­ty­isi uusia lam­o­ja jois­tain uusista syistä, ole­tan että vuokrata­so las­kee laman mukana.

    Euroaikana mainit­se­masi asun­to­lainaon­gel­ma voi olla todel­li­nen sik­si, että lainat on otet­tu kiin­teäk­si suun­nitel­tu­ina euroina eikä devalvoitu­misen myötä pienenev­inä markkoina. En usko että tuokaan mitään katas­trofia toisi. Tässä lamas­sa ei ole vielä ilmeis­es­ti monikaan pää­tynyt ylivelkaisek­si (ver­rat­tuna esim. 90-luvun alun lamaan). Luulen että nykyi­nen lama on jo vähän opet­tanut ihmisiä elämään velka­an­tu­mat­ta liikaa.

    Työ­matkoi­hin liit­tyvät ongel­mat otan oikeas­t­aan ilol­la vas­taan, sil­lä toivon tässä itsek­seni, että poli­itikot jon­ain päivänä ryhty­i­sivät vähen­tämään fos­si­ilis­ten kulu­tus­ta. Kor­vaa­vat keinot kyl­lä löy­det­täisi­in, jos muu­tos ei olisi liian raju. Osa ratkaisua voisi olla ihmis­ten muut­ta­mi­nen lähem­mäs työ­paikko­ja ja työ­paikko­jen muut­ta­mi­nen lähem­mäs ihmisiä.

    En usko että suurkaupungeista on kovin paljon tunkua maaseudulle. Enem­mänkin ongel­ma on ollut toisen suun­tainen, eli maaseudul­ta on joudut­tu muut­ta­maan kaupunkei­hin työn perässä. Maaseudul­la kyl­lä olisi halpo­ja asun­to­ja, joten Helsin­gin yksiön/kaksion hinnalla/vuokralla rahoit­taisi paljon suurem­man asun­non maal­la. Työ­paikkaa ei olisi yhtä help­po löytää. Toivon tässäkin pienyri­tysys­täväl­lisen poli­ti­ikan rak­en­ta­van työ­paikko­ja halukkaille sinne, mis­sä halu­a­vat työtä tehdä.

  52. Juho Laatu: Ok. Min­un lääk­keeni tuo­hon riski­in olisi gen­eroi­da paljon eri­laisia pieniä yri­tyk­siä Suomeen. Näin kaik­ki IT-osaa­jat eivät olisi pelialal­la, eivätkä kaik­ki koneinsinöörit met­säkonei­den kim­pus­sa. Suuria yri­tyk­siä en osaa gen­eroi­da. Suurista yhtiöistä met­sä­te­ol­lisu­u­den yhti­iöt var­maankin pysyvät jonkin­laise­na tuk­i­jalka­na. Muiden ossalta pitää vain toivoa, että jotkut pienet nou­se­vat vähän lähem­mäs Nokian nyky­istä tai entistä kokolu­okkaa. Yhdessä kir­jo pieniä, keskikokoisia ja suuria yri­tyk­siä työl­listävät paljon.

    Pien­ten yri­tys­ten ongel­ma on kas­vami­nen. Moni yri­tys jää yhden per­heen ja muu­ta­man työn­tek­i­jän varaaan pyörimään kos­ka ei ole resursse­ja laa­jen­tua. Niistä jot­ka laa­je­nee, ei lähde maail­maa val­loit­ta­maan vaan pysyy koti­maas­sa tai omass­sa maaku­nas­sa. Sit­ten kil­pailu ja kateus muiden samal­la alueel­la toimivien yri­tys­ten kanssa pitää huolen siitä että mikään ei kas­va isoksi. 

    Hyvä tuotei­dea vaatii jonkun suuryri­tyk­sen tai käytän­nössä val­tion tms spon­soroimaan. Olen lukenut jostain “nyhtökauras­ta” että se olisi uusi Nokia. Sen ongel­ma on tois­taisek­si että har­va tietää mikä se edes on, ja nimi ei oikein myy. Mulle, jol­la äidinkieli ei ole suo­mi, ver­bi “nyhtää” herät­tää vain negati­ivisia miel­ley­htymiä. Johonkin ter­veysin­toilun ja kasvis­syömiseen se kuitenkin liit­tyy, ja medi­an testi­par­tiot ovat kehuneet sitä. Nyt sen yri­tyk­sen, mikälie, joka valmista “nyhtökau­raa” pitäisi skarpa­ta ja hom­ma­ta rahoi­tus­ta, ja jonkun ammat­ti­mais­es­ti toimi­van kon­sultin joka osaa luo­da siitä brän­di. Muuten ei tule uut­ta nokiaa.

  53. Olen lukenut jostain “nyhtökauras­ta” että se olisi uusi Nokia. Sen ongel­ma on tois­taisek­si että har­va tietää mikä se edes on, ja nimi ei oikein myy. Mulle, jol­la äidinkieli ei ole suo­mi, ver­bi “nyhtää” herät­tää vain negati­ivisia miel­ley­htymiä. Johonkin ter­veysin­toilun ja kasvis­syömiseen se kuitenkin liit­tyy, ja medi­an testi­par­tiot ovat kehuneet sitä.

    Aiheen vier­estä, mut­ta oikeasti ter­veel­lisessä kasvis­ru­uas­sa on se vika, että se on läh­es määritelmän mukaan pienen mar­gin­aalin bisnestä, jol­la ei kukaan rikas­tu. “Noki­aa” siitä ei tule mitenkään. Ihmi­nen elelee varsin ter­veenä vaik­ka läh­es pelkil­lä perunoil­la, ja mitä enem­män perunoi­ta “jaloste­taan”, sitä epäter­veel­lisem­mik­si ne muut­tuvat (perunalas­tut sun muut). Sama kaikil­la kasveil­la. Tietysti voi yrit­tää brändätä perunansa ja perunakaup­pansa silleen, että asi­akas suos­tuu mak­samaan viisinker­taista hin­taa, mut­ta epäilen, että sem­moinen ei kovin pitkälle kanna.

    Ruot­salaiset ovat tietysti edel­lä myös “ter­veel­lisen” kau­ran tuot­teis­tamises­sa. Sikäläi­nen Oat­ly tekee kauras­ta maitoa, jäätelöä sun muu­ta, ja tuot­teet ovat Suomes­sakin joka kau­pas­sa. Ter­veel­lisik­si niitä en sanoisi, kau­rahi­u­taleisi­in ver­rat­tuna. Var­maan ovat ter­veel­lisem­piä kuin lehmänmaito.

  54. R.Silfverberg: Pien­ten yri­tys­ten ongel­ma on kas­vami­nen. Moni yri­tys jää yhden per­heen ja muu­ta­man työn­tek­i­jän varaaan pyörimään kos­ka ei ole resursse­ja laajentua. 

    Näin on. Mut­ta jos halu­taan uusia suuria ja keskisu­uria yri­tyk­siä, pitää aloit­taa pien­estä. Ohjaavin toimin keski­u­uria ja suuria ei voi luo­da, vaan ne kas­va­vat itse.

    Niistä jot­ka laa­je­nee, ei lähde maail­maa val­loit­ta­maan vaan pysyy koti­maas­sa tai omass­sa maakunassa. 

    Riit­tää min­ulle. Jokainen kan­nat­ta­va yri­tys kel­paa. Koti­maan tarpei­den palvelem­i­nen on yhtä arvokas­ta kuin ulko­maid­en tarpei­den palvelem­i­nen. Koko maaiman kat­tavil­la yri­tyk­sil­lä on vain suurem­pi kasvupotentiaali.

    Sit­ten kil­pailu ja kateus muiden samal­la alueel­la toimivien yri­tys­ten kanssa pitää huolen siitä että mikään ei kas­va isoksi. 

    Jos keskit­tyy vääri­in asioi­hin, muut porhal­ta­vat ohi, ja luon­non­va­l­in­ta jät­tää jäl­jelle vain toimivim­mat fir­mat. Uusi sukupolvi uskaltaa toimia vapaam­min, jos van­hois­sa tuol­laista vikaa on. Pätee sekä Suomes­sa että ulko­mail­la. Val­tion tulisi purkaa aset­tami­aan jarruja.

    Hyvä tuotei­dea vaatii jonkun suuryri­tyk­sen tai käytän­nössä val­tion tms sponsoroimaan. 

    Riip­puu täysin tuot­teesta. Esim. IT-alal­la ihmeitä voi tehdä usein kellarissakin.

    Olen lukenut jostain “nyhtökauras­ta” että se olisi uusi Nokia. Sen ongel­ma on tois­taisek­si että har­va tietää mikä se edes on, ja nimi ei oikein myy. Mulle, jol­la äidinkieli ei ole suo­mi, ver­bi “nyhtää” herät­tää vain negati­ivisia miel­ley­htymiä. Johonkin ter­veysin­toilun ja kasvis­syömiseen se kuitenkin liit­tyy, ja medi­an testi­par­tiot ovat kehuneet sitä. Nyt sen yri­tyk­sen, mikälie, joka valmista “nyhtökau­raa” pitäisi skarpa­ta ja hom­ma­ta rahoi­tus­ta, ja jonkun ammat­ti­mais­es­ti toimi­van kon­sultin joka osaa luo­da siitä brän­di. Muuten ei tule uut­ta nokiaa.

    Samat tun­nel­mat tääl­lä. Vihre­itä muoti­tuot­tei­ta tai ekol­o­gis­es­ti perusteltavis­sa ole­via tuot­tei­ta halu­avia ja niistä avokä­tis­es­ti mak­savia on kuitenkin paljon.

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.