Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016

25.4.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Lausunto AM-ohjelmasta

Palautimme lausunnon AM-ohjelmasta (asuminen ja maankäyttö) odottamaan valtion ja kuntien MAL-neuvottelujen tulosta. (MAL = maankäyttö, asuminen ja liikenne) Noissa neuvotteluissa vahvistui valtion osallistuminen raide-jokeri-hankkeeseen. Helsingin asuntotuotantotavoitetta nostettiin vähän, mutta aivan liian vähän, noin 6 000 asuntoon vuodessa.

Minä haluaisin lausuntoon maininnan, että voimme nopeuttaa kaavoitusta, jos valtuusto nostaa asuntotuotantotavoitetta suunniteltua korkeammaksi. Kaavoituksen nopeuttaminen tietysti edellyttää voimavaroja, siis rahaa, mutta se on mitätön summa verrattuna asuntotuotannon hintaan. Asuntotuotantoa tulisi kiihdyttää nimenomaan Helsingissä juuri siksi, että kysyntä kohdistuu voimakkaimmin Helsinkiin. Katsokaa vanhojen asuntojen markkinahintoja!

Asuntotuotannon kokosääntely: Rakennusliikkeitä hiertää, kun ne eivät saa tehdä pieniä kanakoppeja, vaikka niistä saisi parhaan katteen. Asuntopolitiikan keskeisiä peruiaatteita on ollut ja tulee toivottavasti olemaan, lapsiperheiden puolustaminen raaoilla asuntomarkkinoilla. Siksi vaatimus siitä, että riittävän suuri osa asunnoista on vähintään kahden makuuhuoneen asuntoja, tulee säilyttää. Näiden pinta-alavaatimus voidaan kyllä poistaa, jos joku uskoo saavansa kaupaksi pieniä kolmioita. Sellaisen myönnytyksen  voisin tehdä, että perheasunnoksi voidaan laskea myös asunto, jossa on ulos vuokrattavissa oleva sivuasunto, kunhan nämä pysyvät samalla omistajalla (ovat yhdellä osakekirjalla). Muuten sivuasunnon liittäminen takaisin varsinaiseen asuntoon on mahdollista vain teoriassa.

Kruunuvuoren asemakaava

Tämä kaava oli meillä 3.11.2015. Nyt se on palannut lausunnolta, eikä siihen esitetä olennaisia muutoksia. Alueen eteläosaan tulee kerrostaloalue noin 1600 asukkaalle. Pohjoisosa jää virkistysalueeksi. Alueella on tai oikeastaan on ollut huviloita, joita ei tällä kertaa suojella, koska mitään suojeltavaa ei ole jäänyt jäljelle.

Falkullan kiilan kaava

Tapanilan aseman viereen, radan itäpuolelle ja Suurmetsäntien eteläpuolelle tulee kerrostalovaltainen alue 1300 ihmiselle. Alue vapautuu rakentamiselle, koska Heli-radan varaus on vapautunut ja koska lentomelu poistuu Malmin lentokentän mukana. Hyvä kaava.

Tämä sinetöi lopullisesti Heli-radan kohtalon niin, ettei se ainakaan Östersundomin kautta tule kulkemaan.

Laajasalon raitiotieyhteyden yleissuunnitelma

Laajasalon ratikkayhteyttä ajavat tavallisen 30-metriset ratikat rautatieaseman kautta Diana-puistoon ja 45 metriset ratikat rautatieaseman eteen. Reitti kulkee Merihaan ja Hakaniemen torin eteläpuolelta niin, ettei se kulje nykyisen ratikkapysäkin kautta. Merihaassa haluttaisiin, että yhteys kulkisi Merihaan pohjoispuolelta, jotta nykyinen ranta säilyisi.  Vihreillä on ollut vähän harrastusta tukea tätä vaihtoehtoa, mutta aika hankalaksi se on osoittautunut: kallis, hidas ja voisi toteutua vasta, kun voimala on poistettu ja maa puhdistettu.  Tällä varmaankin mennään. Merihaan tilanne joka tapauksessa paranee tämän ja muiden hankkeiden myötä merkittävästi. Se ikään kuin liitetään osaksi Helsinkiä.

Tällä hankkeella on pari oheisvaikutusta, joita ei ole julkisuudessa paljonkaan käsitelty. Pitkien ratikoiden päättäri on aseman edessä, jolloin siihen tulee nykyisten kahden raiteen tilalle neljä raidetta. Pysäköintipaikat aseman edestä poistuvat ja Kaivokadulle jää kumipyöräliikenteelle vain yksi kaista suuntaansa.

Toinen merkittävä muutos koskee Korkeasaarta. Se on yhtäkkiä ratikkamatkan päässä. Alueen käyttö tulee muuttumaan merkittävästi. Korkeasaarta kannattaisi nyt kehittää aivan toisenlaiseksi alueeksi.

= = = =

Tällä viikolla siis 2900 asukasta.

 

Kommentit

116 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.4.2016”

  1. Sakke kirjoitti 25.4.2016 kello 18:02

    O.S. kirjoitti: “Toinen merkittävä muutos koskee Korkeasaarta. Se on yhtäkkiä ratikkamatkan päässä. Korkeasaarta kannattaisi nyt kehittää aivan toisenlaiseksi alueeksi.”

    Haluaako Osmo tai joku muu muuttaa apinataloon, vai mitä ihmettä tuo kommentti oikein tarkoittaa? Lisää Kalasatamaako?

    Kaupungin rantojen kaavoittajat, merentäyttäjät ja rumaa kaupunkikuvaa lisäävät rakentajat sinne Korkeasaaren häkkeihin paremmin kuuluisivat, mieluiten tosiaankin kaltereiden taakse!

    Joku taisi kerran väittää, että jos riittävän iso joukko apinoita saisi takoa kirjoituskonetta tarpeeksi pitkään, voisi lopulta syntyä jopa Shakespeare’n teosten luokkaa oleva teksti. Korkeasaaressa voisi taasen jopa kokeilla, osaisivatko apinat laatia nykyistä parempia kaupunkikaavoja ja julkisivuja kuin viereiseen häkkiin sijoitettavat kaavoittajat.

    Ehkä tuollainen kokeilu voisi jopa onnistua. Parempaa tulosta tekevä tiimi päästettäisiin häkistään ulos. Sen verran rumaa kaupunkia on viime aikoina tehty monin paikoin, että tuohon olisi kyllä syytä saada aikaan iso muutos kohti parempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2016 kello 20:13

    Eläintarha säilyy eläintarhana, mutta sen kävijämäärä nousee jyrkästi. Siitä voi tehdä paikan, jossa on kahviloita ja ravintoloita ja merellistä maisemaa – apinoiden lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Koti-isä kirjoitti 25.4.2016 kello 19:08

    Lopultakin, nyt siis Laajasalon ratikoiden tieltä, raivataan kaupungin ytimestä, rautatieaseman edestä, pois sitä hallitseva 2+2-kaistainen autoiluväylä. Sekä aseman oven edestä noin 10 parkkipaikkaa. On totisesti aikakin. On kaiken järjen vastaista, että kaupungin keskeisin paikka on edelleen varattuna muutamille jonossa tai paikallaan seisoville autoille. Joita joutuvat kiertämään ihmismassat, jotka kulkevat omilla jaloillaan, polkupyörillä ja raiteilla.

    Vastaavalla tavalla Merihaasta tosiaan tulee yhtäkkiä osa kantakaupunkia. Nyt se on moottoritien vankina oleva saari, jonne kuljetaan betoninharmaiden tunneleiden ja parkkipaikkojen tai moottoritien ylittävän karun ja tuulisen sillan kautta.

    Mistä löytyisi vielä vastaava ratkaisu Mannerheimintielle ja Esplanadeille, nyt kun Hämeentiekin saadaan päivitettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  4. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.4.2016 kello 19:45

    Falkullan kiilan kaava
    Tapanilan aseman viereen, radan itäpuolelle ja Suurmetsäntien eteläpuolelle tulee kerrostalovaltainen alue 1300 ihmiselle. Alue vapautuu rakentamiselle, koska Heli-radan varaus on vapautunut ja koska lentomelu poistuu Malmin lentokentän mukana. Hyvä kaava.
    Tämä sinetöi lopullisesti Heli-radan kohtalon niin, ettei se ainakaan Östersundomin kautta tule kulkemaan.

    Onpa älyvapaa kaava!

    Metro Östersundomiin tulee olemaan erittäin hidas ja jos kerrostaloja rakennetaan syrjäiseen paikkaan huonoin liikenneyhteyksin ja palveluin, tulee niitä automaattisesti slummi, johon muuttaa vain henkilöt jotka eivät muualle pääse.

    Tuo Tapanilasta lähtevä linjaus on taas puolestaan ainut sellainen Heli-radan linjaus, joka on nopea Porvooseen, ja se ei myöskään vaadi ollenkaan tunnelointia, kun taas muut vaihtoehdot vaativat pitkät tunneliosuudet ja ne tullaan siksi lykkäämään hamaan tulevaisuuteen. Linjaus mahdollistaa myös juna-aseman Malmin lentokentän pohjoisreunaan ja Tattarisuon pohjoisreunaa sitten kun niille rakennetaan asuntoja, ja Jakomäkeen. Kun linjaus on rakennettu umpeen, Malmin lentokentän pohjoisosaan ja Tattarisuolle ei enää saa mitenkään juna-asemia muuten kuin tunneliasemina pitkin tunnelein.

    Näistä kahdesta syystä varauksen alue pitäisi edelleen jättää rakentamatta. Suurmetsäntien pohjoispuolelle saa rakennettua taloja tiiviisti kiinni tiehen ei vastaavaa määrää, mutta kuitenkin joitain satoja asukkaita. Suurmetsäntien pohjoispuoleiset pellot ja niityt on tarpeettomia, kun kuitenkin 2000-luvun alussa rakennettujen talojen eteläpuolella on peltoa ja niiden keskellä kotieläintila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  5. Sakke kirjoitti 25.4.2016 kello 21:41

    O.S. kirjoitti: “Katsokaa vanhojen asuntojen markkinahintoja!”

    Nehän ovat aivan liian alhaisia verrattuna uusien asuntojen hintoihin..

    Miten ihmeessä Osmo kuvittelee, että Helsingin asukkaat voisivat muuttaa minnekään uusiin asuntoihin, kun hintaero on tuollainen, eli liian suuri. Lisäksi uudet talot ovat useimmiten aivan liian rumia. Ei sellaisiin halua tai kehtaa ainakaan kukaan helsinkiläinen muuttaa. Tästä seuraa se, että olemassaolevilta asukkailta ei vapaudu vanhoja asuntoja, joihin uudet tulokkaat voisivat muuttaa.

    Koko ongelma on paljolti KSL:n aiheuttama, kun se ei huolehdi kunnolla kaupunkikuvan viihtyisyydestä vaan tuottaa toimillaan mielummin kauniin kaupungin irvikuvaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. mysteeri kirjoitti 26.4.2016 kello 1:25

    Falkullan kaavasta – en vaan voi käsittää miksi alueen parhaalle paikalle suunnitellusta liiketilarakennuksesta (ihan aseman välittömässä läheisyydessä) pitää tehdä parikerroksinen perus “lähiöostari”, kun siihen olisi voitu rakentaa alueen “maamerkiksi” ~10 kerroksinen kerrostalo jossa pari ekaa kerrosta on varattu kyseisille liiketiloille.

    Siinä on jo nyt kaavoitettu viereen 8-kerroksinen kerrostalo, joten tämän ei pitäisi olla ongelma “kaupunkikuvallisesti”. Mitä tulee parkkipaikkoihin niin tuollaiselle sijainnille tulevan talon pysäköintiin saisi olla olemassa jotain normeja lieventäviä seikkoja, mutta vaikka niitäkään ei olisi, siitä silti löytyy parkkitalo ihan seinän takaa, ja siihen kerroksen lisääminen ei pitäisi olla vaikeaa.

    Muuten hyvä kaava, mutta tälläisten hyvien sijaintien haaskaus on todella sääli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  7. Daniel Federley kirjoitti 26.4.2016 kello 3:18

    Makkaratalon Hautuumaa: Kun linjaus on rakennettu umpeen, Malmin lentokentän pohjoisosaan ja Tattarisuolle ei enää saa mitenkään juna-asemia muuten kuin tunneliasemina pitkin tunnelein.

    Tunnelinrakentajat riemuitsevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Risto kirjoitti 26.4.2016 kello 6:01

    Sellaisen myönnytyksen voisin tehdä, että perheasunnoksi voidaan laskea myös asunto, jossa on ulos vuokrattavissa oleva sivuasunto, kunhan nämä pysyvät samalla omistajalla (ovat yhdellä osakekirjalla). Muuten sivuasunnon liittäminen takaisin varsinaiseen asuntoon on mahdollista vain teoriassa.

    (juridiikan epäasiantuntijana) eikö tuo (osakekirjajako) ole talon rakentamisen jälkeen yhtiöjärjestyksellä muutettava asia, ja jos potentiaalinen muutos hyödyttää selkeästi joitain asukkaita ja on suunilleen yhdentekevä toisille, sen läpivienti ei ole koivn vaikeaa…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. jukka heikkinen kirjoitti 26.4.2016 kello 6:39

    Miksi Helsinkiin pitää saada asuntoja noin paljon? Valtaosa Helsingin väestönkasvusta on siirtolaisia ulkomailta, joiden työllistyminen kestää 5-10 vuotta.

    Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston perusteella Helsingissä varsinaisia työpaikkoja on nyt yhtä paljon kuin vuonna 2000 eli ne eivät ole lisääntyneet. Työikäisten eli 18-64 vuotiaitten Helsingissä asuvien määrä on samaan aikaan kasvanut 10 % eli 36000 ihmisellä sitten vuoden 2000. Helsingissä asuvien työikäisten määrä on siis kasvanut roimasti, mutta Helsingissä työssä käyvien määrä on noussut vain 9000 yrittäjänammattia harjoittavalla. Työllisiä Helsingissä on nyt noin 16000 enemmän kuin vuonna 2000 eli työpaikka on sentään löytynyt Helsingin ulkopuolelta joillekin.

    Sitten vuoden 2008 vuoteen 2013 kuntasektorin työpaikkojen määrä on noussut 3000 paikalla, mutta yksityissektorilla niiden määrä on vähentynyt 10000 paikalla. Valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat vähentyneet 4000 paikalla. Nähdäkseni viime aikaisten uutisten perusteella paikkojen kehitys on jatkunut saman suuntaisena ellei jyrkentynyt ainakin sitten vuodesta 2012 tähän päivään. Työllistenkin helsinkiläisten määrä on vähentynyt 2000 ihmisellä sitten vuoden 2008. Työttömien määrä on kasvanut 19000 ihmisellä eli se on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2008. Tukku- ja vähittäiskaupassa työpaikkoja on hävinnyt sen verran mitä terveys- ja sosiaalipalveluihin on tullut lisää.

    Ovathan nuo 36000 uutta työikäistä Helsingissä asuvaa asunnon löytäneet, mutta eivät kuitenkaan työpaikkoja ainakaan Helsingistä. Ja kaikkiaan Helsingin väkiluku on kasvanut 65000 ihmisellä sitten vuoden 2000, joista siis valtaosa ulkomailta. Ei asuntojen tarjonta tai asuntojen kalleus voi silloin olla ongelma työvoiman saannille. Eivät ulkomaalaiset ole voineet asuntomarkkinoilla olla muualta Suomesta Helsinkiin pyrkivien tulppana. Muualta Suomesta ei vuoden 2000 jälkeen vuoteen 2014 ollut juuri lainkaan kumulatiivista nettomuuttoa. Jos asuntojen vähyys tai kalleus olisi ollut olleet esteenä muualta Suomesta tuleville, miten ihmeessä ulkomaalaiset ovat asunnon onnistuneet vuokrata tai ostaa? Helsinkiin ulkomailta muuttaneet eivät ole keskimäärin paremmin toimeentulevia, vaan päinvastoin. Myöskään Tilastokeskuksen luokittelun mukaisesti ahtaasti asuvien määrä ei ole kasvanut. On myös tärkeää huomata, että väestöön rekisteröidyt siirtolaiset asuvat Helsingissä tavallisissa asuntokunnissa eivät asuntoloissa tai muuten sosiaalitoimin erikoisesti tai huonompiin muille suomalaisille kelpaamattomiin asuntoihin majoitettuja (turvapaikanhakijoiden osuus on ollut hyvin vähäinen).

    Jos terveys- ja sosiaalipalvelut ei juuri nyt löydä helposti nuoria töihin (tämäkin olisi hyvä tutkia, pitääkö se edes paikkaansa) samaan aikaan kun muilla aloilla vähennetään työvoimaa, on ongelma Helsingissä asuvien ihmisten kouluttamisessa ja työhön ohjauksessa sekä kaiketi myös ulkomaalaisten kotouttamisessa (joskin tätä on vaikea ratkaista, kun ei Ruotsissakaan ratkaisua ole löydetty moniin vuosikymmeniin). Osasyy on toki myös siinä, että Helsingissä on syntynyt 60-luvun lopulta lähtien liian vähän lapsia, mikä ongelma ei ole aiemmin tullut esille suurten ikäluokkien työssäkäynnin ja lasten saannin ansiosta. Helsinkiin tulee 18-25 ikäisinä paljon nuoria, mutta nettomuuttosuunta kääntyy poispäin 25-40 ikäisillä. Hedelmällisyysongelman ja edellä mainitun bipolaarisen muuttoliikkeen tiedetään liittyvän Helsingin tiiviiseen ja kalliiseen kerrostaloasumiseen, joka ei perheitä houkuttele. Tiivistävä asuntorakentaminen ei siten tähän voi tuoda ratkaisua, vaan ainoastaan pahentaa asiaa.

    Asuntojen kalleus Helsingissä on taas toinen kysymyksensä, jonka perussyy on rahapolitiikassa eli alati pidentyneissä laina-ajoissa ja parempituloisten liiallisessa luotottamisessa. Tätäkään ongelmaa ei rakentaminen ratkaise.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2016 kello 9:53

    Juha Heikkinen oli kirjoittajana Keskustan talousmaantieteellisessä ryhmässä, jossa suositeltiin, ettei Helsinkiin saisi rakentaa asuntoja.
    Tämä kirjoitus jatkaa samaa tilasojen luovaa käyttöä. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on paljon yli sata. Se,m että se vähän vähenee, on vain hyvä, koska työmatkat lyhentyvät. Olennaista on katsoa työllisten määrän kehitystä ja sehän on noussut. Helsinkiläisten työllisyysaste on joka tapauksessa paljon suurempi kuin muualla maassa, vaikka on paljon maahanmuuttajia, joten muutto Helsinkiin ennustaa parempaa työllisyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kalle kirjoitti 26.4.2016 kello 6:56

    Uskotko Osmo oikeasti, että Malmin lentokenttä lopettaa toimintansa? Kyllä Suomessa osataan tehdä hölmöjä päätöksiä, mutta tuo on kylä sen verran typerä, etten löisi vetoa sen puolesta. Helsinki tarvitsee kakkoskentän lähelle keskustaa.

    Kruunuvuoren kaava on on surullinen. Joko alue rakennetaan tai sitä ei rakenneta. Koko alue on sellainen sekasotku, ettei siitä vuosikymmeniin tule mitään käyttökelpoista. Alue on niin kaukana kaupungista, että se olisi pitänyt rakentaa kokonaan pientalokaavalla,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Mikko Nummelin kirjoitti 26.4.2016 kello 10:02

    Daniel Federley: Tunnelinrakentajat riemuitsevat.

    Espoossa koko Länsimetro joudutaan rakentamaan kalliisti maan alle koko pituudeltaan juuri siksi, että Espoon päättäjät kaavoittivat aikanaan maanpäällisen linjan täyteen rakennuksia tarkoituksena estää metron tulo. Kun ilmeni, että Espoon on pakko rakentaa metro tai muuten Helsinki rakentaa sen Espoosta pakkoliitettäville alueille, suunnitelmat muuttuivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.4.2016 kello 11:53

    Espoon pään käänsi Nokia. Kuulin ensimmäisenä Jorma Ollilalta, että Espooseen tulee metro, paljon ennen kuin moni espoolainen päättäjä. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. R.Silfverberg kirjoitti 26.4.2016 kello 10:38

    jukka heikkinen:

    Osasyy on toki myös siinä, että Helsingissä on syntynyt 60-luvun lopulta lähtien liian vähän lapsia, mikä ongelma ei ole aiemmin tullut esille suurten ikäluokkien työssäkäynnin ja lasten saannin ansiosta. Helsinkiin tulee 18-25 ikäisinä paljon nuoria, mutta nettomuuttosuunta kääntyy poispäin 25-40 ikäisillä. Hedelmällisyysongelman ja edellä mainitun bipolaarisen muuttoliikkeen tiedetään liittyvän Helsingin tiiviiseen ja kalliiseen kerrostaloasumiseen, joka ei perheitä houkuttele. Tiivistävä asuntorakentaminen ei siten tähän voi tuoda ratkaisua, vaan ainoastaan pahentaa asiaa.

    Tarkoitatko “Helsingillä” vain Helsingin kaupunkia vai pääkaupunkiseutua? Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen työssäkäyntialue, ja muodostaa yhtenäisen kaupunkirakenteen, eivätkä kaikki Helsingissä töissä käyvät asu Helsingissä tai päinvastoin. Asuntopula tai asuntojen liian korkea hinta vaivaa koko pk-seutua eikä vain Helsinkiä. En ole myöskään kuullut että 25-40 vuotiaita muuttaisi suurin joukoin pois koko pk-seudulta, muualta Suomesta kun on niin vaikea löytää töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  15. R.Silfverberg kirjoitti 26.4.2016 kello 10:41

    Kalle:
    Uskotko Osmo oikeasti, että Malmin lentokenttä lopettaa toimintansa? Kyllä Suomessa osataan tehdä hölmöjä päätöksiä, mutta tuo on kylä sen verran typerä, etten löisi vetoa sen puolesta. Helsinki tarvitsee kakkoskentän lähelle keskustaa.

    Vantaan lentokenttä on ihan riittävän lähellä keskustaa ja sillä on laajentamisvaraa vaikka huru mycket. Mitä Helsingin itäpuolen ilmailuharrastajat ehkä tarvitsisivat olisi korvaava pienkonekenttä kohtalaisen matkan päässä idässä. Lännessä on jo Nummela ja pohjoisessa Räyskäälä ja Hyvinkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  16. Koti-isä kirjoitti 26.4.2016 kello 11:43

    jukka heikkinen:
    Asuntojen kalleus Helsingissä on taas toinen kysymyksensä, jonka perussyy on rahapolitiikassa eli alati pidentyneissä laina-ajoissa ja parempituloisten liiallisessa luotottamisessa. Tätäkään ongelmaa ei rakentaminen ratkaise.

    Jos Helsingin asuntojen korkeat neliöhinnat johtuvat siitä, että lainarahaa on tarjolla helpommin ja halvemmalla, niin kai sitä samaa rahaa voisi käyttää asuntojen hakkimiseen myös Helsingin ulkopuolelta.

    Kalle:
    Kruunuvuoren kaava … Alue on niin kaukana kaupungista, että se olisi pitänyt rakentaa kokonaan pientalokaavalla,

    Tällä periaatteella myös esimerkiksi Munkkiniemi olisi pitänyt aikanaan rakentaa pientalokaavalla. Alla suora lainaus sivulta http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/laajasalo.html

    Kruunuvuorenranta on 3 km:n etäisyydellä Kauppatorista. Yhtä kaukana Kauppatorista ovat Vallila, Linnanmäki, Tullinpuomi ja Jätkäsaari. Katajanokan itäkärkeen, Ehrensvärd-lautan laituriin etäisyys on 2 km. Suora joukkoliikenneyhteys merkitsee, että Kruunuvuorenrannasta tulee Helsingin merellisen keskustan laajennus, ei kaukana automatkan päässä oleva nukkumalähiö. Silti alue on ilta-aurinkoisella länsirannalla, eikä siellä ole läpiajoliikennettä ja muuta rauhallisuutta häiritsevää toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  17. Juha kirjoitti 26.4.2016 kello 13:30

    Pyytäisin kiinnittämään huomiota Kruunuvuoren kaavan yhteydessä alustavaan suunnitelmaan raitiovaunuvarikon sijoittamisesta. Se on sijoitettu luonnonsuojelualueelle, aivan uimarannan kupeeseen. Sijoituspaikka ilmestyi yllättäen lisätiedotteeseen Laajasalossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa asiasta ei ollut viitteitä.

    Aivan liian arvokas paikka varikolle. Lähialueen asukkaat tyrmistyneitä suunnitelmasta ja prosessista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  18. jukka heikkinen kirjoitti 26.4.2016 kello 14:48

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin työpaikkaomavaraisuus on paljon yli sata. Se,m että se vähän vähenee, on vain hyvä, koska työmatkat lyhentyvät. Olennaista on katsoa työllisten määrän kehitystä ja sehän on noussut. Helsinkiläisten työllisyysaste on joka tapauksessa paljon suurempi kuin muualla maassa, vaikka on paljon maahanmuuttajia, joten muutto Helsinkiin ennustaa parempaa työllisyyttä.

    Helsinkiin pendelöivien määrä on noussut kyseisellä 2000 – 2013 ajanjaksolla 3500 kun taas Helsingistä pendelöivien määrä on noussut 11000. Muutos on siis tarkoittanut pendelöinnin lisääntymistä.

    Helsingin työpaikkaomavaraisuus on virunut hiljalleen yhä pienemmäksi jo 30 vuoden ajan, kun taas Espoolla ja Vantaalla se on noussut. Vantaa ohittanee Helsingin tulevalla yleiskaavakaudella.

    Helsingin 18-64 ikäisten työllisyysaste oli 2014 69,7 % eli vuodesta 2000 laskua oli 2 prosenttiyksikköä. Espoossa ja Vantaalla tämä työllisyysaste on yli 73 %. Koko Suomessa tämä työllisyysaste oli 2014 68 % eli kasvua yhden prosenttiyksikön verran vuodesta 2000. En pudottaisi ummikkoa helikopterista Helsinkiin vaan vaikka mieluummin Espooseen tai Vantaalle asumaan. Muualtakin Suomesta löytyy parempia pudotuspaikkoja, jos kaverin työllistymistä tai Suomen työllisyysastetta ajatellaan.

    Helsingin yleiskaavan ongelma on, että se perustuu 200000 lisäasukkaan asuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, kun vuodesta 2000 vuoteen 2013 Helsinkiin ei ole saatu yhtään varsinaista työpaikkaa lisää vaikka väestö on kasvanut 65000. Lisäasukkaista 67 % on tullut suoraan ulkomailta ja 80 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä.

    Jossain mättää. Ulkomaalaisilleko Helsinkiä rakennetaan (sinisilmin)?

    Muista, että työllisiä tuli 2000 – 2013 lisää 16000 Helsingissä (työikäisiä lisää kaikkiaan 36000), mutta näistäkin 9000 oli yrittäjiä (luultavasti poispotkittuja, joiden ylpeys ei kestä kortistoa). Olisi kiva tietää, miten näillä 9000 yrittäjällä nyt menee (onko nettotuloja lainkaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  19. jukka heikkinen kirjoitti 26.4.2016 kello 15:06

    Koti-isä: Jos Helsingin asuntojen korkeat neliöhinnat johtuvat siitä, että lainarahaa on tarjolla helpommin ja halvemmalla, niin kai sitä samaa rahaa voisi käyttää asuntojen hankkimiseen myös Helsingin ulkopuolelta.

    Puhuin perussyystä ja parempituloisista. Valtaosa asuntojen ostajista ja lainarahan käyttäjistä kuuluu kahteen ylimpään tulodesiiliin.

    Kun pienempään taajamaan tulee asukkaita lisää, hinnat nousevat uusien asukkaiden takia, no tietysti vain, jos heillä on rahaa. Kun Helsingin kokoiseen kaupunkiin pyrkii lisää asukkaita, se ei juuri vaikuta hintatasoon, koska Helsingin sisällä ja sisään/ulos jo tehdään niin paljon muuttoja vuosittain. Ilman nettotulokkaitakin asunnoista kilpaillaan ja se määrää hintatason nousun sen perusteella, miten pankit luotottavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Kalevi kirjoitti 26.4.2016 kello 15:08

    Mikko Nummelin: Espoossa koko Länsimetro joudutaan rakentamaan kalliisti maan alle koko pituudeltaan juuri siksi, että Espoon päättäjät kaavoittivat aikanaan maanpäällisen linjan täyteen rakennuksia tarkoituksena estää metron tulo. Kun ilmeni, että Espoon on pakko rakentaa metro tai muuten Helsinki rakentaa sen Espoosta pakkoliitettäville alueille, suunnitelmat muuttuivat.

    Saman asian voi sanoa toisinpäin: nythän kaupungista saadaan tosi tiivis, kun ei edes metron mentävää aukkoa tarvitse jättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. jukka heikkinen kirjoitti 26.4.2016 kello 15:38

    R.Silfverberg: Tarkoitatko “Helsingillä” vain Helsingin kaupunkia vai pääkaupunkiseutua? Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen työssäkäyntialue, ja muodostaa yhtenäisen kaupunkirakenteen, eivätkä kaikki Helsingissä töissä käyvät asu Helsingissä tai päinvastoin. Asuntopula tai asuntojen liian korkea hinta vaivaa koko pk-seutua eikä vain Helsinkiä. En ole myöskään kuullut että 25-40 vuotiaita muuttaisi suurin joukoin pois koko pk-seudulta, muualta Suomesta kun on niin vaikea löytää töitä.

    Yllä tarkoitin ja käsittelin Helsinkiä. Nettomuutto on muuhun Suomeen päin 30-44 ikäisillä niin Helsingistä, pääkaupunkiseudulta kuin Helsingin seudulta. Nousukausina tämä on lapset mukaan lukien huomattavaa ja ylittää 15-30 vuotiaiden nettomuuton alueelle. Laskukausina ja taantumassa 30-44 ikäisten ja lasten nettomuutto muuanne Suomeen supistuu ja alueet saavat nettovoittoa muuttajista.

    Espoossa ja Vantaalla naisten kokonaishedelmällisyysluku on lähes 2 ja Nurmijärvellä yli 2,3 kun Helsingissä se on vain 1,34. Ero selittyy sillä, että Espoossa ja Vantaalla ja Nurmijärvellä asunnot ovat isompia ja enemmän asutaan omakoti- tai rivitaloissa kuin Helsingissä. Alueet ovat myös lapsiystävällisempiä kuin Helsingissä.

    Puutarhamaista pientaloasumista siis olisi hyvä lisätä Espooseen, Vantaalle, Lohjalle, Nurmijärvelle, jne. Helsinkiin ei pitäisi rakentaa kerrostaloja enää lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. R.Silfverberg kirjoitti 26.4.2016 kello 15:55

    jukka heikkinen:
    En pudottaisi ummikkoa helikopterista Helsinkiin vaan vaikka mieluummin Espooseen tai Vantaalle asumaan.

    Monen ummikon tie pääkaupunkiseudulle käy Espoon ja Vantaan kautta. Missä se varsinainen ongelma on? Tai mä tiedän mikä se ongelma on: N O K I A .
    Mutta mikä on sinun ja keskustapuolueen ratkaisu? Ouluunko kaikki, sielläkään ei ole Nokiaa ennää?

    jukka heikkinen:
    Helsingin yleiskaavan ongelma on, että se perustuu 200000 lisäasukkaan asuttamiseen vuoteen 2050 mennessä, kun vuodesta 2000 vuoteen 2013 Helsinkiin ei ole saatu yhtään varsinaista työpaikkaa lisää vaikka väestö on kasvanut 65000. Lisäasukkaista 67 % on tullut suoraan ulkomailta ja 80 % on muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä.

    Jossain mättää. Ulkomaalaisilleko Helsinkiä rakennetaan (sinisilmin)?

    Joo, rakennetaan. Jos tulokkaat osaavat suomea tai ruotsia tai englantia, eikä venäjä tai arabiakaan ole pahitteeksi, niin so what! Jonkunhan on ajettava busseja ja palveltava kauppojen kassoilla ja terveyskekuksissa. Tai ohjelmoitava IT-firmoissa. Kyllä ne työpaikat syntyy jos tulee väkeäkin. Helsinki on Suomen pääkaupunki ja pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa kunnollinen kansainvälinen keskus.

    jukka heikkinen:
    Muista, että työllisiä tuli 2000 – 2013 lisää 16000 Helsingissä (työikäisiä lisää kaikkiaan 36000), mutta näistäkin 9000 oli yrittäjiä (luultavasti poispotkittuja, joiden ylpeys ei kestä kortistoa). Olisi kiva tietää, miten näillä 9000 yrittäjällä nyt menee (onko nettotuloja lainkaan).

    Helsingissä ei kukaan rupea “yrittäjäksi” ylpeyssyistä, ei tää mikään Pohjanmaa ole näet, ja ilman nettotuloja ei voi okein elää ellei ole rikas puoliso, rikkaat vanhemmat tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. R.Silfverberg kirjoitti 26.4.2016 kello 15:59

    Osmo Soininvaara:
    Espoon pään käänsi Nokia. Kuulin ensimmäisenä Jorma Ollilalta, että Espooseen tulee metro, paljon ennen kuin moni espoolainen päättäjä.

    Ja Nokian myöhempien vaiheiden jälkeen olisi riittänyt jos metroa olisi jatkettu vain Otaniemeen asti. Mutta hyvä että nyt joka tapauksessa jatketaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. R.Silfverberg kirjoitti 26.4.2016 kello 16:03

    jukka heikkinen:
    Kun pienempään taajamaan tulee asukkaita lisää, hinnat nousevat uusien asukkaiden takia, no tietysti vain, jos heillä on rahaa. Kun Helsingin kokoiseen kaupunkiin pyrkii lisää asukkaita, se ei juuri vaikuta hintatasoon, koska Helsingin sisällä ja sisään/ulos jo tehdään niin paljon muuttoja vuosittain. Ilman nettotulokkaitakin asunnoista kilpaillaan ja se määrää hintatason nousun sen perusteella, miten pankit luotottavat.

    Eivätkö pienetkin paikkakunnat halua muuttajia joilla on rahaa?

    Toisin oli ennen vanhaan. Eräs vanhempi sukulaismies kun muuttii perheensä kanssa Helsingistä takaisin kotiseudulleen, ei saanut rakentaa edes taloa omalle tontilleen. Naapurit estivät! Hei, maalla on kivaa porukkaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Mikko H kirjoitti 26.4.2016 kello 16:54

    Kalevi: Saman asian voi sanoa toisinpäin: nythän kaupungista saadaan tosi tiivis, kun ei edes metron mentävää aukkoa tarvitse jättää.

    Teoriassa voitaisiin saada. Espoon kaavoitusta voi sitten havainnoida käytännössä. Niittykummun aseman lähistölle oltiin vissiin viimeksi laatimassa Merituulentielle lisää kaistoja ja peräti meluaitoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. RI eli riplomi-insinööri kirjoitti 26.4.2016 kello 17:55

    R.Silfverberg: Eivätkö pienetkin paikkakunnat halua muuttajia joilla on rahaa?

    Toisin oli ennen vanhaan. Eräs vanhempi sukulaismies kun muuttii perheensä kanssa Helsingistä takaisin kotiseudulleen, ei saanut rakentaa edes taloa omalle tontilleen. Naapurit estivät! Hei, maalla on kivaa porukkaa!

    Kun tekee itsestään oman naapurinsa, ei muista tarvitse välittää. Eli tontista erotetaan ulkoreunasta kaista koko tontin ympäri omaksi tontikseen. Sen jälkeen voi kysyä itseltään naapurina saako rakentaa, jos huvittaa.

    Se, että kunta haittaa rakentamista (kuten Sipoossa on tehty vuosikymmenet) ei tietysti tuolla ratkea, mutta rajanaapureista pääsee kyllä eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. R.Silfverberg kirjoitti 26.4.2016 kello 21:18

    jukka heikkinen: Yllä tarkoitin ja käsittelin Helsinkiä. Nettomuutto on muuhun Suomeen päin 30-44 ikäisillä niin Helsingistä, pääkaupunkiseudulta kuin Helsingin seudulta. Nousukausina tämä on lapset mukaan lukien huomattavaa ja ylittää 15-30 vuotiaiden nettomuuton alueelle. Laskukausina ja taantumassa 30-44 ikäisten ja lasten nettomuutto muuanne Suomeen supistuu ja alueet saavat nettovoittoa muuttajista.

    Koskeeko 30-44 vuotiaiden nettomuutto pk-seudulta muualle vain vain viimeistä noususuhdannetta joka johtui Nokiasta ja sen tuotantolaitosten perustamisesta muihin kaupunkeihin? Miksei yli 45-vuotiaiden muuttokäyttäytyminen kiinnosta tutkimuksissasi? Muodostavathan 45-65 vuotiaat suuremman joukon työssäkäyvistä kuin 30-44 vuotiaat, vai ovtko he mielestäsi jo painolastia?

    jukka heikkinen:
    Espoossa ja Vantaalla naisten kokonaishedelmällisyysluku on lähes 2 ja Nurmijärvellä yli 2,3 kun Helsingissä se on vain 1,34. Ero selittyy sillä, että Espoossa ja Vantaalla ja Nurmijärvellä asunnot ovat isompia ja enemmän asutaan omakoti- tai rivitaloissa kuin Helsingissä. Alueet ovat myös lapsiystävällisempiä kuin Helsingissä.

    Mä en ole mikään sovinisti, mutta ilman miestä ei nainen normaalisti tule hedelmälliseksi. Mitkähän ovat miesten vastaavat luvut Helsingille, Espoolle, Nurmijärvelle ja muulle Suomelle? Moniko mies iässä 18-55 ruuhka-Suomen ulkopuolella saa lapsen suhteessa kaikkiin miehiin?

    jukka heikkinen:
    Puutarhamaista pientaloasumista siis olisi hyvä lisätä Espooseen, Vantaalle, Lohjalle, Nurmijärvelle, jne. Helsinkiin ei pitäisi rakentaa kerrostaloja enää lisää.

    Nurmijärvi ja Lohja ok jos järjestetään työmatkaliikenne niistä rautatietä pitkin pk-seudulle. Myös Porvooseen toivoisin rataa, se alue on ollut täysin lapsipuolen asiassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Jarrumies kirjoitti 27.4.2016 kello 9:28

    Mikko Nummelin: Espoossa koko Länsimetro joudutaan rakentamaan kalliisti maan alle koko pituudeltaan juuri siksi, että Espoon päättäjät kaavoittivat aikanaan maanpäällisen linjan täyteen rakennuksia tarkoituksena estää metron tulo. Kun ilmeni, että Espoon on pakko rakentaa metro tai muuten Helsinki rakentaa sen Espoosta pakkoliitettäville alueille, suunnitelmat muuttuivat.

    Espoon päättäjät saivat kuitenkin lyhyet laiturinsa, koska eivät tarvitse pitkiä. Voisiko Helsinki pakkolunastaa Espoon laiturit ja rakentaa ne täysmittaisiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. jukka heikkinen kirjoitti 27.4.2016 kello 10:12

    R.Silfverberg: Mutta mikä on sinun ja keskustapuolueen ratkaisu? Ouluunko kaikki, sielläkään ei ole Nokiaa ennää?

    Puolueet laidasta laitaan haluavat kehittää alueiden elinvoimaa eikä keskittää panoksia vain muutamiin keskuksiin. Muuttoliike ei ole itsetarkoitus. Kunkin alueen vahvuuksien mukaan.

    Vientialalle ja tutkimus ja kehitysalalle tulisi laatia päivittyvä alueisiin ja yksityiskohtiin ulottuva Suomen kattava strategia, jonka tekevät insinööri, lääke, etc tieteiden asiantuntijat. Nykyiset ovat liian väljiä ja liiaksi ekonomistien laatimia.

    R.Silfverberg:
    Joo, rakennetaan. Jos tulokkaat osaavat suomea tai ruotsia tai englantia, eikä venäjä tai arabiakaan ole pahitteeksi, niin so what!

    Suuri ongelma on siinä, että he eivät työllisty. Heidän työuransa jäävät liian lyhyiksi.

    Helsinki on Suomen pääkaupunki, ei mikään globaalin maailmantalouden työ- ja asuinalue, jota kaikki maailman asukkaat käyttävät. Jos maahanmuutto jatkuu nykyisellään, Helsingin koululuokissa suomalaisjuuriset ovat vähemmistönä jo tällä vuosisadalla. Kiitos ei. Suomalaisjuurisille käy samoin kuin venäjänkarjalaisille parasta aikaa on käymässä Venäjällä eli sukupuutto on edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. jukka heikkinen kirjoitti 27.4.2016 kello 10:38

    R.Silfverberg: Koskeeko 30-44 vuotiaiden nettomuutto pk-seudulta muualle vain vain viimeistä noususuhdannetta joka johtui Nokiasta ja sen tuotantolaitosten perustamisesta muihin kaupunkeihin? Miksei yli 45-vuotiaiden muuttokäyttäytyminen kiinnosta tutkimuksissasi? Muodostavathan 45-65 vuotiaat suuremman joukon työssäkäyvistä kuin 30-44 vuotiaat, vai ovtko he mielestäsi jo painolastia?

    Tein tämän 30-44 vuotiaiden nettomuuttohavainnon jo 90-luvulla ja silloin katsoin myös 80-luvun nousukauden dataa ja sitä seuranneen lama-ajan dataa.

    Yli 44 vuotiailla muuttoliike on jo sen verran pientä.

    R.Silfverberg:

    Mä en ole mikään sovinisti, mutta ilman miestä ei nainen normaalisti tule hedelmälliseksi. Mitkähän ovat miesten vastaavat luvut Helsingille, Espoolle, Nurmijärvelle ja muulle Suomelle? Moniko mies iässä 18-55 ruuhka-Suomen ulkopuolella saa lapsen suhteessa kaikkiin miehiin?

    Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta väestön uusiutumislaskennan kannalta.

    Helsingissä 18-30 vuotiaita naisia on muuten 20% enemmän kuin vastaavan ikäisiä miehiä (tämä on tietysti ikävää naisille). Olen joskus sanonut, että Helsinki on nuorten naisten kaupunki. Tällä mies/naismäärä erolla on tietysti pieni osuus siihen, että Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku naiselle on vain 1,34. Mutta vain pieni. Kallis ja ahdas kerrostaloasuminen kivikylässä on kaiken pahan alku ja juuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Juho Laatu kirjoitti 27.4.2016 kello 10:42

    Osmo Soininvaara:
    Juha Heikkinen oli kirjoittajana Keskustan talousmaantieteellisessä ryhmässä, jossa suositeltiin, ettei Helsinkiin saisi rakentaa asuntoja.
    Tämä kirjoitus jatkaa samaa tilasojen luovaa käyttöä. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on paljon yli sata. Se,m että se vähän vähenee, on vain hyvä, koska työmatkat lyhentyvät. Olennaista on katsoa työllisten määrän kehitystä ja sehän on noussut. Helsinkiläisten työllisyysaste on joka tapauksessa paljon suurempi kuin muualla maassa, vaikka on paljon maahanmuuttajia, joten muutto Helsinkiin ennustaa parempaa työllisyyttä.

    Taidat itse käyttää tilastoja luovasti. Äkkiseltään näyttäisi siltä, että Helsingin kaikissa naapurikunnissa työllisyysaste on Helsinkiä korkeampi. Eli sinun mielestäsi pitäisi kai rakentaa naapurikuntiin eikä Helsinkiin, koska muutto sinne (Helsingstä tai muualta) ennustaa parempaa työllisyyttä.

    Jos haluataan lyhentää työmatkoja, kannattaisi kai siirtää osa Helsingin työpaikoista noille hyvin työllistäville alueille. Tämän voisi toteuttaa niin, että osa Helsingin toimistoista muutetaan asunnoiksi.

    Mutta toisaalta, koska asukkaat kannattaisi mieuummin asuttaa noihin työllistäviin kuntiin, ehkä noille kaukana työntekijöistä oleville toimistoille voisi keksiä jotain muuta käyttöä. Mitä sanoisit ehdotuksesta muuttaa muutama rumimmista puistoiksi? Kaupungin houkuttelevuus voisi parantua, kun olisi vähän vihreyttä ja tilaa. Melu ja ruuhkatkin vähenisivät.

    😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2016 kello 12:00

    Helsinki on opiskelukaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. antti kirjoitti 27.4.2016 kello 10:57

    jukka heikkinen: Jossain mättää. Ulkomaalaisilleko Helsinkiä rakennetaan (sinisilmin)?

    Suurin osa Helsingin rakentamisesta tehdään ihmisille jotka ostavat tai vuokraavat valmiin asunnon itselleen taikka perheelleen. Tämä voi tietysti jonkun verran poiketa maaseudulla totutusta tyylistä; rakennetaan jotain palveluasuntoja johon tulee kuka sattuu löytymään ja edellytyksenä on että Kela maksaa vuokran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. R.Silfverberg kirjoitti 27.4.2016 kello 12:31

    jukka heikkinen:

    Yli 44 vuotiailla muuttoliike on jo sen verran pientä.

    Jos jättää ison joukon työikäisiä pois tilastoinnista niin se vääristää. Suuri osa jää paikalleen minne ovat 30-44 vuotiaina muuttaneet, eli työikäisiä ei muutakaan niin paljon kuin jotkut haluavat todistaa. Ja yli 44-vuotiaat ovat kuitenkin ne jotka tekevät päätöksiä firmoissa ja yhteiskunnassa eivätkä ravaa kulloinkin vallassa olevan muodin mukana. Onko se huono vai hyvä asia?

    jukka heikkinen:

    Helsingissä 18-30 vuotiaita naisia on muuten 20% enemmän kuin vastaavan ikäisiä miehiä (tämä on tietysti ikävää naisille). Olen joskus sanonut, että Helsinki on nuorten naisten kaupunki. Tällä mies/naismäärä erolla on tietysti pieni osuus siihen, että Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku naiselle on vain 1,34. Mutta vain pieni. Kallis ja ahdas kerrostaloasuminen kivikylässä on kaiken pahan alku ja juuri.

    Naisten onnela olisi siis mahdollisimman kaukana kehäkolmosen ulkopuolella. Asuminen halvempaa, mies löytyy varmemmin ja jos ei vaadi työpaikaltaan ihan mahdottomia, niin työllistyminenkin onnistuisi. Miksi siis naiset eivät oma-aloitteisesti hakeudu pois kasvukeskuksista?

    Minä luulen että moni nuori nainen on valinnut elää omaa eikä sukulaistensa elämää suurkaupungissa, ja siksi hankkivat lapsia myöhemmin tai ei ollenkaan.

    On totta että pientaloalueille Espooseen ja Vantaalle tai Nurmijärvelle hakeutuu nuoria perheitä, Vantaalla löytyi minunkin pienen perheeni ensimmäinen yhteinen koti. Mutta nuorelle opiskelijalle tai juuri työelämänsä aloittavalle jolle ihmissuhteet ja ystävien tapaaminen ja kulttuurista nauttiminen ovat tärkeintä, sisäänpäinlämpiävät lapsiperheiden täyttämät pientaloalueet eivät tarjoa yhtään mitään. Ei yhtään mitään! Ja yli 50-vuotiaallekin Prismassa, Citymarketissa tms jättikaupassa ostoksilla käyminen on mekastavien lapsilaumojen takia yhtä tuskaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. R.Silfverberg kirjoitti 27.4.2016 kello 12:43

    jukka heikkinen:
    Vientialalle ja tutkimus ja kehitysalalle tulisi laatia päivittyvä alueisiin ja yksityiskohtiin ulottuva Suomen kattava strategia, jonka tekevät insinööri, lääke, etc tieteiden asiantuntijat. Nykyiset ovat liian väljiä ja liiaksi ekonomistien laatimia.

    Sitten kun se suunnitelma on nähty niin palaan asiaan. Toivottavasti siitä ei tule niin vaikeasti ymmärrettävä kuin liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmista yhtiöittää koko valtion nykyinen maa- ja vesiliikenneverkko.

    jukka heikkinen:
    Suuri ongelma on siinä, että he eivät työllisty. Heidän työuransa jäävät liian lyhyiksi.

    1. polven siistolaisista vanhemmat ihmiset ja naiset eivät aina työllisty jos tulevat Euroopan ulkopuolelta. Nuoremmat siirtolaiset työllistyvät lähes aina jollain tavalla suurkaupungissa.

    jukka heikkinen:
    Helsingin koululuokissa suomalaisjuuriset ovat vähemmistönä jo tällä vuosisadalla. Kiitos ei. Suomalaisjuurisille käy samoin kuin venäjänkarjalaisille parasta aikaa on käymässä Venäjällä eli sukupuutto on edessä.

    Toi on kyllä aika liioiteltua. Itse voin suomenruotsalaisena sanoa että suomalaisilla ei ole mitään hätää. Suomessa on vähiten siirtolaisia länsi-euroopan maista ja siirtolaisten lapset oppivat suomea. Mutta me suomenruotsalaiset voimme joutua siirtolaisten jyrääämiksi jos emme ole varuillamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. R.Silfverberg kirjoitti 27.4.2016 kello 12:47

    Juho Laatu:
    Mutta toisaalta, koska asukkaat kannattaisi mieuummin asuttaa noihin työllistäviin kuntiin, ehkä noille kaukana työntekijöistä oleville toimistoille voisi keksiä jotain muuta käyttöä. Mitä sanoisit ehdotuksesta muuttaa muutama rumimmista puistoiksi? Kaupungin houkuttelevuus voisi parantua, kun olisi vähän vihreyttä ja tilaa. Melu ja ruuhkatkin vähenisivät.

    Mun mielestäni Helsingin keskustassa on jo riittävästi puistoja. Helsingin keskusta ilman sen kaikkia työpaikkoja, palveluja, kauppoja, yleisötapahtumia on kuin piha ilman sadettaja. Jos haluaa nauttia tilasta voi lähteä vähän matkan päähän, siellä sitä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Juho Laatu kirjoitti 27.4.2016 kello 14:11

    Osmo Soininvaara:
    Helsinki on opiskelukaupunki.

    Samoin Espoo. Opiskelijoiden asuinpaikkakunnissa ja kirjoillaolopaikkakunnissa olisi vielä vähän selviteltävää. Mutta kaikki tilastot todistavat tietenkin aina vahvasti sen puolesta, että paras tapa kehittää Helsinkiä ei suinkaan ole sen viihtyisyyden lisääminen, vaan nimenomaan kaikkien alueiden rakentaminen maksimaalisen täytteen. Tämä on tilastojen oikeaa käyttöä. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Anonymous kirjoitti 27.4.2016 kello 14:17

    R.Silfverberg:
    Toi on kyllä aika liioiteltua. Itse voin suomenruotsalaisena sanoa että suomalaisilla ei ole mitään hätää. Suomessa on vähiten siirtolaisia länsi-euroopan maista ja siirtolaisten lapset oppivat suomea. Mutta me suomenruotsalaiset voimme joutua siirtolaisten jyrääämiksi jos emme ole varuillamme.

    Ymmärsin kyllä, että nimimerkki “jukka heikkinen” kirjoitti Helsingin tilanteesta. Suomalaisilla, sekä ruotsin- että suomenkielisillä ei ole mitään hätää koko muu maa lukien. Ruotsinkielisillä on vankka asema Pohjanmaalla, Itä- ja Länsiuudellamaalla ja Turun saaristossa. Suomenkieliset eivät varmasti joudu jyrätyksi pk-seudun ulkopuolella (poislukien edellämanitut ruotsalaisalueet).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Urbaani Korkeasaaressa kirjoitti 27.4.2016 kello 15:10

    Jos Laajasalon silta rakennetaan, Korkeasaari on ehdottomasti rakennettava urbaaniksi asuinalueeksi, jotta loputkin 400.000 uutta helsinkiläistä saadaan asutettua. Mikäli asukastavoitteisiin ei muuten päästä, voidaan saarelle tehdä lisää maatäyttöjä ja pengerryksiä.

    Näin saadaan rakennettua lisää urbaania Helsinkiä. Tutkimukset osoittavat, että kaupunkilaiset haluavat lisää urbaania ympäristöä, etenkin jos asunnoista on merinäköala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. Jaapertti kirjoitti 27.4.2016 kello 16:25

    jukka heikkinen: Yllä tarkoitin ja käsittelin Helsinkiä. Nettomuutto on muuhun Suomeen päin 30-44 ikäisillä niin Helsingistä, pääkaupunkiseudulta kuin Helsingin seudulta.

    30-44-vuotiaat muuttavat Helsingin seudulta ennen kaikkea ulkomaille.

    Joka tapauksessa. Jos asiat ovat kuten esität ja kaikki ihmiset haluavat muuttaa omakotitaloihin nurmijärville, eiköhän kerrostalojen rakentaminen Helsinkiin lopu piakkoin. Ei niitä tyhjän pantiksi ole tapana rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Juho Laatu kirjoitti 27.4.2016 kello 16:30

    R.Silfverberg: Mun mielestäni Helsingin keskustassa on jo riittävästi puistoja. Helsingin keskusta ilman sen kaikkia työpaikkoja, palveluja, kauppoja, yleisötapahtumia on kuin piha ilman sadettaja. Jos haluaa nauttia tilasta voi lähteä vähän matkan päähän, siellä sitä on.

    Niin, keskustassahan on mm. Esplanadin puisto, joka pilaa kaikki mahdollisuudet viihtyisiin yleisötapahtumiin. Pitäisi rakentaa umpeen viihtyvyyden lisäämiseksi. 😉

    P.S. Jos työpaikkoja vähennetään, niin kannattaisi ehkä aloittaa sellaisista toimistoista, jotka eivät kontribuoi yleiseen viihtyvyyteen. Näin keskustaa kehitettäisiin Helsingin viihtyvyyskeskukseksi (palveluineen, kauppoineen, puistoineen), eikä illalla autioituvaksi toimistokeskustaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Jaapertti kirjoitti 27.4.2016 kello 16:32

    jukka heikkinen: Puutarhamaista pientaloasumista siis olisi hyvä lisätä Espooseen, Vantaalle, Lohjalle, Nurmijärvelle, jne. Helsinkiin ei pitäisi rakentaa kerrostaloja enää lisää.

    Siis mitä ihmettä? Eihän kukaan kiellä nurmijärviä ja lohjia tuottamasta “puutarhamaista pientaloasumista”. Helsingin kerrostalotko sen muka estävät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  43. Jaapertti kirjoitti 27.4.2016 kello 16:38

    jukka heikkinen: Kallis ja ahdas kerrostaloasuminen kivikylässä on kaiken pahan alku ja juuri.

    Etkös sinä ole se Kalasataman kaavasta valituksen tehnyt Heikkinen, joka asuu Punavuoressa :DD. Sehän on vain Suomen tiheimmin asuttu kaupunginosa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. jukka heikkinen kirjoitti 27.4.2016 kello 16:59

    Anonymous: Ymmärsin kyllä, että nimimerkki “jukka heikkinen” kirjoitti Helsingin tilanteesta. Suomalaisilla, sekä ruotsin- että suomenkielisillä ei ole mitään hätää koko muu maa lukien. Ruotsinkielisillä on vankka asema Pohjanmaalla, Itä- ja Länsiuudellamaalla ja Turun saaristossa. Suomenkieliset eivät varmasti joudu jyrätyksi pk-seudun ulkopuolella (poislukien edellämanitut ruotsalaisalueet).

    Hill Kulun (Max-Planck Instituutti) suomalaisille naisille tekemän pitkittäistutkimuksen mukaan tiiviimpien alueiden alhaista kokonaishedelmällisyyslukua selittää asuminen kalliisti ja ahtaasti kerrostaloissa.

    Huolta ei siis koko Suomen kannalta vielä liene, koska yhäkin lähes puolet asuu omakotitaloissa tai rivitaloissa. Kerrostalostuminen kuitenkin etenee koko Suomessa ja varsinkin nuorilla. Helsinki lienee jo menetetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. R.Silfverberg kirjoitti 27.4.2016 kello 19:39

    Jaapertti: Etkös sinä ole se Kalasataman kaavasta valituksen tehnyt Heikkinen, joka asuu Punavuoressa :DD. Sehän on vain Suomen tiheimmin asuttu kaupunginosa.

    Joo, ja sen takia hän varmaan käy ristiretkeään urbanismia vastaan koska on joutunut muuttamaan Helsinkiin naisen perässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. jukka heikkinen kirjoitti 27.4.2016 kello 19:54

    R.Silfverberg: Naisten onnela olisi siis mahdollisimman kaukana kehäkolmosen ulkopuolella. Asuminen halvempaa, mies löytyy varmemmin ja jos ei vaadi työpaikaltaan ihan mahdottomia, niin työllistyminenkin onnistuisi. Miksi siis naiset eivät oma-aloitteisesti hakeudu pois kasvukeskuksista?

    Näinhän itse asiassa moni tekee 30-44 iässä. Puoliso tai perhe on myös useille jo muodostunut. Kalliilta ja ahtaalta työpaikka-alueelta halutaan pois ja siihen useammalle avautuu mahdollisuus kun on vähän enemmän ikää ja varsinkin nousukaudella. Helsinkiin tullaan ja sieltä lähdetään kymmenkertaisella volyymilla verrattuna nettomuuttomääriin, jolloin asuntoja ja työpaikkoja aina vapautuu. Moni nuori saa näin työtä kasvukeskuksessa. Kasvukeskuksessa esim. sote-työpaikat lisääntyvät, kun ovat lakisääteisesti asukasmäärään suhteutettu. Ja muutenkin pitäisi yleensä olla asukasmäärään suhteellinen työpaikkamäärä (tämä keskusteluhan lähti tosin siitä liikkeelle, että Helsinki on viime aikoina piiputtanut tässä suhteessa).

    R.Silfverberg:
    Minä luulen että moni nuori nainen on valinnut elää omaa eikä sukulaistensa elämää suurkaupungissa, ja siksi hankkivat lapsia myöhemmin tai ei ollenkaan.

    Hill Kulun suomalaisille naisille tekemä pitkittäistutkimus osoitti, ettei tämä selitä suurkaupungin alhaista kokonaishedelmällisyyslukua. Nainen saa kerrostaloalueella vähemmän lapsia kuin omakotitalossa senkin jälkeen kun naisten elämänkaarien erilaisuudet ja niiden vaikutus asumistavan valintaan on huomioitu. Kokonaishedelmällisyysluvun alueellisia vaihteluita ei voida selittää muuttoliikkeillä. Jälkimmäiset ovat liian pieniä siihen. Toisin sanoen Espoon korkeampi kokonaishedelmällisyysluku Helsinkiin nähden ei selity sillä, että suurperhekielteiset naiset valitsisivat mieluummin Helsingin ja suurperhemyönteiset Espoon. Myöskään Helsingissä syntynyt nainen ei ole sen suurperhekielteisempi kuin Espoossa syntynyt. Väljyys ja asumisen hinta ja ympäristön lapsimyönteisyys ratkaisevat. Naisen on todennäköistä saada enemmän kuin kaksi lasta omakotitalossa vaikka ei alkujaan omakotitaloon muuttaessaan näin ole suunnitellut.
    Nämä ovat kaikki Hill Kulun ja muidenkin väestötutkijoiden tuloksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. peksu kirjoitti 27.4.2016 kello 21:12

    jukka heikkinen: Hill Kulun (Max-Planck Instituutti) suomalaisille naisille tekemän pitkittäistutkimuksen mukaan tiiviimpien alueiden alhaista kokonaishedelmällisyyslukua selittää asuminen kalliisti ja ahtaasti kerrostaloissa kaikkialla.

    Huolta ei siis koko Suomen kannalta vielä liene, koska yhäkin lähes puolet asuu omakotitaloissa tai rivitaloissa. Kerrostalostuminen kuitenkin etenee koko Suomessa ja varsinkin nuorilla. Helsinki lienee jo menetetty.

    Loistavaa, eli jos kaupungistuminen kerrostaloasumisineen vähentää syntyvyyttä tulee maapallon ylikansoitusongelma ennen pitkään ratkaistuksi. Eli kaupungistumista tulisi tukea voimakkaasti. Voisimme tietysti ottaa vuosittain noin satatuhatta siirtolaista Suomeen, niin saisimme purettua muiden maiden akuuttia liikakansoitusongelmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 6:19

    Jaapertti: 30-44-vuotiaat muuttavat Helsingin seudulta ennen kaikkea ulkomaille.

    Joka tapauksessa. Jos asiat ovat kuten esität ja kaikki ihmiset haluavat muuttaa omakotitaloihin nurmijärville, eiköhän kerrostalojen rakentaminen Helsinkiin lopu piakkoin. Ei niitä tyhjän pantiksi ole tapana rakentaa.

    Erehdyt. 30-44 ikäluokissa kuten kaikissa muissakin ikäluokissa (pois lukien eläkeikäiset)maahanmuuton suunta on Helsingin seudulle. Samoin Helsinkiin.

    Kerrostalojen rakentaminen olisikin Helsingissä hyytynyt ilman maahanmuuttoa. Keskusteluketjun alkupointsi oli se, että 2000-2013 välillä Helsingin asukasluku nousi 65000, joista 67 % oli ulkomailta ja 80 % muita kuin suomen tai ruotsin kielisiä. Eli kysyimme, miksi Helsinkiä rakennetaan ulkomaalaisille? Ja vielä, kun varsinaisia työpaikkoja ei 2000-2013 alueelle syntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 6:29

    Jaapertti: Siis mitä ihmettä? Eihän kukaan kiellä nurmijärviä ja lohjia tuottamasta “puutarhamaista pientaloasumista”. Helsingin kerrostalotko sen muka estävät?

    Eivät estä, eivät myöskään Helsingin kerrostalot. Eli mitä tarkoitit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Tuomas L. kirjoitti 28.4.2016 kello 7:48

    jukka heikkinen: Erehdyt. 30-44 ikäluokissa kuten kaikissa muissakin ikäluokissa (pois lukien eläkeikäiset)maahanmuuton suunta on Helsingin seudulle. Samoin Helsinkiin.

    Kerrostalojen rakentaminen olisikin Helsingissä hyytynyt ilman maahanmuuttoa. Keskusteluketjun alkupointsi oli se, että 2000-2013 välillä Helsingin asukasluku nousi 65000, joista 67 % oli ulkomailta ja 80 % muita kuin suomen tai ruotsin kielisiä. Eli kysyimme, miksi Helsinkiä rakennetaan ulkomaalaisille? Ja vielä, kun varsinaisia työpaikkoja ei 2000-2013 alueelle syntynyt.

    Helsinkiä rakennetaan ulkomaalaisille, koska Helsinki tarvitsee ulkomaalaisia. Keskiluokkaisessa 12 asunnon rivitalossamme asuu ulkomaalaistaustaisia 5 asunnossa, kaikki keskiluokkaisia, työssäkäyviä, hyvin toimeentulevia ihmisiä, joiden panoksesta Helsinki ja todennäköisesti koko Suomi hyötyy. Helsingissä on useita kansainvälisiä yrityksiä ja yliopistoja, jotka tarvitsevat asiantuntevaa työvoimaa ympäri maailmaa. Samoin päiväkodissa lapseni hoitajista, erityisesti pienten lasten ryhmissä toisinaan jopa enemmistö on ollut maahanmuuttajia, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei työntekijöitä löydy kantaväestöstä. Samoin siivous ym. alat olisivat ongelmissa ilman maahanmuuttajia.

    Ongelma on se, että maakunnissa kannattaa paremmin olla työttömänä halvassa asunnossa kuin muuttaa Helsinkiin töihin ja asua Helsingin seudun kalliilla vuokrilla. Jos työmarkkinat toimisivat, työttömät tosiaan muuttaisivat matalapalkkatöihin Helsinkiin. Nyt töihin tullaan erityisesti Virosta.

    Tässä nyt yritetään käyttää ulkomaalaisvastaisuutta keppihevosena ja luoda kuvaa, että Helsinkiin rakennetaan slummeja lähi-idän ja Afrikan muslimeille, vaikka maahanmuutto suomeen on lähinnä työperäistä muuttoa lähiseuduilta, opiskelijoita ja avioitumisista ym. perhesyistä tapahtuvia muuttoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  51. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 8:04

    Jaapertti: Etkös sinä ole se Kalasataman kaavasta valituksen tehnyt Heikkinen, joka asuu Punavuoressa :DD. Sehän on vain Suomen tiheimmin asuttu kaupunginosa.

    Kyllä olen, ja hesalaiset ovat tekemääni valitusta kiitelleet laidasta laitaan. Olen paljasjalkainen ja Katajanokalla Laivastokadulla (kun köyhäkin perhe saattoi asua tällä kadulla) syntynyt urbaanikko ja 100 % invalidi. Olin myös pari vuosikymmentä puolisoni omaishoitaja, josta 7 vuotta oikein virallisesti. 90-luvulla heräsin kritisoimaan niin päättäjiä, arkkitehtejä, kuin rakentajia Helsingin lainvastaisesta ja moraalisesta lapsi- ja vammaiskielteisyydestä, mistä myös kaavavalitukseni lakiperusteet ovat perimmiltään juontaneet.

    Leikki- ja oleskelutiloja ei kaavoiteta riittävästi rakennusten yhteyteen eikä asuinalueiden terveellisyyttä ja turvallisuutta selvitetä ja taata riittävästi kuten MRL vaatii. Kerrostaloja rakennetaan jo jäämäkaistaleille, mikä esimerkiksi on Keski-Euroopassa kiellettyä. Saksassa vaaditaan laissa keskikaupungillakin 5-10 m2 leikkitilaa asuntoa kohden. Nyt Helsinki on ryhtynyt ovelasti paketoimaan yhteen kaavaan useita kerrostalokortteleita, joiden kaikkien leikki- ja oleskelualueet on keskitetty yhteen kortteliin. Mitenkähän sokea sinne pääsee tai se, jonka liikkumissäde on 10-30 m. tai kehitysvammainen lapsi? Pian asemakaavaosasto alkaa varmaan ehdottaa rakennuksen yhteyteen MRL lain vaatimien leikki- ja oleskelutilojen sijoittamista ja keskittämistä puistoihin, jotta tonttien piha-alueillekin saadaan asuntoja.

    Kaupunkisuunnittelulautakunta vähät välittää asiasta. Lautakunnassa ja asemakaavaosastossa on pystysuora kiviseinä vastassa kun olen asian ottanut esille. Maija Anttila sanoi aikoinaan suoraan minulle, että ainoa oleellinen seikka heille on asuntorakentamisen määrätavoite ja että valitukset ovat turhia. Silloin tajusin, että MRL lain säätämä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely kunnan ja kuntalaisten välillä onkin pelkkä vitsi.

    Liikennettä ei ole riittävästi rajoitettu ja vammaisena on vaikeaa. Kaduista tehdään katukuiluja ja liikennettä lisätään EU:n päästödirektiivin vastaisesti. Kalasatama on inhoesimerkki siitä, miten kaavoitus ja nyt myös rakentaminen voidaan tehdä lapsikielteisesti ja asukkaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä vaarantaen ja pilaten MRL lainvastaisesti.

    Kaiken syynä on tarkoitukseton (ja tästä tässä keskusteluketjussa nyt on kyse) asutuksen tiivistäminen, jonka taustavoimina on rakennus-, kiinteistö- ja finanssibisnes sekä heidän lobbaajansa.

    Kun asuu tiheästi asutussa paikassa, on myös eväät arvostella tiiveyden haittoja. Olen joskus myös käyttänyt termiä “city trapping” kuvatakseni sitä, miten yksilöille ja yhteiskunnalle vahingollinen keskittymisen feedback toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2016 kello 10:09

    Eikö voisi ajatella, että se, joka kärsii kantakaupungin tiiviydestä, kannattaisi muuttaa vaikka Nurmijärvelle ja vapauttaa asuntonsa jollekin niistä, jotka intohimoisesti haluaisivat päästä kärsimään kantakaupungin asumisolosuhteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Tuomas L. kirjoitti 28.4.2016 kello 8:15

    Juho Laatu: Samoin Espoo. Opiskelijoiden asuinpaikkakunnissa ja kirjoillaolopaikkakunnissa olisi vielä vähän selviteltävää. Mutta kaikki tilastot todistavat tietenkin aina vahvasti sen puolesta, että paras tapa kehittää Helsinkiä ei suinkaan ole sen viihtyisyyden lisääminen, vaan nimenomaan kaikkien alueiden rakentaminen maksimaalisen täytteen. Tämä on tilastojen oikeaa käyttöä.

    Miten rakentaminen on ristiriidassa viihtyisyyden kanssa? Mielestäni Helsinki on tänä päivänä huomattavasti viihtyisämpi kuin 90-luvulla, vaikka asukkaista on yli 100 000 enemmän. Suurin osa asuntorakentamisesta nimenomaan parantaa viihtyisyyttä kun ränsistyneet teollisuus, satama- ja varastoalueet ja kaikenlainen masentava joutomaa muuttuu kaupungiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  54. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 8:34

    peksu: Loistavaa, eli jos kaupungistuminen kerrostaloasumisineen vähentää syntyvyyttä tulee maapallon ylikansoitusongelma ennen pitkään ratkaistuksi. Eli kaupungistumista tulisi tukea voimakkaasti.

    Ylikansoituksen huoli ja globaali vastuu on Kiinalla, Intialla, etc muilla väkirikkailla alueilla. Syntyvyys onkin alentunut siellä kaupungistumisen ja myös lakien avulla.

    Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Japanilaisten määrä alkaa laskea kahdella miljoonalla vuosittain heikon syntyvyyden takia. Japanin hallituslähteet kertoivat 2015 vakuuttuneensa siitä, että tämä johtuu suurkaupungistumisesta ja että hallitus ryhtyy poliittisin toimin estämään nuorten muuttoa suurkaupunkeihin. Muun muassa The Economist lehti kertoi tästä äskettäin näyttävästi.

    Saksalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,4 eli ei aivan niin alhainen kuin Japanissa mutta järkyttävän alhainen, joten aihetta huoleen on Merkelilläkin.

    Kokonaishedelmällisyysluku on korkeampi muun muassa Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, joissa kerrostaloasuminen ei ole niin suosittua kuin Saksassa eikä asuminen niin ahdasta kuin Japanissa, ja useimmilla on oma piha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 9:22

    Tuomas L.: Helsinkiä rakennetaan ulkomaalaisille, koska Helsinki tarvitsee ulkomaalaisia.

    Tässä nyt yritetään käyttää ulkomaalaisvastaisuutta keppihevosena ja luoda kuvaa, että Helsinkiin rakennetaan slummeja lähi-idän ja Afrikan muslimeille, vaikka maahanmuutto suomeen on lähinnä työperäistä muuttoa lähiseuduilta, opiskelijoita ja avioitumisista ym. perhesyistä tapahtuvia muuttoa.

    Ymmärrän kantasi. Olen kouluttanut ja ohjannut ulkomailta tulleita tohtoreiksi ja tutkimustiimien jäseniksi. Ovat olleet Suomelle hyödyksi. Ehekei ihan samaan tapaan kuin saksalaiset lasinpuhaltajat tai venäläiset metsäteollisuuden insinöörit menneillä vuosisadoilla, mutta kuitenkin.

    Tilastollisesti muuttajat kuitenkin työllistyvät huonosti ja heidän työuransa jäävät lyhyiksi monista syistä. Voin suositella luettavaksi Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) raporttia Integration – utrikes födda på arbetsmarknaden, 2009 Ruotsin kokemuksista. Muuttoliike Ruotsiin alkoi useita vuosikymmeniä aiemmin kuin Suomeen. He eivät ole onnistuneet ratkaisemaan työllistymisongelmaa.

    Työllistymisongelma siirtolaisille on ratkaistu paremmin Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta tämä on onnistunut vain siksi, että irtisanominen ja palkan alentaminen työtehtävälle on näissä maissa helpompaa kuin Pohjoismaissa. Luoja varjelkoon meitä näiden maiden kevyemmästä sääntelystä työmarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Markku af Heurlin kirjoitti 28.4.2016 kello 9:25

    Risto: (juridiikan epäasiantuntijana) eikö tuo (osakekirjajako) ole talon rakentamisen jälkeen yhtiöjärjestyksellä muutettava asia, ja jos potentiaalinen muutos hyödyttää selkeästi joitain asukkaita ja on suunilleen yhdentekevä toisille, sen läpivienti ei ole koivn vaikeaa…?

    Määäry voidana liittää kaavamääräyksiin, ja sen jälkeen asia onkin vähän vaikempaaa.

    Åitäsin kyllä ihan mielekkäänä tällaisetn ns. sivuasuntijen liitämistä asuntoihin. Se yleensä edellyttää, että vanhemat voivat tukea perhettä asunnon hankkimisessa, mutta se ei ole mitenkään tavatonta, pikemmin päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 10:20

    antti: Suurin osa Helsingin rakentamisesta tehdään ihmisille jotka ostavat tai vuokraavat valmiin asunnon itselleen taikka perheelleen.

    Tämä on markkinatoimijoiden näkökulma. Nyt onkin kyse, miten ja millä perusteilla kaupungin tulee ohjata rakentamista ja sen määrää. Se on eri asia. Rakennuskannan uusiutumistakaan ei pidä sallia yksilöiden tai sijoittajien mielihalujen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. R.Silfverberg kirjoitti 28.4.2016 kello 10:22

    jukka heikkinen: Tilastollisesti muuttajat kuitenkin työllistyvät huonosti ja heidän työuransa jäävät lyhyiksi monista syistä. Voin suositella luettavaksi Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) raporttia Integration – utrikes födda på arbetsmarknaden, 2009 Ruotsin kokemuksista. Muuttoliike Ruotsiin alkoi useita vuosikymmeniä aiemmin kuin Suomeen. He eivät ole onnistuneet ratkaisemaan työllistymisongelmaa.

    Mun mielestäni ovat ratkaisseet paremmin kuin Suomi. Ja Tukholma rockkaa.

    jukka heikkinen: Työllistymisongelma siirtolaisille on ratkaistu paremmin Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta tämä on onnistunut vain siksi, että irtisanominen ja palkan alentaminen työtehtävälle on näissä maissa helpompaa kuin Pohjoismaissa. Luoja varjelkoon meitä näiden maiden kevyemmästä sääntelystä työmarkkinoilla.

    USA:lla ja Britannialla on kokonaan eri historia kuin Suomella tai edes Ruotsilla. USA:n asukkaista n 90% lienee siirtolaisten jälkeläisiä. Britannia on vanha suurvalta joka salli omista siirtomaistaan muuton emämaahan aina tarpeen mukaan jo toistasataa vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. R.Silfverberg kirjoitti 28.4.2016 kello 10:28

    jukka heikkinen:
    Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Japanilaisten määrä alkaa laskea kahdella miljoonalla vuosittain heikon syntyvyyden takia. Japanin hallituslähteet kertoivat 2015 vakuuttuneensa siitä, että tämä johtuu suurkaupungistumisesta ja että hallitus ryhtyy poliittisin toimin estämään nuorten muuttoa suurkaupunkeihin. Muun muassa The Economist lehti kertoi tästä äskettäin näyttävästi.

    Japanin suurkaupungit ovat niin isoja että Helsingillä on vielä matkaa saavuttaa niiden väestötiheys.

    Japania vaivaa ehkä se että samalla kun maan pitää olla maailman johtavimpia teollisuuden ja innovaation mekkoja niin vanhoista perinteistä pidetään jääräpäisesti kiinni. Olen jossain lukenut että japanilaisten seurustelukulttuuri on kuin 1800-luvulta. Nuoren neidon on sopimatonta mennä köyhemmän miehen kanssa naimisiin ja miehen pitää pystyä elättämään koko perhe. Tommonen ei kävisi päinsä nykyisessä kaupungistuneessa länsi-Euroopassa ja kaikkein vähiten Pohjoismaissa.

    Saksasta en tiedä mutta epäilen että alhainen syntyvyys on perua Itä- ja Länsi-Saksan yhdistämistuskista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. R.Silfverberg kirjoitti 28.4.2016 kello 10:54

    jukka heikkinen:
    Liikennettä ei ole riittävästi rajoitettu ja vammaisena on vaikeaa. Kaduista tehdään katukuiluja ja liikennettä lisätään EU:n päästödirektiivin vastaisesti. Kalasatama on inhoesimerkki siitä, miten kaavoitus ja nyt myös rakentaminen voidaan tehdä lapsikielteisesti ja asukkaiden turvallisuutta ja viihtyvyyttä vaarantaen ja pilaten MRL lainvastaisesti.
    …………..

    Kun asuu tiheästi asutussa paikassa, on myös eväät arvostella tiiveyden haittoja. Olen joskus myös käyttänyt termiä “city trapping” kuvatakseni sitä, miten yksilöille ja yhteiskunnalle vahingollinen keskittymisen feedback toimii.

    Olisi kannattanut alusta alkaen kertoa taustoista miksi vaatii parempia asuinolosuhteita keskikaupungille liikuntarajoitteisille, lapsiperheille, eläkeläisille ym kuin vaatia nuoria olemaan muuttamatta Helsinkiin ja nuoria perheitä muuttamaan pois Helsingistä. Eli puhua asioista oikealla nimellä.

    Olkoot että käyttää tieteellisiä analyysejä mutta esim se että miksi toiset naiset saavat monta lasta ja toiset ei yhtään ei ole ihan yksiselitteinen juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. jukka heikkinen kirjoitti 28.4.2016 kello 11:16

    Osmo Soininvaara:
    Eikö voisi ajatella, että se, joka kärsii kantakaupungin tiiviydestä, kannattaisi muuttaa vaikka Nurmijärvelle ja vapauttaa asuntonsa jollekin niistä, jotka intohimoisesti haluaisivat päästä kärsimään kantakaupungin asumisolosuhteista.

    Vuosittain noin 30000 helsinkiläistä nostaa kytkintä ja muuttaa muualle Suomeen ja nelisen tuhatta ulkomaille. Uutta väkeä tulee vapautuneisiin asuntoihin ja työpaikkoihin, noin 30000 kotimaasta ja 6000-7000 ulkomailta.

    Uusi väki sitten aikansa asuttuaan alkaa myös kärsiä ja lähtee. Helsinki on muualta muuttajien kaupunki, käy ilmi väestötilastoista.

    Vuoden 2013 lopulla Helsingin asukkaista vain noin 40 prosenttia oli syntynyt nykyisessä kotikaupungissaan. Valtaosassa Helsingin kaupunginosia syntyperäisiä helsinkiläisiä on selvästi alle puolet. Esimerkiksi Kallion peruspiirin alueen asukkaista syntyperäisiä helsinkiläisiä on alle 30 prosenttia.

    Sellainen kaupunkisuunnittelun lähtökohta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein. Tässä ajattelussa on vähän samaa vinoutunutta henkeä kuin siinä, että kylpyhuoneiden koon sääntelystä tulisi luopua, eli jos tos vammaudut tai sairastut, muuta muuanne, jossa kylpyhuone on riittävän iso. Viihtyvyyden ja terveellisyyden sekä turvallisuuden jo alueella asuville pitäisi olla samoin kuin lasten saannin kaupunkisuunnittelun etusijalla. Vasta hännän huippuna ovat muualta pyrkivien tai sijoittajien toiveet.

    Jos kaupunkilaisilta kysyttäisiin, haluavatko he lisää asukkaita ja rakennuksia alueilleen tai yleensä Helsinkiin, valtaenemmistö sanoisi ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2016 kello 14:36

    Helsingissä ei ole koskaan asunut niin paljon syntyperäisiä helsinkiläisiä kuin nyt. Helsinkiläisistä muuttaa kotikuntansa uilkopuolelle paljon vähemmän kuin mistään omuusta Manner-Suomen kunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Olli Pottonen kirjoitti 28.4.2016 kello 11:55

    jukka heikkinen: Miksi Helsinkiin pitää saada asuntoja noin paljon? Valtaosa Helsingin väestönkasvusta on siirtolaisia ulkomailta, joiden työllistyminen kestää 5-10 vuotta.

    Ulkomailta tulevasta siirtolaisuudesta päätäminenhän ei kuulu kunnallisen itsehallinnon piiriin, vaan siitä vastaa valtio. Jos ja kun valtion maahanmuuttopolitiikka on sellainen että ulkomaalaisväestö kasvaa, Helsingin kaupungin ei auta kuin siihen sopeutua ja rakentaa ulkomaalaisille asuntoja, kahdestakin syystä.

    Ensinnäkin, ei ole kovin sopivaa syrjiä ulkomaalaisia. Jos he tarvitsevat asuntoja, tulee tarpeeseen vastata siinä missä suomalaistenkin kohdalla.

    Toisekseen, jos ulkomaalaisille ei rakenneta asuntoja, asuntopulaa ei voida kohdistaa vain ulkomaalaisiin, vaan sen haitat osuvat täysimääräisinä suomalaisiinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  64. Juho Laatu kirjoitti 28.4.2016 kello 12:53

    Tuomas L.: Miten rakentaminen on ristiriidassa viihtyisyyden kanssa? Mielestäni Helsinki on tänä päivänä huomattavasti viihtyisämpi kuin 90-luvulla, vaikka asukkaista on yli 100 000 enemmän. Suurin osa asuntorakentamisesta nimenomaan parantaa viihtyisyyttä kun ränsistyneet teollisuus, satama- ja varastoalueet ja kaikenlainen masentava joutomaa muuttuu kaupungiksi.

    On tietenkin makuasia, missä kukakin viihtyy. OS mainostaa usein mahdollisimman tiiviin kivikeskustan viihtyisyyttä, joten hänelle se ilmeisesti toimii. Ehkä myös sinulle. Uskon kuitenkin, että on varsin paljon ihmisiä (myös helsinkiläisiä), jotka pitävät myös puistoista, viheralueista, rakentamattomasta rannasta jne. osana hyvää asuinympäristöä.

    Monet haluavat maksaa isosta tontista suuremman hinnan kuin pienestä, Ehkä monelle ihanne on se rauhallinen rantatontti ilman naapureita, mutta keskellä Helsingin palveluita. Pääkaupunkiseudun kalleimmat paikat eivät välttämättä ole niitä kaikkein täyteen ahdetuimpia.

    Teollisuusalueita harva rakastaa asuinalueen yhteyddessä, mutta rannat ja puistot ovat vähän eri asia. Ruuhkistakaan ei yleensä pidetä, paitsi iltaravitoloissa ja vappujuhlissa.

    Koko ja vahvuus on yksi asia, jota ihmiset voivat myös rakastaa (ja joka korreloi tiiviyden ja täyteenahtamisen kanssa). Tapparan pitää välttämättä päihittää Ilves, oman kunnan pitää olla muita mahtavampi, ja oman valtion tulisi dominoida muita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2016 kello 14:34

    Kohta julkistettavan tutkimuksen mukaan noin 1/3 helsinkiläisistä on arfvoiltaan urbanisteja ja 2/3 arvostaa enemmän asioita, joita saa lähiöistä. Tämän voi tulkita joko niin, että city-hipsterit ovat vähemmistönä tai niin, että tiivistä kantakaupunkia tarvitaan paljon lisää, koska nyt kantakaupunkiin mahtuu selvästi alle 1/3 helsingin seudun asukkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Juho Laatu kirjoitti 28.4.2016 kello 12:59

    Osmo Soininvaara:
    Eikö voisi ajatella, että se, joka kärsii kantakaupungin tiiviydestä, kannattaisi muuttaa vaikka Nurmijärvelle ja vapauttaa asuntonsa jollekin niistä, jotka intohimoisesti haluaisivat päästä kärsimään kantakaupungin asumisolosuhteista.

    Tuon kaltaiset ovat jo muuttaneet tai eivät ole koskaan tiiviisiin lähiöihin tai kivikaupunginosiin muuttaneetkaan. Jos siirtäisimme vaikkapa valtion hallinnon jonnekin muualle, tilaa vapautuisi enemmän niille, jotka oikeasti haluavat keskelle betonikaupunkia. Hinnatkin varmasti halpenisivat.

    P.S. Jos pelkäät että osa virkamiehistä ei haluaisi muuttaa, hallinnon voisi siirtää Nurmijärvelle, niin pendelöintimatkat pysyisivät suunnilleen entisen kaltaisina. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Markku af Heurlin kirjoitti 28.4.2016 kello 13:05

    Katselin Euovesta ausntoilmoituksia Kajaaninlinnatiellä, Itäkeskuksessa. Koulut, myös lukio, kirjasto, koko Itäkeskuksen ostoparatiisi sekä metro aivan vieressä. Putkiremontoidussa talossa 65 m2:n kolmion hp 215.000 eli 3.300e /m2. Ja puistoakin on vieressä.

    Vanhaa rahaa se kylläkin on 20.000 mk/m2.

    Täällä Hekkiläss Kirkkonummeal remontoimattoman huoneiston hp 73 m2 ja 114.000 egua eli 1560 e/m2. Lisää siihen 1000 euroa remonttikuluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Juho Laatu kirjoitti 28.4.2016 kello 15:16

    Osmo Soininvaara:
    Kohta julkistettavan tutkimuksen mukaan noin 1/3 helsinkiläisistä on arfvoiltaan urbanisteja ja 2/3 arvostaa enemmän asioita, joita saa lähiöistä. Tämän voi tulkita joko niin, että city-hipsterit ovat vähemmistönä tai niin, että tiivistä kantakaupunkia tarvitaan paljon lisää, koska nyt kantakaupunkiin mahtuu selvästi alle 1/3 helsingin seudun asukkaista.

    Jos lähdetään siitä oletuksesta, että 1/3 haluaa asua tiiviissä kantakaupungissa, ehkä kannattaisi saattaa näitä kahta yhteen.

    En usko että hirvän suuri osa noista ihmisistä ihailee suoranaisesti toimistovaltaista keskustaa, vaan enemmänkin elävää ja tiivistä sosiaalista keskustaa (kauppoineen, kahviloineen, puistoineen). Toimistoja voisi siis vähentää ja asukkaita ottaa tilalle.

    Olisi hvyä selvittää, ihailevatko nuo ihmiset mitä tahansa tiivistä aluetta vai nimenomaan historiallista kivikeskustaa. Tuota historiallista kivikeskustaa on saatavilla vain nykyinen määrä. Uutta betonirakentamista voi sen sijaan tuottaa lisää, jos sille on kysyntää. Liikenteellisistä syistä järkevin paikka rekentaa tuollaista uutta massiivista rakennetta olisi joukkoliikenteen runkolinjojen asemilla. Osa ihmisistä joka tapauksessa rakastaa nimenomaan vanhaa kivikeskustaa, joten sen luonnetta ei ehkä kannata uudisrakentamisella muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2016 kello 17:35

    Helsinki ei ole tekemässä mitään vanhalle ruutukaava-alueelle vaan rakentaa uutta Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja ja muuttamalla moottoriteitä kaduiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. R.Silfverberg kirjoitti 28.4.2016 kello 15:19

    jukka heikkinen:
    Sellainen kaupunkisuunnittelun lähtökohta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein. Tässä ajattelussa on vähän samaa vinoutunutta henkeä kuin siinä, että kylpyhuoneiden koon sääntelystä tulisi luopua, eli jos tos vammaudut tai sairastut, muuta muuanne, jossa kylpyhuone on riittävän iso. Viihtyvyyden ja terveellisyyden sekä turvallisuuden jo alueella asuville pitäisi olla samoin kuin lasten saannin kaupunkisuunnittelun etusijalla. Vasta hännän huippuna ovat muualta pyrkivien tai sijoittajien toiveet.

    Jos kaupunkilaisilta kysyttäisiin, haluavatko he lisää asukkaita ja rakennuksia alueilleen tai yleensä Helsinkiin, valtaenemmistö sanoisi ei.

    Helsingin varsinainen ongelma on että se on aika ykstoikkoinen. Helsingistä puuttuu keskiaikainen vanhakaupunki, ja puuttuu pilvenpiirtäjä-city. Tietysti nämä voisi rakentaa jälkikäteen mutta ei taideta rakentaa, vaikka olisi kuinka kiva jos Tölönlahden rannalla olisi esim Viipurin vanhankaupungin kopio.

    Lähes koko kaupunki on rakennettu viime 100 vuoden aikana ja uusiakin rakennuksia pitää rakentaa 1950-luvun normein. Ja syy on vanhollisissa asukkaissa joiden mielestä Helsinkiin ei saisi rakentaa mitäään uutta eikä varsinkaan mitään korkeaa ja komeaa. Jos asuinrakennuksista voisi tehdä korkeampia niin ne vaatisivat vähemmän tonttimaata ja asuntoihin saisi isommat kylppärit mahtumaan. Ja pihat olisivat isompia.

    Osa pääkaupungista on jo siirtynyt Espooseen ja Vantaalle, teknologiayritykset pilvenpiirtäjineen ja tieteelliset tutkimuslaitokset Espooseen, toki ihan Helsingin rajaan kiinni, ja logistiikka- ja kauppayritykset Vantaalle. Nurmijärvelle jonne on surkeat joukkoliikenneyhteydet ei ole onneksi pakotettu mitään.

    Helsingin ulkorajoilla on paljon sellaista hukkakäytössä olevaa ei-kenenkään maata jonne Helsinki haluaisi että kaupunki laajentuisi. Onko se niin paha asia? Lisäksi muistutan että asukkaat eivät omista kaupunkia. Tietysti demokraattisesti valitut kaupunginvaltuusto ja lautakunnat yrittävät päättää asukkaiden toiveiden mukaan, mutta heidän on myös pakko tehdä kompromisseja kaupungin elinvoimaisuuden takia. Ja joskus heidän tekemät päätökset satuttavat joitakin. Ihan kuten valtakunnankin päättäjien tekemät päätökset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Janis Petke kirjoitti 28.4.2016 kello 15:29

    Olli Pottonen: Ulkomailta tulevasta siirtolaisuudesta päätäminenhän ei kuulu kunnallisen itsehallinnon piiriin, vaan siitä vastaa valtio.

    Viime vuoden syksyllä valtio ei kyllä päättänyt yhtään mitään. Niitä vain tuli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  72. Jaapertti kirjoitti 28.4.2016 kello 15:56

    jukka heikkinen: Eivät estä, eivät myöskään Helsingin kerrostalot. Eli mitä tarkoitit?

    Kirjoitit, että puutarhamaista pientaloasumista pitäisi tuottaa lisää, mutta kerrostaloja ei pitäisi enää rakentaa. Minusta kannattaa rakentaa molempia, jos molemmille on kysyntää. Eivät ne ole toisiltaan pois.

    Viestistäsi sai sen kuvan, että kerrostalojen rakentaminen Helsinkiin muka jotenkin estää pientalojen rakentamisen Lohjalle ja Vihtiin. Voi olla, että tarkoitit jotain muuta, mutta se ei minulle välittynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  73. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.4.2016 kello 16:45

    jukka heikkinen: Ymmärrän kantasi. Olen kouluttanut ja ohjannut ulkomailta tulleita tohtoreiksi ja tutkimustiimien jäseniksi. Ovat olleet Suomelle hyödyksi. Ehekei ihan samaan tapaan kuin saksalaiset lasinpuhaltajat tai venäläiset metsäteollisuuden insinöörit menneillä vuosisadoilla, mutta kuitenkin.

    Tilastollisesti muuttajat kuitenkin työllistyvät huonosti ja heidän työuransa jäävät lyhyiksi monista syistä.

    Ne tohtorit ja tutkimusteamien jäsenet eivät työllisty huonosti eivätkä heidän työuransa jää lyhyiksi, vaan huonosti työllistyviä maahanmuuttajia, joiden työurat jäävät lyhyiksi, pääsee näkemään vaikka istumalla 5 min Itäkeskuksen metroasemalla. Silloin kun puhutaan maahanmuuttajista, tarkoitetaan tietysti pääsääntöisesti pakolaisia, ja jos oikeasti tarkoitetaan maahanmuuttajia tuodaan se asiayhteydessä esille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  74. anonilli kirjoitti 28.4.2016 kello 16:48

    jukka heikkinen: Ylikansoituksen huoli ja globaali vastuu on Kiinalla, Intialla, etc muilla väkirikkailla alueilla. Syntyvyys onkin alentunut siellä kaupungistumisen ja myös lakien avulla.

    Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Japanilaisten määrä alkaa laskea

    Niin alkaa kiinalaistenkin, tosin vähän myöhemmin: http://en.people.cn/90001/90776/90882/7137446.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. anonilli kirjoitti 28.4.2016 kello 17:07

    jukka heikkinen: Sellainen kaupunkisuunnittelun lähtökohta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein.

    Entä jos minä kannatan lisärakentamista, koska kaikenlaista turhaa joutomaata löytyy böndeltä haitaksi asti, ja viihdyn juurikin kaupunkialueella? Pitääkö minun sitten muuttaa ulkomaille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  76. Pekka Vuori kirjoitti 28.4.2016 kello 17:43

    jukka heikkinen:

    Uusi väki sitten aikansa asuttuaan alkaa myös kärsiä ja lähtee. Helsinki on muualta muuttajien kaupunki, käy ilmi väestötilastoista….
    Sellainen kaupunkisuunnittelun lähtökohta, että lähtekää, jos ette viihdy, ei ole oikein.

    Tässä viestiketjussa on paljon esimerkkejä siitä kuinka tilastoaineistoja vertaamalla luodaan kausaliteettejä. Joskus sillä tavoin osutaan oikeaan, useimmiten ei.

    Se, että Kalliossa on vain 30 prosenttia syntyperäisiä helsinkiläisiä johtuu siitä, että alueella, jolla asunnoista 90 prosenttia on yksiöitä ja kaksioita, vain harva luo elämänpituisen asumisuransa. Ja koska alueen asunnoista puolet on nimenomaan pieniä, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, se muodostaa Helsingille ja koko seudulle tärkeän sisäänmuuttovyöhykkeen, jonne nuoret aikuiset, sekä työssäkäyvät että opiskelijat pystyvät muuttamaan muualta Suomesta. Ja suurin osahan nuorista edelleen perheellistyy jossain vaiheessa, ja silloin haetaan suurempaa asuntoa, joko Helsingistä tai naapurikaupungeista. Viime vuosina entistä useampi perheellinenkin yrittää löytää sopivan kompromissin yhdistää perheasuminen ja pieni asunto Kalliossa. Lasten määrä on lähes kaksikertaistunut vanhan Kallion alueella 10 vuodessa.

    Myös hedelmällisyyden analysoinnissa miettisin syy-seuraussuhteita tarkasti. Jossain määrin urbaani elämäntapa saattaa vaikuttaa yksilötasolla elämänvalintoihin, mutta pitäisin kuitenkin mielessä sen, että Helsinki on vain osa laajaa n. 1,5 miljoonan asukkaan asunto- ja työmarkkina-aluetta, ja tällä alueella eri elämäntavat ja perhevaiheet erityvät asuntokannan ominaisuuksien mukaan. Helsingissä hedelmällisyysikäisistä naisista huomattava osa on opiskelijoita ja muuten vakiintumattomia.

    Alueiden haluttavuudesta kertoo asuntojen hintakehitys omaa kieltään. Tässä tilanne 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, indeksi 2010=100:

    Helsinki 113
    Helsinki 1. kalleusalue 118
    Espoo 102
    Vantaa 102
    Kehyskunnat 98,5
    Koko maa-PKS 100

    Sinänsä oikea havainto on, että perheasuminen markkinavoimien puristuksessa siirtyy helposti kauemmas ydinalueilta. Niinpä Helsinki on pitkään pyrkinyt vaikuttamaan tähän, paras esimerkki tästä on Hitas. Nyt uuden yleiskaavan tavoitteena on vastata kaiken tyyppisen asumisen kysyntään, joka on aika vastaansanomattomasti olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  77. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.4.2016 kello 18:16

    R.Silfverberg: Jos asuinrakennuksista voisi tehdä korkeampia niin ne vaatisivat vähemmän tonttimaata ja asuntoihin saisi isommat kylppärit mahtumaan. Ja pihat olisivat isompia.

    Näin ei voi tehdä, koska funktionalistinen arkkitehtuuri skaalautuu erittäin huonosti ylöspäin. Ihan samanlaisia vaikka Tapiolan ja Kontulan talot ja niiden ympäristö on, mutta Kontulan talot ovat selvästi korkeampia. Funktionalistiset omakotitalot saattavat jopa näyttää hyviltä, mutta yli 10-kerroksinen funktionalistinen kerrostalo vain raastaa sielua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Juho Laatu kirjoitti 28.4.2016 kello 19:27

    Osmo Soininvaara:
    Helsinki ei ole tekemässä mitään vanhalle ruutukaava-alueelle vaan rakentaa uutta Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja ja muuttamalla moottoriteitä kaduiksi.

    Ruutukaava-aluettakin on tiivistetty. Vanhaa jugendia ei sentän enää pureta, mutta jotain muuta vanhaa on mennyt.

    Jätkäsaari on ok siinä mielessä, että sataman joutikin häätää pois, ja jotain muuta voi rakentaa tilalle. Autoton Jätkäsaari olisi ollut järkevä, autollinen vallan hölmöä (puskee liikennettä vanhalle ruutukaava-alueelle).

    Kalasataman superkeskittymä on järkevä tapa rakentaa, jos on pakko rakentaa uutta tiivistä betonia. Ylimääräinen metropysäkki tosin sabotoi Itä-Helsingin yhteyksiä. No, ehkä Itäkeskus riittää sikäläisille, eikä nopea yhteys vanhaan keskustaan ole yhtä tärkeä kuin ennen.

    Moottoriteiden (yms.) muuttaminen kaduiksi on ehkä lähinnä gryndausahneutta ja Helsingin koon maksimontia. Ehkä kuritetaan vähän autopaholaistakin. Liikenne voi hidastua, vaikka muuta todistellaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. teekkari kirjoitti 28.4.2016 kello 20:51

    Juho Laatu: En usko että hirvän suuri osa noista ihmisistä ihailee suoranaisesti toimistovaltaista keskustaa, vaan enemmänkin elävää ja tiivistä sosiaalista keskustaa (kauppoineen, kahviloineen, puistoineen). Toimistoja voisi siis vähentää ja asukkaita ottaa tilalle.

    Toimistot kuuluvat elävään keskustaan; aika harva kahvila pärjää ilman lounasajan myyntiä. Kaupat voivat kauppakeskuksena selvitä ilman toimistoja, mutta kauppakeskukset taas eivät ole sitä elävää kaupunkia mitä kaivataan.

    Kaikenkaikkiaan toimintojen sekoittaminen on avain hyvinvoivaa kaupunkia tehtäessä. Suomalaisilla rakennusmääräyksillä päällekkäinen sekoittaminen olisi myös tehokkainta maankäyttöä: varjokulmavaatimukset koskevat vain asuinhuoneita, ja jos asunnon alla on muutama kerros toimistoa ja pari kerrosta liiketilaa, niin asuntoon saa riittävästi valoa kapeammankin katukuilun varrelle. Lisäksi sekoittuneessa kaupungissa infra on tehokkaammalla käytöllä; esimerkiksi ne paljon puhutut pysäköintipaikat voivat helposti olla sekä toimistojen että asukkaiden käytössä, koska tarve pysäköintipaikalle osuu eri vuorokaudenaikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  80. ze kirjoitti 28.4.2016 kello 21:09

    Janis Petke: Viime vuoden syksyllä valtio ei kyllä päättänyt yhtään mitään. Niitä vain tuli.

    Mutta johtuiko irakilaisten massavyöry viime syksyny Suomen maahanmuuttolaeista vai Helsingin kaupunkisuunnittelusta? Jukka Heikkisen mielestä ilmeisesti jälkimmäisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. R.Silfverberg kirjoitti 28.4.2016 kello 21:11

    Makkaratalon Hautuumaa: Näin ei voi tehdä, koska funktionalistinen arkkitehtuuri skaalautuu erittäin huonosti ylöspäin. Ihan samanlaisia vaikka Tapiolan ja Kontulan talot ja niiden ympäristö on, mutta Kontulan talot ovat selvästi korkeampia. Funktionalistiset omakotitalot saattavat jopa näyttää hyviltä, mutta yli 10-kerroksinen funktionalistinen kerrostalo vain raastaa sielua.

    Tapiolassa on 12-kerroksisia pistetaloja, ja vielä mäkien päällä, ja ne istuvat maisemaan ihan hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. Juho Laatu kirjoitti 28.4.2016 kello 21:46

    teekkari: Toimistot kuuluvat elävään keskustaan; aika harva kahvila pärjää ilman lounasajan myyntiä. Kaupat voivat kauppakeskuksena selvitä ilman toimistoja, mutta kauppakeskukset taas eivät ole sitä elävää kaupunkia mitä kaivataan.

    On totta että lounasajan myynti todennäköisesti vähenisi. Toisaalta uudet keskustaelämäorientoituneemmat asukkaat toisivat lisää sekä päivä- että ilta-ajan toimintaa. Kaupungista tulisi elävämpi. Illalla ja viikonloppuina toimistot ovat aika kuolleita (mainitsemasi kauppakeskukset ova selvästi elävämpiä kauppoineen, kahviloineen, ravintoloineen, elokuvateattereineen). Sen näkee keskustassa nytkin. Toimistokeskeiset alueet ovat “kuolleempia” kuin palvelukeskeiset alueet. Tavoitteena olisi siis muuttaa kuollutta keskustaa “etelämaisemmaksi” eläväksi ravntola-, kulttuuri- ja tapaamiskeskustaksi (ja samalla vähentää turhaan aikaa ja rahaa kuluttavaa pendelöintiä, ja siirtyä enemmän kävelyyn ja pyöräilyyn).

    Kaikenkaikkiaan toimintojen sekoittaminen on avain hyvinvoivaa kaupunkia tehtäessä.

    ?

    Suomalaisilla rakennusmääräyksillä päällekkäinen sekoittaminen olisi myös tehokkainta maankäyttöä: varjokulmavaatimukset koskevat vain asuinhuoneita, ja jos asunnon alla on muutama kerros toimistoa ja pari kerrosta liiketilaa, niin asuntoon saa riittävästi valoa kapeammankin katukuilun varrelle. Lisäksi sekoittuneessa kaupungissa infra on tehokkaammalla käytöllä; esimerkiksi ne paljon puhutut pysäköintipaikat voivat helposti olla sekä toimistojen että asukkaiden käytössä, koska tarve pysäköintipaikalle osuu eri vuorokaudenaikaan.

    Keskeisten joukkoliikenneasemien päälle voi (ympäristön salliessa) rakentaa betonimöhkäleen, joka kasaa kuhinaa, mutta ei päästä auringonvaloa sisälleen. Kävelykeskustan, kahvilakeskustan, puistokeskustan ja asumiskeskustan olisi hyvä olla valoisampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2016 kello 6:01

    R.Silfverberg: Saksasta en tiedä mutta epäilen että alhainen syntyvyys on perua Itä- ja Länsi-Saksan yhdistämistuskista.

    Kokonaishedelmällisyysluvun alueittainen vaihtelu seuraa pientaloasumisen osuutta ja asuntojen keskimääräistä kokoa. Tämä sekä sen kausaliteetti on jo osoitettu tutkimuksissa. Esim. Why Fertility Levels Vary between Urban and Rural
    Areas?, Hill Kulu, Regional Studies, 2012 tai Fertility differences by housing type: The effect
    of housing conditions or of selective moves?, Hill Kulu and Andres Vikat, Demographic Research, 2007. Vastaava tutkimus on tehty Pohjoismaissa, Britanniassa ja Saksassa.

    DDR:n naisten kokonaishedelmällisyysluku romahti tasolle 1,5 jo 1964 ja Länsi-saksassa 1967. Se oli sitä ennen 2,5. Sama tapahtui maailmanlaajuisesti kehittyneissä maissa ja myös Suomessa 60-luvulla. Saksan yhdistymisellä oli iso mutta ohimenevä hedelmällisyyden laskuvaikutus 1990-94.

    Kerrostaloefekti oli jo piilevästi syntynyt perhe-elämään kerrostaloasumisen kasvun takia 1900-luvun alkupuolella, mutta vasta 60-luvulla ehkäisykeinojen tultua yhteiskunnassa sallitummiksi ja myös tehokkaammiksi se purkautui nopeasti naisten kokonaishedelmällisyyslukuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 29.4.2016 kello 7:11

    Osmo Soininvaara:
    Eikö voisi ajatella, että se, joka kärsii kantakaupungin tiiviydestä, kannattaisi muuttaa vaikka Nurmijärvelle ja vapauttaa asuntonsa jollekin niistä, jotka intohimoisesti haluaisivat päästä kärsimään kantakaupungin asumisolosuhteista.

    Nyt taitaa Osmo unohtaa, että kaupunki ei ole (yksin) tiivistäjien kaupunki, vaan se on MEIDÄN, eli Helsingin kaupungin nykyisten asukkaiden. Mahdollisten uusien asukkaiden mielipiteillä EI OLE tässä merkitystä kuin siltä osin, mitä kaupungin NYKYISET asukkaat (tai edustajansa) niistä ajattelevat.

    Ainoastaan sen verran kannattaa rakentaa Helsinkiin, mitä kaupungin NYKYISET asukkaat katsovat tarpeelliseksi tehdä kaupungin hyvän tulevaisuuden varmistamiseksi. Tästä pitää kyetä keskustelemaan myös ilman, että osalla keskustelijoista on mielipiteidensä tukena lupauksia tai osoituksia vaalirahoituksesta.

    Valtuutettujenkin kannattaisi katsoa peiliin, sillä he ovat vain kaupungin äänivaltaisten asukkaiden edustajia valtuustossa ja lautakunnissa. Kaikki helsinkiläiset eivät halua kaupungistaan betonihelvettiä, jollaiseksi uudet, rumat rakennukset, mm. rannoillamme sen aivan liian helposti tekevät.

    Ihmisillä on tietyt perustarpeet, se myönnettäköön. Tarpeilla on kuitenkin oma hierarkiansa. Tiivistäjille riittää vain kaikkein alhaisimpien tarpeiden tyydyttäminen. Haluammeko, että Helsingistä tehdään vain tiivistäjien ehdoilla asukasmäärältään voimakkaasti kasvava kaupunki, jossa vain alhaisimmilla tarpeilla ja vieteillä on arvoa ja merkitystä? Tuota linjausta on ainakin minun vaikea, jopa mahdoton hyväksyä.

    Itse olen sitä mieltä, että kaupungin (varsinkin Helsingin) tulee tarjota kaikille asukkailleen asuntojen lisäksi myös mm. kauneutta, kauppoja, kirkkoja, kouluja ja muita opinahjoja, kulttuuria, museoita, puistoja, työpaikkoja, ulkoilu- ja virkistysalueita, urheilukenttiä, yrityksiä, lentokenttä, liiketiloja, kkujia, katuja ja teitä kaikille kulkijoille, vehreyttä, venesatamia (talvisäilytysalueineen), sekä VIIHTYISYYTTÄ.

    Hyvästä kaupungista löytyy myös tilaa hengittää ja nähdä kauniita näkymiä sekä kauas, muualtakin kuin miljoonan tai pari maksavista ökyasunnoista tai kapealta kaistaleelta niiden ja rantaviivan välistä.

    Liian yksipuolinen panostaminen toisiaan muistuttavien asuntokortteleiden tiiviiseen rakentamiseen (meren rannalle tai muuallekin) on asukkaiden (myös tulevien) kannalta, ja koko kaupungin kannalta, varsin vahingollista ja lopulta tuhoisaa kaupunkisuunnittelua ja politiikkaa. Asuinalueiden, jopa kantakaupungin viihtyisyyden arvo on mittaamaton.

    Ison kaupungin tulisi tarjota muitakin vaihtoehtoja kuin Jätkäsaaren tai Kalasataman kaltaista rumuutta. Jo rakennetut alueet on rakennettu arkkitehtien suunnitelmiin perustuen. Miksei heidän työtään haluta kunnioittaa?

    Ei jonkun taiteilijan tauluihinkaan saa kymmenen vuoden välein joku toinen lisätä päälle omia töherryksiään. Mitä tuumaisi Osmokaan siitä, jos johonkin hänen kirjansa uusintapainokseen päästettäisiin Korkeasaaren paviaanit tekemään omia irvokkaita lisäyksiään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  85. Prometheus kirjoitti 29.4.2016 kello 7:12

    Pekka Vuori:
    Myös hedelmällisyyden analysoinnissa miettisin syy-seuraussuhteita tarkasti. Jossain määrin urbaani elämäntapa saattaa vaikuttaa yksilötasolla elämänvalintoihin, mutta pitäisin kuitenkin mielessä sen, että Helsinki on vain osa laajaa n. 1,5 miljoonan asukkaan asunto- ja työmarkkina-aluetta, ja tällä alueella eri elämäntavat ja perhevaiheet erityvät asuntokannan ominaisuuksien mukaan. Helsingissä hedelmällisyysikäisistä naisista huomattava osa on opiskelijoita ja muuten vakiintumattomia.

    Ei selity opiskelijoilla. Jopa 36 prosenttia Helsingin 40 vuotta täyttäneistä naisista ei ole synnyttänyt lasta. Tästä kun vähentää vielä vieraskieliset pois, niin ollaan varmaan yli viidenkymmenen pinnan suomalaisten osalta.

    Oikeampia selityksiä kaupunkien yleiseen alhaiseen syntyvyyteen ovat liberalismi, itsekkyys (minä-minä -asenne), individualismi, maallistuneet arvot jne. Jotkut pitävät uskontoa kaikista tärkeimpänä tekijänä. Ortodoksijuutalaiset tai lestadiolaiset kyllä osaavat synnyttää helpostikin sen kymmenen lasta.

    Muistan lukeneeni joskus tutkimuksesta jossa todettiin, että missäään muussa länsimaisessa pääkaupungissa vieraskielisen väestön suhteellisen osuuden kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa kuin Helsingissä.

    Jukka Heikkisen ennustus, että joissakin helsinkiläiskouluissa suomalaislapset ovat vähemmistönä tämän vuosisadan aikana on katteettoman optimistinen. Jo nyt on kouluja, joissa suomalaiset ovat vähemmistönä, tilastoja löytyy kyllä asiasta. Ei mene kuin 20-30 vuotta, niin suomalaislapset ovat kaikissa Helsingin kouluissa vähemmistönä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2016 kello 7:45

    Ihmisillä ei ole tässä ylikansoittuvassa maailmassa mitään moraalista velvollisuutta lisätä maapallon väestöä. Ajatus, että asunnon sijainti aiheuttaa perhekoon eikä päin vaston, on kyllä myös aika erikoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2016 kello 7:18

    Olli Pottonen: Ensinnäkin, ei ole kovin sopivaa syrjiä ulkomaalaisia. Jos he tarvitsevat asuntoja, tulee tarpeeseen vastata siinä missä suomalaistenkin kohdalla. Toisekseen, jos ulkomaalaisille ei rakenneta asuntoja, asuntopulaa ei voida kohdistaa vain ulkomaalaisiin, vaan sen haitat osuvat täysimääräisinä suomalaisiinkin.

    Lähtökohtanahan oli se, että Helsingin väestö on lisääntynyt n. 77000 välillä 2000-2016, josta 77 % on muita kuin suomen ja ruotsinkielisiä. Ulkomailta suoraan Helsinkiin on tullut yli 60 % tästä lisäyksestä. Varsinaisia työpaikkoja ei ole kuitenkaan tullut lisää.

    Helsingin sisällä tehdään vuosittain 94000 muuttoa ja sisään tai ulos muuttaa 30000-40000. Nettomuutto Helsinkiin niin ulkomailta kuin muualta Suomesta on vuosittain mitätön osa tästä eikä vaikuta markkinoihin. Vastaavasti vuosittainen rakentaminen on mitätöntä vuosittaiseen kokonaismuuttoliikkeeseen nähden.

    Jos kaupunki ei rajoita, rakentaminen syntyy kokonaismuuton seurauksena markkinavoimien myötä. Osa asukkaista ja sijoittajista haluaa aina uutta ja kykenee maksamaan siitä. Rakentamiselle ei ole olennaista tuleeko Helsinkiin lisää väkeä vai väheneekö väki. Asuntojen hinnatkaan eivät välitä nettomuuton määrästä, vaan ovat seuraus kokonaismuuton intensiivisyydestä ja rahoituksen löysyydestä. Tätä harva ymmärtää.

    Jos nettomuutto on nolla, rakentaminen luo tyhjiä asuntoja muuttoketjujen varrelle tai muuten lisää asumisväljyyttä. Tyhjät asunnot ja/tai asumisväljyys aiheuttaa sitten nettomuuttoa alueelle.

    Toisin sanoen näkemyksesi, että Helsingissä on ulkomaalaisia, joille pitää rakentaa asuntoja, ei pidä paikkaansa. Rakentaminen itse aiheuttaa nettomuuttoa ulkomailta. Kuten keskusteluketjun alussa todettiin, hämmästyttävää oli se, ettei rakentaminen ole aiheuttanut nettomuuttoa muualta Suomesta Helsinkiin, vaikka löytyihän sillekin sitten syy, kun Helsingin työpaikkamäärä ei ole kasvanut.

    Ulkomailta tulijoiden varasto on pohjaton. Ei ole mitään syytä vastata siihen rakentamalla heille rajoituksetta asuntoja. Jos työpaikkoja ei tule lisää tai jos niitä voi luoda muuallekin Suomessa, Helsinkiin on sopivaa rakentaa sen mukaan kuin asuntoja menee lunastuskuntoon tai väki kasvaa luonnollisella tavalla Helsingissä. Tosin kokonaishedelmällisyysluvun alhaisuuden takia itse asiassa purkualueita kannattaa muuttaa ennemmin puistoiksi tai pientaloalueiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2016 kello 7:42

    Osa asukkaista ja sijoittajista haluaa aina uutta ja kykenee maksamaan siitä. Rakentamiselle ei ole olennaista tuleeko Helsinkiin lisää väkeä vai väheneekö väki. Asuntojen hinnatkaan eivät välitä nettomuuton määrästä, vaan ovat seuraus kokonaismuuton intensiivisyydestä ja rahoituksen löysyydestä.

    Muuta tuossa Helösingin paikalle Kemijärvi niin huomaat, että tämä ajatus on kertakaikkisesti hölmö. Luulaen, että on parempi, että Jukka Heikkinen jatkaa tämän evankeliumin julistamista jossain muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. R.Silfverberg kirjoitti 29.4.2016 kello 8:28

    jukka heikkinen:
    Helsingin sisällä tehdään vuosittain 94000 muuttoa ja sisään tai ulos muuttaa 30000-40000. Nettomuutto Helsinkiin niin ulkomailta kuin muualta Suomesta on vuosittain mitätön osa tästä eikä vaikuta markkinoihin. Vastaavasti vuosittainen rakentaminen on mitätöntä vuosittaiseen kokonaismuuttoliikkeeseen nähden.

    Jos kaupunki ei rajoita, rakentaminen syntyy kokonaismuuton seurauksena markkinavoimien myötä. Osa asukkaista ja sijoittajista haluaa aina uutta ja kykenee maksamaan siitä. Rakentamiselle ei ole olennaista tuleeko Helsinkiin lisää väkeä vai väheneekö väki. Asuntojen hinnatkaan eivät välitä nettomuuton määrästä, vaan ovat seuraus kokonaismuuton intensiivisyydestä ja rahoituksen löysyydestä. Tätä harva ymmärtää.

    Jos nettomuutto on nolla, rakentaminen luo tyhjiä asuntoja muuttoketjujen varrelle tai muuten lisää asumisväljyyttä. Tyhjät asunnot ja/tai asumisväljyys aiheuttaa sitten nettomuuttoa alueelle.

    Toisin sanoen näkemyksesi, että Helsingissä on ulkomaalaisia, joille pitää rakentaa asuntoja, ei pidä paikkaansa. Rakentaminen itse aiheuttaa nettomuuttoa ulkomailta. Kuten keskusteluketjun alussa todettiin, hämmästyttävää oli se, ettei rakentaminen ole aiheuttanut nettomuuttoa muualta Suomesta Helsinkiin, vaikka löytyihän sillekin sitten syy, kun Helsingin työpaikkamäärä ei ole kasvanut.

    Ulkomailta tulijoiden varasto on pohjaton. Ei ole mitään syytä vastata siihen rakentamalla heille rajoituksetta asuntoja. Jos työpaikkoja ei tule lisää tai jos niitä voi luoda muuallekin Suomessa, Helsinkiin on sopivaa rakentaa sen mukaan kuin asuntoja menee lunastuskuntoon tai väki kasvaa luonnollisella tavalla Helsingissä. Tosin kokonaishedelmällisyysluvun alhaisuuden takia itse asiassa purkualueita kannattaa muuttaa ennemmin puistoiksi tai pientaloalueiksi.

    Syy miksi rakennetaan on muuttoliikkeen lisäksi että ihmiset haluavat asumisväljyyttä eli vaihtaa isompaan asuntoon. Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvaa kanssa siksi että ihmiset kuolevat vanhempana kuin ennen.

    Se että miksi asuntojen hinnat eivät laske vaikka talous on muutenkin taantumassa johtuu liian löysästä lainanannosta. Ruotsi on varoittava esimerkki.

    Työpaikkojen määrä ei ole noussut siksi että niin paljon on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle ja uusia ei ole palkattu samassa määrin. Valmistava kappaletavarateollisuus on Suomesta siirtynyt halvan työvoiman maihin Aasiaan. Nämä ovat kansantaloudellisia ongelmia jotka kosevat koko Suomea, ei vain Helsinkiä. Näitä ongelmia yrittävät hallitus ja ekonomistit ym ratkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  90. JY kirjoitti 29.4.2016 kello 9:02

    Prometheus: Jopa 36 prosenttia Helsingin 40 vuotta täyttäneistä naisista ei ole synnyttänyt lasta. Tästä kun vähentää vielä vieraskieliset pois, niin ollaan varmaan yli viidenkymmenen pinnan suomalaisten osalta.

    Väestöliiton mukaan kaupunkisinkut eivät kuulemma löydä SOPIVAA puolisoa. Ilmeisen kranttuja ovat. Tai sitten urbaanin kaupungin anonyymiys ei edesauta pariutumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  91. anonilli kirjoitti 29.4.2016 kello 9:18

    jukka heikkinen: Helsinkiin on sopivaa rakentaa sen mukaan kuin asuntoja menee lunastuskuntoon tai väki kasvaa luonnollisella tavalla Helsingissä.

    Rajat kiinni ei riitä, myös kunnanrajojen ylittäminen on tehtävä luvanvaraiseksi.
    Jos Helsinkiä olisi aina rakennettu tällä logiikalla, meillä olisi pikkuinen Helsingforsin kaupunki, jossa ei asuisi ketään Heikkisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  92. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2016 kello 9:44

    ze: Mutta johtuiko irakilaisten massavyöry viime syksyny Suomen maahanmuuttolaeista vai Helsingin kaupunkisuunnittelusta? Jukka Heikkisen mielestä ilmeisesti jälkimmäisestä.

    Ei saa vääristellä. En ole sanonut näin. Datan osalta on ollut kyse ajasta ennen viime syksyn tapahtumia. Kyse on ollut normaalista maahanmuutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  93. R.Silfverberg kirjoitti 29.4.2016 kello 10:05

    JY: Väestöliiton mukaan kaupunkisinkut eivät kuulemma löydä SOPIVAA puolisoa. Ilmeisen kranttuja ovat. Tai sitten urbaanin kaupungin anonyymiys ei edesauta pariutumista.

    Ja maaseudulla vastaavasti miesten “hedelmällisyysluvut” jäävät alhaiseksi.

    Syntyvyys saadaan nousemaan vain jos keksitän joku konsti saattaa maaseudun yksinäiset miehet ja kaupunkien yksinäiset naiset yhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. Pekka Vuori kirjoitti 29.4.2016 kello 10:07

    jukka heikkinen: Kuten keskusteluketjun alussa todettiin, hämmästyttävää oli se, ettei rakentaminen ole aiheuttanut nettomuuttoa muualta Suomesta Helsinkiin, vaikka löytyihän sillekin sitten syy, kun Helsingin työpaikkamäärä ei ole kasvanut.

    Koska Helsinki on osa laajempaa, noin 1,5 miljoonan asukkaan työmarkkina-aluetta, jossa asuminen ja työpaikka voi olla eri kunnissa, niin silloin muualta Suomesta tulevaa muuttoliikettä pitää tarkastella koko seudun talouden ja työllisyyden näkökulmasta.

    Tällä vuosikymmenellä Helsingin seudun työpaikkojen määrä on kasvanut Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 22000:lla eli 3 prosenttia. Vastaavasti muun Suomen työpaikkamäärä on vähentynyt 33600:lla eli 2 prosenttia. Tämä aikaansaa muuttovoittoa Helsingin seudulle ja Helsinkiin muualta Suomesta.

    Niinpä Helsinki onkin saanut seudun ulkopuolelta muuttovoittoa tällä vuosikymmenellä 20600 henkeä (ulkomailta 15600 henkeä).

    Helsingin ja naapurikuntien välinen muuttoliike perustuu taas muihinkin tekijöihin kuin työpaikkojen sijoittumiseen, erityisesti asuntomarkkinoilla on suuri merkitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  95. Juho Laatu kirjoitti 29.4.2016 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    Ihmisillä ei ole tässä ylikansoittuvassa maailmassa mitään moraalista velvollisuutta lisätä maapallon väestöä. Ajatus, että asunnon sijainti aiheuttaa perhekoon eikä päin vaston, on kyllä myös aika erikoinen.

    Helsinki yrittää kasvattaa väestömääräänsä radikaalisti. Mitä lienevät OS:n ja Helsingin filosofiat tässä asiassa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maailman kaikki Helsingin kokoiset kaupungit kasvattavat väkimääräänsä vastaavasti, eikä yksikään vähennä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomessa tai ulkomailla tyhjennetään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riittää uusia asukkaita ilman, että maailman väkimäärä kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2016 kello 10:52

    Pekka Vuori:
    Niinpä Helsinki onkin saanut seudun ulkopuolelta muuttovoittoa tällä vuosikymmenellä 20600 henkeä (ulkomailta 15600 henkeä).

    Sitähän viestiketjun alussa korostin, että työpaikkoja syntyy seudulle Helsingin ulkopuolelle mutta ei Helsinkiin eli asuntojen olisi hyvä olla Helsingin ulkopuolella. Totesin myös, että taantumassa/laskukaudella Helsinki pyrkii saamaan nettomuuttoa muualta Suomesta (kts. yllä lukuista kommenttimme nimimerkki R.Silfverbergin kanssa). Lisää tarkastelemaasi aikajänteeseen myös vuosien 2000-2008 nousukausi, niin saat numeroita, joita voidaan käyttää pitkäaikaisempien skenaarioiden tueksi kuten yleiskaavaa varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2016 kello 11:17

    Sitähän viestiketjun alussa korostin, että työpaikkoja syntyy seudulle Helsingin ulkopuolelle mutta ei Helsinkiin eli asuntojen olisi hyvä olla Helsingin ulkopuolella.

    Tässä päättelyssä ei ole järjen häivää. Jos todella halutaan määrätä, mihin ihmisten on asetuttava asumaan sen sijaan, että nämä saisivat valita sen itse ja käytetään perusteena työpaikkojen sijoittumista, asuntoja pitäisi rakentaa nykyistäkin enemmän Helsinkiin, joka on työpaikkojen suhteen yliomavarainen ja panna rakennuskieltoon kehyskunnat kunnes nämä ovat saaneet houkutelluksi alueelleen työpaikkoja niin paljon, että ovat omavaraisia.Kehyskunnissa on niin paljon kaavoitettua rakennusoikeutta, ettei mikään estä halukkaita asettumaan asumaan sinne. Halukkaista vain on pulaa.
    Juha Heikkinen harrastaa vähän liian luovaa tilastojen tulkintaa.
    Koska en halua, että blogini kautta levitetään harhaanjohtavaa tietoa, enkä jaksa vastata jokaiseen vääristelyyn, lopetan tämän keskustelun Juha Heikkisen osalta tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. R.Silfverberg kirjoitti 29.4.2016 kello 12:07

    Juho Laatu: Helsinki yrittää kasvattaa väestömääräänsä radikaalisti. Mitä lienevät OS:n ja Helsingin filosofiat tässä asiassa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maailman kaikki Helsingin kokoiset kaupungit kasvattavat väkimääräänsä vastaavasti, eikä yksikään vähennä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomessa tai ulkomailla tyhjennetään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riittää uusia asukkaita ilman, että maailman väkimäärä kasvaa.

    Mä vastaan omasta puolestani eli lähenee ykkösvaihtehtoa. Fakta on että Helsinki on aikamoinen maalaisläävä Euroopassa. Vanhojen EU-jäsenten päkaupungeista pienin ellei Luxemburgia, Maltaa ja muita lilliputtivaltioita oteta lukuun. Uusista jäsenmaista vain Tallinna, Vilna, Bratislava ja Ljubiljana taitavat olla pienempiä. Pohjoismaista Oslo on jo ohittanut Helsingin, vaikka Norja on aina ollut ns aluepolitiikan mekka Pohjolassa ja maa on pidetty asutettuna Huippuvuoria myöten.

    Kaikkien niiden maiden joiden taloudella menee hyvin, kaupunkiseudut kasvavat koska uutta työtä syntyy kaupunkeihin. Pää- ja suurimpien kaupunkien asukasmäärä korreloi suoraan elintason kanssa.

    Niillä mailla joilla menee huonosti, muuttaa väki koko maasta pois, myös suurkaupungeista. Esim Latvian pääkaupungin Riian väkiluku on vähentynyt n 900.000.sta n 650.000:een. Väki on muuttanut pääasiassa Saksaan, Skandinaviaan ja Brittein Saarille. Suomen on ensisijaisesti pidettävä taloudellisesta kilpailukyvystään huoli ettei näin pääse käymään. Se että totautuuko väestöennuste siinä aikataulussa kuin Soininvaara kumppanit halauvat, ei ole merkitystä, sillä on merkitystä että se toteutuu koska muut menevät ohi.

    Eli ei ole mistään pakottamisesta kysymys. Ihmiset haluavat rikastua ja hankkia ystäviä ja kaupunki tarjoaa parhaat puitteet.
    Minä en halua että Helsingistä tulisi mikään museo jossa asuu vain vanhuksia ja yliopiston opiskelijoita. Tämän kirjoitan vaikka asun rivitalossa Espoossa. Espoo ja vastaavat esikaupungit eivät herätä mitän intohimoja, ovat vain asumiskoneita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. R.Silfverberg kirjoitti 29.4.2016 kello 12:15

    jukka heikkinen:
    DDR:n naisten kokonaishedelmällisyysluku romahti tasolle 1,5 jo 1964 ja Länsi-saksassa 1967. Se oli sitä ennen 2,5. Sama tapahtui maailmanlaajuisesti kehittyneissä maissa ja myös Suomessa 60-luvulla. Saksan yhdistymisellä oli iso mutta ohimenevä hedelmällisyyden laskuvaikutus 1990-94.

    Saksan surkea tilanne sodan jälkeen johti siihen että ei päässyt samanlaista baby-boomia syntymään siellä kuin voittajavalloissa. Kaupungit raunioina, suuri osa miehistä sotavankeina.

    Saksan sodanaikainen johtaja ja hänen puolueensa halusi maaansa kansalaisia rehvakkaita isäntiä ja emäntiä joita varten piti hankkia lisämaata muualta Euroopasta;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. Juho Laatu kirjoitti 29.4.2016 kello 12:31

    Osmo Soininvaara: Tässä päättelyssä ei ole järjen häivää. Jos todella halutaan määrätä, mihin ihmisten on asetuttava asumaan sen sijaan, että nämä saisivat valita sen itse ja käytetään perusteena työpaikkojen sijoittumista, asuntoja pitäisi rakentaa nykyistäkin enemmän Helsinkiin, joka on työpaikkojen suhteen yliomavarainen ja panna rakennuskieltoon kehyskunnat kunnes nämä ovat saaneet houkutelluksi alueelleen työpaikkoja niin paljon, että ovat omavaraisia.Kehyskunnissa on niin paljon kaavoitettua rakennusoikeutta, ettei mikään estä halukkaita asettumaan asumaan sinne. Halukkaista vain on pulaa.
    Juha Heikkinen harrastaa vähän liian luovaa tilastojen tulkintaa.
    Koska en halua, että blogini kautta levitetään harhaanjohtavaa tietoa, enkä jaksa vastata jokaiseen vääristelyyn, lopetan tämän keskustelun Juha Heikkisen osalta tähän.

    Kamoon, yksi tavoitetila toista vastaan, ja luovaa väittelyä tilastojen lukutavoista yhteen tai toiseen suuntaan painottaen. 🙂

    Kävisikö ratkaisuksi se, että siirretään osa Helsingin toimstoista naapurikuntiin, niin kaikki ovat tyytyväisiä ja pendelöintitarve vähenee? 😉

    No ei tietenkään – vitsi, vitsi. Jokainen vetäköön oman kuntansa mahtavoitumisen suuntaan maltillisesti keskustellen. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2016 kello 13:00

    Yritin sanoa, että kielto rakentaa asuntoja Helsinkiin on järjenvastainen sillä perusteella, että Helsingin yliomavarauisuus työpaikoista on vähän laskenut. Minusta ihmisillä pitää olla oikeus asua siellä, missä haluavat. Työpaikatkon ovat ihan vapaita menemään kesjhyskuntiin, mutta eivät halua, koska kehyskunnat eivät ole huolehtineet joukkoliikenteestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Satamiin vai viheralueille kirjoitti 29.4.2016 kello 12:43

    Tuomas L.:
    Suurin osa asuntorakentamisesta nimenomaan parantaa viihtyisyyttä kun ränsistyneet teollisuus, satama- ja varastoalueet ja kaikenlainen masentava joutomaa muuttuu kaupungiksi.

    Kaupunkiin saadaan tosiaan paljon uusia tiiviisti rakennettuja asuinalueita, kun teollisuus- ja satama-alueet rakennetaan. Tällaisten alueiden rakentamista vastaan kellään ei kai ole mitään, vaikka uusien alueiden viihtyisyydestä voikin olla montaa mieltä.

    Helsingin uusi yleiskaavaehdotus sen sijaan hävittäisi yli kolmanneksen Helsingin metsistä ja yli viidenneksen muista viheralueista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  103. Juho Laatu kirjoitti 29.4.2016 kello 13:41

    Osmo Soininvaara: Minusta ihmisillä pitää olla oikeus asua siellä, missä haluavat.

    Aivan. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Kaivopuisto, Eira, Kaskisaari, Kulosaari, Suomenlinna, Eplanadin puisto, Helsinki, Kauniainen ja Punkaharju pitäisi kaavoittaa entistä täydempään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  104. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.4.2016 kello 14:21

    Juho Laatu: Helsinki yrittää kasvattaa väestömääräänsä radikaalisti. Mitä lienevät OS:n ja Helsingin filosofiat tässä asiassa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maailman kaikki Helsingin kokoiset kaupungit kasvattavat väkimääräänsä vastaavasti, eikä yksikään vähennä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomessa tai ulkomailla tyhjennetään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riittää uusia asukkaita ilman, että maailman väkimäärä kasvaa.

    Koska jokaikiseen asemakaavoitettavaan paikkaan rakennetaan taloja ja jokainen asunto myydään niistä, Helsinkiin on kysyntää ja se riittää. On myös hyvä huomata, että lähes kaikki pakolaiset tulevat joka tapauksessa muuttamaan Helsinkiin yhteiskunnan maksaessa asumiskustannukset, ja asuntojen rakentamattomuudesta kärsii muut ryhmät kuten kotimaiset ja ulkomaiset opiskelijat ja pienipalkkaiset työntekijät, jossain määrin aiemmin aiemmin mainitut tutkimustiimien jäsenetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  105. Juho Laatu kirjoitti 29.4.2016 kello 15:42

    Satamiin vai viheralueille: Kaupunkiin saadaan tosiaan paljon uusia tiiviisti rakennettuja asuinalueita, kun teollisuus- ja satama-alueet rakennetaan. Tällaisten alueiden rakentamista vastaan kellään ei kai ole mitään, vaikka uusien alueiden viihtyisyydestä voikin olla montaa mieltä.

    Helsingin uusi yleiskaavaehdotus sen sijaan hävittäisi yli kolmanneksen Helsingin metsistä ja yli viidenneksen muista viheralueista.

    Jätkäsaaressa ei ehkä ollut mitään erityistä säilytettävää, mutta en silti katso hyvällä jatkuvaa väestön kasvattamista. Olisin ehkä äänestänyt puiston puolesta. Jollakulla vihreästi ajattelevalla voi siis olla jotain sitä vastaan, että kaikki alueet pakataan mahdollisimman täyteen ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Satamiin vai viheralueille kirjoitti 29.4.2016 kello 17:50

    Juho Laatu: Jätkäsaaressa ei ehkä ollut mitään erityistä säilytettävää, mutta en silti katso hyvällä jatkuvaa väestön kasvattamista. Olisin ehkä äänestänyt puiston puolesta. Jollakulla vihreästi ajattelevalla voi siis olla jotain sitä vastaan, että kaikki alueet pakataan mahdollisimman täyteen ihmisiä.

    Kunhan nyt edes saataisiin nämä nykyiset metsät ja viheralueet säästymään rakentajilta ja kaavoittajilta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  107. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 29.4.2016 kello 18:22

    R.Silfverberg:

    1) Helsingin ulkorajoilla on paljon sellaista hukkakäytössä olevaa ei-kenenkään maata jonne Helsinki haluaisi että kaupunki laajentuisi.

    2) Lisäksi muistutan että asukkaat eivät omista kaupunkia.

    1) Hei, kuka voi oikeastaan puhua Helsingin nimissä ?

    2) Kertoisitko asiasta enemmän? Viittaatko nyt tavallisiin taloyhtiöihin (omilla tonteillaan), valtion maihin, vai ulkomaisiin sijoitusyhtiöihin (joiden kotipaikka on esim. Panamassa)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. Juho Laatu kirjoitti 29.4.2016 kello 20:08

    Makkaratalon Hautuumaa: Koska jokaikiseen asemakaavoitettavaan paikkaan rakennetaan taloja ja jokainen asunto myydään niistä, Helsinkiin on kysyntää ja se riittää. On myös hyvä huomata, että lähes kaikki pakolaiset tulevat joka tapauksessa muuttamaan Helsinkiin yhteiskunnan maksaessa asumiskustannukset, ja asuntojen rakentamattomuudesta kärsii muut ryhmät kuten kotimaiset ja ulkomaiset opiskelijat ja pienipalkkaiset työntekijät, jossain määrin aiemmin aiemmin mainitut tutkimustiimien jäsenetkin.

    Tarkoitatko tosiaan, että se, että joillain kaupungeilla on taipumus kasvaa, riittää syyksi kasvattaa väestömäärää globaalisti? Tähänhän tuo ykkösvaihtoehto johtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  109. Tuomas L. kirjoitti 29.4.2016 kello 20:30

    Satamiin vai viheralueille: Kaupunkiin saadaan tosiaan paljon uusia tiiviisti rakennettuja asuinalueita, kun teollisuus- ja satama-alueet rakennetaan. Tällaisten alueiden rakentamista vastaan kellään ei kai ole mitään, vaikka uusien alueiden viihtyisyydestä voikin olla montaa mieltä.

    Helsingin uusi yleiskaavaehdotus sen sijaan hävittäisi yli kolmanneksen Helsingin metsistä ja yli viidenneksen muista viheralueista.

    Olen aika tarkkaan syynännyt yleiskaavaehdotuksen ja en oikein niele tuota väitettä että yleiskaava hävittää kolmanneksen Helsingin metsistä. Kaavaluonnoksen ansio nimenomaan mielestäni on se, että arvokkaat metsät pystytään säilyttämään tulevaisuudessakin ja rakentaminen kohdistuu virkistysarvoltaan toissijaisiin kohteisiin, kuten liikenteen melualueille, pusikoituneille pelloille ja laiturille ja saavutettavuuden huonoille alueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  110. Samuli Kallio kirjoitti 29.4.2016 kello 20:58

    Falkullan kiilan kaava

    Tapanilan aseman viereen, radan itäpuolelle ja Suurmetsäntien eteläpuolelle tulee kerrostalovaltainen alue 1300 ihmiselle. Alue vapautuu rakentamiselle, koska Heli-radan varaus on vapautunut ja koska lentomelu poistuu Malmin lentokentän mukana. Hyvä kaava.

    -> 13v. Fallkullassa asuneena voin kertoa sinulle että Malmin lentokenttä ei aiheuta lentomelua, vaan aluetta reunustavat tiet, nyt aamuliikenteen äänet kantautuvat Kehä I:seltä ja Lahden moottoritieltä (aikaisemmin näin ei kuulunut) sekä rautatie ja Hki-Vantaan yli-lennot. Mitä kaavaan tulee, niin tehotonta rakentamista, tuohon kulmaan mahtuisi tuplat mitä on suunniteltu, ja kaupan voi jättää rakentamatta: Arvin kauppa ja Alepa palvelevat ihan riittävästi, ja Malmin palvelut muutaman kilometrin päässä. Kaupungin tehottomuudesta kertoo että Jäkälän ala-koulu sen alue on ollut 6 v. tyhjillään, siihen olisi myös voinut suunnitella täydennysrakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  111. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2016 kello 21:22

    ja kaupan voi jättää rakentamatta: Arvin kauppa ja Alepa palvelevat ihan riittävästi, ja Malmin palvelut muutaman kilometrin päässä.

    Alueelle on tulossa 25 000 asukasta lisää, joten kaupallisia palvelujakin tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Juho Laatu kirjoitti 29.4.2016 kello 21:42

    Satamiin vai viheralueille: Kunhan nyt edes saataisiin nämä nykyiset metsät ja viheralueet säästymään rakentajilta ja kaavoittajilta!

    Niinpä. Tosin toive voi olla turha, sillä paikallisilla poliitikoilla näyttää olevan kova nälkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  113. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 29.4.2016 kello 21:54

    Juho Laatu: Tarkoitatko tosiaan, että se, että joillain kaupungeilla on taipumus kasvaa, riittää syyksi kasvattaa väestömäärää globaalisti? Tähänhän tuo ykkösvaihtoehto johtaa.

    Miten globaali väestömäärä liittyy Helsingin kaavoitukseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  114. Sakke kirjoitti 30.4.2016 kello 7:11

    Osmo Soininvaara:
    Yritin sanoa, että kielto rakentaa asuntoja Helsinkiin on järjenvastainen sillä perusteella, että Helsingin yliomavarauisuus työpaikoista on vähän laskenut. Minusta ihmisillä pitää olla oikeus asua siellä, missä haluavat.

    Minusta tuossa tulee vastaan tiettyjä rajoituksia. Et kai siis voi olla tosissasi?

    Montako lippua olisit valmis myymään esimerkiksi yhteen teatterinäytäntöön tai vesibussin kiertoajelulle, jos istumapaikkoja (ja pelastusvälineitä jälkimmäisessä) on ainoastaan N kappaletta? Oletko koskaan kokeillut, mitä tapahtuu, jos suppailulaudalle sijoitetaan seisomaan seitsemän melomaan halukasta?

    Voisiko esim. jokin suuri päivälehti järjestää nettipohjaisen, kyselyn, jossa selvitetään kuinka moni haluaisi asumaan kotiisi? (Rajaus voitaisiin ulottaa ehkä koskemaan kotisi lisäksi myös asuinkortteliasi. Tämä rajoitus tarvittaisiin välttämättä sen vuoksi, että tuho ei leviäisi liian laajaksi!)

    Kyselyn laajuus tulisi varmistaa, kääntämällä se kaikille kielille ja pyytämällä maamme median ulkomaantoimituksia levittämään sitä tehokkaasti mm. Aasiassa ja Afrikassa, sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa. Kyselyn lähtötiedoissa tulisi tietenkin tuoda esiin nykyhetken kaikki tiedot maastamme, kaupungistamme sekä sosiaaliturvan ja terveydenhoidon puitteista. Mikä mahtaisi olla kyselyn lopputulos?

    Oletkohan omaksunut liiaksi “Sipilän ajatusmaailmaa”? Ottaisitko kantoinesi myös vastuun kaikista sen seurauksista elinympäristössäsi ja kaupunginosassa, jossa arvelen asuvan lisäksesi jo nykyhetkellä riittävästi muitakin?

    Asukasluvun kasvatus, muista seurauksista piittaamatta, ei voi olla kaupungin itsetarkoitus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  115. Juho Laatu kirjoitti 30.4.2016 kello 11:33

    Makkaratalon Hautuumaa: Miten globaali väestömäärä liittyy Helsingin kaavoitukseen?

    Palataan takaisin siihen, mitä OS …

    Osmo Soininvaara:
    Ihmisillä ei ole tässä ylikansoittuvassa maailmassa mitään moraalista velvollisuutta lisätä maapallon väestöä. Ajatus, että asunnon sijainti aiheuttaa perhekoon eikä päin vaston, on kyllä myös aika erikoinen.

    … ja minä kirjoitimme

    Juho Laatu: Helsinki yrittää kasvattaa väestömääräänsä radikaalisti. Mitä lienevät OS:n ja Helsingin filosofiat tässä asiassa? Ehkäpä…

    1) Toive siitä, että maailman kaikki Helsingin kokoiset kaupungit kasvattavat väkimääräänsä vastaavasti, eikä yksikään vähennä. Pienemmtkin pyrkivät samaan.

    2) Joku alue Suomessa tai ulkomailla tyhjennetään väestöstä niin, että Helsingille (ja muille halukkaille) riittää uusia asukkaita ilman, että maailman väkimäärä kasvaa.

    Nostin siis esille ristiriidan OS:n kahden eri tavoitteen välillä. Toisaalata hän ajaa yhden kaupungin (ja ilmeisesti kaikkien vastaavien kynnelle kykenevien kaupunkien) väestömäärän kasvattamista, ja toisaalta sanoo olevansa huolissaan maailman väestön kasvattamisesta. Tämä johtaa joko ylikasoitukseen (vaihtoehto 1) tai siihen, että pitää osoittaa joku alue, jossa väkimäärää vastaavasti vähennetään (vaihtoehto 2). En tiedä kumpaa OS kannattaa, vai kieltäytyykö näkemästä tällaisia ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  116. Juho Laatu kirjoitti 30.4.2016 kello 12:18

    R.Silfverberg: Mä vastaan omasta puolestani eli lähenee ykkösvaihtehtoa. Fakta on että Helsinki on aikamoinen maalaisläävä Euroopassa. Vanhojen EU-jäsenten päkaupungeista pienin ellei Luxemburgia, Maltaa ja muita lilliputtivaltioita oteta lukuun. Uusista jäsenmaista vain Tallinna, Vilna, Bratislava ja Ljubiljana taitavat olla pienempiä. Pohjoismaista Oslo on jo ohittanut Helsingin, vaikka Norja on aina ollut ns aluepolitiikan mekka Pohjolassa ja maa on pidetty asutettuna Huippuvuoria myöten.

    Kaikkien niiden maiden joiden taloudella menee hyvin, kaupunkiseudut kasvavat koska uutta työtä syntyy kaupunkeihin. Pää- ja suurimpien kaupunkien asukasmäärä korreloi suoraan elintason kanssa.

    Niillä mailla joilla menee huonosti, muuttaa väki koko maasta pois, myös suurkaupungeista. Esim Latvian pääkaupungin Riian väkiluku on vähentynyt n 900.000.sta n 650.000:een. Väki on muuttanut pääasiassa Saksaan, Skandinaviaan ja Brittein Saarille. Suomen on ensisijaisesti pidettävä taloudellisesta kilpailukyvystään huoli ettei näin pääse käymään. Se että totautuuko väestöennuste siinä aikataulussa kuin Soininvaarakumppanit halauvat, ei ole merkitystä, sillä on merkitystä että se toteutuu koska muut menevät ohi.

    Eli ei ole mistään pakottamisesta kysymys. Ihmiset haluavat rikastua ja hankkia ystäviä ja kaupunki tarjoaa parhaat puitteet.
    Minä en halua että Helsingistä tulisi mikään museo jossa asuu vain vanhuksia ja yliopiston opiskelijoita. Tämän kirjoitan vaikka asun rivitalossa Espoossa. Espoo ja vastaavat esikaupungit eivät herätä mitän intohimoja, ovat vain asumiskoneita.

    Tämä jäi näköjään vielä vastausta vaille.

    Suurella maalla on yleensä tosiaan suuri pääkaupunki, ja pääkaupungissa on yleensä runsaasti rikkaita ihmisiä ja yritysten pääkonttoreita. En kuitenkaan pidä lainkaan vakuuttavina OS:n siihen tähtääviä todisteluja, että tämä tarkoittaisi sitä, että maksimaalinen keskittäminen tuotaisi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti parhaan lopputuloksen.

    Kaupungit tapaavat myös kasvaa, mutta tällainen keskittyminen ei riipu lainkaan taloudellisesta menestyksestä, vaan pätee yleisesti, sekä maantieteellisesti että organisaatioiden siäisessä rakenteessa. Tällaiseen luonnonvalinnanomaiseen monopolisoitumiseen ja keskittymiseen liittyy myös ongelmia, ja siksi tällaista kehitystä yritetän usein myös aktiivisesti purkaa. Suuria kasvavia kaupunkeja on niin kehitysmaissa kuin teolistuneissa maissa.

    Kukaan ei pakota ihmisiä Helsinkiin. Sinne muutetaan yleisesti esimerkiksi opiskelupaikan vuoksi, tai siksi, että oman urakehityksen kannalta on kannattavaa päästä lähelle hallinnon ja talouden pääkonttoreita ja korkeimpia päättäjiä, ja lähtöporttia Brysseliin. Nämä liittyvät luontaiseen keskittymiskehitykseen, eivätkä välttämättä korreloi lainkaan tuottavuuden kanssa.

    Pääkaupunki voi siis monissa tapauksissa tarjota parhaat puitteet henkilökohtaiselle rikastumiselle, mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että suuri ryntäys herrahissiin olisi eduksi koko maan taloudelle. Ystäviä voi saada sekä maalla että kaupungissa.

    Minua kiinnostaa enemmän viihtyisä Helsinki kuin umpeenrakennettu Helsinki. On ihan kiva, että Suomessa on yksi yli 500 000 asukkaan kaupunki, mutta jos haluan suurkaupunkiin, matkustan vähän pidemmälle. Suomen kokoiselle maalle sopii Suomen kokoon sopiva pääkaupunki. Turha ilman nieleminen on turhaa, ja väestönkasvuakin pitäisi hillitä, ei kiihdyttää.

    Miljoonakokoisenakaan Helsinki ei tule olemaan maailmalta katsoen merkittävä. Syyt miksi Suomi ja Helsinki pärjäävät ovat aivan muualla. Hyvä koulutus ja toimiva yhteiskuntarakenne ovat sitä oleellista kamaa. Helsingin koko on tässä täysin sivuseikka. Suomen koko on tärkeämpi. Suomikin on pieni, joten osaaminen on tärkeämpää kuin koko. Ja Suomessa esim. vientiteollisuuden osaamista on aika tasaisesti koko maassa. Helsinki tietenkin kuvittelee, että kaikki viisaus on siellä, ja muualla vain jarrutusta. Muualla saatetan ajatella, että Helsingin keskushallinto on usein enemmän rasite kuin mahdolistaja.

    Talouden kannalta on järkevintä laittaa kuntoon koko maa, eikä vain yhtä rikkainta kulmaa. Työttömyyden vähentäminen Utsjoella on yhtä järkevvää kuin Helsingissä. Utsjoen kouluttamattoman henkilön työllistäminen on yhtä tärkeää kuin juuri yliopistosta valmistuneen työllistäminen Helsinkiin tai muualle. OS kannattaa valtion tukea Helsinkiin muun Suomen kustannuksella. Tulos voi olla tasapainoton ja taloudellisesti haitallinen.

    Jokaisella kunnalla on taipumusta kilpailla resursseista ja kasvusta, ja kuntalaiset ovat patriotismissaan joskus yliampuvia. Kuuntelen mieluummin espoolaisten ja muiden mielipiteitä Helsingistä, ja päinvastion. Espoolaisetkin ovat tosin jäävejä Helsingin metropolia koskevissa kysymyksissä. Mitä sanoisit vaikapa Rovaniemen ja Utsjoen kehityksestä?

    P.S. Kirjoitit paljolti taloudesta ja kaupungistumisen vaikutuksista. Meni siinä melessä vähän ohi, että kirjoituksessanoi yritin fokusoitua erityisesti globaaliin väestönkasvuun ja OS:n politiikan rooliin siinä (vaihtoehdot 1 ja 2 ovat mielestäni molemmat tässä suhteessa ongelmallisia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus