Vuokramarkkinat aivan sekaisin

Pääkaupunkiseudul­la asun­to­jen hin­nat ja vuokrat ovat nousseet sietämät­tömästi. Tämä ehkäisee työn perässä muut­tamista ja han­kaloit­taa Suomen muutenkin vaikeaa tilannetta.

Asun­to­jen hin­nat ovat nousseet suh­teessa koko maa­han oikeas­t­aan vain Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja sen läheisyy­dessä. Kehyskun­nis­sa ne ovat jopa laske­neet suh­teessa koko maan hin­toi­hin.  Helsin­gin seudul­ta saa asun­non kohtu­uhin­taan, jos ei ole krant­tu sijain­nin suhteen.

Vuokris­sa aluei­den erot ovat pienem­mät kuin hin­nois­sa. Kan­nat­taa ostaa asun­to­ja halvoista kaupungi­nosista ja pan­na ne vuokralle. Näin myös tehdään. Joidenkin arvioiden mukaan puo­let valmis­tu­vista asun­noista pää­tyy sijoitusasunnoiksi.

Vaik­ka asun­to­jen hin­to­jen nousu on jo rauhoit­tunut, vuokrat jatka­vat nousuaan. Tästä on syytet­ty asum­is­tukea. Asum­is­tuki­menot ovat nou­se­vat niin nopeasti, että val­tio­varain­min­is­ter­iötä hirvittää.

Yleisessä keskustelus­sa tarkoite­taan asum­istuel­la kah­ta eri tukea. Varsi­nainen Kelan mak­sama asum­is­tu­ki ei nos­ta vuokria kohtu­ut­tomasti, kos­ka suurin hyväksyt­ty vuokra on niin mata­la, että viimeiset eurot joutuu mak­samaan joka tapauk­ses­sa omas­ta pus­sis­taan. Asum­is­tukea 300 € asum­is­tukea kuus­sa vaikut­taa asum­is­pref­er­ens­sei­hin samal­la taval­la kuin 300 € enem­män palkkaa tai työttömyyskorvausta.

Asum­is­meno­ja kor­vataan myös kun­nan mak­saman toimeen­tu­lotuen kaut­ta. Toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa asum­is­menot kokon­aan hyväksyt­ti­in mak­simi­in saak­ka. Se on selvästi korkeampi kuin Kelan asum­istues­sa. Yksinäisel­lä henkilöl­lä suurin hyväksyt­ty vuokra on noin 650 euroa.

Ei ole mitään syytä, mik­si vuokranan­ta­ja antaisi asun­non toimeen­tu­lotuen mak­simivuokraa halvem­mal­la. Tämä onneton jär­jeste­ly on pois­tanut edulliset vuokra-asun­not vapail­ta markki­noil­ta tyystin. Tämä on raa­ka vääryys niitä pien­i­t­u­loisia kohtaan, jot­ka eivät saa toimeentulotukea.

Tälle pitäisi ker­takaikkises­ti tehdä jotain.

Kohon­neet vuokrat ovat saa­neet keski­t­u­loisia vuokral­la-asu­jia hakeu­tu­maan omistusasuntomarkkinoille.

Taloudel­liset insen­ti­iv­it toimi­vat: Pien­i­t­u­loinen saa asum­is­tukea vuokraan enem­män kuin yhtä suuri­in asum­is­menoi­hin omis­tusasun­nos­sa, joten hänen kan­nat­taa asua vuokra-asun­nos­sa. Keski­t­u­loisen asum­ista vuokra-asun­nos­sa verote­taan, mut­ta omis­tusasum­ista ei verote­ta, joten niiden, jot­ka eivät saa asum­is­tukea, kan­nat­taa asua omistusasunnossa.

Vuokralle tar­jot­ta­va asun­to kan­nat­taa ostaa halvoil­ta alueil­ta, kos­ka alueel­liset erot vuokris­sa ovat pienet. Kaupungi­nosien välisiä vuokrata­so­ja tasoit­taa se, ettei asum­istues­sa ja toimeen­tu­lotues­sa ei ole mitään kantakaupunkilisää.

Paljon on käytet­ty rahaa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamiseen seg­re­gaa­tion estämisek­si. Nyt mörkö on tulos­sa takasin takaoves­ta yksi­ty­is­ten vuokra-asun­to­jen kasautu­misen vuoksi.

Mik­si asumisen korkea hin­ta ei nos­ta asun­to­tuotan­toa? Pul­lonkaulana ovat ton­tit. Niitä ei kaavoite­ta nopeam­min, kos­ka kun­nil­la ei ole varaa kas­vaa nopeam­min. Helsingille jokainen uusi asukas merk­it­see 30 000 euron investoin­ti­tarvet­ta infraan, koului­hin, päiväkotei­hin ja muuhun sellaiseen.

Asumisen korkea hin­ta pitäisi saa­da rahoit­ta­maan kun­tien vas­tu­ul­la ole­via investoin­te­ja, jot­ta tont­te­ja tulisi enem­män. Tilanne vuokra­markki­noil­la on niin epä­tas­apain­os­sa, että alan puoltaa kun­nal­lisia kovan rahan vuokrat­alo­ja, jois­sa vuokrat oli­si­vat VVO-tasoa eli lähel­lä vapaan markki­nan vuokria. Kun­ta käyt­täisi voiton kaupun­gin kasvun nopeut­tamiseen. Tilanteen rauhoitut­tua asun­not voidaan myydä.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperi-lehdessä

 

 

 

 

 

85 vastausta artikkeliin “Vuokramarkkinat aivan sekaisin”

  1. Asun­to­jen nou­se­vat hin­nat vievät poh­jaa pois koko kaupungis­tu­mis- ja keskittymispolitiikalta.

    Tämä argu­ment­ti uno­htuu kri­ti­soitaes­sa Sip­ilän hajaut­tamis-aja­tus­ta ja myös siinä kun puhutaan palkko­jen laskemis­es­ta ja kun kri­ti­soidaan ay-liikettä.

    Ongel­ma on, että etä­työnä pystytään tekemään helpom­min näitä ns. “korkean tuot­tavu­u­den” töitä — esimerkik­si yri­tyk­sis­sä tiim­it voivat sijai­ta eri puo­lil­la maa­pal­loa. Jos on pakko nähdä, hypätään lentokoneeseen.

    Sen sijaan palvelu­aloil­la, jonne syn­tyy paljon työ­paikko­ja, esim. kaupois­sa, var­tion­tili­ikkeis­sä, siivousa­loil­la jne. palkat ovat mata­lat. Näitä töitä ei voi tehdä etätöinä, vaan ihmisen pitää aina tul­la fyy­sis­es­ti paikalle.

    Suomen olo­suhteis­sa järkev­in­tä olisikin, jos korkean palkkaryh­män ihmiset suos­tu­isi­vat tekemään töitä siel­läpäin mis­tä myös mata­lan palkkaryh­män ihmiset pystyvät han­kki­maan asunnon.

    Suomes­sa on paljon maa-alaa jos­sa asum­i­nen on todel­la edullista.

    Esimerkik­si Raide Jok­eri teo­ri­as­sa lisää ihmis­ten liikku­vu­ut­ta, mut­ta kuitenkin nos­taa asun­to­jen hin­to­ja. Kär­jistäen tästä hyö­tyvät vain työt­tömät ja rikkaat.

    Sit­ten olisi vielä se vai­h­toe­hto, että nos­tet­taisi­in palvelu­alo­jen palkko­ja — tämä tarkoit­taisi sitä, että kaupungeis­sa asu­vien pitäisi mak­saa myös enem­män rahaa niistä palveluista mitä kaupungis­sa on tarjolla.

    Tämä viimek­si mainit­tu on näistä ehkä real­is­tisin ja luul­tavasti myös toteu­tuu parhait­en täl­lä het­kel­lä joil­lain aloil­la, mut­ta ei toteudu isos­sa mittakaavassa.

    Niin oudol­ta kuin se kuu­lostaakin, niin ay-liike olisi tärkeässä roolis­sa siinä, että palkko­ja nos­tet­taisi­in etenkin kaupungeis­sa niin paljon, että asum­i­nen tulisi mah­dol­lisek­si myös palvelualoilla.

    Muuten koko tämä kaupungis­tu­miske­hi­tys kään­tyy itseään vas­taan. Ei voi olla niin, että kau­pan kas­sal­la ei ole varaa asua siinä kaupungis­sa mis­sä hän on töissä

    Tämän­hetki­nen tilanne on vähän sen kaltainen, että yliopis­tot ovat ole­mas­sa ikäänkuin palvelu­alo­jen val­tion sub­ven­toimana työvomareservinä.

  2. Jyväskylässä ja Tam­pereel­la (€550/kk) saa toimeen­tu­lotuel­la asua ydinkeskus­tas­sa. Helsingis­sä (€675) pitää tyy­tyä Taka-Töölöön tai, her­ran kiesus, Käpylään. Espoos­ta ja Van­taal­ta saa saman ver­ran, joten siel­lä ei tarvi vält­tämät­tä asua yksiössä. Mut­ta Turus­sa (€460/kk) joutuu luul­tavasti lähiöön.

    Ihan näin vinkkinä, jos olet miet­timässä minne kan­nat­taa lähteä lorvailemaan.

  3. Omis­tusasun­not ovat kalli­it eikä niiden hin­ta laske kos­ka lainaa saa per­sauki­nenkin jos on vain jotain sään­nöl­lisiä tulo­ja, ja korot ovat alhaalla.

    Vuokra­markki­noista olen kuul­lut sel­l­aisia huhu­ja että aina ei onnis­tu­ta saa­da sitä vuokraa joka olisi markki­noiden mukainen, jos halu­aa kun­nol­lisen, sään­nöl­listä elämää elävän työssäkäyvän vuokralaisen. Sel­l­aiset jot­ka saa­vat tulon­sa pääasi­as­sa Kelan kaut­ta ote­taan viimeisenä asumaan, siinä pelos­sa että pistävät koko käm­pän remonttikuntoon. 

    Tietysti ammat­tik­seen asun­toi­hin sijoit­ta­va voi ottaa sen riskin että yksi monista vuokralai­sista on todel­li­nen ketku joka pistää haise­maan, mut­ta ammat­ti­maisil­la sijoit­ta­jil­la on kanssa kon­stit pistää ketkut kyykkyyn. 

    Mielestäni pankkien pitäisi tiuken­taa lainae­hto­ja ja vaa­tia n 10% asun­non arvos­ta ennakkosäästöä. Per­saukiset säästäkööt ensin asumal­la “hal­val­la” vuokralla.

    Hesarin esimerkissä ei ollut ver­tailus­sa mukana varsi­naisia hal­pa-aluei­ta kauem­pana radas­ta Itä- ja Pohjois-Helsingistä, Itä-Van­taal­ta ja Espoon keskio­sista, vaan keskilu­okkai­sista radan­var­sikeskuk­si­ta Tikkuri­la ja Kerava.

  4. Vuokra­markki­noil­la pätee juuri nyt: sitä saa, mitä tilaa! Kolmel­la pikku jutul­la pystytään laske­maan vuokrata­soa reilusti, mut­ta halu puuttuu:
    — sekä vuokra- että omsi­tusasumisen tukien poisto
    — kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lin purkami­nen ja
    — turhas­ta sään­telystä luopuminen.

    Mikään noista ei itse asi­as­sa mak­sa paljoakaan. Ensim­mäi­nen jopa vähen­tää val­tion ja kun­tien menoja.

    Jos Helsin­ki oikeasti olisi huolis­saan asumis­es­ta, kaavoitet­taisi­in ensim­mäisessä vai­heessa Kehä I:n sisäpuoli ruu­tukaavaan ja lopetet­taisi­in pelleily rakennusluvilla.

    Luvan myön­tämi­nen ei voi kestää yli kolmea tun­tia, ja siihen on otet­tu huomioon jo virkamiehen lak­isääteinen kahvi­tun­tikin. Kolme tarpeell­si­ta vai­het­ta ovat:
    — tarkaste­taan onko raken­nus ton­tin sisällä
    — tarkaste­taan onko raken­nuk­sen har­jako­rkeus kaa­van mukainen ja
    — lyödään kul­maan leima hyväksytty.

    Kukaan ei voi perustel­la mitään muu­ta vai­het­ta lupakäsit­telyssä tarpeelliseksi.

  5. Huo­m­a­sit kai tutkimuk­sen jos­sa todet­ti­in että VVO:n ja vas­taavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tähän johtuu.…

  6. hup­sis:
    Huo­m­a­sit kai tutkimuk­sen jos­sa todet­ti­in että VVO:n ja vas­taavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tähän johtuu…. 

    Mä luulen että johtuu siitä että asun­to­ja pide­tään keskimäärin parem­mas­sa kun­nos­sa kuin yksi­ty­is­ten, eikä ole pelkoa joutua lähtemään jos omis­ta­ja halu­aa ottaa käm­pän omaan käyt­töön­sä. toisaal­ta myös siitä että VVO pistää niin paljon kun kehtaa omaan tasku­un­sa, ja että pienem­mis­sä kaupungeis­sa on tyhjiä asun­to­ja, vaikuttaa.

  7. hup­sis: tutkimuk­sen

    Mis­sähän tämä tutkimus oli? Hesaris­sa­han oli se joku jut­tu, mis­sä joku kulut­ta­ja­jär­jestön täti oli kat­sonut vuokrahin­to­ja Koivukylässä. Olisiko niin että vapail­la markki­noil­la on 70-luvun neukkukuu­tio­ta ja korkotue­tut käm­pät ovat pikkaisen uudempia?

  8. Eri­no­mainen kir­joi­tus, kiitos.

    Tähän liit­tyy tiet­ty vielä muitakin point­te­ja. Myös uusien omis­tusasun­to­jen markki­nat ovat seon­neet vuokra­markki­noiden vanavedessä. Nyt on tapana rak­en­taa talo­ja, joiden kämp­istä val­taosa on niitä halut­tu­ja pieniä yksiöitä ja kak­sioi­ta. Lähin­nä vain ylim­mis­sä ker­roksis­sa on isom­pia asun­to­ja, niin vähän kuin sallitaan.

    Täl­laisia “kovan rahan” talo­ja nousee parhail­laan joka paikkaan ainakin Helsin­gin seudul­la: Kalasa­ta­man uudet tor­nit, Jätkäsaari, Niit­tykumpu, Matinkylä, jopa Tapi­olan uuden Stock­man­nin katolle tule­vat rakennukset.

    Asun­not voidaan hin­noitel­la aika suo­lais­es­ti, sil­lä kaikkien ei tarvitse men­nä kau­pak­si. Kun­han vain ne isot ja joku osa pienistä menee täl­lä tavoin. Myymät­tä jääneet pien­asun­not kau­pataan sit­ten bulkki­na (selvästikin halvem­mal­la) suur­si­joit­ta­jille vuokra-asun­noik­si. Myyn­ti­hin­noista ker­tyy täl­lä sys­teemil­lä isom­pi tulo kuin per­in­teisil­lä konsteilla.

    Tämä muu­ta­man vuo­den käyn­nis­sä ollut rahas­tus näkyy jo tilas­tois­sa selvästi. Helsin­gin seudul­la uusien asun­to­jen hin­nat ovat pystyneet jatka­maan kovaa nousuaan, kun taas van­ho­jen asun­to­jen hin­nat ovat pysyneet läh­es ennal­laan tai nouseet selvästi maltillisemmin.

    Fik­su ei täl­laises­sa tilanteessa tietenkään osta uut­ta. Mut­ta tarpeek­si moni ostaa, niin että kehi­tys voi jatkua.

  9. hup­sis:
    Huo­m­a­sit kai tutkimuk­sen jos­sa todet­ti­in että VVO:n ja vas­taavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tähän johtuu…. 

    Tutkimuk­ses­ta uuti­soitaes­sa mainit­ti­in, että iso osa edulli­sista yksi­ty­i­sistä vuokra-asun­noista oli kuolin­pe­sien omis­tuk­ses­sa. Voi olla, että niistä ei osa­ta pyytää mak­si­maal­ista vuokraa, niin kuin ammat­ti­maiset vuokranan­ta­jat osaavat.

  10. hup­sis:
    Huo­m­a­sit kai tutkimuk­sen jos­sa todet­ti­in että VVO:n ja vas­taavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapail­la markkinoilla.

    Mis­tähän johtuu….

    Viit­taat var­maan Eerolan ja Saari­maan tutkimuk­seen, jos­sa kaupun­gin vuokria ver­rat­ti­in VVO:n ja Saton vuokri­in? Jälkim­mäiset oli­vat laatuko­r­jatenkin 6,5 €/m2/kk kalli­impia. Tuos­sa tutkimuk­ses­sa ei kuitenkaan ver­rat­tu VVO:n ja Saton vuokria “vapaisi­in” vuokri­in yleen­sä, jot­ka oli­vat 2–3 €/m2/kk halvem­pia kuin VVO:n ja Saton vuokrat. Tämä on hur­ja tieto, mut­ta sitä ei liene tutkimuk­sen keinoin vahvis­tet­tu, vai onko? Ilmeis­es­ti Ode on kuitenkin väärässä olet­taes­saan VVO-vuokrien ole­van Helsingis­sä (?) alle yksi­ty­ishenkilöi­den vuokraamien asun­to­jen tason.

  11. Tero Tolo­nen:
    Asun­to­jen nou­se­vat hin­nat vievät poh­jaa pois koko kaupungis­tu­mis- ja keskittymispolitiikalta.

    Tämä argu­ment­ti uno­htuu kri­ti­soitaes­sa Sip­ilän hajaut­tamis-aja­tus­ta ja myös siinä kun puhutaan palkko­jen laskemis­es­ta ja kun kri­ti­soidaan ay-liikettä. 

    Tässä on nyt kyl­lä syyt ja seu­rauk­set sekaisin.

    Helsingis­sä on kalli­it asun­to­jen hin­nat, kos­ka siel­lä on hyvä asua ja siel­lä työ­paikat ovat niin tuot­tavia, että niistä voidaan mak­saa myös hyvää palkkaa. Kos­ka Helsingis­sä on korkeam­mat palkat, sinne muut­taa paljon ihmisiä. 

    Itseasi­as­sa niin kauan kun Helsin­gin työ­paiko­jen tuot­tavu­us on merkit­tävästi korkeampi kuin muual­la maas­sa, se houkut­telee lisää ihmisiä muual­ta niin kauan, että palkko­jen ja asumisku­lu­jen jäl­keen käteen­jäävä osu­us on suun­nilleen sama kuin maakun­nis­sa. Jos käteen­jäävä osu­us nousee, ihmisiä muut­taa lisää ja jos las­kee, muut­toli­ike vaimenee.

    Ei tässä mitään hajau­tus­ta tarvi­ta. Riit­tää vain että kään­netään herlsinkiläis­ten työ­paikko­jen tuot­tavu­us taval­la taik­ka toisel­la raju­un lasku­un, niin kyl­lä se muut­toli­ike tyssää ihan itsek­seen ja asun­to­jen hin­nat dip­paa­vat siinä sivus­sa. Pro­gres­si­ivi­su­u­den koval­la kir­i­tyk­sel­lä on myös sama vaiku­tus, ei kan­na­ta muut­taa parem­man palkan perässä, kun ei siitä itselle jää mitään käteen.

  12. Minä voisin laskea sijou­tusasun­toni vuokraa heti jos vuokratuo­to­s­ta ei menisi veroa. Oma vuokralaiseni asuu kyl­lä edukkaasti, koro­tus kytket­ty elinkus­tan­nusin­dek­si­in joka on kaukana viime vuosien asuinkustannusindeksistä.

  13. Osmo: “Varsi­nainen Kelan mak­sama asum­is­tu­ki ei nos­ta vuokria kohtu­ut­tomasti, kos­ka suurin hyväksyt­ty vuokra on niin mata­la, että viimeiset eurot joutuu mak­samaan joka tapauk­ses­sa omas­ta pus­sis­taan. Asum­is­tukea 300 € asum­is­tukea kuus­sa vaikut­taa asum­is­pref­er­ens­sei­hin samal­la taval­la kuin 300 € enem­män palkkaa tai työttömyyskorvausta.”

    Toisaal­ta Kelan asum­is­tu­ki voi kyl­lä vääristää sitä päätöstä, kum­mal­la puolen kun­tara­jaa asuu.

  14. Osmo, mik­si et päät­täjäkaverei­desi kanssa kor­jaa tätä tilan­net­ta? Teille on annet­tu kansan toimes­ta valta.

  15. Tero Tolo­nen: Niin oudol­ta kuin se kuu­lostaakin, niin ay-liike olisi tärkeässä roolis­sa siinä, että palkko­ja nos­tet­taisi­in etenkin kaupungeis­sa niin paljon, että asum­i­nen tulisi mah­dol­lisek­si myös palvelualoilla.

    Ei ammat­tili­itot palkko­ja määrää vaik­ka hiukan voivat niihin vaikut­taa ylöspäin jol­lain vähän kil­pail­luil­la aloil­la eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la. Pääpe­ri­aate on, että palkat määräy­tyvät tuot­tavu­u­den mukaan. Vain kil­pailun kieltämäl­lä voi palkko­ja säätää halun­sa mukaan.

    Sitä pait­si Suomes­sa on jo kan­sain­välis­es­ti pienet tulo­erot. Se nos­taa palvelu­alo­jen — suh­teel­lisia ja absolu­ut­tisia — kus­tan­nuk­sia, mikä puolestaan vähen­tää alan työ­paikko­ja (kos­ka “kaik­ki” on niin pirun kallista). Se nyt on vihovi­imeinen asia, johon nyt pitäisi pyrkiä.

  16. R.Silfverberg: Mä luulen että johtuu siitä että asun­to­ja pide­tään keskimäärin parem­mas­sa kun­nos­sa kuin yksi­ty­is­ten, eikä ole pelkoa joutua lähtemään jos omis­ta­ja halu­aa ottaa käm­pän omaan käyt­töön­sä. toisaal­ta myös siitä että VVO pistää niin paljon kun kehtaa omaan tasku­un­sa, ja että pienem­mis­sä kaupungeis­sa on tyhjiä asun­to­ja, vaikuttaa.

    Toden­näköis­es­ti se johtuu siitä, että “sosi­aaliset toim­i­jat” ovat ilmaisel­la rahal­la saavut­ta­neet monin paikoin monop­o­liase­man. Edel­lisessä asuinkun­nas­sani VVO oli vähitellen ostanut mm. vaku­u­tusy­htiöi­den vuokra-asun­not pois markki­noil­ta häir­it­semästä “bis­nek­sen” tekoa.

  17. Tutkimus selvästi osoit­taa, että vuokrata­so on keskus­tas­sa jäänyt jäl­keen hin­noista. Keskus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusasun­to­ja, kos­ka niistä ei suos­tu­ta mak­samaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puut­teesta vat täyt­tä jaskaa. Edes kohtu­ullista tuot­toa ei enää saa keskus­ta-alueel­la. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

  18. Markki­navuokrien vaa­timi­nen ei ole aina help­poa. Esim. Itse vuokranan­ta­jana tein vuokra­sopimuk­sen jokunen vuosi sit­ten jos­sa koro­tuk­set sidot­tin tilas­tokeskuk­sen indek­si­in. Viimek­si kun kat­soin, oli indeksin pis­tear­vo on muu­ta­man pis­teen kym­menyk­sen alem­pana kuin sopimuk­sen alkaessa.

    Tois­taisek­si voimas­sa ole­van sopimuk­sen irti­sanomi­nen ei ole aivan triv­i­aalia ilman lain kir­jaimen venyt­tämistä kun vuokralainen on hoi­tanut hom­mansa esimerkil­lis­es­ti. Eikä se vuokra kovin mon­taa kymp­piä alle markki­nata­son ole. Onnek­si sen­tään sopimus­po­h­jas­sa oli ehto, vuokraa ei tarvitse laskea vaik­ka indek­si laskisikin.

  19. Rolle:
    Tutkimus selvästi osoit­taa, että vuokrata­so on keskus­tas­sa jäänyt jäl­keen hin­noista. Keskus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusasun­to­ja, kos­ka niistä ei suos­tu­ta mak­samaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puut­teesta vat täyt­tä jaskaa. Edes kohtu­ullista tuot­toa ei enää saa keskus­ta-alueel­la. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Käypä vuokra on ainakin aikaisem­min tarkoit­tanut alueel­la ole­vaa vuokran tasoa, jol­la asun­non saa vuokratuk­si. Kallios­sa n. 35 neliön yksiö mak­saa täl­lä het­kel­lä 600 — 700 ja siihen yleis­es­ti kol­men kuukau­den vuokravaku­us, niin taso alkaa muo­dos­tua kohtu­ut­tomak­si uusille asukkaille. En pitäisi 2400 euron kyn­nys­ra­haa kovin pienenä.

    1. Osmo Soin­in­vaara:
      En ole sanonut mitään VVOn vuokrista suh­teessa yksityisiin.

      “vapaan markki­nan vuokria”

      Nyt on sekaisin kak­si eri asi­aa. Äsket­täin julka­istu tutkimus VVO:n korko­tuki­a­sun­to­jen vuokrista kos­ki siis tgätä lyhyt­tä korko­tukea, minä taas olen aiem­min puhunut VVO:N vuokrata­sos­ta tarkois­saen VVO:n muinaisia hin­tasään­nöstel­ty­ja ARA-rahoit­teisia kohtei­ta esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nas­sa. ARA-asun­noil­la ei saisi tehdä vboit­toa, mut­ta vuokria saa tasa­ta. VVO “tasasi” niitä niinm, että nos­ti uusien kalli­iden asun­to­jen vuokri Helsingis­sä ja las­ki halpo­jen van­ho­jen asun­to­jen vuokria entised­stään muuttotappioalueilla.
      Hy

  20. Rolle:
    Tutkimus selvästi osoit­taa, että vuokrata­so on keskus­tas­sa jäänyt jäl­keen hin­noista. Keskus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusasun­to­ja, kos­ka niistä ei suos­tu­ta mak­samaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puut­teesta vat täyt­tä jaskaa. Edes kohtu­ullista tuot­toa ei enää saa keskus­ta-alueel­la. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Vuokrat ovat silti kohtu­ut­tomat, vaik­ka niil­lä ei saa kohtu­ullista tuot­toa, siis toisin sanoen asun­to­jen osto­hin­nat eivät ole kohtuullisia.

  21. Rolle:
    Tutkimus selvästi osoit­taa, että vuokrata­so on keskus­tas­sa jäänyt jäl­keen hin­noista. Keskus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusasun­to­ja, kos­ka niistä ei suos­tu­ta mak­samaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puut­teesta vat täyt­tä jaskaa. Edes kohtu­ullista tuot­toa ei enää saa keskus­ta-alueel­la. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Tuos­sa on kyse lähin­nä siitä, että omis­tusasum­i­nen on verosy­istä niin paljon halvem­paa kuin vuokral­la asum­i­nen että aito­ja vuokra­markki­noi­ta ei käytän­nössä voi syn­tyä halu­tu­ille alueille. Omis­tusasumisen veroe­dut pump­paa­vat hin­toi­hin niin paljon ilmaa, että korkeam­min verote­tut vuokra-asun­not eivät yksik­er­tais­es­ti voi olla samoil­la markki­noil­la omis­tusasun­to­jen kanssa.

    Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä; käytän­nössä kaikissa sivistyneis­sä län­si­mais­sa vuokral­la asum­i­nen on var­teenotet­ta­va ja järkevä vai­h­toe­hto myös varakkaille.

  22. Nämä asum­is­tukien mak­sim­it ovat var­masti hienos­ti ojos­sa Kelan jakele­mis­sa PDF-tiedos­tois­sa, mut­ta todel­lisu­us on ikävästi varsin toinen.

    Olisi oikein kiva jos tulon­si­ir­roil­la ei voisi sotkea halut­tu­jen asuinaluei­den asun­tomarkki­noi­ta aivan päälaelleen, mut­ta näin juuri nyt on, ja on ollut jo vähin­tään parikym­men­tä vuotta.

    Ain­oa oikea tapa on luop­ua asum­is­tu­ista ja min­i­moi­da kaik­ki muutkin tuet sel­l­aisik­si että tulon­si­ir­roil­la ei enää voi elää täysin vuokras­ta välit­tämät­tä ja Suomen kalleim­mil­la asuinalueil­la. Tämä on ensisi­jais­es­ti väärin veron­mak­sajia kohtaan ja varsinkin niitä pieni­palkkaisia työn­tek­i­jöitä kohtaan jot­ka joutu­vat aja­maan hel­posti 1.5 tun­tia per suun­ta työ­matkaansa, mah­dol­lis­es­ti asuen silti kimppakämpässä.

    Asum­istuen mak­simik­si pitää lait­taa noin 100 EUR/kk, ja sil­lä kyl­lä pääsee asumaan kimp­pakämp­pään sinne mis­sä muutkin itse vuokransa mak­sa­vat pien­i­t­u­loiset nykyään asuvat. 

    Tun­nen ihan itse muu­tamia ihan kan­ta­suo­ma­laisia jot­ka ovat täysin työt­tömiä ja varsin laiskure­i­ta. He ovat yksi­na­suvina ja lapset­tom­i­na voineet ottaa itselleen asun­non, esim VVO:n Kalasa­ta­mas­ta, jos­sa vuokra on hel­posti yli 1200 EUR/kk. Vaik­ka asum­is­tukipa­pereis­sa luk­isi miten mak­simivuokrista jotain, ne luvut eivät vain ole totta. 

    Yhtä vahin­gol­lista on esim Helsin­gin asun­to­toimin­nan vaa­ti­ma _minimivuokra_, joka oli joitain vuosia sit­ten 580 EUR/kk + ves­i­mak­su 20 EUR/kk, nykyään var­maan jo enem­män. Tämä on oikeasti jonkun oudon sdp-vasem­mis­ton määrääämä min­im­i­hin­ta jol­la tulon­si­ir­roil­la asu­va saa halvim­mil­laan asua. Jos kat­so­taan minkä hin­taisia vuokra-asun­to­ja PK-seudul­la on tar­jol­la, ne lähtevät juuri tuos­ta noin 650 EUR/kk tasos­ta vas­ta ylöspäin.

    Ja kuten edel­lä maitistin, tulon­si­ir­roil­la anteliaasti ja lev­eästi asu­val­la ei aidosti ole minkään­laista ylärajaa.

    Kelan ilmoit­ta­ma +24% nousu asum­is­tuis­sa ker­too kylmää kyytiä, ja kaik­ki muiden rahoil­la mak­set­ta­va asum­i­nen tekee koko PK-seudus­ta hyvin tehokkaasti itse vuokransa mak­savalle täysin mah­dot­toman asuinalueen. Tämä on oikea ongel­ma joka lisäk­si vielä mak­saa veron­mak­sajille muu­ta­man mil­jardin joka vuosi, tuot­taen tulok­se­na pelkkää hait­taa ja harmia.

    Kos­ka tulon­si­ir­rot ovat yhä tur­val­u­okitel­tu­ja val­tion­salaisuuk­sia, on tästä aja­tusharhas­ta luovut­ta­va ja tehtävä ihan kaik­ista tulon­si­ir­roista ja tuki­ai­sista täysin avoin­ta dataa. Sen jäl­keen ei enää tarvitse arva­ta ja veika­ta, vaan tämän sirkuk­sen aidot ja oikeat kulut ja muut voimakkaasti negati­iviset vaiku­tuset nähdään paris­sa viikos­sa. Sen jäl­keen on edes mah­dol­lista aloit­taa arvokeskustelu siitä onko nyky­menos­sa mitään tolkkua.

    1. Rel­lu, puhutko nyt Kelan asum­istues­ta vain kun­nan toimeen­tu­lotues­ta? Asum­is­tu­ki ei kor­vaa 1200 €/kk vuokria.

  23. Rolle:
    Tutkimus selvästi osoit­taa, että vuokrata­so on keskus­tas­sa jäänyt jäl­keen hin­noista. Keskus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusasun­to­ja, kos­ka niistä ei suos­tu­ta mak­samaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puut­teesta vat täyt­tä jaskaa. Edes kohtu­ullista tuot­toa ei enää saa keskus­ta-alueel­la. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Keskus­tan asun­nois­sa huonom­paa vuokratuot­toa kom­pen­soi varmem­pi arvonnousu.

  24. Rolle:
    Tutkimus selvästi osoit­taa, että vuokrata­so on keskus­tas­sa jäänyt jäl­keen hin­noista. Keskus­tas­ta ei kan­na­ta ostaa sijoi­tusasun­to­ja, kos­ka niistä ei suos­tu­ta mak­samaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa„että väit­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen puut­teesta vat täyt­tä jaskaa. Edes kohtu­ullista tuot­toa ei enää saa keskus­ta-alueel­la. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    “Kohtu­ullista” vuokraa tarvit­se­vat eivät asu keskustassa.

  25. Sylt­ty: Helsin­gin työ­paiko­jen tuot­tavu­us on merkit­tävästi korkeampi kuin muual­la maassa

    Lopet­takaa jo tuo höpinä tuot­tavista työ­paikoista. Se , että Hikissä mak­se­taan suurem­pia palkko­ja ei merk­itse työn suurem­paa tuot­tavu­ut­ta. Se tarkoit­taa suurem­paa tuot­tavu­ut­ta ain­oas­taan tuon työn tekijälle.

    Julk­isten meno­jen osu­us kansan­tuot­teesta ylit­tää ensi vuon­na EU:n aset­ta­man 60 pros­entin sietora­jan, näin uuti­soiti­in jo 2013. Sama tren­di kos­kee myös yksi­ty­istä liike­toim­intaa, hallinto , markki­noin­ti ym. kulut kas­va­vat yri­tys­ten tuot­tavu­ut­ta nopeammin. 

    Maakun­tien ja yri­tys­ten työn­tek­i­jöi­den on tehtävä entistä enem­män töitä pienem­mil­lä palkoil­la saadak­seen nämä ns. tuot­ta­vat työ­paikat maksetuksi.

    1. Julk­isten meno­jen osu­us kansan­tuot­teesta ylit­tää ensi vuon­na EU:n aset­ta­man 60 pros­entin sietorajan, 

      Kos­ka tätä väärää väitet­tä tois­te­taan jatku­vasti, on pakko kor­ja­ta taas ker­ran, että se ei pidä paikkaansa. Julkiset menot SUHTEESSA kansant­tuot­teeseen on eri asia kuin OSUUS kansan­tuot­teesta ihan niin kuin ei voi sanoa, että kansal­li­so­maisu­u­den osu­us kansan­tuot­teesta on 400%. Julk­isten mem­no­jen osu­us kansan­tuot­teesta on jotain 20 — 30 pros­entin välil­lä, en nyt jak­sa kasi­vaa tilastoja.

  26. Tom­pe­lo: Ei ammat­tili­itot palkko­ja määrää vaik­ka hiukan voivat niihin vaikut­taa ylöspäin jol­lain vähän kil­pail­luil­la aloil­la eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la. Pääpe­ri­aate on, että palkat määräy­tyvät tuot­tavu­u­den mukaan. Vain kil­pailun kieltämäl­lä voi palkko­ja säätää halun­sa mukaan.

    Sitä pait­si Suomes­sa on jo kan­sain­välis­es­ti pienet tulo­erot. Se nos­taa palvelu­alo­jen – suh­teel­lisia ja absolu­ut­tisia – kus­tan­nuk­sia, mikä puolestaan vähen­tää alan työ­paikko­ja (kos­ka “kaik­ki” on niin pirun kallista). Se nyt on vihovi­imeinen asia, johon nyt pitäisi pyrkiä. 

    Suomes­sa peri­aat­teena ei kyl­lä ole, että palkat määräy­ty­i­sivät tuot­tavu­u­den mukaan. Todel­lisu­udessa palkat määritel­lään työe­htosopimus nimi­sis­sä kil­pailun­ra­joi­tuskartelleis­sa, joka koske­vat yleen­sä myös niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät
    ole mitään sopimus­ta asi­as­ta tehneet.

  27. eemil: Lopet­takaa jo tuo höpinä tuot­tavista työ­paikoista. Se , että Hikissä mak­se­taan suurem­pia palkko­ja ei merk­itse työn suurem­paa tuot­tavu­ut­ta. Se tarkoit­taa suurem­paa tuot­tavu­ut­ta ain­oas­taan tuon työn tekijälle. 

    Kyl­lä Helsin­gin seudun korkeam­mat palkat ker­to­vat selkeää kieltä työn tuot­tavu­ud­es­ta. Suurin tuot­tavu­usero tulee seudun muu­ta maa­ta paljon korkeam­mas­ta erikois­tu­mis- ja osaamistasosta. 

    Täysin saman­laisia tehtäviä ver­tail­taes­sa merkit­täviä tuot­tavu­usero­ja ei toki var­maan löydy.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Rel­lu, puhutko nyt Kelan asum­istues­ta vain kun­nan toimeen­tu­lotues­ta? Asum­is­tu­ki ei kor­vaa 1200 €/kk vuokria. 

    Ja silti, ihan oike­as­sa elämässä yksin asu­va lapse­ton kan­ta­suo­ma­lainen kul­tako­rt­ti­lainen asuu VVO:n 1200–1300 EUR/kk asun­nos­sa. Hän ei mak­sa asumis­es­taan yhtään mitään, vaan kaik­ki rahat tule­vat veronmaksajilta. 

    On ihan todel­lista että eri­lai­sis­sa tukio­hjeis­sa voi lukea vaik­ka mitä, mut­ta todel­lisu­us ei mene yksi­in ihan omin silmin nähtävän asum­is­ta­van ja ‑kus­tan­nusten kanssa.

    Eräs toinen ihan _perustukien_ työtön ja alko­holi­inkin hie­man menevä saa­ja­henkilö oli itse laskenut että hänen brut­topalk­ka-ver­rat­ta­va tulotas­nosa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäk­si “harkin­nan­varaisu­udet”, “ennal­taehkäi­sevä lisä­tu­ki”, “ker­talu­on­teiset han­k­in­nat” ja vaik­ka hil­jat­tain julk­isu­udessakin nähty “luot­totiedot­toma­lle myön­net­ty ennal­taehkäi­sevä kelan anta­ma laina”.

    Todel­lisu­us on siis jotain aivan muu­ta kuin se mitä mon­et saa­jat itse ker­to­vat. Heistä “mut­ta noi­ta raho­ja ei saa laskea, ne _kuuluvat_ minulle”-perustelu on ihan muka jotenkin vali­di, ja keskustelua ei saa tar­jen­taa taii jatkaa siitä.

    Todel­lakin, täy­isn avoin­ta, rehellistä ja ihan kaikille oikeu­den­mukaista on tehdä kaik­ista tulon­si­ir­roista ja tuki­ai­sista täysin avoin­ta dataa. 

    Nyt nämä mas­si­iviset siiv­el­läeläjät ovat aina “var­maan ehkä jotain yksit­täistapauk­sia ja var­masti siis ehkä kaupunki­le­gen­daa”, mut­ta jälleen ker­ran, veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat koko lystin hyvin anteliaasti, ja tämän julk­i­tuomi­nen avoimel­la datal­la antaa jo hyvän alkupis­teen ihan oikealle ja aidolle keskustelulle.

  29. Minä asun Van­taan Asun­tovi­ras­ton (VAV) asun­nos­sa ja vuokra on n. 10,5 €/m2. Matkaa Osmon asun­nol­ta koti­i­ni polkupyörän mit­tarin mit­ta­mana on 22km.

    Siis kaik­ki vähä­varaiset hesalaiset pyytäkään kaupungiltanne (sos­sul­ta) lähete tänne Van­taalle asumaan hal­val­la. Vuokrat­aloy­htiössäni net­tikään ei mak­sa kuin 0€(10M/10M) ja 50M/10M mak­saa ain­oas­taan 3,99 €/kk. Kiitän VAVin neu­vot­telijoi­ta ja DNA:n väkeä järkevästä netin hin­nas­ta ja irti­sanomisen sään­nöistä. Eikä alak­er­ran kytkimelle tule kuin Son­er­an, Elisan ja DNA:n kuitukaapelit rin­nakkan sulas­sa sovus­sa routara­jan yläpuolella.

  30. Pitäisikö jol­lakin taval­la huole­htia siitä, että kohtu­uhin­taiset vuokra-asun­not todel­la meni­sivät niille, jot­ka tekevät niitä pieni­palkkaisia töitä, eikä niille, jot­ka eivät tee töitä ollenkaan, ja jot­ka voisi­vat ihan yhtä hyvin olla tekemät­tä mitään jos­sain alem­pi­en asumiskus­tan­nuk­sien alueilla?

  31. Yleis­si­tovu­us pois niin maakun­nis­sa voisi mak­saa pienem­piä palkko­ja ja vas­taavasti kasvukeskuk­sis­sa nos­taa. Tämän jäl­keen yri­tyk­set voisi­vat sijoit­taa toim­into­jaan parem­min eri aluei­den palkkaero­ja hyödyntäen.

  32. Palvelusek­torin palkkata­so ei nouse sen oman tuot­tavu­u­den mukaises­ti vaan koko talouden keskimääräisen.

    Saman­lais­es­ta työstä samal­la alueel­la var­maan mak­se­taan samaa tasoa ole­vaa kor­vaus­ta eikä työ­nan­ta­jan tai sen toimi­alan tuot­tavu­us määrää palkkata­soa. Palkkata­so on para­metri yri­tyk­selle eikä sen oman toimin­nan vaikutettavissa.

  33. Eläk­keel­lä ole­va mak­soi kak­sios­ta vuokraa Espoos­sa hie­man yli 1000€/kk.

    Eläkeläis­ten kan­nat­taa jo noil­la hin­noil­la muut­taa vaik­ka Tallinnaan. Ajatelkaa mikä sum­ma säästyy rahaa. Joka kuukausi saa säästet­tyä 600–700€, sen lisäk­si säästää muis­sakin menois­sa. Saa kerät­tyä hyvän rahasumman.

    Jos olisin eläk­keel­lä muut­taisin maas­ta ja siitä huoli­mat­ta, vaik­ka ei saisikaan minkään­laista vero­hyö­tyä. Kus­tan­nushyö­ty tulee jokat­a­pauk­ses­sa ja se on merkittävä.

  34. Rel­lu:

    Yhtä vahin­gol­lista on esim Helsin­gin asun­to­toimin­nan vaa­ti­ma _minimivuokra_, joka oli joitain vuosia sit­ten 580 EUR/kk + ves­i­mak­su 20 EUR/kk, nykyään var­maan jo enem­män. Tämä on oikeasti jonkun oudon sdp-vasem­mis­ton määrääämä min­im­i­hin­ta jol­la tulon­si­ir­roil­la asu­va saa halvim­mil­laan asua.

    Täl­laista ei ole, vaan sekoi­tat ehkäpä sen neliövuokran kään­teiseen kateusker­toimeen. Ainakin huhupuhei­den mukaan liian korkeaa neliövuokraa ei suos­tu­ta mak­samaan, vaik­ka vuokran määrä kuin­ka olisi rajo­jen sisäl­lä. Aiem­min Kelan yleisessä asum­istues­sa oli pienen neliövuokran ja suuren pin­ta-alan kateusker­roin mut­ta siitä on luovuttu.

    Rel­lu:

    Tun­nen ihan itse muu­tamia ihan kan­ta­suo­ma­laisia jot­ka ovat täysin työt­tömiä ja varsin laiskure­i­ta. He ovat yksi­na­suvina ja lapset­tom­i­na voineet ottaa itselleen asun­non, esim VVO:n Kalasa­ta­mas­ta, jos­sa vuokra on hel­posti yli 1200 EUR/kk. Vaik­ka asum­is­tukipa­pereis­sa luk­isi miten mak­simivuokrista jotain, ne luvut eivät vain ole totta. 

    Näin ei vaan voi olla, vaan sil­lä lus­mul­la on jotain aikaisem­paan työhön liit­tyviä tulo­ja, esimerkik­si korkeaa ansiosi­don­naista tai työeläket­tä, pääo­mat­u­lo­ja tai ihan vaan rikkaat vanhemmat.

    Rel­lu:

    Eräs toinen ihan _perustukien_ työtön ja alko­holi­inkin hie­man menevä saa­ja­henkilö oli itse laskenut että hänen brut­topalk­ka-ver­rat­ta­va tulotas­nosa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäk­si “harkin­nan­varaisu­udet”, “ennal­taehkäi­sevä lisä­tu­ki”, “ker­talu­on­teiset han­k­in­nat” ja vaik­ka hil­jat­tain julk­isu­udessakin nähty “luot­totiedot­toma­lle myön­net­ty ennal­taehkäi­sevä kelan anta­ma laina”.

    Eivät­pä nuo kovinkaan ihmeel­lisiä ole, oma­l­la kohdal­lani on mak­set­tu yliop­pi­laskun­nan jäsen­mak­su ja annet­tu pari lakanaa, joiden hin­ta lähen­telee nol­laa kos­ka ne on valmis­tet­tu jonkin­laises­sa kuntout­tavas­sa työ­toimin­nas­sa tai vastaavassa.

  35. Rel­lu: Ja silti, ihan oike­as­sa elämässä yksin asu­va lapse­ton kan­ta­suo­ma­lainen kul­tako­rt­ti­lainen asuu VVO:n 1200–1300 EUR/kk asun­nos­sa. Hän ei mak­sa asumis­es­taan yhtään mitään, vaan kaik­ki rahat tule­vat veronmaksajilta. 

    On ihan todel­lista että eri­lai­sis­sa tukio­hjeis­sa voi lukea vaik­ka mitä, mut­ta todel­lisu­us ei mene yksi­in ihan omin silmin nähtävän asum­is­ta­van ja ‑kus­tan­nusten kanssa.

    Eräs toinen ihan _perustukien_ työtön ja alko­holi­inkin hie­man menevä saa­ja­henkilö oli itse laskenut että hänen brut­topalk­ka-ver­rat­ta­va tulotas­nosa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäk­si “harkin­nan­varaisu­udet”, “ennal­taehkäi­sevä lisä­tu­ki”, “ker­talu­on­teiset han­k­in­nat” ja vaik­ka hil­jat­tain julk­isu­udessakin nähty “luot­totiedot­toma­lle myön­net­ty ennal­taehkäi­sevä kelan anta­ma laina”.

    Todel­lisu­us on siis jotain aivan muu­ta kuin se mitä mon­et saa­jat itse ker­to­vat. Heistä “mut­ta noi­ta raho­ja ei saa laskea, ne _kuuluvat_ minulle”-perustelu on ihan muka jotenkin vali­di, ja keskustelua ei saa tar­jen­taa taii jatkaa siitä.

    Todel­lakin, täy­isn avoin­ta, rehellistä ja ihan kaikille oikeu­den­mukaista on tehdä kaik­ista tulon­si­ir­roista ja tuki­ai­sista täysin avoin­ta dataa. 

    Nyt nämä mas­si­iviset siiv­el­läeläjät ovat aina “var­maan ehkä jotain yksit­täistapauk­sia ja var­masti siis ehkä kaupunki­le­gen­daa”, mut­ta jälleen ker­ran, veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat koko lystin hyvin anteliaasti, ja tämän julk­i­tuomi­nen avoimel­la datal­la antaa jo hyvän alkupis­teen ihan oikealle ja aidolle keskustelulle.

    Voisitko jotenkin todis­taa väit­teesi? Var­maankaan et voi, kos­ka ne eivät ole tot­ta. Nyt ei olla eduskun­nas­sa joten voin suo­raan pyytää että lopetat valehtelun.

  36. Rel­lu:
    Tämä on ensisi­jais­es­ti väärin veron­mak­sajia kohtaan ja varsinkin niitä pieni­palkkaisia työn­tek­i­jöitä kohtaan jot­ka joutu­vat aja­maan hel­posti 1.5 tun­tia per suun­ta työ­matkaansa, mah­dol­lis­es­ti asuen silti kimppakämpässä.

    Asum­istuen mak­simik­si pitää lait­taa noin 100 EUR/kk, ja sil­lä kyl­lä pääsee asumaan kimp­pakämp­pään sinne mis­sä muutkin itse vuokransa mak­sa­vat pien­i­t­u­loiset nykyään asuvat. 

    1.5 tun­nin ajo­matkan päässä on kalli­im­paa asua kuin lähempänä työ­paikkaa. Tuol­ta etäisyy­deltä löy­tyy mm. 38 neliön yksiö 200 eurol­la, mut­ta lähiössä Helsin­gin kaupun­gin alueel­la taitaa olla kokon­aisuute­na halvempaa.

  37. Pet­teri: Suomes­sa peri­aat­teena ei kyl­lä ole, että palkat määräy­ty­i­sivät tuot­tavu­u­den mukaan. Todel­lisu­udessa palkat määritel­lään työe­htosopimus nimi­sis­sä kil­pailun­ra­joi­tuskartelleis­sa, joka koske­vat yleen­sä myös niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka eivät
    ole mitään sopimus­ta asi­as­ta tehneet.

    Riip­puu kil­pailun asteesta ja jous­to­jen määrästä, miten hyvin palk­ka vas­taa tuot­tavu­ut­ta. Suomes­sa on alo­ja, joil­la kil­pailu vain lain­säädän­nön rajoit­ta­maa. Niil­lä palkat määräy­tyvät tuot­tavu­u­den mukaan. 

    Sit­ten on näitä “kartel­lialo­ja, jot­ka toimi­vat kan­sain­välis­es­ti. Siel­lä tuot­tavu­us määrää palkan pait­si min­imin osalta, joka saate­taan neu­votel­la liian korkeak­si tai mata­lak­si. Pyrkimys on kuitenkin pitää min­imi­palkatkin tasol­la, jon­ka fir­ma sietää.

    Siitä sit­ten liu’u­taan kohti alo­ja, jois­sa yhteys reaal­i­talouteen heikke­nee. Julkisel­la puolel­la yhteys on usein heikko. Kun­han Sari Sairaan­hoita­ja vain saa riit­tävän poli­it­tisen tuen, palk­ka voi määräy­tyä melkein mik­si vain.

    Pitem­män päälle ammat­tili­it­to­jenkin on neu­votelta­va palkat jotenkuten tuot­tavu­ut­ta vas­taaviksi, tai ammat­tili­itol­ta lop­puu jäsenet kuin Englan­nin kaivostyöläisiltä.

    Seka­sotkun tulok­se­na Suomes­sa on epäter­ve tulo­jako, mut­ta ei kuitenkaan mikään katas­tro­faalisen epäterve.

  38. Tom­pe­lo: Ei ammat­tili­itot palkko­ja määrää vaik­ka hiukan voivat niihin vaikut­taa ylöspäin jol­lain vähän kil­pail­luil­la aloil­la eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la. Pääpe­ri­aate on, että palkat määräy­tyvät tuot­tavu­u­den mukaan. Vain kil­pailun kieltämäl­lä voi palkko­ja säätää halun­sa mukaan.

    Palkanko­ro­tuk­set määräy­tyvät työn­tek­i­jäjär­jestö­jen pyhien peri­aat­tei­den takia kansan­talouden tuot­tavu­u­den nousun perus­teel­la, sil­lä “Työn­tek­i­jälle kuu­luu osuuten­sa.” Ne eivät reagoi tuot­tavu­u­den lasku­un, eivätkä toimi­alo­jen tuot­tavu­u­den eroihin.

    Aus­tri­an:
    Yleis­si­tovu­us pois niin maakun­nis­sa voisi mak­saa pienem­piä palkko­ja ja vas­taavasti kasvukeskuk­sis­sa nos­taa. Tämän jäl­keen yri­tyk­set voisi­vat sijoit­taa toim­into­jaan parem­min eri aluei­den palkkaero­ja hyödyntäen.

    Aus­tri­an:
    Palvelusek­torin palkkata­so ei nouse sen oman tuot­tavu­u­den mukaises­ti vaan koko talouden keskimääräisen.

    Saman­lais­es­ta työstä samal­la alueel­la var­maan mak­se­taan samaa tasoa ole­vaa kor­vaus­ta eikä työ­nan­ta­jan tai sen toimi­alan tuot­tavu­us määrää palkkata­soa. Palkkata­so on para­metri yri­tyk­selle eikä sen oman toimin­nan vaikutettavissa.

    Juuri näin.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Rel­lu, puhutko nyt Kelan asum­istues­ta vain kun­nan toimeen­tu­lotues­ta? Asum­is­tu­ki ei kor­vaa 1200 €/kk vuokria.

    Luul­tavasti kyse on kokon­ais­po­tista eli lähtöko­htais­es­ti toimeen­tu­lotues­ta. Yksi näi­den keskustelu­jen ikuisu­u­songel­ma on se, että ihmisil­lä ei yleis­es­ti ottaen ole kovin hyvä kuva siitä miten tukivi­idakko pelaa.

    Tässä pikakurssi niille, jot­ka eivät tiedä. Suomes­sa toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki sanoo, että ihmisille (kaikille pait­si tur­is­teille) on jäätävä käteen kuukaudessa tarpeel­lis­ten asum­is­meno­jen jäl­keen toimeen­tu­lotuen peru­sosan ver­ran rahaa. On siis huo­mat­ta­va, että (a.) kyseessä on net­to­sum­ma ja (b.) kyseessä on asum­is­meno­jen jälkeinen summa.

    Tästä sääde­tys­tä vuokran huomiotta jät­tävästä min­imistä johtuen toimeen­tu­lo­ki on ajat sit­ten lakan­nut ole­mas­ta tilapäi­nen etu­us ja se on muo­dos­tunut tulo­lat­ti­ak­si, jon­ka alle kenenkään ihmisen ei tarvitse jäädä. Oli sit­ten töis­sä, työtön, eläk­keel­lä tai vaikka­pa rikolli­nen. Moni jää tietämät­tömyyt­tään tai type­r­yyt­tään (“en minä ole ennenkään almu­ja anel­lut”), mut­ta se on aina oma val­in­ta. Toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki on niin yksiselit­teinen, että sen min­imin saa aina, jos vain suos­tuu pelaa­maan jär­jestelmän sään­tö­jen mukaan.

    Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki las­ke­taan aina asum­is­meno­jen päälle, kovakaan vuokra ei lähtöko­htais­es­ti leikkaa tuel­la elävän elin­ta­soa. Lain­säätäjä on toki jät­tänyt hark­in­taval­taa jonkin ver­ran, mut­ta käytän­nössä sosi­aal­i­työn­tek­i­jät eivät pako­ta ihmisiä asun­not­tomik­si, jos näille ei ole osoit­taa toista asun­toa. Sos­su voi velvoit­taa etsimään halvem­paa asun­toa, mut­ta ilman osoitet­tua edullisem­paa vai­h­toe­htoa (esim. kun­nan oma vuokra-asun­to), päätös toimeen­tu­lotuen alen­tamis­es­ta asum­is­meno­jen osalta toden­näköis­es­ti kaatuu hallinto-oikeudessa. 

    Näin ollen toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki käytän­nössä pakot­taa kun­nan mak­samaan mitä tahansa vuokraa joku kehtaa pyytää. Hätä­ma­joituk­sen osalta tiede­tään, että kaupun­ki on mak­sanut Forenomille yli 100 euron neliövuokria ja siihen näh­den 1300 euron kuukau­sivuokra nor­maal­ista VVO:n vuokrakäm­pästä on ihan mitätön juttu.

  40. Marko Hami­lo:
    Pitäisikö jol­lakin taval­la huole­htia siitä, että kohtu­uhin­taiset vuokra-asun­not todel­la meni­sivät niille, jot­ka tekevät niitä pieni­palkkaisia töitä, eikä niille, jot­ka eivät tee töitä ollenkaan, ja jot­ka voisi­vat ihan yhtä hyvin olla tekemät­tä mitään jos­sain alem­pi­en asumiskus­tan­nuk­sien alueilla?

    Pitäisi huole­htia, mut­ta se ei ole nyky­lain mukaan mah­dol­lista. Ja toisaal­ta se ei myöskään tule mah­dol­lisek­si kos­ka tässä maas­sa ei löy­dy poli­it­tista tah­toa ja/tai päät­täjiltä rohkeut­ta ajaa sel­l­aista muu­tos­ta. Turha siis edes leikkiä täl­lä ajatuk­sel­la kos­ka asioiden muut­ta­mi­nen demokra­t­ian keinoin on mahdotonta.

    Muu­tos tulee joko konkurssin kaut­ta pakol­la tai sit­ten sitä ei tarvi­ta kun joku nousukausi taas muut­taa velatkin saataviksi. Sitä odotel­lessa on ihan turha stres­sa­ta asiasta.

  41. Kuluik­si hyväksyt­tävät asum­is­menot vai­htel­e­vat kun­nit­tain, mut­ta mis­sään ne eivät ole noin korkeita.

    Ne jot­ka väit­tävät että toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa mitä tahansa vuokria, vaik­ka tuo 1300, voisi­vat jotenkin todis­taa väitteensä.

  42. Aus­tri­an:
    Yleis­si­tovu­us pois niin maakun­nis­sa voisi mak­saa pienem­piä palkko­ja ja vas­taavasti kasvukeskuk­sis­sa nos­taa. Tämän jäl­keen yri­tyk­set voisi­vat sijoit­taa toim­into­jaan parem­min eri aluei­den palkkaero­ja hyödyntäen.

    Ei yleis­si­tovu­ud­es­ta tarvitse luop­ua. Palkat jous­ta­vat jo nyt läh­es vapaasti ja paikalli­nen sopimi­nen on hyvin yksinker­taista. Mikään laki tai sopimus ei kiel­lä mak­samas­ta vaikka­pa puhe­lin­myyjälle 20 €/h, jos näistä on ker­ran pulaa.

    Yleis­si­tovu­us olisi ongel­ma ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että palkat oli­si­vat maaseudul­la liian korkeat. En tosin ole kovin paljon provins­seis­sa kiertänyt, mut­ta sen mitä kesämökkireis­suil­ta muis­tan, ei siel­lä päin kau­pan kas­sat, koneis­ta­jat tai muutkaan tes-palkoil­la työtään tekevät juuri rahoil­laan pröystäilleet.

    1. Yleis­si­tovu­u­den ongel­ma on, että se ei koske vain palkko­ja vaan myös palkanko­ro­tuk­sia. Jos mak­sat ker­ran työtek­i­jöille­si 5 euroa yli normin, sin­un pitää jatkos­sakin mak­saa viisi euroa yli normin.

  43. Peter: Suomes­sa toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki sanoo …

    Kiitos selkeästä esityksestä.

    Osaatko sanoa myös mis­tä asun­to tulee jär­jestää? Pitääkö olla omas­ta kaupungi­nosas­ta, vai riit­tääkö halvem­pi naa­purikun­ta pen­delöin­ti­etäisyy­den päässä? Helsin­ki ilmeis­es­ti tarkoituk­sel­la hajasi­joit­taa ihmisiä vähän kaikkialle.

    Entä kulut? Paljonko menee val­tion vs. kun­nan piikki­in? Paljonko korote­tut asum­istuet vaikut­ta­vat? Entä se, onko käytet­tävis­sä kun­nan vuokrat­alo­ja/-asun­to­ja, vai asu­taanko vapaiden vuokra­markki­noiden asunnoissa.

    Kun­han kysyn, siinä toivos­sa, että sin­ul­la sat­tuu ole­maan yhtä hyviä vas­tauk­sia varas­tossa kuin tuo­hon toimeentulolakiin.

  44. Pet­teri: Kyl­lä Helsin­gin seudun korkeam­mat palkat ker­to­vat selkeää kieltä työn tuot­tavu­ud­es­ta. Suurin tuot­tavu­usero tulee seudun muu­ta maa­ta paljon korkeam­mas­ta erikois­tu­mis- ja osaamistasosta

    Tuo on kehäpäätelmä ja kattohaikara-analyysi.

    Korkeampi osaamis- ja erikois­tu­mi­ta­so on ain­oas­taan kysyn­nän ja tar­jon­nan vinou­tu­mis­seu­raus. Kun valkokauluk­sisia koulute­taan yli tarpeen, niin palkkata­so las­kee, kos­ka työn tuot­tavu­us on nol­la. Hallinnoin­ti ja muu ja byrokra­tia ovat yhteisö­jen ja yri­tys­ten kuluer­iä , ei tuot­tavaa työtä.

    Ain­oa tuot­tavu­ut­ta ylläpitävä sek­tori valkokauluk­si­sista on tuotekehitysala.

  45. karvi­nen:
    Kuluik­si hyväksyt­tävät asum­is­menot vai­htel­e­vat kun­nit­tain, mut­ta mis­sään ne eivät ole noin korkeita.

    Ne jot­ka väit­tävät että toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa mitä tahansa vuokria, vaik­ka tuo 1300, voisi­vat jotenkin todis­taa väitteensä.

    Sosi­aal­i­toimen asi­akku­us ja siihen liit­tyvät päätök­set ovat salaisia. Sen takia yleis­es­ti ottaen kaik­ki asi­aan liit­tyvät mielip­i­teet ovat aina todis­ta­mat­to­mia “heit­to­ja”. Jopa sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den ker­tom­i­na kos­ka eivät voi pal­jas­taa julkises­ti salas­s­api­det­täviä tieto­ja. Ihan sama puhutaanko maa­han­muut­ta­jien tuloista tai puhutaanko hyväksy­ty­istä vuokrista. Keskustelun voi aina tor­pa­ta sil­lä, että asi­aa ei voi­da todis­taa tai niis­sä har­vois­sa tapauk­sis­sa kuin esim. oikeu­den asi­akir­joista selviää jotain, tode­taan sen ole­van yksittäistapaus.

    On kuitenkin kiis­ta­ton­ta, että toimeen­tu­lo­tuk­i­lain mukaan tarpeel­liset asum­is­menot huomioidaan eikä laki sisäl­lä tähän rajoit­tei­ta vuokran osalta (erik­seen mak­set­ta­va ves­i­mak­su rajataan 17 €/hlö/kk ja läm­mi­tys 38 € yhdeltä hen­geltä ja 13 €/kk lisähenkilöiltä). Lisäk­si uudessa lais­sa lukee “Jos hak­i­jal­la ei ole tosi­asial­lista mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia asuin­paikkakunnal­taan 2 momen­tis­sa tarkoitet­tua asun­toa, asum­is­menot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräa­jan jälkeen”.

    Käytän­nössä siis asum­is­menot huomioidaan täysimääräis­inä aina mikäli toimeen­tu­lotuen hak­i­ja ilmoit­taa, ettei ole onnis­tunut edullisem­paa asun­toa saa­maan ja mikäli kun­ta tai muu julki­nen taho ei suo­raan tar­joa edullisem­paa asun­toa. Kelal­la (jolle toimeen­tu­lo­tu­ki siir­tyy) tuskin on intres­siä alkaa selvit­tää yksit­täisen hak­i­jan yksit­täisiä vuokra­neu­vot­telu­ja kovin tarkkaan siltä var­al­ta, että hak­i­jal­la olisikin ollut mah­dol­lisu­us saa­da se edulli­nen oikotiel­lä ilmoitet­tu asunto. 

    Ja viimeistään hallinto-oikeudessa päätös asum­is­meno­jen kor­vaa­mat­ta jät­tämis­es­tä kaatuu var­masti kos­ka päätök­sen tek­i­jän pitäisi kyetä todis­ta­maan, että edullisem­pia asun­to­ja olisi saatavil­la ja vieläpä saatavil­la juurikin tämän tietyn (mah­dol­lis­es­ti luot­totiedot­toman) hak­i­jan kohdal­la. Muuten­han päätös olisi täysin mieli­v­al­tainen ja selvästi lainvastainen.

    Toimeen­tu­lo­tu­ki on viime­si­jainen etu­us ja käytän­nössä sen saa­ja on todis­te­tusti vara­ton yhteiskun­nan silmis­sä. Näin ollen täl­laisen henkilön vuokran mak­samat­ta jät­tämi­nen on sama asia kuin henkilön ajami­nen kadulle. Laki toimeen­tu­lotues­ta määrit­tää tietyn minim­i­toimeen­tu­lo­ra­jan. Vaik­ka joku voisikin oikeasti selvitä pienem­mäl­lä sum­mal­la ja mak­saa osan vuokras­taan peru­sosas­ta, lain kannal­ta tämä ei ole merk­i­tyk­sel­listä. Peru­sosan käyt­tö­tarkoi­tus on lais­sa nimet­ty ja asumiskus­tan­nuk­set eivät kuu­lu siihen.

  46. Juho Laatu: Kiitos selkeästä esityksestä.

    Osaatko sanoa myös mis­tä asun­to tulee jär­jestää? Pitääkö olla omas­ta kaupungi­nosas­ta, vai riit­tääkö halvem­pi naa­purikun­ta pen­delöin­ti­etäisyy­den päässä? Helsin­ki ilmeis­es­ti tarkoituk­sel­la hajasi­joit­taa ihmisiä vähän kaikkialle.

    Entä kulut? Paljonko menee val­tion vs. kun­nan piikki­in? Paljonko korote­tut asum­istuet vaikut­ta­vat? Entä se, onko käytet­tävis­sä kun­nan vuokrat­alo­ja/-asun­to­ja, vai asu­taanko vapaiden vuokra­markki­noiden asunnoissa.

    Kun­han kysyn, siinä toivos­sa, että sin­ul­la sat­tuu ole­maan yhtä hyviä vas­tauk­sia varas­tossa kuin tuo­hon toimeentulolakiin.

    En tiedä miten asi­aan vaikut­taa se kun toimeen­tu­lo­tu­ki siir­tyy pääosin Kelan hoitoon vuo­den 2017 alus­ta. Tähän asti toimeen­tu­lo­tu­ki on ollut kun­tien sosi­aal­i­toimen vas­tu­ul­la. Helsingis­sä asu­va on hak­enut tukea Helsingistä ja Van­taal­la asu­va Van­taal­ta. Asun­no­ton on voin­ut hakea tukea oleskelukun­tansa sosi­aal­i­toimes­ta, mut­ta ei luon­nol­lis­es­ti ole saanut asum­is­menoi­hin tukea.

    Sosi­aal­i­toi­mi on voin­ut edel­lyt­tää asi­akas­ta hake­maan edullisem­paa asun­toa, mut­ta tietenkään muut­toa toiseen kun­taan ei ole voitu edel­lyt­tää. Yksit­täisil­lä kun­nil­la on ollut eri­laisia itse päätet­tyjä rajo­ja siitä mikä on hyväksyt­ty vuokrata­so, jon­ka yli menevää vuokraa ei enää hyväksytä. KHO kat­soi vuon­na 1999 (1016/3/99), että kun asum­is­meno­jen yli­tys oli pieni (asum­is­meno­ja ei “ollut pidet­tävä kohtu­ut­tom­i­na”), oli ne mak­set­ta­va kokon­aisu­udessaan vaik­ka kun­nal­la sinän­sä olikin oikeus määritel­lä vuokrara­jo­ja. Lop­pu­peleis­sä siis tuomiois­tu­in ratkaisee onko esim. se 1300 €/kk kohtu­u­ton vai kohtu­ulli­nen vuokra Helsingis­sä. Laki kun ei edelleenkään pidä sisäl­lään eurorajoja.

    Toimeen­tu­lo­tu­ki on viime­si­jainen etu­us. Se mak­se­taan ihan kaava­mais­es­ti tulo-meno-laskel­man poh­jal­ta. Tulo­ja ovat myös mm. yleinen asum­is­tu­ki. Jako sen suh­teen paljonko kun­ta mak­saa ja paljonko val­tio mak­saa on riip­punut lähin­nä siitä mitä val­tio päät­tää mak­saa. Toimeen­tu­lotuel­la on katet­ta­va kaik­ki se mitä jää hyväksy­ty­istä menoista tulo­jen jäl­keen kat­ta­mat­ta niin, että lop­putu­lok­se­na henkilön käyt­töön jää aina toimeen­tu­lotuen peru­sosan ver­ran net­tona kuukaudessa. Jos vuokra on ollut hal­pa, asum­is­tu­ki ja vaikka­pa työ­markki­natu­ki ovat kat­ta­neet elämis­es­tä suuren osan. Jos vuokra on 1300 €/kk yksineläväl­lä, asum­is­tu­ki ja työ­markki­natu­ki menee siihen kokon­aisu­udessaan ja kaik­ki muu elämi­nen menee kun­nan piikkiin.

  47. Peter: Luul­tavasti kyse on kokon­ais­po­tista eli lähtöko­htais­es­ti toimeen­tu­lotues­ta. Yksi näi­den keskustelu­jen ikuisu­u­songel­ma on se, että ihmisil­lä ei yleis­es­ti ottaen ole kovin hyvä kuva siitä miten tukivi­idakko pelaa.

    Tässä pikakurssi niille, jot­ka eivät tiedä. Suomes­sa toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki sanoo, että ihmisille (kaikille pait­si tur­is­teille) on jäätävä käteen kuukaudessa tarpeel­lis­ten asum­is­meno­jen jäl­keen toimeen­tu­lotuen peru­sosan ver­ran rahaa. On siis huo­mat­ta­va, että (a.) kyseessä on net­to­sum­ma ja (b.) kyseessä on asum­is­meno­jen jälkeinen summa.

    Tästä sääde­tys­tä vuokran huomiotta jät­tävästä min­imistä johtuen toimeen­tu­lo­ki on ajat sit­ten lakan­nut ole­mas­ta tilapäi­nen etu­us ja se on muo­dos­tunut tulo­lat­ti­ak­si, jon­ka alle kenenkään ihmisen ei tarvitse jäädä. Oli sit­ten töis­sä, työtön, eläk­keel­lä tai vaikka­pa rikolli­nen. Moni jää tietämät­tömyyt­tään tai type­r­yyt­tään (“en minä ole ennenkään almu­ja anel­lut”), mut­ta se on aina oma val­in­ta. Toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki on niin yksiselit­teinen, että sen min­imin saa aina, jos vain suos­tuu pelaa­maan jär­jestelmän sään­tö­jen mukaan.

    Kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki las­ke­taan aina asum­is­meno­jen päälle, kovakaan vuokra ei lähtöko­htais­es­ti leikkaa tuel­la elävän elin­ta­soa. Lain­säätäjä on toki jät­tänyt hark­in­taval­taa jonkin ver­ran, mut­ta käytän­nössä sosi­aal­i­työn­tek­i­jät eivät pako­ta ihmisiä asun­not­tomik­si, jos näille ei ole osoit­taa toista asun­toa. Sos­su voi velvoit­taa etsimään halvem­paa asun­toa, mut­ta ilman osoitet­tua edullisem­paa vai­h­toe­htoa (esim. kun­nan oma vuokra-asun­to), päätös toimeen­tu­lotuen alen­tamis­es­ta asum­is­meno­jen osalta toden­näköis­es­ti kaatuu hallinto-oikeudessa. 

    Näin ollen toimeen­tu­lo­tuk­i­la­ki käytän­nössä pakot­taa kun­nan mak­samaan mitä tahansa vuokraa joku kehtaa pyytää. Hätä­ma­joituk­sen osalta tiede­tään, että kaupun­ki on mak­sanut Forenomille yli 100 euron neliövuokria ja siihen näh­den 1300 euron kuukau­sivuokra nor­maal­ista VVO:n vuokrakäm­pästä on ihan mitätön juttu.

    Lais­sa ainakin lukee, että huomioon tarvit­see ottaa vain sama määrä kuin Kelan yleisessä asum­istues­sa, “hak­i­jalle on annet­ta­va hänen tosi­asial­liset tarpeen­sa huomioon otta­va, riit­tävä määräai­ka edullisem­man asun­non han­kkimista varten” ja vielä “jos hak­i­jal­la ei ole tosi­asial­lista mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia asuin­paikkakunnal­taan 2 momen­tis­sa tarkoitet­tua asun­toa, asum­is­menot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräa­jan jälkeen”. 

    Onko siis käytän­nössä, ei teo­ri­as­sa, niin että hallinto-oikeus kat­soo ettei ole tosi­asial­lista mah­dol­lisu­ut­ta han­kkia asun­toa jon­ka vuokra on vähem­män kuin 1 200 euroa kuus­sa? Kos­ka tuol­la perus­teel­la, eli tosi­asial­lisel­la mah­dol­lisu­udel­la asua halvem­min, saisi katkaistua vuokran mak­sun ainakin lain kir­jaimen mukaan, de jure.

    1 200 euron vuokran mak­samises­sa ihme­tyt­tää myös se, että eikö Helsin­gin keskus­ta, Kaivopuis­to ja Eira olisi täl­löin täyn­nä toimeen­tu­lotuen saa­jia? Mik­si kukaan toimeen­tu­lotuen saa­ja asu­isi muual­la jos asum­i­nen noil­la kolmel­la alueel­la mak­set­taisi­in täysimääräisesti?

  48. eemil: Kun valkokauluk­sisia koulute­taan yli tarpeen, niin palkkata­so las­kee, kos­ka työn tuot­tavu­us on nol­la. Hallinnoin­ti ja muu ja byrokra­tia ovat yhteisö­jen ja yri­tys­ten kuluer­iä , ei tuot­tavaa työtä.

    Yritän kovasti kek­siä jonkun yhteisön tai yri­tyk­sen, jos­sa 1) ei ole mitään hallintoa ja ja byrokra­ti­aa ja jos­sa 2) menee hyvin. Ei tule mieleen. Voisitko nimetä muu­ta­man, kun selvästi tiedät tämän asian paremmin?

  49. Osmo Soin­in­vaara: Yleis­si­tovu­u­den ongel­ma on, että se ei koske vain palkko­ja vaan myös palkanko­ro­tuk­sia. Jos mak­sat ker­ran työtek­i­jöille­si 5 euroa yli normin, sin­un pitää jatkos­sakin mak­saa viisi euroa yli normin.

    Toi nyt on help­poa kiertää. Tekee sen mak­samal­la “bonuk­sia”. Näin moni työ­nan­ta­ja tekeekin.

  50. anon­il­li: ei ole mitään hallintoa ja ja byrokra­ti­aa ja jos­sa 2

    Taas joku ingen­jööri ajat­telee, että esitän täyt­tä byrokraatit­to­muut­ta. Eihän, vaan sitä, että ko. tuot­ta­mat­tomat sek­torit eivät saa olla yliedustet­tu­ja eikä yli­palkat­tu­ja. Näi­den sek­to­rien palkkata­so kuu­luu olla alle duu­nar­iosas­ton työn­tek­i­jöi­den palkkatasoa. 

    Jälkim­mäi­nen tekee varsi­naisen tuot­ta­van työn ja tuloksen.

  51. Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    1 200 euron vuokran mak­samises­sa ihme­tyt­tää myös se, että eikö Helsin­gin keskus­ta, Kaivopuis­to ja Eira olisi täl­löin täyn­nä toimeen­tu­lotuen saa­jia? Mik­si kukaan toimeen­tu­lotuen saa­ja asu­isi muual­la jos asum­i­nen noil­la kolmel­la alueel­la mak­set­taisi­in täysimääräisesti?

    Ensin­nä mehän emme tiedä, vaik­ka näin olisikin. Ei toimeen­tu­lotuen saami­nen vält­tämät­tä ihmis­es­tä päällepäin näy. Toisek­seen kyseisil­lä alueil­la ole­vat vuokranan­ta­jat saat­ta­vat toimia filt­ter­inä. Lääkärik­si opiskel­lut ystäväni pääsi opiskelu­aikoinaan vuokralle yksi­tyisen omis­ta­maan vuokrakämp­pään meren­ran­nas­sa Eirassa.

    Hänen mukaansa keskeinen tek­i­jä siinä, että vuokraisän­tä hänet vuokralaisek­si hyväksyi, oli hänen opiskelun­sa lääkik­sessä. Toden­näköis­es­ti kyse on yksit­täistapaus, mut­ta ymmär­rän kyl­lä hyvin, jos yksi­tyi­nen vuokranan­ta­ja vält­telee vuokralaisia, joiden vuokra tulee jostain muual­ta kuin heiltä itseltään.

  52. Suomen asun­to­bisnes taitaa olla hämärän keinot­telun kohteena.

    “Suuret, yleishyödyl­liset raken­nut­ta­jay­htiöt saa­vat han­kkeisi­in­sa kym­meniä pros­ent­te­ja val­tion Ara-tukea. Sit­ten tuki­ra­ho­ja saaneisi­in raken­nuk­si­in tulee toim­i­jak­si suuria pörssis­sä toimivia hoivayrityksiä.”

    “Miten edes voitaisi­in aidosti kil­pail­la, jos toisil­la kiin­teistökus­tan­nuk­set ovat Ara-tuen avul­la 30—40 pros­ent­tia halvemmat?”

    “Olen tot­tunut tutki­maan sopimu­soikeudel­lisia asioi­ta, ja koke­muk­seni mukaan sopimus­ketju­tuk­sel­la halu­taan yleen­sä sala­ta jotain. Jos toim­inta on rehellistä ja läpinäkyvää, A tekee sopimuk­sen B:n kanssa.”

    KS: “Kotkalaisen juristin mielestä nykyi­nen hoiva­palvelu­jär­jestelmä ketju­tuksi­neen on monin tavoin hämärä”
    http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/05/01/Kotkalaisen%20juristin%20mielest%C3%A4%20nykyinen%20hoivapalveluj%C3%A4rjestelm%C3%A4%20ketjutuksineen%20on%20monin%20tavoin%20h%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4/2016320692934/4

  53. eemil: Näi­den sek­to­rien palkkata­so kuu­luu olla alle duu­nar­iosas­ton työn­tek­i­jöi­den palkkatasoa. 

    Halu­aisin nähdä sem­moi­sen yri­tyk­sen, jon­ka hallinnos­sa mak­se­taan alem­pia palkko­ja kuin duunareille. On var­maan todel­la pätevää porukkaa pääkkont­tori täynnä…

    Mitenkähän val­tion­hallinto, jos min­is­ter­istöt täytet­täsi­in amiksilla?

    Oma­l­la työ­paikallani hallinto­hom­mia tekevät tomi­tusjo­hta­ja, suun­nit­telupääl­likkö ja (tili­toimis­ton) kir­jan­pitäjä. No kir­jan­pitäjän palk­ka lie­nee duu­nar­i­ta­soa, mut­ta tämä olis­ki kant­tuvei, jos/kun tj ja suun­nit­telupääl­likkö lähti­sivät kum­matkin lätkimään.

    Byrokra­ti­as­ta leikkaami­nen on täl­lainen (yleen­sä perus­suo­ma­laisia vaivaa­va) aja­tuskukka­nen. Se on saman­lainen taika­seinä kuin pie­nil­lä pon­nis­tuk­sil­la saata­vat 10 mil­jardin ekstraverot ham­raas­ta taloud­es­ta taik­ka uusi­u­tu­vi­in perus­tu­va hal­pa sähköntuotanto. 

    Toinen äly­va­paa aja­tus­malli on, että pks on täynnnä lähin­nä tyhjän­päivisiä byrokraat­te­ja taik­ka paper­in­pyörit­täjiä. Kyl­lä markki­na­t­alouden rautaiset lait tomi­vat sen ver­ran hyvin, että tyhjästä ei voi mak­saa hyvää palkkaa, eikä pks men­estys­tä myöskään val­tion­hallinto selitä (sil­lä val­tio käyt­tää alueel­la vähem­män rahaa kuin kerää).

    1. Halu­aisin nähdä sem­moi­sen yri­tyk­sen, jon­ka hallinnos­sa mak­se­taan alem­pia palkko­ja kuin duunareille.

      Kaupungi­norkesterin kapel­limes­tari saa paljon korkeam­paa palkkaa kuin orkesterin hallinto­henkilökun­ta, jopa korkeam­paa kuin kaupunginjohtaja.

  54. Sylt­ty: Halu­aisin nähdä sem­moi­sen yri­tyk­sen, jon­ka hallinnos­sa mak­se­taan alem­pia palkko­ja kuin duunareille. 

    Niin mikäkin ja toiveesi kyl­lä toteu­tuu, Super­cel­lis­sä pelisu­un­nit­teli­ja tien­asi eniten ansiotuloja

    http://www.iltalehti.fi/verot-2015/2015110220600105_da.shtml

    Itse asi­as­sa eniten koko Suomes­sa, jopa enem­män kuin Mat­ti Alahuhta 

    On siinä var­maan ollut vero­pros­ent­ti kohdallaan.

    Aini­in ja oli­han Steve Job­sin palkkakin vuodessa yksi dol­lari. Ilmeisen lah­jat­to­mia johta­jia Applel­lakin ollut muinoin. No, itse asi­as­sa on muitakin:

    https://en.wikipedia.org/wiki/One-dollar_salary

    Huono­jen yri­tysjo­hta­jien lis­tas­sa mm. Michael Bloomberg, Sergey Brin, Lar­ry Eli­son, John F Kennedy, Mark Zucker­berg… ja lukuisia muita.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Kaupungi­norkesterin kapel­limes­tari saa paljon korkeam­paa palkkaa kuin orkesterin hallinto­henkilökun­ta, jopa korkeam­paa kuin kaupunginjohtaja.

    Yri­tys? Kaupungi­norkesteri? Joka tapauk­ses­sa ei kan­na­ta ver­ra­ta orkester­in­jo­hta­jaa, kun selvästi haetaan duu­nar­i­ta­soa. Oikeampi ver­tailu olisi siis hallinto­henkilökun­ta v orkesterin rivijäsen.

  56. “Niin mikäkin ja toiveesi kyl­lä toteu­tuu, Super­cel­lis­sä pelisu­un­nit­teli­ja tien­asi eniten ansiotuloja”

    Ns. “riv­i­su­un­nit­teli­ja” ei tien­aa. Kyseessä on yksi pelin pääke­hit­täjistä ja ilmeis­es­ti on jonkin­lainen omis­tu­so­su­us pelistä tai yrityksestä.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Kaupungi­norkesterin kapel­limes­tari saa paljon korkeam­paa palkkaa kuin orkesterin hallinto­henkilökun­ta, jopa korkeam­paa kuin kaupunginjohtaja.

    Heh! Noi onkin hyviä esimerkke­jä 😀 Ote­taan jostain organ­isaa­tios­ta “taiteil­i­ja”, joka tien­aisi jo ulko­mail­lakin hyvät rahat. 

    Tot­takai on kapei­ta aluei­ta, joil­la erikoisosaa­ja tien­aa paljon rahaa, kun niitä alansa tähtiä on työ­markki­noil­la kovin vähän. Tuskin tämän tason kapel­limes­tari on kovin hirveästi TE-toimis­tossa ollut työtä etsimässä. 😀

    Jos onnis­tuu löytämään alan, jos­sa har­va toimii ja tekemään val­ta­vat määrät töitä uransa eteen, voi saa­da huo­mat­tavia tulo­ja. Sel­l­aiset alat on yleen­sä niitä, jois­sa osaamisen saavut­ta­mi­nen vaatii val­tavasti työtä.

    Ei tietenkään jol­lain pelkäl­lä korkeak­oulu­opiskelul­la voi päästä kuin korkein­taan tavanomaiselle palkkata­solle. Se opiskelun työmäärä ei yleen­sä riitä erikoisosaamisen saavuttamiseksi.

    Taitaa olla useil­la ihmisil­lä hie­man hämär­tynyt minkälaisen panos­tuk­sen oikeasti sel­l­ainen men­estymi­nen vaatii, jol­la nousee suu­rit­u­lois­t­en joukkoon.

  58. Pari point­tia:
    Kyl­lä min­ul­la oli mielessä ihan duu­nar­it eli lat­ti­ata­son työn­tek­i­jät eli sinikaulustyön­tek­i­jät, ei valkokaulussakki. 

    On selvää että esimerkik­si NHL-joukkueessa pelaa­jat saa­vat enem­män kuin pomot ja sama var­maankin pätee aika pitkälle myös sairaalois­sa (hallinto­henkilökun­nan palkat vs. lääkärit, var­maankin siinä on jonkin­lainen ero, vaik­ka hallintoon kuu­luu lääkäreitäkin).

    Toisek­si, omis­ta­ja-yrit­täjän palkak­si pelkän ansio­tu­lo­jen laskem­i­nen on yksiselit­teis­es­ti väärin. Tiedän sen itsekin kun mei­dän kova­palkkaisim­mat työn­tek­i­jät saa­vat nimel­lis­es­ti korkeam­paa palkkaa kuin me pomot. Tämä johtuu vain verosuunnittelusta. 

    En nyt jak­sa alkaa tark­ista­maan Super­Cellin tilan­net­ta, mut­ta veikkaisin että fir­man (osa)omistajat (eli ymmärtääk­seni johtajat)saavat pääo­mat­u­loina sen, minkä pelin­tek­i­jöil­lä las­ke­taankin ansiotuloiksi.

  59. Kiitos taas Peter­ille lisä­selvi­tyk­sistä. Kir­joi­tan tähän vielä muu­tamia huomioita.

    1) Näyt­täisi siltä, että sosi­aalipuoli voi laskea mak­sami­aan asuinkus­tan­nuk­sia käyvälle tasolle tehokkaim­min niin, että jär­jestää asumisen itse, joko omi­na vuokrat­aloina tai vapail­ta markki­noil­ta vuokraa­mal­la. Tähän asun­tokan­taan voi sit­ten asut­taa kaik­ki sosi­aalipuolen tukea kaipaavat.

    2) Vira­nomaiset voisi­vat ehkä kerätä sosi­aalia­sioista enem­män tilas­toti­etoa kuin nyt keräävät — esimerkik­si sosi­aal­i­tukien mak­samis­es­ta Helsin­gin eri kaupungi­nosi­in, jos täk­l­laista dataa ei vielä ole saatavilla.

    3) Val­tion korote­tut asum­istuet näyt­tävät ole­van aika suo­raa alue­tukea rikkaim­mille kaupungeille. Ne näyt­tävät usein vähen­tävän kaupun­gin mak­su­o­su­ut­ta suh­teessa val­tion maksuosuuteen.

    4) Ilmeis­es­ti asut­ta­mi­nen naa­purikun­taan ei nykyisel­lään käy mm. sik­si, että vas­tuu asutet­tavas­ta siir­ty­isi samal­la naa­purikun­nalle. Jos vas­tu­ut siir­tyvät jatkos­sa enem­män kelalle, täl­laiset rajat eivät ehkä ole enää ongel­ma, vaan myös asut­ta­mi­nen naa­purikun­taan voisi olla toimi­va vaihtiehto.

    Naa­purikun­taan asut­tamises­sa on tietenkin se ongel­ma, että muut­ta­jille hyvin pitkät siir­tymiset voisi­vat olla epämieluisia. Jolekin helsinkiläiselle helsinkiläisen iden­ti­teetin jo kas­vat­ta­neelle voisi olla kova paik­ka muut­taa vaikka­pa Ilo­mantsista löy­tyvään vapaaseen haja-asu­tusalueen taloon.

    Miten pitkälle ihmisen voi sit­ten edel­lyt­tää muut­ta­van? Tätä voi ver­ra­ta muut­toon työn perässä. Jos val­tio velvoit­taa muut­ta­maan työn perässä jon­nekin, ehkä sama taso voisi toimia asun­nonkin perässä muuttamiseen.

    Jos henkilöl­lä on jo työ­paik­ka, ehkä suurin hyväksyt­ty etäisyys voisi olla samaa luokkaa kuin suurin hyväksyt­ty etäisyys työt­tömälle henkilölle osoite­tulle uudelle työ­paikalle. Tämä tarkoit­taa siis työssäkäyn­tialuet­ta. Täl­l­lä perus­teel­la töis­sä ole­va henkilön voisi siis asut­taa työ­paikkaan liit­tyvän lasken­nal­lisen työssäkäyn­tialueen alueelle. Siis esimerkik­si Helsin­gin tapauk­ses­sa Nur­mi­järvi olisi ihan normiasuinpaikka.

    Entä jos joku tarvit­see sekä työ­paikkaa että asun­toa? Ehkä täl­löin mikä tahansa paik­ka Suomes­sa on ok, pait­si että tietenkin pitää ottaa huomioon myös muu per­he, eli puoli­son työ­paik­ka, las­ten koulu­ti­lanne, iso­vanhmpi­en sijain­ti yms.

    Hyvä paik­ka jatkokeskustelulle. Miten paljon pitäisi suo­jel­la ihmisen oikeut­ta majail­la lähimpi­en kanssa, niil­lä seuduil­la, joi­hin on tot­tunut, ja paljonko yhteiskun­nal­la on varaa mak­saa ekstraa täl­lais­es­ta kaikille kansalaisille tar­jot­tavas­ta edusta?

    Työ­paikkaa ei kenenkään ole pakko ottaa vas­taan, eikä asun­toakaan, mut­ta Suomen talves­sa muut­to osoitet­tuun asun­toon voi olla käytän­nön syistä läh­es pakolli­nen. Suomes­sa on kansalaisil­la periteis­es­ti ollut vapaa oikeus vali­ta asuin­paikkansa. Mut­ta ei tietenkään mitä tahansa tuon alueen asun­toa. Olisiko tuo työssäkäyn­ti­etäisyys luon­te­va raja, jon­ka puit­teis­sa yhteiskun­ta tar­joaa tue­tun asun­non, kun ano­ja ensin osoit­taa toivo­mansa sijainnin?

    (Tässä pitkässä nelosko­hdas­sa ajatelti­in yhteiskun­taa siis kokon­aisuute­na, olet­taen kaikkien vas­tu­iden siir­tymi­nen kun­nil­ta kelalle.)

    1. Juho Laatu
      Mitähän luulet Nur­mi­järvel­la ajatelta­van, jos Helsin­ki lähet­täisi toimeen­tu­lotue­ka hake­vat Klaukalaan?

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Mitähän luulet Nur­mi­järvel­la ajatelta­van, jos Helsin­ki lähet­täisi toimeen­tu­lotue­ka hake­vat Klaukalaan?

    Eikös koh­ta se Klaukkalan Kela hoi­da noi toimeen­tu­lo­tuki­asi­at, eikä kun­ta, joten siltä osin ei ole kun­nalle rasite. Harkin­nan­varaista tukea kunnal­ta nyt muutenkin Suo­ma­laiset saa­vat aika heikosti, joten sekään ei olisi rasite. Jos on tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, niin niiden harkin­nan­varaisen tuen mak­saa suo­raan val­tio kunnalle.

    Ei taitaisi juurikaan kun­nalle kulu­ja koitu­van, varsinkaan siinä vai­heessa, kun Kela hoitaa.

  61. Siis val­tio mak­saa kun­nalle ja kun­ta mak­saa sit­ten Kelalle? Mikä älyn väläys 😀 No ainakin työl­listää hallintoa ja aikaansaa työoaikko­ja ha ha!

    Jos taas val­tio mak­saisi suo­raan Kelalle Nur­mi­jär­ven osu­u­den, niin se ei enää ole Nur­mi­jär­ven kun­nan rahaa. Ilmeis­es­ti näin ei ole.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Mitähän luulet Nur­mi­järvel­la ajatelta­van, jos Helsin­ki lähet­täisi toimeen­tu­lotue­ka hake­vat Klaukalaan?

    Korostin tuos­sa jutus­sa eroa nykyisen kun­takeskeisen ja mah­dol­lisen tule­van kelaa johtavaan rooli­in nos­ta­van mallin välil­lä. Nykyisessä mallis­sa Helsin­gin Nur­mi­järvelle lähet­tämät asukkaat siir­ty­i­sivät kai Nur­mi­jär­ven vas­tu­ulle, ja tämähän ei nykyjär­jestelmässä toimisi. Kelan tapauk­ses­sa Nur­mi­järvelle siirtämi­nen ei olisi sen kum­mallisem­paa kuin Vuosaa­reen siirtäminen.

    Sekin pitäisi ottaa kelaan poh­jau­tu­vas­sa jär­jestelmässä huomioon, että kaikkia tuen­saa­jia ei ehkä kan­na­ta keskit­tää yhteen paikkaan. Sama jut­tu siis kuin Helsingis­sä nykyään, eli tuen saa­jia pyritään jonkin ver­ran hajasijoittamaan.

    Klaukkalaan ja Vuosaa­reen sijoit­ta­mi­nen on joka tapauk­ses­sa edullisem­paa kuin vaikka­pa Eiraan sijoit­ta­mi­nen. Ehdotin yhdek­si mah­dol­lisek­si keskeisek­si kri­teerik­si luon­te­vaa (esim. työssäkäyn­tialueeseen suh­teutet­tua) etäisyyt­tä henkilön toivo­maan asuin­paikkaan (ja/tai työ­paikkaan). Tässä mielessä Klaukkala ei ole vält­tämät­tä huono kohde, vaan voi olla suosit­tukin (kos­ka on monien rikkaidenkin suosima).

    1. Korostin tuos­sa jutus­sa eroa nykyisen kun­takeskeisen ja mah­dol­lisen tule­van kelaa johtavaan rooli­in nos­ta­van mallin välillä. 

      En kyl­lä ymmär­rä, mis­tä Juho Laatu tässä puhuu. Onko joku siirtämässä toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja tai kun­nan rahoi­tus­vas­tu­u­to pitkäaikaistyöt­tömiken työ­markki­nat­ues­ta Kelan vas­tu­ulle? Vaikea uskoa.

  63. Jor­ma Nordlin: Ei taitaisi juurikaan kun­nalle kulu­ja koitu­van, varsinkaan siinä vai­heessa, kun Kela hoitaa.

    En ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta yritin oppia jotain mak­su­vas­tu­ista Peterin, OS:n ja muiden kir­joit­teluista. Jär­jestelmässä on aika mon­imutkainen ja sisältää kum­mallisuuk­sia, joten jär­jestelmän ja sen tavoit­tei­den selkeyt­tämi­nen keskustele­mal­la ja jär­jestelmää suo­ravi­ivais­ta­mal­la olisi var­maankin paikallaan. Sik­si lis­tasin myös noi­ta ilmeisiä havait­semi­ani epäkohtia.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitähän luulet Nur­mi­järvel­la ajatelta­van, jos Helsin­ki lähet­täisi toimeen­tu­lotue­ka hake­vat Klaukalaan?

    Isäni väit­tää, että eräs maaseu­tukun­ta osti omakoti­talon naa­purikun­nas­ta ja osoit­ti sen han­kalan musta­lais­per­heen asun­nok­si (kos­ka “Laki musta­laisväestön asun­to-olo­jen parantamisesta”).

    Mik­sei Helsin­ki voisi omis­taa vuokrat­alo­ja mis­sä vaan?

  65. Juho Laatu:

    3) Val­tion korote­tut asum­istuet näyt­tävät ole­van aika suo­raa alue­tukea rikkaim­mille kaupungeille. Ne näyt­tävät usein vähen­tävän kaupun­gin mak­su­o­su­ut­ta suh­teessa val­tion maksuosuuteen.

    Val­tion asum­istuet ovat pieni tulon­si­ir­to rikkaam­mil­ta kun­nil­ta, kun yksin asu­val­la raja on Helsin­gin kaupungis­sa 508 euroa ja halvim­mas­sa kun­taryh­mässä 372 euroa, ja ero on todel­lisu­udessa suurem­pi eli Helsin­gin kun­nas­sa pää­tyy helpom­min toimeen­tu­lotuen asi­akkaak­si kuin halvim­mas­sa kuntaryhmässä.

    Juho Laatu:

    1) Näyt­täisi siltä, että sosi­aalipuoli voi laskea mak­sami­aan asuinkus­tan­nuk­sia käyvälle tasolle tehokkaim­min niin, että jär­jestää asumisen itse, joko omi­na vuokrat­aloina tai vapail­ta markki­noil­ta vuokraa­mal­la. Tähän asun­tokan­taan voi sit­ten asut­taa kaik­ki sosi­aalipuolen tukea kaipaavat. 

    Näin var­maan onkin. Tulee vaan hel­posti kiusaus sijoit­taa kaik­ki toimeen­tu­lo­tukea saa­vat samoi­hin taloi­hin, ei yksit­täisi­in asun­toi­hin eri taloi­hin, ja sijoit­taa talot mah­dol­lisim­man halpoi­hin kaupungi­nosi­in. Nykyi­nen jär­jestelmä hajaut­taa toimeen­tu­lotuen saa­jat eri taloihin. 

    Juho Laatu:
    2) Vira­nomaiset voisi­vat ehkä kerätä sosi­aalia­sioista enem­män tilas­toti­etoa kuin nyt keräävät – esimerkik­si sosi­aal­i­tukien mak­samis­es­ta Helsin­gin eri kaupungi­nosi­in, jos täk­l­laista dataa ei vielä ole saatavilla. 

    Dataa toimeen­tu­lo­tukea saavien koti­talouk­siem osu­ud­es­ta kaupungi­nosit­tain on ainakin saatavil­la. Voisi olla kyl­lä ihan järkevää julka­ista vaik­ka jokaisen Eiras­sa asu­van, toimeen­tu­lo­tukea saa­van koti­talouden asukasluku ja vuokra.

    Juho Laatu:

    4) Ilmeis­es­ti asut­ta­mi­nen naa­purikun­taan ei nykyisel­lään käy mm. sik­si, että vas­tuu asutet­tavas­ta siir­ty­isi samal­la naa­purikun­nalle. Jos vas­tu­ut siir­tyvät jatkos­sa enem­män kelalle, täl­laiset rajat eivät ehkä ole enää ongel­ma, vaan myös asut­ta­mi­nen naa­purikun­taan voisi olla toimi­va vaihtiehto. 

    Toimeen­tu­lotuen saa­ja, työtön tai eläkeläi­nen tur­vatuu suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä mui­hinkin yhteiskun­nan palvelui­hin kuin pelkkään toimeentulotukeen.

  66. Osmo Soin­in­vaara: En kyl­lä ymmär­rä, mis­tä Juho Laatu tässä puhuu. Onko joku siirtämässä toimeen­tu­lo­tuki­meno­ja tai kun­nan rahoi­tus­vas­tu­u­to pitkäaikaistyöt­tömiken työ­markki­nat­ues­ta Kelan vas­tu­ulle? Vaikea uskoa.

    En tunne meneil­lään ole­vien uud­is­tushankkei­den sisältöä. Tun­net itse toden­näköis­es­ti parem­min (vaik­ka et olekaan enää nois­sa hom­mis­sa), joten osaat var­maankin ker­toa, mitä on suunnitteilla.

    Min­un kom­ment­ti­ni yllä perus­tu­vat siihen ajatuk­seen, että siir­ryt­täisi­in kun­tako­htai­sista vas­tu­ista val­tio­ta­son vas­tu­useen. Mitä mieltä olet noista kaavailuista? Kun­tara­ja ei siis enää olisi mikään este Klaukkalaan asuttamiselle.

    Tarkoit­tiko tuo kom­ment­tisi sitä, että kan­natat nykyjär­jestelmää, vai vain ihmette­lyä siitä, miten tuol­lainen parannus/muutos saataisi­in aikaan?

  67. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Lais­sa ainakin lukee, että huomioon tarvit­see ottaa vain sama määrä kuin Kelan yleisessä asumistuessa[…] 

    Ei lue, vaan lais­sa lukee, että perus­menoina ote­taan tarpeel­lisen suu­ruisi­na huomioon asum­is­tuk­i­lain 6§ (1.1.2017 läh­tien 9 §) mukaiset asumismenot. 

    Asum­is­tuk­i­lain pykälä, johon toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­sa viitataan, ei sisäl­lä euromääräistä rajaa vuokralle. Lais­sa lukee, että “vuokra-asun­nos­sa asu­van ruokakun­nan asum­is­menoik­si hyväksytään vuokra ja erik­seen mak­set­ta­vat ves­i­mak­sut ja läm­mi­tyskus­tan­nuk­set.” Vesi- ja läm­mi­tyskus­tan­nuk­set on rajat­tu euromääräis­es­ti, mut­ta vuokraa ei ole.

    Asum­is­tuk­i­lais­sa sääde­tään kyl­lä myöhem­min rajo­ja vuokralle, mut­ta eri pykälässä. Se pykälä kos­kee asum­is­tukea, mut­ta ei toimeen­tu­lo­tukea, joka on viime­si­jainen etu­us ja johon on aina kuu­lunut sen takia harkinta.

  68. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Val­tion asum­istuet ovat pieni tulon­si­ir­to rikkaam­mil­ta kun­nil­ta, kun yksin asu­val­la raja on Helsin­gin kaupungis­sa 508 euroa ja halvim­mas­sa kun­taryh­mässä 372 euroa, ja ero on todel­lisu­udessa suurem­pi eli Helsin­gin kun­nas­sa pää­tyy helpom­min toimeen­tu­lotuen asi­akkaak­si kuin halvim­mas­sa kuntaryhmässä.

    Puhut ilmeis­es­ti val­tion mak­saman tuen ja henkilön kaikkien asum­is­meno­jen suh­teesta. Tuon logi­ikan mukaan se, että joku muut­taa Kallios­ta Kaivopuis­toon, kalli­im­paan asun­toon, ja hänen tuki­aan tästä syys­tä korote­taan, tarkoit­taa sitä, että Kaivopuis­to tukee koro­tuk­sen ver­ran Kallio­ta. Ja jos Kaivopuis­tossa asum­i­nen mak­saa kak­si ker­taa Kallion ver­ran, niin tukienkin pitäisi olla kaksinker­taisia. Näinkö?

    Min­un laskukaa­vani mukaan suuret tuet Kaivopuis­toon oli­si­vat lähin­nä tukea Kaivopuis­ton vuokranan­ta­jille (tukien vuok­si voi ottaa asun­nos­ta korkeam­paa vuokraa kuin yhtä houkut­tel­ev­as­ta asun­nos­ta Kallios­sa), eivätkä hei­dän tukeaan muille.

    Näin var­maan onkin. Tulee vaan hel­posti kiusaus sijoit­taa kaik­ki toimeen­tu­lo­tukea saa­vat samoi­hin taloi­hin, ei yksit­täisi­in asun­toi­hin eri taloi­hin, ja sijoit­taa talot mah­dol­lisim­man halpoi­hin kaupungi­nosi­in. Nykyi­nen jär­jestelmä hajaut­taa toimeen­tu­lotuen saa­jat eri taloihin. 

    Tuen saa­jia hajaut­ta­va poli­ti­ik­ka on ihan fik­su aja­tus. En osaa arvioi­da vuokrakasarmien ja yksit­täis­ten asun­to­jen jär­jestämisen hin­taeroa. Yksit­täiset asun­not hajaut­ta­vat selvästi nätimmin.

    Taloudel­lis­es­ti olisi viisas­ta hajaut­taa tuen saa­jat molem­mis­sa menetelmis­sä hal­vahkoi­hin kaupungi­nosi­in. Speku­loin kir­joituk­ses­sani myös sil­lä mah­dol­lisu­udel­la, että sijoit­tamien onnis­tu­isi yli kuntarajojen.

    Jos laki sal­lii, kun­ta voisi asut­taa tuen­saa­jia ahtaam­min, pienem­pi­in asun­toi­hin kalli­im­mis­sa kaupungi­nosis­sa, edel­lyt­täen että tuen­saa­ja kan­nat­taa täl­laista ratkaisua. Jos taas halu­taan arpoa joillekin kalli­it asun­not kalli­ista kaupungi­nosista, nin sit­ten kai täl­laisen lahjo­jen jär­jestäjän pitää tästä myös maksaa.

    Dataa toimeen­tu­lo­tukea saavien koti­talouk­siem osu­ud­es­ta kaupungi­nosit­tain on ainakin saatavil­la. Voisi olla kyl­lä ihan järkevää julka­ista vaik­ka jokaisen Eiras­sa asu­van, toimeen­tu­lo­tukea saa­van koti­talouden asukasluku ja vuokra.

    Kaik­ki tuol­lainen tieto olisi hyödyl­listä — kun­han vain ei men­nä niin tarkkoi­hin yksi­tyisko­hti­in, että yksi­ty­isyy­den suo­ja vaarantuu.

    Toimeen­tu­lotuen saa­ja, työtön tai eläkeläi­nen tur­vatuu suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä mui­hinkin yhteiskun­nan palvelui­hin kuin pelkkään toimeentulotukeen.

    Jos siir­ty­isimme val­tion veto­vas­tu­useen kaikissa sosi­aal­i­tuis­sa, sosi­aal­i­tuki­in tur­vau­tu­vat eivät olisi taak­ka yksit­täiselle kun­nalle. Jär­jestelmä kan­nataisi kai tas­apain­ot­taa niin, että eivät olisi tak­ka eivätkä etu. Tai ehkä aivan lievä etu, niin heitä kohdeltaisi­in hyvin, ja yhteiskun­nan yleinen ilmapi­iri paranisi hie­man kaik­ista välit­tämisen myötä.

  69. Yleisessä keskustelus­sa tarkoite­taan asum­istuel­la kah­ta eri tukea. Varsi­nainen Kelan mak­sama asum­is­tu­ki ei nos­ta vuokria kohtu­ut­tomasti, kos­ka suurin hyväksyt­ty vuokra on niin mata­la, että viimeiset eurot joutuu mak­samaan joka tapauk­ses­sa omas­ta pus­sis­taan. Asum­is­tukea 300 € asum­is­tukea kuus­sa vaikut­taa asum­is­pref­er­ens­sei­hin samal­la taval­la kuin 300 € enem­män palkkaa tai työttömyyskorvausta. 

    Onko tämä aivan selvää? Asum­istues­sa merkit­tävää on se, mitä koko talouden tulot ja asumiskus­tan­nuk­set ovat, kun taas palkan kohdal­la muil­la taloudessa asuvil­la ei ole mitään väliä. Täl­lä on asum­is­pref­er­ens­sei­hin ainakin se vaiku­tus, että yksi­na­sum­i­nen on asum­is­tukea saavalle houkut­tel­e­vam­paa kuin palkkaa. Jos hän muut­taa jonkun kanssa yksi­in, sen lisäk­si, että saa siinä toden­näköis­es­ti painet­tua asum­is­meno­ja (per nenä) alem­mas, ja sitä kaut­ta asum­is­tu­ki las­kee, myös sen toisen tulot alka­vat vaikut­taa saata­van tuen suu­ru­u­teen. Täl­lainen sys­tee­mi siis kan­nus­taa hukkaa­maan asun­toka­p­a­siteet­tiä siihen, että ihmiset asu­vat yksin koirankoppiyksiöissään. 

    Sen lisäk­si, että yhdessäa­sum­i­nen säästää yhteiskun­nan resursse­ja, kos­ka on “tehokkaam­paa” asum­ista (samoista neliöistä saadaan enem­män hyö­tyä), se on toden­näköis­es­ti myös sosi­aalis­es­ti fik­sua, kos­ka estää syr­jäy­tymistä yms. 

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ihmiset halutes­saan asu­vat yksin ja mak­sa­vat sit­ten siitä enem­män, mut­ten näe oikein mitään järkevää syytä, mik­si yhteiskun­nan pitäisi siihen kan­nus­taa ihmisiä. 

    Paljon on käytet­ty rahaa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non hajaut­tamiseen seg­re­gaa­tion estämisek­si. Nyt mörkö on tulos­sa takasin takaoves­ta yksi­ty­is­ten vuokra-asun­to­jen kasautu­misen vuoksi. 

    Eikö tuolle rahalle ole järkeväm­pää käyt­töä? Mitä jos sama raha annet­taisi­in köy­hille niin, että he itse saa­vat päät­tää, mihin sen käyt­tävät, niin seu­raisiko tästä jotain pahaa? Jos köy­hä sen mer­inäköalal­la varuste­tun huip­pu­lukaalin sijaan ottaisi väli­ra­han ennem­min käteisenä ja aset­tuisi ennem­min jon­nekin kaupun­gin laita­malle, niin kuka tässä häviäisi?

  70. Samuli Saarel­ma:
    Eikö tuolle rahalle ole järkeväm­pää käyt­töä? Mitä jos sama raha annet­taisi­in köy­hille niin, että he itse saa­vat päät­tää, mihin sen käyt­tävät, niin seu­raisiko tästä jotain pahaa? Jos köy­hä sen mer­inäköalal­la varuste­tun huip­pu­lukaalin sijaan ottaisi väli­ra­han ennem­min käteisenä ja aset­tuisi ennem­min jon­nekin kaupun­gin laita­malle, niin kuka tässä häviäisi? 

    Per­in­teinen vas­taus on se, että yheiskun­ta häviää kun köy­häy aje­taan slum­mi­u­tu­vi­in lähiöi­hin ja tämän hin­ta on suurem­pi kuin tue­tun asumisen hin­ta parem­mil­la alueil­la, joka ehkäisee segregaatiota.

    Väit­teen eri­nosien ja kokon­aisu­u­den totu­usar­vot ovat epämääräiset, mut­ta on siinä ajatuk­ses­sa sen­tään jokin logi­ik­ka. Eri asia sit­ten on, että onko tekemisen seu­rauk­set lop­ul­ta plus­saa vai mii­nus­ta (pait­si tiet­ty tuk­isys­teemistä hyö­tyville yksilöille, joille se on selvästi plussaa).

  71. Juho Laatu:
    Jos siir­ty­isimme val­tion veto­vas­tu­useen kaikissa sosi­aal­i­tuis­sa, sosi­aal­i­tuki­in tur­vau­tu­vat eivät olisi taak­ka yksit­täiselle kun­nalle. Jär­jestelmä kan­nataisi kai tas­apain­ot­taa niin, että eivät olisi tak­ka eivätkä etu. Tai ehkä aivan lievä etu, niin heitä kohdeltaisi­in hyvin, ja yhteiskun­nan yleinen ilmapi­iri paranisi hie­man kaik­ista välit­tämisen myötä.

    Tarkoitin sitä, että vaik­ka val­tio vas­taisi kokon­aisu­udessaan kaik­ista sosi­aal­i­tu­ista, niitä saa­vat tur­vau­tu­vat kuitenkin mui­hin yhteiskun­nan palvelui­hin suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä kuin sosi­aal­i­tukia saa­mat­tomat. Niin kauan kun Nur­mi­jär­ven kun­ta vas­taa joidenkin palvelu­iden rahoituk­ses­ta, sille on haitallista saa­da alueelleen sosi­aal­i­tukien saajia.

  72. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tarkoitin sitä, että vaik­ka val­tio vas­taisi kokon­aisu­udessaan kaik­ista sosi­aal­i­tu­ista, niitä saa­vat tur­vau­tu­vat kuitenkin mui­hin yhteiskun­nan palvelui­hin suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä kuin sosi­aal­i­tukia saa­mat­tomat. Niin kauan kun Nur­mi­jär­ven kun­ta vas­taa joidenkin palvelu­iden rahoituk­ses­ta, sille on haitallista saa­da alueelleen sosi­aal­i­tukien saajia.

    Ehkä puhumme tässä sel­l­ais­es­ta sosi­aal­ituen saa­jas­ta, joka tuot­taa mah­dol­lisim­man vähän rahal­lista hyö­tyä kun­nalle ja valtiolle.

    Kun­nan kannal­ta eduk­si pitää kai laskea se, että vatio kus­tan­taa tuolle henkilölle peruselämisen, ja sik­si hän kulut­taa rahaa ruokakau­pas­sa ja vaatekau­pas­sa ja käyt­tää monia muitakin palvelui­ta. Jos val­tio on vuokran­nut ton henkilön asun­non paikalliselta vuokranan­ta­jal­ta, vuokrara­hatkin tuke­vat kun­nan talout­ta. Kun­nan asukkaiden rikkaus vaikut­taa kun­nan val­tiono­suuk­sien määrään, joten tuo­takin kaut­ta kun­nan tulot voisi­vat nous­ta, jos sil­lä olisi paljon köy­hiä asukkai­ta (tähän vähän soteuudistusvarauksia).

    Miten näet näi­den tek­i­jöi­den vaiku­tuk­sen yhtälöön?

  73. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Tarkoitin sitä, että vaik­ka val­tio vas­taisi kokon­aisu­udessaan kaik­ista sosi­aal­i­tu­ista, niitä saa­vat tur­vau­tu­vat kuitenkin mui­hin yhteiskun­nan palvelui­hin suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä kuin sosi­aal­i­tukia saa­mat­tomat. Niin kauan kun Nur­mi­jär­ven kun­ta vas­taa joidenkin palvelu­iden rahoituk­ses­ta, sille on haitallista saa­da alueelleen sosi­aal­i­tukien saajia. 

    Onko tuo päivän­selvää? Vaik­ka hän kulut­taakin kun­nan palvelui­ta, niin toisaal­ta siis se sosi­aal­i­tukia saa­va tuo kun­taan val­tion rahaa, jon­ka toden­näköis­es­ti kulut­taa juuri asuinkun­tansa alueel­la ja siten tukee sen taloutta. 

    Itse sanois­in, että tuo idea kaatuu tai seisoo sen seg­re­gaa­tio­teo­ri­an mukana. Jos sosi­aal­i­tukia saavien dump­paami­nen Helsingistä Nur­mi­järvelle las­kee Nur­mi­jär­ven asukkaiden ei suo­raan rahas­sa mitat­tavaa asuin­mukavu­ut­ta sitä kaut­ta, että siitä tulee “slum­mi”, niin sit­ten tämä ei olisi Nur­mi­järvelle kan­nat­tavaa, mut­ta muuten asia ei minus­ta ole mitenkään itsestäänselvä.

Vastaa käyttäjälle karvinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.