Liikenneinfran yhtiöittäminen

19.4.2016 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Liikennevirasto remontoi Pohjanmaan rataa tuskastuttavan hitaasti. Olisi paljon järkevämpää panna rata kerralla kuntoon kuin remontoida joka vuosi pikkupätkä.

Liikennevirasto ei voi korjata nopeammin, koska se on riippuvainen valtion vuosittaisista budjettirahoista. Jos se olisi itsenäinen yhtiö, se ottaisi korjauksia vastaan lainaa ja toteuttaisi ne taloudellisesti järkevimmässä aikataulussa.

Tätä taustaa vasten ei olisi aivan pöhköä yhtiöittää ratojen omistaminen. Sama logiikka pätee myös tietysti teihin.

Anne Bernerin esitystä yhtiöittää liikenneinfra on ehditty sanoa vaaralliseksi. Vaarallinen se onkin, kun ei tiedetä yksityiskohtia, mutta vaarallinen ei ole sama kuin huono. Berner on esiintymisellään tehnyt kyllä kaikkensa ruokkiaseen ennakkoluuloja esityksiään kohtaan. Esitys muuttuu sekä vaaralliseksi että järjettömäksi, jos joku keksii yksityistää infrayhtiöt tai osan siitä.

Luonnollisen monopolin yksityistäminen on perustyperää. Siihen on pakko lisätä jokin hallinnollinen monopolivoiton rajoitin, minkä jälkeen siinä ei ole yhtään markkinamekanismin hyvää puolta. Espoossa tätä ei ylipäätänsäkään taideta ymmärtää.

(Sähköverkosta saa ottaa kuuden prosentin tuoton sijoittamalleen pääomalle. Kannattaa tehdä investoinnit oikein kalliina ja tehottomasti, koska korko yrittää lainakoron selvästi.)

Tieverkon osalta aivan olennaista on, mistä infrayhtiö saa tulonsa. Markkinalogiikan mukaan sen pitäisi saada ne joko tienkäyttömaksuina autoilijoilta tai käytön perusteella valtiolta. Jos jokainen tienpätkä vaatisi oman kannattavuutensa, tämä ohjaisi liikennerahat tehokkaasti tarpeen mukaan. Tämän varjopuolena on syrjäseutujen tieverkon rappeutuminen. Kehä ykkösen satatuhatta päivittäistä käyttäjää saavat kokoon sievoisen summan, mutta syrjäkylän muutamakymmentä päivittäistä käyttäjää eivät pystyisi kustantamaan edes aurausta. Syrjäseuduilta kannattaisi muuttaa pois niin kauan kuin tie vielä kantaa muuttoauton.

Jos taas investoinneista edelleen päättäisi valtiovarainvaliokunnan siltarumpujaosto mielivaltaisten käytäntöjen perusteella, koko yhtiöittämisestä menee idea, koska mikä se sellainen osakeyhtiö on, joka pakotetaan tekemään järjettömiä investointeja.

Tästä esityksestä ei voi sanoa juuta eikä jaata, ennen kuin on kerrottu, mistä se saa tulonsa.

Rataverkon osalta asia on yksinkertaisempi. Tosin onhan siinäkin omat ongelmansa erilaisten Huutokosken ratojen kanssa. Raiteiden osalta on perusteltua vaatia, että jokainen pätkä vastaa itse kustannuksistaan. Jos tukipolitiikkaa halutaan harrastaa, maakunta on oikeampi maksaja kuin valtio. Näinhän Helsingin seudulla jo tehdäänkin.

Kommentit

145 Vastausta artikkeliin “Liikenneinfran yhtiöittäminen”

  1. Jani kirjoitti 19.4.2016 kello 10:20

    Katselin tiedotustilaisuuden eilen ja Anne Bernerin esitys oli kyllä huono. Asioita perusteltiin mielikuvilla ja faktoja ei kerrottu. Se esitys jätti kyllä todella paljon spekuloinnin varaa. Silti lehdet toitottavat, että Liikenne Infra Oy aloittaa toiminnan 2018 alusta.

    Olisi järkevää, jos tien käytöstä maksettaisiin todellisen käytön mukaan. Eli vähän ajava maksaisi vähemmän ja jos auton jättää jonain päivinä kotiin, niin maksua ei olisi ollenkaan. Vähän kuitenkin pelkään, että käyttömaksu hoidetaan veroluonteisella kuukausimaksulla.

    Mitenkähän tuota ajatellaan sitten valvottavan ja millaisen rangaistuksen tämä yritys langettaa, jos maksua ei olekaan maksanut?

    Olisiko sittenkin jotenkin mahdollista hoitaa infrahankkeiden rahoitusta valtion tasolla järkevämmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Kate kirjoitti 19.4.2016 kello 10:35

    Tien käytön verottaminen pelkkinä käyttömaksuina ja esimerkiksi auto- ja polttoaineverotuksesta luopuminen merkitsisi koko ympäristöohjaavuuden poistumista. Markkibnalogiikan mukaan tien ylläpitäjää ei kiinnosta yhtään ulkoisvaikutukset.

    Tuo syrjäkylän tien tilanne kertoo myös että kilomeripohjainen käyttömaksu ei pohjaudu aiheiutettuyihin kustannuksiin. Sen tien ylläpito maksaa ihan saman ajakoot sillä yksi, kymmenen tai sata autoa päivässä. Tästä syystä yksityisteiden tiekunnat perivät tiestä kiinteää vuosimaksua kaikilta tien varressa olevilta kiinteistöiltä, maksu on sama autottomalta eläkeläismummolta kuin työssäkäyvältä perheeltäkin. Jokainen kun tarvitsee tietä ja haluaa tien autrattuna joka aamu.

    Ihan sama logiikka toimii myös 99.99% Suomen teistä, poikkeuksena on ne muutamat harvat ruuhkautuvat tiet muutamana harvana tuntina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  3. Mikko H kirjoitti 19.4.2016 kello 10:37

    Bernerin esitys ei taida helpottaa Perussuomalaisten hallituksessa pysymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Juho Laatu kirjoitti 19.4.2016 kello 10:46

    Tätä taustaa vasten ei olisi aivan pöhköä yhtiöittää ratojen omistaminen.

    Väität että hallitus on niin hölmö, ettei osaa ottaa velkaa ja kirjoittaa suurempaa summaa budjettiin radan korjausta varten, mutta on toisaalta niin fiksu, että ymmärtää, että tarvittavan rahan saisi hallituksen tyhmyydestä huolimatta järjestettyä niin, että hallitus yhtiöittäisi radan, ja sitten pääomistajana hyväksyisi suuren lainan ottamisen.

    Eiköhän tuo toimi yhtä hyvin budjetin kautta. En tiedä näkyisivätkö uuden valtionyhtiön velat valtion velkaantumisasteessa (= nuhteita EU:lta), vai onko koko homman idea kirjanpidollinen kikka ottaa vielä lisää velkaa ja piilottaa tuo velanotto muodostettavaan uuteen firmaan.

    Esitys muuttuu sekä vaaralliseksi että järjettömäksi, jos joku keksii yksityistään infrayhtiöt tai osan siitä.

    Berner puhui suurista määristä ulkoista rahoitusta. Kai ulkoista rahaa saataisiin hyviä bisnessuunnitelmia vastaan. Rahaa Berner näki ainakin käyttäjiltä kerättävissä maksuissa. Tuo yhtälö kuulostaa jo aika pitkälti henkiseltä yksityistämisesltä siinä mielessä, että tulevaisuuden sanelisi se, millainen investointi ja rahavuot tuottaisivat rahoittajille riittävän tuoton.

    Bernerin tiedotustilaisuuden informaaatiosisältö jäi kovin köyhäksi, joten paljon on vielä arvailujen varassa. Rautatiet poliitikot voisivat halutessan helposti yksityistääkin. Maantiet ovat jo hankalampi juttu.

    Jos tukipolitiikkaa halutaan harrastaa, maakunta on oikeampimaksaja kuin valtio. Näinhän Helsingin seudulla jo tehdäänkin.

    Mitä Helsingin seudulla tehdään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.4.2016 kello 15:02

    Helsingin seudulla kunnat kustantavat junien kulun HSL:n kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sakari Kestinen kirjoitti 19.4.2016 kello 10:56

    “Raiteiden osalta on perusteluta vaatia, että jokainen pätkä vastaa itse kustannuksistaan”

    Olen eri mieltä. UK:ssa tämä periaate johti 60-luvulla Beechingin kirveeseen (https://en.wikipedia.org/wiki/Beeching_cuts) ja satutti myös runkoratoja, kun ei ollut enää pieniä puroja, josta syntyisi suurempia virtoja. Suomessa samaa politiikkaa on jo sovellettu niinikään 60-luvulta lähtien, kun hiljaisimpien rataosien henkilöliikennettä on lopettettu. Suomen rataverkko itsessään on aina ollut niin harva, ettei sentään kokonaisia ratoja ole muutamaa vähämerkityksellistä sivurataa lukuunottamatta pistetty paaliin, vaikka päivystäjä kulkisikin vain kerran viikossa.

    Jos halutaan nostaa jonkun rataosan taloudellisuutta, niin se yleensä edellyttää liikennemäärien nostamista ja siten liikenteen tukemista (tyhjänä seisovan väylän tukemisen sijaan). Tässä Ruotsi on erittäin hyvä esimerkki, kun maakäräjät ovat jo pitkään saaneet hyödyntää rautateitä alueellisen henkilöliikenteen kehittämiseen, Suomessahan toimivaltaiset viranomaiset HSL:ää lukuunottamatta eivät saa edes VR:ltä tilata junaliikennettä. Nämä maakäräjien ostojunat maksavat normaalin ratamaksun Trafikverketille, ja vaikka rata ei itsessään ole voitollinen, sillä on aluetalouden kannalta suuri merkitys mahdollistaessaan junapendelöinnin bussipendelöintiä laajemmalta alueelta. Tällä on varsinkin Skånessa ollut erittäin huomattava vaikutus koko alueen dynamiikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  7. Jouko Tuomisto kirjoitti 19.4.2016 kello 10:58

    Syrjäseutujen teiden rappeutumisesta seuraisi se, että puut jäisivät metsään ja metallit kaivoksiin. Tien taloudellista vaikutusta ei voi laskea suoraan kulkuneuvojen määrästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  8. Hannu kirjoitti 19.4.2016 kello 10:58

    Entäpä jos liikennevirasto jonain vuosina satsaisi kunnolla tuon radan remontoimiseen ja tekisi sen kerralla järkevästi kuntoon?

    Olettaisin heillä olevan muitakin hankkeita käynnissä kuin vain tuo Pohjanmaan rata. Mikä pakko näitä on kaikkia tehdä samanaikaisesti vähän kerrallaan, täytyyhän virastolla olla mahdollisuuksia itsekin osallistua hankkeidensa aikataulutukseen.

    Jos virastolla ei tosiaan ole tuossa aikataulutuksessa mitään sanavaltaa, niin miksi ei. Voisiko tämä olla se korjausehdotus poliitikoille.

    Voisi myös miettiä, että jos virasto pieni ja jokin suurempi yksittäinen hanke tulossa niin voisiko sinä vuotena budjetti olla tavallista suurempi. Sillä ymmärryksellä, että seuraavan vuoden budjetti on taas normaali eikä se paisutettu budjetti ole saavutettu etu.

    Sinänsähän tuo ongelma virastojen investointien rahoituksesta koskenee montaa muutakin virastoa kuin vain liikennevirastoa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Metso kirjoitti 19.4.2016 kello 10:59

    Vaikka väylät yksityistettäisiin, niin se ei olisi mikään ongelma, koska liiketoiminnan perusedellytys on tarjota tuote, jolla on maksavia asiakkaita.

    Suomen ongelma on ylipäätään se, että taloudesta on päättämässä henkilöitä, joilla ei ole minkään valtakunnan opintoja kansantaloudesta tai taloudesta ylipäätään, kuten eilisessä YLEn farssissa saatiin taas nähdä.

    Jos jonkin väylän ylläpitoon ei ole riittävästi asiakkaita, niin väylän kunnossapitoa tai tasoa täytyy laskea, tai lopettaa väylä kokonaan. Jos sen väylän päässä on pystyyn kuoleva kyläpahanen, niin se joutaa lopettaa tai asukkaat palata omavaraistalouteen.

    “Perinteisen porotalouden” harjoittajilla on varaa paimentaa porokarjaa helikoptereilla, mutta ei kuulemma ole varaa maksaa metsähallitukselle korvauksia käyttämistään teistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  10. Antti Helin kirjoitti 19.4.2016 kello 11:02

    “Liikennevirasto ei voi korjata nopeammin, koska se on riippuvainen valtion vuosittaisista budjettirahoista. Jos se olisi itsenäinen yhtiö, se ottaisi korjauksia vastaan lainaa ja toteuttaisi ne taloudellisesti järkevimmässä aikataulussa.”

    Toisaalta, valtio voisi ottaa tätä lainaa – huomattavasti yksityistä toimijaa pienemmällä korolla – ja tehdä korjaukset ja hyötyä niistä itse, sen sijaan että yksityinen toimija tekee omaa voitto-tappio-arviotaan siitä kannattaako korjaus vai ei. Ja kaiken kukkuraksi yleensä tämä yksityinen toimija saa jotain tukea kuitenkin valtiolta, tai parhaassa tapauksessa valtio lainaa juuri sen tarvittavan rahan yksityiselle toimijalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  11. Pekka Pietilä kirjoitti 19.4.2016 kello 11:45

    Pohjanmaan rautatie ei kiinnosta pohjalaisia, koska puutavara ja siitä tehdyt tuotteet voidaan pienimmin kuluin viedä ulkomaille asiakkaille laivoilla. Rannikon sahat siirtävät puutavaran valmiina tuotteena satamiihin, joissa lastaus tehdään. Kierrättäminen Helsinkiin ei kiinnosta, eikä Pönttövuoren tunnelin kautta matkustelu kiinnosta kas, kun lentäen olisit jo perillä. Muutos tulee ei edes EU:n tukiaiset estä pohjalaisten järkevää taloudellista ajattelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Tero Tolonen kirjoitti 19.4.2016 kello 12:27

    OS: Liikennevirasto ei voi korjata nopeammin, koska se on riippuvainen valtion vuosittaisista budjettirahoista. Jos se olisi itsenäinen yhtiö, se ottaisi korjauksia vastaan lainaa ja toteuttaisi ne taloudellisesti järkevimmässä aikataulussa.

    Mielenkiintoista, että poliitikot eivät osaa ilmaista asioita näin selkokielisesti.

    Mikä tietenkin antaa aiheen epäillä, että ministeri ei itse edes ymmärrä miksi jotain hanketta ollaan tekemässä, vaan idea ja motivaatio on lähtöisin jostain muualta

    Mikä nyt ei sinänsä ole ihme, koska asioita on varmasti paljon, mutta kuvastaa sitä ongelmaa mikä nykysysteemissä on.

    Se, että asiat osattaisiin perustella, ei tarkoita että ne pitäisi toteuttaa, mutta se olisi ainakin hedelmällisempi lähtökohta keskustelulle kuin “Suomi myydään pala palalta ulkomaisille” huudot tai toisaalla “tämä on vasta selvitystyötä” -tyyppiset lausunnot, joista tulee lähinnä mieleen se kuinka monta kertaa jotain asiaa on selvitetty kunnes päätöksentekohetkellä on jo liian myöhäistä kääntyä takaisin koska “jotain pitää tehdä” ja kyseinen suunnitelma on ainoa mahdollinen, koska mitään muuta suunnitelmaa ei ole edes aloitettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  13. R.Silfverberg kirjoitti 19.4.2016 kello 12:45

    Ainakin yksi asia askarruttaa Bernerin väitteissä: Hän vertailee väyliä tietoliikenne-infraan joka yhtiöitettiin ja yksityistettiin 1990-2000-luvulla ja kuluttajat maksavat nyt itse käytöstä.

    Teleliikenteen kohdalla tapahtui suuria teknologisia muutoksia tuona aikana ja Nokia + Sonera + Radiolinja/Saunalahti/Elisa-ryhmittymä teki suuria voittoja sekä kotimaassa mutta etenkin ulkomailla kiitos kännykkäteknologian joka oli aivan uutta silloin. Kuluttajahintoja pystyi Suomesa pitämään kohtuullisina kun taas ulkomaalaisia pystyttiin rokottamaan enemmän. Nythän se on tasoittunut, mutta kukaan ei kaipaa vanhoja aikoja ja lankapuhelimia tai akustisia modeemeja enää.

    Maantie ja rautatie ja vesitiepuolella ovat muutokset tapahtuneet hitaammin, karkeasti kaikki toimii sellaisella teknologialla jotka oli keksitty jo 1900-luvun alussa. Suomen väyläoperaattorit eivät voi myöskään rahastaa ulkomaita tai ulkomaisia käyttäjiä pois lukien rekkaliikene joka ajaa Suomen läpi. Eli fyysisistä väylistä on käytännnössä vain kustannuksia ja liikenne on erittäin energiaintensiivistä. Loikkaus uuteen tuottavampaan merkitsisi sitä että teleportaatio pitäisi keksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  14. tpyyluoma kirjoitti 19.4.2016 kello 13:52

    Rataverkon osalta asia on yksinkertaisempi. Tosin onhan siinäkin omat ongelmansa erilaisten Huutokosken ratojen kanssa. Raiteiden osalta on perusteluta vaatia, että jokainen pätkä vastaa itse kustannuksistaan. Jos tukipolitiikkaa halutaan harrastaa, maakunta on oikeampimaksaja kuin valtio. Näinhän Helsingin seudulla jo tehdäänkin.

    Tarkoitatko nyt ylläpito- vai rakentamiskustannuksia? Kun siis rata pitäisi hinnoitella mahdollisimman täyteen, koska raideliikenteen ulkoishyödyt. Sikäli kun koko radan liikennöissä on ylipäänsä mieltä, tämä todennäköisesti kattaa ylläpidon kustannukset. Sen sijaan olisi täysin hullua periä niin suuria maksuja, että se karsii liikennettä, kalliilla rakennetulla radalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  15. teekkari kirjoitti 19.4.2016 kello 15:04

    R.Silfverberg: Ainakin yksi asia askarruttaa Bernerin väitteissä: Hän vertailee väyliä tietoliikenne-infraan joka yhtiöitettiin ja yksityistettiin 1990-2000-luvulla ja kuluttajat maksavat nyt itse käytöstä.

    Tietoliikenneinfrastakin löytyy varoittavia esimerkkejä, eli kepun lemmikki “laajakaista joka torppaan”. Siinäkin piti tulla markkinaehtoisesti yksityisiä toimijoita palveluntarjoajiksi, vaan eipä tullutkaan. Infran rakentaminen Suomen kaltaiseen harvaanasuttuun maahan nyt vain ei onnistu markkinaehtoisesti, ja jos aluepolitiikasta ja “koko maan asuttuna pitämisestä) ei haluta luopua, kannattaa infran kilpailuttamisesta haaveileminen unohtaa.

    Myös Vanhasen esitys YLE-veron käyttämisestä tienkäyttömaksun esikuvana pelottaa. Miten mitään markkinamekanismia voi olla, jos maksu on kaikille sama valinnoista riippumatta?

    Markkinatalouden ja kilpailun tuominen infraan(kin) on hyvä ajatus, mutta Kepun ja Kokoomuksen esityksenä en kyllä osaa odottaa siitä mitään positiivista. Kepu tulee kyllä aluepolitikoimaan markkinatalouden esityksestä pois, samalla kun Kokoomuksen eturyhmät pitävät huolen siitä, että aitoa kilpailua ei pääse syntymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  16. Juho Laatu kirjoitti 19.4.2016 kello 15:25

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin seudulla kunnat kustantavat junien kulun HSL:n kautta.

    Tuo tarkoitaa varmaankin paikallisliikennettä eikä valtakunnallista liikennettä. Minusta sellainen jako, että valtio kustantaa valtakunnallisen liikenteen vaatimat investoinnit ja kunnat kustantavat itse paikalliset tarpeet on aika luonteva. Pääkaupunkiseudulla ja muutamalla muulla paikkakunnalla paikallisliikennelinjat voivat ylettyä myös naapurikuntaan. Valtio suostuu kai kustantamaan suurissa kaupungeissa (kuten muuallakin) jotkut pääsisääntulotiet ja -rautatiet.

    Kritisoit tuolla kommentilla hallituksen harjoittamaa tukipolitiikkaa. Tähän liittyen, onko 80 miljoonaa pääkaupungin ja 70 miljoonaa Tampereen paikallisliikenteen tukemiseen järkevä linjaus hallitukselta? Onko perusteltua maksaa (paikallisliikenteen) tukiaisia pääasiassa tai vain kaikkein rikkaimmille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Ossi Saresoja kirjoitti 19.4.2016 kello 16:34

    Juho Laatu: Väität että hallitus on niin hölmö, ettei osaa ottaa velkaa ja kirjoittaa suurempaa summaa budjettiin radan korjausta varten, mutta on toisaalta niin fiksu, että ymmärtää, että tarvittavan rahan saisi hallituksen tyhmyydestä huolimatta järjestettyä niin, että hallitus yhtiöittäisi radan, ja sitten pääomistajana hyväksyisi suuren lainan ottamisen.

    Tuo kuulostaa ihan uskottavalta. Yhtiön sisällä voi tehdä päätökset helpommin, ilman että poliittinen peli sotkee asiaa. Eduskunnan käsittely on välillä vähän raskas prosessi tällaisista asioista päättämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. E39&e61 kirjoitti 19.4.2016 kello 16:49

    On väitetty että ha-liikenteeltä kerätään vuodessa veroina 8 miljardia, joista tienhoitoon palautuu 1 miljardia ja 7 miljardia menee muihin kohteisiin. Berner kertoi että auto- ja polttoaineveroa alennettaisiin ja tulevatn tienkäyttömaksut korvamerkittäisiin väylähankkeisiin. Jotenkin tuntuu että valtion budjettiin tulisi useamman miljardin aukko, (mikäli olisi oikeudenmukaista autoilijoiden riiston lopettamista). En vain oikein jaksa uskoa näin käyvän kun muutaman sadan miljoonan autoveron alennus vähäpäästöisille autoille aiheutti porua RKP: tä myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. Matti Kinnunen kirjoitti 19.4.2016 kello 16:53

    Puolustusvoimilla on iso ongelma uusien hävittäjälentokoneiden rahoittamisessa. Valtion budjetista ei rahoja löydy eikä valtio voi ottaa uutta velkaa tarvittavaa 10 miljardia euroa.

    Ministeri Bernerin esittelemä liikenneverkon yhtiöittäminen tarjoaa ratkaisun. Yhtiöitetään puolustusvoimat valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Uusi yhtiö voi ottaa markkinoilta lainaa hävittäjien ostamiseen. Lainan yhtiö voi maksaa takaisin asiakkailtaan eli Suomen kansalaisilta perittävällä maanpuolustusmaksulla. Yhtiömuoto myös mahdollista nykyisin hyvin laiskana makaavan taseen eli kaluston tuottavalle käytölle maailman eri sotatantereilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  20. Oiva Kiljukaltio kirjoitti 19.4.2016 kello 17:45

    Asiaa sivuavana seikkana tuli mieleen, että (jos tämä nyt ylipäänsä etenee) toivottavasti ei herätetä henkiin ajatusta sateliittiseurantaan perustuvasta tiemaksusta. Polttoainevero voitaisiin sen sijaan ohjata tienpitoon. Tässä on se hyvä puoli, että se on automaattisesti suhteessa ajomäärään ja ohjaa vielä lisäksi taloudellisen ajokin valintaan. Ruuhkamaksujen tarve on kumminkin aika rajallinen ja jos niitä halutaan ne voitaisiin toteuttaa kevyemminkin järjestelyin (esimerkiksi maailmalla laajassa käytössä olevilla tienvarteen asennetuilla kameroilla, joista saadaan automaattisesti kameran ohittaneiden rekisterinumerot; jotain sen tyylistä, että kameratolpan ohitus on euron tai pari, muutaman kympin alle jäävää vuosikertymää ei veloiteta).

    Edelleen, jos syrjäseutujen autoliikennettä ei haluttaisi verottaa yhtä ankarasti kuin kaupukiliikennettä, voisi tämän ajatella tapahtuvan niin, että tankatusta polttoaineesta (polttoaineverosta) voisi saada alennusta kanta-asiakaskorttia vastaavaa korttia ostopaikassa näyttämällä / automaatissa käyttämällä. Moisen saisi, jos osoite on siellä syrjäseudulla. Ostomäärää suhteessa katsastuksessa rekisteröityyn matkamittarilukemaan voitaisiin automaattisesti seurata polttoaineen edelleenmyynnin välttämiseksi. Em. alennus voisi vielä olla porrastettu suhteelisen syrjäisyyden / joukkoliikennemahdollisuuksien mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Sinivihreä kirjoitti 19.4.2016 kello 18:32

    tpyyluoma: Tarkoitatko nyt ylläpito- vai rakentamiskustannuksia? Kun siis rata pitäisi hinnoitella mahdollisimman täyteen, koska raideliikenteen ulkoishyödyt. Sikäli kun koko radan liikennöissä on ylipäänsä mieltä, tämä todennäköisesti kattaa ylläpidon kustannukset. Sen sijaan olisi täysin hullua periä niin suuria maksuja, että se karsii liikennettä, kalliilla rakennetulla radalla.

    Valtaosalla Suomen rataverkkoa ylläpitoa ei saa katettua liikenteen käyttömaksuilla. Kepulainen ratkaisu tähän ongelmaan lienee se, että pääkaupunkiseudun lähiliikenne pannaan maksamaan koko korpimaan raiteiden ylläpito.

    Vielä suurempi riski sisältyi tosiaan Bernerin kalvojen rahavirtakaavioon, jossa väyläyhtiö maksaa valtiolle osinkoa. Jos yhtiöön siirrettävän nykyisen väyläpääoman pitää tuottaa omistajalle muutama prosentti laskennallisesta tasearvosta, käyttömaksut vähintään tuplaantuvat tieverkolla ja moninkertaistuvat rataverkolla, mikä käytännössä lopettaisi junaliikenteen Suomesta.

    Uutta rataa ei Suomeen luultavasti rakenneta tällä rahoitusmallilla metriäkään. Pääkaupunkiseudun kuntien olisi hulluutta sitoutua kohtuuttomiin käyttömaksuihin väyläyhtiön omaisuudeksi jäävästä radasta, kun vaihtoehtona on kehittää omaan hallintaan jääviä metro- ja ratikkaverkkoja. Matkalippu- tai rahtitulot taas eivät riitä millään yhteysvälillä rakennuskustannusten kattamiseen. Jos ulkoisvaikutukset maankäyttöön ja ympäristöön unohdetaan, niinkuin LVM tällä hetkellä näyttää tekevän, Suomen rataverkkoa voidaan parhaiten kehittää liiketaloudellisesti myymällä se kierrätysmetalliksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  22. Kalle kirjoitti 19.4.2016 kello 20:08

    Jo britit totesivat, ettei raideliikenteen yhtiöittäminen kokonaisuudessaan ole hyvä vaihtoehto. Hyvin voidaan yhtiöittää joko liikennöinti tai radanpito, mutta ei molempia. Molempien yhtiöittäminen aiheutti Iso-Britanniassa tilanteen, jossa mm. onnettomuusluvut nousivat niin korkeiksi, ettei yhteiskunta kestänyt sitä. Rahaakin paloi enemmän, kuin päätöstä tehtäessä kuviteltiin.

    Kyse ei ole lopulta rahasta, koska rahaa valtiolla on riittävästi. Kyse on priorisoinnista. Niin kauan kun rahaa tuhlataan ilman mitään kontrollia sosiaalihumppaan, niin infra kärsii. Infran kärsiessä talous kärsii, eikä lopulta ole enää mitään jaettavaksi sosiaalihumppaan.

    Paras vaihtoehto on priorisoida asiat uudelleen niin, että infra ajaa aina sosiaalihumpan ohi. Sillä taataan lopulta paras mahdollinen sosiaaliturva. Jotenkin vaikea ymmärtää, miksi tätä perusasiaa eivät kaikki tajua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.4.2016 kello 21:19

    Yksityistämine ja yhtiöittäminen alkavat molemmat y:llä, mutta ne ovat eri asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Austrian kirjoitti 19.4.2016 kello 21:17

    Koko yhtiö-kuviossa on kyse kehysbudjetoinnin pakkopaidan kiertämisestä kun se estää myös investoinnit juoksevien menojen lisäyksen lisäksi.

    Yhtiötä voi käyttää piilovelkaantumiseen sekä aluepoliittisten karkkien jakamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. Liian vanha kirjoitti 19.4.2016 kello 21:32

    Taustalla kummittelevat jo seuraavat vaalit.Sipilän hallitus on luvannut, että julkisen sektorin alijäämä saadaan taltutettua 2020 alkupuolella.

    Ja kun veroja ei voi nostaa niin pitää keksiä jotain

    Bernerillä on tavoitteen saavuttamiseksi hokkus-pokkus-konsti.

    Valtio myy infran yhtiölle esim 20 miljardin hintaan ja jaksottaa tulot esim viidelle vuodelle, joten joka vuosi kassaan kolahtaa 4 miljardia+korot infrayhtiöltä

    Samalla valtion menot pienenevät muutamalla miljardilla.

    Ja hokkus-pokkus-valtion budjetti on ylijäämäinen ja kansa taputtaa ja valitsee SSS-joukon uudestaan

    Paitsi ne, jotka huomaavat katsoa lompakkoon:Infrayhtiö perii monopolin turvin maksua, jolla katetaan tuo tuo myyntihinta+korot+ylläpitokulut+uudet investoinnit

    Eli piilovero iskee ja kansa saa maksaa tiensä moneen kertaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  26. R. Silfverberg kirjoitti 19.4.2016 kello 21:39

    Kalle:
    Paras vaihtoehto on priorisoida asiat uudelleen niin, että infra ajaa aina sosiaalihumpan ohi. Sillä taataan lopulta paras mahdollinen sosiaaliturva. Jotenkin vaikea ymmärtää, miksi tätä perusasiaa eivät kaikki tajua.

    Voihan sen noinkin ymmärtää. Huoltovarmuus tarvitsee asianmukaisia väyliä. Esim nälänhädät jotka vaivasivat Suomea katovuosina aina 1800-luvun loppupuolelle asti johtuivat siitä että ei ollut kunnollisia teitä eikä ratoja ollenkaan eikä meriväylien jäitä murrettu, eikä ollut konevoimalla kulkevia kulkuneuvoja joilla olisi voinut kuljettaa viljaa riittäviä määriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. R. Silfverberg kirjoitti 19.4.2016 kello 21:43

    Matti Kinnunen:
    Ministeri Bernerin esittelemä liikenneverkon yhtiöittäminen tarjoaa ratkaisun. Yhtiöitetään puolustusvoimat valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Uusi yhtiö voi ottaa markkinoilta lainaa hävittäjien ostamiseen. Lainan yhtiö voi maksaa takaisin asiakkailtaan eli Suomen kansalaisilta perittävällä maanpuolustusmaksulla. Yhtiömuoto myös mahdollista nykyisin hyvin laiskana makaavan taseen eli kaluston tuottavalle käytölle maailman eri sotatantereilla.

    Uusille kalliille hävittäjä ym puolustusmateriaalihankinnoille on edullisempi vaihtoehto: Nato-jäsenyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Liian vanha kirjoitti 19.4.2016 kello 21:43

    Eikä infrayhtiö siltapumpupolitiikkaa lopeta.

    Monopoliyhtiö voi tehdä mitä tahansa hyvä-veli-kokouksessa päätetään, kaiken roskanhan voi laskuttaa asiakkaalta kun “asiakkaalla” ei ole vaihtoehtoa

    Ja poliitikot istuvat kuin kärpänen p—a tällaisen yhtiön hallinnossa

    Ja yhtiön johtajat korvaavat kyllä hyvin siltarumpupoliitikot Siltarumpuinsinööri voi hakea etuja aivan samoin kuin poliitikko

    Olin 60-luvulla kesän TVL:ssa ja pääsin sisään toimintaan. Piiri-insinööri oli Jumalasta seuraava, jota kunnanjohtajat pokkasivat syvään ja syöttivät ja juottivat häntä monta päivää kerrallaan, jotta rumpurahaa tuli kuntaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. Liian vanha kirjoitti 19.4.2016 kello 21:51

    Seututeitä on n 66000 km ja kanta-ja alueteitä n 14000 km

    On selvää, että jos yhtiö toimii kustannusvastaavasti niin suuri osa tuosta 66000 km on kannattamatonta ja kun asukaat niiden varrella ovat niitä Suomen köyhimpiä niin liiketaloudellisesti toimiva yhtiö vetää tien rullalle

    Toinen mielenkiintoinen juttu on, että voidaanko ihmiset pakottaa kulkemaan noista maksullisia teitä.

    Metsiä pitkin voi ajella kelkalla tai porolla tai hiihtää tai mopolaa etc

    Ja tietysti tietä pitkin voisi kävelläkin, mutta onko se ilmaista ?

    Tai jos henkilö on invalidi niin saako hän ajaa invalidimopolla tietä pitkin vai onko maksettava ajoneuvomaksu ?

    Onko rahattoman kuoltava kämppään kun tielle ei ole asiaa ?

    Pitäisikö n miljoona pienituloista vapauttaa tiemaksuista ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Juho Laatu kirjoitti 19.4.2016 kello 22:00

    Ossi Saresoja: Tuo kuulostaa ihan uskottavalta. Yhtiön sisällä voi tehdä päätökset helpommin, ilman että poliittinen peli sotkee asiaa. Eduskunnan käsittely on välillä vähän raskas prosessi tällaisista asioista päättämiseen.

    Joissain tilanteissa yhtiöt ovat tosiaan nopeampia päätöksentekijöitä kun valtion koneisto. Tuossa OS:n esittämässä tilanteessa hölmöä oli se, että poliitikoilla itsellään ei näytä olevan luottamusta itseensä, ja se että päätösvalta tuollaisissa suurissa kysymyksissä olisi sekä ennen että jälkeen muutoksen poliitikoilla itsellään (joko maan hallituksessa tai yhtiön hallituksessa).

    Tietenkin tästä ristiriitaiselta näyttävästä asetelmasta voisi arvailla myös, että jotain piilotettuja suunnitelmia ehdotuksen tekijöillä on. Piilossa voisi olla halu hallinnoida liikenneyhtiötä kovemmalla kädellä (korkeat maksut, epätasa-aroisia ratkaisuja) kuin mihin poliitikoilla on valmiutta. Tai sitten takana voisi olla poliitikkojen halu ottaa lisää piilovelkaa ja kuluttaa pääomaa sitä kautta, että saadaan väylien omistajiksi/rahoittajiksi ulkopuolisia. Ja joku voi hyvinkin uskoa myös siihen, että yhtiömäisesti hallinnoitu toiminta olisi aina (julkiseen hallintoon verrattuna) taloudellisempi tapa hallinnoida asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Janis Petke kirjoitti 19.4.2016 kello 22:06

    Antti Helin:
    “Liikennevirasto ei voi korjata nopeammin, koska se on riippuvainen valtion vuosittaisista budjettirahoista. Jos se olisi itsenäinen yhtiö, se ottaisi korjauksia vastaan lainaa ja toteuttaisi ne taloudellisesti järkevimmässä aikataulussa.”

    Toisaalta, valtio voisi ottaa tätä lainaa – huomattavasti yksityistä toimijaa pienemmällä korolla – ja tehdä korjaukset ja hyötyä niistä itse, sen sijaan että yksityinen toimija tekee omaa voitto-tappio-arviotaan siitä kannattaako korjaus vai ei. Ja kaiken kukkuraksi yleensä tämä yksityinen toimija saa jotain tukea kuitenkin valtiolta, tai parhaassa tapauksessa valtio lainaa juuri sen tarvittavan rahan yksityiselle toimijalle.

    Valtion hoitamana korjaus on _aina_ liikevoittoprosentin verran halvempaa kuin osakeyhtiön, jonka jo lain mukaan on tuotettava omistajilleen voittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 19.4.2016 kello 22:51

    Juho Laatu:

    Kritisoit tuolla kommentilla hallituksen harjoittamaa tukipolitiikkaa. Tähän liittyen, onko 80 miljoonaa pääkaupungin ja 70 miljoonaa Tampereen paikallisliikenteen tukemiseen järkevä linjaus hallitukselta? Onko perusteltua maksaa (paikallisliikenteen) tukiaisia pääasiassa tai vain kaikkein rikkaimmille?

    En tiedä, mutta valtio maksaa kokonaisuudessaan sisääntuloteiden rakentamisen ja ylläpidon, ja luulen, että tarkoituksena on korjata vääristymää jossa kunnat joutuvat maksamaan joukkoliikenteen hankkeet kokonaan kun taas jos sisääntuloväyliä joudutaan rakentamaan lisää ja niiden tasoa nostamaan joukkoliikenteen puutteen takia, maksaa sen “joku muu”.

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin seudulla kunnat kustantavat junien kulun HSL:n kautta.

    Kustantaa, mutta subventoiko? Keravan kaupungin tapauksessa oli aiemmin sellainen sopimus, että kaupunki korvasi menetetyt lipputulot VR:lle matkustettaessa Keravan alueelta HSL:n lipuilla. Kun myöhemmin Kerava siirtyi samaan malliin kuin muu HSL, kustannukset eivät nousseet. Eli lippujen kattaa ilmeisesti suunnilleen kustannukset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2016 kello 15:49

    Keravahan subventoi rsutatieliikennettä jo ennen liittymistään ja subventoi yhä. HSL:n subventio on noin 50% kuluista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 20.4.2016 kello 0:23

    On veilä yksi näkökulma yhtiöittämiseen:Kun kaikki on yhtiöitetty ja yhtiöiden hallitukset ovat ns ammattilaisten miehittämiä niin mihin poliitikkoja enää tarvitaan ?

    Ainoa tehtävä on kansan kurissa pitäminen eli yhtiöt anatvat ohjeet poliitikoille, miten kansan halutaan käyttäytyvän ja poliitikot toteuttavat yhtiöiden asettamia tavoitteita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. mikko kalevi siitonen kirjoitti 20.4.2016 kello 3:29

    Yhta asiaa ma en ymmarra.

    Ette kai te nyt tuota Berneria ota jonain Suomen liikenteen asiantuntijana.

    Sehan on vain tavallinen Persupoliitikko.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Syltty kirjoitti 20.4.2016 kello 5:56

    Nyt menee kyllä kaikilla yhtiöittäminen ja yksityistäminen pahasti sekaisin.

    Valtion omistamaa yhtiö on eri asia kuin yksityisten omistuksessa oleva pörssiyritys ja edelleenkin eri asia kuin valtion virasto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. Syltty kirjoitti 20.4.2016 kello 5:59

    Enklä myöskään ihmettele valtion kyvyttömyyttä siirtää budjetista rahaa nykypäivään ja ottaa lainaan.

    Jos valtio nyt ottaisi vaikkapa vaalikauden lopun infrabudjetista 500 miljoonaa ja siirtäisi ne tähän päivään, mitä tapahtuisi?

    No vaalivuonna olisi tietenkin 500 miljoonaa vähemmän infrabudjetissa, kun kyseiset väylät olisi jo rakennettu. Oppositio huutaisi totta kai koko vaalikamppailun ajan sitä, kuinka hallitus on leikannut tolkuttomia summmia liikenneinfran rakentamisesta, eli Suomen tulevaisuudesta! Niinpä hallitus tuskin leikkaisi budjettia, vaan jättäisi sen jollakin vippaskonstilla paisutetulle tasolleen. Saisi sitten seuraava hallitus ensi töikseen leikata infrabudjetin siihen missä se oli (tai jättää tekemättä, kun tuli vaaleissa luvattua niin).

    Ei valtion budjetointi nyt vain tunnu toimivan yhtä järkevästi kuin yritysten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  38. Kalle kirjoitti 20.4.2016 kello 6:33

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin seudulla kunnat kustantavat junien kulun HSL:n kautta.

    Mikä sinänsä on kyseenalaista verovarojen käyttöä. Kun väylästö, radat, ovat verovaroin kustannettua, ei voi olla mahdotonta ajaa liikennettä kannattavasti. “Yrittäjät” vain on sopeutettu tilanteeseen, jossa kustannuksilla ei ole mitään väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. uusi kasvo täällä kirjoitti 20.4.2016 kello 7:04

    Koko homma haisee pahalle ja pahasti.

    Tosin Bernerhän ilmoitti, että kun maksut jakaantuvat suuremmalle joukolle “asiakkaita” niin kustannukset/ asiakas laskevat.

    Taitaa pyöräilijät ja kävelijät päästä osallistumaan myös kävely-, ja pyöräteiden rahoittamiseen. Tietysti jollain näppärällä mobiilisovelluksella.

    Osmo Soininvaara:
    Yksityistämine ja yhtiöittäminen alkavat molemmat y:llä, mutta ne ovat eri asioita.

    Valtion omaisuus ja valtion omaisuuden myynti alkavat v:llä, mutta ne ovat eri asioita.

    Ensin yhtiöitetään ja sitten joskus yksityistetään pala kerrallaan kuten vaikkapa Fortum. Nämä asiat vaan tapahtuvat vuosien aikajänteellä ja sitähän me kansalaiset emme muista vaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  40. Sinivihreä kirjoitti 20.4.2016 kello 7:16

    Osmo Soininvaara:
    Yksityistämine ja yhtiöittäminen alkavat molemmat y:llä, mutta ne ovat eri asioita.

    Käsitteellisesti ne ovat täysin eri asioita. Keskustelussa niitä sekoitetaan osin vahingossa, osin tarkoituksellisesti ja osin siksi, että käytännössä niiden ero on yleensä n. 5-20 vuotta. Vai oletko valmis lyömään vetoa, että esim. Finavialla ei ole ulkomaisia omistajia (ensin vähemmistöosuudella) vielä tämän hallituskauden aikana? Kiinalaiset investoijat ovat taatusti kiinnostuneita.

    Koko maan kattavan väyläyhtiön ongelma tältä kannalta on, että sille on hyvin vaikea rakentaa tuottavuuteen riittävää tulorahoituspohjaa ilman veroluonteisia pakkomaksuja, mikä Vanhaselta jo lipsahtikin ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  41. antti kirjoitti 20.4.2016 kello 8:11

    Bloginpitäjän useasti vuosien varrella toistama toive on ollut että Helsinki saisi valtiolta jonkun könttäsumman katu- ja teiverkon rakentamiseen ja ylläpitoon. Katuverkko on jo kaupungin omistuksessa, nyt kun hallitus tyrkyttäisi rahaa sen ylläpitoon niin ei tietenkään Vihreille käy, koska Pihtiputaan eläkemummot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2016 kello 20:36

    antti,
    Oletko varma että tienkäyttömaksuja maksettaisi katujen käytöstä. Tällä blogilla kirjoita omia ajatuksiani. Olen lopettanut politiikan valtakunnallisella tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pyy kirjoitti 20.4.2016 kello 8:35

    Jouko Tuomisto:
    Syrjäseutujen teiden rappeutumisesta seuraisi se, että puut jäisivät metsään ja metallit kaivoksiin. Tien taloudellista vaikutusta ei voi laskea suoraan kulkuneuvojen määrästä.

    Metsäteollisuus ja metsänomistajat omistaisivat tiensä ja ylläpitäisivät ne omaan laskuunsa. Kustannus lisätään tuotteen hintaan.

    Valtion tehtävä on olla pelkästään se taho, joka määrittelee ne raamit, joiden puitteissa yritykset ja kuluttajat toimivat.

    Valtion tehtävänä ei ole omistaa, harjoittaa liiketoimintaa tai olla jonkin kepulaisen teollisuudenalan tukiaskassana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  44. Pete kirjoitti 20.4.2016 kello 9:48

    Matti Kinnunen:

    Ministeri Bernerin esittelemä liikenneverkon yhtiöittäminen tarjoaa ratkaisun. Yhtiöitetään puolustusvoimat valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Uusi yhtiö voi ottaa markkinoilta lainaa hävittäjien ostamiseen. Lainan yhtiö voi maksaa takaisin asiakkailtaan eli Suomen kansalaisilta perittävällä maanpuolustusmaksulla. Yhtiömuoto myös mahdollista nykyisin hyvin laiskana makaavan taseen eli kaluston tuottavalle käytölle maailman eri sotatantereilla.

    Nykyisin maksamme seuraavia veroja:
    – valtion tulovero
    – kunnallisvero
    – kirkollisvero
    – Yle-vero
    – ALV
    – Kiinteistövero
    – Autovero
    – Auton käyttömaksut

    Nyt tosiaan viime aikojen skenaariotten perusteella vaikuttaa siltä, että saamme ylläolevan listan jatkoksi lopulta:

    – Liikenneväyläveron
    – Rataliikenneväyläveron
    – Maakuntahallintoveron

    ..ja sitten kun viedään hommaa vielä eteenpäin, niin saamme:

    – Puolustusvoimaveron
    – Peruskoulutusveron
    – Jatkokoulutusveron
    – Poliisiveron

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  45. T. Kallinen kirjoitti 20.4.2016 kello 10:38

    Mikko H:
    Bernerin esitys ei taida helpottaa Perussuomalaisten hallituksessa pysymistä.

    Niin puolinhan sen pitäisi olla että tämä esitys ei taida helpottaa Bernerin pysymistä varteen otettavana poliitikkona. Oikeiston riveistähän häntä ei saada erotettua, oli hallitusammattilaisena tai hallitusharrastelijana missä tahansa niin hänelle on “siellä” kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  46. Kalle kirjoitti 20.4.2016 kello 10:49

    Osmo Soininvaara:
    Yksityistämine ja yhtiöittäminen alkavat molemmat y:llä, mutta ne ovat eri asioita.

    Kyllä, mutta kokemusten mukaan yhtiöittämisestä ilman yksityistämistä ei ole hirveästi hyötyä. Usein enemmän haittaa. Epäonnistimisia on Suomessakin lukuisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  47. Juha Korhonen kirjoitti 20.4.2016 kello 10:53

    Pohjanmaanradan kunnostuksen kohdalla meni lähes kaikki mahdollinen pieleen. Se aloitettiin liian myöhään radan mentyä siihen kuntoon, ettei se kestänyt muutamaa kovaa talvea. Varsinkin alussa rahoitus oli riittämätöntä ja pätkittäistä. Työhön käytiin vääristä kohdista: Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraide olisi pitänyt tehdä ensin eikä viimeisenä. Ylipäänsä hanketta on leimannut tavoitteiden matala taso, syynä tietysti riittämätön rahallinen panostus.
    Erillinen yhtiö voisi turvata suuremman ja pitkä-jänteisemmän rahoituksen. Valitettavasti sekään ei mahda mitään perusongelmalle: rakennustyöt on tehtävä vallitsevan liikenteen seassa. Se hidastaa toteutusta ja nostaa hintaa.
    Kaksoisraiteen rakentamista koitettiin saada myytyä erilliselle yhtiölle, mutta ulkomaiset yritykset eivät olleet kiinnostuneita, ilmeisesti syynä riskit, jotka olisivat tulleet liikenteen seassa toimimisesta.
    Juha

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. JY kirjoitti 20.4.2016 kello 10:59

    teekkari: Tietoliikenneinfrastakin löytyy varoittavia esimerkkejä, eli kepun lemmikki “laajakaista joka torppaan”. Siinäkin piti tulla markkinaehtoisesti yksityisiä toimijoita palveluntarjoajiksi, vaan eipä tullutkaan. Infran rakentaminen Suomen kaltaiseen harvaanasuttuun maahan nyt vain ei onnistu markkinaehtoisesti, ja jos aluepolitiikasta ja “koko maan asuttuna pitämisestä) ei haluta luopua, kannattaa infran kilpailuttamisesta haaveileminen unohtaa.

    Koko maassa asuu enemmän tai vähemmän nyt ja tulevaisuudessa. Ja jos esim. terveyskeskuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa etäpalveluksi niin sille valokuidulle on tarvetta.

    Mökkiläisistä haluaisi 30% tehdä etätyötä mökiltä, jos se olisi mahdollista. Eli tarvetta on muillekin kuin vakituisille asiakkalle.

    Tuen jälkeenkin liittymä maksaa yleensä useamman tuhat euroa myös liittyjälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Entinen tiekuntalainen kirjoitti 20.4.2016 kello 12:11

    Jos syrjäseudun tie ei kannata, ostakoot alueen asukkaat sen tiekuntana raakamaan hinnalla ja kustantakoot itse ylläpidon, jos pitävät hintansa arvoisena.

    Kuluttajan ylijäämää on melkein kaikista yrityksistä ja verot päälle. Emme voi tukea kaikkien yritysten kiinteitä kustannuksia, koska mikä yritys sitten ne tuet rahoittaisi? Myös verot tappavat kannattavaa toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. JTS kirjoitti 20.4.2016 kello 13:34

    Tieyhtiö saa ottaa lainaa, jotta järkevät korjaukset saadaan tehtyä kustannustehokkaasti. Valtio ei taas saa velkaantua, koska se on haitallista. Kyse on samasta rahasta ja rahan käytöstä!

    Nyt sairaanhoitopiirit velkaantuvat kiinteistöinvestoinneillaan. Ei ole kunnan velkaa, ei ole valtion velkaa. Hyvä homma päättäjistä, vaikka investoinnit ovat pöhköjä kilpavarustelun tuloksia. Ei tunnu haittaavan ketään.

    Suurin ero on, että avoimuuslainsäödäntö ei koske yhtiöitä. Siksi kaupungit suosivat yhtiöitä.

    Olisiko oikea kysymys: miten käyttäjät (kansalaiset ja yritykset) hyötyvät ratkaisusta vuosisadan jänteellä.

    Destian yhtiöittäminen lienee jo varoittava esimerkki kuinka homma sössitään vaikka ajatus olikin ihan oikean suuntainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 20.4.2016 kello 13:44

    Tuo pohjnamaan rata, maan valtasuoni

    Kuulostaa vähän teennäiseltä, eei voi otta pitkäaikaista valtionlainaa sen rahoittamsieen.

    Ja jos kyseessä on valtion ratayhtiö, vltio takaa sen lainat viime kädessä. Kai sekin on julkista velkaa, vaikka ns. Ferraran menetelmällä voidaan osoittaa että näin ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Juho Laatu kirjoitti 20.4.2016 kello 16:19

    Makkaratalon Hautuumaa: En tiedä, mutta valtio maksaa kokonaisuudessaan sisääntuloteiden rakentamisen ja ylläpidon, ja luulen, että tarkoituksena on korjata vääristymää jossa kunnat joutuvat maksamaan joukkoliikenteen hankkeet kokonaan kun taas jos sisääntuloväyliä joudutaan rakentamaan lisää ja niiden tasoa nostamaan joukkoliikenteen puutteen takia, maksaa sen “joku muu”.

    Onko se vääristymä että kunnat vastaavat kaduista ja paikallisesta raideliikenteestä? Kuten toisessa postauksessa totesin, käsittääkseni Suomessa on ollut sellainen yleinen linjaus, että valtio järjestää koko Suomeen riittävän tasoisen valtakunnallisen liikenneveron. Tämä tarkoittaa muutamaa moottoritietä Helsinkiin ja yhtä asfalttitietä Utsjoelle. Ehdotitko että politiikkaa pitäisi muuttaa niin, että valtio kustantaisi myös kadut?

    Sisääntulotiet ovat muihin paikallisteihin verrattuna erityisasemassa siksi, että ne välittävät valtakunnallista liikennettä. Mäntsälällä ei ole omaa intressiä rakentaa tietä helsinkiläisten Järvi-Suomeen suuntatuvia mökkireissuja tai läpikulkevaa rahtiliikennettä varten, joten on luontevaa, että valtio kustantaa sen. Ja toisaalta Mäntsälän lähiöiden katujärjestelyt liittyvät lähes yksinomaan mäntsäläläisten omiin tarpeisiin. Ja Helsingin paikallisliikenne ei vastaavasti palvele mäntsäläläisiä.

    Nykyinen jako on aika luonteva. Se että surimmat kaupungit yrittävät päästä erityisasemaan niin, että niiden paikallisliikenne kustannettaisiin osin valtion varoin ei kuulosta reilulta. Jos yhdelle, niin sitten kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.4.2016 kello 10:32

    Juho Laatu
    Oletko vakuuttunut, että valtion joukkoliikennetuki menee lähinnä suurille kaupungeille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Tutkija Punavuoresta kirjoitti 20.4.2016 kello 16:34

    Oman kokemukseni infra-urakoiden kilpailuttamisesta on ristiriidassa Soininvaaran “kerralla kuntoon” -mallin kanssa.

    Isoon urakkaan (Pohjanmaan rataverkon korjaus) kykeneviä tarjoajia voi olla vain muutamia. Iso urakka myös merkitsee isoa riskiä tarjoajalle. Koska tarjoajat hinnoittelevat riskinsä tarjoushintaan ja kunnon kilpailua ei synny, tulee isosta urakasta usein kallis, eikä välttämättä onnistunut (vrt. julkishallinnon mittavat IT-projektit).

    Vaihtoehtoisesti iso kokonaisuus voitaisiin pilkkoa toimiala huomioiden luontevan kokoisiin osaurakoihin. Jokainen osaurakka kilpailutetaan erikseen. Kun urakat ovat sopivankokoisia, kykeneviä tarjoajia on enemmän, tarjoushintoihin leivottava riskilisä on pienempi ja hintakilpailua syntyy. Tuloksena on usein parempi laatu ja halvempi kokonaishinta, kilpailuttamisen transaktiokustannukset mukaanlukien.

    Infran kunnossapidon kannalta onkin järkevää, että siltarumpupolitikoinnin sijaan urakoidaan infraverkkoa systemaattisesti ja inkrementaalisesti, huonokuntoisimmasta päästä alkaen. Jos tähän tarvitaan yhtiötä, niin fine by me.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.4.2016 kello 10:22

    Voihan urakat pilkkoa ja toteuttaa rinnakkain, ei peräkkäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tapio kirjoitti 20.4.2016 kello 17:31

    Janis Petke: Valtion hoitamana korjaus on _aina_ liikevoittoprosentin verran halvempaa kuin osakeyhtiön, jonka jo lain mukaan on tuotettava omistajilleen voittoa.

    Ei muuten ole, lue osakeyhtiölain 5. pykälä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 20.4.2016 kello 17:46

    Osmo Soininvaara:
    Keravahan subventoi rsutatieliikennettä jo ennen liittymistään ja subventoi yhä. HSL:n subventio on noin 50% kuluista

    Uskallan väittää, että Helsingin ja Keravan välisten junien subventio on 0 %. HSL:n sivuilta löytyvien yksikkökustannusten mukaan lähijunien kustannus on matkustajakilometriä kohti 0.13 €. Helsinki C:n ja Keravan välisen junamatkan kustannus olisi tuon perusteella 3.77 €, jolloin 44 matkan kustannukset olisivat 165.88 €. Nuo junat ovat kuitenkin todella nopeita, mikä laskee henkilökuntakuluja kilometriä kohti ja kustannuksissa päästään varmastikin alle 140 euroon 44 matkaa kohti. Osalla on alennuslippu, toisaalta osa ostaa käsittämättömän hintaisen kertalipun.

    HSL:n subventio on toki 50 %, mutta se kuuluu esimerkiksi siihen että kotikadulleni ajetaan bussilinjaa johon on nousuja 0.6 matkustajaa/lähtö.

    Janis Petke: Valtion hoitamana korjaus on _aina_ liikevoittoprosentin verran halvempaa kuin osakeyhtiön, jonka jo lain mukaan on tuotettava omistajilleen voittoa.

    Kaikki tosielämän esimerkit puhuvat tätä vastaan. Teorian mukaan Helsingistä Tampereelle bussin pitäisi olla 4 tai 5 % kalliimpi kuin junan. Tosiasiassa kuitenkin bussi on huomenna 57 % halvempi ja viikon kuluttua 39 % halvempi. Tämä ajattelutapa on yleinen ja aiheuttaa kansantaloudellisia menetyksiä tässä tapauksessa kolmella tapaa: junaliikenne tuotetaan tehottomammin, tehokkaan junan sijaan, jolla on joka tapauksessa rautatie matkustajista osa siirtyy tehottomampaan bussiin ja syntyy merkittävät ajalliset tappiot kun juna olisi 56 minuuttia nopeampi kuin bussi.

    Korjausten tapauksessa siis, jos jollekin yhtiölle ei ole annettu monopolia, vaan yhtiöt kilpailee korjauksista, ne vaan hoituu jotenkin mystisesti 10 tai 20 % halvemmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2016 kello 21:35

    Keravalaisen kolmen vyöhykkeen kuukausilippu maksaa 152 sikuiselta. Sillä saa paljon muutakin kuin sen junan. Esimerkiksi jatkoyhteydet Helsingissä. VR joka tapauksessa velottaa junista enemmän kuin HDL saa lipputuloista. Odotamme kieli pitkällä kilpailun avautumista paikallisliikenteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Tapio kirjoitti 20.4.2016 kello 17:47

    Huomautan kauhistelijoille, että YLEkin on Oy.

    Kyllä Valtio ja poliitikot voivat säilyttää täyden kontrollin, jos sitä haluavat.

    <blockquote cite="comment-506671"

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  60. Ville kirjoitti 20.4.2016 kello 18:20

    Kate: Sen tien ylläpito maksaa ihan saman ajakoot sillä yksi, kymmenen tai sata autoa päivässä.

    Näin ei ole eikä pidä olla. Tie kuluu enemmän kun on enemmän liikennettä ja sitä pitää korjata useammin, mutta ehkä vielä tärkeämpää on, että kun paljon liikennöidyt tiet pidetään paremmassa kunnossa kuin vähän liikennöidyt, tapahtuu kokonaisvaltaisesti vähemmän onnettomuuksia. Näin on Suomessa toimittu jo pitkään ja tulokset ovat olleet hyviä. Priorisointia tehdään kunnostuksen lisäksi esim. siinä, miltä teiltä ensin aurataan lumet ym.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. uusi kasvo täällä kirjoitti 20.4.2016 kello 19:47

    Bernerhän ilmoitti, että jatkossa maksajia on enemmän siinä jossain “mobiilisovelluksessa” jolla väylien kunnossapito rahoitetaan.

    Tuo tarkoittanee, että myös pyörä-, ja kävelytiet tulevat maksullisiksi- siis käyttäjille.

    Ja koska verotus laskee kuulemma tässä yhtälössä?, niin ilmeisesti sana vero korvataan käyttömaksulla tms.

    Yhtiöittämisessä en näe mitään muuta logiikkaa kuin idealogian jolla kansallisomaisuus sitten aikanaan pala palalta myydään yksityisille suursijoittajille jotka vaativat tuottoa(roi) joka aiheuttaa sen, että maksut nousevat meille kansalaisille.

    Tämä hallitus ei sitä(myymistä) välttämättä tee mutta seuraava hallitus voi sitten tehdä kun on valmiina Oy jonka voi eduskunnan/hallituksen yksinkertaisella enemmistöllä myydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Tero Tolonen kirjoitti 20.4.2016 kello 20:24

    OS:Kehä ykkösen satatuhatta päivittäistä käyttäjää saavat kokoon sievoisen summan, mutta syrjäkylän muutamakymmentä päivittäistä käyttäjää eivät pystyisi kustantamaan edes aurausta.

    Yksityisteitä Suomessa on 360.000 kilometriä mikä on 80% tieverkon pituudesta ja niille avustusta myönnetään nykyään enää muutama miljoona vuodessa, viimeisin luku minkä löysin oli 8 miljoonaa, joten kyllä aika monen syrjäkylän tie toimii ja pysyy toiminnassa lähes ilman valtion tukea.

    Noiden avustukseen oikeutettujen teiden varrella asuu puolisen miljoonaa ihmistä, päälle vielä kesäasukkaat ja ne jotka asuvat tukien ulkopuolisten teiden varrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  63. Liian vanha kirjoitti 20.4.2016 kello 21:37

    Teiden ja ratojen suunnittelu, ylläpito ja rakentaminen on 100 % ulkoistettu, joten ulkoistushyötyjä ei infrayhtiöstä synny.

    Eikä rahoitushyötyjäkään, Lahden moottoritie rakennettiin yksityisellä rahalla ja kokemusten mukaan se on toimiva ratkaisu

    Eikä laajentaminen ole mahdollista, rahoittajat eivät ole kiinnostuneita siltarumpujen rahoittamisesta vaan suurista kohteista.

    On vaikea keksiä etuja yhtiöittämisestä, siis liikenteen kannalta.

    Syyt ovat muualla esim aikaisemmin esittämäni budjetti-hokkus-pokkus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  64. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 21.4.2016 kello 0:08

    Keskustelussa ei mielestäni tähän mennessä kauhean hyvin mietitty sitä, mihin teiden maksullisuus johtaisi. Voisiko esimerkiksi johtaa tehokkaampaan teiden ylläpitoon, jos vaikka Kehä I:n ylläpitäjä toimisi tehokkaammin kuin Kehä III:n ylläpitäjä, Kehä I:llä ajamisen hinta näin ollen laskisi ja Kehä III:n ylläpitäjän toiminta näin ollen tehostuisi? Entä voivatko teiden laadut eriytyä hieman Stockmannin ja Tokmannin tapaan niin että osa teistä on karmeassa kunnossa mutta niillä ajaminen on vastaavasti halvempaa? Entä saattaisiko sama ylläpitäjä harjoittaa hintadifferointia jossa vaikkapa se omistaisi valtatien 1 eli Turun moottoritien ja seututien 110, ja valtatiellä 1 ajaminen olisi kalliimpaa mutta toisaalta itaruksia houkuteltaisiin halvemmalla 110-tiellä?

    Jonkinlaisen viranomaisen tuo joka tapauksessa vaatisi joka myisi tai vuokraisi sellaiset tiet jotka ovat eivät ole luonnollisia monopoleja, ja pitäisi valtiolla tiet jotka ovat luonnollisia monopoleja. Ihan kaupungin katujen kanssa on vaikea kuvitella miten niitä yksityistettäisiin, kun kaupungin katu on aina jollekin kiinteistölle ainoa vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. JTS kirjoitti 21.4.2016 kello 2:42

    Junaliikenteen kilpailun vapauttaminen toimii, jos junien määrä lisääntyy. Nykyisin Helsingin asema on ruuhkautunut ja sinne ei saada edes VR:n vaunuja perille asti.

    Uusi toimija ilmeisesti rakentaa itselleen pisararadan, jotta saa ne junansa jonnekin. Kepu onnistui estämään hankkeen, infrayhtiön aikana rata rakennettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Syltty kirjoitti 21.4.2016 kello 5:46

    JY: Koko maassa asuu enemmän tai vähemmän nyt ja tulevaisuudessa. Ja jos esim. terveyskeskuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa etäpalveluksi niin sille valokuidulle on tarvetta.

    Tavallisella pitkän matkan autoilijallakin on ihan selkeä tarve mersun hyville ajo-ominaisuuksille, pitäisikö valtion kustantaa nekin?

    Eli nyt kyllä kyseenalaistan tämän tarpeen. Miten niin on tarvetta? Mitä tavallinen ihminen sillä valokuidulla oikein tekee? ADSL-liittymälläkin katsoo Netflixit ja pystyy käymään puhelut videokuvan kanssa.

    Kallista valokaapeliyhteyttä eivät tarvitse (=pakollinen) kuin FPS-pelaajat. Heillä kymmenen millisekuntia vasteajassa ratkaisee.

    Miksei langaton yhteys muka käy suurimmalle osalle haja-asutusalueella?

    Jopa etätyöt onnistuvat vallan mainiosti hitaahkollakin ADSL-ytheydellä. Onhan se ikävämpää kuin 100 megan valokaapeliyhteydellä, mutta sitten tullaan taas niihin kustannuksiin. Jopa moni pientyönantaja käyttää edelleenkin muita kuin valokuituyhteyksiä niiden kalliin hinnan takia.

    Minä väitän että valokaapeli on nettiyhteyksien Mersu. Tavallinen kotikäyttäjälle riittää ford eli sellainen yhteys, joka on järkevään hintaan saatavilla. Jopa etätyöläinen malttaa odottee ne ekstraminuutit, kun niitä tulee niin harvoin.

    Tein töitä kotona 2v ADSL-yhteyden takaa ja hyvin onnistui.

    Tuen jälkeenkin liittymä maksaa yleensä useamman tuhat euroa myös liittyjälle.

    Liittymän veto voi maksaa sen 30 000 euroa. Ei tällaiselle liittymälle ole minkäänlaista todellista tarvetta.

    Tässä on hyvä ja monipuolinen artikkeli laajakaistahankkeen ongelmista ja taloudellisuudesta:

    http://yle.fi/uutiset/laajakaista_oraville_poliitikkojen_lempihankkeessa_netti_yhteen_taloon_on_maksanut_jopa_kymmeniatuhansia/8775816

    Multian kunnan verkko:
    “Valmiiseen verkkoon oli liittynyt noin 150 kohdetta. Kun kaikki hankkeeseen käytetty raha jaetaan näiden liittymien määrällä, yhden kohteen hinnaksi tulee yli 32 000 euroa. Jos kaikki mahdolliset liittymät saataisiin joskus myytyä, yksittäisen liittymän hinta laskisi noin 20 000 euroon.”

    Mökeille laajakaistan vetäminen se vasta järjetöntä onkin. Ne ovat harvassa ja jonkun kahden etätyöpäivän takia on kllä täysin järjetöntä lähteä vetämään yhteiskunnan rahoilla monen tonnin tai parin kymppitonnin kuitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  67. Syltty kirjoitti 21.4.2016 kello 5:49

    Tero Tolonen:joten kyllä aika monen syrjäkylän tie toimii ja pysyy toiminnassa lähes ilman valtion tukea.

    Ja pitää pysyäkin.

    Meidän mökin tie on juuri tuollainen yksityistie, mutta ei sitä kyllä aurata joka päivä kun lunta sataa, ei varmaan edes joka viikko. Eikä sillä voi ajaa kuin kävelynopetta. Eivät tällaiset pätkät tarvitse yhteiskunnan tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  68. Sakke kirjoitti 21.4.2016 kello 7:08

    Miten on muuten mahdollista, että valtiovalta ylläpitää mm. Länsiväylää, ja muitakin vastaavia, vilkasliikenteisiä teitä, piittaamatta sen tuottamista ympäristöhaitoista melun, pienhiukkasten ja muiden ilmansaasteiden ja päästöjen muodossa? Eikö näiden osalta ole mitään raja-arvoja, joita ei saa ylittää? Vai saako valtiovalta vapaasti altistaa osan kansalaisistaan omistamiensa teiden liikenteen tuottamilla haitoilla? Tuo ei vaikuta lainkaan kansalaisten tasa-arvoiselta kohtelulta.

    Miten vaikuttaisi em. haittoihin nopeusrajoitus 60 km/h tai 50 km/h Helsingin rajalta alkaen? Liikennemelun vähentämisessä tuo auttaisi varmasti paljon. Asian voisi selvittää esimerkiksi nopeuskokeilun ja melumittausten avulla.

    Muutama nopeusvalvontakamera Länsiväylän jokaisella kaistalla sekä automaattinen sakotusjärjestelmä auttaisivat asiaa. Kovapäisimmän Audi-, Bemari- tai Corolla-kuskinkin kaasujalka kevenisi lopulta kummasti, kun sakkoja alkaisi rapsahdella heille päivittäin useampia. Kertyneillä varoilla voisi parantaa nykyisin täysin riittämättömiä meluesteitä.

    Liiallisten haittojen tuottaminen ympäristölle ja sen asukkaille pitäisi ainakin kieltää (ja estää) joko valtiovallan tai kaupungin toimesta. Onko kyseessä virkarikos, jos näin ei tehdä? Kuka on vastuussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Anonymous kirjoitti 21.4.2016 kello 8:23

    JY: Koko maassa asuu enemmän tai vähemmän nyt ja tulevaisuudessa. Ja jos esim. terveyskeskuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa etäpalveluksi niin sille valokuidulle on tarvetta.

    Mökkiläisistä haluaisi 30% tehdä etätyötä mökiltä, jos se olisi mahdollista. Eli tarvetta on muillekin kuin vakituisille asiakkalle.

    Tuen jälkeenkin liittymä maksaa yleensä useamman tuhat euroa myös liittyjälle.

    Koko Suomen läpi ja poikki on vedetty Telen toimesta yksimuotovalokuitu, jonka välityskyky on merkittävä. Jostain syystä tuota olemassa olevaa, pääteiden varressa olevaa yhteyttä ei ole laajemmin haluttu käyttää. Se kuulemma sotkisi kunnallista itsehallintoa. Tai jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Risto kirjoitti 21.4.2016 kello 9:18

    Tapio:
    Huomautan kauhistelijoille, että YLEkin on Oy.

    Kyllä Valtio ja poliitikot voivat säilyttää täyden kontrollin, jos sitä haluavat.

    Voivat jos haluavat. Turhan paljon on toistaiseksi löytynyt haluja myydä luonnollisia monopoleja.

    YLE ei ole relevannti esimerkki. Eihän pysyvää rahareikää kukaan yksityinen toimija ostaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  71. Liian vanha kirjoitti 21.4.2016 kello 9:52

    Yhtiön hinnoittelun ennuste on , että yhtiön kulut maksavat KehäI ,Kehä III , Lahden, Turun ja Hämeenlinnan väylää käyttävät yksityishenkilöt eli henkilöauto ja bussimatkustajat.

    Uutta yhtiötä verrataan Finaviaan ja se kääri monta kenttään pakettiin eli sama koskee varmaan syrjäseutujen teitäkin

    Yhtiö päätöksentekijänä on kasvoton ja salassapidon vuoksi demokratian ulkopuolella, joten poliitikkojen ei tarvitse tehdä muuta kuin levitellä käsiään ja yrittää leikkiä hämmästynyttä

    Maan suunnan ohjaus on siirtynyt kansalaisilta talouselämän eliitille, joka pakottaa poliitikot hyppimään tuon pienen eliitin tahdissa

    Kyllä Eurooppa tekee nyt uusia punaisia prikaateja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Tuomo kirjoitti 21.4.2016 kello 9:56

    Eikö tässä Bernerin esityksessä olla toteuttamassa Jorma Ollilan gps -seuranta ajatuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  73. Markku af Heurlin kirjoitti 21.4.2016 kello 10:20

    Voisiko joku pyytää ministeri Berneriä selvittämään, miten asiat on hoidettu Sveitsin valaliitossa, erityisetsi esim. Bernin tai Berner Oberlandin kanttooneissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Juho Laatu kirjoitti 21.4.2016 kello 10:58

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Oletko vakuuttunut, että valtion joukkoliikennetuki menee lähinnä suurille kaupungeille?

    En tunne alaa riittävän hyvin vannoakseni mitään.

    Vastauksessani Makkaratalon Hautuumaallle pohdin paikallisliikenteen tukemista, mikä eroaa joukkoliikennetuesta ainakin niin, että ei kata valtakunnallisia linjoja, ja niin, että kattaa myös kaikenlaisen autoilun ja paikallistiet (ratojen lisäksi).

    Siitä olen vakuuttunut, että nyt Helsinki ja Tampere ovat saamassa ylimääräiset 80 ja 70 miljoonaa paikallisliikenteeseensä. En ole kuullut muista vastaavista. Ehkä tunnet tilanteen paremmin ja kerrot mitä muut ovat saaneet paikallisliikenteeseensä.

    Vielä isompia, satojen miljoonien potteja on liikuteltu Vantaan kehäradalla, jonka voi katsoa palvelevan pääasiassa pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä. Lentokentän vuoksi radalla voisi olla jotain valtakunnan liikenteeseenkin liittyvää merkitystä, mutta koska se toteutettiin paikallisena Helsingistä lähtevänä silmukkana, se tarjoaa muille suomalaisille vain vaihtoyhteyden Tikkurilasta lentoasemalle. Ei siis suurta parannusta jo olemassa olevaan bussilinjaan ja sen mahdolliseen kehittämiseen verrattuna.

    Samoin Helsingin aie maksatuttaa suunnittelemansa pisararata osin valtion varoilla olisi paikallisliikenteen tukemista satojen miljoonien kategoriassa.

    No, ehkä sinulla on vastaavat esimerkit siitä, miten pilkkukuntien paikallisliiikenneinfraa tuetaan. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että paikallisliikenteen aluetukiaisia jaetaan runsaasti nimenomaan suurille kaupungeille (vaikka budjetin piti olla tiukka, ja koulutuksestakin leikataan jne.).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Liian vanha kirjoitti 21.4.2016 kello 11:51

    Anonymous: Koko Suomen läpi ja poikki on vedetty Telen toimesta yksimuotovalokuitu, jonka välityskyky on merkittävä. Jostain syystä tuota olemassa olevaa, pääteiden varressa olevaa yhteyttä ei ole laajemmin haluttu käyttää. Se kuulemm

    Tele veti 1996 n 4000 km kuitua syrjäseuduille .Sen päälle vedettiin täydentäviä kuitupätkiä myöhemmin n 1000 km

    Valokuitu ylsi silloin kaikkiin keskuskoppeihin syrjäseuduilla eli käytännössä kuitu oli n 2 km päässä jokaisesta taloudesta.

    Mutta Telian omistuksessa Tele/Sonera halusi päästä eroon syrjäseutujen verkosta .Liikenneministerit olivat kuitenkin toista mieltä eikä purkulupaa tullut.Vasta Vanhasen porvarihallitus antoi luvan ja Sonera kääri oitis verkot rullalle ja pätki kuituverkon käyttökelvottomaksi

    Nyt aurataan uutta verkkoa valtion rahoilla pätkityn verkon viereen

    Virallinen selitys on, että kuidut on käännetty mobiiliasemille, mutta kun kuitupareja on useita, useimmiten 6-12 niin kuituja riittää kaikkeen käyttöön.

    TVssä oli muutama vuosi sitten uutinen Lisman mobiliyhteyksistä ja Soneran väite oli, ettei sinne saada ohajusyhteyttä tukiasemalle.Silmään sattui tutunnäköinen boksi talon seinässä ja kun kilautin Lappiin kollegalle niin hän kertoi, että näin oikein: Kylässä oli kuituyhteys, mutta sitä ei saa ottaa käyttöön.Johdon päätös.

    Kuvaa Soneran asennetta.

    Ja tulee kalliiksi veronmaksajille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  76. Tero Tolonen kirjoitti 21.4.2016 kello 11:52

    Syltty, sua ei lasketa koska et ole vakituinen asukas, mutta jos olisi puolen miljoonan – miljoonan ihmisen talousalue, paljonko se saisi valtion tukea tieliikenneinfraan vuodessa? Polttoainevero tai ajoneuvovero voisi olla oikea lähde tälle, jonnekin ne miljardit käytetään, miksi ei vakituisten asukkaiden teihin? Vaadittava summa olisi vain 300m joka olisi suhteellisesti lähellä oikeaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Tero Tolonen kirjoitti 21.4.2016 kello 11:59

    Eikun ei se olisi kuin 55miljoonaa jos nykyinen käytäntö, koska tukeen oikeutettuja teitä vain 55.000 km ja ylläpito noin 1000/km. Veikkausvaroista jaetaan urheilujärjestöillekin suurinpiirtein tuon verran, mutta tie on kuitenkin perustarve jos mikä. 300m riittäisi kaikkiin teihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Esite kirjoitti 21.4.2016 kello 12:28

    Tero Tolonen: Yksityisteitä Suomessa on 360.000 kilometriä mikä on 80% tieverkon pituudesta ja niille avustusta myönnetään nykyään enää muutama miljoona vuodessa, viimeisin luku minkä löysin oli 8 miljoonaa, joten kyllä aika monen syrjäkylän tie toimii ja pysyy toiminnassa lähes ilman valtion tukea.

    Noiden avustukseen oikeutettujen teiden varrella asuu puolisen miljoonaa ihmistä, päälle vielä kesäasukkaat ja ne jotka asuvat tukien ulkopuolisten teiden varrella.

    Näin on! Niitä yksityistetä ajelemalla muuten sitten voi tehdä päätelmän siitä, että mikä on tien käyttäjien mielestä hinta- / laatusuhteeltaan oikea taso ei-niin-vikkaasti liikennöidylle väylälle.

    Tästä havainnosta sitten voi tehdä sellaisen huomion, että kaiken kaikkiaan pitkin ja poikin Suomea julkisilla varoilla rakennetut ja ylläpidetyt ei-niin-vilkkasti liikennöidyt tiet, sillat ja siltarummut sun muut ovat järkyttävästi – ja järkyttävän kalliisti – ylimitoitettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Tero Tolonen kirjoitti 21.4.2016 kello 12:46

    Eli tuo 55 miljoonaa suhteessa vaikka veikkausvaroihin:

    http://www.hs.fi/talous/a1349878027112

    “VIIME vuonna veikkausvoittorahoista myönnettiin tukea 514,1 miljoonaa euroa tieteelle, taiteelle, urheilulle ja nuorisotyölle.”

    Joista VTV toteaa että: “Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että hakijan hyväkään rahoitusasema ei näyttäisi olevan esteenä valtionavustuksen saannille”, raportissa kirjoitetaan.

    Tai 55 miljoonaa suhteessa polttoaineveroon:

    “Vuonna 2015 tulli kantoi veroja ja maksuja yhteensä noin 10,4 miljardia euroa. Eniten summaa kerrytti nestemäisten polttoaineiden valmistevero, jota kannettiin kaikkiaan 2,91 miljardia euroa.”

    Aina löytyy joku joka sanoo, että miten joku summa pitäisi käytää paremmin, haen tässä nyt vain takaa sitä että ihmisten perustarpeisiin investoiminen olisi mielestäni paras tapa käyttää julkisesti hallinnoituja varoja.

    Jos järjestelmä ei toimi oikeudenmukaisesti, se aiheuttaa närää niidenkin keskuudessa joilla ei olisi mitään syytä valittaa.

    Ja tässä on siis vain muutamia esimerkkejä, listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään… VTV tekee hyvää työtä, mutta kuka kuuntelee ja kuka on vastuussa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. JY kirjoitti 21.4.2016 kello 13:11

    Syltty: ADSL-liittymälläkin katsoo Netflixit ja pystyy käymään puhelut videokuvan kanssa.

    Ei ASDLkään toimi kaikkialla, mobiililiittymistä puhumattakaan. Eikä nopea mobiiliyhteyskään toimi ilman sitä kaapelia. Ja kysehän ei ole tästä päivästä vaan tulevaisuudesta.

    Multia on tietysti herkullinen yksittäistapaus. Lähes kaikki näistä valokaapeliprojekteista tehdään osuuskuntapohjalta. Eikä niitä aloiteta ennen kuin liittyjiä on riittävä määrä, että saadaan kulut peitettyä. Ja kun se kaapeli on vedetty voivat siihen liittyä nekin, jotka eivät alunalkaen mukaan lähteneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. Esite kirjoitti 21.4.2016 kello 13:15

    Sakke: Miten on muuten mahdollista, että valtiovalta ylläpitää mm. Länsiväylää, ja muitakin vastaavia, vilkasliikenteisiä teitä, piittaamatta sen tuottamista ympäristöhaitoista melun, pienhiukkasten ja muiden ilmansaasteiden ja päästöjen muodossa?

    Tätä minäkin olen ihmetellyt.

    Eikö näiden osalta ole mitään raja-arvoja, joita ei saa ylittää?

    Kyllähän niitä taitaa olla, niistä ei vain välitetä. Erityisesti moottoripyöräkuljettajilla tuntuu olevan jokin rajoittamaton häiriköinti- ja meluntuottamisoikeus ympäristöstä ja kellonajasta riippumatta.

    Vai saako valtiovalta vapaasti altistaa osan kansalaisistaan omistamiensa teiden liikenteen tuottamilla haitoilla?

    Siltä se tosiaan usein vaikuttaa. Jossain päin maata edes alkeellisia meluesteitä saatiin odottaa moottoritienpätkälle sellaiset 40 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. anonilli kirjoitti 21.4.2016 kello 15:32

    JY: Mökkiläisistä haluaisi 30% tehdä etätyötä mökiltä, jos se olisi mahdollista. Eli tarvetta on muillekin kuin vakituisille asiakkalle.

    Tuen jälkeenkin liittymä maksaa yleensä useamman tuhat euroa myös liittyjälle.

    Olen tehnyt etätöitä mökiltä kännykkäliittymän varassa, ilman mitään ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Markku af Heurlin kirjoitti 21.4.2016 kello 15:44

    Valtio keksi nopeasto 84 Me Raide-Jokeriin. Miksi se ei yhtä nopeasti löydä rahoja Pohjanmaan radna peruskunnotamisen?

    Onko syy se, etät jälkimmäinen on mielekäs hake, edellinen ei vältämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. R. V. kirjoitti 21.4.2016 kello 16:22

    Tapio: Ei muuten ole, lue osakeyhtiölain 5. pykälä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin.

    Huomaa sanamuoto: “voidaan määrätä”. Ei, “voidaan määrätä sekä tulee määrätä, kun valtio yhtiöittää luonnollisia monopoleja”.

    Jälkimmäisen idea olisikin erittäin hyvä lisäys perustuslakiin: muotoilu voisi mennä suunnilleen näin “luonnolliset monopolit ovat valtion yksinoikeus, ja pääministerillä elinkautisen uhalla on oikeus ja velvollisuus sosialisoida luonnollisessa monopoliasemassa olevat yritykset”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.4.2016 kello 19:37

    Luonnollisen monopolin pitää olla asiakkaiden omistama. Usein kunta soveltuu paremmin kuin valtio. En ikinä antaisi Helsingin kaukolämpöverkkoa valtion hinnoittelemaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Juho Laatu kirjoitti 21.4.2016 kello 18:58

    Markku af Heurlin:
    Valtio keksi nopeasto 84 Me Raide-Jokeriin. Miksi se ei yhtä nopeasti löydä rahoja Pohjanmaan radna peruskunnotamisen?

    Onko syy se, etät jälkimmäinen on mielekäs hake, edellinen ei vältämättä.

    Sillä voi olla merkitystä, että edellinen menee poliitikkojen ja virkamiesten oman kotikaupungin avustamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. R.Silfverberg kirjoitti 21.4.2016 kello 19:21

    Liian vanha:
    Uutta yhtiötä verrataan Finaviaan ja se kääri monta kenttään pakettiin eli sama koskee varmaan syrjäseutujen teitäkin

    Finavia onnnistui hävittämään kymmeniä miljoonia johdannaiskaupoissa. Tämän takia kenttiä joudutaan sulkamaan. Myös Malmi. (heh, heh)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. R.Silfverberg kirjoitti 21.4.2016 kello 19:27

    anonilli: Olen tehnyt etätöitä mökiltä kännykkäliittymän varassa, ilman mitään ongelmia.

    On mökkejä joissa signaali on niin heikko että yhteys on nolla G -tasoa.

    Seuraavaksi suomalaiset alkavat vaatia että etätöitä pitäisi voida tehdä Portugalista käsin. Ja suomalaisella palkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  89. Juho Laatu kirjoitti 21.4.2016 kello 20:59

    Osmo Soininvaara:
    Luonnollisen monopolin pitää olla asiakkaiden omistama. Usein kunta soveltuu paremmin kuin valtio. En ikinä antaisi Helsingin kaukolämpöverkkoa valtion hinnoittelemaksi.

    Sanoisin että on toimivinta, jos mitä tahansa yksikköä ohjaavat ne, joiden elämään se eniten vaikuttaa. SIksi on hyvä, että helsinkiläiset päättävät sen, mihin suuntaan Helsingin kaukolämpöjärjestelmää kehitetään.

    Paikallinen päätöksenteko on siis tässä mielessä hyvä ja tavoiteltava asia. Kukaan ei halua joutua kauko-ohjattavaksi sellaisten tahojen toimesta, jotka eivät ymmärrä, ja joilla ei ole eritystä intressiä toteuttaa paikallista toimintaa hyvin tai asukkaiden toivomalla tavalla.

    Valitettavasti tämä asenne ei nykyisellään koske pikkukuntia, joilta aiotaan viedä oikeus päättää omista asioistaan esim. sotessa. Hyviä ja toimivia järjestelmiä aiotaan romuttaa, eivätkä kunnat tietenkään tästä kovin pidä. Ehkä OS tukee myös Helsinkiä pienempien kuntien oikeutta päättää niistä asioista, jotka koskevat lähinnä niitä itseään. Tarvitaan aika painavat perustelut viedä niiltä oikeus päättää sellaisista asioista, jotka ovat selvästi paikallisestikin päätettävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.4.2016 kello 5:18

    Ehkä OS tukee myös Helsinkiä pienempien kuntien oikeutta päättää niistä asioista, jotka koskevat lähinnä niitä itseään.

    Paikallikseen päätöksentekoon liittyy myös taloudellinen vastuu päätöksistä. Päättäminen toisten rahoista ei toikein toimi. Sen kun perustatte LMeidän kunnan terveys Oy:n ja tarjoatte sitä tuottajaorganisaatioksio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Tompelo kirjoitti 21.4.2016 kello 21:03

    R.Silfverberg: On mökkejä joissa signaali on niin heikko että yhteys on nolla G -tasoa.

    Seuraavaksi suomalaiset alkavat vaatia että etätöitä pitäisi voida tehdä Portugalista käsin. Ja suomalaisella palkalla.

    Lisäantenni ja, jos ei vieläkään pelitä, vahvistin (löytyy laillisena ja laittomana versiona).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  92. R.Silfverberg kirjoitti 21.4.2016 kello 21:30

    Osmo Soininvaara:
    Luonnollisen monopolin pitää olla asiakkaiden omistama. Usein kunta soveltuu paremmin kuin valtio. En ikinä antaisi Helsingin kaukolämpöverkkoa valtion hinnoittelemaksi.

    Meillä Espoossa sen hinnoittelee Fortum. Jos sillä tarkoitit varoittavaa esimerkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.4.2016 kello 5:05

    Meillä Espoossa sen hinnoittelee Fortum. Jos sillä tarkoitit varoittavaa esimerkkiä.

    Kyllä, Espoo on olevinaan niin markkinatalouskunta että mutta ei osa markkinamekanismin alkeitakaan. Sähkölaitoksen myyminen – siis ennen kaikkea sen kaukolämpöverkon – oli kertakaikkisen hölmöä. Tämän seurauksena aivan samanlainen kerrostaloasunto maksaa nyt kaukolämmöstä 23 % enemmän Espoossa kuin Helsingissä ja silti Helebn tulouttaa merkittävästi voittoja kaupungille. Mutta me kaikki muut kiitämme Espoota, että valtionenemmistöinen Fortum takoo helppoa rahaa meidän kaikkien suomalasisten (ja muutaman ulkomaisen omistajan ) hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Sinitiainen kirjoitti 21.4.2016 kello 23:31

    Kolme vuosikymmentä ja mökkeily on historiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. K-Veikko kirjoitti 21.4.2016 kello 23:34

    > Tämän varjopuolena on syrjäseutujen tieverkon
    > rappeutuminen. Kehä ykkösen satatuhatta
    > päivittäistä käyttäjää saavat kokoon sievoisen
    > summan, mutta syrjäkylän muutamakymmentä
    > päivittäistä käyttäjää eivät pystyisi
    > kustantamaan edes aurausta.

    On otettava huomioon tuotto-odotusten kapitalisoitumunen tien arvoon: Kehä ykkösen hinta markkinoilla nousee niin korkeaksi, että siitä saatava tuotto on jokseenkin sama kuin syrjäkylän tiellä. Tämän seurauksena syrjäkylään tehty lisäinvestointi antaa merkittävästi korkeamman tuoton kuin kehä ykköseen.

    Ilman tuota tien tuoton kapitalisoitumista tien myyntihintaan resurssien allokointi on mahdotonta. Ja jotta kapitalisoituminen voisi ylipäätään tapahtua on voitava ostaa ja myydä eri tieosuuksia erikseen. Jos omistaja ei voi vapaasti pilkkoa omaisuuttaan, ostaa ja myydä, on kyseessä vain vallitsevan monopolin siirtely taskusta toiseen. – Ostetaan ja myydään sikaa säkissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 22.4.2016 kello 6:27

    Sinitiainen:
    Kolme vuosikymmentä ja mökkeily on historiaa.

    Tuo toteamus taitaa liittyä yksittäisiin pariskuntiin, joita tympii liiaksi kaupungistunut ympäristö ilman riittävää viihtyisyyttä ja vehreyttä. He hankkivat mökin lopulta viisikymppisinä, mutta joutuvat luopumaan siitä kahdeksankymppisinä. Voi tosin olla, että robottiautot venyttävät tulevaisuudessa heidän osaltaan mökkeilykautta neljään vuosikymmeneen.

    Mitä urbaanimmaksi ja tiheämmin asutuksi asuinympäristömme muuttuu, sitä suuremmaksi kasvaa tarve lähiluonnolle ja/tai oman mökin tuomalle luonnonrauhalle, alueella ja talossa, jossa päätäntävaltaa asioista on enemmän itsellä ja naapuritkin suomalaiseen kulttuuriimme paremmin sopivalla etäisyydellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  97. Pete kirjoitti 22.4.2016 kello 7:28

    Osmo Soininvaara: Mutta me kaikki muut kiitämme Espoota, että valtionenemmistöinen Fortum takoo helppoa rahaa meidän kaikkien suomalasisten (ja muutaman ulkomaisen omistajan ) hyväksi.

    Siis miten niin kiitämme? Fortumhan on tehnyt seuraavan jättimokan myytyään erinomaisesti ja varmasti tuottavat sähköverkot. Nyt kun raha polttelee taskussa, Fortum on päättänyt alkaa kaataa sitä Intiaan. Ei sitten yhtään järkeä siinä touhussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  98. Liian vanha kirjoitti 22.4.2016 kello 8:37

    Katselin eilen Eduskunnan kyselytuntia ja alkoi naurattaa.

    Sipilä perusteli yhtiötä, että on helpompi tehdä siltarumpupolitiikkaa, kun sen voi piilottaa yhtiön sisälle.

    Esimerkkinä oli Hailuodon silta, sitä ei valtion hankkeena tehdä, koska se on kannattamaton, mutta yhtiö voi sen tehdä, koska sillä ei ole vastuullista kontrollia.

    Toinen ongelma on tiaaja-tuottajamalli, joka oli muodissa yrityksissä 1990-luvulla, mutta josta on luovutta kalliina ja byrokraattisena
    mm Nokian alasajautumisen yksi syy oli laaja matriisi-organisaatio,tilaaja-tuottaja-malli, joka esti lopulta kaiken kehittämisen

    Myös kunnissa on luovuttu tilaaja-tuottaja-mallista esim viimeksi entinen kotikaupunkin luopui siitä kalliina ja byrokraattisena.

    Tosin ei se paljoa parantanut, sillä hankinta-sopimus-osaaminen on surkeaa julkisella sektorilla.Niinpä esim vanhustenhoidosta on tullut rahastusautomaatti.

    Sama koskee uutta infrayhtiötä, loppukäyttäjän ja vastuunkantajan väli on niin suuri, ettei vastuullista löydy.

    Lopuksi pikku piristys:Uusi hallitus on kiristänyt otettaan työttömiin.

    Äitini, 86-vuotias, sai tekstarin työkkäristä, että hänen on ilmoittauduttava tulityökurssille maanantaina.
    Äitini pelkäsi menettävänsä eläkkeenä, uhkaukset olivat sen verran rankkoja. Hän yritti selvittää lähettäjää, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut selvittämään oikeaa kohdetta.

    Niinpä joku saa karenssin, sillä milläpä oikea henkilö voi todistaa, ettei saanut tekstaria.

    Mutta tärkeintä onkin jakaa karensseja niillä saadaan 600 miljoonan säästö työttömyyskorvauksiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  99. TimoT kirjoitti 22.4.2016 kello 9:18

    Esite: Näin on! Niitä yksityistetä ajelemalla muuten sitten voi tehdä päätelmän siitä, että mikä on tien käyttäjien mielestä hinta- / laatusuhteeltaan oikea taso ei-niin-vikkaasti liikennöidylle väylälle.

    Tästä havainnosta sitten voi tehdä sellaisen huomion, että kaiken kaikkiaan pitkin ja poikin Suomea julkisilla varoilla rakennetut ja ylläpidetyt ei-niin-vilkkasti liikennöidyt tiet, sillat ja siltarummut sun muut ovat järkyttävästi – ja järkyttävän kalliisti – ylimitoitettuja.

    Meillä päin kyllä yksityistiet ovat aivan liikennöitävässä kunnossa, mutta valtion ylläpitämät eivät enää ole. Yksityisteitä huolletaan säännöllisesti, mutta valtion teillä viimeiset perusteelliset huoltotoimet ovat 50 vuoden takaa, silloinkin peruskorjauksen teki tiekunta ehtona tien valtiollistamiselle. Leveämpihän tämä valtion ylläpitämä tienrunko on, mutta sekin on yksityistien ajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  100. Juho Laatu kirjoitti 22.4.2016 kello 9:22

    Osmo Soininvaara: Paikallikseen päätöksentekoon liittyy myös taloudellinen vastuu päätöksistä. Päättäminen toisten rahoista ei toikein toimi. Sen kun perustatte LMeidän kunnan terveys Oy:n ja tarjoatte sitä tuottajaorganisaatioksio.

    Pineillä kunnillahan on nyt taloudellinen vastuu päätöksistään ja sotestaan, ja monet pienet kunnat toteuttavat soten erittäin taloudellisestikin. Taloudellisuus ei siis anna syitä nykyiselle halulle rajoittaa pienten kuntien itsemääräämisoikeutta.

    Viittaat myös päättämiseen toisten rahoista. En tiedä tarkaan mitä tarkoitat, mutta ehkä viittaat epäsuorasti kuntien saamiin valtionosuuksiin. Niissäkään ei itsemääräämisoikeuden rajoittamisella parannusta saada eikä uutta rahaa ilmaannu. Köyhän mummovaltaisen kunnan peruspalveluiden toteuttaminen vaati muutoksen jälkeenkin saman verran rahaa kuin nyt, eikä mummoilta aiota kerätä enempää veroja kuin nyt.

    Meidän kunnan terveys Oy:itä on muuten perustettu siten, että kunnat ovat yrittäneet betonoida halvat ja hyvät palvelunsa yritysjärjestelyiden taa (esim. tekemällä sopimuksia Pihlajalinnan kanssa), estääkseen valtion toimesta tapahtuvan palveluiden alasajon ja todistaakseen, että osaavat järjestää palvelut itse ja hyvinä.

    Pelkkä kunnan omistama Meidän kunnan terveys Oy voi olla iso riski, sllä eikö hallitus juuri sanonut, että kunnilta ei aioita ostaa mitään suunnitellussa uudistuksessa. Siksi betonointi mahdollisimman hyvin valtion käden ulottumattomiin.

    Pienten kuntien näkökulmasta katsottuna tarna näyttää siis aika vahvasti siltä, että niiltä ollaan viemässä päätösvalta asioissa, jotka ne (= ainakn monet siistä) ovat järjestäneet tähän mennessä itse paremmin ja taludellisemmin kuin suuret kaupungit ovat ne järjestäneet tai oletettaasti haluaisivat järjestää (sotealueen nimissä) niiden puolesta. Toivottavasti heruu vähän sympatiaa sillekin ajatukselle, että halu ohjata itse omia asioita ja vastata niiden kehityksestä koskee kaikkia kuntia, eikä vain Helsinkiä.

    Helsinki haluaa ohjata kaukolämpönsä kehitystä, eikä haluaisi antaa päätösvaltaa valtolle tai Pietarille. Mutta toisaalta Helsiki usein mielellään sanelisi itseään pienemmille naapureilleen tai kaukauismmille pikkukunnille miten niiden tulisi asioitaan hoitaa. Sama dilemma koskee kaikkia kuntia, paitsi niitä joilla ei ole itseään pienempiä komennettavia eikä itseään suurempia komentajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Juha Korhonen kirjoitti 22.4.2016 kello 11:20

    Yksityistien käyttäjien tiestään saama hyöty perustuu enimmäkseen siihen, että sieltä voi jatkaa muualle (vaikka lähikaupunkiin tai Helsinkiin) yleistä tieverkkoa pitkin. Muuten yksityistiestä ei ole paljon iloa paikallisille asukkaille ja vielä vähemmän mökkiläisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. R. V. kirjoitti 22.4.2016 kello 15:15

    Juho Laatu: Valitettavasti tämä asenne ei nykyisellään koske pikkukuntia, joilta aiotaan viedä oikeus päättää omista asioistaan esim. sotessa. Hyviä ja toimivia järjestelmiä aiotaan romuttaa, eivätkä kunnat tietenkään tästä kovin pidä. Ehkä OS tukee myös Helsinkiä pienempien kuntien oikeutta päättää niistä asioista, jotka koskevat lähinnä niitä itseään. Tarvitaan aika painavat perustelut viedä niiltä oikeus päättää sellaisista asioista, jotka ovat selvästi paikallisestikin päätettävissä.

    Eikö yksilötasolle viety päätösvalta ole kaikista paikallisinta päätösvaltaa?

    Pitää vielä todeta, että ensimmäinen kommenttini luonnollisten monopolien kuulumisesta valtiolle oli huonosti harkittu. Soininvaara korjasi hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. Pia-Petri Pampula-Kutri kirjoitti 22.4.2016 kello 16:24

    Ossi Saresoja: Tuo kuulostaa ihan uskottavalta. Yhtiön sisällä voi tehdä päätökset helpommin, ilman että poliittinen peli sotkee asiaa. Eduskunnan käsittely on välillä vähän raskas prosessi tällaisista asioista päättämiseen.

    Ei tiedä itkeäkö vai nauraisko! Voi hyvä tavaton, sitä “poliittista peliä ja raskasta prosessia” kutsutaan demokratiaksi, ystävä hyvä! Ville Niinistö on sentään ansiokkaasti puolustanut kansanvaltaa ja ilmaissut äimistyksensä päätösvallan luovuttamisesta demokraattisesti valituilta edustajilta yhtiön sisäiseksi kähminnäksi.

    20 miljardin väylät ja 27 miljardin sote poistetaan suoran julkisen päätöksenteon alaisuudesta! Kyllä tässä saa nyt haukkoa henkeään.

    Tuntuu että tässä maassa ovat jo unohtuneet yhteiskunnan perusasiat, kuten d e m o k r a t i a. Uusliberalistit pyörittävät mielipuolisilla argumenteillaan mediaa ja kansaa miten päin tahansa.

    Yhtiöittäminen tarkoittaa väistämättä yksityistämistä, yhtiöitetty on helppo myydä ja siihen uusliberalistit tähtäävät yhtiöittämishimossaan. He vihaavat yli kaiken julkista omistusta. Tielaitos yhtiöitettin Destiaksi ja katsos vaan, se on myyty yksityisille.

    Jo ennen myyntiä yksityisille poliitikot ajetaan paitsioon, sehän on nähty omistajaohjauksessa viime aikoinakin. Ei saa puuttua mihinkään tai nousee äläkkä. Ministerit ovat olleet pihalla kuin lumiukko esim. Fortumin käänteissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  104. Markku af Heurlin kirjoitti 22.4.2016 kello 16:33

    Esite: Näin on! Niitä yksityistetä ajelemalla muuten sitten voi tehdä päätelmän siitä, että mikä on tien käyttäjien mielestä hinta- / laatusuhteeltaan oikea taso ei-niin-vikkaasti liikennöidylle väylälle.

    Tästä havainnosta sitten voi tehdä sellaisen huomion, että kaiken kaikkiaan pitkin ja poikin Suomea julkisilla varoilla rakennetut ja ylläpidetyt ei-niin-vilkkasti liikennöidyt tiet, sillat ja siltarummut sun muut ovat järkyttävästi – ja järkyttävän kalliisti – ylimitoitettuja.

    Ns ylimioitetun sillan rakentamainen ei ole juuri sen kalliimpa kuin halvemmankaan, Ja sen tulee ekstää suurin sallittu ajoneuvon paino, 60 tonnia vai onko jo enemmän.

    Näillä teillä myös kulkee omituia yyppejä, jotia kiinnosatvat maisemay ja peinet tiet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  105. Tero Tolonen kirjoitti 22.4.2016 kello 18:36

    Juha Korhonen: Yksityistien käyttäjien tiestään saama hyöty perustuu enimmäkseen siihen, että sieltä voi jatkaa muualle (vaikka lähikaupunkiin tai Helsinkiin) yleistä tieverkkoa pitkin.

    Katselin juuri kartasta esim. Tampereen seudun yksityisteitä – hyvin montaa pitkin olin itsekin ajanut autolla, vaikka en ole tieosuuskunnan jäsen.

    Hyvin monet näistä teistä ovat hoidettuja siksi että ne vievät jonnekin millä on jotain merkitystä alueen ihmisille. Siellä voi olla laavuja, retkeilymaastoja, hiekkamonttuja, marjapaikkoja, järjestöjen ylläpitämiä kävelyreittejä, hiihtolatuja, yleinen sauna tai uimaranta, armeijan harjoittelualue tai varikko.

    Toki yksityistien omistaja voisi kieltää autolla ajamisen niitä pitkin, mutta harva sitä jaksaa tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Juho Laatu kirjoitti 22.4.2016 kello 21:15

    R. V.: Eikö yksilötasolle viety päätösvalta ole kaikista paikallisinta päätösvaltaa?

    Kyllä, siihen kannattaa tähdätä yksilötason kysymyksissä. Useimmille kysymyksille löytyy jokin luonteva taso.

    Esimerkiksi peruskoulu halutaan rakentaa suhteellisen lähelle lasten koteja, ja siksi niitä rakennetaan yleensä yksi tai muutama yhden kunnan alueelle. Siksi kunta on varsin luonteva taso päättää paikallisten peruskoulujen asioista.

    Samoin paikallinen ei-erikoistunut terveyden- ja sairaanhoito kannattaa toteuttaa jokseenkin kunnan mittakaavaan sopivina yksiköinö, joten tässäkin asiassa kunnat ovat luonteva päätöksentekijä.

    Lakien säätö toimii parhaiten Suomessa valtion tasolla, koska yhteinen säädöstö helpottaa kaikkia, ja yhteenkuuluvaisuuden tunne on riittävän vahva niin, että eri alueilla ei tapaa olla intressejä säädellä omia lakejaan. Tähän liittyy luontevasti valtion tason poliisi ja oikeuslaitos.

    Perhekin on yksi luonteva taso. Eikä pidä unohtaa kyläyhdistyksiä eikä muitakaan itsensä luontevaksi ja yhtenäiseksi kokevia suurempia ja pienempiä intressiryhmiä.

    Kannatan siis yleisesti pätösvallan siirtämistä lähelle kohteita silloin kun se on mahdollista eikä ole erityisiä syitä päättää asoista keskitetysti. Tämä vaatii jonkin veran taistelutahtoa, sillä valtakoneisto ja suuret vahvat pelurit (hallinto, valtiot, kaupungit, firmat yms.) pyrkivät lähes aina ja automaattisesti keskittämään valtaa. Kansalaisten kannattaa siis vetää aktiivisesti koko ajan hieman toiseen suuntaan, jotta paikallisuus ja tehtävien (ihmisten kannalta) optmaalinen jako eri tasoille säilyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Sakke kirjoitti 23.4.2016 kello 7:36

    Juho Laatu: Kyllä, siihen kannattaa tähdätä yksilötason kysymyksissä. Useimmille kysymyksille löytyy jokin luonteva taso.

    Esimerkiksi peruskoulu halutaan rakentaa suhteellisen lähelle lasten koteja, ja siksi niitä rakennetaan yleensä yksi tai muutama yhden kunnan alueelle. Siksi kunta on varsin luonteva taso päättää paikallisten peruskoulujen asioista.

    Samoin paikallinen ei-erikoistunut terveyden- ja sairaanhoito kannattaa toteuttaa jokseenkin kunnan mittakaavaan sopivina yksiköinö, joten tässäkin asiassa kunnat ovat luonteva päätöksentekijä.

    Lakien säätö toimii parhaiten Suomessa valtion tasolla, koska yhteinen säädöstö helpottaa kaikkia, ja yhteenkuuluvaisuuden tunne on riittävän vahva niin, että eri alueilla ei tapaa olla intressejä säädellä omia lakejaan. Tähän liittyy luontevasti valtion tason poliisi ja oikeuslaitos.

    Perhekin on yksi luonteva taso. Eikä pidä unohtaa kyläyhdistyksiä eikä muitakaan itsensä luontevaksi ja yhtenäiseksi kokevia suurempia ja pienempiä intressiryhmiä.

    Kannatan siis yleisesti pätösvallan siirtämistä lähelle kohteita silloin kun se on mahdollista eikä ole erityisiä syitä päättää asoista keskitetysti. Tämä vaatii jonkin veran taistelutahtoa, sillä valtakoneisto ja suuret vahvat pelurit (hallinto, valtiot, kaupungit, firmat yms.) pyrkivät lähes aina ja automaattisesti keskittämään valtaa. Kansalaisten kannattaa siis vetää aktiivisesti koko ajan hieman toiseen suuntaan, jotta paikallisuus ja tehtävien (ihmisten kannalta) optmaalinen jako eri tasoille säilyy.

    Päätösvallan siirtäminen lähelle kohteita olisi mahdollista toteuttaa suhteuttamalla äänivalta esimerkiksi kaavoitusasioissa kääntäen verrannollisena päättäjien (asukkaat tai heidän edustajansa) todellisen asuinpaikan etäisyyden neliöön (etäisyys kohteesta asuinpaikkaan mitattuna). Tällöin eniten äänivaltaa saisivat käsittääkseni ne, joita päätös eniten koskee, ja joiden elämään päätös eniten vaikuttaa.

    Liikenteen osalta pitäisi kysyä tien tai väylän käyttäjiltä. Jos esimerkiksi lyhyt ja selkeä ajoreitti aiotaan korvata pitemmällä ja paljon mutkikkaammalla ajoreitillä, eikö olisi järkevintä antaa päätösvalta sen ajoreitin käyttäjille?

    Liikenteen haittojen osalta taas tulee kysyä niiltä ihmisiltä, joihin haitat kohdistuvat. Jonkinlainen tasapainottava mekanismi, joka estää kohtuuttomat haitat asukkaille, saatetaan silti tarvita edellisen järjestelmän lisäksi.

    Jos on kyse massiivisesta rakentamisesta voisi olla syytä vaihtaa etäisyyteen perustuvassa päätäntävallan laskukaavassa (neliön) toisen potenssin tilalle kolmonen tai jokin vieläkin isompi luku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. Pia-Petri Pampula-Kutri kirjoitti 23.4.2016 kello 9:44

    Tässä maassa on nyt yhtiöitetty jo tarpeeksi. Sille stoppi nyt. Mikä yhtiöitetään, se yksityistetään, joko lyhyemmällä tai pitemmällä aikavälillä. Yhtiöittämisvimma on pääoman juoni siirtää omaisuutta julkisesta kontrollista ja yhteisestä kassasta yksityisten tileille ja päätösvaltaan.

    Olli Pusa listaa mainiosti muita syitä yhtiöittämishimolle:

    -Ei tarvitse noudattaa suhteellisuusperiaatetta eli hankalia pienryhmien (takiaispuolueiden!) edustajia voidaan karsia hallinnosta.

    -Osakeyhtiön julkisuusvaade pienempi eli avoimuus vähenee.

    -Voidaan tehdä päätöksiä pienemmällä porukalla. Suuriakin päätöksiä salaisemmalla päätöksenteolla.

    -Voidaan maksella isompia palkkioita.

    Nyt jotkut “viisaat” pohtivat, miten julkisen yhtiön avoimuutta pitäisi lisätä. Niin, se on kuin katkaisisi terveen raajan ja sitten pohtisi mikä proteesi olisi mukavin. Siis, ihan oikeasti: ei pidä yhtiöittää ollenkaan. Varsinkaan jos edes uusliberalismiin yleensä pakottava EU ei edes sitä vaadi. Sitten on kokonaan toinen kysymys, miksi on typeryyksissään hyväksytty direktiiveja, jotka tosiaan pakottavat yhtiöittämään joitakin julkisia laitoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.4.2016 kello 11:30

    Alko Oy yhtiöitettiin kai vuonna 1932 mutta kukaan ei ole ehdottanut vielä sen yksityistämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Juho Laatu kirjoitti 23.4.2016 kello 10:18

    Sakke: Päätösvallan siirtäminen lähelle kohteita olisi mahdollista toteuttaa suhteuttamalla äänivalta esimerkiksi kaavoitusasioissa kääntäen verrannollisena päättäjien (asukkaat tai heidän edustajansa) todellisen asuinpaikan etäisyyden neliöön (etäisyys kohteesta asuinpaikkaan mitattuna). Tällöin eniten äänivaltaa saisivat käsittääkseni ne, joita päätös eniten koskee, ja joiden elämään päätös eniten vaikuttaa.

    Nykyisessä diskreetissä päätöksentekojärjestelmässä, jossa on eri tasoisia luottamusmiesrganisaatioita funktio asettaa vielä jyrkemmät rajat, eli nollaa ulkopuolisten muodollisen päätösvallan. Jos päätös koskee jotain rajattua aluetta (kuten kuntaa ja sen keräämää kiinteistöveroa), etäisyys lasketaan kai kunnan alueeseen, jolloin kaikilla kuntalaisilla on yhtäläinen äänioikeus. Näissä tapauksissa ulkopuolisten ääioikeuden voisi leikata aika jyrkästi pois. Jos taas kyse olisi vaikkapa jonkun asumattoman alueen retkeilykäytön ohjaamisesta, loivempikin rajaus voisi toimia. Näin kaikki retkeilyalueen käyttäjät pääsisivät vaikuttamaan ainakin jonkin verran.

    Liikenteen osalta pitäisi kysyä tien tai väylän käyttäjiltä. Jos esimerkiksi lyhyt ja selkeä ajoreitti aiotaan korvata pitemmällä ja paljon mutkikkaammalla ajoreitillä, eikö olisi järkevintä antaa päätösvalta sen ajoreitin käyttäjille?

    Retkeilyalueenkin kohdalla malli jossa käyttäjät päättävät voisi olla luonteva. On mahdollista että kohteeta vastuussa oleva taho valitsee päätösmekanismin, joka on sen mielestä kohteelle luontevampi kuin sen normaali päätöksentekomenettely.

    Liikenteessä tarvitaan varmaankin myös asiantuntijoita liikennevirtojen ja määrärahojen ohjailuun. Bernerin esitys kuulosti tosin vähän siltä, että tulevaisuudessa markkinat ja ajajien ostovoima ratkaisevat sen, millainen tieverkosta muodostuu.

    Liikenteen haittojen osalta taas tulee kysyä niiltä ihmisiltä, joihin haitat kohdistuvat. Jonkinlainen tasapainottava mekanismi, joka estää kohtuuttomat haitat asukkaille, saatetaan silti tarvita edellisen järjestelmän lisäksi.

    Haittojen huomioimiseen pitäisi kai panostaa nykyistä enemmän. Parhaimana esimerkkinä ilmasto-ongelmat, joissa voittajat voivat olla hyvin satunnaisia tahoja, ja kärsijät jossain aivan muualla, laajalle alueelle levinneinä. Vaikka puhuin ensisijaisesti paikallistamisen hyödyistä ja yleisestä tarpeesta vetää siihen suuntaan, joissain asioissa globaali vastuu on ainoa oikea lähestymistapa. Tosin pidän ilmastoasioissa globaalia tasoa täysin riittämättömänä työkaluna, jota pitäisi täydentää paikallisemmilla (maan tasoisilla, ei vain yksilötasoisilla) aloitteilla.

    Jos on kyse massiivisesta rakentamisesta voisi olla syytä vaihtaa etäisyyteen perustuvassa päätäntävallan laskukaavassa (neliön) toisen potenssin tilalle kolmonen tai jokin vieläkin isompi luku.

    Aivan, funktion jyrkkyys voisi vaihdella paljonkin.

    Päätösvallan rajoihin liittyy sekin seikka, että ihmisillä on taipumusta muodostaa yhteisöjä. Tällainen taipumus vetää jyrkähköiden rajojen suuntaan. Perhe on perhe siinä mielessä, että voi aika tarkasti sanoa, ketkä kuuluvat siihen ja ketkä eivät. Uusioperheet voivat tosin olla vähän monimutkaisempia. Samoin maan kansalaisuudesta ajatellaan usein niin, että se joka maksaa veronsa tiettyyn maahan on oikeutettu päättämään myös siitä, mitä noilla verovaroilla tehdään. Maan aseellisessa puolustamisessa raja on vielä tiukempi. Kansalaisia jotka siirtelevät varojaan maasta toiseen veroja vältelläkseen paheksutaan yleisesti. On siis olemassa myös taipumus ryhmittää ja ryhmittäytyä diskreetteihin lokeroihin, ja tätä vastaavat tietenkin myös erilliset äänioikeudet eri lokeroissa. Ryhmittäytyminen voi tarkoittaa myös eristäytymistä ja protektionismia, mutta tässä viittasin ryhmittymisen hyödyllisiin vaikutuksiin.

    Tulevaisuus voi tuoda tullessaan myös pehmeämpiä rajoja. Tiukoilla rajoillakin on toisaalta se etu, että ne luovat yhteisöä, jossa jokainen voi luottaa toiseen, kun yhteiset säännöt tiedostetaan ja niitä valvotaan. Esimerkiksi perheenjäsenet luottavat siihen, että kukin ottaa jääkaapista vain hänelle kuuluvan määrän ruokaa, eikä myy pöytähopeita kiertävälle kauppiaalle. Suomalaiset luottavat toistensa käytökseen enemmän kuin täysin ulkopuolisten. Päätöksentekomemanismit ovat siis myös liimaa, joka pitää yhteisöt koossa ja toimivina. Tähän liittyy sekä eristäviä että yhteistyötä hakevia komponentteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.4.2016 kello 10:21

    Sakke: Päätösvallan siirtäminen lähelle kohteita olisi mahdollista toteuttaa suhteuttamalla äänivalta esimerkiksi kaavoitusasioissa kääntäen verrannollisena päättäjien (asukkaat tai heidän edustajansa) todellisen asuinpaikan etäisyyden neliöön (etäisyys kohteesta asuinpaikkaan mitattuna). Tällöin eniten äänivaltaa saisivat käsittääkseni ne, joita päätös eniten koskee, ja joiden elämään päätös eniten vaikuttaa.

    Liikenteen osalta pitäisi kysyä tien tai väylän käyttäjiltä. Jos esimerkiksi lyhyt ja selkeä ajoreitti aiotaan korvata pitemmällä ja paljon mutkikkaammalla ajoreitillä, eikö olisi järkevintä antaa päätösvalta sen ajoreitin käyttäjille?

    Liikenteen haittojen osalta taas tulee kysyä niiltä ihmisiltä, joihin haitat kohdistuvat. Jonkinlainen tasapainottava mekanismi, joka estää kohtuuttomat haitat asukkaille, saatetaan silti tarvita edellisen järjestelmän lisäksi.

    Jos on kyse massiivisesta rakentamisesta voisi olla syytä vaihtaa etäisyyteen perustuvassa päätäntävallan laskukaavassa (neliön) toisen potenssin tilalle kolmonen tai jokin vieläkin isompi luku.

    Saken ehdotuksessa päästäisiin nähdäkseni aika lähelle todellista asukasdemokratiaa.

    Olisi kai aika luonnollista, että esimerkiksi Töölön asukkaille annettaisiin enemmän äänivaltaa heitä eniten koskevissa asioissa kuin esimerkiksi Suutarilan asukkaille, ja tietysti myös päinvastoin.

    Viimeksimainituillehan voi olla täysin yhdentekevää, miten tiuhaan tai harvaan vaikkapa Mechelininkadun raitiovanupysäkit sijoittuvat tulevaisuudessa. Lähistön asukkaille Töölössä asialla on taasen hyvin paljon suurempi merkitys.

    Ihan vastaava tilanne on (Helsingin Lauttasaareen kuuluvan) Koivusaaren tapauksessa. Jollekin Vuosaaren tai Vattuniemen asukkaalle se voi olla ihan yksi ja sama, vaikka sinne rakennettaisiin mitä hyvänsä. Asiaa koskevilla päätöksillä ei ole/liene heille (yleensä) välttämättä mitään merkitystä. Sen sijaan ihmiset, jotka katselevat tai käyttävät ja liikkuvat siellä usein, mm. ulkoilulenkeillään, harrastuksissaan tai työmatkoillaan, monet jopa päivittäin, ovat juuri niitä, joita asia koskee eniten. Sen vuoksi olisi kai aika luonnollista, että heillä olisi asiassa myös päätäntävaltaa.

    Vaikka kaupunki kerää jälleen mielipiteitä ja kommentteja Koivusaaren kaavoituksesta, on moni saattanut turhautua jo koko prosessin aiempien vaiheiden aikana. Mielipiteitä on kerätty useaan eri otteeseen, osayleiskaavan ja jopa yleiskaavan suunnitelmien osalta. Miksi näillä ei ole ollut juuri mitään vaikutusta koko hankkeeseen? Miksi?

    Kaikissa Koivusaarihankkeen vaiheissa on kaupungin julkeilla merentäyttö- & ökyasuinaluesuunnitelmilla ollut enemmän asukkaiden vastustusta kuin kannatusta. Koko surkea suunnitelma heikentäisi myös Lauttasaaren länsiosan liikenneyhteyksiä lännestä ja länteen merkittävällä tavalla.

    Onko kaupungilla ollut jo alunperin ollut tarkoitus käyttää tässä asukkaiden väsytystaktiikkaa, jotta vastustajien lukumäärä romahtaisi tässä kaavoituksen ratkaisevassa loppuvaiheessa, kun aikaa Koivusaaren kaavoituksen kommentoinnille on enää maanantaihin 25.4.2015?

    Kuka haluaa Jätkäsaaren korkeat soravuoret Koivusaareen ja sen vesialueille, lähelle Länsiväylää, sen molemmin puolin, ja samalla peittää mitä upeimmat merimaisemat? Kuka näissä kammottavissa suunnitelmissa on takapiruna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.4.2016 kello 11:32

    Isoin päätösvalta kai Koivusaaren kaavoituksessa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mutta niitä ei ole vielä valittu. Järjestgelmä, jkopka ei anna asunnnon tarvitsijoille mitään päätösvaltaa, on kyllä aika huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.4.2016 kello 10:26

    Korjaus: Aika mielipiteiden jättämiseen Koivusaaren tuoreimmista kaavoitussuunnitelmista (Länsiväylän molemmin puolin, ja osin sen päällä) päättyy siis ensi maanantaina, eli 25.4.2016.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  114. Juho Laatu kirjoitti 23.4.2016 kello 11:49

    Osmo Soininvaara:
    Isoin päätösvalta kai Koivusaaren kaavoituksessa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mutta niitä ei ole vielä valittu. Järjestgelmä, jkopka ei anna asunnnon tarvitsijoille mitään päätösvaltaa, on kyllä aika huono.

    Tuo taitaa mennä jo vähän yli. Kuuluuko päätösvalta Kaivopuiston kaavoittamisesta sen tuleville asukkaille? Ainakin määrät ja sijainnit pitäisi päättää (naapureiden, kunnan ja maakunnan toimesta) ennen kuin tulevia asukkaita kuullaan. Haiskahtaako tässä vähän halu raivata kaikki esteet pois kaiken Helsingin lisärakentamisen tieltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  115. Juho Laatu kirjoitti 23.4.2016 kello 11:55

    Osmo Soininvaara:
    Alko Oy yhtiöitettiin kai vuonna 1932 mutta kukaan ei ole ehdottanut vielä sen yksityistämistä.

    Onko tuo sääntö vai poikkeua? Aika paljon valtion omaa on myös yksityistetty. Rahapulaan tuossa tiestön tapauksessakin viitatan, ja pääoman vapauttamiseen, miten se sitten toteutetaankin. Ja raha tietenkin tarkoittaa jonkiasteista päätösvaltaa tai halua ohjata toimintaa parhaan tuoton mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  116. K-Veikko kirjoitti 23.4.2016 kello 16:15

    K-Veikko: Jatkan kommenttiani:
    Yksityinen tienomistus ei lopultakaan ole sen kummempi vaihtoehto kuin on yksityinen asuntojen omistaminen. Syrjäseudulla tiet ovat halpoja ja kaupungissa kalliita. Mutta kun keskittymissä maksajiakin on paljon, ovat käyttömaksut (yhtiövastikkeet) per käyttäjä kuitenkin pienemmät kuin syrjäseudulla.

    Nykyisessä tilanteessa on lopultakin vain kyse tieverkon panttaamisesta velkojille. Se ei onnistu ilman tätä “yksityistämistä”. – Loppupelissä kuitenkin kaikki mikä irti saadaan luovutetaan valtion velkojille.

    Poliittisesti vaikeinta on yksityistää niin, että omat kaverit saavat isomman siivun lihoiksi laitettavasta omaisuudesta kuin muut. Niin. Ja lobbarit tietenkin, ovathan ne maksaneet jo ennakkomaksun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  117. JTS kirjoitti 23.4.2016 kello 16:20

    Laskentatoimen teorioihin perehtynyt professorit tai vastaava voisi kommentoida:

    Maamme tiestön arvo on 0 euroa, todennäköisesti vähemmän, koska niistä on kuluja.

    Tilanne on sama kuin syrjäseudun vuoden -49 rintamamiestalolla. Se on, mutta mitään arvoa sillä ei ole.

    Kun perustettava tieyhtiö menee kysymään lainaa “tieomaisuutta” vastaan, kysymys on, että tuottaako se jotain. Ei sitten yhtään mitään, julkisia palveluita siinä kuin ilmakehän happi. – Kiitos, me soitamme teille ei koskaan.

    Valtion veikkausyhtiön kohdalla yhtiön arvon ytimen muodostaa pelien tuotto ja mahdollisuus lisätä sitä. Valtion meriväyläyhtiön arvon ydin on sen mahdollisuudessa periä väylämaksuja.

    Mitä tieyhtiö voi periä? – Joo, me saadaan ehkä rahaa valtiolta. Tosin niitä teitä pitää kunnostaa.

    Ero näihin Helsinki-Lahti -tyyppisiin terahoitumalleihin on, että niillä maksu tulee per tiellä ajettu kilometri. Valtio maksaa, kiva kikka, rahat ovat vain poissa perustienpidosta, siis yhtiön kate ja kulut.

    Sijoittajan näkökulmasta valtio voi yksityistää vaikka ajoneuvoveron tai muun veron tai veroluonteisen maksun, se on tuloa. Sitä vastaan voi saada lainaa, siis laiskan taseen käyttöön.

    Voidaanhan ne HX-hävittäjäkoneet vaikka liisata valtiolle. Eivät näy taseessa. Silti se 10 miljardia euroa rahaa niihin menee. Teiden tai lenokoneiden osalta tilanne ei nyt parane kenellekkään budjettikikkailulla, vaikka omistus olisi Neitsytsaarilla olevassa yhtiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  118. Sakke kirjoitti 23.4.2016 kello 16:25

    Osmo Soininvaara:
    Isoin päätösvalta kai Koivusaaren kaavoituksessa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mutta niitä ei ole vielä valittu. Järjestgelmä, jkopka ei anna asunnnon tarvitsijoille mitään päätösvaltaa, on kyllä aika huono.

    Yhteiskuntakyberneettisen käsityksen mukaan sekä luonto, että luonnonoliot voivat esiintyä aktoreina (ks. Y. Ahmavaara (1976) Yhteiskuntakybernetiikka, W&G, s. 161). Kyseessä on luku, jossa käsitellään kyberneettinen kausaliteetti.

    Jostain syystä kaupungin ajatusmaailmaan ei mahdu kuin suunnitelma, jossa Koivusaareen sijoitetaan n. 5000 asukasta, vaikka ajateltavissa olevien maaailmantilojen joukko on tältä osin yleisessä tapauksessa ääretön.

    Reviiriään puolustavia, alueella pesiviä ja poikasia tuottavia joutsenia on Koivusaaressa nähty. Eikö tässä ole selvä kannanotto lisärakentamista vastaan? Joutsenten poikaset (tai ainakin osa niistä) ovat mitä ilmeisimmin Koivusaaren tulevia asukkaita, edellyttäen, että niiden pesimisalueita ei peitetä soravuorten alle.

    Joutsenet ja alueen muut asukkaat hoitavat tuon alueen tulevien asukkaiden valintaprosessin ihan itse. Jotta alueen pienempiä asukkaita ei sorsittaisi, voisi niitä varten sijoittaa ko. kaava-alueelle muutaman linnunpöntön lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  119. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 23.4.2016 kello 22:47

    Ongelma siinä, että asukkaat saisivat päättää asuinalueensa rakentamisesta, olisi se että asukkaat vain vastustaisivat kaikkea rakentamista. Esimerkiksi tuon Koivusaaren alueen rakentamatta jättäminen olisi mielipuolista, kun vieressä on metroasema josta menee rautatieasemalle 7 ja Aalto-yliopistolle 4 min, ja lisäksi alue on meren lähellä.

    Kivikaupungin kasvatti: ökyasuinaluesuunnitelmilla

    Kaikkien uusien asuinalueiden tuleekin olla ökyasuinalueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  120. Liian vanha kirjoitti 23.4.2016 kello 23:19

    Sipilä ehdotti Valtion Tietokonekeskus Oyn perustaamista.

    Sellainen oli aikoinaan, kunnes se yhtiöitettiin ja lopulta myytiin fuusioitten(Tietotehdas/Avancer/ VTK) kautta yksityisille sijoittajilla.

    Lopputulema oli jättimonopoli, sillä useimmat valtion käyttämistä ohjelmista ovat VTKn kehittämiä ja osa on 60-luvulta eli tietotekniikan historiaa

    Palveluita ei voi kilpailuttaa , koska kenelläkään ei ole tietotekniikan arkeologeja ja Tiedolla on säilynyt monopoli eli kultakaivos.

    Nyt tilanne on muuttunut, joten valtion tietoyhtiön perustaminen ei tapahdu käden käänteessä .Tietotekniikka on EU:n kilpailusääntöjen alainen ja niinpä hanke on kilpailutettava kuten tehtiin Apotille

    Eli yhtiöittäminen vain pistää uuden yhtiön kilpailutilanteeseen ilman omia tuotteita.

    Ja kun tietää ongelmat niin mitään ei ole toiminnassa 2018-2019

    Nyt alkaa mopo keulia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  121. Juho Laatu kirjoitti 24.4.2016 kello 9:41

    Makkaratalon Hautuumaa: Esimerkiksi tuon Koivusaaren alueen rakentamatta jättäminen olisi mielipuolista, kun vieressä on metroasema josta menee rautatieasemalle 7 ja Aalto-yliopistolle 4 min, ja lisäksi alue on meren lähellä.

    Tuon metro on tarkoitettu Helsingin keskustasta länteen johtavan joukkoliikenteen runkolinjaksi. Koivusaarelaisilla olisi kyllä hyvät yhteydet molempiin suuntiin, mutta kannattaako tuosta ilosta maksaa hidastuttamalla paljon suuremman matkustajajoukon yhteyksiä joka matkalla Koivusaaren pysähdyksen vaatiman ajan verran?

    Jos runkolinja rakennettaisiin nopeaksi, se olisi houkuttelevampi tapa matkustaa kuin lukuisilla pysäkeillä hitaaksi jarruteltu rata. Länsiväylää autoillen olisit ehkä jo perillä.

    Koivusaari on joka tapauksessa vain pieni luoto. Voisi olla järkevämpää rakentaa uutta tiivistä asutusta muutaman keskeisemmän metroaseman viereen. Ehkä kyse on enemmän Helsingin halusta rakentaa kaikki mahdollinen tila täyteen kuin järkevästä liikennesuunnittelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  122. JTS kirjoitti 24.4.2016 kello 11:06

    Uuden valtion tietokonekeskuksen perustaminen on aika hupaisa ajatus. Ehkä joku tulisi rikastumaan kun se aikanan tultaisiin yksityistämään.

    Miksi valtion digitaisointihankkeet ovat järjestään katastrofeja? Ainakaan kukaan ei ole käyttäjän asialla. Joku säästää omia kulujaan muiden kustannuksella, joku toinen haalii itselleen päätösvaltaa muiden asioihin.

    Sitten on vanhan polven johtaminen ja käsitys softasta, joka ei enää kauheasti auta. Poliittinen ohjaus on vielä pahentanut soppaa.

    Viro taas toiminut järkevästi, on standardoitu liittymisen rajapinnat. On useampia toimijoita ja koodia ei ole kukaan saanut itselleen ikuisella yksinoikeudella. Joku ne softat ylläpitää ja korjaa, monopolissa hinta vain on kovin kannattava.

    Nykyisin toki jokaisessa kunnassa on ostettu mitä sattuu, keskussairaalat ovat ostaneet omiaan ja yliopistosairaalat omiaan. Kelan sairaskertomustietokanta (kanta) ja reseptiteitokoanta ovat viimeinkin olemassa, ei kovinkaan helposti ta halvalla käytettävissä, mutta kuitenkin. HUS:n Apotti on aikansa valita, lulatvasti muualla käytetään jotain muuta.

    Ainakin tiedämme, että uusi VTKK tulisi estämään vuosikymmeneksi kaiken kehittämisen ja uudistamisen. Rajapintojen standarointi riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  123. Ville kirjoitti 24.4.2016 kello 11:07

    Makkaratalon Hautuumaa: Ongelma siinä, että asukkaat saisivat päättää asuinalueensa rakentamisesta, olisi se että asukkaat vain vastustaisivat kaikkea rakentamista

    Jos asukkaat saavat päättää asuinalueensa asioista, voi käydä myös niin, ettei esim. tehdä remontteja (maksavat liikaa), ei tule parempia liikennepalveluita (tuovat ei-toivottuja ulkopuolisia ihmisiä alueelle), ei tule ravintoloita (aiheuttavat häiriötä), ei tule kauppoja (nekin voivat tuoda ulkopuolisia ihmisiä alueelle) jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  124. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 24.4.2016 kello 11:40

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Ongelma siinä, että asukkaat saisivat päättää asuinalueensa rakentamisesta, olisi se että asukkaat vain vastustaisivat kaikkea rakentamista. Esimerkiksi tuon Koivusaaren alueen rakentamatta jättäminen olisi mielipuolista, kun vieressä on metroasema josta menee rautatieasemalle 7 ja Aalto-yliopistolle 4 min, ja lisäksi alue on meren lähellä.

    Kaikkien uusien asuinalueiden tuleekin olla ökyasuinalueita.

    Eikö Helsingissä ole puutetta nimenomaan kohtuuhintaisista asunnoista? Mistä muka löytyvät Koivusaareen ne 5000 ökyasukasta, joilla on jokaisella varaa maksaa asunnoistaan yli miljoona euroa per kappale?

    Nykyisillä ruplan kursseilla ei itänaapurinkaan rikkaista taida olla enää ostajiksi. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on edullista toimistotilaa tyhjillään yllin kyllin, mikä laskee vuokratasoja alle kannattavuusrajan.

    Kuka haluaa katsella korkeita louhe- ja soravuoria Länsiväylän molemmin puolin? Hyi h-vetti!
    Tehdäänkö tänne uusi, Talvivaaran kaltainen ongelma-alue kymmenien vuosien ajaksi?

    Mihin Koivusaaren veneilijät (KoPu ja NJK) ja mahdolliset (?) uudet asukkaat veisivät jatkossa veneensä talveksi, kun veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilaa ei ole kohta enää missään, kun kaikki etelärannikon rannat rakennetaan täyteen pelkkiä asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  125. Oiva Kiljukaltio kirjoitti 24.4.2016 kello 13:52

    Osmo Soininvaara:
    Alko Oy yhtiöitettiin kai vuonna 1932 mutta kukaan ei ole ehdottanut vielä sen yksityistämistä.

    Muistelisin, että alkuperäisestä Alkosta lohkaistua Altiaa tai sen osia on kyllä aiottu yksityistää (tämän olen muistavinani syyksi Pro Koskenkorva -liikkeen syntyyn) (?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  126. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 24.4.2016 kello 14:20

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Ongelma siinä, että asukkaat saisivat päättää asuinalueensa rakentamisesta, olisi se että asukkaat vain vastustaisivat kaikkea rakentamista. Esimerkiksi tuon Koivusaaren alueen rakentamatta jättäminen olisi mielipuolista, kun vieressä on metroasema josta menee rautatieasemalle 7 ja Aalto-yliopistolle 4 min, ja lisäksi alue on meren lähellä.

    Kaikkien uusien asuinalueiden tuleekin olla ökyasuinalueita.

    Mielipuolisuutta osoittavat pikemminkin rakentamista koskevat suunnitelmat. Kuka muu kuin mielipuoli voi suunnitella koko Lauttasaaren länsiosaa palvelevien selkeiden ramppien ja liittymien tilalle, mitä kummallisimman zig-zag ajoväylän, joka kulkisi sekä Koivusaaren etelä- ja pohjoisosan läpi, ja vielä Länsiväylän yli?

    Koivusaaren metroasemalle on tehty vain yksi sisäänkäynti, Lauttasaaren puolelle, käytännössä meren rannalle. Eräänlaista mielipuolisuutta kai tuokin osoittaa. Sen kalliin sisäänkäynnin valtavan isoista maisemaikkunoista olisikin varmaan kiva kaikkien katsella niitä korkeita louhe- ja soravuoria, joista on esimerkki ollut jo pitkään näkyvillä Jätkäsaaren kärjessä? Iltaisin ne pimentäisivät koko Vaskilahden. Jos Koivusaareen joskus rakennettaisiin nykysuunnitelmien mukaisia korkeita taloja, ne aikaansaisivat saman kiusallisen ongelman.

    Koko metroaseman ja sen sisäänkäynnin sijoitus tuonne meren rantaan on ollut aivan kummallinen tapaus. Eikö kukaan tajunnut päätöstä tehdessä, että sinne on alueen asunnoista varsin pitkä kulkumatka? Asiasta oli varmaankin pyydetty asukkailtakin kommentit ennen päätöstä, mutta minkäs teet, jos niitä ei välitetä edes lukea.

    Opiskelijoillako olisi varaa asua Koivusaaren ökyasunnoissa? Haloo! Är det pappa, som betalar? Valtion leikkauspolitiikan perusteella veikkaan, ettei sinne olisi varaa sijoittua edes yliopiston professoreilla. Aallon ylimmästä johtoportaasta en tosin tiedä, mutta heitäkään on tuskin ihan vielä 5000 henkeä.

    Ajaisivatko Koivusaareen ajateltujen 5000 miljoonakämpän asukkaat tosiaankin junalla esim. Pitäjänmäelle tai Keravalle? Tuo taitaa olla jonkinlaista toiveajattelua. Eiväthän he edes ehtisi metrojuniin, väistellessään aseman sisäänkäynnin eteen sijoittautuneita kerjäläis-, nisti- ja spurgulaumoja!

    Jos Koivusaareen aiotaan rakentaa asuntoja, kannattaisi ehkä ensin katsoa asukastiheyttä esim. Westendissä, Lehtisaaressa tai Kulosaaressa, tai muilla vastaavilla ökyalueilla. Lisäksi tulisi paikalle saada joitakin varakkaamman väen houkuttimia, kuten taidetta yms.

    Jopa Guggenheim-museota (ei mustaa!) tai vastaavaa on muistaakseni jossain taannoisessa keskustelussa esitetty paikalle. Jokin hillitty, korkealuokkainen julkinen tai yksityinen käyttökohde tai museo, mihin pääsee metroasemalta jalan, voisi ehkä sopia saarelle hyvinkin. Esimerkiksi Lauttasaaren asukkaiden ja ehkä jopa entisten kaupunginvaltuutettujen vanhainkodin voisi myös ajatella sopivan alueelle, jos sen ruokalasta saisi synergiahyötyä myös ulkoilijoita ja purjehtijoita palvelevalle kahvila-ravintolalle.

    Meriluonnon kauneus ja upeat maisemat ovat kuitenkin sellaisia arvoja, joita tuolla kannattaisi ensisijaisesti vaalia, ilman ahneuden kaltaista perisyntiä, josta lienevät saaneet alkunsa ajatukset merentäytöistä, julkisten maisemien peittämisestä ja koko alueen täyteen ahtamisesta.

    Koivusaaren rakentaminen nykysuunnitelmien mukaisesti olisi ympäristörikos. Laajoja merentäyttöjä ei pitänyt tulla. Jos tuo ei ole rikollista jo tänä päivänä, niin viimeistään tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  127. Jouko Tuomisto kirjoitti 24.4.2016 kello 15:24

    Pyy: Metsäteollisuus ja metsänomistajat omistaisivat tiensä ja ylläpitäisivät ne omaan laskuunsa. Kustannus lisätään tuotteen hintaan.

    Valtion tehtävä on olla pelkästään se taho, joka määrittelee ne raamit, joiden puitteissa yritykset ja kuluttajat toimivat.

    Valtion tehtävänä ei ole omistaa, harjoittaa liiketoimintaa tai olla jonkin kepulaisen teollisuudenalan tukiaskassana.

    Ja varmaan myös helsinkiläinen Lappiin hiihtomatkalle menijä maksaisi tien kulut osaltaan. Toisin sanoen Pyy kannattaa Bernerin tiemaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  128. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 24.4.2016 kello 20:42

    Kivikaupungin kasvatti: Mistä muka löytyvät Koivusaareen ne 5000 ökyasukasta, joilla on jokaisella varaa maksaa asunnoistaan yli miljoona euroa per kappale?

    Nykyisillä ruplan kursseilla ei itänaapurinkaan rikkaista taida olla enää ostajiksi. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on edullista toimistotilaa tyhjillään yllin kyllin, mikä laskee vuokratasoja alle kannattavuusrajan.

    Kuka haluaa katsella korkeita louhe- ja soravuoria Länsiväylän molemmin puolin? Hyi h-vetti!
    Tehdäänkö tänne uusi, Talvivaaran kaltainen ongelma-alue kymmenien vuosien ajaksi?

    Mihin Koivusaaren veneilijät (KoPu ja NJK) ja mahdolliset (?) uudet asukkaat veisivät jatkossa veneensä talveksi, kun veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilaa ei ole kohta enää missään, kun kaikki etelärannikon rannat rakennetaan täyteen pelkkiä asuntoja.

    Markkinat eivät toimi niin kuin oletat, vaan sellaisille henkilöille, jotka haluavat asua lähellä keskustaa ja merta, mutta eivät välitä rakennusten ulkonäöstä, tulee lisää tarjontaa, ja tällaisten asuntojen hinnat laskee sen verran että jokainen asunto Koivusaaressa tulee täyteen. Helsingin seudulla ei tule sellaista tilannetta, että johonkin asuntoon ei tulisi asukasta vaan sinne tulee poikkeuksetta asukas kunhan hintaa on laskettu tarpeeksi.

    Suhteessa niukimpia ovat lähellä keskustaa ja merta sijaitsevat talot, joiden alueilla rakennukset ovat kauniita. Niukkuus johtuu siitä, ettei tällaisia alueita ole rakennettu vuoden 1930 jälkeen.

    Kivikaupungin kasvatti: Eikö Helsingissä ole puutetta nimenomaan kohtuuhintaisista asunnoista?

    Jos uusi asunto hinnoitellaan markkinoilla ja on kohtuuhintainen, on se merkki siitä että jotain on pielessä. Tällöin on rakennettu uutta asuntokantaa, joka on vielä huonompaa kuin Helsingin seudun asuntokanta keskimäärin.

    Kivikaupungin kasvatti: Mihin Koivusaaren veneilijät (KoPu ja NJK) ja mahdolliset (?) uudet asukkaat veisivät jatkossa veneensä talveksi, kun veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilaa ei ole kohta enää missään, kun kaikki etelärannikon rannat rakennetaan täyteen pelkkiä asuntoja.

    Koivusaaren veneilijät eivät ole valmiita maksamaan yhtä paljoa alueesta kuin tulevat asukkaat. Tällöin paljastuu se, että 5 000 asukasta saa kuitenkin alueesta lopulta enemmän tyydytystä kuin huviveneilijät. Voi esimerkiksi olla, että veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilan luokse ei ole niin tärkeää päästä niin nopeasti kuin uusien asukkaiden päästä päivittäin määränpäihinsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  129. Sakke kirjoitti 24.4.2016 kello 21:15

    Osmo Soininvaara:
    Isoin päätösvalta kai Koivusaaren kaavoituksessa pitäisi antaa sen tuleville asukkaille, mutta niitä ei ole vielä valittu. Järjestgelmä, jkopka ei anna asunnnon tarvitsijoille mitään päätösvaltaa, on kyllä aika huono.

    Eivätkös uudet asukkaat saa päätösvaltaa aina lunastamiensa osakkeiden suhteessa?

    Jahas, kuka ne asukkaat (KSL:n jäsenistöstä) valitsee? Tehdäänkö valinta vasta sitten, kun tiedetään kuka äänesti kaavamuutoksen puolesta “jaa”?

    Ovatko Kalasataman rannat mielestäsi kauniita? Kannatta käydä vaikka Mustikkamaan rannalta käsin katsomassa ja viisastua.

    Kuka asetti Koivusaareen kaavailtujen asukkaiden lukumääräksi 5000 (jos ihmisistä puhumme)? Faunan edustajien määrä ylittää käsittääkseni mainitun lukumäärän siellä toistaiseksi moninkertaisesti.

    Eikö olisi pitänyt ensin selvittää montako ihmisasukasta tuonne voisi sopia ilman laajoja merentäyttöjä? … ja olisiko heistä kaikilla sittenkään heittää miljoonan edestä (rehellisin tavoin ansaittuja) euroja ‘kaupungin kamreerin’ tiskille? Tokkopa.

    Tuostahan tulee jopa mieleen kysymys, antaisiko Koivusaari monelle jopa mahdollisuuden rahanpesuun. Varokaa vain, ettei Koivusaaresta tehdä uutta Panamaa!

    On aika mielenkiintoista verrata keskenään Koivusaaren ja Kulosaaren täydennysrakentamis-suunnitelmia. Jälkimmäisen tapauksessa ollaan jostain kumman syystä tavattoman paljon maltillisempia. Kysynpä vain miksi?

    Koivusaaren aluetta koskevat merentäyttösuunni-telmat olisivat toteutuessaan peruuttamattomia. Tässä on iso ongelma ja vaara. Kannattaa palauttaa mieleensä myös Talvivaara. Koivusaarisuunnitelmat eivät poista edes liikennemeluongelmaa, ne vain lisäävät liikenteen ongelmia.

    Eikö päätöksentekijöillä ole tosiaankaan selkärankaa, ja kykyä nähdä, minkälainen karmea lopputulos tuosta Koivusaaresta olisi tulossa? No ilmeisesti ei. – Ei ainakaan, kun KSV toimittaa katseltavakseen vain pittoreskiksi muokattua aineistoa viistoilmakuvien kera, josta kaavamuutossuunnitelman monet tulevat ongelmat ja haitat ympäristölle eivät käy edes kunnolla ilmi!

    Koivusaari kannattaisi säilyttää pursiseurojen ja veneilyn keskuksena, samoin vapaat näkymät meren ulapalle vielä toistaiseksi maan upeimmalta pyöräilybaanalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Markku af Heurlin kirjoitti 24.4.2016 kello 21:20

    Osmo Soininvaara:
    Alko Oy yhtiöitettiin kai vuonna 1932 mutta kukaan ei ole ehdottanut vielä sen yksityistämistä.

    Alokosta on tuotanto-osa yhtiöietty erikseen ja myyntiä harkitaan. Ei välttämättä perusteetta.

    Oskaeyhtiämuotoli varsin hvyä tssä tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  131. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 24.4.2016 kello 21:24

    Kivikaupungin kasvatti: Mistä muka löytyvät Koivusaareen ne 5000 ökyasukasta, joilla on jokaisella varaa maksaa asunnoistaan yli miljoona euroa per kappale?

    Nykyisillä ruplan kursseilla ei itänaapurinkaan rikkaista taida olla enää ostajiksi. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on edullista toimistotilaa tyhjillään yllin kyllin, mikä laskee vuokratasoja alle kannattavuusrajan.

    Kuka haluaa katsella korkeita louhe- ja soravuoria Länsiväylän molemmin puolin? Hyi h-vetti!
    Tehdäänkö tänne uusi, Talvivaaran kaltainen ongelma-alue kymmenien vuosien ajaksi?

    Mihin Koivusaaren veneilijät (KoPu ja NJK) ja mahdolliset (?) uudet asukkaat veisivät jatkossa veneensä talveksi, kun veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilaa ei ole kohta enää missään, kun kaikki etelärannikon rannat rakennetaan täyteen pelkkiä asuntoja.

    Markkinat eivät toimi niin kuin oletat, vaan sellaisille henkilöille, jotka haluavat asua lähellä keskustaa ja merta, mutta eivät välitä rakennusten ulkonäöstä, tulee lisää tarjontaa, ja tällaisten asuntojen hinnat laskee sen verran että jokainen asunto Koivusaaressa tulee täyteen. Helsingin seudulla ei tule sellaista tilannetta, että johonkin asuntoon ei tulisi asukasta vaan sinne tulee poikkeuksetta asukas kunhan hintaa on laskettu tarpeeksi.

    Suhteessa niukimpia ovat lähellä keskustaa ja merta sijaitsevat talot, joiden alueilla rakennukset ovat kauniita. Niukkuus johtuu siitä, ettei tällaisia alueita ole rakennettu vuoden 1930 jälkeen.

    Kivikaupungin kasvatti: Eikö Helsingissä ole puutetta nimenomaan kohtuuhintaisista asunnoista?

    Jos uusi asunto hinnoitellaan markkinoilla ja on kohtuuhintainen, on se merkki siitä että jotain on pielessä. Tällöin on rakennettu uutta asuntokantaa, joka on vielä huonompaa kuin Helsingin seudun asuntokanta keskimäärin.

    Kivikaupungin kasvatti: Mihin Koivusaaren veneilijät (KoPu ja NJK) ja mahdolliset (?) uudet asukkaat veisivät jatkossa veneensä talveksi, kun veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilaa ei ole kohta enää missään, kun kaikki etelärannikon rannat rakennetaan täyteen pelkkiä asuntoja.

    Koivusaaren veneilijät eivät ole valmiita maksamaan yhtä paljoa alueesta kuin tulevat asukkaat. Tällöin paljastuu se, että 5 000 asukasta saa kuitenkin alueesta lopulta enemmän tyydytystä kuin huviveneilijät. Voi esimerkiksi olla, että veneiden huolto-, korjaus- ja säilytystilan luokse ei ole niin tärkeää päästä niin nopeasti kuin uusien asukkaiden päästä päivittäin määränpäihinsä.

    Juho Laatu: Voisi olla järkevämpää rakentaa uutta tiivistä asutusta muutaman keskeisemmän metroaseman viereen.

    Ja tällaista aluetta tiivistettäisiin mihin? Toki esimerkiksi Kulosaaren metroaseman vieressä olevat talot pitäisi purkaa ja moottoritie laittaa rullalle, mutta Koivusaari on kuitenkin listalla ylempänä koska asukkaat eivät vastusta yhtä paljoa, kun heidän talojaan ei kuitenkaan pureta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  132. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 24.4.2016 kello 22:00

    Makkaratalon Hautuumaa: Markkinat eivät toimi niin kuin oletat, vaan sellaisille henkilöille, jotka haluavat asua lähellä keskustaa ja merta, mutta eivät välitä rakennusten ulkonäöstä, tulee lisää tarjontaa, ja tällaisten asuntojen hinnat laskee sen verran että jokainen asunto Koivusaaressa tulee täyteen.

    “… eivät välitä rakennuksen ulkonäöstä, …” Eikö Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävänä ole huolehtia tästä ulkonäöstä? Jos näin ei ole, ja siltä Helsingissä aika monessa paikassa tosiaan jo näyttää, pitäisi kai vaihtaa lautakunnan jäsenet.

    Tuo kuvattu markkinaperiaate johtaa taas nähdäkseni siihen, että rakentaminen ei enää välttämättä kannata kaikilla huonopohjaisilla, työläillä alueilla. Eikö se taas johtaisi siihen, että Koivusaarta rakennettaisiin vain hyvin vähän kerrallaan, mikä puolestaan johtaisi siihen, että louhe- ja soravuoria jouduttaisiin katselemaan siellä hyvinkin pitkään? … varsinkin kun Keilaniemen alueelle, Jätkäsaareen, Hernesaareen, Kruunuvuorenrantaan, Vartiosaareen, Kalasatamaan ja muuallekin ollaan koko ajan suunnittelemassa/rakentamassa lisää niitä kalliita, anteeksi, halvalla meneviä, merenranta-asuntoja paremmalle pohjalle.

    Rakentajatko tykkää tästä hintojen laskusta? Veikkaan, että ainakaan kaikki eivät ota turhia riskejä, varsinkaan jos varmempiakin hyviä bisneksentekopaikkoja löytyy.

    Pahimmillaanhan tuossa kävisi niin, että merentäytöt tehtäisiin täysin turhaan. Paljon tulee tosin jäämään nousevan merenpinnan alle, kun mannerjäätiköt maailmalla sulavat. Vedenpaisumus tulkoon vasta meidän jälkeemme!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  133. Juho Laatu kirjoitti 25.4.2016 kello 8:02

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Ja tällaista aluetta tiivistettäisiin mihin? Toki esimerkiksi Kulosaaren metroaseman vieressä olevat talot pitäisi purkaa ja moottoritie laittaa rullalle, mutta Koivusaari on kuitenkin listalla ylempänä koska asukkaat eivät vastusta yhtä paljoa, kun heidän talojaan ei kuitenkaan pureta.

    Koivusaaren verran rakennuksia voisi hajauttaa varmaankin aika helposti muiden asemien yhteyteen, tai jopa jonkun yhden kohdalle. Kulosaaressa helpoin ratkaisu olisi kattaa Itäväylää Koivusaaren kokoinen läntti metroaseman kohdalta.

    Ja kas kummaa, Espoon ja Helsingin välisellä matkalla säästyisi aikaa tuhansilta ihmisiltä minuutti pari per päivä, ja alue jolta ihmiset hakeutuvat metroon (oman auton sijaan) laajenisi lukuisilla asemilla minuutin kävelymatkan verran. Kulosaaressa joku saisi korkean talon varjon pihaansa, mutta toinen olisi tyytyväinen siitä, että Itäväylän melu katosi, ja metroaseman seudusta tuli uusi ostoskeskus.

    Rakennuskustannuksissa säästettäisiin yksi kokonainen metroasema. Kuluja tulisi Itäväylän betonikannesta ja siitä, että toiseenkin päähän metroasemaa rakennettaisiin sisäänkäynti.

    Koivusaareen on helppo rakentaa, koska asukkaita ei juuri ole, eivätkä edes vihreät puolusta luonto- tai sunnuntairetkeilyarvoja, eivätkä ilmeisesti edes tehokasta joukkoliikennettä.

    Samoila perusteilla kuin Koivusaari rakennetaan, voisi varmaankin rakentaa myös Hanasaaren ja Karhusaaren (Espoo herätys, hyviä veronmaksajia ja citymäistä lookia tajoilla 🙂 ). Tosin voi olla, että jo ensimmäisenä päivänä metron matkustajat kyllästyisivät istumaan toimettomina, kun metro tuon tuosta pysähtelee pikkupysäkeillä ja kuluttaa heidän kallista aikaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2016 kello 8:57

    Keskustelu siitä, kannattaako Koivusaareen rakentaa metroasema on kyllä vähän jälkijättöistä, koska se on jo rakennettu. Keskustelua siitä, kannattaako nopeasti kiihtyvä metro pysäyttää asemalle, jonka lähistöllä asuu vain 7000 asukasta kannattaa verrata keskusteluun siitä, kannattaako kokonainen hitaasti kiihtyvä juna pysäyttää Inkoon asemalle, josta matkaan tulee alle kymmenen henkeä, jos yhtään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Brändöbo kirjoitti 25.4.2016 kello 10:01

    Juho Laatu: Koivusaaren verran rakennuksia voisi hajauttaa varmaankin aika helposti muiden asemien yhteyteen, tai jopa jonkun yhden kohdalle. Kulosaaressa helpoin ratkaisu olisi kattaa Itäväylää Koivusaaren kokoinen läntti metroaseman kohdalta.

    Kulosaaressa joku saisi korkean talon varjon pihaansa, mutta toinen olisi tyytyväinen siitä, että Itäväylän melu katosi, ja metroaseman seudusta tuli uusi ostoskeskus.

    Harvoin olen Juhon kanssa samaa mieltä, mutta tässäpä kannatettava ajatus! Saataisiin myös Kulosaareen palveluita. Toki kauppakeskus REDI valmistuu parin vuoden päästä, jolloin kauppoja ja ravintoiloita on Kulosaaresta kilometrin säteellä yllin kyllin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  136. Juho Laatu kirjoitti 25.4.2016 kello 13:08

    Osmo Soininvaara:
    Keskustelu siitä, kannattaako Koivusaareen rakentaa metroasema on kyllä vähän jälkijättöistä, koska se on jo rakennettu. Keskustelua siitä, kannattaako nopeasti kiihtyvä metro pysäyttää asemalle, jonka lähistöllä asuu vain 7000 asukasta kannattaa verrata keskusteluun siitä, kannattaako kokonainen hitaasti kiihtyvä juna pysäyttää Inkoon asemalle, josta matkaan tulee alle kymmenen henkeä, jos yhtään.

    Kyllä tehdyistä teoista kannattaa keskustella jäkikäteenkin. Historia opettaa. Emme kai halua julistaa huonoimpia päätöksiä järkeviksi jälkikäteen.

    Inkoon asemalla ongelma ei ole sama siksi, että pidemmän matkan kulkijoista valtaosa matkustaa kaukojunissa. Tällaiseen malliin myös joka pysäkillä pysähtelevä rinnakkainen linja sopii mainiosti (jos matkustajia on riittävästi tällaisiin tarpeisiin). Koivusaaren perusongelma on se, että koko Helsingin ja Espoon välinen runkolinja hidastuu yhden (varta vasten tarpeettomaksi hidasteeksi rakennetun) luodon vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  137. Juho Laatu kirjoitti 25.4.2016 kello 13:22

    Brändöbo: Harvoin olen Juhon kanssa samaa mieltä, mutta tässäpä kannatettava ajatus! Saataisiin myös Kulosaareen palveluita. Toki kauppakeskus REDI valmistuu parin vuoden päästä, jolloin kauppoja ja ravintoiloita on Kulosaaresta kilometrin säteellä yllin kyllin.

    REDI on näköjään Kalasataman uusi keskus. Tuollainen rakentamistapa, jossa tiukasti metroaseman ympärille rakennetaan kokonainen minicity on järkevä tapa rakentaa jo ruuhkautumisvaarassa olevaa kaupunkia. Kalasataman pysäkin rakentaminen tosin hidasti aikanaan itämetroa pysähtymisen verran. Mutta jos rakennetaan, niin massiivisesti sitten, mahdollisimman lähelle asemaa. Näin saadaan toimivaa joukkoliikennettä, ja säästyy ilmatilaa ja vihreää muualla (paitsi että Helsingissä ei säästy, koska kaikki vielä rakentamattomat paikat rakennetaan joka tapauksessa umpeen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  138. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.4.2016 kello 17:10

    Juho Laatu: Koivusaaren verran rakennuksia voisi hajauttaa varmaankin aika helposti muiden asemien yhteyteen, tai jopa jonkun yhden kohdalle.

    Ei saa hajautettua, kun yhtä lähellä keskustaa kaikki tila on jo käytetty.

    Osmo Soininvaara:
    Keskustelu siitä, kannattaako Koivusaareen rakentaa metroasema on kyllä vähän jälkijättöistä, koska se on jo rakennettu. Keskustelua siitä, kannattaako nopeasti kiihtyvä metro pysäyttää asemalle, jonka lähistöllä asuu vain 7000 asukasta kannattaa verrata keskusteluun siitä, kannattaako kokonainen hitaasti kiihtyvä juna pysäyttää Inkoon asemalle, josta matkaan tulee alle kymmenen henkeä, jos yhtään.

    Koivusaaren tapauksessa saattaisi olla parempi hoitaa liikenne raitiovaunulla. Se tarjoaisi palvelua joihinkin osiin Lauttasaarta, joilta nyt ei tule olemaan kävelymatkaa kummallekaan metroasemalle, ja metron matkustajat pääsisivät minuutin nopeammin eikä kallista metroasemaa olisi tarvinnut rakentaa.

    Valitettavasti nyt on jo liian myöhäistä, kun liikennesuunnittelun pakkomielle on se, että on olemassa vain rautatiet, metro ja bussit, ja pakkomielteen mukaisesti on jo rakennettu Koivusaaren metroasema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  139. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 25.4.2016 kello 17:25

    Makkaratalon Hautuumaa:

    Koivusaari on kuitenkin listalla ylempänä koska asukkaat eivät vastusta yhtä paljoa, kun heidän talojaan ei kuitenkaan pureta.

    Anteeksi vain, mutta väitteesi ei pidä paikkansa. Jostain kumman syystä Koivusaaressa on tehty asukkaiden asuintalon purkutöitä. Niiden seurauksena asukkaiden paluumuutto ei enää onnistu.

    Sopii mennä katsomaan, onko isommalla, aidatulla työmaa-alueella enää ainuttakaan punamullalla maalattua omakotitaloa! Ei ole, koska purkutyö on jo tehty.

    Ensin ajettiin asukkaat tiehensä työmaan alta, sitten rakennettiin metrorataa ja asemaa, ja, vasta viime vuoden puolella, estettiin asukkaiden paluumuutto mainitulla hävitystyöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  140. Juho Laatu kirjoitti 25.4.2016 kello 19:54

    Makkaratalon Hautuumaa: Ei saa hajautettua, kun yhtä lähellä keskustaa kaikki tila on jo käytetty.

    Metroasemien lipeillä on varmasti yhden Koivusaaren verran tilaa. Kulosaaren tilat jo käsiteltiin (paljon on). Jos haluttaisiin, Ruoholahteen voisi rakentaa nykyistä enemmän, vaikkapa tien päälle. Lauttasaareenkin kukaten hieman lisää. Ja Espoon puolelle paljonkin.

    Koivusaari oli siis huono paikka siksi, että se lisää yhden turhan pysähdyksen kaikkiin lännen metromatkoihin. Liikenteellisesti oikea tyyli on rakentaa pitkän matkan runkolinjaan vain vähän asemia, mutta rakentaa niiden ympäristöt tiiviisti.

    Jos Koivusaari jätetään rakentamatta, muut asemat siirtyvät minuutin lähemmäs Helsingin keskustaa (ja päinvastoin). Koivusaaren rakentaminen saattaa hyvinkin tässä mielessä kasvattaa keskimääräistä etäisyyttä Helsingin keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  141. Sakke kirjoitti 25.4.2016 kello 20:31

    Kivikaupungin kasvatti: Anteeksi vain, mutta väitteesi ei pidä paikkansa. Jostain kumman syystä Koivusaaressa on tehty asukkaiden asuintalon purkutöitä. Niiden seurauksena asukkaiden paluumuutto ei enää onnistu.

    Sopii mennä katsomaan, onko isommalla, aidatulla työmaa-alueella enää ainuttakaan punamullalla maalattua omakotitaloa! Ei ole, koska purkutyö on jo tehty.

    Ensin ajettiin asukkaat tiehensä työmaan alta, sitten rakennettiin metrorataa ja asemaa, ja, vasta viime vuoden puolella, estettiin asukkaiden paluumuutto mainitulla hävitystyöllä.

    Jos ihmisaktorit on suljettu tuollaisella tempulla pois päätöksenteosta, niin silloinhan ei Koivusaaren asukkaista jää jäljelle muita kuin professori Ahmavaaran jo yli neljäkymmentä vuotta sitten esiin nostamat luonnon aktorit, joista hyvänä esimerkkinä voidaan mainita omaa reviiriään siellä ponnekkaasti puolustavat linnut. Kyseessä on mielestäni mitä selkein kausaliteetti.

    (Kausaliteetti on puolestaan yksi filosofian ja luonnonhistorian merkittävimpiä käsitteitä, joten sitä vastaan on turha pullikoida!)

    Joutsen on valittu aikoinaan Suomen kansallislinnuksi. Siinä onkin uljas lintu. mikä onkaan komeampi näky kuin valkea joutsenpari lentämässä sinistä taivasta vasten! (Jos taka-alalle vaihdetaan Jätkäsaaren tai Kalasataman rujot rakennukset, on upea vaikutelma pilattu täysin.)

    Hyvän esimerkin joutsen tarjoaa päättäväisyydellään myös Helsingin asukkaille, jotka saavat puistoissaan ja rannoillaan kärsiä mm. valkoposkihanhista ja niiden jätöksistä. Joutsen antaisi Koivusaaressa ylimääräisten tulokkaiden toistekin tietää huutia.

    Lähiluontoa kunnioittavat, rauhallisesti ja ei-uhkaavasti käyttäytyvät vieraat voivat siellä sen sijaan kaikin mokomin käydä lintuja kauempaa tarkkailemassa tai julkisia, pitkiä ja avaria maisemia ihailemassa. Niiden takia ne linnutkin ovat varmaankin sen pesäpaikakseen valinneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  142. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 25.4.2016 kello 21:07

    Kivikaupungin kasvatti: “… eivät välitä rakennuksen ulkonäöstä, …”Eikö Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävänä ole huolehtia tästä ulkonäöstä? Jos näin ei ole, ja siltä Helsingissä aika monessa paikassa tosiaan jo näyttää, pitäisi kai vaihtaa lautakunnan jäsenet.

    Vallitsevana muoti-ilmiönä on se, että rakennuksissa ei saa olla ornamenttiikkaa, vaan niissä tulee olla vain se mikä on funktionaalisuuden kannalta välttämätöntä. Siksi rakennuksista tulee meidän maallikoiden näkökulmasta rumia, ja sellaisilla alueilla, joissa rakennukset sisältävät paljon ornamentiikkaa, hinnat nousevat nousemistaan. Oletettavasti päättävissä elimissä istuvat eivät välitä rakennusten ulkonäöstä tai sitten he arkkitehtien tapaan ajattelevat, että ornamentti on rikos.

    Ruukinmatruunaksi itseään kutsuvalla blogistilla on muuten aiheesta hyvä laaja kirjoitussarja: http://takkirauta.blogspot.fi/2007/12/huono-arkkitehtuuri.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  143. K-Veikko kirjoitti 25.4.2016 kello 21:25

    Asset Recycling

    Valtion varallisuus pitää saada realisoitavaan muotoon, jotta se voidaan kätevästi vaihtaa kansalaisten säästöihin.

    https://www.armstrongeconomics.com/world-news/taxes/asset-recycling-robbing-pensions-to-cover-govt-costs/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  144. pjt kirjoitti 26.4.2016 kello 18:50

    Antti Helin:
    Toisaalta, valtio voisi ottaa tätä lainaa – huomattavasti yksityistä toimijaa pienemmällä korolla – ja tehdä korjaukset ja hyötyä niistä itse, sen sijaan että yksityinen toimija tekee omaa voitto-tappio-arviotaan siitä kannattaako korjaus vai ei.

    En olisi tästä niin varma. Kaikkien luotettavien lainaajien korot ovat nykyään alhaiset. Ja Suomen valtiota pidän jossain määrin riskaabelina velllisena, koska sen poliitikoissa ja äänestäjissä on niin paljon Kreikka-tyyppistä syömävelkaantumista kannattavia.

    Ratayhtiöllä sen sijaan on lainojensa vakuutena kiinteää omaisuutta ilman suurta määrää väkeä, joka katsoo oikeudekseen saada rahaa siltä ilman vastinetta.

    Minä lainaisin pienellä korolla rahaa ratayhtiölle, mutta en Suomen valtiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  145. isompi veli kirjoitti 16.5.2016 kello 23:57

    Olemme melko villillä tavalla tulleet yhtäkkiä yhteiskuntaan, jossa kaikista tekemisistämme voidaan kerätä tietoa tietotekniikan palvelujen perusteella.

    Taustapapereiden perusteella liikennekaaressa tuntuu olevan tavoitteena yhdistää liikenneverkko ja tietotekniikka. Tieverkon yhtiöittäminen on toiminnan suoraviivaistamisen ja maksujärjestelmän luomisen ja omistajuuden kaupan olemisen alusta.

    On väläytetty tieverkkoyhtiön tulojen tulevan yleisradioveron kaltaisesta liikenneverkkoverosta. Papereihin tutustuessa näyttää kuitenkin siltä, että tavoite on luoda ansaintalogiikka sijaintitiedon perusteella maksuja perivälle tietotekniikalle, joka mahdollistaisi periä maksuja kaikesta liikkumisesta missä tahansa.

    http://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=200477

    http://www.lvm.fi/lausuntopyynnot/-/mahti/asianasiakirjat/69795

    Jos me luomme alustan, joka mahdollistaa käyttäjän liikkumisen seuraamisen esimerkiksi hänen älykännykkänsä sijainnin perusteella niin tälläinen edellyttää, että demokratia ottaa askelia suoran demokratian suuntaan. Kansalaisilla pitää olla oikeus ja mahdollisuus kontrolloida niitä piirejä, jotka tietoja keräävät ja käyttävät.

    Kansalaisten oikeuksia pitää lisätä, jos näitä isoveli valvoo seurantajärjestelmiä lisätään.

    “2 §

    Ryhmäkanteen edellytykset

    Asia voidaan käsitellä ryhmäkanteena, jos:

    1) useilla henkilöillä on samaa vastaajaa vastaan vaatimuksia, jotka perustuvat samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070444

    Suorassa demokratiassa äänioikeutetut kansalaiset pystyvät kontrolloimaan valtiovallan ominaisuudessa mitä kansalaisten yhteiskunnassa tapahtuu.

    Edustuksellinen demokratia pitää säilyttää.

    Äänestäjän ja edustajan yhteys voidaan luoda sillä, että äänestäjä saa kuitin äänestämisestä. Äänestäjä saa äänestyksen alla kotiin ilmoituksen äänioikeudesta lähteenä väestörekisterikeskuksen tiedot. Äänestäjä menee äänestyspaikalle, jossa hän saa lapun, joka sisältää uurnaan tiputettavan osan ja kopiopaperin. Uurnaan tiputettavassa osassa ja kopiopaperissa lukee äänestäjän nimi, äänestyspaikka, äänestysajankohta ja se onko vaalitoimitus kunnallisvaalit, pormestarinvaalit, eduskuntavaalit, presidentinvaalit, kansanäänestys. Vaalien jälkeen edustajaksi valittu henkilö saa kopiot äänestyslapuista, joissa on äänestetty kyseistä edustajaa. Äänestäjä puolestaan pitää itsellään kopion, johon jäljentyi numero, jota äänestäjä äänesti. Vaalisalaisuuden oloissa edustajalle on hämmentävällä tavalla epäselvää ketä hän edustaa. Edustajalla on vähemmän mandaattia koska hän ei tiedä kuka häntä äänesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus