Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen

New York Times ker­too uut­ta tutkimuk­sista, jot­ka käsit­televät osoit­teen vaiku­tus­ta las­ten tule­vaisu­u­teen. Tämän mukaan vaiku­tus on suurem­pi kuin mihin aiem­mista tutkimuk­sis­sa päädytty.

= = =

Yksi asun­topoli­ti­ikan kysymyk­siä on, kuin­ka paljon asuinaluei­den sosi­aalis­es­ta eriy­tymis­es­tä on hait­taa. Huono­mainei­sis­sa kaupungi­nosis­sa asu­vat lapset men­estyvät elämässään mui­ta huonom­min, mut­ta sitä ei tiede­tä, johtuuko tämä per­heestä vai osoitteesta.

Kos­ka olen aiem­min täl­lä blogilla viitan­nut yhdys­val­ta­laiseen tutkimuk­seen Mov­ing to Oppor­tu­ni­ty, halu­an ker­toa, että asi­as­ta on tul­lut uut­ta tietoa huonol­la asuinalueelle kas­vamisen vaiku­tuk­ses­ta las­ten tulevaisuuteen.

Tuo Mov­ing to oppor­tu­ni­ty ‑tutkimus tehti­in niin, että slum­mis­sa asu­vat sai­vat mah­dol­lisu­u­den arvon­taan, jos­sa arvon­nan voit­ta­jat pää­sivät muut­ta­maan parem­malle asuinalueelle yhteiskun­nan kus­tan­t­a­m­i­na. Arvon­nas­sa hävin­neet muo­dos­ti­vat ver­tail­uryh­män. Tulosten mukaan aikuis­ten elämä ei siitä kohen­tunut. Syr­jäy­tynyt työtön pysyi syr­jäy­tyneenä työt­tömänä, mut­ta las­ten tule­vaisu­us muut­tui parem­mak­si keskilu­okkaisil­la alueil­la. Vaiku­tus oli sitä suurem­pi, mitä nuoremp­ina lapset oli­vat muut­ta­neet. Las­ten men­estymisen mit­ta­ri­na käytet­ti­in tietysti tulota­soa, Amerikas­sa kun ollaan.

Nyt New York Timesin artikke­lin mukaan tämäkin tulos on haastet­tu. Artikke­lin mukaan tutkimus vähät­teli muut­tamisen vaiku­tus­ta, kos­ka näyte oli harhainen.

Arvon­taan osal­lis­tut­ti­in vapaae­htoisu­u­den poh­jal­ta ja vain ne osal­lis­tu­i­v­at, jot­ka oli­vat huolis­saan slum­min vaiku­tuk­ses­ta las­ten­sa elämään. Arvon­nas­sa hävin­neet muo­dos­ti­vat kon­trol­liryh­män, ja tämä kon­trol­liryh­mä oli se harhainen — tai siis yhtä harhainen kuin koeryh­mä. Se koos­t­ui per­heistä, jot­ka yrit­tivät parhaan kykyn­sä mukaan suo­jel­la lap­si­aan slum­mien vaaroil­ta.  Sik­si kon­trol­liryh­mä pär­jäsi slum­mien olois­sa mui­ta paremmin.

Tutk­i­jat ovat nyt löytäneet vähän vahin­gos­sa teh­dyn toisen kokeen, jos­sa arvon­taan osal­lis­tu­mi­nen ei ollut vapaae­htoista.  Slum­meista puret­ti­in joitakin talo­ja ja asukkaat jou­tu­i­v­at muut­ta­maan ulos slum­mista halu­si­vat sitä tai eivät– heille mak­set­ti­in se kor­vauk­se­na kodin menet­tämis­es­tä. Naa­pu­ri­talo­jen asukkaat taas sai­vat jäädä tai jou­tu­i­v­at jäämään. Tämäkin muo­dosti erään­laisen sat­un­nais­te­tun kokeen, jos­sa kuitenkin otos oli erilainen.

Tämän tutkimuk­sen mukaan slum­mista ulos muut­ta­mi­nen vaikut­ti paljon enem­män las­ten tule­vaisu­u­teen kuin tuon tieteel­lis­es­ti raken­netun kokeen, jos­sa aineis­to oli valikoitunutta.

Tästä voidaan päätel­lä, että naa­pureil­la on vaiku­tus­ta laste­si tule­vaisu­u­teen, ainakin Yhdysvalloissa.

Ver­rat­tuna Suomeen, tämä tutkimus sekä yliarvioi että aliarvioi kaupungi­nosan merk­i­tys­tä ja tutkii lisäk­si vähän väärää asiaa.

Yliarvioi, kos­ka Suomes­sa ei ole niin surkei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaikkea, mis­sään Suomes­sa ei ole niin surkei­ta koulu­ja kuin amerikkalai­sis­sa slum­meis­sa on. On meil­läkin ero­ja koulu­jen tasos­sa oppimisym­päristöinä (erona ovat enem­män luokka­tover­it kuin opet­ta­jat) mut­ta erot ovat mität­tömiä Yhdys­val­toi­hin verrattuna.

Aliarvioi­vat, kos­ka Yhdys­val­lois­sa on muitakin esteitä sosi­aaliselle liikku­vu­udel­la kuin osoite. Onhan Yhdys­val­lat sosi­aaliselta liikku­vu­udeltaan hyvää brit­tiläistä luokkay­hteiskun­nan tasoa. Kun Suomes­sa nuo muut esteet ovat vähäisem­piä, osoit­teen vaiku­tuk­sen pois­t­a­mi­nen vaikut­taa enemmän.

Tutkii väärää asi­aa. Seg­re­gaa­tion hait­ta­puo­let eivät rajoitu sen vaiku­tuk­seen yksilöi­hin. Ikäviä seu­rauk­sia on sil­läkin, että sosi­aalilu­okat erkaan­tu­vat toi­sis­taan. Voi esimerkik­si tul­la Trump­ista presidentti.

49 vastausta artikkeliin “Osoitteen vaikutus lasten tulevaisuuteen”

  1. Yhdys­val­lat on vähem­män mer­i­tokraat­ti­nen kuin esim. Pohjo­is­maat tietyis­sä suhteis­sa, mut­ta toi­sis­sa suhteis­sa se on mer­i­tokraat­tisem­pi. Näin on sik­si, että Pohjo­is­mais­sa tulo­ero­ja on rajoitet­tu poli­ti­ikan keinoin paljon voimakkaam­min, minkä seu­rauk­se­na oman työ­panok­sen arvon ja palkka­pussin koon yhteys on heikentynyt. 

    Tämä käy hyvin ilmi aikuis­ten kog­ni­ti­ivisia kykyjä OECD-mais­sa kar­toit­ta­neesta PIAAC-tutkimuk­ses­ta. Numeeris­ten taito­jen yhteys palkkat­u­loi­hin eri mais­sa oli tutkimuk­sen mukaan seu­raa­van­lainen (muiden kyky­jen osalta tulok­set oli­vat hyvin samanlaisia):

    Aus­tralia 0.200
    Aus­tria 0.179
    Bel­gium 0.149
    Cana­da 0.193
    Cyprus 0.138
    Czech R. 0.124
    Den­mark 0.137
    Esto­nia 0.179
    Fin­land 0.142
    France 0.174
    Ger­many 0.235
    Ire­land 0.241
    Italy 0.132
    Japan 0.184
    Korea 0.217
    Netherl. 0.183
    Nor­way 0.127
    Poland 0.191
    Slo­vak R. 0.179
    Spain 0.228
    Swe­den 0.121
    U.K. 0.225
    U.S. 0.279

    Nuo luvut ovat tulok­sia regres­sio­ana­lyy­seistä, jois­sa ihmis­ten brut­to­tun­tipalkan luon­nolli­nen log­a­r­it­mi on selitet­tävä muut­tu­ja ja numeeriset taidot on selit­tävä muut­tu­ja. Luku­ja voi suun­nilleen tulki­ta siten, että ne kuvaa­vat sitä suh­teel­lista muu­tos­ta palka­s­sa, joka on yhtey­dessä numeeri­sis­sa taidois­sa tapah­tu­vaan yhden keski­ha­jon­nan muu­tok­seen. Esimerkik­si Suomes­sa sel­l­ais­ten ihmis­ten, joiden taidot eroa­vat yhden keski­ha­jon­nan ver­ran, väli­nen palkkaero on keskimäärin 14,2 pros­ent­tia. Muis­sa Pohjo­is­mas­sa tämä luku on samaa luokkaa. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa luku on tutkimuk­sen korkein, noin kaksinker­tainen Pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna. Kos­ka kyseessä ovat brut­to­tu­lot, todel­liset kyky­i­hin liit­tyvät net­to­tu­lo­erot lienevät vielä suuremmat.

    Tuos­sa tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in lisäk­si sitä, mitkä tek­i­jät selit­tävät maid­en välisiä ero­ja siinä, miten työ­markki­nat palk­it­se­vat kog­ni­ti­ivi­sista kyvy­istä. Keskeiset selit­tävät tek­i­jät näyt­täi­sivät ole­van työvoiman jär­jestäy­tyneisyysaste, irti­sanomis­suo­jan vahvu­us ja julkisen sek­torin osu­us työ­markki­noista. Kos­ka Pohjo­is­maat ovat keskimäärin kaikil­la näil­lä mittareil­la “vahvo­ja”, kog­ni­ti­ivi­sista kyvy­istä palk­i­taan niis­sä vähem­män kuin esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa, jois­sa työ­markki­nat ovat lähempänä lais­sez-faire ‑ideaalia ainakin noiden mainit­tu­jen tek­i­jöi­den osalta.

    San­ot­takoon vielä, että esitän nämä tulok­set vain tutkimuk­ses­ta nou­sev­ina fak­toina. En väitä, että tietyn­lainen tulo­jakau­ma olisi parem­pi kuin toisenlainen.

    1. Kun kyse on regres­sio­keer­toimes­ta, suurem­mat tulo­erot saa­vat automaat­tis­es­ti aikaan suurem­man ker­toimen. Kor­re­laa­tiok­er­roin olisi tämän suh­teen neutraalimpi.

  2. Ruot­sis­sa on tehty lähin­nä lääketi­eteel­lisiä tutkimuk­sia, jois­sa on tarkastel­tu julk­i­sista rek­istereistä saatu­jen tieto­jen avul­la asuinaluei­den vaiku­tus­ta ver­taa­mal­la sis­aruk­sia toisi­in­sa. Näis­sä tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että sis­aruk­set, jot­ka vaikka­pa muu­ton tai van­hempi­en eron vuok­si viet­tävät lap­suuten­sa hyvin eri­laisil­la asuinalueil­la, eivät eroa toi­sis­taan esimerkik­si mitä tulee alt­tiu­teen sairas­tua skit­sofre­ni­aan tai masen­nuk­seen tai tehdä väki­val­tarikok­sia tai olla päi­hderi­ip­pu­vainen. Siten ainakin näi­den muut­tu­jien osalta kor­re­laa­tio asuinalueen huo­nouden ja kiel­teis­ten tulosten välil­lä on ei-kausaa­li­nen. Todel­liset kausaaliset syyt ovat per­heen sisäisiä, toden­näköis­es­ti lähin­nä geneet­tisiä. Ks. tämä ja tämä tutkimus.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun kyse on regres­sio­keer­toimes­ta, suurem­mat tulo­erot saa­vat automaat­tis­es­ti aikaan suurem­man ker­toimen. Kor­re­laa­tiok­er­roin olisi tämän suh­teen neutraalimpi. 

    Kyky­jen suurem­pi vaiku­tus palkkaan itsessään lisää tulo­ero­ja, joten en näe, mik­si tämä vaiku­tus pitäisi elim­i­noi­da ana­ly­y­sistä. Tutkimuk­ses­sa kuitenkin tarkastelti­in myös kyky­jen vaiku­tus­ta henkilön ordi­naaliseen ase­maan tulojakaumassa:

    A final alter­na­tive way to mea­sure earn­ings is to use a person’s posi­tion in the with­in-coun­try wage dis­tri­b­u­tion as depen­dent vari­able. This takes out any effects of cross-coun­try dif­fer­ences in over­all wage dis­per­sions and just con­sid­ers rel­a­tive ranks with­in a coun­try. As seen in the bot­tom row of Table A‑7, each stan­dard devi­a­tion in skills is relat­ed to a 10.3 per­centile shift in the wage dis­tri­b­u­tion in the pooled sam­ple. Coun­tries with the high­est returns in terms of these rank shifts in the coun­try-spe­cif­ic wage dis­tri­b­u­tion are France, the Unit­ed King­dom, Aus­tralia, the Unit­ed States, Bel­gium, Ger­many, Ire­land, and the Nether­lands. Intrigu­ing­ly, though, the Nordic coun­tries (Nor­way, Den­mark, and Fin­land) – which had rel­a­tive­ly low absolute skill returns – all have above-aver­age skill returns in this spec­i­fi­ca­tion. The low returns to skills in the Nordic coun­tries are thus attrib­ut­able to lim­it­ed wage dis­per­sion in these coun­tries and not to the extent to which skills move a per­son up in the respec­tive wage dis­tri­b­u­tion. The same is not true, though, in oth­er coun­tries with low returns such as the Czech Repub­lic, Cyprus, and Italy.

    Eli Pohjo­is­mais­sa palk­ka kyl­lä sinäl­lään nousee kyky­jen mukana ihan kohta­laisen mer­i­tokraat­tis­es­ti, mut­ta yhteiskun­nan tulo­haitarin kapeu­den vuok­si vaiku­tus on euroissa/kruunuissa melko vaatimaton.

  4. Onko tutkimuk­sia jos­sa pojat ja tytöt erote­taan omik­si ryhmikseen? 

    Ainakin Suomes­sa van­hem­man ja lapsen sosi­aalisen ase­man yhteys (elastisu­us) on erkaan­tunut pojil­la ja tytöil­lä nuorim­mil­la syn­tymäko­hort­eil­la (1976-) Tytöil­lä se las­kee edelleen, mut­ta pojil­la se on alka­nut nous­ta (tytöil­lä 0.2, pojil­la 0.35). Miesten koulu­tus­ta­so on nous­sut naisia hitaam­min, mut­ta se tuskin selit­tää eroa. 

    Vaikut­taako asuinalue poiki­in ja tyt­töi­hin eri tavalla?

  5. “Suomes­sa ei ole niin surkei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaikkea, mis­sään Suomes­sa ei ole niin surkei­ta koulu­ja kuin amerikkalai­sis­sa slum­meis­sa on”.

    Koh­ta on.

  6. Nuoret miehet asu­vat huonom­mis­sa osoit­teis­sa kuin nuoret naiset syr­jin­nän takia. Jos vuokranan­ta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta nainen miehen sijaan, hän tekee sen Tämäkin var­maan vaikut­taa sukupuolten tasa-arvokuilun laa­jen­e­miseen vuosi vuodelta.

  7. Judith Rich Har­ris kir­joit­ti juuri tästä kir­jas­sa The Nur­ture Assump­tion. Kotikas­vatuk­sel­la on vähem­män vaiku­tus­ta lapsen kasvu­un kuin kaveripiirillä.

    Perin­nöl­lisil­lä tek­i­jöil­lä on tietenkin suurin merk­i­tys nor­maalil­la ympäristötek­i­jöi­den vaihteluvälillä.

  8. Lapsen ja nuoren elämään vaikut­taa niin mon­ta muu­ta asi­aa kuin mil­laises­sa paikas­sa asuu ja mil­laista koulua käy.
    Suomes­sa on seu­raa­vat seikat jot­ka mah­dol­lis­ta­vat köy­hän per­heen nuoren sosi­aalisen arvonnousun:
    1) pääsykokeet
    2) armeija
    3) harrastukset
    4) yleis­es­ti ottaen vaa­ti­mat­to­muu­us kau­nistaa ‑ihanteet

  9. Yhdys­val­lois­sa osoit­teen vaiku­tus on merkit­tävä, kos­ka peru­sopetuk­sen rahoi­tus on sidot­tu alueen vero­tu­loi­hin. Seu­rauk­se­na on, että köy­hillä alueil­la on köy­hät koulut ja rikkail­la rikkaat ja erot ovat merkit­täviä. Jonkin ver­ran varo­ja tasa­taan osaval­tioiden kaut­ta, mut­ta siihen rahoituk­seen päästäk­seen koul­ul­la on men­tävä jo melko huonosti. 

    Suomes­sa perusk­oulun rahoi­tus hoide­taan käsit­tääk­seni hie­man eri tavalla.

  10. Ja kanadalaiset taas ovat vaku­ut­tunei­ta seg­re­gaa­tion hyvistä puolista kaupunkisu­un­nit­telus­sa! Toisaal­ta on tutkimuk­sia, jot­ka osoit­ta­vat alem­pi­en sosi­aalilu­okkien las­ten voivan huonos­ti ylem­pi­en sosi­aalilu­okkien kouluis­sa. Eli tulok­sia on suun­taan sekä toiseen, mitä kukin halu­aa poimia esille. 

    Itse en pidä järkevänä kovin vah­vaa seg­re­gaa­tion estämistä. Sen sijaan slum­mit kan­nat­taa purkaa pois.

  11. Surkei­ta slum­me­ja:
    “Suomes­sa ei ole niin surkei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaikkea, mis­sään Suomes­sa ei ole niin surkei­ta koulu­ja kuin amerikkalai­sis­sa slum­meis­sa on”.

    Koh­ta on.

    Sama valitet­ta­va huomio lie­nee tehtävis­sä koulu­tuk­sen kaikil­la tasoil­la. Mikä tätä maa­ta oikein riivaa, kun säästöjä tehdään koulu­tuk­ses­ta ja jopa kir­jas­toista, jot­ka ovat sen­tään sivistyk­sen peruspilareita! 

    Onko jo selvil­lä, miten koulu­tuk­sen kur­jis­tamis­toimen­piteet kohdis­tu­vat maas­samme maanti­eteel­lis­es­ti? Olisi kiin­nos­tavaa tietää, onko tilanne sama kaikkial­la, vai onko tässä tehty aluepolitiikkaa?

    Onko esimerkik­si pääkaupunkiseudun yliopis­to­ja, esimerkik­si Helsin­gin yliopis­toa ja Aal­to-yliopis­toa, kohdel­tu tas­a­puolis­es­ti suh­teessa hyvi­in tulok­si­in, jos tehtyjä leikkauk­sia kat­so­taan koko val­takun­nan tasolla?

    Onko iso­jen säästöpäätösten takana pyrkimys tehdä maakun­tien etäyliopistopaikkakun­nista “parem­pia osoit­tei­ta”, vaik­ka niiden perusedel­ly­tyk­set sel­l­aisik­si ovat, väestömäärän ja ns. kri­it­tisen mas­san puut­teen takia, selvästi esim. Helsinkiä tai Espoo­ta, tai oikeas­t­aan siis pääkaupunkiseu­tua heikom­mat? Täl­läis­ten toimien seu­rauk­se­na pää­tynevät fik­suim­mat opiske­li­jat ulko­maille, ja maamme lohdut­tomien näkymien takia myös jäävät sinne. 

    Onko hal­li­tuk­sel­lamme ken­ties tavoit­teena, että maa­hamme jää lop­ul­ta vain kal­jaa ryys­tävä, sekä heiken­tyneen luku­taidon ja työn puut­teen takia enää väri­tyskir­jo­ja ja puu­värikyniä kaupoista pihistävä, jouti­las väki?

    Asia on vaka­va, ja sen tietää var­maankin myös Akava!

  12. Suomes­sa on se ongel­ma, että nämä junt­tien lapset, jot­ka hillu­vat ja häiriköivät kouluis­sa, aiheut­ta­vat monien oppi­laiden huonon koulumenestyksen.

    Olin itse koulus­sa, jos­sa luuser­it mm. ulosti­vat tuule­tuskanavaan, polt­ti­vat tupakkaa luokissa, ajoi­vat humalas­sa autolla…

    Samat luuser­it häiriköivät kaikkia oppitun­te­ja ja opiskelus­ta ei tul­lut mitään.

    Kaik­ki nuo häiriköt oli­vat muuten sadan hehtaarin yksinäisyy­den jälkikasvua.

    Väki­val­ta oli läs­nä jatku­vasti. Itse­murhakin tapah­tui ja use­ampikin yrit­ti sitä.

    Niin, minä jouduin tähän koulu­un, kos­ka joku viisas byrokraat­ti oli piirtänyt viivan kar­talle, jon­ka perus­teel­la kun­tamme oppi­laat jaet­ti­in yläk­oului­hin. Kyvy­il­lä tai opin­tomen­estyk­sel­lä ei ollut merk­i­tys­tä. Van­hempiani (vähän koulutet­tu­ja junt­te­ja hekin, kaikel­la kun­nioituk­sel­la), ei kiin­nos­tanut opintomenestykseni.

    Ei siinä mitään, vaikeuk­sien kaut­ta tässä kuitenkin joka päivä men­nään kohti sitä, että nousen van­hempi­eni ja entisen kotikatu­ni yhteiskun­talu­okas­ta ylemmäksi. 

    Ihan äsket­täin olen havah­tunut siihen, että miten suuri merk­i­tys noil­la nuoruuteni tapah­tu­mil­la oli siihen, ettei minus­ta heti aikuis­tut­tuani tul­lut mitään.

    Uskallan väit­tää, että jos olisin pää­tynyt “parem­paan koulu­un” (tai parem­paan kaupunki­in), niin olisin jo nyt mukavas­sa ura­putkessa. Onnek­si on vielä mahdollisuus.

    Min­ua käy suuresti sää­lik­si kaik­ki lapset, jot­ka halu­aisi­vat men­estyä opin­nois­saan, mut­ta kukaan ei väl­itä tai tue. 

    Jos nyt vielä pää­ty­isin van­hem­mak­si, niin pyrk­isin kyl­lä kas­vat­ta­maan laps­es­tani ihmisen, enkä junt­tia ja pyrk­isin löytämään hänelle parhaan mah­dol­lisen koulun, jos­ta ammen­taa oppi ja tietämys työu­ralle ja elämään ylipäätään.

    Niin, kyl­lä sil­lä osoit­teel­la var­masti on vaiku­tus­ta Suomes­sa. Ainakin omas­sa tapauk­ses­sani oli.

  13. Janne:

    Tämä käy hyvin ilmi aikuis­ten kog­ni­ti­ivisia kykyjä OECD-mais­sa kar­toit­ta­neesta PIAAC-tutkimuksesta. 

    Nuo luvut ovat tulok­sia regres­sio­ana­lyy­seistä, jois­sa ihmis­ten brut­to­tun­tipalkan luon­nolli­nen log­a­r­it­mi on selitet­tävä muut­tu­ja ja numeeriset taidot on selit­tävä muut­tu­ja. Luku­ja voi suun­nilleen tulki­ta siten, että ne kuvaa­vat sitä suh­teel­lista muu­tos­ta palka­s­sa, joka on yhtey­dessä numeeri­sis­sa taidois­sa tapah­tu­vaan yhden keski­ha­jon­nan muu­tok­seen. Esimerkik­si Suomes­sa sel­l­ais­ten ihmis­ten, joiden taidot eroa­vat yhden keski­ha­jon­nan ver­ran, väli­nen palkkaero on keskimäärin 14,2 pros­ent­tia. Muis­sa Pohjo­is­mas­sa tämä luku on samaa luokkaa. Sen sijaan Yhdys­val­lois­sa luku on tutkimuk­sen korkein, noin kaksinker­tainen Pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna. Kos­ka kyseessä ovat brut­to­tu­lot, todel­liset kyky­i­hin liit­tyvät net­to­tu­lo­erot lienevät vielä suuremmat.

    San­ot­takoon vielä, että esitän nämä tulok­set vain tutkimuk­ses­ta nou­sev­ina faktoina. 

    Fak­to­ja, joi­ta aivan eri­tyis­es­ti on päätet­ty etsiä. 

    Mikähän mah­taisi olla tulos jos brut­topalkan luon­nol­lisen log­a­r­it­min sijaan etsit­täisi­in selit­täjää palkan hajon­taerolle jokaisen maan keskipalkkaan tai keskiar­vopalkkaan verrattuna?

    Esim. USA:ssa keskiar­vopalkat ovat tulo­huipun nos­t­a­mi­na selvästi medi­aane­ja korkeam­mal­la ja pelkäl­lä numeerisel­la älyl­lä keskilän­nen perusinssi tuskin pääsee niihin. Sen sijaan Suomes­sa DI:t ovat liki poikkeuk­set­ta yli medi­aani ja usein myös keskiar­vopalkoista. Ties vaik­ka keski­ha­jon­toina mitat­tuna meil­lä olisi vahvem­pi yhteys palkan ja numeerisen osaamisen välillä.

  14. Pahoit­te­len, mut­ta kun vihreisi­in kuu­lu­va kir­joit­taa seg­re­gaa­tios­ta, en mal­ta olla tuo­mat­ta esi­in maa­han­muut­toa. Onko Vihreis­sä mietit­ty sitä, mikä vaiku­tus sil­lä on köy­hien aluei­den kouluis­sa ei ole vain suomenkielisiä, vaan oppi­laista yhä suurem­man ja suurem­man osan äidinkieli on muu kuin suo­mi, sil­lä maa­han­muut­ta­jat keskit­tyvät sel­l­aisille alueille jot­ka ovat köy­hiä? Helsingis­sä on jo nyt yksi koulu jos­sa suomenkieliset oppi­laat ovat vähem­mistössä. Ei voi olla vaikut­ta­mat­ta köy­hien oppi­laiden sää­tykier­ron mah­dol­lisu­u­teen se, että hei­dän kouluis­saan oppi­la­sainek­ses­ta suuren osan äidinkieli ei ole suo­mi, kun taas varakkaiden kouluis­sa läh­es kaikkien äidinkieli on suomi.

  15. OlliS:
    Judith Rich Har­ris kir­joit­ti juuri tästä kir­jas­sa The Nur­ture Assump­tion. Kotikas­vatuk­sel­la on vähem­män vaiku­tus­ta lapsen kasvu­un kuin kaveripiirillä.

    Perin­nöl­lisil­lä tek­i­jöil­lä on tietenkin suurin merk­i­tys nor­maalil­la ympäristötek­i­jöi­den vaihteluvälillä.

    Jos geneet­ti­sistä tek­i­jöistä on tutkimus­ta, mil­laisil­la geneet­tisil­lä tek­i­jöil­lä on ollut vaiku­tus­ta? Kuin­ka suuri vaiku­tus on ollut esimerkkiä kog­ni­ti­ivisil­la kyvy­il­lä, impul­si­ivi­su­udel­la ja alt­tiudel­la päihderiippuvuudelle?

  16. Kaveripi­iri, kult­tuuri ja niis­sä opiskelun arvos­tus? Entä yhteiskun­nan virtaukset?

    Kansal­lisen vähem­mistömme koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen on ollut todel­la hidas­ta, perin­neam­matit kun opi­taan tekemäl­lä. Jos­sain muis­sa vähem­mistöis­sä taas olisi vain outoa men­emät­tä yliopis­toon (lääkik­seen, polile, kaup­pik­seen) kun muutkin sinne suuntaavat.

    USA:ssa jos kuu­lut top 5% opiskelu­jen rahoi­tus järjestyy huip­puyliopis­tossakin. Suomes­sa panos­te­taan pääsykokeisi­in ja sen jäl­keen han­s­ka putoaa.

    Jol­lakin paikkakun­nal­la ei vain ole tapana opiskel­la ja seitä arvoste­taan paikallis­es­ti reilu­na menink­inä. Se on koko kun­nan ongelma.

    Ehkä poli­itikon amma­tis­sa ei kovin kum­mallista osaamista tarvi­ta, kun ainakaan sitä ei tun­nu­ta arvosta­van mitenkään. Ehkä se yliopis­to­jen koulu­tus ei men­nyt ihan kohdalleen? Eivät puolueet tun­nu houkut­ta­van pro­fes­sor­e­i­ta oikein var­teenot­taviksi ja rahoi­e­tuik­si ehdokkaiksi?

    Enem­män kuin asuinaluei­den seg­gre­gaa­tioon niin paukku­ja pitäisi lait­taa tietoa arvostavaan yhteiskun­taan ja sen kult­tuurin vaal­imiseen ja kehit­tämisen. Se ei ole itses­tään­selvää ja pikem­minkin kuu­luu aikaan kun Suo­mi oli teknolo­giake­hi­tyk­sen kärki­maa, joskus Berli­inin muurin mur­tu­misen jälkeen. 

    Var­masti on esimerkil­listä ja kan­nustet­te­tavaa poimia paljon mar­jo­ja. Silti. Kun teinipoi­ka ilmoit­taa ole­vansa ihan mitä tahansa muu­ta kuin vähääkään nört­ti, joka jotain arvosano­ja saisi, niin paha siinä on selit­tää, että jotain tien­aavak­si jääkeikkoil­i­jak­si tai amma­tim­musikok­si on muuten vaikeam­paa päästä kuin professoriksi.

    Sankare­i­ta medi­as­sa ovat ne, jota hais­tat­ta­vat pitkät osaamisel­laan ja kas­vat­ta­vat vaik­ka lam­pai­ta. Eivät ne arjen sankar­it, joiden ansios­ta vaik­ka net­ti toimii.

    Ehkä noi­ta huip­pu­osaa­jia pitäisi jotenkin arvostaa? Vaik­ka palkkaero­jen muodossa.

  17. San­o­taanko nyt näin, että Suomes­sa ei enää ole slum­me­ja. Niitä oli aikaisem­min paljonkin, mm. Kata­janok­ka, Kallio ja Pasi­lan alue. Lisäk­si jokaises­sa van­has­sa kaupungis­sa on ollut tai on pit­tores­ki puu­taloalue, joka on ollut selvä slum­mi­alue. Suomes­sa slum­meista on päästy eroon hyväl­lä kun­nall­ishallinnol­la ja val­tion panos­tuk­sel­la mm. las­ten ter­vey­den­huoltoon. Lap­sikuolleisu­us on min­imis­sä täl­lä hetkellä.

    On muuten sit­ten täysin mie­len­vikaista ver­tail­la Suomea (5,6 miljoon­aa asukas­ta) ja Yhdys­val­to­ja (330 miljoon­aa asukas­ta) mil­lään tasol­la. Sopi­vampi ver­tailuko­hde olisi tietenkin joku 5–8 miljoo­nan asukkaan osaval­tio mut­ta kai jonkin­lainen suu­ru­u­den­hul­lu­us estää tämän.

  18. “Suomes­sa ei ole niin surkei­ta slum­me­ja kuin Yhdys­val­lois­sa ja ennen kaikkea, mis­sään Suomes­sa ei ole niin surkei­ta koulu­ja kuin amerikkalai­sis­sa slum­meis­sa on”

    Suomen kanssa on hyvin homogeeni­nen, ja homogeenisyy­den sisäl­läkään erot ovat suh­teel­lis­es­ti pieniä, ainakin ver­rat­tuna mui­hin EU maihin. 

    Slum­mi­u­tu­mi­nen näkyy parem­min yliopis­tois­sa kuin katuku­vas­sa. Yliopisto­pro­fe­sor­e­i­ta on läh­es kaik­ista EU maista Suomen yliopis­tois­sa, Canadas­ta, USAs­ta, Aus­tralias­ta jne. Mus­tia afrikkalaisia tohtor­e­i­ta on suomes­sa koulutet­tu jo mon­en vuo­den aikana. Jotkut heistä erit­täin lahjakkaita. 

    Ei yhtään mus­taa afrikkalaista pää­tutk­i­jaa tai pro­fe­so­ria suo­ma­lises­sa yliopis­tossa, ei edes yri­tyk­sis­sä. Ennakkolu­u­lot paina­vat edelleen huo­mat­tavasti enem­män kuin aka­teemiset meri­itit ja yksilön kyvyt ja lahjakkuudet. 

    Hyvin koulute­tut afrikkalaiset suun­taa­vat canadaa­han jos­sa heitä ote­taan lämpimästi vas­taan ja niin edesaut­ta­vat Canadaan men­estymiseen ja kil­pailukyvyn nos­tamiseen. Suo­mi koulut­taa ja ihmettelee, Cana­da poimii hedelmät.

  19. Jokainen ihmi­nen on laulun arvoinen, lauloi Lavi aikoinaan ja oikein lauloi. Minus­ta ihmisko­htaloi­ta ei tule luokitel­la tai edes ihme­tel­lä ns. men­estyk­sen mukaan. Mitä men­estys ylipäätään on? Arve­len­pa, ettei sitä voi­da määritel­lä lainkaan edes yksilö­ta­sol­la. Minus­ta tärkein asia min­ulle ja koko maail­malle on rakkaus.

    Kaupun­gin osa-aluei­den las­ten men­estyk­sen ver­tailua tärkeämpi kysymys Soin­in­vaar­alle kaupunkisu­un­nit­teli­jana on se, syn­tyykö kaupungis­sa tai sen osa-alueil­la ylipäätään lap­sia. Mik­si kokon­aishedelmäl­lisyys­luku naisille on niin pieni kuin 1,34 Helsingis­sä. Mitä järkeä oikeas­t­aan on, että Helsin­gin yleiskaa­va hamuaa jät­tiosaa Suomen väestönkasvus­ta, vaik­ka se tietää yhä vähem­män lap­sia naista kohden? Yleiskaa­van perusteluis­sa ei san­o­ta sanaakaan syn­tyvyy­destä ja voi arva­ta miksi.

  20. OS: ” Ylimääräisen työvoiman siir­tymi­nen maat­aloud­es­ta mui­hin elinkeinoi­hin ei vähen­nä maat­alous­tuotan­non määrää, mut­ta lisää tuotan­toa muis­sa elinkeinois­sa. Tek­nol­o­gisen kuilun kiin­niot­ta­mi­nen merk­it­see investoimista tehtaisi­in ja infrastruktuuriin.”

    Jot­ta työvoima voisi siir­tyä alku­tuotan­nos­ta mui­hin elinkeinoi­hin, pitää tuotan­toa muut­taa vähem­män työvoimaa vaa­ti­vak­si. Tämä on tarkoit­tanut investoin­te­ja myös alku­tuotan­non alal­la. Mitä vähem­mäl­lä työvoimal­la elin­tarvikkei­ta halu­taan tuot­taa, sitä suurem­mat investoin­nit vaa­di­taan. Investoin­tien lisäk­si maaseu­tu on joutunut luovut­ta­maan kaupunkei­hin muut­tanei­den mukana myös paljon henkistä ja aineel­lista pääomaa.He ovat koulut­ta­neet sinne työvoiman ja ennakkoperin­nöil­lä on raken­net­tu kaupunkien asun­not. Nyt maaseudul­ta ei ole enää saatavis­sa kasvun moot­tor­e­i­ta kaupunkeihin.

  21. Sepi: Fak­to­ja, joi­ta aivan eri­tyis­es­ti on päätet­ty etsiä. 

    Mikähän mah­taisi olla tulos jos brut­topalkan luon­nol­lisen log­a­r­it­min sijaan etsit­täisi­in selit­täjää palkan hajon­taerolle jokaisen maan keskipalkkaan tai keskiar­vopalkkaan verrattuna?

    Palkan log­a­r­it­min käyt­tämi­nen muut­tu­jana on talousti­eteessä itses­tään­selvyys. Esimerkik­si Google Schol­ar ‑haku löytää haku­sanal­la “log wage” noin 12.600 tieteel­listä julka­isua. Se ei siis ole mikään hake­mal­la haet­tu suure, vaan talousti­eteel­lisen palk­ka-ana­lyysin luon­te­va lähtöko­h­ta. Minkä tahansa muun ana­lyysi­ta­van käyt­tämi­nen vaatisi vahvo­ja perustelu­ja. Palkan log­a­r­it­mi, toisin kuin palk­ka luon­nol­li­sis­sa yksiköis­sä, on nor­maal­isti jakau­tunut, ja lisäk­si saatu regres­siok­er­roin voidaan tulki­ta suo­ravi­ivais­es­ti suh­teel­lise­na muu­tok­se­na kuten olen yllä selit­tänyt (tästä tulkin­nas­ta käytetään ter­miä puoli­jous­to, semi-elasticity).

    Esim. USA:ssa keskiar­vopalkat ovat tulo­huipun nos­t­a­mi­na selvästi medi­aane­ja korkeam­mal­la ja pelkäl­lä numeerisel­la älyl­lä keskilän­nen perusinssi tuskin pääsee niihin. Sen sijaan Suomes­sa DI:t ovat liki poikkeuk­set­ta yli medi­aani ja usein myös keskiar­vopalkoista. Ties vaik­ka keski­ha­jon­toina mitat­tuna meil­lä olisi vahvem­pi yhteys palkan ja numeerisen osaamisen välillä. 

    Refer­oimas­sani tutkimuk­ses­sa aineis­toista pudotet­ti­in pois ylin ja alin pros­ent­ti hyvin suurten ja pien­ten palkko­jen vaiku­tuk­sen vähen­tämisek­si. Lisäk­si, kuten olen yllä selit­tänyt, tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in myös palkan vaiku­tus­ta henkilöi­den ordi­naaliseen ase­maan palkka­jakau­mas­sa. Myös tässä tarkastelus­sa palkan ja kyky­jen yhteys on vahvem­pi Yhdys­val­lois­sa kuin Pohjoismaissa.

    Palkan ja korkeak­oulu­tutkin­non välistä yhteyt­tä Yhdys­val­lois­sa on selvitet­ty tässä tutkimuk­ses­sa. Kuvan 2.2 mukaan alem­man tai ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non arkkite­htu­urin tai insinööri­ti­etei­den alal­la suorit­tanei­den medi­aanivu­osi­palk­ka oli 83.000 dol­lar­ia, joka on selkeästi korkein kaik­ista aloista. Kaikkien korkeak­oulutet­tu­jen medi­aa­ni­palk­ka oli 66.000 dol­lar­ia ja pelkästään high schoolin suorit­tanei­den 36.000 dol­lar­ia. Taulukos­ta 2.1 ilme­nee, että kymmen­estä parhait­en medi­aa­ni­palkatus­ta opin­toalas­ta yhdek­sän on eri insinööri­ti­eteitä. Olet siis yksinker­tais­es­ti väärässä.

    Siinä PIAAC-tutkimuk­ses­sa muuten tarkastelti­in myös koulu­tuk­sen ja palkan yhteyt­tä. Jokainen lisäopin­tovu­osi tuo Yhdys­val­lois­sa lisää palkkaa 11,1 pros­ent­tia, Pohjo­is­mais­sa 4,2–6,8 pros­ent­tia. Myös tämä luku on Yhdys­val­lois­sa korkein tutk­i­tu­ista maista.

  22. “Hyvän” asuinalueen vaiku­tus tule­vaan taloudel­liseen men­estymiseen on selitet­tävis­sä esim. sil­lä, että kun lapset verkos­toitu­vat, hei­dän tule­vat mah­dol­lisuuten­sa työ­markki­noil­la paranevat. Suuri osa työ­paikoista ja varsinkin parhaat paikat kun menevät yleen­sä tutu­ille, eivätkä objek­ti­ivis­es­ti parhaille ehdokkaille. Aikuis­ten välil­lä verkos­toi­tu­mi­nen on vähäisem­pää, joten muut­ta­mi­nen parem­malle alueelle ei auta van­hempia niin paljon kuin lapsia.

  23. Janne: kog­ni­ti­ivi­sista kyvy­istä palk­i­taan niis­sä vähem­män kuin esimerkik­si Yhdysvalloissa 

    Miet­inpä vain kuin­ka paljon noi­hin lukui­hin vaikut­taa esimerkik­si sosi­aa­li­nen liikku­vu­us, sosi­aal­ituet, huono-osaisu­u­den periy­tymi­nen, jne. Van­hempi­en huono-osaisu­us nimit­täin tuot­taa huonom­pia kog­ni­ti­ivisia kykyjä lap­sille (ainakin Yhdys­val­lois­sa — mik­sei muuallakin).
    Ovatko nuo luvut mitään muu­ta kuin GINI-kerroin?
    Entä onko se edes mer­i­tokra­ti­aa, jos luo­daan pelkkä piilotet­tu takaisinkytkentä?

    Halu­aisin vielä huo­maut­taa, että rahal­la mita­tus­sa mer­i­tokra­ti­as­samme meri­itik­si muo­dos­tuu rahan itselle han­kkimisen taito, jos­ta palk­i­taan rahal­la. Ymmär­rän, mik­si sil­lä palk­i­taan. En ymmär­rä, mik­si tuos­ta tai­dos­ta pitäisi palki­ta, kun mit­tari on niin yksipuo­li­nen ja jät­tää niin kovin paljon hyödyl­lisiä asioi­ta täysin huomiotta sekä palk­it­see niin paljon kaikkea turhaa ja haitallista.

  24. Janne: Palkan log­a­r­it­min käyt­tämi­nen muut­tu­jana on talousti­eteessä itses­tään­selvyys. Esimerkik­si Google Schol­ar ‑haku löytää haku­sanal­la “log wage” noin 12.600 tieteel­listä julka­isua. Se ei siis ole mikään hake­mal­la haet­tu suure, vaan talousti­eteel­lisen palk­ka-ana­lyysin luon­te­va lähtöko­h­ta. Minkä tahansa muun ana­lyysi­ta­van käyt­tämi­nen vaatisi vahvo­ja perustelu­ja. Palkan log­a­r­it­mi, toisin kuin palk­ka luon­nol­li­sis­sa yksiköis­sä, on nor­maal­isti jakautunut, 

    Onko? Ja päteekö tämä siis kaikkial­la? Voisi ajatel­la, että kos­ka mon­es­sakin paikas­sa on käytössä min­imi­palk­ka, niin siinä kohdas­sa olisi jyrkkäkin muu­tos käyrässä (eli ei ketään sen alle, ja sit­ten iso rypäs ihmisiä heti sen yläpuolella). 

    Sit­ten toinen jut­tu, minus­ta jos puhutaan mer­i­tokra­ti­as­ta, niin kuin sinä sen määrit­telet, tässä sekoit­tuu kak­si asi­aa. Ensin­näkin on se, että ihmisen paik­ka ihmis­ten tulo­jen mukaises­sa järjestyk­sessä, määräy­tyy hänen kyky­jen­sä ja ahkeruuten­sa mukaan (eikä esim. van­hempi­en var­al­lisu­u­den). Tätä asi­aa pitävät läh­es kaik­ki posi­ti­ivise­na asiana. 

    Toinen asia on sit­ten se, mitä tulo­ero­jen ylipään­sä pitäisi yhteiskun­nas­sa olla ja tässä sit­ten on hajon­taa. Lais­sez-faire ‑puoli on sitä mieltä, että mitä tahansa markki­nat tuot­ta­vat jakau­mak­si, on “oikein”, kun taas sit­ten toises­sa päässä on se aja­tus, että on oikein tasoit­taa palkkaero­ja ns. sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan avul­la, eli siten, että isoimpia palkko­ja pide­tään alem­pana kuin, mis­sä ne markki­noiden ajam­i­na oli­si­vat ja pienem­piä korkeam­mal­la. Käsit­tääk­seni tämä on esim. Japanis­sa suht käytet­ty tapa sen sijaan, että tehtäisi­in tulon­si­ir­to­ja bruttopalkoissa. 

    Tuo­ta edel­listä, eli “puh­das­ta” mer­i­tokraat­tisu­ut­ta kuvaa minus­ta se, mitä sinä kut­suit ordi­naalisek­si ase­mak­si ja sit­ten se alku­peräi­nen numerolista “rankaisee” niitä mai­ta, jois­sa tulo­jakau­ma on tasaisem­pi, vaik­ka mon­en sel­l­aisen mielestä, jos­ta lais­sez-faire ei ole oikea tapa jakaa tulo­ja, tämä ei ole mitenkään paha asia. 

    Myös tässä tarkastelus­sa palkan ja kyky­jen yhteys on vahvem­pi Yhdys­val­lois­sa kuin Pohjoismaissa. 

    Entä miten nuo kyvyt oikein määritelti­in? Onko niihin mah­dol­lista vaikut­taa opiskelul­la? Jos on, ja jois­sain mais­sa, kuten esim. USA:ssa se opiskele­maan pääsy on kallista ja mah­dol­lis­es­ti kiin­ni van­hempi­en tulota­sos­ta, niin tässä sekoit­tuu sitt­ten mukaan asia, joka onkin mer­i­tokra­t­ian vastainen. 

    Kär­jis­tet­ty esimerk­ki: San­o­taan, että ihmis­ten tulota­so määräy­ty­isikin siitä, kuin­ka mon­ta des­i­maalia pi:n likiar­voa muis­taa, mut­ta sit­ten pi:n likiar­vo olisikin salaisu­us, joka kulk­isi isältä pojalle tiet­ona sukupolvelta toiselle. Kukaan ei pitäisi täl­laista sys­teemiä mitenkään meritokraattisena. 

    Palkan ja korkeak­oulu­tutkin­non välistä yhteyt­tä Yhdys­val­lois­sa on selvitet­ty tässä tutkimuk­ses­sa. Kuvan 2.2 mukaan alem­man tai ylem­män korkeak­oulu­tutkin­non arkkite­htu­urin tai insinööri­ti­etei­den alal­la suorit­tanei­den medi­aanivu­osi­palk­ka oli 83.000 dol­lar­ia, joka on selkeästi korkein kaik­ista aloista. Kaikkien korkeak­oulutet­tu­jen medi­aa­ni­palk­ka oli 66.000 dol­lar­ia ja pelkästään high schoolin suorit­tanei­den 36.000 dollaria. 

    Ja jot­ta noista luvuista pää­sisimme siihen kysymyk­seen mer­i­tokra­ti­as­ta, pitäisi sit­ten tietää, vetävätkö nuo opiskelulin­jat, jois­sa suuri­in tuloi­hin on mah­dol­lista päästä, sisään­sä ihmisiä hei­dän omien kyky­jen­sä vai sen mukaan, miten heil­lä on mah­dol­lisu­us mak­saa noiden koulu­tu­so­hjelmien käymisen kustannukset?

    Jos edel­lisen, niin sit­ten sys­teemiä voi pitää mer­i­tokratis­tise­na. Jos jälkim­mäisen, niin ei. 

    Siinä PIAAC-tutkimuk­ses­sa muuten tarkastelti­in myös koulu­tuk­sen ja palkan yhteyt­tä. Jokainen lisäopin­tovu­osi tuo Yhdys­val­lois­sa lisää palkkaa 11,1 pros­ent­tia, Pohjo­is­mais­sa 4,2–6,8 pros­ent­tia. Myös tämä luku on Yhdys­val­lois­sa korkein tutk­i­tu­ista maista. 

    Onko tämä fak­ta (yhdis­tet­tynä siihen, että USA:ssa opiskelu on huiman kallista) nyt sinus­ta siis osoi­tus hei­dän sys­teeminsä suurem­mas­ta vai pienem­mästä mer­i­tokraat­tisu­ud­es­ta kuin Pohjoismaiden?

  25. anonyy­mi: Miet­inpä vain kuin­ka paljon noi­hin lukui­hin vaikut­taa esimerkik­si sosi­aa­li­nen liikku­vu­us, sosi­aal­ituet, huono-osaisu­u­den periy­tymi­nen, jne. Van­hempi­en huono-osaisu­us nimit­täin tuot­taa huonom­pia kog­ni­ti­ivisia kykyjä lap­sille (ainakin Yhdys­val­lois­sa — mik­sei muuallakin).
    Ovatko nuo luvut mitään muu­ta kuin GINI-kerroin?
    Entä onko se edes mer­i­tokra­ti­aa, jos luo­daan pelkkä piilotet­tu takaisinkytkentä?

    Tätä on tutkit­tu paljon Amerikas­sa ja vas­taus on, että tuon “takaisinkytken­nän” vaiku­tus ei ole suuren suuri. Esimerkik­si tässä tutkimuk­ses­sa ver­rat­ti­in nuore­na mitat­tua älykkyysosamäärää ja lap­su­uskodin sosioekon­o­mista ase­maa (van­hempi­en tulotaso+ammatit+koulutus) eri aikuisiän ilmiöi­den, esimerkik­si tulota­son, selit­täjinä. Noin kol­menkymme­nen vuo­den iässä yhden keski­ha­jon­nan ero ÄO:ssa ennus­taa noin 4900 dol­lar­in eroa vuosi­t­u­lois­sa, kun taas yhden keski­ha­jon­nan ero lap­su­uskodin sosioekonomises­sa ase­mas­sa ennus­taa noin 1500 dol­lar­in eroa (ks. taulukko 7.2). Tämä ero ei johtu jälkim­mäisen muut­tu­jan huonos­ta reli­a­bili­teetista, kos­ka samas­sa tutkimuk­ses­sa ver­rat­ti­in myös sis­arusten välis­ten ÄO-ero­jen vaiku­tus­ta vuosi­t­u­loi­hin ja tulos oli 5300 dol­lar­ia per ÄO-keski­ha­jon­ta. Samas­sa kodis­sa kas­vanei­den sis­arusten ÄO-erot ovat siis merkit­tävä sis­arusten välis­ten tulo­ero­jen selit­täjä. Tämä ei ole yllät­tävää, sil­lä sis­arusten ÄO-kor­re­laa­tio on noin 0,40, mikä tarkoit­taa sitä, että 60 pros­ent­tia pop­u­laa­tion ÄO-eroista on per­hei­den sisäisiä eli ne eivät seli­ty van­hempi­en tulota­son kaltais­ten per­heestä toiseen eroavien muut­tu­jien kautta.

  26. Ville:
    …Suuri osa työ­paikoista ja varsinkin parhaat paikat kun menevät yleen­sä tutu­ille, eivätkä objek­ti­ivis­es­ti parhaille ehdokkaille. Aikuis­ten välil­lä verkos­toi­tu­mi­nen on vähäisem­pää, joten muut­ta­mi­nen parem­malle alueelle ei auta van­hempia niin paljon kuin lapsia.

    Tuos­sa on ehkä liioit­telua, mut­ta tilanteessa kuten Suomes­sa nyt, jos­sa irti­sanomi­nen on vaikeaa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa riskiä. On oleel­lis­es­ti tur­val­lisem­paa palkata joku, joka tun­netaan. Jos ilmiötä halut­taisi­in vähen­tää, tulisi irti­sanomisen olla oleel­lis­es­ti nyky­istä helpompaa.

  27. Yhteiskun­nas­sa men­stymiseen vaikut­ta­vat verkos­tot eli mil­lai­sis­sa piireis­sä liikut.

    Lap­su­udessa se vaikut­taa mil­laisi­in koului­hin ja ammat­tei­hin hakeudut

    Ja ikuisiäl­lä men­estys riip­puu , mil­lai­sis­sa ase­mas­sa ole­via ihmisiä tunnet.

    Päät­täjät val­it­se­vat tut­tu­ja tai tut­tu­jen tut­tu­ja, eivät he etsi paras­ta vaan sopi­vaa lähipiiristä.

    Hyvä esimerk­ki on Alexan­der Stubb, hän korostaa joka kään­teessä verkos­to­jen tärkeyt­tä ja val­it­see aina lähipiiristä

    Vas­ta jos, lähipi­iristä ei löy­dy sopi­vaa erikoista osaamista , tur­vaudu­taan tunteattomampaan.

    Sen vuok­si pätevyys ja ammat­ti­taito ei ole se tärkein omi­naisu­us vaan tut­tuus ja henkilöko­htaiset suhteet.

    Toinen lap­si­in vaikut­ta­va tek­i­jä on ns hil­jaisen tiedon välit­tymi­nen. Duu­nariym­päristössä liikkuu aivan eri­laista tietoa kuin ylem­pi­en toim­i­hen­klöi­den piirissä.Tieto välit­tyy lap­sillekin ja duunarei­den lapset val­it­se­vat duu­nar­i­ammatin sen tut­tuu­den vuoksi.Aivan samas­ta syytä aka­teemisen lap­si val­it­see aka­teemisen uran, kos­ka hänel­lä on paljon tietoa aka­teemis­es­ta ympäristöstä

    Ja kun seu­raa rekry­toin­te­ja niin van­hem­mil­la on paljon vaiku­tus­ta nuorten ensim­mäisi­in työsuhteisiin

  28. Kalle: Tuos­sa on ehkä liioit­telua, mut­ta tilanteessa kuten Suomes­sa nyt, jos­sa irti­sanomi­nen on vaikeaa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa riskiä. On oleel­lis­es­ti tur­val­lisem­paa palkata joku, joka tun­netaan. Jos ilmiötä halut­taisi­in vähen­tää, tulisi irti­sanomisen olla oleel­lis­es­ti nyky­istä helpompaa.

    Suomes­sa irti­sanomi­nen on help­poa ja halpaa.

    Riit­tää, että osaa kir­joit­taa muu­ta­man riv­in eli irtisanomispäivän,työsuhteen päät­tymis­päivän ja työ­suh­teen päät­tymisen syyn.

    Ja jos ei ole pape­ria tai ei halua kat­soa irti­san­ot­tavaa silmi­in niin irti­sanomisen voi tehdä tekstarilla.

    Mut­ta jos ei osaa kir­joit­taa niin irti­sanomi­nen on todel­lakin vaikeaa.

    Mut­ta taitaa olla

  29. Tut­tu­ja on help­po palkata, kos­ka hei­dät tunnetaan. 

    Yleen­sä uno­hde­taan myös että verkos­toi­tu­mi­nen toimii molem­pi­in suun­ti­in: jos on tun­netusti tunari, har­va henkilön tun­te­va palkkaa tai suosit­telee hän­tä. Meille haki töi­hin työn­tek­i­jämme tut­tu, mut­ta kun kävin kysymässä työn­tek­i­jältämme arvio­ta pätevyy­destä, se oli “huonon­a­han sitä pidet­ti­in”. Sen ties miten sille hake­muk­selle kävi.

    Samat­en, kun työvoiman tarve on yllät­tänyt, olen kysel­lyt työn­tek­i­jöiltä, onko heil­lä päte­viä tut­tu­ja ilman töitä. Eri­tyis­es­ti vas­tavalmis­tuneil­la on tut­tu­ja, jot­ka eivät ole vielä ehti­neet saa­da ensim­mäistä työ­paikkaa. Yleen­sä vas­taus on että “ei sem­moista, joi­ta uskaltaisi suositella”.

  30. Liian van­ha: Sen vuok­si pätevyys ja ammat­ti­taito ei ole se tärkein omi­naisu­us vaan tut­tuus ja henkilöko­htaiset suhteet. 

    Ei oikeas­t­aan, mut­ta pätevyyt­tä ja ammat­ti­taitoa on kuitenkin hyvin vaikea mita­ta. Haas­tat­telus­sa käy kak­si hak­i­jaa, jot­ka kum­matkin sanoo “osaan tämän hom­man”. Toisen tun­net ja tiedät, että puhuu tot­ta. Toista et tunne, eli sehän voi puhua puu­ta­heinääkin, toisaal­ta voi olla myös huip­putek­i­jä. Mut­ta sitä et voi tietää.

    Voin omako­htai­sista koke­muk­sista ker­toa, että johta­jan hom­mista tulee hyvin help­po­ja, jos palkkaa vain päte­viä ja todel­la päte­viä henkilöitä. Kun organ­isaa­tios­sa on vain hyviä työn­tek­i­jöitä, esimi­esten töi­den määrä ja kuor­mit­tavu­us romahtaa.

    Poli­ti­ikan, jos­sa uskol­lisu­us ja sopivu­us ovat tärkeimpiä, jät­täisin ulkop­uolelle. Siel­lä pätee aivan eri lait.

  31. Kalle: Tuos­sa on ehkä liioit­telua, mut­ta tilanteessa kuten Suomes­sa nyt, jos­sa irti­sanomi­nen on vaikeaa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa riskiä. On oleel­lis­es­ti tur­val­lisem­paa palkata joku, joka tun­netaan. Jos ilmiötä halut­taisi­in vähen­tää, tulisi irti­sanomisen olla oleel­lis­es­ti nyky­istä helpompaa.

    Mil­lä perus­teel­la irti­sanomien Suomes­sa on vaikeaa? 

    Esimerkik­si VR paikkaa juuri rääkyvää työvoima­puo­laa vapaut­ta­mal­la run­saasti väkeä avoimelle sek­to­rille. Irti­sanomisia edeltää yt-neu­vot­telukier­ros ja sen jäl­keen hom­ma on taputel­tu. Yt-neu­vot­telu on yleen­sä vain pakolli­nen paha, lop­putu­lok­seen se ei vält­tämät­tä edes vaiku­ta, kos­ka tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt.

  32. Anony­mous: Mil­lä perus­teel­la irti­sanomien Suomes­sa on vaikeaa? 

    Esimerkik­si VR paikkaa juuri rääkyvää työvoima­puo­laa vapaut­ta­mal­la run­saasti väkeä avoimelle sek­to­rille. Irti­sanomisia edeltää yt-neu­vot­telukier­ros ja sen jäl­keen hom­ma on taputel­tu. Yt-neu­vot­telu on yleen­sä vain pakolli­nen paha, lop­putu­lok­seen se ei vält­tämät­tä edes vaiku­ta, kos­ka tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt.

    Suomes­sa VR:n kaltainen joukkoir­ti­sanomi­nen tai tehtaan sulkem­i­nen on help­poa ja hal­paa. Yksit­täisen henkilön irti­sanomi­nen liki mah­do­ton­ta, jos henkilö ei suos­tu “kah­den­väliseen sopimukseen”.

  33. Liian van­ha: Suomes­sa irti­sanomi­nen on help­poa ja halpaa.

    Riit­tää, että osaa kir­joit­taa muu­ta­man riv­in eli irtisanomispäivän,työsuhteen päät­tymis­päivän­ja työ­suh­teen päät­tymisen syyn.

    Ja jos ei ole pape­ria tai ei halua kat­soa irti­san­ot­tavaa silmi­in niin irti­sanomisen voi tehdä tekstarilla.

    Mut­ta jos ei osaa kir­joit­taa niin irti­sanomi­nen on todel­lakin vaikeaa.

    Mut­ta taitaa olla

    Irti­sanomi­nen ei ole help­poa ja nopeaa, jos kyseinen henkilö hoitaa työte­htävät mut­ta käyt­täy­tyy epämiel­lyt­tävästi. Esimerkik­si eräs lukioni opet­ta­jista oli nar­sisti, jos­ta jopa jotkut opet­ta­jat valit­ti­vat oppi­laille, mut­ta ei sitä sieltä mitenkään saatu irtisanottua.

  34. Samuli Saarel­ma: Onko? Ja päteekö tämä siis kaikkial­la? Voisi ajatel­la, että kos­ka mon­es­sakin paikas­sa on käytössä min­imi­palk­ka, niin siinä kohdas­sa olisi jyrkkäkin muu­tos käyrässä (eli ei ketään sen alle, ja sit­ten iso rypäs ihmisiä heti sen yläpuolella). 

    Tulo­jen “log-nor­maali” jakau­ma on hyvin uni­ver­saali. Kehit­tyneis­sä mais­sa on yleen­sä käytössä min­imi­palk­ka joko lais­sa säädet­tynä (Yhdys­val­lat) tai kollek­ti­ivis­es­ti sovit­tuna (Suo­mi), ja jakau­ma on tuol­lainen. Log­a­r­it­mimuun­nos antaa nimeno­maan pien­i­t­u­lois­t­en välisille tulo­eroille suurem­man merk­i­tyk­sen. Esimerkik­si 11.000 ja 10.000 euron ero­tus on log­a­r­it­mi­asteikol­la kym­menker­tainen ver­rat­tuna 101.000 ja 100.000 euron ero­tuk­seen, vaik­ka luon­nol­lisel­la asteikol­la ero on sama.

    Tulo­jen oikea hän­nän jakau­ma on potenssi­lain mukainen, mut­ta yleen­sä erit­täin suu­rit­u­loiset joko puut­tuvat tutkimusten aineis­toista tai hei­dät pudote­taan pois.

    Sit­ten toinen jut­tu, minus­ta jos puhutaan mer­i­tokra­ti­as­ta, niin kuin sinä sen määrit­telet, tässä sekoit­tuu kak­si asi­aa. Ensin­näkin on se, että ihmisen paik­ka ihmis­ten tulo­jen mukaises­sa järjestyk­sessä, määräy­tyy hänen kyky­jen­sä ja ahkeruuten­sa mukaan (eikä esim. van­hempi­en var­al­lisu­u­den). Tätä asi­aa pitävät läh­es kaik­ki posi­ti­ivise­na asiana. 

    Toinen asia on sit­ten se, mitä tulo­ero­jen ylipään­sä pitäisi yhteiskun­nas­sa olla ja tässä sit­ten on hajon­taa. Lais­sez-faire ‑puoli on sitä mieltä, että mitä tahansa markki­nat tuot­ta­vat jakau­mak­si, on “oikein”, kun taas sit­ten toises­sa päässä on se aja­tus, että on oikein tasoit­taa palkkaero­ja ns. sol­i­daarisen palkkapoli­ti­ikan avul­la, eli siten, että isoimpia palkko­ja pide­tään alem­pana kuin, mis­sä ne markki­noiden ajam­i­na oli­si­vat ja pienem­piä korkeam­mal­la. Käsit­tääk­seni tämä on esim. Japanis­sa suht käytet­ty tapa sen sijaan, että tehtäisi­in tulon­si­ir­to­ja bruttopalkoissa. 

    Tuo­ta edel­listä, eli “puh­das­ta” mer­i­tokraat­tisu­ut­ta kuvaa minus­ta se, mitä sinä kut­suit ordi­naalisek­si ase­mak­si ja sit­ten se alku­peräi­nen numerolista “rankaisee” niitä mai­ta, jois­sa tulo­jakau­ma on tasaisem­pi, vaik­ka mon­en sel­l­aisen mielestä, jos­ta lais­sez-faire ei ole oikea tapa jakaa tulo­ja, tämä ei ole mitenkään paha asia.

    Kuten kir­joitin ensim­mäisessä kom­men­tis­sani, en väitä, että tietyn­lainen tulo­jakau­ma olisi parem­pi kuin toisen­lainen. Sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ik­ka voi olla hyvä asia yhteiskun­nan kannal­ta, mut­ta sitä ei voi pitää mer­i­tokraat­tise­na ratkaisuna. Hyvä yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka ja mer­i­tokra­tia eivät ole synonyymejä.

    Toisaal­ta se, että työ­markki­nat palk­it­se­vat kyvykkäitä työn­tek­i­jöitä run­saskä­tisem­min Yhdys­val­lois­sa, selit­tänee myös osaltaan sitä, mik­si Yhdys­val­lat on vau­raampi kuin Euroop­pa. href=“http://1.bp.blogspot.com/_‑EMpadQx4hM/S00PAivXUEI/AAAAAAAAAAk/bangxl04qZk/s1600‑h/3.png”>Esimerkiksi amerikan­suo­ma­laiset ansait­se­vat keskimäärin 50 pros­ent­tia enem­män kuin Suomes­sa asu­vat suo­ma­laiset, ja amerikan­suo­ma­lai­sista harvem­pi on köyhä.

    PIAAC-tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in brut­to­tu­lo­ja eikä otet­tu huomioon sosi­aal­isia tulon­si­ir­to­ja, joten ero kyky­jen ja tosi­asial­lisen elin­ta­son kor­re­laa­tiois­sa USA:n ja Pohjo­is­maid­en välil­lä lie­nee oikeasti vielä suurempi.

    Entä miten nuo kyvyt oikein määritelti­in? Onko niihin mah­dol­lista vaikut­taa opiskelul­la? Jos on, ja jois­sain mais­sa, kuten esim. USA:ssa se opiskele­maan pääsy on kallista ja mah­dol­lis­es­ti kiin­ni van­hempi­en tulota­sos­ta, niin tässä sekoit­tuu sitt­ten mukaan asia, joka onkin mer­i­tokra­t­ian vastainen.

    Kär­jis­tet­ty esimerk­ki: San­o­taan, että ihmis­ten tulota­so määräy­ty­isikin siitä, kuin­ka mon­ta des­i­maalia pi:n likiar­voa muis­taa, mut­ta sit­ten pi:n likiar­vo olisikin salaisu­us, joka kulk­isi isältä pojalle tiet­ona sukupolvelta toiselle. Kukaan ei pitäisi täl­laista sys­teemiä mitenkään meritokraattisena. 

    Ja jot­ta noista luvuista pää­sisimme siihen kysymyk­seen mer­i­tokra­ti­as­ta, pitäisi sit­ten tietää, vetävätkö nuo opiskelulin­jat, jois­sa suuri­in tuloi­hin on mah­dol­lista päästä, sisään­sä ihmisiä hei­dän omien kyky­jen­sä vai sen mukaan, miten heil­lä on mah­dol­lisu­us mak­saa noiden koulu­tu­so­hjelmien käymisen kustannukset?

    Jos edel­lisen, niin sit­ten sys­teemiä voi pitää mer­i­tokratis­tise­na. Jos jälkim­mäisen, niin ei.

    Onko tämä fak­ta (yhdis­tet­tynä siihen, että USA:ssa opiskelu on huiman kallista) nyt sinus­ta siis osoi­tus hei­dän sys­teeminsä suurem­mas­ta vai pienem­mästä mer­i­tokraat­tisu­ud­es­ta kuin Pohjoismaiden?

    Kykyjä mitat­ti­in testeil­lä, jot­ka käsit­televät numeerisiä taito­ja, lue­tun ymmärtämistä ja ongel­man­ratkaisukykyä. Sinäl­lään on jok­seenkin yhden­tekevää, mitä testit sisältävät, kos­ka ne kaik­ki mit­taa­vat ennen kaikkea yleisä­lykkyyt­tä. Tämän amerikkalaisen kak­sos­tutkimuk­sen mukaan yleisä­lykkyy­den geneet­ti­nen her­i­tabili­teet­ti aikuisiäl­lä on 86 %; lop­ut 14 % selit­tyvät ei-famil­i­aal­isil­la ympäristötek­i­jöil­lä kun taas famil­i­aaliset ympäristötek­i­jät kuten van­hempi­en varakku­us ovat merkityksettömiä.

    Ks. myös edel­lisessä kom­men­tis­sani refer­oimani tutkimus, jos­sa ver­rat­ti­in per­hetaus­tan ja ÄO:n vaiku­tus­ta aikuisiän tulotasoon.

    En väitä, että per­hetaus­taan liit­tyvil­lä ympäristötek­i­jöil­lä ei olisi mitään vaiku­tus­ta henkilön elin­ta­soon Yhdys­val­lois­sa (tai Suomes­sa), mut­ta tämä vaiku­tus on paljon pienem­pi kuin yleen­sä käsitetään ja kog­ni­ti­iviset kyvyt ei ole se kana­va, jota kaut­ta tämä vaiku­tus käy toteen.

  35. Keski­t­u­loinen tut­ta­vani asuu itseään vau­raam­mas­sa ympäristössä eikä se pelkästään onnea ole. Las­ten koulu­tover­it ovat hyvin tietoisia var­al­lisu­ud­estaan. Tun­tee ole­vansa tuhki­mo jos ei ole varaa kalli­isi­in merkki­vaat­teisi­in, ulko­maan­matkoi­hin eikä jalka­pal­lo­har­ras­tuk­seen (10000E vuodessa)

  36. Liian van­ha: Suomes­sa irti­sanomi­nen on help­poa ja halpaa.

    Riit­tää, että osaa kir­joit­taa muu­ta­man riv­in eli irtisanomispäivän,työsuhteen päät­tymis­päivän­ja työ­suh­teen päät­tymisen syyn.

    Ja jos ei ole pape­ria tai ei halua kat­soa irti­san­ot­tavaa silmi­in niin irti­sanomisen voi tehdä tekstarilla.

    Mut­ta jos ei osaa kir­joit­taa niin irti­sanomi­nen on todel­lakin vaikeaa.

    Mut­ta taitaa olla

    Isos­sa yri­tyk­sessä irti­sanomi­nen, varsinkin kollek­ti­ivi­nen irti­sanomi­nen on suh­teel­lisen hal­paa ja riskitön­tä, sil­lä yhtiöl­lä on asiantun­te­vat sopimus­lakimiehet. Sil­loinkin kun yri­tys jutun häviää, joku 100 k€ ei fir­maa kaa­da. Liitotkaan eivät kovin mielel­lään lähde käräjöimään ellei kyse ole jostain ennakko­ta­pauk­ses­ta, kos­ka vas­tus on kova. Ne lähtevät mielu­um­min sovit­tele­maan, mikä on ihan hyvä asia.

    Pienyri­tyk­sessä tilanne on kaikissa suhteis­sa toinen. Ei ihme, että pieyrit­täjät ovat varovaisia.

  37. Kalle: Tuos­sa on ehkä liioit­telua, mut­ta tilanteessa kuten Suomes­sa nyt, jos­sa irti­sanomi­nen on vaikeaa, työ­nan­ta­ja ei halua ottaa riskiä. On oleel­lis­es­ti tur­val­lisem­paa palkata joku, joka tun­netaan. Jos ilmiötä halut­taisi­in vähen­tää, tulisi irti­sanomisen olla oleel­lis­es­ti nyky­istä helpompaa.

    Pitäisikö kaik­ki organ­isaa­tiot Suomes­sa muut­taa yliopistoiksi? 

    Seu­rat­tuani tilan­net­ta uutis­ten ja kuu­lop­uheit­ten kaut­ta Helsin­gin yliopis­ton ja Aal­lonkin osalta voisin hyvin kuvitel­la, että sil­loin irti­sanomiset yri­tyk­sis­säkin taitaisi­vat sujua paljon nyky­istä helpom­min. Yri­tyk­set eivät ehkä kuitenkaan taitaisi potkia pel­lolle väkeä kokeneim­mas­ta ja osaav­im­mas­ta päästä. 

    Onko ken­ties jol­lain puolueel­la tarve ajaa yliopis­toväkeä mukaan maatöi­hin, kevätkylvöi­hin tai perunanis­tu­tustalkoisi­in? Sil­loin­han tääl­lä olisi toimit­tu osin samal­la tavoin kuin Kiinas­sa joskus, nyt jo melkein uno­htuneen kult­tuuri­val­lanku­mouk­sen aikoihin.

  38. Sylt­ty: Ei oikeas­t­aan, mut­ta pätevyyt­tä ja ammat­ti­taitoa on kuitenkin hyvin vaikea mitata. 

    Hupi­jut­tu­ja , kaiken voi mitata.

    Olen joutunut suuren osan uras­tani selvit­telemään organ­isaa­tioi­ta, jot­ka eivät toi­mi, kos­ka niitä ei johdeta.

    Ei parhais­takaan asiantun­ti­joista koos­t­u­va organ­isaa­tio toi­mi , jos sitä ei johdeta.

    Päin­vas­toin, liian mon­ta kil­pail­e­vaa tähteä samas­sa organ­isaa­tios­sa on katastrofi

    Toisaal­ta , ei hyvään tulok­seen pääsy edel­lytä huip­pu­osaa­ji­akaan, sil­lä hyvin johde­tun organ­isaa­tion tuot­tavu­us on paljon suurem­pi kuin yksilöi­den summa.

    Ja aina kun palkataan uusia työn­tek­i­jöitä niin kyl­lä esimiehen tehtävä on huole­htia siitä, että uusi työn­tek­i­jä löytää oman roolin­sa organ­isaa­tion­sa. Ja huole­htii uuden työn­tek­i­jän kas­vatuk­ses­ta yhteisön tarkoituk­selle sopivan.

    On täyt­tä unel­montia kuvitel­la, että löy­tyy valmi­ita ihmisiä, paraskin tarvit­see koulutuksen.

    Ja jopa uusi johtok­in­tarvit­see koulu­tuk­sen ja opastuksen

  39. Sylt­ty: Yleen­sä uno­hde­taan myös että verkos­toi­tu­mi­nen toimii molem­pi­in suun­ti­in: jos on tun­netusti tunari, har­va henkilön tun­te­va palkkaa tai suosit­telee häntä. 

    Heh, entisil­lä työ­nan­ta­jil­la voi olla kos­to takana.

    Kaveri lähti, kun oli tyy­tymätön johtamiseen, ei sanut palkkaa etec ja enti­nen työ­nan­ta­ja yrit­tää mustamaalata

    Tai enti­nen esimies oli tunari ja kek­si hyvän syntipukin

    etec

    Arvot­to­mia lausuntoja

  40. Liian van­ha: Heh, entisil­lä työ­nan­ta­jil­la voi olla kos­to takana.

    Kaveri lähti, kun oli tyy­tymätön johtamiseen, ei sanut palkkaa etec ja enti­nen työ­nan­ta­ja yrit­tää mustamaalata

    Tai enti­nen esimies oli tunari ja kek­si hyvän syntipukin

    etec

    Arvot­to­mia lausuntoja

    Kyl­lä tämä käy molem­min päin. Aina ei kan­na­ta uskoa kovin hyviä työ­todis­tuk­sia tai suosi­tuk­sia, jos ne eivät ole sopu­soin­nus­sa haas­tat­telu­vaikutel­man kanssa.

    Sivistynyt tapa päästä eroon työn­tek­i­jästä oli kir­joit­taa kehu­va työ­todis­tus. Sil­lä pääsi hel­posti töi­hin varsinkin julkiselle puolelle.

  41. Liian van­ha: Hupi­jut­tu­ja , kaiken voi mitata.

    Olen sin­ul­la aikaisem­minkin huo­maut­tanut ettei fordis­mi kel­lokallei­neen ole enää tätä päivää.

    Toisek­si, kyse oli rekry­toin­nista, ei työssä onnis­tu­misen mit­taamis­es­ta. Työn­tek­i­jää on mitä ilmeisim­mistä syistä helpom­pi arvioi­da palkkaamisen jäl­keen kuin sitä ennen.

    Lop­ut tek­stistäsi käsit­te­liv­ätkin muu­ta kuin rekry­toin­tia tai oli­vat itsestäänselvyyksiä.

    Jotenkin sin­un jutu­is­tasi tulee fiilis että sin­ulle työn­tek­i­jät ja työte­htävät ovat tas­apak­sua mas­saa. Jos ne eivät sitä ole, pis­tetään tek­i­jät, työt ja organ­isaa­tio sem­moi­sen prässin läpi, että on. Samat­en esimiehet ovat jo etukä­teen selvit­täneet kuin­ka mikäkin työte­htävä ja vai­he suorite­taan ja kyse on vain robot­tien lail­la toimivien työn­tek­i­jöi­den oikean­lais­es­ta ohjeis­tamis­es­ta. Kaik­keen löy­tyy ohje ja toim­intat­a­pa, työn­tek­i­jän oma­lle vas­tu­ulle ei jää enää mitään muu­ta kuin nou­dat­taa työ­nan­ta­jan tar­joa­maa koulu­tus­ta ja esimi­esten ohjei­ta. Liialli­nen ajat­telu ja osaami­nen, eri­tyis­es­ti huip­putek­i­jät, ovat vain häir­iöä tuotan­tokoneessa ja hei­dän epä­s­tan­dard­in­mukainen tas­apak­sus­ta mas­sas­ta eroa­va toim­n­ta aiheut­taa ennem­min tai myöhem­min ongelmiaa.

    Ei, asi­at eivät vain toi­mi noin nykypäivän asiantuntijayrityksessä.

  42. Pekka: Pitäisikö kaik­ki organ­isaa­tiot Suomes­sa muut­taa yliopistoiksi? 

    Seu­rat­tuani tilan­net­ta uutis­ten ja kuu­lop­uheit­ten kaut­ta Helsin­gin yliopis­ton ja Aal­lonkin osalta voisin hyvin kuvitel­la, että sil­loin irti­sanomiset yri­tyk­sis­säkin taitaisi­vat sujua paljon nyky­istä helpom­min. Yri­tyk­set eivät ehkä kuitenkaan taitaisi potkia pel­lolle väkeä kokeneim­mas­ta ja osaav­im­mas­ta päästä. 

    Onko ken­ties jol­lain puolueel­la tarve ajaa yliopis­toväkeä mukaan maatöi­hin, kevätkylvöi­hin tai perunanis­tu­tustalkoisi­in? Sil­loin­han tääl­lä olisi toimit­tu osin samal­la tavoin kuin Kiinas­sa joskus, nyt jo melkein uno­htuneen kult­tuuri­val­lanku­mouk­sen aikoihin.

    Äskön oli joku tapaus, jos­sa 67-vuo­tias yliopis­ton inten­dent­ti irti­san­ot­ti­in, mut­ta julk­isu­udessa ei ole käsit­tääk­seni paljon esitet­ty sitä yksi­tyisko­htaa, että kyseiselle henkilölle mah­dol­lis­es­ti ehdotet­ti­in vapaae­htoista eläk­keel­lelähtöä. Kun tuol­laiseen ei suos­tu, niin sil­loin voidaan irti­sanoa. Kyseinen tapaus, jos­sa ‑san­o­taanko- yli-ikäi­nen (yli 65-vuo­tias) halu­aa viimeiseen saak­ka naut­tia superkart­tumas­ta tms. ei ole vält­tämät­tä oikein mui­ta kohtaan. 

    Kaik­ki ei ole aina sitä miltä näyttää.

  43. Sylt­ty: Liialli­nen ajat­telu ja osaami­nen, eri­tyis­es­ti huip­putek­i­jät, ovat vain häir­iöä tuotan­tokoneessa ja hei­dän epä­s­tan­dard­in­mukainen tas­apak­sus­ta mas­sas­ta eroa­va toim­n­ta aiheut­taa ennem­min tai myöhem­min ongelmiaa.
    Ei, asi­at eivät vain toi­mi noin nykypäivän asiantuntijayrityksessä.

    Kyl­lä se valitet­tavasti toimii näin nykyakaises­sakin fir­mas­sa. Ei kri­it­tisiä asioi­ta voi jät­tää sat­un­naisu­u­den varaan eikä yhden asiantun­ti­jan varaan.

    On tul­lut opetel­tua kan­tapään kaut­ta, mitä merk­it­see, jos asioi­ta ei varmis­te­ta tarpeek­si hyvin ja huole­hdi­ta, että yksilön vaiku­tus minimoituu

    Ilmailu on hyvä esimerk­ki, jos­sa kaik­ki pyritään varmistamaan.On liian myöhäistä alkaa kehitel­lä uusia menetelmiä kun kone on putoamassa

    Sama kos­kee mon­taa asi­aa , hyvä esimerk­ki oli Son­er­an verkon vaikeudet ja uhat esim terveydenhoidolle.

    Kysymys oli yksinker­tais­es­ti siitä, että ohjelmis­toa ei oltu tes­tat­tu tarpee­ki ja ympäristöä varmis­tet­tu, ei ollut palau­tu­mis­su­un­nitel­maa eikä käyt­töönot­toa oltu tark­istet­tu use­an henkilön toimesta

    Sylt­ty edus­taa alan var­jop­uol­ta, tehdään huonoa ja kor­jataan jos menee pieleen,ja joku mcgyveri pelas­taa sit­ten tilanteen

    Mut­ta eipä vahinkokaan ole kovin suuri, muu­ta­ma fir­ma kär­sii ja jos 10 nakkikioskissa on ongelmia niin ei se paljoa maail­maa hetkauta

    Mut­ta kun poik­ki on miljoona tilaa­jaa tai 300 henkeä kul­jet­tanut kone rojah­taa met­sään niin kaik­ki ovat vaa­ti­mas­sa poli­itikko­jen, virkami­esten, lentoy­htiöit­ten henkilöstön, koneen valmis­ta­jien päitä vadille ja tiukem­pia sään­nök­siä, tes­tauk­sia ja kotrollointia

    Ja on mon­ta muu­takin busi­ness­ta, jos­sa tiuk­ka sys­temaat­tisu­us­luo tehoa ja nos­taa palvelutasoa

    Jos palvelu­un tulee muu­ta­ma miljoona palvelupyyn­töä vuodessa niin tehokku­us edel­lyt­tää tiukkaa systemaattisuutta.

    Sil­loin tapah­tu­mat pyritään stan­dar­d­oimaan ja ver­sioiden määrä min­i­moimaan ha first line hoitaa näi­den stan­dar­d­i­en puit­teis­sa pyyn­nöt 98 % ja ne 2 % vaikeampia siir­retään sec­ond lineen tai prob­lem managementille

    Aina kun on syn­tynyt ongalmia niin en johtu­vat siitä, että joku mcgyveri kuvit­telee löytäneen­sä oman ratkaisun , läh­tee oiko­maan ja hukkaa tapauk­sen, kun taito ei riitä

    Maail­ma toimii jär­jestäy­tyneesti edelleen ja pahimi­pa uhkia ovat sylt­ty­jen johta­mat fir­mat, kos­ka ne saa­vat koneet tip­pumaan ja jär­jestelmät kaatumaan

  44. Tapio: Kyl­lä tämä käy molem­min päin. Aina ei kan­na­ta uskoa kovin hyviä työ­todis­tuk­sia tai suosi­tuk­sia, jos ne eivät ole sopu­soin­nus­sa haas­tat­telu­vaikutel­man kanssa

    Näin on, tuo­takin on löytynyt.Sen vuok­si kan­nat­taakin rekry­toin­neis­sa luot­taa itseen­sä ja kan­taa vas­tuu epäonnistumisista

  45. Hyvä esimerk­ki oli aikoinaan, kun joku uusi val­opää kek­si palkata täl­laisen sylt­tyte­htaan tekemään uusi sovel­lus palvelulaskutukseen.

    Palve­lut kun muut­tui­v­at läpilaskutettaviksi

    Jonkin ajan kulut­tua johto kävi kuumana, kun tulot tippuivat.

    Kahvipöytäkeskustelus­sa lask­tusasi­natun­ti­jan kanssa kävi selväk­si, että puut­tuu palvelusykäyk­siä Lyhyen tark­ista­van kysymyk­sen jäl­keen kehoitin tätä otta­maan yhteyt­tä sovel­luk­sen tek­i­jöi­hin ja kysymään , mis­sä sykäyk­set ovat.

    Vas­taus tai oikeam­min kysymys oli “Mitä ne sykäyk­set ovat ?”

    Tap­pio oli kym­meniä miljoo­nia, nuo sylt­tyte­htaan val­opäät eivät koskaan kykene tuot­ta­maan niin paljon hyö­tyä, että tap­pio tulisi katettua.

  46. Liian van­ha:
    Hyvä esimerk­ki oli aikoinaan, kun joku uusi val­opää kek­si palkata täl­laisen sylt­tyte­htaan tekemään uusi sovel­lus palvelulaskutukseen.

    Palve­lut kun muut­tui­v­at läpilaskutettaviksi

    Jonkin ajan kulut­tua johto kävi kuumana, kun tulot tippuivat.

    Kahvipöytäkeskustelus­sa lask­tusasi­natun­ti­jan kanssa kävi selväk­si, että puut­tuu palvelusykäyk­siä Lyhyen tark­ista­van kysymyk­sen jäl­keen kehoitin tätä otta­maan yhteyt­tä sovel­luk­sen tek­i­jöi­hin ja kysymään , mis­sä sykäyk­set ovat.

    Vas­taus tai oikeam­minkysymys oli “Mitä ne sykäyk­set ovat ?”

    Tap­pio oli kym­meniä miljoonia,nuo sylt­tyte­htaan val­opäät eivät koskaan kykene tuot­ta­maan niin paljon hyö­tyä, että tap­pio tulisi katettua.

    Jos sovel­luk­sen tek­i­jät eivät tien­neet mitä sykäyk­set ovat, vika on sovel­luk­sen tilaa­jas­sa. Tilaa­ja­han se määrit­telee mitä halu­aa ja tes­taa sovel­luk­sen ennen kuin hyväksyy käyt­tööno­ton. Val­opäätkään eivät ole ajatustenlukijoita.

    Tämä asia on mon­ta ker­taa tul­lut mieleen kun Apot­ti ‑jär­jestelmän han­k­in­taa on moitit­tu. Jos sel­l­ainen koo­dataan nol­las­ta läh­tien, vaatii se tilaa­jal­ta ymmär­rystä siitä mitä on halu­a­mas­sa ja hyvin usein se ymmär­rys puut­tuu. Aivan var­ma on, että yhtään halvem­mal­la sitä ei saa koo­dat­tua käyt­tökun­toon, kuin mitä siitä nyt mak­se­taan. Ain­oa ero olisi, että koo­di voisi jäädä tilaa­jan omaisuudeksi.

  47. Sylt­ty: Liialli­nen ajat­telu ja osaami­nen, eri­tyis­es­ti huip­putek­i­jät, ovat vain häir­iöä tuotan­tokoneessa ja hei­dän epä­s­tan­dard­in­mukainen tas­apak­sus­ta mas­sas­ta eroa­va toim­n­ta aiheut­taa ennem­min tai myöhem­min ongelmiaa.

    Ei, asi­at eivät vain toi­mi noin nykypäivän asiantuntijayrityksessä.

    Suurin osa IT-alan töistä on tyl­sää “kokoon­panoa” asi­akaspro­jek­teis­sa ja inte­groimista tai rak­en­tamista van­han päälle. Se on myös saman asian tekemistä uudelleen eri välineil­lä ja pienin muu­toksin asi­akkaalle. Keskikokoisen IT-fir­man valkokauluksi­nen kood­i­ap­ina ei ole huip­puasiantun­ti­ja muuten kuin omas­ta ja äitin­sä mielestä. 

    Jos fir­mas­sa on esim. 15–50 työn­tek­i­jää toteut­ta­mas­sa mon­imutkaista kokon­aisu­ut­ta huip­putek­i­jä palkataan sys­teemi­arkkite­hdik­si ja annetaan sille val­ta suun­nitel­la, lopuista suurin tekee tyl­sää toimis­to­työtä. Se on henkises­ti vaa­ti­vam­paa kuin tuotan­tolin­ja tehtaas­sa, mut­ta se ei vaa­di kovin paljon luovu­ut­ta eikä siihen kan­na­ta palkata luo­vaa ihmistä. Ei autote­htaan kokoon­pano­lin­jal­lakaan kat­so­ta hyväl­lä jos duu­nari kek­sii luovia ratkaisuja. 

    Täl­lainen uude­naikainen kokoon­pan­otyö on fyy­sis­es­ti helpom­paa mut­ta henkises­ti raskaam­paa kuin van­hanaikainen kokoon­pano­lin­jal­la työsken­te­ly. Toisin kuin fyy­sisel­lä kokoon­pano­lin­jal­la, siinä joutuu koko ajan ajat­tele­maan, mut­ta työ ei ole eri­tyisen luo­vaa. Ei ihme, että ihmiset masentuvat.

  48. JY: Jos sovel­luk­sen tek­i­jät eivät tien­neet mitä sykäyk­set ovat, vika on sovel­luk­sen tilaa­jas­sa. Tilaa­ja­han se määrit­telee mitä halu­aa ja tes­taa sovel­luk­sen ennen kuin hyväksyy käyt­tööno­ton. Val­opäätkään eivät ole ajatustenlukijoita.

    Tämä asia on mon­ta ker­taa tul­lut mieleen kun Apot­ti ‑jär­jestelmän han­k­in­taa on moitit­tu. Jos sel­l­ainen koo­dataan nol­las­ta läh­tien, vaatii se tilaa­jal­ta ymmär­rystä siitä mitä on halu­a­mas­sa ja hyvin usein se ymmär­rys puut­tuu. Aivan var­ma on, että yhtään halvem­mal­la sitä ei saa koo­dat­tua käyt­tökun­toon, kuin mitä siitä nyt mak­se­taan. Ain­oa ero olisi, että koo­di voisi jäädä tilaa­jan omaisuudeksi.

    Kyl­lä han­k­in­taspeksis­sä oli selkeä kuvaus sykäyk­sistä ja niiden merkityksestä.

    Tes­tauk­ses­sa oli säästet­ty ja se jäi toimit­ta­jan vastuulle,kuten oli esim Son­er­an verkko-ongelmatapauksessa,testaus oli Nokian vastuulla.

    Tämä on yleinen käytän­tö nykyään,koska tes­tausalu­s­tat ovat kalli­ita ja vaatii asiantun­te­vaa henkilökuntaa.

    Kokon­ais­val­tainen ulkois­t­a­min­wn on päivän sana ja niin­pä osta­jal­la ei ole osaamista.

    Hyvä esimerk­ki on sote-palvelut,moni kun­ta on ulkois­tanut koko sote-funktion,joren kun­nas­sa ei ole edes alan osaamista

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.