Aurinkosähkö tulee ja jyrää

Uusi­u­tu­vista ener­gialähteistä aurinkosähkö on ylivoimais­es­ti lupaavin – niin ylivoimais­es­ti, että mui­hin ei oikeas­t­aan kan­nat­taisi paljonkaan panostaa.

Olen hyvin vähän innos­tunut bio­mas­san polt­tamis­es­ta ”päästöt­tömänä” ener­gia­muo­tona. Ensin­näkin hitaasti uusi­u­tu­va suo­ma­lainen havupuu uusi­u­tuu niin hitaasti, ettei siitä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäisi pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä. Eikä se hiil­i­ta­so ole tas­apain­os­sa edes pitkäl­lä aikavälil­lä. Globaal­isti bio­mas­sas­ta ei ole ener­gialäh­teek­si, kos­ka se kil­pailee maas­ta ruuan­tuotan­non kanssa. En pidä siitäkään, että Suomes­sa ei ole enää juuri lainkaan met­siä, jos met­sänä ei pide­tä lajis­toltaan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Linko­la sanoi joskus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Helsinki­in, jot­ta näk­isi van­ho­ja puita.

Tuulivoima on viime aikoina petran­nut vähän, mut­ta sen hin­ta ei voi pudo­ta kymme­ne­sosaan niin kuin aurinkoen­er­gian. Se tulee toiv­ot­tavasti jäämään väli­vai­heek­si. Tuulivoimaloi­ta kan­nat­taa kyl­lä vielä rak­en­taa, sil­lä niiden käyt­töikähän on aika lyhyt. Ne ehditään käyt­tää lop­pu­un ennen kuin aurinkosähkö jyrää ne.

Koh­ta aurinkosähkössä mak­saa vain se alus­ta johon se kiin­nitetään. Kan­nat­taa käyt­tää valmi­ita alus­to­ja – kat­to­ja ja seiniä – vaik­ka ne eivät olekaan aivan opti­maalises­sa kulmassa.

Aurinkosähkön suurin ongel­ma on tuotan­non ailahtele­vu­us. Sik­si se puoltaa hyvin vah­vaa sähköverkkoa ja eri­laisia tapo­ja varas­toi­da sähköä. Myös sitä, että etsitään käyt­töä liki ilmaiselle sähkölle sil­loin kun siitä on ylitarjontaa.

Pump­pu­voimaloille tulee käyt­töä (mik­si kaikessa nor­jalaisil­la on etu­lyön­ti­ase­ma?), mut­ta voihan sähkön avul­la nos­taa muu­takin kuin vet­tä. Insinööri ilmeis­es­ti osaa tehdä tarpeek­si vah­van vaijerin.

(Näin ker­ran Bel­gias­sa, kuin­ka jok­i­lai­va nos­tet­ti­in 50 metriä korkeam­mal­la kulke­vaan kanavaan niin, että se ajet­ti­in isoon altaaseen ja allas laivoineen ja vesineen nos­tet­ti­in vai­jereil­la ylös! Allas pain­oin arvi­ol­ta 2000 — 3000 tonnia)

Kun aurinkosähkö on mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan ilmaista, sitä kan­nat­taa varas­toi­da aika huonol­lakin hyö­ty­suh­teel­la käytet­täväk­si myöhem­min kun sähkölle on tarvet­ta. Joku val­opää on keksinyt varas­toi­da sähköä hyvin kuumaan nestemäiseen suo­laan (faasimuu­tos). Jos se muute­taan takaisin sähkök­si, hukkau­tuu matkalla ymmärtääk­seni 70 % sähköstä. (Hukkaläm­mölle voi tietysti olla käyttöä )

Aurinkosähkö on Espan­jas­sa puol­ta halvem­paa kuin Suomes­sa. Se voi ennakoi­da ener­giaval­taisen tuotan­non siir­tymistä etelään. Inti­as­sa esimerkik­si on mas­si­iviset aurinkoen­er­gia­su­un­nitel­mat, jot­ka ovat ilmeisti taloudel­lis­es­ti kannattavia.

 

= = =

Tek­sti perus­tuu puheen­vuoroon, jon­ka pidin Enoro-päivil­lä 31.3.2016

81 vastausta artikkeliin “Aurinkosähkö tulee ja jyrää”

  1. Mis­sä EU, siel­lä ongel­ma! Vaik­ka itsekin olen kri­ti­soin­ut EU:ta, niin miten­hän Suomen olisi mah­dol­lista pär­jätä ilman EU:ta sähkön kannal­ta? EU:n eteläo­sis­sa­han saa vuo­den ympäri aurinkoa, mut­ta Suomes­sa ei. Eu:n sähköverkko tuo mei­dät EUn aurinkoen­er­gian pari­in. Olisiko itsenäisel­lä Suomel­la mitään mah­dol­lisuuk­sia tuot­taa järkevästi itse sähköä?

  2. O.S:” En pidä siitäkään, että Suomes­sa ei ole enää juuri lainkaan met­siä, jos met­sänä ei pide­tä lajis­toltaan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Linko­la sanoi joskus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Helsinki­in, jot­ta näk­isi van­ho­ja puita.”

    Oikein hirvit­tää lenkkeil­lessäni Helsin­gin puis­tois­sa kun näkee hoita­mat­to­mia ryteikköjä. Mil­laiset vaku­u­tuk­set kaupungilla on kun joku vielä vam­mau­tuu tai kuolee kaatu­van puun alle. Eivät vaku­u­tuk­setkaan tuo ihmistä ter­veek­si tai takaisin elävien kirjoihin.

    Helsin­gin met­sistä saisi bioen­er­giaa laske­mat­toman määrän, tosi O.S. tila­s­tonerona kyl­lä sen laskaiseekin. Paljonko hiiltä puis­tot sitoisi­vatkaan oikein viljeltynä ?
    Miten Hel­si­in­gin met­sät pysyvät ter­veinä kun lahoavia pui­ta ja rumia räsikköjä on valtoimenaan? 

    Suomen luon­nos­ta on löy­det­ty ensim­mäistä ker­taa vaar­al­lista aasian­runk­o­jäärää. Aiem­min niitä on löy­det­ty vain maa­han saa­puneesta puus­ta. Nyt lehtipui­ta tuhoa­va kovakuo­ri­ainen on kuitenkin levin­nyt kas­vavi­in puihin.

    Viime viikol­la kak­si isokokoista kuo­ri­aista teol­lisu­usalueen jalka­käytävältä Van­taan Itä-Hakkilasta.

    Sit­ten on uhkana vielä kir­jan­paina­ja­toukat kuusimet­sis­sä ja män­nyis­sä yti­men­nävertäjät. Kaatuneet puut ovat näi­den kasvualustana.

  3. Suomes­sa ei ole enää juuri lainkaan met­siä, jos met­sänä ei pide­tä lajis­toltaan köy­hää puupeltoa.

    Tilanne ei liene vielä näin paha, mut­ta koh­ta on, jos vihrei­den bio­talouden kas­va­tus­poli­ti­ikkaa edelleen toteutetaan.

    Tuulivoimaloi­ta kan­nat­taa kyl­lä vielä rak­en­taa, sil­lä niiden käyt­töikähän on aika lyhyt.

    Pitää ottaa huomioon, että tuulivoimaa pyöritetään verovaroil­la, eikä se ole sinän­sä ilmeis­es­ti järin kan­nat­tavaa. Eli ei pitäisi enää rak­en­taa, jos tuot­ta­vat yhteiskun­nalle tap­pi­o­ta (en tunne tarkasti nyky­istä kus­tan­nus­tas­apain­oa) ja kan­nus­ta­vat ener­gian lisäku­lu­tuk­seen. Ja tietenkin mon­et raken­net­ta­vat tor­nit tuhoa­vat luontoarvoja.

    Koh­ta aurinkosähkössä mak­saa vain se alus­ta johon se kiinnitetään. 

    Eikä anneta saman­laisia tuki­aisia kuin tuulivoimalle. Eihän?

    Kan­nat­taa käyt­tää valmi­ita alus­to­ja – kat­to­ja ja seiniä – vaik­ka ne eivät olekaan aivan opti­maalises­sa kulmassa.

    Ehdot­ta­maasi sähköverkon vahvis­tamista ei tarvi­ta, jos nämä katot ja seinät ovat yksi­ty­isas­un­to­jen kat­to­ja ja seiniä.

    1. Ehdot­ta­maasi sähköverkon vahvis­tamista ei tarvi­ta, jos nämä katot ja seinät ovat yksi­ty­isas­un­to­jen kat­to­ja ja seiniä.

      Kyl­lä on aurinkosähkö kovin tehot­tomas­sa käytössä, jos sitä ei voi siirtää paikas­ta toiseen eikä sateisil­ta alueil­ta pilvisille.

  4. Aurinkosähkö on hyvin lupaa­va ener­gian­lähde. ongel­mana on vaan, miten sähkö saadaan tam­miku­us­sa Saha­ran aurinkoi­sista päivistä Suomen hyytävi­in pakkasöihin.

  5. Jos vapaakaup­paa ei olisi avat­tu, olisi tilanne aika toinen. Kiinaan ja mui­hin kovi­in saas­tut­ta­ja­mai­hin ei olisi siir­ret­ty teol­lisu­ut­ta kuin mah­dol­lis­es­ti vas­ta myöhem­min, jol­loin olisi ollut käytet­tävis­sä aurinkoen­er­giaa hiilen sijas­ta. Vapaakaup­pa oli katastrofi.

  6. Mites talvi?

    Ei insinöörikään kaik­keen pysty, Suo­mi vain on yksi maail­man huonoim­mista maista aurinkosähkön laa­jamit­taiseen käyt­töön. Kepu­laiset tietysti ovat tässä kohtaa tar­joa­mas­sa puun ja turpeen polt­toa mut­ta toivoisin muitakin vaihtoehtoja…

  7. eemil:

    Miten Hel­si­in­gin met­sät pysyvät ter­veinä kun lahoavia pui­ta ja rumia räsikköjä on valtoimenaan? 

    Sil­loin ne juuri ovat terveitä.

  8. Nis­san kehit­täessään sähköau­toaan piti oleel­lise­na osana kehitää sam­l­la aurinkosähköä. Oliko ne sun­nitel­tu Gob­in autiomaa­han? Tieto löy­tyy Dimen­sios­ta muu­ta­man vuo­den takaa. En ole­vu­osi­in ark­istoin­ut lehtiä, joten en osaa sanoa.

    Mitin vain, miten maamme ylimääräiste pel­lot Itä-Suomes­sa voitaisin val­jas­ta ener­gia­pa­jun / ruokohlepin kas­vat­tamisene. Niistä puhuti­in pla­jon oitkain­vu­osi siten, muta tähön maa­han­han ei mah­du kuin ykis aja­tus kerallaan.

    Voi olla, että mei­dän olois­samme, maa on jok­seenkin koko­nan 60 lev­eyspi­irn pohjois­puolel­la, aurinkosähköstä voi tul­la vain mar­gin­ala­li­nen tuotan­to­muo­to. Mut­ta tämä on vain luulo.

  9. OS:

    “Joku val­opää on keksinyt varas­toi­da sähköä hyvin kuumaan nestemäiseen suo­laan (faasimuu­tos). Jos se muute­taan takaisin sähkök­si, hukkau­tuu matkalla ymmärtääk­seni 70 % sähköstä. (Hukkaläm­mölle voi tietysti olla käyttöä )”

    Ehdo­tuk­sne olen jsok­su kuu­lut tia lukenut pehmeän tek­lo­gian lehdestä. Mut­ta tarkoi­tus ei oll­tu varas­toid­na sähköä­vana lämpöä.

  10. Pet­teri: ongel­mana on vaan, miten sähkö saadaan tam­miku­us­sa Saha­ran aurinkoi­sista päivistä Suomen hyytävi­in pakkasöihin.

    Minä en kek­si kuin kak­si mil­lään taval­la edes teo­ri­as­sa rel­e­vant­tia ongel­maa tähän liittyen.

    1. Globaalin ener­giankysyn­nän tur­vaami­nen niin, että köy­hem­mil­läkin on varaa kulut­taa ener­giaa. Tämä redu­soituu suo­raan kysymyk­seen, että saadaanko ener­giatuot­tei­den maail­man­markki­nahin­ta painet­tua alas.

    2. Globaalien kasvi­huonekaa­supäästö­jen leikkaus.

    Kum­mankaan ongel­man ratkaisu­un ei ole minkään­laista käytän­nön vaiku­tus­ta muu­ta­mal­la napa­pi­irin ympäril­lä asu­val­la jääräpääl­lä joka halu­aa läm­mit­tää asun­ton­sa myös kol­me­na vuo­den kylmim­pänä päivänä.

    Toki on sit­ten vielä se täy­delli­nen epäon­gel­ma, että joidenkin mielestä tääl­lä napa­pi­irin ympäril­lä pitää puh­taan oman­tun­non vuok­si tähdätä 100% uusi­u­tu­van ener­gian käyt­töön. Tuon suh­teen tietysti sähkön siirtämi­nen saha­ras­ta on ongel­ma. (Saha­ras­sa aurinkosähköl­lä tuotet­tu metaani/metanoli saat­taa toki kulkea vähän helpom­min ja olla vähän helpom­min varastoitavaa)

    Todel­lisia ratkaisu­ja noi­hin kah­teen ensim­mäiseen ongel­maan on edes teo­ri­as­sa kak­si. Aurinkoen­er­gia ja uudem­mat ydin­voi­mate­kno­giat (Ei, nykyiset tun­netut uraani­varan­not eivät riitä kon­ven­tion­aaliseen ydin­voimaan maail­man­laa­juise­na pääasial­lise­na ener­giantuotan­to­muo­tona. Fak­ta, jota ydin­voimausko­vaiset eivät tiedos­ta samaan aikaan kun valit­ta­vat, että uusi­u­tuvil­la ongel­mat eivät ratkea nykyte­knolo­gial­la ja pitää vedel­lä teknolo­gia­jäniksiä hatus­ta. Niin pitää ydin­voimal­lakin, ei ne sieltä itses­tään pompi). 

    Eli jos Suo­mi halu­aisi oma­l­ta osaltaan osal­lis­tua näi­den ongelmien ratkomiseen, siihen olisi aika tarkasti kak­si järkevää tietä:

    1. Aurinkosähkön tuotan­non tukem­i­nen jol­lakin taval­la (tai ainakin idioot­ti­mais­ten suo­jat­ul­lien purkami­nen EU:ssa. Jos kiinalaiset halu­a­vat dumpa­ta niin dumpatkoon). Aurinkosähkön kus­tan­nuk­sia ajaa läh­es täysin globaali asen­net­tu kumu­lati­ivi­nen kapasiteetti. 

    2. Uusien ydin­voi­mate­knolo­gioiden kehit­tämi­nen. Ai ei ole rahaa? Myy­dään lop­pusi­joi­tus­palvelu­ja. Saadaan polt­toaineet noi­hin uusi­in ydin­voimaloi­hin, ratkaistaan kestävyys­va­je ja hävitetään ydin­jät­teet kaik­ki samal­la rahalla.

  11. Pidän itsekin aurinkosähköä yht­enä lupaav­im­mista kaukaisen tule­vaisu­u­den ener­gian­lähteistä. Paneel­ien hin­ta ei kuitenkaan voi pudo­ta aivan rajat­ta, eikä kap­a­siteet­tia voi kas­vat­taa ihan niin huimaa vauh­tia kuin huikeim­mat visiot ennus­ta­vat. Ainakin nykyte­knolo­gioil­la tietyt niukat min­er­aali­varat lop­pu­vat kesken ennen kuin aurinkosähköl­lä tuote­taan kovin suur­ta osu­ut­ta maail­man sähkön­tarpeesta. Piikide­pa­neeleis­sa on run­saasti hopeaa, ohut­filmi­pa­neel­it perus­tu­vat harv­inaisi­in maametalleihin.

    Maini­taan nyt se ydin­voimakin, sil­lä ydin­voima on ain­oa ener­giate­knolo­gia, joka on ihan todel­lisu­udessa ja reaal­i­maail­mas­sa onnis­tunut syr­jäyt­tämään fos­si­il­isi­in polt­toaineisi­in perus­tu­vaa sähkön­tuotan­toa. Ydin­voima ei ole sää- tai vuorokau­de­naikari­ip­pu­vaista, kap­a­siteet­tik­er­roin on lähel­lä 100 pros­ent­tia (aurinkopa­neeleil­la 10–20 pros­ent­tia). Ydin­voimaa voidaan käyt­tää uusi­u­tu­vien säätövoimana, jos oikeasti halu­taan. Tähän men­nessä ei ole halut­tu, eikä sähkön pörssi­hin­ta ole ollut tarpeek­si lähel­lä nol­laa tarpeek­si pitk­iä aiko­ja. Ydin­voiman käyt­tämi­nen säätövoimana on var­masti ainakin halvem­paa kuin mikään kemi­alli­nen ener­gian varas­toin­ti, vaik­ka ver­rat­taisi­in kokonaiskustannuksiakin.

    Elikkäs elikkäs. Ehdo­tus hiilet­tömäk­si “läh­es 100% uusi­u­tu­via” ske­naar­iok­si, jos­sa on takana jopa jonkin­laista real­is­mia: Raken­netaan tuul­ta ja aurinkoa vuosi­minimite­hon ver­ran (nimel­liska­p­a­siteet­tia). Vesivoima pide­tään nykyisel­lään. Ydin­voimaa raken­net­takoon niin, että vesivoima+ydinvoimakapasiteetti kat­taa vähin­tään vuosi­mak­simite­hon. Vahvis­te­taan sähköverkkoa kestämään tämä määrä stokastisia uusi­u­tu­via. Käytetään vesivoimaa ensisi­jaise­na säätövoimana ja ydin­voimaa toissijaisena.

    Tämä ske­naario on taa­tusti halvem­pi ja toteut­tamiskelpoisem­pi kuin sel­l­aiset ske­naar­i­ot, jot­ka perus­tu­vat ener­gian varas­toin­ti­in jol­lain eksoot­tisil­la menetelmillä.

  12. bru­ut­tus:
    EU:n eteläo­sis­sa­han saa vuo­den ympäri aurinkoa, mut­ta Suomes­sa ei. 

    Pait­si, että Suomes­sa on val­oisat kesät, jon­ka vuok­si Kes­ki-Suomen korkeudel­la saadaan vuo­tuis­es­ti yhtä paljon auringonva­l­oa kuin Saksassa.

    Maa­pal­lo on pal­lo ja päivän­tasaa­jal­la yön ja päivän pitu­us ei kamalasti vai­h­du vuo­de­naiko­jen suhteen.

    Suomes­sa voitaisi­in aivan hyvin tuot­taa kaik­ki tarvit­ta­va ener­gia Auringon avul­la, jos vain kek­sit­täisi­in käytän­nölli­nen ja taloudelli­nen tapa varas­toi­da tämä kevään ja syksyn väli­nen aurinkotuotanto.

    Ehdotin vuosia sit­ten Suomen ojitet­tu­jen kitukasvuis­ten suomet­sien par­tur­oin­tia laa­jamit­tais­ten aurinkovoimaloiden sijoituspaikoiksi.

    Syn­teet­ti­nen metaani olisi varas­toin­nin kannal­ta erit­täin hyvä.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä on aurinkosähkö kovin tehot­tomas­sa käytössä, jos sitä ei voi siirtää paikas­ta toiseen eikä sateisil­ta alueil­ta pilvisille.

    Näin on jos­sain mielessä. Aurinkosähkö on vähän teho­ton­ta, kos­ka sen siirtelem­i­nen pitkin man­ner­ta mak­saa ekstraa.

    Jos ehdo­tuk­seen kuu­luu sähkön varas­toin­tia ja vah­van siir­toverkon rak­en­tamista, kan­nat­taa oikoa niin paljon kuin voi niin, että yksi­tyiset kulut­ta­jat myös varas­toi­vat paikallis­es­ti tuot­ta­maansa sähköä mah­dol­lisuuk­sien­sa mukaan. Täl­löin voidaan pää­tyä tilanteeseen, jos­sa siir­toverkkoa ei tarvitse vahvis­taa, ja keskitet­tyjä sähkö­varas­to­ja tarvi­taan oleel­lis­es­ti vähem­män. Halvem­pi ratkaisu siis. Siir­to­häviöitäkin syn­tyy vähem­män, jos mah­dol­lisim­man suuri osa sähköstä kulute­taan paikallisesti.

    Aurinkosähköä syn­tyy eniten kesäl­lä. Jos koti­talouk­sista jää sähköä yli, sen voi puskea verkkoon, jos muut sitä tarvit­se­vat. Talon täy­tyy olla melkoinen ken­nokakku, jos se tuot­taa kulu­tuk­sen ja vara­toinin jäl­keen yli jäävää sähköä enem­män kuin oman mak­simiku­lu­tuk­sen­sa. Jos se tuot­taa alle tuon määrän, nykyiset johdo­tuk­set riit­tänevät. Sähkö vain kul­kee eri suun­taan. Sama kos­kee myös sähköä kulut­tavia tehtai­ta yms.

    Jos verkos­sa on run­saasti epä­ta­saista tuotan­toa, kuten aurinkosähköä, pitkän matkan siir­tolin­jat kan­nat­taa var­maankin rak­en­taa hie­man nyky­istä vahvem­mik­si. Mut­ta tuskin niin paljon, että siir­ret­täisi­in suuria val­tion kulu­tuk­sen kokolu­okas­sa ole­via määriä pitkin Euroop­paa. Aika näyt­tää paljonko kan­nat­taa vahvis­taa. On järkeväm­pää mak­si­moi­da paikallisu­ut­ta mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

    Sähkön varas­toin­titekni­ikatkin var­masti kehit­tyvät, mikä vähen­tää siir­to­tarvet­ta. Voi olet­taa, että jatkos­sa menetelmät, jois­sa sähköl­lä tuote­taan jotain fyy­sistä polt­toainet­ta kehit­tyvät, sil­lä niille on tilaus­ta, jos fos­si­il­i­sista polt­toaineista halu­taan luop­ua. Noi­ta polt­toaine­ta kan­nat­taa tuot­taa eniten lähel­lä sähkön tuotan­toa. Saha­ran yli­jäämäau­rinkosähköä ei siis tarvit­sisi kul­jet­taa pohjoiseen (eikä sille ole aina kysyn­tääkään), vaan siitä tehtäisi­in mah­dol­lisuuk­sien mukaan fyy­sistä polt­tainet­ta. Ener­gian etäsi­ir­rot siir­ty­i­sivät näiltä osin takaisin laivoille, eikä vahven­netulle sähköverkolle. Jos on mah­dol­lisu­us vali­ta, suosi­taan var­maankin enem­män tal­laisia siir­to­tapo­ja kuin veden pump­paamista altaisi­in ja myöhempää muun­tamista takaisin kaukosi­ir­ret­täväk­si sähköenergiaksi.

    Myös vikasi­etoisu­us ja huolto­var­muussyyt puolta­vat kykyä tuot­taa ja varas­toi­da sähköä paikallisesti.

    1. yksi­tyiset kulut­ta­jat myös varas­toi­vat paikallis­es­ti tuot­ta­maansa sähköä mah­dol­lisuuk­sien­sa mukaan.

      Onko sin­ul­la jotain salat­tua tietoa mullis­tavas­ta ja edullis­es­ta sähkön varastointitekniikasta?

  14. Aurinkoen­er­gian suurin ongel­ma ei ole sen sat­un­nainen saatavu­us, eikä siihen liit­tyvät varas­toin­tion­gel­mat, vaan sen vähäi­nen saatavu­us käytet­tyä neliömetriä kohti. Sehän kun on niin, että jos aurinko­ken­nomeret peit­tävät vihreää alus­taa, ei tapah­du foto­syn­teesiä, eli kasvit eivät kulu­ta ilmas­sa ole­vaa elämän kaa­sua, hiilid­iok­sidia. Kun pel­lot pan­naan Sak­san tapaan aurinko­ken­noille, ei saa­da ruokaa alati räjähdys­mäis­es­ti paisu­valle ihmiskun­nalle. Suomen järviä ja soi­ta en lähtisi peit­tämään ken­noil­la. Jos Suomes­ta hakee sel­l­aiset paikat, jois­sa ken­not eivät hait­taa luon­toa, tuotan­to on mar­gin­aalisen pieni ja menee hyvin suo­raan kulu­tuk­seen. Lumen­pu­dot­ta­jat talvel­la saa­vat rutkasti lisää hom­mia, kun pudot­ta­vat lumia ken­nois­il­ta katoil­ta ja ken­nokaup­pa käy kun niitä hakataan palasik­si. Kun talot on vuo­rat­tu ken­noil­la ne eivät auringon säteilystä läm­pene syksy­isin ja keväisin auringos­ta, vaan niitä on läm­mitet­tävä var­maankin sil­lä aurinkosähköl­lä. Jos oikein muis­tan, joskus pohdit­ti­in ja todet­ti­in mah­dol­lisek­si sekin, että aurinko­ken­nomeret sijoitet­taisi­in avaru­u­teen ja johdet­taisi­in sieltä sähkö mag­neet­tise­na säteilynä maan pin­nalle. Siinäkin on se huono puoli, että nuo avaru­udessa ole­vat ken­nomeret var­jostaisi­vat maan pin­taa ja joku luon­to siitä käri­sisi. Eiköhän jätetä nuo ken­not ja myl­lyt mökkikäyt­töön sel­l­aisi­in paikkoi­hin, jonne ei kan­na­ta vetää sähköjä.

  15. Tuos­ta voi seu­rail­la aurinkoa seu­raa­van pien­jär­jestelmän tuot­toa. Kyl­lähän nuo pimeät kuukaudet surkei­ta ovat.

    http://www.huumo.fi/index.php/aurinkoenergia/kaantyvat-aurinkopaneelit/aurinkopaneelimme-reaaliaikanen-tuotto

    Aurinkok­eräin­jär­jestelmän tuot­toa voi seu­ra­ta täältä.

    http://www.sirrai.com/html/Sivu03Btilanne_nyt.html

    Ja täältä voi kat­sel­la käp­pyröitä puulämmityksestä.

    http://personal.inet.fi/cool/jolla/akva.shtml

    Kyl­lä ihmisiä pitäisi kan­nus­taa maaseudul­la otta­maan käyt­töön puh­taasti polt­tavia lamb­da-anturil­lisia kään­teis­palokat­tiloi­ta. Nykyaikaiseen taloon ja riit­tävän suureen varaa­jaan yhdis­tet­tynä läm­mi­tysväli on talvel­lakin usei­ta päiviä.

    Läm­mi­tyk­seen puu on maaseudul­la ain­oa järkevä ratkaisu, jos luon­non tar­joa­maa tah­too hyödyntää.

  16. Juho Laatu: Aurinkosähkö on vähän teho­ton­ta, kos­ka sen siirtelem­i­nen pitkin man­ner­ta mak­saa ekstraa.

    Samal­la logi­ikalla uraani, kivi­hi­ili, maakaa­su, öljy, turve tai puu ovat tehot­to­mia, kun niitäkin pitää siir­rel­lä pitkin mantereita. 

    Jyr­ki Itko­nen:
    Sehän kun on niin, että jos aurinko­ken­nomeret peit­tävät vihreää alus­taa, ei tapah­du foto­syn­teesiä, eli kasvit eivät kulu­ta ilmas­sa ole­vaa elämän kaa­sua, hiilid­iok­sidia. Kun pel­lot pan­naan Sak­san tapaan aurinko­ken­noille, ei saa­da ruokaa alati räjähdys­mäis­es­ti paisu­valle ihmiskunnalle. 

    Samal­la logi­ikalla voidaan tyr­mätä moot­tori­ti­et ja muut autokai­stat, jot­ka vievät väl­i­tyska­p­a­siteet­ti­in näh­den val­ta­vat määrät tilaa joukko- ja raideli­iken­teeseen, saatik­ka kevy­een liiken­teeseen verrattuna.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Onko sin­ul­la jotain salat­tua tietoa mullis­tavas­ta ja edullis­es­ta sähkön varastointitekniikasta?

    Mainitsin että nekin var­masti kehit­tyvät. Pitää kysyä, ovatko sähkön varas­toin­titekni­ikat sel­l­aisia, että ne toimi­vat sekä pienis­sä että suuris­sa yksiköis­sä. Jos toimi­vat pienis­sä, niitä kan­nat­taa rak­en­taa paikallis­es­ti, niin säästytään turhil­ta siirroilta.

  18. Koti-isä: Samal­la logi­ikalla uraani, kivi­hi­ili, maakaa­su, öljy, turve tai puu ovat tehot­to­mia, kun niitäkin pitää siir­rel­lä pitkin mantereita. 

    Aurinkoen­er­gian ongel­ma noi­hin mui­hin ver­rat­tuna on se, että sen tuotan­to on sat­un­naista eikä suun­nitel­tua, ja sitä on sik­si tar­joil­la eri paikois­sa kuin mis­sä kulut­su­tarve on. Ehdot­ta­mani paikallisu­us tekee aurinkoen­er­gias­ta tehokkaam­paa, ja jois­sain tapauk­sis­sa jopa mui­ta tehokkaam­paa, sil­lä jotkut aurinkovoimalat voivat olla hyvin pieniä ja paikallisia, jol­loin siir­to­tarpeet voivat vähen­tyä (jos paikallista kuu­tus­tarvet­takin on).

  19. tcrown: 1. Aurinkosähkön tuotan­non tukem­i­nen jol­lakin taval­la (tai ainakin idioot­ti­mais­ten suo­jat­ul­lien purkami­nen EU:ssa.

    Parem­pi olisi että Suomes­sa pysyt­täisi­in täysin erossa aurinkosähkön tukemis­es­ta luku­unot­ta­mat­ta perus- ja soveltavaa tutkimus­ta, ja jätetään se maille joil­la tähän on parem­mat edellytykset.

    Ver­tailun vuok­si, Espan­jas­sa ener­giay­htiöt pelkäävät hal­paa aurinkoen­er­giaa niin paljon että oli­vat loban­neet eril­lisen aurinkoveron myös yksi­ty­ishenkilön tuot­ta­malle sähkölle. Onnek­si ongel­ma pois­tui vaalien jäl­keen, mut­ta voi tul­la takaisin.

  20. Tapio Pel­to­nen: Pidän itsekin aurinkosähköä yht­enä lupaav­im­mista kaukaisen tule­vaisu­u­den energianlähteistä.

    Aurinkoen­er­gia ei ole ollut pelkästään kaukaista tule­vaisu­ut­ta enää aikoi­hin. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa aurinkosähkön vuosi­tuotan­to on 39TWh, suu­ru­us­lu­okkaa 5% sikäläis­es­tä ydin­sähkö­tuotan­nos­ta ja 1% sähkön kokon­ais­tuotan­nos­ta. Viimeisen kuu­den vuo­den aikana asen­net­tu aurinkovoimaka­p­a­siteet­ti on yli kymmenkertaistunut.

  21. Juho Laatu: Aurinkoen­er­gian ongel­ma noi­hin mui­hin ver­rat­tuna on se, että sen tuotan­to on sat­un­naista eikä suun­nitel­tua, ja sitä on sik­si tar­joil­la eri paikois­sa kuin mis­sä kulut­su­tarve on.

    Maail­man­laa­juis­es­ti aika mar­gin­aa­li­nen ilmiö. Ei tarvitse men­nä kovin etelään kun ei-teol­lista sähkönku­lu­tus­ta domi­noi ilmas­toin­ti, eli aurinkosähköä saadaan sil­loin kun sitä tarvitaan.

  22. Yksi lupaa­va aurinkosähkövi­sio on “asfalt­tiken­no”, tekni­ik­ka on joltain osin jo ole­mas­sa. Sen myötä tiev­erkos­ta saadaan aurinkopa­neeli — samal­la tiev­erkko toimii sähkön­si­ir­rossa: teitä on sitä tiheäm­min mitä isom­pi on sähkön­tarve. Aurinkopa­neel­i­ti­et voivat samal­la myös lada­ta nil­lä liikku­via sähköautoja.

  23. spot­tu: Maail­man­laa­juis­es­ti aika mar­gin­aa­li­nen ilmiö. Ei tarvitse men­nä kovin etelään kun ei-teol­lista sähkönku­lu­tus­ta domi­noi ilmas­toin­ti, eli aurinkosähköä saadaan sil­loin kun sitä tarvitaan.

    On tuo mielestäni kovinkin rel­e­vant­ti, kos­ka mon­taa muu­ta sähkön­tuotan­to­ta­paa voidaan säätää kulu­tuk­sen mukaan, mut­ta aurinkovoimaa ei voi samal­la taval­la säätää.

    Ja Suomes­sa (Suomea­han OS:n ehdo­tus kos­ki) tuo on etelän mai­ta suurem­pi ongel­ma sik­si, että kesähel­teil­lä läm­mi­tys­tä ei tarvi­ta, ja mon­et työ­paikatkin pyörivät kesälomien vuok­si vajaateholla.

    Sat­un­naista sähköä tuot­ta­vat menetelmät voi nähdä niin, että ne vaa­ti­vat 100% kap­a­siteetin var­avoimaa (voi sisältää osan myös varas­toitua voimaa) tur­vaa­maan sähkön saan­nin sil­loin, kun aurinko ei paista ja tuuli ei puhal­la. Tarvi­taan siis tuplaka­p­a­siteet­ti, ja sat­un­nainen voima aut­taa vain sitä kaut­ta, että se voi kor­va­ta kalli­im­paa var­avoimaa sil­loin, kun halvem­paa sähköä sat­tuu syn­tymään. Tässä mielessä sat­un­nainen sähkö on vain vakaa­ta sähköä täy­den­tävä kom­po­nent­ti — tomi­va muun kap­a­siteetin lisu­keena, mut­ta yksinään peruskäyt­töön kelpaamaton.

    Ei sis mar­gin­aa­li­nen ongel­ma, kos­ka tekee koko tuotan­to­tavas­ta sähkö­markki­noiden näkökul­mas­ta kat­sot­tuna vain mui­ta tuotan­to­tapo­ja tuke­van tuotantomuodon.

  24. Juho Laatu: Ja Suomes­sa (Suomea­han OS:n ehdo­tus koski)

    Mikä ehdo­tus?

    Juho Laatu: Tässä mielessä sat­un­nainen sähkö on vain vakaa­ta sähköä täy­den­tävä kom­po­nent­ti – tomi­va muun kap­a­siteetin lisu­keena, mut­ta yksinään peruskäyt­töön kelpaamaton.

    Pait­si sil­loin kun tuotan­to ja kulu­tus seu­raa­vat toisi­aan kuten a) ei-teol­lises­sa käytössä etelässä luon­nos­taan b) jos markki­nat toimi­vat ja kulu­tus on ohjat­tavis­sa hin­nan funktiona.

  25. Nämä aurinkopa­neel­it ovat kuulem­ma Kes­ki-Euroopas­sa niin tuot­tavia, että niiden omis­ta­ja ei tarvitse niiden anta­maa sähköä ollenkaan, vaan antaa sen vuokrak­si kiin­ni­tysalus­tas­ta. Tämä on kyl­lä vielä paljon mei­dän tuulivoimaloitakin edullisem­paa “sähkön“tuotantoa.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Onko sin­ul­la jotain salat­tua tietoa mullis­tavas­ta ja edullis­es­ta sähkön varastointitekniikasta?

    Palaan vielä tähän ja kir­joituk­sen otsikkoon “Aurinkosähkö tulee ja jyrää”.

    Jos aurinkosähkö jyrää, yksi vai­h­toe­hto on se, että se täy­den­tää perusvoimaa. Täl­löin pitää olla jotain muu­ta voimaa (saa nimetä) 100%, ja tätä täy­den­netään sat­un­nais­es­ti aurinkovoimalla.

    Toinen tyyli on kehit­tää varas­toin­titekni­ikoi­ta. Tämä voi johtaa jopa tilanteeseen, jos­sa kaik­ki sähkö tuote­taan aurinkovoimal­la (ja tilapäis­es­ti varas­toidul­la aurinkovoimal­la). Varas­to­jen tosin tulee olla niin suuria, että pystyvät kat­taa­maan mieli­v­al­taisen pitkän tauon aurinko­tuotan­nos­sa. (Ehkä tarvi­taan jotain varavoimaakin.)

    Lisäk­si on mah­dol­lista, että aurinkovoima on niin hal­paa, että sitä voidaan rak­en­taa huo­mat­tavasti ylimääräistäkin. Helpot­taa ykkös- ja kakkostyyliä, mut­ta ei tuo mitään uutta.

    Tarvi­taan siis joko paljon uusia varas­to­ja tai paljon (ehkä 100% kap­a­siteetista) muu­takin voimaa. Pelkkä siir­to ei riitä, kos­ka yli­jäämää ei vält­tämät­tä ole aina siel­lä ja sil­loin, kun halut­taisi­in. Ylika­p­a­siteet­ti helpot­taisi, mut­ta vain helpot­taisi. Tehokas­ta, kap­a­siteetil­taan riit­tävää ja luon­toar­vot säi­lyt­tävää varas­toin­titekni­ikkaa meil­lä ei kai vielä ole.

    Otsikon “jyräys” ei siis var­maankaan tarkoit­tanut muiden tekni­ikoiden syr­jäyt­tämistä, vaan vain muiden tuotan­to­muo­to­jen täy­den­tämistä sil­loin, kun aurinkosähköä sat­tuu ole­maan tar­joil­la sopi­van siir­toy­htey­den päässä.

    Oletitko ehkä ylika­p­a­siteetin ole­mas­solon? Täl­löin aurinko voisi kor­va­ta vähän enem­män muu­ta voimaa kuin tilanteessa jos­sa aurinkoka­p­a­siteet­tia on vain se ver­ran, että se voidaan aina myös kuluttaa.

    Ylika­p­a­siteet­tia voisi oikeut­taa myös niin, että aurinkovoimaloiden lähel­lä olisi (varas­toin­timah­dol­lisuuk­sien lisäk­si) myös vaikka­pa fyy­sis­ten polt­tiaonei­den tuotan­toa tai alumiinitehtaita.

    Ehkä oletit varas­toka­p­a­siteetin ole­mas­saolon (vaik­ka pyysitkin munua iden­ti­fioimaan tarvit­ta­vat varastointitekniikat).

    Kumpi siis, aurinkosähkö vain mui­ta tuotan­to­tapo­ja täy­den­tävänä, vai ole­tus varas­toka­p­a­siteetin olemassaolosta?

  27. “En pidä siitäkään, että Suomes­sa ei ole enää juuri lainkaan met­siä, jos met­sänä ei pide­tä lajis­toltaan köy­hää puu­pel­toa. Pent­ti Linko­la sanoi joskus, että hänen on sil­loin täl­löin tul­ta­va Helsinki­in, jot­ta näk­isi van­ho­ja puita.”

    Ei kan­na­ta uskoa kaikkea Penan kir­joit­ta­maa. Melkoista leg­en­daa ne jutut jois­sa hän voihkii ole­vansa pakotet­tu matkus­ta­maan Kes­ki-Euroop­paan nähdäk­seen oikeaa metsää. 

    Ei ole niin viit­seliästä met­sän­o­mis­ta­jaa, joka saisi “puh­taan” puu­pel­lon onnis­tu­maan. Luon­to pir­u­lainen val­taa pel­lon heti kun kään­tää selän.

    Sielun­sa silmin voi kuvitel­la maas­toon sijoitet­tu­jen aurinko­kenno­plan­taasien huolto­joukko­ja tais­tele­mas­sa var­jostavaa pajukkoa vas­taan, jos se ilman gly­fos­aat­tia pitää tehdä. Jokavuo­tisen siitepö­lykalvon pesutalkoot ja lumen­lu­on­ti, huh. Hirvikan­ta ainakin pitää vähen­tää kymme­ne­sosaan; nehän särkevät ken­not jalkoihinsa.

    Ener­gian tarve pysyy hallinnas­sa jos otamme toisen Guru Linkolan “viisauden” todes­ta: “Jokainen köy­hästä maas­ta ker­skaku­lu­tuk­seen tunkeu­tu­mat­ta jäänyt siir­to­lainen antaa elämälle lisäaikaa.”

  28. Osmo,

    nyt kun aurinkopa­neel­ite­knolo­gia on taputel­tu, ja me nähdään että aurinkosähkön hin­ta putoaa ainakin 75 % seu­raavien 10 vuo­den aikana, niin seu­raavak­si kan­nat­taa alkaa seu­raa­maan akkute­knolo­gian kehitystä. 

    Täl­lä het­kel­lä akku­jen hin­ta putoaa nyt yhtä jyrkästi kun aurinkopa­neel­ien hin­ta rom­ahti vuosi­na 2008–2012, kun kysyn­tä paneeleille kasvoi nopeasti. Teknolo­gias­sa on se hausku­us, että kun kysyn­tä teknolo­gialle kas­vaa, niin myös teknolo­gian hin­ta laskee!

    Lisäk­si Tes­la julka­isi hal­van kansa­nau­ton­sa, joka tosin on autona parem­pi ja käyt­tökelpoisem­pi kuin uusi 3‑sarjan bemari!

    Nyt sähköau­tote­knolo­gia on jo siinä pis­teessä että uusien polt­to­moot­to­ri­au­to­jen myyn­ti voidaan kokon­aan kieltää vuo­teen 2025 men­nessä. Joten me voidaan pakot­taa polt­ti­sauto­te­ol­lisu­us uud­is­tu­maan, eikä Volk­swa­genin ja Toy­otan väite ettei sähköau­tote­knolo­gia ole vielä valmis ja sik­si sähköau­tot vaatii mas­si­ivisia tukia, ole enää uskottava.

  29. spot­tu: Mikä ehdotus?

    Ole­tan että koko OS:n artikke­li tähtäsi ener­giat­alouden pohd­in­taan Suomen näkökulmasta.

    Pait­si sil­loin kun tuotan­to ja kulu­tus seu­raa­vat toisi­aan kuten a) ei-teol­lises­sa käytössä etelässä luon­nos­taan b) jos markki­nat toimi­vat ja kulu­tus on ohjat­tavis­sa hin­nan funktiona.

    Se että on jotain kor­re­laa­tio­ta kulu­tuk­sen ja tuotan­non välil­lä ei riitä sil­loin, kun tuotan­non ja kulu­tuk­sen pitää koh­da­ta tarkasti. Tarvi­taan keino­ja säätää tuotan­to tasan kulu­tuk­sen mukaiseksi.

    Koh­ta a) ei siis riitä. Kohdan b) kulu­tuk­sen ohjaus hin­nal­la voi aut­taa vähän, mut­ta ei sekään yksinään riitä. Voisi tehdä lisäo­le­tuk­sen, että käytet­tävis­sä on komen­nos­ta irrotet­tavaa kuor­maa (tehtai­ta jot­ka voidaan sulkea aurinkovoimay­h­tion päätök­sel­lä mil­loin vain, tai pat­tere­i­ta jot­ka voidaan kytkeä pois päältä mil­loin vain). Osaa kulu­tuk­ses­ta ei voi kytkeä pois päältä, joten tarvi­taan myös var­avoimaa. Sitä ei voi olet­taa, että jos­sain päin maa­pal­loa pais­taisi aina, ja juuri siel­lä olisi yli­tuotan­toa, sieltä olisi riit­tävästi siir­toka­p­a­siteet­tia Suomeen, ja muut eivät tarvit­sisi tuo­ta sähköä.

    Eli lyhyesti, joko tarvi­taan 100% var­avoimaa, tai sit­ten run­sas yhdis­telmä varas­toin­tika­p­a­siteet­tia, siir­toka­p­a­siteet­tia ja vielä var­avoimaa. Näistä syistä aurinkosähkö ei sel­l­aise­naan kel­paa (säädet­tävis­sä ole­vak­si) perusvoimaksi.

  30. eemil: Eihän, lukekaa ihmeessä seuraava:

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm

    Pakko kysyä tässä välis­sä: mikä on met­sä? Onko se vain kasa pui­ta vai oman­laisen­sa biotooppi(ryhmä)?

    Tuos­sa sun linkissä on lis­tat­tu otuk­sia, jot­ka voivat tuho­ta ker­ral­la niin suuria määriä pui­ta, että siitä koituu met­sän­hoita­jalle taloudel­lista hait­taa. Eli se kasa pui­ta kär­sii. Mut­ta samaan aikaan 36% Suomen uhanalai­sista lajeista on uhanalaisia sik­si, että lahop­u­u­ta ja met­sien luon­taista raken­net­ta ei ole tarpeek­si. Eli met­sä biotooppi(ryhmänä) on jotenkin oireileva.

    Miten ne met­sät pär­jä­sivätkään n. 100 miljoon­aa vuot­ta, ennen kuin ihmi­nen oppi niitä “hoita­maan”!

    Seu­raavas­sa eri­no­mainen esi­tys met­sien hiilen­si­d­on­nas­ta. Aarnioitunut , lahoa­va puis­to ja met­sä ovat hiilivuotoja.

    http://www.puuntuottaja.com/puukuutio-sitoo-ilmasta-tonnin-hiilidioksidia-talteen/

    Tässä Naturen jutus­sa taasen väitetään, että van­hat met­sät on hiilen­si­d­on­nan kannal­ta hyvä jut­tu, kos­ka hiili sitoutuu lahopui­hin vuosikym­meniksi ja tihkuu myös maaperään. Toki vain yksi jut­tu 8 vuo­den takaa, että ei välis­teen koko totuus.

  31. Juho Laatu
    Eli lyhyesti, joko tarvi­taan 100% varavoimaa.…

    Olisko tämä jo kol­mas ker­ta tässä ketjus­sa kuin tämä van­ha väite tois­te­taan. Muut­tuuko se tois­ta­mal­la totu­udek­si? Kat­so­taan­pa sitä hie­man kriittisemmin.

    Jos perus­tan tuulivoimalan ja kytken sen val­takun­nan­verkkoon, eihän se sitä tarkoi­ta, että joku pystyt­täsi saman määrän ‘var­avoimaa’. Vaan sil­loin kun tuulee, voimalani tuot­taa sähköä, tyy­nen sattues­sa sen tuotan­to on sähkön tar­jon­nas­ta pois ja sähkön hin­ta nousee kunnes sähkön kysyn­tä ja tar­jon­ta saavut­ta­vat uuden tasapainopisteen.

    Vuosi­ta­sol­la aurinko ja tuuli täy­den­tävät toisi­aan hienos­ti. Kesäl­lä auringon tuotan­to on suurem­pi, talvel­la tuulen.

    Jos sähkön kysyn­tä ei saa jous­taa, tul­laan tehot­tomi­in ratkaisui­hin. Mikäli tuotan­to lähtöko­htais­es­ti mitoite­taan kysyn­täpi­ikkien mukaises­ti, on tuotan­to vajaakäytössä jok­seenkin aina. Kulu­tusjous­ton kehit­tämi­nen on siten aivan yhtä keskeistä kuin sähkön tuotan­non. Raken­nusautomaa­tios­sa tästä ennakoidaan seu­raavaa ns. mega­trendiä. Hin­ta on hyvä konsultti.

    ps sitä wan­haa hyvää perusvoimaa meille pitäisi olla tulos­sa kah­den reak­torin ver­ran. Enää tarvit­see odotella…?

  32. Aurinkopa­neel­ien CO2-päästöt ovat suu­ru­us­lu­okkaa 50g/kWh. Tämä johtuu niiden pääosin valmis­tuk­sen upstream päästöistä. Met­al­lien valmis­tus kulut­taa paljon ener­giaa. Onkin ilmeistä että aurinkopa­neel­ien valmis­tus on tois­taisek­si aiheut­tanut enem­män CO2-päästöjä kuin vähen­täneet niitä. Näin mm.koska paneel­it tehdään pääosin Kiinas­sa hiil­isähköl­lä. Ydin­voiman CO2-päästöt ovat pienem­mät kuin aurinkopa­neel­ien. Vie käytän­nössä 2,5–5 vuot­ta ennen kuin päästään plus­salle CO2-päästö­jen suh­teen. Paras tilanne on jos paneel­it tehdään Euroopas­sa ja viedään eteläisem­pi­in mai­hin, jos­sa aurinkoa on enemmän.

  33. Aika paljon pop­ulis­tisia heit­to­ja Linko­la viit­tauksi­neen oli OS:n tekstissä.

    Runk­op­u­un määrä on kas­vanut Suomes­sa viime vuosikym­meninä. Met­sät ovat tihen­tyneet eri­tyis­es­ti ja kasvu lisään­tynyt niin, että se on vuosit­tain noin 100 milj. kuu­tio­ta. Järeän puun määrä on etelä- Suomes­sa kas­vanut nelink­er­taisek­si 1950-luvul­ta. Näin väitetään Pekka Kaupin ja Hannes Män­tyran­nan kir­jas­sa Haka­ta vai säästää — met­sät ja ilmas­ton muutos.

    Myös toisin kuin väitetään lahop­u­un määrä on kas­vanut hie­man etelä_Suomessa viime vuosina.

    http://www.metla.fi/tiedotteet/2012/2012–06-19-vmi.htm

  34. “Olen hyvin vähän innos­tunut bio­mas­san polt­tamis­es­ta ”päästöt­tömänä” ener­gia­muo­tona. Ensin­näkin hitaasti uusi­u­tu­va suo­ma­lainen havupuu uusi­u­tuu niin hitaasti, ettei siitä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäisi pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä.”

    On päästötön­täkin bio­mas­saa. Enim­mäk­seen sel­l­aista on nykyi­nenkin polttohake. 

    Suo­mi tuskin luop­uu met­sä­te­ol­lisu­ud­estaan. Sik­si on lupa lähteä siitä, mitä taimikon ja nuoren met­sän kun­nos­tamises­sa tapah­tuu taimien kasvua hait­taavalle pen­saikolle ja muulle bio­mas­salle ja rankavai­heen har­ven­nus­pu­ulle. Ennen hakepu­un käyt­töä täl­lainen puuaines on kaadet­tu maa­han lahomaan, mis­sä pääosa raivaus­risu­ista, kaade­tus­ta pien­pu­us­ta ja teol­lisu­u­den ottamien puiden hakku­utähteistä lahoaa lop­pu­un ja luovut­taa ilmaan hiilen­sä jo kymme­nessä vuodessa. Sik­si en näe mitään ilmas­tol­lista syytä, mik­sei täl­lainen puuaines olisi varsin sovelias poltet­tavak­si; se ei lisää ilmake­hän hiiltä, jos ei vähennäkään.

    Hakepuuk­si kaa­to­työ ei lisää päästöjä ver­rat­tuna maa­han kaa­toon. Jos las­ke­taan mukaan hakepu­un kul­je­tuk­sen hiilipäästöt, pitää ver­tailu­un laskea mukaan vaikka­pa myös puu­taloi­hin käyte­tyn puu­tavaran koko valmis­tus­ketjun syn­tyneet päästöt kuljetuksineen.

  35. spot­tu: Parem­pi olisi että Suomes­sa pysyt­täisi­in täysin erossa aurinkosähkön tukemis­es­ta luku­unot­ta­mat­ta perus- ja soveltavaa tutkimus­ta, ja jätetään se maille joil­la tähän on parem­mat edellytykset.

    Tek­stis­säni oli tarkoituk­selli­nen epämääräi­nen muo­toilu “jol­lakin taval­la”. Se, tue­taanko kalli­o­laisen hip­sterin parvekepa­neel­ia, kehi­tysavul­la kenialaisen maa­jussin paneel­ia vai tekemäl­lä sijoi­tusy­htiö joka investoi aurinkovoimaloi­hin siel­lä mis­sä se on jo ainakin melkein kan­nat­tavaa on sinän­sä tois­si­jaista. Point­ti on se, että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuske­hi­tyk­sen pääasialli­nen ajuri on asen­net­tu kap­a­siteet­ti. Ja jos Suo­mi halu­aa olla mukana ratkaise­mas­sa noi­ta esit­tämääni kah­ta ongel­maa, sil­loin Suomen pitää tukea paneel­ien han­kkimista. Toki, aivan kuten sanoit, meille parem­pi on antaa muiden ratkoa ongel­mat jol­loin tääl­lä jää resursse­ja vaik­ka risu­jen polt­toon tai pro­pelien pyörit­telemiseen, mut­ta sil­loin pitää myön­tää, että olemme osa ongel­maa, ei sen ratkaisua.

    (Koroste­taan vielä, että en sinän­sä vas­tus­ta aurinkoen­er­gian perus- ja soveltavaa tutkimus­ta, päin­vas­toin, niihin pitää sat­sa­ta niin kuin lähi­t­ule­vaisu­u­den toden­näköis­es­ti merkit­tävim­män ener­gian­läh­teen tutkimiseen pitää sat­sa­ta — eli paljon. Mut­ta sat­sauk­sen syy ei ole noiden esit­tämieni ongelmien ratkaisu, vaan se, että tuo on tule­vaisu­u­den merkit­tävä energiantuotantomuoto)

  36. Kale­vi: Olisko tämä jo kol­mas ker­ta tässä ketjus­sa kuin tämä van­ha väite tois­te­taan. Muut­tuuko se tois­ta­mal­la totu­udek­si? Kat­so­taan­pa sitä hie­man kriittisemmin.

    Jos perus­tan tuulivoimalan ja kytken sen val­takun­nan­verkkoon, eihän se sitä tarkoi­ta, että joku pystyt­täsi saman määrän ‘var­avoimaa’. Vaan sil­loin kun tuulee, voimalani tuot­taa sähköä, tyy­nen sattues­sa sen tuotan­to on sähkön tar­jon­nas­ta pois ja sähkön hin­ta nousee kunnes sähkön kysyn­tä ja tar­jon­ta saavut­ta­vat uuden tasapainopisteen.

    Vuosi­ta­sol­la aurinko ja tuuli täy­den­tävät toisi­aan hienos­ti. Kesäl­lä auringon tuotan­to on suurem­pi, talvel­la tuulen.

    Jos sähkön kysyn­tä ei saa jous­taa, tul­laan tehot­tomi­in ratkaisui­hin. Mikäli tuotan­to lähtöko­htais­es­ti mitoite­taan kysyn­täpi­ikkien mukaises­ti, on tuotan­to vajaakäytössä jok­seenkin aina. Kulu­tusjous­ton kehit­tämi­nen on siten aivan yhtä keskeistä kuin sähkön tuotan­non. Raken­nusautomaa­tios­sa tästä ennakoidaan seu­raavaa ns. mega­trendiä. Hin­ta on hyvä konsultti.

    Tuo pitää jok­seenkin paikkansa. Mut­ta point­ti on tietenkin siinä, että on päiviä, jol­loin ei tuule eikä paista, ja näinäkin päiv­inä sähköä pitää tuot­taa se 100% tarvit­tavas­ta. Eli var­avoimaloi­ta tarvitaan.

    Ehdote­tut vai­htel­e­vat hin­nat ja kyky komen­taa jokin laite irti verkos­ta voivat pudot­taa jonkin ver­ran korkein­ta kulu­tus­ta­soa, mut­ta edelleen se 100% var­avoimaa tarvi­taan. Säädet­tävis­sä ole­va voimala voi tehdä tämän yksin, mut­ta aurinkovoimala tarvit­see tuon säädet­tävän voimalan kaverikseen.

  37. Jyr­ki Patomä­ki:
    “Olen hyvin vähän innos­tunut bio­mas­san polt­tamis­es­ta ”päästöt­tömänä” ener­gia­muo­tona. Ensin­näkin hitaasti uusi­u­tu­va suo­ma­lainen havupuu uusi­u­tuu niin hitaasti, ettei siitä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäisi pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä.”

    On päästötön­täkin bio­mas­saa. Enim­mäk­seen sel­l­aista on nykyi­nenkin polttohake. 

    Suo­mi tuskin luop­uu met­sä­te­ol­lisu­ud­estaan. Sik­si on lupa lähteä siitä, mitä taimikon ja nuoren met­sän kun­nos­tamises­sa tapah­tuu taimien kasvua hait­taavalle pen­saikolle ja muulle bio­mas­salle ja rankavai­heen har­ven­nus­pu­ulle. Ennen hakepu­un käyt­töä täl­lainen puuaines on kaadet­tu maa­han lahomaan, mis­sä pääosa raivaus­risu­ista, kaade­tus­ta pien­pu­us­ta ja teol­lisu­u­den ottamien puiden hakku­utähteistä lahoaa lop­pu­un ja luovut­taa ilmaan hiilen­sä jo kymme­nessä vuodessa. Sik­si en näe mitään ilmas­tol­lista syytä, mik­sei täl­lainen puuaines olisi varsin sovelias poltet­tavak­si; se ei lisää ilmake­hän hiiltä, jos ei vähennäkään.

    Hakepuuk­si kaa­to­työ ei lisää päästöjä ver­rat­tuna maa­han kaa­toon. Jos las­ke­taan mukaan hakepu­un kul­je­tuk­sen hiilipäästöt, pitää ver­tailu­un laskea mukaan vaikka­pa myös puu­taloi­hin käyte­tyn puu­tavaran koko valmis­tus­ketjun syn­tyneet päästöt kuljetuksineen.

    Lisäk­si on huo­mat­ta­va että hyvin suuri osa Suomen bioen­er­gias­ta tulee sel­l­ute­htaiden mustal­ipeän poltos­ta. Puus­ta­han on sel­l­u­loosaa vain run­sas puo­let ja lop­ut mm. lig­ni­iniä, hemisel­lu­loosaa, uuteainei­ta jne. Sel­l­ute­htaat tuot­ta­vat enem­män ener­giaa kuin käyttävät.

    Aurinkopa­neeleista vielä se, että ne ovat eri­no­mainen ratkaisu sähköverkon ulkop­uolel­la kesämökeil­lä yms paikois­sa. Ei jär­jestelmähäir­iöitä ja tuotan­to on suur­in­ta sil­loin kun tarvekin on suurinta.

  38. Joskus 1990-luvul­la olin kuun­tele­mas­sa Neste oy:n aurinkoen­er­giaosas­ton johta­jaa, jon­ka mukaan toimin­nan logi­ik­ka menee näin:
    Öljy pumpataan maas­ta lop­pu­un saak­ka ja öljy-yhtiön täy­tyy varautua siihen het­keen, kun öljyn pump­paus lop­puu. He tekevät niin. Liekö Nes­teen kehi­tystyöl­lä ollut mitään merkitystä?
    Jos Osmo puhuu tot­ta, Suomes­sa pitäisi keskit­tyä pelkästään vähän ener­giaa tarvit­se­vaan teol­lisu­u­teen. Se lie­nee toisaal­ta aika loogista, oli ener­gian tuotan­to­ta­pa mikä tahansa.

  39. Juho Laatu: Ehdote­tut vai­htel­e­vat hin­nat ja kyky komen­taa jokin laite irti verkos­ta voivat pudot­taa jonkin ver­ran korkein­ta kulu­tus­ta­soa, mut­ta edelleen se 100% var­avoimaa tarvitaan. 

    Jous­to­jen idea on, että selvästi alle 100% riit­tää. Jous­to voi olla suo­raan tai välil­lis­es­ti kytket­tynä tuotan­toon, se voi olla osa sekä kulu­tus­ta että tuotan­toa ja on sekä pitkän että lyhyen aika­jän­teen jous­toa. Tyyli­in aurinko­ken­noon kytket­ty akku vs keskitet­ty vedeyn­tuotan­to­jär­jestelmä tai vesivoimalan pump­pausjär­jestelmä Lapissa.

    Har­vaan asu­tus­sa pohjoises­sa huip­pute­hon tarve liit­tyy pakkaseen, eteläm­pänä hel­teeseen. Eli molem­mis­sa tapauk­sis­sa läm­pöti­laan. Esimerkik­si Helen on rak­en­tanut sähköakun sijaan val­ta­van läm­pöakun. Sähkön rin­nal­la jous­to­ja tulee ja voidaan hakea läm­möstä. Kaukoläm­pöä ja kaukokylmää käyt­tävis­sä kiin­teistöis­sä näin on tehty jo nyt, niiden sähkön kulu­tuk­ses­sa ei ole vuo­de­na­joista johtu­vaa vaihtelua.

    1. Hele­nil­lä on läm­pöakun lisäk­si sähköakku. Se ei varas­toi sähköä myöhem­min käytet­täväk­si vaan osal­lis­tuu taa­ju­u­den säätöön.

  40. tcrown: Point­ti on se, että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuske­hi­tyk­sen pääasialli­nen ajuri on asen­net­tu kapasiteetti.

    Tästä olemme selvästikin täysin eri mieltä. Minus­ta kus­tan­nuske­hi­tys­tä ohjaa suo­raan aurinkosähkön tuotan­tokus­tan­nuk­sen ja myyn­ti­hin­nan ero­tus. Tuot­ta­jalle on sinän­sä sama tuleeko raha markki­noil­ta vai subventoituna.

    Jo asen­netul­la kap­a­siteetil­la ei ole kytken­tää kysyn­tään, joka vai­h­tuu suju­vasti teknolo­gias­ta toiseen riip­puen siitä mikä kul­loinkin on elinkaarikus­tan­nuk­sil­taan edullis­in­ta. On aja­tusvirhe että (vielä) olisi joku yksi ylivoimainen aurinkoen­er­giate­knolo­gia johon pätevät suu­ru­u­den ekono­mi­an lait sel­l­aise­naan. Teknolo­gia­ru­umi­ita on odotet­tavis­sa paljon kuten nyt vaik­ka Inter­netin alkuaikoina.

    Ja jos Suo­mi halu­aa olla mukana ratkaise­mas­sa noi­ta esit­tämääni kah­ta ongel­maa, sil­loin Suomen pitää tukea paneel­ien hankkimista.

    Aurinkovoiman tuotan­tokus­tan­nuk­set edullisil­la alueil­la ovat painuneet alle viiden dollarisentin/kWh. Se ei kaipaa enää subventiota.

    Mut­ta sat­sauk­sen syy ei ole noiden esit­tämieni ongelmien ratkaisu, vaan se, että tuo on tule­vaisu­u­den merkit­tävä energiantuotantomuoto

    Suurin aurinkovoiman (välilli­nen) ajuri on juurikin tuotan­tokus­tan­nuk­sia alen­ta­va teknologi­nen kehi­tys, ja toden­näköisin tapa saa­da kehi­tys­tä aikaan on kaataa rahaa tutkimuk­seen eli tois­taa se mitä Yhdys­val­lois­sa tehti­in kiin­teän olo­muodon fysi­ikan ja puoli­jo­htei­den suh­teen eri­tyis­es­ti heti sodan jäl­keen. Väitän että util­i­taris­tis­es­ti ajatellen tämä on huo­mat­tavsti moraalisem­pi tapa olla osa ratkaisua kuin paneel­ien hankinta.

  41. Ydin­voimala tarvit­see myös var­avoimalan, kun megawat­ti­ton­ni katoaa het­kessä verkos­ta pika­su­lun takia on aika vilka­s­ta kaa­su­tur­bi­inien äärellä.
    Itseasi­as­sa Inkoon hiilivoimala oli ydin­voimaloiden vara­jär­jestelmä. Sekään ei ollut ilmainen. 

    Jot­ta keskustelun taso säi­lyy: tarvi­taan sekä hajautet­tua tuotan­toa että eri­laisia sähkön tuot­ta­jia. Viko­jen ja vas­tavoiman hallinta osa kokonaisjärjestelmää. 

    Ehkä osa ongel­maa on, että Ener­gia­te­ol­lisu­us ry edus­taa nyky­isiä surua tuot­ta­jia ja hei­dän etujaan.

  42. Kale­vi:

    Vuosi­ta­sol­la aurinko ja tuuli täy­den­tävät toisi­aan hienos­ti. Kesäl­lä auringon tuotan­to on suurem­pi, talvel­la tuulen.

    “Vuosi­ta­sol­la” todel­la nerokas ilmaisu ongel­man kieltämiseen. Ongel­man, joka syn­tyy kun Suomes­sa on kaamos ja samanaikaises­ti tuule­ton pakkaskausi. Sil­loin ei aurinkovoima riitä, eikä tuulivoimas­ta ole apua. Siir­toka­p­a­siteet­ti ulko­mail­ta saat­taa tule­vaisu­udessa olla epä­var­ma kos­ka myös muut maat tuot­ta­vat “vuosi­ta­sol­la” ener­giaa hienosti.

  43. Kat­se­len viikkoa 18.1.2016 ->

    Pohjo­is­maid­en sähkön kulu­tus on aamus­ta iltaan n. 70GW, Balt­ian n. 4GW ja Sak­san kulu­tus myös n. 70GW. Öisin vähemmän.

    Tutki­mal­la Sak­san uusi­u­tu­vien tuotan­to samal­la ajan­jak­sol­la näyt­tää, että alku­vi­ikon aikana uusi­u­tu­vien tuotan­to ei ylitä yli 10GW:tä ollen keskimäärin n. 5GW. Nord­poolin mukaan 20–21.1. on 48h jak­so, jon­ka aikana koko pohjo­is­maid­en tuulivoiman tuotan­to ei ylitä kah­ta gigawat­tia. Aurinkopa­neelei­den tuotan­to pohjo­is­mais­sa voidaan pyöristää nol­laan Tam­miku­us­sa. Sak­sas­sa sen­tään päivisin on irronnut jokunen gigawatti.

    Eli Sak­san yhteen­sä 80GW tuulivoimalat + aurinkopa­neel­it + kaik­ki pohjo­is­maid­en tuulivoimalat yhteen­sä tuot­ti­vat enim­mil­lään n. 12GW 20.–21.1.

    Nor­jan ja Ruotsin vesivoimaloiden mak­si­maa­li­nen het­kelli­nen kokon­ais­tuotan­to on käsit­tääk­seni jotain luokkaa 45GW tjsp? Suomes­ta saadaan raavit­tua joku 3–4GW lisää, Sak­sas­ta muu­ta­ma gigawatti.

    Vielä jää 100GW tuot­ta­mat­ta. Tarvi­taan usei­den tuhan­sien gigawat­ti­tun­tien varas­tot jos halu­taan selvitä uusi­u­tuvil­la parin päivän 100GW vajeesta.

    Paljonko bio­mas­sas­ta voidaan real­is­tis­es­ti saa­da Pohjo­is­maid­en ja Sak­san markki­noil­la het­kel­listä tehoa? Parikym­men­tä gigawat­tia? No, jää siitä silti jos ei sataa, niin ainakin 80GW tehovajetta.

    Ja parin päivän aika­jän­tel­lä ei edes vaiku­ta kulu­tuk­sen sääte­ly. Ilman kokon­ais­val­taista teol­lisu­u­den usei­den päivien alasajoa uusi­u­tu­vien tuot­topo­ten­ti­aali ei vaan yksinker­tais­es­ti riitä lähellekään. Riip­pumat­ta tuulivoimaloiden tai paneelei­den rak­en­tamis­es­ta, ne eivät tuol­laisen viikon aikana voi pohjois-euroop­paa läm­mit­tää tai teol­lisu­ut­ta pyörit­tää. Niitä ei vaan ole fyy­sis­es­ti mah­dol­lista rak­en­taa niin paljon, että ne tuot­taisi­vat tuon 150GW päivisin ja 100+GW öisin.

    Tuhan­sien gigawat­ti­tun­tien sähkön varas­toin­ti on täyt­tä tiete­is­fan­tasi­aa, etenkin kun yksit­täis­ten gigawat­ti­tun­tien pump­pu­voimaloi­ta vas­tuste­taan luon­non­suo­jeli­joiden piirissä.

    Jos nyt olete­taan, että Espan­jan aurinkopa­neel­it ja tuulivoimalat vaik­ka tuot­taisi­vatkin jotain, niin tarvit­taisi­in se 100GW siir­toy­hteys ja 100GW ylimäärä­tuotan­to Espan­jas­sa, jot­ta päiväku­lu­tuk­ses­ta selvit­täisi­in. En tiedä mil­lä rahal­la tuol­lainen toteutet­taisi­in, mut­ta siir­toverkon rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi aivan kos­mis­es­ti ja toden­näköis­es­ti vihreät vas­tus­taisi­vat senkin rak­en­tamista luon­to-arvoihin vedoten.

    Pitää myös huo­ma­ta, että jos pohjo­is­mais­sa ei ylläpi­de­tä tai laa­jen­neta ydin­voima­toim­intaa, ei Ruotsin ja Nor­jan vesivoimaa voi­da käyt­tää Kes­ki-Euroopan tuotan­non tasauk­seen vähähi­ilis­es­ti, kos­ka teho ei vaan riitä.

  44. Joel Jalka­nen: . Eli se kasa pui­ta kär­sii. Mut­ta samaan aikaan 36% Suomen uhanalai­sista lajeista on uhanalaisia sik­si, että lahop­u­u­ta ja met­sien luon­taista raken­net­ta ei ole tarpeek­si. Eli met­sä biotooppi(ryhmänä) on jotenkin oireileva.

    Lahoavia kasvin ja puus­ton jään­teitä on aivan riit­tävästi hoide­tuis­sakin met­sis­sä. Lisäk­si mon­en­laiset luiskat, pienta­reet ja notkel­mat ovat sopivia kasvualus­to­ja mon­imuo­toisu­udelle niin kasvi kuin eläinkunnassakin.

    Mitäpäs jos esim. Helsin­gin puis­to­ja kohtaisi todel­li­nen puus­tokuole­ma huonon hoidon vuok­si ? Näkymä voisi olla kuten Tser­nobyh­lis­sä, ei ollenkaan mah­do­ton­ta kos­ka ilmas­tomme läm­pe­nee vaudilla.

    Jyr­ki Patomä­ki: Ensin­näkin hitaasti uusi­u­tu­va suo­ma­lainen havupuu uusi­u­tuu niin hitaasti, ettei siitä ole oikein iloa, kun ilmas­ton­muu­tos pitäisi pysäyt­tää nyt eikä sadan vuo­den päästä.”

    Nytkö jo puukin on hitaasti uusi­u­tu­vaa, onko siitä taas poli­it­ti­nen päätös tekeillä ?

  45. spot­tu: Tästä olemme selvästikin täysin eri mieltä. Minus­ta kus­tan­nuske­hi­tys­tä ohjaa suo­raan aurinkosähkön tuotan­tokus­tan­nuk­sen ja myyn­ti­hin­nan ero­tus. Tuot­ta­jalle on sinän­sä sama tuleeko

    En oikein ymmär­rä argu­ment­ti­asi. Kun puhun aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuk­ses­ta, tarkoi­tan tuotan­tokus­tan­nuk­sia, en tuote­tus­ta sähköstä saat­ua hintaa.

    Aurinkopa­neel­ien hin­nat seu­raa­vat melko hyvin Swan­sonin lakia.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Swanson%27s_law

    Ko. laki on muun­nel­ma suh­teel­lisen yleis­es­tä ilmiöstä, jos­sa teol­lisu­us oppii tekemään asioi­ta tehokkaam­min kumu­lati­ivisen tuotan­non määrän funktiona.

    Jos olet täysin eri mieltä kanssani, niin se tarkoit­taa jotakin seuraavista:

    1. Swan­sonin laki on puu­ta­heinää. Aurinkopa­neel­ien hin­nat ovat kehit­tyneet jotenkin aivan muuten. Miten?

    2. Paneel­ien kumu­lati­ivisen tuotan­non ja hin­take­hi­tyk­sen välil­lä ei ole kausaal­ista suhdet­ta, vaan ne selit­tyvät jol­lakin toisel­la tek­i­jäl­lä. Millä?

    3. Kausali­teet­ti menee tois­in­päin. Halvem­mat hin­nat ovat johta­neet suurem­paan kysyntään.

    Kol­mas vai­h­toe­hto saat­taisi teo­ri­as­sa olla mah­dolli­nen, mut­ta kun ottaa huomioon kuin­ka pienen osan aurinkosähkön tuotan­non arvoketjus­sa itse aurinko­ken­no jo
    nykyään vie, pidän väitet­tä ilman parem­pia perustelui­ta ja lähde­vi­it­teitä hie­man epäuskot­ta­vana. (Toki on selvää, että edullisem­pi hin­ta lisää kysyn­tää, mut­ta sen edullisem­man hin­nan ovat mah­dol­lis­ta­neet aikaisem­mat ostajat.)

    spot­tu: Aurinkovoiman tuotan­tokus­tan­nuk­set edullisil­la alueil­la ovat painuneet alle viiden dollarisentin/kWh. Se ei kaipaa enää subventiota.

    Niin, aurinkosähkön tuotan­to noil­la seuduil­la ei tarvitse enää sub­ven­tio­ta. Mut­ta aurinkoen­er­gia noiden esit­tämäni kah­den ongel­man ratkaisi­jana tarvit­see edelleen sub­ven­tio­ta. (No, myön­net­täköön, että globaali aurinkoen­er­gia­markki­na kas­vaa sel­l­aista kyytiä, että en tiedä onko mah­dol­lista tuo­ta vauh­tia mitenkään kiihdyttää.)

    spot­tu: Suurin aurinkovoiman (välilli­nen) ajuri on juurikin tuotan­tokus­tan­nuk­sia alen­ta­va teknologi­nen kehitys,

    Lähde­vi­ite? Mil­lä perus­teel­la tuol­la on merkit­tävämpi poten­ti­aali kokon­aiskus­tan­nusten pienen­tämiseen kuin arvoketjun muil­la osil­la, jot­ka täl­lä het­kel­lä ovat val­taosa aurinkosähkön kus­tan­nuk­sista? Kiinas­ta saa aurinko­ken­no­ja Suomeen toimitet­tuna 50 euroa / 100W. En tiedä kuin­ka paljon tuo hin­ta putoaa jos aurinko­ken­non tuotan­tokus­tan­nus puolit­tuu. Epäilen, että ei ihan puoleen putoa.

  46. Koti-isä: Jous­to­jen idea on, että selvästi alle 100% riit­tää. Jous­to voi olla suo­raan tai välil­lis­es­ti kytket­tynä tuotan­toon, se voi olla osa sekä kulu­tus­ta että tuotan­toa ja on sekä pitkän että lyhyen aika­jän­teen jous­toa. Tyyli­in aurinko­ken­noon kytket­ty akku vs keskitet­ty vedeyn­tuotan­to­jär­jestelmä tai vesivoimalan pump­pausjär­jestelmä Lapissa.

    Tuo 100% oli 100% siitä hie­man alen­tuneesta maksimikulutustasosta.

    Kulut­ta­jien houkut­telu pienem­pään kulu­tuk­seen vai­h­tu­val­la sähhkön hin­nal­la, komen­ta­mal­la ohjatut kuor­man pudo­tuk­set ja varas­toin­tikyky ovat hyviä sähköjär­jestelmän omi­naisuuk­sia. Näistä kak­si ensim­mäistä voi laskea mak­simikuor­maa. Kol­mas tasoit­taa huip­pu­ja, joten siitäkin voi olla apua, kun tarvit­ta­van var­avoiman määrää las­ke­taan. Kuitenkin se mah­dol­lisu­us, että ei tuule, ei paista, eikä (sat­un­naista) ostosähköä ole tar­joil­la, pitää ottaa täysimääräis­es­ti huomioon yhden vuo­den aikana toden­näköis­es­ti tapah­tu­vana tilanteena.

    Eli lyhyesti, sitä kap­a­siteeti­tia, joka voi heit­tele­htiä sat­un­nais­es­ti 0%:n ja 100%:n välil­lä ei voi laskea var­mak­si saatavak­si, vaan sille pitää olla var­avoimaa takataskussa.

  47. RI eli riplo­mi-insinööri: “Vuosi­ta­sol­la” todel­la nerokas ilmaisu ongel­man kieltämiseen. Ongel­man, joka syn­tyy kun Suomes­sa on kaamos ja samanaikaises­ti tuule­ton pakkaskausi. Sil­loin ei aurinkovoima riitä, eikä tuulivoimas­ta ole apua. Siir­toka­p­a­siteet­ti ulko­mail­ta saat­taa tule­vaisu­udessa olla epä­var­ma kos­ka myös muut maat tuot­ta­vat “vuosi­ta­sol­la” ener­giaa hienosti.

    Niin, Suo­mi on kyl­lä tuon­tisähköstä riip­pu­vainen. Kuten on tuon­tikaa­sus­ta, ‑hiilestä, ‑uraanista ja ‑öljys­täkin. Mut­ta jos visiot tule­vat todek­si, saatamme tule­vaisu­udessa olla ener­giao­mavaraisia juuri tuuli- ja aurinkovoiman avulla.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2015–04-02/Suomeen-visioidaan‑j%C3%A4ttim%C3%A4ist%C3%A4‑s%C3%A4hk%C3%B6varastoa—Metaanin‑k%C3%A4ytt%C3%B6-houkuttaa-tutkijoita-3259808.html

  48. Aurinkoen­er­gian varas­toimi­nen on jo ratkaistu, jo aiko­jen alus­sa. Sido­taan ener­gia kesäl­lä puuhun ja talvel­la vapaute­taan, niin yksinker­taista se on.

  49. tcrown: 1. Swan­sonin laki on puu­ta­heinää. Aurinkopa­neel­ien hin­nat ovat kehit­tyneet jotenkin aivan muuten. Miten?

    Swan­sonin laki, kuten puhekie­len “lait” usein, on havain­to, ei seli­tys. Se kuvaa riip­pu­vu­us­suhdet­ta, ei kausaal­isuhdet­ta. Ilmiön seli­tyk­senä Swan­sonin laki on puu­ta­heinää, kuvauk­se­na se on täysin relevantti.

    2. Paneel­ien kumu­lati­ivisen tuotan­non ja hin­take­hi­tyk­sen välil­lä ei ole kausaal­ista suhdet­ta, vaan ne selit­tyvät jol­lakin toisel­la tek­i­jäl­lä. Millä?

    Viime kädessä paneeleis­sa ja niiden valmis­tuk­ses­sa tapah­tu­vien fysikaal­is­ten ilmiöi­den parem­mal­la ymmärtämisel­lä ja tämän ymmärtämisen soveltamisella.

    3. Kausali­teet­ti menee tois­in­päin. Halvem­mat hin­nat ovat johta­neet suurem­paan kysyntään.

    Juuri näin.

    Mil­lä perus­teel­la tuol­la on merkit­tävämpi poten­ti­aali kokon­aiskus­tan­nusten pienen­tämiseen kuin arvoketjun muil­la osil­la, jot­ka täl­lä het­kel­lä ovat val­taosa aurinkosähkön kustannuksista? 

    Jos ja kun paneel­ien hyö­ty­suhde on kas­vanut 70-luvun pros­en­tista yli kah­teenkymme­neen, on luon­te­vaa olet­taa että rahti- ja ripus­tuskus­tan­nuk­set tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden ovat pudon­neet kahdeskymme­ne­sosaan. Tämä on jo aika iso selittäjä. 

    Esimerkik­si rul­lat­tavu­us yhdis­tet­tynä riit­tävään hyö­ty­suh­teeseen olisi nyky­isin merkit­tävä edis­tysaskel, ja täysin riip­pumat­ta aiem­mas­ta asen­nuskan­nas­ta. Silti, tuokin voitaisi­in löysästi “selit­tää” Swan­sonin lailla.

  50. Juho Laatu: Voisi tehdä lisäo­le­tuk­sen, että käytet­tävis­sä on komen­nos­ta irrotet­tavaa kuor­maa (tehtai­ta jot­ka voidaan sulkea aurinkovoimay­h­tion päätök­sel­lä mil­loin vain, tai pat­tere­i­ta jot­ka voidaan kytkeä pois päältä mil­loin vain).

    Mihin tarvi­taan oper­aat­to­ria? Ton­nil­la voit Alibabas­ta tila­ta 48VDC ilmas­toin­ti­lait­teen jota ei koskaan edes kytketä vai­h­tovir­taverkkoon. Kom­pres­sori var­maankin sam­muu kun pil­vi menee auringon ohi mut­ta entä sit­ten? Mitä enem­män tuol­laisia vir­i­tyk­siä han­k­in­taan, sitä pienem­pi on oper­aat­to­rien mitoit­ta­va huip­pukuor­ma edel­lyt­täen että asukkaal­la on riit­tävästi insen­ti­iviä pienen­tää vas­taavasti liit­tymän­sä kapasiteettia.

    Ei niin että näil­lä olisi Suomes­sa rel­e­vanssia, onpa­han vain esimerk­ki siitä kuin­ka eri­laiset (parem­mat) lähtöko­h­dat aurinkoen­er­gial­la isos­sa osas­sa maail­maa on.

  51. eemil: Lahoavia kasvin ja puus­ton jään­teitä on aivan riit­tävästi hoide­tuis­sakin met­sis­sä. Lisäk­si mon­en­laiset luiskat, pienta­reet ja notkel­mat ovat sopivia kasvualus­to­ja mon­imuo­toisu­udelle niin kasvi kuin eläinkunnassakin. 

    No kyl­lä ei ole. Luon­taises­sa met­sässä lahop­u­u­ta pitäisi olla 20 kuutiota/ha ja siitä ylöspäin. Talous­met­sis­sä määrä on mur­to-osa tuos­ta. Edelleen, vaik­ka sitä on hive­nen lisättykin.

    Luiskil­la, pientareil­la yms. on val­ta­va poten­ti­aali luon­non mon­imuo­toisu­udelle, lähin­nä avo­maid­en (niityt, kedot) lajis­tolle. Jos­ta ei ollut nyt puhe.

    Mitäpäs jos esim. Helsin­gin puis­to­ja kohtaisi todel­li­nen puus­tokuole­ma huonon hoidon vuok­si ? Näkymä voisi olla kuten Tser­nobyh­lis­sä, ei ollenkaan mah­do­ton­ta kos­ka ilmas­tomme läm­pe­nee vaudilla.

    Rujolta­han se näyt­täisi, en kiistä. Ole­tan että tämä “huono hoito” (minä sanois­in sitä hyväk­si hoidok­si) meinaisi eri­lais­ten tuhoeläin­ten aiheut­ta­maa mas­sakuole­maa? Sik­si on hyvä, että kaupunkimet­siä seu­rataan ja näi­hin puu­tu­taan — vaik­ka sit­ten aukko­hakkuin jos tarvis. Mut­ta sitä odotel­lessa, itse halu­an kaupunkimet­säni mah­dol­lisim­man luon­non­ti­laise­na. Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nykyaikaiseen kaupunkiin.

  52. Kale­vi: Niin, Suo­mi on kyl­lä tuon­tisähköstä riip­pu­vainen. Kuten on tuon­tikaa­sus­ta, ‑hiilestä, ‑uraanista ja ‑öljys­täkin. Mut­ta jos visiot tule­vat todek­si, saatamme tule­vaisu­udessa olla ener­giao­mavaraisia juuri tuuli- ja aurinkovoiman avulla.

    http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2015–04-02/Suomeen-visioidaan‑j%C3%A4ttim%C3%A4ist%C3%A4‑s%C3%A4hk%C3%B6varastoa—Metaanin‑k%C3%A4ytt%C3%B6-houkuttaa-tutkijoita-3259808.html

    Pidän näitä kom­ment­te­ja usein hie­man has­suina. Jos esitetään väite x, niin se kumo­taan perusteluil­la, joil­la ei ole mitään tekemistä väit­teen x kanssa. Yhdessä kom­men­tis­sa jäsen Kale­vi oli ‑Pietarin tapaan- perustel­lut asiansa kol­masti kieltämiseen, mut­ta tehnyt sen hul­lunkurisel­la taval­la vetoa­mal­la “vuosi­ta­soon”. Kale­vi on toki oike­as­sa että tuuli- ja aurinkovoima täy­den­tävät toisi­aan eri vuo­de­naikoina, mut­ta ongel­ma on edelleen, miten saadaan ratkaistua tilanne, jos­sa kumpaakaan menetelmää ener­gian siirtämisek­si verkkoon ei ole käytet­tävis­sä. Ehdotet­tu ratkaisu on kolmeen ker­taan esitet­ty muun kap­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta se ei näem­mä käy, kos­ka “vuosi­ta­sol­la” ongel­ma ratkeaa. Ja tähän jäsen Kale­vi sit­ten tar­joaakin asi­aan täysin liitymät­tömän johdan­naisen, että Suo­mi onkin läh­es kaikessa ener­gias­sa tuon­nin varas­sa. Ja edelleen ongel­ma x on ratkaise­mat­ta tai eri­lais­ten visioiden (visio = harhanäky esimerkik­si sie­nien nap­simisien takia) tasol­la. En jat­ka enää tätä keskustelua.

  53. Joel Jalka­nen: . Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nykyaikaiseen kaupunkiin.

    Minä tarkoi­tan täl­laista met­sänkas­va­tus­ta kaupunkipuistoihin:

    http://www.metsakeskus.fi/eri-ikaisrakenteinen-metsankasvatus#.VwVYWnoYHAw

    Täl­löin ei ole uhka tuho­lai­sista eikä sienitaudeista.

    Joel Jalka­nen: Luon­taises­sa met­sässä lahop­u­u­ta pitäisi olla 20 kuutiota/ha ja siitä ylöspäin

    Eikä tarvitse, mik­si pitäisi , mon­imuo­toisu­ut­ta on riittämiin.

    1. Eemi,
      Me emme kas­va­ta Helsin­gin keskus­påuis­tossa met­sää sik­si, että siitä saataisi­in sel­l­u­loosaa vaamn kos­ka mwet­sässä on hauskaa liikkua. Sen takia meil­lä on muyös klansal­lispuias­to­ja. Vas­tu­s­tat var­maan niitäkin. Suoris­sa riveis­sä kas­vat puut pitää olla?

  54. ” itse halu­an kaupunkimet­säni mah­dol­lisim­man luon­non­ti­laise­na. Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nykyaikaiseen kaupunkiin”

    No just. On tutkit­tu mil­laise­na kaupunki­laiset kaupunk­in­sa met­sän halu­a­vat. Kun siitä tehdään kaupunki­laisen mielestä luon­nol­lisen näköi­nen, ilma­va, siisti, puis­tom­ainen ja hel­posti kul­jet­ta­va se on kaikkea muu­ta kuin etelä-suo­ma­lainen rehevän kasvu­paikan luon­non­mukainen metsä.

    Kymme­nen vuot­ta jos puis­to-osas­to pidät­täy­tyy raivaus­sa­han käytöstä alkaa viidakko tihen­tyä ja tädit hiiltyä. Oksakasat eivät myöskään kuu­lu luon­nol­liseen kaupunkimet­sään. Ne on silput­ta­va tai kul­jetet­ta­va pois luon­nol­lisen­mukaista esteet­tistä kuvael­maa häiritsemästä.

  55. spot­tu: Juuri näin.

    En ilmeis­es­ti osaa kan­taani perustel­la riit­tävän hyvin sin­ua vaku­ut­taak­seni, mut­ta voisitko vielä perustel­la (lähde­vi­it­tei­neen), mik­si aurinkopa­neel­ien tuotan­to poikkeaa läh­es kaik­ista muista teol­lisu­u­de­naloista, joil­la oppimiskäyrä on vuosikym­meniä tun­net­tu ilmiö, ja jos­sa nimeno­maan tuol­la oppimiskäyräl­lä selitetään kus­tan­nuk­sien pienenemistä?

    https://en.wikipedia.org/wiki/Experience_curve_effects#The_experience_curve

  56. Coun­try­boy:
    Aurinkopa­neel­ien CO2-päästöt ovat suu­ru­us­lu­okkaa 50g/kWh. Tämä johtuu niiden pääosin valmis­tuk­sen upstream päästöistä. Met­al­lien valmis­tus kulut­taa paljon ener­giaa. Onkin ilmeistä että aurinkopa­neel­ien valmis­tus on tois­taisek­si aiheut­tanut enem­män CO2-päästöjä kuin vähen­täneet niitä. Näin mm.koska paneelit­te­hdään pääosin Kiinas­sa hiil­isähköl­lä. Ydin­voiman CO2-päästöt ovat pienem­mät kuin aurinkopa­neel­ien. Vie käytän­nössä 2,5–5 vuot­ta ennen kuin päästään plus­salle CO2-päästö­jen suh­teen. Paras tilanne on jos paneel­it tehdään Euroopas­sa ja viedään eteläisem­pi­in mai­hin, jos­sa aurinkoa on enemmän.

    Tässä hyvä kir­joi­tus aiheesta:
    https://planeetta.wordpress.com/2016/01/28/aurinkosahko-voi-lisata-paastoja/

    Onhan tuo Suvi­lah­den aurinkovoimalakin aika surkea vir­i­tys. Tämän laskel­man mukaan takaisin­mak­suai­ka ilman korkoku­lu­ja 42 vuotta!

    http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=166

  57. tcrown: En ilmeis­es­ti osaa kan­taani perustel­la riit­tävän hyvin sin­ua vaku­ut­taak­seni, mut­ta voisitko vielä perustel­la (lähde­vi­it­tei­neen), mik­si aurinkopa­neel­ien tuotan­to poikkeaa läh­es kaik­ista muista teol­lisu­u­de­naloista, joil­la oppimiskäyrä on vuosikym­meniä tun­net­tu ilmiö, ja jos­sa nimeno­maan tuol­la oppimiskäyräl­lä selitetään kus­tan­nuk­sien pienenemistä?

    Jos halu­aa aggre­goi­da eri­laiset teknolo­giat yleiskäsit­teen aurinkopa­neeli alle ja sit­ten etsiä tälle käsit­teelle selit­täjiä niin siitä vaan.

    Saman logi­ikan perus­teel­la on luon­te­vaa rak­en­taa torne­ja viidakkoon, veistää puus­ta kuu­lok­keet ja odotel­la Car­gon saapumista.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Me emme kas­va­ta Helsin­gin keskus­påuis­tossa met­sää sik­si, että siitä saataisi­in sel­l­u­loosaa vaamn kos­ka mwet­sässä on hauskaa liikkua.

    O.S. ei ilm. ehtinyt lukea mil­laista met­sää suosit­te­len kaupunkipuis­toi­hin . (niis­säkin on eri­laisia luok­i­tuk­sia) Joten seu­raavas­sa ote linkit­tämästäni aineistosta:

    “Kun met­sää kas­vate­taan eri-ikäis­rak­en­teise­na (jatku­va kas­va­tus), se säi­lyy pysyvästi peit­teisenä. Eri-ikäis­rak­en­teises­sa met­sässä voi olla samanaikaises­ti kaikissa eri kehi­tys­vai­heessa ole­via pui­ta – pieniä taimia, nuo­ria, vart­tunei­ta ja järe­itä pui­ta. Tiheät ja har­vat koh­dat, samankokois­t­en puiden muo­dosta­mat ryh­mät, alikasvos­ryh­mät ja eri puu­la­jit vai­htel­e­vat met­sikön sisällä.”

    Ei sikin sokin kaatuneis­sa ja lahon­neis­sa kaupunkimet­sis­sä ole haus­ka liikkua. Ne ovat tur­val­lisu­us­ris­ki sekä liikku­jan että itse met­sän terveydelle.

    Eipä tietekään sel­l­u­loosaa varten. Kaupun­gin met­sät pitäisi hoitaa niin, että hiilen sidon­ta on mak­simis­saan, nyt se ei ole lähelläkään. 

    Mikä on O.S:n laskel­ma Helsin­gin hiilitaseesta?

  59. RI eli riplo­mi-insinööri: Pidän näitä kom­ment­te­ja usein hie­man has­suina. Jos esitetään väite x, niin se kumo­taan perusteluil­la, joil­la ei ole mitään tekemistä väit­teen x kanssa. Yhdessä kom­men­tis­sa jäsen Kale­vi oli ‑Pietarin tapaan- perustel­lut asiansa kol­masti kieltämiseen, mut­ta tehnyt sen hul­lunkurisel­la taval­la vetoa­mal­la “vuosi­ta­soon”. Kale­vi on toki oike­as­sa että tuuli- ja aurinkovoima täy­den­tävät toisi­aan eri vuo­de­naikoina, mut­ta ongel­ma on edelleen, miten saadaan ratkaistua tilanne, jos­sa kumpaakaan menetelmää ener­gian siirtämisek­si verkkoon ei ole käytet­tävis­sä. Ehdotet­tu ratkaisu on kolmeen ker­taan esitet­ty muun kap­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta se ei näem­mä käy, kos­ka “vuosi­ta­sol­la” ongel­ma ratkeaa. Ja tähän jäsen Kale­vi sit­ten tar­joaakin asi­aan täysin liitymät­tömän johdan­naisen, että Suo­mi onkin läh­es kaikessa ener­gias­sa tuon­nin varas­sa. Ja edelleen ongel­ma x on ratkaise­mat­ta tai eri­lais­ten visioiden (visio = harhanäky esimerkik­si sie­nien nap­simisien takia) tasol­la. En jat­ka enää tätä keskustelua.

    No sit­ten­hän tunne on molem­min­puo­li­nen 🙂 Pitkähköstä kom­men­tis­tani oli nap­sit­tu yksi irralli­nen lause ja ‘hyökät­ty’ sitä vastaan.

    Alku­peräi­nen kri­ti­ikki­ni kohdis­tui väit­teeseen ‘Tuuli- ja aurinkovoima tarvit­se­vat 100% var­avoimaa’. Mut­ta sähköä tietenkin pitää olla vähin­tään saata­vana vält­tämät­tömäk­si määriteltävää kulu­tus­ta vas­taa­va määrä. Nämä ovat siis osit­tain eri asioi­ta. Sähkön riit­tävyy­teen vaikut­ta­vat juurikin nuo jo ker­taalleen mainit­se­mani uudet ydin­voimalat sekä kulu­tusjous­ton ja varas­toin­titekni­ikoiden kehittyminen.

  60. Aurinkopa­neel­ien hin­ta näyt­tää laske­neen noin kahdessada­sosaan 70-luvun hin­noista. Jos hyö­ty­suhde on nous­sut 20-ker­taisek­si ja hin­ta on hyö­ty­suh­teen laskenut hyö­ty­suh­teen parane­misen vuok­si samas­sa suh­teessa, näyt­täisi siltä, että nykyään valmis­te­taan 20 ker­taa parem­pia paneele­ja kymme­ne­sos­al­la 70-luvun kustannuksista. 

    Siir­tymi­nen käsi­työ­val­tais­es­ta lab­o­ra­to­ri­o­tuotan­nos­ta (satel­li­it­tien osat) teol­liseen mas­sat­uotan­toon selit­tänee merkit­tävän osan lopus­ta hinnanlaskusta.

  61. eemil: Minä tarkoi­tan täl­laista met­sänkas­va­tus­ta kaupunkipuistoihin:

    http://www.metsakeskus.fi/eri-ikaisrakenteinen-metsankasvatus#.VwVYWnoYHAw

    Täl­löin ei ole uhka tuho­lai­sista eikä sienitaudeista. 

    Kuten huo­maat itsekin, tuol­lakin peräänku­u­lute­taan run­sas­ta taimikkoa ja eri-ikäistä puus­toa, sitä “pusikkoa”. Eli ehkä puhum­mekin samas­ta asi­as­ta, halataan! Jätetään tuonne ne lahop­u­ut (tukkipu­u­ta­han ei kaupunkimet­sistä kerätä) niin a vot 😉

    Eikä tarvitse, mik­si pitäisi , mon­imuo­toisu­ut­ta on riittämiin.

    Nyt kyl­lä mie­lenki­in­toinen näke­mys. Viidennes niistä Suomen lajeista, joiden kan­taa pystytään ylipäätään arvioimaan, on uhan­laisia. Ja vaik­ka met­säla­jeista n. 80 ase­ma on edel­liseen arvioin­ti­in ver­rat­tuna paran­tunut, on samal­la n. 110 lajil­la huonon­tunut. En nyt ihan taput­telisi selk­iä vielä tässä vaiheessa.

    Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    ” itse halu­an kaupunkimet­säni mah­dol­lisim­man luon­non­ti­laise­na. Talous­met­sä on rujo ja ruma, eikä se kuu­lu nykyaikaiseen kaupunkiin”

    No just. On tutkit­tu mil­laise­na kaupunki­laiset kaupunk­in­sa met­sän halu­a­vat. Kun siitä tehdään kaupunki­laisen mielestä luon­nol­lisen näköi­nen, ilma­va, siisti, puis­tom­ainen ja hel­posti kul­jet­ta­va se on kaikkea muu­ta kuin etelä-suo­ma­lainen rehevän kasvu­paikan luon­non­mukainen metsä.

    Sul­la esim. linkkiä tuo­hon tutkimukseen?

    Itse olen näh­nyt sel­l­aisen, jos­sa tiheää met­sää arvostet­ti­in, sil­lä siihen “hukkuu” nopeam­min; ei ole met­sän tun­tua kun talot pilk­istelee puiden väleistä.

    Var­masti kaupungis­sa on tilaus­ta myös hoide­tum­man näköisellekin met­sälle. Mut­ta sin­nekin voi lisätä mon­imuo­toisu­ut­ta tukevia/lisääviä ele­ment­te­jä (har­vak­seltaan lahop­u­uryh­miä, eri-ikäistä puus­toa jne.), enkä näe syytä, mik­sei näin tehtäisi.

  62. Joel Jalka­nen: Jätetään tuonne ne lahop­u­ut (tukkipu­u­ta­han ei kaupunkimet­sistä kerätä) niin a vot 😉

    Kan­natan met­sien mon­imuo­toisu­ut­ta, mut­ta en sel­l­aista mikä on met­sä­tau­tien ja tuho­lais­ten kasvualus­taa. Kaatuneet puut pitää kor­ja­ta pois ennen kuin ne aiheut­ta­vat tuhoa. Lahop­u­us­toa saa olla puis­tois­sa vain siel­lä , mis­sä ne eivät uhkaa ter­vet­tä, kas­vavaa metsää. 

    Seur. linkissä on tutkimuk­seen perus­tu­vaa tietoa, kan­nat­taa opiskella.

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp240_2_2.5.pdf

    Tääl­lä on kuvaus­ta Helsin­gin met­sien ja puis­to­jen hoidosta:

    http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/hoito/metsien/

    Kovin on yli­malkainen , mut­ta var­maan jos­sakin on ole­mas­sa ammat­ti-ihmis­ten tekemä ja toteut­ta­ma alan parhaim­paan tutkimusti­etoon perus­tu­va hoitosuunnitelma .

  63. spot­tu: Jos halu­aa aggre­goi­da eri­laiset teknolo­giat yleiskäsit­teen aurinkopa­neeli alle ja sit­ten etsiä tälle käsit­teelle selit­täjiä niin siitä vaan.

    Saman logi­ikan perus­teel­la on luon­te­vaa rak­en­taa torne­ja viidakkoon, veistää puus­ta kuu­lok­keet ja odotel­la Car­gon saapumista.

    Joudun taas vähän arvaile­maan argu­ment­ti­asi, mut­ta kuu­lostaa kovasti siltä, että näke­myk­sesi on, että aurinkopa­neel­ien hin­to­jen kehi­tys johtuu siitä, että on siir­ryt­ty teknolo­gias­ta toiseen, eikä siitä, että yhtä teknolo­giaa oltaisi­in opit­tu tuot­ta­maan edullisem­min. Tuol­laista väitet­tähän voidaan hel­posti analysoi­da tarkastele­mal­la eri­lais­ten teknolo­gioiden markkinaosuuksia:

    https://en.wikipedia.org/wiki/File:Global_Market_Share_by_PV_Technology_from_1990_to_2013.svg

    Pahoit­te­lut, en näe tuol­laista väitet­tä tuke­vaa ilmiötä viimeisen 25 vuo­den aikana. Sen sijaan näen linkkaa­mas­tasi kuvas­ta, että väit­teesi “paneel­ien hyö­ty­suhde oli 70-luvul­la pros­entin” on puu­ta­heinää. (tosin kuvas­sasi oli tutkimus­lab­o­ra­to­ri­oiden tulok­sia, joten en tiedä kuin­ka hyvin niistä voidaan ekstrapoloi­da mis­sään suh­teessa kau­pal­lisi­in paneeleihin) 

    (Jos luit linkkaa­mani wikipedi­an artikke­lin, huo­m­a­sit, että opp­pimiskäyräl­lä on selitet­ty mm. sel­l­aista “teknolo­giaa” kuin laivan­raken­nus. Uskaltaisin yleiseen elämänkoke­muk­seen perustuen väit­tää, että laivan­raken­nuk­sen alle mah­tuu vähän enem­män teknolo­gioi­ta kuin aurinkopa­neel­ien alle)

  64. Olen ihme­tel­lyt jo vuosikau­sia tuo­ta bioen­er­giahy­peä. Kävin tuos­ta keskustelua sähkö­pos­titse jonkun vihrei­den puolue­si­h­teerin (joku Ari Heikkilä tms.)kanssa. Ajatuk­seni oli­vat paljon samo­ja kuin Soin­in­vaaran tässä blo­gis­sa. Toiv­ot­tavasti ajatuk­set omak­su­taan laa­jem­mas­tikin vihreis­sä ja muuallakin. 

    Ehkä tuo bioen­er­gia onkin vain bisnestä. Ne osat puista, jot­ka tähän asti ovat peit­tyneet sam­maleel­la ja men­neet hiilin­ielu­un, saadaan nyt tuot­ta­maan rahaa. Toki hyvänä puole­na tuos­ta voi pitää työl­lisyyt­tä ja mak­su­taseen paranemista.

  65. mikko v:
    Olen ihme­tel­lyt jo vuosikau­sia tuo­ta bioenergiahypeä.

    En tiedä, mitä tässä yhtey­dessä tarkoi­tat bioen­er­gial­la, mut­ta kun asi­aa ajat­telee koke­muk­sel­lis­es­ti käytän­nön näkökul­mas­ta, on usko­ma­ton­ta, mikä määrä on ener­giaa met­sässä pienel­läkin alal­la. Vielä hakku­un jäl­keenkin sitä saadaan kasat­tua vaik­ka kuinka. 

    Har­ven­nuk­set on kuitenkin met­sän­hoidol­lis­es­ta syys­tä tehtävä, eikä hakku­un jät­tei­den hukkaan heit­tämi­nenkään järkevältä tun­nu, kos­ka ne voi hyö­dyn­tää, joten ihme olisi, jos täl­laisen tar­jon­nan ympärille ei bisnestä syn­ty­isi. Kuka nyt rahaa halveksisi?

    Jotenkin on niin kovin nyky­suo­ma­laista, että haaveilemme yhdessä maail­man pimeim­mässä maas­sa aurinkovoimas­ta ja samal­la syr­jimme ide­ol­o­gis­es­ti sitä, mitä meil­lä on omas­ta takaa. Ehkä meil­lä ei vain mene vielä riit­tävän huonosti.

    https://www.youtube.com/watch?v=YtUDq9lnUts
    https://www.youtube.com/watch?v=YkPQDTjDVPg

  66. tcrown: Tuol­laista väitet­tähän voidaan hel­posti analysoi­da tarkastele­mal­la eri­lais­ten teknolo­gioiden markkinaosuuksia:
    https://en.wikipedia.org/wiki/File:Global_Market_Share_by_PV_Technology_from_1990_to_2013.svg
    Pahoit­te­lut, en näe tuol­laista väitet­tä tuke­vaa ilmiötä viimeisen 25 vuo­den aikana.

    Nyt teet osi­tuk­sen kolmeen (neljään) ja ole­tat tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen vakiok­si kunkin osan sisäl­lä. Vrt: jako mekaaniset tietokoneet, putk­i­ti­etokoneet, tran­sis­toripo­h­jaiset tietokoneet ja mikro­pros­es­sor­ei­hin perus­tu­vat tietokoneet. Mikro­pros­es­sor­ei­hin perus­tu­vat tietokoneet ovat domi­noi­neet 70-luvul­ta alka­en, ergo: tietokonei­den hin­take­hi­tys­tä tältä ajal­ta selit­tää joku muu asia kun teknologi­nen kehi­tys, esimerkik­si oppimiskäyrä.

    Koko aja­tus tuotan­to­volyymista selit­täjänä läh­tee siitä maail­mas­ta jos­sa sar­jatuotan­tona tuotet­ti­in täs­mälleen samo­ja tuot­tei­ta kuin man­u­aalis­es­ti, ja valmis­tu­sosaami­nen oli tuot­teen ulkop­uolel­la. Koke­mus kasvoi joka iteraatiolla.

    Täl­lä on hyvin vähän tekemistä korkean teknolo­gian tuot­tei­den kanssa jois­sa teolli­nen valmis­tet­tavu­us on keskeisin suun­nit­telukri­teeri, ja suun­nit­telu­on­gel­mana tuot­teen ja sen valmis­tus­pros­essin samanaikainen suunnittelu.

    Sen sijaan näen linkkaa­mas­tasi kuvas­ta, että väit­teesi “paneel­ien hyö­ty­suhde oli 70-luvul­la pros­entin” on puutaheinää.

    Tot­ta. Sotkin amor­fisen piin (kalvo­tyyp­piset ken­not) ja yksikiteiset/monikiteiset ken­not toisiinsa.

    (Jos luit linkkaa­mani wikipedi­an artikke­lin, huo­m­a­sit, että opp­pimiskäyräl­lä on selitet­ty mm. sel­l­aista “teknolo­giaa” kuin laivanrakennus.

    Ei oppimiskäyrä selitä mitään, vaan kuvaa. Väit­teesi on:

    Ko. laki on muun­nel­ma suh­teel­lisen yleis­es­tä ilmiöstä, jos­sa teol­lisu­us oppii tekemään asioi­ta tehokkaam­min kumu­lati­ivisen tuotan­non määrän funktiona.

    Eri­tyis­es­ti:

    (Jos luit linkkaa­mani wikipedi­an artikke­lin, huo­m­a­sit, että opp­pimiskäyräl­lä on selitet­ty mm. sel­l­aista “teknolo­giaa” kuin laivanrakennus.

    Erote­taan kak­si asiaa:

    1. Oppimiskäyrä (learn­ing curve), jos­sa yksikkökus­tan­nus on kumu­lati­ivisen volyymin funk­tio. Yhtälön para­met­ri­na on oppimis­vauhti. Oppimiskäyrässä ei lähtöko­htais­es­ti olete­ta riip­pu­vu­ut­ta oppimis­vauhdin ja tuotan­to­volyymin välillä.

    2. Expe­ri­ence curve (suomen­nos?), jos­sa myös yksikkökus­tan­nus on volyymin funk­tio, mut­ta yhtälön para­met­ri­na onkin mys­tiseltä kuu­losta­va “elas­tic­i­ty of cost with regard to out­put”. Tässä siis olete­taan riip­pu­vu­us para­metrin ja tuotan­to­volyymin välil­lä (tai, ainakin siltä tuo kuulostaa).

    Oppimiskäyrän ja Expe­ri­ence cur­ven yhtälöt ovat samaa muo­toa, vain ekspo­nentin seman­ti­ik­ka on eri.

    Jos tarkastelta­va kon­tek­si (yri­tys, toimi­ala) oppii tasaisel­la vauhdil­la tekemäl­lä, siitä seu­raa että yksikkökus­tan­nus määräy­tyy volyymin funk­tiona, ja sen graafinen rep­re­sen­taa­tio on Expe­ri­ence curve.

    Jos tarkastelta­van kon­tek­stin (yri­tys, toimi­ala) yksikkökus­tan­nuk­sen graafinen rep­re­sen­taa­tio on Expe­ri­ence curve, ei se automaat­tis­es­ti tarkoi­ta että yhtälön para­metrin seman­ti­ik­ka olisi elastisi­teet­ti ja että kon­tek­sti oppisi volyymin funktiona.

    Minus­ta tässä on ihan vaan klassi­nen logi­ikkavirhe: jos kaik­ki kissat ovat mus­tia eläim­iä ei se tarkoi­ta että kaik­ki mus­tat eläimet oli­si­vat kissoja.

  67. spot­tu: Mihin tarvi­taan oper­aat­to­ria? Ton­nil­la voit Alibabas­ta tila­ta 48VDC ilmas­toin­ti­lait­teen jota ei koskaan edes kytketä vai­h­tovir­taverkkoon. Kom­pres­sori var­maankin sam­muu kun pil­vi menee auringon ohi mut­ta entä sit­ten? Mitä enem­män tuol­laisia vir­i­tyk­siä han­k­in­taan, sitä pienem­pi on oper­aat­to­rien mitoit­ta­va huip­pukuor­ma edel­lyt­täen että asukkaal­la on riit­tävästi insen­ti­iviä pienen­tää vas­taavasti liit­tymän­sä kapasiteettia.

    Ei niin että näil­lä olisi Suomes­sa rel­e­vanssia, onpa­han vain esimerk­ki siitä kuin­ka eri­laiset (parem­mat) lähtöko­h­dat aurinkoen­er­gial­la isos­sa osas­sa maail­maa on.

    Aivan, lait­teet joi­ta ei ole kytket­ty sähköverkkoon eivät rasita sähkäverkkoa, ja lait­tei­den käyt­tö lop­puu kätevästi aina, kun paikallista sähköä ei ole saatavilla.

    Val­takun­nalli­nen sähköverkko sinän­sä ei kuitenkaan ehkä ole niin luon­toa rasit­ta­va, että se pitäisi purkaa osana ympäristötalkoi­ta. Myös uudet mak­su­ta­vat ja kuor­man irtikytkemis­ta­vat löy­ty­i­sivät hel­posti, heti fos­si­ilis­es­ta sähkön­tuotan­nos­ta luop­umisen aikana.

    Per­in­teis­es­ti Suomes­sa on tuotet­tu ener­giaa paikallis­es­ti polt­ta­mal­la puu­ta uunis­sa ja päret­tä pärepi­hdis­sä. Jos päreen kor­vaa ledil­am­pul­la ja akul­la, jota ladataan oma­l­la aurinko­ken­nol­la tai kun­topy­öräl­lä, saadaan aivan toimi­va ja muka­va, ja fos­si­ilien polt­toa ympäristöys­täväl­lisem­pi jär­jestelmä. Tämä on kan­natet­tavaa, jos omaa met­sää ja joutop­u­u­ta on. Suuria väestökeskit­tymiä varten on kai järkevä jär­jestää jotain johtoa tai putkea pitkin tule­vaa ener­giaa (polt­top­u­un ja ympäröivän luon­non par­tur­oin­nin sijaan).

  68. Karahvin kan­si­tuoli: En tiedä, mitä tässä yhtey­dessä tarkoi­tat bioen­er­gial­la, mut­ta kun asi­aa ajat­telee koke­muk­sel­lis­es­ti käytän­nön näkökul­mas­ta, on usko­ma­ton­ta, mikä määrä on ener­giaa met­sässä pienel­läkin alal­la. Vielä hakku­un jäl­keenkin sitä saadaan kasat­tua vaik­ka kuinka. 

    Har­ven­nuk­set on kuitenkin met­sän­hoidol­lis­es­ta syys­tä tehtävä, eikä hakku­un jät­tei­den hukkaan heit­tämi­nenkään järkevältä tun­nu, kos­ka ne voi hyö­dyn­tää, joten ihme olisi, jos täl­laisen tar­jon­nan ympärille ei bisnestä syn­ty­isi. Kuka nyt rahaa halveksisi?

    Olin­pa tuos­sa itsekin sitä mieltä, että puun kor­ju­u­jät­tei­den kor­jaami­nen saat­taa olla mielekästä. Noiden polt­ta­mi­nen kuitenkin aiheut­taa hiilid­iok­sidipäästöjä, joten noiden käyt­tö ei siis ole ns. hiilineu­tralia. Jos ne jätetään polt­ta­mat­ta, kätkey­tyy niiden sisältämä hiili ainakin pitkäk­si aikaa maaperään. Siten ne ilmeis­es­ti toimi­vat myös maan­paran­nu­saineena ja lannoitteena.

    Varsi­nainen hul­lu­us mielestäni kuitenkin on vil­je­lykasvien vil­jelem­i­nen biopolt­toainet­ta varten. Niin menee pel­topin­ta-alaa muuhun kuin ruoantuotantoon.

    Ehkä kom­men­toin hiukan hätäis­es­ti ja koplasin nämä kak­si asi­aa aiheet­tomasti yhteen.

  69. spot­tu: Minus­ta tässä on ihan vaan klassi­nen logi­ikkavirhe: jos kaik­ki kissat ovat mus­tia eläim­iä ei se tarkoi­ta että kaik­ki mus­tat eläimet oli­si­vat kissoja.

    Ei tässä ole logi­ikas­ta kyse vaan bayesi­lais­es­ta todennäköisyydestä.

    Fak­ta: Aurinkopa­neel­ien hin­take­hi­tys näyt­tää kovasti nou­dat­ta­van oppimiskäyrän mallia.

    Fak­ta: Oppimiskäyrää käytetään laa­jasti selit­tämään eri­lais­ten teol­lisu­u­de­nalo­jen kustannuskehitystä.

    MuTu: Min­un Maalaisjär­keeni™ (your mileage may vary) istuu erit­täin hyvin se seli­tys, että aurinkopa­neel­ien arvoketju muut­tuu merkit­tävästä tehokkaam­mak­si tuotannon/kysynnän kasvaessa.

    Näil­lä pri­or­eil­la olen läh­es var­ma, että kumu­lati­ivi­nen tuotan­to on yksi merkit­tävim­mistä aurinkosähkön kus­tan­nusten ajureista.

    Bayesin hengessä, jos halu­at saa­da min­un koke­mani läh­es var­man toden­näköisyy­den liikah­ta­maan merkit­tävästi, joudut esit­tämään hyvin vaku­ut­tavaa todis­tu­saineis­toa päinvastaisesta. 

    Se, että on loogis­es­ti mah­dol­lista, että nimeno­maan aurinkopa­neel­it kaik­ista edel­lä­maini­tu­ista pri­or­eista huoli­mat­ta käyt­täy­tyvät jotenkin muuten ei ole todis­tu­saineis­toa päin­vas­tais­es­ta, vaan itsestäänselvyys.

    Ker­rataan. Näke­myk­seni voi olla väärä nähdäk­seni seu­raav­ista syistä (yhdessä tai erikseen).

    1. Havain­to (ei seli­tys), että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuske­hi­tys on oppimiskäyrän mukainen, on väärä. Näytä lähde­vi­it­tein, että kus­tan­nus­ta­so on kehit­tynyt jotenkin muuten.

    2. Joko kumu­lati­ivisen tuotan­non ja hin­tata­son välil­lä ei ole keskinäistä kausaal­ista suhdet­ta tai tuotan­to on kas­vanut vain kos­ka laskenut kus­tan­nus­ta­so on kas­vat­tanut kysyn­tää. Näytä lähde­vi­it­tein, että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuske­hi­tys johtuu esimerkik­si teknolo­gian kehit­tymis­es­tä eikä oppimiskäyrästä. 

    Siis perustelu­ja pöytään mik­si olen väärässä, ei mik­si voin olla väärässä. Aluk­si voit esimerkik­si kaivaa esi­in sen lähde­vi­it­teen mis­sä näytetään miten uudet aurinkopa­neel­ite­knolo­giat toisen­sa jäl­keen ovat syöneet van­hempi­en, kalli­impi­en teknolo­gioiden markkinaosuuden.

  70. Aikoinaan vielä 70-luvun alku­un asti. Tuome­lan metisiä helsin­pin pitäjän Hämenekylässä hoidet­ti­in iin, että roska­puu, haa­vat keräti­in lup­po­työnä ja sahat­ti­in klapeiksi.

    Osa tyän­tek­i­jöisät­mem keräsi oman polt­top­u­un­sa met­sästä keräämäl­lä muun hukka­pu­un ja risut.Työlästä, mut­ta aut­toi taloudessa kummasti.

  71. tcrown: Fak­ta: Aurinkopa­neel­ien hin­take­hi­tys näyt­tää kovasti nou­dat­ta­van oppimiskäyrän mallia.
    Fak­ta: Oppimiskäyrää käytetään laa­jasti selit­tämään eri­lais­ten teol­lisu­u­de­nalo­jen kustannuskehitystä.

    Oppimiskäyrä on oleel­lis­es­ti potenssi­funk­tio, jon­ka ekspo­nent­ti­in ei liity semant­tisia väit­teitä. Esimerkik­si verkos­to­vaiku­tus voi hyvin olla osatek­i­jä oppimiskäyrän potenssiter­mis­sä, samoin tuot­teen uudelleen­su­un­nit­telu, tuotan­tote­knolo­gia jnpp jot­ka on kaik­ki niputet­tu yläkäsit­teen “oppimi­nen” alle.

    Eri­tyis­es­ti: oppimiskäyrä ei selitä mitään. Se kuvaa riip­pu­vu­ut­ta. Sil­lä ei ole ennustear­voa ennen kuin tehdään jotain ole­tuk­sia potenssiter­min sisäl­löstä. Eri­tyis­es­ti: oppimiskäyrän perus­teel­la ei voi­da ennus­taa että kas­vat­ta­mal­la kysyn­tää hin­ta las­kee. Sen sijaan sen perus­teel­la voidaan hyväl­lä syyl­lä ennus­taa hin­nan laske­van kysyn­nän kasvaessa.

    Oppimiskäyrän perus­teel­la ei siis voi sanoa:

    tcrown: Point­ti on se, että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuske­hi­tyk­sen pääasialli­nen ajuri on asen­net­tu kapasiteetti.

    Analo­gia jäätelön­syön­ti­in ja hukku­miskuolemi­in on ilmeinen: voidaan hyväl­lä syyl­lä ennus­taa että hukku­miskuolemat lisään­tyvät jäätelön­syön­nin lisään­tyessä vaik­ka ihmisiä ei voikaan hukut­taa syömäl­lä enem­män jäätelöä. Jäätelön­syön­ti ei ole hukku­miskuolemien pääasialli­nen ajuri. Hukku­miskuolemat jäätelön­syön­nin funk­tiona ei selitä mitään vaan kuvaa.

    Esimerk­ki: Okmeti­cil­la kehitetään piikiekon valmis­tuk­seen liit­tyvää teknolo­giaa, joka lisen­soidaan Nor­sunille. Nor­sun tekee entistä laadukkaampia ja edullisem­pia kiekko­ja ja myy niitä edelleen merkki­valmis­ta­jille. Yksikköhin­ta las­kee oppimiskäyrän ja Swan­sonin lain mukaises­ti, ja teknologi­nen edis­tysaskel vaikut­taa oppimiskäyrän eksponenttiin.

    Sit­ten esitetään väite:

    tcrown: Ko. laki on muun­nel­ma suh­teel­lisen yleis­es­tä ilmiöstä, jos­sa teol­lisu­us oppii tekemään asioi­ta tehokkaam­min kumu­lati­ivisen tuotan­non määrän funktiona.

    Eli väitetään Swan­sonin lain ole­van Expe­ri­ence cur­ven, ei oppimiskäyrän (Learn­ing curve) muun­nel­ma. Oppimiskäyrän ekspo­nent­ti­in on nyt tuo­tu uusi seman­ti­ik­ka, ja teknolo­giakom­po­nent­ti eli Okmeticin kehi­tystyö on hei­vat­tu sieltä ulos ja kor­vat­tu yksikköhin­nan ja tuotan­tomäärän elastis­tu­ut­ta kuvaaval­la termillä.

    Kaiken kukku­rak­si sitä että hin­take­hi­tys nou­dat­taa oppimiskäyrää käytetään todis­teena siitä että mallin seman­ti­ik­ka on Expe­ri­ence curve.

    tcrown: Fak­ta: Aurinkopa­neel­ien hin­take­hi­tys näyt­tää kovasti nou­dat­ta­van oppimiskäyrän mallia.

    Minus­ta tämä kuu­lostaa ajatusvirheeltä.

    tcrown: Näytä lähde­vi­it­tein, että aurinkopa­neel­ien kus­tan­nuske­hi­tys johtuu esimerkik­si teknolo­gian kehit­tymis­es­tä eikä oppimiskäyrästä.

    Miten tekemäl­lä lin­eaari­nen käyränso­vi­tus log­a­r­it­miselle asteikolle suo­raan havain­noista tarkkaan­ot­taen väl­tyt­täisi­in siitä ettei lop­putu­lok­ses­sa ole teknolo­giakom­po­nent­ti mukana? Todis­tus­taak­ka on sin­ul­la kun olet väit­tänyt kus­tan­nuske­hi­tyk­sen ajurik­si asen­net­tua kap­a­siteet­tia eli heivaa­mal­la mallista ulos kaiken muun pait­si “learn­ing by doing”:in.

  72. Eiköhän tämä keskustelu ole täl­lä ker­taa taputel­tu. Minä en pysty sin­ua vaku­ut­ta­maan ja sin­ul­la ei ole esit­tää mitään evi­denssiä että kumu­lati­ivi­nen tuotan­toka­p­a­siteet­ti ei olisi merkit­tävä kus­tan­nuske­hi­tyk­sen ajuri (toki on muitakin ajure­i­ta, en minä sitä ole kiistänyt kuin korkein­taan vahin­gos­sa huonos­ti muo­toil­lul­la lauseel­la, jos silläkään). 

    Lop­pukeven­nyk­sek­si wikipedi­an näke­mys aiheesta:

    Adjust­ing for infla­tion, it cost $96 per watt for a solar mod­ule in the mid-1970s. Process improve­ments and a very large boost in pro­duc­tion have brought that fig­ure down 99 per­cent, to 68¢ per watt in 2016

    https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_cell#Declining_costs_and_exponential_growth

  73. eemil: Kan­natan met­sien mon­imuo­toisu­ut­ta, mut­ta en sel­l­aista mikä on met­sä­tau­tien ja tuho­lais­ten kasvualus­taa. Kaatuneet puut pitää kor­ja­ta pois ennen kuin ne aiheut­ta­vat tuhoa. Lahop­u­us­toa saa olla puis­tois­sa vain siel­lä , mis­sä ne eivät uhkaa ter­vet­tä, kas­vavaa metsää. 

    Seur. linkissä on tutkimuk­seen perus­tu­vaa tietoa, kan­nat­taa opiskella…

    Puus­to =/= Metsä

    Tässä palataan taas siihen, että mitä oikein tarkoite­taan “met­säl­lä”. Minä en näe met­sää vain puina, vaan miel­län sen oman­laisek­seen ekosys­teemik­si, jos­sa on luke­ma­ton määrä eri­laisia laje­ja ja pros­esse­ja. Niistä met­sän puut ovat vain yksi osa. Sinä — ja linkkaa­masi julka­isu — käsit­telee pelkästään met­sän puus­toa. Puus­to sitoo hiiltä tietyl­lä kokoon­panol­la parhait­en, ja juurikäävät ja män­typ­is­tiäiset ovat uhka puus­tolle. Mut­ta siel­lä met­sässä on muitakin otuk­sia, jot­ka elävät met­sille omi­nais­es­ta maaperästä, mikroil­mas­tos­ta — ja lahop­u­us­ta. Näitä puus­tonäkökul­ma ei huomioi, ja juuri puus­ton­hoito­toimien vuok­si se muu osa met­säekosys­teemiä kär­sii. “Ter­ve, kas­va­va, laho­ton met­sä” on oksy­moroni. Myös puus­ton mas­sahäir­iöt ja ‑kuolemat kuu­lu­vat met­säekosys­teemin dynamiikkaan.

    Met­sien hoito puus­ton näkökul­mas­ta on perustel­tua taloudel­lis­es­ti ja nykytiedon val­os­sa hiil­i­taseen kannal­ta (riip­puu toki mitä sil­lä puuainek­sel­la tehdään), mut­ta luon­non mon­imuo­toisu­udelle se on selvästi haitallista. Minä en voi enkä yritä kiistää em. näkökul­mia, mut­ta älä sinäkään yritä kiistää mon­imuo­toisu­us­näkökul­maa. Se on vaan val­in­ta, pain­ot­taako hiilitase‑, talous- vai monimuotoisuusnäkökulmaa.

    (Tai oikeas­t­aan se ei ole edes puh­das val­in­takysymys, sil­lä mon­imuo­toisu­us vaikut­taa myös met­säekosys­teemin uusi­u­tu­miskykyyn (ja talouteen, hiil­i­taseeseen yms) esim. juuri ilmas­ton­muu­tok­sen aikakaut­e­na, ja vaatii aika hel­vetin­moista yhteisöekol­o­gista osaamista, että osa­taan sanoa var­muudel­la, mitkä lajit ja pop­u­laa­tiot ovat pitkäl­lä aikavälil­lä kokon­aisu­u­den kannal­ta kri­it­tisiä ja mitkä turhia.)

    Tämä näin lop­puka­neet­ti­na, itse voin jät­tää keskustelun oma­l­ta osaltani tähän.

  74. Joel Jalka­nen: Minä en voi enkä yritä kiistää em. näkökul­mia, mut­ta älä sinäkään yritä kiistää mon­imuo­toisu­us­näkökul­maa. Se on vaan val­in­ta, pain­ot­taako hiilitase‑, talous- vai monimuotoisuusnäkökulmaa

    Edelleen järkev­in­tä , ehdot­tomasti, on säi­lyt­tää mon­imuo­toisu­ut­ta sel­l­ai­sis­sa paikois­sa , jois­sa se ei uhkaa ter­veyt­tä. (puus­to ja ihmiset)

    Se , että kaupunkien met­säpuis­tois­sa mon­imuo­toisu­ut­ta laho‑, kaa­tu­misuhas­sa olevine puineen toteutetaan kaut­taal­taan , ei ole tur­val­lista. (puus­to ja ihmiset) Nämä ns. hoita­mat­tomat alueet tulisi erot­taa omik­si saarekkeik­seen siten , ettei syn­ny uhkaa. (puus­to ja ihmiset)

    Puis­tomet­sis­säkin olisi voita­va liikkua , läpitunke­mat­tomas­sa räsikössä se ei ole mah­dol­lista. Met­sässä liikku­mista ei ole puistopolku­ja pitkin kulkem­i­nen. Tosin niitäkin tarvitaan.

Vastaa käyttäjälle TimoT Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.