Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?

2.5.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka, _ 

Helsingissä osa asuintonteista luovutetaan Hitas-tuotantoon. Tontit ovat vuokratontteja. Asunnot tulee myydä ”omakustannushintaan” asukkaille, mikä Helsingin suosituimmilla alueilla tarkoittaa huomattavaa alennusta asunnon hinnassa. Tosin vuokratontti nostaa yhtiövastiketta. Jos myy asunnon, sen joutuu myymään samalla hinnalla kuin sen osti, vain indeksillä korjattuna. Indeksinä on ymmärtääkseni nykyisin jokin asuntojen markkinahintaindeksi Helsingissä. Kokoomus on vaatinut Hitas-järjestelmästä luopumista, mikä tarkoittaisi, että asunnot myytäisiin eniten tarjoaville, edullisilla paikoilla siis rikkaille ja vain heille.

= = =

Hitas järjestelmää on puolustettu esimerkiksi näin: ”Emme voi luopua Hitas-järjestelmästä, koska silloin esimerkiksi Jätkäsaaressa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaiksi tulisi yksipuolisesti vain rikkaita.

Munkkiniemessä 1950-luvulla harjoitettu asuntopolitiikka oli sen ajan mittapuun mukaan sosiaalista. Oli paljon vuokra-asuntoja – esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemat Kelan vuokra-asunnot näkyvät katukuvassa vieläkin. Paljon oli omistus-aravaa, sen aikaista Hitas-tuotantoa. Asunnon ostohintaa säännösteltiin ja niin säännösteltiin myös myyntihintaa, kunnes asunnot sitten vapautettiin säännöstelystä. Nämä myytiin rikkaille alkuperäisten omistajien kääriessä hyvän voiton itselleen. Näin Munkkiniemestä tuli Munkkiniemi.

Näin käy Hitas-asunnoille myös Jätkäsaaressa. Oikein sopimukseen on kirjoitettu, milloin ne vapautuvat hintasäännöstelystä. Se aiheuttaa tolkuttoman lukitusvaikutuksen. Jos muuttaa kymmenen vuotta ennen määräaikaa muualle, ei suurta arvonnousua odottavaa asuntoa kannata missään tapauksessa myydä. Pankkikin ymmärtää tämän ja rahoittaa kyllä sijoitusasunnon omistamisen, kun varma tuotto on edessä.  Hitas-järjestelmä murhattiin lopullisesti, kun hintasäännöstelystä tehtiin määräaikainen niin, että kaikki vielä tietävät, milloin mikin asunto vapautuu säännöstelystä.

Ekonomistiystäväni pitävät Hitas-järjestelmää aivan järjettömänä ja helppo sitä onkin kritisoida. Mitä ideaa on arpoa huomattavia pääomavoittoja joillekin? Erittäin arveluttavaksi tämän tekee se, että sijoittajat ovat keksineet, että halvan asunnon voi laittaa vuokralle markkinahintaan. Eräs pankissa toimiva tuttuni kertoi, että heillä kaikki osallistuvat Hitas-arpajaisiin asuinpaikasta tai asunnon tarpeesta riippumatta. Jotta hitas ei valuisi ammattimaisille sijoittajille, Helsinki sallii vain yhden asunnon per henki, aviopari voi siis omistaa niitä kaksi eikä niissä tarvitse asua itse.  Koko Hitas-kannasta vuokrattuuna on 20, mutta luulen, että Katajanokalla ja Arabianrannassa selvästi tätä suurempi osuus. Olisi hyvä tietää, paljonko näitä on, jotta tietäisimme mitä tuemme kun tuemme Hitas-asuntojen omistajia.

Hitas on tulossa tiensä päähän, mutta jotain sen tilalle on löydyttävä. Asuntomarkkinoilla puolustetaan köyhimpiä ARA-asunnoilla, mutta keskituloisia ei puolusta kukaan. Lähtökohtanani siis on, ettei ole hyvä tehdä sosiaalisesti yksipuolisia asuinalueita.

Valitettavasti kukaan ei ole valmistellut Hitas-järjestelmälle vaihtoehtoja. Minusta sellaiseksi pitäisi tehdä kaupungin omistamat kovan rahan vuokra-asunnot, joissa vuokrataso olisi sellaista VVO:n aravavuokratasoa. (VVO ottaa vuokrantasauksen nimissä Helsingissä lähes markkinavuokraa ja käyttää voiton ”tasaukseen”, jolla matalia vuokria alennetaan edelleen siellä, missä asuminen on halpaa. Siksi minusta VVO:lle ei pidäkään antaa enää yhtään tonttia)

Mihin tässä tarvitaan juuri kaupungin omistamia vuokra-asuntoja? Periaatteessa asuntojen korkea hinta houkuttelee lisää tuotantoa ja markkinat tasoittuvat. Kaupungin puuttumista tähän ei tarvita. Tosiasiassa asuntotuotannon pullonkaulana on tonttipula. Niitä kaupungille ei ole varaa antaa rakennetavaksi enempää, koska ei ole varaa asukasluvun kasvun vaatimiin investointeihin. Kun on pula tonteista, lisätulon tulisi kohdistua tämän pullonkaulan ratkaisemiseen – siis kaupungille pullonkaulainvestointien rahoittamiseen.

Voisihan kaupunki tietysti vuokrata tontit vuokratuotantoon niin korkealla vuokralla, että saisi saman tuoton sitä kautta. Tarkoitus on kuitenkin, että asuntopula joskus hellittää. Ei mikään sijoittaja voi suostua pysyvästi korkeaan maanvuokraan. Osaisiko joku sitoa maanvuokran asuntojen hintatasoon ja vapaiden markkinoiden vuokratasoon?

Jos me rakennamme Jätkäsaareen omistus-Hitasta, 30 vuoden kuluttua käy kuin kävi Munkkiniemessä. Ne ovat siirtyneet eniten tarjoavien omistukseen. Jos me teemme kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja, ne tulevat säilymään vuokrakäytössä. Käytännössä niistä tulee monelle nuorelle ensiasuntoja. Suomessahan kenenkään ei verosyrjinnän takia kannata asua vuokralla, jos vain pystyy hankkimaan omistusasunnon. Kaupungin kovan rahan asunnot muodostaisivat pysyvän asuntokannan, joka helpottaa nuorten asettumista ensimmäiseen helsinkiläiseen asuntoonsa.

Koska omistusasuminen on pitkän päälle selvästi halvempaa kuin vuokralla asuminen, on sanottu, että tarvitsemme Hitas-järjestelmää auttamaan pienituloisia omistusasumisuran alkuun. Tätä argumenttia en osta, koska arpajaiset eivät ole oikea tapa toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vuokra-asumista syrjiville verolaeille pitäisi tehdä jotain.

Helsingissä oli joskus hanke aloittaa kaupungin kovan rahan vuokra-asuntotuotanto juuri yllä mainituista syistä, mutta apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen torppasi sen silloin.

Helsingillä on nytkin melkein 4 000 kovan rahan vuokra-asuntoa Asuntohankinta Oy:n omistuksessa. Ainakin silloin, kun minä vielä olin sen hallituksessa, me pyrimme vuokraamaan näitä pienipalkkaisille – henkilöille, jotka maksoivat vuokransa itse.

Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole valmisteltu, joten tähän asunto-ohjelmaan se ei ainakaan heti ehdi. Hitaksella siis varmaan vielä mennään.

= = =

Tämä kaikki on siis yksityisajatteluani eikä välttämättä edusta vihreän ryhmän kantaa alkavissa asunto-ohjelmaneuvotteluissa.

Kommentit

48 Vastausta artikkeliin “Hitaksen tilalle kaupungin kovan rahan vuokra-asuntoja?”

  1. Syltty kirjoitti 2.5.2016 kello 12:21

    Voisihan kaupunki tietysti vuokrata tontit vuokratuotantoon niin korkealla vuokralla, että saisi saman tuoton sitä kautta. Tarkoitus on kuitenkin, että asuntopula joskus hellittää. Ei mikään sijoittaja voi suostua pysyvästi korkeaan maanvuokraan.

    Tässä on kyllä nyt ajatusvirhe. Sijoittajat suostuvat kyllä maksamaan
    korkeampaa tonttivuokraa, mutta vastaavasti maksavatkin asunnosta vähemmän.

    Jos tontit jaetaan ilmaiseksi tai alihintaan, hinta menee rakennuttajan katteesta. Jos tontit myydään huutokaupalla, huutokauppahinnan tulisi vastaavasti jäädä alemmiksi.

    Myönnetään, tässä on varmasti monenlaisia kitkatekijöitä. Ainakin täällä missä minä asun, tontin vuokra ei näy niin paljoa myyntihinnassa kuin pitäisi ts. jostain kumman syystä oman tontin talossa se oman tontin arvo ei näy täysimmääräisenä myyntihinassa.

    Enkä minä nyt oikein ymmärrä miksei kaupunki voisi vuokrata tontteja markkinahintaan eli “niin korkealla vuokralla, että saa tuoton sitä kautta”? Eihän ole mitään järkeä kaavoittaa tontteja ja rakentaa infraa, jos niistä tulee pelkkää persnettoa. Silloinhan tonttien hinnat ovat liian alhaisia.

    Suosittelisin kaksijakoista strategiaa: myytte & vuokraatte tontteja huutokaupalla, mieluiten joka toinen vuokralle ja joka toinen myyntiin. Tontit saa aina se, joka maksaa niistä eniten.

    Tai voihan kaupunki myös rakennuttaa osan ja sitten talosta voi myydä osan ja jättää vuokralle osan. “100% kaupungin vuokratalo” ei kuulosta järkevältä idealta, kyllä asujiin halutaan myös sellaista porukkaa, jolla on intressi katsoa rakennuksen perään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  2. antti kirjoitti 2.5.2016 kello 12:45

    “Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole valmisteltu, joten tähän asunto-ohjelmaan se ei ainakaan heti ehdi. Hitaksella siis varmaan vielä mennään.”

    Alkaa olla absurdia toimintaa. Säännöstelystä ei voida luopua kun ei ole uutta säännöstelysysteemiä laittaa tilalle. Miksette luovu HITAS sääntelystä, ja sitten jos keksitte paremman tilalle (mitä kyllä epäilen) otatte sen käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  3. Juho Laatu kirjoitti 2.5.2016 kello 13:43

    Hitas järjestelmää on puolustettu esimerkiksi näin: ”Emme voi luopua Hitas-järjestelmästä, koska silloin esimerkiksi Jätkäsaaressa kävisi niin kuin Munkkiniemessä.” Asukkaiksi tulisi yksipuolisesti vain rikkaita.

    Hitas taitaa olla jo aikansa elänyt ja aikansa korruptoitunut järjestelmä, joka ei enää edes palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Ennenaikainen rajoitusten purkaminen olisi tietenkin turha lahjoitus asuntojen omistajille, mutta uusien Hitas-sopimusten muodostamisen voisi lopettaa heti. Sama saattaa koskea montaa muutakin ajan jo vääristämää tukijärjestelmää.

    Se että hyvien alueiden asukkaiksi hakeutuisi hyvätulosisa on täysin normaalia. Jos Helsinki haluaa hajasijoittaa tuettuja asujia, se voi ostaa osan noista asunnoista ja sijoittaa niihin sitten halumiaan ihmisiä. Näin markkinatalous ja sosiaalinen asumien toimivat ehkä luontevimmin yhdessä.

    Osaisiko joku sitoa maanvuokran asuntojen hintatasoon ja vapaiden markkinoiden vuokratasoon?

    Kai tuo olisi puhtaalta pöydältä tehtynä suoraviivainen tehtävä. Nykyinen järjestelmä kohtelee asuntoja sijoitusomaisuutena, jonka kohoava arvo koituu asunnon omistajan hyödyksi. Yhtä hyvin voisi rakentaa järjestelmän, jossa sijainti ei määrää asunnon hintaa, vaan sitä pyritään tasaamaan veroilla ja vuokrilla. Tällainen järjestelmä olisi siinä mielessä parempi, että yhteiskunta korjaisi kaavoitushyödyn itselleen, eikä sitä jaettaisi spekuloijille. Yhteiskunnan kaavoitusmonopolihan tekee jo yleensä näin rakentamattomille tonteille. Ei olisi kovin kaukaa haettua soveltaa tällaista ajattelua myös jo valmistuneisiin yksityisomistuksessa oleviin asuntoihin.

    Epäkohtiakin voisi muodostua, kuten vaikkapa se, että joku joutuisi lähtemään synnyinkodistaan tai perintötilaltaan kohonneiden maksujen vuoksi. Tuolta vanhalta asujalta halutaan ehkä leikata satunnainen kaavoitushyöty, mutta ei ehkä häätää pois kodistaan. Tällaiset perinteisen käytön vs. kaupallisten intressien väliset ristiriidat voitaisiin ehkä ottaa riittävällä tavalla huomioon myös tuossa maksuihin ja veroihin perustuvassa järjestelmässä. Ehkä jäljelle jäävät epäoikeudenmukaisuudet olisivat vähäisempiä kuin nykyisen järjestelmän ongelmat.

    Tarkoitus on kuitenkin, että asuntopula joskus hellittää.

    Ei Helsingissä mitään asuntopulaa ole (paljon asunnottomia tms.). Tällaisia velvoitteita Helsingin ei kannata kasata itselleen. Kaupunki voi kaavoitaa vähän tai paljon, ihan oman halunsa mukaan. Jos kaavoittamisesta aiheutuu liikaa kuluja tai muuta haittaa, kaavoittamisen voi lopettaa. Monen mielestä loputon tiivistäminen ei ole toivottavaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. Jeejee kirjoitti 2.5.2016 kello 15:03

    Asuntotuotannon pullonkaulana on tonttipula, joo. Se, etteikö kaupungilla olisi varaa uusien asukkaiden aiheuttamiin investointeihin on ajatusvirhe. Ainakin, jos uusilla asukkailla tarkoitetaan työssäkäyviä ihmisiä. Ne samat ihmiset tuovat verotuloja vuosikymmeniä.

    Tässäkin asiassa ratkaisee vain ja ainoastaan kysynnän ja tarjonnan laki. Jos kaupunki kaavottaisi Kivinokan, Talin golfkentän, ja osan keskuspuistoa maksimaalisilla ja tänne saataisiin aluksi vaikka 100.000 asuntoa, niin aivan varmasti asuntojen hinta putoaisi. Kalliksi tässä tulee se, että mökkeilemään, golfaamaan ja hiihtämään pitää päästä, jos ei nyt kotiovelta, niin ainakin metroa tai ratikkaa käyttäen. Kyllä tuota maaseutua riittäisi Vantaallakin, Keravasta puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  5. E39&e61 kirjoitti 2.5.2016 kello 16:26

    Mitä nämä “vuokralaista syrjivät verolait” ovat ja miten niitä pitäisi muuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Tero kirjoitti 2.5.2016 kello 17:46

    Onko totta, että Helsingillä ei ole varaa ottaa itse asumisensa maksavia asukkaita enempää kuin nyt otetaan? Jos näin on, niin tämä maa on sairaampi kuin osaan kuvitella.

    Onko olemassa tutkimusta, artikkelia … tmv josta voin tutustua tämän väitteen takana oleviin numeroihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. Ville kirjoitti 2.5.2016 kello 18:01

    Syltty: “100% kaupungin vuokratalo” ei kuulosta järkevältä idealta, kyllä asujiin halutaan myös sellaista porukkaa, jolla on intressi katsoa rakennuksen perään.

    Vuokrataloja on erilaisia. Korkeaa vuokraa maksava vuokralainen odottaa ja vaatii, että huoneisto ja talo ovat hyvässä kunnossa. Itse asuntonsa omistavien joukossa on puolestaan niitä, jotka haluavat minimoida hoito- ja rahoitusvastikkeet, jolloin rakennusta ei huolleta tai korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. teekkari kirjoitti 2.5.2016 kello 18:08

    Osaisiko joku sitoa maanvuokran asuntojen hintatasoon ja vapaiden markkinoiden vuokratasoon?

    Kiinteistövero on hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Veikko Rinne kirjoitti 2.5.2016 kello 18:40

    Kuinkahan paljon esim. Jätkäsaaressa on jo hassattu selvää rahaa sosiaalisen asuntotuotannon merkeissä suursijoittajille (asumistuen voitelema vuokra-asuntotuotanto, aikaisemman blogin aihe) ja omistuskämppien puolella HITAS-arpajaisten voittajille? Kannattaisi ehkä laskea, järkyttävä summa varmaan. Kaikki nuo päätyvät ajan oloon lopulta vapaille markkinoille.

    Samaan aikaan vähän väliä voivotellaan, ettei kaavatalous kestä sitä tai tätä muuten fiksua suunnitelmaa. Kuten jotain kanavanpätkää tai urheilukenttää.

    Ihmeekseni huomasin, että samaa hulluutta on tarkoitus jatkaa myös Hernesaaren puolella. Vertailuhinnan voi ottaa vaikkapa Eiranrannan taloista, jolloin tuloja kaupungin kassaan jää saamatta hyvinkin 3000-4000 euroa asuinneliöltä. Päätösten hinnan voi laskea etukäteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  10. simple_and_good kirjoitti 2.5.2016 kello 19:11

    1. Asumistuet pois (myös asuntolainen verovähennys)
    2. HITAS ja muut korruptiot pois

    Kukin asuu siellä, missä on varaa asua. Mikä tässä on/olisi väärin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  11. Kalle kirjoitti 2.5.2016 kello 20:37

    Olet oikeassa molemmissa väitteissäsi:
    – HITAS on pelkkä huijaus ja
    – VVO on pelkkä rahanpesukone AY-liikkeelle.

    Miksi kuitenkin haluat sinnikkäästi menon jatkuvan? Koska tiedetään, ettei yksikään tukijärjestelmä ole toiminut, miksi pitää jälleen koettaa rakentaa joku toimimaton paukkulankaviritys, jota muutaman vuoden päästä voivotellaan?

    Kuntien asunto-omistus on yhtä ongelmallinen kuin nämä muutkin viritykset. Se on markkinahäiriö, jonka asukas lopulta maksaa. Kaikki toimenpiteet pitää kohdistaa siihen, että markkinat saadaan toimimaan:
    – tontit pitää pilkkoa pienemmiksi, jolloin kohteista tulee edullisempia
    – samalta alueelta ei lähtökohtaisesti anneta tontteja samalle toimijalle ja
    – isoille vuokranantajille, ml. kaupunki, ei luovuteta tontteja ollenkaan.

    Ai niin, markkinaehtoiseen vuokra-kasarmiomistukseen ei voida mennä Suomessa, koska poliitikkojen kaverit VVO:ssa, SATO:ssa, HOAS:ssa jne eivät enää pystyisi käyttämään monopoliasemaansa rahankeruuseen tukijoilleen.

    Ymmärrän muuten kaupunkien vuokra-asunnot, mutta vain kilpailukeinona työvoimasta. Silloin ne eivät kaiketi sotke asuntomarkkinoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  12. Olli Saarinen kirjoitti 2.5.2016 kello 23:06

    Olen joskus tällä palstalla kiinnittänyt huomiota siihen, että Taka-Töölössä on sama vuokra-auntojen osuus kuin muuallakin kaupungissa. Kuitenkaan siellä ei ole kaupungin asuntoja. Tämä osoittaa, ettei kaupunkia tarvita vuokra-asuntojen tuottajaksi ylipäätään. – Aikoinaan Paavo Nurmi ja kumppanit rakensivat taloja juuri oikean tarpeeseen kaupungin hyvään kaavaan. – Sittemmin kaupungin kaavoitus oli asuntopulassa ohitettava aluerakentajien (mm. Haka ja Työväen Sp) toimesta. – Nyt taas kaupunki ja valittajat hidastavat tontintarjontaa. – Onko kukaan arvioinut, tulisiko kaupungin asuntokannan hoito edullisemmaksi yksityistämällä Hekan kiusaajaorganisaatio? – Ylipäätään kaupungin tarve määrätä kuka rakentaa ja minkäläisia asuntoja on tuottanut nykyisen tilanteen. – Hitaksesta luopumisen tulisi olla selviö. – Kaikki asunnot olisi rakennettava kovan rahan omistusasunnoiksi markkinahintaan hankituille tonteille. Kaavoittaja näyttää paikan ja asettaa karkean asuntotyyppirajoituksen. Näitä asuntoja voivat asumista tukevat tahot kuten kaupunki hankkia periaatteittensa mukaisesti. Asumisen tuki hoidetaan erikseen talouskohtaisesti. Se että kaupungilla on kaupungin vuokra-asuntoja, jotka alunperin osoitetaan tarpeen mukaan mutta joihin syntyy jopa perintöoikeus sekä erikseen sijoitusvuokra-asuntoja että vielä kaupungin asoja on jotenkin perverssiä kun kaupunki itse kaavoittajana ja tontinluovuttajana määrittää missä se itse saa etuoikeuden “edulliseen” rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  13. ksee kirjoitti 3.5.2016 kello 1:43

    Juho Laatu: Tällainen järjestelmä olisi siinä mielessä parempi, että yhteiskunta korjaisi kaavoitushyödyn itselleen, eikä sitä jaettaisi spekuloijille. Yhteiskunnan kaavoitusmonopolihan tekee jo yleensä näin rakentamattomille tonteille. Ei olisi kovin kaukaa haettua soveltaa tällaista ajattelua myös jo valmistuneisiin yksityisomistuksessa oleviin asuntoihin.

    Kuka tämä herra/rouva Yhteiskunta oikein on ja miksi hänen etunsa pitäisi jyrätä yli Matti ja Maija Meikälaisen perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien – kuten omaisuuden suojan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. Johannes kirjoitti 3.5.2016 kello 8:29

    Hitas ei todellakaan ole täydellinen järjestelmä, mutta mikä olisi vaihtoehto. Nuorelle hyvätuloisellekin lapsiperheelle, jolla ei ole perittyä omaisuutta, Hitas on ainoa mahdollisuus asua kantakaupungissa maksamatta törkeän suuruisia vuokria. Miten paljon parempi asukkaalle on Osmon esittämä vaihtoehto, jossa vuokratuotto menee kaupungille?

    Asia on itselleni ajankohtainen ja voin kertoa, että kolmioita, joissa putkiremontti ei olisi kulman takana, on jo todella vaikea löytää kantakaupungista alle 400 000 eurolla.

    Asumisoikeusjärjestelmäkin on järjetön suosiessaan iäkkäitä, joille on jo todennäköisesti kertynyt varallisuutta.

    Alasajamalla Hitaksen suljemme samalla kantakaupungin keskiluokkaisilta nuorilta lapsiperheiltä, joille ei ole siunaantunut varakasta sukua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Juho Laatu kirjoitti 3.5.2016 kello 8:43

    ksee: Kuka tämä herra/rouva Yhteiskunta oikein on ja miksi hänen etunsa pitäisi jyrätä yli Matti ja Maija Meikälaisen perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien – kuten omaisuuden suojan?

    Yhteiskunta on tässä sama kuin “me suomalaiset yhdessä”. Sanoin että tehtävä olisi suoraviivainen puhtaalta pöydältä lähdettäessä siksi, että tuollainen (OS:n lyhyesti hahmottelema) hanke ei olisi yhtä helppo lähdettäessä tilanteesta, jossa ihmiset ovat ostaneet jo asuntonsa toisessa järjestelmässä. Jos tuollaiseen vero- / maksupohjaiseen järjestelmään mentäisiin, olisi luontevaa soveltaa uutta järjestelmää ensin täysimääräisesti vain uusiin asuntoihin. Vanhojen asuntojen omistajille voisi antaa vaikkapa verohelpotuksia, kunnes heidän asunnosta maksamansa “liikahinta” on kuitattu. Tai voisihan valtio maksaa kertakorvauksenkin, mutta käytänössä tämä olisi epätodennäköistä.

    Käytännössä yhteiskunta ei ole useinkaan näin reilu. Nytkin verottaja on kiinnostunut nostamaan kiinteistöveroa. Tämä on jo vähittäistä siirtymistä kohti suurempia asunnoista perittäviä vuosittaisia maksuja. Eikä verottaja tietenkään puhu mistään kompensaatioista, vaikka verojärjestelmä hiljalleen muuttuu. On siis todennäköisempää, että muutokset järjestelmään tapahtuvat vähittäin, enemmittä kompensaatoitta, kunakin vuonna vain jonkin verran kansalaisten sietokykyä koetellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Liian vanha kirjoitti 3.5.2016 kello 9:08

    Kepulandiassa asia osataan vaikka ei juuri muuta kyetäkään eli kunta ostaa maata raaka-maan hintaan ja kaavoittaa sen.

    Kaavoitetut tontit myydään/vuokrataan sitten hinnalla, joka kattaa myös infran rakentamisen kuluja.

    Kun muut eri toimijat perivät omia infraa kattavia maksuja: Vesi-viemäri-sähkö-tietoliikenne , niin muun infran kattamiseen jää enemmän rahaa.

    Mutta Helsinki toimii toisin, se jättää kaavoitushyödyn maan omistajille/gryndereille kuten tapahtuu esim Östersundomissa ja niinpä Helsingillä ei ole varaa infraan ja väestömäärää joudutaan rajoittamaan ja samalla vedätetään asumisen hintaa ylös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Kuukkeli kirjoitti 3.5.2016 kello 9:22

    Miksi markkinatalous ei saisi toteutua asumisessa?

    Miksi spurgun pitää voida asua Kela-goldin avustuksella henkilön naapurissa, joka on itse opiskellut ja tienannut rahansa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  18. Liian vanha kirjoitti 3.5.2016 kello 11:16

    Asuntopulaa alkaa varmaan helpottaa maastamuutto.

    Muuttosuhde on muuttunut negatiiviseksi kanstasuomalaisten kohdalla eikä varmaan mene kauaa kun ulkomaaliseetkin alkavat hakeutua muualle

    Jos väestö keskittyy Suomessa niin se alkaa keskittyä myös Euroopassa ja Euroopan reuna-alueet alkavat myös tyhjentyä.

    Suomi on irrallinen saari EUn näkökulmasta ja se ei tiedä hyvää väestökehitykselle

    Erityisesti kun työttömiä on paljon ,heitä kyykytetään , palkkoja ajetaan alas, sosiaaliturvaa ajetaan alas ja terveydenhoitokin on kallista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Ossi Saresoja kirjoitti 3.5.2016 kello 14:57

    Osmo: “Lähtökohtanani siis on, ettei ole hyvä tehdä sosiaalisesti yksipuolisia asuinalueita.”

    Eikö näytä siltä, että lääke on kuitenkin pahempi kuin tauti. HITASin kaltaiset lääkkeet nimittäin:

    1) estävät hintamekanismin toimimisen
    2) jakavat asuntojen rajallisen määrän vuoksi rahanarvoista tukea rajatulle joukolle jättäen muut nuolemaan näppejään

    Eikö näin ollen olisi vain parempi antaa periksi ja todeta segregaation olevan pienempi paha?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  20. Sepi kirjoitti 3.5.2016 kello 14:58

    Johannes:
    Hitas ei todellakaan ole täydellinen järjestelmä, mutta mikä olisi vaihtoehto. Nuorelle hyvätuloisellekin lapsiperheelle, jolla ei ole perittyä omaisuutta, Hitas on ainoa mahdollisuus asua kantakaupungissa maksamatta törkeän suuruisia vuokria. Miten paljon parempi asukkaalle on Osmon esittämä vaihtoehto, jossa vuokratuotto menee kaupungille?

    Asia on itselleni ajankohtainen ja voin kertoa, että kolmioita, joissa putkiremontti ei olisi kulman takana, on jo todella vaikea löytää kantakaupungista alle 400 000 eurolla.

    Asumisoikeusjärjestelmäkin on järjetön suosiessaan iäkkäitä, joille on jo todennäköisesti kertynyt varallisuutta.

    Alasajamalla Hitaksen suljemme samalla kantakaupungin keskiluokkaisilta nuorilta lapsiperheiltä, joille ei ole siunaantunut varakasta sukua.

    Et tainnut ymmärtää Osmon viestiä? Hitas ei korjaa noita listaamiasi ongelmia mitenkään, vaan ainoastaan siirtää niitä tulevaisuuteen.

    Jos nyt arvotaan sadan tuhannen euron palkintoja hyvätuloisille lapsiperheille, niin se ei poista seuraavan sukupolven lapsipereiden ongelmaa mitenkään. Et sinä tile luopumaan omasta alihintaan ostetusta hitasista, vaan asut siinä hamaan tappii asti. Tai jos se käy väärän kokoiseksi, niin pistät vuokralle. Alihintaan ei kukaan noista luovu, joten hyöty jää vain ja ainoastaan sille yksittäiselle arvonnassa voittaneelle perheelle. Äkkiä en kyllä keksi miksi isoja kertavoittoja pitäisi arpoa nimenomaan hyvätuloisille perheille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  21. teekkari kirjoitti 3.5.2016 kello 16:39

    Kuukkeli: Miksi markkinatalous ei saisi toteutua asumisessa?

    Kyllähän se saisi, mutta kun ei voi. Rakennusmarkkinoilla on aivan liian paljon kitkaa jotta puhdas markkinatalous voisi toimia riittävän hyvin.

    Markkinamekanismi toimii jatkuvan iteroinnin varassa. Markkinataloudessa kokeillaan ja epäonnistutaan jatkuvasti, ja hiljalleen heilahdellen hivuttaudutaan kohti optimia.

    Rakennuksen sen sijaan olisi hyvä pysyä suunnitellussa käytössään vähintään puoli vuosisataa, ja kaupungin useita vuosisatoja. Täysin markkinaehtoinen iterointi tämän mittaisilla sykleillä johtaa aivan massiiviseen tehottomuuteen. Vähän kuin startupilta vaatisi aina vähintään miljoonan yksikön prototyyppierän tuottamista ennen markkinoille pääsemistä.

    Kaupungin rakentaminen on aina suunnitelmataloutta, vaikkakin tietysti markkinainformaatiota kannattaa käyttää apuvälineenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Seppo Ryväs kirjoitti 3.5.2016 kello 16:50

    Katajanokan Hitakset ovat siirtyneet 40 vuodessa ihan tietyn puolueen ja tietyn ajatusmaailman omaaville. Alunperinhän niissä asui ihmeen paljon spurguja. Ilmeisesti siksi, että tuohon maailman aikaan oli telakka-alueen hökkeliasujilla jonkinlainen etuosto-oikeus. Tämmöset kotipaikkaoikeudet oikeus totesi sittemmin syrjiviksi. Siksi stadilaiset on asunnonjonossa samalla viivalla muun suomen tai nykyään siis koko maailman kanssa. Niin tai viivoja on siis kaksi, joensuulainen yksinhuoltaja saa keskusta-asunnon viikossa. Keski-ikäinen hesalainen mies ei kai käytännössä koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  23. theta kirjoitti 3.5.2016 kello 17:48

    Kuukkeli:
    Miksi markkinatalous ei saisi toteutua asumisessa?

    Miksi spurgun pitää voida asua Kela-goldin avustuksella henkilön naapurissa, joka on itse opiskellut ja tienannut rahansa?

    Vaikka siksi, ettei unohtuisi miten nykyisen kaltaiseksi muovautunut yhteiskunta on mahdollistanut oman menestyksen. Kuka voi Suomessa rehellisesti sanoa olevansa oman onnensa seppä? Kuka on tietoisesti ja omasta tahdostaan valinnut köyhyyden?

    Markkinatalous toteutuu kyllä asumisessa nytkin. Maksamalla riittävästi saa varmasti hienomman ja suuremman asunnon kuin naapurin spurgulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 3.5.2016 kello 18:29

    Kuukkeli:
    Miksi markkinatalous ei saisi toteutua asumisessa?

    Miksi spurgun pitää voida asua Kela-goldin avustuksella henkilön naapurissa, joka on itse opiskellut ja tienannut rahansa?

    Kyse ei ole siitä, että spurgun pitää voida asua Kela-goldin avustuksella henkilön naapurissa, joka on itse opiskellut ja tienannut rahansa, vaan siitä että spurgujen määrää tasoitetaan rikkaiden ja köyhien alueiden välillä. Spurguilla ei ole automaattista oikeutta saada asuntoa rikkaalta alueelta Kela-goldin avulla, vaan vain osalla spurguista on, so. erilaista hintasäännösteltyä asumista on rajallinen määrä rikkailla alueilla.

    Joka tapauksessa opiskelu ja työssäkäynti kannattaa, koska vaikka saisikin sen Kela-gold-asunnon spurguna koko loppuelämän ajan kauden tulee jäämään asumismenojen jälkeen noin 500 €/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. ksee kirjoitti 3.5.2016 kello 19:26

    teekkari: Kyllähän se saisi, mutta kun ei voi. Rakennusmarkkinoilla on aivan liian paljon kitkaa jotta puhdas markkinatalous voisi toimia riittävän hyvin.

    Kitkalla tarkoittanet tässä epäpyhää virkamiesten, puolueiden eliitin, korporaatioiden ja suurten rakennusliikkeiden hyvävelijärjestelmää, jolla mm. taataan ay-rälsille mittavat verovapaat tulot ihan ilman mitään panamalaisia lakiasiaintoimistoja?

    Markkinamekanismi toimii jatkuvan iteroinnin varassa. Markkinataloudessa kokeillaan ja epäonnistutaan jatkuvasti, ja hiljalleen heilahdellen hivuttaudutaan kohti optimia.

    Niin, onneksi jokaisen kunnan virastotalolta löytyy oma erehtymätön GOSPLAN, jossa suoraan númenorilaisista perityvät ylevät Virkamiehet voivat palantíriin tuijottamalla nähdä kuinka ei pelkästään asemakaava vaan koko Yhteiskunta kannattaa suunnitella täysin virheettömäksi.

    Rakennuksen sen sijaan olisi hyvä pysyä suunnitellussa käytössään vähintään puoli vuosisataa, ja kaupungin useita vuosisatoja. Täysin markkinaehtoinen iterointi tämän mittaisilla sykleillä johtaa aivan massiiviseen tehottomuuteen. Vähän kuin startupilta vaatisi aina vähintään miljoonan yksikön prototyyppierän tuottamista ennen markkinoille pääsemistä.

    Veli todistaa vahvasti! Ideaahan kannattaa ehdottomasti kehittää eteenpäin! Ajatelkaapa paljonko rakennusten ylläpidon laiminlyönti leikkaa tästä suunnittellusta käyttöajasta. Tai vastaavasti kuinka paljon Yhteiskunnan resursseja haaskaantuu Suunnitelman kannalta epäkuranttien asuntojen remontointiin yli taloudellisen optimin!

    En ymmärrä kuinka kukaan voi näiden faktojen edessä kannattaa asuntojen yksityisomistusta, joska Yhteiskunta ylivoimaisin resurssein ja tietotaidoin pystyy toki hoitamaan Yhteiskuntamme omaisuuden kunnosta. Katsokaapa vaan ympärillenne mistä ne rapistuvat kiinteistöt löytyvät.

    Kaupungin rakentaminen on aina suunnitelmataloutta, vaikkakin tietysti markkinainformaatiota kannattaa käyttää apuvälineenä.

    Aivan! Kuten Suuri Yhteiskuntasuunnittelija tapasi sanoa “All within the state, nothing outside the state, nothing against the state.”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. ksee kirjoitti 3.5.2016 kello 19:33

    Makkaratalon Hautuumaa: Kyse ei ole siitä, että spurgun pitää voida asua Kela-goldin avustuksella henkilön naapurissa, joka on itse opiskellut ja tienannut rahansa, vaan siitä että spurgujen määrää tasoitetaan rikkaiden ja köyhien alueiden välillä.

    Miksi?

    Spurguilla ei ole automaattista oikeutta saada asuntoa rikkaalta alueelta Kela-goldin avulla, vaan vain osalla spurguista on, so. erilaista hintasäännösteltyä asumista on rajallinen määrä rikkailla alueilla.

    Miksi yksi spurgu pääsee nauttimaan (edes himppusen) luksuksesta samalla kun saman ryyppyringin 10 muuta örveltäjää joutuu jäämään terrorisoimaan joitain Myllypuron ostaria?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. Kuukkeli kirjoitti 3.5.2016 kello 20:17

    theta:
    Markkinatalous toteutuu kyllä asumisessa nytkin. Maksamalla riittävästi saa varmasti hienomman ja suuremman asunnon kuin naapurin spurgulla.

    Eihän toteudu. Kun Kela maksaa spurgulle asunnon hyvätuloisten alueelta, niin silloin tämä asunto ei ole markkinoiden käytettävissä.

    Asuntoja on rajallinen määrä ja mitä enemmän asuntoja jyvitetään Kela-goldin avulla, niin sitä vähemmän asuntoja on markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  28. ksee kirjoitti 3.5.2016 kello 20:42

    Juho Laatu: Yhteiskunta on tässä sama kuin “me suomalaiset yhdessä”.

    Tästäpä tulee mieleen lisää lainauksia suuren Yhteiskunnallisen Ajattelijan lausahduksista:

    “The citizen in the Yhteiskunta State is no longer a selfish individual who has the anti-social right of rebelling against any law of the Collectivity.”

    “Yhteiskunta conceives of the State as an absolute, in comparison with which all individuals or groups are relative, only to be conceived in their relation to the State.”

    “Against individualism, the Yhteiskunta conception is for the State; and it is for the individual in so far as he coincides with the State . . . . It is opposed to classical Liberalism . . . . Liberalism denied the State in the interests of the particular individual; Yhteiskunta reaffirms the State as the true reality of the individual.”

    “Yhteiskunta recognizes the real needs which gave rise to socialism and trade unionism, giving them due weight in the guild or corporative system in which divergent interests are coordinated and harmonized in the unity of the State.”

    “Yhteiskunta entirely agrees with Mr. Maynard Keynes, despite the latter’s prominent position as a Liberal. In fact, Mr. Keynes’ excellent little book, The End of Laissez-Faire (l926) might, so far as it goes, serve as a useful introduction to yhteiskunta economics. There is scarcely anything to object to in it and there is much to applaud.”

    (Nykyinen (aate)historiattomuus ihan yhteiskunnan ylimmillä portailla alkaa olemaan sitä luokkaa, että tulevaisuus pelottaa aivan oikeasti…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Kalle kirjoitti 3.5.2016 kello 23:56

    Johannes:
    Hitas ei todellakaan ole täydellinen järjestelmä, mutta mikä olisi vaihtoehto. Nuorelle hyvätuloisellekin lapsiperheelle, jolla ei ole perittyä omaisuutta…

    Tuossa on paha ajatusvirhe. Tukien ja markkinahäiriöiden poistaminen laskee hintoja ja tuonkin esimerkin perhe saa nykyistä paremman asunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Ossi Saresoja kirjoitti 4.5.2016 kello 1:26

    teekkari: Kyllähän se saisi, mutta kun ei voi. Rakennusmarkkinoilla on aivan liian paljon kitkaa jotta puhdas markkinatalous voisi toimia riittävän hyvin.

    Markkinamekanismi toimii jatkuvan iteroinnin varassa. Markkinataloudessa kokeillaan ja epäonnistutaan jatkuvasti, ja hiljalleen heilahdellen hivuttaudutaan kohti optimia.

    Rakennuksen sen sijaan olisi hyvä pysyä suunnitellussa käytössään vähintään puoli vuosisataa, ja kaupungin useita vuosisatoja. Täysin markkinaehtoinen iterointi tämän mittaisilla sykleillä johtaa aivan massiiviseen tehottomuuteen. Vähän kuin startupilta vaatisi aina vähintään miljoonan yksikön prototyyppierän tuottamista ennen markkinoille pääsemistä.

    Kaupungin rakentaminen on aina suunnitelmataloutta, vaikkakin tietysti markkinainformaatiota kannattaa käyttää apuvälineenä.

    En ole kauhean vakuuttunut tästä. Itseasiassa, ei ole kovinkaan selvää, mitä yrität sanoa. Jokin esimerkki siitä, kuinka markkinat voivat epäonnistua selventäisi asiaa. Joka tapauksessa, tässä muutama vasta-argumentti:

    -Markkinat eivät suinkaan välttämättä iteroi. Markkinatoimijat voivat yrittää katsoa tulevaisuuteen siinä missä byrokraatitkin.
    -Peräänkuulutettu markkinaehtoisuus koskee kai enemmän rakennuksen käyttöä kuin rakentamista. En näe, miten mikään subventio voisi vähentää “kitkaa” sillä saralla.
    -Rakennuksen ei suinkaan ole aina hyvä pysyä suunnitellussa käytössä, jos tilanne muuttuu. Saattaa olla hyvinkin kannattavaa muuttaa toimisto asunnoiksi tai päinvastoin. Ode onkin kirjoittanut tästä aiemmin.
    -Eikö markkinatalous toimi nytkin hyvin vapaarahoitteisten asuntojen osalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Syltty kirjoitti 4.5.2016 kello 6:25

    Johannes: Nuorelle hyvätuloisellekin lapsiperheelle, jolla ei ole perittyä omaisuutta, Hitas on ainoa mahdollisuus asua kantakaupungissa maksamatta törkeän suuruisia vuokria.

    Minkä ihmeen takia nuorella, hyvätuloisellakin perheellä on jokin perustavanaaltuinen oikeus asua kantakaupungissa, jos ei oikeasti halua?

    Oikea halu tarkoittaa sitä, että on valmis tinkimäänkaikesta muusta niin paljon että se onnistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  32. Syltty kirjoitti 4.5.2016 kello 6:27

    En ymmärrä myöskään muiden kuin köyhien lapsiperheiden asuttamista hyville alueille. Niissä sentään voi perheen lasten kuvitella saavan jonkinlaista hyötyä ympäristön esimerkistä, vaikka en ole siitäkään ihan täysin vakuuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  33. Syltty kirjoitti 4.5.2016 kello 6:35

    Liian vanha:
    Kepulandiassa asia osataan vaikka ei juuri muuta kyetäkään eli kunta ostaa maata raaka-maan hintaan ja kaavoittaa sen.

    No thanks to kepulaiset!

    Esimerkiksi Oulussakin, tuossa “kaavoitamme vain ja ainoastaan kaupungin maille ja myydään tontit huutokaupalla”-tyylin kehdossa, kiitos kuntaliitosten, ympäryskunnista tulevien kepulaisten tavoitteena on muuttaa maanhankintaa siihen suuntaan, että kaupunki kaavoittaa ja maanomistaja kiittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. theta kirjoitti 4.5.2016 kello 11:44

    Kuukkeli: Eihän toteudu. Kun Kela maksaa spurgulle asunnon hyvätuloisten alueelta, niin silloin tämä asunto ei ole markkinoiden käytettävissä.

    Asuntoja on rajallinen määrä ja mitä enemmän asuntoja jyvitetään Kela-goldin avulla, niin sitä vähemmän asuntoja on markkinoilla.

    Mikä “hyvätuloisten alue”? Kyllä esim. täällä Ullanlinnassa asuu pienituloisiakin (kuten minä). He asuvat varmaan vähän ahtaammin kuin muualla Helsingissä. Ainoat paikat minne pienituloisen on oikeasti mahdotonta muuttaa on omakotitaloalueet.

    Eikö köyhällä pitäisi olla oikeutta valita 30 neliön kontulalaisen yksiön ja 15 neliön punavuorelaisen yksiön välillä, jotta kenenkään hyvätuloisen ei vaan tarvitsisi katsoa “spurguja”?

    Eikä asunto poistu markkinoilta vaikka Kela tai sossu asumista tukisikin. Vuokranantaja varmasti ottaa sinut spurgun tilalle, kunhan olet valmis maksamaan enemmän vuokraa. Varmastikkaan sinulla ei ole spurgua huonompi vuokranmaksukyky.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Ossi Saresoja kirjoitti 4.5.2016 kello 14:35

    theta: Vaikka siksi, ettei unohtuisi miten nykyisen kaltaiseksi muovautunut yhteiskunta on mahdollistanut oman menestyksen. Kuka voi Suomessa rehellisesti sanoa olevansa oman onnensa seppä? Kuka on tietoisesti ja omasta tahdostaan valinnut köyhyyden

    Tuet olisi vain tehokkaampaa antaa suoraan rahana eikä asunnon muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 4.5.2016 kello 15:51

    Kalle: Tuossa on paha ajatusvirhe. Tukien ja markkinahäiriöiden poistaminen laskee hintoja ja tuonkin esimerkin perhe saa nykyistä paremman asunnon.

    Joo, esimerkiksi vuokrasäännöstellyissä maissa vuokra-asunnot onkin niin kalliita ja Suomessa niin halpoja markkinoiden hoitaessa tarjonnan.

    ksee: Miksi?

    Miksi yksi spurgu pääsee nauttimaan (edes himppusen) luksuksesta samalla kun saman ryyppyringin 10 muuta örveltäjää joutuu jäämään terrorisoimaan joitain Myllypuron ostaria?

    Ongelmat, esimerkiksi huonojen mielenterveys- tai päihderiippuvuuspalveluiden tai pakolaisten vastaanottamisen aiheuttamat ongelmat, näkyvät ainakin jossain määrin myös hyvätuloisten asuinalueilla. Näin hyvätuloiset ovat tietoisempia niistä ja poliitikot, jotka kaikki ovat hyvätuloisia, puuttuvat niihin hanakammin, ja hyvätuloiset äänestäjät ottavat ongelmat huomioon paremmin päättäessään ketä äänestää. Korostan siis, että tällaisessa ajattelussa kyse ei ole siitä että köyhän oikeus asua rikkaalla asuinalueella on itseisarvo, vaan siitä että rikkaiden tulee nähdä köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Syltty kirjoitti 4.5.2016 kello 19:03

    Copy/pastean tälle foorumille aika tarkalleen vuosi sitten kirjoittamani viestin, koska se ei ole vanhentunut yhtään:

    ————–

    Jatketaanpa ajatusleikkejä, kun Samulin kanssa kerran alkuun päästiin.

    Ajatellaanpa yksinkertaisuuden vuoksi, että kaupungissa on 900 asuntoa ja että ne ovat kaikki prikulleen samanlaisia. Ainoa ero niiden välillä on sijainti. Kaupungin nurkassa sijaitse yksittäinen piste, jossa on “kaikki” palvelut. Kaiken kukkuraksi kaupungin asukkaat arvostavat vain ja ainoastaan mahdollisimman lyhyttä etäisyyttä tuosta kaiken kattavasta pisteestä ja sattumalta kaikki vielä saman verran.

    Asunnot sijaitsevat yhden täysin suoran tien varrella rivissä siten, että paras asunto on kaiken sisältävän pisteen vieressä, toiseksi paras asunto on talon verran kauempana ja niin edelleen. Hinta tietenkin tottelee samaa sijainnista riippuvaa logiikkaa.

    Alkutilanteessa asunnoissa asuu 900 ihmistä, rikkain asuu ensimmäisessä ja köyhin viimeisessä. Sovitaan myös, että 300 ensimmäistä kutsutaan rikkaiden asunnoiksi, 300 seuraavaa keskituloisten ja 300 viimeistä köyhien asunnoiksi.

    Mitä tapahtuu, jos kunta onkin päättänyt että rivin kolmas asunto onkin sitten kunnan vuokratalo, joka annetaan arvalla yhdelle 300:sta köyhästä?

    Keskimäärinen asuminen ei parane yhtään, koska asuntoja on edelleen yhtä monta ja kaikki ovat vielä samanlaisia. Kolmannen asunnon nykyinen asukas joutuukin neljänteen, neljännen viidenteen ja niin edespäin. Viimeinen rikas asuja tipahtaakin keskiluokan asuntoon ja yksi keskiluokkainen tipahtaa köyhälle alueelle. Kaikkien köyhien, joilla oli parempi asunto kuin arpaonnisten, asunto huononee pykälällä. Niille köyhille, joiden asunto oli huonompi kuin arpaonnisen, ei tapahdu mitään. Rikkaimman ja toiseksi rikkaimman asunto ei myöskään muutu huonommaksi.

    Mitä tapahtui:
    Yhden ihmisen asumistilanne parani ja ylivoimaisesti suurimman osan asumistilanne taas huononi, riippuen vähän siitä, keneen köyhistä arpaonni osuu. Segregaatio väheni kahdella ihmisellä.

    —————

    Onko tässä mitään järkeä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  38. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 4.5.2016 kello 21:06

    Syltty:

    Onko tässä mitään järkeä?

    On järkeä. Jos 300 parhaimmasta asunnosta vaikka joka 10. arvotaan köyhille, rikkaat joutuvat näkemään enemmän köyhiä ja köyhyyttä, mikä on hyvä asia.

    Köyhimpiin 300 taloon päätyy 30 keskituloista. Sekin on hyvä asia, sillä he ovat kiinnostuneempia ympäristönsä ongelmakohdista ja osaavat puuttua niihin paremmin. Jos esimerkiksi köyhien talojen lähikoulu on umpisurkea, keskituloiset puuttuvat sen epäkohtiin helpommin ja heillä on enemmän sosiaalista pääomaa, mikä tehostaa puuttumista. He eivät vain valita asiasta lähikapakassa, vaan ehkäpä esim. tuntemalleen / jossain tilaisuudessa kohtaamalleen / samaan hyvä veli -verkostoon kuuluvalle kunnanvaltuutelle, tai keskituloinen tietää paremmin mikä on hallinto-oikeus ja osaa rustata sinne valituksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. Liian vanha kirjoitti 4.5.2016 kello 23:02

    Syltty: Esimerkiksi Oulussakin, tuossa “kaavoitamme vain ja ainoastaan kaupungin maille ja myydään tontit huutokaupalla”-tyylin kehdossa, kiitos kuntaliitosten, ympäryskunnista tulevien kepulaisten tavoitteena on muuttaa maanhankintaa siihen suuntaan, että kaupunki kaavoittaa ja maanomistaja kiittää.

    Oulun liitoskuntien tilanteesta ei saa oikien selvää, mutta ulkopuolella on umpikepulainen Liminka, hallituksen jäsenistä on kuusi kepulaista ja muita kolme

    Ja kun katsoo tonttitarjontaa niin valtaosa on myymässä Limingan kunta. Listaan on keätty myös yksityisiä tontteja , mutta niistä ainakin osa on haja-asutusalueella.

    Kyllä kaavoituksen hyödyt jäävät kunnalle

    nfogis.infokartta.fi/infogis-liminka/?groups=25,29

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Petri kirjoitti 5.5.2016 kello 7:52

    Minä en oikein ymmärrä poliitikkojen pohjatonta tarvetta pyrkiä ottamaan niskalenkkiä markkinavoimista. Uskon, että asuminen esimerkiksi Helsingissä olisi nykyistä edullisempaa, jos olisi tähdätty siihen, että asumiskulut pysyvät kohtuullisina kaikille, eikä olisi pyritty jakamaan pieniä lottovoittoja joillekin. Sama juttu monien kaupunkien tonttiarvontojen ja pisteytysten suhteen. Miksi ei myydä tontteja sille, joka on valmis maksamaan eniten ja alennettaisi veroja kaikilta. Yleensä markkinavoimat ottaa jollain tavalla niskalenkin poliitikoista. Tässäkin omakotitalossa, jonka omistamme oli kaupunki antanut vuokratontin nuorelle pariskunnalle. Se oli sitten puljattu jotenkin ammattirakentajan nimiin. Ammattirakentaja oli sitten asunut itsekseen tässä 2 vuotta hengaten oikeasti naisystävänsä luona ja myi tämän sitten 2 vuoden kuluttua omana vakituisena asuntonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Kuore kirjoitti 5.5.2016 kello 11:37

    Mitenkä asiat muuttuvat miksikään, jos hyvätuloinen tai jopa rikas näkee naapurissa pitkäaikaistyöttömän?

    Miten ihmeessä maailma paranee tämän kautta?

    Lopettaako köyhä sekapäihdekäyttäjä rikolliset touhunsa? Luopuuko rikas omaisuudestaan ja alkaa jakamaan tätä köyhille? Tasoittuvatko tuloerot?

    Syntiäkö se on, että on tehnyt kovasti töitä ja rikastunut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Ossi Saresoja kirjoitti 5.5.2016 kello 13:08

    Makkaratalon Hautuumaa: Joo, esimerkiksi vuokrasäännöstellyissä maissa vuokra-asunnot onkin niin kalliita ja Suomessa niin halpoja markkinoiden hoitaessa tarjonnan.

    Klassinen ongelma vuokrasääntelyssä on vuokra-asuntojen kunnon huononeminen. Vuokraisännällä ei ole kannustinta remontoida asuntoa tai muuten huoltaa sitä, jos asunnon kunto ei saa näkyä vuokrassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  43. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 5.5.2016 kello 19:37

    Kuore:
    Mitenkä asiat muuttuvat miksikään, jos hyvätuloinen tai jopa rikas näkee naapurissa pitkäaikaistyöttömän?

    Miten ihmeessä maailma paranee tämän kautta?

    Lopettaako köyhä sekapäihdekäyttäjä rikolliset touhunsa? Luopuuko rikas omaisuudestaan ja alkaa jakamaan tätä köyhille? Tasoittuvatko tuloerot?

    Syntiäkö se on, että on tehnyt kovasti töitä ja rikastunut?

    Kyllä ne vaan jonkin verran muuttuvat. Kun itse muutin hyvätuloiselta alueelta Itäkeskukseen, yllätyin aidosti siitä että yhteiskunnassa on niin paljon pahoinvointia, välinpitämättömyyttä ja henkistä osattomuutta. Asuinalueiden sekoittamisem ideana ei ole se ette tasataan tuloeroja tai se että köyhä sekapäihdekäyttäjä lopettaa rikolliset touhunsa vaan juurikin se että rikkailla alueilla on jonkin verran köyhiä ja köyhillä alueilla jonkin verran keskituloisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  44. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 5.5.2016 kello 19:47

    Kuore:

    Lopettaako köyhä sekapäihdekäyttäjä rikolliset touhunsa?

    Ja siis, vaikka näin ei varmaan käykään, kouluissa on eduksi että kaikkien vanhemmat eivät ole sekapäihdekäyttäjiä ja kaikki oppilaat haaveile jääkiekkotähden tai laulajan urasta vaan oppilasaineksessa on variaatiota ja sekakäyttäjien lapset saattavat poimia hyviä vaikutteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  45. K-Veikko kirjoitti 5.5.2016 kello 20:24

    > Jos myy asunnon, sen joutuu myymään samalla
    > hinnalla kuin sen osti

    Eikö voisi ajatella jonkinlaista hybridimallia:

    1.
    Arvalla tai muulla poliittisella perusteella valitaan suosikit.

    2.
    Kaikki asunnot myydään eniten tarjoavalle.

    3.
    Arvonnan voittajat saavat kaupan päälle kaupungin myöntämän ja takaaman, vakuutena vain asunto, lainan. Lainan suuruus on Poliittisesti määritellyn ”omakustannushinnan” ja ostotarjouksen välinen erotus.

    4.
    Myyntirajoitukset pois.

    5.
    Tuo “ilmainen laina” käytännössä takaa sen, että ostajaksi valikoituu poliittisesti sopiva henkilö. Mutta jos vapaan rahan ostaja tarjoaa suuremman hinnan, asunto myydään hänelle.

    Siis:
    Arvalla ei valita asunnon ostajaa vaan lisälainan saaja. Lainan myöntäminen ei rasita kaupungin taloutta, koska vaihtoehtona on jättää tuo raha kokonaan poimimatta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. MikkoM kirjoitti 5.5.2016 kello 22:24

    Ja miksei jokaisen oppilaan unelma voisi olla paras pelaaja tai laulaja? Suomi on pieni maa, voisimmehan olla maailmanjärjestyksessä juuri noiden osaaja. Mitäs ne paremmat vaikutteet olisivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Sepi kirjoitti 6.5.2016 kello 9:52

    Eikö hitakset korvaisi ihan hyvin vähän markkinahintainen vuokra-asunto johon myönnetään ylimääräinen vuokratuki? Kylkiäisenä diiliin asumisaikarajoitus. Ja sisään muuttot arvalla?

    Ulos muutto järjestyy joko itse asunto itselleen etsimällä, tai kaupunki osoittaa vähemmän halutus kaupungin vuokratalon, jolloin seuraava pääsee isoon hyvän alueen kämppään.

    Ja kaikki asunnot markkinahintaisiksi välittömästi ja tuki niissä asumiseksi jaettakoon erillisenä avustuksena. Silloin kaupunki voi itse korjata tuloloukko-ongelmia säätämällä tuen porrastusta, asumisen tukijärjestelmän kustannukset näkyvät paremmin ja kustannuksetkin alenevat kun osa asukkaista menettää tuet liian suurten tulojen suorauksena. (Vai joko ne tulorajat tulivat alihintaisiin kämppiin slummiutumista nopeuttamaan?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. Onko HITAS voitto ensinkään? kirjoitti 24.5.2016 kello 12:04

    Petri: lotto

    Petri:
    Uskon, että asuminen esimerkiksi Helsingissä olisi nykyistä edullisempaa, jos olisi tähdätty siihen, että asumiskulut pysyvät kohtuullisina kaikille, eikä olisi pyritty jakamaan pieniä lottovoittoja joillekin.

    Näistä HITAS-arvonnoista puhutaan usein lottovoittona, mutta kun olen vertaillut erilaisten omistusasuntojen hintoja ja muita omistusasumiseen liittyviä kustannuksia, niin ei se HITAS-asuminen kuitenkaan niin halpaa käsittääkseni ole. Esimerkiksi Kalasataman uusissa HITAS-kohteissa hinnat ovat n. 4600€/m2 ja vapaarahoitteisissa myyntikohteissa Etuovessa n. 5500€/m2, jolloin 100 m2 asunnossa velattomien asuntojen välinen hintaero olisi HITAS-asunnon hyväksi 90.000€. Näiden lisäksi tulee huomioida yhtiövastike, joka on HITAS-asunnossa n. 6,5€/m2 (johtuen mm. vuokratontista) ja vapaarahoitteisessa asunnossa (kohde Etuovesta) n. 3,5€/m2. 30 vuodessa näistä yhtiövastikkeista kertyy maksettavia HITAS-asunnolle 234.000€ ja vapaarahoitteiselle 126.000€ eli vapaarahoitteisen hyväksi 108.000€. Tällöin 30 vuoden tarkastelujaksolla vapaarahoitteinen olisi tullut jo halvemmaksi kuin HITAS. Toki tässä voisi huomioida vielä esim. lainakulut tuosta 90.000€ jne. mutta pointtina se, että HITAS ei välttämättä mikään lottovoitto ole, jos voitto laisinkaan. Vai jäikö minulta jotain huomaamatta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus