Kapasiteettimarkkinat?

3.4.2016 · Aihe: energia, Ilmastopolitiikka 

Viime talvena oli paljon puhetta sähkökapasiteetin loppumisesta. Riski on ilmeinen, koska näissä oloissa kenenkään ei kannatta investoida perinteiseen sähkön tuotantoon. Helsinkikin korvaa hanasaaren voimalaitoksen lämpökattilalla.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty kapasiteettimarkkinoita. Tarjouskilpailun perusteella maksettaisiin varakapasiteetin ylläpitämisestä.

On arvailujen varassa, mitä tuosta kapasiteetista maksettaisiin. Arvataan siis vaikka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopioitu sivustolta Uusi energiapolitiikka.) Tuhat megawattia maksaisi siis 60 M€/vuosi. Ihan siedettävä vakuutusmaksu. Ovathan taloudelliset seuraukset sähkön katkeamisesta paljon suuremmat. On siis kehittämisen arvoinen ajatus.

Toisaalta lasketaanpa, mitä tuo varakapasiteetti maksaisi energiayksikköä kohden. Arvataan siis lisää. Oletetaan, että se on käytössä keskimäärin 100 tuntia vuodessa. Arvaus voi olla yläkanttiin, koska viime talvena esimerkiksi ei olisi tarvittu lainkaan.

Energian hinnaksi tulisi näin 600 €/MWh. Aika paljon siis. Aivan varmasti on olemassa kulutusta, joka kannattaa panna pois päältä mieluummin kuin maksaa 600 €/MWh.

Äärivaihtoehtona suljetaan paperitehdas. Se maksaa miljoonia, mutta ei se kymmeniä miljoonia maksa.

Teollisuudessa ollaan varmaankin heräämässä sähkön hinnan voimakkaaseen vaihteluun. Vaikka olisi ostanut tehtaalleen sähköä Mankala-yhtiöstä tai omistaisi peräti oman voimalan, kannattaa silti katsella sähkön pörssihintaa. Ainahan sen sähkön voi myydä.

Olen aika vakuuttunut, että kapasiteettimarkkinoiden sijaan kannattaa kehittää kulutuksen ohjausta. Kapasiteettimarkkinat olisivat taas yksi este markkinoiden vapaalle toiminnalle. Markkinoiden toimintaa tulisi tehostaa eikä estää.

Tämä vaihtoehto edellyttää, että hinta pääsee kunnolla ohjaamaan kulutusta, että kallis sähkö on kallista myös kuluttajalle, siis kotitalouksille ja yrityksille.

= = =

Tämä kirjoitus on osa puheenvuosoa, jonka pidin Enoro-päivillä 31.3.2016

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Kapasiteettimarkkinat?”

  1. Timo Ruohomäki kirjoitti 3.4.2016 kello 16:39

    Miten tuo ehdotus käytännössä eroaa nykyisten säätösähkömarkkinoiden alassäätötarjouksista? Tuosta on Fingridin sivuilla aika hyvä kuvaus:

    http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/tasepalvelut/tasehallinta/saatosahkomarkkinat/Sivut/default.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Mikko Nummelin kirjoitti 3.4.2016 kello 17:17

    Prosessiteollisuuden sammuttaminen ajoittain ilmastotalkoiden ja epävakaan sähköntuotannon nimissä on ollut kovin ujosteltu teema, mutta nythän se sanotaan blogikirjoituksessakin julki. Jos paperitehdas suljetaan ja tappioita on tulossa, kuka ne kattaa? Tehtaan omistajat vai veronmaksajat? Jos ne sälytetään tehtaan omistajille, niin kyseinen teollisuudenala hakeutuu sellaisiin maihin, jotka voivat luvata tasaisen sähkönsaannin tai ainakin isot korvaukset sähkökatkoista. Paperitehtaan alkuinvestoinnitkin ovat valtavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.4.2016 kello 19:28

    Ne tekevät paperitehtaan sulkemisen ihan omalla päätöksellään. Tehtaat ovat yleensä osatneet sähkönsä suojattujna tai omistavat voimaloita itse (UPM), mutta kun sähkön hinta mnousee satoihin euroihin megawattitunnilta, alkaa tulla houkttelevaksi sulkea tehdä ja myydä sähkö. Se on siis voittoa tuottava toimi, ei tappiota tuottava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 3.4.2016 kello 18:28

    “Äärivaihtoehtona suljetaan paperitehdas. Se maksaa miljoonia, mutta ei se kymmeniä miljoonia maksa.”

    UPM on pari vuotta vanhan tiedon mukaan Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja. Kyllä ne seuraa sähköpörssiä ja vatuloi, myydäkö sähköä vai tehdäkö sillä mekaanista puumassaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Juho Laatu kirjoitti 3.4.2016 kello 18:44

    Tarjouskilpailun perusteella maksettaisiin varakapasiteetin ylläpitämisestä.

    Kuka maksaisi? Et kai ajatellut, että yhteiskunta?

    Varakapasiteettia tarvitaan, jos halutaan taata sähköt hellaan kaikissa olosuhteissa. Joskus ei tuule ja joskus voimala rikkuu.

    Kulutuksen ohjauksen voi rinnastaa varakapasiteetin varaamiseen, sillä molempien vaikutus on sama. Sellainen järjestelmä, jossa voi käyttää kumpaa tahansa keinoa sähkön saatavuuden varmistamiseen olisi hyvä.

    Yksi luonteva näkökulma voisi olla se, että jokaisen sähköä myyvän yrityksen pitää esittää laskelma siitä, miten ne kykenevät tuottamaan lupaamansa sähkön, vaikka tarve olisi tietyn määrän tavanomaista korkeampi, ja vaikka niiden voimaloista osa ei kykenisi tuottamaan sähköä.

    Olisi samantekevää, miten kukin yhtiö velvoitteensa hoitaa. Joku hankkisi asiakkaita, jotka lupaavat kytkeä kuormaa irti pyydettäessä. Joku ostaisi kapasiteettia kylmänä seisovasta kaasuturbiinivoimalasta. Jos yhtiö käyttäisi vaihtelevaa sähkön hintaa (joka ohjaa kulutusta alaspäin, kun tuotannon rajat lähestyvät), tämä otettaisiin huomioon mittauksilla havaitun kulutuksen laskun mukaisesti.

    Tässä järjestelmässä kulutusta ei pyrittäisi lisäämään verovaroin / valtion tukiaisilla. Ja hinnat muodostuisivat markkinoiden mukaan. Velvoitteet asettavat varakapasiteettilaskelmat pitää suunnitella riittävän reiluiksi (alan asiantuntijat voivat määritellä tarkemmin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.4.2016 kello 19:25

    Kaavailut kapasiteettimarkkinoista ovat ymmärtääkseni lähtenet siitä, että sähkön käyttäjät maksavat sen. 60 miljoonaa eruoa nostaisi sähkön hintaa 0,06 senttiä kilowattitunnilta. Ökjytuotteiden hinnassa on myös huoltovarmuusmaksu. Minä en kuitenkaan ehdota mitään, koska en tätä kannata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Syltty kirjoitti 3.4.2016 kello 19:49

    Ei tuota pelkän kulutuksen säädön varaan voi jättää, koska mikään säätö ei riitä vikatilanteita varten. Vai riittävätkö nykyiset varavoimalat myös jatkossa, jos joko siirtoyhteydet tai iso voimalaitos vikaantuu eikä tuule?

    Kukan ei hanki systeemeitä sellaista tilannetta varten,joka sattuu kerran kolmessa vuodessa.

    Kaikkein paras ratkaisu olisi sellainen, jossa jokaisen pitäisi sähkön lisäksi ostaa teho ja sen ylittyewsä saantia kuristettaisiin. Menee vain todella kaliiksi rakennella tällaisia järjestelmiä jokaiseen torppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Austrian kirjoitti 3.4.2016 kello 20:30

    Juho Laatu: Kuka maksaisi? Et kai ajatellut, että yhteiskunta?

    Varakapasiteettia tarvitaan, jos halutaan taata sähköt hellaan kaikissa olosuhteissa. Joskus ei tuule ja joskus voimala rikkuu.

    Kulutuksen ohjauksen voi rinnastaa varakapasiteetin varaamiseen, sillä molempien vaikutus on sama. Sellainen järjestelmä, jossa voi käyttää kumpaa tahansa keinoa sähkön saatavuuden varmistamiseen olisi hyvä.

    Yksi luonteva näkökulma voisi olla se, että jokaisen sähköä myyvän yrityksen pitää esittää laskelma siitä, miten ne kykenevät tuottamaan lupaamansa sähkön, vaikka tarve olisi tietyn määrän tavanomaista korkeampi, ja vaikka niiden voimaloista osa ei kykenisi tuottamaan sähköä.

    Olisi samantekevää, miten kukin yhtiö velvoitteensa hoitaa. Joku hankkisi asiakkaita, jotka lupaavat kytkeä kuormaa irti pyydettäessä. Joku ostaisi kapasiteettia kylmänä seisovasta kaasuturbiinivoimalasta. Jos yhtiö käyttäisi vaihtelevaa sähkön hintaa (joka ohjaa kulutusta alaspäin, kun tuotannon rajat lähestyvät), tämä otettaisiin huomioon mittauksilla havaitun kulutuksen laskun mukaisesti.

    Tässä järjestelmässä kulutusta ei pyrittäisi lisäämään verovaroin / valtion tukiaisilla. Ja hinnat muodostuisivat markkinoiden mukaan. Velvoitteet asettavat varakapasiteettilaskelmat pitää suunnitella riittävän reiluiksi (alan asiantuntijat voivat määritellä tarkemmin).

    Sähköä myyvät liiketoimintayksiköt eivät itse tuota sähköään vaan ostavat sen pörssistä.

    Ei edes Helen ja Osmokin tiedät sen. Tai sillä kapasiteetilla ei myynnin näkökulmasta ole väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Rolle kirjoitti 3.4.2016 kello 20:37

    Kapasiteettimarkkinoiden ongelma on, että ne korruptoivat itse itsensä. Jos kapasiteetille maksetaan, että se on olemassa, se samalla heikentää muun kapasiteetin arvoa ja luo ylikapasiteettia markkinoille. Tavallaan uusiutuvan tuetkin ovat kapasiteettikorvauksia.

    Mitä kapasiteettimarkkinoilla lopulta voidaan tehdä, on suosia jotain voimantuotantomuotoa. Uusiutuvan tuet suosivat tuulta ja aurinkoa (ja valitettavasti biomassaa). Monessa maassa suunnitellaan kapasiteettimaksuja, joita maksettaisiin kaasuturbiineille, eli tuettaisiin jälleen yhdenlaista kapasiteettia. Tämä tuki lisää kaasun käyttöä ja heikentää taas muiden tuotantomuotojen kannattavuutta…

    Hyvä gradu-aihe jollekin sopivaa teemaa etsivälle wannabe-ekonomistille..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Esa Vakkilainen kirjoitti 3.4.2016 kello 20:49

    Joitakin vuosia sitten olimme talvipäivänä pitämässä palaveria paikallisessa Saimaan Hovissa joka palaverin takia lämmitettiin ylös sähköllä peruslämmöstä.
    Koska yliopistolla kiinteä hinta ei haitannut vaikka silloin kaikkien aikojen sähköhintapiikki 1400e/MWh.
    Ehkä kannattaisi sopia että myös kuluttaja voisi säätää omaa tarvettaan ja myös hyötyisi tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 3.4.2016 kello 21:12

    Osmo Soininvaara:
    Kaavailut kapasiteettimarkkinoista ovat ymmärtääkseni lähtenet siitä, että sähkön käyttäjät maksavat sen. 60 miljoonaa eruoa nostaisi sähkön hintaa 0,06 senttiä kilowattitunnilta. Ökjytuotteiden hinnassa on myös huoltovarmuusmaksu. Minä en kuitenkaan ehdota mitään, koska en tätä kannata.

    Sähkäni taitaa maksaa nyt 11 snt/kWh joten varmuusmaksu lisäisi sähkölaskuani noin 0.54 prosntilla. Kaksiosa se ei ole suuri ru,mma.

    Mitä takee sitten maalämpölämiitteisessä omakotitalossa: 20.000 kWh 1200 snt eli 12 e /vuosi. Ehkä erilaiset energianajoitusvirittykset maksavat enemmän , siis sekä rahaa että energriaa ja muita voimavaroja. Muita syotä saatta tietenkin olla tehdä lämpävaraaja sanokaamme vanhaan öljysäiliöön.

    Papepriprosessin alasjo saattaaa olla turhan kallista enrgiankäytön säätämistä. En voi sanoa tuntevani asiaa, mutta periaatteessa uusimmat paperikoneet käyvät keskeytyksettä neljä vuotta.

    Mikä on tuollaisen koahtalaisen kokoisen nykaikaisen paperikoneen (yksikköä kohti) sähkönkäyttö? 100 MW? 500 MW. Minulla ei ole käsitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Sepi kirjoitti 3.4.2016 kello 21:15

    Eikö se ole kuitenkin aika markkinaehtoinen ratkaisu, että Hele rakentaa 50MW kaasuturbiilaitoksen Vantaalle ja myy asiakkailleen sen avulla hintakaton pörssihinnoiteltuun sähköön, jos se on taloudellisesti kannattavaa?

    Tosin teknisesti se sähkönsaantitakuun myynti kuluttajille ei taida nykyisellä verkkotekniikalla onnistua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 3.4.2016 kello 22:38

    “Papepriprosessin alasjo saattaaa olla turhan kallista enrgiankäytön säätämistä. En voi sanoa tuntevani asiaa, mutta periaatteessa uusimmat paperikoneet käyvät keskeytyksettä neljä vuotta.”

    Suurin sähkösyöppö paperin teossa on mekaanisen massan teko. Jos hiertämössä riittää kapasiteettia, niin välivarastot voidaan tehdä täyteen yöllä. Paperikoneita voidaan pyörittää edelleen 24h tai pysäyttää vain yksi kone.

    Nämä temput voi tasata vuorokausikulutusta, mutta ei helpota tilannetta, jossa kesällä on ilmaista sähköä ja talvella krooninen sähkönpuute.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  14. Juho Laatu kirjoitti 3.4.2016 kello 22:53

    Austrian: Sähköä myyvät liiketoimintayksiköt eivät itse tuota sähköään vaan ostavat sen pörssistä.

    Ei edes Helen ja Osmokin tiedät sen. Tai sillä kapasiteetilla ei myynnin näkökulmasta ole väliä.

    Siitä riippumatta tuottavatko sähkön myyjät sähkönsä itse vai ostavatko toisilta firmoilta, tuo sääntö, jonka mukaan sähkön myyjä joutuisi takaamaan varakapasiteetin, toimisi hyvin.

    Vastuun voisi toki siirtää seuraavallekin portaalle, eli sähkön tuottajalle, jos niin haluttaisiin. Tämä tarkoittaisi vain sitä, että sähkön myyjä joutusi nyt maksamaan korkeamman hinnan ostamastaan sähköstä (mutta vapautuisi siis varakapasiteettikuluista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Syltty kirjoitti 4.4.2016 kello 6:12

    Konepajalla laserleikkaaminenkin vie niin vähän sähköä suhteessa laitteen hintaan, ettei edes semmoista kannata pysätttää sähkön hinnan 10-kertaistuessa.

    Kyllä voi olla kallista kerätä tuota maksua säätämällä kulutusta. Vain todella suurissa yksiköissä onnistuu, koska pienissä yksiköissä ei voi säästää mitään. Ja ongelmanahan näissä kannattavuuslaskelmissa on, että säästämisestäkin suurin hyöty valuu pääasiassa muille sähkön käyttäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 7:10

    Sähkölämmitteisissa taloissa voi sytyttää takkoja, laskea vähän lämpötilaa. Yleensä nuo huipputunnit kestävät vain tunnin tai pari, joten pakastimet voi kytkeä pois päältä ja niin edelleen. Vaatii paljon automatiikkaa, ja säätimien kytkemistä nettiin, jota säädin tietää sähkön hinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 4.4.2016 kello 8:13

    Osmo Soininvaara:
    Sähkölämmitteisissa taloissa voi sytyttää takkoja, laskea vähän lämpötilaa. Yleensä nuo huipputunnit kestävät vain tunnin tai pari, joten pakastimet voi kytkeä pois päältä ja niin edelleen. Vaatii paljon automatiikkaa, ja säätimien kytkemistä nettiin, jota säädin tietää sähkön hinnan.

    Tkat ovat jo yleisiä sähkälömmiteisissä taloissa. Oaksin vie tieääksmnei energia 1kWh/vrk. eli teho on n 50 W. (minulla onnin mukavatsi, että 1972 rakenntussa arava-talosa ei alunperin ollut jääkaappia, vaan ruokaapista oli tuuletus ulos. Talvelel siis jäähdtys on edullisempaa.

    Miljoona pakatinta teksi siis 50 MW tehoa. Ios määrä, mutta säätelemine vooi aiheuta enmäön onglemia (unohtuu panna päälle jne.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. xyzzy kirjoitti 4.4.2016 kello 9:16

    ja vielä parempi. Lopetetaan ääliömäiset tuet ja palataan markkinatalouteen. Laskee verotus ja invenstoinnit muuttuvat kannattaviksi. Täydellinen Win-Win ja lisäksi teknisesti toteutettavissa.Mitä ei voi sanoa tuosta kulutuksen ohjauksesta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. ij kirjoitti 4.4.2016 kello 9:47

    Voimakkaasti heittelevän sähkön hinnan ja kulutuksen ajastamisen suhteen pitäisi muuttaa yhteiskunnan rakenteitakin.

    Aurinkosähkön dominoidessa pitäisi kuluttajienkin pyrkiä säätämään sähkönkäyttönsä päiväsajaksi. Tässä törmätään kotivakuutuksen ehtoihin: pesu- tai tiskikoneen ollessa käynnissä pitää kotona olla ihmisiä paikalla. Tuohon aikaan ollaan useissa perheissä kyllä töissä.

    Toinen esimerkki: millä sähkön hinnalla pysäytetään ratikat, metrot tai junat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 9:52

    Talojen lämmitys kestää parin tunnin tauon hyvin. Sähkölämmityksen säätö on ehdottomasti edullisinta kulutuksen säätöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 4.4.2016 kello 10:43

    Osmo Soininvaara:
    Talojen lämmitys kestää parin tunnin tauon hyvin. Sähkölämmityksen säätö on ehdottomasti edullisinta kulutuksen säätöä.

    Tuosta olemme samaa mieltä. Itse asiassa talo voi olalv uorkaudne ilman lämmitystä ilman vakavia seurauksia Entä jos huippukultus olisikin useita vuorokausia?

    Jos olikein muistan, Inkoon hiilivoimalan kapsiteteetti on 1000 MW. Teknisestise on edelleen käyttökelpoinen. Mitä ko laitoksen ylläpito 3 vrk:n valmiudessa vuodessa maksaa? Voisiko joku minua viisaampi kertoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. Syltty kirjoitti 4.4.2016 kello 10:45

    Osmo Soininvaara:
    Talojen lämmitys kestää parin tunnin tauon hyvin. Sähkölämmityksen säätö on ehdottomasti edullisinta kulutuksen säätöä.

    Ei se enää ole edullista sen jälkeen kun sitä yritetään automatisoida. Ihmistyö on kallista, ei kukaan jaksa alkaa veivaamaan termostaatteja ylös alas käsityönä. Lisäksi siinä tulee vielä helposti takkiin, kun ainakaan on/off-nappi ei kestä päivittäistä ränkkäämistä ja säätimen pyörittely vie taas aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Koti-isä kirjoitti 4.4.2016 kello 11:49

    Syltty:
    Kukan ei hanki systeemeitä sellaista tilannetta varten,joka sattuu kerran kolmessa vuodessa.

    Esimerkiksi jokainen kaukolämmön tuottaja hankkii. Lähes joka talvi korkeapaine ja paukkupakkaset tuovat kulutushuipun viikoksi pariksi ja silti jokaisessa kaukolämmitetyssä asunnossa lämpötila pysyy vakiona. Samalla kun sähkön kulutus on päivästä toiseen lähes vakio.

    Esimerkiksi Heleniltä löytyy varmasti laskelmat, mitä ainoastaan paukkupakkasilla käytettävien eli noin 99% ajasta seisovien huippulämpökeskusten ylläpito maksaa. Vaikka sähkön tuottaminen vaatii ainoastaan lämpökattilan perään generaattorin, on kaukolämpö tehokas tapa tasata kulutushuippuja.

    Paperitehtaiden pysäyttämistä tehokkaampaa lienee vähentää Tornion terästehtaan tehoja kovimmilla pakkasilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.4.2016 kello 12:04

    Helen on varautunut siihenkin, että paukkupakkasilla yksi iso yksikkö keksii hajota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tapio kirjoitti 5.4.2016 kello 14:56

    Osmo Soininvaara:
    Sähkölämmitteisissa taloissa voi sytyttää takkoja, laskea vähän lämpötilaa. Yleensä nuo huipputunnit kestävät vain tunnin tai pari, joten pakastimet voi kytkeä pois päältä ja niin edelleen. Vaatii paljon automatiikkaa, ja säätimien kytkemistä nettiin, jota säädin tietää sähkön hinnan.

    Itse asiassa se automaatiopuoli olisi helppo, jos jokaisessa yli x watin sähkölaitteesta olisi piiri, joka kytkisi laitteen pois/päälle, kun se saa a.o. (standardin mukaisen) ohjauskäskyn. Myös spot-hinnat pitäisi saada standardimuodossa ja mielellään voimalinja pitkin.

    Useissa kiinteästi asennettavissa sähköpattereissa tuollainen etäohjausmahdollisuus on ollut jo iät ajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Jouko Ollila kirjoitti 5.4.2016 kello 16:34

    Sähkölämmityksestähän taitaa tulla taas muodikasta.

    Sähkölämmitteisiin taloihin asennetaan yleensä kaksitariffimittari, jossa toinen asteikko mittaa yö- ja toinen päiväsähköä. Energialaitos antaa verkkoa pitkin mittarille käskyn vaihtaa asteikkoa. Samalla verkkokäskyllä voidaan ohjata kulutuspisteitä, esim. lämmin vesi varataan yöllä halvalla sähköllä, myös sähköinen lattialämmitys on fiksua lämmittää halvalla yösähköllä. Paljon saunovan kannattaa sähkölämmitteisessä talossa panostaa ns. hetivalmiiseen kiukaaseen, ajastaa pyykin- ja astianpesu yöhön jne.

    Jos ja kun tuntiperusteinen laskutus tulee yksityistalouksiin, sähkölämmiteisissä taloissa automatiikka on jo aika pitkälti valmiina. Kyse on oikeastaan vain siitä tuleeko ohjaus sähköverkosta, netistä vai langattomasti. Asukas sitten päättää hinta- ja lämpötilarajat, joilla lämmitykset yms. saavat tarvittaessa luvan mennä päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. anonyymi kirjoitti 5.4.2016 kello 20:29

    Rolle: Jos kapasiteetille maksetaan, että se on olemassa, se samalla heikentää muun kapasiteetin arvoa ja luo ylikapasiteettia markkinoille.

    Entäs jos säätökapasiteetille maksettaisiin käyttövalmiudesta ja niiden tuottamalle sähkölle laitettaisiin ylimääräinen kulutusmaksu silloin, kun sitä käytetään? Tämä siis hiiliverojen jne. päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Rolle kirjoitti 6.4.2016 kello 10:56

    Koti-isä:

    Paperitehtaiden pysäyttämistä tehokkaampaa lienee vähentää Tornion terästehtaan tehoja kovimmilla pakkasilla.

    Outokumpu toimii jo noin spot-hintojen kannustamana. Välttelevät ostamasta sähköä kalleimpina tunteina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus