Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat

Mis­sä kak­si voimay­htiöi­den edus­ta­jaa tapaa toisen­sa, siel­lä mar­mate­taan siitä kaaok­ses­ta, jon­ka tuulivoima on sähkö­markki­noille tuonut ja jota aurinkosähkö tulee vielä paljon pahentamaan.

Mar­ma­tus kan­nat­taa lopet­taa, kos­ka tuuli ja ennen kaikkea aurinkoen­er­gian käyt­tö on tule­vaisu­ut­ta. Hyvin vai­htel­e­vaan sähkön tuotan­toon on vain varaudut­ta­va ja siihen, mitä se merk­it­see sähkön hinnalle.

Sähkö­markki­noi­ta on tasapainotettava

  1. Siir­toka­p­a­siteet­tia olen­nais­es­ti lisäämällä
  2. Kysyn­nän ohjauksella
  3. Luo­ma­l­la täy­den­tävää kap­a­siteet­tia vesivoimas­ta ja nopeasti säädet­tävistä polt­toon perus­tu­vista voimaloista.
  4. Mah­dol­lis­es­ti luo­ma­l­la kapasiteettimarkkinat.

Sään mukaan vai­htel­e­van ener­giantuotan­non ongel­mat olisi läh­es selätet­ty, jos siir­toka­p­a­siteet­tia olisi niin paljon, että koko EU pysy­isi jatku­vasti samas­sa hin­ta-alueessa. Aina tuulee jos­sakin eikä kaikkial­la voi olla pilvistä.

Siir­toka­p­a­siteetin rak­en­tamisen pitäisi ottaa val­ti­ol­liseen ohjauk­seen, kos­ka nykyisen jär­jestelmän kan­nus­timet ovat aivan pielessä. Siir­toy­hteys tuot­taa sitä parem­min, mitä isom­mat ovat aluei­den väliset hin­taerot, joten pul­lonkaulo­ja kan­nat­taa säilyttää.

Siir­toy­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin niin kallista – ja Sak­sas­sa poli­it­tisen vas­tus­tuk­sen vuok­si niin vaikea­ta – ettei yht­enäistä hin­ta-aluet­ta Euroopas­ta saa­da min­un eli­naikanani. On siis yritet­tävä selvitä alueel­lis­es­ti voimakkaista tuotan­non vaihteluista.

Kulu­tuk­sen ohjaus on olen­naisen tärkeätä. Teol­lisu­us on tiedostanut sähkön hin­nan vai­htelun – myös ne, jot­ka omis­ta­vat omaa tuotan­toa suo­raan tai Mankala-peri­aat­teel­la. Vaik­ka sähkön saa kiin­teään hin­taan, se kan­nat­taa kuitenkin arvostaa pörssi­hin­taan, kos­ka voihan sen aina myydä.

Koti­talousku­lut­ta­jat ja palve­lut tulisi saa­da mukaan. Tämän ensim­mäi­nen edel­ly­tys on tun­tiko­htaisen hin­noit­telun käyt­töönot­to, kos­ka mik­si koti­talous säätäisi kulu­tus­taan, jos hin­ta on kiin­teä. On syytä uskoa, että sähkön hin­ta tulee jatkos­sa vai­htele­maan vielä jyrkem­min kuin nyky­isin ja myös erit­täin kalli­ita tun­te­ja (yli 1000 €/MWh) tulee ole­maan samoin kuin tun­te­ja, jol­loin sähkön hin­ta on lähel­lä nollaa.

On paljon toim­into­ja, jois­sa kulu­tus­ta voi siirtää ainakin muu­ta­mal­la tun­nil­la. Tämä edel­lyt­tää paljon älykästä teknolo­giaa. Sähköau­ton akku­jen lataus, pakastin, kylpy­huoneen lat­tialäm­mi­tys ja moni muu sel­l­ainen voidaan sulkea kalli­impi­en tun­tien ajak­si. Jos sähkö mak­saa het­kel­lis­es­ti kak­si euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta, voi kulut­ta­ja oma­l­lakin päätök­sel­lään jät­tää saunan läm­mit­tämisen väli­in, kun­han hän tietää sähkön het­kel­lisen hinnan.

Suurten kulu­tushuip­pu­jen aikana sähkön hin­nan tulee määräämään hin­ta, jol­la kulu­tus vetäy­tyy pikem­minkin kuin tuotan­non marginaalihinta.

Säädet­tävän vesivoiman arvo tulee ole­maan entistäkin suurem­pi. Meil­lä on pidet­ty pöhkönä Ruotsin ja Tan­skan panos­tus­ta ailahtel­e­vaan tuulivoimaan. Ruot­salaisille tuulivoima on kuitenkin säästet­tyä vesivoimaa.

Suomes­sa säädet­tävää vesivoimaa käytetään tuotan­non siirtämiseen kesästä talveen. Jatkos­sa lyhy­taikaisem­pi säätämi­nen sään mukaan tulee rin­nalle. Siihen­hän tarvi­taan paljon pienem­piä altaita.

Painei­ta tulee var­maankin siihenkin, että sel­l­aisi­akin voimaloi­ta, joi­ta nyt ei sääde­tä lainkaan, voisi säätää edes vähän. Saimaan pin­ta ei mitenkään hyp­pele­htisi, vaik­ka Ima­tran voimalaitok­sen kohdal­la vet­tä ajet­taisi­in joskus läpi vähän enem­män ja joskus vähän vähem­män. Kalas­ta­jat tosin eivät ilah­du kaloista nyt puhumattakaan.

Sähkö tul­laan jatkos­sakin tekemään jotain hiilip­i­toista ainet­ta polt­ta­mal­la. Tämä poltet­ta­va aine voi olla tietysti myös uusi­u­tu­vaa. Nykyisen kaltaisen pääo­maval­taiset ja hyvän hyö­ty­suh­teet suuret ja kankeat voimalat väistyvät kevyi­den ja helpom­min säädet­tävien tieltä. Biokaa­sun hyvi­in puoli­in kuu­luu se, että se tekee mah­dol­lisek­si voimalan erit­täin nopean säätämisen. Myös maakaa­su­voimalan taloudel­lisu­us para­nee suh­teessa kivi­hi­ilivoimalaan saman säädet­tävyy­den ansiosta.

Sähköä pitäisi pystyä pane­maan tal­teen sil­loin, kun se on läh­es ilmaista. Pump­pu­voimaloi­ta var­maankin tulee ja voihan sitä sähkön avul­la nos­taa jotain muu­takin kuin vet­tä. Sähköl­lä voi tehdä myös syn­teet­tistä polt­toainet­ta tai vaik­ka metaania.

Jot­ta hyvin hal­pa sähkö käytet­täisi­in järkevästi, pitäisi sen olla myös käyt­täjälle hal­paa. Verkko­mak­su­jen ei pitäisi perus­tua siir­ret­tyyn sähköön, vaan varat­tuun kap­a­siteet­ti­in niin kuin datasi­ir­rossa mak­se­taan nopeud­es­ta eikä megatavuista. Sähkövero pitäisi muut­taa euromääräis­es­tä pros­en­tu­aalisek­si – tai mielu­um­min luop­ua koko sähköveroista ja kor­va­ta se sähkön­tuotan­toonkin kohdis­tu­val­la hiiliv­erol­la (tai paljon nyky­istä kalli­im­mil­la päästöoikeu­den hin­noil­la). Kun sähkön hin­ta on lähel­lä nol­laa, sähkön tuotan­to on päästötön­tä, joten sitä oikeas­t­aan pitäisi verottaakaan.

Kap­a­siteet­ti­markki­noi­ta tarvi­taan, jos kulu­tuk­sen säätämi­nen ei toi­mi. Jos joudu­taan mak­samaan sel­l­aisen kap­a­siteetin ylläpitämis­es­tä, jota käytetään ehkä sata tun­tia vuodessa, näin tuotet­tua megawat­tin­tia kohden hin­ta muo­dos­tuu todel­la kovak­si – ehkä tuhan­sik­si euroik­si. Kulu­tuk­sen ohjaami­nen tun­tuu järkevämmältä.

 

93 vastausta artikkeliin “Sääriippuvainen tuotanto ja sähkömarkkinat”

  1. “Jos­sain tuulee aina” ei ole vali­di argu­ment­ti, ainakaan jos tarkoite­taan että “jos­sain tuulee aina tarpeeksi”.

    Kun ei tuule.

    Aus­tralian materekaan ei ole tarpeek­si suuri, että siel­lä tuulisi aina. Siel­lä melkein 10% vuo­den päivistä päivistä oli sel­l­aisia, ettei _koko_ _mantereella_ tuule juuri ollenkaan. Yht­enä päivänä vuodessa koko man­tereen tuulivoimatuotan­to oli vain 2,7% nimellistehosta! 

    EU:n pin­ta-ala on vain puo­let Aus­tralian pin­ta-alas­ta, vaik­ka koko Euroop­pa onkin suurempi.

    “Lets look at the dis­tri­b­u­tion of low wind days. We can ask, for how many days was wind out­put below some lev­el? For instance, we can find 29 days in which out­put was below 10% of capac­i­ty, and 127 days below 20% capac­i­ty. 127 days is, inci­den­tal­ly, pret­ty close to the num­ber of week­ends and annu­al leave of most Aus­tralians – Aus­tralian wind is obvi­ous­ly gov­erned by Aus­tralian work­place awards!

    The plot below shows the num­ber of days below a par­tic­u­lar out­put lev­el. Inter­est­ing­ly, the dai­ly aver­age pow­er out­put nev­er exceed­ed 75% of capac­i­ty, or 2810 MW, almost 1 gigawatt less than installed. The fleet was nev­er total­ly becalmed, but the low­est record­ed day in the year saw out­put of just 2.7%.”

    Käytän­nössä siis yht­enä päivänä vuodessa tuulivoima ei tuo­ta yhtään mitään. Siihen päälle vielä yö, niin aurinkovoimakaan ei tuo­ta mitään. 

    Ei täm­möis­ten tuotan­to­muo­to­jen varaan ole mitään järkeä rak­en­taa ener­giantuotan­non runkoa.

    Tarkem­min Aus­tralian tuulivoiman tuotannosta:
    http://bravenewclimate.com/

    Mielestäni tämän täysin huuhaa-argu­mentin tois­telu pitäisi lopettaa.

    Mitä tulee älykkäisi­in sähköverkkoi­hin, niin ne ovat kalli­ita suh­teessa säästöi­hin. Vaikea niitä on pelkästään säätöpe­rusteis­es­ti han­kkia. Jos sähkö mak­saa vaik­ka sen 1000e/MWh viitenä tunti­na vuodessa, niin ei sen takia mihinkään automaa­tioon ainakaan kulut­ta­jien kan­na­ta investoi­da. Toden­näköisem­min käy niin että uusi­u­tu­vien aiheut­ta­mat sähkökatkok­set saa­vat ihiset investoimaan aggre­gaat­tei­hin ja jos näin tehdään niin niihin voi sit­ten lait­taa sitä säätöä.

    Tietenkin jos/kun IoT tulee kaikkialle, niin säädöt on helppo/halpa jär­jestää, kun sel­l­ainen omi­naisu­us tulee aina kaikkien lait­tei­den mukana ilman eri mak­sua. Ain­ut vaan että kaiken­lainen tietotekni­nen säätämi­nen, häs­läämi­nen ja ongel­mat räjähtävät käsi­in kun pelkän tietokoneen ja puhe­li­men sijas­ta jääkaap­pi, pakastin ja läm­mi­tysjär­jestelmä on altis kaa­tu­ile­maan ja hyökkäyksille.

    Tässä muuten hyvä kir­joi­tus selkeäl­lä grafi­ikalla tuuli- ja aurinkovoiman problematiikasta:
    http://jmkorhonen.net/2014/04/08/graphic-of-the-week-having-too-much-and-too-little-renewables-at-the-same-time/

  2. Muu­tos­ta, muu­tos­ta, muu­tos­ta, joku voit­taa ja joku häviää joten ei se help­poa ole.
    Mikä saa markki­nat investoimaan var­avoimaan ja huip­pu­voimaan. Vapail­la markki­noil­la ei kan­na­ta investoi­da var­muu­den vuok­si vrt. muu­ta­man vuo­den takainen pääsiäisen kanamunakriisi.

  3. Esa Vakki­lainen:

    Mikä saa markki­nat investoimaan var­avoimaan ja huip­pu­voimaan. Vapail­la markki­noil­la ei kan­na­ta investoi­da var­muu­den vuoksi 

    Täl­lä het­kel­lä ener­gia­markki­noil­la ei kan­na­ta investoi­da yhtään mihinkään, ellei siihen saa tukea. Vielä vähem­män kan­nat­taa investoi­da mihinkään vara- tai huippusysteemiin.

    Ei nyky­hin­noil­la kan­na­ta mikään, ei uusi tuotan­to, ei varas­toin­tisys­tee­mi, ei pumppuvoimala.

    Jär­jetön tilanne, markki­nat on sotket­tu aivan täydellisesti.

  4. Ima­tranekosken vesivoimalan imel­lis­te­ho 0 185 MW ja vuosi­tuotan­to 1000 GWh/a. kek­simäääräinne tuot­to siis on n 110 MW eli 62 % nimelistehosta.

    Olisi viis­in­ta ksyysä­suo­rana fir­mas­ta, kuin­ka paljon voimaa käytetään säätövoimana. Kuin­ka paljon johtuu vesitilanteesta.

    Tark­ista­mat­tomien tieto­jeni mukaan tur­bi­ine­ja ei saa koskana täysin pysäyt­tää, kos­ka niiden laakeroin­ti perus­tuu jatku­vaan vesivoitelu­un. Pysäyt­tämi­nen tyh­jen­täsi laakeroin­nin vesi­pat­jan. (Osit­tain samas­ta syys­tä linja.-autojen ja rekko­jen moot­tor­e­i­ta ei miel­lel­lään pysäytetä.)

  5. Juno­ril­la on talos­saan it-serveeris, ja m. sen vuok­si aika tuhti automaat­tien aggre­gaat­ti. (Tuh­toi oli hin­takin). Sitäö onkahd­neskan­vuo­den aikan käyet­ty yhteen­sä 40 tuntia.

    i kW:n aggr­gatati mak­sa siinä 400 e. mut­tase tuio­taa perin huono­laatuoista sähköä.

  6. Val­i­tus johtuu osin siitä, että nyky­is­ten omis­ta­jien laitok­set pis­tetään paket­ti­in ja uudet tuotan­to­muodot voivat olla muiden toim­i­joiden kuin ener­giay­htiöi­den omistuksessa…

    Siir­toli­ike­toimin­nalle tai sähkön­myyn­nille ei ole väliä täl­lä asial­la, muuten kuin myyjän han­k­in­nan suo­jauk­ses­ta voi tul­la kalli­im­paa. Johdan­nais­ten hin­nat tup­paa­vat nouse­maan kun niiden kohtei­den hin­tavai­htelu lisääntyy.

  7. 4. sukupol­ven fis­sio ja myöhem­min fuu­sio ovat ener­giantuot­to­tapo­ja joil­la on poten­ti­aalia syr­jäyt­tää kaik­ki muu maail­mas­sa käytet­ty. Hul­lu pitää olla jos väit­tää että polt­tamiseen perus­tu­va olisi tulevaisuuden(kin) tapa tuot­taa sähköä. Polt­tamisel­la tuotet­tu ener­gia tap­paa vuorokaudessa yhtä mon­ta ihmistä kuin Tsher­nobylin onnet­to­muus on tappanut!

  8. Sylt­ty: Ei täm­möis­ten tuotan­to­muo­to­jen varaan ole mitään järkeä rak­en­taa ener­giantuotan­non runkoa.

    Pait­si jos käytet­tävis­sä on hel­posti säädet­tävää sähkön­tuotan­toa kuten pohjo­is­mais­sa. Kuten täältä voi nähdä, esimerkik­si tänään Tan­skan tuulivoimatuotan­to on vai­hdel­lut välil­lä 77–2227 MW ja pelkästään Nor­jan vesivoimatuotan­to välil­lä 14768–19399MW eli tuplas­ti Tan­skan tuulivoiman vai­htelun ver­ran. Jo nyky­isil­lä, varsin vaa­ti­mat­tomil­la siir­toy­hteyk­sil­lä Tan­skas­sa on joudut­tu säätelemään fos­si­ilista sähkön­tuotan­toa ain­oas­taan n. 730MW verran.

    Pohjo­is­mai­sis­sa olois­sa olisi pikem­minkin jär­jetön­tä olla rak­en­ta­mat­ta tuulivoimaa olet­taen että CO2-päästöjä halu­taan pienen­tää. Kokon­aan toinen kysymys on kuka sen mak­saa. On tyh­mää mak­saa liikaa, kuten Suomen val­tio ylim­i­toitet­tuine syöt­tö­tar­if­fei­neen, mut­ta minkäs teet kun poli­ti­ik­ka ohjaa päätöksiä.

  9. Siinä olet oike­as­sa, että aurinkoen­er­gial­la on tule­vaisu­ut­ta, kun­han voimalat aikanaan saadaan ilmake­hän ulkop­uolelle, mut­ta tuulivoima on joitain erikoistapauk­sia luku­unot­ta­mat­ta kyl­lä van­hen­tunut­ta ja saas­tut­tavaa teknolo­giaa jo valmi­ik­si. Siihen asti ydin­voima on järkevin ja puh­tain vaihtoehto.

  10. Kulu­tuk­sen ohjauk­ses­sa Osmo otti mie­lenki­in­toisen esimerkin, saunan läm­mi­tyk­sen siirtämisen. Sehän onnis­tuu kyl­lä, jos asukkaal­la on oma sauna. Mut­ta Suomes­sa liki puo­let väestöstä asuu ker­rostalois­sa. Ker­rostaloa­sun­to­ja on noin 1 300 000. En löytänyt tieto­ja saunal­li­sista ja saunat­tomista asun­noista, mut­ta ole­tan, että noin miljoona asun­toa on ilman saunaa, joten niiden asun­to­jen asukkaat kylpevät yleen­sä taloy­htiön saunas­sa (jos sauno­vat). Eli vakiovuoroil­la. Tästä herää kysymys, että olisiko tarkoituken­mukaista, että taloy­htiöt alka­isi­vat hin­noitel­la saunavuorot sen mukaan minkä hin­taista sähkö on kunkin saunavuoron aikaan?
    Siinäpä oli opti­moin­tite­htävä per­heille! Luu­len­pa, että isän­nöin­ti­toimis­to­jen käyt­tämät lasku­tu­so­hjel­mat ja vastik­ereskon­tran taipumi­nen on koe­tuk­sel­la. Mil­lainen päätök­sen­teko­pros­es­si olisi hin­noit­telun suh­teen? Voi niitä maal­likko­hal­li­tuk­sia, joille remont­tien valmis­telukin on vaikeaa, ja LED-lamp­pui­hin siir­tymisen kan­nat­tavu­ut­ta ei ymmär­retä (oste­taan tärinänkestäviä hehku­lamp­pu­ja varas­toon — käyt­töai­ka jopa 20000 t — ja käytetään niitä kunnes varas­tot loppuvat)
    Ajat­telin vain tuo­da lauan­taisen saunail­lan kun­ni­ak­si täl­laisenkin näkökul­man kulu­tuk­sen sään­te­lyn mon­imutkaisu­ud­es­ta — saunomi­nen ker­rostalois­sa. Hyvää kevätpäiväntasausta!

  11. ..eli tiivis­te­tysti:
    1. Lisätään kustannuksia
    2. Lisätään kustannuksia
    3. Lisätään kustannuksia
    4. Lisätään kustannuksia.

  12. Eivätkö ener­gian, eli sähkön siir­to­häviöt kas­va siir­toetäisyy­den kasvun myötä?

  13. OS: “Sähköl­lä voi tehdä myös syn­teet­tistä polt­toainet­ta tai vaik­ka metaania.”

    Tuo­ta voisi jatkoke­hitel­lä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuot­ta­maa sähköä ei viedäkään val­takun­nan verkkoon, vaan eril­lisiä johtimia pitkin lähim­mälle voima-ase­malle. Voima-ase­mal­la sähkö muun­netaan metaaniksi tai vedyk­si ja puskuroidaan varas­toon. Varas­tos­ta sitä ainet­ta polte­taan sähkök­si tasaise­na ja hyvin ennakoita­vana sähkövir­tana. Tai ainet­ta kuskataan muualle käytet­täväk­si esim. auto­jen polttoaineena.

  14. “Jos sähkö mak­saa het­kel­lis­es­ti kak­si euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta, voi kulut­ta­ja oma­l­lakin päätök­sel­lään jät­tää saunan läm­mit­tämisen väli­in, kun­han hän tietää sähkön het­kel­lisen hinnan.”

    Ainavalmis nimik­keel­lä myytävät kiukaat voi “lada­ta” edullisem­mal­la sähköl­lä, jol­loin saunomishetkel­lä sähköä kuluu vähemmän.

    Me ekol­o­giset ihmiset käytämme toki puuk­i­uas­ta ja muu­toinkin läm­mitämme talon puulla.

  15. Sakke:
    Eivätkö ener­gian, eli sähkön siir­to­häviöt kas­va siir­toetäisyy­den kasvun myötä?

    Toki,

    sik­si paikalli­nen aurinko- ja tuulivoimatuotan­to tukee hyvin systeemiä.

    Mut­ta monien investoin­tien kan­nat­tavu­u­den taustal­la on ole­tus että siir­tomak­sut ja sähkövero perus­tu­isi­vat mitatun ener­gian määrään eikä tehoon. Koko ajan on kiin­tei­den mak­su­jen osu­ut­ta kas­vatet­tu verkkopalveluissa.

  16. Hienoa että ener­gia­jun­tu­rat luke­vat täl­laisia fik­su­jakin kir­joituk­sia! Tosin isoin moti­vaa­tio on usein kaiken uuden vas­tus­t­a­mi­nen, mut­ta ei se mitään: “koirat haukkuu ja..”

    Olen suuren kan­sain­välisen sähköalan fir­man palveluk­ses­sa ja meil­lä (kuten kil­pail­i­joil­lakin) kehitetään innol­la ratkaisu­ja mm. uusi­tu­van ener­gian varas­toin­ti­in ja ener­giate­hokku­u­teen. Kysyn­tä tuol­la alal­la on suur­ta ja eri­laisia ratkaisu­ja on luke­mat­to­mia. Soin­in­vaara osoit­taa ole­vansa vielä van­hana miehenäkin hyvin per­il­lä siitä mihin ollaan menos­sa. Muu­tos on nopea ja esimerkik­si TEM:ssä meil­lä suo­ma­laisil­la on vielä vaikeuk­sia ymmärtää mitä on tapahtumassa.

  17. Mitä mieltä Osmo Soin­in­vaara on perusvihreänä, maise­mas­ta jos­sa näkyy tuulimyl­lyjä? Entä lin­tu­jen ystävänä lin­tusilp­pureista? Entä mitä mieltä ihmis­ten huoles­ta omas­ta ter­vey­destään myl­ly­jen lähellä?

  18. T Berg:
    Olen suuren kan­sain­välisen sähköalan fir­man palveluk­ses­sa ja meil­lä (kuten kil­pail­i­joil­lakin) kehitetään innol­la ratkaisu­ja mm. uusi­tu­van ener­gian varas­toin­ti­in ja energiatehokkuuteen. 

    En minä yhtään ihmettele, mik­si alan X yri­tyk­set ovat aivan innois­saan, kun koko EU päät­tää kaataa määräämät­tömästi rahaa alalle X. 

    Olisi­han se vähän omi­tu­ista jos säätöalan fir­mat eivät olisi innois­saan, kun koko sähköverkko aje­taan kun­toon, että jos joka ikiseen torp­paan ei hom­ma­ta kunnnon säätö/varastointijärjestelmiä, koko sys­tee­mi räjähtää käsi­in. Toden­näköiseti käy vielä niin että kun noi­ta ei kan­na­ta kenenkään muuten asen­nut­taa, niin val­tiot suuris­sa viisauk­sis­saan käskevät kaikkia han­kki­maan kalli­it jär­jestelmät. Hyvä esimerk­ki on tämä innos­tus talo­jen ener­gian­säästämiseen lisäämäl­lä eris­tepak­suuk­sia. Suomen eris­te­te­ol­lisu­us on ollut oikein mielis­sään ja ymmärtääk­seni ihan mukana kehit­telemässä säädök­siä siitä, kuinn­ka pitää lisätä eristeitä.

    MEi­dän suo­ma­lais­ten muuten kan­nat­taisi var­maan ajaa koko EU:n laa­juista totaal­ista muovi­pus­sikiel­toa. Sen jäl­keen alka­isi paperi­pus­sit ja kar­ton­ki käymään kau­pak­si ihan eri malli­in kuin aikaisemmin.

    Kyl­lä mullekin pas­saa että val­tion rahoil­la raken­netaan Suo­mi täy­teen kaiken maail­man bio­tuotete­htai­ta ja ener­gialaitok­sia, olen­han mukana toim­i­tus­ketjus­sa. Mut­ta ei siinä mitään järkeä ole…

  19. spot­tu: Pait­si jos käytet­tävis­sä on hel­posti säädet­tävää sähkön­tuotan­toa kuten pohjoismaissa. 

    Niin ja kun koko EU:n kaik­ki tuulivoimalat tuot­ta­vat 2,7% nimel­lis­te­hos­ta, niin Nor­jan vesivoimalat kyl­lä han­skaa­vat koko EU:n sähkönku­lu­tuk­sen ja myös huonoina vesivuosina? 

    Kyl­lä Nor­ja var­maan oman tuulivoiman voi niil­lä vesivoimaloil­la säätää, mut­ta eihän se vesi nyt mitenkään voi riit­tää kaikille halukkaille.

    Ja mikään kulu­tuk­sen hienosäätö ei riitä tuol­laiseen heilun­taan. Ain­oa mikä käy, on fos­si­ili­nen voimalaitos. Eli raken­netaan X MW tuulivoimaa ja sit­ten aika suuren osan tästä kap­a­siteetista fos­si­ilista varavoimaa. 

    Tuulivoima mak­saa tuotet­tuna 60 e/MWh ja siihen päälle tulee sit­ten vielä tämä super­vahvis­tet­tu eri­ty­is­te­hokas koko Euroopan kat­ta­va siir­toverkko, var­avoimalaitok­set ja kaiken mah­dol­lisen ja mah­dot­toman säätämi­nen hin­nan mukaan.

    Kun kaik­ki kulut las­kee yhteen, niin kyl­lä Olk­ilu­o­to 3 ja Han­hikivi alka­vat kum­matkin kuu­losta­maan halvoil­ta ja yksinker­taisil­ta toteut­taa. Varsinkin kun ei tässä ole ikuisu­ut­ta aikaa odotel­la niitä maag­isia säätöjär­jestelmiä (kuten esimerkik­si halpo­ja sähköau­ton akku­ja), kyl­lä ne pitäisi saa­da työn alle mieluiten nyt heti eikä vas­ta joskus 2030-luvulla.

    Ja kyl­lä sitä tuulivoimaa voi hyvinkin olla, mut­ta ei ener­giantuotan­toa ole kyl­lä mitään järkeä aurinko- ja tuulivoimaan perus­taa. Siinä käy niin että kun laskun hin­ta alkaa selviämään ja sat­tuu pari kun­non Euroopan­laa­jista sähkökatkos­ta, men­nään taas toiseen ääri­laitaan kun jotkut “nyt tämä ilmas­ton­muu­tosvouho­tus seis”-porukat voit­ta­vat vaalit.

    “Tan­skan tuulivoimatuotanto”

    JA Tan­skako on muka hyvä esimerk­ki? Tan­ska­han ei ole päässyt dekar­bon­isaa­tios­sa puus­ta pitkään, maan edis­tyk­selli­nen ener­giantuotan­to on kuitenkin keskimäärin hiilen­mus­taa eikä sieltä löy­dy säätöä. Tan­skan säätövoima­han löy­tyy ymmätääk­seni pääosin naa­puri­maista, joten sil­lä ei voi ratkaissa koko EU:n säätö-ongelmia.

  20. En väitä etteikö olisi mah­dol­lista rak­en­taa tuulivoimaan ja aurinkovoimaan perus­tu­vaa sähkön­tuotan­toa. Ei kait siinä kun raken­netaan moninker­tainen määrä tuuli- ja aurinkovoimalaoi­ta ja raken­netaan sit­ten siihen rin­nalle niin paljon varas­toin­tia kuin vain pystytään ja sit­ten tarpeek­si luotet­tavaa var­avoimaa (vaikka­pa kaasu/hiili/ydin).

    Se vain tulee niin kalli­ik­si, että polit­ti­nen tah­to lop­puu kesken paljon ennen pro­jek­tin valmis­tu­mista. Esimerkik­si poli­it­tisen tah­don lop­pumis­es­ta voidaan ottaa Ruotsin päätös luop­ua ydinvoimasta.

  21. Sylt­ty: JA Tan­skako on muka hyvä esimerk­ki? Tan­ska­han ei ole päässyt dekar­bon­isaa­tios­sa puus­ta pitkään, maan edis­tyk­selli­nen ener­giantuotan­to on kuitenkin keskimäärin hiilen­mus­taa eikä sieltä löy­dy säätöä.

    Tan­skas­sa tuote­taan suun­nilleen 14TWh tuulivoimaa vuodessa, jos­ta suuri osa kor­vaa suo­raan hiililauhdesähköä. Kyl­lä tuo on ihan merkit­tävä luku, suu­ru­us­lu­okkaa 2/3 Suomen ydin­voimal­la tuote­tus­ta sähköstä. Se että säätövoima löy­tyy naa­puri­maista on topolo­gian huomioiden aika luon­nol­lista. Tietysti jos tan­skalaiset oli­si­vat rak­en­ta­neet vaikka­pa neljä 1000MW ydin­voimalaa, olisi maan sähkön­tuotan­to nyt täysin CO2-vapaa­ta, mut­ta aja­tus on poli­it­tis­es­ti epärealistinen.

    Se että ydin­voimal­la saadaan dekar­bon­isaa­tios­sa tulok­sia keskimäärin pienem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la ei tarkoi­ta sitä etteikö tuulivo­maa kan­nat­taisi rak­en­taa siel­lä mis­sä se on järkevää eli esimerkik­si Nor­jas­sa ja sen naapurimaissa.

  22. Sylt­ty:

    Olisi­han se vähän omi­tu­ista jos säätöalan fir­mat eivät olisi innois­saan, kun koko sähköverkko aje­taan kun­toon, että jos joka ikiseen torp­paan ei hom­ma­ta kunnnon säätö/varastointijärjestelmiä, koko sys­tee­mi räjähtää käsi­in. Toden­näköiseti käy vielä niin että kun noi­ta ei kan­na­ta kenenkään muuten asen­nut­taa, niin val­tiot suuris­sa viisauk­sis­saan käskevät kaikkia han­kki­maan kalli­it järjestelmät. 

    Itse asi­as­sa sel­l­aiset talo- ja asun­toko­htaiset ener­gian­säästöjär­jestelmät, jot­ka hyö­dyn­tävät paikallisia läm­pöka­p­a­siteet­te­ja ja aika­jous­to­ja, tule­vat hyvin halvoik­si sitä mukaa kun esinei­den inter­net saadaan stan­dard­is­oiduk­si ja käyt­töön. Kat­tavu­u­teen menee toki aikaa, mut­ta eiväthän nykyaikaiset kodinkoneet yms. kestä kuin korkein­taan 10 vuotta.

  23. Jos omis­tan polkupyörän se hait­taa auton käyt­töäni ja lisää kulu­ja, kos­ka en käyt­täisi polkupyörään kaikki­in matkoi­hin. — Jotenkin näin se val­i­tus aurinko- ja tuulivoimas­ta menee.

    Ener­gia­te­ol­lisu­us on toki tun­net­tu van­hakan­taisu­ud­es­ta ja uud­is­tusha­lut­to­muud­es­ta. Ideat ovat aika lail­la hukas­sa ja myös halu kat­soa eteen­päin. Luul­tavasti ala mullis­tuu ieman eri­lais­ten toim­i­joiden ansiosta.

    Teknolo­giana tuulimyl­lyt ja aurinkopa­neel­it ovat radikaal­isti kehit­tyneet. Kiin­nos­tuk­sel­la odotan alka­ako ydin­voima jo olla kalliimpaa.

    Ener­gia­jär­jestelmän kannal­ta on hyvä, jos tuotan­to on monipuolista. Turve on isoin ongel­ma ja sen poltos­ta on päästävä eroon.

    Joka tapauk­ses­sa ener­gianku­lu­tuk­sen ajoituk­sen valin­nan on tul­ta­va kulut­ta­jalle kan­nat­tavak­si. merkit­tävin siinä on läm­mi­tys — ja tyyli­in “sallin laskea asun­toni läm­pöti­laa 2 astet­ta, jos sähkön hin­ta on yli 100 eur/MWh”.

  24. Tarvit­tais sel­l­ainen automati­ik­ka tähän mun taloon, että mä voisin vali­ta joko kilo­wat­tika­ton tai euroka­ton kulu­tuk­seen ja voisin etukä­teen (ja halutes­sani myös reaali­aikaises­ti käsin) määritel­lä, mitä sähkönku­lu­tus­ta halu­aisin ensisi­jais­es­ti vähen­tää. Alar­mit kän­nykkään ja etäo­h­jaus. Tietenkin insen­ti­iv­inä olisi huip­puku­lu­tuk­sen kalleus tai vai­h­toe­htois­es­ti se, että olisin hal­van hin­nan toivos­sa sitoutunut huip­puku­lu­tuk­sen leikkaamiseen oma­l­ta osaltani. Suo­ma­lainen digiloikka?

  25. Mitä tehdä, kun stokasti­nen ener­gia tuot­taa kaiken ener­gian joinakin het­k­inä, eikä lainkaan muul­loin? J. M. Korhosel­la eri­no­mainen ana­lyysi aiheesta. Tuol­loin stokastista ener­giaa joudu­taan elät­tämään tuotan­to­tu­il­la, mut­ta niin joudu­taan muu­nakin aikana käytet­tävää energiantuotantoa.

  26. Aurinko­tu­uli:
    OS: “Sähköl­lä voi tehdä myös syn­teet­tistä polt­toainet­ta tai vaik­ka metaania.”

    Tuo­ta voisi jatkoke­hitel­lä. Tuuli- ja aurinkovoiman tuot­ta­maa sähköä ei viedäkään val­takun­nan verkkoon, vaan eril­lisiä johtimia pitkin lähim­mälle voima-ase­malle. Voima-ase­mal­la sähkö muun­netaan metaaniksi tai vedyk­si ja puskuroidaan varas­toon. Varas­tos­ta sitä ainet­ta polte­taan sähkök­si tasaise­na ja hyvin ennakoita­vana sähkövir­tana. Tai ainet­ta kuskataan muualle käytet­täväk­si esim. auto­jen polttoaineena.

    Kiva aja­tus. Mut­ta mikä on sen hyötsysuhde?

    Minä vain fun­deer­aan­toista asi­aa: (itä-) Suomen pel­to­jen muut­tamista ener­giaksvi­tuotan­toon. Masasr kul­jete­taisi­in laivoil­la pitkin Saimaan kanavaa ran­nikon kaupunkehihin.

    Voipi olla, että olenkat­sel­lut liikaa suo­ma­laisia filmejä.

  27. “Siir­toka­p­a­siteetin rak­en­tamisen pitäisi ottaa val­ti­ol­liseen ohjauk­seen, kos­ka nykyisen jär­jestelmän kan­nus­timet ovat aivan pielessä. Siir­toy­hteys tuot­taa sitä parem­min, mitä isom­mat ovat aluei­den väliset hin­taerot, joten pul­lonkaulo­ja kan­nat­taa säilyttää.”

    Miten niin kan­nus­timet ovat pielessä? Mitä pienem­mät ovat aluei­den väliset hin­taerot, sitä vähem­män hyödyl­listä (ei pelkästään vähem­män kan­nat­tavaa) olisi lisäsi­ir­toka­p­a­siteet­ti. Eikö hin­tamekanis­mi toi­mi tässä tapauk­ses­sa? Liit­tyykö asi­aan ulkoisvaikutuksia?

    1. Tuo ansain­ta­logi­ik­ka tarkoit­taa, että verkkoy­htiön kan­nat­taa syn­nyt­tää alueel­lisia hin­taero­ja, jät­tää siis tarpeel­liset yhtey­det vahvis­ta­mat­ta. Suomen ja Ruotsin välille kan­nat­taiosi rak­en­taa 2000 MW siir­toka­p­a­siteet­tia lisää, jos ajateltaisi­in kokon­aistaloudel­lis­es­ti, mut­ta kun se pois­taisi hin­taerot, se ei verkkoy­htiölle kannata.

  28. Sähköä pitäisi pystyä pane­maan tal­teen sil­loin, kun se on läh­es ilmaista. Pump­pu­voimaloi­ta var­maankin tulee ja voihan sitä sähkön avul­la nos­taa jotain muu­takin kuin vet­tä. Sähköl­lä voi tehdä myös syn­teet­tistä polt­toainet­ta tai vaik­ka metaania.

    Läm­mön varas­toin­ti. Pelkästään Helsin­gin kaukoläm­pöverkko varaa jotain gigawattitunteja.

    1. Läm­mön varas­toin­ti. Pelkästään Helsin­gin kaukoläm­pöverkko varaa jotain gigawattitunteja.

      Sähkövero estää sähkön käyt­tämisen kaukoläm­mön tekemiseen. Helvm­paa ajaa sähkö suo­raan mereen.

  29. Oli­pas höt­töistä argumentointia.

    1. Siir­toka­p­a­siteetin lisäämisel­lä on rajansa. Siirtämisessä tapah­tuu tap­pi­o­ta. Jos siir­retään sähköä espan­jas­ta suomeen, niin melkoinen osa sähköstä häviää läm­pönä taivaalle. Ei realistista.

    2. Eli mak­se­taan tuki­aisia jollekulle ettei hän tuo­ta sähköä kuin sil­loin kun se sat­tuu sopi­maan tuuli ja aurinko sähkön tuottajille?

    4. Siis tukias markkinat

    Onko vihreän ener­gia poli­ti­ikan tavoit­teena luo­da puh­taat tukias markkinat??

    Paras­ta on kun kaik­ki tuki­aiset lopete­taan ja palataan markki­na­t­alouteen. Sil­loin nämä tuulivoima ongel­mat häviävät muu­ta­mas­sa vuodessa.

  30. Sylt­ty:

    Käytän­nössä siis yht­enä päivänä vuodessa tuulivoima ei tuo­ta yhtään mitään. Siihen päälle vielä yö, niin aurinkovoimakaan ei tuo­ta mitään. 

    Ei täm­möis­ten tuotan­to­muo­to­jen varaan ole mitään järkeä rak­en­taa ener­giantuotan­non runkoa.

    Mut­ta 364 päivänä tuot­taa ja kor­vaa fos­si­ilista tuotantoa.

    Ydin­voimaloil­lakin on huolto­seisok­it, joiden aikana ne eivät tuo­ta mitään.

    Har­va asia on käytössä joka het­ki vuo­den jokaise­na päivänä. Esimerkik­si yksi­tyiskäytössä ole­vat autot seiso­vat käyt­tämät­töminä noin 95% ajas­ta ja silti luke­mat­tomat suo­ma­laiset omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat moista käsit­tämätön­tä resurssien tuhlaamista.

    Mitä jos tao­taan autoi­hin käytet­tävät resurssit kaa­su­tur­bi­ineik­si ja pyöritetään niitä se 5% ajas­ta kun ei tuule tai paista riit­tävästi. Samal­la saadaan töitä Vaasaan Wärt­silän tehtaille ja sen ali­hankki­joille japani­lais­ten ja sak­salais­ten autote­htaiden sijaan.

  31. Koti-isä: Mut­ta 364 päivänä tuot­taa ja kor­vaa fos­si­ilista tuotantoa.

    Ydin­voimaloil­lakin on huolto­seisok­it, joiden aikana ne eivät tuo­ta mitään.

    Har­va asia on käytössä joka het­ki vuo­den jokaise­na päivänä. Esimerkik­si yksi­tyiskäytössä ole­vat autot seiso­vat käyt­tämät­töminä noin 95% ajas­ta ja silti luke­mat­tomat suo­ma­laiset omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat moista käsit­tämätön­tä resurssien tuhlaamista.

    Mitä jos tao­taan autoi­hin käytet­tävät resurssit kaa­su­tur­bi­ineik­si ja pyöritetään niitä se 5% ajas­ta kun ei tuule tai paista riit­tävästi. Samal­la saadaan töitä Vaasaan Wärt­silän tehtaille ja sen ali­hankki­joille japani­lais­ten ja sak­salais­ten autote­htaiden sijaan.

    Joo pait­si, että ne ydin­voimaloiden huol­lot tiede­tään etukä­teen, ja ajoite­taan tyyp­il­lis­es­ti kesäaikaan, jol­loin sähkön­tarve on matala.

    Autot ovat hil­jalleen muut­tumas­sa yhteiskäyt­töisik­si kaupungeis­sa, mis­sä tarve on hyvin ajoit­taista. Onpa alalle tul­lut muu­ta­ma fir­makin, joiden kaut­ta voi oman auton­sa antaa yhteiskäyttöön.

  32. spot­tu:Tietysti jos tan­skalaiset oli­si­vat rak­en­ta­neet vaikka­pa neljä 1000MW ydin­voimalaa, olisi maan sähkön­tuotan­to nyt täysin CO2-vapaa­ta, mut­ta aja­tus on poli­it­tis­es­ti epärealistinen. 

    Tarpeel­lisen määrän tuulivoimaa rak­e­nami­nen on ihan yhtä lail­la poli­it­tis­es­ti epärealistista. 

    Tan­s­ka on nyt rak­en­tanut yli 20 vuot­ta tuulivoimaansa mut­ta on silti dekar­bon­isaa­tios­sa aivan lähtökuopis­sa, kun ver­rataan Suomeen, Ran­skaan ja Ruot­si­in, jot­ka kaik­ki ovat men­neet suurel­la ydinvoimaosuudella.

  33. Tämä Oden blogikir­joi­tus osoit­taa, että Vihrei­den käsi­tyk­set ener­giapoli­ti­ikas­ta ovat suo­raan san­ot­tuna vaar­al­lisia koko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tule­vaisu­ut­ta silmäl­lä pitäen! 

    Alla vähän kri­ti­ikkiä Oden näkemyksiin.

    Koh­ta 1. Siir­toka­p­a­siteetin lisäys:
    On jokin raja siinä, kuin­ka kaukaa sähköä järkevästi pystyy siirtämään. Jos kap­a­siteet­tia Ruot­si-Suo­mi ja Nor­ja-Ruot­si välil­lä saataisi­inkin selvästi kas­vatet­tua (kuka sen kus­tan­ta­isi?), niin sehän vaan tarkoit­taisi sitä, että hin­tata­so paukku­pakkasil­la Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa kas­vaisi. Hehän var­maan ilah­tu­isi­vat tästä. Lisäk­si Nor­jankaan vesi­varan­not eivät kauaa riit­täisi kulu­tuk­sen ollessa huipussaan.

    Koh­ta 2. Kysyn­nän ohjaus:
    On tot­ta, että kaikkien kan­nat­taa ostaa sähkön­sä tun­ti­hin­noin. Yksit­täiset sähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa asu­vat eivät kuitenkaan paljoa voi säästää läm­mi­tyk­sessä juuri sil­loin, kun läm­mi­ty­sen­er­gian tarve on suurim­mil­laan. Eli kysyn­nän ohjaus ei paljoakaan pysty pienen­tämään sähkön huip­puhin­taa tyynel­lä paukkupakkas-säällä.

    Koh­ta 3. Täy­den­tävä kapasiteetti:
    Tosi­aan Vuo­tok­sen allas olisi raken­net­ta­va pikim­miten. Täl­lä tosin ei ole suur­takaan vaiku­tus­ta ener­gia­markki­nati­lanteeseen huip­puku­lu­tuk­sen aikaan.

    Koh­ta 4. Kapasiteettimarkkinat:
    Tämä siis tarkoit­taisi sähkö­markki­noiden entistäkin pahempaa sotkemista. Mielum­min ei, kiitos vaan.

    On se vaan todel­lakin merkil­listä ettei vihreille kel­paa paras ratkaisu ener­giapoli­ti­ikkaan, joka tuot­taisi riit­tävän puh­taan kap­a­siteeti­in ja vakaat markki­nat. Siis ydin­voiman lisäämi­nen. Sähkön tarve tulee kas­va­maan kun sekä väestö että sähköau­tot lisääntyvät.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo ansain­ta­logi­ik­ka tarkoit­taa, että verkkoy­htiön kan­nat­taa syn­nyt­tää alueel­lisia hintaeroja 

    Mut­ta eihän siir­toy­hteyk­sistä ja kan­taverkos­ta vas­taa­va verkkoy­htiö Fin­grid edes myy sähköä. Lisäk­si Suomen val­ti­ol­la ja huoltov­var­muuskeskuk­sel­la on sen ääni­val­las­ta yli 50% eli siir­toverkot ovat jo val­ti­ol­liseessa ohjauk­ses­sa, ei sitä tarvitse enää vaatia. 

    http://www.fingrid.fi/fi/sijoittajat/Osakkeet%20ja%20osakkeenomistajat/Sivut/default.aspx

    1. Olen ymmärtänyt, et5tä verkkoy­htiöt saa­vat merkit­tävän osdan tulois­taan alueel­lis­ten hin­taero­jen perus­teel­la. Suo­mi on yhtä hin­ta-aluet­ta, mut­ta Suo­mi ja Ruot­si eri aluetta.

  35. Esimerkik­si yksi­tyiskäytössä ole­vat autot seiso­vat käyt­tämät­töminä noin 95% ajas­ta ja silti luke­mat­tomat suo­ma­laiset omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat moista käsit­tämätön­tä resurssien tuhlaamista.

    Tyyp­il­lis­es­ti ihmiset tarvit­se­vat auto­jaan samaan aikaan eli nor­maaleina työmatka-aikoina.

  36. Fin­gridin sivuil­ta: “Pul­lonkaulat­u­lo­ja ker­tyy, kun sähköpörssin tar­jousaluei­den väli­nen sähkön siir­toka­p­a­siteet­ti ei ole riit­tävän suuri kysyn­nän kat­tamiseen. Täl­löin tar­jousalueet eriy­tyvät hin­ta-alueik­si, ja niiden väliseltä siir­toy­htey­deltä ker­tyy sähköpörssille pul­lonkaulat­u­lo­ja siten, että

    pul­lonkaulat­u­lot [€/h] = vuorokausi­markki­noiden siir­to [MW] * alue­hin­taero [€/MWh]

    Tämä perus­tuu siihen, että alhaisem­man hin­nan alueel­la toimi­va myyjä saa sähköstään alhaisem­man hin­nan kuin se, jon­ka korkeam­man hin­nan alueel­la toimi­va osta­ja sähköstään mak­saa. Täl­löin hin­taeros­ta aiheutu­vat yli­jäämä­tu­lot, eli pul­lonkaulat­u­lot, jäävät sähköpörssille, joka edelleen mak­saa nämä tuo­tot kantaverkkoyhtiöille.”

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/default.aspx

    Linkin takana on myös tietoa siitä, paljonko pul­lonkaulat­u­lo­ja on ker­tynyt (51,2 milj. vuon­na 2014) ja mihin ne on käytet­ty (ker­ry­tet­ty rahas­toa, joka rahoit­taa infrahankkeita)

    Min­un (hatara muis­tiku­va, myön­netään) käsi­tys on, että siir­toverkkoy­htiöt eivät saa huomioi­da pul­lonkaulat­u­lo­ja tai niiden mene­tys­tä arvioidessaan siir­toverkkoin­vestoin­tien kan­nat­tavu­ut­ta. Näin sik­si, että muuten har­vaa siir­tolin­jaa saataisi­in näyt­tämään kan­nat­taval­ta, jos annet­taisi­in kan­taverkkoy­htiöi­den kat­soa asi­aa vain omas­ta näkökan­tis­taan eli osaoptimoiden.

    1. Maaria. Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä. Vaik­ka siir­toverkkoy­htiöitä kuin­ka kiel­let­täisi­in ajat­tel­mas­ta omaa kan­nat­tavu­ut­taan pohties­saan investoin­te­ja, jotenkin tun­tuu, että riskinä on ajatel­la kuitenkin. Mik­si niitä pul­lonkaulo­ja muuten ylläpidettäisiin?

  37. Osmo Soin­in­vaara: Tuo ansain­ta­logi­ik­ka tarkoit­taa, että verkkoy­htiön kan­nat­taa syn­nyt­tää alueel­lisia hin­taero­ja, jät­tää siis tarpeel­liset yhtey­det vahvis­ta­mat­ta. Suomen ja Ruotsin välille kan­nat­taiosi rak­en­taa 2000 MW siir­toka­p­a­siteet­tia lisää, jos ajateltaisi­in kokon­aistaloudel­lis­es­ti, mut­ta kun se pois­taisi hin­taerot, se ei verkkoy­htiölle kannata.

    Mis­tä tiedät, että toi 2000 MW lisäsi­ir­toka­p­a­siteet­tia olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa? Verkkoy­htiön ei tosi­aan var­maan kan­na­ta rak­en­taa siir­toka­p­a­siteet­tia niin paljon, että hin­taerot katoaisi­vat kokon­aan. Mut­ta mik­sei tuo vain tarkoi­ta, että niin suuri siir­toka­p­a­siteet­ti vain olisi kokon­aistaloudel­lis­es­tikin liian suuri? Mik­sei voiton mak­si­moi­va kap­a­siteet­ti ole kokon­aistaloudel­lis­es­ti opti­maa­li­nen? Liit­tyykö asi­aan jonkin­lainen ulkois­vaiku­tus tai muu markki­nahäir­iö? Eikö jäl­jel­lä ole­va hin­taeron suu­ru­us ker­ro siitä, kan­nat­taako lisäka­p­a­siteet­tia rakentaa?

  38. Sylt­ty: Tan­s­ka on nyt rak­en­tanut yli 20 vuot­ta tuulivoimaansa mut­ta on silti dekar­bon­isaa­tios­sa aivan lähtökuopis­sa, kun ver­rataan Suomeen, Ran­skaan ja Ruot­si­in, jot­ka kaik­ki ovat men­neet suurel­la ydinvoimaosuudella.

    Tan­skan sähkönku­lu­tus 2014 oli 33,5 TWh. Samana vuon­na Tan­skan tuulivoiman tuotan­to oli 13.1 TWh eli 39% kulu­tuk­ses­ta. Kan­nat­taa huo­ma­ta että tämä 13.1TWh dekar­bon­isaa­tio on syn­tynyt ilman omaa vesivoimaa oleel­lis­es­ti tyhjästä kah­denkymme­nen vuo­den aikana, sähkö­markki­noil­la joiden koko volyy­mi on vain neljäkym­men­tä pros­ent­tia Suomen markki­noista. Samal­la on luo­tu merkit­tävästi teol­lisia työ­paikko­ja ja osaamis­pääo­maa. Tämä ei ole mitenkään vähäi­nen saavu­tus, ja lähtöko­h­dat huomioiden pieni ihme. Tässä suh­teessa Tan­s­ka kel­paa esikuvaksi.

    Jos tari­nan kon­nia etsitään, ne löy­tyvät Ruotsin punav­ihreästä hal­li­tuk­ses­ta joka on pop­ulis­ti­sista syistä päät­tänyt uhra­ta suo­ma­lais­ten ja sak­salais­ten sijoit­ta­jien (mukaan­lukien Suomen val­tion) rahat demon­stroidak­seen ydin­voiman vas­taisu­ut­taan verot­ta­mal­la Oskar­shamnin ydin­voimalan hengiltä. Pelkästään tämä yksi päätös nol­laa 70% Tan­skan CO2-saavu­tuk­sista. Tuhoami­nen nopeaa, rak­en­t­a­mi­nen hidasta.

  39. Yksi iso ongel­ma on siinä, että talvel­la tarvi­taan enem­män sähköä ja läm­pöä kuin kesäl­lä, ja aurinkoa taas saa käytän­nössä vain kesäl­lä. Säätö yön ja päivän välil­lä tai parin päivän tuulisen ja pari päivän tuulet­toman talviperi­odin välil­lä on vielä mah­dol­lista vaik­ka varaa­mal­la sitä läm­pöä kaukoläm­pöve­den muodossa. 

    Mut­ta se 6–9 kuukau­den ener­gian­varas­toin­ti on minus­ta se suurin ongel­ma jos auringol­la on yhtään isom­pi rooli. Tuulivoiman ongel­mat eivät ole niin suuria, mut­ta sitä lyhy­taikaista säätöka­p­a­siteet­tia tuuliselta viikol­ta tyynelle viikolle pitäisi olla paljon.

    Syn­teet­ti­nen polt­toaine joka valmis­te­taan elek­trolyysil­lä lie­nee yksi vai­h­toe­hto, mut­ta ei se pitkään aikaan ole taloudellinen.

  40. Koti-isä:

    Har­va asia on käytössä joka het­ki vuo­den jokaise­na päivänä. Esimerkik­si yksi­tyiskäytössä ole­vat autot seiso­vat käyt­tämät­töminä noin 95% ajas­ta ja silti luke­mat­tomat suo­ma­laiset omis­ta­vat auton eli har­ras­ta­vat moista käsit­tämätön­tä resurssien tuhlaamista.

    Joukkoli­iken­nevä­li­neet ovat tuottavassa/kannattavassa käytössä lähin­nä vain aamul­la pari tun­tia ja töistä­palu­un aikana toiset pari tun­tia. Lop­un ajan ne tuh­laa­vat resursse­ja käsit­tämät­tömästi kun matkus­ta­jia on vain muutama.

  41. Pete:
    Jos kap­a­siteet­tia Ruot­si-Suo­mi ja Nor­ja-Ruot­si välil­lä saataisi­inkin selvästi kas­vatet­tua (kuka sen kus­tan­ta­isi?), niin sehän vaan tarkoit­taisi sitä, että hin­tata­so paukku­pakkasil­la Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa kas­vaisi. Hehän var­maan ilah­tu­isi­vat tästä. Lisäk­si Nor­jankaan vesi­varan­not eivät kauaa riit­täisi kulu­tuk­sen ollessa huipussaan. 

    Tuo siir­toy­hteys toimisi myös toiseen suun­taan. Jos meil­lä joskus olisi niin onnelli­nen tilanne, että sähköä riit­tää vien­ti­in asti, Nor­ja voi säästää vesivarantojaan.

    Pete:
    Yksit­täiset sähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa asu­vat eivät kuitenkaan paljoa voi säästää läm­mi­tyk­sessä juuri sil­loin, kun läm­mi­ty­sen­er­gian tarve on suurimmillaan. 

    Kulu­tus­ta voi siirtää eteen­päin — sitä enem­män, mitä mas­si­ivisem­mas­ta raken­nuk­ses­ta on kysymys. Jo puolen vuorokau­den siir­rol­la voi olla suuri merk­i­tys, kos­ka pörssi­hin­ta saat­taa olla päivä­saikaan moninker­tainen yöhön ver­rat­tuna. Vesi­varaa­jaa voi ohja­ta vas­taaval­la taval­la. Pitkäkestoisil­la pakkasil­la voidaan alen­taa sisäläm­pöä ja käyt­tää akti­ivis­es­ti tois­si­jaisia läm­mön­lähteitä (tulisi­jat).

    Pete:
    On se vaan todel­lakin merkil­listä ettei vihreille kel­paa paras ratkaisu ener­giapoli­ti­ikkaan, joka tuot­taisi riit­tävän puh­taan kap­a­siteeti­in ja vakaat markki­nat. Siis ydin­voiman lisäämi­nen. Sähkön tarve tulee kas­va­maan kun sekä väestö että sähköau­tot lisääntyvät. 

    Eduskun­ta myön­si kak­si uut­ta ydin­voimalu­paa jo vuon­na 2010. Nyt on kuusi vuot­ta kulunut, TVO lyönyt han­skat tiski­in ja Fen­novoima, no, ainakin päässyt lööppei­hin. Insinöörin mielestä ydin­voima epäilemät­tä on ‘paras ratkaisu ener­giapoli­ti­ikkaan’ mut­ta empiria reaal­i­maail­mas­ta ker­too muuta.

  42. spot­tu: Tan­skan sähkönku­lu­tus 2014 oli 33,5 TWh. Samana vuon­na Tan­skan tuulivoiman tuotan­to oli 13.1 TWh eli 39% kulu­tuk­ses­ta. Kan­nat­taa huo­ma­ta että tämä 13.1TWh dekar­bon­isaa­tio on syn­tynyt ilman omaa vesivoimaa oleel­lis­es­ti tyhjästä kah­denkymme­nen vuo­den aikana

    Pitäisikö tuos­ta olla jotenkin vaikut­tunut? Olk­ilu­odon nykyiset ydin­voimalaitok­set tuot­ta­vat noin 15 TWh vuodessa. Kun kol­mo­nenkin käyn­nistyy, niin 13TWh:n vuosi­tuotan­nol­la Olk­ilu­odon yksiköt tuot­ta­vat yhteen­sä noin 28 TWh sähköä vuodessa. Ilman hiilid­iok­sidipäästöjä ja vieläpä ilman val­tion tukiaisia.

    Jos Tan­s­ka olisi päät­tänyt rak­en­taa saman määrän ydin­voimaa niin se olisi saanut ne halvem­mal­la ja nopeam­min. En ymmär­räm iksi hitaampi ja kalli­impi tapa on parem­pi? Onko meil­lä todel­lakin yllin kyllin aikaa tuhlattavvaksi?

    Mitä tulee varas­toin­ti­in niin pitää muis­taa että jos joku keskii hal­van tavan varas­toi­da ener­giaa, niin ei se edelleenkään tee tuulivoimas­ta halvem­paa kuin ydin­voimas­ta. Ihan samal­la taval­la voisi rak­en­taa paljon ydin­voimaa ja purkit­taa ylimääräistä y‑sähköä yöl­lä päivän käyt­töä varten. Tarvisi vähem­m­män sitä varastokapasiteettiakin.

  43. Marko Hami­lo:
    Yksi iso ongel­ma on siinä, että talvel­la tarvi­taan enem­män sähköä ja läm­pöä kuin kesäl­lä, ja aurinkoa taas saa käytän­nössä vain kesäl­lä. Säätö yön ja päivän välil­lä tai parin päivän tuulisen ja pari päivän tuulet­toman talviperi­odin välil­lä on vielä mah­dol­lista vaik­ka varaa­mal­la sitä läm­pöä kaukoläm­pöve­den muodossa. 

    Mut­ta se 6–9 kuukau­den ener­gian­varas­toin­ti on minus­ta se suurin ongel­ma jos auringol­la on yhtään isom­pi rooli. Tuulivoiman ongel­mat eivät ole niin suuria, mut­ta sitä lyhy­taikaista säätöka­p­a­siteet­tia tuuliselta viikol­ta tyynelle viikolle pitäisi olla paljon.

    Syn­teet­ti­nen polt­toaine joka valmis­te­taan elek­trolyysil­lä lie­nee yksi vai­h­toe­hto, mut­ta ei se pitkään aikaan ole taloudellinen.

    Luon­to tekee tätä aurinkoen­er­gian varas­toin­tia biol­o­gis­es­ti turpeek­si ja puubiomassaksi.

    Niiden käytöl­lä voi tasa­ta ener­giantuotan­toa kun ei paista tai tuule.

  44. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Luon­to tekee tätä aurinkoen­er­gian varas­toin­tia biol­o­gis­es­ti turpeek­si ja puubiomassaksi.

    Niiden käytöl­lä voi tasa­ta ener­giantuotan­toa kun ei paista tai tuule.

    Kyl­lä mut­ta luon­to on teho­ton, varsinkin jos tavoitel­laan sähköen­er­giaa. Etelä-Suomes­sa suhdeluku on noin 330, eli 1 m² paneeli tuot­taa saman kuin 330 m² metsää.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaria. Kiitos sel­ven­nyk­ses­tä. Vaik­ka siir­toverkkoy­htiöitä kuin­ka kiel­let­täisi­in ajat­tel­mas­ta omaa kan­nat­tavu­ut­taan pohties­saan investoin­te­ja, jotenkin tun­tuu, että riskinä on ajatel­la kuitenkin. Mik­si niitä pul­lonkaulo­ja muuten ylläpidettäisiin?

    Kos­ka se pul­lonkaulan pois­t­a­mi­nen yleen­sä hyödyt­tää vain toista osa­puol­ta, joka ei kuitenkaan halua mak­saa uut­ta lin­jaa kokon­aan omas­ta pus­sis­taan. Toisel­la taas on usein omas­sakin verkos­sa investoin­te­ja tehtävänä. Ruotsin sisäisessäkin siir­rossa on pul­lonkaulo­ja, joi­ta on joskus lieven­net­ty siirtämäl­lä vesisähköä pohjois­es­ta Suomeen ja etelästä takaisin Ruotsiin.

    Ruotsi->Suomi-siirtotarpeen ei koskaan pitänyt olla näin kova, kos­ka Olk­ilu­o­to 3:n piti valmis­tua jo 2009. Sil­loin vielä ajatelti­in, että sen jäl­keen Suo­mi on yliomavarainen. Ja kos­ka valmis­tu­mis­määräaikaa siir­ret­ti­in aina pari vuot­ta ker­ral­laan, vaikut­ti aina siltä, että kol­mas siir­to­jo­hto olisi valmis­tunut samaan aikaan kuin sen tarpeet­tomak­si tekevä voimalakin. Eihän kukaan sel­l­aiseen investoi.

    Sähkö­markki­na odot­taa mie­lenki­in­nol­la, mitä tapah­tuu alue-eroille nyt, kun Ruot­si-Liet­tua-Viro-Suo­mi-Ruot­si-ren­gasverkko on raken­net­tu. Täyt­tä tehoa sil­lä ei ole vielä ajet­tu, vas­ta tes­ti­a­jo­ja. Kap­a­siteet­ti Ruot­si-Liet­tua-lin­jas­sa ei toki ole kuin mur­to-osa Suo­mi-Ruot­si-lin­jo­jen summasta.

  46. Sylt­ty: Pitäisikö tuos­ta olla jotenkin vaikuttunut?

    Kyl­lä minus­ta on aina jotenkin hienoa kun asioi­ta saadaan aikaan tyhjästä. Sil­lä aikaa kun Tan­skas­sa on polka­istu käyn­ti­in ener­gia-alalle kokon­ainen teol­lisu­u­den­haara, on Suomes­sa lähin­nä riidel­ty risu­paketeista, tilat­tu ulko­mail­ta avaimet-käteen ydin­voima­la­pro­to­tyyp­pi joka ei vieläkään toi­mi, ja ajaudut­tu tuon­tiri­ip­pu­vu­u­teen sähköntuotannossa.

    En ymmär­rä mik­si hitaampi ja kalli­impi tapa on parempi?

    Kun poli­it­tiset reali­teetit ovat mitä ovat, ja ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen mah­dot­to­muus, niin Tan­skalle reaa­li­nen vai­h­toe­hto olisi ollut jatkaa hiililauhdelin­jal­la. Tuulivoima on tätä merkit­tävästi parem­pi vai­h­toe­hto. Saat­taa olla jopa ydin­voimaa halvem­pi huomioiden että Nor­jas­sa on paljon käyt­tämätön­tä säätövaraa.

    Mitä tulee varas­toin­ti­in niin pitää muis­taa että jos joku keskii hal­van tavan varas­toi­da ener­giaa, niin ei se edelleenkään tee tuulivoimas­ta halvem­paa kuin ydinvoimasta.

    Käsit­tääk­seni onshore-tuulivoiman ja ydin­voiman megawat­ti­hin­ta on keskimäärin aikalail­la sama, sil­lä ero­tuk­sel­la että tuulivoimaka­p­a­siteetin hin­ta on ollut laskus­sa ja ydin­voiman nousus­sa. Nord­poolin alueel­la on ~50GW vesivoimaa, jos­ta merkit­tävä osu­us säädet­tävää. Käytän­nössä siis pohjo­is­mais­sa on täl­l­lä het­kel­lä edulli­nen tapa “varas­toi­da energiaa”.

  47. Kol­men kuukau­den sähkölaskus­sani 53,21€, pelkän verolli­nen ener­gian osu­us on vain 17,95€ ja 35,26€ on siis siir­to- ja prusmaksuja.

    Toteu­tuneet ja jatkos­sakin toteu­tu­vat siir­tokus­tan­nusten koro­tuk­set kiihdyt­tävät ko. verkoista ja niiden kus­tan­nuk­sista vapautumista!

    Ja kun verkoista ja niiden kus­tan­nuk­sista vapaan ener­gian osu­us kas­vaa merkit­täväk­si, verkon kas­va­vat kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat aina vain väheneville verkon tarvit­si­joille. Ketkä halu­a­vat jäädä näi­den kas­vavien kus­tan­nusten maksajiksi?

    Siis­pä, on jo nyt tuot­toisaa sijoit­taa uusi­u­tu­vien paikallis­ten häviöitä ja kas­vavia kus­tan­nuk­sia aiheut­tavista verkoista vapaiden, itsenäis­ten ener­gia­jär­jestelmien kehit­tämiseen ja tuottamiseen.

    Luon­nol­lis­es­tikaan esim. Aurinko­ken­no­ja ei tulisi kylvää pel­loille haitak­si ja kasvil­lisu­ut­ta var­josta­maan, vaan hyödyl­lis­es­ti vesikat­teik­si ja vastaaviksi.

    Kos­ka junat tarvit­se­vat sähköverkkon­sa, savute­taan synergia‑, energia‑, kuljetus‑, ja talouse­tu­ja suun­taa­mal­la pääosa kaikesta rak­en­tamis­es­ta rato­jen var­si­in sijoit­tuvi­in nauhataajamiin.

    Osaltaan tämä buu­mi nos­taa Suomen talouden roimasti plus­salle ja kasvu­un! Kukin pohtikoon vakavis­saan, miten hyö­dyn­nämme tämän suuren­moi­sen mah­dol­lisu­u­den mah­dol­lisim­man täysimääräisesti?

    Sijoit­ta­mal­la näin järkevästi lop­ullisi­in tule­vaisu­u­den ener­gia­ratkaisui­hin nykyisen hal­van rahan aikana, saavutet­ta­va etu tekee muu­tok­ses­ta vähin­täänkin täysin ilmaisen, toden­näköis­es­ti hyvin tuottoisan.

    Kopi­oikaa ja jakakaa vapaasti, ei nääs käyväkkään yhtään pih­taile­maan, että posi­ti­iviset meinin­git eivät tarpeet­tomasti hidas­tu ja vitkastu.

  48. Sori vaan, mut­ta ei ole sel­l­aista tilan­net­ta, että koko Suomes­sa olisi täysin tyyntä.

    Suo­mi on yli 1000 km pitkä ja melkein 500 km lev­eä. Tästä pitkä pätkä on rannikkoa.

    Tuulivoimaa täy­tyy vain hajaut­taa ympäri maata.

    Mut­ta kun junt­ti ei näe omaa napaansa pidem­mälle, niin eihän se ymmär­rä, että Lapis­sa ja Helsingis­sä on hyvin har­voin saman­lainen sää.. Ran­nikos­ta ja sisä­maas­ta puhumattakaan.

    Tuulivoimala on help­po pystyt­tää ja purkaa. Ei tule säteilevää jätet­tä ja suuren osan siitä voi kierrättää.

    On totaalisen surkuhu­paisaa, että nyt kiireen vilkkaan peruste­taan “maisemien suo­jelu­aluei­ta”, jot­ta voitaisi­in estää tuulivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen siihen vedoten.

  49. “Kyl­lä mut­ta luon­to on teho­ton, varsinkin jos tavoitel­laan sähköen­er­giaa. Etelä-Suomes­sa suhdeluku on noin 330, eli 1 m² paneeli tuot­taa saman kuin 330 m² metsää.”

    Noh, met­sää on 20 milj ha ja suo­ta liki 10 milj ha.
    Eräi­den mielestä turve pitäisi jät­tää varastoitumaan.

    Tyy­nen talvipäivän ongel­maa voidaan bio­mas­sal­la tasa­ta, mut­ta jos aurinkoise­na tuulise­na päivänä syn­tyy ylimääräistä sähköä, niin se on pyrit­tävä varas­toimaan keinotekois­es­ti. Yksi tapa olisi typ­pi­lan­noite, kos­ka sen valmis­tus­pros­es­si kulut­taa paljon ener­giaa. Typ­pi­lan­noit­teel­la voidaan kiihdyt­tää kasvien kykyä sitoa hiilid­iok­sidia ja muo­dostaa biomassaa.

    1. Jot­ta väit­teestä ei tule tot­ta sitä jatku­vasti toitot­ta­mal­la, tode­taan nyt kuitenkin, että turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta enem­män kuin kivi­hi­ilen polto. Kun­han päästöoikeu­den hin­ta nousee jollekin real­is­tiselle tasolle, turpeen kau­palli­nen polt­to loppuu.

  50. Käki kukkuu:
    Sori vaan, mut­ta ei ole sel­l­aista tilan­net­ta, että koko Suomes­sa olisi täysin tyyntä.

    Täysin tyyn­tä ei tietenkään ole kaikkial­la koskaan. Jos sin­ulle viime tam­miku­un olo­suh­teet ovat jo päässeet uno­h­tu­maan, niin palaute­taan­pa mieliin. 

    Fin­gridin sivul­ta voi tarkastel­la, kuin­ka paljon ener­giaa tuulivoimalat tuottivatkaan:

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20160131&showChart=1&showTable=0

    Eli vaik­ka täysin tyyn­tä ei kaikkial­la ollutkaan, niin pahimpi­en pakkas­ten aikana tuulisähkön tuotan­to oli alle kymme­ne­sosa maksimista.

  51. Käki kukkuu:
    Sori vaan, mut­ta ei ole sel­l­aista tilan­net­ta, että koko Suomes­sa olisi täysin tyyntä.

    Sori vaan, mut­ta ei tuo tuulivoimatuotan­nok­si muu­tu toistelemalla. 

    On tot­ta että jos­sain tuulee aina, mut­ta kun se ei riitä että lip­pu vähän kään­tyy, vaan pitää tuul­la riittävästi.

    On usein tilantei­ta että koko Suomen tuulivoima tuot­taa alle 10% nimel­lis­te­hostaan. Johan sen huo­masi tämän vuo­den tam­miku­us­sa, jos vain seurasi Fin­gridin sivuil­ta tuotan­tolukemia. Voit käy­dä itse vaik­ka heti tark­ista­mas­sa tämän vuo­den luvut:

    Minim­i­tuotan­tote­ho tun­nis­sa 26 MWh/h ja mak­si­mi 833MWh/h, keskiar­vo 283 MWh/h. Minim­i­tuotan­to on siis alle kymme­ne­sosa keskiar­vos­ta ja mak­simite­hoon näh­den 3%. 

    http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20160101&endDate=20160327&showChart=1&showTable=0

    Ja ei, ei tämä tästä parem­mak­si muu­tu, vaik­ka tuulimyl­lyjä hajautet­taisi­in Suomen alueel­la, tämä on vain liian pieni alue. 

    Euroop­pakin on liian pieni alue. Pitäisi var­maan vetää HVAC-lin­jat Shangaista Euroopan kaut­ta Afrikkaan saak­ka. Sit­ten var­maan alka­isi jo piisaamaan.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Jot­ta väit­teestä ei tule tot­ta sitä jatku­vasti toitot­ta­mal­la, tode­taan nyt kuitenkin, että turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta enem­män kuin kivi­hi­ilen polto. Kun­han päästöoikeu­den hin­ta nousee jollekin real­is­tiselle tasolle, turpeen kau­palli­nen polt­to loppuu.

    Tot­ta, jos ei kat­so­ta pidemmälle.
    Kivi­hi­ilikaivos ei louhin­nan jäl­keen ala sitoa hiilidioksidia.
    Turvesuo alkaa sitoa turpeen nos­ton jäl­keen hiiltä. Joko uudelleen sois­tu­mal­la tai jos vesi­talous on “kun­nos­sa” niin met­sit­tymäl­lä, ellei ote­ta maatalousmaaksi.

    1. Turve sitoo turpeen nos­ton jälö­keen hiitlä yhtä paljon kuin ennen turpeen nos­toa. Suik­si sitä ei voi pitää päästöt­tömänä. Puun suh­teen tilanne on toinen. Kyp­sä met­sä on hiil­i­taseeltaan jok­seenkin tasapainossa.

  53. Kum­mallis­in­ta on, että val­tio­val­ta sal­lii sähkön myyn­nin vakio­hin­nal­la ympäri vuo­den, vaik­ka val­lan hyvin tiede­tään mis­sä kohdin suurim­mat päästöt lep­äävät, eli talviarkipäivis­sä. Nuo päästö- ja hyö­ty­suhde-erot näkyvät parhait­en sähköpörssin tun­ti­hin­tan­oteer­auk­sis­sa seu­raavalle päivälle. Niitä voi tarkastel­la esimerkik­si Fin­gridin main­iol­la “Tuntihinta”-sovelluksella kaikille äly­puhe­limille. Esimerkik­si Moti­va ei pysty ener­gian­säästöneu­von­nas­saan lainkaan kiin­nit­tämään huomio­ta siihen minkä hin­taista sähköä ja mihin aikaan on säästet­ty. Se puhuu vain “ener­gian­säästöstä vuosi­ta­sol­la” ja mit­tayk­sikkönä on yleen­sä vain “sähköläm­mite­tyn omakoti­talon tai helsinkiläiskak­sion vuosikulutus”.

  54. Käki kukkuu:
    Sori vaan, mut­ta ei ole sel­l­aista tilan­net­ta, että koko Suomes­sa olisi täysin tyyntä.

    Suo­mi on yli 1000 km pitkä ja melkein 500 km leveä. 

    Sori nyt vaan, mut­ta kyl­lä on. Ihan tuulivoima-tuotan­non tilas­to­ja kat­so­ma­l­la help­po todeta.

    Tyyp­il­lis­es­ti (tuuli) sää on juurikin sama p‑e-akselil­la ilmavir­tausten liikkues­sa l‑i-suun­nas­sa.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Jot­ta väit­teestä ei tule tot­ta sitä jatku­vasti toitot­ta­mal­la, tode­taan nyt kuitenkin, että turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta enem­män kuin kivi­hi­ilen polto. Kun­han päästöoikeu­den hin­ta nousee jollekin real­is­tiselle tasolle, turpeen kau­palli­nen polt­to loppuu.

    Turve on märkää ja kyp­symätön­tä, huonoa kivi­hi­iltä. Puut­tuu vain sata miljoon­aa vuot­ta kokoon­puris­tu­mista ja vesip­i­toisu­u­den laskua ylem­pi­en ker­rostu­mien paineen alla.

  56. TTK: Turve on märkää ja kyp­symätön­tä, huonoa kivihiiltä. 

    Täy­den­tävät peruste­lut: Turpeen hiili on jo olen­nais­es­ti pois­tunut bios­fääris­sä tapah­tu­vas­ta hiilen kier­rosta. Jos turve määritel­lään uusi­u­tu­vak­si, rusko­hi­ili ja kivi­hi­ili ovat myös uusi­u­tu­via, ne syn­tyvät turpeesta.

  57. Sylt­ty:
    Minim­i­tuotan­tote­ho tun­nis­sa 26 MWh/h ja mak­si­mi 833MWh/h, keskiar­vo 283 MWh/h. Minim­i­tuotan­to on siis alle kymme­ne­sosa keskiar­vos­ta ja mak­simite­hoon näh­den 3%. 

    Jokainen tuulel­la tai auringol­la tuotet­tu MWh on pois fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä.

    Esimerkik­si Suvi­lah­den aurinkovoimala on tänään ehtinyt jo tuot­taa yhden MWh:n. Olisiko sekin ollut parem­pi tuot­taa hiiltä tai maakaa­sua polttaen?

    Resurssien käytön näkökul­mas­ta kaa­su­tur­bi­inia voidaan käyt­tää kulu­tushuip­pu­jen ja tuotantonotkah­dusten tasaamiseen aivan samal­la tavoin kuin 95% ajas­ta käyt­tämät­tömänä seiso­vaa autoa sat­un­nais­ten liikku­mis­tarpei­den tyydyttämiseen.

  58. TTK: Täy­den­tävät peruste­lut: Turpeen hiili on jo olen­nais­es­ti pois­tunut bios­fääris­sä tapah­tu­vas­ta hiilen kier­rosta. Jos turve määritel­lään uusi­u­tu­vak­si, rusko­hi­ili ja kivi­hi­ili ovat myös uusi­u­tu­via, ne syn­tyvät turpeesta.

    Mikä val­i­taan aika­ho­rison­tik­si. Viimeinen jääkausi oli 11000 vuot­ta sit­ten. Tämän jäl­keen on mei­dän soiden turvek­er­rostu­mat syn­tyneet. Vas­taavas­sa ajas­sa ei kivi­hi­il­imuo­dos­tu­ma uusin­nu, jos ylipäätään sitä samaan kohtaan jos­ta sitä nyt louhi­taan muo­dos­tuu “mil­loinkaan”.

  59. Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen on ollut jo vuo­den pysähdyk­sis­sä Tan­skas­sa kunnes suuri ter­veystutkimus sen vaaroista valmis­tuu. Helsin­ki on teet­tänyt kon­sul­teil­la tutkimuk­sen tuulivoiman sovel­tuvu­ud­es­ta kaupunki­in. Kon­sult­ti rapor­toi mm. ei voi­da rak­en­taa aivan keskus­taan kun tuuli­tuki­ra­hat eivät ole riit­tävän suuret. Ris­teily­tur­is­tit oli­vat ihme­telleet mik­si Helsingis­sä ei ole tuulivoimaloi­ta kun sitä heiltä Espan puis­tossa kysyt­ti­in. Kyl­lä Helsin­ki ansait­sisi kymme­nen www. ves­tas 8 MW game chang­er voimalaa. Aivan jär­jetön­tä on sulkea CHP-laitos Helsingis­sä. Mik­si vihreät ovat pilaa­mas­sa tuulivoimaloil­la Suomen maise­mat ja luon­non puhu­mat­takaan siitä, että sal­li­vat tuulivoiman rak­en­tamisen liian lähelle asu­tus­ta? Päät­täjät mak­sa­vat kovan hin­nan tuulivoimaloiden melun aiheut­tamista terveyshaitoista.

  60. Koti-isä: Jokainen tuulel­la tai auringol­la tuotet­tu MWh on pois fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä.

    Esimerkik­si Suvi­lah­den aurinkovoimala on tänään ehtinyt jo tuot­taa yhden MWh:n.

    Suvi­lahti on ollut käytössä 1.4.2015 läh­tien. Se on tuot­tanut vuodessa (arvioidaan lop­ut päivät 1MWh/pv eli 9 MWh) 258MWh. Tästä pan­elien vuokraa­jat ovat mak­sa­neet 60720€. Jos arvioimme kWh hin­naksi 5 snt, tuote­tun sähkön arvo on 12900€. kWh hin­naksi tulee varaa­jille 23,5 snt. Olisiko tämä sitä “ihanan kallista”.

    Ei ihme, että aiem­min kokon­aan vara­tus­sa voimalas­sa on nyt 44 paneel­ia vapaana.

  61. Koti-isä: Jokainen tuulel­la tai auringol­la tuotet­tu MWh on pois fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytöstä.

    Eihän point­ti ole ollenkaan se, syr­jäyt­tääkö tuulivoima tai aurinko juuri nyt fos­si­ilista vai ei.

    Kyse on siitä, että rahal­la mil­lä tuot­taa MWh tuulel­la, tuot­taa use­am­man MWh:n toteutet­tuna ydin­voimal­la. Ja nopeam­min. Jos aio­taan pysyä alle 2C läm­pen­e­misen, alkaa ole­maan kiire eikä min­un näke­myk­seni mukaan tuulivoimal­la eikä aurinkovoimal­la ole minkään­laisia mah­dol­lisuuk­sia päästä tuo­hon tavoitteeseen. 

    On aikamoista riskinot­toa tor­jua suo­ril­ta käsin se ain­oa tekni­ik­ka, jol­la on saatu aikaan nyt tarvit­tavia päästövähen­nyk­siä. Meil­lä ei ole toista maa­pal­loa, jos tämä meneekin reisille.

  62. Jaze: 4. sukupol­ven fis­sio ja myöhem­min fuu­sio ovat ener­giantuot­to­tapo­ja joil­la on poten­ti­aalia syr­jäyt­tää kaik­ki muu maail­mas­sa käytetty. 

    Noi­hin kan­nat­taisi lait­taa pelimerkke­jä. Jos ei uuden kan­nat­ta­van teol­lisu­u­de­nalan luomisek­si niin ener­giao­mavaraisu­u­den saavut­tamisek­si. Kun vielä otet­taisi­in ydin­jätet­tä vas­taan kor­vaus­ta ja säi­ly­tyskus­tan­nuk­sia vas­taan ja käytet­täisi­in se ener­giantuotan­nos­sa, siitä saisi kivasti voit­toa muuhun koti­maiseen teol­lisu­u­teen (ja tutkimuk­seen, koulu­tuk­seen, jne.) sijoitettavaksi.

  63. Tuuli­varoi­tus:
    Ris­teily­tur­is­tit oli­vat ihme­telleet mik­si Helsingis­sä ei ole tuulivoimaloi­ta kun sitä heiltä Espan puis­tossa kysyttiin. 

    Tämä on hyvin hämärä virke. Mitä tuo tarkoittaa?

  64. Sylt­ty: Kyse on siitä, että rahal­la mil­lä tuot­taa MWh tuulel­la, tuot­taa use­am­man MWh:n toteutet­tuna ydin­voimal­la. Ja nopeammin. 

    Kyl­lä ydin­voiman tuotan­nos­sakin on omat ongelmansa. 

    Jopa Kiina, jos­sa mikään “viher­hippeily” ei ole raskaan teknolo­gian esteenä, on raskaasti jäl­jessä ydinen­er­gia­hankkei­den­sa aikataulus­ta. Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa asen­netaan paljon ydin­voimaa enemmän.

    Ydin­voimal­la on oma osuuten­sa ener­gia­paletis­sa, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole mikään help­po ja nopea ratkaisu kaikki­in ongelmi­in. Tuuli- ja aurinkovoiman ylivoimaise­na etu­na on tekni­ikan yksinker­taisu­us, mikä mah­dol­lis­taa ihan eri mit­talu­okan skaalautuvuuden.

    Näin pohjo­is­maalaisit­tain kan­nat­taisi panos­taa vesivoimaan tuuli- ja aurinkovoiman säätövoimana. Lisää pato­ja Ruotsin ja Nor­jan vuo­rille, ja siir­toy­htey­det kuntoon.

  65. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Mikä val­i­taan aika­ho­rison­tik­si. Viimeinen jääkausi oli 11000 vuot­ta sit­ten. Tämän jäl­keen on mei­dän soiden turvek­er­rostu­mat syn­tyneet. Vas­taavas­sa ajas­sa ei kivi­hi­il­imuo­dos­tu­ma uusin­nu, jos ylipäätään sitä samaan kohtaan jos­ta sitä nyt louhi­taan muo­dos­tuu “mil­loinkaan”.

    Turve, rusko­hi­ili, kivi­hi­ili, kaik­ki ovat maa- ja kalliop­erään sitoutunut­ta hiiltä. Mitään näistä kaiva­mal­la ja polt­ta­mal­la ei saa kiihdytet­tyä hiilen sitou­tu­mista ilmas­ta merkit­tävästi. Hiilid­iok­sidin kier­ron ja sitou­tu­misen kannal­ta kyseessä ei siis ole samal­la lail­la uusi­u­tu­va ener­gian­lähde kuin puu tai muu biomassa.

    Hyvälaa­tuisen polt­toaineen syn­tymiseen turpeesta menee kyl­lä se satakun­ta miljoon­aa vuotta.

  66. “Hyvälaa­tuisen polt­toaineen syn­tymiseen turpeesta menee kyl­lä se satakun­ta miljoon­aa vuotta.”

    Ehtii tul­la use­ampikin jääkausi väli­in pilaa­maan tuon suunnitelman.

  67. Anony­mous, ris­teily­tur­is­tivirke tarkoit­taa, että tuulivoiman osalta ammat­ti­taido­ton kon­sult­ti kir­joit­taa kaupun­gin koval­la hin­nal­la tilaa­maan tutkimuk­seen tuol­laista soopaa. Näil­lä tuuli­fir­mo­jen tarkoi­tus­per­iä ajav­il­la ns.“tutkimuksilla” pyritään vaikut­ta­maan päät­täji­in väärin perustein. Tuulivoima­han on Suomes­sa sähkö­markki­noiden ja ener­giahuol­lon kannal­ta haitallista, puhu­mat­takaan ter­veys- ja ympäristöhaitoista

  68. teekkari: Kyl­lä ydin­voiman tuotan­nos­sakin on omat ongelmansa.

    Tot­ta ja aika paho­ja ongelmia onkin. 

    Muuten­han puo­let ilmas­to-ongel­mas­ta olisi ratkaistu ja ajat sit­ten vahin­gos­sa, kun kaikkial­la oltaisi­in siir­ryt­ty ydin­voiman käyttöön.

    Jopa Kiina, jos­sa mikään “viher­hippeily” ei ole raskaan teknolo­gian esteenä, on raskaasti jäl­jessä ydinen­er­gia­hankkei­den­sa aikataulusta.

    Ydin­voiman ongelmia ovat älytön aloi­tuskus­tan­nus ja sitä myötä jär­jet­tömän kokolu­okan pro­jek­tit. Aloi­tush­in­ta on hyvin korkea ja OL3 osoit­taa, että uuden reak­torin rak­en­t­a­mi­nen on vaikea ja mon­imutkainen pro­jek­ti, etenkin kun niiden rak­en­t­a­mi­nen oli pitkään jäissä.

    Lop­ut ydin­voiman ongelmista ovatkin sit­ten psykol­o­gisia ja lain­säädän­nöl­lisiä eli täysin itse aikaansaatuja.

    Ydin­voima ei kuitenkaan ole vielä valmista, nythän ydin­voi­ma­te­ol­lisu­u­den tuotan­top­ut­keen on tulos­sa pienem­piä, tehdas­valmis­teisia reak­tor­e­i­ta. Näi­den pitäisi olla pas­si­ivis­es­ti tur­val­lisia ja tar­jo­ta nopeam­mat ja halvem­mat aloi­tuskus­tan­nuk­set. Pitää toivoa näille pro­jek­teille kaikkea hyvää ja niitä odotel­lessa yrit­tää pär­jätä niil­lä tuot­teil­la, joi­ta jo on olemassa.

    Samaan aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa asen­netaan paljon ydin­voimaa enemmän.

    Tot­ta, megawat­teina las­ket­tuna tämä pitää täysin paikkansa. Sen­si­jaan jos kat­so­taan megawat­ti­tun­te­ja, niin vuon­na 2015 uusi­u­tu­van ener­gian alhainen kap­a­siteet­tik­er­roin kiep­saut­taakin ydin­voiman voitolle.

    Kat­so tarkasti kuvan käyriä vuodelta 2015. Ydin­voiman tuotan­to kasvoi enem­män kuin tuulivoiman tuotan­to, ydin­voima siis otti tuulivoimaa kiin­ni viime vuo­den aikana. Muutenkin tuos­ta käyrästä näkee että ydin­voimaa voi rak­en­taa ihan yhtä nopeasti kuin tuulivoimaa ja itseasi­as­sa sitä on täysin mah­dol­lista rak­en­taa nopeam­minkin, kuten 2015 osoittaa.

    http://reneweconomy.com.au/2015/wind-power-surges-past-nuclear-in-china-india-brazil-and-south-africa-68775

    (Euroopas­sa kukaan ei ole rak­en­tanut tuulivoimaa nopeam­min kuin aikoinaan Ran­s­ka ja Ruot­si ydinvoimaa)

    Tuos­ta kuvas­ta muuten näkee heti että tuulivoima on men­nyt ydin­voiman tuotan­nos­sa ohitse vain ihan viime vuosi­na mut­ta ydin­voima on täl­lä het­kel­lä otta­mas­sa tuulivoimaa kiin­ni. Ei ole perustel­tua väit­tää, että ydin­voima olisi liian hidas­ta rak­en­taa. Jopa OL3 on käyn­nistyt­tyään raken­net­tu nopeam­mas­sa aikataulus­sa kuin Tan­skan nykyi­nen tuulivoima.

    Ydin­voimal­la on oma osuuten­sa ener­gia­paletis­sa, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa se ei ole mikään help­po ja nopea ratkaisu kaikki­in ongelmiin.

    Pääon­gel­ma ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mises­sa on juurikin että help­poa, nopeaa ja hal­paa ratkaisua ei ole ole­mas­sa. Jos hom­ma olisi help­po, niin kyl­lähän sen jol­lain tuulivo­m­i­al­lakin han­skaisi. Mut­ta kos­ka urak­ka on oikeasti jät­timäi­nen, eihän pelkästään sähkön­tuotan­non dekar­bon­isoin­ti tai­da riit­tää, niin on mielestäni hul­lun hom­maa tiput­taa kylmästi aivan ensim­mäisenä yksi tehokas kon­sti pois työkalupakista. 

    Se tie on var­ma läm­pen­e­misen tie, kos­ka tarvit­tavaa poli­it­tista tah­toa kan­taa 100% uusi­u­tu­vat-ske­naar­i­oiden kus­tan­nuk­sia ei löy­dy täältä, eikä sitä var­masti löy­dy myöskään kehit­tyvistä maista.

  69. uud­estaan..

    Mitä mieltä Osmo Soin­in­vaara on perusvihreänä, maise­mas­ta jos­sa näkyy tuulimyl­lyjä? Entä lin­tu­jen ystävänä lin­tusilp­pureista? Entä mitä mieltä ihmis­ten huoles­ta omas­ta ter­vey­destään myl­ly­jen lähellä?
    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)
    Suosit­tele: Thumb up 6

  70. Vihreät paikallis­es­ti tun­netaan (type­r­ästi kaavoitet­tu­jen) tuul­vioimaloiden estäjinä. Tämä on suu­tut­tanut aika mon­taa tuuliyritystä. 

    Tuulivoimalle on paikkansa niin ener­gia­jär­jestelmässä kuin sijain­nin puoles­ta. Sik­si 80-luvul­ta alka­nut­ta suun­nilleen ilmas­ton­muu­tok­sen kieltämisen kaltaista kum­maa samaa tois­tavaa tuulivoiman vas­tus­ta­jien trol­laus­ta on aika tyl­sä lukea. 

    Tolkun edis­tämi­nen on vaa­ti­vaa puuhaa.
    Jos näitä keskustelu­ja ilman taus­to­ja seu­raisi niin Suomes­sa kaik­ki on aina vihrei­den syytä. Sitä se poli­ti­ik­ka on.

  71. Liit­tyen kysyn­nän ohjauk­seen. Fin­gridil­lä ei edelleenkään ole mitään järkevää sivus­toa tai APIa, jos­ta tun­tiko­htaisen pörssi­hin­nan saisi hel­posti (koneel­lis­es­ti) haet­tua. Tätä tietoa tarvi­taan, jot­ta voidaan yleen­sä toteut­taa kysyn­nän ohjaus­ta. Tätä asi­aa ovat tuskailleen mon­et, jot­ka halu­aisi­vat rak­en­taa itselleen jär­jestelmän, jos­sa esimerkik­si käyt­töve­den läm­mi­tys­tä ohjat­taisi­in pörssi­hin­nan mukaan.

    Tiedot saa haet­tua Nord­poolin sivuil­ta, mut­ta siel­lä tieto on han­kalasti piilotet­tu taulukko­muo­toiseen sivuun.

    Fin­gridin ain­oa anti asi­as­sa on Tun­ti­hin­ta-sovel­lus, jon­ka voi lada­ta kännykkään.

  72. Sylt­ty: Ilman hiilid­iok­sidipäästöjä ja vieläpä ilman val­tion tukiaisia.

    Ydin­voima ei ole vail­la hiilid­iok­si­idipäästöjä. Hyvin pienet ne ovat mut­ta niitä kuitenkin on.

    Suuren onnet­to­muu­den riskit on ulkois­tet­tu val­ti­olle, niitä ei kan­na mikään fir­ma. On äärim­mäisen epä­to­den­näköistä, että kajah­taa mut­ta jos kajah­taa, niin riske­jä ei kan­na fir­ma vaan me kaik­ki, käytän­nössä valtio(t). Tiedätkö paljonko mak­saisi “kaiken­var­avaku­u­tus” joltain vaku­u­tusy­htiöltä ostet­tuna Suomes­sa ole­valle ydin­voimaka­p­a­siteetille? Minä en tiedä mut­ta kiin­nos­taisi kyl­lä tietää.

  73. Esite:Tiedätkö paljonko mak­saisi “kaiken­var­avaku­u­tus” joltain­vaku­u­tusy­htiöltä ostet­tuna Suomes­sa ole­valle ydinvoimakapasiteetille? 

    Minä voin mielel­läni myy­dä sen vaikka­pa 50 000 euron vuosihinnalla 😉

    1. Minä taas voisin myy­dä sin­ulle Lon­don Brid­gen samal­la sum­mal­la., Pää­sisit ihan ilmaisek­si Lon­don Brid­gen omis­ta­jak­si ja kansalaiset voisi­vat nukkua yön­sä rauhas­sa, kun sinä tur­vaat ydinvoimalat. 

  74. JTS: Jos näitä keskustelu­ja ilman taus­to­ja seu­raisi niin Suomes­sa kaik­ki on aina vihrei­den syytä.

    Kan­natan ydin­voiman käyt­töä, mut­ta pääon­gel­ma on ollut se, että polte­taan fos­si­il­isia kuin viimeistä päivää. En ymmär­rä sitä, että ydin­voimaa pitää vas­tus­taa aina ja tilanteesta riip­pumat­ta, mut­ta ydin­voimal­la pitäisi olla kan­nat­ta­jansakin, ja jos nämä ovat täysin kädet­tömiä, niin ei se ole vihrei­den vika, vaan ihan tois­t­en puolueiden.

  75. Sylt­ty: on mielestäni hul­lun hom­maa tiput­taa kylmästi aivan ensim­mäisenä yksi tehokas kon­sti pois työkalupakista

    Aloita­mme kil­pa­juok­sun ihmiskun­nan henki­in­jäämistä uhkaa­van läm­pen­e­misen kanssa ampumal­la itseämme jalka­an, kos­ka syyt.

  76. Sylt­ty: On aikamoista riskinot­toa tor­jua suo­ril­ta käsin se ain­oa tekni­ik­ka, jol­la on saatu aikaan nyt tarvit­tavia päästövähen­nyk­siä. Meil­lä ei ole toista maa­pal­loa, jos tämä meneekin reisille.

    Kukaan ei vain tun­nu otta­van tätä tosis­saan. Äärim­mäi­nen epälu­u­lo uusia teknolo­gioi­ta kohtaan vai­h­tuu rajat­tomak­si tekno-opti­mistimik­si, kun sil­lä saadaan pönkitet­tyä omia mielipiteitä.

  77. Seu­raa­va tutkimus aiheesta osui silmiini:

    Mal­colm Keay: Elec­tric­i­ty mar­kets are bro­ken – can they be fixed? Oxford Insti­tute for Ener­gy Stud­ies, Jan­u­ary 2016
    https://www.oxfordenergy.org/publications/electricity-markets-are-broken-can-they-be-fixed/

    Siinä on käsitel­ty seu­raavia vaihtoehtoja:

    1. Drop sup­port for par­tic­u­lar low car­bon sources
    2. Cen­tral plan­ning and con­trol of the system
    3. Refine ener­gy only mar­kets (intro­duce capac­i­ty mech­a­nisms, improv­ing bal­anc­ing markets)
    4. Intro­duce more flat rate or demand-relat­ed ele­ments into pricing
    5. Trans­ac­tive pricing
    6. Invest­ment markets
    7. The two-mar­ket solu­tion (‘as avail­able’ pow­er, ‘on demand’ power)

    Yhteenve­dos­sa kuitenkin tode­taan että niis­sä kaikissa on ongelmia eikä kon­sen­sus­ta ole siitä mikä pitäisi valita.

    Kap­a­siteet­ti­markki­noista tode­taan että niiden ongel­ma on se että ei ole mitään takei­ta siitä että hal­li­tuk­set tai vira­nomaiset osaisi­vat aset­taa hin­nat oikein. Esimerkkinä nyt vaik­ka tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi Suomes­sa, jota ei voi­da muut­taa vaik­ka se ilmeis­es­tikin on liian antelias.

    Lain­aus tutkimuksesta:
    “The intro­duc­tion of capac­i­ty mar­kets is the main focus of cur­rent dis­cus­sions on elec­tric­i­ty mar­ket reform. But there is good rea­son to believe that such mar­kets are not the best way for­ward in the longer term (though they may be nec­es­sary to ensure secu­ri­ty in the short­er term). The under­ly­ing prob­lem is that with capac­i­ty mar­kets, deci­sion-mak­ing is trans­ferred to gov­ern­ments or sup­pli­ers – their deci­sions are inevitably essen­tial­ly arbi­trary (at best) or polit­i­cal­ly moti­vat­ed (at worst). Capac­i­ty mar­kets arguably rep­re­sent a sort of mar­ket fail­ure – in nor­mal mar­kets reli­a­bil­i­ty is a mat­ter for con­sumer choice; con­sumers can decide to pay a pre­mi­um, or not, for secu­ri­ty of sup­ply (for instance, buy­ing a more expen­sive but more reli­able car) or for ‘on demand’ sup­ply (for instance, pay­ing a high­er price for flex­i­ble trav­el book­ings) and can decide for them­selves when the price has gone too high (for instance, buy­ing goods when on offer or in season).”

    Jokin ratkaisu tähän kuitenkin tarvi­taan, vaik­ka sit­ten epäop­ti­maa­li­nen. Sekin on parem­pi kuin ei mitään ratkaisua.

  78. Sylt­ty:
    JA Tan­skako on muka hyvä esimerk­ki? Tan­ska­han ei ole päässyt dekar­bon­isaa­tios­sa puus­ta pitkään, maan edis­tyk­selli­nen ener­giantuotan­to on kuitenkin keskimäärin hiilen­mus­taa eikä sieltä löy­dy säätöä. Tan­skan säätövoima­han löy­tyy ymmätääk­seni pääosin naa­puri­maista, joten sil­lä ei voi ratkaissa koko EU:n säätö-ongelmia.

    Naa­puri­mail­la nimeno­maan pitäisi ratkaista koko EU:n säätö-ongel­mat. Se on ain­oa tapa jatkaa nykyisen kap­a­siteetin käyt­töä: toisaal­ta jaka­mal­la jaet­tu säätövoimaresurssi, toisaal­ta hin­tamekanis­mia käyt­täen saa­da aikaan myös naa­puri­mais­sa kysyn­nän hintajoustoa.

    Dekar­bon­isaa­tios­sa Tan­s­ka on sen­tään pidem­mäl­lä kuin Suomi.

  79. Krtek: Naa­puri­mail­la nimeno­maan pitäisi ratkaista koko EU:n säätö-ongelmat. 

    Eivät uusi­u­tu­vien säätö-ongel­mat tuol­la ratkea, kos­ka EU on liian pieni alue. 

    Yksi vai­h­toe­hto voiso lla että kaik­ki pitävät yllä suur­ta määrää fos­si­ilista var­avoimaa, mut­ta eihän se ole mikään oikea ratkaisu. 

    Dekar­bon­isaa­tios­sa Tan­s­ka on sen­tään pidem­mäl­lä kuin Suomi.

    Sieltä jos ote­taan sähkön­tuotan­toon mallia niin päästöt kasvavat.

  80. Nähdäk­seni ainakaan van­has­sa kan­taverkko­toimin­nan valvon­ta­mallis­sa (vuo­den 2015 lop­pu­un) pul­lonkaulat­u­loil­la ei ollut merk­i­tys­tä Fin­gridin tulok­seen, sil­lä ne rin­nastet­ti­in mui­hin tuot­toi­hin. Se tarkoit­taa sitä, että jos Fin­grid sai x miljoon­aa euroa pul­lonkaulat­u­lo­ja valvon­ta­jak­son aikana, jou­tui se pienen­tämään kan­taverkkoasi­akkail­ta perit­tyjä siir­tomak­su­ja vas­taaval­la sum­mal­la. Uudessa valvon­ta­mallis­sa tulo­ja käsitel­lään eri taval­la, mut­ta uudessakaan mallis­sa tulot eivät mielestäni ainakaan pidem­mäl­lä aikavälil­lä ole puh­das­ta liikevoittoa?

    http://www.energiavirasto.fi/valvontamenetelmat-2016–20231

    http://www.energiavirasto.fi/valvontamenetelmat-2012–2015

    Uuden siir­toy­htey­den rak­en­t­a­mi­nen Suomen ja Ruotsin välille taitaa olla enem­män ruot­salai­sista kiin­ni kuin Fin­gridis­tä. On myös muis­tet­ta­va, että siir­toy­hteys ei toi­mi vain rak­en­ta­mal­la lyhyt roik­ka Tornion­joen yli, vaan toimi­va yhteys voi vaa­tia sato­ja kilo­me­tre­jä voima­jo­htoa molem­min puolin rajaa.

    Siir­toy­htey­den kansan­taloudelli­nen kan­nat­tavu­us voi olla mie­lenki­in­toin­ten laskute­htävä, kun ote­taan huomioon, että raken­net­ta­va uusi tuotan­to on sub­ven­toitua. Jos yhteys on Suomen kannal­ta järkevää, niin onko se sitä Ruotsin kannal­ta? Menisikö Ruot­sis­sa enem­män vai vähem­män vero­tu­lo­ja tuotan­to­tuki­in, jos sähköä vietäisi­in entistä enem­män Suomeen?

    Ossi Sare­so­ja: Mis­tä tiedät, että toi 2000 MW lisäsi­ir­toka­p­a­siteet­tia olisi kokon­aistaloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa? Verkkoy­htiön ei tosi­aan var­maan kan­na­ta rak­en­taa siir­toka­p­a­siteet­tia niin paljon, että hin­taerot katoaisi­vat kokon­aan. Mut­ta mik­sei tuo vain tarkoi­ta, että niin suuri siir­toka­p­a­siteet­ti vain olisi kokon­aistaloudel­lis­es­tikin liian suuri? Mik­sei voiton mak­si­moi­va kap­a­siteet­ti ole kokon­aistaloudel­lis­es­ti opti­maa­li­nen? Liit­tyykö asi­aan jonkin­lainen ulkois­vaiku­tus tai muu markki­nahäir­iö? Eikö jäl­jel­lä ole­va hin­taeron suu­ru­us ker­ro siitä, kan­nat­taako lisäka­p­a­siteet­tia rakentaa?

    1. Suo­mi on samaa hin­ta-aluet­ta, joten Fin­grid ei voi saa­da pul­lonkaulat­u­lo­ja Suomen sisältä. Sitä en tiedä Mikä on Fin­gridin rooli Suomen ja Ruotsin välillä.

  81. Vin­ha Perän kom­men­tis­sa on kyl­lä vin­ha perä, pohjo­is­mainen Ener­gy-only ener­gia­markki­nakon­sep­ti ei ker­takaikki­aan toi­mi, varsinkin kun muut rin­nakkaiset ohjausjär­jestemät sotke­vat lop­utkin. Vaik­ka ener­gy-only teo­ri­as­sa karkeal­la tasol­la toimii oikein ja opti­maalis­es­ti, käytän­nössä ei koskaan olla siinä opti­maalisen kap­a­siteet­ti­rak­en­teen tilanteessa. Jos markki­nahin­ta painuu liian alas, kestää tolkut­toman kauan, ennen kuin mihinkään uuteen investoidaan. Ja jos markki­nahin­tata­so on liian korkea, ei tuot­ta­jakartel­lien kan­na­ta tehdä asialle mitään. 

    On selvä, että jonkin­lainen kap­a­siteet­tikom­po­nent­ti tarvi­taan ener­giakom­po­nentin lisäk­si. Mut­ta kuten edel­lä moni on toden­nut, mitään ihanteel­lista ratkaisua ei olla vielä kek­sit­ty eikä ilmeis­es­ti kek­sitäkään. Venäjäl­lä on aika perus­tee­li­nen kap­a­sitet­ti­markki­naratkaisu, mut­ta sen käytän­nön toimivu­ut­ta ei vielä ole kun­nol­la tes­tat­tu ja kalli­ik­sikin sitä on moitittu.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Turve sitoo turpeen nos­ton jälö­keen hiitlä yhtä paljon kuin ennen turpeen nos­toa. Suik­si sitä ei voi pitää päästöt­tömänä. Puun suh­teen tilanne on toinen. Kyp­sä met­sä on hiil­i­taseeltaan jok­seenkin tasapainossa.

    Tämä on van­hen­tunut käsi­tys. Sekä turpeen että puun hiilipäästöt vai­htel­e­vat suon ja met­sän tyypin mukaan sekä tarkastelun aika­jän­teen mukaan. Osa soista on päästölähteitä ja täl­lais­ten soiden kohdal­la turpeen­nos­to sekä met­si­tys tuot­taisi jotain hiilipäästöiltään maakaa­su­un ver­rat­tavaa polt­toainet­ta. Kan­to­jen polt­ta­mi­nen ei ole paljon puhtaampaa.

  83. Eikö sil­loin yleen­sä tuule enem­män kun on pil­vistä? Ken­ties tuotan­to siir­tyy takaisin pien­voimaloi­hin, jot­ka yhdis­tävät monipuolis­es­ti ener­giatuotan­non tuulelle, auringolle ja metaanille bio­jät­teestä. Paikallisu­us myös pois­taisi sähkön­si­ir­ron ongelmia jos suurin osa ener­gias­ta voitaisi­in tuot­taa paikallisesti.

  84. Nyt kun koh­ta puo­let vuodes­ta 2016 on kulunut, vaikut­taisi siltä että sähkö­markki­na on nor­mal­isoi­tu­maan päin sikäli ettei Nord­poolis­sa hin­tata­soa kulu­tus­pi­ikke­jä luku­unot­ta­mat­ta määrää niinkään kulu­tus, vaan tuotan­to eli ne tuot­ta­jat joil­la on määräävä markkina-asema.

    Sähkön sys­teemi­hin­ta on (kuukausi­ta­sol­la) nous­sut yhtä­jak­sois­es­ti helmikuusta/2016 asti, ja viikkokeskiar­vo 23/16 on korkeim­mil­laan sit­ten tam­miku­un pakkasvi­ikko­jen. Sähkön hin­ta siis nousee säi­den läm­metessä ja kulu­tuk­sen pienen­tyessä. Juuri nyt viikko­hin­ta on 75% edel­lisvuot­ta korkeampi, keskimäärin nousu on toki maltil­lisem­paa, 10–20%.

    Bulkki­tuotan­nos­sa keskeisin tapa vaikut­taa hin­tata­soon on supis­taa tuotan­toa. Sähkö­markki­noil­la tämä tarkoit­taa konkreet­tis­es­ti että kaikille toim­i­joille on eduk­si palaut­taa asetel­ma jos­sa fos­si­ili­nen tuotan­to on marginaalissa.

    Tuotan­non rajoit­ta­mi­nen tarkoit­taa käytän­nössä ydin­voiman tuotan­non rajoit­tamista Ruot­sis­sa. Talvipakkasil­la ydin­voimaa tuote­taan Ruot­sis­sa enim­mil­lään 8268MW tehol­la, alim­mil­laan teho oli kesäku­un alus­sa 3542MW eli noin 43% huip­pute­hos­ta, ja täl­lä het­kel­lä 49% huip­pute­hos­ta. Luku ei seli­ty pelkästään huoltoseisokeilla.

    Täl­läkin het­kel­lä ollaan sikäli has­sus­sa tilanteessa että Tan­skas­sa val­taosa sähkön­tuotan­nos­ta on fos­si­ilista, mut­ta silti sähköä viedään Tan­skas­ta Ruot­si­in melkein 1000MW tehol­la. Liet­tuas­sa sähkön hin­ta on selvästi korkeampi kuin Ruot­sis­sa, mut­ta silti Ruot­si-Liet­tua ‑siir­toy­hteys on vail­la käyt­töä. Suo­mi-Ruot­si ‑siir­toy­hteyk­sis­sä olisi hyvin tilaa, ja samaan aikaan Suomes­sa tuote­taan fos­si­ilista sähköä 2500MW teholla. 

    Tätä taus­taa vas­ten kolmikon For­tum, Statkraft ja Vat­ten­fall vaa­timus: “Yhtiöi­den mielestä on tärkeää, että EU:n ilmastopoli­ti­ik­ka kehitetään parem­min vas­taa­maan Pari­isin sopimuk­sen henkeä.” on haus­ka. Ilmastopoli­ti­ikan hen­ki on saa­da ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen lop­pumaan, mut­ta määräävässä markki­na-ase­mas­sa ole­vien toim­i­joiden on edullista sopi­vasti rajoit­taa CO2-vapaan ydin­voiman tuotan­toa jol­loin se kor­vau­tuu fos­si­ilisel­la sähköntuotannolla.

    Ollaan ilmastopoli­ti­ikan tavoit­tei­den suh­teen aika nurinkurises­sa tilanteessa jos tuulivoiman lisäämi­nen Nord­poolis­sa johtaa siihen että ydin­voiman tuot­ta­jien kan­nat­taa vas­ta­ta rajoit­ta­mal­la tuotan­toa sähkön hin­tata­soa tukeakseen.

Vastaa käyttäjälle Ossi Saresoja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.