Rooma – Firenze jälkipuintia (1)

Moni pyysi min­ul­ta fak­tapo­h­jaista tietoa matkas­tani. Tämän aiheen yleisö ei ole kovin iso, mut­ta kir­joi­tan silti.

Fil­lari ja lentokone

Pyörän voi ottaa joko mukaan lentokoneeseen tai vuokra­ta paikan päältä. Vuokraami­nen kan­nat­taa tehdä netis­sä valmi­ik­si, jot­ta pystyy val­it­se­maan laadukkaan vuokraa­mon. Suurin osa pyörävuokraamoista kun vuokraa ”mar­ket­ti­fil­lare­i­ta”. Nyky­isin saa jo aika hyviä fil­lare­i­ta. Moni ottaa koti­maas­ta mukaan polkimet ja sat­u­lan. Polkimia en ihan ymmär­rä, kos­ka lukkopolkimet ovat stan­dard­ika­maa, mut­ta sat­u­la kan­nat­taa ottaa, jos halu­aa istua seu­raa­vanakin päivänä.

Itse päädyin otta­maan mukaan oman fil­lar­in, kos­ka oma on aina oma ja kos­ka halusin fil­lari­in ohjaus­tanko­laukun ja sat­u­lanalus­laukun. Jälkim­mäisen olisin saanut tietysti otta­mal­la mukaan sat­u­lan, mut­ta edel­lis­es­tä olin vähän epä­var­ma. Fil­lari laukkuineen kuvassa.

P1000652

Finnair ottaa fil­lar­ista törkeästi 75 euroa suun­taansa. Se pitää paka­ta kovaan laukku­un (älkää mis­sään tapauk­ses­sa lait­tako sitä pehmeään laukku­un, hajoaa liki var­masti!). Minä lainasin laukun tuttavaltani.

Pyörälaukun voi myös vuokra­ta ken­tältä Air­shells ‑palvelus­ta. Hei­dän pyörälaukkun­sa ovat ihan hyviä, mut­ta aika pieniä. Minä olen aika pienikokoinen, mut­ta silti min­ul­la on ollut suuria vaikeuk­sia saa­da fil­lar­i­ani mah­tu­maan laukku­un. Siitä selvisi irrot­ta­mal­la ohjaus­tan­gon. Polkimien irrot­ta­mi­nen on ruti­inia eikä ole kovin iso oper­aa­tio. Jotkut laukut vaa­ti­vat jopa etuhaarukan irrot­tamista. Näin voi olla myös Air­shells-laukuil­la, jos fil­lar­in runk­oko­rkeus on yhtään isompi.

Jos ken­täl­lä on Air­shells palvelu, he säi­lyt­tävät laukun (siis omansa) 8 €/viikko. Roomas­sa palvelua ei ole. Minä jouduin tal­let­ta­maan lainalaukku­ni matkatavarasäi­ly­tyk­seen ja mak­soin siitä 48 €. Kaikki­nen­sa pyörän kul­je­tus tuli siis mak­samaan 198 euroa. Pyörän vuokraami­nen olisi ollut halvem­paa, mut­ta oma on oma.

Air Baltic kul­jet­taa fil­lar­in sel­l­aise­naan. Ilmeis­es­ti myös Nor­we­gian hyväksyy pakkaa­mat­tomat laukut. Joku väit­ti myös Finnairin hyväksyvän, mut­ta vaa­ti­van allekir­joituk­sen, että kan­taa itse vas­tu­un, jos fil­lari menee rikki.

Polkimet saa teo­ri­as­sa auki kuu­siokoloavaimel­la, mut­ta käytän­nössä siihen tarvit­see ohuen 5 millin kiin­toavaimen, jol­laisen saa pyöräli­ikeestä. Oikean­puoleisen polki­men kier­teet ovat oikein­päin ja vasem­man väärin­päin. Polki­men saa auki paina­mal­la alaspäin, kun kiin­toavain osoit­taa taak­sepäin. Hyvä muis­tisään­tö on myös, että polkimet voi kiertää kiin­ni pitämäl­lä kiin­toavaimes­ta kiin­ni ja pyörit­tämäl­lä polkimia taaksepäin.

Rep­pu

Minä kan­nan tavarani repus­sa, joka pain­oi noin seit­semän kiloa. Ohjaus­tanko­laukus­sa ja sat­u­lanalus­laukus­sa oli tavaraa var­maankin vähän yli kolme kiloa. Nyky­isin saa sat­u­la­put­keen kiin­nitet­täviä laukku­ja, joi­hin saa lait­taa yhdek­sän kiloa tavaraa. Suosit­te­len sel­l­aisen käyt­töä kesähel­teil­lä, kos­ka rep­pu on aika hiosta­va. Nyt päädyin rep­pu­un, kos­ka oli huhtikuu.

Repun hyviä puo­lia on, että se kul­kee hel­posti mukana, joten sitä ei voi varas­taa. Siinä on paljon tasku­ja, joi­hin voi pan­na kaikkea sel­l­aista, mitä pitää kaivaa esille kesken matkan. Verkko­taskut ovat hyviä märän pyykin kul­jet­tamista varten.

Hyvä rep­pu pan­naan kiin­ni vat­san kohdal­ta vyöl­lä ja rin­nan yli toisel­la. Sil­loin se ei rasita olka­päitä. Repus­sani on selkää vas­ten verkko. Hyvä oival­lus on jäänyt puoli­tiehen, sil­lä verkko on niin tiheä, että sen reiät ovat alle puo­let pin­ta-alas­ta.  Hiostaisi vähem­män, jos reiät oli­si­vat vaikka­pa 95 % pinta-alasta.

Kar­tat

Min­ul­la oli mukana koko Ital­ian maantiekart­ta strate­gista suun­nit­telua varten. Tak­tista suun­nit­telua varten tarvi­ti­sisi aika ison mit­takaa­van kar­tan (1:100 000 vähin­tään), mikä tarkoit­taa, että niitä pitäisi olla paljon. Luotin Lumi­an HERE-kar­tas­toon (mikä tuot­ti pari pahaa mokaa) ja Garminin fil­lari­nav­i­gaat­torin kart­taan. Luulin, että min­ul­la olisi Garminia varten Ital­ian pyöräi­lykart­ta, mut­ta se ei jostain syys­tä toimin­ut, mis­tä tuli lisää ongelmia. Viral­liset pyöräre­itit ovat hyviä, mut­ta niitä ei voi seu­ra­ta, elleivät ne ole navigaattorissa.

Opencyclemap.org

Tämä wiki-peri­aat­teel­la toimi­va pyöräkar­tas­to ker­too todel­la hyviä pyöräre­it­te­jä. Ne ovat kuitenkin usein maantiepyörille sopi­mat­to­mia. Har­mi, ettei maantiepyörien reit­te­jä ole ker­rot­tu erikseen.

Fil­lari

Min­ul­la on Rid­leyn maantiepyörä, johon on laitet­tu triplavai­hde eteen. Jos olisin voin­ut vali­ta kau­pan varas­tos­ta minkä pyörän vain tälle matkalle, olisin ottanut var­maankin cyclocrossin. Niiden tol­er­anssi huonolle pin­noit­teelle on suurem­pi ja ennen kaikkea niis­sä on paljon pienem­mät vaihteet.

Pukin­sarv­i­fil­lari on minus­ta pitkäl­lä matkalla ehdot­tomasti parem­pi kuin suo­ra tanko. Ajaes­sa kan­nat­taa vai­h­taa ajoasen­toa yht­enään. Pukin­sarv­i­fil­lar­il­la ajoasen­to­ja on määritelmästä riip­puen 4–5, suo­ral­la tan­gol­la vain se yksi. Kun se yksi asen­to on mah­dolli­nen myös pukin­sarv­i­fil­lar­il­la, olemme minus­ta päässeet tasais­es­ti parem­paan vaihtoehtoon

Maantiepyörä on aivan ihana nor­maa­likäytössä, mut­ta yli kymme­nen kiloa pakkauk­sia vei suuren osan sen hyvistä puolista. Matkavauhti putosi pakkausten ja repun ilman­vas­tuk­sen takia ainakin 20%

Olen nuorem­pana tehnyt pitk­iä matko­ja Nishi­ki Con­tine­tal ‑fil­lar­il­la sat­u­lalaukku­jen kanssa. En vai­h­taisi takaisin. Vaik­ka Rid­ley kul­ki pakkausten takia paljon hitaam­min kuin yleen­sä, kul­ki se kuitenkin paljon nopeam­min kuin Nishikini.

Vai­h­teet

Hirveän mokan tein, kun laisku­ut­tani en vai­h­dat­tanut fil­lari­i­ni puuhunki­ipeämis­vai­htei­ta.  Ajat­telin, että ei tarvitse, kos­ka en ole menos­sa vuo­rille. Vuo­ril­la en olisi kevyem­piä vai­htei­ta tarvin­nutkaan, kos­ka mäet eivät voi olla tolkut­toman jyrkkiä tal­ven takia.

Joku kysyi, kuin­ka mon­ta piikkiä vai­hteis­sani on edessä ja takana. En ole laskenut. Pienin vai­hde on parhaim­mil­laan, kun nopeus on 12 km/h. Sen alin järkevä nopeus nousus­sa on 8,5 km/h. Jos nousu on 10 %, tuo 12 km/h edel­lyt­tää 340 watin tehoa ja 8,5 km/h 240 wat­tia. Min­ulle se menee hap­pive­lan puolelle. Nishikissäni oli vai­heet, joil­la pystyi tikit­tämään mäk­iä ylös 5 km/h, jol­loin hen­gi­tyk­sen­tasaus­tauko­ja ei tarvittu.

Mäet

Val­itin matkapäiväkir­jas­sani paljon mäistä. Ongel­ma ei ollut mäis­sä vaan fil­lar­in vai­hteis­sa. Ital­ian pyöräi­lyn suo­la on maas­tonkumpuile­vu­us, jos­ta palkkiona on usko­mat­toman kau­ni­ita maisemia. Mäk­istä reit­tiä ajaa paljon mielu­um­min kuin tasaista peltomaastoa.

Reit­ti

On paljon palk­it­se­vam­paa ajaa pis­teestä A pis­teeseen B kuin aloit­taa ja lopet­taa samas­ta paikas­ta. Jälkim­mäiseen vai­h­toe­htoon liit­tyy aina tyl­sä lop­putaival kohti maalia. Samas­ta syys­tä mat­ka kotoa kauas on parem­pi kuin kaukaa koti­in, kos­ka kotia läh­estyt­täessä muu­ta­ma viimeinen päivä on vain työtä.

Min­ut kul­je­tus­laukku pakot­ti palaa­maan Roomaan, muuten olisin var­maankin suun­nan­nut Milanoon. Vuokrat­ta­va Air­shells-laukku ratkaisee tämän ongel­man, mut­ta Ital­ias­sa se ei toi­mi. Paras­ta on, jos palu­upäivän voi jät­tää auki, kos­ka pakko­tahti­nen ajami­nen on aina ikävää.

Yhden­su­un­taiset liput pudot­ta­vat Finnairin pois laskuista, kos­ka yhtiö ei myy yhden­su­un­taisia lip­pu­ja. No myy kyl­lä, mut­ta ne mak­sa­vat enem­män kuin edestakainen lip­pu. En tiedä kuin­ka tyh­minä he matkus­ta­jia pitävät, sil­lä jokainen yhteen suun­taan matkus­ta­va ostaa tietysti halvem­man edestakaisen lipun ja jät­tää palu­umatkan käyt­tämät­tä. Näin menetel­lessään Finnair kuitenkin hin­noit­telee itsen­sä ulos.

Pyörävä­li­neet

Tämä oli kum­malli­nen mat­ka. Fil­lari pysyi ehjänä, edes sen ketju­ja ei pitänyt ras­va­ta eikä renkai­ta pumpa­ta saatik­ka paikata.

Min­ul­la on mukana paikkaus­tarvikkeet, kak­si vara­sisären­gas­ta (ei yhtään ulko­ren­gas­ta!) kumi­navaa­jat, kuu­siokoloavaimet ja ruu­vimeis­seli sekä ketjuöljyä. Jos ren­gas puhkeaa, vai­h­dan sen ja mah­dol­lis­es­ti paikkaan hotel­lis­sa. Vuo­toko­h­ta on kuitenkin selvitet­tävä, jot­ta reiän aiheut­ta­jan löytää ja saa irti päällysrenkaas­ta. Yleen­sä se nimit­täin jää siihen kiinni.

 

34 vastausta artikkeliin “Rooma – Firenze jälkipuintia (1)”

  1. “En tiedä kuin­ka tyh­minä he matkus­ta­jia pitävät, sil­lä jokainen yhteen suun­taan matkus­ta­va ostaa tietysti halvem­man edestakaisen lipun ja jät­tää palu­umatkan käyttämättä.”

    Lentoy­htiöl­lä olisi oikeus per­iä matkus­ta­jal­ta tässä tapauk­ses­sa ero­tus yhden­su­un­taiseen lip­pu­un. En tiedä kuin­ka usein niin käytän­nössä tekevät.

    http://www.kuluttajariita.fi/fi/index/kuluttajariitalautakuntaratkaisut/kuluttajariitalautakuntaratkaisu/1378909479896.html

    “Lau­takun­ta kat­soo, että lentoy­htiöl­lä on ollut oikeus per­iä matkus­ta­jal­ta tuot­tei­den hin­nanero tai, kuten tässä tapauk­ses­sa, tuot­tei­den hin­naneroa pienem­pi hin­ta muutoksesta.”

  2. Kiitos hyvästä fil­larikau­den aloit­tavas­ta blogikir­joituk­ses­ta. Tulin juuri Gar­da­järveltä jos­sa todel­la main­iot pyöräi­ly­olo­suh­teet. Maanti­et hyvät, mtb ajoon raken­netut omat reitit vuoris­totei­den lomas­sa. Suosittelen.

  3. Lukkopoljin­stan­dard­e­ja on markki­noil­la kym­menkun­ta, mut­ta maas­to-SPD on var­maan yleisim­min saatavil­la. Sen ain­oan ker­ran, kun olen pyörän ulko­mail­la vuokran­nut, vuokraamo tar­josi myös ainakin käyt­tämiäni Lookin maantiepolkimia vai­h­toe­htona, mut­ta eksoot­tisem­pi­en polkimien käyt­täjän kan­nat­taa var­masti ottaa omat mukaan.

    Fin­skin yksisu­un­taiset liput ovat tosi­aan jär­jet­tömän hin­taisia, mut­ta tuol­laiseen A–B‑siirtymään voi ottaa myös open jaw ‑menopalu­un, jos­sa paluu läh­tee eri kaupungista ja hin­ta on nor­maalin menopalu­un tasoa.

    Ja lentokoneavusteista fil­laroin­tia akti­ivisem­min har­ras­tavalle yksi vai­h­toe­hto on myös S and S Machine ‑fir­man valmis­tamil­la liitososil­la varustet­tu runko, joka menee kah­teen osaan niin, että koko fil­lari sopii hyvin juuri ja juuri nor­maal­i­matkatavaran mit­toi­hin mah­tu­vaan laukku­un. Ajo-omi­naisuuk­sil­taan tuol­lainen runko ei eroa mitenkään nor­maal­ista, lisä­pain­oa noista liitok­sista tulee muu­ta­ma sata grammaa.

  4. Lukkopolkimet eivät ole stan­dard­ika­maa! Esim itseltäni löy­tyy kol­met eri­laiset lukot, SPD-maas­to, SPD-maantie ja Look. Siis, omat kengät ja polkimet mukaan.

    1. Lukkopolkimis­sa on usedampi stan­dar­di, mut­ta ne ovat stan­dard­ika­maa. Vuokraamoista löy­tyvät kaik­ki stan­dard­it. Minä otan omat polkimet mukaan lähin­nä sik­si, että halu­an käyt­tää pyörää myös taval­lisil­la kengillä. Suik­si min­ul­la on hybridipolkimet, jois­sa toisel­la puolel­la luk­ka ja toisel­la ei.

  5. Nos­tan han­kki­jan lip­palakkiani O.S:n suorituk­selle . Tarvi­taan kovaa kun­toa , pere­htyneisyyt­tä seikkai­lu­mieltä ynnä­muu­ta tuol­l­laisen retken läpiviemiseksi.

    Pyöräil­i­jöitä kyl­lä aina häm­mäste­lyn har­joit­telun toteut­tamises­sa. Har­joit­telus­sa käytetään hyper­kevy­itä pyöriä , avaru­uste­knolo­giaa sisältäviä laak­ere­i­ta , vai­hteit­ta jne…

    Sit­ten täl­lä ohjuk­sel­la har­joitel­laan tun­nista toiseen mielet­tömiä kilo­metrimääriä, aikaa sut­taan­tuu fys­i­ol­o­gisen vas­teen aikaansaamisek­si tolkuttomasti. 

    Oikean val­men­nus­filosofi­an mukaises­ti kan­nat­taisi har­joit­telus­sa lisätä vas­tus­ta ja näin säästää aikaa. Siis har­joit­telu­lenkeille sil­lä kup­paisim­mal­la jopol­la minkä löytää. 

    Eihän kukaan lihak­sia kas­vat­ta­va käytä punt­ti­har­joit­telus­sa keveimpiä mah­dol­lisia pain­o­ja ja tee miljoonit­tain toistoja.

    Pyöräilyssäkin tietysti lajitekni­ikka­har­joit­telu tehdään sil­lä avaru­uste­knolo­giao­hjuk­sel­la. Mut­ta laji­har­joit­telu on vain osa kokonaisetistä 🙂

    1. eemil
      Vai­h­teet­toma­l­la pyöräl­lä ei voi rasit­taa itseään kuin ylämäis­sä. Alamäis­sä ei voi polkea tehokkaasti eikä oikein tasaisel­lakaan. Pitäisikö lenkkeil­i­jöi­den juos­ta kumisaappaissa?

  6. Finnair myy lip­pu­ja jois­sa meno ja paluu on saman maan eri kaupungeista. Mak­saa noin saman ver­ran kuin edestakainen. Meno Ital­i­aan, paluu Ran­skas­ta saat­taa onnis­tua matka­toimis­ton avul­la, mut­ta ei netissä.

  7. Minkä merkkiset sisärenkaat kestävät painet­ta parhait­en? Mul­la on ollut ongelmia ns mar­ke­trenkaiden kanssa, repeää saumoista jos painet­ta 5 baaria ja pain­oa tan­gon pääl­lä 90 kiloa.

    1. Se paino tan­gon pääl­lä ei vaiku­ta juuri mitään, mut­ta ren­ga­s­paine vaikut­taa. Älä osta pyörä­tarvikkei­ta mar­ketista — älä mitään muu­ta kuin lauan­taimakkaraa ja edam-juustoa.

  8. Fil­lar­i­valmis­ta­ja antaa Osmolle fil­lar­it ja muut varus­teet ilmaisek­si, kun blo­ge­ja kir­joit­telee asi­as­ta ja luk­i­joi­ta ja blo­gin jaka­jia riittää.

    Ei muu­ta kuin Osmo ensker­ral­la sit­ten ensin otat yhteyt­tä valmis­ta­jaan. Valmis­ta­ja mak­saa sulle muutkin kulut, kuten hotellin ja ruuat. 😉

  9. eemil:
    Oikean val­men­nus­filosofi­an mukaises­ti kan­nat­taisi har­joit­telus­sa lisätä vas­tus­ta ja näin säästää aikaa. Siis har­joit­telu­lenkeille sil­lä kup­paisim­mal­la jopol­la minkä löytää. 

    Eihän kukaan lihak­sia kas­vat­ta­va käytä punt­ti­har­joit­telus­sa keveimpiä mah­dol­lisia pain­o­ja ja tee miljoonit­tain toistoja. 

    Jos halu­aa pyöräilyssä lisää haastet­ta romu­jen suosimisen sijas­ta kan­nat­taa etsiä kun­non mäki ja kiivetä mäen laelle reipas­ta tah­tia. Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten lisätä tasamaal­la vauhtia.

  10. eemil: Oikean val­men­nus­filosofi­an mukaises­ti kan­nat­taisi har­joit­telus­sa lisätä vas­tus­ta ja näin säästää aikaa. Siis har­joit­telu­lenkeille sil­lä kup­paisim­mal­la jopol­la minkä löytää.

    Siitä vaan todis­ta­maan meto­disi autu­ut­ta. Jopol­la maail­man­mes­tarik­si! Taik­ka vaik­ka piir­in­mes­tarik­si ensi alkuun.

  11. Tuo har­joit­telu-Jopo on kyl­lä ihan toimi­va idea, tosin se ain­oa vai­hde kan­nat­taa vai­h­taa isom­mak­si ainakin stadis­sa. Itse ajoin jopol­la 30 kil­saa päivä vuosikau­sia ympärivuo­den. Sit­ten aina kun kun­toa tes­tat­ti­in kun­non filol­la, pystyin huitele­maan 500 (vii­sisa­taa) kilo­metriä vuorokaudessa. Huip­pukun­to kart­tui ihan vahin­gos­sa, eikä siihen tarvit­tu jous­tokeu­laa, hiilikuitu­vai­htei­ta tai edes niitä tuik­itärkeitä läskiperse-trikoita.

  12. Pet­teri: mäki ja kiivetä mäen laelle reipas­ta tah­tia. Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten lisätä tasamaal­la vauhtia.

    Ei tarvi­ta erikoi­sisa olo­suhtei­ta, (mäk­iä), kun pyörässä on vas­tus­ta. O.S:n väite, että pitää olla jyrkkiä mäk­iä, ja niitä ei voi polkea kuin hiilikuituo­hjuk­sel­la, on täyt­tä tuubaa. 

    Se puoltaa paikkansa vain laji­har­joit­telu­na, siis vain osa kokon­aisu­ud­es­ta. Peuku­tan Sep­po Ryväk­sen mallia .

    Pyöräi­lyyn hurah­ta­neet kek­sivät jos jonkin­laisia seli­tyk­siä vaimolleen, perustel­lak­seen pitk­iä pois­saolo­ja ja tuhan­sia euro­ja mak­savia hiilikuituo­hjuk­sia , nanok­er­aami­sine laakereineen 🙂

    Mut­ta on sitä hul­lumpiakin har­ras­tuk­sia ja suh­taudun pyöräi­lyyn äärim­mäisen poseti­ivis­es­ti. Tosin Ran­skan ja muiden maid­en ympäri­a­jot ovat sairas ilmiö.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Pitäisikö lenkkeil­i­jöi­den juos­ta kumisaappaissa?

    Kun­to­har­joit­telua on tapana tehdä myös a) kumisaap­pais­sa b) suol­la. Touhun mielekkyys on kovin subjektiivista.

  14. smokin’ joe:
    Finnair myy lip­pu­ja jois­sa meno ja paluu on saman maan eri kaupungeista. Mak­saa noin saman ver­ran kuin edestakainen. Meno Ital­i­aan, paluu Ran­skas­ta saat­taa onnis­tua matka­toimis­ton avul­la, mut­ta ei netissä. 

    Onnis­tuu kyl­lä netis­säkin, pitää vain heti aluk­si vali­ta ”Use­ampi kohde” ja syöt­tää lennot yksitellen sinne. Joil­lakin yksit­täisil­lä erikois­tar­jouk­sil­la voi toki olla tiukem­mat hin­tae­hdot. (Esim. yhdis­telmä Helsinki–Lontoo + Milano–Helsinki keskel­lä heinäku­u­ta näköjään lähtisi nyt alka­en 169 e.)

    Ja joo, yleisimpiä poljin­stan­dard­e­ja var­masti löy­tyy laatupyörävuokraamoista, mut­ta jonkun Speed­playn tai vaik­ka minkä tahansa Lookin maastopoljin­ver­sion kanssa voi tehdä tiukkaa.

    Fil­lar­i­laukun pysäköin­tiä voi muuten yrit­tää myös ensim­mäisessä hotel­lis­sa, yleen­sähän siel­lä matkatavarahuoneessa on hyvin tilaa.

  15. Kiitos vaan Osmolle hyvästä rapor­toin­nista Euroopan kar­tal­ta. Ja tuli­han Ridelystäkin kuva ja graafi ajamis­tasi korkeuseroista reissussasi.

  16. Osmo Soin­in­vaara: mut­ta ren­ga­s­paine vaikuttaa. 

    Olisiko tuos­sa yksi lisä kil­pa­pyöräil­i­joiden har­joit­telu­un ? Vas­tus­ta voi lisätä eri­laisil­la renkail­la , ja täl­löin muut lajiom­i­naisu­udet kehit­tyvät samalla. 

    Jotenkin tun­tuu, että eri urheilu­la­jien val­men­ta­jat fakki­u­tu­vat samoi­hin kaavoihin eikä uskalleta kokeil­la uut­ta laji­ra­jo­jen yli. Esim. juok­si­jat hakkaa­vat jalka­nsa yli­r­a­situstiloi­hin kun hapenot­toa voisi kehit­tää pyöräi­lyl­lä, uin­nil­la tms.lla. Pyöräil­i­jätkin saisi­vat ajan­säästöä , jon­ka voisi käyt­tää palaut­tavaan toimintaan. 

    Varsi­naisen har­joituk­senkin tehot lisään­tyvät laadukkaan palau­tu­mishar­joit­telun kaut­ta. Ei tarvit­taisi steroide­ja , mel­do­niu­mia eikä mui­ta kiel­let­tyjä aineita.

  17. Olen pyöräil­lyt aika paljon. Tavaraa on ollut mukana useim­miten var­maan vähän tois­takym­men­tä kiloa, lähin­nä mökin ostok­sia ja jotain pyörän työkalu­ja plus var­avaat­tei­ta. Välil­lä on mukana joku har­ras­tuk­seen liit­tyvä vehje, kuten met­allinpal­jastin, kalas­tusvehkeitä yms. Päivä­matkat ovat olleet lyhy­itä, ehkä jotain 30–40 km keskimäärin.

    Täl­lä koke­muk­sel­la en ymmär­rä, mik­si joku halu­aa pyöräil­lä rep­pu selässä. Pait­si ehkä masok­ismin takia. 🙂 Jos halu­an repun mukaan, lai­tan sen tavarate­lineelle. Nyt­tem­min kuitenkin käytän pyörään kiin­nitet­täviä laukku­ja, jois­sa on kan­to­hi­h­na olka­päille. Näithän on myy­ty vuosikymmenet, jos ei koh­ta vuosisadat. 

    Mut­ta var­maan nyt mis­san jotain. Pyörän bal­anssi kär­sii, jos tavaraa on liikaa takana? Tosin saa­han noi­ta olka­lakkut­sy­deeme­jä myös mui­hin paikkoi­hin kiin­nitet­tyä, kun vähän googlaa.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Maantiepyörässä ei ole tavaratelinettä.

    Ei se paljoa mak­sa, mut­ta ehkä siinä on joku syy, että ei ole. Muu kuin että näyt­tää aidolta.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Maantiepyörässä ei ole tavaratelinettä. 

    Ei yleen­sä vakiona, mut­ta kyl­lä niihin läh­es kaikki­in sel­l­aisen saa. Itse olen käyt­tänyt sat­u­la­put­keen kiin­nitet­tävää telinet­tä. Se nos­taa pain­opis­teen tarpeet­toman ylös ja ajatuk­sis­sa on joku muu, mata­lampi ratkaisu.

  20. Pet­sku:
    “En tiedä kuin­ka tyh­minä he matkus­ta­jia pitävät, sil­lä jokainen yhteen suun­taan matkus­ta­va ostaa tietysti halvem­man edestakaisen lipun ja jät­tää palu­umatkan käyttämättä.”

    Lentoy­htiöl­lä olisi oikeus per­iä matkus­ta­jal­ta tässä tapauk­ses­sa ero­tus yhden­su­un­taiseen lip­pu­un. En tiedä kuin­ka usein niin käytän­nössä tekevät.

    http://www.kuluttajariita.fi/fi/index/kuluttajariitalautakuntaratkaisut/kuluttajariitalautakuntaratkaisu/1378909479896.html

    “Lau­takun­ta kat­soo, että lentoy­htiöl­lä on ollut oikeus per­iä matkus­ta­jal­ta tuot­tei­den hin­nanero tai, kuten tässä tapauk­ses­sa, tuot­tei­den hin­naneroa pienem­pi hin­ta muutoksesta.”

    En tiedä, voiko tuo­ta käyt­tää esimerkkinä. Minus­ta on vähän eri asia ostaa menopalu­ulip­pu, jos­ta jät­tää palu­un käyt­tämät­tä kuin ostaa menopalu­ulip­pu, jos­sa on usei­ta välilasku­ja ja jäädä pois palu­umatkan välilaskulla.

    Tuos­sa tapauk­ses­sa matkus­ta­ja oli ostanut lipun Tallinna-Helsin­ki-Bangkok menopalu­u­na ja ilmoit­tanut palu­umatkalla vas­ta lentokoneessa henkilökun­nalle halu­a­vansa jäädä Helsinki­in. Siitä syn­tyy lisäku­lu­ja, kun matkus­ta­jan matkatavarat etsitään Helsingis­sä, eikä niitä lähetetä alku­peräiseen määrän­päähän Tallinnaan.

    Lentoy­htiön oli oikeas­t­aan pakko vaa­tia lisä­mak­sua tuol­laises­sa tapauk­ses­sa, sil­lä jos matkan keskeyt­tämi­nen ilman lisä­mak­sua olisi hyväksyt­ty, olisi koh­ta kone täyn­nä samaa temp­pua yrittäviä.

    Jos matkus­ta­ja olisi yksinker­tais­es­ti jät­tänyt palu­u­len­non kokon­aan käyt­tämät­tä, lisäku­lu­ja ei syn­ny, vaik­ka koneessa palu­umatkalla koneessa olisin tyhjä paikka.

  21. N: En tiedä, voiko tuo­ta käyt­tää esimerkkinä. Minus­ta on vähän eri asia ostaa menopalu­ulip­pu, jos­ta jät­tää palu­un käyt­tämät­tä kuin ostaa menopalu­ulip­pu, jos­sa on usei­ta välilasku­ja ja jäädä pois palu­umatkan välilaskulla.

    Edel­ly­tyk­set per­in­tään löy­tyvät selvästi Finnairin ehdoista.

    Sama Finnairin ehto­jen pykälä 3.3.1 sovel­tuu molem­pi­in tapauk­si­in: “Matkus­ta­jan mak­sama lipun hin­ta perus­tuu Finnairin tar­if­fi­in ja se on voimas­sa ain­oas­taan lentoli­pus­sa yksilöi­tyä kul­je­tus­ta varten. Tämä on sopimuk­sen olen­nainen osa. Lentolipun lip­pukupon­git hyväksytään vain oike­as­sa järjestyk­sessä lentolipun kan­taosaan merk­ityltä lähtö­paikkakunnal­ta alka­en. Lisäk­si lentolip­pu on käytet­tävä kokonaan.”

    Tämän lisäk­si 3.3.3: “Mikäli matkus­ta­ja halu­aa muut­taa sovit­tua kul­je­tus­ta ilman Finnairin hyväksyn­tää, Finnair perii toteu­tunut­ta kul­je­tus­ta vas­taa­van tar­if­fin mukaisen hin­nan. Matkus­ta­jan on mak­set­ta­va mah­dolli­nen ero­tus aikaisem­min mak­se­tun lentolipun hin­nan ja muute­tus­sa kul­je­tuk­ses­sa sovel­let­ta­van hin­nan välil­lä. Tämä ero­tus voidaan per­iä myös jälkikä­teen. Käyt­tämät­tömil­lä lip­pukupongeil­la ei ole lainkaan arvoa.”

    https://www.finnair.com/fi/fi/info/conditions-of-carriage

    1. Jos Finnair alkaa todel­la per­iä lisä­mak­sua siitä, että on mak­sanut kaksinker­taisen hin­nan ostaes­saan yhden­su­un­taista matkaa varten edestakaisen lipun, joutuu min­un­laiseni reis­saa­ja jät­tämään koko yhhtiömn palve­lut käyt­tämät­tä, niin vaikeaa kuin se suku­taus­taani ajatellen on.

  22. Itse olen ajel­lut Ita­las­sa lähin­nä autol­la — kuin­ka vaar­al­liselta ajami­nen siel­lä tun­tuu pyöräil­i­jän näkökul­mas­ta? Vai onko pyöräre­it­te­jä tarpeek­si että tästä ei tarvitse huolehtia.

    Mon­et upeim­mista reit­eistä ovat tosi­aan erit­täin mäk­isiä mut­ta myös tiet ovat kapeita. 

    Toki fil­lar­il­la pääsee kyl­lä melko kovaa, etenkin alaspäin, joten voi olla että se ei ole ongelma.

    1. Ital­ias­sa ei ollut juuri lainkaan pyöräteitä. Jos oli, kukaan ei niitä käyt­tänyt. Pyörää ei saa ohit­taa metriä lähempää eikä myöskään ohite­ta. Se tun­tuu joskus jopa kiusalliselta. 

  23. Hyvä tietää tuo sääntö.

    Eräässä majat­alos­sa isän­tä olisi lainan­nut pyöriä, mut­ta emme uskalta­ne­et niil­lä lähteä edes aja­maan, kos­ka tiet oli­vat niin kapei­ta eikä pyöräteitä näkynyt missään.

  24. Kiitos fil­larireis­sukir­joituk­sista, niitä oli ilo lukea. Saako muuten Ital­ias­sa kul­jet­taa pyörää junas­sa? Nautiske­li­japyöräil­i­jänä olen tait­tanut useim­miten jonkun osu­u­den junal­la, mikä tuonut hauskaa vaihtelua.
    Suomes­sa pyöräil­lessä olen ihme­tel­lyt, mik­si pyörä­matkailua ei tääl­lä ole pri­or­isoitu ja markki­noitu enem­män. Esimerkik­si Saimaan alue on upea ja infra pystyssä, palvelui­ta ei toki liiak­si ole. Ainakin Helsin­ki voisi uusien kaupunki­fil­larei­den myötä ottaa pyörä­tur­is­min edis­tämisen agendalleen.

    1. Ital­ias­sa saa fil­lar­in ottaa Region­al-juni­in. Paik­ka fil­lar­ille pitää ostaa erik­seen. Nopeisi­in juni­in saa fil­lar­in ottaa, jos se on pakat­tu pie­neen (pehmeään) laukkuun.

Vastaa käyttäjälle JTS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.