Mitä ideaa on sosiaalisessa sekoittamisessa?

Moni blogikom­men­toi­ja on ihme­tel­lyt, mik­si Helsin­ki varaa Jätkäsaares­ta ARA-tont­te­ja ”eli­it­tiköy­hille” ja mik­si arvotaan onnekkai­ta osta­maan ali­hin­noitel­tu­ja Hitas-asuntoja.

Jos jaamme tämän nai­ivisti yksilö­ta­son ongel­mak­si, siinä ei olekaan mitään järkeä. Sitä varten on Lot­to, että voidaan arpoa köy­hien kesku­ud­es­ta osa parem­paan ase­maan. Jos halu­amme käyt­tää tietyn rahamäärän pien­i­t­u­lois­t­en asum­isolo­suhtei­den paran­tamiseen, se tulee käyt­tää kaikkien samas­sa ase­mas­sa ole­vien kesken tasais­es­ti esimerkik­si kohen­ta­mal­la sosi­aalis­es­ti leimau­tunei­ta lähiöitä.

Edelleen, jos olemme arponeet muu­ta­man pien­i­t­u­loisen asumaan Jätkäsaa­reen, kan­nat­taisi kysyä, ottaisiko tämä rahan mielu­um­min (verot­tomasti) käteisenä, jos vas­taavasti jou­tu­isi muut­ta­maan taval­liseen lähiöön. Toden­näköis­es­ti useim­mat ottaisi­vat edun rahana, kos­ka olisi­han se mon­ta sataa euroa kuus­sa, mikä vaikut­taa paljon pienis­sä tuloissa.

Täl­lä logi­ikalla sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Peruste­lut tule­vatkin muualta.

Jos kukin hakeu­tu­isi asumaan oman mak­sukykyn­sä mukaiselle alueelle, eri sosi­aalilu­okat asu­isi­vat omil­la alueil­laan eivätkä edes näk­isi toisi­aan. Tästä seu­raisi kansan voimakas jakau­tu­mi­nen, mis­tä ei hyvä seu­raisi. Ne maat, jot­ka ovat näin menetelleet, mak­sa­vat siitä sosi­aalisen luot­ta­muk­sen häviämisenä raskaasti. Jo Ruot­sis­sa on todel­la ongel­mallisia asuinalueita.

Toinen asia kos­kee lap­sia ja las­ten tule­vaisu­ut­ta. Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on suo­ma­laisen yhteiskun­nan suuria vahvuuk­sia. Siinä, että köy­histä oloista voi nous­ta koulu­tuk­sen avul­la ylöspäin on sekä oikeu­den­mukaista että taloudel­lis­es­ti järkevää, kos­ka näin yhteiskun­ta saa val­jaste­tuk­si koko kansan lah­jakku­us­re­servit käyt­töön­sä. Jos syn­nyt­täisimme asun­topoli­ti­ikalla slum­me­ja, slum­mik­oulus­ta ylös pon­nistaval­ta vaa­dit­taisi­in todel­la iso­ja ponnisteluja.

Näistä kahdes­ta syys­tä sosi­aal­ista sekoit­tamista pide­tään tavoit­telemisen arvoise­na asiana.

Seg­re­gaa­tion vas­taisen poli­ti­ikan rajat

Sosi­aa­li­nen sekoit­tumi­nen on siis tärkeätä, mut­ta yhteiskun­nan keinot sen aikaan saamisek­si ovat rajal­liset. Voimme kyl­lä sijoit­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, mujt­ta emme voi pakot­taa rikkai­ta muut­ta­maan halpoi­hin. Kul­ta­ham­mas­ran­nikko­jakin pahempi ongel­ma ovat köy­hien asut­ta­mat slum­mit, ja juuri niitä vas­taan meil­lä ei oikein ole keinoja.

Suurin osa asun­tokan­nas­ta on vapaara­hoit­teista, jois­sa markki­nat määrit­tävät hin­ta- ja vuokrata­son. Se sisäl­lä ei juuri ole keino­ja edis­tää sosi­aal­ista sekoit­tumista. Helsin­gin kan­takaupungis­sa on meneil­lään voimakas gen­tri­fikaa­tio. Kan­takaupunki­maisen asumisen suo­sion nousu nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Eri­tyisen nopeaa gen­tri­fikaa­tio on ollut viime aikoina ollut Kallios­sa ja Vallilassa.

Olen ollut aikanaan vank­ka Hitas-poli­ti­ikan kan­nat­ta­ja, mut­ta en enää oikein usko siihenkään. Voimme arpoa joitakin onnekkai­ta ensim­mäisik­si asukkaik­si Jätkäsaa­reen, mut­ta emme voi estää tämänkään asun­tokan­nan siir­tymistä varakkaille, kun Hitas-sään­nöste­ly lakkaa. Näin kävi aikanaan myös omis­tusar­avien Munkkiniemessä. Jos halu­amme pysyvästi estää Jätkäsaaren muut­tumisen rikkaiden asuinalueek­si, sinne on laitet­ta­va omis­tusasun­to­jen joukkoon vuokra-asun­to­ja, jot­ka pysyvät vuokra-asuntoina.

Asun­top­u­la saa aikaan sen, että asun­not ovat kalli­ita kaikkial­la Helsin­gin seudul­la. Jos asun­top­u­la joskus helpot­taa, asun­to­jen hin­nat ja vuokrat laske­vat huonoik­si koe­tu­il­la asuinalueil­la todel­la alas. Syn­tyy markki­nae­htoisia slum­me­ja.  Voimme jotenkin ehkäistä slum­mi­u­tu­mista sosi­aalisen asun­tokan­nan sisäl­lä, mut­ta hyvin hal­vat vuokrat yksi­tyisel­lä puolel­la saa­vat aikaan valikoi­tu­mista, jolle emme nykykeinoin voi oikein mitään.

Ain­oa tapa tor­jua slum­me­ja on olla rak­en­ta­mat­ta huono­ja alueita!

 

 

 

87 vastausta artikkeliin “Mitä ideaa on sosiaalisessa sekoittamisessa?”

  1. Ruot­sis­sa on todel­la ongel­mallisia asuinaluei­ta, mikä johtuu human­i­taaris­es­ta maa­han­muu­tos­ta. Seg­re­gaa­tion lopet­ta­mi­nen ei lopet­taisi ongelmia, vaan toisi ne keskilu­okan silmille. Se, joka halu­aa lopet­taa human­i­taarisen maa­han­muu­ton, kan­nat­taa seg­re­gaa­tion lakkaut­tamista, kos­ka sil­loin kun keskilu­ok­ka joutuu itse kohta­maan monikult­turi­unel­man eikä sitä pääse edes Sol­si­dani­in pakoon, sil­loin lop­puu myös keskilu­okan tuki human­i­taariselle maa­han­muu­tolle ja se äänestää Ruot­sidemokraatit valtaan.

  2. Toinen olisi etsiä kan­nustei­ta hyvä­tu­loisille (tai yleen­sä työssäkäyville), että muut­taisi­vat ongelma-alueille.

    Pohdit­tavak­si:
    — ilmaisu­taidon lukion tms. koulu­jen sijoit­ta­mi­nen edull­siten neliöi­den alueille
    — jär­jestö­jen tukem­i­nen eri­tyis­es­ti näil­lä alueilla

    Ja radikaaleim­pana ideana postinum­ron mukaan eriytet­ty kunnallisvero!

  3. Huonoim­mas­sa tilanteessa ole­vat pää­tyvät huonoim­mille alueille, mut­ta jonkin ver­ran voidaan vaikut­taa siihen, mil­lainen hei­dän tilanteen­sa on. Jos esimerkik­si pois­te­taan sosi­aal­i­hump­pa, kuten tääl­lä joskus ehdote­taan joskus kom­menteis­sa, huonoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vat ovat entistäkin huonom­mas­sa ase­mas­ta ja rikol­lisu­us lisään­tyy huonoim­mil­la alueil­la. Jos ote­taan pako­laisia, huonoim­mat alueet täyt­tyvät pako­lai­sista ja he ovat kult­tuuri­sista syistä alt­ti­impia esimerkik­si mel­lakoimaan ja kivit­tämään jour­nal­is­te­ja ja palokuntaa.

    Ain­oa tapa tor­jua slum­me­ja on olla rak­en­ta­mat­ta huono­ja alueita!

    Mik­si sit­ten suun­nitel­laan Östersundomia?

  4. New Yorkissa on tyyp­il­lista, etta sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to sijoit­tuu samaan raken­nuk­seen muun asun­torak­en­tamisen kanssa. Eli samas­sa rapus­sa asu­vat seka koy­hat etta rikkaat. Nain val­te­taan taloko­htainen seg­re­gaa­tio. Raken­nut­ta­jat kan­nuste­taan sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon (noin 20% asun­noista) myon­ta­mal­la lisaa kovan rahan raken­nu­soikeut­ta / vero­helpo­tuk­sia. Asukkaat val­i­taan arpa­jaisil­la, ja tulok­se­na on toki huo­mat­ta­va hyv­in­voin­ti­tap­pio + lock-in, kos­ka sub­ven­tio on niin suuri (esim. $4000/kk kamp­pa alle ton­nil­la). Iro­nista kyl­la, tiukko­jen tulo­rajo­jen takia taloista tulee sosioekonomis­es­ti kak­si­huip­puisia: keskilu­ok­ka puut­tuu, kos­ka he eivat ole riit­ta­van koy­hia tai rikkai­ta. Jar­jestel­ma on siina mielessa hyva, etta eri­laiset ihmiset kohtaa­vat luon­tev­asti arkipaivan tilanteis­sa. Tata viela korostaa lukuisat yhteis­ti­lat, joi­ta jenk­ki-ker­rostaloista loytyy. 

    Mallia voisi kokeil­la Helsingis­sakin. Yksi etu nyky­jar­jestel­maan ver­rat­tuna myos olisi, etta sosi­aalisen tuotan­non voisi sijoit­taa alem­pi­in ker­roksi­in tai heikom­pi­en nakymien aarelle, mika vahen­taisi hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta. Toisin sanoen “sub­ven­toidut pent­houset” jaisi­vat his­to­ri­aan, ja parhai­ta paikko­ja vapau­tu­isi kovan rahan tuotantoon.

  5. Se, että sosi­aal­isi­in ongelmi­in haetaan ratkaisua asun­torak­en­tamis­es­ta, tun­tuu omi­tuiselta. Köy­hät asumaan rikkaiden sekaan? Luulisi ihmisiä ärsyt­tävän, jos näk­isi jotain mihin itsel­lä ei olisi koskaan varaa? Seli­tyk­siä Ruotsin lähiöon­gelmi­in voi olla enem­mänkin kuin yksi. Toi­vo koulu­tuk­sen tuo­mas­ta sosi­aalis­es­ta siir­tymästä katke­si jo edel­lisi­in lam­oi­hin. Mil­lä rahal­la ja mik­si raken­netaan tätä utoop­pista Talvivaaraa?

  6. Teo­ri­aan olisi helpom­pi uskoa, jos sen toimivu­ud­es­ta olisi jotain evidenssiä.

    No, ehkä meil­lä ei vielä ole ihan varsi­naisek­si slum­mik­si luet­tavia kaupungi­nosia, mut­ta slum­mik­oulu­ja käytän­nössä kyl­lä löy­tyy. Koulu­ja joi­ta riivaa­vat järjestyshäir­iöt, opet­ta­jien suuri vai­h­tu­vu­us ja “eri­ty­isop­pi­joiden” suuri määrä. Näitä koulu­ja­han keskilu­ok­ka vält­tää jo kuin rut­toa ja jos oman pikkupiltin kauem­pana ole­vaan koulu­un ei onnis­tu, niin moni on valmis muut­ta­maan vaik­ka pöndelle.

    Jos heikoimpi­en aluei­den koulu­jen tasos­ta oltaisi­in tosis­saan huolis­saan, niin ehkä kan­nat­taisi laskea mitä niiden eteen voisi tehdä asun­toarpa­jais­ten jär­jestämisen hin­nal­la. Jos taas ollaan huolis­saan osaamis­po­ten­ti­aalin hukkaamis­es­ta, niin sit­ten­hän mei­dän kan­nat­taisi ennem­min kam­ma­ta ikälu­okkansa terävim­mät nap­er­ot erikoisk­oului­hin (tai edes luokki­in) vaikka­pa sään­nöl­lis­ten SAT-testien avul­la (ei kyl­lä onnis­tu ump­isosial­is­tises­sa Suomes­sa ikinä…)

    Vai onko se niin, että teo­ria lupaa yhdek­sän hyvää ja kymme­nen kau­nista — ja unel­man säi­lyt­tämisen vuok­si ollaan valmi­ita jopa sulke­maan silmät todellisuudelta.

  7. Sekoit­tamista voisi har­joit­taa myös monipuolis­ta­mal­la asun­tokan­taa lähiöis­sä. Jakomäessä puret­ti­in äsket­täin kaupun­gin karmeim­mat vuokrat­alot. Mitä raken­netaan tilalle? Uusia kaupun­gin vuokrat­alo­ja, vaik­ka niiden osu­us alueel­la on jo muutenkin kaupun­gin korkeimpia.

  8. ksee:

    Jos heikoimpi­en aluei­den koulu­jen tasos­ta oltaisi­in tosis­saan huolis­saan, niin ehkä kan­nat­taisi laskea mitä niiden eteen voisi tehdä asun­toarpa­jais­ten jär­jestämisen hinnalla. 

    Rahal­la niiden eteen ei voi­da tehdä mitään. Vaik­ka niihin kuin­ka syy­det­täisi­in rahaa, oppi­lail­ta puut­tuisi edelleen hyvät rooli­mallit ja jos joku älykäs sat­tuisi pää­tymään tuol­laiseen koulu­un ketään mui­ta joi­ta kiin­nos­taa oppimi­nen ei olisi koulus­sa, ei vaik­ka resursse­ja olisi kuin­ka paljon tahansa.

  9. Tämä poli­ti­ik­ka on erit­täin kallista. Sik­si on tärkeää, että tosi­aan on kun­non tutkimus­ta tulok­sista. Onko?

  10. ksee:

    vaikka­pa sään­nöl­lis­ten SAT-testien avul­la (ei kyl­lä onnis­tu ump­isosial­is­tises­sa Suomes­sa ikinä…)

    SAT on aina moni­val­in­tate­htävä ja niistä pal­stan pitäjä on sanonut, että moni­val­in­tate­htävät eivät ole kovin valide­ja. Mik­si emme siis uskoisi Osmoa.

  11. Tässä ei nyt oikein vas­tat­tu esitet­tyyn kritiikkiin.

    Eli edelleen, miten muu­ta­man onnekkaan köy­hän arpomi­nen kalli­ille alueille ratkaisee esit­tämiäsi seg­re­gaa­tioon liit­tyviä ongelmia? Huonot alueet ovat ole­mas­sa vaik­ka ne pari lot­tovoit­ta­jaa asu­vatkin hal­val­la Jätkäsaa­res­sa ja mainit­se­masi seg­re­gaa­tion ongel­mat kos­ket­ta­vat edelleen mas­si­ivista enem­mistöä köyhistä. 

    Kysymys johon tulisi vas­ta­ta on, että mil­lä perus­teel­la muu­ta­man onnekkaan arpomi­nen kalli­ille alueille paran­taa huonom­pio­sais­ten ase­maa enemmän/tehokkaammin kokon­aisuute­na kuin saman rahan käyt­tämi­nen huono­jen aluei­den kehit­tämiseen parem­mik­si. Näitä perustei­ta et Osmo esittänyt. 

    Ain­oa tapa tor­jua slum­me­ja on olla rak­en­ta­mat­ta huono­ja alueita!

    Ymmär­rän että tuo oli vain “heit­to”, mut­ta mon­et otta­vat sen tosis­saan. Koko ikäni kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa Itä-Helsingis­sä asuneena väitän, että “huonon alueen” tekevät huonot asukkaat, ei huonos­ti rakennettu/suunniteltu alue. Toki suun­nit­telul­la voidaan vaikut­taa viihtyvyy­teen, mut­ta todel­li­nen ongel­ma on, jos naa­puris­sa asuu riehu­va ja hai­se­va juop­po ja yläk­er­ras­sa vaik­ka “loose can­non” ‑henk­i­nen mie­len­ter­veyspoti­las. Rap­pu jatku­vasti saas­tainen ja tupakan­hajuinen (Stadin asun­not muis­taak­seni ain­oa asuntofir­ma, jon­ka kämp­is­sä tupakoin­tia ei voi­da kieltää. Tästä suuri har­mi tupakoi­jien naa­pureille ja val­ta­vat remont­tikus­tan­nuk­set suo­raan veron­mak­sajien piikki­in) jne. Yritä siinä sit­ten viihtyä esimerkik­si las­ten kanssa.

    Sil­loin kun naa­puri­in ei ole sat­tunut ikävää porukkaa, viihtyvyys on ollut hyvä. Asun­not eivät ehkä ole olleet pri­imakun­nos­sa, mut­ta hyvät palve­lut ja eri­no­maiset ulkoilumaas­tot ovat olleet lähel­lä. Lisäk­si keskus­taan opiskele­maan ja työ­paikalle on päässyt metrol­la kätevästi noin 15 min­uutis­sa. Negati­iviset koke­muk­set liit­tyvät läh­es pelkästään naa­puris­sa majaile­vi­in monion­gel­maisi­in, ei “alueen kurjuuteen”.

    Mamuget­to­jen syn­tymistäkään ei estetä rak­en­ta­mal­la estet­tis­es­ti kivem­pia talo­ja ja lait­ta­mal­la puskia pihalle. Mamuget­to­ja syn­tyy, jos samaan kaupunki­in muut­taa riit­tävä määrä mamu­ja vail­la taloudel­lista ja sosi­aal­ista pääo­maa. Jos määrä on riit­tävä, on matemaat­ti­nen mah­dot­to­muus sirotel­la porukkaa ympäri­in­sä siten, ettei keskit­tymiä syn­ty­isi. Ja empi­iris­es­ti näyt­tää siltä, että kun keskit­tymi­nen ylit­tää tietyn rajan, kan­taväestö alkaa vir­taa­maan näiltä alueil­ta pois mikä taas lisää keskit­tymistä. En oikein näe tähän mitään maag­ista ratkaisua.

    Toki esimerkik­si koulu­jen oppi­laskan­to­jen eriy­tymisel­la voi olla paljonkin merk­i­tys­tä. Mut­ta tätäkään ongel­maa ei ratkaista lot­toar­von­noil­la. Pait­si tietysti niiden voit­ta­jien osalta.

    Oma rak­en­ta­va ehdo­tuk­seni huono­maineis­ten lähiöi­den asuin­vi­ihtyvyy­den paran­tamiseen on päivys­tävät sosi­aal­i­työn­tek­i­jät. Tietyn kokoista aluet­ta kohden voisi olla aina yksi sos­su­työn­tek­i­jä, johon olisi mata­la yhtey­de­not­tokyn­nys ja joka tulisi nopeasti ja var­masti paikalle esim. häir­iö- ja kon­flik­ti­ti­lanteis­sa ja hoitaisi tarvit­taes­sa asian eteen­päin. Täl­löin ikävät asukkaat eivät jäisi täy­del­lä pain­ol­laan naa­purei­den­sa riesak­si kuten nykyään.

  12. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Rahal­la niiden eteen ei voi­da tehdä mitään. Vaik­ka niihin kuin­ka syy­det­täisi­in rahaa, oppi­lail­ta puut­tuisi edelleen hyvät rooli­mallit ja jos joku älykäs sat­tuisi pää­tymään tuol­laiseen koulu­un ketään mui­ta joi­ta kiin­nos­taa oppimi­nen ei olisi koulus­sa, ei vaik­ka resursse­ja olisi kuin­ka paljon tahansa.

    Eli, kun mitään ei voi­da tehdä slum­mik­ouluille, niin arvotaan (murto-)osalle per­heistä asun­to luk­susalueelta? Mil­lähän toden­näköisyy­del­lä arpaon­ni suo­sisi juuri sitä älykkään (mut­ta mah­dol­lis­es­ti pahasti alisuo­ri­u­tu­van) kakrun per­het­tä — eikä vaik­ka naa­purin yrjöä ja pir­joa, joil­la on 3 FAS ja 2 psykopaat­tista ADHD ‑las­ta?

  13. Kesku­so­h­ja­tus­sa sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa on kak­si keskeistä ongel­maa: Koet­tu reilu­us / tuloloukut ja kon­flik­tit elintavoissa.

    Koet­tu reilu­us ja tuloloukut tarkoit­ta­vat sitä, että paljon töitä tekevä ihmi­nen kokee epäreiluk­si sen, että vapaae­htois­es­ti pelkil­lä sosi­aal­i­tu­il­la elävä pääsee läh­es samaan elin­ta­soon kuin hän ilman suurem­paa vaivaa. Tois­taal­ta jälkim­mäisen ei kan­na­ta men­nä töi­hin, kun sosi­aal­i­tu­il­lakin pär­jää. Tämä ongel­ma koske­nee lähin­nä alem­man työssäkäyvän luokan ja sosi­aal­i­tu­il­la elävän luokan sekoit­tamista, sil­lä ylem­män keskilu­okan elin­ta­soon ei pelkil­lä sosi­aal­i­tu­il­la pääse.

    Kon­flik­tit elin­tavois­sa taas kos­ket­ta­vat kaikkia. Jos naa­puri ryyp­pää ja möykkää kaik­ki yöt pitkän­sä ja por­raskäytävässä pyörii naa­purin epämääräisiä kavere­i­ta, ei nor­maalia­su­ja todel­lakaan ilah­du sosi­aalis­es­ta sekoit­tamis­es­ta jos k.o. naa­puri on sosi­aalis­es­ti sekoitet­tu esim. kun­nan tai jonkin säätiön omis­ta­maan asun­toon. Miten täl­lais­es­ta sosi­aalis­es­ta sekoit­tamis­es­ta voisi olla hyö­tyä mis­sään mit­takaavas­sa? Mitä iloa on, että hyvä­tu­loiset näkevät ja kuule­vat näitä häiriköitä? Toisaal­ta häirikkö tuskin innos­tuu paran­ta­maan tapansa, vaik­ka näkeekin naa­purien korkeam­man elintason.

    Jos ole­tamme, että edel­liset kak­si kohtaa pitävät paikkansa, niistä seu­raa väistämät­tä seu­raa­va johtopäätös:
    Ain­oa järkevä sosi­aalisen sekoit­tamisen muo­to on tukea alem­man työssäkäyvän luokan asum­ista ylem­pi­en luokkien asuinalueil­la. Näi­den luokil­la on tulo­eroista huoli­mat­ta vielä sen ver­ran yhteisiä koke­muk­sia, että luon­nolli­nen kanssakäymi­nen yhtei­sis­sä tilois­sa ja pihoil­la onnis­tuu. Mah­taako aiem­min maini­tus­sa New York-esimerkissä olla kyse juuri tästä?

    Valitet­tavasti alem­man työssäkäyvän luokan sekoit­ta­mi­nen ei ole onnis­tunut mil­lään tun­netul­la tukimuodol­la ilman suuria hait­tavaiku­tuk­sia, kuten lukki­u­tu­mis­vaiku­tus, vuokrakeinot­telu ja tuloloukut, tukimuo­dos­ta riip­puen. Ehkä joku vielä kek­sii keinon kyseisen­laisen seikot­tamisen toteu­tuk­seen vähillä haitoil­la, mut­ta siihen asti lie­nee syytä keskit­tyä siihen, että asun­to­ja ylipäätän­sä raken­netaan nopeaan tahti­in lisää, jot­ta vuokrat ja hin­nat eivät karkaa keskilu­okankaan saavuttamattomiin.

    Asuinaluei­den seg­re­gaa­tio ei Suomes­sa kai ole aikaisem­min ollut kovin jyrkkä sen takia, että aivan ääripäitä luku­unot­ta­mat­ta tulo­erot ovat olleet hyvin pieniä ja työt­tömyys on ollut alhaista. Nykyi­nen taloususko­mus on, että talouskasvu väistämät­tä kas­vat­taa myös tulo­ero­ja. Ja vaik­ka hal­li­tus sanoisi mitä, ei (aidon) työt­tömyy­den vähen­e­miseen ole help­po uskoa ihan lähi­aikoina. Lisäk­si uusi­na ilmiönä Suomes­sa on tul­lut ns. periyvä työt­tömyys ja hidas­tu­va luokkakier­to jot­ka lisäävät asuinaluei­den seg­re­gaa­tio­ta, mut­ta joille on todel­la vaikea tehdä mitään.

  14. Seg­re­gaa­tio on iso­jen kaupunkien ongel­ma. Parhait­en sitä hillitään jar­rut­ta­mal­la kaupungis­tu­misen vauh­tia. Olisiko kaupungis­tu­miselle vai­h­toe­hto­ja? Lop­pu­jen lopuk­si helsinkiläi­sistäkin vain se 30% on urbaane­ja ja 5% betoniurbaaneja.

  15. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Rahal­la niiden eteen ei voi­da tehdä mitään. 

    Kään­täen: niiltä voidaan ottaa rahat pois, eikä oppimis­tu­lok­set huonone yhtään.

    Näinköhän on?

    Inten­sive Small-Group Tutor­ing and Coun­sel­ing Helps Strug­gling Students

    http://www.nytimes.com/2014/01/27/education/intensive-tutoring-and-counseling-found-to-help-struggling-teenagers.html?_r=0

    The cost of pro­vid­ing tutor­ing and coun­sel­ing was about $4,400 per student.

    ——————–

    Ymmär­rän kyl­lä, mik­si niin mon­en mielestä paljon tärkeäm­pää on, että Paa­vo Arhin­mäen ei tarvitse mak­saa asumis­es­taan täyt­tä hin­taa. Täm­möi­nen arpa­jaisvoit­to kun saat­taa sat­tua oma­lle kohdalle, sen­si­jaan surkei­den oppi­laiden tutoroin­nista ei oma lap­si toden­näköis­es­ti hyödy mitään.

  16. “kos­ka olisi­han se mon­ta sataa euroa kuus­sa, mikä vaikut­taa paljon pienis­sä tuloissa.”

    Esimerkik­si 200 euroa on noin 10% suo­ma­lais­ten medi­aan­i­t­u­loista. Siis ei pieni- vaan keski­t­u­loisel­la. Jos mitään ammat­tili­it­to­jen puheista uskaltaa päätel­lä, 10% palka­nalen­nus olisi katas­trofi (tosin tietysti ammat­tili­it­to­jen puheisi­in uskoo vain kaistapää).

    Ihan näin muis­tu­tuk­se­na siitä, mil­lä tuloil­la suo­ma­laiset elävät. Kaik­ki eivät nau­ti noin 8 000 euron kuukausi­t­u­loista, kuten ei luul­tavasti arvon blo­gis­tikaan nyt kansane­dus­ta­jan hom­man lopetet­tuaan ja eläk­keestä — käsit­tääk­seni — kieltäydyttyään.

    En ota kan­taa kansane­dus­ta­jan “oikeaan” palkkaan. Mut­ta kyl­lä kahdek­san ton­nin tuloil­la voi hiukan arvostelukyky heiketä.

    Pien­i­t­u­loisel­la 300 euro on, muuten, yli puo­let tuloista.

  17. “Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on suo­ma­laisen yhteiskun­nan suuria vahvuuksia.”

    Suomes­sa oli paljon sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta, kun maa mod­ernisoi­tui nopeasti. Yhtälö siis oli sama kuin esimerkik­si Kore­as­sa ja kaikissa nopeasti mod­erní­soituneis­sa mais­sa: maalaiset -> koulu­tus -> paljon uusia työ­paikko­ja -> koulu­tus -> kaa­su­lam­pun val­os­sa opiskelleet, koulu­un hiihtäneet Nokian tai Sam­sun­gin pomoina (tosin tuo hiihtämi­nen ei ehkä ollut kovin tärkeä liikku­mis­muo­to Kore­an niemi­maan eteläosissa).

    Nyt tämä “sää­tykier­to­moot­tori” yskähtelee ja koh­ta hidas­tuu muiden mod­ernien maid­en tasolle. 

    Tai, no, kos­ka Suomen koul­u­laitos ja yhteiskun­ta muutenkin syr­jii poikkeuk­sel­lisen paljon poikia, vauhti hiipuu “kil­pail­i­ja­mai­ta” hitaam­mak­si. Sekä Pisan, että OECD:n tärkei­den mittarei­den mukaan­han Suomes­sa sukupuolten tasa-arvo toteu­tuu poikkeuk­sel­lisen huonosti.

    Ja tämä on tärkeää, kos­ka miehet ovat selvästi tuot­tavampi sukupuoli työl­listyessään ja selvästi vahin­gol­lisem­pi, kalli­impi, sukupuoli syrjäytyessään. 

    Eri­tyis­es­ti nyt kun maa­han on tul­lut, ja tulee, tuhan­sia ja tuhan­sia Lähi-idän poikia ja nuo­ria miehiä, Suomen sosi­aalisen nousun moot­tori ei saisi olla keskeisil­lä mittareil­la yksi län­si­maid­en huonoimmista. 

    Mut­ta kos­ka se on … olen kan­nus­tanut omia poikiani muut­ta­maan ulko­maille. Toinen asuukin Sak­sas­sa ja toinen on muut­ta­mas­sa Skot­lanti­in. Koh­ta seu­raan jalanjäljissä.

    Ehdotan samaa muillekin.

  18. Entä jos tule­vaisu­udessa arvot­taisi­in eri asun­noille osto-oikeus? Tavarat lähenevät hinnal­taan asymp­toot­tis­es­ti nol­laa. Jos vielä asun­not muut­tuisi­vat sel­l­aisik­si, että ne arvot­taisi­in, eí isoil­la tuloil­la voisi enää saavut­taa kovin paljoa. Pienet palkat riit­täi­sivät kaikki­in tavaroi­hin ja niukat asun­not arvot­taisi­in. Olisim­meko parati­i­sis­sa, jos­sa työtä ei enää tarvit­sisi tehdä?

  19. “Ain­oa tapa tor­jua slum­me­ja on olla rak­en­ta­mat­ta huono­ja alueita!”

    Jankut­ta­jak­si kut­sumisen uhal­lakin: Slum­mi­u­tu­mi­nen on muun ohel­la sukupuolit­tunut ongel­ma. Kaikkial­la rikkaissa mais­sa naiset nou­se­vat huo­mat­tavasti toden­näköisem­min slum­meista keskilu­okkaan. Jopa Yhdys­val­lois­sa, jos­sa keskilu­okkaan nousem­i­nen tarkoit­taa “etnisille naisille” toden­näköis­es­ti yksin asum­ista, naiset pon­nis­tel­e­vat koulu­tuk­sen tai parem­man työl­listymis­mah­dol­lisu­u­den takia pois työt­tömyy­destä ja rikollisuudesta. 

    Mut­ta jos Yhdys­val­lat kuu­lostaa liian kaukaa haetul­ta, voi esimerkik­si muis­taa, että Helsin­gin keskus­tan yksin asu­vista on nais­ten osu­us 70 pros­entin luokkaa. Uskon, että sama mekanis­mi kuin Yhdys­val­lois­sa siirtää naisia hyville seuduille ja jät­tää miehiä huonoille. Asi­aa­han ei tietenkään ole tutkit­tu, kos­ka tasa-arvo­tutkimus­ta ei har­raste­ta oikeas­t­aan mis­sään, saati Suomessa.

  20. Rogue:
    Eli edelleen, miten muu­ta­man onnekkaan köy­hä­nar­pomi­nen kalli­ille alueille ratkaisee esit­tämiäsi seg­re­gaa­tioon liit­tyviä ongelmia? Huonot alueet ova­tole­mas­sa vaik­ka ne pari lot­tovoit­ta­jaa asu­vatkin hal­val­la Jätkäsaa­res­sa ja mainit­se­masi seg­re­gaa­tion ongel­mat kos­ket­ta­vat edelleen mas­si­ivista enem­mistöä köyhistä. 

    Kysymys johon tulisi vas­ta­ta on, että mil­lä perus­teel­la muu­ta­man onnekkaan arpomi­nen kalli­ille alueille paran­taa huonom­pio­sais­ten ase­maa enemmän/tehokkaammin kokon­aisuute­na kuin saman rahan käyt­tämi­nen huono­jen aluei­den kehit­tämiseen parem­mik­si. Näitä perustei­ta et Osmo esittänyt. 

    Kysymyk­sesi on osit­tain väärin päin. Kyse ei ole siitä, että onnekkaan pien­i­t­u­loisen syr­jäy­tyneen per­heen arpomi­nen pois muut­taisi keskimäärin köy­hien elämää lähiössä paljon parem­mak­si. Tämän per­heen lapset kyl­lä toden­näköis­es­ti men­estyvät paljon parem­min. Iso osa muiden koke­mas­ta hyödys­tä tulee siitä, että sen pois muut­ta­van köy­hän per­heen tilalle muut­taa parem­pit­u­loinen per­he sinne lähiöön.

    Jos lähiöi­den kouluis­sa on tarpeek­si las­ten­sa koulu­tuk­ses­ta välit­tävien van­hempi­en lap­sia, se antaa parem­mat edel­ly­tyk­set koko koul­ulle ja ympäristölle men­estyä kun on niitä välit­täviä esimerkke­jä. Jos koulus­sa on pelkkiä pitkäaikaistyöt­tömien lap­sia, on tilanne synkkä. Jos siel­lä on edes 30% lap­sia per­heistä jot­ka men­estyvät kohtu­ullis­es­ti, niin yleisönosas­tokir­joituk­set koulun resurs­seista lisään­tyvät, kun­nal­lispoli­itikkoi­hin ote­taan yhteyt­tä use­am­min ja yleis­es­ti toden­näköisyys epäko­hti­in puut­tumiselle kasvaa.

    Ehkä mei­dän pitäisikin keskit­tyä köy­hien pois siirte­lyn sijaan lahjoa keski­t­u­loisia per­heitä paran­ta­maan ongel­malähiöitä? Kaupun­ki tar­joa­maan rem­pat­tu­ja per­hekämp­piä “ongel­malähiöistä” ilmaisek­si per­heille, jot­ka sitoutu­vat kaupungi­nosatoimin­nan vetämiseen?

    Köy­hien per­hei­den siirtämi­nen seg­re­goiduis­ra kouluista ja lähiöistä vaikut­taa näis­sä per­heis­sä paljon, siitä lie­nee tutkimus­ta. Tosin valikoi­tu­mis­vaiku­tus voi olla näis­sä tutkimuk­sis­sa aika iso. Gen­tri­fikaa­tio on myös ihan yleis­es­ti tun­net­tu ilmiö. Voisiko sen saa­da aikaan ilman, että ainakin osa köy­histä saisi surf­fat­tua itsen­sä keskilu­okkaan sen aal­lon mukana?

  21. Ville Heikkilä:
    Tois­taal­ta jälkim­mäisen ei kan­na­ta men­nä töi­hin, kun sosi­aal­i­tu­il­lakin pär­jää. Tämä ongel­ma koske­nee lähin­nä alem­man työssäkäyvän luokan ja sosi­aal­i­tu­il­la elävän luokan sekoit­tamista, sil­lä ylem­män keskilu­okan elin­ta­soon ei pelkil­lä sosi­aal­i­tu­il­la pääse.

    Työl­lisyysas­teen ja sosi­aal­i­tukien välil­lä ei kuitenkaan ole minkään­laista kor­re­laa­tio­ta: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/8/8a/Employment_rate%2C_age_group_15–64%2C_2014_%28%25%29_YB16.png Joko käytän­nössä kukaan ei ryhdy sosi­aalipum­mik­si tai sit­ten jokin tun­tem­aton tek­i­jä kumoaa sosi­aalipum­mien vaikutuksen.

    Rogue:

    Ymmär­rän että tuo oli vain “heit­to”, mut­ta mon­et otta­vat sen tosis­saan. Koko ikäni kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa Itä-Helsingis­sä asuneena väitän, että “huonon alueen” tekevät huonot asukkaat, ei huonos­ti rakennettu/suunniteltu alue. Toki suun­nit­telul­la voidaan vaikut­taa viihtyvyy­teen, mut­ta todel­li­nen ongel­ma on, jos naa­puris­sa asuu riehu­va ja hai­se­va juop­po ja yläk­er­ras­sa vaik­ka “loose can­non” ‑henk­i­nen mie­len­ter­veyspoti­las. Rap­pu jatku­vasti saas­tainen ja tupakan­hajuinen (Stadin asun­not muis­taak­seni ain­oa asuntofir­ma, jon­ka kämp­is­sä tupakoin­tia ei voi­da kieltää. Tästä suuri har­mi tupakoi­jien naa­pureille ja val­ta­vat remont­tikus­tan­nuk­set suo­raan veron­mak­sajien piikki­in) jne. Yritä siinä sit­ten viihtyä esimerkik­si las­ten kanssa.

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on se, että mihin häiriköivät asukkaat sit­ten sijoite­taan. Täl­lä het­kel­lä ratkaisuna on ollut sijoit­taa hei­dät eräisi­in kaupun­gin vuokrat­aloi­hin Itä-Helsinki­in ja Jakomä­keen. Houkut­televin ratkaisu olisi sijoit­taa hei­dät alueille, joil­la on eniten sosi­aal­ista kan­tokykyä. Tässä olisi kuitenkin se ongel­ma, että onko oikein että häiriköimäl­lä pääsee helpom­min hyvän sosi­aalisen kan­tokyvyn omaavalle alueelle, eli hyvä­tu­loiselle alueelle, kuin ole­mal­la pien­i­t­u­loinen työssäkäyvä. 

    Tai jos toisaal­ta ajatel­laan, että kaik­ki vaik­ka 20 sijain­nil­taan huonoin­ta kaupun­gin vuokrat­aloa varat­taisi­in häiriköi­den asut­tamiseen, ja näin häiriköt saisi­vat asun­non mut­ta heitä ran­gais­taisi­in häiriköin­nistä, alueista, joil­la kyseiset talot ovat, tulisi vielä nyky­istä karmeampia.

    Ulko­maalais­ten kohdal­la on hyvin suo­ravi­ivais­es­ti niin, että mitä halu­tumpi alue on kyseessä, sitä vähem­män sinne sijoite­taan ulko­maalaisia. Kaik­ista vähiten ulko­maalaisia on Puu-Käpylän Kansana­sun­nois­sa. Tätä min­un on erit­täin vaikeaa ymmärtää, kos­ka noin saataisi­in tasat­tua aluei­den välisiä ero­ja ja häiriköin­ti johtuu omas­ta itses­tä, kun taas pako­laiset ovat oman kult­tuurin­sa uhreja.

  22. Seg­re­gaa­tion vas­tus­tamis­es­ta ollaan tasan kah­ta mieltä. Osmon kan­ta lie­nee selvä, mut­ta se ei ole ain­oa. Esimerkik­si USA:ssa on aluei­ta, jois­sa käytetään juuri näitä Osmon oppe­ja, kuten tuos­sa ylem­pänä oli todettu.

    Sen sijaan Kanadas­sa taas on aluei­ta, jois­sa tue­taan seg­re­gaa­tio­ta. Tulok­set ovat mielestäni parem­pia mon­es­sa mielessä. Asial­la on siis kak­si puol­ta ja totu­us var­maan jos­sain puo­lessa välissä.

  23. JY:
    Seg­re­gaa­tio on iso­jen kaupunkien ongel­ma. Parhait­en sitä hillitään jar­rut­ta­mal­la kaupungis­tu­misen vauh­tia. Olisiko kaupungis­tu­miselle vai­h­toe­hto­ja? Lop­pu­jen lopuk­si helsinkiläi­sistäkin vain se 30% on urbaane­ja ja 5% betoniurbaaneja.

    Suomen yksi suurimpia ongelmia on itseasi­as­sa jako kaupunki­laisi­in ja Kepulaisiin.

    Elävän maaseudun nimis­sä he tuke­vat hajaut­tamis­poli­ti­ikkaa, turpeen nos­toa, risu­paket­te­ja ja muu­ta vas­taavaa jär­jet­tömyyt­tä. Val­ta­vat määrät rahaa upote­taan ns. maaseu­tukun­tien tukemiseen ja soteenkin pitää sotkea maakun­ta­hallinto, jos­sa Poh­jan­maal­la on luon­nol­lis­es­ti 3 aluetta.

  24. “Jos asun­top­u­la joskus helpot­taa, asun­to­jen hin­nat ja vuokrat laske­vat huonoik­si koe­tu­il­la asuinalueil­la todel­la alas. ”

    Asum­is­tu­ki määrit­tää min­imivuokran tason myös siel­lä. Sik­si vuorka­sum­ma ja han­k­in­tahin­ta eivät ole suh­teessa myös paikois­sa, jois­sa asun­not ovat läh­es arvottomia.

  25. On sosi­aal­ista sekoit­tamista, sekä kult­tuurista sekoit­tamista. Yhä use­am­min nämä tarkoit­ta­vat samaa. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen aiheut­taa tiet­tyä kitkaa, mut­ta kun tapah­tuu yhtaikaa sekä sosi­aa­li­nen että kult­tuuri­nen sekoit­ta­mi­nen, niin tulos on usein huono.
    Tämä Kallion gen­tri­fikaa­tio on kyl­lä suo­raan sanoen karmeaa nati­ivin silmin. Muutin tähän taloon 90-luvun puo­livälis­sä, ja nyt olen kuin kau­ris­mäkeläi­nen hah­mo Eiras­sa. 20 vuot­ta sit­ten sulauduin täysin joukkoon, nyt näytän syr­jäy­tyneeltä orig­inellil­ta Kokoomuk­sen puoluekok­ouk­ses­sa. Halu­aisin täältä jo pois jon­nekin vähän maan­läheisem­pään paikkaan mut­ta muut­to ei ole help­poa kun on kauan asunut.

    Piikkinä ja sosi­ol­o­gise­na pähk­inänä lopuk­si on todet­ta­va, että tämän vier­aan­tu­misen tun­teen min­ulle aiheut­ta­vat tääl­lä nimeno­maan vihrei­den äänestäjät. Vihreät ovat Kallion suurin puolue. Kaik­ki ovat aka­teemis­es­ti koulutet­tua vihreää ylem­pää keskilu­okkaa tääl­lä nykyään. Sosi­aalisen vier­aan­tu­miseni tun­teen syy on siis se että olen vihrei­den äänestäjien saar­ta­ma. Rikkaiden ihmis­ten, siis.

    1. Jupiter,
      Huo­maathan, että SAK aikoo evakuoi­da toimis­ton­sa Hakaniemestä havait­tuaan ole­vansa vihrei­den piirittämä. 🙂

  26. Sepi: Kysymyk­sesi on osit­tain väärin päin. Kyse ei ole siitä, että onnekkaan pien­i­t­u­loisen syr­jäy­tyneen per­heen arpomi­nen pois muut­taisi keskimäärin köy­hien elämää lähiössä paljon parem­mak­si. Tämän per­heen lapset kyl­lä toden­näköis­es­ti men­estyvät paljon parem­min. Iso osa muiden koke­mas­ta hyödys­tä tulee siitä, että sen pois muut­ta­van köy­hän per­heen tilalle muut­taa parem­pit­u­loinen per­he sinne lähiöön.

    Koko päät­te­lyketjusi menee met­sään jo alkume­treil­lä. Mar­gin­aalis­es­ti vähem­män köy­hän per­heen muut­to tilalle ei auta mitään ja yhteiskun­nal­lis­es­ti akti­ivisen keskilu­okan muut­to slum­mi­in on aika epä­to­den­näköistä (ja vaik­ka näin kävisikin, niin aikanaan ne omat piltit jär­jestetään parem­paan koulu­un vaik­ka suhteilla).

    Toden­näköisem­pää lie­nee, että arpa­jaisvoit­ta­jien tilalle muut­taa joko häädet­ty ongelmaper­he, jota ei muualle onnis­tu­ta asut­ta­maan, tai sit­ten maakun­nas­ta joku matu-per­he, joka halu­aa muut­taa heimoveljien­sä naapuriin.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jupiter,
    Huo­maathan, että SAK aikoo evakuoi­da toimis­ton­sa Hakaniemestä havait­tuaan ole­vansa vihrei­den piirittämä. 

    Mik­si? Samaa vasem­mis­tokööri­hän molem­mat ovat ja Hakaniemen toimis­tovä­ki on saman­laista elät­tieli­it­tiä kuin kallioilais­ten vihrei­den enemmistö.

    1. Kun raken­nus­fir­ma mak­si­moi voit­toaan, myyb­n­ti­a­jat ovat suiun­nilleen yhtä pitk­iä halu­j­tu­il­la ja vähem­män halu­tu­il­la alueil­la. Nois­sa kohteis­sa neliöhin­nat ovat 8000 euron paikkeil­la. Jos asun­not vietäisi­in käsisätä, myyn­ti­jo­hta­ja saisi kenkää, kos­ka on myynyt liian halvalla.

  28. Kalle:

    Sen sijaan Kanadas­sa taas on aluei­ta, jois­sa tue­taan seg­re­gaa­tio­ta. Tulok­set ovat mielestäni parem­pia mon­es­sa mielessä. Asial­la on siis kak­si puol­ta ja totu­us var­maan jos­sain puo­lessa välissä.

    Mitä seg­re­gaa­tio­ta siel­lä tue­taan, sekakäyt­täjien vai kiinalais­ten keskit­tämistä samoille alueille?

  29. Hgis­sä on alun­perin, jo kauan sit­ten, tehty suuri virhe nk.kantakaupungin osalta. Sik­si syn­tyi työväestön Kallio ja Sörk­ka (jot­ka ovat muut­tuneet nyt keskilu­okan trendialueiksi).
    Mikä tuo virhe oli?
    Kan­takaupungista, siis keskus­ta-alueelta työn­net­ti­in pois kaik­ki vuokra-asu­jat/-asun­not (kata­janokalla oli vielä 1950–60 luvul­la vuokrat­alo­ja). Niin näyt­täisi tapah­tu­van nyt myös, kun kan­takaupun­ki on työn­tymässä jo Kulik­sen sil­lan yli itään.

    Ver­tailun vuok­si Turku. Turun keskus­ta-alueel­la (noin 2km säteel­lä) on niin van­haa kuin uut­ta asun­tokan­taa, hyvin eri­laisia asum­is­muo­to­ja (vuokra,omistus,asumisoikeus, opiske­li­ja-asun­to­ja yms.). Ja näin on raken­net­tu myös lähiöt, jois­sa on sekä-että omis­tusasun­to­ja ja muitakin asum­is­muo­to­ja rin­nakkain. Varis­suo, joka on maa­han­muu­to­val­taisin asuinalue, on alue jos­sa asu­taan myös mielel­lään. Runos­mä­ki on toinen asuinalue, jos­sa on jo 1990-luvul­ta läh­tien asunut ja elänyt maa­han­muut­ta­jia, joista osa on myöhem­min siir­tynyt vuokra-asun­nos­taan omis­tu­a­sun­toon, mut­ta ovat jääneet samalle asuinalueelle.

    On erit­täin viisas­ta rak­en­taa rin­nakkain ja lähekkäin sekä omis­tus- että vuokra-asuntoja.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokalla on yhä vuokrataloja.

    Myöhem­min on yritet­ty kor­ja­ta aiem­min tehtyjä huono­ja ratkaisu­ja. Kallios­sa on tapahtunut/tapahtumassa sama ilmiö nyt. 

    Erikoista on, että eri asum­is­muo­to­jen rin­nakkaise­loa joudu­taan yhä perustele­maan. Huo­mau­tan lisäk­si, että kyl­lä keskilu­okkaisil­la omis­tus­val­taisil­la asuinalueil­la on myös sosi­aal­isia ongelmia, niistä ei vaan puhuta.

  31. hgistä pois­muut­tan­nut:
    Kan­takaupungista, siis keskus­ta-alueelta työn­net­ti­in pois kaik­ki vuokra-asu­jat/-asun­not (kata­janokalla oli vielä 1950–60 luvul­la vuokrataloja)
    On erit­täin viisas­ta rak­en­taa rin­nakkain ja lähekkäin sekä omis­tus- että vuokra-asuntoja.

    Kan­takaupun­gin ja keskus­tan lähialuei­den asun­noista 60 pros­ent­tia on mui­ta kuin omistusasuntoja.

  32. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Työl­lisyysas­teen ja sosi­aal­i­tukien välil­lä ei kuitenkaan ole minkään­laista kor­re­laa­tio­ta: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/8/8a/Employment_rate%2C_age_group_15–64%2C_2014_%28%25%29_YB16.png Joko käytän­nössä kukaan ei ryhdy sosi­aalipum­mik­si tai sit­ten jokin tun­tem­aton tek­i­jä kumoaa sosi­aalipum­mien vaikutuksen. 

    Har­va työlli­nen tieten­tah­toen jät­tää työn­sä ja ryhtyy sosi­aalipum­mik­si, mut­ta vah­vaa näyt­töä on siitä, että kun työt­tömyys pitkit­tyy, niin pon­nist­a­mi­nen takaisin työelämään muut­tuu vaikeam­mak­si ja vaikeam­mak­si. Syitä on monia, mut­ta tuskin tilan­net­ta autat­taa se, jos tuore työtön huo­maa, että uhraa­mal­la 8 tun­tia 5 päivää viikos­ta vapaa-aikaansa saavut­taa vain mar­gin­aalis­es­ti parem­man elin­ta­son kuin sosi­aal­i­tu­il­la elämällä.

    Asia erik­seen ovat sit­ten ns. jouti­laat nyky­set ja entiset nuoret joi­ta koulu­tus ja työssäkäyn­ti eivät ole kauheasti mis­sään vai­heessa koskettaneet.

  33. Tässä on aika mie­lenki­in­toinen paradok­si ns. eli­it­ti­a­suinaluei­den kohdal­la. Kallion nousi kan­sain­välisen matkailu­sivus­ton top 20 listalle. Kallio taitaa olla täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä yksi “halu­tu­impia” asuinaluei­ta. Asun­toi­hin on val­ta­vat jonot. Helsin­ki tarvit­see lisää Kallion tyyp­pisiä kaupungi­nosia. Niis­sä on elämää.

    Taitaa olla aika uni­ver­saali ilmiö, että se eli­it­ti “tuhoaa” oman asuinalueen­sa elämän­menon näivet­tämäl­lä sen oma­l­la sosi­aalisel­la käyt­täy­tymistyylil­lään. Luin tästä aiheesta mie­lenki­in­toisen jutun, kun toimit­ta­ja ker­toi koke­muk­sia Brys­selistä. Siel­lä juuri sama ongel­ma miten eli­it­tialuei­den elämän­meno tylsistyy.

    Olen asunut Kallios­sa, Sörnäi­sis­sä, Kru­unuhaas­sa, Töölössä, Myl­ly­purossa ja Itäkeskuk­ses­sa. Näistä selvästi huonoim­mat asuinalueet oli­vat Kru­unuha­ka ja Töölö. Todel­la tyl­siä paikko­ja, ne suo­ras­taan näyt­tivät­ki sel­l­aisil­ta, jois­sa poruk­ka jumit­taa ja dokaa himas­sa. Kallio on selvästi Helsin­gin paras asuinalue. Kata­janokkakin näyt­tää ulospäin vas­taa­van­tyyp­piseltä kuin Kru­unuha­ka, kun sen elämän­menoa seuraa.

    Miltä ne eli­it­ti­a­suinalueet oikeasti sit­ten näyt­tävät? Ei ne nyt ainakaan sel­l­aiselta näytä, että siel­lä kukaan viihty­isi. Sen takia ei yleen­sä kukaan mis­sään ulkona liikukkaan juuri näil­lä alueilla. 

    Jos nyt hie­man kär­jistää niin juopot­tel­e­vatko hyvin toimeen­tule­vat yksinäisyyt­tään himas­sa kalli­im­mil­la ja “kuolleil­la” asuinalueillaan,
    kos­ka kovim­man ALKO:n myyn­nit eivät suinkaan ole niis­sä ALKO:issa, jot­ka ovat niil­lä alueil­la, jois­sa asuu enem­män huonom­min toimeentulevia? 

    Mikäköhän siinä on, että ne parem­min toimeen­tule­vat tekevät asuinalueista myös “epä­sosi­aal­isia” niistä tulee kuolleita.
    Ei niis­sä ole palvelu­ja, eikä mitään muu­takaan, kun ei kukaan liiku mis­sään ulkona. Eli­it­ti­poruk­ka jumit­taa himas­sa, eivät he liiku alueel­laan. Lähtevät muualle. Sinän­sä var­masti muka­van näköis­es­tä alueesta tulee kuol­lut ja siten tylsä.

    Siel­lä ei ole mitään elämää. Vaik­ka sinne yritet­täisi­in sel­l­aista tehdä, eli luo­da jonkin­laista hie­man toimin­nal­lisem­paa ympäristöä, ei parem­min toimeen­tule­vat lähde liik­keelle mihinkään muiden ihmis­ten kesku­u­teen. Heil­lä ei ole yhteisölli­nen elämäntapa.

    Min­ul­la on ver­tailuko­htaa esimerkik­si Bangkokin asuinalueisi­in. Suurkaupun­gin elämän­meno on sosi­aal­isu­udessaan aivan eri luokkaa, kun pienen Helsin­gin. Kaupun­gin koko on sitä luokkaa, että jo oman pos­tiosoit­teen kir­joit­ta­mi­nen on työlästä, kun sen joutuu johonkin paket­ti­in kir­joit­ta­maan. Bangkokissa asuinalueet on mie­lenki­in­toisia. Elämä on paikallisem­paa, ihmiset ovat tois­t­en­sa kanssa tekemi­sis­sä. Ongel­mana on liiken­neru­uhkat. Raskasli­ikenne ja tak­sit toimi­vat kaasulla.

    “Helsin­gin Kallio nousi kan­sain­välisen matkailu­sivus­ton top 20 listalle”
    http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-2000000739710.html

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Kata­janokalla on yhä vuokrataloja.

    Mis­säs muuten nokkalaiset käyvät suurem­mas­sa ruokakau­pas­sa? Stock­an­nil­lako? Onko jos­sain lähempänä? Kaisaniemessä?

    Alkaa olla se seu­tu olla aika syr­jässä suurem­mista ihmisvir­roista, sen takia Stock­mann on vaikeuk­sis­sa. Taitaa kaup­po­jen sijain­nin kannal­ta parhain­ta aluet­ta olla “lin­ja” Kamp­pi — Kalasa­ta­ma — Itäkeskus?

    Var­maan Pasi­laan tulee joku iso ostari, kun sinne rakennetaan.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Jupiter,
    Huo­maathan, että SAK aikoo evakuoida … 

    Pelkäävät var­maan syys­täkin menet­tävän­sä tarvit­se­mansa parkkipaikat! 😉 Tuol­laista toimis­toa, kuten ei liikkeitäkään, voi pitää ilman riit­tävää asi­akas ja/tai sidosrymäpaikoitusta.

    Vihrei­den aja­ma liikenne- ja kaavoitus­poli­ti­ik­ka kur­jis­taa kan­takaupunkia. Liiken­nepoli­ti­ikan nykyi­nen kul­makivi, jos­ta ei voi syyt­tää pelkästään vihre­itä, on henkilöau­toli­iken­teen hait­taami­nen ja julkisen liiken­teen rahalli­nen tukem­i­nen. Oikeaa poli­ti­ikkaa on sekä henkilöau­toli­iken­teen mah­dol­lis­t­a­mi­nen ja julkisen liiken­teen kil­pailukykyä paran­ta­va kaavoitus. 

    Nyt ajet­tu näköala­ton NIM­BY-kaavoitus hajaut­taa kaupunki­raken­net­ta, huonon­taa siten julkisen liiken­teen kil­pailukykyä ja pakot­taa entistä holtit­tomam­paan rahal­liseen tukeen. Raken­nel­ma rom­ah­taa lop­ul­ta ja aje­taan pahim­mil­laan hal­lit­se­mat­tomasti alas. 🙁 Koke­mus­ta tästä on Suomes­takin, kun yli äyräi­den­sä paisunut, jär­jet­tömän kallis pos­ti­au­toli­ikenne lopetet­ti­in muu­ta­mas­sa vuodessa.

  36. Soin­in­vaara: Ain­oa tapa tor­jua slum­me­ja on olla rak­en­ta­mat­ta huono­ja alueita!

    Ain­oa tapa tor­jua slum­me­ja on työn­tää “huonot” ihmiset naapurikuntaan.

    Eihän kyse ole siitä, että jokin alue raken­net­taisi­in hyväk­si tai huonok­si. Kyse on siitä, että sille alueelle muut­taa ihmisiä, joi­ta kans­saih­miset eivät halua naa­pureik­seen. Sil­loin ne, joil­la on varaa vali­ta, asu­vat muualla.

  37. IlKi:
    Sekoit­tamista voisi har­joit­taa myös monipuolis­ta­mal­la asun­tokan­taa lähiöis­sä. Jakomäessä puret­ti­in äsket­täin kaupun­gin karmeim­mat vuokrat­alot. Mitä raken­netaan tilalle? Uusia kaupun­gin vuokrat­alo­ja, vaik­ka niiden osu­us alueel­la on jo muutenkin kaupun­gin korkeimpia.

    Mitä sit­ten pitäisi rak­en­taa tilalle? Kovan rahan omis­tusasun­to­ja, jot­ka jäi­sivät myymät­tä? En usko, että raken­nus­li­ik­keet oli­si­vat kovin innokkaita.

  38. Kalle: Pelkäävät var­maan syys­täkin menet­tävän­sä tarvit­se­mansa parkkipaikat! Tuol­laista toimis­toa, kuten ei liikkeitäkään, voi pitää ilman riit­tävää asi­akas ja/tai sidosrymäpaikoitusta.

    Vihrei­den aja­ma liikenne- ja kaavoitus­poli­ti­ik­ka kur­jis­taa kan­takaupunkia. Liiken­nepoli­ti­ikan nykyi­nen kul­makivi, jos­ta ei voi syyt­tää pelkästään vihre­itä, on henkilöau­toli­iken­teen hait­taami­nen ja julkisen liiken­teen rahalli­nen tukem­i­nen. Oikeaa poli­ti­ikkaa on sekä henkilöau­toli­iken­teen mah­dol­lis­t­a­mi­nen ja julkisen liiken­teen kil­pailukykyä paran­ta­va kaavoitus. 

    Nyt ajet­tu näköala­ton NIM­BY-kaavoitus hajaut­taa kaupunki­raken­net­ta, huonon­taa siten julkisen liiken­teen kil­pailukykyä ja pakot­taa entistä holtit­tomam­paan rahal­liseen tukeen. Raken­nel­ma rom­ah­taa lop­ul­ta ja aje­taan pahim­mil­laan hal­lit­se­mat­tomasti alas. Koke­mus­ta tästä on Suomes­takin, kun yli äyräi­den­sä paisunut, jär­jet­tömän kallis pos­ti­au­toli­ikenne lopetet­ti­in muu­ta­mas­sa vuodessa.

    No miten sitä henkilöau­toli­iken­net­tä on vaikeutet­tu keskus­tas­sa? Lähin­nä erona on se, että keskus­tas­sa autoil­i­jat mak­sa­vat pysäköin­nin suo­raan, kun taas muual­la se mak­se­taan epä­suo­rasti esimerkik­si kaup­pakeskuk­sen tuot­tei­den hin­nas­sa. Siitä olen samaa mieltä että julkisen liiken­teen tukem­i­nen pitää lopet­taa, mut­ta juuri sel­l­ainen kaavoitus jos­sa talot on vierekkäin sen sijaan että kadun ja talon välis­sä on aina her­vo­ton parkkipaik­ka tukee joukkoliikennettä.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun raken­nus­fir­ma mak­si­moi voit­toaan, myyb­n­ti­a­jat ovat suiun­nilleen yhtä pitk­iä halu­j­tu­il­la ja vähem­män halu­tu­il­la alueil­la. Nois­sa kohteis­sa neliöhin­nat ovat 8000 euron paikkeil­la. Jos asun­not vietäisi­in käsisätä, myyn­ti­jo­hta­ja saisi kenkää, kos­ka on myynyt liian halvalla.

    Tot­ta ja ongel­ma on juuri tuo gryn­deri-rak­en­t­a­mi­nen. Siinä ei ole tarkoi­tus tuot­taa hyviä asun­to­ja (jois­sa olisi riit­tävästi paikoi­tus­ta, talon­miehen palve­lut ja pari liike­huoneis­toa yhtiön omis­tuk­ses­sa), vaan tarkoi­tus on mak­si­moi­da voit­to min­i­mi panok­sel­la. Erit­täin herkkää kor­rup­ti­olle tilanteessa, jos­sa kun­nal­la on maankäytön monopoli.

  40. Daniel Fed­er­ley: Mitä sit­ten pitäisi rak­en­taa tilalle? Kovan rahan omis­tusasun­to­ja, jot­ka jäi­sivät myymät­tä? En usko, että raken­nus­li­ik­keet oli­si­vat kovin innokkaita.

    Tilalle pitäisi rak­en­taa omakoti­talo­ja. Ker­rostalo­ja ei kuu­lu tuolle etäisyy­delle keskus­tas­ta rak­en­taa ollenkaan pait­si pien­inä rykelminä aivan raideli­iken­teen asemien viereen.

  41. Edullista asum­ista tar­jot­taes­sa mielestäni pitäisi mielestäni kuitenkin muis­taa se, että palk­ka ei ole sama asia kuin koulutustaso.

    On ammat­tiryh­miä, jois­sa koulu­tus­ta­so on korkea ja palk­ka on silti suh­teel­lisen matala.

    Esimerkkinä vaik­ka joku tutk­i­ja­to­htori, biolo­gi, aloit­tel­e­vat sairaan­hoita­ja, melkein minkä tahansa alan opiske­li­ja tai aikuisopiske­li­ja — tai per­heet, jois­sa vain toinen puoliso on ansait­see paljon tai joiden asuin­tilavaa­timuk­set ovat suuret.

    The Econ­o­mist ‑lehden mukaan Lon­too painii hie­man saman­tyyp­pi­sis­sä tun­nelmis­sa kuin Helsin­ki, rak­en­taa pitäisi, asum­i­nen kallis­tuu ja yri­tyk­set muut­ta­vat edullisem­mille paikkakun­nille. Toisaal­ta havaitsin, että Lon­don School of Eco­nom­ics oli laskenut, että lisärak­en­t­a­mi­nen ei yleisen käsi­tyk­sen vas­tais­es­ti laskekaan asun­to­jen hin­to­ja — ne laske­vat aluk­si, mut­ta nou­se­vat myöhem­min. Eli ongel­ma on vaikea ratkaista. 

    Tänään tuli ihastel­tua Helsinkiä — noin 12km käve­lyä täm­möisenä päivänä osoit­ti miten kau­nis kaupun­ki se on. Sine­brychof­fin puis­to ja näkymä Kaivopuis­ton päältä, mikään val­oku­va ei pysty van­git­se­maan sitä tun­net­ta kun kat­soo merelle aurikoise­na päivänä sieltä kallion päältä.

    Tur­is­te­ja tai tur­i­s­tiryh­mältä vaikut­tavia oli myös ilah­dut­ta­van paljon. Kan­sain­välisyy­den määrässä Helsin­ki on kyl­lä ihan omaa luokkaansa Suomes­sa, sen pystyy ais­ti­maan hyvin nopeasti. Nokian matka­puhe­lin­ten hiipumi­nen oli etenkin muulle Suomelle iso kan­sain­välistymistap­pio — Helsin­ki vielä pystyy pitämään pin­tansa, kos­ka kan­sain­välisiä yri­tyk­siä on paljon ja jos ne tule­vat Suomeen ne usein toden­näköis­es­ti aloit­ta­vat sieltä.

  42. Ja omakoti­talo­jen rak­en­tamises­sa Jakomäen puret­tu­jen talo­jen tilalle olisi ollut myös se hyvä puoli, että tuol­lakin etäisyy­del­lä omakoti­taloista on jonkin ver­ran pulaa, jol­loin ne oli­si­vat käyneet hyvin kau­pak­si ja niihin olisi muut­tanut nor­maale­ja, keski­t­u­loisia ihmisiä, vrt. esimerkik­si Puis­to­la, jon­ka keski­t­u­lo on 32 949 euroa. Tuonne raken­net­ta­vat kaupun­gin vuokrat­alot tule­vat taas puolestaan ole­maan vihon­vi­imeinen vai­h­toe­hto, jon­ka val­it­see vain se joka ei muualle pääse.

    1. Olet­teko lainkaan kat­soneet, mitebn nämä puret­ta­vat talot sijoit­tuvat Jakomäessä? En usko, että olisi menekkiä omakotitaloina.

  43. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Mitä seg­re­gaa­tio­ta siel­lä tue­taan, sekakäyt­täjien vai kiinalais­ten keskit­tämistä samoille alueille? 

    🙂 Siel­lä hyviä tulok­sia on saavutet­tu etnisel­lä seg­re­gaa­ti­ol­la. Yhteisöt ovat toimivia ja hoita­vat omat ongelmansa.

    Nis­tit kuu­lu­vat joka tapauk­ses­sa pois nor­maalien ihmis­ten nurk­ista. HBL:ssä oli hyvä jut­tu siitä, miten Helsingis­sä aikaisem­min ongel­mat pidet­ti­in pois­sa nor­maale­ja ihmisiä häir­it­semästä. Nistien asut­ta­mi­nen muiden ihmis­ten sekaan on uusi, epäon­nis­tunut kokeilu.

  44. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tilalle pitäisi rak­en­taa omakoti­talo­ja. Ker­rostalo­ja ei kuu­lu tuolle etäisyy­delle keskus­tas­ta rak­en­taa ollenkaan pait­si pien­inä rykelminä aivan raideli­iken­teen asemien viereen.

    Ei muual­la Län­si-Euroopas­sa ole käytän­nössä ker­rostalo­ja keskus­to­jen ulkop­uolel­la. Britit ovat kaiketi purka­neet jo kaik­ki kokeilun­sa ja Ran­s­ka on tehnyt niitä lähin­nä lait­tomien siir­to­lais­ten säilyttämiseen. 

    Muual­la Län­si-Euroopas­sa raskaan raideli­iken­teen ase­man vier­essä on kun­nan perus­palve­lut: kaup­pa, rav­in­to­la, apteek­ki, alak­oulu, kun­nan­ta­lo, kirkko jne. Siel­lä kun­nan 10 000 asukas­ta asuu pien­talois­sa käve­lyetäisyy­del­lä asemasta.

  45. Ei seg­re­gaa­tio­ta estetä omis­tusasumisen hin­taa rukkaamalla.

    Ne köy­him­mät eivät koskaan asu omistusasunnossa.

    Ain­oa keino on lisätä kohtu­uhin­taista vuokra-asum­ista omis­tusasumisen joukkoon eli Jätkäsaa­reenkin kaupun­gin pitäisi rak­en­taa vuokra-asun­to­ja ja ostaa asun­to­ja kovan rahan taloista vuokrakäyttöön.

    Kaupun­gin pitkäaikainen omis­t­a­mi­nen estää keinottelun

    Tuki­aisi­han tämäkin tarvit­see, mut­ta sil­lä tavoin kuitenkin vaikute­taan seg­re­gaa­tioon ilman, että syn­tyy keinottelua

  46. Ne Hitas-asun­not eivät vält­tämät­tä päädy keski­t­u­loisille tai pien­i­t­u­loisille. Tun­nen hyvä­tu­loisen parin, joka on Hitak­seen muut­tanut. Siis uuteen arvon­nan kaut­ta. Pikku­ra­has­ta ei pitäisi heil­lä olla puutet­ta. Kum­matkin ovat korkeak­oulutet­tu­ja, työelämässä ja palkat hyvät. 

    En tiedä mitä järkeä on sosi­aalises­sa sekoit­tamises­sa. Olisi minus­ta paljon reilumpaa jos ihmiset vain asu­isi­vat omia tulo­jaan vas­taavis­sa asumuk­sis­sa sen sijaan että osas­ta leiv­otaan “lot­tovoit­ta­jia” asuntolotossa.

  47. Atlantin takaa: New Yorkissa on tyyp­il­lista, etta sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to sijoit­tuu samaan raken­nuk­seen muun asun­torak­en­tamisen kanssa. Eli samas­sa rapus­sa asu­vat seka koy­hat etta rikkaat.

    Tämä oli mie­lenki­in­toinen idea. 

    Jo muinaises­sa Roomas­sa kaupunki­rak­en­teessa oli samoissa talois­sa heikom­pio­sais­ten asun­to­ja use­assa kerroksessa.

    Tuo­hon aikaan ker­rostalo­ja tehti­in puus­ta, ylem­mät ker­rokset oli­vat huter­ampia ja sik­si niis­sä asui köy­hempää väkeä. Katu­ta­son asun­to oli tuol­loin kallein, mut­ta nykyään se menee toisinpäin.

    Joka tapauk­ses­sa, usei­den eri ammat­tiryh­mien yhdis­tämi­nen samaan kaupunki­in mah­dol­lisim­man hyvin onnis­tuu var­masti parhait­en niin että ammat­ti­rakenne kaupun­gin sisäl­lä on mah­dol­lisim­man monipuolinen

    Voisi jopa väit­tää, että ilman sosi­aal­ista sekoit­tamista kaupun­ki lakkaa ole­mas­ta kaupun­ki. Tai ainakin se aiheut­taa tarpeet­to­mia ruuhkia, kos­ka työväestön on pakko liikkua autoil­la, junil­la, ratikoil­la tai bus­seil­la työpaikoilleen.

    Esim. jos kaupun­gin sisäl­lä on 50 min­uutin työ­mat­ka se vas­taa sitä että asu­isi n. 60km päässä keskustassa.

    Yksi asia asun­to­tuotan­toon voisikin olla, että sitä tuet­taisi­in työ­paikko­jen, ei tulota­so­jen mukaan.

    Eli, esim. jos olet töis­sä yliopis­tol­la, saat tukea sen mukaan kuin­ka lähelle työ­paikkaa muutat. 

    Tämä voisi olla jotain sem­moista, mitä vihreätkin ehkä voisi­vat kan­nat­taa. Pyörä­matkan päähän työ­paikas­ta muut­tamiseen voisi siis saa­da jonkin­laista tukea.

  48. Pro­fes­sori Mari Vaat­to­vaara kyseenalais­taa väestö­tyyp­pi­en sekoit­tamisen sosi­aaliset hyödyt ja ker­too kol­le­goiden­sakin epäilevän, että se tuot­taisi kohee­sion sijaan kon­flik­te­ja. Osa ihmi­sistä ei oikein kestä eri­laisu­ut­ta. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1379736646866

    Jois­sain Euroopan mais­sa on yritet­ty vähen­tää seg­re­gaa­tio­ta sekoit­ta­mal­la väestöä, kor­vaa­mal­la vuokra-asun­to­ja kalli­im­mil­la ja kun­nos­ta­mal­la huono-osais­ten aluei­ta. Pro­jek­tit ovat olleet kalli­ita ja hitai­ta, eikä saavutet­tu­jen mit­tarikeskiar­vo­jen nousun ole todet­tu johtu­van siitä, että alku­peräis­ten, huono-osais­ten asukkaiden tilanne olisi paran­tunut, vaan yleen­sä tulok­set johtu­vat siitä, että työtäteke­vien muut­ta­mi­nen alueelle esimerkik­si pienen­tää keskimääräistä työt­tömyyspros­ent­tia paran­ta­mat­ta huono-osais­ten työl­lisyyt­tä.http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1424579459465

  49. Kalle:
    Seg­re­gaa­tion vas­tus­tamis­es­ta ollaan tasan kah­ta mieltä. Osmon kan­ta lie­nee selvä, mut­ta se ei ole ain­oa. Esimerkik­si USA:ssa on aluei­ta, jois­sa käytetään juuri näitä Osmon oppe­ja, kuten tuos­sa ylem­pänä oli todettu.

    Sen sijaan Kanadas­sa taas on aluei­ta, jois­sa tue­taan seg­re­gaa­tio­ta. Tulok­set ovat mielestäni parem­pia mon­es­sa mielessä. Asial­la on siis kak­si puol­ta ja totu­us var­maan jos­sain puo­lessa välissä.

    Tiedän Kanadas­sa syn­tyneen kore­alaisen joka puhuu huonom­paa englan­tia kuin minä.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Olet­teko lainkaan kat­soneet, mitebn nämä puret­ta­vat talot sijoit­tuvat Jakomäessä? En usko, että olisi menekkiä omakotitaloina.

    Mik­si siis ei olisi menekkiä? Kävin joskus kat­so­mas­sa noi­ta talo­ja ja ne oli­vat korkeal­la kalli­ol­la asian­mukaisin näkymin ja lähel­lä ostoskeskus­ta. Hie­man alem­pana oli moottoritie.

  51. Minus­ta ensin pitäisi osoit­taa se, että seg­re­gaa­tio aiheut­taa hait­taa. Pelkkä kor­re­laa­tio, jos­sa seg­re­goituneis­sa kaupungeis­sa menee huonom­min kuin ei-seg­re­goituneis­sa, ei tätä vielä osoi­ta, vaan on mah­dol­lista, että syy-seu­raus-suhde on päin­vas­toin (kaupun­gin yleinen surkeus aiheut­taa seg­re­gaa­tio­ta) tai, että jokin kol­mas seik­ka aiheut­taa molemmat. 

    Sen jäl­keen pitäisi osoit­taa, että seg­re­gaa­tion vähen­tämis­toimet oikeasti toimi­vat. Monikin on tuonut tääl­lä esi­in sen, että kun “slum­mista” joku sosi­aal­i­ta­paus pääsee muut­ta­maan hyvä­tu­lois­t­en kaupungi­nosaan, niin tilalle ei muu­ta kes­ki- tai hyvä­tu­loinen, vaan joku pienel­lä pal­ka­lla nitkut­tel­e­va. Hänen mah­dol­lisuuten­sa taas muut­taa parem­malle seudulle vaikeu­tu­vat sil­lä, että kovan rahan asun­to­ja siel­lä on vähem­män ja siten ne ovat entistäkin kalliimpia. 

    Jos ongel­mana ovat koulut, joi­hin ker­tyy liikaa sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien lap­sia, niin eikö olisi helpom­paa sen asum­is­lo­ton sijaan jael­la koul­u­lot­tokuponke­ja, eli tar­jo­ta sat­un­naisille “slum­mik­oulun” alueel­la asuville mah­dol­lisu­us lähet­tää lapsen­sa johonkin parem­man alueen koulu­un? Etenkin, kun puhutaan kaupungeista, jois­sa on hyvät julkisen liiken­teen yhtey­det, tämän ei pitäisi edes olla kovin vaikeaa. 

    Ja tietenkin sekin voi olla halvem­pi keino, että vain raakasti kaade­taan enem­män julk­ista rahaa slum­mik­oului­hin kuin mui­hin. Peri­aat­teessa voisi siis rak­en­taa indeksin alueen tulo­rak­en­teesta ja tämä määräisi sen, paljonko koulu saa rahaa. Mitä rikkaampi alue, sitä vähem­män julk­ista rahaa. Tämä tietenkin nos­taa hyvä­tu­loi­sis­sa vasta­lau­sei­ta, mut­ta heil­lä on tietenkin mah­dol­lisu­us aina muut­taa sinne slum­mi­in, jos se tun­tuu parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta lapsen koulunkäynnille. 

    Joka tapauk­ses­sa min­un on vaikea kek­siä epäoikeu­den­mukaisem­paa, vääriä insen­ti­ive­jä tuot­tavaa ja rahaa tuh­lail­e­vam­paa sys­teemiä kuin se, että joillekin sosi­aal­i­tur­van varas­sa eläville tar­jo­taan asun­to­ja hyviltä seuduil­ta. Ja siis jopa ne tämän sys­teemin hyö­tyjät toden­näköis­es­ti itsekin val­it­si­si­vat ennem­min touhu­un sut­taan­tu­van rahan kilah­tamisen hei­dän tililleen kuin sen asumisen­sa tukemisen kalli­il­la alueella.

  52. Marko Hami­lo: Se, joka halu­aa lopet­taa human­i­taarisen maa­han­muu­ton, kan­nat­taa seg­re­gaa­tion lakkaut­tamista, kos­ka sil­loin kun keskilu­ok­ka joutuu itse kohta­maan monikult­turi­unel­man eikä sitä pääse edes Sol­si­dani­in pakoon, sil­loin lop­puu myös keskilu­okan tuki human­i­taariselle maa­han­muu­tolle ja se äänestää Ruot­sidemokraatit valtaan. 

    Kesäl­lä tulee kymme­nen vuot­ta siitä, kun muutin tähän hal­paan ker­rostaloa­sun­toon Itä-Helsinki­in. Jos min­ua itseäni ei las­ke­ta, niin täl­lä het­kel­lä tässä rapus­sa on vierasperäisiä suku­nim­iä pos­tiluukuis­sa 61,5 %. On esimerkik­si Ali ja Muhammed, noin pari mainitakseni.

    Olen viime vuosi­na ollut kiin­ni suun­nilleen Helsin­gin medi­aan­i­t­u­lois­sa, eli kai sit­ten sitä keskilu­okkaa. Saa nähdä kuin­ka kauan pitää vielä odot­taa, että onnis­tun “kohtaa­maan monikulttuuriunelman”.

  53. Samuli Saarel­ma:
    Minus­ta ensin pitäisi osoit­taa se, että seg­re­gaa­tio aiheut­taa hait­taa. Pelkkä kor­re­laa­tio, jos­sa seg­re­goituneis­sa kaupungeis­sa menee huonom­min kuin ei-seg­re­goituneis­sa, ei tätä vielä osoi­ta, vaan on mah­dol­lista, että syy-seu­raus-suhde on päin­vas­toin (kaupun­gin yleinen surkeus aiheut­taa seg­re­gaa­tio­ta) tai, että jokin kol­mas seik­ka aiheut­taa molemmat. 

    Minus­ta ihan maalaisjärkikin sanoo, että on mukavam­paa jos kaikissa kaupungi­nosis­sa olisi Yliskylän, Etelä-Haa­gan tai Ruskea­suon asukas­rakenne (Helsin­gin keskimääräisimpiä kaupungi­nosia) kuin että johonkin kaupungi­nosa on täyn­nä niitä sekakäyt­täjiä ja sinne eksyvät ryöstö­murhataan. Monille köy­hille olisi selvä paran­nus, jos hei­dän kaupungi­nosansa muut­tuisi Etelä-Haa­gak­si, kun taas rikkaille on yhden­tekevää jos hei­dän kaupungi­nosansa muut­tuu Etelä-Haagaksi.

    Samuli Saarel­ma:

    Jos ongel­mana ovat koulut, joi­hin ker­tyy liikaa sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien lap­sia, niin eikö olisi helpom­paa sen asum­is­lo­ton sijaan jael­la koul­u­lot­tokuponke­ja, eli tar­jo­ta sat­un­naisille “slum­mik­oulun” alueel­la asuville mah­dol­lisu­us lähet­tää lapsen­sa johonkin parem­man alueen kouluun? 

    Täl­lainen mah­dol­lisu­us on jo, eli perusk­oulun voi vali­ta vapaasti, jopa tois­es­ta kunnasta.

  54. Tero Tolo­nen: Tuo­hon aikaan ker­rostalo­ja tehti­in puus­ta, ylem­mät ker­rokset oli­vat huter­ampia ja sik­si niis­sä asui köy­hempää väkeä. 

    Off-top­ic varoitus!

    Tätä piti ihan mie­lenki­in­nos­ta googlata. Rooman kaupun­gin seudul­la­han met­sät oli niin lop­pu­un kalut­tu jo anti­ikin aikana, että puu­ta tuoti­in jopa Sveit­sistä (tää on varmis­tet­tu vuosirenkaista muis­taak­seni). Näin toki oli mon­es­sa muus­sakin val­takun­nan osas­sa. Jopa Suomes­sa samoi­hin aikoi­hin, väli­huo­mau­tuk­se­na, Aura­joen ran­nat oli­vat kaadet­tu met­sät­tömik­si kilo­me­trien matkalta.

    Nopean googlauk­sen perus­teel­la insu­lat eli “rooma­laiset ker­rostalot” raken­net­ti­in lähin­nä tiilistä. Sehän on järkevää, kun puu on kallista. Ehkä on käytet­ty myös beto­nia, mut­ta säi­lyneet, joista löysin tietoa, ovat tiiltä (vaik­ka voihan siel­lä jos­sain olla puu­ta tukemassa). 

    Tot­ta kuitenkin on, että halvim­mat asun­not sijait­si­vat ylim­mis­sä ker­roksis­sa. Korkeim­mat talot oli­vat jopa 9‑kerroksisia.

    Hin­taa vaikut­ti tietysti hissit­tömyys. Ylim­mis­sä ker­roksis­sa asun­not oli­vat myös pienem­piä ja niis­sä asui ihmisiä enem­män kuin roma­nialais­ten siir­to­työläis­ten käm­pässä. Juok­se­vaa vet­tä ei myöskään usein löy­tynyt. Ei tietenkään ollut kiva ram­pa­ta ker­roksis­sa ja kävel­lä sit­ten ties. kuin­ka mon­en kort­telin päässä sijait­se­vaan julkiseen vessaa. 

    Toki insu­loi­ta myös rom­ahti ja sil­loin on mah­dol­lista, että ylim­mässä ker­roksis­sa selviämisen mah­dol­lisu­us oli huonom­pi. Ei se kyl­lä alhaal­lakaan hyvä ollut, jos talo rom­ahti niskaan.

    Äkkiseltään speku­loin, että kun ihmiset liikkui­v­at jalan ja työai­ka oli koko val­oisa aika, miljoon­akaupun­ki piti rak­en­taa niin, että eri ryh­mät asui­v­at toisi­aan paljon lähempänä. Rikas asui kym­me­nien metrien päässä rutiköy­hästä, kos­ka rikas tarvit­si rutiköy­hää esimerkik­si roskien tuhoamiseen tai talon rakentamiseen. 

    Näin siis todel­la oli rikkaiden domusten (lois­teliaan kaupunki­a­sun­non) löy­tyi insu­loi­ta. Insu­lois­sa sama mekanis­mi vaikut­ti niin, että köy­hien hal­vat asun­not sijait­si­vat talon huonom­mis­sa osas­sa, yleen­sä siis yläk­er­roksis­sa. Alak­er­roksis­sa asui vau­rai­ta por­vare­i­ta ja sen sellaisia.

  55. Samuli Saarel­ma: oka tapauk­ses­sa min­un on vaikea kek­siä epäoikeu­den­mukaisem­paa, vääriä insen­ti­ive­jä tuot­tavaa ja rahaa tuh­lail­e­vam­paa sys­teemiä kuin se, että joillekin sosi­aal­i­tur­van varas­sa eläville tar­jo­taan asun­to­ja hyviltä seuduil­ta. Ja siis jopa ne tämän sys­teemin hyö­tyjät toden­näköis­es­ti itsekin val­it­si­si­vat ennem­min touhu­un sut­taan­tu­van rahan kilah­tamisen hei­dän tililleen kuin sen asumisen­sa tukemisen kalli­il­la alueella.

    Ajatuk­ses­sasi on virhe. Eivät sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävät ole aina sosi­aal­i­tur­van varas­sa eläviä eivätkä aina työttömiä.

    Toki heitäkin on ja on kroonis­es­ti työttömyysturvan/sosiaaliturvan varas­sa eläviä eli tekevt pätkätöitä 

    Työt­tömyys kestää edelleen vain muu­ta­man kuukau­den mut­ta kun niitä kerään­tyy peräkkäin niin henkilö muut­tuu pien­i­t­u­loisek­si eikä nykyid­sel­lä sosi­aal­i­tur­van tasolle kyetä elämään suuris­sa kaupungeissa

    Sosi­aal­i­tur­van jäykkyys ja ajau­tu­misen ulosot­toon­estää lop­ul­ta työn­teon, mut­ta sil­loinkin takana on kym­me­nien vuosien työura.

    On kum­mallista, että ulosot­toa ei pide­tä kan­nustin­loukku­na vaik­ka meil­lä on enem­män uloso­to­ssa ole­via ihmisiä kuin ansiosi­don­naista saavia ja ulosot­to leikkaa enem­män tulo­ja kuin sos­su­tukien menetys

    Ja uloso­ton kulut ja korot ovat niin korkeat, ettei veloista pääse eroon ikinä

  56. Samuli Saarel­ma:
    Jos ongel­mana ovat koulut, joi­hin ker­tyy liikaa sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien lap­sia, niin eikö olisi helpom­paa sen asum­is­lo­ton sijaan jael­la koul­u­lot­tokuponke­ja, eli tar­jo­ta sat­un­naisille “slum­mik­oulun” alueel­la asuville mah­dol­lisu­us lähet­tää lapsen­sa johonkin parem­man alueen kouluun? 

    Tämä on täysin mah­dol­lista jo nyt eli jos halu­aa, voi viedä lapsen­sa vaik­ka toiselle puolelle kaupunkia.

    Tämä ei ratkaise ongel­maa. Van­hem­m­mat joiden lapset tarvit­si­si­vat eri­ty­istä tukea, eivät var­mas­tikaan vapaae­htois­es­ti täm­möistä tee. Vaatisi siis pakottamista.

    —————–

    Jos lap­si pyrkii muuhun kuin omaan lähik­oulu­un­sa tai sovel­tuvu­usko­keen kaut­ta pain­otet­tuun tai kak­sikieliseen opetuk­seen (ks. sivun alalai­ta), koulu­un ilmoit­taudu­taan 27.1.2016 siinä koulus­sa, johon lap­si pyrkii.

    http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/perusopetus/ilmoittautuminen/

    ———————–

    Muuten olen samaa mieltä. On täysin jär­jetön­tä käyt­tää suuria määriä rahaa köy­hien asukkaiden ripot­telemiseen pitkin kaupunkia. Jos vas­taa­va määrä rahaa käytet­täisi­in huono­jen aluei­den koului­hin, lop­putu­los olisi aivan var­masti parem­pi. Tai jos kyseiset rahat käytet­täisi­in edes huono­jen aluei­den ympäristön paran­tamisek­si, siinäkin olisi enem­män järkeä.

    Mut­ta väit­täisin että kaikkein vii­sain­ta olisi panos­taa näi­hin ongel­mak­oului­hin. Se, mitä panok­sil­la pitäisi tarkalleenot­taen tehdä, pitäisi päät­tää tutkimu­tu­losten perusteella.

  57. Tom­mi Uschanov, onko sin­ul­la lapsia?

    Ei per­heet­tömältä ihmiseltä ole temp­pu eikä mikään asua kehnol­la alueel­la, ja niin gen­tri­fikaa­tio yleen­sä alka­akin. Mut­ta gen­tri­fikaa­tio tyssää usein siihen, kun alueelle muut­ta­neet nuoret par­it huo­maa­vat, että se ei ole lap­sille tur­valli­nen tai koulut ovat “huono­ja”.

    Tom­mi Uschanov: Kesäl­lä tulee kymme­nen vuot­ta siitä, kun muutin tähän hal­paan ker­rostaloa­sun­toon Itä-Helsinki­in. Jos min­ua itseäni ei las­ke­ta, niin täl­lä het­kel­lä tässä rapus­sa on vierasperäisiä suku­nim­iä pos­tiluukuis­sa 61,5 %. On esimerkik­si Ali ja Muhammed, noin pari mainitakseni.

  58. Niin, tässähän ehdote­taan ratkaisua, jos­sa mak­si­moidaan häiriköi­den aiheut­ta­man hai­tan määrä. Sanois­in sel­l­ais­ten aluei­den, joiden asukkaista suurin osa käy töis­sä, kär­sivän sosi­aal­i­ta­pauk­sista enem­män kuin tässä nykyisessä mallissa.

    Toki jos ajatuk­se­na on kostaa asial­lis­es­ti eläville ihmisille hei­dän pahat tekon­sa, tämä on hyvä tapa toimia.

    Jos sit­ten hie­man vakavam­min puhutaan, en oikein ymmär­rä, mitä hyö­työ tästä keskiver­tososi­aal­i­ta­pauk­selle olisi. Rauhal­lisem­pi ympäristö toipua ryyppy&narkkausränneistä? Vai muut­taako ylem­män keskilu­okan alueel­la asum­i­nen ihmisen rait­ti­ik­si ja työteliääksi?

    Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    Mie­lenki­in­toinen kysymys on se, että mihin häiriköivät asukkaat sit­ten sijoite­taan. Täl­lä het­kel­lä ratkaisuna on ollut sijoit­taa hei­dät eräisi­in kaupun­gin vuokrat­aloi­hin Itä-Helsinki­in ja Jakomä­keen. Houkut­televin ratkaisu olisi sijoit­taa hei­dät alueille, joil­la on eniten sosi­aal­ista kantokykyä.

  59. Val­tion pitäisi ottaa asun­topoli­ti­ik­ka parem­min hal­tu­un­sa, muus­sa tapauk­ses­sa poli­itikot voivat vain seu­ra­ta sivus­ta kun markki­nat hoita­vat tilanteen oma­l­la taval­laan eli hin­nat nou­se­vat parem­mil­la alueil­la. Peru­songel­ma on tulo­ero­jen kas­vami­nen ja köy­hyy­den koros­tu­mi­nen. Se johtaa väistämät­tä sekä erit­täin köy­hien että rikkaiden jakau­tu­miseen asuinaluei­den mukaan.

  60. Tämä on eri­no­mainen keino käyt­tää suuria määriä verora­ho­ja tehottomasti.“Achievement gapin” paris­sa askartel­e­vat amerikkalaiset ovat yrit­täneet ties mitä kon­ste­ja, ja tulok­set ovat masen­tavia: pysyviä vaiku­tuk­sia ei saa­da aikaan, vaik­ka kuin­ka yritetään ja rahaa poltetaan.

    Toki jotain saadaan aikaan: jos lap­sosia pide­tään koulus­sa pitk­iä päiviä, he eivät ehdi pahantekoon samal­la taval­la kuin muuten ehti­sivät. Ja vaikkei resurssien lisäämisel­lä olisi mitään vaiku­tus­ta oppimis­tu­lok­si­in, on toki mah­dol­lista, että vähen­tyneet sosi­aaliset ongel­mat perustel­e­vat täl­laisen toiminnan.

    Mut­ta mitä tulee ajatuk­seen siitä, että asial­lis­es­ti asiansa hoita­va kansanosa lait­taisi lapsen­sa täl­laiseen koulu­un: eihän her­ra paratkoon kukaan net­toveron­mak­sa­ja lai­ta las­taan vapaae­htois­es­ti pehmeään tarkkikseen. 

    Samuli Saarel­ma:

    Ja tietenkin sekin voi olla halvem­pi keino, että vain raakasti kaade­taan enem­män julk­ista rahaa slum­mik­oului­hin kuin mui­hin. Peri­aat­teessa voisi siis rak­en­taa indeksin alueen tulo­rak­en­teesta ja tämä määräisi sen, paljonko koulu saa rahaa. Mitä rikkaampi alue, sitä vähem­män julk­ista rahaa. Tämä tietenkin nos­taa hyvä­tu­loi­sis­sa vasta­lau­sei­ta, mut­ta heil­lä on tietenkin mah­dol­lisu­us aina muut­taa sinne slum­mi­in, jos se tun­tuu parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta lapsen koulunkäynnille. 

  61. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Minus­ta ihan maalaisjärkikin sanoo, että on mukavam­paa jos kaikissa kaupungi­nosis­sa olisi Yliskylän, Etelä-Haa­gan tai Ruskea­suon asukas­rakenne (Helsin­gin keskimääräisimpiä kaupungi­nosia) kuin että johonkin kaupungi­nosa on täyn­nä niitä sekakäyt­täjiä ja sinne eksyvät ryöstömurhataan. 

    En nyt ihan ymmär­rä, mitä koi­tat todis­taa. Tietenkin on mukavam­paa, jos asuinalueen asu­jaimis­to koos­t­uu kun­nol­li­sista keskilu­okkaan kuu­lu­vista työssäkävi­jöistä murhaa­jien sijaan. Mut­ta tämä “talon­poikaisjär­ki” ei oikeas­t­aan ker­ro yhtään mitään siitä, onko kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi, että ne ryöstö­murhaa­jat ovat keskit­tyneet yhteen paikkaan vai tasais­es­ti ympäri­in­sä. Seg­re­gaa­tion vas­tus­tus­toimen­pitei­den toim­imisen todis­tamisek­si pitäisi osoit­taa, että esim. ryöstö­murhaamista tapah­tuu kokon­aisu­udessa vähem­män, jos poten­ti­aaliset ryöstö­murhaa­jat sirotel­laan ympäri asu­jaimis­toa. Tai oikeas­t­aan pitäisi osoit­taa, että tämä on tehokkaampi keino kuin se, että ryöstö­murhaamista vähen­netään jol­lain muul­la keinol­la, joka mak­saa saman ver­ran kuin seg­re­gaa­tion vastustustoimet. 

    Monille köy­hille olisi selvä paran­nus, jos hei­dän kaupungi­nosansa muut­tuisi Etelä-Haa­gak­si, kun taas rikkaille on yhden­tekevää jos hei­dän kaupungi­nosansa muut­tuu Etelä-Haagaksi. 

    En ymmärtänyt, mitä tämän piti osoit­taa. Mil­lä saat vaikka­pa Jakomäen tai Kon­tu­lan muut­tumaan Etelä-Haa­gak­si siten, että pienelle osalle Jakomäen tai Kon­tu­lan köy­him­mistä asukkaista tar­jo­taan sosi­aal­ista rankasti sub­ven­toitua asum­ista Eiras­ta ja näi­den tilalle muut­taa sit­ten toisek­si köy­himpiä muualta?

  62. Tom­pe­lo: Nopean googlauk­sen perus­teel­la insu­lat eli “rooma­laiset ker­rostalot” raken­net­ti­in lähin­nä tiilistä. Sehän on järkevää, kun puu on kallista.

    Hei, kiitos kun tarkastit tuo on ihan kiehto­va aihe tuo muinainen Rooma.

    Kuulin tuon aikanaan Welling­tonin yliopis­tossa — luen­non varsi­nainen aihe oli “Rooman viemäriverkot”, mut­ta luen­noit­si­ja sivusi myös kaupun­gin arkkite­htu­uria nopeasti — mut­ta kun luen­to oli englan­niksi, voi olla että en ymmärtänyt ihan täysin kaikkea.

    Jotenkin jäi vain mieliku­va että kun talo­ja jatketi­in “ylöspäin” ne ylim­mät ker­rokset oli­si­vat olleet usein puu­ta, mut­ta se on vain mieliku­va, joka itselle jäi — mieliku­va kaupungista, jos­sa ylim­mät ker­rokset ovat jotain hute­ria puus­ta tehtyjä lisäkerroksia.

    Ilmeis­es­ti Rooman aikaan puu­ta kuitenkin käytet­ti­in raken­nu­saineena, tääl­lä on jotain kiin­nos­tavaa jut­tua aiheesta: 

    http://www.museumofthecity.org/project/sustainability-in-ancient-rome/

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Samuli.
    Murhien määrä on laskenut dra­maat­tis­es­ti viime vuosikym­meninä. Mis­tä ongel­mas­ta siis oikein puhut? 

    Min­un vas­tauk­seni liit­tyi nim­imerkin “Makkarat­alon Hau­tu­umaa” kir­joituk­seen, jos­sa hän puhuu “ryöstö­murhaa­jista”. Minus­takaan ne eivät ole kovin rel­e­vant­ti ongel­ma, mut­ta jätän sen hänen pohdittavakseen.

    Sin­ul­ta toivoisin, että esit­täisit vih­doinkin niitä todis­tei­ta syy-seu­raus­suh­teesta seg­re­gaa­tion ja yleisen kaupun­gin huonone­misen välil­lä. Ja siis oleel­lista tässä on erot­taa se, että käytetäänkö rahaa ylipään­sä kaupun­gin köy­hien aut­tamiseen, siitä, että raha käytetään hei­dän asut­tamiseen rikkaiden alueelle. En epäile lainkaan, että jos köy­hien ase­maan ei kiin­nitetä lainkaan huomio­ta, siitä seu­raa ongelmia. Se, mille halusin todis­tei­ta, oli se väite, että tämä köy­hien aut­tamiseen käytet­ty raha tulee kaupun­gin hyv­in­voin­nin kannal­ta parhait­en käytet­tyä niil­lä seg­re­goi­tu­mista vas­tus­tavil­la toimenpiteillä.

    Eli siis edelleen halu­aisin, että osoite­taan, että on parem­pi “pakot­taa” köy­hä käyt­tämään hänen taloudel­lista ase­maansa paran­ta­va raha niin, että hän muut­taa parem­malle asuinalueelle sen sijaan, että raha annet­taisi­in hänelle ja hän saisi sil­lä tehdä, mitä halu­aa (ml. muut­taa sinne parem­malle asuinalueelle, jos niin haluaa).

  64. Samuli Saarel­ma:

    Eli siis edelleen halu­aisin, että osoite­taan, että on parem­pi “pakot­taa” köy­hä käyt­tämään hänen taloudel­lista ase­maansa paran­ta­va raha niin, että hän muut­taa parem­malle asuinalueelle sen sijaan, että raha annet­taisi­in hänelle ja hän saisi sil­lä tehdä, mitä halu­aa (ml. muut­taa sinne parem­malle asuinalueelle, jos niin haluaa).

    Jos osalle köy­histä arvot­taisi­in enem­män rahaa, köy­histä, joil­la on kuitenkin hyvin sosi­aal­ista pääo­maa, suurem­pi osu­us saat­taisi muut­taa rikkaille alueille kuin köy­histä, joil­la on vähem­män sosi­aal­ista pääo­maa. Lisära­han jakami­nen saat­taisi jopa pahen­taa tilannetta. 

    Samuli Saarel­ma:

    En ymmärtänyt, mitä tämän piti osoit­taa. Mil­lä saat vaikka­pa Jakomäen tai Kon­tu­lan muut­tumaan Etelä-Haa­gak­si siten, että pienelle osalle Jakomäen tai Kon­tu­lan köy­him­mistä asukkaista tar­jo­taan sosi­aal­ista rankasti sub­ven­toitua asum­ista Eiras­ta ja näi­den tilalle muut­taa sit­ten toisek­si köy­himpiä muualta?

    Etelä-Haa­gak­si ei Kon­tu­laa ja Jakomäkeä saa muut­tumaan, mut­ta kuitenkin Etelä-Haa­gan suun­taan, mikä on hyvä asia.

    Työmies Sörnäi­sistä:
    Niin, tässähän ehdote­taan ratkaisua, jos­sa mak­si­moidaan häiriköi­den aiheut­ta­man hai­tan määrä. Sanois­in sel­l­ais­ten aluei­den, joiden asukkaista suurin osa käy töis­sä, kär­sivän sosi­aal­i­ta­pauk­sista enem­män kuin tässä nykyisessä mallissa.

    Toki jos ajatuk­se­na on kostaa asial­lis­es­ti eläville ihmisille hei­dän pahat tekon­sa, tämä on hyvä tapa toimia.

    Jos sit­ten hie­man vakavam­min puhutaan, en oikein ymmär­rä, mitä hyö­työ tästä keskiver­tososi­aal­i­ta­pauk­selle olisi. Rauhal­lisem­pi ympäristö toipua ryyppy&narkkausränneistä? Vai muut­taako ylem­män keskilu­okan alueel­la asum­i­nen ihmisen rait­ti­ik­si ja työteliääksi?

    Piinaa­vatko ryyp­päjät ja rän­nit­täjät etelähaa­galaisia? Jos hei­dät jaet­taisi­in aivan tasan Helsin­gin kun­nan alueel­la, olisi heistä joka paikas­sa yhtä paljon kuin Etelä-Haa­gas­sa. Minus­ta sel­l­ainen kaupunkiseu­tu vaikut­taisi auvoiselta.

    Sin­in­auhasäätiö sijoit­ti jonkin­laisen tuki­a­sun­tolan Taka-Töölöön Ruusu­lankadulle. Asukkaat ovat häiri­in­tyneet melus­ta, olleet huolis­saan asun­to­jen­sa hin­to­jen laskus­ta ja heil­lä on taidot vaikut­taa asi­aan. Näin kyseinen säätiö on joutunut hillit­semään ympäristölle koitu­vaa hait­taa. Jos tuki­a­sun­to­la olisi sijoitet­tu Kon­tu­lankaaren viimeiseen taloon, suurin osa asukkaista ei välit­täisi melus­ta ja niil­lä, jot­ka välit­tävät melus­ta, ei olisi taito­ja puut­tua asiaan. 

    Toisaal­ta kun sijoitet­ti­in neu­lan­vai­h­topiste Eiran viereen, alueen asukkaat eivät tutkimusten mukaan ole pelän­neet siel­lä pyöriv­iä narko­maane­ja. Tämä johtuu var­mas­tikin siitä, että vaik­ka narko­maane­ja on tiet­ty määrä, nor­maale­ja ihmisiä on kuitenkin ylivoimainen enem­mistö. Voi olet­taa saa­vansa apua, ja poli­isi ja ambu­lanssi voivat tul­la paikalle ilman että niitä kivitetään ja auton­renkaat ja ikku­nat riko­taan (toisin kuin Ruotsissa).

  65. Tom­mi Uschanov: Kesäl­lä tulee kymme­nen vuot­ta siitä, kun muutin tähän hal­paan ker­rostaloa­sun­toon Itä-Helsinki­in. Jos min­ua itseäni ei las­ke­ta, niin täl­lä het­kel­lä tässä rapus­sa on vierasperäisiä suku­nim­iä pos­tiluukuis­sa 61,5 %. On esimerkik­si Ali ja Muhammed, noin pari mainitakseni.

    Olen viime vuosi­na ollut kiin­ni suun­nilleen Helsin­gin medi­aan­i­t­u­lois­sa, eli kai sit­ten sitä keskilu­okkaa. Saa nähdä kuin­ka kauan pitää vielä odot­taa, että onnis­tun “kohtaa­maan monikulttuuriunelman”.

    Mikä tän point­ti oli? On kai aika hyvin doku­men­toitu että kan­tiskeskilu­ok­ka tyyp­il­lis­es­ti pak­e­nee kun mamuprossat kas­vaa riit­tävän suuriks. Tän ilmiön syistä pääset hyvin kär­ry­ille kun keskustelet keskilu­okkaisten per­heel­lis­ten kanssa esim. las­ten kouluvalinnoista.

  66. Komp­paan Samulin kommentteja. 

    Mitä jos onkin niin, että sosi­aaliset ongel­mat tule­vat lähin­nä näkyväm­mik­si keskit­tyessään tiety­ille alueille sen sijaan että jakau­tu­vat tasais­es­ti ympäri kaupunkia? Jos vaik­ka Kon­tu­la on täyn­nä juop­po­ja ja narkkare­i­ta, ais­tii alueelle tul­lessaan heti “negati­ivisen ilmapi­irin”. Jos taas sama määrä juop­po­ja ja narkkare­i­ta on sirotel­tu ympäri­in­sä, samaa fiilistä ei pääse syn­tymään. Ongelmien määrä voi kuitenkin olla kum­mas­sakin vai­h­toe­hdos­sa täysin sama. Muille ihmisille aiheutu­va hait­ta lie­nee sitä pienem­pi, mitä pienem­mälle alueelle ongel­mat­a­pauk­set ovat kasautuneet (tapausten määrä vakioituna).

    Teo­ri­as­sa myös luulisi, että (vakioitu määrä) ongel­mat­a­pauk­sia olisi sitä helpom­pi kon­trol­loi­da, mitä pienem­mälle alueelle ovat keskit­tyneet. Jos tiedämme että val­taosa ongel­mat­a­pauk­sista vaikut­taa Kon­tu­las­sa, pystymme keskit­tämään sinne tehokkaasti sekä ennal­taehkäi­se­viä että poliisi/vartiointiresursseja.

    Kaik­ki tämä pätee teo­ri­as­sa myös mui­hin sosi­aal­isi­in ongelmi­in kuin päihteet/rikokset.

    Jos sekoit­tamista halu­aa, oleel­lista olisi esit­tää se Samulin tivaa­ma kausaa­li­nen argu­ment­ti, jon­ka mukaan ongelmien kokon­ais­määrä kas­vaa seg­re­gaa­tion lisään­tymisen seu­rauk­se­na. Ja mielel­lään tietysti jotain evi­denssiä tästä mekanis­mista todel­lis­es­ta maailmasta.

  67. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Jos osalle köy­histä arvot­taisi­in enem­män rahaa, köy­histä, joil­la on kuitenkin hyvin sosi­aal­ista pääo­maa, suurem­pi osu­us saat­taisi muut­taa rikkaille alueille kuin köy­histä, joil­la on vähem­män sosi­aal­ista pääo­maa. Lisära­han jakami­nen saat­taisi jopa pahen­taa tilannetta.

    Ensin­näkin “saat­taisi”? Onko jotain perustei­ta sille, mik­si jotkut tietyt köy­hät muut­taisi­vat ja jotkut toiset eivät. Uchanov tuos­sa sanoo asu­vansa vapaae­htois­es­ti Itä-Helsingis­sä. Onko hänel­lä sosi­aal­ista pääo­maa vähem­män kuin jol­lain toisella? 

    Itse sosi­aalisen pääo­man taas itse ymmär­rän koske­van kokon­aista yhteisöä, ei mitään yksit­täistä henkilöä. Eli yhteisössä X ihmis­ten luot­ta­mus toisi­in­sa on korkea, mut­ta tämä ei ole sen koost­avien yksilöi­den, vaan yhteisön omi­naisu­us (jos­sain toises­sa yhteisössä samat yksilöt voisi­vat olla luot­ta­mat­ta yhteisön­sä jäseniin). 

    Toinen jut­tu on sit­ten se, että jos sin­un mukaasi sosi­aa­li­nen pääo­ma on yksilön, ei yhteisön omi­naisu­us, niin sit­ten­hän yksilöitä ympäri kaupunkia siirtelemäl­lä ei ole mah­dol­lista saa­da mitään net­to­hyö­tyä, vaan vain siir­retään sosi­aal­ista pääo­maa paikas­ta toiseen. Minä olen kuitenkin ymmärtänyt, että koko seg­re­gaa­tion estämis­touhu perus­tuu siihen, että net­tomääräis­es­ti lisätään sosi­aal­ista pääo­maa, mikä ei tietenkään voi edes peri­aat­teessa toimia, jos ihmiset vievät mukanaan sosi­aalisen pääoman. 

    Etelä-Haa­gak­si ei Kon­tu­laa ja Jakomäkeä saa muut­tumaan, mut­ta kuitenkin Etelä-Haa­gan suun­taan, mikä on hyvä asia. 

    Voi olla, mut­ta kysymys onkin, että onko rahan käyt­tämi­nen siten, että ihmisiä siir­retään paikas­ta toiseen (ja kaiken lisäk­si vielä suht epäreilul­la sys­teemil­lä) se tehokkain tapa pyrk­iä tähän. Tois­taisek­si tässä keskustelus­sa asi­as­ta ei ole esitet­ty mitään hyviä todisteita.

  68. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Toisaal­ta kun sijoitet­ti­in neu­lan­vai­h­topiste Eiran viereen, alueen asukkaat eivät tutkimusten mukaan ole pelän­neet siel­lä pyöriv­iä narkomaaneja. 

    Ei kukaan pyöri Eiras­sa, vaik­ka neu­lan­vai­h­topiste olisi vier­essä, kos­ka Eira on niin kuol­lut paik­ka. Vähän kuin Kata­janok­ka ja iso osa Ullan­lin­naa. Nukku­malähiö on ehkä väärä sana, mut­ta nukku­makaupungi­nosa kuitenkin.

  69. Rogue:

    Teo­ri­as­sa myös luulisi, että (vakioitu määrä) ongel­mat­a­pauk­sia olisi sitä helpom­pi kon­trol­loi­da, mitä pienem­mälle alueelle ovat keskit­tyneet. Jos tiedämme että val­taosa ongel­mat­a­pauk­sista vaikut­taa Kon­tu­las­sa, pystymme keskit­tämään sinne tehokkaasti sekä ennal­taehkäi­se­viä että poliisi/vartiointiresursseja.

    Minus­ta kaik­ki ulko­maiset esimerk­it osoit­ta­vat varsin hyvin että näin ei ole. Ja nuo ongel­mat on usein sel­l­aisia että niihin on todel­la vaikeaa puuttua.

  70. Näyt­tää siltä että ‘sosi­aalisen sekoit­tamisen’ hyö­tyjä haetaan kan­nus­ta­mal­la (pakot­ta­mal­la, siirtämäl­lä) omat asiansa hoitavia ihmisiä ongel­ma-alueille. Että he sit­ten puut­tuvat asioi­hin ja ohjaa­vat porukkaa tolkun tielle, Etelä-Haa­gak­si. Kuin­ka vält­tyä tältä jos ei ‘kort­telipoli­isi’meinin­ki kiin­nos­ta? No tietenkin jät­tämäl­lä lapset han­kki­mat­ta. Las­ten tilan­tarve ajaa neliöhinnal­taan halvem­pi­in asun­toi­hin ja las­ten olot, sit­ten jos ‘valvon­tate­htävä’ sat­tuu kohdalle, pelottavat.

  71. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Minus­ta kaik­ki ulko­maiset esimerk­it osoit­ta­vat varsin hyvin että näin ei ole. Ja nuo ongel­mat on usein sel­l­aisia että niihin on todel­la vaikeaa puuttua.

    Vaikea arvioi­da. Jos me laite­taan kaks hul­lua tois­t­en­sa naa­pureiks, niin ne ottaa aika ajoin yhteen ja tulee kir­jauk­sia poli­isin ja muiden vira­nomais­ten paperei­hin. Jos me laite­taan hul­lu nor­mi­tyypin naa­puri­in, niin aika ajoin hul­lu piinaa nor­mi­tyyp­piä ja nor­mi­tyyp­pi yleen­sä “nielee” sen piinaamisen eikä merk­in­töjä vira­nomais­ten paperei­hin tule. Kus­tan­nus on kuitenkin syn­tynyt ja mak­sa­jana kyseinen nor­mi­tyyp­pi. Näi­den piilokustannusten(kin) takia seg­re­gaa­tion net­to­vaiku­tuk­sia on vaikea arvioida.

  72. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Minus­ta kaik­ki ulko­maiset esimerk­it osoit­ta­vat varsin hyvin että näin ei ole. Ja nuo ongel­mat on usein sel­l­aisia että niihin on todel­la vaikeaa puuttua. 

    Voitko nyt sit­ten antaa niitä ulko­maalaisia esimerkke­jä, jot­ka tuon osoit­ta­vat? Eli ver­tailu­ta­pauk­sia, jois­sa on sama kokon­ais­määrä ongel­mat­a­pauk­sia ja toises­sa he ovat sirotel­tu­ina ympäri­in­sä ja toises­sa yhdessä paikassa. 

    Ote­taan nyt vaik­ka se sin­un esi­in­tuo­masi esimerk­ki, eli “ryöstö­murhat”. Min­un on vaikea nähdä, miten sirot­tele­mal­la ryöstö­murhaa­jia ympäri kaupunkia saataisi­in mitään rak­en­tavaa aikaisek­si. Järkev­in­tä olisi minus­ta keskit­tää hei­dät kaik­ki vankilaan.

    1. Mon­tako ryöstö­murhaa Helsingis­sä on tapah­tunut viimeisen 10 vuo­den aikana. En muista yhtään, mut­ta on se tietysti mah­dol­lista. Synkem­pi­en slum­mien alueil­la niitäkin tapah­tuu, esimerkik­si Yhduysvalloissa.

  73. Samuli Saarel­ma: Voitko nyt sit­ten antaa niitä ulko­maalaisia esimerkke­jä, jot­ka tuon osoit­ta­vat? Eli ver­tailu­ta­pauk­sia, jois­sa on sama kokon­ais­määrä ongel­mat­a­pauk­sia ja toises­sa he ovat sirotel­tu­ina ympäri­in­sä ja toises­sa yhdessä paikassa. 

    Ote­taan nyt vaik­ka se sin­un esi­in­tuo­masi esimerk­ki, eli “ryöstö­murhat”. Min­un on vaikea nähdä, miten sirot­tele­mal­la ryöstö­murhaa­jia ympäri kaupunkia saataisi­in mitään rak­en­tavaa aikaisek­si. Järkev­in­tä olisi minus­ta keskit­tää hei­dät kaik­ki vankilaan.

    Täl­laisia esimerkke­jä on todel­la vaikeaa antaa, kos­ka emme voi tietää olisiko sekoit­ta­mal­la sosi­aalis­es­ti sama kaupun­ki ongel­mat­a­pauk­sia ollut vähem­män. Mut­ta jos mietitään vas­taus­ta edel­lisessä kysymyk­seesi eli siihen eli siihen voisiko kaik­ki häiriköt keskit­tää samalle alueelle ja tehostaa siel­lä valvon­taa, niin tuo ei mis­sään tapauk­ses­sa toimi. 

    Esimerk­ki on vähän kli­seinen, mut­ta Rinke­byssä on aivan val­ta­vat ongel­mat eikä niihin voi­da puut­tua valvon­nan keinoin. Jos esimerkik­si sat­tuu rikos, kaik­ki silmin­näk­i­jät kieltäy­tyvät anta­mas­ta mitään lausun­toa ja rikok­sen selvit­tämi­nen on sik­si han­kalaa. Tai jos joku ruot­salainen yrit­tää perus­taa alueelle kau­pan, hän joutuu nopeasti lait­ta­maan pil­lit pus­si­in kos­ka kaup­pa ryöstetään jatku­vasti ja siel­lä häiriköidään muutenkin. Tässä yksi muu­ta­man päivän van­ha esimerk­ki: http://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/tele2-valjer-att-lamna-rinkeby

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Mon­tako ryöstö­murhaa Helsingis­sä on tapah­tunut viimeisen 10 vuo­den aikana. En muista yhtään, mut­ta on se tietysti mah­dol­lista. Synkem­pi­en slum­mien alueil­la niitäkin tapah­tuu, esimerkik­si Yhduysvalloissa.

    Puu­tut epäolen­naiseen. Kyseessä oli esimerk­ki, jol­la oli tarkoi­tus havain­nol­lis­taa olen­naista ongel­makysymys­tä. Ihan sama lai­tatko “ryöstö­murhien” tilalle “pahoin­pite­lyt” tai “yöl­lisen metelöinnin”.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Mon­tako ryöstö­murhaa Helsingis­sä on tapah­tunut viimeisen 10 vuo­den aikana. En muista yhtään, mut­ta on se tietysti mah­dol­lista. Synkem­pi­en slum­mien alueil­la niitäkin tapah­tuu, esimerkik­si Yhduysvalloissa. 

    Ensin­näkin mais­sa taitaa olla ero­ja vähän muis­sakin asiois­sa kuin seg­re­gaa­tios­sa. Toisek­si, onko USA:n ryöstö­murhien syynä se, ettei poten­ti­aal­isia ryöstö­murhaa­jia ole asutet­tu hyville asuinalueille, vai mah­dol­lis­es­ti jostain ihan muusta? 

    Jostain syys­tä tak­er­rut nyt tähän ryöstö­murhaamiseen, joka on täysin sivupolku. Koita­pa nyt vih­doin esit­tää sitä dataa, joka osoit­taa, että seg­re­gaa­tion estämis­toimen­piteet ovat paras tapa käyt­tää taloudel­lisia resursse­ja köy­hien aut­tamiseen. Tuo­ta dataa­han pitäisi olla yllin kyllin tar­jol­la, jos olet niin vaku­ut­tunut asiastasi.

  76. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Täl­laisia esimerkke­jä on todel­la vaikeaa antaa, kos­ka emme voi tietää olisiko sekoit­ta­mal­la sosi­aalis­es­ti sama kaupun­ki ongel­mat­a­pauk­sia ollut vähem­män. Mut­ta jos mietitään vas­taus­ta edel­lisessä kysymyk­seesi eli siihen eli siihen voisiko kaik­ki häiriköt keskit­tää samalle alueelle ja tehostaa siel­lä valvon­taa, niin tuo ei mis­sään tapauk­ses­sa toimi. 

    Tuo ei ollut min­un kysymyk­seni, vaan Roguen. Min­un kysymyk­seni oli se, mihin nyt kieltäy­dyt vas­taa­mas­ta, eli onko seg­re­gaa­tion vas­tus­tamis­toimen­piteet, eli sat­un­nais­es­ti valit­tu­jen köy­hien asut­ta­mi­nen hyville asuinalueille paras mah­dolli­nen keino käyt­tää taloudel­lisia resursse­ja köy­hien aut­tamiseen niin, että kaupun­ki kokon­aisuute­na hyö­tyy siitä eniten. Minus­ta tämä on kaikkea muu­ta kuin itses­tään­selvää. Se voi päteä, mut­ta voi olla pätemät­täkin. Sen pätem­i­nen pitäisi kuitenkin jotenkin osoit­taa dataa käyt­täen ennen kuin on järkeä ryhtyä toimen­piteisi­in, joiden lähtöko­h­ta on se, että se pätee. 

    Esimerk­ki on vähän kli­seinen, mut­ta Rinke­byssä on aivan val­ta­vat ongel­mat eikä niihin voi­da puut­tua valvon­nan keinoin. Jos esimerkik­si sat­tuu rikos, kaik­ki silmin­näk­i­jät kieltäy­tyvät anta­mas­ta mitään lausun­toa ja rikok­sen selvit­tämi­nen on sik­si han­kalaa. Tai jos joku ruot­salainen yrit­tää perus­taa alueelle kau­pan, hän joutuu nopeasti lait­ta­maan pil­lit pus­si­in kos­ka kaup­pa ryöstetään jatku­vasti ja siel­lä häiriköidään muutenkin. Tässä yksi muu­ta­man päivän van­ha esimerk­ki: http://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/tele2-valjer-att-lamna-rinkeby

    Rinke­byssä käsit­tääk­seni on merkit­tävä maa­han­muut­ta­javäestö, eikä siten kyse ole vain köy­hyy­destä. Täl­laisen mur­t­a­mi­nen voi olla vaikeam­paa mil­lään sosi­aal­isi­in seikkoi­hin perus­tu­val­la anti­seg­re­gaa­tiopoli­ti­ikalla, jos maa­han­muut­ta­jat itse prefer­oi­vat sitä, että asu­vat “omien­sa” joukossa. 

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa hei­dän kohdal­laan on min­un jotenkin helpom­pi uskoa se, että sekoit­ta­mi­nen muuhun väestöön ja siis monikult­tuurin suosimisen sijaan assim­i­laa­tio val­taväestön kult­tuuri­in voi johtaa parem­pi­in tulok­si­in. Mut­ta vähem­män selvää on minus­ta se, että vas­taaval­la on paljoakaan merk­i­tys­tä sil­loin, kun ihmiset jo kuu­lu­vat saman kult­tuurin piiri­in ja erona on vain ihmis­ten var­al­lisu­us tai tulotaso.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Minus­ta on vähän eri asia syytää jotain murhas­ta kuin syyt­tää hän­tä yöl­lis­es­tä metelöinnistä.

    Eihän tuos­sa syytet­ty ketään mis­tään, vaan esitet­tin aja­tusleik­ki, jos­sa meil­lä on määrä X ongel­maa Y aiheut­tavia yksilöitä ja kysyt­ti­in, että mil­lä perus­teel­la näi­den yytä aiheut­tavien yksilöi­den sirot­telem­i­nen eri puo­lille kaupunkia mah­dol­lis­es­ti vähen­tää Y:n kokon­ais­määrää. Y:n tilalle voit lait­taa halutes­sasi murhat, ryöstöt, pahoin­pite­lyt, hajuhai­tan aiheut­tamisen tai yöl­lisen metelöinnin.

    Oma argu­ment­ti­ni oli, että hajaut­tamisel­la ongel­mat muut­tuvat vähem­män näkyviksi/ilmeisiksi kuin keskit­tämäl­lä ja tämä saat­taa ere­hdyt­tää havain­noit­si­jan tulk­it­se­maan tilanteen siten, että ongelmien kokon­ais­määrä on vähen­tynyt. En tietenkään osaa sanoa mitä ongelmien kokon­ais­määrälle todel­lisu­udessa tapah­tuu. Sanon vain että kuvaa­mani efek­ti on ole­mas­sa ja että kor­re­laa­tios­ta ei tulisi perus­teet­tomasti päätel­lä kausali­teet­tia myöskään tässä segregaatioasiassa.

Vastaa käyttäjälle Rogue Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.