Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016

4.4.2016 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Itä-Pasilassa toimistotalon tilalle asuntoja

Rauhanaseman ja kirjaston välissä oleva tyhjilläään oleva toimistotalo murskataan tienpohjaksi ja tilalle tulee enimmillään 12-kerroksinen asuintalo noin 350 uudella pasilalaiselle. Ainakin havainnekuvassa on viherkatto, joten hienoja terassinäkymiä on odotettavissa. Yksi puurivi katoaa.

Täydennyskaava Munkkiniemessä

Munkkiniemeen tulee 150 uutta asukasta, kun Solnantien ja Lokkalantien kulmassa oleva aukko rakennetaan. Olemassa olevat talot menettävät päätyikkunansa, mutta tämän ne kai ovat jotenkin pystyneet sopimaan.

Lausunto Pohjois-baanan suunnitelmasta

Tämä koskee väliä Pasilasta Käpylän asemalle. Nyt pyöräreitti kulkee mäkisenä, mutkaisena ja vaarallisena metsässä. Tämän jälkeen radan viertä tasossa. Tulee lisäämään yhteyden suosiota työmatkaliikenteessä huomattavasti, kun mäet poistuvat. Kannatetaan jyrkästi. ’

Helpohko lista. Seuraavasta oli tulossa niin helppo, että kokous perutaan.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Kaupukisuunnittelulautakunnan lista 5.4.2016”

  1. Aale Roos kirjoitti 4.4.2016 kello 12:31

    Miksei Viikin peltoja rakenneta. On järjettömyyden huippu tutkia maataloutta Suomessa keskellä pääkaupunkia. Yliopisto saisi rahaa, Kepu saisi maakuntiin puuhaa ja pikaratikka matkustajia. Pelloille mahtuisi paljon asukkaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 18:21

    Viikin pellot taitavat olla liian alavaa maata rakennettavaksi. Helsingissä alin hyväksyttävä on + kolme metriä, jäätiköiden sulaminen kun nostaa mertenpintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Koti-isä kirjoitti 4.4.2016 kello 12:58

    Nykyisestä pyöräreitistä Pasilan ja Käpylän välillä. Kannattaa miettiä, mitä käytännössä tarkoittaisi, jos joku autoliikenteen pääväylistä olisi vastaavan tasoinen.

    Useiden pääpolkupyöräreittien olosuhteet ovat edelleen samalla tasolla, jolla kaupunkien autokaistat olivat vuosikymmeniä sitten: sorapintaisia, kuoppaisia, mutkaisia, kapeita, mäkisiä ja lähes mitättömällä ylläpidolla. Lisäksi ne alkavat ja loppuvat satunnaisesti. Esimerkiksi Paciuksenkadun alitse rakennetun sinänsä erinomaisen miljoonatunnelin toisessa päässä on Ei talvikunnossapitoa -kyltti ja toisessa pari sataa metriä kynnöspeltoa muistuttavaa sorakenttää.

    Nykyisin autokaistojen taso on lentokenttätasoa, mutta moni pyörätie on edelleen kärrypolkutasoa. Ja tästä huolimatta polkupyörän kulkutapaosuus on lähes sama kuin autolla ja kaupungin strategiassa kulkumuodot on asettu järjestykseen kävely, pyöräily, julkinen, auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  4. e39&e61 kirjoitti 4.4.2016 kello 14:47

    “Lausunto Pohjois-baanan suunnitelmasta

    Tämä koskee väliä Pasilasta Käpylän asemalle. Nyt pyöräreitti kulkee mäkisenä, mutkaisena ja vaarallisena metsässä. Tämän jälkeen radan viertä tasossa. Tulee lisäämään yhteyden suosiota työmatkaliikenteessä huomattavasti, kun mäet poistuvat. Kannatetaan jyrkästi.”

    En usko että vanha pyörätiekään, joka on ollut Helsingin mittakaavassa huippuhyvä väylä ilman pakokaasuja, ruuhkia ja liikennevaloja, on ollut esteenä kenenkään liikkumiselle. Toivottavasti vanha yhteys säilyy, koskapa junaradan reunaa ajaminen on meluisampaa ja vähän tylsääkin imo. Suora tasainen väylä mahdollistaa suuremmat tilannenopeudet, joten en allekirjoittaisi tuota vaarallisuuttakaan. Sorry soraäänestä.

    ps. sähköpyörien saatavuus paranee nopeasti, kohtuullisen sellaisen saa jo 800 eurolla mutta hyvät kustantavat useamman tuhatlappusen. Niillä tasoittuu kaikki vastaantulevat ylämäet. Kun muissa sivistysvaltioissa tuetaan sähköautojen hankkmista niin voitaisiinko suomessa vapauttaa sähköavusteiset fillarit arvonlisäverosta? Uskoisin että sähköfillari olisi monelle “se” käänteentekevä juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 18:24

    Jyrkkä alamäki se vasta suuren tilannenopeuden mahdollistaa. Olen ollut hyvin lähellä ajaa nokkakolarin, kun joku tuli täysiä alamäkeä ja otti vasemmalle kääntyvän mutkan nuolemalla niin, ettei minulle jäänyt tilaa kuin ojassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mikko H kirjoitti 4.4.2016 kello 18:36

    Aale Roos: Miksei Viikin peltoja rakenneta.

    Vrt. Arabianrannan paalutukset. Talojen perustaminen alavaan saveen ei ollut ihan halpaa ja uutta tekniikkaakin tiemmä kehitettiin. Rantaan jätettiin edelleen melkoinen kaista tulville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 18:49

    Arabianrannan puistokaistale on itseasiassa tukirakennelta, jota ilman koko Arabianranta luisuisi Vanhankaupunginlahteen. (Sehän taas ei käy, koska Natura) Sille kaistaleelle ei voi rakentaa. Mutta kuten sanottu, Viikin pellot ovat liian matalalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jalankulkija kirjoitti 4.4.2016 kello 18:37

    Osmo Soininvaara:
    Jyrkkä alamäki se vasta suuren tilannenopeuden mahdollistaa. Olen ollut hyvin lähellä ajaa nokkakolarin, kun joku tuli täysiä alamäkeä ja otti vasemmalle kääntyvän mutkan nuolemalla niin, ettei minulle jäänyt tilaa kuin ojassa.

    Tässä voisivat meikäläisen lisäksi ilmoittautua myös kaikki ne muut kansalaiset, jotka ovat jääneet tai meinanneet jäädä fillarin alle, kun se pyyhkäisee missä tahansa mutkassa nuolemalla niin, että vastaantulijat jäävät alle. Tämä kun ei ole mikään poikkeus. Ja useimmat tulevat vielä jalkakäytävällä, mikä sinänsä on sekä laitonta että vaarallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  9. Jalankulkija kirjoitti 4.4.2016 kello 18:49

    Koti-isä:

    Ja tästä huolimatta polkupyörän kulkutapaosuus on lähes sama kuin autolla ja kaupungin strategiassa kulkumuodot on asettu järjestykseen kävely, pyöräily, julkinen, auto.

    Nämä luvut ovat kyllä peräisin Alexander Stubbin taskulaskimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 19:06

    Ne luvut ovat kulkutapatutkimuksesta viime syyskuulta, mutta ne koskivat vain kantakaupungin sisäisiä matkoja ja yksikkönä oli matka, ei kilometri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kake kirjoitti 4.4.2016 kello 19:05

    Puolet Alankomaista on merenpinnan alapuolella. Miksei siihen merta lähinnä olevan, pellot halkaisevan kevyeen liikenteen reitin tienoolle voisi esim. rakentaa jotain patovallia?

    (itse säästäisin kyllä pellot lintuvesien suoja-alueeksi, mutta näin niin kuin ajatuksen tasolla kiinnostaisi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 19:17

    En ole geologi joten joudun arvaaman. Maaperä ei taida olla siinä mitenkään erityisen vettä läpäisemätöntä. Veden paine puskee sen läpi jostain. Halvinta olisi laittaa se pato jonnekin Suomenlinnan tietämille, mutta mitähän Unesco siitä sanoisi. Pekän Viikin peltojen ympäröimä pato tulisi kyllä hyvin kalliiksi rakennusneliötä kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko H kirjoitti 4.4.2016 kello 19:51

    Kake: Miksei siihen merta lähinnä olevan, pellot halkaisevan kevyeen liikenteen reitin tienoolle voisi esim. rakentaa jotain patovallia?

    Rahalla tietysti saa yhtä ja toista, eikä Viikin peltojen rakentaminen sen kummempaa rakettitiedettä liene. Voihan pinnan tasoa myös nostaa kuskaamalla massoja. Helsingillä on nyt vaan jo putkessa niin paljon perustamisoloiltaan enemmän ja vähemmän vaikeita tontteja, että ei vissiin ole järkevää avata uusia jättiluokan rahanreikiä, ennen kuin entiset alkavat olla plussalla. Siis vaikka Viikissä ei olisi suojelualuetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. Janis Petke kirjoitti 4.4.2016 kello 20:20

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä alin hyväksyttävä on + kolme metriä, jäätiköiden sulaminen kun nostaa mertenpintaa.

    No, sitä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  15. Markku af Heurlin kirjoitti 4.4.2016 kello 21:27

    Kake:
    Puolet Alankomaista on merenpinnan alapuolella. Miksei siihen merta lähinnä olevan, pellot halkaisevan kevyeen liikenteen reitin tienoolle voisi esim. rakentaa jotain patovallia?

    (itse säästäisin kyllä pellot lintuvesien suoja-alueeksi, mutta näin niin kuin ajatuksen tasolla kiinnostaisi)

    Alankomaissaja koko Pohjanmeren alueella oli 1953 tuhansia kuolonouhreja vaatinut tulva. (Sille on oma museonsa, ja ystävättäreni kävi siellä Euroopan museopalkinnon tuomariston jäsennä). Sen jälkeen aloitettiin hvyin kallis ja aikaa vienyt patojen uudellenrakennus, muistaakseni nimeltään Zuidersee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 4.4.2016 kello 21:31

    Osmo Soininvaara:
    Ne luvut ovat kulkutapatutkimuksesta viime syyskuulta, mutta ne koskivat vain kantakaupungin sisäisiä matkoja ja yksikkönä oli matka, ei kilometri.

    Ihan hyvä, kun muista yksiköt ja mistä on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Petteri kirjoitti 4.4.2016 kello 21:33

    Osmo Soininvaara:
    Viikin pellot taitavat olla liian alavaa maata rakennettavaksi. Helsingissä alin hyväksyttävä on + kolme metriä, jäätiköiden sulaminen kun nostaa mertenpintaa.

    Patojen ja pumppujen käyttö ei ole varsinaista rakettitiedettä, Hollannissa meren pinnan alapuolelle rakentaminen aloitettiin jo 1500-luvulla ja nykyään kuivin jaloin selviäminen on triviaalia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Ville kirjoitti 4.4.2016 kello 22:28

    Osmo Soininvaara: Halvinta olisi laittaa se pato jonnekin Suomenlinnan tietämille, mutta mitähän Unesco siitä sanoisi.

    Esim. Venetsiaan on tehty patojärjestelmä meren pohjaan ja Bratislavassa on jonkinlainen maan päälle tehty tulvapatosysteemi ja Tokiosssa jättimäinen tulvavesiluolasto. Kyllä näitä tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Ville kirjoitti 4.4.2016 kello 22:34

    Osmo Soininvaara:
    Arabianrannan puistokaistale on itseasiassa tukirakennelta, jota ilman koko Arabianranta luisuisi Vanhankaupunginlahteen. (Sehän taas ei käy, koska Natura) Sille kaistaleelle ei voi rakentaa. Mutta kuten sanottu, Viikin pellot ovat liian matalalla.

    Arabianrannan rantakaistalla taidettiin vanhan Arabian tehtaan jätteet kapseloida maaperään, eikä siinä mielessä ole soveliasta asuinrakentamiseen. Pikku-Huopalahdessa sen sijaan on talot tehty pilareille savimaahan, joten Niemenmäen puoleiselle rannalle ei saa rakentaa, ettei savimaan tasapaino heilahda ja katko pilareita…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. PV24 kirjoitti 5.4.2016 kello 9:25

    Mikä muuten on Pasilassa toimistorakennusten täyttöaste. Minkä verran tuolla on tyhjiä toimistoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Jalankulkija kirjoitti 5.4.2016 kello 14:36

    Osmo Soininvaara:
    En ole geologi joten joudun arvaaman. Maaperä ei taida olla siinä mitenkään erityisen vettä läpäisemätöntä. Veden paine puskee sen läpi jostain. Halvinta olisi laittaa se pato jonnekin Suomenlinnan tietämille, mutta mitähän Unesco siitä sanoisi. Pekän Viikin peltojen ympäröimä pato tulisi kyllä hyvin kalliiksi rakennusneliötä kohden.

    Kuinkahan paljon Viikin rakentamiseen tai rakentamatta jättämiseen vaikuttavat maanomistusolot? Pellot lienevät valtion maata, joten tonttien rahastus Helsingin pohjattomaan pussiin ei ihan heti onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 5.4.2016 kello 23:31

    Koti-isä:
    Ja tästä huolimatta polkupyörän kulkutapaosuus on lähes sama kuin autolla ja kaupungin strategiassa kulkumuodot on asettu järjestykseen kävely, pyöräily, julkinen, auto.

    Mistä syystä pyöräily on ennen joukkoliikennettä? Polkupyörää käyttää talvella hyvin harva, ja joukkoliikenteen kapasiteetti joudutaan joka tapauksessa mitoittamaan sen mukaan että lähes kukaan ei pyöräile, pyöräily ei kykene kesälläkään saavuttamaan kulkutapaosuutta joka on lähelläkään joukkoliikennettä ja pyörän käyttöön liittyy suuria hankaluuksia jos esimerkiksi ei asu pyörämatkan päässä kohteesta tai tulee Helsingin seudun ulkopuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. Peter kirjoitti 6.4.2016 kello 11:27

    Koti-isä:
    Nykyisin autokaistojen taso on lentokenttätasoa, mutta moni pyörätie on edelleen kärrypolkutasoa. Ja tästä huolimatta polkupyörän kulkutapaosuus on lähes sama kuin autolla ja kaupungin strategiassa kulkumuodot on asettu järjestykseen kävely, pyöräily, julkinen, auto.

    Ei pitäisi liioitella. Autotiet, jotka sitä paitsi usein ovat ihan vain teitä, ovat surkeassa kunnossa. Kuoppia ja hätäisesti tehtyjä paikkauksia tulee vastaan joka matkalla. Helsingissä aletaan kohta olla tilanteessa, että katumaasturi on ihan oikeasti tarpeellinen eikä pelkästään imagon vuoksi hankittava kulkuneuvo.

    Lisäksi hidastustöyssyt on useimmiten suunniteltu sillä tavalla, että oma vanha autoni ei niistä selviä ilman vaihtamista 1. vaihteelle. Ylitysnopeus siis n. 10 km/h, vaikka tiellä olisi 40 km/h rajoitus.

    Vaikka kaupungissa ei autoilua suositakaan, ei olemassaolevan infran ylläpitoa pitäisi tyystin unohtaakaan. Korjausvelka vain kasvaa ja kohta Suomen pääkaupunki alkaa muistuttaa jotain itäblokin helmeä, jossa ohitustiet ovat kyllä isoja, mutta ei niillä voi oikein ajaa kuin henkensä kaupalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 7.4.2016 kello 9:06

    Osmo Soininvaara:
    Jyrkkä alamäki se vasta suuren tilannenopeuden mahdollistaa. Olen ollut hyvin lähellä ajaa nokkakolarin, kun joku tuli täysiä alamäkeä ja otti vasemmalle kääntyvän mutkan nuolemalla niin, ettei minulle jäänyt tilaa kuin ojassa.

    Jaah. Eikö pyörässä kuulu laksisääteisin varusteiisiin jarrut?

    Kaverien juttujen perusteella piittaamattomat lujaa ajvat pyöräilijät, nuoria miehiä, ovat varsinainen maanvaiva kaupungissa. Tuntuu jotenkin siltä, että kaahailijat ovat siirtynete autoista pyöriin,kaahailla kun pitää.

    Ei sen puoleen. Olen minäkäkin ajanut Hesperian puistoss nopeuismittarinai mukaan 55 km/h. Olin ainoa pyöräilijä silloin huhtikuussa 1974.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 7.4.2016 kello 10:50

    Aale Roos:
    Miksei Viikin peltoja rakenneta. On järjettömyyden huippu tutkia maataloutta Suomessa keskellä pääkaupunkia. Yliopisto saisi rahaa, Kepu saisi maakuntiin puuhaa ja pikaratikka matkustajia. Pelloille mahtuisi paljon asukkaita.

    Ehkä sen tkaia, että Viikin pellot on jo rakennettu. Sen näkee kartasta.

    Ihminen savannieläimenä myös tarvitsee visuaalista tilaa, eli juuri näitä peltoaukaiden tarjoamia maisemia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.4.2016 kello 7:31

    O.S. kirjoitti (Munkkiniemen täydennyskaavasta): “Olemassaolevat talot menettävät päätyikkunansa, mutta tämän ne kai ovat pystyneet jotenkin sopimaan.”

    Ovatko?

    Umpeen muurattavia ikkunoita on suunnitelmissa näköjään enemmän kuin osasin kuvitellakaan! Miten tuollainen toiminta voi olla mahdollista? Eikö asuntoihin enää tarvita luonnonvaloa? Onko kaikille ikkunansa menettäville asukkaille/osakkaille/vuokralaisille varmasti kerrottu asiasta?

    Onko KSL pelkkä ikkunansa menettävistä asukkaista piittaamaton kumileimasin, joka toimii pelkkien oletustensa varassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.4.2016 kello 9:13

    Ikkunat ovat kyllä omistajan vastuulla. Samalla runkoleveydellä on myös asuntoja talon keskellä, joten huonejärjestys voidaan muuttaa päädyssäkin sellaiseksi, ettei ikkunoita tarvita. Talon on istitutionaalisen omistajan vuorkatalo, joten päätöksenteko on ollut helppoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Sakke kirjoitti 9.4.2016 kello 14:00

    Osmo Soininvaara:
    Ikkunat ovat kyllä omistajan vastuulla. Samalla runkoleveydellä on myös asuntoja talon keskellä, joten huonejärjestys voidaan muuttaa päädyssäkin sellaiseksi, ettei ikkunoita tarvita. Talon on istitutionaalisen omistajan vuorkatalo, joten päätöksenteko on ollut helppoa.

    Mitäköhän vuokralaiset tuumaavat, kun saavat ikkunoidensa eteen ensin rakennustyömaan ja sitten seinän? … vai tuleeko ikkunoiden kohdalle jonkinlaiset valokuilut, kuten jossain ulkomaillakin on tehty? Keskusteliko KSL asiasta (siis asukkaiden tarpeista) lainkaan?

    Paljonko vuokraa tulee laskea tuollaisen muutoksen myötä? 10, 20 vai peräti 30 %?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.4.2016 kello 21:27

    Tuo ikkunaongelma ei edelleenkään ole kaavoittajan vastuulla, erityisesti ei vuokran korkeus. Talossa varmaankin järjestetään huoneistojako uudestaan. Eihän rungon keskellä olevissa asunnoissakaan ole päätyikkunoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. E39&e61 kirjoitti 12.4.2016 kello 17:10

    Olisi kyllä mielenkiintoista tietää minkä instanssin ajatuksen (tai ehkäpä ajattelemattomuuden) seurausta on Pasilan “baanan” nykyiset järjestelyt:
    https://www.hepo.fi/2016/04/08/mediatiedote-kolmivuotinen-aprillipila-pilaa-pyorailyn-paavaylan-pasilassa/

    Ja sitten kysymys: kenen toimesta ja kuinka nopeasti voidaan maalata toiselle autokaistalle punainen fillariväylä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Sakke kirjoitti 13.4.2016 kello 20:21

    Petteri: Patojen ja pumppujen käyttö ei ole varsinaista rakettitiedettä, Hollannissa meren pinnan alapuolelle rakentaminen aloitettiin jo1500-luvulla ja nykyään kuivin jaloin selviäminen on triviaalia.

    Noin ajatellaan yleensä monella muullakin alalla seuraavaan, melkein kaikki “yllättävään” katastrofiin asti.

    Hollannin tulva oli vuonna 1953. Tuon jälkeen ei kulunut kymmentäkään vuotta, kun tulva-ilmiön vaarat sai kokea Hampurin seutu v. 1962, jolloin kuoli yli 300 henkeä. Noin 60.000 ihmisen kodit oli tiettävästi rakennettu sellaisille paikoille, joissa ne joutuivat tulvan hävittämiksi.

    Mereltä tuleva tulva (kuten em. esimerkeissä) voi olla monen kannalta paljon yllättävämpi, kuin vaikkapa Pohjanmaan jokivarsien tyypillisesti jokavuotinen tulva-ilmiö.

    Kumpi on oikeastaan pahempi uhkatekijä? Sellainen, joka on pahempi, mutta jota pidetään epätodennäköisempänä, siksi yllättävämpi, vai sellainen joka on ilmiönä tutumpi, mutta jonka (kumulatiiviset, kaiken aikaa jatkuvat, ehkä hieman vaihtelevat?) vaikutukset omalla kohdalla (?) tyypillisesti aliarvioidaan. Joku voi tietysti viis veisata haitoista ja riskeistä, kunhan ne eivät vain kohdistu tai ole kytkettävissä asianomaiseen itseensä.

    Päätöksentekijöiden kannalta pahimpia ovat tapaukset, joissa tekemänsä päätös osoittautuu seurauksineen haitalliseksi, huonoksi, vääräksi tai jopa vaaralliseksi. Liian moni laskee silti toivonsa päätöksen ja riskin toteutumisen välisen pitkän viive-ajan varaan, toivoen, ettei kukaan enää silloin muista, kuka huonon päätöksen aikoinaan teki. Tai sitten päätöksenteko on jaettu siten, ettei siitä vastaa oikeastaan kukaan!

    – – – – –
    PS. Viimeksimainittuun kappaleeseen liittyen tuli mieleeni suorastaan uskomaton uutinen tältä päivältä (ks. HS/2016-04-13/s. A18-A19), joka kertoi, että Hietaniemen kärjessä sijaitseva puuvenetelakka on saanut häädön, vaikka venetelakkatoimintaa on harjoitettu ko. tarkoitukseen sopivalla paikalla liki sadan vuoden ajan. Olen käynyt tuolla itsekin jonkun kerran katselemassa venetelakan reipasta, tarpeellista ja tärkeää toimintaa. Tämähän on juuri sitä toimintaa, joka tekee kaupungistamme merellisen Helsingin!

    On aika uskomatonta, että lehtiuutisen kuvaamaa voi tapahtua Helsingissä. City-kaneja on merellisessä pääkaupungissamme jo nähty. Ovatko ne alkaneet syödä kaupungissa loputkin veneilyn tuki-toiminnoista? On kuin tästä kaupungista olisi tarkoitus tehdä pelkkien maajussien kaupunki? Pitääkö maamme vaakunan leijona vaihtaa pupu-jussiin?

    Toivottavasti kaupunginhallitus joutuu vastuuseen asiasta sekä pesemään omat likapyykki- ja ongelma-vyyhtinsä, jotka ovat saaneet alkunsa siitä, kun kaupungin liikuntavirasto päätettiin jo muutama vuosi sitten ajaa evakkoon Koivusaaresta. Jos ei parempaa saada aikaan, pitäisi ao. päättäjät kaupungissamme sijoittaa isoon betonimyllyyn pyöriteltäviksi tai istuttaa veneeseen slipille, vesillelaskun hetkellä, ja vaikkapa Sipilän Juha vetämään pohjatulppa siitä irti sitä ennen!

    Kaupunkimme kaipaa parempia päätöksiä tai sellaisia tekeviä päätöksentekijöitä, jotka ovat valmiita myöntämään tai edes korjaamaan virheensä. Erehtyminen on inhimillistä, mutta vain pölvästi jättää korjaamatta ilmiselvät virheensä, kun ne käyvät ilmi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Anita Westerback kirjoitti 17.4.2016 kello 11:28

    Hei
    Luin juuri kommenttisi ja huomasin että olit kommentoinut myös päätöstä Hietaniemen puuvenetelakan häädöstä. Olemme taistelemassa venetelakan säilyttämisen puolesta ja vaatimassa oikaisua päätökseen. Koemme että meitä on vedetty nenästä. Mitä tapahtui myönteisesti edenneelle suunnitelmalle, miten vaaka kallistui nyt päätöksen saaneelle tukivenesatamalle. Onko virkakoneisto toiminut avoimesti?
    https://www.facebook.com/Taistelu-Ouritin-puuvenetelakasta-487043381502689/

    Sakke: Noin ajatellaan yleensä monella muullakin alalla seuraavaan, melkein kaikki “yllättävään” katastrofiin asti.

    Hollannin tulva oli vuonna 1953. Tuon jälkeen ei kulunut kymmentäkään vuotta, kun tulva-ilmiön vaarat sai kokea Hampurin seutu v. 1962, jolloin kuoli yli 300 henkeä. Noin 60.000 ihmisen kodit oli tiettävästi rakennettu sellaisille paikoille, joissa ne joutuivat tulvan hävittämiksi.

    Mereltä tuleva tulva (kuten em. esimerkeissä) voi olla monen kannalta paljon yllättävämpi, kuin vaikkapa Pohjanmaan jokivarsien tyypillisesti jokavuotinen tulva-ilmiö.

    Kumpi on oikeastaan pahempi uhkatekijä? Sellainen, joka on pahempi, mutta jota pidetään epätodennäköisempänä, siksi yllättävämpi, vai sellainen joka on ilmiönä tutumpi, mutta jonka (kumulatiiviset, kaiken aikaa jatkuvat, ehkä hieman vaihtelevat?) vaikutukset omalla kohdalla (?) tyypillisesti aliarvioidaan. Joku voi tietysti viis veisata haitoista ja riskeistä, kunhan ne eivät vain kohdistu tai ole kytkettävissä asianomaiseen itseensä.

    Päätöksentekijöiden kannalta pahimpia ovat tapaukset, joissa tekemänsä päätös osoittautuu seurauksineen haitalliseksi, huonoksi, vääräksi tai jopa vaaralliseksi. Liian moni laskee silti toivonsa päätöksen ja riskin toteutumisen välisen pitkän viive-ajan varaan, toivoen, ettei kukaan enää silloin muista, kuka huonon päätöksen aikoinaan teki. Tai sitten päätöksenteko on jaettu siten, ettei siitä vastaa oikeastaan kukaan!

    – – – – –
    PS. Viimeksimainittuun kappaleeseen liittyen tuli mieleeni suorastaan uskomaton uutinen tältä päivältä (ks. HS/2016-04-13/s. A18-A19), joka kertoi, että Hietaniemen kärjessä sijaitseva puuvenetelakka on saanut häädön, vaikka venetelakkatoimintaa on harjoitettu ko. tarkoitukseen sopivalla paikalla liki sadan vuoden ajan. Olen käynyt tuolla itsekin jonkun kerran katselemassa venetelakan reipasta, tarpeellista ja tärkeää toimintaa. Tämähän on juuri sitä toimintaa, joka tekee kaupungistamme merellisen Helsingin!

    On aika uskomatonta, että lehtiuutisen kuvaamaa voi tapahtua Helsingissä. City-kaneja on merellisessä pääkaupungissamme jo nähty. Ovatko ne alkaneet syödä kaupungissa loputkin veneilyn tuki-toiminnoista? On kuin tästä kaupungista olisi tarkoitus tehdä pelkkien maajussien kaupunki? Pitääkö maamme vaakunan leijona vaihtaa pupu-jussiin?

    Toivottavasti kaupunginhallitus joutuu vastuuseen asiasta sekä pesemään omat likapyykki- ja ongelma-vyyhtinsä, jotka ovat saaneet alkunsa siitä, kun kaupungin liikuntavirasto päätettiin jo muutama vuosi sitten ajaa evakkoon Koivusaaresta. Jos ei parempaa saada aikaan, pitäisi ao. päättäjät kaupungissamme sijoittaa isoon betonimyllyyn pyöriteltäviksi tai istuttaa veneeseen slipille, vesillelaskun hetkellä, ja vaikkapa Sipilän Juha vetämään pohjatulppa siitä irti sitä ennen!

    Kaupunkimme kaipaa parempia päätöksiä tai sellaisia tekeviä päätöksentekijöitä, jotka ovat valmiita myöntämään tai edes korjaamaan virheensä. Erehtyminen on inhimillistä, mutta vain pölvästi jättää korjaamatta ilmiselvät virheensä, kun ne käyvät ilmi.

    Sakke: Noin ajatellaan yleensä monella muullakin alalla seuraavaan, melkein kaikki “yllättävään” katastrofiin asti.

    Hollannin tulva oli vuonna 1953. Tuon jälkeen ei kulunut kymmentäkään vuotta, kun tulva-ilmiön vaarat sai kokea Hampurin seutu v. 1962, jolloin kuoli yli 300 henkeä. Noin 60.000 ihmisen kodit oli tiettävästi rakennettu sellaisille paikoille, joissa ne joutuivat tulvan hävittämiksi.

    Mereltä tuleva tulva (kuten em. esimerkeissä) voi olla monen kannalta paljon yllättävämpi, kuin vaikkapa Pohjanmaan jokivarsien tyypillisesti jokavuotinen tulva-ilmiö.

    Kumpi on oikeastaan pahempi uhkatekijä? Sellainen, joka on pahempi, mutta jota pidetään epätodennäköisempänä, siksi yllättävämpi, vai sellainen joka on ilmiönä tutumpi, mutta jonka (kumulatiiviset, kaiken aikaa jatkuvat, ehkä hieman vaihtelevat?) vaikutukset omalla kohdalla (?) tyypillisesti aliarvioidaan. Joku voi tietysti viis veisata haitoista ja riskeistä, kunhan ne eivät vain kohdistu tai ole kytkettävissä asianomaiseen itseensä.

    Päätöksentekijöiden kannalta pahimpia ovat tapaukset, joissa tekemänsä päätös osoittautuu seurauksineen haitalliseksi, huonoksi, vääräksi tai jopa vaaralliseksi. Liian moni laskee silti toivonsa päätöksen ja riskin toteutumisen välisen pitkän viive-ajan varaan, toivoen, ettei kukaan enää silloin muista, kuka huonon päätöksen aikoinaan teki. Tai sitten päätöksenteko on jaettu siten, ettei siitä vastaa oikeastaan kukaan!

    – – – – –
    PS. Viimeksimainittuun kappaleeseen liittyen tuli mieleeni suorastaan uskomaton uutinen tältä päivältä (ks. HS/2016-04-13/s. A18-A19), joka kertoi, että Hietaniemen kärjessä sijaitseva puuvenetelakka on saanut häädön, vaikka venetelakkatoimintaa on harjoitettu ko. tarkoitukseen sopivalla paikalla liki sadan vuoden ajan. Olen käynyt tuolla itsekin jonkun kerran katselemassa venetelakan reipasta, tarpeellista ja tärkeää toimintaa. Tämähän on juuri sitä toimintaa, joka tekee kaupungistamme merellisen Helsingin!

    On aika uskomatonta, että lehtiuutisen kuvaamaa voi tapahtua Helsingissä. City-kaneja on merellisessä pääkaupungissamme jo nähty. Ovatko ne alkaneet syödä kaupungissa loputkin veneilyn tuki-toiminnoista? On kuin tästä kaupungista olisi tarkoitus tehdä pelkkien maajussien kaupunki? Pitääkö maamme vaakunan leijona vaihtaa pupu-jussiin?

    Toivottavasti kaupunginhallitus joutuu vastuuseen asiasta sekä pesemään omat likapyykki- ja ongelma-vyyhtinsä, jotka ovat saaneet alkunsa siitä, kun kaupungin liikuntavirasto päätettiin jo muutama vuosi sitten ajaa evakkoon Koivusaaresta. Jos ei parempaa saada aikaan, pitäisi ao. päättäjät kaupungissamme sijoittaa isoon betonimyllyyn pyöriteltäviksi tai istuttaa veneeseen slipille, vesillelaskun hetkellä, ja vaikkapa Sipilän Juha vetämään pohjatulppa siitä irti sitä ennen!

    Kaupunkimme kaipaa parempia päätöksiä tai sellaisia tekeviä päätöksentekijöitä, jotka ovat valmiita myöntämään tai edes korjaamaan virheensä. Erehtyminen on inhimillistä, mutta vain pölvästi jättää korjaamatta ilmiselvät virheensä, kun ne käyvät ilmi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus