Taas kerran pysäköintipolitiikasta

14.5.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

 

Tämä kirjoitus on oikeastaan tarkoitettu Lisää kaupunkia Helsinkiin -palstalle, mutta julkaisen sen myös omalla blogillani.

Mitä pysäköintipaikka maksaa?

Tämä kirjoitus koskee pysäköinnin hintaa Helsingin kantakaupungissa, jossa maa on kallista ja asuntojen hinnat korkeat. Kun muutakaan mittaria ei ole, käytän maan hintana sen tuoretta markkinahintaa Kalasatamassa, jossa yksi kerrosneliö maksaa 1350 euroa. Tontin keskimääräiseksi hinnaksi tulee silloin noin 2400 €/m2, kun tonttitehokkuus on 1,8.

Jos pysäköintipaikka laitetaan talon alle kellariin, se tulee maksamaan noin 40 000 – 50 000 €. Kymmenen vuotta vanha tapaus Arabianrannassa päätyi 46 000 euroon paikkaa kohden. Kalliimpiakin tapauksia on. Jätkäsaaren suuri pysäköintiluola tuli maksamaan yli 50 000 €/paikka. Jos paikkoja tarvitaan enemmän, lisäpaikat ovat selvästi näitä peruspaikkoja kalliimpia, koska joudutaan menemään syvemmälle maan alle ja usein pohjaveden pinnan alapuolelle.

Pysäköintitalon rakentaminen kohtalaisen edullista. Hinta on noin 20 000 – 25 000 €/paikka. Rakennuskustannukset ovat siis noin 800 €/m2. Tällöin kuitenkin menetetään tonttimaata. Jos sillä samalla rakennusalalla voisi yhtä hyvin olla kuusikerroksinen asuintalo, menetetystä rakennusoikeudesta tulee hintaa 9 000 €/rakennusalan koko. Tämä tulee jakaa pysäköintitalon kerrosten lukumäärällä. Jos niitä on neljä ja yksi paikka ramppeineen vie 30 m2, tulee menetetyn rakennusoikeuden arvoksi 67 500 €/paikka eli kokonaiskustannukseksi jotain noin 90 000€. Tästä voimme lähinnä päätellä, ettei pysäköintitaloa kannata laittaa paikkaan, jossa se kilpailee asuintalon kanssa. Pysäköintitalo on hyvä ratkaisu, jos se voidaan sijoittaa paikkaan, johon ei voisi ajatella muuta käyttöä. Asuinalueen keskitetty pysäköintijärjestelmä voi hyvin sisältää paikoitustaloja. Ne ovat paikallaan myös vähän syrjemmällä, jossa asuntokerrosalan arvo ei ole Kalasataman luokkaa.

Jos ei välitä asumisolosuhteista mitään, voi autopaikat laittaa pihakannen alle, jolloin piha on siis viitisen metriä kadun pinnan yläpuolelle, eikä ole mitään toivoa pihapuista. Hinta on halpa, alle 20 000 €/autopaikka. Ensimmäisen kerroksen asunnot myös menetetään ainakin osittain, koska ei olohuoneen ikkuna voi aueta pihakannen alle. Joskus maaston muoto suosii tätä ratkaisua, mutta yleensä se on huono. Jos ensimmäiseen kerrokseen voisi sijoittaa kauppoja ja kapakoita, voisivat ne olla ilman takaseinän ikkunaa.

Joukkoliikenteen hyväksi palvelutasoksi riittää, että pysäkki on 300 metrin päässä kotoa. Pysäköintiongelma helpottaa aivan olennaisesti, jos sama hyväksytään autopaikalle. Keskitetty pysäköinti voi perustua pysäköintitaloihin, jotka on rakennettu melumuuriksi vaikkapa rautatietä vasten. Sellainen tulee suhteellisen halvaksi – alle 25 000 €/paikka ja nämä paikat on mahdollista rakentaa vaiheittain sitä mukaa kun kysyntää paikoille ilmenee.

Pysäköintipaikan oikea vuokra koostuu pääoman korvauksesta ja hoito- ja lämmityskuluista. Jos paikan hinta on 50 000 euroa, omakustannustalon vuokra on noin 200 €/kk + hoitokulut ja jos investointikulu on 20 000 €m, oikea vuokra on 85 €/kk + hoitokulut. Tällöin pääoman hinta olen käyttänyt viittä prosenttia, joka siis sisältää sekä koron että kuoletuksen.

 

 

 

Kommentit

139 Vastausta artikkeliin “Taas kerran pysäköintipolitiikasta”

  1. Kalle kirjoitti 14.5.2016 kello 16:30

    Tuossa on jonkin verran virheitä ihan perusteissa. Noilla väärillä oletuksilla saadaan toki aikaan vääriä, kenties haluttuja johtopäätöksiä.

    Pihakannella voi olla viheralue. Olen asunut yhtiössä, jonka piha oli toteutettu näin. Erittäin viihtyisä ja käytännössä umpi piha, jolloin pienetkin lapset voivat olla pihalla keskenään.

    Käyttämäsi hinta ei ole realistinen. Toki rakentamalla liian vähän paikkoja, voidaan yksittäisellä autopaikalla tehdä tili.

    Pysäköintitalon rakentaminen ei voi olla teknisesti halvempaa kuin paikka talon tai pihakannen alla. Tuossa on joku ihan selvä virhe.

    Laskelmasi vuokrapaikan hinnasta ovat oikean suuntaisia. Eli kohtuullinen vuokra, ilman kaupungin hyvävelikikkailuja, on vajaat satanen kuussa. Kaikki sen päälle on markkinoiden tehottomuutta, jonka sääntely ja ennen kaikkea sääntelyn väärinkäyttö on aiheuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  2. Vantaalainen kirjoitti 14.5.2016 kello 17:41

    Autoilijat ovat luvuistasi päätellen maksukykyistä porukkaa. Miksi kuitenkin aina haluat tehdä heidän elämästään hapanta? Hämeentien ottaminen pois autoliikenteeltä on vain yksi esimerkki vastuuttomasti toiminnastasi. Mitä oikein haluat? Vuokrakasarmeja kaupungin täyteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  3. Brändöbo kirjoitti 14.5.2016 kello 20:55

    Vantaalainen:
    Autoilijat ovat luvuistasi päätellen maksukykyistä porukkaa.

    Mitähän tämäkin tarkoittaa? Tässähän käsittääkseni esiteltiin parkkipaikan todellisia kustannuksia, siis niitä joita tähän päivään mennessä juuri kukaan autoilija ole itse maksanut, vaan ne on maksatettu kaikkien asukkaiden (myös autottomien) asuntojen hinnoissa. Toisin sanoen autottomat ne vasta maksukykyisiä ovatkin kun maksavat autoilevien autopaikkoja eivätkä saa mitään vastineeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 117

  4. erkki niini kirjoitti 14.5.2016 kello 21:45

    Antaa maksaa vaan. Helsinkiläiset saavat sitäkin enemmän asumistukea valtiolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. Peccavi kirjoitti 14.5.2016 kello 22:10

    Kadunvarsipysäköinti tulisi kieltää kokonaan. Yksityiset yritykset hinaisivat pysäköidyt autot varikoilleen tehokkaasti. Kadut olisi helppo aurata ja puhdistaa. Liikenne sujuisi jouhevasti.
    Yksityisiä pysäköintilaitoksia syntyisi kysynnän mukaan missä niitä tarvitaan. Kaikilla olisi pysäköintipaikka – markkinahintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  6. Kalle kirjoitti 14.5.2016 kello 22:37

    Vantaalainen:
    …Hämeentien ottaminen pois autoliikenteeltä on vain yksi esimerkki vastuuttomasti toiminnastasi …

    Väänsin entisenä kalliolaisena aiheutettua vahinkoa nykyiselle kalliolaiselle viikolla yhden kokouksen tauolla. Ilmeisesti meni perille, kun hän tajusi, mitä tehty päätös aiheuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  7. Timo Holopainen kirjoitti 14.5.2016 kello 23:04

    Tämä on erinomainen yhteenveto pysäköintipaikan hinnasta Helsingin kantakaupungissa. Oletuksia pitää tietysti tehdä ja ne vaikuttavat lopputuloksiin, mutta suuruusluokka on varmasti kohdallaan.

    Mielenkiintoinen ja edullinen vaihtoehto on pysäköintipaikkojen sijoittaminen pihakannen alle. Herää tokin muutama kysymys. Miksi pihakannen tulisi olla noin viiden metrin korkeudella? Eikö 3-4 metriä riittäisi autolle ja kannelle. Miksei asuin- ja liiketiloja voisi aloittaa vasta pihakannen tasosta ylöspäin ja sijoittaa kellari- ja muita ikkunattomia tiloja pihakannen alapuoliseen tilaan? Näitäkin taloissa tarvitaan.

    Pysäköintipaikan kustannukset tulisi kohdistaa luonnollisesti (meille) autoilijoille. On kohtuutonta, että esim. joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn turvautuvat subventoivat asumismenoissaan autopaikkoja. En pysty keksimään perusteita, miksi kustannuksia ei kannata kohdistaa autopaikan haltijalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.5.2016 kello 7:55

    Miksei asuin- ja liiketiloja voisi aloittaa vasta pihakannen tasosta ylöspäin ja sijoittaa kellari- ja muita ikkunattomia tiloja pihakannen alapuoliseen tilaan? Näitäkin taloissa tarvitaan.

    Mieti vähän, millaista katumaisemaa siitä seuraisi. Ikkunattomia seinäe katua vasten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Liian vanha kirjoitti 14.5.2016 kello 23:39

    Kerrostaloonhan voi lisätä kerroksen tai kaksi kompensoimaan noita ensimmäisen/kellarikerroksen autopaikkoja

    Kansikin toimii pihana aivan hyvin , eikä siinä varmaan ole edes tarkoitus kasvattaa punapuujättejä .Muutaman metrin puut kasvavat aivan hyvin

    http://www.designrulz.com/outdoor-design/garden/2012/05/the-ultimate-secret-roof-garden/

    Ja pysäköintitalon m2 voidaan rajoittaa automaattisilla ratkaisuilla eli auto nostetaan hissillä kerroksiin eikä ramppeja ja ajoväyliä tarvita

    https://www.youtube.com/watch?v=UrCmPWCgCRQ

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Jeikei kirjoitti 15.5.2016 kello 6:02

    Hyvä Osmo Kerroit asiallisesti autopaikan hinnan. Mutta kerrotko miksei autopaikkojen määrää/asunto ole pystynyt päivittäämään 30 vuoteen.
    Koska haluatte tiivistää kaupunkirakennetta tästä olisi aloittaa.
    Tällä olisi suoraa vaikutusts asuntojen hintoihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.5.2016 kello 7:50

    Vähän on normeja höllennetty, mutta ei tarpeeksi. Vihreät ovat jääneet tässä aika yksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. antti kirjoitti 15.5.2016 kello 9:03

    Vantaalainen: Hämeentien ottaminen pois autoliikenteeltä on vain yksi esimerkki vastuuttomasti toiminnastasi.

    En ole tuollaisesta kuullut. Laitatko linkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. Lauri Kumpulainen kirjoitti 15.5.2016 kello 10:06

    En nyt oikein ymmärrä, että mikä hyöty siitä kantakaupungin tiivistämisestä on.

    Oletetaan, että meillä on normaali ruutukaava. Tällöin meillä on jokaisen kadun varrella kaksi riviä taloja.

    Miksi ei voida tehdä niin, että puretaan joka toinen rivi ja korotetaan joka toista riviä kaksinkertaiseksi?

    Täysin sama asukastiheys, täysin sama määrä yrityksiä, ravintoloita yms., mutta paljon enemmän tilaa vaikkapa puistokäytäville (esimerkki Hämeenpuisto, Tampere).

    Tietenkään emme voi vain rakentaa vanhaa taloa korkeammaksi, jolloin joutuisimme purkamaan molemmat rivit jokaisen kadun varrelta.

    Tällöin pitääkin kysyä, että jos kaupungistuminen on modernia, niin miksi kaupunkien rakennuksien pitää olla kivikaudelta? Miksi rakennuksia ei voida uudistaa? Miksi arkkitehtuuri ei saisi kehittyä?

    Vanhoja taloja voi siirtää museoitavaksi jonnekin muualle.

    Toinen vaihtoehto on, että jätetään vanha kaupunki niille sijoilleen ja rakennetaan uusi keskusta modernein menetelmin.

    Itse pidän kaupungeissa eniten juuri puistoista. Esimerkkinä Tampereen Sorsapuisto. Aivan mahtava ja monikäyttöinen alue. Ei puhettakaan, että tälläistä voitaisiin rakentaa kantakaupunkiin.

    Minun visiossani moderni kaupunki on rakennettu korkein taloin, jotka ovat harvassa, jotta niiden väliin voidaan rakentaa laajat viheralueet, liikenneväylät, liikunta-alueet ja niin edelleen.

    Mielestäni ahtaat kadut ja kujat ovat suorastaan antiikin ajoilta ja auttamattomasti vanhentuneita.

    Auto on niin ikään satavuotiaasta iästään huolimatta moderni ja erittäin käyttökelpoinen työkalu. Tekniikka kehittyy nyt sitä vauhtia, että robottiautot tulevat varmasti kaupunkeihin ensi vuosikymmenen alussa.

    Jokaisen kaupungin ongelma on se, ettei joukkoliikenne yksin kykene tyydyttämään kaikkien tarpeita riittävästi. On hyvin helppoa löytää esimerkki, jossa linnuntietä 5 km matkaan menee busseilla ja ratikoilla tunti suuntaansa. Se tekee työpäivästä kymmentuntisen työmatkoineen.

    Tämä on aivan riittävä syy, että osalla on oma kulkuneuvo, koska jokaiselle ei voida rakentaa omaa joukkoliikenneväylää.

    Korkeampi rakentaminen ja väljyys edesauttaisi myös ruuhkia, koska liikenneväylät voitaisiin suunnitella viisaammin.

    Sähköautojen lisäksi sähköpyörät kehittyvät kovaa vauhtia. Itse odotan, että tulisi sähköskoottereita. Sellaisella olisi hyvä kulkea kaupungissa ja käydä kaupassa.

    Kun sitä kantakaupunkia rakennetaan lisää, niin eikö samalla kannattaisi olla toistamatta niitä virheitä, jotka Helsingin kantakaupungin rakentamisessa on tehty?

    Liian matalaa, liian tiheässä, liikenneyhteydet ovat huonot, liian vähän puistoja, liian vähän valoa ja ilmanvaihtoa monilla kaduilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Pekka kirjoitti 15.5.2016 kello 10:15

    Osmo Soininvaara: Mieti vähän, millaista katumaisemaa siitä seuraisi. Ikkunattomia seinäe katua vasten?

    Kyllä korkea kivijalka plus mahdolliset liiketilat siellä täällä on parempi katumaiseman kannalta kuin rivi lasitettuja parvekkeita, niin sisäänvedettyjä kuin olisivatkin. Ja voihan yhteisiä tilojakin (pesuhuoneet varastot jne.) rakentaa ikkunallisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. Jeikei kirjoitti 15.5.2016 kello 10:53

    Liian tiukka kaavoitus estää innovaatot pysäkönnin suhteen.

    Tätä kannattaisi tutkia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Veikko Rinne kirjoitti 15.5.2016 kello 11:18

    Brändöbo: Mitähän tämäkin tarkoittaa? Tässähän käsittääkseni esiteltiin parkkipaikan todellisia kustannuksia, siis niitä joita tähän päivään mennessä juuri kukaan autoilija ole itse maksanut, vaan ne on maksatettu kaikkien asukkaiden (myös autottomien) asuntojen hinnoissa. Toisin sanoen autottomat ne vasta maksukykyisiä ovatkin kun maksavat autoilevien autopaikkoja eivätkä saa mitään vastineeksi.

    Suosittu väite, mutta onkohan se edes totta. Missä on niin tyhmiä taloyhtiöitä, etteivät peri maksua pysäköintipaikoista? Tai niin tyhmä uudisrakentaja, joka ei myy pysäköintipaikkoja erikseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Mikko H kirjoitti 15.5.2016 kello 11:30

    Liian vanha: Kerrostaloonhan voi lisätä kerroksen tai kaksi kompensoimaan noita ensimmäisen/kellarikerroksen autopaikkoja

    Lisäkerrokset edellyttävät normin mukaan lisää autopaikkoja. Tietysti rakennustekniikan puolesta on mahdollista tehdä vaikka alimmat kymmenen kerrosta parkkipaikkoja ja niiden päälle parikymmentä kerrosta asuntoja tms. (vakioesimerkki Chicagosta), kaupunkikuvan kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Kalle kirjoitti 15.5.2016 kello 12:43

    Peccavi:
    Kadunvarsipysäköinti tulisi kieltää kokonaan…

    Ei, tuo tappaa lopullisesti kaupungin. Sen sijaan pitkäaikaispysäköinti kadun varsilla tulee kieltää niin, että kadunvarret on varattu asiakaspysäköinnille. Tämä taas vaatii kohtuuhintaisten autopaikkojen varaamista tarvitsijoille.

    Palataan Bostonin kolmeen keinoon pelastaa keskusta:
    1) autopaikat asukkaille vaadittiin tonteille tai niiden alle, jolloin kadunvarret tulivat asiakkaiden ja vierailijoiden käytöön
    2) ensimmäiseen kerrokseen ei saa tehdä asuntoja, jolloin niihin palasi palvelut ja
    3) lightrail ratkaisu, joka kattaa keskustan liikennetarpeet sekä campuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  19. Sepi kirjoitti 15.5.2016 kello 13:17

    Kuka sen autopaikan maksaa, jos rakennuskustannus on 50000e, mutta asunnon ostajat maksavat vaikkapa vain 20000e?

    Teoriassa sen pitäisi pääomittua tontin hintaan/vuokraan. Käytännössä kaupunki ei taida saada tonteistaan markkinahintaa/vuokraa? Jos saataisiin, niin uusien kämppien neliöhinnat olisivat käsittääkseni kaikkialla about samat kun kaikki menisi maan arvoon?

    Jos esitetään väite, että tontista saadaan markkinahinta parkkipaikan kustannukset huomioiden, niin sitten parkkipaikkojen kaavoittamista voitaneen kaikkiin muihin kaavan aiheuttamiin kustannuksiin. Runkosyvyys, korkeusrajoitukset, huoneistokokorajoitukset yms. Ts. Mitä saisi tontista jos yhtään mitään rajoituksia ei laitettaisi? Entä jos laitetaan joku “ei mitään rajoituksia, paitsi että naapuritonttien arvo ei saa laskea”. Varmaan liian vaikea toteuttaa.

    Leikkaako osa autopaikan kustannuksesta gynderin katetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. L'homme 'a l'Hispano kirjoitti 15.5.2016 kello 13:18

    Jos tallustelee Töölössä ja pitää siellä silmänsä auki, voi paikka paikoin havaita jo 1920-luvulla rakennettuja taloja, joissa on myös autohalli. Niissä taloissa, jotka tiedän, on ensimmäisen kerroksen asuntoja sekä kadun että pihan puolella. Kellarikerros saattaa tosin olla aika korkea.

    Siihen aikaan, 1920-luvulla, oli hyvinvointi ja varallisuus Suomessa vielä aika matala, mutta kuitenkin jo silloin oli varaa rakentaa autohalleja. Mikä on muuttanut tilanteen toiseksi näin useiden vuosikymmenten jälkeen, kun maamme on vaurastunut kohisten?

    Jos jo tuolloin oli varaa rakentaa kyllin leveitä katuja (kadunvarsipysäköintiä varten) sekä autopaikkoja myöskin talon, (esim. jonkin töölöläisen vuokrakasarmin) alle, mikä ihme ja kumma siinä on, että se nyt on mukamas niin kallista, kuin O.S. yllä esittää, ettei se tällaisena yltäkylläisyyden ajanjaksona olisi enää mahdollista kaupungissa muualla?.

    Vetääkö fillarimafia rahat välistä (baanoihin, pyöräteihin ja kaupunkipyöriin)?

    PS. Hispano = Hispano Suiza (esim. malli “Alfonso XIII”, vuodelta 1913, tai uudempi). Kyseisen automerkin varhaishistoria alkaa sähkökäyttöisestä ajopelistä. Kannattaa myös bongata automerkin jännä keulakoriste, jonka esikuvia voi joskus nähdä myös Helsingin reuna-alueilla (tai niiden yllä, vaan tuskin millään kantakaupungiksi luokiteltavissa olevalla alueella).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. Pyry kirjoitti 15.5.2016 kello 15:00

    Tällä älyvapaalla laskukaavalla voidaan yhtälailla laskea myös pyörätien tai leikkipuiston kustannus ja saada järkyttäviä kuvitteellisia kustannuksia. Tosiasiassa nämä palvelut ovat juuri niitä, jotka osaltaan mahdollistavat Helsingin kaupungille tuon tonttimaan ryöstöhinnoittelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  22. Kalle kirjoitti 15.5.2016 kello 15:52

    Sepi:
    Kuka sen autopaikan maksaa, jos rakennuskustannus on 50000e….

    Tuolla hinnalla saa jo kultaiset vesihanat, marmorisen lattian ja ebenpuiset seinät autopaikkaansa. 🙂 🙂 🙂 Autopaikan kustannukset ovat 10 000 – 20 000 €.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.5.2016 kello 19:26

    Kallem, siitä vain tekemään tarjousta autopaikkojen rakentamisesta. NBiitä ei missään saa noin halvalla. Kööpenhaminassa autopaikan hinnaksi laskettiin 100 000 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tompelo kirjoitti 15.5.2016 kello 17:18

    Ihan mielenkiinnosta ihmettelen: Oletan, että asunto-osakeyhtiölaissa velvoitetaan yhtiötä ajamaan kaikkien osakkaiden etua tasapuolisesti. Vihreät näyttävät minusta väittävän, että näin ei tapahdua, vaan yhtiöt maksattavat autopaikkojen hinnan nyös niillä osakkailla, jotka niistä eivät mitään hyödy. Näin ei voi olla, joten ilmeisesti en nyt tiedä jotain?

    Mikä on vihreden mielestä se kannustin tai pakko, joka saa yhtiöt toimimaan epäreilusti? Vai eivätkö ne toimi epäreilusti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.5.2016 kello 19:25

    Kaavamääräys pakottaa rakentamaan autpaikkoje yli kysynnän (kysyntä= maksuhalukkaiden asiakkaiden määrä) minkä vuoksi paikat joudutaan myymään alle tuotantokustannusten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle kirjoitti 15.5.2016 kello 17:59

    Osmo Soininvaara: Mieti vähän, millaista katumaisemaa siitä seuraisi. Ikkunattomia seinäe katua vasten?

    Noin toteutettuna katutaso on tietysti myös nostettu, jolloin sen alle saadaan joko parkkipaikkoja tai tila autoille. Pasila oli puolivillainen yritelmä, mutta Tapiola jo varsin onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  27. JTS kirjoitti 15.5.2016 kello 18:18

    Autojen keskikoko on Suomessa kasvanut, samalla pysäköintiruudut ovat jäämässä pieneksi. Pysäköinnin kulut siis lisääntyvät.

    Yleistyneiden D-luokan autojen kanssa alkaa olla jo vähän ahdasta vanhemmissa pysäköintiruuduissa, ei ehkä ao menopelin omistajilla mutta ainakin niillä, jotka parkkeeraavat viereen. E-auton omistajat toki jo varovat omaa menopeliään.

    Keski-Euroopassa ajoneuvokanta on C-luokan autoja, eikä isommalla mahtuisi oikein minnekään keskustaan, ainakaan parkkiin.

    Jokin autoverotuksen ohjauksessa on mennyt pieleen. Sekä automallien koot kasvavat ja isommat saavuttavat lisää suosiota.

    Isompien ruutujen maalaaminen taas vähentää niiden määrää.
    Eikä se ole hauskaa luikerrella takakontin kautta rattiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 15.5.2016 kello 19:30

    Lauri Kumpulainen:
    En nyt oikein ymmärrä, että mikä hyöty siitä kantakaupungin tiivistämisestä on.

    Oletetaan, että meillä on normaali ruutukaava. Tällöin meillä on jokaisen kadun varrella kaksi riviä taloja.

    Miksi ei voida tehdä niin, että puretaan joka toinen rivi ja korotetaan joka toista riviä kaksinkertaiseksi?

    Täysin sama asukastiheys, täysin sama määrä yrityksiä, ravintoloita yms., mutta paljon enemmän tilaa vaikkapa puistokäytäville (esimerkki Hämeenpuisto, Tampere).

    Tietenkään emme voi vain rakentaa vanhaa taloa korkeammaksi, jolloin joutuisimme purkamaan molemmat rivit jokaisen kadun varrelta.

    Tällöin pitääkin kysyä, että jos kaupungistuminen on modernia, niin miksi kaupunkien rakennuksien pitää olla kivikaudelta? Miksi rakennuksia ei voida uudistaa? Miksi arkkitehtuuri ei saisi kehittyä?

    Vanhoja taloja voi siirtää museoitavaksi jonnekin muualle.

    Toinen vaihtoehto on, että jätetään vanha kaupunki niille sijoilleen ja rakennetaan uusi keskusta modernein menetelmin.

    Itse pidän kaupungeissa eniten juuri puistoista. Esimerkkinä Tampereen Sorsapuisto. Aivan mahtava ja monikäyttöinen alue. Ei puhettakaan, että tälläistä voitaisiin rakentaa kantakaupunkiin.

    Minun visiossani moderni kaupunki on rakennettu korkein taloin, jotka ovat harvassa, jotta niiden väliin voidaan rakentaa laajat viheralueet, liikenneväylät, liikunta-alueet ja niin edelleen.

    Mielestäni ahtaat kadut jakujat ovat suorastaan antiikin ajoilta ja auttamattomasti vanhentuneita.

    Auto on niin ikään satavuotiaasta iästään huolimatta moderni ja erittäin käyttökelpoinen työkalu. Tekniikka kehittyy nyt sitä vauhtia, että robottiautot tulevat varmasti kaupunkeihin ensi vuosikymmenen alussa.

    Jokaisen kaupungin ongelma on se, ettei joukkoliikenne yksin kykene tyydyttämään kaikkien tarpeita riittävästi. On hyvin helppoa löytää esimerkki, jossa linnuntietä 5 km matkaan menee busseilla ja ratikoilla tunti suuntaansa. Se tekee työpäivästä kymmentuntisen työmatkoineen.

    Tämä on aivan riittävä syy, että osalla on oma kulkuneuvo, koska jokaiselle ei voida rakentaa omaa joukkoliikenneväylää.

    Korkeampi rakentaminen ja väljyys edesauttaisi myös ruuhkia, koska liikenneväylät voitaisiin suunnitella viisaammin.

    Sähköautojen lisäksi sähköpyörät kehittyvät kovaa vauhtia. Itse odotan, että tulisi sähköskoottereita. Sellaisella olisi hyvä kulkea kaupungissa ja käydä kaupassa.

    Kun sitä kantakaupunkia rakennetaan lisää, niin eikö samalla kannattaisi olla toistamatta niitä virheitä, jotka Helsingin kantakaupungin rakentamisessa on tehty?

    Liian matalaa, liian tiheässä, liikenneyhteydet ovat huonot, liian vähän puistoja, liian vähän valoa ja ilmanvaihtoa monilla kaduilla…

    Onhan vaikka Itäkeskus rakennettu täysin mainitsemallasi periaatteella alkaen korkeista rakennuksista, joiden väliin jää puistoja, päättyen viisaasti suunniteltuihin liikenneväyliin, mutta ei oikein kukaan halua asua siellä tai perustaa sinne toimistoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  29. Pekka Pessi kirjoitti 15.5.2016 kello 22:15

    Veikko Rinne:
    . Missä on niin tyhmiä taloyhtiöitä, etteivät peri maksua pysäköintipaikoista? Tai niin tyhmä uudisrakentaja, joka ei myy pysäköintipaikkoja erikseen?

    Kun kaavoittaja vaatii tekemään autopaikkoja enemmän kuin niillä on kysyntää, niitä vuokrataan ja myydään sitten hinnalla jolla kaikki saadaan käyttöön. Jos autopaikasta pitäisi maksaa sen kustannusten mukaan, niin useimmat säästäisivät ja ajaisivat taksilla. Itse asun HITAS-kämpässä, jossa pihakannen alle rakennetut autopaikat maksoivat 15 % talon rakennuskustannuksista. Jos olisin voinut valita, niin tuskinpa olisin sijoittanut muutamaa tonnia vajaata Teslan hintaa autopaikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  30. Kalle kirjoitti 15.5.2016 kello 23:04

    Osmo Soininvaara:
    Kallem, siitä vain tekemään tarjousta autopaikkojen rakentamisesta. NBiitä ei missään saa noin halvalla. Kööpenhaminassa autopaikan hinnaksi laskettiin 100 000 euroa.

    Juurihan itse tuossa totesit, että paikka autokannen alla maksaa 20 000 €. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 7:31

    Kyse oli rakentamisesta Kööpenhaminan keskustassa, ei missään slummilähiössä. Kuvittele, että vaikkapa Aleksilla totyeuttaisin pysäköinnin autokannen alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Sakke kirjoitti 16.5.2016 kello 6:12

    Osmo Soininvaara:
    Kallem, siitä vain tekemään tarjousta autopaikkojen rakentamisesta. NBiitä ei missään saa noin halvalla. Kööpenhaminassa autopaikan hinnaksi laskettiin 100 000 euroa.

    Osaavatko tanskalaiset laskea? Tuo taitaa olla pikemminkin koko parkkikentän hinta, silloin kun se on päällystetty tanskalaisen pitopalvelun tuottamilla smörrebrödeillä, juomineen ja muine tykötarpeineen.

    Entä valuutta?
    Eikö tanskalaisilla ole edelleenkin käytössä DKK?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 7:29

    Tanskasa oli kyse täydennysrakennuskohteesta keskustassa. Vanhan talon alle parkkipaikan laittaminen on kallista. Helsingisn Bulevardilla ns. WSOY:n talon alle tehdyistä parkkipaikoista velotettiin 120 000 euroa. En tiedä, oliko tuo sama kuin rakennuskustannus. Olevaan kaupunkirakenteeseen pysäköinti on todella kallista.
    Parkkikenttä tulee myös hyvin kalliiksi. Jos asuintontti maksaa 3000 €/neliä ja päätät olla rakentamatta siihen taloa ja teet tilalle pysäköintikentän, tulee yhden parkkiruudun hinnaksi lähemmäs 100 000 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.5.2016 kello 7:03

    Makkaratalon Hautuumaa: Onhan vaikka Itäkeskus rakennettu täysin mainitsemallasi periaatteella alkaen korkeista rakennuksista, joiden väliin jää puistoja, päättyen viisaasti suunniteltuihin liikenneväyliin, mutta ei oikein kukaan halua asua siellä tai perustaa sinne toimistoa.

    Eikun vain tervetuloa Tampereen Kalevaan katsomaan teiskontien ja sammonkadun nurkille, että miten tuollainen kaupunkirakenne toimii. Erityisesti kannattaa tutustua nk. Kiinan muurin kortteliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Kalle kirjoitti 16.5.2016 kello 8:23

    Jotenkin tuntuu kornilta, että eniten pysäköintinormeista meuhkaavat ne, joilla ei ole autoa. Suomessa on muitakin vastaavia älyttömyyksiä. Aselainsäädännöstä ovat äänessä ne, joilla ei ole yhtään kantolupaa, eivätkä ymmärrä edes perusteita. Alkoholilainsäädännöstä taas meuhkaavat suurimpaan ääneen raivoraittiit poliitikot, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä aiheesta.

    Kai se kuuluu jotenkin suomalaisuuteen. Jos minulla ei olisi autoa, olisin ihan hiljaa pysäköintinormeista jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 12:16

    Jotenkin tuntuu kornilta, että eniten pysäköintinormeista meuhkaavat ne, joilla ei ole autoa. Suomessa on muitakin vastaavia älyttömyyksiä. Aselainsäädännöstä ovat äänessä ne, joilla ei ole yhtään kantolupaa

    Eikö ole aika luonnollista, että maksajan osaan joutuvat autottomat nurisevat autopaikoista enemmän kuin ne, josta saavat siirtää pääosan autoilun pääomakustannuksista naapureidensa maksettavaksi. Jos tuli säädös oikeudesta hankkia kotiin flyygeli ja tämä rahoitettaisiin jakamassa lasku kaikkien talossa asuvien kesken, niin luulen, että siitäkin tulisi jupinaa enemmän niiltä, joilla ei ole flyyygelia kuin niiltä, jotka saavat laskuttaa flyyfgelinsä naapureillaan.

    Vähän sama asia on tuossa kouluampujien oikeudessa haluamaansa asearsenaaliin. Kyllä muillakin voi olla asiasta perusteltu mielipide.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. max kirjoitti 16.5.2016 kello 8:41

    Osmo Soininvaara:
    Parkkikenttä tulee myös hyvin kalliiksi. Jos asuintontti maksaa 3000 €/neliä ja päätät olla rakentamatta siihen taloa ja teet tilalle pysäköintikentän, tulee yhden parkkiruudun hinnaksi lähemmäs 100 000 euroa.

    Nostan heti kädet ylös tälle omalle pohdinnalleni. Osaako Osmo tai joku muu tietoviisas jatkaa onko tuossa vertailussa appelsiinit ja omenat. Euro on tietysti aina täsmälleen yhden euron arvoinen. Mutta voiko ajatella, että rakentaminen edustaa infrastuktuuriin sitoutuvia/pääomittuvia euroja ja parkkipaikka kassavirtaisia/transaktiollisia euroja. (Toki se euro vaihtaessa omistajaansa voi toteuttaa taas mitä tahansa.) Voiko tiukalla Osmon laskennalla syntyä ikinä toria(kaan). Torin edustamat kassavirtaeurot eivät pysty ikinä ylittämään samaiselle paikalle pääomitettavissa olevia euroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 12:18

    Torista ja puistosta on ulkouista hyötyä kaikille, siitä, että naapurilla on auto, ei ole mitään ulkoista hyötyä kenellekään, lähinnä vain haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Veikko Rinne kirjoitti 16.5.2016 kello 10:25

    Osmo Soininvaara:
    Kaavamääräys pakottaa rakentamaan autpaikkoje yli kysynnän (kysyntä= maksuhalukkaiden asiakkaiden määrä) minkä vuoksi paikat joudutaan myymään alle tuotantokustannusten.

    Ei kannata yleistää tuolla tavoin. Kun määräys on kategorinen, totta kai autopaikat menevät kaupaksi eri paikoissa eri tavoin. En kuitenkaan ole huomannut, että niitä jäisi yli ja käyttämättä. Myös asuntojen puolella käteen jääneet joudutaan myymään tavalla tai toisella alennuksella.

    Ei kai kuvitella, että asunnot halpenevat, jos autopaikkoja rakennetaan vähemmän? Uskoakseni rakennusliikkeet myyvät kämpät juuri niin korkealla hinnalla kuin pystyvät riippumatta autopaikoista. Jos autopaikkoja rakennetaan vähemmän, siitä mahdollisesti syntyvä säästö mennee lyhentämättömänä rakennusliikkeiden taskuihin eikä asuntojen hintoihin.

    Suosittelen keskittymään isoihin rakenteellisiin ongelmiin, joita käsiteltiin aikaisemmissa blogeissa.

    Minustakin olisi fiksua, että voitaisiin luopua talokohtaisista maan alle louhituista parkkihalleista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 12:24

    Ei kai kuvitella, että asunnot halpenevat, jos autopaikkoja rakennetaan vähemmän?

    Jos olet sitä mieltä, että asunto autopaikan kanssa ja ilman autolaikkaa menevät kaupaksi samalla hinnalla, olet loogisesti ottaen sitä mieltä, että asunnon osataja pitää autopaikkaa nollan arvoisena. Minä en olisi ihan noin radikaalilla kannalla. Jos olet tätä mieltä, eikä sinun pitäisi vastustaa hyödyttömänä pitämiesi autopaikkojen rakentamista?
    Jos me teemme minkä tahansa hyödyttömän mutta kalliin kaavamääräyksen, se ei todellakaan nosta asunnon markkinahintaa. Sen sijaan se nostaa topntin markkinahintaa. JHNämä hyödyttöminä pit6ämäsi autopaikat jäävät siis veronmaksajien maksettavaksi.
    Kyllä niitä jää myös myymällä. Kun rakennusliike on erottanut autopaikan ja asunnot toisistaa ja vain pieni osa autopaikoista myydään, loput suljetaan betonipriosaalla, koska muuten asukkaita ei kohdeltaisi tasapuolisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. anonilli kirjoitti 16.5.2016 kello 10:29

    Lauri Kumpulainen: Miksi ei voida tehdä niin, että puretaan joka toinen rivi ja korotetaan joka toista riviä kaksinkertaiseksi?

    Siksi, ettei sinulla ole onneksi Pol Potin valtuuksia alkaa pakkosiirtää kaupunkiväestöä maaseudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. PRNDL kirjoitti 16.5.2016 kello 10:46

    Pyry:
    …voidaan yhtälailla laskea myös pyörätien tai leikkipuiston kustannus ja saada järkyttäviä kuvitteellisia kustannuksia.

    Asuintaloon valvoitetaan nykyään rakentamaan lämmintä säilytystilaa pyörille. Tämä tila voitaisiin aivan hyvin ottaa asuinkäyttöön sen sijaan että se nykyään jaetaan vastikkeetta pyöränomistajille. Tilan kustannuksista ja maksavat kaikki asukkaat, käyttipä sitä tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 12:13

    Pyöräpaikkojen kustanus on noin kymmenesosa autopaikan kustabnuksista. Luulen, että autottomat pyöräilijät lähtisivät mukaan sopuun, että kukin maksaa omansa, pyöräilijät pyöräpaikan kustannukset ja autolijat autopaikkojen kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Mikko Nummelin kirjoitti 16.5.2016 kello 12:20

    Tässä on kyse jonkinlaisesta superadditiivisuudesta tai huhmar-ja-petkel-ilmiöstä, eli M kappaletta asuntoja ja N kappaletta parkkipaikkoja tietyllä alueella ovat yhdessä arvokkaampia kuin asunnot tai parkkipaikat erikseen tai asunnot ja parkkipaikat, jos niitä olisi “epätasapainoisempi” määrä.

    Jokainen kiinteistönvälittäjä tietää, että suuria kaksioita ja niitä isompia asuntoja kaupitellessa potentiaaliset asiakkaat esittävät väistämättä kysymyksen pysäköintipaikoista. Pysäköintipaikkojen puute tai huomattava kalleus voi näissä tilanteissa haitata myyntiä ja aiheuttaa uudiskohteissa jopa riskin, ettei lopullinen myyntihinta kattaisi rakennuttamiskustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  45. R.Silfverberg kirjoitti 16.5.2016 kello 12:35

    Veikko Rinne: Missä on niin tyhmiä taloyhtiöitä, etteivät peri maksua pysäköintipaikoista?

    Mä asun yhdessä sellaisessa. Olen yrittänyt koota porukkaa yhtiökokoukseen joka äänestäisi autopaikat maksullisiksi mutta aina ollaan oltu vähemmistössä, ehdotus on aina äänestetty nurin niiden taholta kotka pitävät kahta tai kolmea autoa taloyhtiön parkkipaikalla maksamatta siitä mitään. Taloyhtiö ei siis ole tyhmä mutta jotkut asukkaat ovat itsekkäitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 13:48

    Olen yrittänyt koota porukkaa yhtiökokoukseen joka äänestäisi autopaikat maksullisiksi mutta aina ollaan oltu vähemmistössä, ehdotus on aina äänestetty nurin niiden taholta kotka pitävät kahta tai kolmea autoa taloyhtiön parkkipaikalla maksamatta siitä mitään.

    Tuo pitäisi joskus testata oikeudessa. Jos taloyhtiöllä olisi omistuksessaan erillinen yksiö ja sen antaisi sen ilmaiseksi yhdelle osakkaalle, menisi vartmasti nurin, koska osakkaita pitää kohdella tasapuolisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. julle kirjoitti 16.5.2016 kello 12:56

    Mikko Nummelin: Jokainen kiinteistönvälittäjä tietää, että suuria kaksioita ja niitä isompia asuntoja kaupitellessa potentiaaliset asiakkaat esittävät väistämättä kysymyksen pysäköintipaikoista.

    PAskapuhetta. Osa potentiaalisista asiakkaista kyselee autopaikasta, osaa ei kiinnosta. Kantakaupunkgissa autopaikka ei vaikuta perusasuntojen myyntihintaan käytännössä mitenkään. Yli puolen miljoonan kämpissä _saattaa_ vaikuttaa vähän riippuen siitä, onko kyseessä iso, mutta neliöhinnaltaan edullinen perheluukku, vai korkean neliöhinnan luksusasunto.

    En ole itse kiinteistönvälittäjä, mutta kiinteistöalalla eniveis. Sen informaation perusteella mitä minulla markkinoista on, kantakaupungissa ja metro/juna-asemien läheisyydessä pysäköintipaikkojen rakentaminen muuten kuin markkinaehtoisesti on silkkaa tyhmyyttä. Nyt niitä rakennetaan liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  48. Veikko Rinne kirjoitti 16.5.2016 kello 13:29

    Osmo Soininvaara: Jos olet sitä mieltä, että asunto autopaikan kanssa ja ilman autolaikkaa menevät kaupaksi samalla hinnalla, olet loogisesti ottaen sitä mieltä, että asunnon osataja pitää autopaikkaa nollan arvoisena. Minä en olisi ihan noin radikaalilla kannalla. Jos olet tätä mieltä, eikä sinun pitäisi vastustaa hyödyttömänä pitämiesi autopaikkojen rakentamista?

    No joo, en tietenkään tuota tarkoittanut enkä niin myöskään kirjoittanut. Yritin sanoa, että erikseen myytävien autopaikkojen väheneminen ei laske asuntojen hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 13:43

    Jos autopaikkojen vähentäminen ei laske asuntojen martkkinahintaa, se nostaa maan hintaa tontinluovutuskilpailussa. Sillä rahalla voidaan vaikka alentaa kuntaveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. eetu kirjoitti 16.5.2016 kello 13:34

    Lauri Kumpulainen: Eikun vain tervetuloa Tampereen Kalevaan katsomaan teiskontien ja sammonkadun nurkille, että miten tuollainen kaupunkirakenne toimii. Erityisesti kannattaa tutustua nk. Kiinan muurin kortteliin.

    Kiinan muuri on rakennettu Kalevan lähiöön kun asuntoja piti saada nopeasti. Kamalimmat rötisköt on Taka-Intiasta purettukin mutta nykyrakentamisella on hieman eri standardit käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Ari kirjoitti 16.5.2016 kello 13:36

    Autotallien ylijäämää epäileville suosittelen suorittamaan Oikotiellä haun Autotalli tai Autopaikka Helsinki.

    Esimerkiksi omalla kotiseudullani viereisessä 2012 rakennetussa talossa paikkoja on edelleen vapaana hieman yli 20 000 euron hintaan, mutta omassa taloyhtiössäni (rak. 2005) ne vaihtavat omistajaa noin 10 000 euron hintaan. Samaan aikaan jokaiseen seudulle rakennettavaan taloon tulee oma parkkihalli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  52. tuen maksaja kirjoitti 16.5.2016 kello 13:48

    Osmo Soininvaara:
    Jos autopaikkojen vähentäminen ei laske asuntojen martkkinahintaa, se nostaa maan hintaa tontinluovutuskilpailussa. Sillä rahalla voidaan vaikka alentaa kuntaveroa.

    Näkis vaan ja kuulis kolinaa. Argumentit senkun paranee. Milloin viimeksi on kunnallisveroprosenttia alennettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  53. R.Silfverberg kirjoitti 16.5.2016 kello 13:59

    Osmo Soininvaara: Tuo pitäisi joskus testata oikeudessa. Jos taloyhtiöllä olisi omistuksessaan erillinen yksiö ja sen antaisi sen ilmaiseksi yhdelle osakkaalle, menisi vartmasti nurin, koska osakkaita pitää kohdella tasapuolisesti.

    Joo, isännöitsijäkin oli sitä mieltä että on pielessä systeemit, mutta minkäs voi jos yhden ja nollan auton taloudet ovat vähemmistössä?

    Kuka maksaisi oikeudenkäyntikulut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  54. anonilli kirjoitti 16.5.2016 kello 14:59

    Veikko Rinne: Kun määräys on kategorinen, totta kai autopaikat menevät kaupaksi eri paikoissa eri tavoin. En kuitenkaan ole huomannut, että niitä jäisi yli ja käyttämättä. Myös asuntojen puolella käteen jääneet joudutaan myymään tavalla tai toisella alennuksella.

    Asuntoja ei ole pakko rakentaa, jos on tiedossa, että niistä tulee persnettoa. Autopaikat on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  55. Samuli Saarelma kirjoitti 16.5.2016 kello 15:04

    Mikko Nummelin: Jokainen kiinteistönvälittäjä tietää, että suuria kaksioita ja niitä isompia asuntoja kaupitellessa potentiaaliset asiakkaat esittävät väistämättä kysymyksen pysäköintipaikoista. Pysäköintipaikkojen puute tai huomattava kalleus voi näissä tilanteissa haitata myyntiä ja aiheuttaa uudiskohteissa jopa riskin, ettei lopullinen myyntihinta kattaisi rakennuttamiskustannuksia.

    Jos autopaikka maksaisi sen 50 000€, niin yli 50 m^2:n asunnon hintaan tuo toisi lisää alle 1000€ per neliö. Koska Helsingissä asuntojen myyntihinnat ovat reilusti enemmän kuin 1000€/m^2 kalliimpia kuin siellä, missä autopaikan rakentamisesta ei tarvitse välittää, on selvää, että rakentamiskustannukset tulisivat joka tapauksessa katettua.

    Se, kenen taskuun säästyvät rahat menisivät, on toki hieman epäselvää. Luonnollisesti autottomat ihmiset olisivat valmiita maksamaan asunnoistaan ihan saman, minkä he maksavat nytkin subventoidessaan autollisten pysäköintiä. Toisaalta autolliset ihmiset eivät olisi valmiita maksamaan yhtä paljoa asunto+autopaikka-paketista silloin, kun autopaikka pitäisi ostaa ilman muiden asukkaiden subventiota. Rakennusfirmat pystyisivät siis repimään hieman lisää rahaa pelkistä asunnoista ja vähemmän rahaa autopaikoista. Tästä seuraisi sitten se, että ne rakentaisivat enemmän asunntoja ja vähemmän autopaikkoja. Tämä taas laskisi autottomien asunnonostajien markkinahintaa jonkun verran (sama kysyntä, kasvanut tarjonta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  56. anonilli kirjoitti 16.5.2016 kello 15:07

    Kalle: Jos minulla ei olisi autoa, olisin ihan hiljaa pysäköintinormeista jne.

    No sitten minun pitää autoilijana esittää mielipiteeni.
    Jos on köyhiä, jotka eivät pysty maksamaan omaa pysäköintiään, heille voisi kustantaa fattan rahoilla erityiset, köyhille varatut pysäköintihallit, joiden käytön ehtona olisi iso ‘LUSMU’-tarra Ladan tuulilasissa. Näin heidät tunnistaisi liikenteessä ja osaisi varoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  57. Veikko Rinne kirjoitti 16.5.2016 kello 15:44

    Ari:
    Autotallien ylijäämää epäileville suosittelen suorittamaan Oikotiellä haun Autotalli tai Autopaikka Helsinki.

    Esimerkiksi omalla kotiseudullani viereisessä 2012 rakennetussa talossa paikkoja on edelleen vapaana hieman yli 20 000 euron hintaan, mutta omassa taloyhtiössäni (rak. 2005) ne vaihtavat omistajaa noin 10 000 euron hintaan. Samaan aikaan jokaiseen seudulle rakennettavaan taloon tulee oma parkkihalli.

    On sen verran kiinnostava tieto, että kokeilin tuota. Autopaikkoja (autopaikka/autohallipaikka) näyttäisi olevan myynnissä koko Helsingin alueella 398 kpl. Osa (suurin osa?) niistä on taloissa, joita vasta rakennetaan tai joissa on myymättömiä asuntoja.

    Minusta luku on hyvin pieni ja kyllä kertoo, että kaupaksi menevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Liian vanha kirjoitti 16.5.2016 kello 16:19

    R.Silfverberg: Mä asun yhdessä sellaisessa. Olen yrittänyt koota porukkaa yhtiökokoukseen joka äänestäisi autopaikat maksullisiksi mutta aina ollaan oltu vähemmistössä, ehdotus on aina äänestetty nurin niiden taholta kotka pitävät kahta tai kolmea autoa taloyhtiön parkkipaikalla maksamatta siitä mitään. Taloyhtiö ei siis ole tyhmä mutta jotkut asukkaat ovat itsekkäitä.

    Vielä tyhmempiä ovat nimikkopaikat, ne ovat suurimmaksi osaksi tyhjinä. Pysäköintitalossa voidaan myydä osa- aikaa eli auton saa sinne sovitulla jaksotuksella ja ei- tarpeellisena aikana hallipaikka on tyhjä .

    Kehittyneessä pysäköinnissä hukka- aikakin saadaan minimoitua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Antsa kirjoitti 16.5.2016 kello 16:36

    Osmo Soininvaara:
    Torista ja puistosta on ulkouista hyötyä kaikille, siitä, että naapurilla on auto, ei ole mitään ulkoista hyötyä kenellekään, lähinnä vain haittaa.

    Tuntematta tarkemmin, mihin hyötyteoriaan Ode ulkoisen hyödyn käsitteensä perustaa, on todettava, että auto (oma tai vieras) on tärkein länsimaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden synnyttäjä. Ilman auton ja autoilun synnyttämiä teollisuus- ja infrastruktuuri-investointeja eläisimme luultavasti varsin vaatimattomassa torppariyhteiskunnan kaltaisessa omavaraistaloudessa. Ilman autoilua ei olisi syntynyt öljyteollisuutta eikä ilmailuteknologiaa.

    Tietenkin autoilu on myös synnyttänyt pahanlaatuiset ekologiset ja kaupunkirakenteelliset lieveilmiönsä. Mutta se, että naapurini hankkii auton, synnyttää monenlaista taloudellista aktiviteetttia, joka vaurastuttaa ja siten hyödyttää koko kansantaloutta ja siksi myös autotonta kansalaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  60. Samuli Saarelma kirjoitti 16.5.2016 kello 17:11

    R.Silfverberg: Mä asun yhdessä sellaisessa. Olen yrittänyt koota porukkaa yhtiökokoukseen joka äänestäisi autopaikat maksullisiksi mutta aina ollaan oltu vähemmistössä, ehdotus on aina äänestetty nurin niiden taholta kotka pitävät kahta tai kolmea autoa taloyhtiön parkkipaikalla maksamatta siitä mitään. Taloyhtiö ei siis ole tyhmä mutta jotkut asukkaat ovat itsekkäitä.

    Miten autopaikat on jaettu? Jos ne ovat first-come-first-served perusteella, niin tässä ei pitäisi olla mitään vikaa. (Lapsuudessani asuin taloyhtiössä, jossa jokaiselle oli yksi oma autopaikka autokatoksessa ja sen päälle yhtiöllä oli lisäpaikkoja taivasalla, jotka eivät olleet nimettyjä kellekään, vaan niihin sai pysäköidä kuka tahansa, jos sellainen oli vapaana).

    Jos taas autopaikat on annettu ilmaiseksi joidenkin asukkaiden käyttöön niin, ettei niihin saa kukaan muu pysäköidä, eikä asiaa voi edes yhtiökokouksessa muuttaa, koska näillä autopaikan omistajilla on enemmistö, niin sitten touhun laillisuus on kyllä vaakalaudalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  61. N kirjoitti 16.5.2016 kello 18:55

    Veikko Rinne: Suosittu väite, mutta onkohan se edes totta. Missä on niin tyhmiä taloyhtiöitä, etteivät peri maksua pysäköintipaikoista? Tai niin tyhmä uudisrakentaja, joka ei myy pysäköintipaikkoja erikseen?

    Mitäköhän yhdestä autopaikasta pitää maksaa? Meidän pysäköintiyhtiössämme muistaakseni hinta on 29 e/kk (pysäköintitalossa) ja 19 e/kk ulkona, jonka taloyhtiö perii sitten niiltä, joille autopaikat on annettu. Pysäköintitalo on alueen taloyhtiöiden omistama, joten oletettavasti tuo hinta kattaa kulut (huolto, tontin vuokra, lumityöt, sähkö yms.) ja mahdollisen yhtiölainan lyhentämisen.

    Sitä en tiedä, kuinka paljon alueen taloyhtiöt ovat pysäköintifirmaan pistäneet pääomaa silloin, kun alue on rakennettu. Se raha on aivan varmasti otettu kaikilta taloyhtiön osakkailta riippumatta siitä, onko autopaikalle tarvetta vai ei. Olisiko jollakulla tietoa näistä vuosituhannen vaihteen helsinkiläisten aluepysäköintiyhtiöiden asioista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2016 kello 20:25

    Mitä ilmeisemmin tuo halliyhtiö vastaa vain hoitokuluista. Se on saanut hallin ilmaiseksi tai siis apportio-omaisuutena. Pääomasta ei tule mitään korvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.5.2016 kello 19:08

    anonilli: Siksi, ettei sinulla ole onneksi Pol Potin valtuuksia alkaa pakkosiirtää kaupunkiväestöä maaseudulle.

    Pol Pot tavoitteli paluuta vuoteen nolla.

    Uudisrakentamisella tavoiteltaisiin siirtymistä nykyaikaan.

    Helsinki ei kykene uudistumaan riittävän nopeasti, koska vanhoja rakennuksia ei saa korvata uusilla.

    Tässä mielessä esimerkiksi myös Vihreiden politiikka on hurjan ristiriitaista. Toisaalla vaaditaan uuden teknologian käyttöönottoa, mutta toisaalla taas vaaditaan, ettei mitään uutta saa ottaa käyttöön.

    Tavallaan nämä kantakaupungin rakennukset ovat kuin ne aarniometsän pystyyn kuolleet kilpipetäjät. Väistämättä ne lopulta rojahtavat alas, vaikka miten vaalisi “iänkaikkista ja staattista Suomen luontoa”.

    Ei vanhoja rakennuksia voida loputtomiin korjata ja muokata uutta teknologiaa tai ihmisten mieltymyksiä vastaavaksi. Jossain vaiheessa raja tulee vastaan.

    Syyriassa isis tuhosi Palmyran historiallista kaupunkia. Nyt käydään keskustelua, jätetäänkö se nyt korjaamatta, vai korjataanko se isiksen miehitystä edeltäneeseen asuun? Jos korjataan, niin tällöin pyyhitään Palmyran lähihistoria pois.

    Ylivieskassa tuhopolttaja poltti kirkon ja heti oltiin jo puuhaamassa uutta, täysin vastaavanlaista kirkkoa. Jossain hintalapuksi esitettiin kymmeniä miljoonia euroja! Miksi? Miksi ei rakenneta uutta kirkkoa, jonka arkkitehtuurissa näkyisi 2010-luku?

    Turisti kulkee sinne missä on nähtävyyksiä. Aivan samalla tavalla turistit kulkevat katsomaan Burj Khalifaa kuin Kheopsin pyramidia.

    Aikansa kutakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. R.Silfverberg kirjoitti 16.5.2016 kello 21:46

    Samuli Saarelma: Miten autopaikat on jaettu? Jos ne ovat first-come-first-served perusteella, niin tässä ei pitäisi olla mitään vikaa. (Lapsuudessani asuin taloyhtiössä, jossa jokaiselle oli yksi oma autopaikka autokatoksessa ja sen päälle yhtiöllä oli lisäpaikkoja taivasalla, jotka eivät olleet nimettyjä kellekään, vaan niihin sai pysäköidä kuka tahansa, jos sellainen oli vapaana).

    Jos taas autopaikat on annettu ilmaiseksi joidenkin asukkaiden käyttöön niin, ettei niihin saa kukaan muu pysäköidä, eikä asiaa voi edes yhtiökokouksessa muuttaa, koska näillä autopaikan omistajilla on enemmistö, niin sitten touhun laillisuus on kyllä vaakalaudalla.

    Jokaiselle asunnolle on annettu yksi paikka, ja lisäksi on muutama vieraspaikka jonne kuitenkin asukkaat vievät autojaan. Ongelma on siinä että kahdella taloudella ei ole autoa ollenkaan ja vastaavasti kaksi muuta perhettä ovat “omineet” niiden paikat kakkosautoilleen. Autopaikoista ei peritä vastiketta ollenkaan vaikka asuntokohtaisissa paikoissa on sähkötolpat lämmittimiä varten jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. spottu kirjoitti 17.5.2016 kello 1:38

    Lauri Kumpulainen: Tavallaan nämä kantakaupungin rakennukset ovat kuin ne aarniometsän pystyyn kuolleet kilpipetäjät. Väistämättä ne lopulta rojahtavat alas, vaikka miten vaalisi “iänkaikkista ja staattista Suomen luontoa”.

    Sata vuotta vanhoina kantakaupungin rungoltaan homogeeniset tiilirunkorakennukset on vasta sisäänajettu. Samaa ei voida sanoa uudemmista rakennuksista joiden rakenneratkaisut eivät ole oikein kestäneet olosuhteita ja käyttöä.

    Lauri Kumpulainen: Turisti kulkee sinne missä on nähtävyyksiä. Aivan samalla tavalla turistit kulkevat katsomaan Burj Khalifaa kuin Kheopsin pyramidia.

    Kaupunkia ei noin yleisesti ottaen rakenneta turisteille vaan asukkaille. Dubain (ja Burj Khalifan) estetiikka ei minulle aukea, ja Kheopsin pyramidia ei ole edes suuniteltu eläville joten siitä ei kannata ottaa mallia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  66. Markku af Heurlin kirjoitti 17.5.2016 kello 5:52

    Yksi hyödyllisimpiä lukemiani kirjoja oli teos Ole totinen toveri – kaskuja kaviaarimuurin takaa. (W+G 1965). Kuvaukset sosialistisesta realismista mm. auttoivat oikealla tavalla lukemaan Talvivaara Oy:n vuosikertomuksia.

    Seuraavanlainen tarina jäi mieleeni:

    Politrukki oli käynyt Lännessä tekemässä poliittista valistustyötä ja meni sitten Kremliin selostamaan tuloksiaan:

    – A vot , toveri Ivanov, miten agitaatiotyö onnistui?
    – Huonosti, perin huonosti, toveri apulaissihteeri, selitti virkailija onnettomana. Kansalla on aivan liian hyvät olot. Eivät ole mistään sosialismista kiinnostuneita.
    – No, mutta heidän pitää vaatia itselleen toiset parit kenkiä.
    – Niin, mutta kun heillä on kaikilla ainakin kolmet parit.
    – Tuota. Heidän tulee vaatia itselleen jokaiselle omaa keittiötä.
    – Mutta kun heillä on kerrassaan kylpyhuoneetkin.
    – Täytyy sitten vaatia moottoripyörää kullekin.
    – Mutta kun heillä lähes kaikilla on jo oma auto.
    Apulaissihteerin ilme kirkastui.
    – Sittenhän heidän täytyy vaatia itselleen ilmaisia parkkipaikkoja.

    Asuin Kruununhaassa vv. 1974 – 1980. Lainasin tarvittaessa autoa vanhemmiltani, ja hankin itselleni Volvo-piilofarmarin 1978. Lainasin sitä joskus tutuille tai autoin kuljetuksissa. Uskoakseni tämän punaisen pakettifarmarin muistavat ainakin ne yksitoista siihen ahtautunutta Koijärvi-liikkeen nuorta, jotka poliisi pysäytti tanssiaismatkalla. – Se oli sen ajan citycar-clubia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  67. Veli-Markus Tapio kirjoitti 17.5.2016 kello 8:54

    Tompelo: Vihreät näyttävät minusta väittävän, että näin ei tapahdua, vaan yhtiöt maksattavat autopaikkojen hinnan nyös niillä osakkailla, jotka niistä eivät mitään hyödy. Näin ei voi olla, joten ilmeisesti en nyt tiedä jotain?

    Useiden taloyhtiöiden hallituksessa (Töölö, Punavuori, Kallio) toimivana voin kertoa, että juuri näin tapahtuu koko ajan. Kantakaupungin taloyhtiöpaikat ovat tyypillisesti hinnoiteltu merkittävästi alle markkinatason. Se tarkoittaa juuri sitä, että autopaikattomat osakkaat subventoivat niitä, joilla autopaikka on.

    Useimmat osakkaat eivät tätä asetelmaa itse hahmota. Monella myös elää toivo, että vuosikausia yhtiön parkkipaikkajonossa oltuaan pääsee joku päivä itse nauttimaan tästä halvasta autopaikasta. Tällöin oma etu ajaa myös näiden henkilöiden ajattelussa yleisen edun edelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  68. Juho Laatu kirjoitti 17.5.2016 kello 9:41

    R.Silfverberg: Jokaiselle asunnolle on annettu yksi paikka, ja lisäksi on muutama vieraspaikka jonne kuitenkin asukkaat vievät autojaan. Ongelma on siinä että kahdella taloudella ei ole autoa ollenkaan ja vastaavasti kaksi muuta perhettä ovat “omineet” niiden paikat kakkosautoilleen. Autopaikoista ei peritä vastiketta ollenkaan vaikka asuntokohtaisissa paikoissa on sähkötolpat lämmittimiä varten jne.

    Edelleenvuokrausta ei ole ehkä kielletty. Nuo kaksi autotonta voisivat ottaa paikkansa käyttöön niin, että vuokraisivat ne vaivihkaa jollekin naapuritalon asukkaalle. Ja seuraavassa vaiheessa ehkä noille omankin taloyhtiön halukkaille. Jos naapurustossa ei ole halukkaita, ehkä paikalle voi hinata jonkun romun vähäksi aikaa pihaa koristamaan 🙂 .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  69. Syltty kirjoitti 17.5.2016 kello 9:47

    Muistuttaisin ettei tänään pystyssä olevista taloista voi välttämättä suoraan päätellä, että “ennen rakennettiin paremmin”. Kaikki ne täysin väärällä tavalla ja hutiloiden rakennetut talot on revitty maan tasalle jo 50v sitten.

    Tänäpäivänä 100v sitten rakennetuista taloista on jäljellä ainoastaan ne, jotka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jotka todettiin susiksi jo 2 v käyttöönoton jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  70. Samuli Saarelma kirjoitti 17.5.2016 kello 11:05

    R.Silfverberg: Jokaiselle asunnolle on annettu yksi paikka, ja lisäksi on muutama vieraspaikka jonne kuitenkin asukkaat vievät autojaan. Ongelma on siinä että kahdella taloudella ei ole autoa ollenkaan ja vastaavasti kaksi muuta perhettä ovat “omineet” niiden paikat kakkosautoilleen. Autopaikoista ei peritä vastiketta ollenkaan vaikka asuntokohtaisissa paikoissa on sähkötolpat lämmittimiä varten jne.

    Onko tuo “omiminen” jotenkin kirjattu johonkin? Jos siis joku muu panisi kakkosautonsa autottomien paikalle, niin olisiko siinä jollain jotain nokan koputtamista?

    Jos taas autottomat ovat itse antaneet suostumuksen siihen, että heidän paikkaansa saa käyttää X ja vain X, niin en näe tuossa juuri ongelmaa, jos taloyhtiössä lähtökohta autopaikkojen suhteen on ollut se, että jokaiselle asunnolle on varattu yksi ja sen omistaja saa sillä paikallaan tehdä ihan mitä huvittaa.

    Ainoastaan, jos touhu on mennyt niin, että yhtiökokouksessa on enemmistöpäätöksellä päätetty, että autottomien paikat menevät X:n, Y:n ja Z:n käyttöön niin, etteivät muut saa niihin pysäköidä, niin sitten tuossa voisi olla oikeusjutun paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.5.2016 kello 12:26

    Syltty:
    Muistuttaisin ettei tänään pystyssä olevista taloista voi välttämättä suoraan päätellä, että “ennen rakennettiin paremmin”. Kaikki ne täysin väärällä tavalla ja hutiloiden rakennetut talot on revitty maan tasalle jo 50v sitten.

    Tänäpäivänä 100v sitten rakennetuista taloista on jäljellä ainoastaan ne, jotka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jotka todettiin susiksi jo 2 v käyttöönoton jälkeen.

    Sata vuotta vanha talo on rakennettu sata vuotta vanhoilla vaatimuksilla ja tarpeilla. On täysin typerää ajatella, että talon pitäisi kestää sata tai satoja vuotta. Tai ylipäätään minkään tuotteen. Pelkkää hyödytöntä kehityksen jarruttamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. spottu kirjoitti 17.5.2016 kello 13:10

    Syltty: Tänäpäivänä 100v sitten rakennetuista taloista on jäljellä ainoastaan ne, jotka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jotka todettiin susiksi jo 2 v käyttöönoton jälkeen.

    Jos haluat tarkistaa mielipiteitäsi, kannattaa lukea Helanderin ja Sundmanin Kenen Helsinki -raportti kantakaupungista 1970. Saatavilla ainakin kirjastoista. Siitä käy hyvin ilmi mitä kantakaupungista on purettu ja miksi.

    Tiivistäen: kantakaupungissa vanhojen rakennusten purkamista ohjasivat ideologiset syyt, ei rakennusten kunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  73. R.Silfverberg kirjoitti 17.5.2016 kello 13:42

    Juho Laatu: Edelleenvuokrausta ei ole ehkä kielletty. Nuo kaksi autotonta voisivat ottaa paikkansa käyttöön niin, että vuokraisivat ne vaivihkaa jollekin naapuritalon asukkaalle. Ja seuraavassa vaiheessa ehkä noille omankin taloyhtiön halukkaille. Jos naapurustossa ei ole halukkaita, ehkä paikalle voi hinata jonkun romun vähäksi aikaa pihaa koristamaan .

    Autopaikat yhtiössämme ovat taloyhtiön hallinnassa. En tiedä siirtykö rahaa noilta kakkosautoaan autottomien paikoilla pitäviltä paikkojen alkuperäisille haltijoille, luultavasti ei, kyseessä on vain hiljainen sopimus. Kuka tahansa muu saa periaatteeessa pysäköidä niille paikoille jos ovat tyhjiä.

    Jos nuo autottomat alkaisi vuokrata niitä paikkoja kokonaan ventovieraille niin kukaan ei katsoisi kauaa sitä touhua. Se voisi toisaalta edesauttaa autopaikkasääntöjen syntymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Syltty kirjoitti 17.5.2016 kello 13:51

    Samuli Saarelma:
    Jos taas autottomat ovat itse antaneet suostumuksen siihen, että heidän paikkaansa saa käyttää X ja vain X, niin en näe tuossa juuri ongelmaa, jos taloyhtiössä lähtökohta autopaikkojen suhteen on ollut se, että jokaiselle asunnolle on varattu yksi ja sen omistaja saa sillä paikallaan tehdä ihan mitä huvittaa.

    Monestihan tuollainen “omiminen” tapahtuu vaivihkaa ja pikkuhiljaa. Ensin pidetään joskus, sitten vähän enemmän, ellei omistaja reagoi siihen. Lopulta paikkaa käyttääkin koko ajan joku muu.

    Näissä tällaisissa tilanteissa stopin laittamisen ilmaiselle hyödyntämiselle voi johtaa naapuruussuhteiden kärsimiseen. Ilmaisen paikan saanut ei varmasti pidä siitä, että alkuperäinen omistaja alkaakin pyytämään markkinavuokraa (yleensä ihmisten mielestä juuri he aidosti ansaitsevat ne edut, joita heillä nyt sattuu olemaan ja niiden pois ottamienn onkin suurta vääryyttä). Vihoittelu naapurin kanssa ei yleensä ole muutaman kympin arvoista,joten strategiaa kannataa ensin hioa, ennenkuin lähtee soitellen sotaan.

    Ehdotankin seuraavaa:
    Autoton hankkii itselleen “auton”. Eli käytännössä jonkun romun. Tämä onkin vimeisen päälle oikeudenmukainen syy ottaa oma autopaikka omaan käyttöön ja hätistellä muut pois. Niinpä naapurisuhteet eivät voi mitenkään kärsiä tällaisesta.

    Jonkun ajan kuluttua autoilu alkaakin syystä taikka toisesta kyllästyttämään. Ehkä se romu ei mennytkän katsastuksesta läpi. Asiaa voikin kovaäänisesti päivitellä taloyhtiön pihalla. Tässä vaiheessa autopaikka on ollut omassa käytössä jo useamman kuukauden.

    Ja nyt, kun oma auto tuli ajettua paaliin, vapautuneen autopaikan voikin hyvillä mielellä vuokrata eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  75. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 17.5.2016 kello 18:25

    Antsa: Tuntematta tarkemmin, mihin hyötyteoriaan Ode ulkoisen hyödyn käsitteensä perustaa, on todettava, että auto (oma tai vieras) on tärkein länsimaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden synnyttäjä. Ilman auton ja autoilun synnyttämiä teollisuus- ja infrastruktuuri-investointeja eläisimme luultavasti varsin vaatimattomassa torppariyhteiskunnan kaltaisessa omavaraistaloudessa. Ilman autoilua ei olisi syntynyt öljyteollisuutta eikä ilmailuteknologiaa.

    Tietenkin autoilu on myös synnyttänyt pahanlaatuiset ekologiset ja kaupunkirakenteelliset lieveilmiönsä. Mutta se, että naapurini hankkii auton, synnyttää monenlaista taloudellista aktiviteetttia, joka vaurastuttaa ja siten hyödyttää koko kansantaloutta ja siksi myös autotonta kansalaista.

    Jos sillä henkilöauton omistamisella on noin valtaisa positiivinen vaikutus, se ei ole peruste nykyiselle pysäköintipolitiikalle vaan pysäköinti voi edelleen perustua markkinoihin ja verotusta voidaan laskea vastaava määrä tai enemmän.

    Sosialistinen parkkipaikkapolitiikka aiheuttaa monenlaista haittaa markkinamekanismien puuttumisen takia. Esimerkiksi omalla asuinalueellani joka ruohikko ja jalkakäytävä tungetaan täyteen autoja samalla kun oman taloni parkkipaikoista puolet on tyhjiinä. Jos pysäköinti maksaisi edes 2 €/h ja kaupunki sakottaisi muualle kuin asianmukaisille parkkipaikoille pysähtyvät, voisi noita parkkipaikkoja myydä hintaan 1.80 €/h, mutta nyt siihen ei ole mitään insentiiviä vaan nuo parkkipaikat on tyhjinä ja yksityisen yrityksen auto käy sakottamassa niille pysäköivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  76. R.Silfverberg kirjoitti 17.5.2016 kello 20:02

    Syltty:
    Ehdotankin seuraavaa:
    Autoton hankkii itselleen “auton”. Eli käytännössä jonkun romun. Tämä onkin vimeisen päälle oikeudenmukainen syy ottaa oma autopaikka omaan käyttöön ja hätistellä muut pois. Niinpä naapurisuhteet eivät voi mitenkään kärsiä tällaisesta.

    Jonkun ajan kuluttua autoilu alkaakin syystä taikka toisesta kyllästyttämään. Ehkä se romu ei mennytkän katsastuksesta läpi. Asiaa voikin kovaäänisesti päivitellä taloyhtiön pihalla. Tässä vaiheessa autopaikka on ollut omassa käytössä jo useamman kuukauden.

    Ja nyt, kun oma auto tuli ajettua paaliin, vapautuneen autopaikan voikin hyvillä mielellä vuokrata eteenpäin.

    Tässä meidän taloyhtiössä ei onnistu, koska kyseiset autottomat eivät tule mitään autoja ostamaan. Ikä ym seikat vaikuttavat että pysyvät autottomina.
    Itse haluan ajaa koko taloyhtiöön oikeudenmukaisuutta, että autopaikoista maksetaan, ja myös vesimaksua perittäisiin henkilöluvun mukaan, sitäkään ei peritä koska yhtiöjärjestyksessä tuntee vain vastikkeen perinnän osakemäärän mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. spottu kirjoitti 17.5.2016 kello 20:45

    Lauri Kumpulainen: Sata vuotta vanha talo on rakennettu sata vuotta vanhoilla vaatimuksilla ja tarpeilla. On täysin typerää ajatella, että talon pitäisi kestää sata tai satoja vuotta. Tai ylipäätään minkään tuotteen. Pelkkää hyödytöntä kehityksen jarruttamista.

    Tuolla asenteella on nimikin: historiattomuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  78. Kalle kirjoitti 17.5.2016 kello 22:07

    JTS:
    …Jokin autoverotuksen ohjauksessa on mennyt pieleen. Sekä automallien koot kasvavat ja isommat saavuttavat lisää suosiota…

    Koko ajatus ohjauksesta on pielessä. Samoin vertaaminen lyhyiden etäisyyksien Keski-Eurooppaan ei ole validi. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autokannan tulee olla erilaista, kuin suurissa kaupungeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  79. R.Silfverberg kirjoitti 18.5.2016 kello 8:19

    JTS:

    Jokin autoverotuksen ohjauksessa on mennyt pieleen. Sekä automallien koot kasvavat ja isommat saavuttavat lisää suosiota.

    Autoveron pitäisi määräytyä auton painon eikä CO2-päästöjen mukaan. Päästöjen mukaan verottaminen on johtanut siihen että autotehtaat manipuloivat moottoreita.
    Kuka kuvittelee että joku diesel-Passatti joka painaa 2 tonnia voisi päästää vain 100 g?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. Syltty kirjoitti 18.5.2016 kello 8:28

    spottu: Jos haluat tarkistaa mielipiteitäsi

    Ei tuo ollut mielipide vaan fakta: et voi päätellä rakentamisen tasoa *vain* siitä, mitä on tänä päivänä pystyssä.

    Et voi myöskään päätellä tämän päivän 100-vuotiaista, että vuonna 1916 syntyneet ne vasta terveitä olivat kun elävät yli 100-vuotiaiksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  81. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.5.2016 kello 8:49

    spottu: Tuolla asenteella on nimikin: historiattomuus.

    Historia, perinteet ja muut jonnin joutavat märehtimiset joutavat romukoppaan.

    Nykyaika ja tulevaisuus ovat hurjan paljon mielenkiintoisempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. Jyri kirjoitti 18.5.2016 kello 10:20

    “Jos ei välitä asumisolosuhteista mitään, voi autopaikat laittaa pihakannen alle, jolloin piha on siis viitisen metriä kadun pinnan yläpuolelle, eikä ole mitään toivoa pihapuista. Hinta on halpa, alle 20 000 €/autopaikka. Ensimmäisen kerroksen asunnot myös menetetään ainakin osittain, koska ei olohuoneen ikkuna voi aueta pihakannen alle. ”

    Niin. Yleensä jokaisessa kerrostalossa vähintään yhden kerrospinta-alan verran kuluu tilaa seuraaville tarpeille: Pyöräkellari, kuivaushuone, lastenvaunuvarasto, kunnallistekniikan (lämmövaihdin, sähkökaappi, telekeskus) tilat ja ennenkaikkea asukkaiden verkkokomerot.

    Luulisin että jos tontti (pohjavesi tms luonnoneste) ei mahdollista keskellejäävän korttelipihan aukikaivamista ja pihakannen alle tulevan parkkitilan upottamista kellariin menee ensimmäinen kerros jokatapauksessa näiden välttämättömien tilojen tarpeisiin jolloin ikkunaton seinä on ns “keksitty ongelma” jolla yritetään väistää kustannustehokkain ratkaisu.

    Jos taas em tilat voidaan kaivaa kellariin niin samalla tontin aukikaivamisella myös se pihakannen korkeusongelmakin ratkeaa.

    Siitä sitten vain 20 000 euron hintaisten autopaikkojen osakkeet erikseen myyntiin 20 000 euron hinnalla niinkuin uudiskohteissa jo nyt tehdään niin autottomien ei tarvitse enää miettiä kustannuksia.

    En ole vielä nähnyt parkkihallia jossa kaikkia paikkoja ei olisi loppupeleissä loppuunmyyty…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2016 kello 11:49

    Helsingin rakentaessa rannoille, tulee merenpinta vastaan, jos kaivetaan syvälle. Jos ensimmäinen kerros uhrataan autoille, joko taloua on korotettava kerroksella tai menetetään kerros asumiselta. Jos taloa voidaan korottaa kerroksella, menetetään kuitenkin se kerros asumiselta, koska voitaisiinhan se voitettu kerros käyttää asuntoinakin.
    Parkkihalleja, joissa parkkipaikkoja ei olisi lopppuunmyyty on vaikka kuinka paljon. Jos ne myydään loppuun, yleensä en on silloin annettui alennuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Ifa Kytösaho kirjoitti 18.5.2016 kello 11:43

    Tuota… Mihin perustuu tuo käsityksesi kansipaikoituksen hinnasta? Asuntotuotantotoimiston Jätkäsaaren kohde, jossa autopaikat eroteltiin asunnoista – ja sitten liitettiin tiettyihin asuntoihin – laskennallinen hinta oli luokkaa 48 000 euroa. Paikat toteutettiin pihakannen alle korttelin keskelle. Marco Polo ja Tyynimeri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  85. Tapio Peltonen kirjoitti 18.5.2016 kello 12:08

    Tänä päivänä pystyssä olevat yli 70 vuotta vanhat talot pitäisi kaikki suojella. Ne ovat osoittaneet ylivertaisuutensa jo sillä, että ne ovat selvinneet edellisten vuosikymmenten hävitysvimmasta.

    Toki suojelemisen ei pidä tarkoittaa säilömistä ja kaikkien laajennusten ja muutosten kieltämistä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muuteta tarpeiden mukaan. Mutta vanhojen talojen homehtuminen on kyllä tekemällä tehty ongelma. Kyllä se massiivirakennuskin saadaan homehdutettua kun erikseen tehdään typeryyksiä ilmanvaihdon, eristyksen ja kosteudenhallinnan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  86. antti kirjoitti 18.5.2016 kello 12:47

    Antsa: on todettava, että auto (oma tai vieras) on tärkein länsimaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja vaurauden synnyttäjä

    Jos auto on noin tehokas hyvinvoinnin ja vaurauden synnyttäjä, niin eikös autoja kannatta alkaa roudata kehitysapuna Afrikkaan? Ei enää kuivuudet ja nälänhädät haittaisi kun autot toisivat vaurautta ja hyvinvointia. Uskotko tuohon ihan oikeasti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  87. anonilli kirjoitti 18.5.2016 kello 12:48

    Lauri Kumpulainen: Historia, perinteet ja muut jonnin joutavat märehtimiset joutavat romukoppaan.

    Nykyaika ja tulevaisuus ovat hurjan paljon mielenkiintoisempia.

    Ah, futurismin raikas tuulahdus, noin sadan vuoden takaa. Se oli oman aikansa tulevaisuuden visio, ja millaisen tulevaisuuden!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 18.5.2016 kello 14:12

    Lauri Kumpulainen: Sata vuotta vanha talo on rakennettu sata vuotta vanhoilla vaatimuksilla ja tarpeilla. On täysin typerää ajatella, että talon pitäisi kestää sata tai satoja vuotta. Tai ylipäätään minkään tuotteen. Pelkkää hyödytöntä kehityksen jarruttamista.

    Niin, ei sata vuotta vanhoissa taloissa olekaan muuta jäljellä kuin runko, arkkitehtoninen tyyli ja ehkä kakluuni, tai näetkö muuta vaikka tässä asunnossa: http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/13097736 Tuon tyylin takia on kuitenkin hyvä että taloja kunnostetaan purkamisen sijaan, sillä muodostuu enemmän kerrostumia eri aikakausilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  89. Samuli Saarelma kirjoitti 18.5.2016 kello 14:25

    R.Silfverberg: Kuka tahansa muu saa periaatteeessa pysäköidä niille paikoille jos ovat tyhjiä.

    No, tarkalleen mikä tässä nyt on vikana? Kaikilla autollisilla on yksi paikka, joka on varmasti tyhjänä sitä heidän omaa autoaan varten. Sitten on lisäpaikkoja (autottomien paikat ja muut mahdolliset paikat), johon voi pysäköidä oman toisen auton tai vierailijan auton. Jos ne eivät ole kellekään nimettyjä, niin sitten ne ovat kaikkien osakkaiden käytössä. Oletettavasti niille parkkipaikoille ei ole muuta käyttöä kuin autojen parkkeeraus, joten eikö tuo nykyratkaisunne ole varsin järkevä?

    Jokainen yhtiöstä asunnon myyvä voi käyttää niitä lisäpaikkoja ostajalta lisärahan repimiseen, eli käytännössä niiden hinta kapitalisoituu kaikkien asuntojen arvoon. Ainoastaan, jos ne ylimääräpaikat olisi varattu joillekin asukkaille, ymmärtäisin, että muut asukkaat olisivat tästä käärmeissään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. spottu kirjoitti 18.5.2016 kello 15:25

    Syltty: Ei tuo ollut mielipide vaan fakta: et voi päätellä rakentamisen tasoa *vain* siitä, mitä on tänä päivänä pystyssä.

    Tuo on tautologia eikä siis (ainakaan minusta) mielenkiintoinen, toisin kuin väitteet jotka lurkkivat sivulauseissa:

    Syltty: Tänäpäivänä 100v sitten rakennetuista taloista on jäljellä ainoastaan ne, jotka ovat kestäneet 100v, eivät ne, jotka todettiin susiksi jo 2 v käyttöönoton jälkeen.

    Sen linkkaamani kirjan viesti on se ettei talojen purkamista ja kaupunkisuunnittelua yleensäkään ohjaa rationaalinen ajattelu vaan arvostukset ja ideologia. Rakennustekniset realiteetit eivät ole päätöksenteossa se ratkaiseva asia eikä pidäkään olla. Lopulta sillä onko rakennukset “todettu susiksi 2v käyttöönoton jälkeen” on varsin vähän merkitystä. Toisekseen, kuten kirjasta käy ilmi, ne 1900-luvun vaihteen talot hävisivät Helsingistä ihan muista syistä kuin huonokuntoisuuden vuoksi.

    Meillä on vaikka kuinka paljon rakennuksia jotka ovat rakennusteknisesti aikalailla sutta ja sekundaa, kuten Torkkelinmäen uusklassisiset pienkerrostalot (rakennettu ylikuumenneiden rakennussuhdanteiden aikaan), Kiasma vuotavine kattoineen, säännöllisin väliajoin pinnoitettava Finlandia-talo ja puoli maata täynnä homeisia rintamamiestaloja jotka eivät oikein tahdo kestää nykyisiä kosteuskuormia.

    Silti, Kiasman kattoa ei pureta ja korvata harjakatolla, Finlandia-talon marmorit uusitaan säännölisesti, rintamamiestaloihin laitetaan taas kerran jonnekin uutta lautaa, ja Torkkelinmäen asuntojen kurjaa äänieristystä ja ohuita väliseiniä siedetään.

    Taloja joita arvostetaan ei pureta vaikka ne kuinka olisivat susia vaan korjataan. 70-luvun homepesätkin korjattaisiin jos ne koettaisiin kansallisaarteiksi vaan kun ei koeta.

    Minkä tahansa talon pystyssäpysyminen on viime kädessä tahdon asia. Äärimmäinen esimerkki on joku uudelleen rakennettava Ylivieskan kirkko, joka on aika hyvä symboli sille mitä ihmiset rakennuksissa ja arkkitehtuurissa ylipäätään arvostavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. Jyri kirjoitti 18.5.2016 kello 15:40

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin rakentaessa rannoille, tulee merenpinta vastaan, jos kaivetaan syvälle. Jos ensimmäinen kerros uhrataan autoille, joko taloua on korotettava kerroksella tai menetetään kerros asumiselta. Jos taloa voidaan korottaa kerroksella, menetetään kuitenkin se kerros asumiselta, koska voitaisiinhan se voitettu kerros käyttää asuntoinakin.
    Parkkihalleja, joissa parkkipaikkoja ei olisi lopppuunmyyty on vaikka kuinka paljon. Jos ne myydään loppuun, yleensä en on silloin annettui alennuksella.

    Kerrataampa vielä. En ollut ehdottamassa _talon_ ensimmäisen kerroksen uhraamista autoille vaan mainitsin että taloon jokatapauksessa tarvitaan alimman kerroksen verran asukkaiden yhteisiä tiloja.

    Tämän johdosta ei ole mikään ongelma jos _talojen sulkeman korttelin_ piha-alueen pohjataso on pihakannen kattamaa parkkitilaa koska alimmassa kerroksessa ei kuitenkaan ole tilaa asumiselle.

    Vai jos ajattelet asuntojen alkavan heti katutasosta kellarikerroksettomalla alueella niin _minne sijoitat tuollaisessa talossa esimerkiksi pyörävaraston ja häkkikomerot_.

    Saisiko tähän selvennyksen 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2016 kello 16:21

    Jos ensimmäinen kerros menee kokonaisuudessaan noihin pyöräkellareihin ja häkkikomeroihin, ei kai sinne sitten mahdu autoja.
    Teoriasi ennustaa, ettei missään voi olla ikkunoita/näyteikkunoita katutasossa. Empiirinen havainnointi kumoaa ennusteen ja loogisesti myös teorian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Petteri kirjoitti 18.5.2016 kello 19:53

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin rakentaessa rannoille, tulee merenpinta vastaan, jos kaivetaan syvälle. Jos ensimmäinen kerros uhrataan autoille, joko taloua on korotettava kerroksella tai menetetään kerros asumiselta. Jos taloa voidaan korottaa kerroksella, menetetään kuitenkin se kerros asumiselta, koska voitaisiinhan se voitettu kerros käyttää asuntoinakin.

    On vain kaavoittajan idiotismia, jos merenpinnan tason alle ei voi rakentaa. Suurin osa Helsingin keskustan kellareista on jo nykyään meren pinnan tason alapuolella. Samoin esimerkiksi kaikki metroasemat.

    Miksi uudisrakentamisessa pitäisi olla eri säännöt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2016 kello 7:10

    Autopaikat laiktetaan ja on laitettava meren pinnan alapuolelle. So vain on aika kallista rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. R. V. kirjoitti 18.5.2016 kello 21:20

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin rakentaessa rannoille, tulee merenpinta vastaan, jos kaivetaan syvälle. Jos ensimmäinen kerros uhrataan autoille, joko taloua on korotettava kerroksella tai menetetään kerros asumiselta. Jos taloa voidaan korottaa kerroksella, menetetään kuitenkin se kerros asumiselta, koska voitaisiinhan se voitettu kerros käyttää asuntoinakin.

    Tämän logiikan oikeellisuus vaatii lisäksi tuekseen jonkinlaisen korkeimman sallitun kerrosmäärän. Mikä siis asettaa kerrosmäärälle rajan: tekninen este, korotuksen mahdollistavan tekniikan kalleus, vai mielivalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2016 kello 7:12

    Valokulmat asettava rajan korkeimmalle kerrosmäärälle, mutta olkoon tuo raja mikä tahansa, yhden kerroksen varaaminen autoille tarkoittaa yghden kerroksen ottamista asumisesta. Silloin se maksaa sen asunnon markkinahinnan verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Pekka Pessi kirjoitti 18.5.2016 kello 21:55

    Osmo Soininvaara:
    Jos taloa voidaan korottaa kerroksella, menetetään kuitenkin se kerros asumiselta, koska voitaisiinhan se voitettu kerros käyttää asuntoinakin.

    Parkkipaikka pihakannen alla maksaa tosiaan ainakin 47–48 tuhatta euroa, ei 20 tuhatta, näin ainakin Jätkäsaaren ja Kalasataman ATT:n rakennuttamissa kohteissa.

    Toisaalta sitten kun se pihakansi on, niin sitä voidaan käyttää pelastustienä ja taloa voidaan korottaa kerroksella. 8-kerroksisessa talossa onkin yhdeksän kerrosta eikä ylimmän kerroksen asuntoihin tarvitse alkaa puuhata varauloskäyntejä.

    Kolmanneksi, jos myös sen pihakannen päälle tehdään parkkipaikka, niin kustannus per paikka voisi ehkä tosiaan puolittua. Se alkaisi kyllä olla jo pikkaisen karua, ja sen pelastustien voi sitten unohtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  98. hta kirjoitti 18.5.2016 kello 22:22

    Osmo Soininvaara:
    Jos ensimmäinen kerros uhrataan autoille, joko taloua on korotettava kerroksella tai menetetään kerros asumiselta. Jos taloa voidaan korottaa kerroksella, menetetään kuitenkin se kerros asumiselta, koska voitaisiinhan se voitettu kerros käyttää asuntoinakin.

    En kyllä ymmärrä, ketä kaupunkimaisessa maisemassa edes haluaa asua ensimmäisessä kerroksessa ellei sitten ole jonkinlainen ekshibitionisti tai tykkää pitää kokoajan verhoja/sälekaihtimia kiinni jolloin on oikeastaan ihan sama, olisiko niitä ikkunoita laisinkaan.

    Tämän vuoksi se, että ensimmäisessä kerroksessa on autot, liikkeet tai mitä tahansa muuta kuin asunnot on vain hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  99. ksee kirjoitti 18.5.2016 kello 22:39

    Veli-Markus Tapio: Useiden taloyhtiöiden hallituksessa (Töölö, Punavuori, Kallio) toimivana voin kertoa, että juuri näin tapahtuu koko ajan. Kantakaupungin taloyhtiöpaikat ovat tyypillisesti hinnoiteltu merkittävästi alle markkinatason. Se tarkoittaa juuri sitä, että autopaikattomat osakkaat subventoivat niitä, joilla autopaikka on.

    Älä nyt vaan unohda verkkovarastoja kellarissa/ullakolla (saati jostain vielä löytyviä kylmävsrastoja)! Nopealla googletuksella käypä markkinahinta jostain 1 neliön varastokopista laitakaupungilla on luokkaa 40 €/kk ja harvanpa taloyhtiön verkkovarastot jäävät näin vaatimattoman kokoisiksi.

    Käytännössä keskustassa asuvat roinaa hamsteroimattomat ihmiset subventoivat siis helposti jopa parilla sadalla €/kk naapureitaan jotka eivät osaa esim. järkevästi kierrättää tarpeettomia tavaroita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  100. ksee kirjoitti 18.5.2016 kello 23:04

    Tapio Peltonen:
    Toki suojelemisen ei pidä tarkoittaa säilömistä ja kaikkien laajennusten ja muutosten kieltämistä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muuteta tarpeiden mukaan. Mutta vanhojen talojen homehtuminen on kyllä tekemällä tehty ongelma. Kyllä se massiivirakennuskin saadaan homehdutettua kun erikseen tehdään typeryyksiä ilmanvaihdon, eristyksen ja kosteudenhallinnan kanssa.

    Taitaa vaan vähän heikosti onnistua vanhojen rakennusten päivittäminen nykyisiin sisäilman vaihtuvuus normeihin ja huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon. Kun jollekin painovoimaiselle ilmanvaidolle suunniteltu rakenne ei ole tiivis oikeastaan mihinkään suuntaan, niin (suhteellisen) reippaan alipaineen generointi huoneistoon ei liene missään mielessä järkevää – saati mukavaa.

    Omalta kohdalta olen ainakin tajunnut sen, ettei mikään mikään muu kuin omalla LTO-koneella varustettu asunto enää kelpaa. Jos joku ihmettelee miksi, niin kannattaa (ihan oikeasti!) hankkia joku CO2-pitoisuutta mittaava älykilke makuuhuoneseen. On meinaan pieni ero unen laadussa ja päiväaikaisessa vireystasossa, jos makkarin CO2 ei juurikaan ylitä jotain 600 ppämmää vs. joku painovoimasesti ilmastoidun asunnon makkari, jonka ilma on aamulla niin paksua, että sitä saa leikata puukolla.

    Eiköhän jossain vaiheessa olisi ihan kansanterveydellisestikin järkevä todeta, että viimevuosituhannen asuinrakennukset ovat terveellisyydeltään jotain savimajan tai savupirtin luokkaa – ja pistää pystyyn kansallinen ohjelma terveellisen asunon takaamiseksi kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  101. ksee kirjoitti 18.5.2016 kello 23:09

    spottu: Minkä tahansa talon pystyssäpysyminen on viime kädessä tahdon asia. Äärimmäinen esimerkki on joku uudelleen rakennettava Ylivieskan kirkko, joka on aika hyvä symboli sille mitä ihmiset rakennuksissa ja arkkitehtuurissa ylipäätään arvostavat.

    Aivan! Samoin kaikkien patsaiden pitää olla näköispatsaita, maalausten mahdollisimman fotorealistisia ja ratiossa sopisi soittaa vain iskelmää ja suoamirokkii. Kyllä kansa tietää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Passatisti kirjoitti 19.5.2016 kello 7:29

    anonilli: Ah, futurismin raikas tuulahdus, noin sadan vuoden takaa. Se oli oman aikansa tulevaisuuden visio, ja millaisen tulevaisuuden!

    Vai muka raikas? Futurismihan oli suuntauksena jopa vaarallinen. Se oli suorastaan kuin agar-agaria petrimaljassa paljon tuhoa tuottaneille aatteille, joiden syntysijoina (ainakin osittain) toimivat vankilat ja kaupunkien juottolat, joille nyt ollaan raivaamassa tilaa jopa pysäköintipaikoilta, fillarimafian manifesteja kai mukaellen.

    Kiehtovuudellaan futurismi tempasi valitettavan suuret, sokeat kansanjoukot pyörteeseensä kuin koneteknologian luoma Kharybdis. Moni hukkui, mutta liian moni takertui samanlaisiin lauttoihin, joista toisen nimi oli fasismi, toisen kommunismi.

    Hah, ikäänkuin Kallion tunkkaisissa kellareissa ei olisi juopoille jo aivan riittävästi tilaa nykyisin. Jossain sellaisessa kai se “lisää kaupunkia kaupunkiin”-aatekin lienee syntynyt, kun joku örveltäjä taisi vain sekoilla sanoissaan pyytäessään tarjoilijaa tuomaan “lisää kaljaa kolpakkoon”!

    Autot tarvitsevat paikkansa, mutta örveltäjät eivät kuulu kaduille. Pysykööt kellareissa, tai sitten heille pitää antaa porttikielto, mieluiten koko kaupunkiin.

    Pysäköintipolitiikan (ja koko kaupunkisuunnittelun) tulevaa tietä viitoitettaessa tulee pitää huoli siitä, että päättäjät tuntevat historiaa (, myös kulttuurihistoriaa). Kenen etujen mukaista mahtaa olla historian opetuksen vähentäminen kouluissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  103. Juho Laatu kirjoitti 19.5.2016 kello 8:15

    Osmo Soininvaara:
    Valokulmat asettava rajan korkeimmalle kerrosmäärälle, mutta olkoon tuo raja mikä tahansa, yhden kerroksen varaaminen autoille tarkoittaa yghden kerroksen ottamista asumisesta. Silloin se maksaa sen asunnon markkinahinnan verran.

    Eikö tuo sääntö jousta niin, että merenpinnan alapuolelle jäävän kellarin sijaan autopaikat voisi rakentaa maanpinnan yläpuolelle, sitten päälle täysi kansi niin, että uusi maanpinta tulee kerrosta aiempaa ylemmäs (multineen, puineen, leikkipaikkoineen, jalkakäytävineen, pyöräteineen), ja sitten saa rakentaa kaikki suunnitellut kerrokset tuosta uudesta maanpinnasta ylöspäin? Valokulmat eivät kärsi, sillä autokellariin valoa ei ole tarkoitettukaan tulevaksi. Tässä mallissa myös autoille tarkoitetut kadut voivat sijaita uudessa kellarikerroksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  104. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2016 kello 9:31

    Tätä mallia on kokeltu Merihaassa ja Itä-Pasilassa eikä lopputulos ole saanut hirveästi kehuja. Se ei myöskään ole halpa. Puu vaatii todella paksun maakerroksen betonikannen päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. MikkoM kirjoitti 19.5.2016 kello 8:38

    OS: “Jos ensimmäinen kerros menee kokonaisuudessaan noihin pyöräkellareihin ja häkkikomeroihin, ei kai sinne sitten mahdu autoja”…Osmo, ymmärrät (tahallaan?) väärin. Kun kerran alin kerros on osaksikin tuollaista, ei pihakannen rakentaminen ole keltään pois. 1. kerroksen seinät voivat olla ikkunattomia sisäpihalle päin. Kadun puolella sitten vilkas ja dynaaminen liikkeiden kirjo.
    Pysköintipaikkojen maksuhalukkuudesta muuten nuo Jätkäsaaren HITAS-talot (Marco Polo ja Välimeri kai) kertoivat jotain: Kaksio parkkipaikalla (n 50.000 e) oli arvonnassa noin yhtä suosittu kuin ilman…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2016 kello 9:37

    Tuo käytäntö myydä HITAS-asunnot autopaikalla ja ilman eri hinnalla on oikeudenmukainen. Se, että autopaikalliset menivät kaupaksi yhtä hyvin johtuu siitä, että Hitasasunto on lottovoitto vaikka se maksaa 50 000 euroa enemmän. Oikea testi olisi ollut erottaa pysäköinti asunnosta kokonaan ja myydä kaikki asunnot halvemmalla hinnalla ja autopaikat 50 000 euroa kappale.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Juho Laatu kirjoitti 19.5.2016 kello 9:56

    Osmo Soininvaara:
    Tätä mallia on kokeltu Merihaassa ja Itä-Pasilassa eikä lopputulos ole saanut hirveästi kehuja. Se ei myöskään ole halpa. Puu vaatii todella paksun maakerroksen betonikannen päälle.

    Ei pidä masentua siitä, jos on tehty pari epäonnistuneeksi koettua kokeilua. Periaatteessa tuo malli tarkoittaa vain sitä, että sama kapunginosa rakennetaan kerrosta ylemmäs. Ei kalliisti merenpinnan alle, vaan halvemmin siitä ylöspäin. Ei siis mitään eroa viihtyvyydessä (paitsi ehkä pienet ylämäet polkupyöräilijöille kaupunginosan laidoilla).

    Jos haluaa syväjuurisia puita ja puistoja, ne voi toteuttaa niinkin, että niiden kohdalla ei ole kellaria, vaan vain kerroksen verran maata. Helpoimpien ratkaisujen kautta siis.

    Itä-Pasilaan verrattuna oletukseni oli se, että ylätaso olisi yhtenäinen, eli muistuttaisi normaalia katutasoa, ja autot voisivat siis olla tunnelissa yhtenäisen kannen alla. En osaa sanoa, mitä käytetty sekamalli on vaikuttanut Itä-Pasilan viihtyvyyteen. Tuossa uudessa mallissa olisi ainakin mahdollisuus tehdä kaupunginosasta täysin perinteisen kaupunginosan näköinen ja tuntunen (paitsi että todennäkösesti katutasolla ei olisi juuri autoja, ja normaalia enemmän ihmisten oleilutiloja).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  108. anonilli kirjoitti 19.5.2016 kello 10:12

    ksee: Aivan! Samoin kaikkien patsaiden pitää olla näköispatsaita, maalausten mahdollisimman fotorealistisia ja ratiossa sopisi soittaa vain iskelmää ja suoamirokkii. Kyllä kansa tietää!

    Ihmiset saavat valita, millaista taidetta hankkivat ja mitä musiikkia kuuntelevat. Eikö tämä ole yksinomaan hyvä asia? (Paitsi niille, joiden taide ei kelpaa juuri kenellekään, mutta se on itseaiheutettu päänsärky.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  109. Jorma Nordlin kirjoitti 19.5.2016 kello 11:32

    Kerro Osmo mikä Suomessa on edullista ja kannattaa tehdä? Taitaa olla vähissä ne asiat. Onko jotenkin yllättävää, ettei pysäköintipaikkoja kannata tehdä, kun on kallista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  110. Jorma Nordlin kirjoitti 19.5.2016 kello 11:37

    Helsinki ei ole otollinen paikka työpaikoille, joten yritysten kannattaa siirtyä muualle ja niitä siirtyykin.

    Jotain kertoo, kun meillä koko organisaation infotilaisuudessa pysäköintiongelmat nousivat esiin. Toimitusjohtaja totesi tämän Helsingin ongelman. Vastaavanlaisia keskusteluja varmasti käydään muissakin yrityksissä.

    Yritykset eivät kuulu Helsinkiin, kaupunki on niille sopimaton paikka ja haluaakin olla sitä. Kysymys on poliittisesta tahdosta ja nyt sitten äänestäjien mielipidettä edustavat päättäjät ovat päättäneet näin. Eli ei enempää yrityksiä tänne. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  111. MikkoM kirjoitti 19.5.2016 kello 11:49

    Kyllä, autopaikat pitäisi myydä erikseen aina. Ja HITAS lopettaa – oli uutta ideaa eli ei. Viitasin HITAS-asuntoihin koska muistaakseni niissä arvan jättäneitäkin oli suurinpiirtein samanverran samanlaisiin asuntoihin autopaikalla ja ilman.
    Toinen asia: Eikös nostettu sisäpiha merkitse että valokulmat loivenevat? Voisiko talo olla juuri tuon takia korkeampi? Käykö niin että parkipaikat säästävät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2016 kello 16:49

    Valokulmat ovat kriittisimpiä kadun puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 19.5.2016 kello 15:03

    Tapio Peltonen:
    Tänä päivänä pystyssä olevat yli 70 vuotta vanhat talot pitäisi kaikki suojella. Ne ovat osoittaneet ylivertaisuutensa jo sillä, että ne ovat selvinneet edellisten vuosikymmenten hävitysvimmasta.

    Toki suojelemisen ei pidä tarkoittaa säilömistä ja kaikkien laajennusten ja muutosten kieltämistä. Ei talo ole talo, jos sitä ei muuteta tarpeiden mukaan. Mutta vanhojen talojen homehtuminen on kyllä tekemällä tehty ongelma. Kyllä se massiivirakennuskin saadaan homehdutettua kun erikseen tehdään typeryyksiä ilmanvaihdon, eristyksen ja kosteudenhallinnan kanssa.

    Valitettava suojelu tarkoittaa juuri sitä että kaikki kielletään. Esimerkiksi Uudella ylioppilastalolla olisi paikkakin hissille porraskäytävässä ilman että mitään tarvitsee purkaa, mutta hissiä ei saa rakentaa, mikä haittaa pyörätuolissa istuvien opiskelijoiden osallistumista toimintaan. Kaikki yli 70 vuotta vanhat talot pitäisi suojella mutta siten että muutoksia saa edelleen tarvittaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  114. R. V. kirjoitti 19.5.2016 kello 16:21

    Osmo Soininvaara:
    Valokulmat asettava rajan korkeimmalle kerrosmäärälle, mutta olkoon tuo raja mikä tahansa, yhden kerroksen varaaminen autoille tarkoittaa yghden kerroksen ottamista asumisesta. Silloin se maksaa sen asunnon markkinahinnan verran.

    Hain sitä, että mikäli korkeinta mahdollista kerrosmäärää ei ole, niin tällöin yhden kerroksen varaaminen parkkipaikoille ei maksa yhden asuinkerroksen markkinahintaa, koska tällöin kyseinen asuinkerros voidaan rakentaa.

    Valokulma saattaa hyvinkin olla rajoittava tekijä nykysäännöksissä. Sen sijaan se ei ole tekninen este, vaan ihmisten tekemä päätös joka on sinäänsä hyvin helppo muuttaa – päätetään vain toisin. Tämän vuoksi en pidä valokulman aiheuttamaa korkeinta sallittua kerrosmäärää korkeimpana mahdollisena kerrosmääränä, vaan ainoastaan byrokraattisena kieltona. En kuitenkaan väitä, etteikö kyseinen kielto voisi olla järkevä – ainoastaan, että kyseinen kielto on helppo poistaa mikäli tahtoa riittää.

    En myöskään väitä, että muita rakentamisen korkeutta rajaavia tekijöitä ei voisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2016 kello 16:48

    Jos talon voi rakentaa satakerroksisena, mutta 101 ei enää käy, tuo autokerros on pois asunnoista. Sinun pitäisi vaatia äärettömän korkeata taloa, jotta tätä ongelmaa ei syntyisi, mutta ääretön taas on aika iso

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. R. V. kirjoitti 19.5.2016 kello 18:31

    Osmo Soininvaara:
    Jos talon voi rakentaa satakerroksisena, mutta 101 ei enää käy, tuo autokerros on pois asunnoista. Sinun pitäisi vaatia äärettömän korkeata taloa, jotta tätä ongelmaa ei syntyisi, mutta ääretön taas on aika iso

    Ehkä käsite “ei korkeinta mahdollista kerrosmäärää” oli sinulle hankala, jos et aiemmin sitä ymmärtänyt: se tarkoittaa nimen omaan rajoittamatonta eli rakentajan niin halutessa (ja materiaaleja löytäessä) äärettömän korkeaa rakennusta.

    Käytännössä toki riittää, että rakennuksesta voi tehdä yhden kerroksen korkeamman kuin ilman parkkikerrosta on suunniteltu. Ilmeisesti tällä hetkellä rajoittava tekijä ei ole tekninen, vaan poliittinen.

    Lisäksi täytyy todeta, että nimimerkki Jyrin (18.5.2016 kello 10:20) ehdotus parkkipaikkojen rakentamisesta pihakannen alle on suorastaan nerokas, koska tällöin myös paloturvallisuudesta tuleva 8 kerroksen raja saadaan muutettu 9 kerrokseen, kunhan ulotetaan riittävästi uloskäyntejä ylimmästä kerroksesta pihan puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2016 kello 8:02

    RV
    Ensimmäinen rajoittava tekijä tulee pelastustoimelta. Jos kerroksia on yli kahdeksan, ei pelastuslaitoksen kalusto yletä ja siksi palomääräykset pomppaavat olennaisesti kalliimmiksi. Mutta luulen, että olet lähes yksin sen ajatuksen kanssa, ettei rakennusten korkeuksia tarvitse lainkaan säädellä. Kaduista voi tulla aika ankeita kujia, joilla nyt ainakin autoilu pitää kieltää, koska ilma ei sellaisissa kuiluissa vaihdu. (Mihin sitten enää tarvitaan parkkipaikkoja?) Aika paljon olet valmis uhraamaan niiden halpojen parkkipaikkojen puolesta. Luulen, että enemmistö omn toista mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Ville kirjoitti 20.5.2016 kello 9:45

    Varsin hyvään aluetehokkuuteen päästäisiin perinteisellä tavalla rakentaa alimpaan kerrokseen liiketilat, sitten pari kerrosta toimistoja, ja sen jälkeen 5 kerrosta asuntoja (jos pidetään 8 kerrosta maksimina, mikäli isompien tikasautojen hankkiminen ja lain muuttaminen on mahdotonta).

    Tällöin 3 metrin kerroskorkeudella talojen väli (katu tai sisäpiha) voi olla 15 metriä (valokulmavaatimus koskee vain asuntoja).

    Vielä kun runkosyvyys palautetaan modernismin lanseeraamasta 12 metristä takaisin kantakaupungin vanhojen talojen 15 metriin, ruutukaavassa päästään tehokkuuteen 4 (joko pienempiä kortteleita tai isompia, joissa on perinteiseen tapaan sisäpiharakennus). Jos tehdään pelkkiä asuntoja, tehokkuus väistämättä laskee, kun valokulmanormia pitää noudattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  119. Ville kirjoitti 20.5.2016 kello 10:10

    Jos kolme alinta kerrosta ovat liiketiloja ja toimistoja, pihakansi voi olla niiden yllä, jolloin sisäpihalle saadaan joko lisää liike- ja toimistotilaa tai pysäköintipaikkoja. Rakennuttaja osaa laskea, kumpia kannattaa tehdä, jos pysäköinti muuten pitää tehdä maan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  120. Pete kirjoitti 20.5.2016 kello 10:51

    Osmo Soininvaara:
    RV
    Ensimmäinen rajoittava tekijä tulee pelastustoimelta. Jos kerroksia on yli kahdeksan, ei pelastuslaitoksen kalusto yletä ja siksi palomääräykset pomppaavat olennaisesti kalliimmiksi. Mutta luulen, että olet lähes yksin sen ajatuksen kanssa, ettei rakennusten korkeuksia tarvitse lainkaan säädellä. Kaduista voi tulla aika ankeita kujia, joilla nyt ainakin autoilu pitää kieltää, koska ilma ei sellaisissa kuiluissa vaihdu. (Mihin sitten enää tarvitaan parkkipaikkoja?)

    Kas kun eivät ole hoksanneet kieltää autoilua Manhattanilla. Miten niin ei ilma vaihdu?!

    Vakavasti sanoen: jos pohditaan sitä, voitaisiinko taloista tehdä jonkin verran tai jopa merkittävästi korkeampia, niin millä perusteella siitä päätellään, että kadut muuttuisivat jotenkin ikävämmiksi? Minusta asia on pikemminkin päinvastoin. Jos tietylle alueelle halutaan rakentaa tietty määrä asuntoja, niin tekemällä taloista selvästi korkeampia voidaan talot sijoittaa kauemmas toisistaan. Itse pidän tätä hyvänä ideana ja odotan mielenkiinnolla millainen keski-pasilasta tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  121. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2016 kello 21:03

    Kolmas kerta. Korkeiden rakentamisen salliminen erillisinä torneina on eri asia kuin tähän pysäköintikysymykseen liittynyt ajatus rakentaa kaikki talot, koko korttelin pituudella satakeroksisina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. tuen maksaja kirjoitti 20.5.2016 kello 15:18

    Osmo Soininvaara:
    RV
    Ensimmäinen rajoittava tekijä tulee pelastustoimelta. Jos kerroksia on yli kahdeksan, ei pelastuslaitoksen kalusto yletä ja siksi palomääräykset pomppaavat olennaisesti kalliimmiksi. Mutta luulen, että olet lähes yksin sen ajatuksen kanssa, ettei rakennusten korkeuksia tarvitse lainkaan säädellä. Kaduista voi tulla aika ankeita kujia, joilla nyt ainakin autoilu pitää kieltää, koska ilma ei sellaisissa kuiluissa vaihdu. (Mihin sitten enää tarvitaan parkkipaikkoja?) Aika paljon olet valmis uhraamaan niiden halpojen parkkipaikkojen puolesta. Luulen, että enemmistö omn toista mieltä.

    Ihan mielenkiinnosta kyselen, että miten muualla maailmassa on mahdollista rakentaa korkeampaa rakennuskantaa? Vaikka “urbaanissa ihmeessä”. Kalustoa pelastustoimelle ei ielmeisesti saada myydä Suomeen tai joku muu ihmeellinen syy. Varmaan NIH.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  123. R. V. kirjoitti 20.5.2016 kello 15:58

    Osmo Soininvaara:
    Aika paljon olet valmis uhraamaan niiden halpojen parkkipaikkojen puolesta. Luulen, että enemmistö omn toista mieltä.

    En ole vielä lyönyt kantaani lukkoon vaan pohdin avoimesti ja ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja. Sen verran olen kuitenkin jo huomannut, että ainakin yksi 9. kerroksen suhteen rajoittava tekijä ei ole tekninen, joten asia lie tahtokysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  124. Jukkis kirjoitti 20.5.2016 kello 16:06

    Miten muualla maailmassa onnistuu korkeiden asuintalojenkin rakentaminen ilman, että kaduista tulee ankeita kujia ja autoilu on kuitenkin niissä sallittua? En ehkä nyt mitään 50-kerroksisia taloja Helsinkiin halua, mutta kerta asuintilaa on niemelle saatava niin ylhäältäpäin ne lienee helpompi saada, jos alaspäin mentäessä tulee merivesi vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  125. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2016 kello 20:58

    Vaadittiin, ettei mitään kaupunkisuunnittelua ole vaan kaikki talot saa rakentaa nijhn korfkeiksi kuin haluiaa. Se pn aivan eri juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Jyri kirjoitti 20.5.2016 kello 16:32

    Osmo Soininvaara:
    Jos talon voi rakentaa satakerroksisena, mutta 101 ei enää käy, tuo autokerros on pois asunnoista. Sinun pitäisi vaatia äärettömän korkeata taloa, jotta tätä ongelmaa ei syntyisi, mutta ääretön taas on aika iso

    Voi pyhä yksinkertaisuus. Ei tässä kukaan ole vaatinut _taloon_ autokerrosta vaan todennut rauhalliseen äänensävyyn sen että jokaisessa talossa on jokatapauksessa senverran muutakin _asumiseen_ liittyvää tilantarvetta että mahdollisesta _pihakannesta_ aiheutuva yhden kerroksen ikkunattomuus ei aiheuta mitään käytännön ongelmia rakennuksen tilojen sijoittelulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  127. Samuli Saarelma kirjoitti 20.5.2016 kello 17:00

    Osmo Soininvaara: Kaduista voi tulla aika ankeita kujia, joilla nyt ainakin autoilu pitää kieltää, koska ilma ei sellaisissa kuiluissa vaihdu.

    Mihin tämä oikein perustuu, kun nyt kuitenkin puhutaan niemen nokkaan rakennetusta merenrantakaupungista, jossa melkein aina kuitenkin tuulee? Jos valtavien pilvenpiirtäjien Manhattanilla voi ajaa autoilla, eikä ilman vaihtuminen kaduilla tule rajoittavaksi tekijäksi, niin ihmettelisin vähän, jos se tulisi ongelmana vastaan millään järkevällä rakennuskorkeudella Helsingissäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2016 kello 20:56

    Manhattanilla on kaupunkisuunnittelua, joka takaa sen, että tornien välissä on ilmaa. Siellä ei ole satakerroksisia lamellitaloja, jotka kahden puolen katua saisivat aikaan kuilun, jossa ei ilma liiku. Kritisoin ajatusta että joka paikkaan saisi rakentaa niin korkeata kuin haluaa. Se tuottaisi noita koko korttelin mittaisia korkeita taloja, joiden väliin jäisi kuilumainen, varjoinen ja hyvin saasteinen katukuilu. Torneja en vastusta, kunhan ne suunnitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Sakke kirjoitti 20.5.2016 kello 17:17

    Osmo Soininvaara:
    Jos ensimmäinen kerros menee kokonaisuudessaan noihin pyöräkellareihin ja häkkikomeroihin, ei kai sinne sitten mahdu autoja.
    Teoriasi ennustaa, ettei missään voi olla ikkunoita/näyteikkunoita katutasossa. Empiirinen havainnointi kumoaa ennusteen ja loogisesti myös teorian.

    Et ole tainnut nähdä pienkerrostaloja?

    Ongelma ratkeaa, kunhan taloista ei tehdä liian suuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  130. Sakke kirjoitti 20.5.2016 kello 18:20

    Passatisti: Vai muka raikas? Futurismihan oli suuntauksena jopa vaarallinen. Se oli suorastaan kuin agar-agaria petrimaljassa paljon tuhoa tuottaneille aatteille, joiden syntysijoina (ainakin osittain) toimivat vankilat ja kaupunkien juottolat, joille nyt ollaan raivaamassa tilaa jopa pysäköintipaikoilta, fillarimafian manifesteja kai mukaellen.

    Kiehtovuudellaan futurismi tempasi valitettavan suuret, sokeat kansanjoukot pyörteeseensä kuin koneteknologian luoma Kharybdis. Moni hukkui, mutta liian moni takertui samanlaisiin lauttoihin, joista toisen nimi oli fasismi, toisen kommunismi.

    Pysäköintipolitiikan (ja koko kaupunkisuunnittelun) tulevaa tietä viitoitettaessa tulee pitää huoli siitä, että päättäjät tuntevat historiaa (, myös kulttuurihistoriaa). Kenen etujen mukaista mahtaa olla historian opetuksen vähentäminen kouluissa?

    Anteeksi nyt vain, mutta kyseessä ei ollut kaksi lauttaa, vaan ainoastaan yksi. Sillä yhdellä lautalla oli musta kylki kummallakin puolella, joihin nuo ihmiskuntaa riivanneiden aatesuuntien nimet oli maalattu. Tässä lyhykäisyydessään koko selitys.
    – – – – –

    Futurismi loi sentään aika monta vaikuttavaa teosta.

    Moniko tuntee Escodamen “Polkupyörärunon”, Severinin maalauksen “Bulevardi” tai Carran “Tärisevät ajopelit”? Viimeksimainittu tulee kai lähes aina blogistimmekin mieleen, kun joku vain kirjoittaa täällä busseista. Minulle on kyllä ollut enemmän mieleen samalta taiteilijalta, vaikkapa … “Transatlantic”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  131. max kirjoitti 20.5.2016 kello 21:29

    Sakke: Anteeksi nyt vain, mutta kyseessä ei ollut kaksi lauttaa, vaan ainoastaan yksi. Sillä yhdellä lautalla oli musta kylki kummallakin puolella, joihin nuo ihmiskuntaa riivanneiden aatesuuntien nimet oli maalattu. Tässä lyhykäisyydessään koko selitys.

    Mitä mä keksin pysäköinnistä sanottavaa. Pää ihan tyhjä. Siis anteeksi. Saken Lautalla ja lauttureilla on joskus/usein lyöty (meitä) ateisteja päähän. Kuuntelin taannoin Richard Dawkinsia. Hänellähän on armottoman kova laukaus. Kovempi kuin Laineella. Ja se osumatarkkuus. Hänen analyysissaan Saken lautturit rakensivatkin omat uskontonsa. Niillä oli (ja on vieläkin) olennaisesti samantyyppinen sisäinen logiikkansa ja ulkoinen ilmiasu (mm. versiot rukouksista) kuin uskonnoilla. Erona vain yliluonnollisen mausteen poisjättäminen reseptistä. Lopputuloksena voi olla millaista kuraa tahansa ja usein on ollutkin maailmanhistoriassa.

    Yksityisautoilun fundamentaalinen ongelma on fyysinen tila. Tämä ongelma realisoituu joillakin postinumeroalueilla Suomessa. Toivottavasti niillä ja niillä asioimaan joutuvilla ja liepeillä asuvilla on mahdollisuus jonkinlaiseen kompromissiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  132. Juho Laatu kirjoitti 20.5.2016 kello 22:06

    Osmo Soininvaara:
    Manhattanilla on kaupunkisuunnittelua, joka takaa sen, että tornien välissä on ilmaa. Siellä ei ole satakerroksisia lamellitaloja, jotka kahden puolen katua saisivat aikaan kuilun, jossa ei ilma liiku. Kritisoin ajatusta että joka paikkaan saisi rakentaa niin korkeata kuin haluaa. Se tuottaisi noita koko korttelin mittaisia korkeita taloja, joiden väliin jäisi kuilumainen, varjoinen ja hyvin saasteinen katukuilu. Torneja en vastusta, kunhan ne suunnitellaan.

    En tiedä kerrosten lukumäärää, mutta luullakseni New Yorkissa on kuiluja (ajalta ennen kuilusäännösten voimaantuloa), joihin aurinko ei juuri paista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  133. Markku af Heurlin kirjoitti 21.5.2016 kello 12:29

    Osmo Soininvaara:
    Manhattanilla on kaupunkisuunnittelua, joka takaa sen, että tornien välissä on ilmaa. Siellä ei ole satakerroksisia lamellitaloja, jotka kahden puolen katua saisivat aikaan kuilun, jossa ei ilma liiku. Kritisoin ajatusta että joka paikkaan saisi rakentaa niin korkeata kuin haluaa. Se tuottaisi noita koko korttelin mittaisia korkeita taloja, joiden väliin jäisi kuilumainen, varjoinen ja hyvin saasteinen katukuilu. Torneja en vastusta, kunhan ne suunnitellaan.

    Manhattanilla katujen leveydet ovat kohtalaiset. Kafuilla on “ikuinen hämärä”

    Pilvenpiirtjäalaue on rajouitettu osa kaupunkia. Chinatownisa on edelleen 2-kerroksia. rakennuksia, kuin myäs Times Squaren lähellä.

    Brooklyn tuntui olevan kauttaaltan 3-kerroksista. Ainakin alue, jossa liikuin yhden itlapäivän.

    Muutamat tuttavani ovta työskennelleet pilvernpiirtäjäkomlplekseissa. Ovat varsinaisia tuulitunneleita.

    käistätäksnei Odella ei ole pidmepaikaista omakohtaista kokemusta pilvenpiirtäjistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  134. Lauri Kumpulainen kirjoitti 21.5.2016 kello 18:22

    Ylipäätään poikkeuksetta maailman kaupungit ovat vanhoja ja vanhentuneita. Ruutukaava ei toimi, infrastruktuuria ei voida loputtomiin korjata ja asukkaiden määrä tulee lisääntymään voimakkaasti vielä vuosikymmeniä.

    Yhdysvalloista voidaan ottaa esimerkiksi New York City, joka rakennettiin käytännössä noin sata vuotta sitten. Sen jälkeen se on lähinnä levinnyt. Manhattania lukuunottamatta se on pannukakkua, jossa kaapelit ovat vieläkin ilmajohtoina katujen varsilla. Manhattan ei toimi. Liikenne on kaaos, kadunvarsilla on kaamea melu ja keskuspuistoa lukuunottamatta mitään virkistyspaikkoja ei oikeastaan ole. Kantakaupunkia kyllä riittää.

    Ongelmana on se, että kaupungit pitäisi rakentaa uudelleen, uusien käsitysten ja teknologioiden avulla, ja tietenkin uusiin paikkoihin.

    Yleisesti ottaen vanhan korjaaminen on kalliimpaa kuin uuden. Kaupungistakin suurin osa pystytään kierrättämään.

    Nykyisten kaupunkien sijainnit eivät useinkaan ole optimaalisia, koska ne ovat usein sijoitettu jonkin keisarin tai kuninkaan määräyksestä johonkin. Kaupunkeja on erityisesti rakennettu vesistöjen varsille, koska ei ollut kuorma-autoja, rekkoja ja junia.

    Sisämaan kaupungit ovat huonommassa asemassa kuin rannikkokaupungit, koska rannikkokaupungit ovat suoraan yhteydessä maailman globaaliin kauppareittiin: mereen.

    Monet kaupungit kärsivät esimerkiksi rakennusten vajoamisesta ynnä muista vastaavista ongelmista, jotka johtuvat siitä, ettei sijainti ole optimaalinen kaupungin sijainnille. Venetsia on nyt varmaan se ääriesimerkki typerästä kaupungin sijainnista.

    Kuusikulmio olisi parempi kuin neliö tai suorakulmio, koska se mahdollistaisi sujuvan liikenteen liikenneympyröiden avulla. Lisäksi se maksimoisi sisäpihan tilavuuden, jos rakennukset sijoitettaisiin kuusikulmion sivuille. Kärjet jätettäisiin avonaisiksi kulkuväyliä varten ja sisäpihan tuulettamista varten.

    Kuusikulmiokaavan keskustaan voidaan jättää suurempi kuusikulmio, jonka voi kattaa läpinäkyvällä kuvulla kauppoja, ravintoloita yms. varten.

    Kuusikulmiokaava istuu myös rannikolle oikein loistavasti, kun asetetaan edellä mainittu keskus rannikolle ja levitetään pienempiä kuusikulmioita siitä ulospäin.

    Kuusikulmio mahdollistaa suorat reitit ulos ja sisään kaupungista, mutta myös välittömästi kehät sivuttaista liikennettä varten.

    On selvää ettei mitään olemassa olevaa kaupunkia voida muokata ruutukaavasta kuusikulmiokaavaan. Pitäisi rakentaa kokonaan uusi.

    Se on valtava investointi, mutta niin on nykyisen kaupunkien korjaaminen ja laajentaminen.

    Pientalorakentamisessa uusi teknologia saadaan käyttöön nopeammin kuin kerrostalorakentamisessa. Pientalot ovat pienempiä investointeja kuin kerrostalot, pilvenpiirtäjistä puhumattakaan.

    Ensi vuosikymmenen pientalo voi olla omavarainen energiantuotannon suhteen, mutta myös se voi kyetä kierrättämään vetensä. Jätevedet ohjataan nykyään suurpuhdistamoihin, mutta tulevaisuuden pientalo voi kyetä tekemään niistä energiaa ja kuivajäte voidaan säilöä kerättäväksi.

    Tulevaisuuden pientalo voi olla hyvin pitkälti omavarainen monessa mielessä, mutta myös modulaarinen ja pitkälti kierrätettävissä.

    Ei ole mielestäni lainkaan selvää, että tiivis kantakaupunkiasuminen, vanhentuneissa kaupungeissa, olisi tehokkainta edes kansantaloutta ajatellen.

    Kaupunkien kehitys on hyvin hidasta ja liikkumisen vaikeus aiheuttaa helposti sen, että ihmiset tuhlaavat kaksi tuntia joka ikinen työpäivä ruuhkassa istumiseen. Se jos mikä on tehotonta.

    Eikä se ole mahdollista, että kaikki asuisivat kantakaupungissa kivasti parin minuutin etäisyydellä työpaikasta, päivähoidosta, alakoulusta, ruokakaupasta jne…

    Pientalotekniikka tulee ottamaan valtavia harppauksia energian tuotannon, digitalisaation, 3D-tulostuksen ja materiaaliteknologian kehityksen ansiosta aivan lähiaikoina.

    Sitä ei paranisi Vihreiden unohtaa ilmastonmuutosta vastaan taistellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  135. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2016 kello 18:44

    Mihin perustuu käsitys, ettei Manhattanin liikenne toimi? Topimii erinomaisesti. Kaupunki on muutenkin kerrassaan upea!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. VituttaaKuinPientäEläintä kirjoitti 21.5.2016 kello 23:27

    Pekka Pessi: Kun kaavoittaja vaatii tekemään autopaikkoja enemmän kuin niillä on kysyntää, niitä vuokrataan ja myydään sitten hinnalla jolla kaikki saadaan käyttöön. Jos autopaikasta pitäisi maksaa sen kustannusten mukaan, niin useimmat säästäisivät ja ajaisivat taksilla. Itse asun HITAS-kämpässä, jossa pihakannen alle rakennetut autopaikat maksoivat 15 % talon rakennuskustannuksista. Jos olisin voinut valita, niin tuskinpa olisin sijoittanut muutamaa tonnia vajaata Teslan hintaa autopaikkaan.

    Ja paskat ne mitään vieraille myy.
    Eikä myöskään vuokraa.
    Itse muutan tsadista Espooseen kun 10 vuoden kyselyihin ei ole edes suvainneet vastata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  137. Liian vanha kirjoitti 22.5.2016 kello 10:19

    Suomen asutus sopii n 70×70 km alueelle niin, että kaikki asuvat omakotitaloissa 500-1000 m2 tonteilla ja väliin jää vielä aluetta eli ihmiset voidaan sioijttaa alueelle Kirkkonummi lännessä. Porvoo idässä ja Riihimäki pohjoisessa.

    Mutta ei kehitys varmana tähän pysähsy, kun maaseutu on tyhjentynyt niin alkaa muutto Suomesta EUn keskuspaikkoihin eli Lontoo , Pariisi, SAksan etelä osat, Bryssel ovat niitä seuraavan polven kasvuksekusksia ja Suomi ,Helsinki peräkylä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  138. E39&e61 kirjoitti 8.6.2016 kello 19:26

    Asuminen: Autopaikka (Helsingin) keskustassa kiinnostaa, kertoo markkinatutkimus (Hs 8.6.2016)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  139. K-Veikko kirjoitti 23.6.2016 kello 19:16

    Olennaista pysäköintipaikan suhteen on sen monitoimisuus. Onhan jokaisen paikan rakentaminen vedonlyöntiä tulevaisuudesta, joka on 30 – 50 vuoden päässä. – Lautakunnassa vedon lyöminen on helppoa, kun yhdenkään päättäjän omat rahat eivät ole pelissä.

    – Autokanta on yksi kymmenesosa nykytarpeesta. Robottiauto hoitaa liikenteen.

    – Kadunvarret ovat tyhjiä. Robottiautot eivät seiso kadunvarsilla odottamassa omistajaansa.

    – Robottiautolla on aikaa ajautua kauemmaksikin lataamaan akkuja. Latauspisteen välitön läheisyys lasketaan kymmenissä kilometreissä.

    Parkkihallit ja kadunvarret ammottavat tyhjyyttään, jos niiden käyttö vaihtoehtoisiin tarkoituksiin vielä silloin kielletään. – Ei kielletä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus