Vuokramarkkinat aivan sekaisin

29.4.2016 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet sietämättömästi. Tämä ehkäisee työn perässä muuttamista ja hankaloittaa Suomen muutenkin vaikeaa tilannetta.

Asuntojen hinnat ovat nousseet suhteessa koko maahan oikeastaan vain Helsingin kantakaupungissa ja sen läheisyydessä. Kehyskunnissa ne ovat jopa laskeneet suhteessa koko maan hintoihin.  Helsingin seudulta saa asunnon kohtuuhintaan, jos ei ole kranttu sijainnin suhteen.

Vuokrissa alueiden erot ovat pienemmät kuin hinnoissa. Kannattaa ostaa asuntoja halvoista kaupunginosista ja panna ne vuokralle. Näin myös tehdään. Joidenkin arvioiden mukaan puolet valmistuvista asunnoista päätyy sijoitusasunnoiksi.

Vaikka asuntojen hintojen nousu on jo rauhoittunut, vuokrat jatkavat nousuaan. Tästä on syytetty asumistukea. Asumistukimenot ovat nousevat niin nopeasti, että valtiovarainministeriötä hirvittää.

Yleisessä keskustelussa tarkoitetaan asumistuella kahta eri tukea. Varsinainen Kelan maksama asumistuki ei nosta vuokria kohtuuttomasti, koska suurin hyväksytty vuokra on niin matala, että viimeiset eurot joutuu maksamaan joka tapauksessa omasta pussistaan. Asumistukea 300 € asumistukea kuussa vaikuttaa asumispreferensseihin samalla tavalla kuin 300 € enemmän palkkaa tai työttömyyskorvausta.

Asumismenoja korvataan myös kunnan maksaman toimeentulotuen kautta. Toimeentulotuki korvaa asumismenot kokonaan hyväksyttiin maksimiin saakka. Se on selvästi korkeampi kuin Kelan asumistuessa. Yksinäisellä henkilöllä suurin hyväksytty vuokra on noin 650 euroa.

Ei ole mitään syytä, miksi vuokranantaja antaisi asunnon toimeentulotuen maksimivuokraa halvemmalla. Tämä onneton järjestely on poistanut edulliset vuokra-asunnot vapailta markkinoilta tyystin. Tämä on raaka vääryys niitä pienituloisia kohtaan, jotka eivät saa toimeentulotukea.

Tälle pitäisi kertakaikkisesti tehdä jotain.

Kohonneet vuokrat ovat saaneet keskituloisia vuokralla-asujia hakeutumaan omistusasuntomarkkinoille.

Taloudelliset insentiivit toimivat: Pienituloinen saa asumistukea vuokraan enemmän kuin yhtä suuriin asumismenoihin omistusasunnossa, joten hänen kannattaa asua vuokra-asunnossa. Keskituloisen asumista vuokra-asunnossa verotetaan, mutta omistusasumista ei veroteta, joten niiden, jotka eivät saa asumistukea, kannattaa asua omistusasunnossa.

Vuokralle tarjottava asunto kannattaa ostaa halvoilta alueilta, koska alueelliset erot vuokrissa ovat pienet. Kaupunginosien välisiä vuokratasoja tasoittaa se, ettei asumistuessa ja toimeentulotuessa ei ole mitään kantakaupunkilisää.

Paljon on käytetty rahaa sosiaalisen asuntotuotannon hajauttamiseen segregaation estämiseksi. Nyt mörkö on tulossa takasin takaovesta yksityisten vuokra-asuntojen kasautumisen vuoksi.

Miksi asumisen korkea hinta ei nosta asuntotuotantoa? Pullonkaulana ovat tontit. Niitä ei kaavoiteta nopeammin, koska kunnilla ei ole varaa kasvaa nopeammin. Helsingille jokainen uusi asukas merkitsee 30 000 euron investointitarvetta infraan, kouluihin, päiväkoteihin ja muuhun sellaiseen.

Asumisen korkea hinta pitäisi saada rahoittamaan kuntien vastuulla olevia investointeja, jotta tontteja tulisi enemmän. Tilanne vuokramarkkinoilla on niin epätasapainossa, että alan puoltaa kunnallisia kovan rahan vuokrataloja, joissa vuokrat olisivat VVO-tasoa eli lähellä vapaan markkinan vuokria. Kunta käyttäisi voiton kaupungin kasvun nopeuttamiseen. Tilanteen rauhoituttua asunnot voidaan myydä.

= = = =

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Arvopaperi-lehdessä

 

 

 

 

 

Kommentit

84 Vastausta artikkeliin “Vuokramarkkinat aivan sekaisin”

  1. Tero Tolonen kirjoitti 29.4.2016 kello 12:07

    Asuntojen nousevat hinnat vievät pohjaa pois koko kaupungistumis- ja keskittymispolitiikalta.

    Tämä argumentti unohtuu kritisoitaessa Sipilän hajauttamis-ajatusta ja myös siinä kun puhutaan palkkojen laskemisesta ja kun kritisoidaan ay-liikettä.

    Ongelma on, että etätyönä pystytään tekemään helpommin näitä ns. “korkean tuottavuuden” töitä – esimerkiksi yrityksissä tiimit voivat sijaita eri puolilla maapalloa. Jos on pakko nähdä, hypätään lentokoneeseen.

    Sen sijaan palvelualoilla, jonne syntyy paljon työpaikkoja, esim. kaupoissa, vartiontiliikkeissä, siivousaloilla jne. palkat ovat matalat. Näitä töitä ei voi tehdä etätöinä, vaan ihmisen pitää aina tulla fyysisesti paikalle.

    Suomen olosuhteissa järkevintä olisikin, jos korkean palkkaryhmän ihmiset suostuisivat tekemään töitä sielläpäin mistä myös matalan palkkaryhmän ihmiset pystyvät hankkimaan asunnon.

    Suomessa on paljon maa-alaa jossa asuminen on todella edullista.

    Esimerkiksi Raide Jokeri teoriassa lisää ihmisten liikkuvuutta, mutta kuitenkin nostaa asuntojen hintoja. Kärjistäen tästä hyötyvät vain työttömät ja rikkaat.

    Sitten olisi vielä se vaihtoehto, että nostettaisiin palvelualojen palkkoja – tämä tarkoittaisi sitä, että kaupungeissa asuvien pitäisi maksaa myös enemmän rahaa niistä palveluista mitä kaupungissa on tarjolla.

    Tämä viimeksi mainittu on näistä ehkä realistisin ja luultavasti myös toteutuu parhaiten tällä hetkellä joillain aloilla, mutta ei toteudu isossa mittakaavassa.

    Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin ay-liike olisi tärkeässä roolissa siinä, että palkkoja nostettaisiin etenkin kaupungeissa niin paljon, että asuminen tulisi mahdolliseksi myös palvelualoilla.

    Muuten koko tämä kaupungistumiskehitys kääntyy itseään vastaan. Ei voi olla niin, että kaupan kassalla ei ole varaa asua siinä kaupungissa missä hän on töissä

    Tämänhetkinen tilanne on vähän sen kaltainen, että yliopistot ovat olemassa ikäänkuin palvelualojen valtion subventoimana työvomareservinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Tompelo kirjoitti 29.4.2016 kello 12:09

    Jyväskylässä ja Tampereella (€550/kk) saa toimeentulotuella asua ydinkeskustassa. Helsingissä (€675) pitää tyytyä Taka-Töölöön tai, herran kiesus, Käpylään. Espoosta ja Vantaalta saa saman verran, joten siellä ei tarvi välttämättä asua yksiössä. Mutta Turussa (€460/kk) joutuu luultavasti lähiöön.

    Ihan näin vinkkinä, jos olet miettimässä minne kannattaa lähteä lorvailemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  3. R.Silfverberg kirjoitti 29.4.2016 kello 12:35

    Omistusasunnot ovat kalliit eikä niiden hinta laske koska lainaa saa persaukinenkin jos on vain jotain säännöllisiä tuloja, ja korot ovat alhaalla.

    Vuokramarkkinoista olen kuullut sellaisia huhuja että aina ei onnistuta saada sitä vuokraa joka olisi markkinoiden mukainen, jos haluaa kunnollisen, säännöllistä elämää elävän työssäkäyvän vuokralaisen. Sellaiset jotka saavat tulonsa pääasiassa Kelan kautta otetaan viimeisenä asumaan, siinä pelossa että pistävät koko kämpän remonttikuntoon.

    Tietysti ammattikseen asuntoihin sijoittava voi ottaa sen riskin että yksi monista vuokralaisista on todellinen ketku joka pistää haisemaan, mutta ammattimaisilla sijoittajilla on kanssa konstit pistää ketkut kyykkyyn.

    Mielestäni pankkien pitäisi tiukentaa lainaehtoja ja vaatia n 10% asunnon arvosta ennakkosäästöä. Persaukiset säästäkööt ensin asumalla “halvalla” vuokralla.

    Hesarin esimerkissä ei ollut vertailussa mukana varsinaisia halpa-alueita kauempana radasta Itä- ja Pohjois-Helsingistä, Itä-Vantaalta ja Espoon keskiosista, vaan keskiluokkaisista radanvarsikeskuksita Tikkurila ja Kerava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  4. Kalle kirjoitti 29.4.2016 kello 12:35

    Vuokramarkkinoilla pätee juuri nyt: sitä saa, mitä tilaa! Kolmella pikku jutulla pystytään laskemaan vuokratasoa reilusti, mutta halu puuttuu:
    – sekä vuokra- että omsitusasumisen tukien poisto
    – kuntien kaavoitusmonopolin purkaminen ja
    – turhasta sääntelystä luopuminen.

    Mikään noista ei itse asiassa maksa paljoakaan. Ensimmäinen jopa vähentää valtion ja kuntien menoja.

    Jos Helsinki oikeasti olisi huolissaan asumisesta, kaavoitettaisiin ensimmäisessä vaiheessa Kehä I:n sisäpuoli ruutukaavaan ja lopetettaisiin pelleily rakennusluvilla.

    Luvan myöntäminen ei voi kestää yli kolmea tuntia, ja siihen on otettu huomioon jo virkamiehen lakisääteinen kahvituntikin. Kolme tarpeellsita vaihetta ovat:
    – tarkastetaan onko rakennus tontin sisällä
    – tarkastetaan onko rakennuksen harjakorkeus kaavan mukainen ja
    – lyödään kulmaan leima hyväksytty.

    Kukaan ei voi perustella mitään muuta vaihetta lupakäsittelyssä tarpeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  5. hupsis kirjoitti 29.4.2016 kello 12:37

    Huomasit kai tutkimuksen jossa todettiin että VVO:n ja vastaavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapailla markkinoilla.

    Mistähän johtuu….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. R.Silfverberg kirjoitti 29.4.2016 kello 13:04

    hupsis:
    Huomasit kai tutkimuksen jossa todettiin että VVO:n ja vastaavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapailla markkinoilla.

    Mistähän johtuu….

    Mä luulen että johtuu siitä että asuntoja pidetään keskimäärin paremmassa kunnossa kuin yksityisten, eikä ole pelkoa joutua lähtemään jos omistaja haluaa ottaa kämpän omaan käyttöönsä. toisaalta myös siitä että VVO pistää niin paljon kun kehtaa omaan taskuunsa, ja että pienemmissä kaupungeissa on tyhjiä asuntoja, vaikuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Pekka Pessi kirjoitti 29.4.2016 kello 14:09

    hupsis: tutkimuksen

    Missähän tämä tutkimus oli? Hesarissahan oli se joku juttu, missä joku kuluttajajärjestön täti oli katsonut vuokrahintoja Koivukylässä. Olisiko niin että vapailla markkinoilla on 70-luvun neukkukuutiota ja korkotuetut kämpät ovat pikkaisen uudempia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Veikko Rinne kirjoitti 29.4.2016 kello 14:12

    Erinomainen kirjoitus, kiitos.

    Tähän liittyy tietty vielä muitakin pointteja. Myös uusien omistusasuntojen markkinat ovat seonneet vuokramarkkinoiden vanavedessä. Nyt on tapana rakentaa taloja, joiden kämpistä valtaosa on niitä haluttuja pieniä yksiöitä ja kaksioita. Lähinnä vain ylimmissä kerroksissa on isompia asuntoja, niin vähän kuin sallitaan.

    Tällaisia “kovan rahan” taloja nousee parhaillaan joka paikkaan ainakin Helsingin seudulla: Kalasataman uudet tornit, Jätkäsaari, Niittykumpu, Matinkylä, jopa Tapiolan uuden Stockmannin katolle tulevat rakennukset.

    Asunnot voidaan hinnoitella aika suolaisesti, sillä kaikkien ei tarvitse mennä kaupaksi. Kunhan vain ne isot ja joku osa pienistä menee tällä tavoin. Myymättä jääneet pienasunnot kaupataan sitten bulkkina (selvästikin halvemmalla) suursijoittajille vuokra-asunnoiksi. Myyntihinnoista kertyy tällä systeemillä isompi tulo kuin perinteisillä konsteilla.

    Tämä muutaman vuoden käynnissä ollut rahastus näkyy jo tilastoissa selvästi. Helsingin seudulla uusien asuntojen hinnat ovat pystyneet jatkamaan kovaa nousuaan, kun taas vanhojen asuntojen hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan tai nouseet selvästi maltillisemmin.

    Fiksu ei tällaisessa tilanteessa tietenkään osta uutta. Mutta tarpeeksi moni ostaa, niin että kehitys voi jatkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Ville kirjoitti 29.4.2016 kello 14:35

    hupsis:
    Huomasit kai tutkimuksen jossa todettiin että VVO:n ja vastaavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapailla markkinoilla.

    Mistähän johtuu….

    Tutkimuksesta uutisoitaessa mainittiin, että iso osa edullisista yksityisistä vuokra-asunnoista oli kuolinpesien omistuksessa. Voi olla, että niistä ei osata pyytää maksimaalista vuokraa, niin kuin ammattimaiset vuokranantajat osaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Risto Peltola kirjoitti 29.4.2016 kello 14:37

    hupsis:
    Huomasit kai tutkimuksen jossa todettiin että VVO:n ja vastaavien vuokrat ovat korkeampia kuin vapailla markkinoilla.

    Mistähän johtuu….

    Viittaat varmaan Eerolan ja Saarimaan tutkimukseen, jossa kaupungin vuokria verrattiin VVO:n ja Saton vuokriin? Jälkimmäiset olivat laatukorjatenkin 6,5 €/m2/kk kalliimpia. Tuossa tutkimuksessa ei kuitenkaan verrattu VVO:n ja Saton vuokria “vapaisiin” vuokriin yleensä, jotka olivat 2-3 €/m2/kk halvempia kuin VVO:n ja Saton vuokrat. Tämä on hurja tieto, mutta sitä ei liene tutkimuksen keinoin vahvistettu, vai onko? Ilmeisesti Ode on kuitenkin väärässä olettaessaan VVO-vuokrien olevan Helsingissä (?) alle yksityishenkilöiden vuokraamien asuntojen tason.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2016 kello 16:23

    En ole sanonut mitään VVOn vuokrista suhteessa yksityisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Syltty kirjoitti 29.4.2016 kello 16:47

    Tero Tolonen:
    Asuntojen nousevat hinnat vievät pohjaa pois koko kaupungistumis- ja keskittymispolitiikalta.

    Tämä argumentti unohtuu kritisoitaessa Sipilän hajauttamis-ajatusta ja myös siinä kun puhutaan palkkojen laskemisesta ja kun kritisoidaan ay-liikettä.

    Tässä on nyt kyllä syyt ja seuraukset sekaisin.

    Helsingissä on kalliit asuntojen hinnat, koska siellä on hyvä asua ja siellä työpaikat ovat niin tuottavia, että niistä voidaan maksaa myös hyvää palkkaa. Koska Helsingissä on korkeammat palkat, sinne muuttaa paljon ihmisiä.

    Itseasiassa niin kauan kun Helsingin työpaikojen tuottavuus on merkittävästi korkeampi kuin muualla maassa, se houkuttelee lisää ihmisiä muualta niin kauan, että palkkojen ja asumiskulujen jälkeen käteenjäävä osuus on suunnilleen sama kuin maakunnissa. Jos käteenjäävä osuus nousee, ihmisiä muuttaa lisää ja jos laskee, muuttoliike vaimenee.

    Ei tässä mitään hajautusta tarvita. Riittää vain että käännetään herlsinkiläisten työpaikkojen tuottavuus tavalla taikka toisella rajuun laskuun, niin kyllä se muuttoliike tyssää ihan itsekseen ja asuntojen hinnat dippaavat siinä sivussa. Progressiivisuuden kovalla kirityksellä on myös sama vaikutus, ei kannata muuttaa paremman palkan perässä, kun ei siitä itselle jää mitään käteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. E39&e61 kirjoitti 29.4.2016 kello 16:47

    Minä voisin laskea sijoutusasuntoni vuokraa heti jos vuokratuotosta ei menisi veroa. Oma vuokralaiseni asuu kyllä edukkaasti, korotus kytketty elinkustannusindeksiin joka on kaukana viime vuosien asuinkustannusindeksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Ossi Saresoja kirjoitti 29.4.2016 kello 17:10

    Osmo: “Varsinainen Kelan maksama asumistuki ei nosta vuokria kohtuuttomasti, koska suurin hyväksytty vuokra on niin matala, että viimeiset eurot joutuu maksamaan joka tapauksessa omasta pussistaan. Asumistukea 300 € asumistukea kuussa vaikuttaa asumispreferensseihin samalla tavalla kuin 300 € enemmän palkkaa tai työttömyyskorvausta.”

    Toisaalta Kelan asumistuki voi kyllä vääristää sitä päätöstä, kummalla puolen kuntarajaa asuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Pamauttaja kirjoitti 29.4.2016 kello 17:18

    Osmo, miksi et päättäjäkavereidesi kanssa korjaa tätä tilannetta? Teille on annettu kansan toimesta valta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. Tompelo kirjoitti 29.4.2016 kello 17:20

    Tero Tolonen: Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin ay-liike olisi tärkeässä roolissa siinä, että palkkoja nostettaisiin etenkin kaupungeissa niin paljon, että asuminen tulisi mahdolliseksi myös palvelualoilla.

    Ei ammattiliitot palkkoja määrää vaikka hiukan voivat niihin vaikuttaa ylöspäin jollain vähän kilpailluilla aloilla erityisesti julkisella puolella. Pääperiaate on, että palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan. Vain kilpailun kieltämällä voi palkkoja säätää halunsa mukaan.

    Sitä paitsi Suomessa on jo kansainvälisesti pienet tuloerot. Se nostaa palvelualojen – suhteellisia ja absoluuttisia – kustannuksia, mikä puolestaan vähentää alan työpaikkoja (koska “kaikki” on niin pirun kallista). Se nyt on vihoviimeinen asia, johon nyt pitäisi pyrkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Kalle kirjoitti 29.4.2016 kello 18:35

    R.Silfverberg: Mä luulen että johtuu siitä että asuntoja pidetään keskimäärin paremmassa kunnossa kuin yksityisten, eikä ole pelkoa joutua lähtemään jos omistaja haluaa ottaa kämpän omaan käyttöönsä. toisaalta myös siitä että VVO pistää niin paljon kun kehtaa omaan taskuunsa, ja että pienemmissä kaupungeissa on tyhjiä asuntoja, vaikuttaa.

    Todennäköisesti se johtuu siitä, että “sosiaaliset toimijat” ovat ilmaisella rahalla saavuttaneet monin paikoin monopoliaseman. Edellisessä asuinkunnassani VVO oli vähitellen ostanut mm. vakuutusyhtiöiden vuokra-asunnot pois markkinoilta häiritsemästä “bisneksen” tekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  18. Rolle kirjoitti 29.4.2016 kello 20:32

    Tutkimus selvästi osoittaa, että vuokrataso on keskustassa jäänyt jälkeen hinnoista. Keskustasta ei kannata ostaa sijoitusasuntoja, koska niistä ei suostuta maksamaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa,,että väitteet kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta vat täyttä jaskaa. Edes kohtuullista tuottoa ei enää saa keskusta-alueella. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Sepi kirjoitti 29.4.2016 kello 21:24

    Markkinavuokrien vaatiminen ei ole aina helppoa. Esim. Itse vuokranantajana tein vuokrasopimuksen jokunen vuosi sitten jossa korotukset sidottin tilastokeskuksen indeksiin. Viimeksi kun katsoin, oli indeksin pistearvo on muutaman pisteen kymmenyksen alempana kuin sopimuksen alkaessa.

    Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen ei ole aivan triviaalia ilman lain kirjaimen venyttämistä kun vuokralainen on hoitanut hommansa esimerkillisesti. Eikä se vuokra kovin montaa kymppiä alle markkinatason ole. Onneksi sentään sopimuspohjassa oli ehto, vuokraa ei tarvitse laskea vaikka indeksi laskisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. tuen maksaja kirjoitti 29.4.2016 kello 21:41

    Rolle:
    Tutkimus selvästi osoittaa, että vuokrataso on keskustassa jäänyt jälkeen hinnoista. Keskustasta ei kannata ostaa sijoitusasuntoja, koska niistä ei suostuta maksamaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa,,että väitteet kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta vat täyttä jaskaa. Edes kohtuullista tuottoa ei enää saa keskusta-alueella. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Käypä vuokra on ainakin aikaisemmin tarkoittanut alueella olevaa vuokran tasoa, jolla asunnon saa vuokratuksi. Kalliossa n. 35 neliön yksiö maksaa tällä hetkellä 600 – 700 ja siihen yleisesti kolmen kuukauden vuokravakuus, niin taso alkaa muodostua kohtuuttomaksi uusille asukkaille. En pitäisi 2400 euron kynnysrahaa kovin pienenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Risto Peltola kirjoitti 29.4.2016 kello 22:36

    Osmo Soininvaara:
    En ole sanonut mitään VVOn vuokrista suhteessa yksityisiin.

    “vapaan markkinan vuokria”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2016 kello 9:42

    Osmo Soininvaara:
    En ole sanonut mitään VVOn vuokrista suhteessa yksityisiin.

    “vapaan markkinan vuokria”

    Nyt on sekaisin kaksi eri asiaa. Äskettäin julkaistu tutkimus VVO:n korkotukiasuntojen vuokrista koski siis tgätä lyhyttä korkotukea, minä taas olen aiemmin puhunut VVO:N vuokratasosta tarkoissaen VVO:n muinaisia hintasäännösteltyja ARA-rahoitteisia kohteita esimerkiksi Arabianrannassa. ARA-asunnoilla ei saisi tehdä vboittoa, mutta vuokria saa tasata. VVO “tasasi” niitä niinm, että nosti uusien kalliiden asuntojen vuokri Helsingissä ja laski halpojen vanhojen asuntojen vuokria entisedstään muuttotappioalueilla.
    Hy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.4.2016 kello 23:34

    Rolle:
    Tutkimus selvästi osoittaa, että vuokrataso on keskustassa jäänyt jälkeen hinnoista. Keskustasta ei kannata ostaa sijoitusasuntoja, koska niistä ei suostuta maksamaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa,,että väitteet kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta vat täyttä jaskaa. Edes kohtuullista tuottoa ei enää saa keskusta-alueella. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Vuokrat ovat silti kohtuuttomat, vaikka niillä ei saa kohtuullista tuottoa, siis toisin sanoen asuntojen ostohinnat eivät ole kohtuullisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. teekkari kirjoitti 30.4.2016 kello 0:06

    Rolle:
    Tutkimus selvästi osoittaa, että vuokrataso on keskustassa jäänyt jälkeen hinnoista. Keskustasta ei kannata ostaa sijoitusasuntoja, koska niistä ei suostuta maksamaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa,,että väitteet kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta vat täyttä jaskaa. Edes kohtuullista tuottoa ei enää saa keskusta-alueella. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Tuossa on kyse lähinnä siitä, että omistusasuminen on verosyistä niin paljon halvempaa kuin vuokralla asuminen että aitoja vuokramarkkinoita ei käytännössä voi syntyä halutuille alueille. Omistusasumisen veroedut pumppaavat hintoihin niin paljon ilmaa, että korkeammin verotetut vuokra-asunnot eivät yksikertaisesti voi olla samoilla markkinoilla omistusasuntojen kanssa.

    Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä; käytännössä kaikissa sivistyneissä länsimaissa vuokralla asuminen on varteenotettava ja järkevä vaihtoehto myös varakkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Rellu kirjoitti 30.4.2016 kello 3:13

    Nämä asumistukien maksimit ovat varmasti hienosti ojossa Kelan jakelemissa PDF-tiedostoissa, mutta todellisuus on ikävästi varsin toinen.

    Olisi oikein kiva jos tulonsiirroilla ei voisi sotkea haluttujen asuinalueiden asuntomarkkinoita aivan päälaelleen, mutta näin juuri nyt on, ja on ollut jo vähintään parikymmentä vuotta.

    Ainoa oikea tapa on luopua asumistuista ja minimoida kaikki muutkin tuet sellaisiksi että tulonsiirroilla ei enää voi elää täysin vuokrasta välittämättä ja Suomen kalleimmilla asuinalueilla. Tämä on ensisijaisesti väärin veronmaksajia kohtaan ja varsinkin niitä pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan jotka joutuvat ajamaan helposti 1.5 tuntia per suunta työmatkaansa, mahdollisesti asuen silti kimppakämpässä.

    Asumistuen maksimiksi pitää laittaa noin 100 EUR/kk, ja sillä kyllä pääsee asumaan kimppakämppään sinne missä muutkin itse vuokransa maksavat pienituloiset nykyään asuvat.

    Tunnen ihan itse muutamia ihan kantasuomalaisia jotka ovat täysin työttömiä ja varsin laiskureita. He ovat yksinasuvina ja lapsettomina voineet ottaa itselleen asunnon, esim VVO:n Kalasatamasta, jossa vuokra on helposti yli 1200 EUR/kk. Vaikka asumistukipapereissa lukisi miten maksimivuokrista jotain, ne luvut eivät vain ole totta.

    Yhtä vahingollista on esim Helsingin asuntotoiminnan vaatima _minimivuokra_, joka oli joitain vuosia sitten 580 EUR/kk + vesimaksu 20 EUR/kk, nykyään varmaan jo enemmän. Tämä on oikeasti jonkun oudon sdp-vasemmiston määrääämä minimihinta jolla tulonsiirroilla asuva saa halvimmillaan asua. Jos katsotaan minkä hintaisia vuokra-asuntoja PK-seudulla on tarjolla, ne lähtevät juuri tuosta noin 650 EUR/kk tasosta vasta ylöspäin.

    Ja kuten edellä maitistin, tulonsiirroilla anteliaasti ja leveästi asuvalla ei aidosti ole minkäänlaista ylärajaa.

    Kelan ilmoittama +24% nousu asumistuissa kertoo kylmää kyytiä, ja kaikki muiden rahoilla maksettava asuminen tekee koko PK-seudusta hyvin tehokkaasti itse vuokransa maksavalle täysin mahdottoman asuinalueen. Tämä on oikea ongelma joka lisäksi vielä maksaa veronmaksajille muutaman miljardin joka vuosi, tuottaen tuloksena pelkkää haittaa ja harmia.

    Koska tulonsiirrot ovat yhä turvaluokiteltuja valtionsalaisuuksia, on tästä ajatusharhasta luovuttava ja tehtävä ihan kaikista tulonsiirroista ja tukiaisista täysin avointa dataa. Sen jälkeen ei enää tarvitse arvata ja veikata, vaan tämän sirkuksen aidot ja oikeat kulut ja muut voimakkaasti negatiiviset vaikutuset nähdään parissa viikossa. Sen jälkeen on edes mahdollista aloittaa arvokeskustelu siitä onko nykymenossa mitään tolkkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2016 kello 9:44

    Rellu, puhutko nyt Kelan asumistuesta vain kunnan toimeentulotuesta? Asumistuki ei korvaa 1200 €/kk vuokria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jouko Ollila kirjoitti 30.4.2016 kello 6:11

    Rolle:
    Tutkimus selvästi osoittaa, että vuokrataso on keskustassa jäänyt jälkeen hinnoista. Keskustasta ei kannata ostaa sijoitusasuntoja, koska niistä ei suostuta maksamaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa,,että väitteet kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta vat täyttä jaskaa. Edes kohtuullista tuottoa ei enää saa keskusta-alueella. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    Keskustan asunnoissa huonompaa vuokratuottoa kompensoi varmempi arvonnousu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. karvinen kirjoitti 30.4.2016 kello 7:02

    Rolle:
    Tutkimus selvästi osoittaa, että vuokrataso on keskustassa jäänyt jälkeen hinnoista. Keskustasta ei kannata ostaa sijoitusasuntoja, koska niistä ei suostuta maksamaan käypää vuokraa. Tämä,myös osoittaa,,että väitteet kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta vat täyttä jaskaa. Edes kohtuullista tuottoa ei enää saa keskusta-alueella. Vuokrat ovat jo liian kohtuulliset.

    “Kohtuullista” vuokraa tarvitsevat eivät asu keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. eemil kirjoitti 30.4.2016 kello 8:15

    Syltty: Helsingin työpaikojen tuottavuus on merkittävästi korkeampi kuin muualla maassa

    Lopettakaa jo tuo höpinä tuottavista työpaikoista. Se , että Hikissä maksetaan suurempia palkkoja ei merkitse työn suurempaa tuottavuutta. Se tarkoittaa suurempaa tuottavuutta ainoastaan tuon työn tekijälle.

    Julkisten menojen osuus kansantuotteesta ylittää ensi vuonna EU:n asettaman 60 prosentin sietorajan, näin uutisoitiin jo 2013. Sama trendi koskee myös yksityistä liiketoimintaa, hallinto , markkinointi ym. kulut kasvavat yritysten tuottavuutta nopeammin.

    Maakuntien ja yritysten työntekijöiden on tehtävä entistä enemmän töitä pienemmillä palkoilla saadakseen nämä ns. tuottavat työpaikat maksetuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2016 kello 9:49

    Julkisten menojen osuus kansantuotteesta ylittää ensi vuonna EU:n asettaman 60 prosentin sietorajan,

    Koska tätä väärää väitettä toistetaan jatkuvasti, on pakko korjata taas kerran, että se ei pidä paikkaansa. Julkiset menot SUHTEESSA kansanttuotteeseen on eri asia kuin OSUUS kansantuotteesta ihan niin kuin ei voi sanoa, että kansallisomaisuuden osuus kansantuotteesta on 400%. Julkisten memnojen osuus kansantuotteesta on jotain 20 – 30 prosentin välillä, en nyt jaksa kasivaa tilastoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Petteri kirjoitti 30.4.2016 kello 11:19

    Tompelo: Ei ammattiliitot palkkoja määrää vaikka hiukan voivat niihin vaikuttaa ylöspäin jollain vähän kilpailluilla aloilla erityisesti julkisella puolella. Pääperiaate on, että palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan. Vain kilpailun kieltämällä voi palkkoja säätää halunsa mukaan.

    Sitä paitsi Suomessa on jo kansainvälisesti pienet tuloerot. Se nostaa palvelualojen – suhteellisia ja absoluuttisia – kustannuksia, mikä puolestaan vähentää alan työpaikkoja (koska “kaikki” on niin pirun kallista). Se nyt on vihoviimeinen asia, johon nyt pitäisi pyrkiä.

    Suomessa periaatteena ei kyllä ole, että palkat määräytyisivät tuottavuuden mukaan. Todellisuudessa palkat määritellään työehtosopimus nimisissä kilpailunrajoituskartelleissa, joka koskevat yleensä myös niitä työnantajia, jotka eivät
    ole mitään sopimusta asiasta tehneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. Petteri kirjoitti 30.4.2016 kello 11:25

    eemil: Lopettakaa jo tuo höpinä tuottavista työpaikoista. Se , että Hikissä maksetaan suurempia palkkoja ei merkitse työn suurempaa tuottavuutta. Se tarkoittaa suurempaa tuottavuutta ainoastaan tuon työn tekijälle.

    Kyllä Helsingin seudun korkeammat palkat kertovat selkeää kieltä työn tuottavuudesta. Suurin tuottavuusero tulee seudun muuta maata paljon korkeammasta erikoistumis- ja osaamistasosta.

    Täysin samanlaisia tehtäviä vertailtaessa merkittäviä tuottavuuseroja ei toki varmaan löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Rellu kirjoitti 30.4.2016 kello 11:55

    Osmo Soininvaara:
    Rellu, puhutko nyt Kelan asumistuesta vain kunnan toimeentulotuesta? Asumistuki ei korvaa 1200 €/kk vuokria.

    Ja silti, ihan oikeassa elämässä yksin asuva lapseton kantasuomalainen kultakorttilainen asuu VVO:n 1200-1300 EUR/kk asunnossa. Hän ei maksa asumisestaan yhtään mitään, vaan kaikki rahat tulevat veronmaksajilta.

    On ihan todellista että erilaisissa tukiohjeissa voi lukea vaikka mitä, mutta todellisuus ei mene yksiin ihan omin silmin nähtävän asumistavan ja -kustannusten kanssa.

    Eräs toinen ihan _perustukien_ työtön ja alkoholiinkin hieman menevä saajahenkilö oli itse laskenut että hänen bruttopalkka-verrattava tulotasnosa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäksi “harkinnanvaraisuudet”, “ennaltaehkäisevä lisätuki”, “kertaluonteiset hankinnat” ja vaikka hiljattain julkisuudessakin nähty “luottotiedottomalle myönnetty ennaltaehkäisevä kelan antama laina”.

    Todellisuus on siis jotain aivan muuta kuin se mitä monet saajat itse kertovat. Heistä “mutta noita rahoja ei saa laskea, ne _kuuluvat_ minulle”-perustelu on ihan muka jotenkin validi, ja keskustelua ei saa tarjentaa taii jatkaa siitä.

    Todellakin, täyisn avointa, rehellistä ja ihan kaikille oikeudenmukaista on tehdä kaikista tulonsiirroista ja tukiaisista täysin avointa dataa.

    Nyt nämä massiiviset siivelläeläjät ovat aina “varmaan ehkä jotain yksittäistapauksia ja varmasti siis ehkä kaupunkilegendaa”, mutta jälleen kerran, veronmaksajat kustantavat koko lystin hyvin anteliaasti, ja tämän julkituominen avoimella datalla antaa jo hyvän alkupisteen ihan oikealle ja aidolle keskustelulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  34. Tavallinen Teknikko kirjoitti 30.4.2016 kello 12:39

    Minä asun Vantaan Asuntoviraston (VAV) asunnossa ja vuokra on n. 10,5 €/m2. Matkaa Osmon asunnolta kotiini polkupyörän mittarin mittamana on 22km.

    Siis kaikki vähävaraiset hesalaiset pyytäkään kaupungiltanne (sossulta) lähete tänne Vantaalle asumaan halvalla. Vuokrataloyhtiössäni nettikään ei maksa kuin 0€(10M/10M) ja 50M/10M maksaa ainoastaan 3,99 €/kk. Kiitän VAVin neuvottelijoita ja DNA:n väkeä järkevästä netin hinnasta ja irtisanomisen säännöistä. Eikä alakerran kytkimelle tule kuin Soneran, Elisan ja DNA:n kuitukaapelit rinnakkan sulassa sovussa routarajan yläpuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Marko Hamilo kirjoitti 30.4.2016 kello 14:43

    Pitäisikö jollakin tavalla huolehtia siitä, että kohtuuhintaiset vuokra-asunnot todella menisivät niille, jotka tekevät niitä pienipalkkaisia töitä, eikä niille, jotka eivät tee töitä ollenkaan, ja jotka voisivat ihan yhtä hyvin olla tekemättä mitään jossain alempien asumiskustannuksien alueilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  36. Austrian kirjoitti 30.4.2016 kello 14:52

    Yleissitovuus pois niin maakunnissa voisi maksaa pienempiä palkkoja ja vastaavasti kasvukeskuksissa nostaa. Tämän jälkeen yritykset voisivat sijoittaa toimintojaan paremmin eri alueiden palkkaeroja hyödyntäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  37. Austrian kirjoitti 30.4.2016 kello 14:55

    Palvelusektorin palkkataso ei nouse sen oman tuottavuuden mukaisesti vaan koko talouden keskimääräisen.

    Samanlaisesta työstä samalla alueella varmaan maksetaan samaa tasoa olevaa korvausta eikä työnantajan tai sen toimialan tuottavuus määrää palkkatasoa. Palkkataso on parametri yritykselle eikä sen oman toiminnan vaikutettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Jorma Nordlin kirjoitti 30.4.2016 kello 15:23

    Eläkkeellä oleva maksoi kaksiosta vuokraa Espoossa hieman yli 1000€/kk.

    Eläkeläisten kannattaa jo noilla hinnoilla muuttaa vaikka Tallinnaan. Ajatelkaa mikä summa säästyy rahaa. Joka kuukausi saa säästettyä 600-700€, sen lisäksi säästää muissakin menoissa. Saa kerättyä hyvän rahasumman.

    Jos olisin eläkkeellä muuttaisin maasta ja siitä huolimatta, vaikka ei saisikaan minkäänlaista verohyötyä. Kustannushyöty tulee jokatapauksessa ja se on merkittävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 30.4.2016 kello 16:25

    Rellu:

    Yhtä vahingollista on esim Helsingin asuntotoiminnan vaatima _minimivuokra_, joka oli joitain vuosia sitten 580 EUR/kk + vesimaksu 20 EUR/kk, nykyään varmaan jo enemmän. Tämä on oikeasti jonkun oudon sdp-vasemmiston määrääämä minimihinta jolla tulonsiirroilla asuva saa halvimmillaan asua.

    Tällaista ei ole, vaan sekoitat ehkäpä sen neliövuokran käänteiseen kateuskertoimeen. Ainakin huhupuheiden mukaan liian korkeaa neliövuokraa ei suostuta maksamaan, vaikka vuokran määrä kuinka olisi rajojen sisällä. Aiemmin Kelan yleisessä asumistuessa oli pienen neliövuokran ja suuren pinta-alan kateuskerroin mutta siitä on luovuttu.

    Rellu:

    Tunnen ihan itse muutamia ihan kantasuomalaisia jotka ovat täysin työttömiä ja varsin laiskureita. He ovat yksinasuvina ja lapsettomina voineet ottaa itselleen asunnon, esim VVO:n Kalasatamasta, jossa vuokra on helposti yli 1200 EUR/kk. Vaikka asumistukipapereissa lukisi miten maksimivuokrista jotain, ne luvut eivät vain ole totta.

    Näin ei vaan voi olla, vaan sillä lusmulla on jotain aikaisempaan työhön liittyviä tuloja, esimerkiksi korkeaa ansiosidonnaista tai työeläkettä, pääomatuloja tai ihan vaan rikkaat vanhemmat.

    Rellu:

    Eräs toinen ihan _perustukien_ työtön ja alkoholiinkin hieman menevä saajahenkilö oli itse laskenut että hänen bruttopalkka-verrattava tulotasnosa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäksi “harkinnanvaraisuudet”, “ennaltaehkäisevä lisätuki”, “kertaluonteiset hankinnat” ja vaikka hiljattain julkisuudessakin nähty “luottotiedottomalle myönnetty ennaltaehkäisevä kelan antama laina”.

    Eivätpä nuo kovinkaan ihmeellisiä ole, omalla kohdallani on maksettu ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja annettu pari lakanaa, joiden hinta lähentelee nollaa koska ne on valmistettu jonkinlaisessa kuntouttavassa työtoiminnassa tai vastaavassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. karvinen kirjoitti 30.4.2016 kello 16:50

    Rellu: Ja silti, ihan oikeassa elämässä yksin asuva lapseton kantasuomalainen kultakorttilainen asuu VVO:n 1200-1300 EUR/kk asunnossa. Hän ei maksa asumisestaan yhtään mitään, vaan kaikki rahat tulevat veronmaksajilta.

    On ihan todellista että erilaisissa tukiohjeissa voi lukea vaikka mitä, mutta todellisuus ei mene yksiin ihan omin silmin nähtävän asumistavan ja -kustannusten kanssa.

    Eräs toinen ihan _perustukien_ työtön ja alkoholiinkin hieman menevä saajahenkilö oli itse laskenut että hänen bruttopalkka-verrattava tulotasnosa on 2900 EUR/kk. Tähän tulee lisäksi “harkinnanvaraisuudet”, “ennaltaehkäisevä lisätuki”, “kertaluonteiset hankinnat” ja vaikka hiljattain julkisuudessakin nähty “luottotiedottomalle myönnetty ennaltaehkäisevä kelan antama laina”.

    Todellisuus on siis jotain aivan muuta kuin se mitä monet saajat itse kertovat. Heistä “mutta noita rahoja ei saa laskea, ne _kuuluvat_ minulle”-perustelu on ihan muka jotenkin validi, ja keskustelua ei saa tarjentaa taii jatkaa siitä.

    Todellakin, täyisn avointa, rehellistä ja ihan kaikille oikeudenmukaista on tehdä kaikista tulonsiirroista ja tukiaisista täysin avointa dataa.

    Nyt nämä massiiviset siivelläeläjät ovat aina “varmaan ehkä jotain yksittäistapauksia ja varmasti siis ehkä kaupunkilegendaa”, mutta jälleen kerran, veronmaksajat kustantavat koko lystin hyvin anteliaasti, ja tämän julkituominen avoimella datalla antaa jo hyvän alkupisteen ihan oikealle ja aidolle keskustelulle.

    Voisitko jotenkin todistaa väitteesi? Varmaankaan et voi, koska ne eivät ole totta. Nyt ei olla eduskunnassa joten voin suoraan pyytää että lopetat valehtelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 30.4.2016 kello 16:52

    Rellu:
    Tämä on ensisijaisesti väärin veronmaksajia kohtaan ja varsinkin niitä pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan jotka joutuvat ajamaan helposti 1.5 tuntia per suunta työmatkaansa, mahdollisesti asuen silti kimppakämpässä.

    Asumistuen maksimiksi pitää laittaa noin 100 EUR/kk, ja sillä kyllä pääsee asumaan kimppakämppään sinne missä muutkin itse vuokransa maksavat pienituloiset nykyään asuvat.

    1.5 tunnin ajomatkan päässä on kalliimpaa asua kuin lähempänä työpaikkaa. Tuolta etäisyydeltä löytyy mm. 38 neliön yksiö 200 eurolla, mutta lähiössä Helsingin kaupungin alueella taitaa olla kokonaisuutena halvempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Tompelo kirjoitti 30.4.2016 kello 17:23

    Petteri: Suomessa periaatteena ei kyllä ole, että palkat määräytyisivät tuottavuuden mukaan. Todellisuudessa palkat määritellään työehtosopimus nimisissä kilpailunrajoituskartelleissa, joka koskevat yleensä myös niitä työnantajia, jotka eivät
    ole mitään sopimusta asiasta tehneet.

    Riippuu kilpailun asteesta ja joustojen määrästä, miten hyvin palkka vastaa tuottavuutta. Suomessa on aloja, joilla kilpailu vain lainsäädännön rajoittamaa. Niillä palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan.

    Sitten on näitä “kartellialoja, jotka toimivat kansainvälisesti. Siellä tuottavuus määrää palkan paitsi minimin osalta, joka saatetaan neuvotella liian korkeaksi tai matalaksi. Pyrkimys on kuitenkin pitää minimipalkatkin tasolla, jonka firma sietää.

    Siitä sitten liu’utaan kohti aloja, joissa yhteys reaalitalouteen heikkenee. Julkisella puolella yhteys on usein heikko. Kunhan Sari Sairaanhoitaja vain saa riittävän poliittisen tuen, palkka voi määräytyä melkein miksi vain.

    Pitemmän päälle ammattiliittojenkin on neuvoteltava palkat jotenkuten tuottavuutta vastaaviksi, tai ammattiliitolta loppuu jäsenet kuin Englannin kaivostyöläisiltä.

    Sekasotkun tuloksena Suomessa on epäterve tulojako, mutta ei kuitenkaan mikään katastrofaalisen epäterve.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Tapio kirjoitti 30.4.2016 kello 18:17

    Tompelo: Ei ammattiliitot palkkoja määrää vaikka hiukan voivat niihin vaikuttaa ylöspäin jollain vähän kilpailluilla aloilla erityisesti julkisella puolella. Pääperiaate on, että palkat määräytyvät tuottavuuden mukaan. Vain kilpailun kieltämällä voi palkkoja säätää halunsa mukaan.

    Palkankorotukset määräytyvät työntekijäjärjestöjen pyhien periaatteiden takia kansantalouden tuottavuuden nousun perusteella, sillä “Työntekijälle kuuluu osuutensa.” Ne eivät reagoi tuottavuuden laskuun, eivätkä toimialojen tuottavuuden eroihin.

    Austrian:
    Yleissitovuus pois niin maakunnissa voisi maksaa pienempiä palkkoja ja vastaavasti kasvukeskuksissa nostaa. Tämän jälkeen yritykset voisivat sijoittaa toimintojaan paremmin eri alueiden palkkaeroja hyödyntäen.

    Austrian:
    Palvelusektorin palkkataso ei nouse sen oman tuottavuuden mukaisesti vaan koko talouden keskimääräisen.

    Samanlaisesta työstä samalla alueella varmaan maksetaan samaa tasoa olevaa korvausta eikä työnantajan tai sen toimialan tuottavuus määrää palkkatasoa. Palkkataso on parametri yritykselle eikä sen oman toiminnan vaikutettavissa.

    Juuri näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Peter kirjoitti 1.5.2016 kello 8:05

    Osmo Soininvaara:
    Rellu, puhutko nyt Kelan asumistuesta vain kunnan toimeentulotuesta? Asumistuki ei korvaa 1200 €/kk vuokria.

    Luultavasti kyse on kokonaispotista eli lähtökohtaisesti toimeentulotuesta. Yksi näiden keskustelujen ikuisuusongelma on se, että ihmisillä ei yleisesti ottaen ole kovin hyvä kuva siitä miten tukiviidakko pelaa.

    Tässä pikakurssi niille, jotka eivät tiedä. Suomessa toimeentulotukilaki sanoo, että ihmisille (kaikille paitsi turisteille) on jäätävä käteen kuukaudessa tarpeellisten asumismenojen jälkeen toimeentulotuen perusosan verran rahaa. On siis huomattava, että (a.) kyseessä on nettosumma ja (b.) kyseessä on asumismenojen jälkeinen summa.

    Tästä säädetystä vuokran huomiotta jättävästä minimistä johtuen toimeentuloki on ajat sitten lakannut olemasta tilapäinen etuus ja se on muodostunut tulolattiaksi, jonka alle kenenkään ihmisen ei tarvitse jäädä. Oli sitten töissä, työtön, eläkkeellä tai vaikkapa rikollinen. Moni jää tietämättömyyttään tai typeryyttään (“en minä ole ennenkään almuja anellut”), mutta se on aina oma valinta. Toimeentulotukilaki on niin yksiselitteinen, että sen minimin saa aina, jos vain suostuu pelaamaan järjestelmän sääntöjen mukaan.

    Koska toimeentulotuki lasketaan aina asumismenojen päälle, kovakaan vuokra ei lähtökohtaisesti leikkaa tuella elävän elintasoa. Lainsäätäjä on toki jättänyt harkintavaltaa jonkin verran, mutta käytännössä sosiaalityöntekijät eivät pakota ihmisiä asunnottomiksi, jos näille ei ole osoittaa toista asuntoa. Sossu voi velvoittaa etsimään halvempaa asuntoa, mutta ilman osoitettua edullisempaa vaihtoehtoa (esim. kunnan oma vuokra-asunto), päätös toimeentulotuen alentamisesta asumismenojen osalta todennäköisesti kaatuu hallinto-oikeudessa.

    Näin ollen toimeentulotukilaki käytännössä pakottaa kunnan maksamaan mitä tahansa vuokraa joku kehtaa pyytää. Hätämajoituksen osalta tiedetään, että kaupunki on maksanut Forenomille yli 100 euron neliövuokria ja siihen nähden 1300 euron kuukausivuokra normaalista VVO:n vuokrakämpästä on ihan mitätön juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  45. Peter kirjoitti 1.5.2016 kello 8:13

    Marko Hamilo:
    Pitäisikö jollakin tavalla huolehtia siitä, että kohtuuhintaiset vuokra-asunnot todella menisivät niille, jotka tekevät niitä pienipalkkaisia töitä, eikä niille, jotka eivät tee töitä ollenkaan, ja jotka voisivat ihan yhtä hyvin olla tekemättä mitään jossain alempien asumiskustannuksien alueilla?

    Pitäisi huolehtia, mutta se ei ole nykylain mukaan mahdollista. Ja toisaalta se ei myöskään tule mahdolliseksi koska tässä maassa ei löydy poliittista tahtoa ja/tai päättäjiltä rohkeutta ajaa sellaista muutosta. Turha siis edes leikkiä tällä ajatuksella koska asioiden muuttaminen demokratian keinoin on mahdotonta.

    Muutos tulee joko konkurssin kautta pakolla tai sitten sitä ei tarvita kun joku nousukausi taas muuttaa velatkin saataviksi. Sitä odotellessa on ihan turha stressata asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. karvinen kirjoitti 1.5.2016 kello 8:14

    Kuluiksi hyväksyttävät asumismenot vaihtelevat kunnittain, mutta missään ne eivät ole noin korkeita.

    Ne jotka väittävät että toimeentulotuki korvaa mitä tahansa vuokria, vaikka tuo 1300, voisivat jotenkin todistaa väitteensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Peter kirjoitti 1.5.2016 kello 8:18

    Austrian:
    Yleissitovuus pois niin maakunnissa voisi maksaa pienempiä palkkoja ja vastaavasti kasvukeskuksissa nostaa. Tämän jälkeen yritykset voisivat sijoittaa toimintojaan paremmin eri alueiden palkkaeroja hyödyntäen.

    Ei yleissitovuudesta tarvitse luopua. Palkat joustavat jo nyt lähes vapaasti ja paikallinen sopiminen on hyvin yksinkertaista. Mikään laki tai sopimus ei kiellä maksamasta vaikkapa puhelinmyyjälle 20 €/h, jos näistä on kerran pulaa.

    Yleissitovuus olisi ongelma ainoastaan siinä tapauksessa, että palkat olisivat maaseudulla liian korkeat. En tosin ole kovin paljon provinsseissa kiertänyt, mutta sen mitä kesämökkireissuilta muistan, ei siellä päin kaupan kassat, koneistajat tai muutkaan tes-palkoilla työtään tekevät juuri rahoillaan pröystäilleet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.5.2016 kello 18:16

    Yleissitovuuden ongelma on, että se ei koske vain palkkoja vaan myös palkankorotuksia. Jos maksat kerran työtekijöillesi 5 euroa yli normin, sinun pitää jatkossakin maksaa viisi euroa yli normin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Juho Laatu kirjoitti 1.5.2016 kello 9:22

    Peter: Suomessa toimeentulotukilaki sanoo …

    Kiitos selkeästä esityksestä.

    Osaatko sanoa myös mistä asunto tulee järjestää? Pitääkö olla omasta kaupunginosasta, vai riittääkö halvempi naapurikunta pendelöintietäisyyden päässä? Helsinki ilmeisesti tarkoituksella hajasijoittaa ihmisiä vähän kaikkialle.

    Entä kulut? Paljonko menee valtion vs. kunnan piikkiin? Paljonko korotetut asumistuet vaikuttavat? Entä se, onko käytettävissä kunnan vuokrataloja/-asuntoja, vai asutaanko vapaiden vuokramarkkinoiden asunnoissa.

    Kunhan kysyn, siinä toivossa, että sinulla sattuu olemaan yhtä hyviä vastauksia varastossa kuin tuohon toimeentulolakiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Asumistuki nostaa vuokria? | TAAKKA.NET kirjoitti 1.5.2016 kello 10:00

    Suosittele: Thumb up 1

  51. eemil kirjoitti 1.5.2016 kello 12:01

    Petteri: Kyllä Helsingin seudun korkeammat palkat kertovat selkeää kieltä työn tuottavuudesta. Suurin tuottavuusero tulee seudun muuta maata paljon korkeammasta erikoistumis- ja osaamistasosta

    Tuo on kehäpäätelmä ja kattohaikara-analyysi.

    Korkeampi osaamis- ja erikoistumitaso on ainoastaan kysynnän ja tarjonnan vinoutumisseuraus. Kun valkokauluksisia koulutetaan yli tarpeen, niin palkkataso laskee, koska työn tuottavuus on nolla. Hallinnointi ja muu ja byrokratia ovat yhteisöjen ja yritysten kulueriä , ei tuottavaa työtä.

    Ainoa tuottavuutta ylläpitävä sektori valkokauluksisista on tuotekehitysala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  52. Peter kirjoitti 1.5.2016 kello 14:46

    karvinen:
    Kuluiksi hyväksyttävät asumismenot vaihtelevat kunnittain, mutta missään ne eivät ole noin korkeita.

    Ne jotka väittävät että toimeentulotuki korvaa mitä tahansa vuokria, vaikka tuo 1300, voisivat jotenkin todistaa väitteensä.

    Sosiaalitoimen asiakkuus ja siihen liittyvät päätökset ovat salaisia. Sen takia yleisesti ottaen kaikki asiaan liittyvät mielipiteet ovat aina todistamattomia “heittoja”. Jopa sosiaalityöntekijöiden kertomina koska eivät voi paljastaa julkisesti salassapidettäviä tietoja. Ihan sama puhutaanko maahanmuuttajien tuloista tai puhutaanko hyväksytyistä vuokrista. Keskustelun voi aina torpata sillä, että asiaa ei voida todistaa tai niissä harvoissa tapauksissa kuin esim. oikeuden asiakirjoista selviää jotain, todetaan sen olevan yksittäistapaus.

    On kuitenkin kiistatonta, että toimeentulotukilain mukaan tarpeelliset asumismenot huomioidaan eikä laki sisällä tähän rajoitteita vuokran osalta (erikseen maksettava vesimaksu rajataan 17 €/hlö/kk ja lämmitys 38 € yhdeltä hengeltä ja 13 €/kk lisähenkilöiltä). Lisäksi uudessa laissa lukee “Jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan 2 momentissa tarkoitettua asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräajan jälkeen”.

    Käytännössä siis asumismenot huomioidaan täysimääräisinä aina mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa, ettei ole onnistunut edullisempaa asuntoa saamaan ja mikäli kunta tai muu julkinen taho ei suoraan tarjoa edullisempaa asuntoa. Kelalla (jolle toimeentulotuki siirtyy) tuskin on intressiä alkaa selvittää yksittäisen hakijan yksittäisiä vuokraneuvotteluja kovin tarkkaan siltä varalta, että hakijalla olisikin ollut mahdollisuus saada se edullinen oikotiellä ilmoitettu asunto.

    Ja viimeistään hallinto-oikeudessa päätös asumismenojen korvaamatta jättämisestä kaatuu varmasti koska päätöksen tekijän pitäisi kyetä todistamaan, että edullisempia asuntoja olisi saatavilla ja vieläpä saatavilla juurikin tämän tietyn (mahdollisesti luottotiedottoman) hakijan kohdalla. Muutenhan päätös olisi täysin mielivaltainen ja selvästi lainvastainen.

    Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja käytännössä sen saaja on todistetusti varaton yhteiskunnan silmissä. Näin ollen tällaisen henkilön vuokran maksamatta jättäminen on sama asia kuin henkilön ajaminen kadulle. Laki toimeentulotuesta määrittää tietyn minimitoimeentulorajan. Vaikka joku voisikin oikeasti selvitä pienemmällä summalla ja maksaa osan vuokrastaan perusosasta, lain kannalta tämä ei ole merkityksellistä. Perusosan käyttötarkoitus on laissa nimetty ja asumiskustannukset eivät kuulu siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  53. Peter kirjoitti 1.5.2016 kello 15:11

    Juho Laatu: Kiitos selkeästä esityksestä.

    Osaatko sanoa myös mistä asunto tulee järjestää? Pitääkö olla omasta kaupunginosasta, vai riittääkö halvempi naapurikunta pendelöintietäisyyden päässä? Helsinki ilmeisesti tarkoituksella hajasijoittaa ihmisiä vähän kaikkialle.

    Entä kulut? Paljonko menee valtion vs. kunnan piikkiin? Paljonko korotetut asumistuet vaikuttavat? Entä se, onko käytettävissä kunnan vuokrataloja/-asuntoja, vai asutaanko vapaiden vuokramarkkinoiden asunnoissa.

    Kunhan kysyn, siinä toivossa, että sinulla sattuu olemaan yhtä hyviä vastauksia varastossa kuin tuohon toimeentulolakiin.

    En tiedä miten asiaan vaikuttaa se kun toimeentulotuki siirtyy pääosin Kelan hoitoon vuoden 2017 alusta. Tähän asti toimeentulotuki on ollut kuntien sosiaalitoimen vastuulla. Helsingissä asuva on hakenut tukea Helsingistä ja Vantaalla asuva Vantaalta. Asunnoton on voinut hakea tukea oleskelukuntansa sosiaalitoimesta, mutta ei luonnollisesti ole saanut asumismenoihin tukea.

    Sosiaalitoimi on voinut edellyttää asiakasta hakemaan edullisempaa asuntoa, mutta tietenkään muuttoa toiseen kuntaan ei ole voitu edellyttää. Yksittäisillä kunnilla on ollut erilaisia itse päätettyjä rajoja siitä mikä on hyväksytty vuokrataso, jonka yli menevää vuokraa ei enää hyväksytä. KHO katsoi vuonna 1999 (1016/3/99), että kun asumismenojen ylitys oli pieni (asumismenoja ei “ollut pidettävä kohtuuttomina”), oli ne maksettava kokonaisuudessaan vaikka kunnalla sinänsä olikin oikeus määritellä vuokrarajoja. Loppupeleissä siis tuomioistuin ratkaisee onko esim. se 1300 €/kk kohtuuton vai kohtuullinen vuokra Helsingissä. Laki kun ei edelleenkään pidä sisällään eurorajoja.

    Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Se maksetaan ihan kaavamaisesti tulo-meno-laskelman pohjalta. Tuloja ovat myös mm. yleinen asumistuki. Jako sen suhteen paljonko kunta maksaa ja paljonko valtio maksaa on riippunut lähinnä siitä mitä valtio päättää maksaa. Toimeentulotuella on katettava kaikki se mitä jää hyväksytyistä menoista tulojen jälkeen kattamatta niin, että lopputuloksena henkilön käyttöön jää aina toimeentulotuen perusosan verran nettona kuukaudessa. Jos vuokra on ollut halpa, asumistuki ja vaikkapa työmarkkinatuki ovat kattaneet elämisestä suuren osan. Jos vuokra on 1300 €/kk yksinelävällä, asumistuki ja työmarkkinatuki menee siihen kokonaisuudessaan ja kaikki muu eläminen menee kunnan piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  54. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 1.5.2016 kello 15:41

    Peter: Luultavasti kyse on kokonaispotista eli lähtökohtaisesti toimeentulotuesta. Yksi näiden keskustelujen ikuisuusongelma on se, että ihmisillä ei yleisesti ottaen ole kovin hyvä kuva siitä miten tukiviidakko pelaa.

    Tässä pikakurssi niille, jotka eivät tiedä. Suomessa toimeentulotukilaki sanoo, että ihmisille (kaikille paitsi turisteille) on jäätävä käteen kuukaudessa tarpeellisten asumismenojen jälkeen toimeentulotuen perusosan verran rahaa. On siis huomattava, että (a.) kyseessä on nettosumma ja (b.) kyseessä on asumismenojen jälkeinen summa.

    Tästä säädetystä vuokran huomiotta jättävästä minimistä johtuen toimeentuloki on ajat sitten lakannut olemasta tilapäinen etuus ja se on muodostunut tulolattiaksi, jonka alle kenenkään ihmisen ei tarvitse jäädä. Oli sitten töissä, työtön, eläkkeellä tai vaikkapa rikollinen. Moni jää tietämättömyyttään tai typeryyttään (“en minä ole ennenkään almuja anellut”), mutta se on aina oma valinta. Toimeentulotukilaki on niin yksiselitteinen, että sen minimin saa aina, jos vain suostuu pelaamaan järjestelmän sääntöjen mukaan.

    Koska toimeentulotuki lasketaan aina asumismenojen päälle, kovakaan vuokra ei lähtökohtaisesti leikkaa tuella elävän elintasoa. Lainsäätäjä on toki jättänyt harkintavaltaa jonkin verran, mutta käytännössä sosiaalityöntekijät eivät pakota ihmisiä asunnottomiksi, jos näille ei ole osoittaa toista asuntoa. Sossu voi velvoittaa etsimään halvempaa asuntoa, mutta ilman osoitettua edullisempaa vaihtoehtoa (esim. kunnan oma vuokra-asunto), päätös toimeentulotuen alentamisesta asumismenojen osalta todennäköisesti kaatuu hallinto-oikeudessa.

    Näin ollen toimeentulotukilaki käytännössä pakottaa kunnan maksamaan mitä tahansa vuokraa joku kehtaa pyytää. Hätämajoituksen osalta tiedetään, että kaupunki on maksanut Forenomille yli 100 euron neliövuokria ja siihen nähden 1300 euron kuukausivuokra normaalista VVO:n vuokrakämpästä on ihan mitätön juttu.

    Laissa ainakin lukee, että huomioon tarvitsee ottaa vain sama määrä kuin Kelan yleisessä asumistuessa, “hakijalle on annettava hänen tosiasialliset tarpeensa huomioon ottava, riittävä määräaika edullisemman asunnon hankkimista varten” ja vielä “jos hakijalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuinpaikkakunnaltaan 2 momentissa tarkoitettua asuntoa, asumismenot voidaan ottaa huomioon täysimääräisenä myös määräajan jälkeen”.

    Onko siis käytännössä, ei teoriassa, niin että hallinto-oikeus katsoo ettei ole tosiasiallista mahdollisuutta hankkia asuntoa jonka vuokra on vähemmän kuin 1 200 euroa kuussa? Koska tuolla perusteella, eli tosiasiallisella mahdollisuudella asua halvemmin, saisi katkaistua vuokran maksun ainakin lain kirjaimen mukaan, de jure.

    1 200 euron vuokran maksamisessa ihmetyttää myös se, että eikö Helsingin keskusta, Kaivopuisto ja Eira olisi tällöin täynnä toimeentulotuen saajia? Miksi kukaan toimeentulotuen saaja asuisi muualla jos asuminen noilla kolmella alueella maksettaisiin täysimääräisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. anonilli kirjoitti 1.5.2016 kello 15:56

    eemil: Kun valkokauluksisia koulutetaan yli tarpeen, niin palkkataso laskee, koska työn tuottavuus on nolla. Hallinnointi ja muu ja byrokratia ovat yhteisöjen ja yritysten kulueriä , ei tuottavaa työtä.

    Yritän kovasti keksiä jonkun yhteisön tai yrityksen, jossa 1) ei ole mitään hallintoa ja ja byrokratiaa ja jossa 2) menee hyvin. Ei tule mieleen. Voisitko nimetä muutaman, kun selvästi tiedät tämän asian paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Jorma Nordlin kirjoitti 1.5.2016 kello 18:19

    Osmo Soininvaara: Yleissitovuuden ongelma on, että se ei koske vain palkkoja vaan myös palkankorotuksia. Jos maksat kerran työtekijöillesi 5 euroa yli normin, sinun pitää jatkossakin maksaa viisi euroa yli normin.

    Toi nyt on helppoa kiertää. Tekee sen maksamalla “bonuksia”. Näin moni työnantaja tekeekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. eemil kirjoitti 1.5.2016 kello 18:19

    anonilli: ei ole mitään hallintoa ja ja byrokratiaa ja jossa 2

    Taas joku ingenjööri ajattelee, että esitän täyttä byrokraatittomuutta. Eihän, vaan sitä, että ko. tuottamattomat sektorit eivät saa olla yliedustettuja eikä ylipalkattuja. Näiden sektorien palkkataso kuuluu olla alle duunariosaston työntekijöiden palkkatasoa.

    Jälkimmäinen tekee varsinaisen tuottavan työn ja tuloksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. Jukkis kirjoitti 1.5.2016 kello 19:30

    Makkaratalon Hautuumaa:
    1 200 euron vuokran maksamisessa ihmetyttää myös se, että eikö Helsingin keskusta, Kaivopuisto ja Eira olisi tällöin täynnä toimeentulotuen saajia? Miksi kukaan toimeentulotuen saaja asuisi muualla jos asuminen noilla kolmella alueella maksettaisiin täysimääräisesti?

    Ensinnä mehän emme tiedä, vaikka näin olisikin. Ei toimeentulotuen saaminen välttämättä ihmisestä päällepäin näy. Toisekseen kyseisillä alueilla olevat vuokranantajat saattavat toimia filtterinä. Lääkäriksi opiskellut ystäväni pääsi opiskeluaikoinaan vuokralle yksityisen omistamaan vuokrakämppään merenrannassa Eirassa.

    Hänen mukaansa keskeinen tekijä siinä, että vuokraisäntä hänet vuokralaiseksi hyväksyi, oli hänen opiskelunsa lääkiksessä. Todennäköisesti kyse on yksittäistapaus, mutta ymmärrän kyllä hyvin, jos yksityinen vuokranantaja välttelee vuokralaisia, joiden vuokra tulee jostain muualta kuin heiltä itseltään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  59. Jorma Nordlin kirjoitti 1.5.2016 kello 20:43

    Suomen asuntobisnes taitaa olla hämärän keinottelun kohteena.

    “Suuret, yleishyödylliset rakennuttajayhtiöt saavat hankkeisiinsa kymmeniä prosentteja valtion Ara-tukea. Sitten tukirahoja saaneisiin rakennuksiin tulee toimijaksi suuria pörssissä toimivia hoivayrityksiä.”

    “Miten edes voitaisiin aidosti kilpailla, jos toisilla kiinteistökustannukset ovat Ara-tuen avulla 30—40 prosenttia halvemmat?”

    “Olen tottunut tutkimaan sopimusoikeudellisia asioita, ja kokemukseni mukaan sopimusketjutuksella halutaan yleensä salata jotain. Jos toiminta on rehellistä ja läpinäkyvää, A tekee sopimuksen B:n kanssa.”

    KS: “Kotkalaisen juristin mielestä nykyinen hoivapalvelujärjestelmä ketjutuksineen on monin tavoin hämärä”
    http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/05/01/Kotkalaisen%20juristin%20mielest%C3%A4%20nykyinen%20hoivapalveluj%C3%A4rjestelm%C3%A4%20ketjutuksineen%20on%20monin%20tavoin%20h%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4/2016320692934/4

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  60. Syltty kirjoitti 2.5.2016 kello 6:31

    eemil: Näiden sektorien palkkataso kuuluu olla alle duunariosaston työntekijöiden palkkatasoa.

    Haluaisin nähdä semmoisen yrityksen, jonka hallinnossa maksetaan alempia palkkoja kuin duunareille. On varmaan todella pätevää porukkaa pääkkonttori täynnä…

    Mitenkähän valtionhallinto, jos ministeristöt täytettäsiin amiksilla?

    Omalla työpaikallani hallintohommia tekevät tomitusjohtaja, suunnittelupäällikkö ja (tilitoimiston) kirjanpitäjä. No kirjanpitäjän palkka lienee duunaritasoa, mutta tämä oliski kanttuvei, jos/kun tj ja suunnittelupäällikkö lähtisivät kummatkin lätkimään.

    Byrokratiasta leikkaaminen on tällainen (yleensä perussuomalaisia vaivaava) ajatuskukkanen. Se on samanlainen taikaseinä kuin pienillä ponnistuksilla saatavat 10 miljardin ekstraverot hamraasta taloudesta taikka uusiutuviin perustuva halpa sähköntuotanto.

    Toinen älyvapaa ajatusmalli on, että pks on täynnnä lähinnä tyhjänpäivisiä byrokraatteja taikka paperinpyörittäjiä. Kyllä markkinatalouden rautaiset lait tomivat sen verran hyvin, että tyhjästä ei voi maksaa hyvää palkkaa, eikä pks menestystä myöskään valtionhallinto selitä (sillä valtio käyttää alueella vähemmän rahaa kuin kerää).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2016 kello 7:35

    Haluaisin nähdä semmoisen yrityksen, jonka hallinnossa maksetaan alempia palkkoja kuin duunareille.

    Kaupunginorkesterin kapellimestari saa paljon korkeampaa palkkaa kuin orkesterin hallintohenkilökunta, jopa korkeampaa kuin kaupunginjohtaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Tero Tolonen kirjoitti 2.5.2016 kello 9:17

    Syltty: Haluaisin nähdä semmoisen yrityksen, jonka hallinnossa maksetaan alempia palkkoja kuin duunareille.

    Niin mikäkin ja toiveesi kyllä toteutuu, Supercellissä pelisuunnittelija tienasi eniten ansiotuloja

    http://www.iltalehti.fi/verot-2015/2015110220600105_da.shtml

    Itse asiassa eniten koko Suomessa, jopa enemmän kuin Matti Alahuhta

    On siinä varmaan ollut veroprosentti kohdallaan.

    Ainiin ja olihan Steve Jobsin palkkakin vuodessa yksi dollari. Ilmeisen lahjattomia johtajia Applellakin ollut muinoin. No, itse asiassa on muitakin:

    https://en.wikipedia.org/wiki/One-dollar_salary

    Huonojen yritysjohtajien listassa mm. Michael Bloomberg, Sergey Brin, Larry Elison, John F Kennedy, Mark Zuckerberg… ja lukuisia muita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. tuen maksaja kirjoitti 2.5.2016 kello 9:41

    Osmo Soininvaara: Kaupunginorkesterin kapellimestari saa paljon korkeampaa palkkaa kuin orkesterin hallintohenkilökunta, jopa korkeampaa kuin kaupunginjohtaja.

    Yritys? Kaupunginorkesteri? Joka tapauksessa ei kannata verrata orkesterinjohtajaa, kun selvästi haetaan duunaritasoa. Oikeampi vertailu olisi siis hallintohenkilökunta v orkesterin rivijäsen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Jorma Nordlin kirjoitti 2.5.2016 kello 10:05

    “Niin mikäkin ja toiveesi kyllä toteutuu, Supercellissä pelisuunnittelija tienasi eniten ansiotuloja”

    Ns. “rivisuunnittelija” ei tienaa. Kyseessä on yksi pelin pääkehittäjistä ja ilmeisesti on jonkinlainen omistusosuus pelistä tai yrityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Jorma Nordlin kirjoitti 2.5.2016 kello 10:15

    Osmo Soininvaara: Kaupunginorkesterin kapellimestari saa paljon korkeampaa palkkaa kuin orkesterin hallintohenkilökunta, jopa korkeampaa kuin kaupunginjohtaja.

    Heh! Noi onkin hyviä esimerkkejä 😀 Otetaan jostain organisaatiosta “taiteilija”, joka tienaisi jo ulkomaillakin hyvät rahat.

    Tottakai on kapeita alueita, joilla erikoisosaaja tienaa paljon rahaa, kun niitä alansa tähtiä on työmarkkinoilla kovin vähän. Tuskin tämän tason kapellimestari on kovin hirveästi TE-toimistossa ollut työtä etsimässä. 😀

    Jos onnistuu löytämään alan, jossa harva toimii ja tekemään valtavat määrät töitä uransa eteen, voi saada huomattavia tuloja. Sellaiset alat on yleensä niitä, joissa osaamisen saavuttaminen vaatii valtavasti työtä.

    Ei tietenkään jollain pelkällä korkeakouluopiskelulla voi päästä kuin korkeintaan tavanomaiselle palkkatasolle. Se opiskelun työmäärä ei yleensä riitä erikoisosaamisen saavuttamiseksi.

    Taitaa olla useilla ihmisillä hieman hämärtynyt minkälaisen panostuksen oikeasti sellainen menestyminen vaatii, jolla nousee suurituloisten joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Syltty kirjoitti 2.5.2016 kello 10:47

    Pari pointtia:
    Kyllä minulla oli mielessä ihan duunarit eli lattiatason työntekijät eli sinikaulustyöntekijät, ei valkokaulussakki.

    On selvää että esimerkiksi NHL-joukkueessa pelaajat saavat enemmän kuin pomot ja sama varmaankin pätee aika pitkälle myös sairaaloissa (hallintohenkilökunnan palkat vs. lääkärit, varmaankin siinä on jonkinlainen ero, vaikka hallintoon kuuluu lääkäreitäkin).

    Toiseksi, omistaja-yrittäjän palkaksi pelkän ansiotulojen laskeminen on yksiselitteisesti väärin. Tiedän sen itsekin kun meidän kovapalkkaisimmat työntekijät saavat nimellisesti korkeampaa palkkaa kuin me pomot. Tämä johtuu vain verosuunnittelusta.

    En nyt jaksa alkaa tarkistamaan SuperCellin tilannetta, mutta veikkaisin että firman (osa)omistajat (eli ymmärtääkseni johtajat)saavat pääomatuloina sen, minkä pelintekijöillä lasketaankin ansiotuloiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  67. Juho Laatu kirjoitti 2.5.2016 kello 11:16

    Kiitos taas Peterille lisäselvityksistä. Kirjoitan tähän vielä muutamia huomioita.

    1) Näyttäisi siltä, että sosiaalipuoli voi laskea maksamiaan asuinkustannuksia käyvälle tasolle tehokkaimmin niin, että järjestää asumisen itse, joko omina vuokrataloina tai vapailta markkinoilta vuokraamalla. Tähän asuntokantaan voi sitten asuttaa kaikki sosiaalipuolen tukea kaipaavat.

    2) Viranomaiset voisivat ehkä kerätä sosiaaliasioista enemmän tilastotietoa kuin nyt keräävät – esimerkiksi sosiaalitukien maksamisesta Helsingin eri kaupunginosiin, jos täkllaista dataa ei vielä ole saatavilla.

    3) Valtion korotetut asumistuet näyttävät olevan aika suoraa aluetukea rikkaimmille kaupungeille. Ne näyttävät usein vähentävän kaupungin maksuosuutta suhteessa valtion maksuosuuteen.

    4) Ilmeisesti asuttaminen naapurikuntaan ei nykyisellään käy mm. siksi, että vastuu asutettavasta siirtyisi samalla naapurikunnalle. Jos vastuut siirtyvät jatkossa enemmän kelalle, tällaiset rajat eivät ehkä ole enää ongelma, vaan myös asuttaminen naapurikuntaan voisi olla toimiva vaihtiehto.

    Naapurikuntaan asuttamisessa on tietenkin se ongelma, että muuttajille hyvin pitkät siirtymiset voisivat olla epämieluisia. Jolekin helsinkiläiselle helsinkiläisen identiteetin jo kasvattaneelle voisi olla kova paikka muuttaa vaikkapa Ilomantsista löytyvään vapaaseen haja-asutusalueen taloon.

    Miten pitkälle ihmisen voi sitten edellyttää muuttavan? Tätä voi verrata muuttoon työn perässä. Jos valtio velvoittaa muuttamaan työn perässä jonnekin, ehkä sama taso voisi toimia asunnonkin perässä muuttamiseen.

    Jos henkilöllä on jo työpaikka, ehkä suurin hyväksytty etäisyys voisi olla samaa luokkaa kuin suurin hyväksytty etäisyys työttömälle henkilölle osoitetulle uudelle työpaikalle. Tämä tarkoittaa siis työssäkäyntialuetta. Tälllä perusteella töissä oleva henkilön voisi siis asuttaa työpaikkaan liittyvän laskennallisen työssäkäyntialueen alueelle. Siis esimerkiksi Helsingin tapauksessa Nurmijärvi olisi ihan normiasuinpaikka.

    Entä jos joku tarvitsee sekä työpaikkaa että asuntoa? Ehkä tällöin mikä tahansa paikka Suomessa on ok, paitsi että tietenkin pitää ottaa huomioon myös muu perhe, eli puolison työpaikka, lasten koulutilanne, isovanhmpien sijainti yms.

    Hyvä paikka jatkokeskustelulle. Miten paljon pitäisi suojella ihmisen oikeutta majailla lähimpien kanssa, niillä seuduilla, joihin on tottunut, ja paljonko yhteiskunnalla on varaa maksaa ekstraa tällaisesta kaikille kansalaisille tarjottavasta edusta?

    Työpaikkaa ei kenenkään ole pakko ottaa vastaan, eikä asuntoakaan, mutta Suomen talvessa muutto osoitettuun asuntoon voi olla käytännön syistä lähes pakollinen. Suomessa on kansalaisilla periteisesti ollut vapaa oikeus valita asuinpaikkansa. Mutta ei tietenkään mitä tahansa tuon alueen asuntoa. Olisiko tuo työssäkäyntietäisyys luonteva raja, jonka puitteissa yhteiskunta tarjoaa tuetun asunnon, kun anoja ensin osoittaa toivomansa sijainnin?

    (Tässä pitkässä neloskohdassa ajateltiin yhteiskuntaa siis kokonaisuutena, olettaen kaikkien vastuiden siirtyminen kunnilta kelalle.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2016 kello 11:21

    Juho Laatu
    Mitähän luulet Nurmijärvella ajateltavan, jos Helsinki lähettäisi toimeentulotueka hakevat Klaukalaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Jorma Nordlin kirjoitti 2.5.2016 kello 11:31

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Mitähän luulet Nurmijärvella ajateltavan, jos Helsinki lähettäisi toimeentulotueka hakevat Klaukalaan?

    Eikös kohta se Klaukkalan Kela hoida noi toimeentulotukiasiat, eikä kunta, joten siltä osin ei ole kunnalle rasite. Harkinnanvaraista tukea kunnalta nyt muutenkin Suomalaiset saavat aika heikosti, joten sekään ei olisi rasite. Jos on turvapaikanhakijoita, niin niiden harkinnanvaraisen tuen maksaa suoraan valtio kunnalle.

    Ei taitaisi juurikaan kunnalle kuluja koituvan, varsinkaan siinä vaiheessa, kun Kela hoitaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2016 kello 11:34

    Klauikkalan Kela hoitaa maksatuksen, mutta käyttää siihen Nurmijärven kunnan rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Jorma Nordlin kirjoitti 2.5.2016 kello 11:41

    Siis valtio maksaa kunnalle ja kunta maksaa sitten Kelalle? Mikä älyn väläys 😀 No ainakin työllistää hallintoa ja aikaansaa työoaikkoja ha ha!

    Jos taas valtio maksaisi suoraan Kelalle Nurmijärven osuuden, niin se ei enää ole Nurmijärven kunnan rahaa. Ilmeisesti näin ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  72. Juho Laatu kirjoitti 2.5.2016 kello 11:48

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Mitähän luulet Nurmijärvella ajateltavan, jos Helsinki lähettäisi toimeentulotueka hakevat Klaukalaan?

    Korostin tuossa jutussa eroa nykyisen kuntakeskeisen ja mahdollisen tulevan kelaa johtavaan rooliin nostavan mallin välillä. Nykyisessä mallissa Helsingin Nurmijärvelle lähettämät asukkaat siirtyisivät kai Nurmijärven vastuulle, ja tämähän ei nykyjärjestelmässä toimisi. Kelan tapauksessa Nurmijärvelle siirtäminen ei olisi sen kummallisempaa kuin Vuosaareen siirtäminen.

    Sekin pitäisi ottaa kelaan pohjautuvassa järjestelmässä huomioon, että kaikkia tuensaajia ei ehkä kannata keskittää yhteen paikkaan. Sama juttu siis kuin Helsingissä nykyään, eli tuen saajia pyritään jonkin verran hajasijoittamaan.

    Klaukkalaan ja Vuosaareen sijoittaminen on joka tapauksessa edullisempaa kuin vaikkapa Eiraan sijoittaminen. Ehdotin yhdeksi mahdolliseksi keskeiseksi kriteeriksi luontevaa (esim. työssäkäyntialueeseen suhteutettua) etäisyyttä henkilön toivomaan asuinpaikkaan (ja/tai työpaikkaan). Tässä mielessä Klaukkala ei ole välttämättä huono kohde, vaan voi olla suosittukin (koska on monien rikkaidenkin suosima).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.5.2016 kello 12:41

    Korostin tuossa jutussa eroa nykyisen kuntakeskeisen ja mahdollisen tulevan kelaa johtavaan rooliin nostavan mallin välillä.

    En kyllä ymmärrä, mistä Juho Laatu tässä puhuu. Onko joku siirtämässä toimeentulotukimenoja tai kunnan rahoitusvastuuto pitkäaikaistyöttömiken työmarkkinatuesta Kelan vastuulle? Vaikea uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Juho Laatu kirjoitti 2.5.2016 kello 11:57

    Jorma Nordlin: Ei taitaisi juurikaan kunnalle kuluja koituvan, varsinkaan siinä vaiheessa, kun Kela hoitaa.

    En ole alan asiantuntija, mutta yritin oppia jotain maksuvastuista Peterin, OS:n ja muiden kirjoitteluista. Järjestelmässä on aika monimutkainen ja sisältää kummallisuuksia, joten järjestelmän ja sen tavoitteiden selkeyttäminen keskustelemalla ja järjestelmää suoraviivaistamalla olisi varmaankin paikallaan. Siksi listasin myös noita ilmeisiä havaitsemiani epäkohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. QTC kirjoitti 2.5.2016 kello 13:10

    Osmo Soininvaara:
    Mitähän luulet Nurmijärvella ajateltavan, jos Helsinki lähettäisi toimeentulotueka hakevat Klaukalaan?

    Isäni väittää, että eräs maaseutukunta osti omakotitalon naapurikunnasta ja osoitti sen hankalan mustalaisperheen asunnoksi (koska “Laki mustalaisväestön asunto-olojen parantamisesta”).

    Miksei Helsinki voisi omistaa vuokrataloja missä vaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 2.5.2016 kello 20:16

    Juho Laatu:

    3) Valtion korotetut asumistuet näyttävät olevan aika suoraa aluetukea rikkaimmille kaupungeille. Ne näyttävät usein vähentävän kaupungin maksuosuutta suhteessa valtion maksuosuuteen.

    Valtion asumistuet ovat pieni tulonsiirto rikkaammilta kunnilta, kun yksin asuvalla raja on Helsingin kaupungissa 508 euroa ja halvimmassa kuntaryhmässä 372 euroa, ja ero on todellisuudessa suurempi eli Helsingin kunnassa päätyy helpommin toimeentulotuen asiakkaaksi kuin halvimmassa kuntaryhmässä.

    Juho Laatu:

    1) Näyttäisi siltä, että sosiaalipuoli voi laskea maksamiaan asuinkustannuksia käyvälle tasolle tehokkaimmin niin, että järjestää asumisen itse, joko omina vuokrataloina tai vapailta markkinoilta vuokraamalla. Tähän asuntokantaan voi sitten asuttaa kaikki sosiaalipuolen tukea kaipaavat.

    Näin varmaan onkin. Tulee vaan helposti kiusaus sijoittaa kaikki toimeentulotukea saavat samoihin taloihin, ei yksittäisiin asuntoihin eri taloihin, ja sijoittaa talot mahdollisimman halpoihin kaupunginosiin. Nykyinen järjestelmä hajauttaa toimeentulotuen saajat eri taloihin.

    Juho Laatu:
    2) Viranomaiset voisivat ehkä kerätä sosiaaliasioista enemmän tilastotietoa kuin nyt keräävät – esimerkiksi sosiaalitukien maksamisesta Helsingin eri kaupunginosiin, jos täkllaista dataa ei vielä ole saatavilla.

    Dataa toimeentulotukea saavien kotitalouksiem osuudesta kaupunginosittain on ainakin saatavilla. Voisi olla kyllä ihan järkevää julkaista vaikka jokaisen Eirassa asuvan, toimeentulotukea saavan kotitalouden asukasluku ja vuokra.

    Juho Laatu:

    4) Ilmeisesti asuttaminen naapurikuntaan ei nykyisellään käy mm. siksi, että vastuu asutettavasta siirtyisi samalla naapurikunnalle. Jos vastuut siirtyvät jatkossa enemmän kelalle, tällaiset rajat eivät ehkä ole enää ongelma, vaan myös asuttaminen naapurikuntaan voisi olla toimiva vaihtiehto.

    Toimeentulotuen saaja, työtön tai eläkeläinen turvatuu suuremmalla todennäköisyydellä muihinkin yhteiskunnan palveluihin kuin pelkkään toimeentulotukeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Juho Laatu kirjoitti 2.5.2016 kello 21:12

    Osmo Soininvaara: En kyllä ymmärrä, mistä Juho Laatu tässä puhuu. Onko joku siirtämässä toimeentulotukimenoja tai kunnan rahoitusvastuuto pitkäaikaistyöttömiken työmarkkinatuesta Kelan vastuulle? Vaikea uskoa.

    En tunne meneillään olevien uudistushankkeiden sisältöä. Tunnet itse todennäköisesti paremmin (vaikka et olekaan enää noissa hommissa), joten osaat varmaankin kertoa, mitä on suunnitteilla.

    Minun kommenttini yllä perustuvat siihen ajatukseen, että siirryttäisiin kuntakohtaisista vastuista valtiotason vastuuseen. Mitä mieltä olet noista kaavailuista? Kuntaraja ei siis enää olisi mikään este Klaukkalaan asuttamiselle.

    Tarkoittiko tuo kommenttisi sitä, että kannatat nykyjärjestelmää, vai vain ihmettelyä siitä, miten tuollainen parannus/muutos saataisiin aikaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Peter kirjoitti 3.5.2016 kello 9:00

    Makkaratalon Hautuumaa: Laissa ainakin lukee, että huomioon tarvitsee ottaa vain sama määrä kuin Kelan yleisessä asumistuessa[…]

    Ei lue, vaan laissa lukee, että perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon asumistukilain 6§ (1.1.2017 lähtien 9 §) mukaiset asumismenot.

    Asumistukilain pykälä, johon toimeentulotukilaissa viitataan, ei sisällä euromääräistä rajaa vuokralle. Laissa lukee, että “vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset.” Vesi- ja lämmityskustannukset on rajattu euromääräisesti, mutta vuokraa ei ole.

    Asumistukilaissa säädetään kyllä myöhemmin rajoja vuokralle, mutta eri pykälässä. Se pykälä koskee asumistukea, mutta ei toimeentulotukea, joka on viimesijainen etuus ja johon on aina kuulunut sen takia harkinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Juho Laatu kirjoitti 3.5.2016 kello 9:45

    Makkaratalon Hautuumaa: Valtion asumistuet ovat pieni tulonsiirto rikkaammilta kunnilta, kun yksin asuvalla raja on Helsingin kaupungissa 508 euroa ja halvimmassa kuntaryhmässä 372 euroa, ja ero on todellisuudessa suurempi eli Helsingin kunnassa päätyy helpommin toimeentulotuen asiakkaaksi kuin halvimmassa kuntaryhmässä.

    Puhut ilmeisesti valtion maksaman tuen ja henkilön kaikkien asumismenojen suhteesta. Tuon logiikan mukaan se, että joku muuttaa Kalliosta Kaivopuistoon, kalliimpaan asuntoon, ja hänen tukiaan tästä syystä korotetaan, tarkoittaa sitä, että Kaivopuisto tukee korotuksen verran Kalliota. Ja jos Kaivopuistossa asuminen maksaa kaksi kertaa Kallion verran, niin tukienkin pitäisi olla kaksinkertaisia. Näinkö?

    Minun laskukaavani mukaan suuret tuet Kaivopuistoon olisivat lähinnä tukea Kaivopuiston vuokranantajille (tukien vuoksi voi ottaa asunnosta korkeampaa vuokraa kuin yhtä houkuttelevasta asunnosta Kalliossa), eivätkä heidän tukeaan muille.

    Näin varmaan onkin. Tulee vaan helposti kiusaus sijoittaa kaikki toimeentulotukea saavat samoihin taloihin, ei yksittäisiin asuntoihin eri taloihin, ja sijoittaa talot mahdollisimman halpoihin kaupunginosiin. Nykyinen järjestelmä hajauttaa toimeentulotuen saajat eri taloihin.

    Tuen saajia hajauttava politiikka on ihan fiksu ajatus. En osaa arvioida vuokrakasarmien ja yksittäisten asuntojen järjestämisen hintaeroa. Yksittäiset asunnot hajauttavat selvästi nätimmin.

    Taloudellisesti olisi viisasta hajauttaa tuen saajat molemmissa menetelmissä halvahkoihin kaupunginosiin. Spekuloin kirjoituksessani myös sillä mahdollisuudella, että sijoittamien onnistuisi yli kuntarajojen.

    Jos laki sallii, kunta voisi asuttaa tuensaajia ahtaammin, pienempiin asuntoihin kalliimmissa kaupunginosissa, edellyttäen että tuensaaja kannattaa tällaista ratkaisua. Jos taas halutaan arpoa joillekin kalliit asunnot kalliista kaupunginosista, nin sitten kai tällaisen lahjojen järjestäjän pitää tästä myös maksaa.

    Dataa toimeentulotukea saavien kotitalouksiem osuudesta kaupunginosittain on ainakin saatavilla. Voisi olla kyllä ihan järkevää julkaista vaikka jokaisen Eirassa asuvan, toimeentulotukea saavan kotitalouden asukasluku ja vuokra.

    Kaikki tuollainen tieto olisi hyödyllistä – kunhan vain ei mennä niin tarkkoihin yksityiskohtiin, että yksityisyyden suoja vaarantuu.

    Toimeentulotuen saaja, työtön tai eläkeläinen turvatuu suuremmalla todennäköisyydellä muihinkin yhteiskunnan palveluihin kuin pelkkään toimeentulotukeen.

    Jos siirtyisimme valtion vetovastuuseen kaikissa sosiaalituissa, sosiaalitukiin turvautuvat eivät olisi taakka yksittäiselle kunnalle. Järjestelmä kannataisi kai tasapainottaa niin, että eivät olisi takka eivätkä etu. Tai ehkä aivan lievä etu, niin heitä kohdeltaisiin hyvin, ja yhteiskunnan yleinen ilmapiiri paranisi hieman kaikista välittämisen myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Samuli Saarelma kirjoitti 3.5.2016 kello 15:20

    Yleisessä keskustelussa tarkoitetaan asumistuella kahta eri tukea. Varsinainen Kelan maksama asumistuki ei nosta vuokria kohtuuttomasti, koska suurin hyväksytty vuokra on niin matala, että viimeiset eurot joutuu maksamaan joka tapauksessa omasta pussistaan. Asumistukea 300 € asumistukea kuussa vaikuttaa asumispreferensseihin samalla tavalla kuin 300 € enemmän palkkaa tai työttömyyskorvausta.

    Onko tämä aivan selvää? Asumistuessa merkittävää on se, mitä koko talouden tulot ja asumiskustannukset ovat, kun taas palkan kohdalla muilla taloudessa asuvilla ei ole mitään väliä. Tällä on asumispreferensseihin ainakin se vaikutus, että yksinasuminen on asumistukea saavalle houkuttelevampaa kuin palkkaa. Jos hän muuttaa jonkun kanssa yksiin, sen lisäksi, että saa siinä todennäköisesti painettua asumismenoja (per nenä) alemmas, ja sitä kautta asumistuki laskee, myös sen toisen tulot alkavat vaikuttaa saatavan tuen suuruuteen. Tällainen systeemi siis kannustaa hukkaamaan asuntokapasiteettiä siihen, että ihmiset asuvat yksin koirankoppiyksiöissään.

    Sen lisäksi, että yhdessäasuminen säästää yhteiskunnan resursseja, koska on “tehokkaampaa” asumista (samoista neliöistä saadaan enemmän hyötyä), se on todennäköisesti myös sosiaalisesti fiksua, koska estää syrjäytymistä yms.

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset halutessaan asuvat yksin ja maksavat sitten siitä enemmän, mutten näe oikein mitään järkevää syytä, miksi yhteiskunnan pitäisi siihen kannustaa ihmisiä.

    Paljon on käytetty rahaa sosiaalisen asuntotuotannon hajauttamiseen segregaation estämiseksi. Nyt mörkö on tulossa takasin takaovesta yksityisten vuokra-asuntojen kasautumisen vuoksi.

    Eikö tuolle rahalle ole järkevämpää käyttöä? Mitä jos sama raha annettaisiin köyhille niin, että he itse saavat päättää, mihin sen käyttävät, niin seuraisiko tästä jotain pahaa? Jos köyhä sen merinäköalalla varustetun huippulukaalin sijaan ottaisi välirahan ennemmin käteisenä ja asettuisi ennemmin jonnekin kaupungin laitamalle, niin kuka tässä häviäisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Sepi kirjoitti 4.5.2016 kello 1:57

    Samuli Saarelma:
    Eikö tuolle rahalle ole järkevämpää käyttöä? Mitä jos sama raha annettaisiin köyhille niin, että he itse saavat päättää, mihin sen käyttävät, niin seuraisiko tästä jotain pahaa? Jos köyhä sen merinäköalalla varustetun huippulukaalin sijaan ottaisi välirahan ennemmin käteisenä ja asettuisi ennemmin jonnekin kaupungin laitamalle, niin kuka tässä häviäisi?

    Perinteinen vastaus on se, että yheiskunta häviää kun köyhäy ajetaan slummiutuviin lähiöihin ja tämän hinta on suurempi kuin tuetun asumisen hinta paremmilla alueilla, joka ehkäisee segregaatiota.

    Väitteen erinosien ja kokonaisuuden totuusarvot ovat epämääräiset, mutta on siinä ajatuksessa sentään jokin logiikka. Eri asia sitten on, että onko tekemisen seuraukset lopulta plussaa vai miinusta (paitsi tietty tukisysteemistä hyötyville yksilöille, joille se on selvästi plussaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 4.5.2016 kello 17:28

    Juho Laatu:
    Jos siirtyisimme valtion vetovastuuseen kaikissa sosiaalituissa, sosiaalitukiin turvautuvat eivät olisi taakka yksittäiselle kunnalle. Järjestelmä kannataisi kai tasapainottaa niin, että eivät olisi takka eivätkä etu. Tai ehkä aivan lievä etu, niin heitä kohdeltaisiin hyvin, ja yhteiskunnan yleinen ilmapiiri paranisi hieman kaikista välittämisen myötä.

    Tarkoitin sitä, että vaikka valtio vastaisi kokonaisuudessaan kaikista sosiaalituista, niitä saavat turvautuvat kuitenkin muihin yhteiskunnan palveluihin suuremmalla todennäköisyydellä kuin sosiaalitukia saamattomat. Niin kauan kun Nurmijärven kunta vastaa joidenkin palveluiden rahoituksesta, sille on haitallista saada alueelleen sosiaalitukien saajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Juho Laatu kirjoitti 4.5.2016 kello 20:09

    Makkaratalon Hautuumaa: Tarkoitin sitä, että vaikka valtio vastaisi kokonaisuudessaan kaikista sosiaalituista, niitä saavat turvautuvat kuitenkin muihin yhteiskunnan palveluihin suuremmalla todennäköisyydellä kuin sosiaalitukia saamattomat. Niin kauan kun Nurmijärven kunta vastaa joidenkin palveluiden rahoituksesta, sille on haitallista saada alueelleen sosiaalitukien saajia.

    Ehkä puhumme tässä sellaisesta sosiaalituen saajasta, joka tuottaa mahdollisimman vähän rahallista hyötyä kunnalle ja valtiolle.

    Kunnan kannalta eduksi pitää kai laskea se, että vatio kustantaa tuolle henkilölle peruselämisen, ja siksi hän kuluttaa rahaa ruokakaupassa ja vaatekaupassa ja käyttää monia muitakin palveluita. Jos valtio on vuokrannut ton henkilön asunnon paikalliselta vuokranantajalta, vuokrarahatkin tukevat kunnan taloutta. Kunnan asukkaiden rikkaus vaikuttaa kunnan valtionosuuksien määrään, joten tuotakin kautta kunnan tulot voisivat nousta, jos sillä olisi paljon köyhiä asukkaita (tähän vähän soteuudistusvarauksia).

    Miten näet näiden tekijöiden vaikutuksen yhtälöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Samuli Saarelma kirjoitti 5.5.2016 kello 10:35

    Makkaratalon Hautuumaa: Tarkoitin sitä, että vaikka valtio vastaisi kokonaisuudessaan kaikista sosiaalituista, niitä saavat turvautuvat kuitenkin muihin yhteiskunnan palveluihin suuremmalla todennäköisyydellä kuin sosiaalitukia saamattomat. Niin kauan kun Nurmijärven kunta vastaa joidenkin palveluiden rahoituksesta, sille on haitallista saada alueelleen sosiaalitukien saajia.

    Onko tuo päivänselvää? Vaikka hän kuluttaakin kunnan palveluita, niin toisaalta siis se sosiaalitukia saava tuo kuntaan valtion rahaa, jonka todennäköisesti kuluttaa juuri asuinkuntansa alueella ja siten tukee sen taloutta.

    Itse sanoisin, että tuo idea kaatuu tai seisoo sen segregaatioteorian mukana. Jos sosiaalitukia saavien dumppaaminen Helsingistä Nurmijärvelle laskee Nurmijärven asukkaiden ei suoraan rahassa mitattavaa asuinmukavuutta sitä kautta, että siitä tulee “slummi”, niin sitten tämä ei olisi Nurmijärvelle kannattavaa, mutta muuten asia ei minusta ole mitenkään itsestäänselvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus