Suomi nousuun kaupungistumisella!

Juha Sip­ilän mukaan Suomen taloudel­la ei olisi hätäpäivää, jos työl­lisyysas­teemme saataisi­in nouse­maan nykyis­es­tä 68 pros­en­tista 72 prosenttiin.

Kaupungis­tuneel­la Uudel­la­maal­la tähän on päästy. Tämä ei johdu siitä, että Uudel­la­maal­la on paljon aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja, joiden työl­lisyys on hyvä koko maas­sa, sil­lä koulu­tus­ta­son vakioin­ti ei san­ot­tavasti pudo­ta Uuden­maan hyvää työl­lisyyt­tä muuhun maa­han näh­den. Työl­lisyysaste on Uudel­la­maal­la muu­ta maa­ta korkeampi eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tu­jen kesku­udessa. Maa­han­muut­ta­jat ovat mukana näis­sä luvuissa.

Toinen talout­tamme koske­va väite on, että täl­lä tulota­sol­la Suo­mi men­estyy globaalis­sa kil­pailus­sa vain inno­vaa­tioiden ja korkean osaamisen avul­la. Kaikkial­la maail­mas­sa inno­vati­ivi­su­u­teen perus­tu­va talous taas men­estyy lähin­nä vain kaupungeis­sa. Sik­si ympäri maail­maa suuret kaupun­git kasvavat.

Val­tion­talouden kannal­ta kaupungis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­tavaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suomen tulon­saa­jista. He tien­asi­vat 30,7 % kaik­ista ansio­tu­loista ja mak­soi­vat 44,1 % kaik­ista val­tion tuloveroista.

Tilas­tokeskuk­sen väestöen­nus­teen mukaan kas­va­vat kaupun­git lisäävät vuo­teen 2030 men­nessä asukaslukuaan noin 360 000 hen­gel­lä eli 24 000 hen­gel­lä vuosit­tain. Suomen talouden men­estys­tä ajatellen kaupunkien pitäisi kas­vaa tätäkin nopeammin.

= = = =

Kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen on kallista. Helsin­gin tekeil­lä ole­va yleiskaa­va mah­dol­lis­taa kaupun­gin asukaslu­vun kasvun noin neljän­nesmiljoon­al­la asukkaal­la. Se on Suomen ylivoimais­es­ti suurin investoin­tio­hjel­ma, arvi­ol­ta noin 60 mil­jar­dia euroa.

Yhden ihmisen muut­to kaupunki­in mak­saa investoin­teina noin 200 000 euroa, mis­tä asun­to­jen osu­us on selvästi yli puolet.

Kaupunkei­hin muut­ta­jat ovat valmi­it mak­samaan pääosan kus­tan­nuk­sista itse eli osta­maan tai vuokraa­maan asun­non.  Asun­to­jen hin­nat ovat kuitenkin nousseet eri­tyis­es­ti Helsingis­sä reilusti yli raken­nuskus­tan­nusten. Kasvukeskusten asun­top­u­la näkyy asun­to­jen korkeina hin­toina ja vuok­ri­na. Jar­rut­taes­saan kaupunkien kasvua asun­top­u­la estää taloutemme elpymistä.

Asun­torak­en­tamisen pul­lonkaula on tont­tip­u­la. Kaupun­git siis kaavoit­ta­vat liian hitaasti. Syynä tähän ovat asukaslu­vun kasvus­ta koitu­vat korkeat investointikustannukset.

Helsingis­sä esimerkik­si las­ke­taan, että jokainen muut­ta­ja aiheut­taa kaupungille noin 30 000 euron investoin­ti­tarpeen, eikä tämäkään ehkä tule­vaisu­udessa riitä. Tässä on syy siihen, ettei kaupun­ki suos­tu kas­va­maan nopeam­min. Helsin­ki on aset­tanut itselleen investoin­tika­ton, mikä tosi­asial­lis­es­ti merk­it­see kat­toa asun­to­tuotan­nolle. Espoo ja Van­taa ovat nekin taloudel­li­sis­sa vaikeuk­sis­sa oman nopean kasvun­sa johdosta.

Helsingiltä menee läh­es kak­si pros­ent­tiyk­sikköä kun­nal­lisveron tuo­to­s­ta uusien asukkaiden vaa­timi­in investoin­tei­hin. Enem­pään ei ole varaa. Kuitenkin 30 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden on vain mur­to-osa kasvun kokon­aiskus­tan­nuk­sista. Hän­tä heilut­taa koiraa?

= = = =

Kenen pitäisi kaupunkien kasvu maksaa?

Uudet asukkaat mak­sa­vat pääosan kus­tan­nuk­sista ostaes­saan asun­non. Näin tehdessään he arvioi­vat hyö­tyvän­sä kaupunki­in muu­tos­ta niin paljon, että investoin­ti kan­nat­taa. He mak­sa­vat itse asi­as­sa enem­män kuin oman osuuten­sa, sil­lä hyö­ty korkeam­mista tuloista ja parem­mas­ta työl­lisyy­destä jakau­tuu suun­nilleen puo­lik­si muut­ta­jien ja verot­ta­jan kesken.

Kun­tien vero­tu­lot kas­va­vat asukaslu­vun kas­vaes­sa, mut­ta niin kas­vaa myös palvelu­ja tarvit­se­vien määrä. Val­tio on muut­toli­ik­keen selvä hyö­tyjä kas­vavien vero­tu­lo­jen ja alen­tu­vien työt­tömyysko­r­vausten ansiosta.

Jos halu­taan, että kaavoitus nopeu­tuu ja tont­tip­u­la pois­tuu, val­tion on osal­lis­tut­ta­va kas­vavien kaupunkien taloudel­liseen taakkaan. Kehys­ri­ihen päätösten mukaan val­tio osal­lis­tuukin 84 miljoon­al­la eurol­la Raide-jok­erin kus­tan­nuk­si­in.  Se on kuitenkin vähäi­nen raha ver­rat­tuna siihen, mitä pääkaupunkiseudun kun­nat kasvus­taan maksavat.

Ruot­sis­sa val­tion investoi infra­struk­tu­uri­in seit­semän ker­taa niin paljon kuin Suomes­sa. Pääosa investoin­neista tukee kaupungis­tu­mista tai kaupunkien välistä liiken­net­tä.  Ruot­sis­sa usko­taan tule­vaisu­u­teen – ja kaupunkeihin.

Kos­ka rahaa on rajal­lis­es­ti, infrain­vestoin­nit pitäisi pystyä kohden­ta­maan asun­to­tuotan­non kannal­ta mah­dol­lisim­man tehokkaasti – siis niin että euroa kohden tulee mah­dol­lisim­man paljon asun­to­ja. Nykyi­nen päätök­sen­teko­ta­pa ei ole tältä osin lähel­läkään opti­maal­ista. Se perus­tuu enem­män kun­tien lob­bausvoimaan kuin ver­tailukelpoisi­in laskelmi­in. Manku­miskult­tuuri myös työl­listää hallintoa. Kehyskun­tien asukasluku ei enää juuri kas­va. Silti ne vaa­ti­vat osansa liiken­nein­vestoin­neista – ja saavat.

Val­tion päätösten ennakoimat­to­muus hait­taa kun­tien maankäytön suun­nit­telua. Helsin­gin kaavoitus kär­si pahasti, kun val­tio ensin lupasi Pis­ara-radan ja veti rahat pois, kun koko kaavoitus oli kään­net­ty Pisara-asentoon.

Entä jos viime­si­jainen taloudelli­nen vas­tuu infrain­vestoin­neista siir­ret­täisi­in kokon­aan kun­nille? Val­tio osal­lis­tu­isi sen sijaan kus­tan­nuk­si­in lasken­nal­lis­es­ti mak­saen asukaslu­vun kasvus­ta vaikka­pa 10 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden. Tämä kohdis­taisi kun­tien kaavoituk­sen selvästi kus­tan­nuste­hokkaam­min samal­la kun päätök­sen­teko kaavoituk­ses­ta helpot­tuisi olennaisesti.

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

63 vastausta artikkeliin “Suomi nousuun kaupungistumisella!”

  1. “Helsingis­sä esimerkik­si las­ke­taan, että jokainen muut­ta­ja aiheut­taa kaupungille noin 30 000 euron investointitarpeen”

    15 m² asun­to mak­saa Helsingis­sä noin 30 000 euroa enem­män kuin muual­la maas­sa. Sitä pienem­män hin­taero on pienem­pi ja suurem­man vas­taavasti suurempi.

    Onhan se nyt kum­ma, kun tuol­laista ei kyetä hyö­dyn­tämään investoin­tien rahoituksessa.

  2. Mon­tako kaupunkia suomeen mah­tuu pk-sueudn lisäk­si? Tam­pere ja turku ainakin, mut­ta mitä mui­ta las­ket niihin, joi­hin pitäisi sat­sa­ta voittajina?

  3. “Se perus­tuu enem­män kun­tien lob­bausvoimaan kuin ver­tailukelpoisi­in laskelmiin.”

    Ja mainit­set lob­bauk­sel­la “val­takun­nal­lisek­si han­kkeek­si” saatu­un Pis­ararataan. Pis­arara­ta on Hki sisäisen liiken­teen ratkaisu, kallis, ja juuri niihin ver­tailukelpoisi­in laskelmi­in perustuen vähän hyödyt­tävä ja muiden pitäisi maksaa…

    Helsin­gin lob­bausvoima saa­maan oma han­kkeitaan “val­takun­nal­lis­es­ti merkit­täviksi” on saanut muutKIN Manku­miskult­tuuri­in… Kehära­ta viimek­si. Kun Val­takun­nal­lis­es­ti olisi järkev­in­tä ollut siirtää päära­ta kulke­maan Hki-Van­taan kaut­ta, Lob­basi Uusi­maa Hki etunenässä kehäradan omaan sisäiseen liiken­teeseen­sä ja koko muu Suo­mi vaihtaa…

    Muuten olet ihan ytimessä, mut­ta Helsin­gin ja Uusi­maa eivät ole mitenkään poikkeuk­sia mankumiskulttuurissa

  4. bru­ut­tus:
    Mon­tako kaupunkia suomeen mah­tuu pk-sueudn lisäk­si? Tam­pere ja turku ainakin, mut­ta mitä mui­ta las­ket niihin, joi­hin pitäisi sat­sa­ta voittajina? 

    Ei tarvitse vali­ta voit­ta­jia. Voi vain mak­saa investoin­ti­tukia muut­toli­ik­keen päälu­vun mukaan, kuten Osmo ehdottaa.

    Sil­loin kaupungeil­la ja kun­nil­la on avaimet omis­sa käsis­sä. Hyvin johdet­tu kun­ta voi rak­en­taa itses­tään houkut­tel­e­van paikan. Etenkin nyt kun sote tulee otta­maan kun­nil­ta pois paljon tehtäviä, jää niille ehkä aikaa ja ener­giaa miet­tiä miten ne kehit­ty­i­sivät elinvoimaisiksi.

  5. Juha Sip­ilän mukaan Suomen taloudel­la ei olisi hätäpäivää, jos työl­lisyysas­teemme saataisi­in nouse­maan nykyis­es­tä 68 pros­en­tista 72 prosenttiin.
    Kaupungis­tuneel­la Uudel­la­maal­la tähän on päästy.

    Ainakin Uuden­maan liiton omien sivu­jen mukaan Uuden­maan työl­lisyysaste on heiken­tynyt suh­teessa muuhun maa­han jo pitkään (kts. alla)

    Vuon­na 2014 Uuden­maan työl­lisyysaste oli 72,6, mikä on 4,3 pros­ent­tiyk­sikköä parem­pi kuin Suomes­sa keskimäärin. 2000-luvul­la Uuden­maan etu­mat­ka on kuitenkin jatku­vasti kaven­tunut. Paras tilanne oli vuon­na 2001, jol­loin Uuden­maan työl­lisyysaste oli 7,6 pros­ent­tiyk­sikköä suurem­pi kuin koko maan. 

    Onko tälle jotain seli­tys­tä olemassa?

  6. “Vuon­na 2014 Uuden­maan kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suomen tulon­saa­jista. He tien­asi­vat 30,7 % kaik­ista ansio­tu­loista ja mak­soi­vat 44,1 % kaik­ista val­tion tuloveroista.”

    Eiköhän tehdä niin, että Uuden­maa on tästä läh­tien kaupunki­val­tio Helsin­ki ja muut 17 maakun­taa jär­jestäy­tykööt omak­si Pohjoisen Pohjois-Kore­ak­si Paa­vo Väyry­sen johdolla.

  7. bru­ut­tus:
    Mon­tako kaupunkia suomeen mah­tuu pk-sueudn lisäk­si? Tam­pere ja turku ainakin, mut­ta mitä mui­ta las­ket niihin, joi­hin pitäisi sat­sa­ta voittajina? 

    Tuo­hon kakkos­ketju­un kuu­luu vielä ainakin Oulu. Kol­mos­ketju­un kuu­lu­vat sit­ten lop­ut maakun­takeskuk­set kuten Vaasa, Jyväskylä, Kuo­pio ja Mikke­li sekä näitä metropo­lialueen pikkukaupunke­ja kuten Tapi­o­la, Matinkylä ja ehkä Tikkurila.

    Määrä kas­vaa, kun Helsin­ki pilko­taan vähän järkeväm­mik­si kokon­aisuuk­sik­si. Uskoisin ainakin Töölön ja Munkkiniemen ole­van luokiteltavis­sa kaupungeik­si. Kat­so­taan miten rajat tul­laan vetämään. Voi olla, ettei Helsingille halu­ta alueel­la kil­pail­i­jaa ja noista tehdään tarkoituk­sel­lis­es­ti pieniä.

    Itäpuoli onkin sit­ten haas­tavampi. Kaavoitus on men­nyt sen ver­ran met­sään, ettei järke­viä kokon­aisuuk­sia oikein synny.

  8. “…Ruot­sis­sa val­tion investoi infra­struk­tu­uri­in seit­semän ker­taa niin paljon kuin Suomessa…”

    Ruot­si on ajanut jo tois­takym­men­tä vuot­ta alas yltäkyl­läistä sosi­aal­i­hump­paa ja käyt­tää rahat fiksummin. 🙂

  9. Peri­aat­teessa Suomes­sa voisi edis­tää alueel­lisia tulo­ero­ja. Helsingistä voisi vaik­ka ulkois­taa it-työtä Oulu­un, jos­sa olisi 50% halvem­mat elinkulut.

  10. “Val­tion­talouden kannal­ta kaupungis­tu­mi­nen on todel­la kan­nat­tavaa. Vuon­na 2014 Uuden­maan kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa asui 26,7 % Suomen tulon­saa­jista. He tien­asi­vat 30,7 % kaik­ista ansio­tu­loista ja mak­soi­vat 44,1 % kaik­ista val­tion tuloveroista.”

    Noin­han se on, että kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa on suurim­mat tulot. Tosin myös esim. val­tion mak­samat palkat ovat Helsingis­sä selvästi korkeampia kuin val­tion mak­samat palkat pienem­mis­sä kaupungeis­sa, saati ei-kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa, joi­hin korkea­palkkaisimpia virkami­este­htäviä ei juuri ole sijoitet­tu. Isopalkkaisim­mista töistä tule­vat sekä suurim­mat palkka­menot että myös suurim­mat tuloverot.

    Use­aan ker­taan on havait­tu, että isopalkkaisimpi­en työte­htävien ympärille syn­tyy myös pieni­palkkaisem­pia työ­paikko­ja: isopalkkaisim­mat kun pystyvät hyö­dyn­tämään paljon enem­män palvelui­ta kuin pieni­palkkaise­mat. He pystyvät osta­maan esimerkik­si enem­män siivous- ja las­ten­hoitopalvelui­ta, ja työl­listämään myös monia kouluttamattomia.

    Sitä mukaa kun val­tion johto- ja asiantun­ti­jate­htäviä keskitetään niin san­ot­tui­hin kasvukeskuk­si­in, ja lähin­nä vain pieni­palkkaisimpia suorit­tavia tehtäviä jätetään pienem­pi­in kun­ti­in, tule­vat ei-kaupunki­mais­ten aluei­den taloudel­liset ongel­mat itse asi­as­sa kas­va­maan. Näiltä alueil­ta puut­tuvat jatkos­sa aiem­paan näh­den sil­loin sekä korkea­palkkaiset verovaroin rahoitet­ta­vat, tulovero­tu­lo­ja tuot­ta­vat tulot että koulut­ta­mat­tomien työllistäjät.

  11. ”Yhden ihmisen muut­to kaupunki­in mak­saa investoin­teina noin 200 000 euroa, mis­tä asun­to­jen osu­us on selvästi yli puolet…Helsingissä esimerkik­si las­ke­taan, että jokainen muut­ta­ja aiheut­taa kaupungille noin 30 000 euron investoin­ti­tarpeen, eikä tämäkään ehkä tule­vaisu­udessa riitä. …Kuitenkin 30 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden on vain mur­to-osa kasvun kokonaiskustannuksista. ”

    Varsin mie­lenki­in­toista. Pitänee myös paikkansa. Voiko tuo­hon kuitenkin saa­da lähdeviittauksen?

    Kiin­nos­taa myös menetelmä jol­la nuo on las­ket­tu. Mit­taamisen lisäk­si on myös määritelmäl­lisiä ongelmia: asun­to­jen hin­nois­sa per­itään jonkin ver­ran noiden muiden investoin­tien kustannuksia. 

    Jos Helsingille tulee vaivaiset 30k euron kulut muut­ta­jista, niin mikä tuo isom­pi siivu on, joka ei ole asun­to­jen hintaa?

  12. Onko tälle jotain seli­tys­tä olemassa? 

    Työt­tömyys on Ely-keskusten tilas­tois­sa kaksinker­tais­tunut Uudel­la­maal­la vuo­den 2012 jäl­keen. Eri­tyis­es­ti keski­as­teen koulu­tuk­sel­la ole­vien työt­tömyys on kas­vanut huo­mat­tavasti. Keski­as­teen työt­tömien määrä ylit­ti maalisku­us­sa jo 37 000:n rajan. Jos asi­aa kat­so­taan alako­htais­es­ti, työt­tömyys on Uudel­la­maal­la viime aikoina kas­vanut eri­tyis­es­ti palvelu- ja myyn­ti­työn­tek­i­jöi­den, ammat­tei­hin luokit­telemat­tomien sekä asiantun­ti­joiden ja erikoisas­iantun­ti­joiden kohdal­la. Pitkäaikaistyöt­tömyys on Uudel­la­maal­la kas­vanut joka vuosineljännes vuodes­ta 2012 läh­tien. Maalisku­un tilas­to­jen mukaan asiantun­ti­jate­htävien kohdal­la uusien avoimien työ­paikko­jen määrä on kään­tynyt selvään nousu­un, mut­ta palvelu- ja myyn­ti­työn­te­htävien kohdal­la työ­paikko­jen tar­jon­ta on entis­es­tään rom­ah­tanut. Mata­lasti koulutet­tu­jen työte­htävien osalta työt­tömyys näyt­täisi saat­taa sik­si olla yhä kasvusuunnassa.

    Mitä työl­lisyy­seroi­hin tulee, niin osa eros­ta on sel­l­aista, joka liit­tyy eroi­hin työl­listymisessä, ja osa sel­l­aista, joka liit­tyy mm. eroi­hin eri aluei­den syn­tyvyy­dessä, mil­lä on vaiku­tus­ta per­hei­den jäsen­ten pois­saoloon työ­markki­noil­ta. Karkeasti voisi arvioi­da, että ehkä noin 0,2–0,5 pros­ent­tiyk­sikön ver­ran työl­lisyysaste-eroa Uuden­maan ja muun Suomen välil­lä voisi aiheutua eroista las­ten syn­tyvyy­dessä, jos Uudel­la­maal­la kokon­aishedelmäl­lisyys­luku on vähän yli 10 % muu­ta maa­ta alem­pi, eli naista kohti syn­tyy siel­lä vajaat 0,2 las­ta vähem­män kuin muual­la Suomes­sa. Uudel­la­maal­la kokon­aishedelmäl­lisyys­luku oli vuon­na 2015 yhteen­sä 1,51, mikä tarkoit­taa sitä, että alueen kasvu perus­tuu siihen, että muual­la syn­tyneet ihmiset muut­ta­vat myöhem­min alueelle, ja että ilman muut­toli­iket­tä alueen väk­iluku kään­ty­isi lasku­un. Vas­taavasti täl­löin syn­tyvyy­den kus­tan­nuk­set kohdis­tu­vat muille alueille.

  13. Arve­len, että Helsin­gin kasvu perus­tuu julkisen sek­torin kasvu­un. Ylipään­sä Helsinki­in on ker­tynyt paljon julk­isil­la varoil­la eläviä. Laman tul­lessa alkoi­vat ensin teol­lisu­usyri­tyk­set irti­sanoa, nyt vas­ta sama lev­iää julkiselle sek­to­rille, kun velan kasvu on alka­nut hirvittää.

  14. Tero Tolo­nen: Ainakin Uuden­maan liiton omien sivu­jen mukaan Uuden­maan työl­lisyysaste on heiken­tynyt suh­teessa muuhun maa­han jo pitkään (kts. alla)

    Onko tälle jotain seli­tys­tä olemassa?

    Jos kymme­nen työtön­tä muut­taa pk-seudulle ja vain 6 työl­listyy, niin maakun­tien työt­tömyysaste piene­nee ja pk-seudun kas­vaa. Kuitenkin 6 ihmistä työl­listyi lisää koko maan tilastossa.

    Samat­en ver­tailu­joukko­jen koko hämää. Yhden työt­tömän muut­to pois pien­estä kun­nas­ta nos­taa työl­lisyysastet­ta paljon ja riip­pumat­ta työl­listymis­es­tä stadis­sa muut­taa siel­lä työl­lisyysastet­ta vain vähän.

    Tuhan­nen asukkaan kun­nas­ta pois muut­ta­va yksit­täi­nen ihmi­nen näkyy suo­raan tilas­tossa 0.1%-yksikön työl­lisyy­den parantumisena(ei toki ihan näin, mut­ta melkein), mut­ta pk-seudun miljo­nan asukkaan alueen työt­tömyysaste heilah­taa suun­taan tai toiseen vain 0.0001%-yks, kos­ka alueen väk­iluku on miljoona ja yhden hen­gen muu­tos vaikut­taa paljon vähem­män. Jos tuli­joiden työl­lisyysaste on vähääkään alle pk-seudun “kan­taväestön”, niin heikke­nee­hän se työl­lisyysaste pk-seudul­la silloin.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Erki Nii­ni, huono selitys
    Val­tion työ­pakko­ja on Uudel­la­maal­la vähem­män kuin maas­sa keskimäärin.

    Luo­vaa tilas­to­jen käyt­töäkö taas? Tuo oli vas­taus itse kek­simääsi kysymyk­seen. Tiedätkö vas­tauk­sen Erk­ki Niinen esit­tämään kysymykseen/oletukseen? Onko julki­nen sek­tori kas­vanut Helsingis­sä men­neinä vuosina?

  16. Eikä tuos­sa vielä ehkä ihan kaik­ki, — onko­han pääkaupunkiseudun työl­lisyysas­teen tilas­toin­nis­sa huomioitu myös se, että moni “alhaisen” ansio­ta­son omaa­va joutuu tekemään kah­takin työtä, selviy­tyäk­seen pääkaupunkiseudun kalli­im­mas­ta asumis­es­ta. Siis silti pääkaupunkiseudun työl­lisyysaste on Suomen huippua.

  17. Tuure Nyqvist:
    Eikä tuos­sa vielä ehkä ihan kaik­ki, – onko­han pääkaupunkiseudun työl­lisyysas­teen tilas­toin­nis­sa huomioitu myös se, että moni “alhaisen” ansio­ta­son omaa­va joutuu tekemään kah­takin työtä, selviy­tyäk­seen pääkaupunkiseudun kalli­im­mas­ta asumis­es­ta. Siis silti pääkaupunkiseudun työl­lisyysaste on Suomen huippua.

    Uut­ta­maa­ta parem­pi työl­lisyysaste on Poh­jan­maal­la ja Ahvenanmaalla.

    Työl­lis­ten lukumäärän kehi­tys 1/2008–3/2016 ja suh­teelli­nen kasvu ver­rat­tuna nykyiseen työvoiman määrään 20 suuri­mas­sa kaupungissa.

    SEINÄJOKI … 1790 . . 5,93
    KUOPIO .… . 2149 . . 4,01
    OULU .… …3099 . . 3,24
    ROVANIEMI … 955 . . 3,20
    ESPOO .… . .3465 . . 2,50
    VAASA .… . .. 693 . . 2,10
    HELSINKI .…6353 . . 1,91
    JYVÄSKYLÄ .…699 . . 1,04
    VANTAA .… . 1110 . . 0,99
    JOENSUU .… ‑340 . .-0,97
    TAMPERE .…-1678 . .-1,47
    HÄMEENLINNA .-569 . .-1,78
    TURKU .… . ‑2396 . .-2,63
    LAPPEENRANTA ‑1039 . .-2,99
    PORI .… …-1394 . .-3,48
    LAHTI .… . . ‑2166 . .-3,81
    MIKKELI .… .-1385 . .-5,45
    KOUVOLA .…-4007 . ‑10,20
    KOTKA .… . .-2802 . ‑11,38
    SALO .… … ‑3853 . ‑15,42

    Ja 10 paras­ta kuntaa
    JOMALA .… . .521 . . 21,17
    LIMINKA .… . 634 . . 15,13
    LUOTO .… . . 341 . . 15,00
    KITTILÄ .… . .390 . . 11,88
    LEMLAND .… 113 . . 11,50
    PIRKKALA .…1014 . . 10,85
    TYRNÄVÄ .… .240 …8,47
    UURAINEN .…136 …8,40
    GETA .… .… 20 …8,30
    KONTIOLAHTI .525 …7,28

    Lis­tauk­set vain sen takia ettei tuo Osmon mega­lu­okan sil­tarumpu­lob­baus mene ihan sel­l­aise­naan läpi.

    Nyky­hal­li­tus pri­or­isoi liiken­nein­fran panos­tuk­set kansan­taloudel­lisen merk­i­tyk­sen mukaan. Se ei siis tarkoi­ta sitä, että kaik­ki rahat pitäisi kaataa pääkaupunkiseudulle. Ja kehyskun­nil­lakin on ihan todel­liset tarpeen­sa infrainvestoinneille.

    1. Kan­nat­taa edelleen kat­soa työl­lisyysastei­ta eikä muu­tok­sia. Eikä vain työl­lisyysastei­ta. Hyvin toimivil­la työ­markki­noil­la työt­tömyys on suurem­paa siel­lä, mis­sä syn­tyy työ­paikko­ja, kos­ka työt­tömien kan­nat­taa muut­taa sinne. Kos­ka ei voiol­la tötön­tä maanvil­jeli­jää, mnuo lis­tauk­se­ty anta­vat vähän etu­lyön­ti­ase­maa maatalouspaikkakunnille.

  18. Ajat­telin kaikkia julkises­ti rahoitet­tu­ja työ­paikko­ja. Tun­tuu, että Helsingis­sä ei tuote­ta muu­ta kuin tek­stiä ja puhet­ta, ruo­ka, koneet ja sel­l­ainen tuote­taan muualla.
    Muis­tan luke­neeni, että 40000–60000 on ihanne asukas­määrä, palve­lut toimi­vat, mut­ta asum­is- ja ruuhkakus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­tekos huo­man­neet, että maail­man huip­puyliopis­tot ovat tuon kokoisil­la paikkakun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, berke­ley, oxford,…)

    1. Har­vad ja MIT sijait­se­vat Bostonis­sa, jon­ka metropo­lialueen asukasluku on 4,6 miljoon­aa. Cabrid­gen kun­ta on samal­la ruu­tukaa­va-alueel­la. Onhan Helsin­gin yliopis­tokin Kru­u­nun­haas­sa, vaa­ti­mat­tomas­sa muu­ta­man tuhan­nen asukkaan kaupunginosasa.

  19. Erk­ki Nii­ni:
    Muis­tan luke­neeni, että 40000–60000 on ihanne asukas­määrä, palve­lut toimi­vat, mut­ta asum­is- ja ruuhkakus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­tekos huo­man­neet, että maail­man huip­puyliopis­tot ovat tuon kokoisil­la paikkakun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, berke­ley, oxford,…)

    Oxfordin kaupungis­sa on muuten noin 150 000 asukas­ta ja Cam­bridgessä 128 000. UCLA Berke­ley sijait­see San Fran­cis­cos­sa. Stan­ford San Fracis­con ja San Josen välis­sä kaupunkivyöhyk­keel­lä. Prince­ton on tosi­aan eristäy­tyneem­pi kam­pus itärannikolla. 

    Pari­i­sis­sa on Sor­bon­net, Ecole Nor­mal Supe­ri­oret. Lon­toos­ta löy­tyy mm. UCL, LSE, Impe­r­i­al Col­lege, Kings ja Queen Mary. 

    Tokios­sa, Bostonis­sa, Zürichissä, Tukhol­mas­sa, Upp­salas­sa, Berli­inis­sä, Bolog­nas­sa, Sin­ga­pores­sa, Helsingis­sä, Köpen­ham­i­nas­sa, Toron­tossa, Syd­neyssä taitaa sit­ten kuitenkin olla enem­män kuin 40 000 — 60 000 asukasta.

    http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2015#sorting=rank+region=+country=+faculty=+stars=false+search=

    https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/2016/world-ranking#!/page/0/length/25/sort_by/rank_label/sort_order/asc/cols/rank_only

    http://cwur.org/2015/

  20. Erk­ki Nii­ni:
    Ajat­telin kaikkia julkises­ti rahoitet­tu­ja työ­paikko­ja. Tun­tuu, että Helsingis­sä ei tuote­ta muu­ta kuin tek­stiä ja puhet­ta, ruo­ka, koneet ja sel­l­ainen tuote­taan muualla.
    Muis­tan luke­neeni, että 40000–60000 on ihanne asukas­määrä, palve­lut toimi­vat, mut­ta asum­is- ja ruuhkakus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­tekos huo­man­neet, että maail­man huip­puyliopis­tot ovat tuon kokoisil­la paikkakun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, berke­ley, oxford,…)

    Berke­ley ja Stan­ford sijait­se­vat molem­mat San Fan­cis­co Bayn asukaskeskit­tymässä jos­sa asuu noin 8 miljoon­aa asukasta.

  21. Niin ja sit­ten real­i­ty check. USA:n eri osaval­tiois­sa sijait­se­vat van­him­mat yliopis­tot on yleen­sä raken­net­tu syr­jäisille alueille sil­loin joskus. Avain on ymmärtää käsite Land Grant Col­lege. KVG. Ja sitä­pait­si koko USA:n itäran­nikko on täy­teen raken­net­tu, joten ei ihme, että nämä sijait­se­vat nykysin tiheästi asute­tu­il­la alueilla.

    Koko keskustelu on vähän kuin “mun isä on vahvem­pi kuin sun” eli kyl­lä y var­masti on enem­pi urpon­isoitunut kun ver­taa x:ään.

  22. peksu: Berke­ley ja Stan­ford sijait­se­vat molem­mat San Fan­cis­co Bayn asukaskeskit­tymässä jos­sa asuu noin 8 miljoon­aa asukasta. 

    Suomeen tuo­tu­na sijain­ti (n. 30 min­u­ut­tia miel­letys­tä pääkeskuk­ses­ta) olisi kai jos­sakin Nur­mi­järvi Hyvinkää ‑akselil­la tai mielu­um­min rantalin­jaa seu­rat­en kuten jenkki­tytötkin ovat pohti­neet, Helsin­gin ja Por­voon välis­sä, täl­löin Por­voo olisi toden­näköiseti mon­isa­tatuhan­ti­nen van­ha kult­tuurikaupun­ki. Tai Helsin­gin ja Hang­on välis­sä jos­sakin Inkoos­sa ja täl­löin Han­ko olisi Malmön tapainen eteläi­nen lomako­hde ja veneily­mek­ka koko Itämerel­lä. Alka­a­pa muuten äkkiä vaikut­taakin elin­voimaiselta Suomelta. Uskon että täl­lainen rakenne olisi myös Helsin­gin etu. Toimi­ihan se San Fran­cis­con ja San Josenkin välillä.

    Mut­ta his­to­ria on ankara. Jotkut kaupun­git ovat toim­i­neet huonos­ti kun eivät ole jak­sa­neet perus­taa yliopis­to­ja tai sijoit­tua edes lähelle niiden huna­jaa. Huonoa kunnallispolitiikkaa?

  23. bru­ut­tus:
    Peri­aat­teessa Suomes­sa voisi edis­tää alueel­lisia tulo­ero­ja. Helsingistä voisi vaik­ka ulkois­taa it-työtä Oulu­un, jos­sa olisi 50% halvem­mat elinkulut. 

    Val­ti­ol­la oli aikaisem­min korote­tut palkat Helsingis­sä ja Lapis­sa ja saaris­tossa. Helsingis­sä koro­tus joh­tui elinkus­tan­nuk­sis­sa, syr­jäseuduil­la tavoite oli saa­da yleen­sä työvoimaa. Toi­mi, mut­ta väärin ymmär­ret­ty tasa-arvo lopet­ti tuonkin.

  24. max: Uskon että täl­lainen rakenne olisi myös Helsin­gin etu. Toimi­ihan se San Fran­cis­con ja San Josenkin välillä.

    Ihanko oikeasti ver­taat­te USA:n ja Suomen yliopis­to­ja? Ver­ratkaa ennem­min samas­sa kokolu­okas­sa USA:n ja EU:n yliopistoja.

    USA GDB $18.124 tril­lion vs. EU GDB $19.205 trillion

    Pohjo­is­mai­hin mah­tuu USA-kri­teereil­lä 1–2 huip­puyliopis­toa, ja ne sijait­se­vat jos­sain Tukhol­ma-Köpis-Oslo kolmiossa. 

    USAaan ver­rat­tuna Suo­mi on Min­nesotan osaval­tio, ja Helsin­ki on Min­neapo­lis, tai korkein­taan puo­let siitä. Min­neso­tas­sa on paperi- ja met­sä­te­ol­lisu­ut­ta, kiekko­joukkue, vähän muu­ta teol­lisu­ut­ta ja kaiken­laista sekalaista. Sit­ten on sitä punaniska-taka­maa­ta, niinkuin Suomessakin. 

    Suomeen mah­tuu kan­sain­välisessä mit­takaavas­sa 1 suurem­pi kaupun­ki (Helsin­ki) ja 3–5 merkit­tävää kasvukeskus­ta (Tam­pere + Turku + Itä-Suo­mi + Kes­ki-Suo­mi + Pohjois-Suo­mi). Muut alueet ovat taka­maa­ta ja luonnonvara-reservaattia.

  25. Erk­ki Nii­ni:
    Ajat­telin kaikkia julkises­ti rahoitet­tu­ja työ­paikko­ja. Tun­tuu, että Helsingis­sä ei tuote­ta muu­ta kuin tek­stiä ja puhet­ta, ruo­ka, koneet ja sel­l­ainen tuote­taan muualla.
    Muis­tan luke­neeni, että 40000–60000 on ihanne asukas­määrä, palve­lut toimi­vat, mut­ta asum­is- ja ruuhkakus­tan­nuk­set alhaiset.
    Olet­tekos huo­man­neet, että maail­man huip­puyliopis­tot ovat tuon kokoisil­la paikkakun­nil­la (har­vard, mit, prince­ton, stan­ford, berke­ley, oxford,…) 

    Ei olla huo­mat­tu. Mut­ta oletko itse huo­man­nut, että Lon­toos­sa on vain vähän yli 7000 asukasta?

    Kan­nat­taa kat­soa vähän kart­taakin, eikä pelkästään jonkin kun­nan (tai mikä sen paikallisen hallintoalueen nimi sit­ten onkaan) väk­ilukua. Esimerkik­si Har­vard ja MIT ovat ehkä hallinnol­lis­es­ti noin 100000 asukkaan kaupungis­sa, mut­ta kat­sopa kart­taa tai vielä mielu­um­min ilmaku­vaa (vaik­ka Googles­ta), niin huo­maat, että ei se Amerikan Cam­bridge ole mikään itsenäi­nen kaupun­ki, vaan osa Suur-Bosto­nia. Asukkai­ta melkein 5 miljoonaa.

    Stan­ford ja Berke­ley ovat toki nimel­lis­es­ti pienis­sä kaupungeis­sa, mut­ta käytän­nössä molem­mat ovat Suur-San Fran­cis­coa (San Fran­cis­co Bay Area Wikipedi­as­sa). Asukasluku melkein 8 miljoonaa.

    Prince­ton on oikeasti pienessä kaupungis­sa, mut­ta ei sekään mis­sään korves­sa ole, sil­lä matkaa New Yorki­in ja Philadel­phi­aan on vain 60–70 kilo­metriä. Oleel­lista tässäkin on se, että Prince­ton keskel­lä aluet­ta, jos­ta käytetään nimeä North­east mega­lopo­lis tai Boston-Wash­ing­ton Cor­ri­dor, asukasluku vaa­ti­mat­tomasti yli 50 miljoonaa.

    Entäpä lis­tan viimeinen, Oxford? Noin 200000 asukas­ta yht­enäisel­lä kaupunkialueel­la, eikä väit­tämäsi 40000–60000. Se ei siis ole mikään pikkukaupun­ki. Lon­too (8.5 miljoon­aa asukas­ta) on 80 kilo­metrin päässä.

    Onko maail­mas­sa yhtään hyvää yliopis­toa, joka olisi oikeasti pienel­lä paikkakun­nal­la, joka ei ole jonkin suurkaupun­gin vaiku­tusalueel­la? San­o­taan vaikka­pa että yht­enäisen kaupunkialueen väk­iluku on alle 100000 ja etäisyyt­tä lähim­pään miljoon­akaupunki­in on vähin­tään 1 tun­ti mat­ka-ajal­la mitattuna.

    Pikaisel­la silmäyk­sel­lä maail­man kärkiyliopis­to­jen lis­taan ei pal­jas­tanut yhtään, mut­ta en toisaal­ta tark­istanut kuin muu­ta­man sijain­nil­taan tun­tem­at­toman ja siten mah­dol­lisen ehdokkaan pis­toko­keeno­mais­es­ti ja niistä yksikään ei täyt­tänyt ehtoa. Suurin osa huip­puyliopis­toista on ilmi­selvästi miljoon­akaupungeis­sa ja niitä en edes tarkistanut.

  26. N: Onko maail­mas­sa yhtään hyvää yliopis­toa, joka olisi oikeasti pienel­lä paikkakun­nal­la, joka ei ole jonkin suurkaupun­gin vaikutusalueella? 

    On tot­ta, että yliopis­to­jen ympäristössä on, jostain kum­man syys­tä, asutusta.

    Mut­ta kor­reloiko kaupun­gin koko yliopis­ton hyvyy­den kanssa — ainakin sen pitäisi, kos­ka suurem­mal­la väestöpo­h­jal­la saadaan enem­män ja parem­pia opiskelijoita.

    Mut­ta jos kat­soo tuo­ta listaa:

    http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2015#sorting=rank+region=+country=+faculty=+stars=false+search=

    Sen kär­ki on : USA, USA, GB, USA, USA, GB, GB, GB, Sveit­si, USA.

    Nyt, jos tuon lis­tan perus­teel­la pitäisi päätel­lä mis­säpäin maail­maa on kaupunke­ja — etenkin iso­ja kaupunke­ja — tai van­ho­ja kaupunke­ja, niin vas­taus olisi että jenkeis­sä, englan­nis­sa ja Sveitsissä.

    Mut­ta eihän se niin mene — kyl­lä yliopis­to­jen — kuten kaupunkienkin — hyvyy­dessä on ihan jostain muus­ta kyse kuin asukasmäärästä.

    Ote­taan tähän keskustelu­un vielä yksi kum­ma sana mukaan: laatu ja maine.

    Jos ajatel­laan, että Har­ward perustet­ti­in 1636 ja on yhdys­val­tain van­hin yliopis­to, paljonko täl­lä on merk­i­tys­tä? Paljonko on merk­i­tys­tä sil­lä, että samoin kuin vaikka­pa NHL ja NBA ne ovat sys­temaat­tis­es­ti tehneet töitä brändin­sä eteen?

    Helsin­gin yliopis­tol­ta leikataan 83 miljoon­aa euroa, samaan aikaan raken­netaan asun­to­ja 60 mil­jardil­la 250 000 asukkaalle. Mitä luulette että tapah­tuu? Nouseeko Helsin­gin yliopis­ton taso sik­si että uusia asukkai­ta tulee 250.000 vai las­keeko se sik­si, että rahoi­tus­ta leikataan?

    Joku tutk­i­ja juuri las­ki, että Suo­ma­laiset yliopis­tot ovat aivan huip­pua suh­teessa siihen rahoituk­seen mitä ne saa­vat, koko maail­mas­sa. Johtuuko se siitä että Suomen väestön­ti­heys on niin korkea?

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Erki Nii­ni, huono selitys
    Val­tion työ­pakko­ja on Uudel­la­maal­la vähem­män kuin maas­sa keskimäärin. 

    Julkisen sek­torin kokoarviot riip­pu­vat siitä, mitä julkiseen sek­tori­in las­kee mukaan. Jos tarkastel­laan vain val­tioon suo­raan työ­suh­teessa ole­via, näi­den määrän määrit­tämi­nen on suh­teel­lisen yksinker­taista. Mut­ta val­tion toimin­not on organ­isoitu huo­mat­tavasti mon­imuo­toisem­min: val­tion liepeil­lä toimii val­tiony­htiötä (suurem­mas­ta päästä esim. Finavia Oy, jos­sa on vajaa 3000 työn­tek­i­jää, tai 2500 työn­tek­i­jän [joista 1700 Uudel­la­maal­la] VTT Oy ja pienem­mästä päästä esim. Moti­va Oy), säätiöitä (esim. 4400 työ­paikan säätiö­muo­toinen Aal­to-yliopis­tokon­serni), yhdis­tyk­siä (esim. Suomen punainen risti on Suomen val­tion tun­nus­ta­ma julk­isoikeudelli­nen yhdis­tys) ja mon­en­laisia muitakin organ­isaa­tioi­ta (vaikka­pa rahas­to­muo­toinen Sitra, jos­sa on noin 130 työn­tek­i­jää tai vaikka­pa Val­tion eläk­er­a­has­to), jot­ka tilas­toitu­vat työ­paikkati­las­tois­sa mikä mihinkin, mut­ta joil­la on myös työpaikkavaikutuksia.

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä, paljonko val­tion työ­paikko­ja mis­säkin päin Suomea on, jos huomioidaan pait­si val­tion suo­rat ja osakey­htiö­muo­toiset työ­paikat, myös muik­si yhteisöik­si kir­ja­tuis­sa organ­isaa­tiois­sa sijait­se­vat, val­tion rahoituk­ses­ta keskeis­es­ti riip­pu­vat työ­paikat. Sel­l­aista tilas­toa ei kuitenkaan ole tietääk­seni tehty eikä julkaistu.

    Toinen kiin­nos­ta­va asia olisi julka­istavak­si voisi olla tilas­to siitä, paljonko val­tio mak­saa palkkaa mis­säkin päin Suomea. Alueel­lis­ten vero­tu­lo­jen kannal­ta keskeistä ei ole vain työ­paikko­jen lukumäärä, vaan sitäkin keskeisem­pää voi olla palkkata­so, kos­ka yksi korkeasti palkat­tu virkamies saat­taa kun­nal­lisvero­ker­tymältään vas­ta­ta varsin mon­taa pieni­palkkaisem­paa työn­tek­i­jää. Jos tarkasteltaisi­in vaikka­pa yli 60 000 euron vuosi­t­u­lo­ja ker­ryt­tävien val­tion työ­paikko­jen jakau­maa Suomes­sa, voitaisi­in saa­da ver­tailu­ti­etoa siitä, että mis­sä päin Suomea on kuinkakin paljon sel­l­aisia val­tion työ­paikko­ja, joista ker­tyy enem­mänkin kun­nal­lisvero­tu­lo­ja. Vas­taa­va tarkastelu voitaisi­in tehdä myös vaikka­pa 100 000 euron vuosi­t­u­lo­jen ylit­tämisen kohdalla.

  28. Mua ärsyt­tää tässä maakun­nat-Helsin­ki juu­pas eipäs keskustelus­sa eniten se, että maakun­tien kaupunkei­hin ei oikeasti halu­ta mitään korkean teknolo­gian teol­lisu­ut­ta, ilmeis­es­ti Nokian riskit muis­taen, vaan halu­taan viedä vain virkami­esten työ­paikko­ja Helsingiltä. Helsingistä pakkosi­ir­re­tyt virkamiehetkö sit­ten pitäi­sivät yllä palvelui­ta Kuo­pios­sa ja Rovaniemel­lä? Kuitenkin julk­ista sek­to­ria leikataan koko ajan niin että miten se aio­taan toteut­taa? Ikili­ikku­jaa keksimällä?

  29. Voit­ta­ji­in panos­t­a­mi­nen on type­r­ää, kos­ka voit­ta­jan kan­nat­taa käyt­tää saa­maansa panos­ta voit­ta­jana pysymiseen, ja voit­ta­jal­ta se onnis­tuu parhait­en Rent-seekingin avul­la. Lisäk­si, melkein kaikessa pätee laske­van rajahyö­dyn peri­aate: Mitä enem­män on panos­tet­tu, sitä vähem­män lisä­panos hyödyttää. 

    Sen­si­jaan takaa-aja­ji­in panos­t­a­mi­nen on hyödyl­listä kahdestakin syys­tä: Takaa-aja­ji­in panos­tamisen mar­gin­aal­i­hyö­ty on suurem­pi ja toisaal­ta niiden kan­nat­taa käyt­tää lisäresurssit siihen että ne saa­vat voit­ta­jan kiinni. 

    Ei kil­pailus­sa tarvitse olla kum­moisi­akaan kon­vek­sisu­u­som­i­naisuuk­sia että voit­ta­jil­ta kan­nat­ta leikata.

  30. Suomes­ta myös puut­tuu toinen kasvukeskus pääkaupunkiseudun ohel­la. No, jos­sain mielessä niitä on aika monta.

    Ruot­sis­sa Tukhol­man vai­h­toe­htona ovat Malmö ja Göte­borg. Nor­jas­sa Bergen ja Trond­heim. Sakas­sa Ruhrin-alueen vai­h­toe­htoina ovat Munchen, Ham­puri ja Berli­i­ni. Englan­nis­sa Lon­toon vai­h­toe­hto on Manchester.

    Poli­it­tis­es­ti tas­a­puo­li­nen surkeus on aina help­poa. Käytän­nössä se on tarkoit­tanut Tam­pereen seudun kur­jis­tamista ja Mikke­lin ja Joen­su­un keinotekoista tukea sekä aivan tolku­ton­ta haaskaamista lukuisil­la maakun­nil­la ja kunnilla.

    Jos Suomen kasvualueek­si hyväksytään Helsin­ki — Tam­pere ‑akseli ja Oulun seu­tu sekä tämän jäl­keen yliopis­tokaupun­git, tulos lie­nee paras mah­dolli­nen. Samaan suun­taan kansalaiset äänestävät jaloillaan.

    Vetovoi­matek­i­jä on päära­ta ja palvelu­iden monipuolisu­us, jol­lo­jn elinkeino­rakenne on monipuo­li­nen. Yliopis­to­jen vaiku­tus on myös merkittävä.

    Ei, se ei tarkoi­ta Kajaanin ja Savon­lin­nan hylkäämistä. Niiden ongelmi­in on vain löy­det­tävä aivan muun­laisia ratkaisu­ja kuin aiemmin. 

    Enem­mänkin se on todel­lisu­u­den hyväksymistä. Viras­to­ja toim­intoi­neen ei kan­na­ta hajaut­taa Helsingistä Rovaniemelle tai Pori­in, kos­ka se ei vain toi­mi, kokeil­tu on. Tam­pereelle ja Hämeen­lin­naan pääkaupunkiseudun laa­jen­t­a­mi­nen taas onnis­tuu kustannustehokkaasti. 

    Turul­la on vah­va polit­ti­inen lob­bauskyky. Sitä pitäisi käyt­tää oman alueen vahvuuk­sien kehit­tämiseen eikä kansakun­nan köy­hdyt­tämiseen. Kol­mas raide pääradal­la (!) on fik­sumpi investoin­ti kuin uusi rata Turkuun.

  31. Tero Tolo­nen:
    Mut­ta jos kat­soo tuo­ta listaa:

    http://www.topuniversities.com/university-rankings/world-university-rankings/2015#sorting=rank+region=+country=+faculty=+stars=false+search=

    Sen kär­ki on : USA, USA, GB, USA, USA, GB, GB, GB, Sveit­si, USA.

    Nyt, jos tuon lis­tan perus­teel­la pitäisi päätel­lä mis­säpäin maail­maa on kaupunke­ja – etenkin iso­ja kaupunke­ja – tai van­ho­ja kaupunke­ja, niin vas­taus olisi että jenkeis­sä, englan­nis­sa ja Sveitsissä.

    Mut­ta eihän se niin mene – kyl­lä yliopis­to­jen – kuten kaupunkienkin – hyvyy­dessä on ihan jostain muus­ta kyse kuin asukasmäärästä.

    Tuon jakau­man selit­tää hyvin pitkälti se, kuin­ka suurelta alueelta kyseiseen yliopis­toon hakeudu­taan ja kuin­ka mon­ta vai­h­toe­htoa hak­i­joille on tarjolla.

    Kuvitel­laan­pa, että meil­lä on kak­si maa­ta, jois­sa molem­mis­sa on yliopis­to­ja, joi­hin ote­taan 10000 opiske­li­jaa vuodessa. Kuvitel­laan, että hak­i­joi­ta on 20000. Molem­mis­sa mais­sa opiske­li­jat ovat yhtä hyviä, yliopis­tois­sa on yhtä mon­ta opet­ta­jaa opiske­li­jaa kohti ja ope­tus­tu­lok­set ovat keskimäärin yhtä hyviä. Olete­taan, että opiske­li­ja voi hakea vain oman maan yliopis­toon. Toises­sa maas­sa on yksi val­ta­va yliopis­to, toises­sa taas kymme­nen pien­tä yliopistoa.

    Kum­mas­ta maas­ta löy­tyy paras yliopis­to ja kum­mas­ta huonoin?

    Yhden yliopis­ton val­tios­sa kaik­ki opiske­li­jat pää­tyvät samaan yliopis­toon, jon­ka tulok­set ovat keskimäärin hyvin keskinker­taisia. Lah­jakkaim­mat ja vähiten lah­jakkaat opiskel­e­vat samas­sa yliopis­tossa, kos­ka muu­takaan vai­h­toe­htoa ei ole.

    Entä mitä tapah­tuu toises­sa maas­sa? Hake­vatko opiske­li­jat tas­a­puolis­es­ti kaikki­in yliopis­toi­hin? Eivät, sil­lä vähän ker­ras­saan yliopis­tot enem­män tai vähem­män sat­un­nai­sista syistä yliopis­tot saa­vat maineen hyv­inä tai huonoina yliopis­toina. Ken­ties yhden pro­fes­sori on onnis­tunut saa­maan arvoste­tun tiede­palkin­non tai sen kam­pusalue on eri­tyisen kau­nis. Syyl­lä ei ole väliä, sil­lä kun yliopis­to­jen välille syn­tyy todel­lisia tai kuvitel­tu­ja ero­ja, opiske­li­jat alka­vat hakeu­tua niihin eri tavoin. Hyvä­maineiseen yliopis­toon haetaan enem­män kuin huonom­pana pidet­tyyn, joten hyvä pääsee val­it­se­maan hie­man parem­mat opiske­li­jat, kun hak­i­joista huonom­mat joutu­vat tyy­tymään johonkin toiseen yliopis­toon. Vähän ker­ras­saan syn­tyy yliopis­to­jen parem­muusjärjestys, jos­sa parhaana pidet­ty yliopis­to saa 1000 lah­jakkain­ta opiske­li­jaa ja huonoin 1000 huonoin­ta opiske­li­jaa, muut sit­ten siltä väliltä.

    Tietysti tuhat paras­ta opiske­li­jaa napan­nut yliopis­to päi­hit­tää keskimääräi­sis­sä tulok­sis­sa naa­puri­maan jät­tiyliopis­ton, joka vuorostaan päi­hit­tää naa­puri­maan surkeim­man yliopiston.

    Mitä enem­män yliopis­to­ja on tar­jol­la, sitä enem­män yliopis­to­jen taso­ero kär­jistyy, kos­ka pieni joukko eli­it­tiyliopis­to­ja pääsee val­it­se­maan kaikkein lah­jakkaim­mat opiske­li­jat. Jos pienessä maas­sa 5 miljoo­nan asukkaan maas­sa parhaas­sa yliopis­tossa on paras 10% nuorista, suurem­mas­sa 50 miljoo­nan asukkaan maas­sa samankokoises­sa yliopis­tossa saat­taa olla paras 1% nuorista ja 500 miljoo­nan asukkaan maas­sa paras 0.1% nuorista.

    Entä mitä täl­lä on tekemistä maail­man yliopis­to­jen parem­muusjärjestyk­sen kanssa? Oike­as­sa maail­mas­sa tilanne on mon­imutkaisem­pi, mut­ta esimerkik­si suomenkieli­sistä suurin osa taitaa halu­ta opiskel­la Suomes­sa. Tääl­lä on vain muu­ta­ma yliopis­to, joten parhaas­sakin on iso joukko keskinker­taisia opiske­li­joi­ta. Suures­sa maas­sa (kuten Yhdys­val­lat) valin­nan­varaa on paljon enem­män, joten parhaat yliopis­tot ovat paljon parem­pia kuin pienen maan paras yliopisto.

    Lisäe­tu tulee opiskelukielestä. Englan­nin yliv­er­tainen ase­ma takaa sen, että englan­ninkielis­ten maid­en parhaisi­in yliopis­toi­hin voi hakea iso joukko lah­jakkai­ta opiske­li­joi­ta myös muista maista. Ei liene ihme, että englan­ninkielis­ten maid­en parhaat yliopis­tot ovat todel­la hyviä, kos­ka ne keräävät lah­jakkaim­mat opiske­li­jat kaik­ista englan­ninkieli­sistä maista ja lisäk­si parhaat opiske­li­jat muis­takin maista.

    Toisaal­ta on läh­es yhtä var­maa, että englan­ninkieli­sistä maista löy­tyy myös val­ta­va määrä surkei­ta yliopis­to­ja. Niitä löy­tyy myös muista isoista maista. Pienessä maas­sa huonoinkaan yliopis­to ei voi olla val­ta­van huono, ellei siihen var­ta vas­ten pyritä.

  32. N: Entä mitä täl­lä on tekemistä maail­man yliopis­to­jen parem­muusjärjestyk­sen kanssa? Oike­as­sa maail­mas­sa tilanne on mon­imutkaisem­pi, mut­ta esimerkik­si suomenkieli­sistä suurin osa taitaa halu­ta opiskel­la Suomes­sa. Tääl­lä on vain muu­ta­ma yliopis­to, joten parhaas­sakin on iso joukko keskinker­taisia opiskelijoita. 

    Suomes­sa on kolmisenkym­men­tä yliopis­toa sivuyliopis­tot mukaan­lukien joten valin­nan­varaa on.
    Sen takia on yliopis­to­ja perustet­tu ympäri Suomea että ne pysty­i­sivät gen­eroimaan osaamiseen perus­tu­via työ­paikko­ja ja yri­tyk­siä maakun­ti­in, mut­ta käytän­nössä vain suurim­mat yksiköt (Oulu, Tam­pere) ovat Helsin­gin lisäk­si pystyneet jonkin­laiseen omavaraisu­u­teen, ettei kaik­ki valu valmis­tut­tuaan tai jo kesä­työ-/har­joit­telu­vai­heessa etelään.

  33. Onko Helsingis­sä ja Uudel­la­maal­la paljon mummoja?

    Uuden­maan ja kaupunkien roolin korost­a­mi­nen veron­mak­saji­na ei näytä huomioivan sitä, kuin­ka väestölli­nen huolto vai­htelee suuresti maakun­tien välil­lä. Jos kaik­ki Suomen mum­mot ja lapset muut­ta­vat Helsinki­in, niin vieläkö luvut näyt­tävät yhtä suo­si­ol­lisil­ta “kaupungis­tamiselle”?

    Vuo­den 2011 taulukon mukaan Uudel­la maal­la on 46 las­ta tai van­hus­ta sataa työikäistä kohden, Suomen vähiten. Eniten on Kes­ki-Poh­jan­maal­la, 60.

  34. R.Silfverberg: Suomes­sa on kolmisenkym­men­tä yliopis­toa sivuyliopis­tot mukaan­lukien joten valin­nan­varaa on.
    Sen takia on yliopis­to­ja perustet­tu ympäri Suomea että ne pysty­i­sivät gen­eroimaan osaamiseen perus­tu­via työ­paikko­ja ja yri­tyk­siä maakun­ti­in, mut­ta käytän­nössä vain suurim­mat yksiköt (Oulu, Tam­pere) ovat Helsin­gin lisäk­si pystyneet jonkin­laiseen omavaraisu­u­teen, ettei kaik­ki valu valmis­tut­tuaan tai jo kesä­työ-/har­joit­telu­vai­heessa etelään. 

    Ehkä suurin virhe on tehty 1960-luvun mil­tei ain­ut­laa­tuisen teol­lisu­us­jatku­mon ja kau­pan sekä palvelus­ten vyöhyk­keen ohit­ta­mi­nen korkean asteen koulu­tuk­sen sijain­tipaikkana. Tarkoi­tan tietysti Kymen­laak­soa akselil­la Kot­ka — nykyi­nen Kou­vola. Osmo on kir­joit­tanut, että yhden kortin teol­lisu­uskaupun­git ovat men­nyt­tä aikaa. Näin on, mut­ta ne oli­si­vat olleet mitä luon­tevin poh­ja, luon­tais­es­ti kaupungis­tunut, kon­ver­toi­da korkeak­oulu­tuk­sen kaut­ta palvelui­hin ja korkeaan teknologiaan.

  35. Aika ajatel­la:
    Onko Helsingis­sä ja Uudel­la­maal­la paljon mummoja?

    Uuden­maan ja kaupunkien roolin korost­a­mi­nen veron­mak­saji­na ei näytä huomioivan sitä, kuin­ka väestölli­nen huolto vai­htelee suuresti maakun­tien välil­lä. Jos kaik­ki Suomen mum­mot ja lapset muut­ta­vat Helsinki­in, niin vieläkö luvut näyt­tävät yhtä suo­si­ol­lisil­ta “kaupungis­tamiselle”?

    Vuo­den 2011 taulukon mukaan Uudel­la maal­la on 46 las­ta tai van­hus­ta sataa työikäistä kohden, Suomen vähiten. Eniten on Kes­ki-Poh­jan­maal­la, 60. 

    Kor­re­laa­tio väestön ikärak­en­teen ja vero­tu­lo­jen tasauk­sen välil­lä on olen­nais­es­ti ole­mas­sa. Voidaankin hyvil­lä mielin sanoa, että vero­tu­lo­jen tasaus on demografinen tilisi­ir­to. Sen sijaan esimerkik­si asumisen tuet ovat maanti­eteel­lisiä koor­di­naatisia tilisi­ir­to­ja. Taloutemme ei ehkä enää pitkään kestä täl­laista kaupungis­tu­misen voit­tokulkua. Ver­taa nousukausi 2003–2007, emme ehkä kestä enää toista saman­laista nousukaut­ta (vel­ka). Nämä ovat paradok­se­ja joi­ta ei noin vain voi ohittaa.

  36. R.Silfverberg: Suomes­sa on kolmisenkym­men­tä yliopis­toa sivuyliopis­tot mukaan­lukien joten valin­nan­varaa on.
    Sen takia on yliopis­to­ja perustet­tu ympäri Suomea että ne pysty­i­sivät gen­eroimaan osaamiseen perus­tu­via työ­paikko­ja ja yri­tyk­siä maakun­ti­in, mut­ta käytän­nössä vain suurim­mat yksiköt (Oulu, Tam­pere) ovat Helsin­gin lisäk­si pystyneet jonkin­laiseen omavaraisu­u­teen, ettei kaik­ki valu valmis­tut­tuaan tai jo kesä­työ-/har­joit­telu­vai­heessa etelään.

    Laskea voi miten halu­aa. Suo­mi on pieni maa, eikä tääl­lä ole riit­tävästi väkeä täyt­tämään yhtäkään yliopis­toa pelkil­lä huip­pu­lah­jakkail­la opiskelijoilla. 

    Jos olete­taan, että 0.1 pros­ent­tia opiske­li­joista on huip­pu­lah­jakkai­ta, yhdessä ikälu­okas­sa heitä on 50–60, jos olete­taan, että vuosit­tain syn­tyy 50000–60000 las­ta. Jos he kaik­ki opiske­li­si­vat 5 vuot­ta, saataisi­in aikaan 250–300 opiske­li­jan yliopis­to. Ei sel­l­aisia ole. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa, jos­sa syn­tyy vuosit­tain 4 miljoon­aa las­ta, paras promille täyt­täisi 5 vuo­den opiskelu­a­jal­la 20000 opiske­li­jan yliopis­ton. Se on jo aivan järkevä koko yliopistolle.

    Jos halu­taan, toki voidaan laskea myös parhaal­la pros­en­til­la. Suomes­sa voisi sil­loin olla 2700 opiske­li­jan huip­puyliopis­to, Yhdys­val­lois­sa 10 huip­puyliopis­toa, joista jokaises­sa olisi 20000 opiskelijaa.

    Vaik­ka käytän­nössä opiskelu­paikan val­in­ta ei ole näin suo­ravi­ivaista, matem­ati­ikkaa ei voi muut­taa. Isos­sa maas­sa riit­tää hyviä opiske­li­joi­ta täyt­tämään parhaat yliopis­tot, pienessä maas­sa on otet­ta­va muitakin. Sik­si maail­man parhaiden yliopis­to­jen lis­tan kär­jessä ovat englan­ninkielis­ten maid­en parhaat yliopis­tot ja sit­ten vähän kauem­pana kär­jestä alkaa näkyä muiden iso­jen maid­en tai kielialuei­den parhai­ta yliopistoja.

    Täs­mälleen sama pätee myös huip­pu­lukioi­hin. Jos kar­si­taan listal­ta pois sat­un­naise­na vai­htelu­na alle 10 yliop­pi­laan pikku­lukiot, kär­jessä ovat aina suurimpi­en kaupunkien, eri­tyis­es­ti Helsin­gin, maineeltaan parhaat lukiot. Se ei ker­ro varsi­nais­es­ti mitään lukioiden tasos­ta, mut­ta lukioiden maine houkut­telee parhai­ta oppi­lai­ta hake­maan tiet­ty­i­hin lukioi­hin, joi­hin on siitä syys­tä vaikea päästä. Pienen kaupun­gin ain­oa lukio ei keskimäärin voi olla yhtä hyvä kuin Helsin­gin paras lukio. Toisaal­ta Helsingistä voivat löy­tyä myös “huonoim­mat” lukiot eli ne, joi­hin hyvin har­va halu­aa ensisi­jais­es­ti, mut­ta joi­hin on men­tävä, kun muuallekaan ei pääse.

    Yliopis­to­jen ja lukioiden maine tietysti houkut­telee myös opet­ta­jia. Sik­si myös parhaat opet­ta­jat suo­si­vat parhai­ta kouluja.

  37. Aika ajatel­la:
    Uuden­maan ja kaupunkien roolin korost­a­mi­nen veron­mak­saji­na ei näytä huomioivan sitä, kuin­ka väestölli­nen huolto vai­htelee suuresti maakun­tien välil­lä. Jos kaik­ki Suomen mum­mot ja lapset muut­ta­vat Helsinki­in, niin vieläkö luvut näyt­tävät yhtä suo­si­ol­lisil­ta “kaupungis­tamiselle”?

    Eivät luvut pitkäaikaistyöt­tömyy­den näkökul­mas­ta nytkään näytä suo­si­ol­lisil­ta kaupungeille. 

    Menos­sa on kehi­tys, jos­sa kaupunkei­hin syn­tyy syr­jäy­tymisen kult­tuure­i­ta. Jostain syys­tä tästä kehi­tyk­ses­tä puhutaan paljon vähem­män kuin kaupungis­tu­misen hyödyistä. 

    Ehkä eli­it­ti ei vain ole kiin­nos­tunut syr­jäyt­tävien kult­tuurien syn­nys­tä, kos­ka sen ei tarvitse koh­da­ta niitä. Se voi vali­ta kaupun­gin edut ja uno­htaa kur­jat kurjuuteensa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166771.html

  38. Pel­letistä parem­mak­si: Eivät luvut pitkäaikaistyöt­tömyy­den näkökul­mas­ta nytkään näytä suo­si­ol­lisil­ta kaupungeille. 

    Menos­sa on kehi­tys, jos­sa kaupunkei­hin syn­tyy syr­jäy­tymisen kult­tuure­i­ta. Jostain syys­tä tästä kehi­tyk­ses­tä puhutaan paljon vähem­män kuin kaupungis­tu­misen hyödyistä. 

    Ehkä eli­it­ti ei vain ole kiin­nos­tunut syr­jäyt­tävien kult­tuurien syn­nys­tä, kos­ka sen ei tarvitse koh­da­ta niitä. Se voi vali­ta kaupun­gin edut ja uno­htaa kur­jat kurjuuteensa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166771.html

    Kuten palkeista näkyy seu­raa­va (köy­hän) ikään­tymisen aal­to ei olekaan enää haja-asu­tusaluei­den ongel­ma vaan kaupunkien. Kaupunkien tarve kas­vaa onkin tässä mielessä ymmär­ret­tävää. Se on niille elämän ja kuole­man kysymys. Ellei (pitkäaikaistyöt­tömyy­destä eläkkeelle/köyhää) van­husväestöä saa­da häädet­tyä. Sil­loin elämä jatkuu, samoin moit­teet vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta. Suo­ma­lainen sta­tus quo?

  39. N: Laskea voi miten halu­aa. Suo­mi on pieni maa, eikä tääl­lä ole riit­tävästi väkeä täyt­tämään yhtäkään yliopis­toa pelkil­lä huip­pu­lah­jakkail­la opiskelijoilla.

    Joo ja itse asi­as­sa joil­lain aloil­la koulu­tu­s­paikko­ja ei ole edes riit­tävästi — nuo­ria suun­taa Balt­ian mai­hin, Ruot­si­in ja Englan­ti­in opiskelemaan.

    Tutk­in­to­ja on näem­mä uud­is­tet­tu esim. TTY:llä, ensin suorite­taan näem­mä teknikan kan­di­daatin tutk­in­to joka on 180 op ja sit­ten päälle mah­dol­lis­es­ti DI:n tutk­in­to joka on yhteen­sä 120 op.

    http://www.tut.fi/wwwoppaat/opas2015-2016/perus/tutkinnot/index_bachelor.html

    Se mikä itseäni tuos­sa koko sys­tee­mis­sä häir­it­see on, että nuo “Peru­sopin­not 90–100 op” ovat pitkälle ajanhukkaa.

    peru­sopin­toi­hin sisäl­tyy matem­ati­ikkaa, fysi­ikkaa, kemi­aa, vier­aan kie­len opin­to­ja, toisen koti­maisen kie­len opin­to­ja, talout­ta sekä tietotekni­ikkaa, tieto­jo­htamista tai ohjelmointia

    Se mis­tä on käytän­nössä esim. tietotekni­ikas­sa hyö­tyä ovat nuo Pääaine 20–30 op ja Sivuaine 20–30 op.

    Ehkä ohjel­moin­nin peruskurssi ja ripaus matem­ati­ikkaa voisi olla tuo­hon päälle. Nämä voisi­vat kuu­lua ryh­mään Vapaasti valit­ta­vat opin­not 0–22 op.

    Tuo varsi­nainen DI tutk­in­to sit­ten on jo sitä asi­aa mitä pitäisikin opet­taa — se voisi olla ihan hyvin tuo 120 op.

    Väit­täisin että tutk­in­to olisi ihan yhtä hyvä, jos 60% kurs­seista, etenkin peruskurs­sei­ta, pois­tet­taisi­in ja kurssien sisäl­lössäkin olisi var­maan tarkas­tamista. Ehkä 20% saataisi­in sieltä pois.

    Ei ole nimit­täin mielestäni mitään järkeä istut­taa maan lah­jakkaimpia ihmisiä viit­tä vuot­ta tai jopa pidem­pään opiskele­mas­sa noi­ta asioi­ta — suuri osa niistä on jo van­hen­tunei­ta tai tarpeet­to­mia siinä vai­heessa kun valmistuu.

    Tämä ei tarkoi­ta nyt sitä että yliopis­toista voitaisi­in säästää vaan että saataisi­in enem­män ihmisiä sisään ja enem­män resursse­ja opiskelu­un ja opet­tamiseen, kun olisi vähem­män asioi­ta joi­ta pitäisi kahla­ta väk­isin läpi.

  40. max: Ehkä suurin virhe on tehty 1960-luvun mil­tei ain­ut­laa­tuisen teol­lisu­us­jatku­mon ja kau­pan sekä palvelus­ten vyöhyk­keen ohit­ta­mi­nen korkean asteen koulu­tuk­sen sijain­tipaikkana. Tarkoi­tan tietysti Kymen­laak­soa akselil­la Kot­ka – nykyi­nen Kou­vola. Osmo on kir­joit­tanut, että yhden kortin teol­lisu­uskaupun­git ovat men­nyt­tä aikaa. Näin on, mut­ta ne oli­si­vat olleet mitä luon­tevin poh­ja, luon­tais­es­ti kaupungis­tunut, kon­ver­toi­da korkeak­oulu­tuk­sen kaut­ta palvelui­hin ja korkeaan teknologiaan. 

    Teknil­lisiä yliopis­to­ja ja teknil­lisiä tiedekun­tia on perustet­tu juuri teol­lisu­u­s­paikkakun­nille kuten Tam­pere, Lappeen­ran­ta ja Oulu. Näil­lä paikkakun­nil­la on myös kau­pal­lista korkeakouluopetusta.

  41. Pel­letistä parem­mak­si: Eivät luvut pitkäaikaistyöt­tömyy­den näkökul­mas­ta nytkään näytä suo­si­ol­lisil­ta kaupungeille. 

    Menos­sa on kehi­tys, jos­sa kaupunkei­hin syn­tyy syr­jäy­tymisen kult­tuure­i­ta. Jostain syys­tä tästä kehi­tyk­ses­tä puhutaan paljon vähem­män kuin kaupungis­tu­misen hyödyistä. 

    Ehkä eli­it­ti ei vain ole kiin­nos­tunut syr­jäyt­tävien kult­tuurien syn­nys­tä, kos­ka sen ei tarvitse koh­da­ta niitä. Se voi vali­ta kaupun­gin edut ja uno­htaa kur­jat kurjuuteensa.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001166771.html

    Maan talouden heikko tilanne rokot­taa suuria kaupunke­ja kos­ka niihin on aikoinan hyv­inä aikoina hakeudut­tu töi­hin vaik­ka koulu­tus­ta ei ole ollut riit­tävästi. Vain riit­tävän suuri kaupun­ki pystyy työl­listämään mar­gin­aal­i­ta­pauk­sia. Maat­alous ja met­sä­talous teki sen ennen mut­ta ei enää.

  42. Yliopis­to­jen tieteelli­nen taso kor­reloi vain osit­tain opiske­li­joiden laadun kanssa. 

    Parhai­ta yliopis­ton yksikköjä (esim laitok­sia) ovat ne, jot­ka houkut­tel­e­vat kyvykkäitä post doc opiske­li­joi­ta. Yliopis­ton tieteelli­nen “hyvyys” puolestaan määräy­tyy sen parhaiden yksiköi­den perusteella.

    Yliopis­toil­la on toki muitakin tehtäviä. Pelkkä kan­di­daat­ti­tutk­in­tokin riit­tää moni­in töihin.

  43. N: Laskea voi miten halu­aa. Suo­mi on pieni maa, eikä tääl­lä ole riit­tävästi väkeä täyt­tämään yhtäkään yliopis­toa pelkil­lä huip­pu­lah­jakkail­la opiskelijoilla. 

    Jos olete­taan, että 0.1 pros­ent­tia opiske­li­joista on huip­pu­lah­jakkai­ta, yhdessä ikälu­okas­sa heitä on 50–60, jos olete­taan, että vuosit­tain syn­tyy 50000–60000 las­ta. Jos he kaik­ki opiske­li­si­vat 5 vuot­ta, saataisi­in aikaan 250–300 opiske­li­jan yliopis­to. Ei sel­l­aisia ole. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa, jos­sa syn­tyy vuosit­tain 4 miljoon­aa las­ta, paras promille täyt­täisi 5 vuo­den opiskelu­a­jal­la 20000 opiske­li­jan yliopis­ton. Se on jo aivan järkevä koko yliopistolle.

    Jos halu­taan, toki voidaan laskea myös parhaal­la pros­en­til­la. Suomes­sa voisi sil­loin olla 2700 opiske­li­jan huip­puyliopis­to, Yhdys­val­lois­sa 10 huip­puyliopis­toa, joista jokaises­sa olisi 20000 opiskelijaa.

    Vaik­ka käytän­nössä opiskelu­paikan val­in­ta ei ole näin suo­ravi­ivaista, matem­ati­ikkaa ei voi muut­taa. Isos­sa maas­sa riit­tää hyviä opiske­li­joi­ta täyt­tämään parhaat yliopis­tot, pienessä maas­sa on otet­ta­va muitakin. Sik­si maail­man parhaiden yliopis­to­jen lis­tan kär­jessä ovat englan­ninkielis­ten maid­en parhaat yliopis­tot ja sit­ten vähän kauem­pana kär­jestä alkaa näkyä muiden iso­jen maid­en tai kielialuei­den parhai­ta yliopistoja.

    Täs­mälleen sama pätee myös huip­pu­lukioi­hin. Jos kar­si­taan listal­ta pois sat­un­naise­na vai­htelu­na alle 10 yliop­pi­laan pikku­lukiot, kär­jessä ovat aina suurimpi­en kaupunkien, eri­tyis­es­ti Helsin­gin, maineeltaan parhaat lukiot. Se ei ker­ro varsi­nais­es­ti mitään lukioiden tasos­ta, mut­ta lukioiden maine houkut­telee parhai­ta oppi­lai­ta hake­maan tiet­ty­i­hin lukioi­hin, joi­hin on siitä syys­tä vaikea päästä. Pienen kaupun­gin ain­oa lukio ei keskimäärin voi olla yhtä hyvä kuin Helsin­gin paras lukio. Toisaal­ta Helsingistä voivat löy­tyä myös “huonoim­mat” lukiot eli ne, joi­hin hyvin har­va halu­aa ensisi­jais­es­ti, mut­ta joi­hin on men­tävä, kun muuallekaan ei pääse.

    Yliopis­to­jen ja lukioiden maine tietysti houkut­telee myös opet­ta­jia. Sik­si myös parhaat opet­ta­jat suo­si­vat parhai­ta kouluja.

    Kan­nat­taa toki huo­ma­ta, että huip­puyliopis­tot (kuten vaik­ka Har­vard, UCL tai HY) eivät toi­mi pelkästään nation­al­is­tisel­la agen­dal­la ja opiskelijapoolilla.

  44. jh: Kan­nat­taa toki huo­ma­ta, että huip­puyliopis­tot (kuten vaik­ka Har­vard, UCL tai HY) eivät toi­mi pelkästään nation­al­is­tisel­la agen­dal­la ja opiskelijapoolilla.

    Michio Kaku on kovasti huolis­saan Yhdys­val­to­jen tule­vaisu­ud­es­ta. Monien huip­puyliopis­to­jen opiske­li­jat ovat intialaisia, kiinalaisia, kore­alaisia jne. Jotkut ryh­mät koos­t­u­vat kokon­aan muista kuin yhdys­val­ta­lai­sista opiske­li­joi­ta. Näin on ollut ennenkin, mut­ta huoli kohdis­tuu siihen, että enää nämä opiske­li­jat eivät jää vält­tämät­tä USA­han valmis­tut­tuaan, vaan palaa­vat kotimaihinsa.

  45. Tero Tolo­nen:
    Se mikä itseäni tuos­sa koko sys­tee­mis­sä häir­it­see on, että nuo “Peru­sopin­not 90–100 op” ovat pitkälle ajanhukkaa.

    Tuo varsi­nainen DI tutk­in­to sit­ten on jo sitä asi­aa mitä pitäisikin opet­taa – se voisi olla ihan hyvin tuo 120 op.

    Väit­täisin että tutk­in­to olisi ihan yhtä hyvä, jos 60% kurs­seista, etenkin peruskurs­sei­ta, pois­tet­taisi­in ja kurssien sisäl­lössäkin olisi var­maan tarkas­tamista. Ehkä 20% saataisi­in sieltä pois.

    Sekoi­tat ammat­tik­oulun ja yliopis­ton keskenään. 

    Yliopis­ton idea on antaa koulu­tus, jon­ka avul­la pystyy jatkos­sa omak­sumaan vaa­tivien tehtävien tiedot ja taidot, kehit­tämään itseään ja omaa alka­akin, kir­joit­ta­maan ha luke­maan alan ammat­tikir­jal­lisu­ut­ta ja uut­ta tietoa. Pro­jek­ti­jo­ht­a­mi­nen tulee ural­la vas­taan ja talouden ymmärtämi­nen aivan varmasti. 

    Koodausap­inan hom­mia toki jotkut halu­a­vat tehdä. Hei­dän paikkansa ei ole yliopis­to, ei edes AMK. 

    Tässä on se mitä tapah­tuu kun yliopis­tos­ta riisu­taan “sivistyk­sen” rippeetkin jopa oman ammat­tialan osalta. 

    Toinen ongel­ma ovat alat, joil­la on paljon ja paljon muut­tuvaa opetet­tavaa. Vaikea vali­ta mitä pitäisi jät­tää opet­ta­mat­ta. Yleen­sä katoa­vat kieliopin­not ja vastaavat.

  46. Mikä tekee hyvän yliopis­ton? Huip­pututkimus vai hyvä ope­tus? Eivät ole sama asia.

  47. JTS: Sekoi­tat ammat­tik­oulun ja yliopis­ton keskenään. 

    Yliopis­ton idea on antaa koulu­tus, jon­ka avul­la pystyy jatkos­sa omak­sumaan vaa­tivien tehtävien tiedot ja taidot, kehit­tämään itseään ja omaa alka­akin, kir­joit­ta­maan ha luke­maan alan ammat­tikir­jal­lisu­ut­ta ja uut­ta tietoa. Pro­jek­ti­jo­ht­a­mi­nen tulee ural­la vas­taan ja talouden ymmärtämi­nen aivan varmasti. 

    Koodausap­inan hom­mia toki jotkut halu­a­vat tehdä. Hei­dän paikkansa ei ole yliopis­to, ei edes AMK. 

    Vaik­ka mä en käytäisi sanaa koodausap­ina niin tosi­aan ammat­tik­oulus­ta voi valmis­tua datanomisksi jol­loin hal­lit­see ohjelmis­totekni­ikat niin hyvin että pär­jää työelämässä ainakin aluk­si jopa parem­min kuin saman alan diplomi-insinööri.

  48. Sylt­ty:
    Mikä tekee hyvän yliopis­ton? Huip­pututkimus vai hyvä ope­tus? Eivät ole sama asia.

    Opetuk­sen ja opin­to­jeno­h­jauk­sen rooli koros­tuu opin­to­jen alku­vai­heessa. mut­ta (huippu)tutkimuksesta irral­lista yliopis­toa ei yksinker­tais­es­ti ole olemassa.

  49. R.Silfverberg:
    Mua ärsyt­tää tässä maakun­nat-Helsin­ki juu­pas eipäs keskustelus­sa eniten se, että maakun­tien kaupunkei­hin ei oikeasti halu­ta mitään korkean teknolo­gian teol­lisu­ut­ta, ilmeis­es­ti Nokian riskit muis­taen, vaan halu­taan viedä vain virkami­esten työ­paikko­ja Helsingiltä. Helsingistä pakkosi­ir­re­tyt virkamiehetkö sit­ten pitäi­sivät yllä palvelui­ta Kuo­pios­sa ja Rovaniemellä? 

    Asia on mon­imutkaisem­pi. Korkea­palkkaisimpi­in virkami­estyövu­osi­in tapaa kytkey­tyä myös yksi­ty­isiä työvu­osia — ja virkami­estyön sijoi­tu­s­paikat vaikut­ta­vat osin myös teknolo­gia­palvelun­tar­joa­jatyö­paikko­jen sijoit­tumiseen. Eri­tyis­es­ti eräät val­tion toimin­not hyö­dyn­tyävät merkit­tävis­sä määrin myös yksi­ty­isiä palvelui­ta. Virkamiesyk­sikön sijain­ti vaikut­taa osin siihen, minkä paikkakun­tien palvelui­ta nämä yksiköt pääasi­as­sa hyö­dyn­tävät. Palvelui­ta ovat pait­si siivous, var­tioin­ti, tietoliikenne‑, rav­in­to­la- yms. palve­lut, myös esim. kon­sult­ti­palve­lut tai ohjelmistopalve­lut. Osin palvelui­ta voi tar­jo­ta eri puo­lil­ta Suomea, mut­ta vain osin. Nyky­i­sis­sä julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa käytän­nössä edel­lytetään usein esim. sään­nöl­listä matkus­tamista tilauk­ses­ta vas­taavien virkami­esten luo Helsinki­in, tai lähi­tukipalvelu­jen tar­joamista, joka käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että lähel­lä virkamiesyk­sikköä sijait­se­vat palvelun­tar­joa­jat ovat kil­pailullis­es­ti etuoikeutetum­mas­sa ase­mas­sa kuin muual­la Suomes­sa sijait­se­vat palveluntarjoajat.

  50. kom­ment­ti:
    Virkamiesyk­sikön sijain­ti vaikut­taa osin siihen, minkä paikkakun­tien palvelui­ta nämä yksiköt pääasi­as­sa hyö­dyn­tävät. Palvelui­ta ovat pait­si siivous, var­tioin­ti, tietoliikenne‑, rav­in­to­la- yms. palve­lut, myös esim. kon­sult­ti­palve­lut tai ohjelmistopalvelut.Osin palvelui­ta voi tar­jo­ta eri puo­lil­ta Suomea, mut­ta vain osin. Nyky­i­sis­sä julk­i­sis­sa han­k­in­nois­sa käytän­nössä edel­lytetään usein esim. sään­nöl­listä matkus­tamista tilauk­ses­ta vas­taavien virkami­esten luo Helsinki­in, tai lähi­tukipalvelu­jen tar­joamista, joka käytän­nössä tarkoit­taa sitä, että lähel­lä virkamiesyk­sikköä sijait­se­vat palvelun­tar­joa­jat ovat kil­pailullis­es­ti etuoikeutetum­mas­sa ase­mas­sa kuin muual­la Suomes­sa sijait­se­vat palveluntarjoajat. 

    No onko se itse­tarkoi­tus että maakun­ti­in saadaan enem­män var­ti­joi­ta ja siivoojia?

  51. R.Silfverberg: No onko se itse­tarkoi­tus että maakun­ti­in saadaan enem­män var­ti­joi­ta ja siivoojia?

    En tiedä, mitä itse­tarkoi­tus tuos­sa yhtey­dessä tarkoit­taa. Tarkasteltaes­sa joidenkin kun­tien työ­paikkake­hi­tys­tä on nähtävis­sä, että val­tion työ­paikko­jen kadotes­sa paikkakunnal­ta ovat kadon­neet myös mon­et yksi­tyisen sek­torin työ­paikat. Blogikir­joituk­ses­sa huomio oli etenkin mata­lam­min koulut­tau­tunei­den työl­listymisessä, joi­ta myös esimerkik­si var­ti­jat ja siivoo­jat usein ovat. Sen asian kannal­ta muiden(kin) työ­paikko­jen sijoit­tamisel­la on merk­i­tys­tä, kos­ka mata­lasti koulutet­tu­ja työ­paikko­ja syn­tyy myös korkeasti koulute­tumpi­en työ­paikko­jen myötä.

    Jos tavoit­teena on, että mata­lasti koulute­tut työ­paikat katoa­vat jois­tain kun­nista, ja että väestö muut­taa niin san­otusti markki­nae­htois­es­ti niistä pois, kan­nat­taa huole­htia siitä, ettei kun­taan pää­ty korkeam­min palkat­tu­ja virkami­este­htäviä ja huole­htia siitä, että Kelat, vero­toimis­tot, nimis­miehet, poli­isi­laitok­set ja mon­et muut val­tion yksiköt lakkaut­taa näistä kun­nista, kos­ka sen seu­rauk­se­na katoaa val­tion työ­paikko­jen lisäk­si myös monia mui­ta tehtäviä: työ­paikko­jen kumu­loi­tu­misilmiö toimii toiseenkin suun­taan. Näin on mon­es­sa kun­nas­sa myös tapahtunut.

  52. jh: Opetuk­sen ja opin­to­jeno­h­jauk­sen rooli koros­tuu opin­to­jen alku­vai­heessa. mut­ta (huippu)tutkimuksesta irral­lista yliopis­toa ei yksinker­tais­es­ti ole olemassa.

    Taideyliopis­to, Han­ken, Itä-Suomen yliopisto?

  53. Tero Tolo­nen:
    Se mikä itseäni tuos­sa koko sys­tee­mis­sä häir­it­see on, että nuo “Peru­sopin­not 90–100 op” ovat pitkälle ajanhukkaa.

    Öö…

    Ajan­hukkaa mihin näh­den, ja mihin tarkoituk­seen? Tämä kuu­lostaa vähän siltä että sanois­it kuin­ka vaikka­pa paini­jalle voima­har­joit­telu on ajan­hukkaa, kos­ka eihän siinä paini­vas­tus­ta­jas­sa ole tankoa. 

    Tämä juuri on Suomes­sa vial­la mon­en ihmisen korvien välis­sä. Kuvitel­laan että yliopis­tossa pitäisi opetel­la sitä nimeno­maista taitoa jota sit­ten työssä käytetään. Ei se näin ole. Peru­sopin­nois­sa opi­taan matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisen ajat­te­lu­ta­van peri­aat­teet ja työka­lut. Ei inte­groimista tai jotain Laplace-muun­nos­ta har­joitel­la sen takia että joku niitä käsin tek­isi työelämässä, vaan sik­si että ymmär­retään mik­si ja miten matemaat­ti­nen ajat­telu toimii. Ei järjestysal­go­rit­me­ja koodaa­jille sik­si opete­ta että ne jou­tu­isi­vat koodaa­maan työssään tehokkai­ta tapo­ja jär­jestää taulukon luvut suu­ru­usjärjestyk­seen, vaan sik­si että ne oppi­si­vat ymmärtämään mikä tekee algo­rit­mista oikean.

  54. Huip­puyliopis­to­ja ei oikeas­t­aan ole, on vain huip­pu ainelaitok­sia. Se ei kenenkään mieltä läm­mitä, jos opiskelee val­ti­otiedet­tä paikas­sa jos­sa on nobel-tason lääkis tai fysiikka…

    Hyvän yliopis­ton tun­nu­merk­it ovat monipuoliset:
    Henkilökun­taa on sen ver­ran paljon, että ope­tus­ryh­mät ovat pieniä 50 henkeä ei ole pien­ryh­mäope­tus­ta, noin vinkkinä. Sil­loin pysyy sekä moti­vaa­tio että har­joi­tusten ohjaami­nen kohdallaan. 

    Hyvä yliopis­to tekee hyvää tutkimus­ta, jol­lon on opetet­tavaa ja tiede­tään mis­sä maail­mal­la men­nään. Hyvä tutkimus hei­jas­tuu siihen, että osa­taan vali­ta mitä opete­taan. Huip­pope­tus on myös metari-kisäl­li työskentelyä.

    Lisäk­si hyväl­lä yliopis­tol­la on hyvät suh­teet työan­ta­ji­in, jol­loin koulu­tus vas­taa myös hei­dän tule­vaisu­u­den tarpeitaan ja opiske­li­jat miel­letään hyväk­si työvoimaksi. 

    Huip­puyliopis­tos­ta valmis­tuneet myös arvosta­vat saa­maansa ope­tus­ta vaik­ka jos opiske­li­jat todel­la ovat hyviä niin ope­tus laa­haa jäl­jessä. Tähän liit­tyy kyky osa­ta ilmaista itseään kir­jal­lis­es­ti ja suullis­es­ti sekä kyky omak­sua uut­ta tietoa ja jatkaa elinikäistä oppimista. Samal­la huip­puyliopis­to luo suhde­v­erkos­to­ja opiske­li­joiden ja alu­mi­nen kesken.

    Sit­ten se tärkein: kun joku tulee vas­taan, tietää toisen ole­van kohtu­ullisen fik­sun ihmisen, oli kyse niin ope­tus- tai tutkimushenkilökun­nas­ta tai opiske­li­joista. Se luo hyvän ilmapiirin.

  55. Ei järjestysal­go­rit­me­ja koodaa­jille sik­si opete­ta että ne jou­tu­isi­vat koodaa­maan työssään tehokkai­ta tapo­ja jär­jestää taulukon luvut suu­ru­usjärjestyk­seen, vaan sik­si että ne oppi­si­vat ymmärtämään mikä tekee algo­rit­mista oikean.

    Tuo “Tietorak­en­teet ja Algo­rit­mit” on yksi niistä kurs­seista mitkä itse kelpu­ut­taisin ns. “jatkoon” eli kurssi jos­ta todel­la on paljon hyöy­tyä ja joka on hyvin puh­taasti teo­reet­ti­nen kurssi.

    http://www.tut.fi/wwwoppaat/opas2015-2016/perus/laitokset/Tietotekniikka/TIE-20100.html

    Se on hyvä kurssi ennenkaikkea sik­si, että se opet­taa nimeno­maan ajat­telun mekanis­me­ja. Henkilöko­htais­es­ti tuo oli itsel­leni ehkä merk­i­tyk­sel­lisin kurssi, mut­ta se ei kuu­lunut osak­si peruskursseja.

    Jos läh­tee opiskele­maan tietotekni­ikkaa, niin toivoisi että opiskelu olisi jotain tuon kaltaista.

    Sem­moi­set kurssit, jot­ka oikeasti avaa­vat ajat­telua uusille urille, ne ovat hyviä kursse­ja. Esimerik­si joku käytet­tävyys ja sen opiskelu oli yllät­täen sen kaltainen kurssi — se että opit­ti­in miten käytet­tävyys hah­mote­taan teo­ri­as­sa ja käytän­nössä. Se muut­ti ajattelua.

    Mut­ta ne yhteiset peruskurssit, jois­sa kaik­ki ikäänkuin “leikkivät” jotain fyysikkoa tekemäl­lä jotain mit­taus­tu­lok­sia iki­aikaisil­la lait­teil­la ja laske­mal­la niistä joka viikko regres­siokäyriä tai kemi­an peruskurssit tai tur­val­lisu­ustekni­ikan peruskurssit, tuotan­to­talouden peruskurssit jne. kun siel­lä samas­sa altaas­sa ovat kaik­ki opiske­li­jat uisken­tele­mas­sa, niin voi kuvitel­la mikä on keskimääräi­nen moti­vaa­tio ihmisillä.

    Niis­sä on var­maan ollut jokin kau­nis aja­tus, esim. “kaikkien olisi hyvä vähän osa­ta tuotantotaloutta”

    Se on vähän saman­lainen aja­tus kuin “kaikkien olisi hyvä osa­ta vähän ran­skaa” tai “kaikkien olisi hyvä osa­ta runouden klas­sikoista jotain” — se on kau­nis ja kan­natet­ta­va aja­tus, mut­ta jos aja­tus ei ole kuitenkaan oikeasti ryhtyä mitään vakavam­paa aiheen piirist­tä tekemään, niin ei siitä ole juuri hyötyä.

  56. JTS: Sekoi­tat ammat­tik­oulun ja yliopis­ton keskenään.
    Yliopis­ton idea on antaa koulu­tus, jon­ka avul­la pystyy jatkos­sa omak­sumaan vaa­tivien tehtävien tiedot ja taidot, 

    Min­un miel­stäni taas sekoi­tat nyt lukion ja yliopis­ton keskenään.

    Lukio on juuri sel­l­ainen yleis­sivistävä oppi­laitos, joka antaa valmi­udet korkeak­oulu­opiskelu­un — se on se yleis­sivistävä laitos.

    Sen sijaan yliopis­ton tehtävä on tar­jo­ta korkein­ta mah­dol­lista koulu­tus­ta jostain hyvin raja­tus­ta aihepiiristä.

    Ei yliopis­to ole, tai ei sen ainakaan pitäisi olla enää mikään kas­va­tus­laitos, jos ei ole 18 vuo­den ikään men­nessä oppin­ut luke­maan ja kir­joit­ta­maan niin eivät ne pari nop­paa sieltä yliopis­tos­ta enää sitä juurikaan muuta.

  57. kom­ment­ti:
    Jos tavoit­teena on, että mata­lasti koulute­tut työ­paikat katoa­vat jois­tain kun­nista, ja että väestö muut­taa niin san­otusti markki­nae­htois­es­ti niistä pois, kan­nat­taa huole­htia siitä, ettei kun­taan pää­ty korkeam­min palkat­tu­ja virkami­este­htäviä ja huole­htia siitä, että Kelat, vero­toimis­tot, nimis­miehet, poli­isi­laitok­set ja mon­et muut val­tion yksiköt lakkaut­taa näistä kun­nista, kos­ka sen seu­rauk­se­na katoaa val­tion työ­paikko­jen lisäk­si myös monia mui­ta tehtäviä: työ­paikko­jen kumu­loi­tu­misilmiö toimii toiseenkin suun­taan. Näin on mon­es­sa kun­nas­sa myös tapahtunut. 

    Pienem­piä paikkakun­tia pitää yllä teol­lisu­us. Val­tion työ­paikat ovat pili­palia siihen ver­rat­tuna. Tehtaiden pomot tien­aa­vat mon­ta ker­taa enem­män kuin pikku­virkamiehet ja duu­nar­itkin melkein yhtä paljon. Ja teol­lisu­us­laitok­set tarvit­se­vat siivoo­jia ja var­ti­joi­ta mon­ta ker­taa enem­män kuin val­tion konttorit.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taa edelleen kat­soa työl­lisyysastei­ta eikä muu­tok­sia. Eikä vain työl­lisyysastei­ta. Hyvin toimivil­la työ­markki­noil­la työt­tömyys on suurem­paa siel­lä, mis­sä syn­tyy työ­paikko­ja, kos­ka työt­tömien kan­nat­taa muut­taa sinne. Kos­ka ei voiol­la tötön­tä maanvil­jeli­jää, mnuo lis­tauk­se­ty anta­vat vähän etu­lyön­ti­ase­maa maatalouspaikkakunnille.

    Eikös työt­tömyy­den ylläpitämisessä ole myös ollut jonkin­lainen val­tion talous­poli­it­ti­nen peri­aate taustal­la, jos­sa on nähty, että työt­tömyyt­tä kan­nat­taa ylläpitää, kos­ka sil­lä hillitään työvoimakus­tan­nusten nousua?

    Val­tio on itsekin saanut halpo­ja val­ti­oti­eteen­mais­tere­i­ta pikku­virkamiehik­si, kun yliopis­tois­sa niitä koulute­taan aivan liikaa. Val­ti­ol­la ei tarvitse ihmeel­lisem­pi työ olla niin pitää olla ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to. Sil­lä on jo pitkään yritet­ty “dumpa­ta” palkko­ja alas päin. 

    Val­tion pitää saa­da hal­vat korkeasti koulute­tut virkamiehet.

    Kun olen kat­sonut val­tion työ­paikkail­moituk­sia ja ver­ran­nut niitä yksi­tyisen puolen työ­paikkail­moituk­si­in ja palkkata­soon, niin on lähin­nä nau­rat­tanut. Yksi­tyis­sek­to­ril­la samo­ja töitä tehdään vähem­mäl­lä koulu­tuk­sel­la, joten ylik­oulute­tun väen käyt­tämi­nen on val­ti­ol­la tietoinen valinta.

    1. Olet ymmärtänyt NAIRU ‑teo­ri­an vähän väärin. Työt­tömyyt­tä ei pide­tä tarkoituk­sel­la korkeana, vaan sitä ei pystytä laske­maan, kos­ka palkkain­flaa­tio iskee takaisin.

  59. R.Silfverberg: Pienem­piä paikkakun­tia pitää yllä teol­lisu­us. Val­tion työ­paikat ovat pili­palia siihen ver­rat­tuna. Tehtaiden pomot tien­aa­vat mon­ta ker­taa enem­män kuin pikku­virkamiehet ja duu­nar­itkin melkein yhtä paljon. Ja teol­lisu­us­laitok­set tarvit­se­vat siivoo­jia ja var­ti­joi­ta mon­ta ker­taa enem­män kuin val­tion konttorit. 

    Omas­ta mielestäni on turhaa tehdä kauheasti vas­takkainaset­telua vaikka­pa val­tion tai teol­lisu­u­den työ­paikko­jen välil­lä. Korkean työl­lisyy­den paikkakun­nil­la on usein molem­pia, ja lisäk­si yleen­sä myös paljon yksi­tyisen sek­torin palve­lu­työ­paikko­ja. Ja alhaisen työl­lisyy­den paikkakun­nil­ta puolestaa puut­tuvat yleen­sä korkean tulota­son työ­paikat, pahim­mil­laan kaik­il­ta työnantajasektoreilta.

    Teol­lisu­u­den työ­paikat eivät nykyään enää kovin mon­taa paikkakun­taa Suomes­sa ylläpidä, eikä ole oletet­tavaa, että tilanne lähi­t­ule­vaisu­udessa toisek­si muut­tuisi. Joitakin paikkakun­tia teol­lisu­us kyl­lä yllä pitää, mut­ta niiden määrä las­ke­taan ehkä kym­menis­sä paikkakun­nis­sa, ei mis­sään tapauk­ses­sa sadois­sa. Teol­lisu­udessa oli jos­sain kohtaa paljon kohta­laisen hyvin palkat­tu­jakin työ­paikko­ja, mut­ta niiden osu­us on ollut kutis­tu­maan päin. Samal­la myös mainit­semiesi hyvin palkat­tu­jen tehdaspo­mo­jen määrä on kutis­tunut: ylem­pi keski­jo­hto puut­tuu nykyään mon­es­ta tehtaas­ta, kos­ka sitä ei enää tarvi­ta. Myös mainit­semiesi siivoustöi­den määrä on teol­lisu­udessa selvästi vähen­tynyt. Tehtai­ta on opit­tu siivoa­maan tuot­tavam­min, ja tehtaiden toim­inta on muutenkin muut­tunut automaa­tion, logis­ti­ikan kehi­tyk­sne ja mon­en muun asian myötä paljon aiem­paa siis­tim­mäk­si, jol­loin esim. pölyä ja likaa tehtaisi­in ker­tyy vähem­män ja siivouk­sen tarvekin on vähentynyt.

    Teol­lisu­udel­la on menos­sa saman­lainen kehi­tys kuin mikä maat­aloudel­la on ollut menos­sa pidem­pään, eli menos­sa on raken­nemuu­tos, jos­sa työ­paikoista kas­va­va osa sijoit­tuu palvelusek­to­rille. Se on kuitenkin tot­ta, että teol­lisu­u­denkin kohdal­la tuotan­to­laitosten sijoi­tu­s­paikoil­la on vipu­vaiku­tus­ta palvelu­alan työ­paikkoi­hin. Itse asi­as­sa tehtaisi­in liit­tyvistäkin työ­paikoista kas­va­va osa on varsi­nais­ten tuotan­to­työ­paikko­jen vähetessä palvelu­alan töitä: automaa­tiopalvelu­al­i­hank­in­taa, huoltoal­i­hank­in­taa, suun­nit­telu­al­i­hank­in­taa ja mon­en­laista muu­ta. Osa tehtaisi­in liit­tyvistä palvelu­alan työ­paikoista sijait­see tehtaiden lähel­lä, osa sijait­see yri­tyk­sen pääkont­toris­sa tai sen läheisyy­dessä, ja osa on jos­sain muualla.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.