Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.5.2016

11.5.2016 · Aihe: _ 

Lausunto asunto-ohjelmasta

Tässä tapahtui sen verran paljon, että teen tästä erillisen raportin.

Kalasataman verkkosaaren pohjoisosan asemakaava

Tässä keskusteltiin vasemmistoliiton Buttlerin aloitteesta venesatamasta ja siitä, häiritseekö se Natura-alueen linnustoa. Kaava päästettiin lausunnoille, joiden aikana tästäkin on mahdollista lausua. Viraston mukaan linnustoa suojellaan sillä, että vesiskootterit on kielletty ja moottoriveneillä on nopeusrajoitus. Mistä vielä saisi rajoituksia noudattavia veneilijöitä?

Pohjola-talon asuntokaava

Näin saatiin taas tuhat uutta Munkkivuorelaista. Kysyin määräyksestä raklentaa talot kauemmas tiestä, jos ensimmäisessä kerroksessa on asuntoja. Tämä ei muodosta kielteistä ennakkotapausta bulevardeille, koska niissä ei ole tarkoitus olla asuntoja ensimmäisessä kerroksessa, kuten arvelinkin.

Ohranan talo asunnoiksi.

Tässä mielenkiintoisinta on, että pysäköinti ratkaistaan pysäköintirobotilla, joka sulloo autot pieneen tilaan. Jos tämä pelittää, se voi helpottaa paljon muita hankkeita.

On se muuten hieno talo. Noin 30 tällaista ehdittiin tuhota sodanjälkeisellä brutalismin kaudella. Minkä sota säästi, sen rauha tuhosi.

Kummittelevatkohan Tsaarin valtiollisen poliisin kuulusteluissa tappamat siellä öisin?

Lausunto liikennekaareksi

Sain lausuntoon seuraavan lisäyksen

Raskaan raideliikenteen kustannuksista suurin osa on upotettuja kustannuksia. Muuttuvien kustannusten kannalta tämä liikenne on erittäin edullista. Matkustajilta perittävät lipun hinnat ylittävät selvästi muuttuvat kustannukset. Erotuksella peitetään kiinteitä kustannuksia. Tämä avaa mahdollisuuden kilpailevalle liikenteelle tavalla, joka lisää joukkoliikenteen kokonaiskustannuksia. Jos suuret matkustajamäärät houkuttelevat joillekin väleille kilpailevaa linja-autoliikennettä ja osa matkustajista siirtyy raideliikenteestä linja-autoihin, liikennöinnin kokonaiskustannukset kasvavat, koska raideliikenteen muuttuvat kustannukset alittavat selvästi linja-autoliikenteen kustannukset. Tämä olisi taloudellisen tehokkuuden kannalta huono lopputulos. Suojautuakseen tällaiselta kilpailulta HSL:n tulisi alentaa raideliikenteen tariffeja lähemmäs muuttuvia kustannuksia. Tämä kyllä lisäisi raideinvestoinneista koituvia kokonaishyötyä, mutta synnyttäisi eriarvoisuutta HSL-alueen sisälle samalla kun se lisäisi veronmaksajien taakkaa.

Jape Lovén, sdp/AKT sai tällaisen lisäyksen

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo myös haastavaksi tavaraliikenteen vapauttamisen alle 40km/h nopeudella kulkevien sekä alle 3500kg:n ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien osalta. Tätä tulisi harkita uudelleen. Helsingissä on käytössä tavaraliikenteelle oikeuksia mm. yrityspysäköintiluvat, joukkoliikennekaistojen käyttö ja muita etuuksia. Näiden etuuksien osalta tavara-ajoneuvojen hallitsematon kasvu voi aiheuttaa jo hyviksi todetut mallit ongelmallisiksi uuden lainsäädännön myötä.

Ja tämän Lovén sai yksimieleisesti:

Edellä mainittuun vedoten kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että Helsingin seudun liikennejärjestelmän tulee jatkossakin perustua kokonaisvaltaisesti järjestettyyn joukkoliikennejärjestelmään, jolla on nykyisenkaltainen nk. PSA-suoja.

Poikkeamishakemus Iso-Roorertinkatu 42

Ihan ruutiinijuttu. Haluttiin ajanmukaistaa kiinteistöä ja yhdistää asuntoja sekä rakentaa ullakolle. Asiaan vihkiytymätöntä olisi ehkä ihmetyttänyt huomautus, että poikkeamisluvalla sallitaan rakennusoikeuden ylittäminen 70 prosentilla.

Kysyin huvikseni, olisiko ollut vaikeata hyväksyä tämä poikkeamislupa kaavana ja panna hakijaksi kaupungin budjettiosasto. On aivan epistä, että tämä ja monet muut kiinteistöt maksavat kiinteistöveroa paljon pienemmästä talosta kuin mitä tontilla on.

Asia juontaa vuoteen 1962, jolloin kaupunginvaltuusto havahtui kauniiden talojen purkamiseen. Tuohon aikaan suojelukaava olisi johtanut korvausvaatimuksiin, joten valtuusto päättä kaavoittaa koko kantakaupungin kolmikerroksiseksi. Siitä ei tarvinnut maksaa korvauksia. Sai siis purkaa, mutta tilalle sai rakentaa vain kolmikerroksisen talon. Vanhaa sai kyllä korjata niin kuin nytkin tapahtuu.

Tätä kikkaa ei tarvita nykylainsäädännössä enää mihinkään. Nämä kaksivaiheiset kaavat maksavat kaupungille 20 miljoonaa euroa vuodessa menetettyinä kiinteistöverotuloina, koska vero peritään kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta.

Kommentit

12 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.5.2016”

  1. Kalle kirjoitti 11.5.2016 kello 18:57

    Jos ajatellaan koko pääkaupunkiseutua, niin henkilöliikenteen osalta liikennejärjestelmä on kyllä hajanaisella joukkoliikenteellä tuettu henkilöautojärjestelmä. Sellaisena se pysyykin, jollei kaavoitusta saada tukemaan ruutukaava-alueen kasvattamista ja uusia pikkukaupunkeja olemassa olevan raskaan ratainfran varressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  2. Veikko Rinne kirjoitti 11.5.2016 kello 19:20

    “On se muuten hieno talo. Noin 30 tällaista ehdittiin tuhota sodanjälkeisellä brutalismin kaudella. Minkä sota säästi, sen rauha tuhosi.”

    Niinpä. Yksi pahimmista tuholaisista oli kaupungin rakennusvirasto. Ajankohtainen esimerkki löytyy Kasarmitorin varrelta. Sen laidalta hävitettiin Engelin piirtämä koulutalo ja sitäkin arvokkaampi viereinen uusrenessanssitalo viraston konttoritaloja varten.

    Nyt nuo konttoritalot on onneksi jo melkein purettu, mutta tilalle tulee paikalle täysin sopimattomat uudet yksityiset konttoritalot. Miksi?

    Ainakin sen uusrenessanssitalon olisi voinut palauttaa paikalleen Kämp-tekniikalla. Teillä oli siellä kaikki mahdollisuudet, kun talot olivat kaupungin omistuksessa. Miksi näin ei tehty? Takavuosien rötökset olisi voinut korjata, ja kaupunkilaiset olisivat kiittäneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  3. Krtek kirjoitti 11.5.2016 kello 19:34

    Lovenin yksisilmäinen AKT:laisten ikiaikaisten nautintaoikeuksien puolustaminen on kurjaa. Lähiympäristössäni Töölössä on parissakin paikassa jalkakäytävät tukkivaa tavarantoimitusta joihin ratkaisu olisi käyttää japanilaistyylisiä pieniä ajoneuvoja, jotka mahtuvat kulkemaan ahtaammissakin katutiloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. Jorma Nordlin kirjoitti 12.5.2016 kello 9:24

    Tämä asia ei varmaan aivan kuulu aiheeseen mutta.

    Esimerkiksi tämä Bunkkerin tapaus, joka meni SRV:lle.

    Miksi kaupunki siirtää pikkuhiljaa omaisuutta yksityisille yrityksille? Esimerkiksi nyt SRV:lle. Miksi kaupunki itse ei saa näitä tuottaviksi, koska tuottavia kohteitahan ne on, kun yksityisiäkin yrityksiä kiinostavat? Rahoitus ei ole mikään ongelma, varamsti on eri rahoitusvaihtoehtoja.

    Meneekö näissä yleensä tonttikin kaupassa, vai jääkö tontti kaupungille ja kaupunki saa siitä vuokratuloja?

    Olisiko kannattanut mielummin olla jokin kaupungin omistama yhtiö, joka olisi hakenut näihin rahoituksen ja tehnyt esimerkiksi ton Bunkkerin valmiiksi ja bisnes olisi ollut tämän yhtiön?

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kiinteistovirasto/bunkkerin-toteuttajaksi-srv-rakennus-oy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2016 kello 10:52

    Kaupungin virastot ovat yrittäneet vuosikausia kehittää bunkkerista kaupungin hallitsemaa konseptia, mutta ei ole onnistunut. Mikään niistä ei ollut totuettamiskelpoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jorma Nordlin kirjoitti 12.5.2016 kello 11:05

    Osmo Soininvaara:
    Kaupungin virastot ovat yrittäneet vuosikausia kehittää bunkkerista kaupungin hallitsemaa konseptia, mutta ei ole onnistunut. Mikään niistä ei ollut totuettamiskelpoinen.

    HA HA HA! Juuri tällaista vastausta arvelinkin. Virasto yrittää virkamiesvoimin kehitellä ja sitten tulee yritys, joka lyö suunnitelmat pöytään ja se on siinä. Uskomatonta! 😀

    Älkää oikeasti antako virkamiesten kehitellä mitään tuottavaa liiketoimintaa. 😀 Virkamiehen työn fokus on aivan toinen.

    Kaupungin omistama yhtiö on se malli, jolla noita lähetään kehittämään. Virkamies ja bisnes on huono yhdistelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2016 kello 11:28

    Tässä on julkisen sektorin ongelma pähkinänkuoressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jorma Nordlin kirjoitti 12.5.2016 kello 11:16

    Miten ihmeessä ammattijohtajat, joita voitaisiin palkata kaupungin omistamaan yhtiöön eivät kykenisi samaan, kuin yksityinen yritys ja tekemään siis sen missä virkamiehet epäonnistuvat? En ymmärrä tätä touhua. Epäilen, että koko jutussa haisee korruptio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Amos Ahola kirjoitti 12.5.2016 kello 11:58

    Jorma Nordlin:
    Miten ihmeessä ammattijohtajat, joita voitaisiin palkata kaupungin omistamaan yhtiöön eivät kykenisi samaan, kuin yksityinen yritys ja tekemään siis sen missä virkamiehet epäonnistuvat? En ymmärrä tätä touhua. Epäilen, että koko jutussa haisee korruptio.

    Kysymys kai kuuluu että mikä sen yhtiön tavoite olisi? Jos voiton tavoittelu, niin ollaan kyllä ohuilla jäillä.

    Kaupungilla voisi kyllä mielestäni olla oma rakennusyhtiö, sen verran kartellinomainen markkina on kyseessä, että itse tekemällä säästää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Jorma Nordlin kirjoitti 12.5.2016 kello 12:06

    Mutta Osmo olisi kiinnostavaa tietää ketkä ovat vastustaneet juuri bunkkerin kaltaisen toiminnan siirtämisen kaupungin omistamalle yhtiölle? Koska nyt se toinen vaihtoehto on, että tulee yritys, joka vie hyvän bisneksen ja omaisuutta edullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. ? kirjoitti 12.5.2016 kello 18:22

    Jorma Nordlin:
    Mutta Osmo olisi kiinnostavaa tietää ketkä ovat vastustaneet juuri bunkkerin kaltaisen toiminnan siirtämisen kaupungin omistamalle yhtiölle? Koska nyt se toinen vaihtoehto on, että tulee yritys, joka vie hyvän bisneksen ja omaisuutta edullisesti.

    Siis kysytkö nyt, miksi kaupunki ei ole ruvennut grynderiksi? Onko sellaisesta hyviä esimerkkejä mistään päin maailmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Sakke kirjoitti 13.5.2016 kello 6:23

    O.S. kirjoitti: “Viraston mukaan liinnustoa suojellaan sillä, että vesiskootterit on kielletty ja moottoriveneillä on nopeusrajoitus. Mistä vielä saisi rajoituksia noudattavia veneilijöitä?”

    Ehdotan riittävän isoja rauhoitusalueita, joissa ei saa liikkua kuin retkioppaan valvonnassa.

    Eihän niitä kunnollisia, rajoituksia noudattavia veneilijöitä kasva kohta enää mistään, kun ‘kaupunki’ hävittää, minkä ehtii, kaikkia muita kuin pelkkään laiturointiin ja nopeaan ajoon liittyviä veneilytoimintoja Helsingistä. Vaskilahden salmeen ollaan (Koivusaari-suunnitelmien mukaan) suunnittelemassa paljon entistä pidempää, pimeää tunnelia, joka tekisi vielä mutkan, etteivät sen käyttäjät edes näkisi, onko joku toisesta suunnasta tulossa vastaan!

    En voi vieläkään ymmärtää, miksi Helsingissä kaupungin johto, ja virkamiehet sekä ilmeisesti valtuutetut, haluavat satsata vain rantarakentamiseen ja laituripaikkoihin?

    Veneilyharrastus on ainakin aiemmin ollut paljon muutakin, ainakin silloin, kun hiljainen tieto (mm. lintujen pesimäluotojen paikoista ja sopivista ajonopeuksista niiden kohdalla) siirtyi sukupolvelta toiselle veneiden talvisäilytyspaikoilla kevätkunnostusten aikaan naapurilta toiselle.

    Eivätkö he, siis virkamies ja valtuustokoneiston jäsenet, tajua lainkaan, että siinä vaiheessa, kun joku pääsee moottoriveneeseen tai vesiskootterin selkään, voi lähes keneen hyvänsä iskeä vastustamaton halu paeta tuollaisesta keinorantojen täyttämästä kaupungista täyttä kaasua käyttäen? Kun hillitön pakoreaktio alkaa, ei mikään voi enää hillitä “kaasujalkaa”!

    Sääliksi käy lintuja ja linnunpoikasia!

    PS. Joko olet, Osmo, hommannut korvaavat AIDOT pesimisalueet Nimismiehen ja Emännän linnuille? Keinoluodot eivät siihen kelpaa, luulen ma. Tarvitaan uusia, aiempaa isompia suojelualueita, joilla konevoimalla saavat liikkua korkeintaan venepoliisi, palokunta ja ranta- ja vesialueitamme roskattomana pitävä kalusto. Viimemainittua (ja veneisiin miehistöä) tarvittaisiin näköhavaintojeni mukaan nykyisin paljon nykyistä enemmän.

    Mitä tuumaisit ihminen, jos joku lintu keksisi rakentaa sillan Kaivopuistosta Kalasatamaan ja rakentaisi sillan tuolle välille, sijoittaen isot, betoniset siltapilarit muutaman Katajannokan asukkaan olohuoneen ja lastenhuoneen kohdalle? Jos jäljelle jäävä tila ei riittäisi (‘tiivistäjille’ se kaiketi tuonkin jälkeen riittäisi!), voitaisiin tilalle tarjota heille asuinpaikaksi korkeintaan vanhoista, kreostaatilla käsitellyistä ratapölkyistä tehtyä, linnunpesän (tai matalan tulivuoren) muotoista pölkkykasaa.

    “Possujen” on syytä varoa “Angry-birds’ien” kostoa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus